SUOMATKAILUSEMINAARI , SYÖTTEEN LUONTOKESKUS. -Tiivistelmä puheenvuoroista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMATKAILUSEMINAARI 18.-19.9.2003, SYÖTTEEN LUONTOKESKUS. -Tiivistelmä puheenvuoroista"

Transkriptio

1 SUOMATKAILUSEMINAARI , SYÖTTEEN LUONTOKESKUS -Tiivistelmä puheenvuoroista 1. Arto Ahokumpu: Tilaisuuden avaus - Tähän mennessä luontomatkailun mahdollisuuksia on tarkasteltu ja toteutettu Koillismaan alueella lähinnä tunturi- ja vaaramaisemien kannalta. Suovyöhykettä ja sen tuomia mahdollisuuksia matkailussa ei ole juurikaan vielä otettu huomioon. - Suot ovat aina olleet monenlaisessa käytössä, mm. metsätalouden ja turvetuotannon osalta. Merkittävä osa luonnontilaista suoluontoa on nykyään myös suojeltu. Nämä alueet tarjoavat paljon mahdollisuuksia virkistys- ja matkailukäytölle. Natura-alueilla on kuitenkin aina otettava huomioon alueiden luonnonsuojelullinen merkitys; suoluonnon hyödyntämisen täytyy tapahtua kestävällä tavalla. Esimerkiksi suopotkupallon kaltainen aktiviteetti ei ole Natura-alueille sopiva toimintamuoto. Hyvä on muistaa, että luontomatkailun ei välttämättä tarvitse olla ohjelmapalvelujen kautta toimivaa; myös välilliset vaikutukset, kuten palvelujen tarjonta matkailijoille on tärkeässä osassa. - Euroopan Unionin rahoittamat Life-projektit tukevat nimenomaan Natura-alueilla tehtäviä toimenpiteitä. Tällä hetkellä Koillismaan alueella on käynnissä Suometsäerämaa Life-hanke, joka toimii Litokairan, Olvassuon ja Iso Tilansuo- Housusuon Natura-alueilla. Projektin tavoitteena on mm. parantaa alueiden luonnontilaa soiden ja metsien ennallistamistoimenpiteiden avulla, sekä edistää kestävän luontomatkailun kehittymistä alueella. Luontomatkailun osalta projektin tärkein tehtävä on pohtia ja selvittää mitä mahdollisuuksia Natura-alueilla on luontomatkailun kehittämisessä. Nämä mahdollisuudet selvitetään alueittain kullekin Natura-alueelle tehtävissä Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka valmistuvat projektin loppuun mennessä vuonna Yleisenä lähestymistapana luontomatkailuun liittyvissä asioissa on Metsähallituksessa käytetty julkaisua: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. 2. Jarkko Saarinen: Luontomatkailun taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys - Luontomatkailun kehittäminen haasteellista; kustannuksista ja tuottavuudesta vielä vähän faktatietoa olemassa, lähinnä vain mielipiteitä. - Luonto on keskeinen osa Suomen matkailua, joka profiloituu nimenomaan puhtaaseen luontoon ja erämaisuuteen. Tulevaisuudessa tärkeänä lisänä luonnon ohella voisi olla myös paikallinen kulttuuriperintö. - Syrjäseuduilla luontomatkailu on keskeinen rahantuoja, ja ainoa kasvava mahdollisuus tulojen lisääjänä. Houkuttimena on luonnon vetovoima ja luonnossa tapahtuvat aktiviteetit. Tulevaisuudessa luontomatkailun osuus matkailussa yleensä on vielä arvailun varassa, mutta kaikki mahdollisuudet selvään kasvuun on olemassa. Arvioiden mukaan työpaikkojen tuplaaminen luontomatkailussa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa on mahdollista.

2 - Tällä hetkellä maastohiihto on tärkein tulojen tuoja luontomatkailun eri muodoista. Muita suosittuja ovat mm. moottorikelkkailu (riippuen lasketaanko luontomatkailuksi), koiravaljakko- ja porosafarit, kalastus ja retkeily. Lisäksi uusia matkailumuotoja voi tulla hyvinkin nopeasti. - Tilastojen mukaan kunnissa, joissa työpaikkojen vuoto ulkopaikkakuntalaisille on pienin, luontomatkailun osuus matkailutuloissa on suurin. Luontomatkailulla on myönteinen vaikutus sosiaalisesti; se työllistää paikallisia ihmisiä tai edistää ulkopuolelta tulevien työntekijöiden muuttoa paikkakuntalaisiksi. Luontomatkailussa oleellista on paikallisen luonnon ja yleensä paikallisten olojen tuntemus. - Suuri osa matkailutuloista muodostuu välillisistä tuloista, esim. kauppapalvelut ym. - Miksi matkailua kehitetään? Matkailu tuo alueelle suoria ja epäsuoria työllisyysvaikutuksia. Epäsuorat vaikutukset parantavat alueen yleisiä palveluja, mikä hyödyntää paikallista väestöä. Matkailu tuo verotuloja; yhteisöverot, kunnallisverot, kiinteistöverot. Matkailu luo myönteistä imagoa ja mielikuvaa alueesta, mikä suuntaa työntekijöiden ja yritysten muuttoa alueelle. Tärkeä merkitys, erityisesti muuttotappioalueilla, on myös paikallisväestön itsetunnon kohottaminen. - Luontomatkailun sisällölliset tavoitteet: 1. Tulo- ja työllisyysvaikutukset 2. Sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset (jokamiesoikeudet, kysyntäpohjaisuus, paikallisten osallistuminen, paikallisten työllistyminen) 3. Ympäristövaikutukset (ekologinen kestävyys, ympäristökasvatus, valmiiden rakenteiden käytön tehostaminen) - Luontomatkailun kehittämisen haasteet syrjäseuduilla: 1. Alhainen kansainvälisyysaste (ulkomaiset matkailijat jättävät alueelle keskimäärin enemmän rahaa) 2. Puute tuotteista (ideointi ja mainostaminen keskeistä, miten saadaan tuotteistettua matkailu) 3. Sesonkiluonteisuus voimakasta - Matkailun myönteisiä trendejä on lomaosakkeiden ja mökkien kasvava määrä, sekä luontomatkailun kasvu. Viimeisten kymmenen vuoden aikana luontomatkailu on arviolta 2-3-kertaistunut. - Tärkeintä matkailun kehittämisessä on sen tarkastelu alue- ja paikallisyhteisöä kehittävänä elinkeinona, eikä päinvastoin. Näin voidaan matkailusta saada sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. - Luontomatkailun osalta pohdittavaksi tulee Natura-alueiden kehitys tulevaisuudessa; ovatko ne matkailullisesti vetovoimaisia?

3 3. Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto: Luontomatkailun mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan alueella - Pohjois-Pohjanmaan liiton tavoitteena on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta: hyvinvointi, laadukas elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Tuloksena elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, jonka kärkenä on Oulu. - Luonnon tunnettavuutta pyritään lisäämään; tällä hetkellä tuntemus rajoittuu yksittäisiin kohteisiin, kuten Syöte. Myös yrittäjyyttä pyritään lisäämään, mikä tuo mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. - Luonnonoloiltaan Pohjois-Pohjanmaa on Suomen monipuolisin maakunta. Alueella on tehty arvokkaiden luontokohteiden priorisointi, jonka pohjalta on arvioitu millä alueilla matkailua on mahdollista kehittää. Resurssien suuntaamisen kannalta priorisointi on tärkeää. Suoluonnolla on merkittävä osa priorisoiduissa kohteissa. - Moottorikelkkailureitit ovat kysyttyjä kunnissa. Kelkkareittien suunnittelu pyritään rajoittamaan alueille, joilla sillä on todellista merkitystä. Moottorikelkkailun kasvu tulevaisuudessa tuo pohtimisen aihetta mm. siihen, mikä on kelkkailun asema luontomatkailussa, vai voidaanko sitä edes pitää luontomatkailumuotona? - Matkailun ns. mega-hankealueita Pohjois-Pohjanmaalla ovat Ruka, Syöte ja Kalajoki. Vaikutus ulottuu myös näitä keskuksia laajemmalle alueelle, mikä antaa potkua luontomatkailun kehittymiselle. - Pohjois-Pohjanmaan liiton luontomatkailua tukevia selvityksiä tulossa vuonna 2004: Hiljaisten alueiden selvitys (alueita joissa mahdollista todellisesta luonnon rauhasta nauttiminen) Luontokeskusten kehittämisstrategia - Luontomatkailu on tärkeällä sijalla aluekehityksessä. Syytä on kuitenkin muistaa, että luontomatkailu vaatii todella aitoa yrittämistä asian eteen. 4. Jari Peltomäki: Lintumatkailun mahdollisuudet suometsäerämaassa - Luonto on Suomen matkailullinen vetovoima, Suomi on myös suosituimpia linturetkikohteita Euroopassa. Vuosittain Suomessa käy tuhansia lintuharrastajia ulkomailta. Tarjonta lintumatkailussa on lisääntynyt. Luonnonsuojelualueiden merkitys lintumatkailussa on merkittävä ja tulevaisuudessa vielä korostuu. - Finnature Oy on luonto- ja lintumatkailuun erikoistunut yritys. Yhteistyötä harjoitetaan eri tahojen kanssa, mm. Metsähallituksen. Yritystoiminta on alkanut 10 vuotta sitten Liminganlahdelta, ensin pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Kehittämisessa ei ole satsattu rakenteisiin, vaan tarvittavat majoitus- ym. palvelut vuokrataan. Suurin osa asiakkaista tulee nykyään Englannista, siellä paljon lintuharrastajia. Myös italialaiset luontokuvaajat ovat tärkeä asiakasryhmä. Yrityksen oppailla täytyy olla vankka lintu- ja

4 luontotuntemus, hyvä kielitaito ja paikallistuntemus. Huippusesonki on toukokesäkuussa. - Lintumatkailua silmällä pitäen soilla tulee olla hyvät rakenteet: pitkokset ja lintutorni tarvitaan, ja näiden oikea sijoittelu on tärkeää. Lyhyillä, korkeintaan muutaman kilometrin pituisilla rakennetuilla reiteillä on eniten käyttöä. - Suon linnusto on rikas ja tarjoaa hyvät puitteet lintu- ja kuvausretkille. Haluttuja kuvauskohteita ovat esim. teeren soitimet. - Pohjois-Pohjanmaa on loistavaa aluetta lintumatkailulle. Suosituin matka on viikon reissu Oulu-Kuusamo-alueella. - Lintujen lisäksi mm. hirvi ja karhu ovat haluttuja kohteita, joita turistit haluavat nähdä ja kuvata. Karhun lisäksi muidenkin suurpetojen merkitys turistivetonauloina voisi olla merkittävä. Myös hyönteismaailma kiinnostaa luontomatkailijoita: perhoset ja sudenkorennot ovat suosittuja, ja soilla näiden lajikirjo on monipuolinen. - Tietty laji, esim. maakotka, voi siis olla ns. tuote, jota tullaan katsomaan ja kuvaamaan. - Voisiko myös metsätalouskäytössä olevia alueita hyödyntää entistä paremmin luontomatkailun tarpeisiin? 5. Liisa Tyllilä: Suoluonto matkailuyrittämisen toimintakenttänä - Tyllilän luontomatkailuyrityksessä on tavoitteena hyvän mielen luominen asiakkaille, sekä heidän luontotuntemuksensa ja luontosuhteensa parantaminen. Aitojen luontoelämysten antaminen luonnosta jo hyvinkin vieraantuneille ihmisille on tärkeää. - Yrityksessä täytyy olla erityyppistä tarjontaa, jotta kysyntää riittää myös eri vuodenaikoina. - Tyllilän yritys työllistää tällä hetkellä 3 perheen ulkopuolista työntekijää; yritykseen on palkattu luontotuntemusta ja myyntiasiantuntemusta. Lisäksi on verstas, jossa valmistetaan mm. 8 hengen kanootteja. Myös muita mielikuvituksellisia temppuvälineitä käytetään, kuten monen hengen hiihtosuksia. Moottorin voimalla liikkuvia välineitä ei käytetä. - Pääosa yrityksen asiakkaista on yritysasiakkaita (90%). Ryhmäkoot ovat vaihtelevia. Kysytyimpiä ovat lyhyet, n. 3 tunnin luontoretket. Suosituin retkimuoto on luontoon liittyvä liikunnallinen aktiviteetti, jonka päälle sauna ja ruokailu. Rajallisen ajan vuoksi retket ovat enimmäkseen rakennetussa ympäristössä. Rakenteiden turvallisuus on tärkeä asia luonnossa liikkumiseen tottumattomien turistien kanssa. - Monelle ulkomaalaiselle suo on todella elämyksellinen maisema; heille suoluonto on uusi ja vieras, jotain sellaista mitä he tulevat hakemaankin. Jokin mikä itselle on tavallista ja arkista, voikin turistille olla aivan ihmeellinen elämys.

5 - Suo on loistava mahdollisuus elämysten tarjoajana. Myyttiset tarinat suosta ovat myös tärkeä suomatkailussa hyödynnettävä elementti. - Suomatkailussa otettava huomioon, että tietyt aktiviteetit, kuten suohiihto ym. vastaava tapahtuvat tietyillä alueilla (ei suojelualueilla) ja varsinaiset luontoretket taas toisaalla. - Suoluontoretkien ohella tarjolla on myös erillisiä suohon liittyviä tuotteita, kuten turvesauna, erilaiset turpeesta valmistetut tuotteet. - Luonto-oppaan tehtävä on antaa ihmisille ajattelemisen aihetta omasta luontosuhteestaan, ja näyttää myös asiakkaille esimerkkiä luontoa kunnioittavalla käytöksellään. - Luontoyrittäjän A ja O: Täytyy pitää luonnossa liikkumisesta ja olla halu oppia tuntemaan luontoa. Täytyy myös aidosti pitää ihmisten kanssa toimimisesta, kyseessä on ennen kaikkea palveluammatti. 6. Eino Lappalainen: Suomatkailu käytännössä - Teura-Vuoman alueella suomatkailua on kehitetty aktiivisesti. Vuosina rakennettu pitkosreitti Telatie on kunnostettu uudelleen suomatkailukäyttöön. - Kunta ja kylät haluttiin saada mukaan kehittämisprojektiin: järjestettiin suomatkailuseminaari ja kyläkokouksia, joissa kartoitettiin kyläläisten odotuksia ja panostamishalukkuutta. Myös inventoitiin tilanne rakenteiden osalta. - Ideoinnissa mukaan otettiin suoluonnon lisäksi myös paikallinen historia; suoluonnon syntyhistoria ja ihmisen toiminnan historia alueella. Luontomatkailun tuotteistamisessa sekä luonto että ihmisen toiminnan historia yhdessä nähtiin keskeisenä elementtinä. Suomatkailuhanketta varten tehtiin luonto- ja kulttuuriselvityksiä ja kerättiin vanhoja tarinoita alueelta. - Kyläläisten sitouttamisen lisäksi hankkeeseen sitoutettiin valtion hallinto; Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, hanke osana Keski-Lapin Life-projektia vuosina Myös Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskus lähti mukaan kehittämään suomatkailun ideaa: suo-opaskoulutus, tuotekehitys ja markkinointi. Suo-opaskoulutus on eräopaskoulutusta täydentävä osa, jossa erikoistutaan suoluontoon. Keskeistä suoopaskoulutuksessa on luonnonarvojen kunnioittaminen, mikä on tärkeää liikuttaessa suojelualueilla. - Suomatkailun markkinoinnissa on yhteyksiä alueen matkailukeskuksiin. Erilaisia ohjelmapalveluja on syntynyt liittyen suon tarinoihin, myytteihin ja historiaan, kuten tervanpoltto ja luhtaniittyjen heinän korjuu perinnebiotoopeilla jokivarsissa. Myös erilaisia suohon liittyviä tuotteita on kehitetty, kuten suoyrttijuoma ja suomarjoista tehdyt hillot ja viinit ym. Tuotteistamisen mahdollisuuksia ovat myös erilaiset kurssit,

6 jotka liittyvät rauhoittumiseen ja luonnonrauhaan, esim. stressinpoistokurssi, taiteet aapasuolla jne. - Suoluonto on moninainen ympäristö, joka muodostuu vaihtelevista väreistä ja valoista. Suolla on myös oma ns. äänimaisema: kasvillisuuden äänet, linnut, myös hiljaisuus. Nämä elementit ovat hyödynnettävissä suomatkailussa. 7. Timo Helle: Luontomatkailun ja luonnonsuojelun yhdistäminen - Luontomatkailun pohja ja peruslähtökohta on luonnon kunnioittaminen. - Kestävässä matkailussa on eri kategorioita: mm. elämysmatkailu, kalastusmatkailu, lintumatkailu, seikkailumatkailu jne. - Nykypäivän matkailu on siistiytynyt paljon aiemmasta mentaliteetiltaan ja kohdealueen siisteyden suhteen; roskaantuminen on vähäisempää. Luontomatkailussa ympäristökasvatuksellinen näkökulma on tärkeää; mahdollisuus vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. - Matkailu toisaalta rasittaa ympäristöä, toisaalta siitä on etua luonnonsuojelullisesti. Matkailupäästöt nopeuttavat ilmaston muuttumista, mutta matkailu voi myös lisätä biodiversiteettiä: esim. sademetsässä vaihtoehtona voi olla metsän hakkaaminen tai sen hyödyntäminen matkailullisessa mielessä. - Toivottavaa olisi lähimatkailun merkityksen kasvu: ekologisuus. - Ihminen on aina osaltaan vaikuttanut luontoon, esim. ihmisten muokkaamien perinnebiotooppien lajisto lisää monimuotoisuutta. Ympäristöetiikassa tunnetaan ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen ajattelutapa. Nämä linjat ovat edelleen melko jyrkät ja jos niille ei löydy yhtymäkohtaa, on tilanne hyvin hedelmätön. Realistinen käytännön näkökulma on heikko ihmiskeskeisyys, joka ei jätä huomiotta luontoa eikä ihmistä. - Suomatkailussa huomioitavaa: Kasvillisuuden suojelu: pitkokset ovat paikoin välttämättömyys, tosin liiallista retkeilijöiden hyysäämistä vältettävä, eräretkeilyn oltava kuitenkin sananmukaista. Eläimistön suojelu: esim. lintumatkailussa syytä ottaa huomioon linnuston häirinnän vaara, paras lintuaika on myös herkintä pesimäaikaa. Sosiaalinen kantokyky: liiallinen ruuhkautuminen reiteillä heikentää kantokykyä ja erämaisuus kärsii. - Suomatkailua kehitettäessä on syytä miettiä mitä soita korostetusti nostetaan matkailukehityksen piiriin. Suoluonto on erämaaluontoa, jollaisena sen kuuluu matkailunkin saralla pysyä. Soille eivät sovi massiiviset rakenteet suuren joukon käyttöön.

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Maa- ja metsätalousministeriö asetti yhteistyössä TEM:n ja YM:n kanssa 10.2.2009 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa

Lisätiedot

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suometsäerämaa Life -

Suometsäerämaa Life - eliölajien hyväksi Suometsäerämaa Life - Suomen eteläisimpien aapasuoerämaiden suojelu Pohj Pohjanma ja Kai suoluonnon suojelemiseksi Loppuraportti 2005 ihmistä varten euroopassa Euroopan Unionin tukema

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä ISBN 951-40-1990-3 (PDF) ISSN 1795-150X Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä Seija Tuulentie ja Jarkko Saarinen (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT DILACOMI-LOPPUSEMINAARI, ROVANIEMI 27.9. 2013 Mikko Jokinen METLA, Kolari Tutkitut kaivoshankkeet Hannukainen ja Kittilä verrattain lähellä

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?

Lisätiedot

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta

Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Hiljaisten äänimaisemien merkitys, hyödyntäminen ja suojelu luontomatkailun näkökulmasta Kestävä hiljaisuus, kestävä matkailu? seminaari 29.4.2014 - Hiljaisuusmatkailun reunaehtoja ja mahdollisuuksia Anne

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Erä- ja luonto-oppaan AT uudistustyö

Erä- ja luonto-oppaan AT uudistustyö Työryhmä: Pj, Jarno Räsänen, Koulutuskeskus Salpaus Tomi Mandelin, Ahlmanin koulun säätiö Samuli Kaivonen, Vaasan aikuiskoulutuskeskus Pasi Ruohtula, Pohjois-Karjalan opisto Esa Säkkinen, Lapin ammattiopisto

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Marja Uusitalo Esa Huhta Vesa Nivala Yritystyöpaja 14.1.2016 Levi Tutkimuksen tausta 2 Teppo Tutkija 28.1.2016 Luonto- ja

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot