SUOMATKAILUSEMINAARI , SYÖTTEEN LUONTOKESKUS. -Tiivistelmä puheenvuoroista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMATKAILUSEMINAARI 18.-19.9.2003, SYÖTTEEN LUONTOKESKUS. -Tiivistelmä puheenvuoroista"

Transkriptio

1 SUOMATKAILUSEMINAARI , SYÖTTEEN LUONTOKESKUS -Tiivistelmä puheenvuoroista 1. Arto Ahokumpu: Tilaisuuden avaus - Tähän mennessä luontomatkailun mahdollisuuksia on tarkasteltu ja toteutettu Koillismaan alueella lähinnä tunturi- ja vaaramaisemien kannalta. Suovyöhykettä ja sen tuomia mahdollisuuksia matkailussa ei ole juurikaan vielä otettu huomioon. - Suot ovat aina olleet monenlaisessa käytössä, mm. metsätalouden ja turvetuotannon osalta. Merkittävä osa luonnontilaista suoluontoa on nykyään myös suojeltu. Nämä alueet tarjoavat paljon mahdollisuuksia virkistys- ja matkailukäytölle. Natura-alueilla on kuitenkin aina otettava huomioon alueiden luonnonsuojelullinen merkitys; suoluonnon hyödyntämisen täytyy tapahtua kestävällä tavalla. Esimerkiksi suopotkupallon kaltainen aktiviteetti ei ole Natura-alueille sopiva toimintamuoto. Hyvä on muistaa, että luontomatkailun ei välttämättä tarvitse olla ohjelmapalvelujen kautta toimivaa; myös välilliset vaikutukset, kuten palvelujen tarjonta matkailijoille on tärkeässä osassa. - Euroopan Unionin rahoittamat Life-projektit tukevat nimenomaan Natura-alueilla tehtäviä toimenpiteitä. Tällä hetkellä Koillismaan alueella on käynnissä Suometsäerämaa Life-hanke, joka toimii Litokairan, Olvassuon ja Iso Tilansuo- Housusuon Natura-alueilla. Projektin tavoitteena on mm. parantaa alueiden luonnontilaa soiden ja metsien ennallistamistoimenpiteiden avulla, sekä edistää kestävän luontomatkailun kehittymistä alueella. Luontomatkailun osalta projektin tärkein tehtävä on pohtia ja selvittää mitä mahdollisuuksia Natura-alueilla on luontomatkailun kehittämisessä. Nämä mahdollisuudet selvitetään alueittain kullekin Natura-alueelle tehtävissä Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka valmistuvat projektin loppuun mennessä vuonna Yleisenä lähestymistapana luontomatkailuun liittyvissä asioissa on Metsähallituksessa käytetty julkaisua: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. 2. Jarkko Saarinen: Luontomatkailun taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys - Luontomatkailun kehittäminen haasteellista; kustannuksista ja tuottavuudesta vielä vähän faktatietoa olemassa, lähinnä vain mielipiteitä. - Luonto on keskeinen osa Suomen matkailua, joka profiloituu nimenomaan puhtaaseen luontoon ja erämaisuuteen. Tulevaisuudessa tärkeänä lisänä luonnon ohella voisi olla myös paikallinen kulttuuriperintö. - Syrjäseuduilla luontomatkailu on keskeinen rahantuoja, ja ainoa kasvava mahdollisuus tulojen lisääjänä. Houkuttimena on luonnon vetovoima ja luonnossa tapahtuvat aktiviteetit. Tulevaisuudessa luontomatkailun osuus matkailussa yleensä on vielä arvailun varassa, mutta kaikki mahdollisuudet selvään kasvuun on olemassa. Arvioiden mukaan työpaikkojen tuplaaminen luontomatkailussa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa on mahdollista.

2 - Tällä hetkellä maastohiihto on tärkein tulojen tuoja luontomatkailun eri muodoista. Muita suosittuja ovat mm. moottorikelkkailu (riippuen lasketaanko luontomatkailuksi), koiravaljakko- ja porosafarit, kalastus ja retkeily. Lisäksi uusia matkailumuotoja voi tulla hyvinkin nopeasti. - Tilastojen mukaan kunnissa, joissa työpaikkojen vuoto ulkopaikkakuntalaisille on pienin, luontomatkailun osuus matkailutuloissa on suurin. Luontomatkailulla on myönteinen vaikutus sosiaalisesti; se työllistää paikallisia ihmisiä tai edistää ulkopuolelta tulevien työntekijöiden muuttoa paikkakuntalaisiksi. Luontomatkailussa oleellista on paikallisen luonnon ja yleensä paikallisten olojen tuntemus. - Suuri osa matkailutuloista muodostuu välillisistä tuloista, esim. kauppapalvelut ym. - Miksi matkailua kehitetään? Matkailu tuo alueelle suoria ja epäsuoria työllisyysvaikutuksia. Epäsuorat vaikutukset parantavat alueen yleisiä palveluja, mikä hyödyntää paikallista väestöä. Matkailu tuo verotuloja; yhteisöverot, kunnallisverot, kiinteistöverot. Matkailu luo myönteistä imagoa ja mielikuvaa alueesta, mikä suuntaa työntekijöiden ja yritysten muuttoa alueelle. Tärkeä merkitys, erityisesti muuttotappioalueilla, on myös paikallisväestön itsetunnon kohottaminen. - Luontomatkailun sisällölliset tavoitteet: 1. Tulo- ja työllisyysvaikutukset 2. Sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset (jokamiesoikeudet, kysyntäpohjaisuus, paikallisten osallistuminen, paikallisten työllistyminen) 3. Ympäristövaikutukset (ekologinen kestävyys, ympäristökasvatus, valmiiden rakenteiden käytön tehostaminen) - Luontomatkailun kehittämisen haasteet syrjäseuduilla: 1. Alhainen kansainvälisyysaste (ulkomaiset matkailijat jättävät alueelle keskimäärin enemmän rahaa) 2. Puute tuotteista (ideointi ja mainostaminen keskeistä, miten saadaan tuotteistettua matkailu) 3. Sesonkiluonteisuus voimakasta - Matkailun myönteisiä trendejä on lomaosakkeiden ja mökkien kasvava määrä, sekä luontomatkailun kasvu. Viimeisten kymmenen vuoden aikana luontomatkailu on arviolta 2-3-kertaistunut. - Tärkeintä matkailun kehittämisessä on sen tarkastelu alue- ja paikallisyhteisöä kehittävänä elinkeinona, eikä päinvastoin. Näin voidaan matkailusta saada sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. - Luontomatkailun osalta pohdittavaksi tulee Natura-alueiden kehitys tulevaisuudessa; ovatko ne matkailullisesti vetovoimaisia?

3 3. Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto: Luontomatkailun mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan alueella - Pohjois-Pohjanmaan liiton tavoitteena on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta: hyvinvointi, laadukas elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Tuloksena elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, jonka kärkenä on Oulu. - Luonnon tunnettavuutta pyritään lisäämään; tällä hetkellä tuntemus rajoittuu yksittäisiin kohteisiin, kuten Syöte. Myös yrittäjyyttä pyritään lisäämään, mikä tuo mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiselle. - Luonnonoloiltaan Pohjois-Pohjanmaa on Suomen monipuolisin maakunta. Alueella on tehty arvokkaiden luontokohteiden priorisointi, jonka pohjalta on arvioitu millä alueilla matkailua on mahdollista kehittää. Resurssien suuntaamisen kannalta priorisointi on tärkeää. Suoluonnolla on merkittävä osa priorisoiduissa kohteissa. - Moottorikelkkailureitit ovat kysyttyjä kunnissa. Kelkkareittien suunnittelu pyritään rajoittamaan alueille, joilla sillä on todellista merkitystä. Moottorikelkkailun kasvu tulevaisuudessa tuo pohtimisen aihetta mm. siihen, mikä on kelkkailun asema luontomatkailussa, vai voidaanko sitä edes pitää luontomatkailumuotona? - Matkailun ns. mega-hankealueita Pohjois-Pohjanmaalla ovat Ruka, Syöte ja Kalajoki. Vaikutus ulottuu myös näitä keskuksia laajemmalle alueelle, mikä antaa potkua luontomatkailun kehittymiselle. - Pohjois-Pohjanmaan liiton luontomatkailua tukevia selvityksiä tulossa vuonna 2004: Hiljaisten alueiden selvitys (alueita joissa mahdollista todellisesta luonnon rauhasta nauttiminen) Luontokeskusten kehittämisstrategia - Luontomatkailu on tärkeällä sijalla aluekehityksessä. Syytä on kuitenkin muistaa, että luontomatkailu vaatii todella aitoa yrittämistä asian eteen. 4. Jari Peltomäki: Lintumatkailun mahdollisuudet suometsäerämaassa - Luonto on Suomen matkailullinen vetovoima, Suomi on myös suosituimpia linturetkikohteita Euroopassa. Vuosittain Suomessa käy tuhansia lintuharrastajia ulkomailta. Tarjonta lintumatkailussa on lisääntynyt. Luonnonsuojelualueiden merkitys lintumatkailussa on merkittävä ja tulevaisuudessa vielä korostuu. - Finnature Oy on luonto- ja lintumatkailuun erikoistunut yritys. Yhteistyötä harjoitetaan eri tahojen kanssa, mm. Metsähallituksen. Yritystoiminta on alkanut 10 vuotta sitten Liminganlahdelta, ensin pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Kehittämisessa ei ole satsattu rakenteisiin, vaan tarvittavat majoitus- ym. palvelut vuokrataan. Suurin osa asiakkaista tulee nykyään Englannista, siellä paljon lintuharrastajia. Myös italialaiset luontokuvaajat ovat tärkeä asiakasryhmä. Yrityksen oppailla täytyy olla vankka lintu- ja

4 luontotuntemus, hyvä kielitaito ja paikallistuntemus. Huippusesonki on toukokesäkuussa. - Lintumatkailua silmällä pitäen soilla tulee olla hyvät rakenteet: pitkokset ja lintutorni tarvitaan, ja näiden oikea sijoittelu on tärkeää. Lyhyillä, korkeintaan muutaman kilometrin pituisilla rakennetuilla reiteillä on eniten käyttöä. - Suon linnusto on rikas ja tarjoaa hyvät puitteet lintu- ja kuvausretkille. Haluttuja kuvauskohteita ovat esim. teeren soitimet. - Pohjois-Pohjanmaa on loistavaa aluetta lintumatkailulle. Suosituin matka on viikon reissu Oulu-Kuusamo-alueella. - Lintujen lisäksi mm. hirvi ja karhu ovat haluttuja kohteita, joita turistit haluavat nähdä ja kuvata. Karhun lisäksi muidenkin suurpetojen merkitys turistivetonauloina voisi olla merkittävä. Myös hyönteismaailma kiinnostaa luontomatkailijoita: perhoset ja sudenkorennot ovat suosittuja, ja soilla näiden lajikirjo on monipuolinen. - Tietty laji, esim. maakotka, voi siis olla ns. tuote, jota tullaan katsomaan ja kuvaamaan. - Voisiko myös metsätalouskäytössä olevia alueita hyödyntää entistä paremmin luontomatkailun tarpeisiin? 5. Liisa Tyllilä: Suoluonto matkailuyrittämisen toimintakenttänä - Tyllilän luontomatkailuyrityksessä on tavoitteena hyvän mielen luominen asiakkaille, sekä heidän luontotuntemuksensa ja luontosuhteensa parantaminen. Aitojen luontoelämysten antaminen luonnosta jo hyvinkin vieraantuneille ihmisille on tärkeää. - Yrityksessä täytyy olla erityyppistä tarjontaa, jotta kysyntää riittää myös eri vuodenaikoina. - Tyllilän yritys työllistää tällä hetkellä 3 perheen ulkopuolista työntekijää; yritykseen on palkattu luontotuntemusta ja myyntiasiantuntemusta. Lisäksi on verstas, jossa valmistetaan mm. 8 hengen kanootteja. Myös muita mielikuvituksellisia temppuvälineitä käytetään, kuten monen hengen hiihtosuksia. Moottorin voimalla liikkuvia välineitä ei käytetä. - Pääosa yrityksen asiakkaista on yritysasiakkaita (90%). Ryhmäkoot ovat vaihtelevia. Kysytyimpiä ovat lyhyet, n. 3 tunnin luontoretket. Suosituin retkimuoto on luontoon liittyvä liikunnallinen aktiviteetti, jonka päälle sauna ja ruokailu. Rajallisen ajan vuoksi retket ovat enimmäkseen rakennetussa ympäristössä. Rakenteiden turvallisuus on tärkeä asia luonnossa liikkumiseen tottumattomien turistien kanssa. - Monelle ulkomaalaiselle suo on todella elämyksellinen maisema; heille suoluonto on uusi ja vieras, jotain sellaista mitä he tulevat hakemaankin. Jokin mikä itselle on tavallista ja arkista, voikin turistille olla aivan ihmeellinen elämys.

5 - Suo on loistava mahdollisuus elämysten tarjoajana. Myyttiset tarinat suosta ovat myös tärkeä suomatkailussa hyödynnettävä elementti. - Suomatkailussa otettava huomioon, että tietyt aktiviteetit, kuten suohiihto ym. vastaava tapahtuvat tietyillä alueilla (ei suojelualueilla) ja varsinaiset luontoretket taas toisaalla. - Suoluontoretkien ohella tarjolla on myös erillisiä suohon liittyviä tuotteita, kuten turvesauna, erilaiset turpeesta valmistetut tuotteet. - Luonto-oppaan tehtävä on antaa ihmisille ajattelemisen aihetta omasta luontosuhteestaan, ja näyttää myös asiakkaille esimerkkiä luontoa kunnioittavalla käytöksellään. - Luontoyrittäjän A ja O: Täytyy pitää luonnossa liikkumisesta ja olla halu oppia tuntemaan luontoa. Täytyy myös aidosti pitää ihmisten kanssa toimimisesta, kyseessä on ennen kaikkea palveluammatti. 6. Eino Lappalainen: Suomatkailu käytännössä - Teura-Vuoman alueella suomatkailua on kehitetty aktiivisesti. Vuosina rakennettu pitkosreitti Telatie on kunnostettu uudelleen suomatkailukäyttöön. - Kunta ja kylät haluttiin saada mukaan kehittämisprojektiin: järjestettiin suomatkailuseminaari ja kyläkokouksia, joissa kartoitettiin kyläläisten odotuksia ja panostamishalukkuutta. Myös inventoitiin tilanne rakenteiden osalta. - Ideoinnissa mukaan otettiin suoluonnon lisäksi myös paikallinen historia; suoluonnon syntyhistoria ja ihmisen toiminnan historia alueella. Luontomatkailun tuotteistamisessa sekä luonto että ihmisen toiminnan historia yhdessä nähtiin keskeisenä elementtinä. Suomatkailuhanketta varten tehtiin luonto- ja kulttuuriselvityksiä ja kerättiin vanhoja tarinoita alueelta. - Kyläläisten sitouttamisen lisäksi hankkeeseen sitoutettiin valtion hallinto; Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, hanke osana Keski-Lapin Life-projektia vuosina Myös Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskus lähti mukaan kehittämään suomatkailun ideaa: suo-opaskoulutus, tuotekehitys ja markkinointi. Suo-opaskoulutus on eräopaskoulutusta täydentävä osa, jossa erikoistutaan suoluontoon. Keskeistä suoopaskoulutuksessa on luonnonarvojen kunnioittaminen, mikä on tärkeää liikuttaessa suojelualueilla. - Suomatkailun markkinoinnissa on yhteyksiä alueen matkailukeskuksiin. Erilaisia ohjelmapalveluja on syntynyt liittyen suon tarinoihin, myytteihin ja historiaan, kuten tervanpoltto ja luhtaniittyjen heinän korjuu perinnebiotoopeilla jokivarsissa. Myös erilaisia suohon liittyviä tuotteita on kehitetty, kuten suoyrttijuoma ja suomarjoista tehdyt hillot ja viinit ym. Tuotteistamisen mahdollisuuksia ovat myös erilaiset kurssit,

6 jotka liittyvät rauhoittumiseen ja luonnonrauhaan, esim. stressinpoistokurssi, taiteet aapasuolla jne. - Suoluonto on moninainen ympäristö, joka muodostuu vaihtelevista väreistä ja valoista. Suolla on myös oma ns. äänimaisema: kasvillisuuden äänet, linnut, myös hiljaisuus. Nämä elementit ovat hyödynnettävissä suomatkailussa. 7. Timo Helle: Luontomatkailun ja luonnonsuojelun yhdistäminen - Luontomatkailun pohja ja peruslähtökohta on luonnon kunnioittaminen. - Kestävässä matkailussa on eri kategorioita: mm. elämysmatkailu, kalastusmatkailu, lintumatkailu, seikkailumatkailu jne. - Nykypäivän matkailu on siistiytynyt paljon aiemmasta mentaliteetiltaan ja kohdealueen siisteyden suhteen; roskaantuminen on vähäisempää. Luontomatkailussa ympäristökasvatuksellinen näkökulma on tärkeää; mahdollisuus vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. - Matkailu toisaalta rasittaa ympäristöä, toisaalta siitä on etua luonnonsuojelullisesti. Matkailupäästöt nopeuttavat ilmaston muuttumista, mutta matkailu voi myös lisätä biodiversiteettiä: esim. sademetsässä vaihtoehtona voi olla metsän hakkaaminen tai sen hyödyntäminen matkailullisessa mielessä. - Toivottavaa olisi lähimatkailun merkityksen kasvu: ekologisuus. - Ihminen on aina osaltaan vaikuttanut luontoon, esim. ihmisten muokkaamien perinnebiotooppien lajisto lisää monimuotoisuutta. Ympäristöetiikassa tunnetaan ihmiskeskeinen ja luontokeskeinen ajattelutapa. Nämä linjat ovat edelleen melko jyrkät ja jos niille ei löydy yhtymäkohtaa, on tilanne hyvin hedelmätön. Realistinen käytännön näkökulma on heikko ihmiskeskeisyys, joka ei jätä huomiotta luontoa eikä ihmistä. - Suomatkailussa huomioitavaa: Kasvillisuuden suojelu: pitkokset ovat paikoin välttämättömyys, tosin liiallista retkeilijöiden hyysäämistä vältettävä, eräretkeilyn oltava kuitenkin sananmukaista. Eläimistön suojelu: esim. lintumatkailussa syytä ottaa huomioon linnuston häirinnän vaara, paras lintuaika on myös herkintä pesimäaikaa. Sosiaalinen kantokyky: liiallinen ruuhkautuminen reiteillä heikentää kantokykyä ja erämaisuus kärsii. - Suomatkailua kehitettäessä on syytä miettiä mitä soita korostetusti nostetaan matkailukehityksen piiriin. Suoluonto on erämaaluontoa, jollaisena sen kuuluu matkailunkin saralla pysyä. Soille eivät sovi massiiviset rakenteet suuren joukon käyttöön.

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot

Suometsäerämaa Life -

Suometsäerämaa Life - eliölajien hyväksi Suometsäerämaa Life - Suomen eteläisimpien aapasuoerämaiden suojelu Pohj Pohjanma ja Kai suoluonnon suojelemiseksi Loppuraportti 2005 ihmistä varten euroopassa Euroopan Unionin tukema

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla Kestävä luontomatkailu suojelualueilla Erikoissuunnittelija Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut 1 Jäsentely Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät Miten luontopalvelut edistää suojelualueiden

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia Terttu Konttinen Alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ja kapasiteetti Seutukunta/kunta Välitön matkailutulo milj. Matkailun

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Rovaniemi Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Metsähallituksen esteettömät palvelut Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomessa luontomatkailu on metsien monikäytön

Suomessa luontomatkailu on metsien monikäytön Jarkko Saarinen Luontomatkailu metsän käyttömuotona e e m t a Suomessa luontomatkailu on metsien monikäytön tutkimuskentässä varsin tuore käsite ja tutkimuskohde. Ilmiönä ja ihmisten vapaa-aikaan liittyvänä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008

KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 Kainuun matkailufoorumi 20.10.2011 KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 Jari Järviluoma Kajaanin ammattikorkeakoulu 1.11.2011 1 Tausta Pohjana Riikka

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO ROVANIEMEN ALUEEN LUONTOKOHTEITA Erämaan rauhaa suon tuoksua kurjen huutoa maiseman lumoa nokipannun makuisia kahveja... I LUONTOKANSION JOHDANTO LUONTOKANSIO KOULUILLE, YRITTÄJILLE

Lisätiedot

Ideoi Syöte matkamuistoksi - suunnittelukilpailun tiedotustilaisuus

Ideoi Syöte matkamuistoksi - suunnittelukilpailun tiedotustilaisuus Ideoi Syöte matkamuistoksi - suunnittelukilpailun tiedotustilaisuus Syötteen lumoa -hanke 1.9.2011 Projektipäällikkö Veikko Virkkunen Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Päivän ohjelma 15.00 Esittäytymiset

Lisätiedot