Erja Vaarala. Minna-Mari Tiihonen. KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Outi Nyman. Minna-Mari Tiihonen. MALe - uutisia, sivu 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erja Vaarala. Minna-Mari Tiihonen. KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Outi Nyman. Minna-Mari Tiihonen. MALe - uutisia, sivu 8"

Transkriptio

1 KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 1/2010 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Paletti Tekstit: Kuvat: Taitto: Erja Vaarala Minna-Mari Tiihonen KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Matkailukartta Länsi-Uusimaa, sivu 1 MALe - uutisia, sivu 8 Sparrausfoorumin fiiliksiä ja KOKO, sivu 2 Yrityspalveluorganisaation luominen Länsi-Uudellemaalle, sivu 9 Teknologiatulevaisuusfoorumi, sivu 3 SeutuNet - tilastotietoa, sivu 9 Kolmen teeman tapahtumat sivut 4-5 Kooste AKO sivu 10 Matkailupalveluiden kartoitus, sivu 6 Valmistuneita selvityksiä keväällä 2010, sivu 11 Luova Talous, sivu 7 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-uudellamaalla - liite, sivu 12 (Kärkihanke: Teknologia uudet sovellukset) (Kärkihanke: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa) (Kärkihanke: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa) (Kärkihanke: Käyttäjälähtöiset palvelut) Uusi Länsi-Uusimaa matkailukartta ohjaa matkailijat perille! Vierailijat liikkuvat tänä päivänä hyvin impulsiivisesti. Usein mietitään vasta paikan päällä minne paikkakunnalla mennään ja mihin tutustutaan. Matkailijat liikkuvat paljon myös omalla autolla perheen kesken. Näissä tilanteissa painettu kartta kulkee helposti liikkuvan vierailijan mukana. Koko Länsi-Uusimaan kattava uusi seudullinen CITY-OPAS matkailukartta ohjaa matkailijat perille ja kertoo seudulle saapuville matkailijoille seudun matkailullisesta tarjonnasta. Sisällöltään kattava matkailukartta pitää sisällään laadukkaan seudullisen GT-tiekartan sekä Hangon, Raaseporin, Karkkilan ja Lohjan taajamakartat. Kartalta löytyvät Lohjan, Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Siuntion, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin kaupunkien ja kuntien yleisesittelyt sekä tietoa keskeisistä tapahtumista ja matkailukohteista. Uusi seudullinen matkailukartta on parhaillaan jakelussa seudun kaupunkien ja kuntien matkailuneuvonnoissa ja sitä jaetaan veloituksetta matkailijoille Lohjan, Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Siuntion, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin matkailuneuvonnoista ja infopisteistä. Kartan painosmäärä on kappaletta. Kartan toteuttavat yhteistyössä Suomen City-Opas ja KOKO LänsiUusimaa/Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy sekä seudun kaupungit ja kunnat. 1

2 KOKO Länsi-Uusimaa alueen kehittämisen ytimessä Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO tärkeimmät toimenpiteet tähtäävät Työpaikkojen turvaamiseen ja määrälliseen kasvuun Alueen elinkeinojen vahvistamiseen KOKOssa kehitämme aluetta Vahvistamalla alueen osaamista ja ennakointitaitoja Toteuttamalla seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita Hyödyntämällä alueen toimijoiden kaksikielisyyden mahdollistavat resurssit Keräämällä alueen eri toimijat verkostoiksi ja Toimimalla aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisten kehittämishankkeiden toteuttamiseksi KOKO Länsi-Uusimaa ohjelman Sparrausfoorumi kokosi yhteen lähes 200 henkilöä laaja-alaisesti elinkeinoelämän, luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin edustajista KOKO Länsi-Uusimaan toimialueelta Hangosta Karkkilaan. Tilaisuuden kunnianhimoisena tavoitteena oli hakea ja löytää yhteinen tahtotila ja toteutus alueen kehittämiseen. Tilaisuudessa herätteitä jakoivat valtiosihteeri Riina Nevamäki, rahoitustahon edustajana maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ihmismielen kyvykkyydestä professori Kirsti Lonka sekä käytännön toteutuksista FT Kari Viinisalo ja kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen. Tilaisuuden vetäjänä toimi vastaava päätoimittaja Jaakko Puomila. Kuvassa yllä: Tilaisuuden osallistujat jaettiin ryhmiin ja innovatiivisen kahvihetken aikana ideoivat vuoden 2020 lööppejä lehteen. Kuvassa oikealla: Toimituksen pöytään kutsuttiin ryhmien vetäjät. Lisää Sparrausfoorumin fiiliksiä osoitteessa 2

3 Teknologia - kärkihanke TEKNOLOGIA yksi avaintoimialoistamme muuttuneessa maailmassa KOKO-selvitystyönä Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi 2010 käynnistyi helmikuussa 2010 ja varsinainen Tulevaisuusfoorumi tilaisuus pidettiin Karkkilassa Päätavoitteina työlle on varmistaa - alueen teknologiateollisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn lisääntyminen - toimialan alueellisen painoarvon säilyminen Selvitystyö aloitettiin haastattelemalla kuuden alueella toimivan merkittävän teknologiateollisuusyrityksen edustajaa. Toisessa vaiheessa pidettiin kaksi tulevaisuustyöpajaa, joissa alueen teknologiayritysten edustajat yhdessä alueen kehittämistoimijoiden kanssa selvittivät teollisuuden nykytilaa ja miten kehitämme toimialaa tulevaisuudessa siten, että se säilyttää paikkansa ja kasvaa alueen avaintoimialana. Tulevaisuusfoorumin yhtenä jatkotoimena käynnistettiin kesäkuussa yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa selvitystyö suurempien eteläsuomalaisten teknologiateollisuuden päähankkijoiden odotuksista ja tarpeista järjestelmä- ja komponenttialihankkijoille. Selvitystyön odotetaan lisäävän etenkin alueen metalliteollisuuden alihankkijoiden mahdollisuuksia laajentaa asiakaskuntaansa nykyistä laajemmalle ja parantaa alihankkijoiden kyvykkyyttä palvella isoja suomalaisia päähankkijoita niiden vaatimusten mukaisesti. Tämä selvitystyö valmistuu elokuun 2010 lopussa. Taustaa Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuus on pääosin metalliteollisuuden alihankintateollisuutta. Lopputuotteen valmistajia eli ns. päähankkijoita on alueella vähän. Alihankintateollisuus on kasvanut päähankkijoiden kasvun vanavedessä ja asiakaskunta on ollut suppea. Taantuman aiheuttama kysynnän voimakas putoaminen on heilauttanut alueen metalliyritysten vakaata elämää ja alueen kehittämisorganisaatioiden apu on tarpeen. Markkinatilanne muuttui olennaisesti vuonna 2009 selvityshetken tilanteesta ja taantuman vaikutus näkyy voimakkaasti alueen teknologiateollisuudessa. Tästä syystä vuoden 2006 klusteriselvityksen työryhmä kokoontui pohtimaan muuttunutta tilannetta marraskuussa Ryhmä ehdotti uuden selvityksen tekemistä muuttuneessa tilanteessa. Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa - 60 % Suomen koko viennistä - 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista - Alan yritykset työllistävät suoraan ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Kuvassa: Karkkilassa järjestetyn teknologiafoorumin osallsitujia. Kolmas vaihe oli selvitystyön tulosten esittely ja yhteinen aivoriihi alueen teknologiateollisuuden edustajille Karkkilan Tehtaanhotellissa huhtikuussa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä yritys- ja julkishallinnonedustajaa. Selvitystyön tuloksena saatiin joukko toimenpide-ehdotuksia yrityksille itselleen, alueen kehittämistoimijoille sekä julkishallinnolle. Loppuraportti on nähtävissä tietoverkossa ja siellä selvitykset/ julkaisut. Foorumin jälkeen tilaisuuteen osallistuneille yritysedustajille lähetettiin kehitystarvekysely, jonka tuloksena priorisoidaan jatkotoimenpiteet. Kysely päättyi Alla kaaviossa: Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumi toimenpideaihioita Uusia yrityksiä alueelle Yritykset, joilla on tuoteidea mutta ei valmistusta Alueen osaamiseen tukeutuva yritystoiminta Pk-yrityksiä tukeva yrityspalvelutoiminta Kasvu Kansainvälistyminen Omistusjärjestelyt Yritysten välinen benchmarking Yritysfoorumit toiminnoittain Hankintojen keskittäminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Energiaratkaisut Ympäristöteknologia Kaivosklusteri Elektroniikka/ohjelmistot Palveluliiketoiminta Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusteri 2015 Perustuu alueella pitkään toimineisiin yrityksiin, jotka ovat mahdollisesti uudelleenjärjestäytyneet nuoren johtajasukupolven yhteistyöverkostojen sukupolvenvaihdosten omistusjärjestelyjen kautta Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä Aalto-yliopisto Laurea HAMK Yhteistyökykyiset toimihenkilöt Laaja-alainen liiketoimintaosaaminen Projektijohtaminen Monitaitoiset työntekijät Ammattikoulutus Oppisopimukset Muuntokoulutus Sisäinen koulutus ja työnopastus 3

4 Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa - kärkihanke 1. Hoivaverkoston tapaaminen Käyttäjälähtöiset palvelut (aloitussessio) Lohja Forum - Palveluseteli-info Matkailupalveluiden kartoitus - kysely käynnissä 1. Hoivaverkoston tapaaminen Päivänkakkara, orkidea vai rengas? Hoivaverkostomallit pohdittavina. Sipilän esitykseen samoin kuin tilaisuuden muihin esityksiin voit tutustua Kirjallinen raportti valmistui toukokuun lopulla. Kuvassa yllä: Tässähän meillä on jo valmis päivänkakkara, totesivat Minna Kuusela (vas.), Heli Mäntylä, Terttu Louhikoski-Alasuutari, Maarit Källman ja Jussi Peltonen lopuksi konsultille. Syitä uusien palvelumallien etsimiseen tulee väestönrakenteen muukosesta (Poiminta esiselvityksestä, sivulta 14) Verkostokonsultti Petri Sipilä, SPP-Finland Oy (kuvassa alla), julkisti Lohjan Meriturvassa esiselvityksen Länsi-Uudenmaan hoiva-alan palveluverkosta. Selvityksessä oli kuultu mm. kolmea seudun perusturvajohtajaa, jotka olivat yhtä mieltä verkottumisen välttämättömyydestä ja kuntatahon sitoutumisesta sen aktiiviseen kehittämiseen. Kunnille ei kuitenkaan katsottu kuuluvan vetovastuun. Seudun hyvinvointiyrittäjien verkottumista Sipilä kuvasi kolmella symbolilla. 1. päivänkakkara, jossa on keskellä selvä mykiö eli yhteinen palvelukeskus, johon organisoidaan kaikki haluttavat palvelut. 2. orkidea, jossa keskiönä on yksi tai useampi kumppanuusperusteinen, vahva veturiyritys 3. rengasmalli, jossa toimijat olisivat tasavertaisia ilman keskitystä. Rengasmalli voisi olla myös välivaihe. Kaikki paikalla olleiden yritysten ja kuntatoimijoiden edustajat halusivat olla mukana verkostojen kehittämisessä. Sipilän mukaan alueelle voitaisiin esiselvityksen perusteella hyvin rakentaa yksi tai kaksi verkostopilottia ja useampia alaverkostoja, joihin hän on jo saanut ehdotuksia. Hyvinvointiverkostoitumiseen vaikuttavat myös seudullisen yhteistoiminnan kehittyminen. Väestön ikääntyminen on sosiaali- ja terveyspalveluihin keskeisimmin vaikuttava tekijä. Työikäisen väestön väheneminen näkyy työvoiman tarjonnassa, heikentää alue- ja kuntataloutta sekä supistaa alueen yrittäjäpotentiaalia. Nykyisen työllisen lisäksi sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan vuoteen 2030 mennessä työllistä, mikäli tuottavuus ja palvelutarve pysyvät ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat kilpailevat työmarkkinoilla osaavasta työvoimasta muiden toimialojen rinnalla. Tässä asetelmassa työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ja oleellista tuottavuuden parantamista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Hyvinvointihankkeen (HYVÄ) tavoitteet ovat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen ja alan tuottavuuden parantaminen. Hanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niissä TEM:n hallinnonalan vastuisiin. Hyvinvointihankkeen lähtökohtana on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, jonka mukaan hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa sekä kannustaa tilaaja tuottaja -mallien käyttöönottoa. 4

5 2. Käyttäjälähtöiset palvelut Käyttäjälähtöiset palvelut on 2010 käynnistyneen KO- KO Länsi-Uusimaa -ohjelman yksi kärkiteemoista. Siinä korostuu asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä kehitetään uusia palveluiden tuottamistapoja tukemaan innovatiivista yrittäjyyttä. Käynnistyssessio järjestettiin Lohjan Meriturvassa Käyttäjälähtöisten palveluiden ja palvelumuotoilun perusteemasta seminaarissa kertoivat yliopettaja Katri Ojasalo ja lehtori Leena Alakoski Laurea ammattikorkeakoulusta ja toivat esille että asiakkaan arvojen syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa käyttäjälähtöisyyttä. Lohjan ja Mikkelin välille kehittyikin seminaarin tuloksena käytännön yhteistyön siemen, koska Mikkelissä on mietitty nuorten palveluihin liittyen alueellisen osallistumisen ja palvelutarjonnan kehittämistä. Seminaarin lopuksi sovittiin, että Lohja ja Mikkeli ovat jatkossa yhteydessä keskenään ja vertailevat kokemuksiaan lasten ja nuorten palveluiden osallistavassa kehittämisessä. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä esitteli Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Mikkeli on käyttäjälähtöisyydessä ollut edistyksellinen, kuntalaisia on osallistettu Mikkeli-foorumien avulla sekä virtuaalisesti Minun Mikkelini.fi sivustolla. Jatkokehityspolkuna Mikkelissä on hallintokuntien välisen yhteistyön edelleen kehittäminen mm. prosessityön muodossa. Mikkelissä on käynnistynyt myös palveluosaajavalmennus hallintokuntien sisällä palveluajattelun ja käyttäjälähtöisyyden sisään ajamiseksi sekä palveluiden uudistamiseksi. 3. Lohja Forum, mikä Palveluseteli? Lohjan Yrittäjät ry:n hankintatoimi yhdessä Lohjan kaupungin hankintatoimen kanssa järjesti info tilaisuuden palveluseteleistä. Ismo Partanen Lääkäripalveluyritykset ry:stä kertoi vauhdikkaaseen tyyliin palveluseteleistä ja niiden käyttötarkoituksesta ylipäätään. Perusajatus oli, että kunnan tehtävänä on järjestää palvelut, mutta järjestämistapa on vapaasti valittavissa. Palveluseteli on yksi suurimmista innovaatioista palvelun tuottamiseksi. Vastaus otsikon kysymykseen = Palvelusetelillä kuntalainen voi ostaa tarvitsemansa palvelun keneltä tahansa palvelun tuottajalta. Palvelusetelin arvon pitäisi olla sama kuin, mitä vastaava palvelu kunnan tuottamana maksaisi. Mikäli palvelu maksaa enemmän, maksaa kuntalainen erotuksen itse. Väliraha on valinnanvapauden hinta. Sitran viestintäkonsultti Ville Tapio kertoi Palvelusetelihankkeen nykytilasta ja projekteista, joita tällä hetkellä on vireillä isommissa kaupungeissa. Arja Ylluoma kertoi Lohjan tämän hetkisestä tilanteesta. Vuonna 2011 on tarkoitus ottaa setelit käyttöön omaishoidossa ja vuonna 2012 kotihoidossa ja päivähoidossa. Jykesin edustaja Riitta Pylvänen kertoi palvelusetelien käytöstä Jyväskylässä. Palvelua tuottavat yritykset on keskitetty klemmari. fi sivuston alle. Jokaisella yrityksellä pitää olla vähintään sähköposti. Palvelusetelien käyttö on lisännyt huomattavasti palveluntuottajien määrää. Palvelusetelit ovat mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää! 5

6 Kuva: Merellinen maisema, paikkana Kopparnäs, Inkoo 4. Matkailutuotteiden kartoitus tehdään Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan matkailutoimijoiden alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelman osana on tekeillä matkailutuotteiden ja palvelujen kartoitus Länsi-Uudenmaan kunnissa. Aluekeskusohjelma AKOn puitteissa kartoituksen tekee markkinointiyritys Visit Southpoint Finland. Kartoitus on jatkoa vuonna 2009 valmistuneeseen alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin tuloksiin. Kuvassa: Helene Schjerbeckiä esittävä opas. Yli tuhannelle matkailualan toimijalle on lähetetty kyselykaavake, joka kattaa kaikki matkailun osa-alueet, kuten esim. majoituksen, ravitsemuspalvelut, kuljetukset, vierassatamat ja opaspalvelut. Lähiruuan merkitys matkailuvalttina on otettu huomioon ja niinpä kyselyn ovat saaneet myös maatilat, jotka harjoittavat suoramyyntiä tai itsepoimintaa. Kulttuurikin sisältyy matkailupalvelujen kartoitukseen, koska se on yksi tärkeimpiä syitä matkalle lähtöön ja kulttuuritarjonta vaikuttaa olennaisesti matkailukohteen valintaan. Kartoituksesta saatujen tietojen perusteella jatketaan, nyt KOKO:n toimesta, matkailutoimijoiden alueellisen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa. CreaMentors Oy niminen jyväskyläläinen konsulttiyritys selvittää tämän kartoituksen perusteella mahdollisuuksia rakentaa koko Länsi-Uuttamaata kattavaa matkailuyhteistyötä samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa on tehty jo vuosia. Kylselylomakkeen vastaukset on koottu kevään aikana ja kyselyyn on vastannut n. 30% matkailupalvelujen tuottajista. Yleisesti kyselyyn osallistuneet toivoivat yhteistyön lisäämistä ja katto-organisaation aikaansaamista. Saatujen vastausten perusteella alla muutama toteamus ja kehittämisen aihe: - Länsi-Uudemaan matkailupalvelujen tarjoajia on 10 kunnassa (Kirkkonummi ja Vihti mukaanluettuina) n Vajaalta kolmannekselta puuttuu omat verkkosivustot sekä sähköpostiosoite. - Matkailuyrittäjät ovat yksinäisiä puurtajia: 44% vastaajista työskentelevät yksin. - Sähköisiä varausjärjestelmiä on vain harvalla ja luottokortteilla maksavilta jää 25% palveluista ostamatta kun korttia ei hyväksytä maksuvälineeksi. - Matkanjärjestäjiä ja jälleenmyyjiä Suomessa ja maailmalla ei mielletä jakelukanaviksi eikä näiden tekemästä myynti- ja markkinointityöstä meillä juurikaan makseta komissiota. - Varaus- ja peruutusehtoja sovelletaan yli 100 erilaista versiota. - Mökkejä ja loma-asuntoja on Länsi-Uudellamaalla tarjolla yllättävänkin paljon. Niitä pitäisi löytää ja jopa olla varattavissa yhdestä ja samasta paikasta. - Kolmannes ravintoloistamme ja kahviloistamme ovat auki vain kesäisin. - Kokoustiloja meillä on runsaasti, pienistä kodikkaista todella isoihin. - Kuljetuspalvelujen matkailullinen pullonkaula on säännöllinen vesiliikenne niin saaristossa kuin Lohjanjärvellä. - Kirkkonummelta löytyy seudun hauskin kuljetus: Juhlalinjan saunabussi on huippu paikka. Järjestaa koukoukset, saunaillat kuin myös polttarit. Juhlalinja on Suomen ensimmäinen infrapunasaunabussi jossa voi myös lauleskella karaokea. - Ulkoilma-aktiviteetteja, liikuntaa ja luontoa on runsaasti tarjolla. Nämäkin alueemme vetonaulat voisivat olla paremmin löydettävissä. - Kulttuuritarjontaa on molemmilla kotimaisilla runsaasti tarjolla kesällä. Erittäin onnistunut Länsi-Uudenmaan yhteistyösatsaus on uusi museoportaali Loppuraportti valmistuu kesäkuun aikana. Jos tämä kysely on ns.kädenojennus verkostoitumiselle, niin hieno asia koska jokainen yrittäjä varmaan haluaa olla kehittämässä ja palvelemassa uusia asiakkaita läntiselle Uudellemaalle ja olla tarjoamassa omaa palveluaan. Kiitos kun sain osallistua tähän kyselyyn. Tämä on erään kyselyyn vastanneen yrittäjän kommentti. 6

7 Käyttäjälähtöiset palvelut - kärkihanke Luova Talous - kehittää 1. HELMI - hanke 2. Jalostamo - klinikka Työllisyys-ja yrityspolitiikan rooli konsernistrategian toteutuksessa on tukea yritysten ja työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjua työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Lähde: Työllisyys-ja yrittäjyysstrategia HELMI - hanke HELMI-nauha Palveluinnovaatioita monialaisuudesta. Suomen elinkeinorakenteen vahvistamisja rikastuttamis-hankkeen valmistelu sekä HELMI-kehittämishankkeen rakenne. Helmi kehittämishankkeen rakenne 1. Alueiden vahvistaminen - Alueiden vahvuuksien tunnistaminen (tapahtuu valmisteluhankkeen aikana) - Alueellisten painopisteiden ja yritysten valinta - Yritysten liiketoiminnan kehittäminen yrityksille sopivien mallien mukaisesti - Luovan talouden lisäarvontuottamismallien kehittäminen 1. Sauna from Finland Jyväskylä, Jykes Harvia, matkailu, muotoilu, puurakentaminen, hyvinvointi 2. Puutarha Raasepori, Kaupunki/ Novia Fiskars, Mustio, Billnäs, Tahvoset, Novia 3. Energia Satakunta, Pori (Rauma ym.) Elintarvike, kulttuuri, ydinvoima, uusiutuva energia 4. Asuminen Hämeenlinna, Sos.kehitysOy Asumisen kaupunki, historia, rakentaminen 5. Aalto & Valo Hanko, Matkailutoimisto Satama, meri, matkailu, uusiutuva energia 6. Vesi Lohja, Lykes Järvi, kaivokset, teollisuus 7. Puu Lahti, Lahden kaupunki Puuarkkitehtuuri, ympäristö, muotoilu 2. Verkostoituminen - Verkostomaisten toimintamallien; Helminauhan rakentaminen - Kansainvälisten verkostojen ja kansainvälistymisen vahvistaminen 3. Tulevaisuusprosessi - Tiedon tuottaminen julkiseen yrityspalvelujärjestelmään - Elinkeinoelämän rakennemuutoksen edistäminen 2. Jalostamo-klinikka liikunta-, elämys- ja hyvinvointialan yrittäjille Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO Länsi-Uusimaa jatkaa aluekehittämistä ja tarjoaa seudun yrityksille suunnattuja mahdollisuuksia ja välineitä heidän oman liiketoimintansa kehittämiseen. KOKO Länsi-Uusimaa yhdessä luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry kanssa järjesti liikunta- elämys- ja hyvinvointialan yrittäjille suunnatun neuvonta-päivän, jonka tavoitteena oli kysellen ja keskustellen kartoittaa asiakkaan tilanne ja tarpeet sekä arvioida yrityksen liikeideaa ja sen markkinakelpoi- suutta. Jalostamo-klinikka järjestettiin osana Digesissä käynnissä olevaa alan ennakointityötä Uudenmaan ELYkeskukselle. Päivän vetäjänä toimi asiantuntija Petteri Huvio, Diges ry. Diges ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää luovien alojen pk-yritysten valmiuksia kannattavaan liiketoimintaan ja auttaa alkuun alalle tulevia uusia yrittäjiä. Toinen painopiste on edistää yritysten tuotekehitystoimintaa sparraamalla ja jalostamalla innovatiivisia t&k-hankkeita. 7

8 MALe - maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot MALessa nyt: ELINKEINOPAINOTTEINEN EXCURSIO to Uuteenkaupunkiin Excursio on MAL -työryhmän ja Aluekehitystyöryhmän yhteinen tutustumismatka Hiilineutraaliksi kunnaksi matkaavan Uudenkaupungin kehitykseen taantuvasta teollisuuskaupungista aktiiviseksi tulevaisuudentekijäksi Excursiolle ovat tervetulleita mukaan työryhmien ulkopuolelta kaikki aiheesta kiinnostuneet maankäytön ja elinkeinopolitiikan toimijat. Sitova ennakkoilmoittautuminen mennessä: Kutsu excursiolle lähetetään myös MAL-työn ohjausryhmälle. Excursion sisältö: - Excursion isäntänä toimii Suomen luovimmaksi kunnaksi valitun Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski. - Lisäksi kuulemme Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen koordinoija Reijo Lainetta kokemuksista hankkeen eteenpäin viemisessä. MALe:ssa järjestettiin Länsi-Uudenmaan yhteisen asuntopoliittisen ohjelman haasteet, työryhmän ja yhdyskuntasuunnittelijoiden katse tulevaisuuteen seminaari. Tarkoituksena oli tarkastella lähtökohtia ja näkökulmia 1. MAL-työhön ja yhteiseen asuntopolitiikkaan 2. Mitoituslähtökohtiin ja skenaarioihin 3. Tulevaisuuden asumismalleihin: omavaraista, ahdasta, ekologista, high-techiä, pilvenpiirtäjiä? (Tulevaisuuden asukkaiden vetovoimatekijöitä, tarpeita ja toiveita luotaava TULE- VAISUUSDIALOGI asuntorakentamisen haasteista ja profiileista Länsi-Uudellamaalla seuraavan 20-vuoden aikana mitä ryhmää lapsesi ja lapsenlapsesi edustavat silloin?) Lisää tietoa MALe-hankkeesta löytyy osoitteesta >> MALe - Tutustumme uuteen yritystoimintaan, mm. THINK City kaupunkisähköautojen valmistukseen. - Toiveissamme on myös kuulla hiilineutraaliustavoitteiden ja elinkeinomyönteisyyden toteuttamisesta maankäytönsuunnittelussa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniä sekä myönteisen imagon hyödyntämisestä yhteysjohtaja Kristiina Saloa. - Ennen raskasta kotimatkaa virkistäydymme noin tunnin jaloittelemalla mm. Uudenkaupungin ainutlaatuisella tavalla säilyneessä puukaupunginosassa. - Ja bussimatkat tietysti pohdimme Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvaa päästövähennystavoitteita tukevan elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Kuvissa Uusikaupunki ilmasta ja mereltä. Kysymyksiä ja esittelytoiveita voi lähettää ennen excursiota MAL-koordinaattorille. Miksi Uuteenkaupunkiin? Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke eli HINKU on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa viisi kuntaa pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80% vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa mukaan on saatu jo nelisenkymmentä yritystä. HINKU -hanke on ollut yksi keino autoteollisuuden hiipumisen takia tarvittavaan elinkeinojen monipuolistamiseen niin, että yli 30%:n työttömyydestä on nyt päästy 10%:iin. Lisää aiheesta: Kuntalehti 1/2010 s.16, Kuntatekniikka 1/2010 s. 14 8

9 Yhteisen Yrityspalveluorganisaation luominen Länsi-Uudellemaalle Uudenmaan ELY-keskus (elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) on laatinut selvityksen Länsi-Uudenmaan kehittämismahdollisuuksista työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä, jossa pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Länsi- Uudenmaan alueen kuntien yhteisen Hangosta Karkkilaan ulottuvan yrityspalveluorganisaation käynnistämismahdollisuudet. Yhteisen elinkenoyhtiön mahdollisuudet ja hyödyt ovat mm. yhtiön markkinointimahdollisuuksien laajentuminen, synergiaedut, kustannussäästöt, uskottavuus toimijana, mahdollisuus hoitaa suurempien lomautusten jälkihoitoa, yritysverkostojen rakentuminen, koko alueen elinkeinostrategian tekeminen ja toteuttaminen, alueen sijainnin hyödyntäminen pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Uudenmaan ELY-keskuksen selvityksen mukaan Länsi-Uudellemaalle perustetaan kokonaan uusi yhtiö siten, että alueella tällä hetkellä toimivat erilliset pienet yhtiöt yhdistävät voimansa uuden yhtiön pohjaksi. Toimenpide- ja organisointisuunnitelma esitellään KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän kokouksessa. Tilastotietoa seudusta löydät SeutuNet SeutuNet-tilastopalvelu on kehitetty ratkaisuksi seutukuntien ja kuntien, omaa aluetta koskevan, tuoreen tilastotiedon tarpeeseen - helppokäyttöisenä ja nykyaikaisena Internet-palveluna. Palvelu räätälöidään aina kunkin asiakkaan tai alueen tarpeita vastaavaksi. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät tilastot, teemakartat ja diagrammit päivitetään automaattisesti aina uusien tietojen ilmestyttyä. Palvelu toteutetaan extranet-ratkaisuna ja aineisto linkitetään suoraan seutukunnan ja/tai kunnan omille kotisivuille, josta kuvat ja taulukot ovat selailtavissa ja tulostettavissa. Asiakkaan tarvitsee vain lisätä sivuilleen linkki, joka johtaa Tilastokeskuksen sivuilla sijaitsevaan palveluun. Käy tutustumassa sivustolla Länsi-Uudenmaan lukuihin! 9

10 Keskeiset toteutukset AKO kausilla AKO Länsi-Uusimaa kokosi ohjelmakaudella Hiiden ja Raaseporin alueet yhteiseksi toiminta-alueeksi. Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä osana metropolialuetta Hiiden ja Raaseporin alueiden yhteisistä vahvuuksista lähtien näiden alueiden omat erityispiirteet huomioon ottaen sekä osana Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaa. Ohjelma yhdisti myös alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä oli kytköksissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomiin uudistuksiin. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinot sisältävä MAL -selvitystyö toteutettiin vapaaehtoisena yhteistyönä koko Länsi-Uudenmaan alueelle ja sen toteutusohjelma käynnistyi AKO:n ohjauksessa. Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 16 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka YritysSuomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän Sähäkän kanssa. Toiminto on alansa ensimmäinen Suomessa tehty toteutus, jota tullaan soveltamaan muualle Suomeen TEM:n toimesta. Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puite-suunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden 2008 lopulla. Vuonna 2009 matkailutoimialan ja asumisen osa-alueet avattiin portaaliin. 5. Matkailun taloudellisen merkityksen läpinäkyväksi tekeminen Länsi-Uudellamaalla 6. Keskustelun avaus palvelumarkkinoista alueen kunnissa (public-private) 7. Ammatillisen koulutuksen onnistumisen asiakaslähtöinen arviointi 8. Henkilökohtaiset ja sähköiset palvelut (yrittajannavigaattori.fi) seudullisessa yrityspalvelumallissa 9. Yrityspalvelujen fokusointi mm. yrittäjän- ja sukupolvenvaihdoksiin, toimitusketjuihin ja eri suhdannevaiheiden vaatimiin toimenpiteisiin. 10. Alueportaalit (länsi.fi, luako.fi) 11. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekeminen AKO Länsi-Uusimaa haluaa kiittää kaikkia yhteistyötahojaan panoksesta ohjelmakauden onnistumiseen! Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyö-alueella voidaan nähdä: Highlights - Top Ten + One 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille 2. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klusterien rakenneanalyysit ja kehittämispolut (teknologia, hyvinvointi, matkailu) 3. Länsi-Uudenmaan kaupallisen rakenteen ja kaupan kehittymismahdollisuuksien arviointi kunnallisen päätöksenteon tueksi 4. Länsi-Uudenmaan mahdollisuudet logistiikka-alueena mukaan lukien Hanko Hyvinkää -radan sähköistys ja Kehä V:n kehittäminen Kuvassa: Yleisöä kuntayhteistyöseminaarista Siuntiossa. 10

11 Valmistuneita selvityksiä keväällä 2010 Kehittämisselvitys Täktomin lentokentästä (Toteuttaja: ISS Proko Infra Oy) Aluekeskusohjelman toimesta selvitettiin Hangon lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämistä. Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet. Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta (materiaali yrityskehittäjille) (Toteuttaja: CreaMentors Oy) Nyt tehty selvitys on jatkoa Länsi-Uudellemaalle vuonna 2009 luovan talouden selvitykseen, jossa nousi esille tarvetta perehdyttää alueen yrityskehittämisestä vastaavat henkilöt luova talous -aiheeseen sekä hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityskehittämistyössä. Lisäksi materiaalin tarkoituksena on tuoda yrityskehittäjille uusia kehittämistyökaluja- ja malleja jokapäiväiseen työhön. Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys Länsi-Uudellemaalle (Toteuttaja: Service Park Provider Oy) Selvityksessä tarkasteltiin alueen hyvinvointitoimijoiden tahtotila ja pääkriteerit verkostoitua ja koota verkostojen ydintoimijat ja vetäjät sekä toimintamalli ja Laatia toimintasuunnitelma palveluverkon käynnistämiseksi. Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Toteuttaja: Innolink Oy) Tässä työssä selvitettiin, mitkä ovat vuoteen 2013 kaikkia kuntia yhdistävät työllisyyteen liittyvät painopisteet ja kehittämistarpeet. Työ pohjautuu työllisyyteen liittyvien avaintoimijoiden yrittäjien, yhdistysten ja julkisen sektorin kuulemiseen. Kuuleminen oli laaja-alaista mutta samalla joustavaa. Yrityksille tehtiin kattava puhelinhaastattelututkimus, johon vastasi yhteensä 300 alueen yrittäjää. Muut sidosryhmät haastateltiin sähköisellä tutkimuksella, jota täydennettiin henkilökohtaisin haastatteluin. Esiselvitys viljaa raaka-aineenaan käyttävän bioetanolitehtaan sijoittumismahdollisuuksista Länsi-Uudellemaalle (Toteuttaja: Ari Pulkkinen) Tehtävänä on ollut selvittää Länsi-Uudenmaan alueen edellytyksiä bioetanolitehdashankkeen sijoitukseen sekä tuotannosta vakavasti kiinnostuneita yrityksiä ja yrittäjäryhmiä. Esiselvitys toteutettiin neljässä viikossa, helmikuun 2010 aikana ja tulokset sekä niiden pohjalta harkittavat jatkotoimenpiteet arvioitiin alueen toimijoiden yhteisessä työseminaarissa maaliskuussa. Nämä ja muut KOKOssa valmistuneet selvitykset ovat luettavissa >> selvitykset ja julkaisut. 11

12 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla-liite ilmestyy elokuussa 2010 Mukavia Mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla liite julkaistaan elokuussa 2010 ja sen jakelu on laajalle alueelle Västra Nylandin, Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin liitteenä. Länsi-Uudenmaan tunnettavuuden lisääminen on yksi KOKOn kärkitavoitteista! Kuvassa oleva tulevan liitteen kansi-kuva on viitteellinen. Kokoukset ja tulevia tapahtumia Hyvinvointi (kansallinen teemaverkosto) Innovaatiofoorumi (kansallinen teemaverkostotyö) KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä MALe - tutustumismatka Uuteenkaupunkiin MALe: Maapoliittinen ohjelmatyö MALe-työryhmän kokous Luovien alojen kansainvälistymis- ja vientipäivä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ilmoittautuminen tapahtumiin osoitteessa MALe: Maapoliittisenohjelman työseminaari Teknologia - klusteritapaaminen MALe: tulevaisuuskuva ja rakennemallityö MALe: tulevaisuuskuva ja rakennemallityö KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Tapahtuma-ajat ovat alustavia ja niiden muutokset mahdollisia! Aluepoliittinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, Lohja puh gsm Ohjelmaa hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy KOKO Länsi-Uusimaa toivottaa kaikille yhteistyötahoille Hyvää Juhannusta ja Aurinkoista Kesää! 12 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Hangö Ingå Karislojo Högfors Lojo Raseborg Sjundeå

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 10. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla 8.45 aamukahvi AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.15

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn

Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kolmas lähde hankkeen työkaluja järjestöille palvelutoiminnan kysymysten käsittelyyn Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, KANTU 2013 Mikkeli 14.-15.2.2013 Arsi Veikkolainen 1 14 kpl ESR-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot