TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA LOPUKSI KUNNAN HENKILÖSTÖ VESILAHDEN TUNNUSLUKUJA KUNNAN HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA MENOT KONSERNITASE HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KOULUTUSLAUTAKUNTA LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT

3 Vesilahden kunta Tilinpäätös OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Kertomusvuosi oli valtuustokauden viimeinen. Se oli myös ensimmäinen kausi, jolloin Vesilahden kunnanvaltuustossa istui 27 jäsentä. Edeltävällä kaudella jäsenmäärä oli 21. Kunnan väkiluvun ylittäessä 4000 asukasta, valtuutettujen lukumäärä lisääntyy kuntalain säädösten mukaisesti kuudella henkilöllä. Pirkkalan ja Vesilahden kunnat jatkoivat vuoden 2012 aikana yhteistyökykyisesti sosiaali- ja terveydenhuollon / Pirkkalan yhteistoiminta-alueen valmistelua. Uusi järjestelmä käynnistyi Samasta ajankohdasta lukien Vesilahden varhaiskasvatus / päivähoito siirtyi kasvatus- ja opetuslautakunnan (ent. koulutuslautakunta) alaisuuteen. Kautensa päättänyt valtuusto oli edellisiin valtuustoihin verrattuna keskustelevampi ja pääosin rakentavalla tavalla vaativampi YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Globaalitalouden ja euromaiden epävakaa tila heijastui Suomeen yleisenä epävarmuutena, valtion lisävelkaantumisena ja työttömyyden kasvuna. Kuntasektoria rasitti epämääräinen ja vellova tilanne. Isot, toisiinsa kytkeytyvät uudistukset: kuntarakenne, sote, valtionosuustarkistukset ja kuntalaki eivät edenneet hallituksen suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. Pirkanmaalla kuten Vesilahdessakin työttömyys lisääntyi. Vesilahden työttömyysaste kuitenkin säilyi siedettävänä ollen loppuvuodesta noin 8 %. Se oli Pirkanmaan kunnissa kolmanneksi alhaisin luku. Tampereella lähenneltiin jo 15 %:a OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Valtuustokauden viimeinen vuosi sujui aikaisempien vuosien tapaan päälinjoiltaan toiminnallisesti valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2012 talousarvio toteutui ennakoidulla tavalla. Tilinpäätös on ,86 alijäämäinen (v ,70 euroa alijäämäinen). Vuoden 2012 alijäämä huomioiden taseeseen jää kumulatiiviseksi ylijäämäksi ,83. Vuosikate oli ,50 eli 194 / asukas. Se ei täytä valtuuston asettamaa minimitavoitetta / asukas. Vuosikate oli 59,0 % ,53 euron poistoista. Se ei lähellekään kata kertomusvuoden ,42 euron investointimenoja. Vuonna 2011 investoinneissa henkäistiin, mutta kertomusvuonna jo investoitiin reippaammin. Narvan koulun noin 2,5 miljoonan euron hanketta rahoitettiin runsaalla miljoonalla eurolla ja Kirkonkylän Ämmänhaudan asemakaava-alueen 1. vaiheen kunnallistekniikka valmistui. Investoinneista enemmän sivuilla 118. Valtuusto päätti kahden maa-alueen ostamisesta; noin 26 ha:n alueet Kirkonkylän osayleiskaavaalueelta eurolla ja noin 5 ha:n alue Koskenkylän taajamasta eurolla. Lauta- ja hallintokunnat noudattivat hyvin talousarviota. Toimintamenojen kasvu oli 5,0 %, kun se edellisenä vuonna oli 6,6 %. Toimintakate (toimintamenojen ja tulojen erotus) kasvoi 5,6 % / ,61, kun edellisenä vuonna kasvu oli 7,7 %. Aikaisempiin vuosiin verrattuna myönteistä on huomioida, että erikoissairaanhoidon menot pysyivät talousarvioon varatuissa raameissa.

4 Vesilahden kunta Tilinpäätös Verotulot kasvoivat 5,3 % ja ne ylittivät ,27 :lla talousarvion. Valtionosuudet kertyivät ennakoidusti, kasvua 3,5 % eli Valtionosuuksien leikkaukset (runsaan tuloveroprosentin verran vuodessa) painavat merkittävästi kunnan tulosta alaspäin. Vesi- ja viemärilaitoksen alijäämäksi jäi ,48, kun se vuonna 2011 oli ,51. Laitos on jatkuvasti tappiollinen. Poistot ovat suuria. Vesi- ja viemärilaitoksen maksut ovat jo nyt korkeahkot. Niiden reilullakaan korottamisella ei alijäämää saada katettua. Talousarviolainat kasvoivat edellisestä vuodesta. Lainat / asukas oli Kertomusvuoden lopussa lainamääräksi muodostui 2912 / asukas. Kertomusvuoden alijäämä oli toinen perättäinen. Suunnitelmavuodet ovat myös alijäämäisiä. Alijäämien ja kiristyneen taloudellisen tilanteen takia valtuusto taloussuunnitelmaa päättäessään varautui talouden tervehdyttämisohjelman laatimiseen keväällä Seutuyhteistyö jatkui tiiviinä. Toimivaa yhteistyötä jonkin verran haittasi kuntarakenne-, sote-, ym. uudistukset. Tampereen seudun kahdeksan kuntaa päättivät yhtäpitävästi laatia seudun omaehtoisen elinvoimaselvityksen. Se on laajempi kuin kuntarakennelain edellyttämä selvitys pitäen sisällään seudun kuntien yhteistyön lisäämisen ja syventämisen vaihtoehdon LOPUKSI Kertomusvuosi oli vuoden 2011 tapaan toiminnallisesti tasapainoinen ja taloudellisesti huono, joskin talousarvion mukainen. Valtuuston yksimielisen linjauksen mukaisesti tulevaisuuteen tähdätään ja Vesilahtea kehitetään kunnan itsenäisyyden pohjalta. Tiukentuneesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Vesilahden kunta ei ole taloudellisesti rapakunnossa eikä muutoinkaan kuolemanlopun kuntia. Lokakuussa 2012 pidettiin kunnallisvaalit. Kaudelle valtuuston kokoonpano muuttui rajusti. Uusia valtuutettuja on 17. Pitkäaikaisista luottamushenkilöistä valtuustoehdokkaiksi eivät enää asettuneet Mauri Penttilä ja Lea Karlsson. Mauri Penttilä sai kunnallisneuvoksen nimen ja arvon (Tasavallan Presidentin allekirjoittama avoin kirje ). Se on laatuaan Vesilahden ensimmäinen. Arvonimi meni oikean osoitteeseen. Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Monen luottamushenkilön osalta tehtävät eivät enää jatku, mutta Vesilahden kunnan eteen tekemänne ja viitoittamanne työ jatkuu ja kantaa muiden luottamushenkilöiden toimesta. Erityiskiitokset sivistystoimenjohtaja/rehtori Tapani Pietilälle kahden viran yhtäaikaisesta hoidosta 20 vuodelta ja Pirkko Partaselle lähes yhtä pitkältä ajalta ison sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen toimistopäällikön ja lautakunnan esittelijän tehtävistä. Molempien työ vesilahtelaisten hyväksi jatkuu muuttuneissa raameissa. Erkki Paloniemi

5 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNAN HENKILÖSTÖ Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 326 henkilöä, lisäksi työllistettyinä oli 7 henkilöä. Henkilöstömäärän muutos vuoden 2011 tilinpäätöksestä on 1 henkilö. Vakinaisia oli henkilöä ( ) ja määräaikaisia 61 (vuonna ) henkilöä. Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat olivat vuonna ,74. Erillisessä henkilöstöraportissa kuvataan mm. kunnan henkilöstöorganisaatio, henkilöstön jakautuminen hallintokunnittain, ikärakenne, koulutusrakenne, poissaolot sekä henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä.

6 Vesilahden kunta Tilinpäätös VESILAHDEN TUNNUSLUKUJA Väestö (31.12.) Ulkomaalaiset Väestötiheys/m2 Väestöllinen huoltosuhde 2011 (0-14 ja yli 65-v. 100 työikäistä kohden) 65,6 % ennuste ,2 % ,4 % ,4 % ,9 % Valmistuneet asunnot kpl kpl kpl kpl kpl , , , , , , ,8 Valmistuneet asunnot 2012 talotyypin mukaan erillispientalo/paritaloasunnot kytketyt pien- ja rivitaloasunnot 38 kpl 0 kpl Huoneistoala/valmistuneet asunnot 2012 keskimäärin pientaloasunnot 192 m 2 rivitaloasunnot 0 m 2 Valmistuneiden asuntojen sijainti asemakaava-alue haja-asutusalue 16 kpl 10 kpl Työpaikkaomavaraisuus ,2 % Työpaikat kunnan alueella kpl - alkutuotanto 16,7 % - jalostus 10,2 % - palvelut 69,7 % - tuntematon 3,4 % Työlliset kunnassa (ennakkotieto) henkilöä Työlliset kunnassa alkutuotanto 7,4 % - teollisuus ja rakentaminen 25,4 % - palvelut 65,6 % - tuntematon 1,6 %

7 Vesilahden kunta Tilinpäätös Työttömyysaste 12/2012 8,1 % (12/2011 7,3 %) työttömiä 161 hlöä alle 20 -vuotiaita 1 hlöä alle 25 -vuotiaita 4 hlöä yli 50 -vuotiaita 60 hlöä yli vuoden työttömänä 33 hlöä Yrityskanta kpl kpl kpl kpl kpl

8 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNAN HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Tilintarkastaja Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Tekninen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Rakennus- ja ympäristöltk

9 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANVALTUUSTO Puheenjohtajat Halme Esko, puheenjohtaja Penttilä Mauri, I varapuheenjohtaja Karlsson Lea, II varapuheenjohtaja Jäsenet Aaltonen Risto, alkaen Ala-Orvola Markku Allén Mika Arvela Ari Bergius Panu Eskola Aapeli Hakkinen Anne Joutsenlahti Elias, asti Karhu Ari Karjainen Eve Korte Heidi Lehtimäki Armi Lehtonen Jari, asti Leiponen Markku, asti Lella Kristian Lumia Mervi Marttila Ari Mehto Reijo, alkaen Niemi Tarja Ollinpoika Mari Rantanen Tuula, asti Saarinen Velipekka Salonen Kirsi Savitaipale Jalle Uusi-Erkkilä Pertti Uusi-Rasi Antti Vilppola Tarja, alkaen Virtanen Sari, alkaen Puolue Kokoomus Keskusta Sdp Vasemmisto Kokoomus Kokoomus Keskusta Kokoomus Keskusta Sitoutumaton Keskusta Keskusta Keskusta Sitoutumaton Keskusta Sitoutumaton Sdp Kokoomus Kokoomus Keskusta Sdp Sitoutumaton Keskusta Vasemmisto Sitoutumaton Vihreät Kristilliset Keskusta Keskusta Keskusta Sitoutumaton KUNNANHALLITUS Arvela Ari, puheenjohtaja Lumia Mervi, varapuheenjohtaja Jäsenet Allén Mika Korte Heidi Lehtimäki Armi Saarinen Velipekka Uusi-Erkkilä Pertti Keskusta Kokoomus Kokoomus Sitoutumaton Keskusta Sitoutumaton Keskusta

10 Vesilahden kunta Tilinpäätös HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISHALLINTO SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Kunnanjohtajan ja hallintojohtajan päätöspöytäkirjat saatetaan johtosäännön mukaisesti kahden kuukauden välein kunnanhallitukselle tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Kunnanhallituksen johtosääntö päivitettiin 2010 ja uusi johtosääntö astui voimaan VAROJEN KÄYTÖN VALVONTA Yleishallinnosta käsin valvotaan hallintokuntien varojen käyttöä. Pistokoeluonteisia tarkastuksia ei tehty vuonna RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Yleishallinnon suurimpia riskejä ovat pienen organisaation haavoittuvuus ja työtekijöiden pirstaleiset toimenkuvat. Yhden työntekijän takana on paljon sellaista tietoa mitä muilla ei ole. Tätä riskiä voidaan hallita jakamalla riittävästi tietoa työntekijöiden kesken ja perehdyttämällä henkilöitä toistensa tehtäviin. Tämä on ajankäytöllisesti kuitenkin hyvin haasteellista. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Omaisuuden hankintaan ja luovutukseen liittyen kunnanhallituksen ja viranhaltijoiden toimivalta määritellään kunnanhallituksen johtosäännössä. Kunnanrakennusmestari, taloussuunnittelija ja hallintojohtaja käyvät vuosittain läpi kunnan omaisuuden vakuutusmeklarin kanssa ja tässä yhteydessä vakuutukset päivitetään vastaamaan sen hetkistä todellista omaisuuden määrää. SOPIMUKSET Sopimusten hallintaan liittyen tavoitteena on, että sopimushallinta olisi keskitettynä keskushallintoon, jolloin keskusarkistonhoitaja ylläpitäisi koko kunnan sopimuskantaa. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan ole täydellisesti toteutunut, koska osa toimintayksiköiden tekemistä sopimuksista on edelleen vain toimintayksiköillä eikä kunnalla ole toistaiseksi sähköistä sopimushallintajärjestelmää. Vuonna 2012 valmisteltiin sähköiseen arkistoon siirtymistä muiden kehyskuntien kanssa. Ensi vaiheessa sähköinen arkistointi koskee taloushallintoa. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Sisäisen valvonnan ohjeet sekä laskutus- ja perintäohjeet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan kunnanjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet laativat joka toinen vuosi suunnitelman sisäisen tarkastuksen painopistealueista. Vuonna 2012 sisäinen tarkastus kohdistui Vesilahden kunnan osto- ja myyntilaskutusprosessiin. Tarkastuksen tavoitteena oli kartoittaa Vesilahden kunnan osto- ja myyntilaskutusprosessia sisäisen valvonnan toimivuuden näkökulmasta. Tarkastuksen suoritti Oy Audiapro Oy. Ostolaskutusprosessia tarkastettiin ACL-tarkastusohjelmiston avulla. Tietojärjestelmäavusteinen tarkastus kohdennettiin Vesilahden kunnan ostolaskuihin ajalta Aineiston analysoinnin avulla ostolaskujen pistokoetarkastusta kohdennettiin riskiperusteisesti korkeariskisiin eriin. Myyntilaskutusprosessin tarkastus kohdennettiin sosiaali- ja terveystoimenlaskutusprosesseihin.

11 Vesilahden kunta Tilinpäätös TUKIPALVELUT SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Siivous- ja ruokapalvelupäällikön päätöspöytäkirjat saatetaan puolenvuoden välein kunnanhallitukselle tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Riskien hallinnan minimointiin kaikissa kunnan keittiöissä on omavalvontasuunnitelmat, jota työntekijät noudattavat. Omavalvontasuunnitelma on laadittu lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisesti ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Terveystarkastajat kiertävät keittiöt vuosittain ja suuremmissa yksiköissä 2-4 krt/ vuodessa. Riskien hallinnan minimoinnin tueksi on yhteistyössä Tampereen seudun kehyskuntien kanssa kilpailutettu hygienianäytteen otto palvelu. Näytteitä otetaan 3-4 krt/ vuodessa pistokokein suuremmissa ruokapalvelun yksiköissä. SOPIMUKSET Tukipalvelun sopimukset ovat suurimmalta osin Tampereen seudun kehyskuntien yhteisiä sopimuksia, jotka on kilpailutettu hankintatoimisto KuHan kanssa. Yksittäiset tukipalvelun sopimukset ovat keskushallinnossa keskusarkistonhoitajalla.

12 Vesilahden kunta Tilinpäätös SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa jokaisessa kokouksessaan hallinnonalansa esimiesten tekemiä päätöksiä. Lautakunta on saattanut kysellä yksittäisistä päätöksistä, mutta varsinaista huomauttamista niistä ei ole ollut. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tavoite on asioiden perusteellinen ja avoin valmistelu ja käsittely. Henkilökunta pyritään pitämään valmistelussa olevista asioista hyvin perillä ja ottamaan mukaan valmisteluun. Esimerkkinä mainittakoon Vesilahden ja Pirkkalan yhteistoiminta-alueen valmistelu. Yhteistoiminta-alueen palvelutyöryhmä ja sen alatyöryhmät, jotka ovat valmistelleet palveluverkkomallin yhteistoiminta-alueelle, ovat koostuneet laaja-alaisesti sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Lisäksi henkilöstöä on koko ajan tiedotettu valmistelun etenemisestä informaatiotilaisuuksissa ja työpaikkakokouksissa. Kaikilla vastuualueilla on säännölliset henkilöstöpalaverit, joissa tiedotetaan ajankohtaisista valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä. RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Toiminnalliset riskit Vesilahden kaltainen pieni yksikkö on hyvin haavoittuva. Erityisesti tämä ilmeni vuonna 2012 lääkärija hammaslääkäripalveluissa. Narvan väestövastuulääkäri oli perhevapaalla lähes koko kertomusvuoden eikä yhden lääkärin terveysasemalle saatu riittävän pätevää sijaista. Em. syystä Narvan terveysasemalla ei ollut koko vuonna lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoa vaan koko vastaanottotoiminta keskitettiin Kirkonkylän terveyskeskukseen. Narvan väestön lääkärinvastaanottoa on hoitanut vuoden 2012 aikana yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittava vasta valmistunut lääkäri Kirkonkylän terveyskeskuksessa. Palvelu on ostettu yksityiseltä palvelutuottajalta. Hammaslääkärin virkoja ei ole saatu täytettyä, minkä vuoksi hammaslääkäri- ja oikomishoitopalvelut on ostettu koko kertomusvuoden yksityiseltä palvelutuottajalta. Vastaavan hammaslääkärin puuttuminen on vaikeuttanut suun terveydenhuollon kokonaisvaltaista suunnittelua ja koordinointia sekä lisännyt johtavien viranhaltijoiden työmäärää. Ostopalveluna hankitut lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut ovat selvästi kalliimmat kuin virkalääkärin tuottamat, mistä syystä hammashuollon kokonaiskustannukset ja kustannus/käynti olivat merkittävän korkeat. Henkilöstön saatavuudessa ilmeni ongelmia myös päivähoidossa, perusterveydenhuollossa ja kotipalvelussa. Lastentarhanopettajien ja lähihoitajien sijaisuuksiin ei ole saatu helposti päteviä sijaisia vaan on jouduttu käyttämään mm. opiskelijoita. Vesilahdessa päivähoitoyksiköitä on sijoitettuina vanhoihin kiinteistöihin, joissa melko usein ilmenee kiinteistön iästä tai kunnosta johtuvia ongelmia. Terveysviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota kiinteistöjen kuntoon ja esittäneet osaltaan korjausvaatimuksia päivähoitoyksiköihin. Tuulikallion päiväkodissa ilmeni keväällä 2012 sisäilmaongelma. Päiväkodin Majakka-ryhmän lapsen ja aikuiset olivat sijoitettuina muihin päiväkotiryhmiin Tuulikallion päiväkodin asiakasperheille tarjottiin myös maksuvapautusta, mikäli he järjestivät lastensa hoidon itse ko. aikana. Remontti- ja korjaustyöt kestivät koko syksyn ja esim. piha-alueella telineitä ja pihaa oli rajattu rakennustöiden vuoksi. Ristiveräjän päiväkodissa ilmeni kattovuoto ja vesikattoremontti on edelleen osittain kesken. Avoin päiväkotitoiminta oli suunniteltu aloitettavan Posteljoonin päiväkodissa syksyllä Sosiaalitoimiston kosteusongelmien vuoksi Posteljoonin päiväkoti on ollut sosiaalitoimiston käytössä lähtien, mistä johtuen avoimen päiväkodin toiminta aloitettiin Kurkiniityn päiväkodissa. Avoimessa päiväkodissa on n. 10 perhettä/käyntikerta Turvallisuuden ja tilojen ahtauden vuoksi on täytynyt miettiä erilaisia vaihtoehtoja toiminnan järjestämiseksi. Sosiaalitoimiston korjaustyöt saadaan päätökseen näillä näkymin maaliskuussa Kiinteistöjen kosteusongelmia ilmeni myös terveyskeskuksen tiloissa, joiden korjaustyöt saatiin vuoden loppuun mennessä päätökseen.

13 Vesilahden kunta Tilinpäätös SOPIMUKSET Sosiaali- ja terveystoimen sopimukset koskevat kehyskuntien tilaajarenkaan kautta kilpailutettuja erikoissairaanhoidon ostoja ja lisäksi toisilta kunnilta, säätiöiltä ja yhdistyksiltä ja yksityisiltä palvelutuottajilta ostettavia palveluja. Vesilahden kunnassa toteutettiin syksyllä 2010 Audiatorin toimesta sisäinen tarkastus kohdealueena sopimushallinto. Tarkastuksessa havaittiin sosiaali- ja terveystoimen sopimuskäytännössä joitain puutteita, joita on korjattu sitä mukaan, kun sopimuksia on uusittu. Sopimuksia on käyty läpi myös Pirkkalan yhteistoiminta-alueen valmistelun yhteydessä alkaen sosiaali- ja terveystoimen sopimuksissa sopimuskumppaniksi Vesilahden kunnan sijasta tulee Pirkkalan kunta. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Talouden osalta sosiaali- ja terveyslautakunta on valvonut kokonaistilannetta. Budjetin toteuma on käyty läpi jokaisessa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa ja mahdollisille ylityksille on esitetty perustelut. Esimiehet ovat suorittaneet talous- ja kustannusseurantaa omissa yksiköissään. Esimiesresurssin lisääminen päivähoidossa ja laitoshoidossa on mahdollistanut kokonaistilanteen toiminnallisen ja taloudellisen seurannan entistä paremmin mm. henkilöstön joustavan siirtymisen yksiköstä toiseen sairaus-, loma- yms. tilanteissa, mikä on vähentänyt ulkopuolisten sijaisten käyttöä ja kustannuksia. Vaikka osalla vastuualueista arvioidut kustannukset ylittyivät, sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset kuitenkin alittuivat tarkistetusta talousarviosta.

14 Vesilahden kunta Tilinpäätös KOULUTOIMI SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Koulujen rehtoreiden päätöksissä ei ole vuonna 2012 ollut tarvetta vaatia lisäselvityksiä tai ottaa asioita lautakunnan käsiteltäväksi. Koulutuslautakunta seuraa rehtoreiden tekemiä päätöksiä kuukausittain. Laskujen hyväksymiskäytännöt asiatarkistuksineen ovat säännösten mukaisia ja ajan tasalla. Lautakunnan päätöstä, jonka mukaan kehityskeskustelut pidetään vuosittain, on noudatettu ja kehityskeskustelut on merkitty populukseen. Vuonna 2012 on jouduttu puuttumaan tilanteeseen, jossa koulukiinteistössä toiminut henkilö oli työpaikalla päihtyneenä. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin kasvatus- ja opetustoimeen uusi johtosääntö, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Koulujen henkilökunta on kouluttautunut turvallisuusasioissa. Koulujen turvallisuuskansiot on päivitetty. Koulukiinteistöt ovat lakisääteisen, kolmen vuoden välein tapahtuvan terveystarkastusjärjestelmän piirissä. Vuonna 2012 tarkastettiin Ylämäen koulu. Kiinteistönhoidon osalta koulutoimen yksiköillä on edelleen toistuvasti toiveita eikä tilanne ole vuoden 2012 aikana olennaisesti muuttunut. Kirkonkylän ala-asteella tehtiin sisäilmatutkimuksia, joiden perusteella tilojen sisäilmassa ei todettu epäpuhtauksia. SOPIMUKSET Koulutuslautakunta hyväksyi sopimuksen kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteistyönä. Sopimuksen pohjalta vuoden 2012 aikana valmisteltiin Pirkan Opiston toiminnan aloittamista niin, että Opisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Koulukuljetukset ovat toimineet sopimusten mukaan. Hankinnat on pääosin kilpailutettu Kuhan toimesta. Tämä helpottaa ja nopeuttaa erittäin paljon keskeisiä hankintoja. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Talouden osalta koulutuslautakunta valvoo kokonaistilannetta. Budjetin toteuma käydään läpi jokaisessa lautakunnan kokouksessa ja mahdollisille ylityksille esitetään perustelut. Esimiehet suorittavat talous- ja kustannusseurantaa omissa yksiköissään. Vuonna 2012 koulutuslautakunta joutui esittämään kunnanvaltuustolle kesken vuoden lisätalousarviota. Suurimmat lisäyksen tarpeen aiheuttajat olivat koulupsykologin palkka, kotikuntakorvausten vaje ja iltapäiväkerhon ohjaajan palkka, joka ei ollut siirtynyt budjettiin, vaikka se oli budjetoitu palkkasuunnitteluun.

15 Vesilahden kunta Tilinpäätös LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Liikunta- ja nuorisosihteerin päätöspöytäkirjat saatetaan johtosäännön mukaisesti tiedoksi liikunta- ja nuorisolautakunnalle joka kokoukseen. Päätöstenteossa pyritään olemaan tasapuolisia. RISKIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Asiakkaita laskutetaan aina kun se on mahdollista, käteisen käsittelyä pyritään välttämään mm. leirit ja matkat. Kuntosalin maksut hoidetaan kirjaston kautta, liikuntasalit laskutetaan, asiakkailla on mahdollisuus maksaa liikuntaseteleillä. Nuorisotilan sekä leirien kioskikassaa hoidetaan käteisellä, tilitys jokaisen kuukauden lopussa. Epäkohtiin puututaan välittömästi. Kaikki kunnan omistamat liikunta- ja nuorisotilat on terveystarkastajien puolesta tarkastettu ja mahdollisiin epäkohtiin on välittömästi puututtu. Ohjaajia on opastettu työhön, perehdytyskansiot pidetään ajan tasalla. Leireistä ja tapahtumista tehdään turvallisuussuunnitelmat. Ohjaajilla oltava tarvittavat EA-taidot sekä hygieniapassi kunnossa. Ohjaajien toimitettava rikosrekisteriselvitys mikäli työsuhde yli 3 kk pitkä SOPIMUKSET Sopimuksia tehdään tarvittaessa. Suuremmat hankinnat kilpailutetaan tai tilataan hankintarenkaan välityksellä. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Tarkastuslautakunnalle on tehty tarvittavat selvitykset.

16 Vesilahden kunta Tilinpäätös TEKNINEN TOIMI JA RAKENNUSVALVONTA SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Rakennus- ja ympäristölautakunnan osalla monet päätökset on delegoitu rakennustarkastajalle, mutta osa MRL:n mukaisista päätöksistä on lautakunnalla. Tyypillisiä rakennuslupaharkintaa edeltäviä päätöksiä ovat poikkeaminen ja suunnittelutarveharkinta. Lautakunta on täten tietoinen näiden päätösten jälkeisestä lupa-menettelystä. Kaikki päätökset perustuvat aina em. lakiin ja vaikka päätöksistä on valitettu, eivät valitusviranomaiset ole niitä muuttaneet. Tästä voidaan päätellä, että lautakunnan toiminta on moitteetonta. Omasta toiminnastaan rakennustarkastaja informoi lautakuntaa mm. esittämällä lautakunnalle päätöksistään päätösluettelon. Teknisessä lautakunnassa myös paljon asioita on delegoitu viranhaltijoille. Kunnaninsinööri esittää lautakunnalle päätöksistään päätöspöytäkirjat muutaman kerran vuodessa. Päätöksistä suurin osa on liittynyt jätemaksuasioihin ja vesi- ja viemärilaitoksen liittymismaksuihin. Tekninen toimi suorittaa vuosittain paljon hankintoja. Vesilahden kunta on mukana Kuntien Hankintapalvelut KUHA Oy:ssä. Yhtiö on kilpailuttanut esim. kunnallistekniset tuotteet, sähkön, lämmitysöljyn, liikennemerkit, kalusteet yms. Kunta hankkii jo valmiiksi kilpailutetut asiat hankintarenkaan valitsemilta toimittajilta. Menettely on todella hyvä, joustava sekä aikaa säästävä ja pienelle kunnalle edullisempi. Jos itse kilpailuttaisi pienempiä eriä, olisi hinta varmaankin suurempi. VAROJEN KÄYTÖN VALVONTA Talousarvion toteutumista seurataan molemmissa lautakunnissa säännöllisesti. Suurena ongelmana on ollut kiinteistöpuolella energianhintojen suuret vaihtelut. Myös laskujen kohdistamisessa oikeille vuosille on ollut vaikeuksia. Sähkölaskuja on tullut maksatukseen huomattavan myöhään ja sama ilmiö on ollut myöskin Lempäälän lähettämissä laskuissa, jotka koskevat viemärilaitosta. Kiinteistöillä kustannukset ylittyvät, kun tulee ylimääräisiä korjaustarpeita. Jatkuvat, monesti aiheettomat valitukset sisäilman laadusta aiheuttavat heti kalliita tutkimuksia. Vaikka on rakennettu uusia kiinteistöjä niin valittajia riittää kyllästymiseen asti. Sisäilma- ja home-epäilyihin on kuitenkin aina välittömästi reagoitava, vaikka se monesti turhauttavalta tuntuukin. RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Vesi- ja viemärilaitoksen osalta on tehty mm. Valmius- ja varautumissuunnitelma sekä Tiedotus- ja kriisiviestintäsuunnitelma. Lempäälän kunnan vesi- ja viemärilaitoksen kanssa on pidetty yhteinen tilaisuus, jossa käsiteltiin mahdollisia ongelmia laitosten toiminnassa. On myöskin laadittu mm. koko Teknisen sektorin valmiussuunnitelma. Vvl:n toiminassa piilee todella suuret riskit. Päivittäisessä toiminnassa on suuri riski henkilökunnan vähyys. Jos yksi henkilö esim. sairastuu, saattaa toiminta lamaantua totaalisesti. Korvaavaa henkilöä ei todella ole. Aivan liian paljon on asioita yhden henkilön takana. Sijaisuuksista on päätetty ja tehtävänkuvaukset laadittu, mutta käytännössä ne eivät välttämättä toimi. Teknisen sektorin toimistopalavereilla, joita pidetään melko säännöllisesti, pyritään tietoa jakamaan ja samalla kasvattamaan yhteishenkeä. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Teknisellä toimella on hoidettavana suuri määrä kiinteistöomaisuutta. Tekninen toimi ei hanki eikä myy kiinteistöjä vaan hoitaa niitä. Jotta hoito olisi asianmukaista, on kiinteistöille laadittu huoltokirjat ja niiden käyttöä myöskin valvotaan.

17 Vesilahden kunta Tilinpäätös SOPIMUKSET Urakoista laaditaan kirjalliset sopimukset. Konsulttien kanssa tehdään konsulttisopimukset. Erityisen tärkeää on se, että urakoitsijalla on tilaajavastuulain 5 :n mukaiset asiat kunnossa. SISÄISEN TARKASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TULOKSET Sisäisen tarkastuksen arvioinnissa pienen yksikön toiminnan arviointi on vaikeaa. Teknisen toimiston palveluista on kuitenkin erittäin vähän tullut negatiivista palautetta. Erityisesti rakennusvalvonnan toimintaa ja sen joustavuutta on kehuttu. Samoin on saatu hyvää palautetta koko toimiston asiakaspalvelusta. Kun henkilökuntaa on vähän, joutuvat kaikki venymään ja hoitamaan muidenkin asioita. Asiakkaat ovat kokeneet tämän joustavana ja hyvänä palveluna.

18 Vesilahden kunta Tilinpäätös TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot 3 121, ,58 Toimintakulut , ,04 Toimintakate , ,46 Verotulot , ,18 Valtionosuudet 9 147, ,77 Käyttökate 1 143, ,49 Korkotuotot 2,18 9,88 Muut rahoitustuotot 65,09 68,51 Korkokulut -351,31-504,51 Muut rahoituskulut -0,43-0,79 Vuosikate 859,11 863,58 Poistot ja arvonalentumiset , ,95 Tilikauden tulos -597,16-648,37 Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) 39,12 39,12 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -558,04-609,24 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,7 % 13,2 % Vuosikate/poistot, % 59,0 % 57,1 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

19 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 859,11 863,58 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -139,22-330,48 719,89 533,11 Investoinnit Investointimenot , ,06 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 376,08 Pysyvien vastaavien hyöd. myyntituotot 152,28 416,32 Muut investointitulot ,93-474,66 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta ,04 58,45 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäys 0,00 0,00 Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 78,91 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,05 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 000,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 9,17 9,26 Vaihto-omaisuuden muutos 2,47 1,66 Pitkäaikaisten saamisten muutos 35,10-139,47 Lyhytaikaisten saamisten muutos 157,86-136,02 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 50,73 601,70 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 324, ,00 Kassavarojen muutos -279, ,55 Kassavarat ,80 774,36 Kassavarat , ,92 Kassavarojen muutos -279, ,55

20 Vesilahden kunta Tilinpäätös RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1) 34,69 96,92 Pääomamenojen tulorahoitus, % 2) 19,49 31,36 Lainanhoitokate 3) 0,53 0,58 Kassan riittävyys, pv 4) 6 10 Asukasmäärä ) Investointien tulorahoitus, % 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno eli investointimenot vähennettynä rahoitusosuuksilla 2) Pääomamenojen tulorahoitus, % Vuosikate /(Investointien omahankintameno + Lainanlyhennykset + Antolainojen nettolisäys) 3) Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 4) Kassan riittävyys, pv 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

21 Vesilahden kunta Tilinpäätös TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 158, ,59 Muut pitkävaikutteiset menot , ,90 Ennakkomaksut , , , ,49 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,61 Rakennukset , ,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto , ,29 Keskeneräiset hankinnat , , , ,74 Sijoitukset Kuntayhtymäosuudet , ,99 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,79 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 829, ,13 Muut toimeksiantojen varat , , , ,49 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,01 Saamiset Pitkäaikaiset Valtionosuussaamiset , , , ,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,89 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,43 Siirtosaamiset , , , ,84 Rahoitusarvopaperit 2 053, ,06 Rahat ja pankkisaamiset , ,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,26

22 Vesilahden kunta Tilinpäätös VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,26 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,39 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,95 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , , , ,51 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Valtion toimeksiannot 8 460, ,31 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,36 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,22 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,78 Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,16 Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat , , , ,79 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,68 Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,10 Saadut ennakot , ,87 Ostovelat , ,28 Muut lyhytaikaiset velat , ,85 Siirtovelat , , , ,79 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,26

23 Vesilahden kunta Tilinpäätös TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 1) 39,2 % 42,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 2) 67,4 % 65,7 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta Lainakanta /asukas Asukasmäärä ) Omavaraisuusaste, % 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 2) Suhteellinen velkaantuneisuus. % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / (Käyttötulot eli toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) 3) Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä) / ) Lainakanta Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

24 Vesilahden kunta Tilinpäätös KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,7 Korkotuotot 2 0,0 Muut rahoitustuotot 65 0,2 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ,5 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot 152 0,5 Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,4 Kokonaistulot yhteensä ,0 MENOT % Varsinainen toiminta Toimintakulut ,8 Korkokulut 351 1,2 Muut rahoituskulut 0 0,0 Investoinnit Investointimenot ,4 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä ,0

25 Vesilahden kunta Tilinpäätös KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,36 Muut pitkävaikutteiset menot , ,80 Ennakkomaksut ja muut keskener. hankinnat , , , ,65 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,35 Rakennukset , ,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,90 Koneet ja kalusto , ,96 Muut aineelliset hyödykkeet 1 563, ,92 Ennakkomaksut ja muut keskener. hankinnat , , , ,08 Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet , ,43 Muut osakkeet ja osuudet , ,44 Muut saamiset 1 615, , , ,42 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,92 Muut toimeksiantojen varat , , , ,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,80 Muu vaihto-omaisuus 2 765, , , ,96 Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , , , ,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,91 Lainasaamiset , ,11 Muut saamiset , ,08 Siirtosaamiset , , , ,36

26 Vesilahden kunta Tilinpäätös Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 71,70 71,70 Sijoitukset rahamarkkinainstrumetteihin 0,00 0,00 Joukkovelkakirjasaamiset , ,49 Muut arvopaperit 2 053, , , ,25 Rahat ja pankkisaamiset , ,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,96 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,50 Osuus ky:mien opo:n lisäyksestä , ,88 Arvonkorotusrahasto 2 298, ,80 Muu oma pääoma , ,78 Ed.tilik.yli-/alijäämä , ,81 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,04 VÄHEMMISTÖOSUUS , ,94 VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,90 Vapaaehtoiset varaukset , ,52 Pakolliset varaukset , , , ,12 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 8 593, ,17 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,89 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,18 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,46 Lainat julkisyhteisöiltä 7 209, ,77 Lainat muilta , ,23 Muut pitkäaikaiset velat , , , ,93

27 Vesilahden kunta Tilinpäätös Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait , ,83 Lainat julkisyhteisöiltä 1 277, ,78 Lainat muilta 3 295, ,12 Saadut ennakot , ,41 Ostovelat , ,15 Muut lyhytaikaiset velat , ,14 Siirtovelat , , , ,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,96 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 38,8 % 41,4 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä ) Omavaraisuusaste, % 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 2) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / ) Lainakanta Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

28 Vesilahden kunta Tilinpäätös HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallitus esittää valtuustolle tilikauden tuloksen, ,03 euroa, käsittelyksi seuraavaa: 1. tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,17 euroa 2. edellä mainittujen siirtoerien jälkeen tilikauden alijäämäksi jää ,86 euroa siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Siirron jälkeen tilillä on ,83 euroa.

29 Vesilahden kunta Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

30 Vesilahden kunta Tilinpäätös KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT TALOUS TP 2011 TA 2012 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2012 Poikkema Tot-% Toimintatuotot 5,9 5,9 0,0 5,9 11,9-6,0 202,5 Toimintakulut -5,2-15,7 0,0-15,7-13,0-2,7 82,8 Toimintakate 0,7-9,8 0,0-9,8-1,0-8,7 10,3 Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Perustehtävä ja toiminnan sisältö Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä Vesilahdessa. Sen tehtävänä on järjestää ennakkoäänestys, suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet sekä kunnallisvaaleissa valmistaa ehdokaslistojen yhdistelmä, suorittaa vaalien tuloslaskenta ja vahvistaa vaalien tulos. Vuonna 2012 äänestysaluejako ja vaalilautakuntien määrä säilyi ennallaan eli kolmena (Kirkonkylä, Narva ja Ylämäki). Vuonna 2012 järjestettiin presidentinvaali ja kunnallisvaalit.

31 Vesilahden kunta Tilinpäätös TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS TP 2011 TA 2012 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2012 Poikkema Tot-% Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintakulut -11,5-13,2 0,0-13,2-15,9 2,7 120,5 Toimintakate -11,5-13,2 0,0-13,2-15,9 2,7 120,5 Perustehtävä ja toiminnan sisältö Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Vuosien tilintarkastusyhteisönä toimii Audiator Oy ja tilintarkastajana Minna Ainasvuori. Avustava tilintarkastaja on Emmi Simola. Vuonna 2012 tarkastuslautakunta kokoontui 8 kertaa. Tarkastuslautakunta on kuullut johtavia viranhaltijoita tavoitteiden toteutumisesta ja tehnyt perehtymiskäyntejä kunnan eri toimipisteissä mm: Ämmänhaudanmäen kaava-alueella syyskuussa 2012 sekä Narvan koulun laajennustyömaalla joulukuussa 2012 Seudullinen tarkastuslautakuntayhteistyö jatkui Pirkkalan isännöimin puheenjohtajakokouksin, joita kertyi yhteensä viisi tapaamista. Vuoden 2012 arviointihankkeena on ollut Pirkanmaan pelastuslaitos (e. Tampereen aluepelastuslaitos). Loppuraportti ko. hankkeesta valmistuu keväällä Vesilahden tarkastuslautakunta osallistui syyskuussa 2012 Oriveden kaupungin isännöimään koulutukseen, missä luennot aiheista Kuntalain muutokset ja tarkastuslautakunta sekä Kuntien tilintarkastuksen hankinnan oikeudelliset perusteet ja kipupisteet. Vuoden 2012 toteuma ylittyi suunnitellusta ja ylitys selittyy sisäisen tarkastuksen asiantuntijapalveluista.

32 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO TALOUS TP 2011 TA 2012 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2012 Poikkema Tot-% Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3-0,3 0,0 Toimintakulut -204,2-211,1-5,8-216,8-220,1 3,3 101,5 Toimintakate -204,2-211,1-5,8-216,8-219,9 3,0 101,4 Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Perustehtävä ja toiminnan sisältö Luottamushenkilöhallinto sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien ja seutukuntayhteistyön toiminnan. Vuonna 2012 kunnanvaltuustolla oli 8 kokousta ja se käsitteli 78 pykälää (vuonna 2011: 7 kokousta, 71 pykälää). Kunnanhallitus kokoontui 16 kertaa ja käsitteli 224 pykälää (vuonna 2011: 14 kokousta, 215 pykälää). Kuntasuunnittelutoimikunta korvattiin vuonna 2011 kunnanhallituksen suunnittelukokouksilla, joita vuonna 2012 pidettiin kesäkuussa ja syyskuussa. Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Tavoitetaso / seurantatapa Väkiluvun kasvu Väkiluvun lisäys keskimäärin 85 asukasta / vuosi (enintään 2,0%) suunnitelmakaudella Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Tarkoituksenmukainen kaavoitus ja tonttipolitiikka Saavutetun kuntakuvan säilyttäminen ja parantaminen rakentavalla päätöksentekoilmapiirillä ja yhteistyöllä Toteutuminen 2012 Väkiluvun lisäys vuonna 2012 oli 54 henkilöä (1,2 %). Vesilahden väkiluku oli 4437 henkilöä. Vakaa ja hallittu kuntatalous Kunnan strategisten painopistealueiden tarkistaminen Kuntamarkkinoinnin lisääminen 1. Luottamushenkilöt sitoutuvat yhdessä kunnan johdon ja henkilöstön kanssa etsimään tuottavuutta parantavia ja kustannuksia vähentäviä keinoja 2. Talouden tasapainon tavoitteleminen on ensisijaista palvelujen parantamiseen ja/tai laajentamiseen nähden 3. Käyttötalouden tiukka seuranta Vuonna 2012 järjestetään yksi yhden päivän valtuustokauden päätösseminaari Talousarviosuunnitelmakauden tulos on ylijäämäinen Luottamushenkilöiden sitoutuminen strategiatyöskentelyyn Vuoden 2012 tulos on alijäämäinen. Asiaa selvitetään tarkemmin kunnanjohtajan katsauksessa. Seminaaria ei järjestetty pidettiin valtuustolle illan keskustelutilaisuus Savelanmetsänhelmen asemakaavoitukseen liittyen.

33 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tavoitteellisuuden lisääminen kunnan kehittämisessä Luottamushenkilöiden sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja kunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen 1. Asioiden kokonaisvaltainen tarkastelu koko kunnan näkökulmasta 2. Osallistuminen kokouksiin, tilaisuuksiin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaan Vuonna 2012 luottamushenkilöt osallistuivat hyvin kokouksiin. Seututilaisuuksiin osallistuminen oli vähäistä. Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Kunnanvaltuuston toimintakulut ylittyivät budjetoidusta. Syynä ylitykseen olivat mm. arvioitua suuremmat luottamustoimipalkkiot. Seutuyhteistyön toimintakulut sen sijaan alittuivat.

34 Vesilahden kunta Tilinpäätös KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TALOUS TP 2011 TA 2012 TA-muutos TA-yhteensä TOT 2012 Poikkema Tot-% Toimintatuotot 103,8 111,0 35,5 146,5 205,5-59,0 140,3 Toimintakulut -915, ,6-19, , ,2-18,5 98,2 Toimintakate -811,3-923,6 16,5-907,2-829,7-77,5 91,5 Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Perustehtävä ja toiminnan sisältö Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kuntakuva, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan laskentatoimesta, rahoituksesta, tiedottamisesta, arkistoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, asumisasioista sekä valvoo kunnan etua verotuksessa ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan myös kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan valmistelu-, täytäntöönpanoja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelivät vuonna 2012 taloussuunnittelija, kirjanpitäjä-tietoliikenne-asiantuntija, palkkasihteeri, kaksi palvelusihteeriä, hallintojohtaja ja matkailuneuvoja kansainvälisen toiminnan sekä kuntakuvan osalta. Tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2012 Sisäisen valvonnan kehittäminen Sähköisten toimintojen kehittäminen Talous- ja henkilöstöhallinnon ajan tasalla olevat tietojärjestelmät sekä käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistokehitys Kunnan henkilöstön kouluttaminen tehokkaampaan tietotekniikan hyödyntämiseen - Arviointikehikon luominen hallintokunnille - Raportointi vuosittain osana tilinpäätöstä - siirtyminen kunnanhallituksen sähköiseen kokoustyöskentelyyn - sähköisen arkistointijärjestelmän käyttöönotto - asianhallintajärjestelmän käyttöönoton valmisteleminen - osallistuminen järjestelmien kehitystyöhön yhdessä palveluntoimittajan ja muiden kuntien kanssa / järjestelmien uusien osien käyttöönotto - kunnan työasemiin uusi käyttöjärjestelmä Windows 7 ja ohjelmistopaketti Office Atk-koulutustilan perustaminen henkilöstön koulutustarpeisiin - uusien järjestelmien koulutus - henkilöstöhallinnon järjestel- Toteutui osittain. Sisäisen valvonnan jalkauttaminen osaksi hallintokuntien toimintaa vaatii vielä toimenpiteitä. Vesilahti oli mukana sähköisen kokoustyöskentelyn kehittämisen seudullisessa projektissa ja kunnanhallitus siirtyy sähköiseen kokoustyöskentelyyn keväällä Sähköisen arkistoinnin käyttöönotto siirtyi myös vuodelle Toteutui osittain. Windows 7 käyttöjärjestelmä oli vuoden 2012 lopussa vielä testausvaiheessa. Toteutui osittain, koska atkkoulutustilaa ei perustettu.

35 Vesilahden kunta Tilinpäätös Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2012 män koulutus uusille esimiehille ja tarvittaessa kertauskoulutusta muille esimiehille - budjetointi-järjestelmän ja kirjauskäytäntöjen koulutus Tiedottamisen kehittäminen - nettisivujen uudistaminen Toteutui. Joukkoliikenteen kehittäminen Yleishallinnon henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen - intran kehittäminen Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä / aktiivinen osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman toimeenpanoon - Henkilöstön tarkoituksenmukainen kouluttautuminen - Kehityskeskustelut kerran vuodessa - Tehtävänkuvien tarkistaminen vuosittain Keskeiset määräraha- ja tavoitepoikkeamat sekä niiden syyt Toteutui. Toteutui. Kunnanhallitus päätti / 64, että Vesilahden kunta maksaa Satakunnan Liikenne Oy:lle alkaen subventiota ,50 euroa / vuosi linja-autovuoroista, jotka päättyivät ELY:n ostamina Vuoden 2012 osalta ao. kustannus oli ,75 euroa, jonka valtuusto hyväksyi / 59 muutostalousarviossa. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi joukkoliikenteen tuloihin lisää euroa (suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki). Kuntakuva Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2012 Monipuolisen ja myönteisen kuntakuvan luominen kuntalaisille ja kunnan ulkopuolelle. Yleismarkkinoinnin kehittäminen ja tapahtumamarkkinointiin osallistuminen. Yleismarkkinointi ja kunnan tapahtumat olivat näkyvimmin esillä kunnan 2012 esitteessä ja nettisivuilla. Suurin yksittäinen kuntakuvan markkinointitapahtuma oli osallistuminen Tampereen Asuntomessuille yhteisosastolla Lempäälän kanssa. Lisäksi osallistuminen Rekrymessuille ja Aamulehden Ylläty ja ilahdu Pirkanmaalla-kampanjaan. Vesilahden esittelyvideo nettisivuille Kuntatietouden aktivointi. Kunta/kyläkierrokset, uusien asukkaiden ilta. valmistui. 1 opastettu kyläkierros Kirkonkylällä ja 1 opastettu kyläkierros Narvassa. Opastettu kotiseutukierros 8.luokkien oppilaille ja Narvan koulun 0-2.luokkien oppilaille. Uusien asukkaiden ilta