Ajankohtaista yhtiön toiminnasta

Transkriptio

1 Asiakohta 4 Ajankohtaista yhtiön toiminnasta Neuvottelukunta

2 Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Suomi alijäämäinen tulevan talven huippukulutustilanteissa. Sähkön riittävyys ei uhattuna. Saksan ydinvoiman alasajo lisännyt sähkön riittävyyden riskiä Keski- Euroopassa talvella Rovaniemellä 10 minuutin sähkökatkos kuluttajalle sähköaseman laajennustöiden yhteydessä sattuneen virheellisen katkaisijan laukaisun seurauksena Ruotsin hinta-aluejaon jälkeen sähköä virtaa useimmiten Suomen läpi Etelä-Ruotsiin. Neuvottelut Svenska Kraftnätin kanssa fyysisen siirron määräytymisestä käyttötunnilla ja rajajohtohäviöiden käsittelystä meneillään sininen: maa riippuvainen tuonnista ääritilanteissa

3 Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Markkinoiden edistäminen Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Ruotsin jako hinta-alueisiin toi esiin maan merkittävät sisäiset pullonkaulat, lisäsi painetta niiden poistamiseen verkkoinvestoinnein paransi tukkumarkkinoiden ennakoitavuutta, vaikeutti paikallisen vähittäismyyjän asemaa Fenno-Skan 2:n saaminen etuajassa markkinoiden käyttöön lähes poisti hintaerot maiden väliltä Luoteis-Euroopan markkinaintegraatiossa sähköpörssien välinen sopiminen keskeistä; asia esillä Firenzen regulaattorifoorumissa Suomi Ruotsi sähkönsiirto

4 Fenno-Skan 2: Linkin kapasiteetti markkinoille jo (päivä kerrallaan) Linkin tuotannollinen vastaanotto Fenno-Skan 2: Ylikuormitettavuuskoe onnistuneesti 900MW Forssa: Rakennustöiden viimeistely käynnissä. Piiput ja ilmanottojärjestelmät lähes valmiit Vahvuus 189 henkilöä EstLink 2: Peruskiven muuraus Püssin asemalla 16.11

5 Fingridin vuosi 2012 Uuden sähkömarkkinalain voimaantulo Fingridin tariffit 2013 Q4 Q3 Q1 Q

6 Asiakohta 5 Talouden reunaehdot Neuvottelukunta

7 7 Agenda 1. Fingridin ohjejärjestelmä 2. Valvontamalli 3. Asiakas- ja omistaja-arvo Tom Pippingsköld

8 1.Fingridin ohjejärjestelmä toiminnan vastuuttamista Periaatteet Politiikat Ohjewiki 8 Hallituksen työjärjestykset Johtaminen Vastuullinen toiminta Yritystalous ja hankinnat Rahoitus Riskienhallinta Verkon kehittäminen ja kunnonhallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinat Henkilöstö Viestintä Hankintapolitiikka Häviösähkön hankinta Yritysturvallisuus Maankäyttö- ja ympäristö Verkon kehittäminen Verkon rakentaminen Verkon kunnonhallinta Reservien hallinta Siirtojen hallinta Matkustusohje Ohje Ohje Hintasuojausohje Häviösähkön hankinnan valvomoohje Ohje Ohje Ohje Hallitus (omistajien edustajina) kontrolloi periaatteiden kautta rahan käyttöä ja määrittelee riskitason jolla yhtiö pyrkii tavoiteltuun tulokseen Tom Pippingsköld

9 9 2 Valvontamalli JHA NKA 45 v 60 v Aika Tom Pippingsköld

10 10 Kantaverkkotoiminnan sääntelymalli Yhteenveto Neljän vuoden jakso Weighted Average Cost of Capital (WACC) malli - reaalinen Verkon jälleenhankinta-arvo (JHA) lasketaan vuosittain, alkaen JHA oikaistaan tekniseen nykykäyttöarvoon keskimääräisellä iällä Kohtuullinen tuotto = WACC x (OPO+VPO), missä (OPO+VPO) on kantaverkkotoimintaan sitoutunut pääoma, OPOa korjataan tasauserällä Toteutunut tuotto = Liikevaihto-toiminnan kulut-jha poistot-verot EMV:n kohtuullisuus tarkastelut ex-post, tilinpäätöksien jälkeen Kumulatiivinen yli/alituotto oikaistava valvontajakson aikana Tom Pippingsköld

11 11 EMV:n sääntelymallin periaate YHTIÖN OIKAISTU TULOS KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA Yhtiön liikevaihto Toimintaan sitoutunut pääoma Yhtiön liikevoitto Kannustimet (investoinnit, laatu, tehokkuus ja innovaatiot) Verot + Pääoman painoitettu keskimääräinen kustannus, WACC X Oikaistu tulos Tom Pippingsköld < Sallittu kohtuullinen tuotto

12 12 Toimintaan sitoutunut pääoma v = Oma pääoma (OPO) + Tasauserä + Korolliset velat (VPO) VASTAAVAA MEUR VASTATTAVAA MEUR Pysyvät vastaavat Omapääoma Sähköverkko 2 113,31 Omapääoma 119,05 nykykäyttöarvoon tasearvoon Muut pysyvät vastaavat 221,14 Poistoeron oman pääoman 322,90 tasearvoon osuus Vaihtuvat vastaavat Oikaustun taseen tasauserä 712,17 vaihto-omaisuus 6,10 tasearvoo Vieras pääoma Korolliset velat 1 044,79 Myyntisaamiset 48,80 tasearvoon Muut korottomat velat 75,08 tasearvoon Pakolliset varaukset 1,90 tasearvoon Poistoeron laskennallinen 113,45 verovelka VASTAAVAA 2 389,34 VASTATTAVAA 2 389,34 Tom Pippingsköld

13 13 Oikaistun taseen tasauserä = Käyttöomaisuuden NKA - Käyttöomaisuuden tasearvo Rahoitusomaisuus JHA NKA 45 v 60 v Aika Tom Pippingsköld

14 14 Oikaistu tulos ja alituotto 2010 MEUR Liikevoitto 62,59 + Kustannustehokkuskannustin 0,00 + Toimintavarmuuskannustin 0,54 + Maksetut verkkovuokrat 9,86 + Poistot liikearvosta 6,43 + Poistot verkosta ja arvon- 63,28 alentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä - Verkon JHA:sta laskettu 66,08 tasapoisto MEUR KOHTUULLINEN TUOTTO 108,02 OIKAISTU TULOS 55,94 ALITUOTTO -52,08 Korjattu liikevoitto 76,62 - Rahoituskustannus -1,03 Oikaistu tulos ennen veroja 75,59 - Tuloverot -19,65 Toteutunut oikaistu tulos 55, Tom Pippingsköld

15 15 Eurooppalainen valvontamalli - kehittyy Perustunee pitkälti WACC-malliin Insentiivit verkon rakentamiseen ja erityisesti rajasiirtoinvestointeihin ovat tarpeellisia, ei yhtenäistä kantaa => saattaa tulla osaksi kansallista sääntelyä Kustannustehokkaan toiminnan perustana on joustavat toimintamallit ja toimiva riskienhallinta, ei kustannusten ja suunnitelmien "sementointi" Verkon rakentaminen vaatii suuria pääomia, EU rahoitus vaikea haaste tulevaisuudessa = > sääntelyn sallima tuottotaso oltava kohtuullinen Tom Pippingsköld

16 16 3. Asiakas ja omistaja-arvo Tom Pippingsköld

17 Monipuolinen varainhankinta - Pääomarakenne Q3/2011 Oma pääoma 504 milj. 27% 17 Joukkovelkakirjalainat - MTN ohjelma 659 milj. 35% Lainat: EIB & NIB 214 milj. 12% Yritystodistukset; ECP / CP -ohjelmat 267 milj. 14% Muut velat & ostovelat 220 milj. 12% Oma pääoma & lainat milj. 100% Valmiusluotto (nostamaton) 250 milj Tom Pippingsköld

18 18 Raha kallistunut pankeille ja yrityksille viitekorkona Euribor 6 kk + marginaali (spread) Tom Pippingsköld

19 19 Asiakasarvo hyvin perustellut investoinnit, kustannusten hallinta ja tariffitaso Eurooppalaisen vertailun kestävä Yhtiön liikevaihto Yhtiön liikevoitto Kannustimet (investoinnit, laatu, tehokkuus ja innovaatiot) Verot Vertailun kestävä tariffi + Toimintaan sitoutunut pääoma Fiksu investointiohjelma ja perusteet Pääoman painoitettu keskimääräinen kustannus, WACC Kustannukset hallinnassa X Oikaistu tulos Tom Pippingsköld < Sallittu kohtuullinen tuotto

20 20 Sidosryhmälaskelmat pidettävä tasapainossa Kassavirta oltava kuitenkin positiivinen Sidosryhmälaskelma Tuloslaskelma Kassavirtalaskelma Asiakkaille kohtuullinen tariffi => Liikevaihto Liikevaihto Asiakkaille varma verkko ja toimiva sähkömarkkina => Poistot Investoinnit Avoin hankintayhteistyö => Kunnossapito-, Kunnossapito kilpailuttaen reservi-, häviö- reservi-, häviösähkö ja muut kulut sähkö ja muut kulut Osaava henkilöstö => Henkilöstökulut Henkilöstökulut Pitkäjänteinen sijoittaja ja pankkiyhteistyö => Rahoituskulut Rahoituskulut Yhteiskuntavastuu => Verot Verot Asiakas ja sidosryhmä => Kohtuullinen tulos => Positiivinen kassavirta arvo Kustannukset kurissa Omistajan lisäarvo Tom Pippingsköld

21 Asiakohta 6 Ajallinen läpileikkaus sähkömarkkinoista Juha Hiekkala Neuvottelukunta

22 Lähde: Helsingin Sanomat

23 Näkökulma sähkömarkkinakehitykseen Esitys EU:n kolmannesta sisämarkkinapaketista Q4 Q3 Q1 Q

24 Eurooppalainen markkinaintegraatio markkinakytkentähankkeet 2012/2013: Luoteis-Eurooppa, Liettua, Latvia (2000 TWh) 2013: Espanja, Portugali, Tšekki, Slovakia, Unkari, Puola (600 TWh) 2014: Italia, Slovenia, Irlanti, Pohjois-Irlanti (400 TWh) 2015: Kaakkois-Eurooppa (250 TWh) Arvioitu vuosikulutus > 3500 TWh Tavoitteena on toteuttaa myös integraatio päivän sisäisen kaupan osalta aloittaen Luoteis- Euroopasta *) kuvassa esitetty hankeaikataulu vain EU maiden osalta

25 Eurooppalainen markkinaintegraatio sitovien sääntöjen valmistelu Kapasiteetin jakaminen ja siirtojen hallinta ACERin puiteohje lähetettiin komissiolle heinäkuussa Komissio pyysi syyskuussa 2011 ENTSO-E:tä laatimaan verkkosäännön ENTSO-E:n toimitettava ehdotus verkkosäännöksi ACER:lle viimeistään Hallintosuuntaviivat pörssien ja kantaverkkoyhtiöiden roolien selkiyttämiseksi Komission julkinen kuuleminen päättyy Komissio valmistelee suuntaviivat kuulemisen jälkeen Transparency Guidelines Puiteohje: kapasiteetin jakaminen ja siirtojen hallinta Verkkosääntö: kapasiteetin jakaminen ja siirtojen hallinta Verkkosääntö: forward-markkinat Hallintosuuntaviivat ja Transparency Guidelines

26 Ruotsiin aluehinta-alueet Toteutunut pitkälti odotusten mukaisesti Sähkön hinta kolmella Ruotsin pohjoisella alueella ja Suomessa pääosin sama Fenno-Skan 2:den myötä Etelä-Ruotsin hinta eronnut muusta Ruotsista ja yhdentynet Itä-Tanskan hinnan kanssa Käyttötilanteesta johtuen Ruotsin tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole ollut täysimääräisesti käytössä Hinta-aluejako tehostanut on pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta

27 Rajapinta Venäjään Venäjän tuonti alkanut reagoida hintaan uuden kauppatavan myötä (suora pörssikauppa) Seuraavaksi työn alla suoran pörssikaupan helpottaminen ja osuuden kasvattaminen Myöhemmin kaupan kaksisuuntaisuus EU kolmannet maat Silta kahden erilaisen markkinamallin välille Uusiutuvan energian edistäminen Tarve pörssien väliseen yhteistyöhön ENTSO-E ja SO UPS myötävaikuttavat

28 Ajankohtaista syyskaudelta Pörssien yhteistyö tiivistyy Nord Pool Spot ja saksalais-ranskalainen EPEX Spot strategiseen allianssiin Ensiaskeleena tarkoitus perustaa yhteisyritys kaupankäyntijärjestelmille Helpottaa TSOiden pyrkimystä Luoteis-Euroopan markkinoiden integrointiin Pohjoismaiden voimajärjestelmän tilasta julkaistu reaaliaikainen kartta, ainoa laatuaan Euroopassa. Tehoreservit käynnistysvalmiudessa. Reservien aktivointihinta määritetään viimeisen kaupallisen tarjouksen perusteella likimain entiseen tapaan Pohjoismaisesta taseselvityshankkeesta tarkoitus tehdä toteutuspäätös kuluvan vuoden aikana Firenzen Foorumi

29 Sähkömarkkinoiden kehittäminen (Fingridin strategiasta) Markkinoiden tehokkuus Suomi pidetään yhtenä hinta-alueena ja rajakapasiteettia rajoitetaan mahdollisimman vähän Tuetaan markkinaehtoisia ratkaisuja säätävän tuotannon/kulutuksen varmistamiseksi Taseselvityksen korkea laatutaso ylläpidetään (nopeus ja virheettömyys) Markkinamallia kehitetään uusiutuvan energian ym. haasteisiin Markkinaintegraatio Länsi-Eurooppa ja Itämeren alue: integraatiota syvennetään Pohjoismaat: säätösähkömarkkinoita tehostetaan ja tasepalvelut yhdistetään Baltia: integrointi Pohjoismaiden markkinoihin viedään loppuun Venäjä: kaksisuuntaisen kaupan käynnistäminen Pelisääntöjen harmonisointi Eurooppaan yhteiset markkinasäännöt (Entso-e yhteistyössä) Suomelle ja Baltialle yhtenäiset rajakaupan periaatteet Venäjän suuntaan Markkinoiden läpinäkyvyys Euroopassa pohjoismaiselle tasolle

30 Asiakohta 7 Neuvottelukunta ja asiakkaan ääni

31 31 Asiakas- ja sidosryhmämittarit 2012 Näkökulma Mittari Kuvaus Asiakkaat ja sidosryhmät Asiakastyytyväisyys Onnistuminen toiminnassa pa 70 % kysely lokakuussa - kantaverkkoasiakkaille - tasepalveluasiakkaille - sähkömarkkinatoimijoille Kysely toimikunnille pa 30 % keväällä - strategian toimivuus - toimikuntatyö (informaatio ja vuorovaikutus) Maanomistajatunnettuus Tutkimuslaitoksen kysely maanomistajien keskuudessa tunnettuudesta ja vuorovaikutuksesta Viranomaisyhteistyö Oma kohdennettu viranomaiskysely yhteistyön onnistumisesta Työnantajamaine Tutkimuslaitoksen kysely opiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten keskuudessa yhtiöstä työantajana Mediajulkisuus Tutkimuslaitoksen mediajulkisuusanalyysi; huomionarvomittari Fingrid Oyj

32 Neuvottelukunnan teemallinen vuosikello Talvikokouksen mukaisesti neuvottelukunta jatkaa pääsääntöisesti käytännöllä neljä kokousta vuodessa. Talvikokous: - edellisen vuoden toiminta ja tulokset - käyttötoiminnan katsaus Kevätkokous: - toimintaympäristön strateginen arviointi - verkkotoiminnan katsaus Syyskokous: - strategiapainotukset - yhtiön talous ja sääntelyn kehitys Joulukokous: - tulevan toiminnan painopisteet - markkinatoiminnan katsaus

33 Toiminnan kehittäminen ja vuosi (3) Kantaverkon rajauksen loppuun saattaminen (tällä erää). Tulevat hinnankorotukset avoimin perustein. Tuulivoiman liittyminen kustannuksineen Aluehintaerot, pullonkaulat jne. Jos Suomi on tulevaisuudessa sähköenergian läpikulkumaa, niin miten turvataan se, että kustannukset kohdistuvat oikein (investoinnit, siirtohäviöt jne) eikä suomalaisille kuluttajille. Fingridin tiedotusrooli. Esim. julkisuudessa voisi terävöittää tiedotusta minne kannattaisi jo tehtyjen investointien valossa tehdä uutta (uusituvaa bioenergiaa, tuuli jne.) tuotantoa. (Esim. pysäytetyillä sellu/paperitehtailla on sähkönsiirtoinfra jo valmiina jne.) Yhtiön kustannustehokkuus ja kustannusten läpinäkyvyys Ruotsin h-a jaon vaikutukset Investointihankkeiden systemaattisempi, määrämuotoinen seuranta Oikea pohjoismainen referenssihinta sähkömarkkinoille

34 Toiminnan kehittäminen ja vuosi (3) Toiminnan kehittäminen Neuvottelukunnan työskentelyä voisi kehittää esim. siten, että jokaiseen kokoukseen olisi yksi aihekokonaisuus tai ennakkomateriaali, johon neuvottelukunnan jäseniltä pyydettäisiin ennen kokousta kirjalliset kommentit tai palautteet. Vuosi 2012 Tuulivoima (Tekniset ja toiminnalliset vaatimukset erikokoisille tuulipuistoille, verkkoliittymät ja niiden hinnoitteluperiaatteet) Kantaverkon rajaukset 2012 ja pitemmällä tähtäyksellä (tärkeää mm. maantieteellinen kattavuus ja tasapuolisuus!) Kantaverkkosopimus (hinnoittelun muutosnäkymät alkavalla sopimuskaudella/tuotannon ja kulutuksen huipunkäyttöajan [tehokomponentin] painoarvon lisääminen hinnoittelussa) Tuottavuuden lisääminen (mm. valmistautuminen siirtoverkon jännitetöihin)

35 Toiminnan kehittäminen ja vuosi (3) Ensi vuoden aiheisiin liittyen asiakasnäkökulmasta siirtohintakehitys on keskeinen. Tämä on tietysti kytköksissä FG:n investointeihin ja kustannustehokkuuteen. Vaikka neuvottelukunta tuskin pystyy yksittäisten investointien tarpeellisuuden/ajoituksen arvioimiseen, eikä ole roolikaan, ehkä kokonaiskuvan pyörittely jollakin tasolla voisi olla paikallaan. Strategiakeskustelut toukokuun kokouksen yhteydessä ovat olleet hyviä joskin nelikenttäanalyysi voi ehkä jatkossa samassa muodossa alkaa toistamaan itseään. Tämän keskustelun voisi ehkä yhdistää edelliseen aiheeseen. Kolmas tärkeä asia on markkinaintegraation kehitys. Mitä tapahtuu ENTSO-E tasolla ja voiko neuvottelukunta antaa FG:lle jotain eväitä siellä toimikunnissa työskentelemisessä. Haaste tässä on tosin saada keskustelu kaksisuuntaiseksi. Rajasiirtoyhteyksien ja aluehintojen/alueiden kehitys menee tämän aiheen alle. Pohjois-Euroopan tukkumarkkinaintegraatio ja sen vaikutukset kantaverkkoyhtiöiden ja Fingridin toimintaan EU-alueen kantaverkkoyhtiöiden benchmarkkaus Fingridin investoinnit ja kantaverkkohinnoittelu

36 Asiakohta 8 Neuvottelukunnan kokoonpano

37 Neuvottelukunnan kokoonpano Jäsenet ja toimikaudet 2012 loppuun Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Tapani Liuhala Timo Pylvänen Janne Savelainen 2013 loppuun Markus Lehtonen Arto Pajunen Pekka Tynkkynen 2014 loppuun Antti Koskelainen Marko Nylund Risto Penttinen Seppo Tuomisto Yritys Tornionlaakson Sähkö Oy Inergia Oy Vattenfall Verkko Oy pj. Savon Voima Oyj Lahti Energia Oy Helsingin Energia Järvi-Suomen Energia Oy UPM-Kymmene Oyj Outokumpu Oyj Pohjolan Voima Oy Fortum Oyj, Power Division Kemira Oyj

38 Asiakohta 10 Neuvottelukunnan 2012 kokoukset

39 Neuvottelukunnan 2012 kokoukset klo talvikokous; Fingridin toimitilat, Helsinki klo 7 - kevätkokous matkakokouksena; lähtö Helsingistä, vierailu Fingridin suurhankekohteessa klo syyskokous; Fingridin toimitilat, Helsinki klo joulukokous; Suomalainen Klubi, Helsinki

40

41 Fingrid välittää. Varmasti.