OYL:n tilinpäätöstä koskevat säännökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OYL:n tilinpäätöstä koskevat säännökset"

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO Lainvalmisteluosasto Jukka Mähönen OYL:n tilinpäätöstä koskevat säännökset Sisällysluettelo 1 Johdanto Osakeyhtiöiden tilinpäätössääntelyn nykyinen rakenne Sääntelyratkaisuja muissa maissa Ruotsi Norja ja Tanska Yhdistynyt kuningaskunta IFRS-standardit Sääntelyn rakenteen pohdintaa OYL 11 luvun säännösten yksityiskohtainen arviointi Erillisen sääntelyn tarve OYL:n suhde KPL:iin ja AML:iin (OYL 11 luvun 1 ) Tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajille (OYL 11 luvun 2 ) Oman pääoman erät (OYL 11 luvun 6 ) Omat osakkeet (OYL 11 luvun 6 a ) Lähipiirilainoja ja -vakuuksia koskevat liitetiedot (OYL 11 luvun 7 ) Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä annettavat tiedot (OYL 11 luvun 8 :n 1 momentti) Osakepääoma ja osakelajit Pääomalaina Uusmerkintä optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan nojalla ja uusmerkintää koskevat hallituksen valtuutukset Toimintakertomus (OYL 11 luvun 9 ja 9 a ) Perussäännöt Poikkeukset toimintakertomuksen laatimisvelvollisuudesta Konsernin toimintakertomus (OYL 11 luvun 11 ) Esitys voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi (OYL 11 luvun 9 :n 6 momentti) Rahoituslaskelma (OYL 11 luvun 9 :n 7 momentti) Konsernitilinpäätös (OYL 11 luvun 10 ) Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus (OYL 11 luvun 12 ) Kirjanpitolautakunnan rooli (OYL 11 luvun 13 ) Tilinpäätöksen rekisteröinti (OYL 11 luvun 14 ) Rangaistussäännökset (OYL 16 luvun 9 ) Tilinpäätössäännösten suhde OYL:n vahingonkorvaussäännöksiin (OYL 15 luvun 1 ja 3 )... 52

2 2 1 Johdanto Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen sääntely perustuu Suomessa perinteisesti yleiseen kirjanpitolakiin, joista viimeisin on annettu vuonna 1997 (1336/1997, KPL). Vuoden 1997 KPL:lla saatettiin Suomessa lopullisesti voimaan EY:n tilinpäätösdirektiivit, yksittäisten yhtiöiden tilinpäätöksiä koskeva neljäs yhtiöoikeudellinen direktiivi (78/660/ETY, tilinpäätösdirektiivi) ja konsolidoituja tilinpäätöksiä koskeva seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi (83/349/ETY, konsernitilinpäätösdirektiivi). Suuri osa direktiivien vaatimista säännöksistä, ennen kaikkea tuloslaskelman ja taseen kaavat ja liitetietovaatimukset, on kuitenkin sijoitettu vuoden 1997 kirjanpitoasetukseen (1339/1997, KPA). Yleistä kirjanpitolakia sovelletaan kaikkiin kirjanpitovelvollisiin. KPL 1 luvun 1 :n 1 momentin mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisia ovat säännöksessä olevan luettelon mukaan aina mm. osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Kirjanpitovelvollisuuden määrittämisen ohella KPL sisältää säännöksiä muun muassa liiketapahtumien kirjaamisesta ja kirjanpitoaineistosta mutta myös tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä. KPL on yleislaki. KPL 8 luvun 5 :n mukaan lain estämättä on kirjanpitovelvollisuudesta ja kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen julkistamisesta voimassa, mitä niistä erikseen muualla laissa säädetään tai mitä asianomainen viranomainen on muun lain nojalla määrännyt. Erityisesti tilinpäätöstä koskevia säännöksiä sisältyy muun muassa yhteisöoikeudellisiin lakeihin kuten osakeyhtiölakiin (734/1978, OYL), osuuskuntalakiin (1488/2001, OKL) ja avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettuun lakiin (389/1988, AKYL), erityistoimialoja, kuten vakuutus- ja luottolaitostoimintaa koskevaan lainsäädäntöön sekä arvopaperimarkkinalakiin (495/1989, AML). Tässä muistiossa käydään läpi OYL:n, ennen kaikkea sen 11 luvun, erillisiä tilinpäätössäännöksiä erityisesti niiden tarpeellisuuden näkökulmasta. 2 Osakeyhtiöiden tilinpäätössääntelyn nykyinen rakenne Osakeyhtiöiden osalta OYL 11 luvussa ovat erityiset säännökset osakeyht i- ön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä. Vuoden 1997 KPL:n säätämisen jälkeen yhteisölakeja (OYL, vanha osuuskuntalaki (247/1954, EOKL), asunto-osakeyhtiölaki (809/1991, AOYL), asumisoikeusyhdistyksistä annettu laki (1072/1994), AKYL) ja säätiölakia (109/1930) puhdistettiin KPL:n ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997, KPA) kanssa päällekkäisistä tilinpäätössäännöksistä. 1 OYL 11 lukuun on tällä hetkellä sisällytetty säännökset 1 Ks. HE 8/1998 vp s. [Yleisperustelut, 1 kohta]

3 OYL:n ja yleisen kirjanpitolain välisestä suhteesta (1 :n 2 momentti), tilinpäätöksen antamisesta tilintarkastajille (2 ), oman pääoman eri eristä (6 ), taseessa tai sen liitteenä annettavista yhtiön hallussa olevia omia ja emoyhtiön osakkeita koskevista tiedoista (6 a ), muista taseessa tai sen liitteenä (7 ) ja tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä (8 ) annettavista tiedoista, toimintakertomuksessa annettavista tiedoista (9 ), toimintakertomuksessa annettavista yhtiön tai sen tytäryhteisöjen hallussa olevista yhtiön ja emoyhtiön osakkeista annettavista tiedoista (9 a ), konsernitilinpäätöksessä annettavista osakeyhtiön erityistiedoista ja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta (10 ), emoyhtiön toimintakertomuksesta ja konsernin rahoituslaskelmasta (11 ), julkista osakeyhtiötä koskevasta osavuosikatsauksen ja vuosikatsauksen laatimisvelvollisuudesta (12 ), kirjanpitolautakunnalle annetusta ohjeiden ja lausuntojen antamisvaltuudesta (13 ) sekä tilinpäätöksen rekisteröimisvelvollisuudesta (14 ). OYL ja KPL:n välistä suhdetta sääntelevän OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin (kyseessä on todellakin 2 momentti, koska 1 momentti on kumottu ilman että 2 momenttia olisi siirretty 1 momentiksi) mukaan (t)ilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja tämän [11] luvun säännösten mukaan. Alun perin säännöksessä oli viittaus vuoden 1973 kirjanpitolain (655/1973, EKPL) säädöskokoelmanumeroon, mutta vuonna 1992 (L 1573/1992) säädösviittaus poistettiin tarpeettomana. 2 Kirjanpitolailla tarkoitetaan nykyään vuoden 1997 KPL:a, jolla EPL kumottiin. Systemaattisesti OYL:n ja yleisen kirjanpitolain suhde on siis järjestetty siten, että osakeyhtiön juoksevaan kirjanpitoon ja lähtökohtaisesti myös tilinpäätösten laatimiseen sovelletaan yleistä kirjanpitolakia, mutta vain mikäli OYL:ssa ei ole tilinpäätöksen laatimisen osalta tästä poikkeavia määräyksiä. Tilinpäätössäännösten osalta OYL on näin erityislaki verrattuna kirjanpitolainsäädäntöön. 3 Sääntelyn tietynasteista sekavuutta kuvaa edellä mainittuun KPL 8 luvun 5 :ään lailla 629/2001 lisätty säännös, jonka mukaan osakeyhtiön ja osuuskunnan toimintakertomuksen tietojen esittämistapaan sovelletaan OYL 11 luvusta poiketen mitä KPL 3 luvun 1 :n 4 ja 5 momentissa säädetään liitetietojen esittämisestä kun toimintakertomusta ei laadita.kpl 8 luvun 5 :n säännöstä perusteltiin seuraavasti: 4 Kirjanpitolaki on pykälän yleissäännöksen mukaan muuhun kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevaan lainsäädäntöön nähden toissijaisesti sovellettava laki. Koska kuitenkin 3 luvun 1 :n 4 ja 5 momentissa on haluttu säätää pienille ja erityissäätelyn ulkopuolelle jääville osakeyhtiöille oikeus ilmoittaa osakeyhtiölain mukaan toi- 3 2 HE 111/1992 vp s. [Yksityiskohtaiset perustelut, 1.2] 3 HE 111/1992 vp s. [Yleisperustelut, 3.1] 4 HE 189/2000 vp s. [Yksityiskohtaiset perustelut KPL 8 luvun 5 :n kohdalla]

4 4 mintakertomuksessa ilmoitettavaksi säädetyt tiedot tilinpäätöksen liitetietoina, on 5 :ään lisättävä tätä koskeva poikkeus. Sellaisia julkisia osakeyhtiöitä, joiden arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, koskevat lisäksi AML:n tilinpäätöstä koskevat säännökset. AML 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva liikkeeseenlaskijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. OYL 1 luvun 2 :n 1 momentin mukaan yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä va staavan menettelyn kohteeksi. Asianomaisen ministeriön, ts. valtiovarainministeriön päätöksellä säädetään tarkemmin tilinpäätöksen sisällöstä ja siitä, miten tilinpäätöksessä annettavat tiedot on esitettävä. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään lisäksi poikkeuksista AML:n ja sen nojalla annettujen päätösten tilinpäätöksen sisältöä koskevista säännöksistä. Valtiovarainministeriö on AML 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla antamassaan päätöksessään arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (390/1999, SäänKMp) antanut yksityiskohtaiset säännökset niistä tiedoista, jotka liikkeeseenlaskijan on KPL:ssa, KPA:ssa ja OYL:ssa säädetyn lisäksi tilinpäätöksessään annettava. SäänKMp:stä täydentää kirjanpitolautakunnan päätöksen 3 :n 1 momentin nojalla antama yleisohje valtiovarainministeriön päätöksessä (390/1999) tarkoitetun tilinpäätöksen, tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen laatimisesta. KPL 8 luvun 5 :stä seuraa, että KPL väistyy, jos arvopaperimarkkinalainsäädännössä on siitä poikkeavia tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Vaikka OYL on erityislaki suhteessa KPL:iin, se on yleislaki suhteessa arvopaperimarkkinalainsäädäntöön ja väistyy, jos siinä on OYL:sta poikkeavia säännöksiä. Marssijärjestys sellaisten julkisten yhtiöiden tilinpäätöstä koskevissa säännöksissä, joiden arvopapereilla käydään julkista kauppaa on siis: AML ja sen perusteella annetut alemmanasteiset normit, OYL ja KPL ja sen perusteella annetut alemmanasteiset normit elleivät ne ole ristiriidassa edellisten kanssa. 3 Sääntelyratkaisuja muissa maissa 3.1 Ruotsi Ruotsin uudessa lainsäädännössä on valittu Suomesta poikkeava ratkaisu ratkaisu. 5 Ruotsin uusi kirjanpitolaki (bokföringslagen (1999:1078), BFL) sisältää säännökset lähinnä vain kirjanpitovelvollisuudesta, juoksevasta kirjanpidosta, kirjanpidon päättämisestä ja kirjanpitoaineiston säilyttämisestä. BFL 6 luvun 1 :n mukaan tilinpäätöksen laatimiseen velvollinen on mm. osakeyhtiö, taloudellinen yhdistys ja sellainen kauppayhtiö, jonka osakkaa- 5 Ks. esim. Översyn av redovisningslagstiftningen. Slutbetänkande av Redovisningskommittén, SOU 1996:157 s. 153.

5 5 na on yksi tai useampi oikeushenkilö. Varsinaisesta tilinpäätöksen laatimisesta säädetään kuitenkin kirjanpitolaista erillisissä kolmessa tilinpäätöslaissa: tilinpäätöslaissa (årsredovisningslagen (1995:1554) ÅRL), joka on yleislaki, sekä luottolaitosten ja arvopaperiyhtiöiden tilinpäätöslaissa (lagen (1995:1559) om årsredovisning i kreditinstitut och värdepappersbolag, ÅRKL) ja vakuutusyritysten tilinpäätöslaissa (lagen (1995:1560) om årsredovisning i försäkringsföretag, ÅRFL). Arvopaperilainsäädännössä ei ole varsinaisia erillisiä tilinpäätössäännöksiä. ÅRL:ssa on sekä yleisiä, kaikkiin tilinpäätösvelvollisiin soveltuvia säännöksiä, että yhtiömuotokohtaisia säännöksiä. Esimerkiksi lain rakenteesta vo i- daan ottaa tilinpäätöksen allekirjoittamista koskeva ÅRL 2 luvun 7 : I aktiebolag, ekonomiska föreningar och andra företag, som företräds av en styrelse, skall årsredovisningen skrivas under av samtliga styrelseledamöter. Om en verkställande direktör är utsedd, skall även denne skriva under årsredovisningen. I handelsbolag skall årsredovisningen skrivas under av samtliga obegränsat ansvariga delägare. I stiftelser med anknuten förvaltning skall årsredovisningen skrivas under av förvaltaren eller, om ett handelsbolag är stiftelsens förva ltare, av samtliga bolagsmän som företräder bolaget. I övriga företag skall årsredovisningen skrivas under av den redovisningsskyldige eller dennes ställföreträdare. Om någon av dem som undertecknar årsredovisningen har anmält en avvikande mening, skall yttrandet fogas till redovisningen. I fall som avses i första stycket gäller detta dock endast om den avvikande meningen har antecknats till styrelsens protokoll. Toisena esimerkkinä voidaan mainita ÅRL 8 luvun 3 :n tilinpäätöksen rekisteröintiä koskevat säännökset. Säännös koskee tilinpäätösten rekisteröintiä yhtäältä yleisesti, toisaalta siinä on tarkemmat säännökset osakeyhtiön, taloudellisen yhdistyksen, kauppayhtiön, säätiön ja muun yrityksen tilinpäätöksen rekisteröinnistä. Toisaalta rekisteröinnin laiminlyönnistä seuraava henkilökohtainen vastuu yrityksen velvoitteita koskee ainoastaan osakeyht i- ön hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa, ei muiden yritysmuotojen johtoon kuuluvia (ÅRL 8 luvun 12 ). Kolmantena esimerkkinä sääntelytekniikasta voidaan mainita lisätietoja koskevassa ÅRL 15 luvussa oleva OYL 11 luvun 6 :ää vastaava 14, jonka mukaan Ett aktiebolags eget kapital skall delas upp i bundet eget kapital och fritt eget kapital eller ansamlad förlust. Under bundet eget kapital skall tas upp aktiekapital, överkursfond, uppskrivningsfond och reservfond. Under fritt eget kapital eller ansamlad förlust skall tas upp fria fonder, var för sig, balanserad vinst eller förlust samt vinst eller förlust för räkenskapsåret. Balanserad förlust och förlust för räkenskapsåret tas därvid upp som avdragsposter. Förändringar i eget kapital jämfört med föregående års balansräkning skall specificeras. Vid aktiekapitalet skall antalet aktier anges. Består aktiekapitalet av aktier av olika slag, skall motsvarande uppgift lämnas för varje aktieslag. Innehar aktiebolaget egna aktier, skall det nominella beloppet av dessa anges. Itse taseessa voidaan tilinpäätösdirektiivin mukaisesti luetella vain oman pääoman eri erät. Lisätiedoissa annetaan selvitys siitä, miten oman pääoman

6 6 erät jaetaan sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan tai kertyne e- seen tappioon. Itse tasekaavassa (ÅRL:n liitteenä) on puolestaan huomioitu eri yritysmuotojen erityispiirteet, esimerkiksi omassa pääomassa, jossa on erilliset säännökset osakeyhtiötä, taloudellista yhdistystä ja muuta yritystä varten (Vastattavaa.A) sekä rahoitusomaisuudessa, jossa on huomioitu erikseen ABL 12 luvun 7 :n mukaiset lähipiirilainat (Vastaavaa.B.III.6). Vastaavalla tavalla toimintakertomusta ja rahoituslaskelmaa (förvaltningsberättelse och finansieringsanalys) koskevan ÅRL 6 luvun 2 :ssä (1999:1112) on nimenomainen osakeyhtiötä ja taloudellista yhdistystä koskeva säännös, jonka mukaan I aktiebolag och ekonomiska föreningar skall i förvaltningsberättelsen även lämnas förslag till dispositioner beträffande bolagets eller föreningens vinst eller förlust. Om bolaget eller föreningen är moderföretag, skall det dessutom lämnas uppgift om belopp som enligt årsredovisningarna för företag inom koncernen skall föras över från fritt eget kapital i koncernen till bundet eget kapital. Säännös vastaa osin meidän OYL 11 luvun 9 :n 6 momenttia, mutta on sijoitettu yleisen osakeyhtiölain sijasta tilinpäätöslakiin. Tärkein syy yhden yhteisen tilinpäätöslain säätämiselle oli vertailtavuus: 6 Det är därför av vikt att redovisningshandlingarna upprättas efter enhetliga regler, att samma uppställningsformer för resultat- och balansräkningarna så långt möjligt tillämpas och att samma krav pä tilläggsupplysningar ställs, oavsett det enskilda företagets form, storlek och verksamhet. Av denna anledning bör lagstiftningen ges en så generell utforming som möjligt. Yhtiömuotokohtaiseen tai yrityksen koosta riippuvaan erityissääntelyyn täytyy olla erityiset perusteet. Tämäkin erityissääntely on otettu tilinpäätöslakiin (ks. edellä) eikä erityislakeihin. 3.2 Norja ja Tanska Norjassa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä säädetään vuoden 1998 tilinpäätöslailla (lov om årsregnskap m.v. (lov 17. juli 1998 nr. 56)). Laissa on julkisia osakeyhtiöitä (aksjeselskap) ja yksityisiä osakeyhtiöitä (allmennaksjeselskap) koskevia erityissäännöksiä. Yhtiölaeissa ei ole tilinpäätössäännöksiä. Tanskassa juoksevasta kirjanpidosta säädetään Ruotsin tapaan erillisellä kirjanpitolailla (bogføringslov (lov nr 1006 af 23. december 1998) ja tilinpäätöksestä vuoden 2001 tilinpäätöslailla (lov om erhvervsdrivende virksomheders aflæggelse af årsregnskab m.v. (lov nr 448 af 7. juni 2001). Yhtiölaeissa ei ole enää tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. 6 Ks. Års- och koncernredovisning enligt EG-direktiv. Delbetänkandet av Redovisningskommittén, SOU 1994:17 Del I s. 146.

7 3.3 Yhdistynyt kuningaskunta 7 Yhdistyneessä kuningaskunnassa osakeyhtiöitä koskevat tilinpäätössäännökset on perinteisesti aina ensimmäisestä vuoden 1844 laista sisällytetty osakeyhtiölakeihin, Companies Acteihin. 7 Säännökset olivat kuitenkin varsin fragmentaarisia ennen vuotta 1981 varsinaisen aineellisen sääntelyn jäädessä hyvän kirjanpitotavan ja tilinpäätösstandardien varaan. Tilinpäätösstandardien antamisprosessi oli tosin uudistettu jo vuonna1970, jolloin kirjanpitoalan järjestöjen konsultointikomitea (Consultative Committee of Accountancy Bodies) muodosti uuden kirjanpitostandardikomitean, Accounting Standards Committeen (ASC). ASC:n antamia standardeja kutsutaan nimellä Statements of Standard Accounting Principles (SSAP). ASC oli kuitenkin heikko, koska se oli taloudellisesti riippuvainen kirjanpitoalan ammattilaisjärjestöistä jotka omistivat sen, eikä sillä ollut voimaa saada professiota noudattamaan antamiaan standardeja. Pitkäaikaisen valmistelun tuloksena perustettiinkin vuonna 1989 eturyhmiä laajemmin avoimesti edustava, uuden Financial Reporting Councilin alainen Accounting Standards Board (ASB), joka otti ASC:n tehtävät kesällä Samanaikaisesti edellä mainitun prosessin kanssa valmisteltiin EY:n tilinpäätösdirektiivien voimaansaattamista. Direktiivien voimaansaattaminen vuosien Companies Acteilla muuttivat perinteistä brittiläistä kirjanpitokäsitystä olennaisesti. Brittiläinen järjestelmä on edelleen oikeudellistunut, muuttunut lainsäädäntöperusteisemmaksi. Vuoden 1981 Companies Actia voidaankin pitää Britannian ensimmäisenä varsinaisena kirjanpitolakina koska lain Schedule 8:aan otettiin tilinpäätösdirektiivien nimenomaiset yksityiskohtaiset aineelliset määräykset. Companies Act ei kuitenkaan sisällä täysin kattavia tilinpäätössäännöksiä. Samassa yhteydessä näet legitimisoitiin edellä kuvattu uusi standardien antamisprosessi. Vuoden 1989 Companies Actissa määriteltiin ensimmäisen kerran kirjanpitostandardin käsite ja delegoitiin Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriölle (Department of Trade and Industry, DTI) oikeus määrätä se orgaani, joka antaa kirjanpitostandardit.dti päätti vuonna 1990, että Companies Actin mukaisena kirjanpitostandardien asettamisorgaanina toimii juuri ASB. Lisäksi vuoden 1989 Companies Actin 4(2) :n kohdalla voimaan saatetun Schedule 1:n (jolla muutettiin vuoden 1985 Companies Actin Schedule 4:ää (Form and Content of Company Accounts)), 7 kohdassa säädettiin: 8 /.../ the accounts shall state whether they have been prepared in accordance with applicaple accounting standards, and shall give 7 Ks. tarkemmin Jukka Mähönen, Tulo ja pääoma. Kirjanpidon merkitys osakeyhtiön sääntelyssä (Edita: Helsinki 2001), erit. s. 329 ss, 442 ss. 8 Voimassa olevan Companies Actin Schedule 4:n 34 A kohdan mukaan tilinpäätöksen liitetiedoissa (i)t shall be stated whether the accounts have been prepared in accordance with applicable accounting standards and particulars of any material departure from those standards and the reasons for it shall be given /.../. Samansisältöinen säännös on Schedule 9:n 49 kohdassa.

8 8 details of any departures from those standards and the reasons for such departures. Vuoden 1989 Companies Act tunnusti siis kirjanpitostandardien merkityksen, mutta ei antanut niille velvoittavaa asemaa. Sillä viestitettiin kuitenkin tuomioistuimille, että Companies Actin perustavanlaatuinen a true and fair view yleislauseke edellyttää presumptiivisesti standardien noudattamista. Lloyd Cheyham v Littlejohn 9 -tapauksessa, joka koski tilintarkastajan vastuuta, todettiin yhtäältä, että SSAP -standardit antavat very strong evidence as to what is the proper standard which should be adopted ja toisaalta, että tilinpäätöstiedot, jotka eivät olleet niihin sovellettavissa olleiden ASC:n SSAP:ien mukaisia would normally be regarded as not giving a true and fair view, unless there was some good explanation for the non-compliance. ASB:lla on edeltäjistään poiketen huomattavia etuja: sillä on päätoiminen puheenjohtaja ja sihteeri, se ei ole rahoituksessaan yksinomaisesti riippuva i- nen laskenta-alan organisaatioista, se voi julkaista uusia standardeja ilman kuuden laskenta-alan järjestön suostumusta ja sen työtä tukee Accounting Review Panel, joka käsittelee julkisten yhtiöiden ja suurten yksityisten yhtiöiden tekemiä poikkeuksia standardeista mikäli niihin liittyy periaatteellisia kysymyksiä tai jos ne voivat johtaa siihen, etteivät tilinpäätöstiedot anna a true and fair view ta. Uuden ASB:n antamia standardeja kutsutaan nimellä Financial Reporting Standards (FRS). ASB on julkaissut kuusitoista FRS (Financial Reporting Standard) -standardia sekä pienyhtiöitä koskevan FRSSE (Financial Reporting Standard for Smaller Entities) -standardin. ASB omaksui myös heti perustamisensa jälkeen ASC:n aiemmin antamat kaksikymmentäviisi SSAPstandardia omikseen. Jotkut SSAP-standardit on myöhemmin kumottu mutta kolmetoista on edelleen ASB:n muokkaamina voimassa, ennen kaikkea SSAP 2 (Disclosure of accounting policies), SSAP 9 (Stocks and long-term contracts) ja SSAP 21 (Accounting for leases and hire purchase contracts. DTI käynnisti vuonna 1998 Modern Company Law for a Competitive Economy hankkeen, jonka tavoitteena on luoda nykyaikainen, kilpailukykyinen ja 2000-luvun tarpeet täyttävä yhtiöoikeudellinen viitekehys, joka helpottaa yritystoimintaa ja kannustaa yritysten toimien läpinäkyvyyteen ja reiluun kaupankäyntiin sekä ennen kaikkea edistää brittiläisten yhtiöiden ja näin koko Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia. Uuden yhtiölain tulee yhtäältä mahdollistaa mahdollisimman suuri vapaus yhtiön perustajille ja johdolle, toisaalta suojata yhtiön eturyhmiä. 10 Mitä tulee tilinpäätössäännöksiin, hankkeen ohjausryhmä ehdotti tilinpäätöksen laatimista koskevien Companies Actin aineellisten säännösten korvaamista viittauksilla ASB:n tai mahdollisesti perustettavan uuden standardikomitean tilinpäätösstandardeihin. Companies Actiin jäisivät ainoastaan säännökset tilinpäätöksen eri elementeistä (tase, tuloslaskelman korvaava suorituskykylaskelma (performance statement) ja kassavirtalaskelma) sekä 9 [1987] BCLC Ks. tarkemmin Mähönen (2001) s. 744 ss.

9 9 vaatimus poiketa standardeista tilanteessa jossa se on true and fair view n antamisen kannalta välttämätöntä. Tilinpäätöksen formaatti jäisi kuitenkin standardien varaan. Ongelmana on kuitenkin se, kuinka varmistetaan yhtäältä standardien tilinpäätösdirektiivien mukaisuus, toisaalta säilytetään julkisen vallan kontrolli standardienasettamisprosessissa. Ongelmaksi muodostuu myös se, miten standardien rikkominen voidaan sanktioida rikosoikeudellisesti tavalla, joka täyttää vuoden 1998 Human Rights Actin rikosoikeudellisilta sanktiono r- meilta edellyttämät selvyyden ja oikeusvarmuuden vaatimukset. Liian väljät standardit saattavat rikkoa näitä vaatimuksia, liian tiukat (formaalit) standardit taas vesittävät standardiperusteisen tilinpäätösnormiston idean eli joustavuuden. Lisäongelman muodostaa brittiläisten standardien suhde International Financial Accounting Standards Boardin (IASB) kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Financial Reporting Standards, IFRS). Ohjausryhmä suhtautuu periaatteessa positiivisesti brittiläisten standardien ja IFRS-standardien lähentämiseen. IFRS-standardien kehitys sitovaksi eurooppalaiseksi tilinpäätösstandardistoksi on kuitenkin epävarmaa, ja ohjausryhmä on päättänyt siirtää IFRS-kysymyksen ratkaistavaksi tulevaisuudessa. Ohjausryhmän antoi loppuraporttiloppuraporttinsa kesäkuussa Raportin mukaan Companies Actissa säädettäisiin ainoastaan kirjanpitovelvollisuudesta, true and fair view yleissäännöksestä, tilinpäätöksen osista, poikkeuksista konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sanktioista. Mitä tulee tilinpäätöksen formaattiin ja aineelliseen sisältöön, laissa olisi ainoastaan viittaus ASB:n ja mahdollisesti tulevaisuudessa IFRSstandardeihin. Tässä järjestelmässä itse ASB-standardeissa on otettava huomioon EY:n tilinpäätösdirektiivit ja niiden kehitys. 3.4 IFRS-standardit Suomalainen kirjanpitovelvollinen, jonka liikkeeseen laskemia arvopapereita on julkisen kaupankäynnin kohteena myös Euroopan talousalueen ulkopuolella jossakin OECD-valtiossa, saa laatia konsernitilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti noudattamatta KPL:n konsernitilinpäätöstä koskevia säännöksiä edellyttäen, että kirjanpitovelvollisen liikkeeseen laskemista äänioikeuden tuottavista osakkeista on yli puolet ulkomaalaisomistuksessa tilikauden tai sitä edeltäneen tilikauden päättyessä ja että laadittu konsernitilinpäätös on yhdenmukainen konsernitilinpäätösdirektiivin säännösten kanssa (KTMp konsernitilinpäätöksen laatimisesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla yleisesti käytetyn säännöstön mukaisesti (766/1998, IASKMp) 1 ja 2 ). Jos jossakin OECD-valtiossa, käytännössä Yhdysva l- loissa, on arvopaperin julkiseen kaupankäyntiin rinnastuvan kaupankäynnin edellytyksenä se, että asianomaisen arvopaperin liikkeeseenlaskija on laatinut konsernitilinpäätöksensä noudattaen muuta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla yleisesti käytettyä tilinpäätössäännöstöä kuin IFRS- 11 The Company Law Review Steering Group, Modern Company Law For a Competitive Economy: Final Report, Vols. I-II (July 2001), jäljempänä Final Report.

10 10 standardeja, käytännössä U.S. GAAPia, kirjanpitovelvollinen saa laatia konsernitilinpäätöksensä noudattaen tätä säännöstöä, mutta taaskin edellyttäen, että näin laadittava konsernitilinpäätös on yhdenmukainen konsernitilinpäätösdirektiivin säännösten kanssa. Ongelman ratkaisemiseksi Euroopan yhteisöjen komissio antoi helmikuussa 2001 ehdotuksensa asetukseksi kansainvälisten tilinpäätössuositusten soveltamisesta. 12 Ehdotuksen mukaan kaikkien Euroopan unionissa säännellyillä markkinoilla julkisesti noteerattujen yhtiöiden ja yhtiöiden, jotka valmistautuvat osakkeidensa noteeraamiseen pörssilistalla, ts. kaikkien sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla annetun direktiivin (93/22/ETY) mukaisilla säännellyillä arvopaperimarkkinoilla toimivien yritysten tai listautumistaan arvopaperien viralliselle pörssilistalle ottamista koskevien vaatimusten yhteensovittamisesta annetun direktiivi (79/279/ETY) mukaan valmistelevat yritysten olisi laadittava tai sen jälkeen alkavaa tilikautta koskevat konsolidoidut tilinpäätöksensä (konsernitilinpäätöksensä) EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen IFRSstandardien mukaisesti. Ehdotuksessa annetaan myös jäsenvaltioille mahdollisuus sallia tai vaatia hyväksyttyjen IFRS-standardien soveltamista vuositilinpäätösten valmistelussa sekä sallia tai vaatia IFRS-standardien soveltamista muiltakin kuin julkisesti noteeratuilta ja listautumista valmistelevilta yhtiöiltä. Ehdotuksen perustelujen mukaan jäsenvaltiot voisivat vaatia hyväksyttyjen IFRSstandardien yhdenmukaista noudattamista sellaisilla tärkeillä aloilla kuin pankki- tai vakuutustoiminnassa riippumatta siitä, onko yhtiöt noteerattu julkisesti. Ehdotuksella luotaisiin myös perussäännöt IFRS-standardien hyväksynnän täytäntöönpanojärjestelyn luomiseksi, täytäntöönpanoaikataulu sekä tarkistuslauseke, jotta ehdotettua kokonaislähestymistapaa voidaan arvioida. Ehdotuksen mukaan komissio nimeäisi ja hyväksyisi ne IFRS-standardit, joiden soveltaminen olisi tehtävä pakolliseksi, viimeistään vuoden 2002 loppuun mennessä. Ehdotettu asetus tulisi kuitenkin voimaan heti, jotta IFRS-standardien soveltaminen toteutuisi julkisesti noteeratuissa yhtiöissä mahdollisimman pian. Itse standardien soveltaminen tulisi yhtiöille pakolliseksi vuonna 2005, mutta siirtymäkauden aikana jäsenvaltiot voisivat kuitenkin ennakoida vaatimuksen tai sallia hyväksyttyjen IFRS-standardien käytön kaikissa tai tietyissä ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä. Jäsenvaltiot voisivat myös vapaasti soveltaa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka eivät olisi ristiriidassa ehdotetun asetuksen soveltamisalan tai tavoitteiden kanssa ja joilla sen soveltaminen voitaisiin turvata. Vaatimus, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden on sovellettava IFRSstandardeja, merkitsisi lisäystä tilinpäätösdirektiiveissä oleviin vaatimuksiin. Direktiivejä sovellettaisiin edelleen, jotta vertailtavuuden perustaso 12 Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälisten tilinpäätössuositusten soveltamisesta, KOM(2001) 80 lopullinen, COD 2001/0044, EYVL C 154 E, , s Komission ehdotusta on käsitelty sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. Yhteistä kantaa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu. ECOFIN-neuvosto pääsi kuitenkin poliittiseen yhteisymmärrykseen asiasta , mutta ei lopullisesta tekstistä. Näistä epävarmuustekijöistä johtuen viittaan asiassa ainoastaan komission ehdotukseen.

11 11 kaikkien EU:n osakeyhtiöiden kesken säilyisi. Näin rohkaistaisiin myös noteeraamattomia yhtiöitä, jotka eivät käytä IFRS-standardeja, siirtymään tilinpäätösdirektiivien vaatimuksista kehittyneempään tilinpäätösraportointiin, jota IFRS-standardit komission mukaan edustavat. Direktiivien noudattamista vaaditaan kaikilta yhtiöiltä, ja IFRS-standardien soveltaminen on julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeva lisävaatimus. IFRS-asetus olisi suoraan voimassa olevaa oikeutta, joten sitä ei tarvitsisi implementoida kansallisesti. Suomen on kuitenkin tehtävä ratkaisuja sen suhteen, laajennetaanko IFRS-standardien käyttöalaa noteerattujen yritysten ulkopuolelle ja yksittäisiin tilinpäätöksiin. Tässä yhteydessä on viimeistään selvitettävä OYL:n tilinpäätössäännösten suhde IFRS-standardeihin kunkin säännöksen osalta. 3.5 Sääntelyn rakenteen pohdintaa Pohjoismaissa omaksuttiin 1970-luvun alussa sääntelymalli, jonka mukaan osakeyhtiölaeissa on erillisiä, yleistä kirjanpitolainsäädäntöä tarkentavia tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa tämä malli saavutti tiensä pään 1990-luvulla, jolloin niissä säädettiin erilliset tilinpäätöslait ja siivottiin yhtiölait tilinpäätössäännöksissä. Tilinpäätöslakeihin otettiin samalla osakeyhtiöitä koskevia erillissäännöksiä. Suomessa on pysytty vanhalla linjalla ja säilytetty OYL 11 luvussa erillisiä, vain osakeyhtiöitä koskevia tilinpäätössäännöksiä. Sekä suomalaisessa että skandinaavisessa sääntelytekniikassa on yhtäältä etuja, toisaalta haittoja. 13 Suomalainen ratkaisu mahdollistaa suhteellisen keveän kirjanpito- ja tilinpäätöslain, koska laissa ei tarvitse antaa erityissäännöksiä eri yhteisömuodoista. Toisaalta ruotsalaista ja tanskalaista sääntelyä on järkiperäistetty erottamalla juoksevaa kirjanpitoa sääntelevä kirjanpitolaki ja tilinpäätöslaki toisistaan. Yhden kirjanpito- ja tilinpäätöslain malli ei sekään ole kuitenkaan mahdoton: Norjassa on päädytty sääntelemään sekä juoksevaa kirjanpitoa että tilinpäätöstä yhdessä laissa vaikka osakeyhtiölaissa ei olekaan erityisiä osakeyhtiötä koskevia tilinpäätössäännöksiä. Vaikka Suomen KPL sisältää sekä juoksevaa kirjanpitoa että tilinpäätöstä koskevat säännökset, se on esimerkiksi Ruotsin ÅRL:ia helpompilukuinen. Haittapuolena on luonnollisesti se, että KPL sisältää vain osan tilinpäätöstä koskevaa sääntelyä koska osa säännöksistä on yhteisölaeissa, esim. OYL 11 luvussa ja asunto-osakeyhtiölaissa. Alussa mainittu KPL 8 luvun 5 :n viimeinen virke on kuvaava esimerkki sekavuudesta. Voimassa olevan lain sisältö saattaa olla näin varsin hankala selvittää. Olisi varsin loogista, että kaikki tilinpäätösdirektiivien edellyttämät säännökset olisivat yhdessä laissa. Tilinpäätösdirektiivi soveltuu osakeyhtiön lisäksi avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä koskevaan Suomen lainsäädäntöön. Olisi mielekästä, että ainakin näitä kolmea yhteisömuotoa koskevat 13 Ks. SOU 1994:17 Del I s

12 12 tilinpäätössäännökset olisivat yhdessä laissa. Lisäksi, vaikka direktiivit eivät koske osuuskuntaa, olisi mielekästä ulottaa yhtenäinen sääntely myös siihen. Eräs vuoden 2001 osuuskuntalakiuudistuksen tavoitteita oli yhdenmukaista osuuskunnan sääntelyä suhteessa osakeyhtiöiden sääntelyyn. Uudessa OKL:ssa on säilytetty kirjanpitolainsäädännöstä erillisiä tilinpäätös- ja konsernisäännöksiä. Nämä OKL 6 luvun liite- ja toimintakertomustietovaatimukset ja ovat lisäksi kireämmät kuin EOKL d :n säännökset. Säännökset on kirjoitettu pitkälti OYL 11 luvun mallin mukaan lukuun ottamatta osuuskunnan ominaispiirteistä johtuvia säännöksiä. 14 Mikäli osakeyhtiön ja osuuskunnan (ja myös henkilöyhtiöiden) sääntelyn tavoitteena on säilyttää tilinpäätössääntöjen mahdollisimman pitkälle viety yhdenmukaisuus jatkossakin, olisi jo pelkästään sääntelyekonomisesti mielekästä koota säännökset yhteen lakiin ruotsalaiseen malliin. Näin säännösmuutokset eivät edellyttäisi kaikkien yhteisölakien muuttamista. Uudistus jatkaisikin edellä jaksossa 2 mainittua, vuonna 1998 toteutettua yhteisölakien yhtenäistämislinjaa. Eri yhteisömuotojen erityispiirteet olisi mahdollista toteuttaa erillissäännöksin ruotsalaiseen tapaan. Mikäli kaikki tilinpäätössäännökset koottaisiin yhteen lakiin, olisi mielekästä harkita, jälleen kerran ruotsalaisia esikuvia seuraten, juoksevaa kirjanpitoa koskevien säännösten ja tilinpäätössäännösten erottamista toisistaan erillislakeihin. Samanaikaisesti on huomioitava arvopaperimarkkinalainsäädännössä oleva tilinpäätössääntely. SäänKMp:n tilinpäätöstä koskevat säännökset eivät perustu mihinkään EY-säännökseen. AML 2 luvun 6 :n esitöissä todetaan valtiovarainministeriön päätöksestä: 15 Päätöksessä edellytettäisiin nykyistä laajemmin tietoja käyttöomaisuuden jaksottamisesta ja arvostamisesta sekä yksikkökohtaisia tietoja ja tietoja yhtiön omistajien ja osakkuusyhtiöiden kanssa tehdyistä liiketoimista. Systemaattisesti olisin taipuvainen kannattamaan Ruotsin mallia ja kokoamaan kaikki tilinpäätössäännökset yhteen lakiin. Ensisijaisesti pidän parhaimpana ratkaisuna uuden kirjanpitolain ja siitä erillisen tilinpäätöslain säätämistä. Kirjanpitolakiin otettaisiin säännökset juoksevasta kirjanpidosta, kirjanpitoaineistosta ja käytettävistä menetelmistä. Tilinpäätöslakiin otettaisiin säännökset tilinpäätöksen sekä osavuosikatsauksen ja vuosikatsauksen laatimisesta ja julkaisemisesta. Tilinpäätöslakiin otettaisiin tarvittaessa eri yhteisömuotoja (osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö jne.) koskevia erityissääntöjä. Yhteisölakien ja AML:n tilinpäätöstä koskevat erillissäännökset kumottaisiin kokonaisuudessaan ja otettaisiin tarvittaessa tilinpäätöslakiin. Tilinpäätössäännösten irrottamisessa osakeyhtiölaista on kuitenkin onge l- mia. Eriyttäminen merkitsisi historiallista suunnanmuutosta. Vaikka OYL 11 luku on säännösten tasolla nuori, sen taustalla oleva ruotsalainen ajattelut a- 14 Ks. HE 176/2001 vp s HE 318/1992 vp s. [Yksityiskohtaiset perustelut AML 2 luvun 6 :n kohdalla]

13 13 pa on ollut vallitseva lähes koko 1900-luvun. Se, että Ruotsissa historiallinen jatkumo on katkaistu, ei ole argumentti seurata Ruotsia. On myös huomattava, että erityissäännösten tekniikka on säilytetty uudessa OKL:ssa, johon on säädetty erilliset tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevat säännökset (OKL 6 luku). Tilinpäätössäännösten kokoamisen tiellä olisi lisäksi suuria organisatorisia ongelmia. Tilinpäätössäännösten valmisteluvastuu jakautuu Suomessa ainakin kolmelle eri ministeriölle. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee yleisen kirjanpitolainsäädännön, oikeusministeriö yleisen osakeyhtiölainsäädännön ja valtiovarainministeriö arvopaperimarkkinalainsäädännön. Koska vetovastuu kirjanpito- ja tilinpäätöslainsäädännön kehittämisestä on kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ehdotuksen säännösten keskittämisestä on lähdettävä sieltä. Niin kauan kuin sellaista ehdotusta ei ole tehty, on epärealistista lähetä ehdottamaan oikeusministeriöstä käsin sellaisia säännöksiä. Sinänsä keskittämisestä olisi etuja: vaikka valmistelu keskitettäisiin kauppa- ja teollisuusministeriöön, yhteistyö muiden ministeriöiden kanssa olisi välttämätöntä, jotta sekä yleisen kirjanpitolainsäädännön, osakeyhtiöoikeuden että arvopaperimarkkinaoikeuden intressit tulisivat selkeästi otetuksi huomioon. Olenkin seuraavassa tyytynyt tarkastelemaan OYL 11 luvun säännöksiä ainoastaan siltä kannalta, ovatko ne välttämättömiä vai olisiko ne syytä kumota. Mikäli olen päätynyt ehdottamaan niiden säilyttämistä, niistä tulisi säätää edelleen osakeyhtiölaissa vaikka pitäisinkin periaatteellisesti parempana niiden siirtämistä kirjanpito- ja tilinpäätöslainsäädäntöön. Mitä tulee IFRS-standardeihin, OYL:n tilinpäätössäännöksiä arvioitaessa on muistettava, että osakeyhtiöiden tilinpäätökset saattavat tulevaisuudessa olla nykyistä heterogeenisimpia. Varmuudella voidaan sanoa, että osa yhtiöistä laatii IFRS-asetuksen velvoittamana konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Saattaa olla, että Suomi ainakin sallii ainakin osan näistä yhtiöistä laatia myös yksittäistilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaan. Ei kuitenkaan ole luultavaa, että Suomi velvoittaisi nämä osakeyhtiöt laatimaan myös yksittäistilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaan. Vielä epätodennäköisempää on, että Suomi velvoittaisi kaikki yhtiöt laatimaan tilinpäätöksensä ja konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan vaikka se voikin sen sallia. Vielä epävarmempaa on, voiko Suomi kieltää osaa yhtiöitä laatimasta tilinpäätöksiään ja konsernitilinpäätöksiään IFRS:n mukaan. On siis todennäköistä, että Suomessa on voimassa kaksi tilinpäätösnormistoa, IFRS ja kotimainen, johon tulee vaikuttamaan sekä paine yhdenmukaistaa kotimaisia säännöksiä kohti IFRS:ää, tilinpäätösdirektiivien muutokset, joilla direktiivejä lähennetään IFRS:ään sekä kotimainen tulkintakäytäntö, ennen kaikkea kirjanpitolautakunnassa, jolla pyritään tulkinnan kautta lähentämään kotimaisia säännöksiä IFRS:ään. Tämä trendi on ollut käynnissä useamman vuoden kirjanpitolautakunnan vedotessa yleisohjeissaan ja lausunnoissaan suoraan IFRS-standardeihin ja IASB:n pysyvän tulkintakomitean (International Financial Reporting Interpretations Committee, IFRIC) SIC-tulkintoihin.

14 Tämä huomioon ottaen OYL:n tilinpäätössäännösten tulee siis toimia 14 1) KPL-yksittäistilinpäätösympäristössä 2) IFRS-yksittäistilinpäätösympäristössä 3) KPL-konsernitilinpäätösympäristössä ja 4) IFRS-konsernitilinpäätösympäristössä. Sääntelytekniikassa on valittavana useita eri vaihtoehtoja. OYL:iin voidaan ottaa erilliset säännökset KPL-yhtiöitä ja IFRS-yhtiöitä varten sekä konsernitilinpäätöksen että yksittäisen tilinpäätöksen osalta. Toisaalta säännöksistä voidaan tehdä KPL:sta ja IFRS:stä täysin irralliset. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu perustellulta koska lähtökohtaisesti OYL:iin tulee ottaa ainoastaan säännökset, jotka täydentävät yleisiä tilinpäätössäännöksiä osakeyhtiöiden osalta. Tähän ei kuitenkaan aina ole mahdollisuutta, koska OYL:iin on otettu sellaisia pakollisia tilinpäätöstä koskevia säännöksiä, jotka johtuvat esim. tilinpäätösdirektiivien vaatimuksista kuten seuraavasta ilmenee. Seuraavassa arvioidaan yksityiskohtaisesti OYL 11 luvun säännöksiä ja niiden uudistamistarpeita sekä ehdotan tarvittavia säännösmuutoksia. 4 OYL 11 luvun säännösten yksityiskohtainen arviointi 4.1 Erillisen sääntelyn tarve Peruste sille, että osakeyhtiöstä ja osuuskunnasta on annettava yleisen kirjanpitolainsäädännön vaatimukset ylittäviä tietoja on näiden pääomayhtiö i- den osakkaiden rajattu vastuu. Näin on ollut aina ensimmäistä modernista osakeyhtiölaista, Englannin vuoden 1844 Joint Stock Companies Actista alkaen 16 ja sama on eksplikoitu Suomen uuden OKL:n esitöissä: 17 Täydentävät tiedot ovat tarpeen erityisesti velkojien ja muiden sivullisten kannalta sen vuoksi, että osuuskunta, kuten osakeyhtiökin, toimii omistajien rajoitetulla vastuulla. Erityisesti tämä koskee yhtiön omaa pääomaa koskevia tietoja mutta myös yhtiön suhdetta sen johtoon ja hallitseviin osakkaisiin. Kirjanpitolakia koskeva erillinen sääntely on edelleen perusteltua. 4.2 OYL:n suhde KPL:iin ja AML:iin (OYL 11 luvun 1 ) Kuten edellä on todettu, OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin mukaan tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja OYL:n 11 luvun säännösten mukaan. Kirjanpitolailla ei tarkoiteta pelkästään KPL:a vaan myös kaikkia sen no- 16 Ks. Jukka Mähönen, Tulo ja pääoma. Kirjanpidon merkitys osakeyhtiön sääntelyssä (2001) s HE 176/2001 vp s. 89.

15 15 jalla annettuja säännöksiä, joiden noudattamiseen osakeyhtiömuotoiset kirjanpitovelvolliset (ks. KPL 1 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohta) ovat KPL:n mukaan sidottuja. Tilinpäätöksestä on runsaasti säännöksiä KPL:n ulkopuolella, ennen kaikkea KPA:ssa ja IASKMp:n kautta IFRSstandardeissa. Itse asiassa suuri osa niistä kysymyksistä, joista OYL 11 luvussa säädetään, on säädetty KPL:n ulkopuolella (esim. OYL 11 luvun 6, jossa viitataan osakeyhtiön tasekaavaan, josta säädetään KPA 1 luvun :ssä). OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin säännös on tarkoitettu informatiiviseksi eikä sillä ole itsenäistä merkitystä. Sen säilyttämistä voidaan kuitenkin perustella traditiolla. Lisäksi uuteen OKL:iin otettu vastaava säännös (6 luvun 1 :n 1 momentti). OKL:n säännöksen sanamuoto on kuitenkin väljempi: sen mukaan tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja koko OKL:n (eikä vain lain 6 luvun) säännösten mukaisesti. Vastaava kielellinen tarkennus on perusteltu myös OYL:ssa koska siinä on tilinpäätöstä koskevia säännöksiä myös 11 luvun ulkopuolella (esim. nykyiset OYL 12 luvun 3 b :n arvonkorotusrahaston kirjanpitokäsittelyä koskevat säännökset). Julkisten yhtiöiden, jotka ovat laskeneet liikkeelle julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita, on kirjanpitolainsäädännön ja OYL:n säännösten lisäksi noudatettava AML 2 luvun 6 :n ja sen nojalla SäänKMp:n tilinpäätössäännöksiä. AML on kuitenkin KPL:iin nähden erityislaki, joten AML:n ja sen perusteella annettuja tilinpäätössäännöksiä ei tarvitse OYL:ssa erikseen huomioida. Kuten edellä on todettu, IFRS-asetuksen voimaantulosta seuraa todennäköisesti, että osakeyhtiöiden tilinpäätössäännökset eriytyvät KPL- ja IFRStilinpätöksiin ja -konsernitilinpäätöksiin. Osaan yhtiöistä sovelletaan IFRSstandardeja, mahdollisesti vain konsernitilinpäätöksen osalta mutta kansallisesta päätöksestä riippuen myös yksittäisiin tilinpäätöksiin Osaan yhtiöistä sovelletaan KPL:a. OYL 11 luvun säännökset tulee sopeuttaa tällaiseen kahden järjestelmän malliin. Teknisesti IFRS-standardien voimaantulo ei aiheuta muutostarvetta OYL 11 luvun 1 :n 2 momenttiin koska KPL:iin otetaan todennäköisesti viittaussäännnös standardeihin, jolloin OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin viittaussäännös kattaisi myös IFRS-standardit. Säännösehdotus: Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja tämän lain säännösten mukaisesti. 4.3 Tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajille (OYL 11 luvun 2 ) KPL 3 luvun 6 :n (629/2001) mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Säännös tuli voimaan ; aiemmin määräaika oli kolme kuukautta. Säännösmuutoksen tarkoitus oli saattaa määräaika vastaamaan yhteisöveroilmoitukselle asetettua määräai-

16 16 kaa. 18 Vastaava säännös on AKYL 9 luvun 2 :n 3 momentissa (298/1998), mutta ei OYL:ssa tai OKL:ssa, joten osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin sovelletaan tältä osin KPL:a. Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen vo i- daan ottaa määräys KPL 3 luvun 6 :ää lyhyemmästä tilinpäätöksen laatimisajasta. 19 OYL 9 luvun 5 :n 1 momentin mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiöjärjestysmääräyksellä tätäkin määräaikaa voidaan lyhentää. 20 Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä, jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen lausunto niistä. OYL 11 luvun 2 :n (294/1998) mukaan tilinpäätös on kuitenkin annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen varsinaista yhtiökokousta. Säännös on säilynyt OYL:n voimassa olon ajan muuttamattomana: OYL:n vuoden 1997 suuruudistuksessakaan siihen ei puututtu, ei myöskään KPL:a säädettäessä. Säännöstä perusteltiin vuonna 1977 seuraavasti: 21 Määräajan asettaminen on ollut välttämätöntä 10 luvun 10 :n 1 momentin vuoksi, jonka mukaan tilintarkastajien on luovutettava kertomuksensa hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Niin ikään on huomattava, että 9 luvun 9 :n 4 momentin mukaan hallituksen tulee vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta pitää tilinpäätöstä koskevat asiakirjat osakkeenomistajien nähtävänä. Jos asiakirjojen luovutus tapahtuu säädettyä myöhe m- min, voivat hallitus ja toimitusjohtaja joutua vastuuseen syntyneestä vahingosta. Tilinpäätöksen pätevyyteen määräajan noudattaminen ei vaikuta. OYL 10 luvun 10 on kumottu tilintarkastuslain (936/1994, TTL) säätämisen yhteydessä. Vastaavansisältöinen säännös sisältyy kuitenkin TTL 19 :n 1 momenttiin, jonka mukaan tilintarkastuskertomus on luovutettava yhteisön tai säätiön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. 22 OYL 9 luvun 9 :n 4 momentti on voimassa muuttamattomana. OKL 6 luvun 1 :n 3 momentin mukaan tilinpäätös on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä varsinaista osuuskunnan kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettaviksi. Säännöstä perustellaan esitöissä ainoastaan sillä perusteella, että vastaava säännös oli EOKL 79 a :n 3 momentissa ja osakeyhtiöiden osalta OYL 11 luvun 2 :n 3 momentissa. 23 OYL 11 luvun 2 :n säännös ei perustu yhtiödirektiiveihin vaan sen perusta on Ruotsin osakeyhtiölaeissa, vuoden 1944 osakeyhtiölain (lagen (1944:705) om aktiebolag), 98 :ssä ja myöhemmin vuonna 1995 kumotus- 18 HE 189/2000 vp. 19 Ks. Pauli Koski & Gerhard af Schultén (Seppo Villan avustuksella), Osakeyhtiölaki selityksin II (4., uud. p. 2000) s Ks. Koski & af Schultén Villan avustuksella (2000) s HE 27/1977 vp s Ks. HE 295/1993 vp. 23 HE 176/2001 vp.

17 17 sa ABL 11 luvun 3 :n 1 momentissa, joissa oli vastaavansisältöinen säännös. Säännöksen ottamista ABL:iin perusteltiin sillä, että tilintarkastajille tuli taata jonkinlainen minimiaika tarkastuksen suorittamiseksi. 24 Säännöstä ei voi pitää Suomessakaan enää tarpeellisena. Asia voidaan jättää yhtiön johdon ja tilintarkastajien väliseksi asiaksi. Johdon ja tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta OYL 11 luvun 2 :n 3 momentin säännös ei ratkaise. On selvää, että huolellisesti toimiva yhtiön johto luovuttaa tilinpäätöksen tilintarkastajille välittömästi sen valmistuttua ja tilintarkastajat myös sellaista menettelyä vaativat. OYL 11 luvun 2 :n 3 momentissa käytetään termiä tilinpäätös. Koska KPL 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen, on kirjallisuudessa 25 saivarreltu, että tase-erittelyjä ei esillä olevan lainkohdan mukaan tarvitse antaa tilintarkastajille, joskin myös ne on esitettävä tilintarkastajille, kun he sitä vaativat. KPL 3 luvun 13 :n 1 momentin mukaan tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt, joiden sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksella. KPL 3 luvun 13 :n 2 momentin mukaan taseerittelyjä ja liitetietojen erittelyjä ei ilmoiteta rekisteröitäviksi. KPA 5 luvun 1 :n 1 momentin mukaan tase-erittelyinä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava kirjanpitovelvollisen taseeseen tilikauden päättyessä merkitty pysyvät vastaavat, vaihtuvat vastaavat, vieras pääoma sekä pakolliset varaukset. Olisi erikoista, jos tase-erittelyjä ei annettaisi OYL 11 luvun 2 :n 3 momentin ja KPL 3 luvun 1 :n 1 momentin sanamuotoihin vedoten tilintarkastajille. Tällaisten väärinkäsitysten syntyminen osoittaa kuitenkin, että OYL 11 luvun 2 :n 3 momentti on nykyisellään tulkinnanvarainen. OYL 11 luvun 2 :n 3 momentin säännöksen esikuvakin on hävinnyt. ABL 11 luvun 3 :n 1 momentti on kumottu ÅRL säädettäessä muun ABL 11 luvun mukana. ÅRL:ssa ei enää ole vastaavaa säännöstä. Säännösehdotus: OYL 11 luvun 2 voidaan tarpeettomana kumota. 4.4 Oman pääoman erät (OYL 11 luvun 6 ) OYL 11 luvun 6 :n (294/1998) mukaan sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, ylikurssirahasto, vararahasto ja arvonkorotusrahasto. Muut rahastot ovat vapaata omaa pääomaa. Tilikauden voitto ja voitto edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen vapaan oman pääoman lisäyksenä, tilikauden tappio ja tappio edellisiltä tilikausilta sen vähennyksenä. Pääomalaina merkitään sidotun ja vapaan pääoman jälkeen erityiseksi eräksi omaan pääomaan. Kun OYL 11 lukua vuonna 1998 siivottiin KPL:n kanssa päällekkäisistä säännöksistä, todettiin, että osakeyhtiön taseessa ei tilinpäätösdirektiivin 24 Ks. SOU 1971:15 s. 276; Prop. 1975:103 s Koski & af Schultén (2000) s. 248.

18 18 tasekaavojen johdosta voi olla otsikoita vapaa oma pääoma ja sidottu oma pääoma. Nämä käsitteet kuitenkin pysytetään OYL:ssa lakiteknisinä apuvälineinä, jottei niiden sisältöä olisi tarpeen toistaa aineellisissa säännöksissä. Samassa yhteydessä tarkennettiin OYL 5 luvun mukaisen pääomalainan taseasemaa. 26 Tilinpäätösdirektiivi sallii jäsenvaltioille kahden valinnaisen tasekaavan ja neljän valinnaisen tuloslaskelmamallin soveltamisen. Tase voidaan laatia joko horisontaalisen tai vertikaalisen kaavan mukaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tasetta esitettäessä noudatetaan jompaakumpaa tai molempia direktiivin 9 ja 10 artiklassa annetuista kaavoista. Jos jäsenvaltio antaa säännökset molemmista kaavoista, se voi sallia, että yhtiöt valitsevat niistä jommankumman (8 artikla). Horisontaali tase (9 artikla) on muotoa varat = velat + oma pääoma. Vertikaalisen taseen (10 artikla) vähennyslaskukaava lähtee liikkeelle varoista, joista vähennetään lyhytaikainen vieras pääoma, jolloin erotuksena saadaan varat yhteensä vähennettynä lyhytaikaisella vieraalla pääomalla, josta puolestaan vähennetään muu vieras pääoma ja varaukset, jolloin saadaan oma pääoma. Suomessa on sallittu ainoastaan 9 artiklan mukainen horisontaali tase (KPA 1 luvun 6 :n 1 momentti). Tuloslaskelma voidaan samoin laatia joko vertikaalisen (23 ja 25 artikla) tai horisontaalisen (24 ja 26 artikla) kaavan mukaan. Sekä vertikaalisen että horisontaalisen kaavan mukainen tuloslaskelma voidaan laatia joko kululajittaisen (23 ja 24 artikla) tai toiminnoittaisen (25 ja 26 artikla) jaon mukaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tuloslaskelmaa esitettäessä noudatetaan jotakin tai joitakin näistä kaavoista. Jos jäsenvaltio antaa säännökset useammasta kuin yhdestä kaavasta, se voi sallia, että yhtiöt valitsevat jonkin niistä. Suomessa on sallittu ainoastaan vertikaalisen tuloslaskelman kaava joka voidaan laatia joko kululajikohtaisesti (KPA 1 luvun 1 :n 1 momentti) tai toimintokohtaisesti (2 :n 1 momentti). Käytettiinpä mitä tahansa näistä kaavoista, niissä luetellut erät on ilmoitettava taseessa ja tuloslaskelmassa erillisinä ja kaavoissa säädettyä järjestystä noudattaen. Eriä saadaan jaotella artikloiden jaottelua yksityiskohtaisemmin kunhan noudatetaan annettuja kaavoja. Uusia eriä voidaan myös lisätä, jos ne eivät sisällöltään kuulu mihinkään kaavoissa mainituista eristä. Jäsenva l- tiot voivat kansallisessa lainsäädännössään vaatia tällaisen yksityiskohtaisemman jaottelun noudattamista tai tällaisten uusien erien lisäämistä (4 artiklan 1 kohta). Taseen ja tuloslaskelman muoto ei saa kuitenkaan vaihdella tilikaudesta toiseen. Muutokset ovat sallittuja vain poikkeustapauksissa, ja tällöin on liitetiedoissa esitettävä selvitys muutosten syystä (3 artikla). Tilinpäätösdirektiivin 9 artiklan mukaan oma pääoma jakaantuu taseessa seuraaviin eriin: I. Merkitty pääoma (jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä tähän kohtaan. Siinä tapauksessa merkityn 26 HE 8/1998 vp.

19 19 pääoman ja maksettavaksi vaaditun pääoman määrät on ilmoitettava erikseen). II. Ylikurssi III. Arvonkorotusrahasto IV. Rahastot 1. Lakisääteiset rahastot, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tällaisia rahastoja. 2. Rahastot omia osakkeita tai osuuksia varten, jos kansallinen lainsäädäntö edellyttää tällaisia rahastoja, edellä sanotun rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista. 3. Yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätyt rahastot. 4. Muut rahastot. V. Edellisten tilikausien tulos VI. Tilikauden tulos (jollei kansallisen lainsäädännön mukaan tätä erää ole merkittävä vastaavien F kohtaan tai vastattavien E kohtaan). Säännöksessä viitatun toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin (77/91/ETY, pääomadirektiivi) 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan jos yhtiö jäsenvaltion lainsäädännön mukaan saa hankkia omia osakkeitaan ja jos se saa merkitä osakkeet taseessa vastaaviin, vastattavissa tulee rahastoida saman suuruinen määrä, jota ei voida jakaa. Säännöksestä tulee tarkemmin puhe jäljempänä. Tilinpäätösdirektiivin 9 artiklan säännösten mukaisesti on KPA 1 luvun 6 :n 1 momentin taseen kaavassa säädetty omasta pääomasta: I Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma II Ylikurssirahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut rahastot 1. Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 2. Vararahasto 3. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot 4. Muut rahastot V Edellisten tilikausien voitto (tappio) VI Tilikauden voitto (tappio) Tilinpäätösdirektiivin 9 artiklan tasekaavassa ei ole erillistä kohtaa pääomalainoille. Kuten todettu, direktiivin 4 artiklan mukaan uusia eriä voidaan lisätä, jos ne eivät sisällöltään kuulu mihinkään kaavoissa mainituista eristä. Jäsenvaltiot voivat jopa vaatia tällaisen uusien erien lisäämistä. Eräänä esimerkkinä tällaisesta uudesta erästä ovat osakkeet, jotka tilinpäätösdirektiivien mukaan ovat omaa pääomaa mutta IFRS-standardien mukaan vierasta pääomaa. Tällaiset erät tulisi direktiivien ja IFRS:n välisen eron rajoittamiseksi merkitä erillisenä eränä omaan pääomaan. 27 Vastaavaa argumentaatiota noudattaen myös pääomalainat, vaikka ne tulisi kirjata IFRSstandardien mukaan vieraaseen pääomaan, saatettaisiin kirjata omaan pääomaan. Tästä seuraisi, että IFRS:n mukaan velaksi luokiteltavien pääomalainojen merkitseminen OYL 11 luvun 6 :n mukaisesti erilliseksi eräksi omaan pääomaan olisi tilinpäätösdirektiivin mukainen ratkaisu. 27 Selvitys SIC-tulkintojen 1-25 ja EU:n tilinpäätösdirektiivien yhdenmukaisuudesta. Euroopan komissio, Sisämarkkinoiden pääosasto, sisämarkkinat ja rahoitusmarkkinat (6901/2001, helmikuu 2001).

20 20 OYL 11 luvun 6 :n säännös on tällä hetkellä tarpeellinen. Sidotun oman pääoman käsitettä käytetään hyväksi OYL 5 luvun 1 :n 1 momentin 2 kohdassa, 6 luvun 4 :n 1 momentissa ja 5 :n 1 momentissa, 11 luvun 11 :n 1 momentissa, 14 a luvun 1 :n 3 momentissa ja 17 luvun 1 :n 2 momentissa. Vapaan oman pääoman käsitettä käytetään puolestaan OYL 6 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdassa sekä 11 luvun 6 a :ssä ja 11 :n 1 momentissa, 12 luvun 2 :n 1 ja 3 momentissa, 3 :n 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa sekä 3 b :ssä. Mikäli sidottu ja vapaa oma pääoma jouduttaisiin näissä kohdin määrittelemään joka kerta erikseen, OYL:n sanonnoista muodostuisi väistämättä raskaita. Ongelma ei ole kuitenkaan kohtuuttoman vaikea kuten alla on esitetty. Toisaalta uudessa OKL:ssa ei enää jaotella oman pääoman eriä sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. OKL 6 luvun 2 :n 1 momentissa ainoastaan luetellaan osuuskunnan oman pääoman erät (osuuspääoma, lisäosuuspääoma, sijoitusosuuspääoma, ylikurssirahasto, arvonkorotusrahasto, vararahasto, ylijäämä tai tappio, pääomalainat). Perusteluna tälle on, että sidottu ja oma pääoma ovat nimikkeinä harhaanjohtavia koska vapaa oma pääoma ei osoita osuuskunnan jakokelpoisia varoja ja koska sidotun oman pääoman erät ovat keskenään hyvin erilaisia. 28 OKL:n voitonjakoa koskevassa perussäännöksessä (OKL 8 luvun 3 ) vapaa oma pääoma on korvattu jakokelpoisen ylijäämän käsitteellä. Jakokelpoinen ylijäämä muodostuu säännöksen mukaan viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisesta ylijäämästä ja vapaista rahastoista vähennettynä sellaisella taseen osoittamalla tappiolla, jota ei ole vähennetty ylijäämästä, taseeseen aktivoituja perustamismenoja vastaavalla määrällä, taseeseen aktivoituja tutkimusmenoja ja muita kuin KPL 5 luvun 8 :ssä tarkoitettuja kehittämismenoja vastaavalla määrällä ja määrä, joka osuuskunnan sääntöjen mukaan on siirrettävä vararahastoon, käytettävä muuhun tarkoitukseen tai muutoin jätettävä jakamatta. OYL:n kannalta selkeämpi lainsäädäntötekniikka olisi yhtenäistää osakeyhtiön omaa pääomaa koskeva sääntely yhdistämällä nykyinen OYL 11 luvun 6 ja eri oman pääoman lajeja (osakepääoma, vararahasto, ylikurssirahasto, arvonkorotusrahasto ja pääomalaina) koskeva aineellinen sääntely. Oman pääoman lajeja koskevat säännökset voitaisiin sijoittaa joko erilliseen OYL:n tilinpäätöslukuun kuten nykyään tai niiden säännösten yhteyteen, joissa säännöstä hyödynnetään eniten, ts. OYL:n varojenjakosäännösten yhteyteen. Järkevintä olisi sijoittaa tilinpäätöslukuun oman pääoman lajeja, niiden yhtiöoikeudellista perusluonnetta (jakokelvottomuus ja jakokelpoisuus) sekä kartuttamista ja vähentämistä koskevat aineelliset säännökset ja sijoittaa varsinaista varojenjakoa (voitonjako, osakepääoman alentaminen, osakkeiden lunastaminen) koskevat muodolliset ja aineelliset säännökset erilliseen lukuun kuten nykyään. Säännösehdotus: OYL 11 luvussa tulisi säätää oman pääoman eristä ja niiden luonteesta suhteessa erien jakokelpoisuuteen. Luvussa olisi säännökset osakepääomasta, muista jakokelvottomista eristä sekä jakokelpoisista eristä. 28 ks. HE 176/2001 vp s. 89.

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302. Laki. N:o 294. osakeyhtiölain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302. Laki. N:o 294. osakeyhtiölain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302 SISÄLLYS N:o Sivu 294 Laki osakeyhtiölain muuttamisesta... 1047 295 Laki osuuskuntalain 9 luvun muuttamisesta... 1050

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset 1 Oikeusministeriö Eurooppayhtiölaki-työryhmä/jj 17.10.2003 Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Lisätiedot

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin Pellervo Päivä 2013 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Miksi uusi osuuskuntalaki? valmistelulle aseteut tavoitteet: osuuskuntien

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9. HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010.

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010. Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 1 Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010 Sisallys Sivu Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Luettelo kaytetyista tilikirjoista 5 Tositelajit

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta

Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun

Lisätiedot

Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva standardi 5.1. Listayhtiötilaisuudet 2008 Minna Toiviainen

Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva standardi 5.1. Listayhtiötilaisuudet 2008 Minna Toiviainen Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva standardi 5.1 Listayhtiötilaisuudet 2008 Minna Toiviainen RAHOITUSTARKASTUS FINANSINSPEKTIONEN FINANCIAL SUPERVISION 1 Esityksen sisältö Yleistä standardista

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN OSAKEANNISTA JA OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA (Esityslistan kohta 15) Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene

Lisätiedot

KIRJANPITOLAKI. kommentaari

KIRJANPITOLAKI. kommentaari KIRJANPITOLAKI kommentaari Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti TALENTUM Helsinki 2016 4. uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Leena

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Valtiovarainministeriön asetukseen (1478/2011) perustuvat rahoitussektorin taseen ja tuloslaskelman kaavat sekä liitetiedot Dnro FIVA 19/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

Yrittäjätilaisuus 24.11.2015 Kangasniemi-Sali Elmeri Linnera, KLT / Tietomylly Oy

Yrittäjätilaisuus 24.11.2015 Kangasniemi-Sali Elmeri Linnera, KLT / Tietomylly Oy Yrittäjätilaisuus 24.11.2015 Kangasniemi-Sali Elmeri Linnera, KLT / Tietomylly Oy Taustaa, esityksen lähtökohdat Uudet kokoluokat Menetelmäpykälät Tilinpäätös Liitetiedot Muut muutokset Tilinpäätösdirektiivi

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Toimintakertomuksen rooli

Toimintakertomuksen rooli Tilinpäätös 2008 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta toimintakertomusta

Lisätiedot

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013

SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 SCANFIL OYJ PÖYTÄKIRJA Y: 2422742-9 No. 1/2013 SCANFIL OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 AIKA: alkaen klo. 13:00 PAIKKA: LÄSNÄ: Yhtiön pääkonttori, Yritystie 6, Sievi Ääniluettelon (Liite 1) mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

1) Kirjanpitolain (1336/1997) 5:17 ja 9:2

1) Kirjanpitolain (1336/1997) 5:17 ja 9:2 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 08.12.1998 LAUSUNTO 37 1(5) LAUSUNTO ERÄISTÄ KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN 1998 JA 1999 KIRJANPITOON JA TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA Lausunnon perustelut Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

Omaehtoinen lausunto lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä

Omaehtoinen lausunto lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä 1 / 6 7.12.2015 18:38 Omaehtoinen lausunto lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa sekä tytäryrityksen tilinpäätöksen yhdistelemättä jättämisestä Numero Antopäivämäärä 1945 03.11.2015

Lisätiedot

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Tasekirja 1.1.2014-31.12.2014 Osoite c/o Marika Lohi Sinikalliontie 10 02630 Espoo Y-tunnus: 252555-5 Kotipaikka: Helsinki Eettisen pankkitoiminnan kehitys

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

1304/2004. Laki kirjanpitolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004

1304/2004. Laki kirjanpitolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 1304/2004 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Laki kirjanpitolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun kirjanpitolain (1336/1997) 4 luvun

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007 RAHOITUSLASKELMAN LAATIMINEN Kirjanpitolautakunta (KILA) antoi 30.1.2007 yleisohjeen rahoituslaskelman laatimisesta. Yleisohje ohjaa kirjanpitolain (1336/1997), viimeksi muutettuna L:lla 1312/2004 ja kirjanpitoasetuksen

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eteläranta

Hämeenlinnan Eteläranta - Hämeenlinnan Eteläranta Oy, 2397335-8 TilinpaatOs 1.1.2014-31.12.2014 Hämeenlinnan Eteläranta Raatihuoneenkatu 9 13100 Hämeenlinna Kotipaikka: Hãmeenhinna Y-tunnus: 2397335-8 Qy TASEKI RJA 1.1.2014-31.12.2014

Lisätiedot

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LUOTTOLAITOKSEN KONSERNITASE Valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen

Lisätiedot

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena RAHOITUSTARKASTUS OHJE 204.2 1(5) Antopäivä: 14.1.1994 Vaihde (90) 18 351 Voimassaoloaika: 14.2.1994 lukien toistaiseksi Sijoitusyhtiöille, joiden Korvaa ohjeen: arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89,

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Lausuntopyyntö Kunta A on pyytänyt kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Standardi 5.1. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Määräykset ja ohjeet

Standardi 5.1. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Määräykset ja ohjeet Standardi 5.1 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Määräykset ja ohjeet dnro 1/120/2008 2 (67) Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot