Erja Vaarala. Minna-Mari Tiihonen. KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Outi Nyman. Minna-Mari Tiihonen. MALe - uutisia, sivu 8
|
|
- Pentti Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 1/2010 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Paletti Tekstit: Kuvat: Taitto: Erja Vaarala Minna-Mari Tiihonen KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Matkailukartta Länsi-Uusimaa, sivu 1 MALe - uutisia, sivu 8 Sparrausfoorumin fiiliksiä ja KOKO, sivu 2 Yrityspalveluorganisaation luominen Länsi-Uudellemaalle, sivu 9 Teknologiatulevaisuusfoorumi, sivu 3 SeutuNet - tilastotietoa, sivu 9 Kolmen teeman tapahtumat sivut 4-5 Kooste AKO sivu 10 Matkailupalveluiden kartoitus, sivu 6 Valmistuneita selvityksiä keväällä 2010, sivu 11 Luova Talous, sivu 7 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-uudellamaalla - liite, sivu 12 (Kärkihanke: Teknologia uudet sovellukset) (Kärkihanke: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa) (Kärkihanke: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa) (Kärkihanke: Käyttäjälähtöiset palvelut) Uusi Länsi-Uusimaa matkailukartta ohjaa matkailijat perille! Vierailijat liikkuvat tänä päivänä hyvin impulsiivisesti. Usein mietitään vasta paikan päällä minne paikkakunnalla mennään ja mihin tutustutaan. Matkailijat liikkuvat paljon myös omalla autolla perheen kesken. Näissä tilanteissa painettu kartta kulkee helposti liikkuvan vierailijan mukana. Koko Länsi-Uusimaan kattava uusi seudullinen CITY-OPAS matkailukartta ohjaa matkailijat perille ja kertoo seudulle saapuville matkailijoille seudun matkailullisesta tarjonnasta. Sisällöltään kattava matkailukartta pitää sisällään laadukkaan seudullisen GT-tiekartan sekä Hangon, Raaseporin, Karkkilan ja Lohjan taajamakartat. Kartalta löytyvät Lohjan, Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Siuntion, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin kaupunkien ja kuntien yleisesittelyt sekä tietoa keskeisistä tapahtumista ja matkailukohteista. Uusi seudullinen matkailukartta on parhaillaan jakelussa seudun kaupunkien ja kuntien matkailuneuvonnoissa ja sitä jaetaan veloituksetta matkailijoille Lohjan, Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Siuntion, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin matkailuneuvonnoista ja infopisteistä. Kartan painosmäärä on kappaletta. Kartan toteuttavat yhteistyössä Suomen City-Opas ja KOKO LänsiUusimaa/Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy sekä seudun kaupungit ja kunnat. 1
2 KOKO Länsi-Uusimaa alueen kehittämisen ytimessä Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO tärkeimmät toimenpiteet tähtäävät Työpaikkojen turvaamiseen ja määrälliseen kasvuun Alueen elinkeinojen vahvistamiseen KOKOssa kehitämme aluetta Vahvistamalla alueen osaamista ja ennakointitaitoja Toteuttamalla seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita Hyödyntämällä alueen toimijoiden kaksikielisyyden mahdollistavat resurssit Keräämällä alueen eri toimijat verkostoiksi ja Toimimalla aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisten kehittämishankkeiden toteuttamiseksi KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman Sparrausfoorumi kokosi yhteen lähes 200 henkilöä laaja-alaisesti elinkeinoelämän, luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin edustajista KOKO Länsi-Uusimaan toimialueelta Hangosta Karkkilaan. Tilaisuuden kunnianhimoisena tavoitteena oli hakea ja löytää yhteinen tahtotila ja toteutus alueen kehittämiseen. Tilaisuudessa herätteitä jakoivat valtiosihteeri Riina Nevamäki, rahoitustahon edustajana maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ihmismielen kyvykkyydestä professori Kirsti Lonka sekä käytännön toteutuksista FT Kari Viinisalo ja kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen. Tilaisuuden vetäjänä toimi vastaava päätoimittaja Jaakko Puomila. Kuvassa yllä: Tilaisuuden osallistujat jaettiin ryhmiin ja innovatiivisen kahvihetken aikana ideoivat vuoden 2020 lööppejä lehteen. Kuvassa oikealla: Toimituksen pöytään kutsuttiin ryhmien vetäjät. Lisää Sparrausfoorumin fiiliksiä osoitteessa 2
3 Teknologia - kärkihanke TEKNOLOGIA yksi avaintoimialoistamme muuttuneessa maailmassa KOKO-selvitystyönä Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 käynnistyi helmikuussa 2010 ja varsinainen Tulevaisuusfoorumi tilaisuus pidettiin Karkkilassa Päätavoitteina työlle on varmistaa - alueen teknologiateollisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn lisääntyminen - toimialan alueellisen painoarvon säilyminen Selvitystyö aloitettiin haastattelemalla kuuden alueella toimivan merkittävän teknologiateollisuusyrityksen edustajaa. Toisessa vaiheessa pidettiin kaksi tulevaisuustyöpajaa, joissa alueen teknologiayritysten edustajat yhdessä alueen kehittämistoimijoiden kanssa selvittivät teollisuuden nykytilaa ja miten kehitämme toimialaa tulevaisuudessa siten, että se säilyttää paikkansa ja kasvaa alueen avaintoimialana. Tulevaisuusfoorumin yhtenä jatkotoimena käynnistettiin kesäkuussa yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa selvitystyö suurempien eteläsuomalaisten teknologiateollisuuden päähankkijoiden odotuksista ja tarpeista järjestelmä- ja komponenttialihankkijoille. Selvitystyön odotetaan lisäävän etenkin alueen metalliteollisuuden alihankkijoiden mahdollisuuksia laajentaa asiakaskuntaansa nykyistä laajemmalle ja parantaa alihankkijoiden kyvykkyyttä palvella isoja suomalaisia päähankkijoita niiden vaatimusten mukaisesti. Tämä selvitystyö valmistuu elokuun 2010 lopussa. Taustaa Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuus on pääosin metalliteollisuuden alihankintateollisuutta. Lopputuotteen valmistajia eli ns. päähankkijoita on alueella vähän. Alihankintateollisuus on kasvanut päähankkijoiden kasvun vanavedessä ja asiakaskunta on ollut suppea. Taantuman aiheuttama kysynnän voimakas putoaminen on heilauttanut alueen metalliyritysten vakaata elämää ja alueen kehittämisorganisaatioiden apu on tarpeen. Markkinatilanne muuttui olennaisesti vuonna 2009 selvityshetken tilanteesta ja taantuman vaikutus näkyy voimakkaasti alueen teknologiateollisuudessa. Tästä syystä vuoden 2006 klusteriselvityksen työryhmä kokoontui pohtimaan muuttunutta tilannetta marraskuussa Ryhmä ehdotti uuden selvityksen tekemistä muuttuneessa tilanteessa. Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa - 60 % Suomen koko viennistä - 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista - Alan yritykset työllistävät suoraan ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Kuvassa: Karkkilassa järjestetyn teknologiafoorumin osallsitujia. Kolmas vaihe oli selvitystyön tulosten esittely ja yhteinen aivoriihi alueen teknologiateollisuuden edustajille Karkkilan Tehtaanhotellissa huhtikuussa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä yritys- ja julkishallinnonedustajaa. Selvitystyön tuloksena saatiin joukko toimenpide-ehdotuksia yrityksille itselleen, alueen kehittämistoimijoille sekä julkishallinnolle. Loppuraportti on nähtävissä tietoverkossa ja siellä selvitykset/ julkaisut. Foorumin jälkeen tilaisuuteen osallistuneille yritysedustajille lähetettiin kehitystarvekysely, jonka tuloksena priorisoidaan jatkotoimenpiteet. Kysely päättyi Alla kaaviossa: Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi toimenpideaihioita Uusia yrityksiä alueelle Yritykset, joilla on tuoteidea mutta ei valmistusta Alueen osaamiseen tukeutuva yritystoiminta Pk-yrityksiä tukeva yrityspalvelutoiminta Kasvu Kansainvälistyminen Omistusjärjestelyt Yritysten välinen benchmarking Yritysfoorumit toiminnoittain Hankintojen keskittäminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Energiaratkaisut Ympäristöteknologia Kaivosklusteri Elektroniikka/ohjelmistot Palveluliiketoiminta Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusteri 2015 Perustuu alueella pitkään toimineisiin yrityksiin, jotka ovat mahdollisesti uudelleenjärjestäytyneet nuoren johtajasukupolven yhteistyöverkostojen sukupolvenvaihdosten omistusjärjestelyjen kautta Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä Aalto-yliopisto Laurea HAMK Yhteistyökykyiset toimihenkilöt Laaja-alainen liiketoimintaosaaminen Projektijohtaminen Monitaitoiset työntekijät Ammattikoulutus Oppisopimukset Muuntokoulutus Sisäinen koulutus ja työnopastus 3
4 Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - kärkihanke 1. Hoivaverkoston tapaaminen Käyttäjälähtöiset palvelut (aloitussessio) Lohja Forum - Palveluseteli-info Matkailupalveluiden kartoitus - kysely käynnissä 1. Hoivaverkoston tapaaminen Päivänkakkara, orkidea vai rengas? Hoivaverkostomallit pohdittavina. Sipilän esitykseen samoin kuin tilaisuuden muihin esityksiin voit tutustua Kirjallinen raportti valmistui toukokuun lopulla. Kuvassa yllä: Tässähän meillä on jo valmis päivänkakkara, totesivat Minna Kuusela (vas.), Heli Mäntylä, Terttu Louhikoski-Alasuutari, Maarit Källman ja Jussi Peltonen lopuksi konsultille. Syitä uusien palvelumallien etsimiseen tulee väestönrakenteen muukosesta (Poiminta esiselvityksestä, sivulta 14) Verkostokonsultti Petri Sipilä, SPP-Finland Oy (kuvassa alla), julkisti Lohjan Meriturvassa esiselvityksen Länsi-Uudenmaan hoiva-alan palveluverkosta. Selvityksessä oli kuultu mm. kolmea seudun perusturvajohtajaa, jotka olivat yhtä mieltä verkottumisen välttämättömyydestä ja kuntatahon sitoutumisesta sen aktiiviseen kehittämiseen. Kunnille ei kuitenkaan katsottu kuuluvan vetovastuun. Seudun hyvinvointiyrittäjien verkottumista Sipilä kuvasi kolmella symbolilla. 1. päivänkakkara, jossa on keskellä selvä mykiö eli yhteinen palvelukeskus, johon organisoidaan kaikki haluttavat palvelut. 2. orkidea, jossa keskiönä on yksi tai useampi kumppanuusperusteinen, vahva veturiyritys 3. rengasmalli, jossa toimijat olisivat tasavertaisia ilman keskitystä. Rengasmalli voisi olla myös välivaihe. Kaikki paikalla olleiden yritysten ja kuntatoimijoiden edustajat halusivat olla mukana verkostojen kehittämisessä. Sipilän mukaan alueelle voitaisiin esiselvityksen perusteella hyvin rakentaa yksi tai kaksi verkostopilottia ja useampia alaverkostoja, joihin hän on jo saanut ehdotuksia. Hyvinvointiverkostoitumiseen vaikuttavat myös seudullisen yhteistoiminnan kehittyminen. Väestön ikääntyminen on sosiaali- ja terveyspalveluihin keskeisimmin vaikuttava tekijä. Työikäisen väestön väheneminen näkyy työvoiman tarjonnassa, heikentää alue- ja kuntataloutta sekä supistaa alueen yrittäjäpotentiaalia. Nykyisen työllisen lisäksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vuoteen 2030 mennessä työllistä, mikäli tuottavuus ja palvelutarve pysyvät ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat kilpailevat työmarkkinoilla osaavasta työvoimasta muiden toimialojen rinnalla. Tässä asetelmassa työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ja oleellista tuottavuuden parantamista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Hyvinvointihankkeen (HYVÄ) tavoitteet ovat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen ja alan tuottavuuden parantaminen. Hanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niissä TEM:n hallinnonalan vastuisiin. Hyvinvointihankkeen lähtökohtana on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, jonka mukaan hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa sekä kannustaa tilaaja tuottaja -mallien käyttöönottoa. 4
5 2. Käyttäjälähtöiset palvelut Käyttäjälähtöiset palvelut on 2010 käynnistyneen KO- KO Länsi-Uusimaa -ohjelman yksi kärkiteemoista. Siinä korostuu asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä kehitetään uusia palveluiden tuottamistapoja tukemaan innovatiivista yrittäjyyttä. Käynnistyssessio järjestettiin Lohjan Meriturvassa Käyttäjälähtöisten palveluiden ja palvelumuotoilun perusteemasta seminaarissa kertoivat yliopettaja Katri Ojasalo ja lehtori Leena Alakoski Laurea ammattikorkeakoulusta ja toivat esille että asiakkaan arvojen syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa käyttäjälähtöisyyttä. Lohjan ja Mikkelin välille kehittyikin seminaarin tuloksena käytännön yhteistyön siemen, koska Mikkelissä on mietitty nuorten palveluihin liittyen alueellisen osallistumisen ja palvelutarjonnan kehittämistä. Seminaarin lopuksi sovittiin, että Lohja ja Mikkeli ovat jatkossa yhteydessä keskenään ja vertailevat kokemuksiaan lasten ja nuorten palveluiden osallistavassa kehittämisessä. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä esitteli Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Mikkeli on käyttäjälähtöisyydessä ollut edistyksellinen, kuntalaisia on osallistettu Mikkeli-foorumien avulla sekä virtuaalisesti Minun Mikkelini.fi sivustolla. Jatkokehityspolkuna Mikkelissä on hallintokuntien välisen yhteistyön edelleen kehittäminen mm. prosessityön muodossa. Mikkelissä on käynnistynyt myös palveluosaajavalmennus hallintokuntien sisällä palveluajattelun ja käyttäjälähtöisyyden sisään ajamiseksi sekä palveluiden uudistamiseksi. 3. Lohja Forum, mikä Palveluseteli? Lohjan Yrittäjät ry:n hankintatoimi yhdessä Lohjan kaupungin hankintatoimen kanssa järjesti info tilaisuuden palveluseteleistä. Ismo Partanen Lääkäripalveluyritykset ry:stä kertoi vauhdikkaaseen tyyliin palveluseteleistä ja niiden käyttötarkoituksesta ylipäätään. Perusajatus oli, että kunnan tehtävänä on järjestää palvelut, mutta järjestämistapa on vapaasti valittavissa. Palveluseteli on yksi suurimmista innovaatioista palvelun tuottamiseksi. Vastaus otsikon kysymykseen = Palvelusetelillä kuntalainen voi ostaa tarvitsemansa palvelun keneltä tahansa palvelun tuottajalta. Palvelusetelin arvon pitäisi olla sama kuin, mitä vastaava palvelu kunnan tuottamana maksaisi. Mikäli palvelu maksaa enemmän, maksaa kuntalainen erotuksen itse. Väliraha on valinnanvapauden hinta. Sitran viestintäkonsultti Ville Tapio kertoi Palvelusetelihankkeen nykytilasta ja projekteista, joita tällä hetkellä on vireillä isommissa kaupungeissa. Arja Ylluoma kertoi Lohjan tämän hetkisestä tilanteesta. Vuonna 2011 on tarkoitus ottaa setelit käyttöön omaishoidossa ja vuonna 2012 kotihoidossa ja päivähoidossa. Jykesin edustaja Riitta Pylvänen kertoi palvelusetelien käytöstä Jyväskylässä. Palvelua tuottavat yritykset on keskitetty klemmari. fi sivuston alle. Jokaisella yrityksellä pitää olla vähintään sähköposti. Palvelusetelien käyttö on lisännyt huomattavasti palveluntuottajien määrää. Palvelusetelit ovat mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää! 5
6 Kuva: Merellinen maisema, paikkana Kopparnäs, Inkoo 4. Matkailutuotteiden kartoitus tehdään Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan matkailutoimijoiden alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelman osana on tekeillä matkailutuotteiden ja palvelujen kartoitus Länsi-Uudenmaan kunnissa. Aluekeskusohjelma AKOn puitteissa kartoituksen tekee markkinointiyritys Visit Southpoint Finland. Kartoitus on jatkoa vuonna 2009 valmistuneeseen alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin tuloksiin. Kuvassa: Helene Schjerbeckiä esittävä opas. Yli tuhannelle matkailualan toimijalle on lähetetty kyselykaavake, joka kattaa kaikki matkailun osa-alueet, kuten esim. majoituksen, ravitsemuspalvelut, kuljetukset, vierassatamat ja opaspalvelut. Lähiruuan merkitys matkailuvalttina on otettu huomioon ja niinpä kyselyn ovat saaneet myös maatilat, jotka harjoittavat suoramyyntiä tai itsepoimintaa. Kulttuurikin sisältyy matkailupalvelujen kartoitukseen, koska se on yksi tärkeimpiä syitä matkalle lähtöön ja kulttuuritarjonta vaikuttaa olennaisesti matkailukohteen valintaan. Kartoituksesta saatujen tietojen perusteella jatketaan, nyt KOKO:n toimesta, matkailutoimijoiden alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa. CreaMentors Oy niminen jyväskyläläinen konsulttiyritys selvittää tämän kartoituksen perusteella mahdollisuuksia rakentaa koko Länsi-Uuttamaata kattavaa matkailuyhteistyötä samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa on tehty jo vuosia. Kylselylomakkeen vastaukset on koottu kevään aikana ja kyselyyn on vastannut n. 30% matkailupalvelujen tuottajista. Yleisesti kyselyyn osallistuneet toivoivat yhteistyön lisäämistä ja katto-organisaation aikaansaamista. Saatujen vastausten perusteella alla muutama toteamus ja kehittämisen aihe: - Länsi-Uudemaan matkailupalvelujen tarjoajia on 10 kunnassa (Kirkkonummi ja Vihti mukaanluettuina) n Vajaalta kolmannekselta puuttuu omat verkkosivustot sekä sähköpostiosoite. - Matkailuyrittäjät ovat yksinäisiä puurtajia: 44% vastaajista työskentelevät yksin. - Sähköisiä varausjärjestelmiä on vain harvalla ja luottokortteilla maksavilta jää 25% palveluista ostamatta kun korttia ei hyväksytä maksuvälineeksi. - Matkanjärjestäjiä ja jälleenmyyjiä Suomessa ja maailmalla ei mielletä jakelukanaviksi eikä näiden tekemästä myynti- ja markkinointityöstä meillä juurikaan makseta komissiota. - Varaus- ja peruutusehtoja sovelletaan yli 100 erilaista versiota. - Mökkejä ja loma-asuntoja on Länsi-Uudellamaalla tarjolla yllättävänkin paljon. Niitä pitäisi löytää ja jopa olla varattavissa yhdestä ja samasta paikasta. - Kolmannes ravintoloistamme ja kahviloistamme ovat auki vain kesäisin. - Kokoustiloja meillä on runsaasti, pienistä kodikkaista todella isoihin. - Kuljetuspalvelujen matkailullinen pullonkaula on säännöllinen vesiliikenne niin saaristossa kuin Lohjanjärvellä. - Kirkkonummelta löytyy seudun hauskin kuljetus: Juhlalinjan saunabussi on huippu paikka. Järjestaa koukoukset, saunaillat kuin myös polttarit. Juhlalinja on Suomen ensimmäinen infrapunasaunabussi jossa voi myös lauleskella karaokea. - Ulkoilma-aktiviteetteja, liikuntaa ja luontoa on runsaasti tarjolla. Nämäkin alueemme vetonaulat voisivat olla paremmin löydettävissä. - Kulttuuritarjontaa on molemmilla kotimaisilla runsaasti tarjolla kesällä. Erittäin onnistunut Länsi-Uudenmaan yhteistyösatsaus on uusi museoportaali Loppuraportti valmistuu kesäkuun aikana. Jos tämä kysely on ns.kädenojennus verkostoitumiselle, niin hieno asia koska jokainen yrittäjä varmaan haluaa olla kehittämässä ja palvelemassa uusia asiakkaita läntiselle Uudellemaalle ja olla tarjoamassa omaa palveluaan. Kiitos kun sain osallistua tähän kyselyyn. Tämä on erään kyselyyn vastanneen yrittäjän kommentti. 6
7 Käyttäjälähtöiset palvelut - kärkihanke Luova Talous - kehittää 1. HELMI - hanke 2. Jalostamo - klinikka Työllisyys-ja yrityspolitiikan rooli konsernistrategian toteutuksessa on tukea yritysten ja työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjua työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Lähde: Työllisyys-ja yrittäjyysstrategia HELMI - hanke HELMI-nauha Palveluinnovaatioita monialaisuudesta. Suomen elinkeinorakenteen vahvistamisja rikastuttamis-hankkeen valmistelu sekä HELMI-kehittämishankkeen rakenne. Helmi kehittämishankkeen rakenne 1. Alueiden vahvistaminen - Alueiden vahvuuksien tunnistaminen (tapahtuu valmisteluhankkeen aikana) - Alueellisten painopisteiden ja yritysten valinta - Yritysten liiketoiminnan kehittäminen yrityksille sopivien mallien mukaisesti - Luovan talouden lisäarvontuottamismallien kehittäminen 1. Sauna from Finland Jyväskylä, Jykes Harvia, matkailu, muotoilu, puurakentaminen, hyvinvointi 2. Puutarha Raasepori, Kaupunki/ Novia Fiskars, Mustio, Billnäs, Tahvoset, Novia 3. Energia Satakunta, Pori (Rauma ym.) Elintarvike, kulttuuri, ydinvoima, uusiutuva energia 4. Asuminen Hämeenlinna, Sos.kehitysOy Asumisen kaupunki, historia, rakentaminen 5. Aalto & Valo Hanko, Matkailutoimisto Satama, meri, matkailu, uusiutuva energia 6. Vesi Lohja, Lykes Järvi, kaivokset, teollisuus 7. Puu Lahti, Lahden kaupunki Puuarkkitehtuuri, ympäristö, muotoilu 2. Verkostoituminen - Verkostomaisten toimintamallien; Helminauhan rakentaminen - Kansainvälisten verkostojen ja kansainvälistymisen vahvistaminen 3. Tulevaisuusprosessi - Tiedon tuottaminen julkiseen yrityspalvelujärjestelmään - Elinkeinoelämän rakennemuutoksen edistäminen 2. Jalostamo-klinikka liikunta-, elämys- ja hyvinvointialan yrittäjille Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO Länsi-Uusimaa jatkaa aluekehittämistä ja tarjoaa seudun yrityksille suunnattuja mahdollisuuksia ja välineitä heidän oman liiketoimintansa kehittämiseen. KOKO Länsi-Uusimaa yhdessä luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry kanssa järjesti liikunta- elämys- ja hyvinvointialan yrittäjille suunnatun neuvonta-päivän, jonka tavoitteena oli kysellen ja keskustellen kartoittaa asiakkaan tilanne ja tarpeet sekä arvioida yrityksen liikeideaa ja sen markkinakelpoi- suutta. Jalostamo-klinikka järjestettiin osana Digesissä käynnissä olevaa alan ennakointityötä Uudenmaan ELYkeskukselle. Päivän vetäjänä toimi asiantuntija Petteri Huvio, Diges ry. Diges ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää luovien alojen pk-yritysten valmiuksia kannattavaan liiketoimintaan ja auttaa alkuun alalle tulevia uusia yrittäjiä. Toinen painopiste on edistää yritysten tuotekehitystoimintaa sparraamalla ja jalostamalla innovatiivisia t&k-hankkeita. 7
8 MALe - maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot MALessa nyt: ELINKEINOPAINOTTEINEN EXCURSIO to Uuteenkaupunkiin Excursio on MAL -työryhmän ja Aluekehitystyöryhmän yhteinen tutustumismatka Hiilineutraaliksi kunnaksi matkaavan Uudenkaupungin kehitykseen taantuvasta teollisuuskaupungista aktiiviseksi tulevaisuudentekijäksi Excursiolle ovat tervetulleita mukaan työryhmien ulkopuolelta kaikki aiheesta kiinnostuneet maankäytön ja elinkeinopolitiikan toimijat. Sitova ennakkoilmoittautuminen mennessä: mariitta.vuorenpaa@lohja.fi. Kutsu excursiolle lähetetään myös MAL-työn ohjausryhmälle. Excursion sisältö: - Excursion isäntänä toimii Suomen luovimmaksi kunnaksi valitun Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski. - Lisäksi kuulemme Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen koordinoija Reijo Lainetta kokemuksista hankkeen eteenpäin viemisessä. MALe:ssa järjestettiin Länsi-Uudenmaan yhteisen asuntopoliittisen ohjelman haasteet, työryhmän ja yhdyskuntasuunnittelijoiden katse tulevaisuuteen seminaari. Tarkoituksena oli tarkastella lähtökohtia ja näkökulmia 1. MAL-työhön ja yhteiseen asuntopolitiikkaan 2. Mitoituslähtökohtiin ja skenaarioihin 3. Tulevaisuuden asumismalleihin: omavaraista, ahdasta, ekologista, high-techiä, pilvenpiirtäjiä? (Tulevaisuuden asukkaiden vetovoimatekijöitä, tarpeita ja toiveita luotaava TULE- VAISUUSDIALOGI asuntorakentamisen haasteista ja profiileista Länsi-Uudellamaalla seuraavan 20-vuoden aikana mitä ryhmää lapsesi ja lapsenlapsesi edustavat silloin?) Lisää tietoa MALe-hankkeesta löytyy osoitteesta >> MALe - Tutustumme uuteen yritystoimintaan, mm. THINK City kaupunkisähköautojen valmistukseen. - Toiveissamme on myös kuulla hiilineutraaliustavoitteiden ja elinkeinomyönteisyyden toteuttamisesta maankäytönsuunnittelussa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniä sekä myönteisen imagon hyödyntämisestä yhteysjohtaja Kristiina Saloa. - Ennen raskasta kotimatkaa virkistäydymme noin tunnin jaloittelemalla mm. Uudenkaupungin ainutlaatuisella tavalla säilyneessä puukaupunginosassa. - Ja bussimatkat tietysti pohdimme Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvaa päästövähennystavoitteita tukevan elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Kuvissa Uusikaupunki ilmasta ja mereltä. Kysymyksiä ja esittelytoiveita voi lähettää ennen excursiota MAL-koordinaattorille. Miksi Uuteenkaupunkiin? Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke eli HINKU on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa viisi kuntaa pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80% vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa mukaan on saatu jo nelisenkymmentä yritystä. HINKU -hanke on ollut yksi keino autoteollisuuden hiipumisen takia tarvittavaan elinkeinojen monipuolistamiseen niin, että yli 30%:n työttömyydestä on nyt päästy 10%:iin. Lisää aiheesta: Kuntalehti 1/2010 s.16, Kuntatekniikka 1/2010 s. 14 8
9 Yhteisen Yrityspalveluorganisaation luominen Länsi-Uudellemaalle Uudenmaan ELY-keskus (elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) on laatinut selvityksen Länsi-Uudenmaan kehittämismahdollisuuksista työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä, jossa pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Länsi- Uudenmaan alueen kuntien yhteisen Hangosta Karkkilaan ulottuvan yrityspalveluorganisaation käynnistämismahdollisuudet. Yhteisen elinkenoyhtiön mahdollisuudet ja hyödyt ovat mm. yhtiön markkinointimahdollisuuksien laajentuminen, synergiaedut, kustannussäästöt, uskottavuus toimijana, mahdollisuus hoitaa suurempien lomautusten jälkihoitoa, yritysverkostojen rakentuminen, koko alueen elinkeinostrategian tekeminen ja toteuttaminen, alueen sijainnin hyödyntäminen pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Uudenmaan ELY-keskuksen selvityksen mukaan Länsi-Uudellemaalle perustetaan kokonaan uusi yhtiö siten, että alueella tällä hetkellä toimivat erilliset pienet yhtiöt yhdistävät voimansa uuden yhtiön pohjaksi. Toimenpide- ja organisointisuunnitelma esitellään KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokouksessa. Tilastotietoa seudusta löydät SeutuNet SeutuNet-tilastopalvelu on kehitetty ratkaisuksi seutukuntien ja kuntien, omaa aluetta koskevan, tuoreen tilastotiedon tarpeeseen - helppokäyttöisenä ja nykyaikaisena Internet-palveluna. Palvelu räätälöidään aina kunkin asiakkaan tai alueen tarpeita vastaavaksi. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät tilastot, teemakartat ja diagrammit päivitetään automaattisesti aina uusien tietojen ilmestyttyä. Palvelu toteutetaan extranet-ratkaisuna ja aineisto linkitetään suoraan seutukunnan ja/tai kunnan omille kotisivuille, josta kuvat ja taulukot ovat selailtavissa ja tulostettavissa. Asiakkaan tarvitsee vain lisätä sivuilleen linkki, joka johtaa Tilastokeskuksen sivuilla sijaitsevaan palveluun. Käy tutustumassa sivustolla Länsi-Uudenmaan lukuihin! 9
10 Keskeiset toteutukset AKO kausilla AKO Länsi-Uusimaa kokosi ohjelmakaudella Hiiden ja Raaseporin alueet yhteiseksi toiminta-alueeksi. Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä osana metropolialuetta Hiiden ja Raaseporin alueiden yhteisistä vahvuuksista lähtien näiden alueiden omat erityispiirteet huomioon ottaen sekä osana Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaa. Ohjelma yhdisti myös alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä oli kytköksissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomiin uudistuksiin. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinot sisältävä MAL -selvitystyö toteutettiin vapaaehtoisena yhteistyönä koko Länsi-Uudenmaan alueelle ja sen toteutusohjelma käynnistyi AKO:n ohjauksessa. Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 16 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka YritysSuomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän Sähäkän kanssa. Toiminto on alansa ensimmäinen Suomessa tehty toteutus, jota tullaan soveltamaan muualle Suomeen TEM:n toimesta. Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puite-suunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden 2008 lopulla. Vuonna 2009 matkailutoimialan ja asumisen osa-alueet avattiin portaaliin. 5. Matkailun taloudellisen merkityksen läpinäkyväksi tekeminen Länsi-Uudellamaalla 6. Keskustelun avaus palvelumarkkinoista alueen kunnissa (public-private) 7. Ammatillisen koulutuksen onnistumisen asiakaslähtöinen arviointi 8. Henkilökohtaiset ja sähköiset palvelut (yrittajannavigaattori.fi) seudullisessa yrityspalvelumallissa 9. Yrityspalvelujen fokusointi mm. yrittäjän- ja sukupolvenvaihdoksiin, toimitusketjuihin ja eri suhdannevaiheiden vaatimiin toimenpiteisiin. 10. Alueportaalit (länsi.fi, luako.fi) 11. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekeminen AKO Länsi-Uusimaa haluaa kiittää kaikkia yhteistyötahojaan panoksesta ohjelmakauden onnistumiseen! Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyö-alueella voidaan nähdä: Highlights - Top Ten + One 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille 2. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klusterien rakenneanalyysit ja kehittämispolut (teknologia, hyvinvointi, matkailu) 3. Länsi-Uudenmaan kaupallisen rakenteen ja kaupan kehittymismahdollisuuksien arviointi kunnallisen päätöksenteon tueksi 4. Länsi-Uudenmaan mahdollisuudet logistiikka-alueena mukaan lukien Hanko Hyvinkää -radan sähköistys ja Kehä V:n kehittäminen Kuvassa: Yleisöä kuntayhteistyöseminaarista Siuntiossa. 10
11 Valmistuneita selvityksiä keväällä 2010 Kehittämisselvitys Täktomin lentokentästä (Toteuttaja: ISS Proko Infra Oy) Aluekeskusohjelman toimesta selvitettiin Hangon lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämistä. Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet. Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (materiaali yrityskehittäjille) (Toteuttaja: CreaMentors Oy) Nyt tehty selvitys on jatkoa Länsi-Uudellemaalle vuonna 2009 luovan talouden selvitykseen, jossa nousi esille tarvetta perehdyttää alueen yrityskehittämisestä vastaavat henkilöt luova talous -aiheeseen sekä hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityskehittämistyössä. Lisäksi materiaalin tarkoituksena on tuoda yrityskehittäjille uusia kehittämistyökaluja- ja malleja jokapäiväiseen työhön. Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys Länsi-Uudellemaalle (Toteuttaja: Service Park Provider Oy) Selvityksessä tarkasteltiin alueen hyvinvointitoimijoiden tahtotila ja pääkriteerit verkostoitua ja koota verkostojen ydintoimijat ja vetäjät sekä toimintamalli ja Laatia toimintasuunnitelma palveluverkon käynnistämiseksi. Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Toteuttaja: Innolink Oy) Tässä työssä selvitettiin, mitkä ovat vuoteen 2013 kaikkia kuntia yhdistävät työllisyyteen liittyvät painopisteet ja kehittämistarpeet. Työ pohjautuu työllisyyteen liittyvien avaintoimijoiden yrittäjien, yhdistysten ja julkisen sektorin kuulemiseen. Kuuleminen oli laaja-alaista mutta samalla joustavaa. Yrityksille tehtiin kattava puhelinhaastattelututkimus, johon vastasi yhteensä 300 alueen yrittäjää. Muut sidosryhmät haastateltiin sähköisellä tutkimuksella, jota täydennettiin henkilökohtaisin haastatteluin. Esiselvitys viljaa raaka-aineenaan käyttävän bioetanolitehtaan sijoittumismahdollisuuksista Länsi-Uudellemaalle (Toteuttaja: Ari Pulkkinen) Tehtävänä on ollut selvittää Länsi-Uudenmaan alueen edellytyksiä bioetanolitehdashankkeen sijoitukseen sekä tuotannosta vakavasti kiinnostuneita yrityksiä ja yrittäjäryhmiä. Esiselvitys toteutettiin neljässä viikossa, helmikuun 2010 aikana ja tulokset sekä niiden pohjalta harkittavat jatkotoimenpiteet arvioitiin alueen toimijoiden yhteisessä työseminaarissa maaliskuussa. Nämä ja muut KOKOssa valmistuneet selvitykset ovat luettavissa >> selvitykset ja julkaisut. 11
12 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla-liite ilmestyy elokuussa 2010 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla liite julkaistaan elokuussa 2010 ja sen jakelu on laajalle alueelle Västra Nylandin, Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin liitteenä. Länsi-Uudenmaan tunnettavuuden lisääminen on yksi KOKOn kärkitavoitteista! Kuvassa oleva tulevan liitteen kansi-kuva on viitteellinen. Kokoukset ja tulevia tapahtumia Hyvinvointi (kansallinen teemaverkosto) Innovaatiofoorumi (kansallinen teemaverkostotyö) KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä MALe - tutustumismatka Uuteenkaupunkiin MALe: Maapoliittinen ohjelmatyö MALe-työryhmän kokous Luovien alojen kansainvälistymis- ja vientipäivä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ilmoittautuminen tapahtumiin osoitteessa MALe: Maapoliittisenohjelman työseminaari Teknologia - klusteritapaaminen MALe: tulevaisuuskuva ja rakennemallityö MALe: tulevaisuuskuva ja rakennemallityö KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Tapahtuma-ajat ovat alustavia ja niiden muutokset mahdollisia! Aluepoliittinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, Lohja puh gsm Ohjelmaa hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy KOKO Länsi-Uusimaa toivottaa kaikille yhteistyötahoille Hyvää Juhannusta ja Aurinkoista Kesää! 12 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Hangö Ingå Karislojo Högfors Lojo Raseborg Sjundeå
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko
KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailun koordinointi
Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotT U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotYritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi
Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä 18.2.2019 kello 13 13.45 Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Osallistujat Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Päijät-Hämeen liitto/phhyky Anu
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotLänsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013
Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT
LisätiedotOnko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?
Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotPalvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi
Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MALe yhteistyö
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotProfessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM
HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto
KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotYrittäjän tukena kaikissa tilanteissa
YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotLuovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010
Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Taustaa Pohjautuu Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoiman TEM/ESR-rahoitteisen SILEprojektin (v. 2004 2008) toimintatapaan Jalostamo-tapaamisia
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
Lisätiedotyritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa
yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotLUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM
LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotKuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia
Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön
LisätiedotMatkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä
Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotPalveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet
Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotTervettä tulevaisuutta
Tervettä tulevaisuutta Väestön odotukset laajentuvasta valinnanvapaudesta 13.6.2017 Tampere Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, projektijohtaja, Sitra, tuula.tiihonen@sitra.fi Laajentuva valinnanvapaus
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotEtelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotHallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010
Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotSatakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta
Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat
Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen
LisätiedotSoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotHinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy
Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy Hinku-hankkeella on todellinen sosiaalinen tilaus! Näkyy kentällä! Kunnissa tapahtuu paljon ilmasto- ja cleantech-sektoreilla
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotOsaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus
Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.
LisätiedotMillaisia tilastoja kunnat haluavat?
Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset
LisätiedotOPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen
Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 3. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.00 avaus ja hankkeen esittelyä 9.20 osallistujien
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Lisätiedot