SUOMATKAILUSEMINAARI , SYÖTTEEN LUONTOKESKUS. -Tiivistelmä puheenvuoroista
|
|
- Ritva Maija-Leena Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMATKAILUSEMINAARI , SYÖTTEEN LUONTOKESKUS -Tiivistelmä puheenvuoroista 1. Arto Ahokumpu: Tilaisuuden avaus - Tähän mennessä luontomatkailun mahdollisuuksia on tarkasteltu ja toteutettu Koillismaan alueella lähinnä tunturi- ja vaaramaisemien kannalta. Suovyöhykettä ja sen tuomia mahdollisuuksia matkailussa ei ole juurikaan vielä otettu huomioon. - Suot ovat aina olleet monenlaisessa käytössä, mm. metsätalouden ja turvetuotannon osalta. Merkittävä osa luonnontilaista suoluontoa on nykyään myös suojeltu. Nämä alueet tarjoavat paljon mahdollisuuksia virkistys- ja matkailukäytölle. Natura-alueilla on kuitenkin aina otettava huomioon alueiden luonnonsuojelullinen merkitys; suoluonnon hyödyntämisen täytyy tapahtua kestävällä tavalla. Esimerkiksi suopotkupallon kaltainen aktiviteetti ei ole Natura-alueille sopiva toimintamuoto. Hyvä on muistaa, että luontomatkailun ei välttämättä tarvitse olla ohjelmapalvelujen kautta toimivaa; myös välilliset vaikutukset, kuten palvelujen tarjonta matkailijoille on tärkeässä osassa. - Euroopan Unionin rahoittamat Life-projektit tukevat nimenomaan Natura-alueilla tehtäviä toimenpiteitä. Tällä hetkellä Koillismaan alueella on käynnissä Suometsäerämaa Life-hanke, joka toimii Litokairan, Olvassuon ja Iso Tilansuo- Housusuon Natura-alueilla. Projektin tavoitteena on mm. parantaa alueiden luonnontilaa soiden ja metsien ennallistamistoimenpiteiden avulla, sekä edistää kestävän luontomatkailun kehittymistä alueella. Luontomatkailun osalta projektin tärkein tehtävä on pohtia ja selvittää mitä mahdollisuuksia Natura-alueilla on luontomatkailun kehittämisessä. Nämä mahdollisuudet selvitetään alueittain kullekin Natura-alueelle tehtävissä Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka valmistuvat projektin loppuun mennessä vuonna Yleisenä lähestymistapana luontomatkailuun liittyvissä asioissa on Metsähallituksessa käytetty julkaisua: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. 2. Jarkko Saarinen: Luontomatkailun taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys - Luontomatkailun kehittäminen haasteellista; kustannuksista ja tuottavuudesta vielä vähän faktatietoa olemassa, lähinnä vain mielipiteitä. - Luonto on keskeinen osa Suomen matkailua, joka profiloituu nimenomaan puhtaaseen luontoon ja erämaisuuteen. Tulevaisuudessa tärkeänä lisänä luonnon ohella voisi olla myös paikallinen kulttuuriperintö. - Syrjäseuduilla luontomatkailu on keskeinen rahantuoja, ja ainoa kasvava mahdollisuus tulojen lisääjänä. Houkuttimena on luonnon vetovoima ja luonnossa tapahtuvat aktiviteetit. Tulevaisuudessa luontomatkailun osuus matkailussa yleensä on vielä arvailun varassa, mutta kaikki mahdollisuudet selvään kasvuun on olemassa. Arvioiden mukaan työpaikkojen tuplaaminen luontomatkailussa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa on mahdollista.
2 - Tällä hetkellä maastohiihto on tärkein tulojen tuoja luontomatkailun eri muodoista. Muita suosittuja ovat mm. moottorikelkkailu (riippuen lasketaanko luontomatkailuksi), koiravaljakko- ja porosafarit, kalastus ja retkeily. Lisäksi uusia matkailumuotoja voi tulla hyvinkin nopeasti. - Tilastojen mukaan kunnissa, joissa työpaikkojen vuoto ulkopaikkakuntalaisille on pienin, luontomatkailun osuus matkailutuloissa on suurin. Luontomatkailulla on myönteinen vaikutus sosiaalisesti; se työllistää paikallisia ihmisiä tai edistää ulkopuolelta tulevien työntekijöiden muuttoa paikkakuntalaisiksi. Luontomatkailussa oleellista on paikallisen luonnon ja yleensä paikallisten olojen tuntemus. - Suuri osa matkailutuloista muodostuu välillisistä tuloista, esim. kauppapalvelut ym. - Miksi matkailua kehitetään? Matkailu tuo alueelle suoria ja epäsuoria työllisyysvaikutuksia. Epäsuorat vaikutukset parantavat alueen yleisiä palveluja, mikä hyödyntää paikallista väestöä. Matkailu tuo verotuloja; yhteisöverot, kunnallisverot, kiinteistöverot. Matkailu luo myönteistä imagoa ja mielikuvaa alueesta, mikä suuntaa työntekijöiden ja yritysten muuttoa alueelle. Tärkeä merkitys, erityisesti muuttotappioalueilla, on myös paikallisväestön itsetunnon kohottaminen. - Luontomatkailun sisällölliset tavoitteet: 1. Tulo- ja työllisyysvaikutukset 2. Sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset (jokamiesoikeudet, kysyntäpohjaisuus, paikallisten osallistuminen, paikallisten työllistyminen) 3. Ympäristövaikutukset (ekologinen kestävyys, ympäristökasvatus, valmiiden rakenteiden käytön tehostaminen) - Luontomatkailun kehittämisen haasteet syrjäseuduilla: 1. Alhainen kansainvälisyysaste (ulkomaiset matkailijat jättävät alueelle keskimäärin enemmän rahaa) 2. Puute tuotteista (ideointi ja mainostaminen keskeistä, miten saadaan tuotteistettua matkailu) 3. Sesonkiluonteisuus voimakasta - Matkailun myönteisiä trendejä on lomaosakkeiden ja mökkien kasvava määrä, sekä luontomatkailun kasvu. Viimeisten kymmenen vuoden aikana luontomatkailu on arviolta 2-3-kertaistunut. - Tärkeintä matkailun kehittämisessä on sen tarkastelu alue- ja paikallisyhteisöä kehittävänä elinkeinona, eikä päinvastoin. Näin voidaan matkailusta saada sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. - Luontomatkailun osalta pohdittavaksi tulee Natura-alueiden kehitys tulevaisuudessa; ovatko ne matkailullisesti vetovoimaisia?
3 3. Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto: Luontomatkailun mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan alueella - Pohjois-Pohjanmaan liiton tavoitteena on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta: hyvinvointi, laadukas elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Tuloksena elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, jonka kärkenä on Oulu. - Luonnon tunnettavuutta pyritään lisäämään; tällä hetkellä tuntemus rajoittuu yksittäisiin kohteisiin, kuten Syöte. Myös yrittäjyyttä pyritään lisäämään, mikä tuo mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. - Luonnonoloiltaan Pohjois-Pohjanmaa on Suomen monipuolisin maakunta. Alueella on tehty arvokkaiden luontokohteiden priorisointi, jonka pohjalta on arvioitu millä alueilla matkailua on mahdollista kehittää. Resurssien suuntaamisen kannalta priorisointi on tärkeää. Suoluonnolla on merkittävä osa priorisoiduissa kohteissa. - Moottorikelkkailureitit ovat kysyttyjä kunnissa. Kelkkareittien suunnittelu pyritään rajoittamaan alueille, joilla sillä on todellista merkitystä. Moottorikelkkailun kasvu tulevaisuudessa tuo pohtimisen aihetta mm. siihen, mikä on kelkkailun asema luontomatkailussa, vai voidaanko sitä edes pitää luontomatkailumuotona? - Matkailun ns. mega-hankealueita Pohjois-Pohjanmaalla ovat Ruka, Syöte ja Kalajoki. Vaikutus ulottuu myös näitä keskuksia laajemmalle alueelle, mikä antaa potkua luontomatkailun kehittymiselle. - Pohjois-Pohjanmaan liiton luontomatkailua tukevia selvityksiä tulossa vuonna 2004: Hiljaisten alueiden selvitys (alueita joissa mahdollista todellisesta luonnon rauhasta nauttiminen) Luontokeskusten kehittämisstrategia - Luontomatkailu on tärkeällä sijalla aluekehityksessä. Syytä on kuitenkin muistaa, että luontomatkailu vaatii todella aitoa yrittämistä asian eteen. 4. Jari Peltomäki: Lintumatkailun mahdollisuudet suometsäerämaassa - Luonto on Suomen matkailullinen vetovoima, Suomi on myös suosituimpia linturetkikohteita Euroopassa. Vuosittain Suomessa käy tuhansia lintuharrastajia ulkomailta. Tarjonta lintumatkailussa on lisääntynyt. Luonnonsuojelualueiden merkitys lintumatkailussa on merkittävä ja tulevaisuudessa vielä korostuu. - Finnature Oy on luonto- ja lintumatkailuun erikoistunut yritys. Yhteistyötä harjoitetaan eri tahojen kanssa, mm. Metsähallituksen. Yritystoiminta on alkanut 10 vuotta sitten Liminganlahdelta, ensin pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Kehittämisessa ei ole satsattu rakenteisiin, vaan tarvittavat majoitus- ym. palvelut vuokrataan. Suurin osa asiakkaista tulee nykyään Englannista, siellä paljon lintuharrastajia. Myös italialaiset luontokuvaajat ovat tärkeä asiakasryhmä. Yrityksen oppailla täytyy olla vankka lintu- ja
4 luontotuntemus, hyvä kielitaito ja paikallistuntemus. Huippusesonki on toukokesäkuussa. - Lintumatkailua silmällä pitäen soilla tulee olla hyvät rakenteet: pitkokset ja lintutorni tarvitaan, ja näiden oikea sijoittelu on tärkeää. Lyhyillä, korkeintaan muutaman kilometrin pituisilla rakennetuilla reiteillä on eniten käyttöä. - Suon linnusto on rikas ja tarjoaa hyvät puitteet lintu- ja kuvausretkille. Haluttuja kuvauskohteita ovat esim. teeren soitimet. - Pohjois-Pohjanmaa on loistavaa aluetta lintumatkailulle. Suosituin matka on viikon reissu Oulu-Kuusamo-alueella. - Lintujen lisäksi mm. hirvi ja karhu ovat haluttuja kohteita, joita turistit haluavat nähdä ja kuvata. Karhun lisäksi muidenkin suurpetojen merkitys turistivetonauloina voisi olla merkittävä. Myös hyönteismaailma kiinnostaa luontomatkailijoita: perhoset ja sudenkorennot ovat suosittuja, ja soilla näiden lajikirjo on monipuolinen. - Tietty laji, esim. maakotka, voi siis olla ns. tuote, jota tullaan katsomaan ja kuvaamaan. - Voisiko myös metsätalouskäytössä olevia alueita hyödyntää entistä paremmin luontomatkailun tarpeisiin? 5. Liisa Tyllilä: Suoluonto matkailuyrittämisen toimintakenttänä - Tyllilän luontomatkailuyrityksessä on tavoitteena hyvän mielen luominen asiakkaille, sekä heidän luontotuntemuksensa ja luontosuhteensa parantaminen. Aitojen luontoelämysten antaminen luonnosta jo hyvinkin vieraantuneille ihmisille on tärkeää. - Yrityksessä täytyy olla erityyppistä tarjontaa, jotta kysyntää riittää myös eri vuodenaikoina. - Tyllilän yritys työllistää tällä hetkellä 3 perheen ulkopuolista työntekijää; yritykseen on palkattu luontotuntemusta ja myyntiasiantuntemusta. Lisäksi on verstas, jossa valmistetaan mm. 8 hengen kanootteja. Myös muita mielikuvituksellisia temppuvälineitä käytetään, kuten monen hengen hiihtosuksia. Moottorin voimalla liikkuvia välineitä ei käytetä. - Pääosa yrityksen asiakkaista on yritysasiakkaita (90%). Ryhmäkoot ovat vaihtelevia. Kysytyimpiä ovat lyhyet, n. 3 tunnin luontoretket. Suosituin retkimuoto on luontoon liittyvä liikunnallinen aktiviteetti, jonka päälle sauna ja ruokailu. Rajallisen ajan vuoksi retket ovat enimmäkseen rakennetussa ympäristössä. Rakenteiden turvallisuus on tärkeä asia luonnossa liikkumiseen tottumattomien turistien kanssa. - Monelle ulkomaalaiselle suo on todella elämyksellinen maisema; heille suoluonto on uusi ja vieras, jotain sellaista mitä he tulevat hakemaankin. Jokin mikä itselle on tavallista ja arkista, voikin turistille olla aivan ihmeellinen elämys.
5 - Suo on loistava mahdollisuus elämysten tarjoajana. Myyttiset tarinat suosta ovat myös tärkeä suomatkailussa hyödynnettävä elementti. - Suomatkailussa otettava huomioon, että tietyt aktiviteetit, kuten suohiihto ym. vastaava tapahtuvat tietyillä alueilla (ei suojelualueilla) ja varsinaiset luontoretket taas toisaalla. - Suoluontoretkien ohella tarjolla on myös erillisiä suohon liittyviä tuotteita, kuten turvesauna, erilaiset turpeesta valmistetut tuotteet. - Luonto-oppaan tehtävä on antaa ihmisille ajattelemisen aihetta omasta luontosuhteestaan, ja näyttää myös asiakkaille esimerkkiä luontoa kunnioittavalla käytöksellään. - Luontoyrittäjän A ja O: Täytyy pitää luonnossa liikkumisesta ja olla halu oppia tuntemaan luontoa. Täytyy myös aidosti pitää ihmisten kanssa toimimisesta, kyseessä on ennen kaikkea palveluammatti. 6. Eino Lappalainen: Suomatkailu käytännössä - Teura-Vuoman alueella suomatkailua on kehitetty aktiivisesti. Vuosina rakennettu pitkosreitti Telatie on kunnostettu uudelleen suomatkailukäyttöön. - Kunta ja kylät haluttiin saada mukaan kehittämisprojektiin: järjestettiin suomatkailuseminaari ja kyläkokouksia, joissa kartoitettiin kyläläisten odotuksia ja panostamishalukkuutta. Myös inventoitiin tilanne rakenteiden osalta. - Ideoinnissa mukaan otettiin suoluonnon lisäksi myös paikallinen historia; suoluonnon syntyhistoria ja ihmisen toiminnan historia alueella. Luontomatkailun tuotteistamisessa sekä luonto että ihmisen toiminnan historia yhdessä nähtiin keskeisenä elementtinä. Suomatkailuhanketta varten tehtiin luonto- ja kulttuuriselvityksiä ja kerättiin vanhoja tarinoita alueelta. - Kyläläisten sitouttamisen lisäksi hankkeeseen sitoutettiin valtion hallinto; Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, hanke osana Keski-Lapin Life-projektia vuosina Myös Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskus lähti mukaan kehittämään suomatkailun ideaa: suo-opaskoulutus, tuotekehitys ja markkinointi. Suo-opaskoulutus on eräopaskoulutusta täydentävä osa, jossa erikoistutaan suoluontoon. Keskeistä suoopaskoulutuksessa on luonnonarvojen kunnioittaminen, mikä on tärkeää liikuttaessa suojelualueilla. - Suomatkailun markkinoinnissa on yhteyksiä alueen matkailukeskuksiin. Erilaisia ohjelmapalveluja on syntynyt liittyen suon tarinoihin, myytteihin ja historiaan, kuten tervanpoltto ja luhtaniittyjen heinän korjuu perinnebiotoopeilla jokivarsissa. Myös erilaisia suohon liittyviä tuotteita on kehitetty, kuten suoyrttijuoma ja suomarjoista tehdyt hillot ja viinit ym. Tuotteistamisen mahdollisuuksia ovat myös erilaiset kurssit,
6 jotka liittyvät rauhoittumiseen ja luonnonrauhaan, esim. stressinpoistokurssi, taiteet aapasuolla jne. - Suoluonto on moninainen ympäristö, joka muodostuu vaihtelevista väreistä ja valoista. Suolla on myös oma ns. äänimaisema: kasvillisuuden äänet, linnut, myös hiljaisuus. Nämä elementit ovat hyödynnettävissä suomatkailussa. 7. Timo Helle: Luontomatkailun ja luonnonsuojelun yhdistäminen - Luontomatkailun pohja ja peruslähtökohta on luonnon kunnioittaminen. - Kestävässä matkailussa on eri kategorioita: mm. elämysmatkailu, kalastusmatkailu, lintumatkailu, seikkailumatkailu jne. - Nykypäivän matkailu on siistiytynyt paljon aiemmasta mentaliteetiltaan ja kohdealueen siisteyden suhteen; roskaantuminen on vähäisempää. Luontomatkailussa ympäristökasvatuksellinen näkökulma on tärkeää; mahdollisuus vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. - Matkailu toisaalta rasittaa ympäristöä, toisaalta siitä on etua luonnonsuojelullisesti. Matkailupäästöt nopeuttavat ilmaston muuttumista, mutta matkailu voi myös lisätä biodiversiteettiä: esim. sademetsässä vaihtoehtona voi olla metsän hakkaaminen tai sen hyödyntäminen matkailullisessa mielessä. - Toivottavaa olisi lähimatkailun merkityksen kasvu: ekologisuus. - Ihminen on aina osaltaan vaikuttanut luontoon, esim. ihmisten muokkaamien perinnebiotooppien lajisto lisää monimuotoisuutta. Ympäristöetiikassa tunnetaan ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen ajattelutapa. Nämä linjat ovat edelleen melko jyrkät ja jos niille ei löydy yhtymäkohtaa, on tilanne hyvin hedelmätön. Realistinen käytännön näkökulma on heikko ihmiskeskeisyys, joka ei jätä huomiotta luontoa eikä ihmistä. - Suomatkailussa huomioitavaa: Kasvillisuuden suojelu: pitkokset ovat paikoin välttämättömyys, tosin liiallista retkeilijöiden hyysäämistä vältettävä, eräretkeilyn oltava kuitenkin sananmukaista. Eläimistön suojelu: esim. lintumatkailussa syytä ottaa huomioon linnuston häirinnän vaara, paras lintuaika on myös herkintä pesimäaikaa. Sosiaalinen kantokyky: liiallinen ruuhkautuminen reiteillä heikentää kantokykyä ja erämaisuus kärsii. - Suomatkailua kehitettäessä on syytä miettiä mitä soita korostetusti nostetaan matkailukehityksen piiriin. Suoluonto on erämaaluontoa, jollaisena sen kuuluu matkailunkin saralla pysyä. Soille eivät sovi massiiviset rakenteet suuren joukon käyttöön.
Kansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotVAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET
VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotSOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA
SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotKestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotWILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
LisätiedotKestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
LisätiedotMATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos
MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa
LisätiedotSodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti
Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotSUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE
Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,
LisätiedotKansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen
Vastavalo/Matti Koutonen Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen Ympäristöpäivät Helsinki, Finlandia-talo, 23.5.2018 Joel Erkkonen Kehityspäällikkö Metsähallitus, Luontopalvelut
LisätiedotAttractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue
Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian
LisätiedotMuuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta
Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu
LisätiedotKansallispuistot ja kestävä luontomatkailu
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien
LisätiedotMitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille
Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet
LisätiedotFinrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi
Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma
LisätiedotKulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen
Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,
LisätiedotUudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)
Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein) 19.1.2018 I Liisa Tyrväinen, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Virkein hankkeen lähtökohtia
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016
Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely 2016 ISBN 978-951-766-333-5 (nide) ISBN 978-951-766-334-2 (pdf) ISSN 1239-0607
LisätiedotINARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -
LisätiedotLuontomatkailun kohdealueen valinta
Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa
LisätiedotYlläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa
15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,
LisätiedotÄlyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista
Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA
LisätiedotVesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotKansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari
Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotMUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu
Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen
LisätiedotKarhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi
Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotMaaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Kysely yrittäjille kesäkuu 2018 Matkailijamäärät tammi-huhtikuussa 2018 verrattuna tammihuhtikuuhun 2017 maaseutumatkailuyrityksissä Arvio tulevasta kysynnästä
LisätiedotMatkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012
Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä
LisätiedotSalon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset
Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Maa- ja metsätalousministeriö asetti yhteistyössä TEM:n ja YM:n kanssa 10.2.2009 työryhmän valmistelemaan
LisätiedotKuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut
Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,
LisätiedotLUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014
LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja
LisätiedotMatkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen
LisätiedotMASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova
MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotPaikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari
Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari 2.11.2018 Arctic Outdoor, turvallisuutta ja terveyttä tunturista kehittämishanke 2017-2019, Inarin kunta
LisätiedotMaakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
LisätiedotHyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta
Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun
LisätiedotHyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen
Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotSuoseuran esitelmätilaisuus
SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden
LisätiedotLohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotMETSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA
METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?
LisätiedotMetsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
LisätiedotKeski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi
Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
Lisätiedot15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen
15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotTuija-Liisa Soininen, kulttuuriympäristö ja matkailu; puheenvuoro kulttuurimatkailuseminaarin yhteydessä Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella
Tuija-Liisa Soininen, kulttuuriympäristö ja matkailu; puheenvuoro kulttuurimatkailuseminaarin yhteydessä Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella 25.10.2017 Photo: Vapriikki photo archive, S. Säilynoja Kulttuuriympäristöä
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotMoottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotSuometsäerämaa Life -
eliölajien hyväksi Suometsäerämaa Life - Suomen eteläisimpien aapasuoerämaiden suojelu Pohj Pohjanma ja Kai suoluonnon suojelemiseksi Loppuraportti 2005 ihmistä varten euroopassa Euroopan Unionin tukema
LisätiedotTURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma
TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
Lisätiedot: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella
: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:
LisätiedotRovaniemi Lapin pääkaupunki
Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala
LisätiedotKAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT
KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT DILACOMI-LOPPUSEMINAARI, ROVANIEMI 27.9. 2013 Mikko Jokinen METLA, Kolari Tutkitut kaivoshankkeet Hannukainen ja Kittilä verrattain lähellä
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen
LisätiedotSoista voimaa vai soidinmenoja?
Soista voimaa vai soidinmenoja? Kansalaisten ja maanomistajien suojeluasenteet ja maksuhalukkuus lisäsuojelusta Janne Artell, Ioanna Grammatikopoulou & Eija Pouta ValuES-hanke Ekosysteemipalveluiden arvottamismenetelmien
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotHiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta
Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Kestävä hiljaisuus, kestävä matkailu? seminaari 29.4.2014 - Hiljaisuusmatkailun reunaehtoja ja mahdollisuuksia Anne
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotPERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI
PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotLuontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset
Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Marja Uusitalo Esa Huhta Vesa Nivala Yritystyöpaja 14.1.2016 Levi Tutkimuksen tausta 2 Teppo Tutkija 28.1.2016 Luonto- ja
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
Lisätiedot