OYL:n tilinpäätöstä koskevat säännökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OYL:n tilinpäätöstä koskevat säännökset"

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO Lainvalmisteluosasto Jukka Mähönen OYL:n tilinpäätöstä koskevat säännökset Sisällysluettelo 1 Johdanto Osakeyhtiöiden tilinpäätössääntelyn nykyinen rakenne Sääntelyratkaisuja muissa maissa Ruotsi Norja ja Tanska Yhdistynyt kuningaskunta IFRS-standardit Sääntelyn rakenteen pohdintaa OYL 11 luvun säännösten yksityiskohtainen arviointi Erillisen sääntelyn tarve OYL:n suhde KPL:iin ja AML:iin (OYL 11 luvun 1 ) Tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajille (OYL 11 luvun 2 ) Oman pääoman erät (OYL 11 luvun 6 ) Omat osakkeet (OYL 11 luvun 6 a ) Lähipiirilainoja ja -vakuuksia koskevat liitetiedot (OYL 11 luvun 7 ) Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä annettavat tiedot (OYL 11 luvun 8 :n 1 momentti) Osakepääoma ja osakelajit Pääomalaina Uusmerkintä optio-oikeuden ja vaihtovelkakirjan nojalla ja uusmerkintää koskevat hallituksen valtuutukset Toimintakertomus (OYL 11 luvun 9 ja 9 a ) Perussäännöt Poikkeukset toimintakertomuksen laatimisvelvollisuudesta Konsernin toimintakertomus (OYL 11 luvun 11 ) Esitys voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi (OYL 11 luvun 9 :n 6 momentti) Rahoituslaskelma (OYL 11 luvun 9 :n 7 momentti) Konsernitilinpäätös (OYL 11 luvun 10 ) Osavuosikatsaus ja vuosikatsaus (OYL 11 luvun 12 ) Kirjanpitolautakunnan rooli (OYL 11 luvun 13 ) Tilinpäätöksen rekisteröinti (OYL 11 luvun 14 ) Rangaistussäännökset (OYL 16 luvun 9 ) Tilinpäätössäännösten suhde OYL:n vahingonkorvaussäännöksiin (OYL 15 luvun 1 ja 3 )... 52

2 2 1 Johdanto Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen sääntely perustuu Suomessa perinteisesti yleiseen kirjanpitolakiin, joista viimeisin on annettu vuonna 1997 (1336/1997, KPL). Vuoden 1997 KPL:lla saatettiin Suomessa lopullisesti voimaan EY:n tilinpäätösdirektiivit, yksittäisten yhtiöiden tilinpäätöksiä koskeva neljäs yhtiöoikeudellinen direktiivi (78/660/ETY, tilinpäätösdirektiivi) ja konsolidoituja tilinpäätöksiä koskeva seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi (83/349/ETY, konsernitilinpäätösdirektiivi). Suuri osa direktiivien vaatimista säännöksistä, ennen kaikkea tuloslaskelman ja taseen kaavat ja liitetietovaatimukset, on kuitenkin sijoitettu vuoden 1997 kirjanpitoasetukseen (1339/1997, KPA). Yleistä kirjanpitolakia sovelletaan kaikkiin kirjanpitovelvollisiin. KPL 1 luvun 1 :n 1 momentin mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisia ovat säännöksessä olevan luettelon mukaan aina mm. osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Kirjanpitovelvollisuuden määrittämisen ohella KPL sisältää säännöksiä muun muassa liiketapahtumien kirjaamisesta ja kirjanpitoaineistosta mutta myös tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä. KPL on yleislaki. KPL 8 luvun 5 :n mukaan lain estämättä on kirjanpitovelvollisuudesta ja kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen julkistamisesta voimassa, mitä niistä erikseen muualla laissa säädetään tai mitä asianomainen viranomainen on muun lain nojalla määrännyt. Erityisesti tilinpäätöstä koskevia säännöksiä sisältyy muun muassa yhteisöoikeudellisiin lakeihin kuten osakeyhtiölakiin (734/1978, OYL), osuuskuntalakiin (1488/2001, OKL) ja avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettuun lakiin (389/1988, AKYL), erityistoimialoja, kuten vakuutus- ja luottolaitostoimintaa koskevaan lainsäädäntöön sekä arvopaperimarkkinalakiin (495/1989, AML). Tässä muistiossa käydään läpi OYL:n, ennen kaikkea sen 11 luvun, erillisiä tilinpäätössäännöksiä erityisesti niiden tarpeellisuuden näkökulmasta. 2 Osakeyhtiöiden tilinpäätössääntelyn nykyinen rakenne Osakeyhtiöiden osalta OYL 11 luvussa ovat erityiset säännökset osakeyht i- ön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä. Vuoden 1997 KPL:n säätämisen jälkeen yhteisölakeja (OYL, vanha osuuskuntalaki (247/1954, EOKL), asunto-osakeyhtiölaki (809/1991, AOYL), asumisoikeusyhdistyksistä annettu laki (1072/1994), AKYL) ja säätiölakia (109/1930) puhdistettiin KPL:n ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997, KPA) kanssa päällekkäisistä tilinpäätössäännöksistä. 1 OYL 11 lukuun on tällä hetkellä sisällytetty säännökset 1 Ks. HE 8/1998 vp s. [Yleisperustelut, 1 kohta]

3 OYL:n ja yleisen kirjanpitolain välisestä suhteesta (1 :n 2 momentti), tilinpäätöksen antamisesta tilintarkastajille (2 ), oman pääoman eri eristä (6 ), taseessa tai sen liitteenä annettavista yhtiön hallussa olevia omia ja emoyhtiön osakkeita koskevista tiedoista (6 a ), muista taseessa tai sen liitteenä (7 ) ja tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä (8 ) annettavista tiedoista, toimintakertomuksessa annettavista tiedoista (9 ), toimintakertomuksessa annettavista yhtiön tai sen tytäryhteisöjen hallussa olevista yhtiön ja emoyhtiön osakkeista annettavista tiedoista (9 a ), konsernitilinpäätöksessä annettavista osakeyhtiön erityistiedoista ja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta (10 ), emoyhtiön toimintakertomuksesta ja konsernin rahoituslaskelmasta (11 ), julkista osakeyhtiötä koskevasta osavuosikatsauksen ja vuosikatsauksen laatimisvelvollisuudesta (12 ), kirjanpitolautakunnalle annetusta ohjeiden ja lausuntojen antamisvaltuudesta (13 ) sekä tilinpäätöksen rekisteröimisvelvollisuudesta (14 ). OYL ja KPL:n välistä suhdetta sääntelevän OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin (kyseessä on todellakin 2 momentti, koska 1 momentti on kumottu ilman että 2 momenttia olisi siirretty 1 momentiksi) mukaan (t)ilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja tämän [11] luvun säännösten mukaan. Alun perin säännöksessä oli viittaus vuoden 1973 kirjanpitolain (655/1973, EKPL) säädöskokoelmanumeroon, mutta vuonna 1992 (L 1573/1992) säädösviittaus poistettiin tarpeettomana. 2 Kirjanpitolailla tarkoitetaan nykyään vuoden 1997 KPL:a, jolla EPL kumottiin. Systemaattisesti OYL:n ja yleisen kirjanpitolain suhde on siis järjestetty siten, että osakeyhtiön juoksevaan kirjanpitoon ja lähtökohtaisesti myös tilinpäätösten laatimiseen sovelletaan yleistä kirjanpitolakia, mutta vain mikäli OYL:ssa ei ole tilinpäätöksen laatimisen osalta tästä poikkeavia määräyksiä. Tilinpäätössäännösten osalta OYL on näin erityislaki verrattuna kirjanpitolainsäädäntöön. 3 Sääntelyn tietynasteista sekavuutta kuvaa edellä mainittuun KPL 8 luvun 5 :ään lailla 629/2001 lisätty säännös, jonka mukaan osakeyhtiön ja osuuskunnan toimintakertomuksen tietojen esittämistapaan sovelletaan OYL 11 luvusta poiketen mitä KPL 3 luvun 1 :n 4 ja 5 momentissa säädetään liitetietojen esittämisestä kun toimintakertomusta ei laadita.kpl 8 luvun 5 :n säännöstä perusteltiin seuraavasti: 4 Kirjanpitolaki on pykälän yleissäännöksen mukaan muuhun kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevaan lainsäädäntöön nähden toissijaisesti sovellettava laki. Koska kuitenkin 3 luvun 1 :n 4 ja 5 momentissa on haluttu säätää pienille ja erityissäätelyn ulkopuolelle jääville osakeyhtiöille oikeus ilmoittaa osakeyhtiölain mukaan toi- 3 2 HE 111/1992 vp s. [Yksityiskohtaiset perustelut, 1.2] 3 HE 111/1992 vp s. [Yleisperustelut, 3.1] 4 HE 189/2000 vp s. [Yksityiskohtaiset perustelut KPL 8 luvun 5 :n kohdalla]

4 4 mintakertomuksessa ilmoitettavaksi säädetyt tiedot tilinpäätöksen liitetietoina, on 5 :ään lisättävä tätä koskeva poikkeus. Sellaisia julkisia osakeyhtiöitä, joiden arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, koskevat lisäksi AML:n tilinpäätöstä koskevat säännökset. AML 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva liikkeeseenlaskijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. OYL 1 luvun 2 :n 1 momentin mukaan yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä va staavan menettelyn kohteeksi. Asianomaisen ministeriön, ts. valtiovarainministeriön päätöksellä säädetään tarkemmin tilinpäätöksen sisällöstä ja siitä, miten tilinpäätöksessä annettavat tiedot on esitettävä. Asianomaisen ministeriön päätöksellä säädetään lisäksi poikkeuksista AML:n ja sen nojalla annettujen päätösten tilinpäätöksen sisältöä koskevista säännöksistä. Valtiovarainministeriö on AML 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla antamassaan päätöksessään arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (390/1999, SäänKMp) antanut yksityiskohtaiset säännökset niistä tiedoista, jotka liikkeeseenlaskijan on KPL:ssa, KPA:ssa ja OYL:ssa säädetyn lisäksi tilinpäätöksessään annettava. SäänKMp:stä täydentää kirjanpitolautakunnan päätöksen 3 :n 1 momentin nojalla antama yleisohje valtiovarainministeriön päätöksessä (390/1999) tarkoitetun tilinpäätöksen, tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen laatimisesta. KPL 8 luvun 5 :stä seuraa, että KPL väistyy, jos arvopaperimarkkinalainsäädännössä on siitä poikkeavia tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Vaikka OYL on erityislaki suhteessa KPL:iin, se on yleislaki suhteessa arvopaperimarkkinalainsäädäntöön ja väistyy, jos siinä on OYL:sta poikkeavia säännöksiä. Marssijärjestys sellaisten julkisten yhtiöiden tilinpäätöstä koskevissa säännöksissä, joiden arvopapereilla käydään julkista kauppaa on siis: AML ja sen perusteella annetut alemmanasteiset normit, OYL ja KPL ja sen perusteella annetut alemmanasteiset normit elleivät ne ole ristiriidassa edellisten kanssa. 3 Sääntelyratkaisuja muissa maissa 3.1 Ruotsi Ruotsin uudessa lainsäädännössä on valittu Suomesta poikkeava ratkaisu ratkaisu. 5 Ruotsin uusi kirjanpitolaki (bokföringslagen (1999:1078), BFL) sisältää säännökset lähinnä vain kirjanpitovelvollisuudesta, juoksevasta kirjanpidosta, kirjanpidon päättämisestä ja kirjanpitoaineiston säilyttämisestä. BFL 6 luvun 1 :n mukaan tilinpäätöksen laatimiseen velvollinen on mm. osakeyhtiö, taloudellinen yhdistys ja sellainen kauppayhtiö, jonka osakkaa- 5 Ks. esim. Översyn av redovisningslagstiftningen. Slutbetänkande av Redovisningskommittén, SOU 1996:157 s. 153.

5 5 na on yksi tai useampi oikeushenkilö. Varsinaisesta tilinpäätöksen laatimisesta säädetään kuitenkin kirjanpitolaista erillisissä kolmessa tilinpäätöslaissa: tilinpäätöslaissa (årsredovisningslagen (1995:1554) ÅRL), joka on yleislaki, sekä luottolaitosten ja arvopaperiyhtiöiden tilinpäätöslaissa (lagen (1995:1559) om årsredovisning i kreditinstitut och värdepappersbolag, ÅRKL) ja vakuutusyritysten tilinpäätöslaissa (lagen (1995:1560) om årsredovisning i försäkringsföretag, ÅRFL). Arvopaperilainsäädännössä ei ole varsinaisia erillisiä tilinpäätössäännöksiä. ÅRL:ssa on sekä yleisiä, kaikkiin tilinpäätösvelvollisiin soveltuvia säännöksiä, että yhtiömuotokohtaisia säännöksiä. Esimerkiksi lain rakenteesta vo i- daan ottaa tilinpäätöksen allekirjoittamista koskeva ÅRL 2 luvun 7 : I aktiebolag, ekonomiska föreningar och andra företag, som företräds av en styrelse, skall årsredovisningen skrivas under av samtliga styrelseledamöter. Om en verkställande direktör är utsedd, skall även denne skriva under årsredovisningen. I handelsbolag skall årsredovisningen skrivas under av samtliga obegränsat ansvariga delägare. I stiftelser med anknuten förvaltning skall årsredovisningen skrivas under av förvaltaren eller, om ett handelsbolag är stiftelsens förva ltare, av samtliga bolagsmän som företräder bolaget. I övriga företag skall årsredovisningen skrivas under av den redovisningsskyldige eller dennes ställföreträdare. Om någon av dem som undertecknar årsredovisningen har anmält en avvikande mening, skall yttrandet fogas till redovisningen. I fall som avses i första stycket gäller detta dock endast om den avvikande meningen har antecknats till styrelsens protokoll. Toisena esimerkkinä voidaan mainita ÅRL 8 luvun 3 :n tilinpäätöksen rekisteröintiä koskevat säännökset. Säännös koskee tilinpäätösten rekisteröintiä yhtäältä yleisesti, toisaalta siinä on tarkemmat säännökset osakeyhtiön, taloudellisen yhdistyksen, kauppayhtiön, säätiön ja muun yrityksen tilinpäätöksen rekisteröinnistä. Toisaalta rekisteröinnin laiminlyönnistä seuraava henkilökohtainen vastuu yrityksen velvoitteita koskee ainoastaan osakeyht i- ön hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa, ei muiden yritysmuotojen johtoon kuuluvia (ÅRL 8 luvun 12 ). Kolmantena esimerkkinä sääntelytekniikasta voidaan mainita lisätietoja koskevassa ÅRL 15 luvussa oleva OYL 11 luvun 6 :ää vastaava 14, jonka mukaan Ett aktiebolags eget kapital skall delas upp i bundet eget kapital och fritt eget kapital eller ansamlad förlust. Under bundet eget kapital skall tas upp aktiekapital, överkursfond, uppskrivningsfond och reservfond. Under fritt eget kapital eller ansamlad förlust skall tas upp fria fonder, var för sig, balanserad vinst eller förlust samt vinst eller förlust för räkenskapsåret. Balanserad förlust och förlust för räkenskapsåret tas därvid upp som avdragsposter. Förändringar i eget kapital jämfört med föregående års balansräkning skall specificeras. Vid aktiekapitalet skall antalet aktier anges. Består aktiekapitalet av aktier av olika slag, skall motsvarande uppgift lämnas för varje aktieslag. Innehar aktiebolaget egna aktier, skall det nominella beloppet av dessa anges. Itse taseessa voidaan tilinpäätösdirektiivin mukaisesti luetella vain oman pääoman eri erät. Lisätiedoissa annetaan selvitys siitä, miten oman pääoman

6 6 erät jaetaan sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan tai kertyne e- seen tappioon. Itse tasekaavassa (ÅRL:n liitteenä) on puolestaan huomioitu eri yritysmuotojen erityispiirteet, esimerkiksi omassa pääomassa, jossa on erilliset säännökset osakeyhtiötä, taloudellista yhdistystä ja muuta yritystä varten (Vastattavaa.A) sekä rahoitusomaisuudessa, jossa on huomioitu erikseen ABL 12 luvun 7 :n mukaiset lähipiirilainat (Vastaavaa.B.III.6). Vastaavalla tavalla toimintakertomusta ja rahoituslaskelmaa (förvaltningsberättelse och finansieringsanalys) koskevan ÅRL 6 luvun 2 :ssä (1999:1112) on nimenomainen osakeyhtiötä ja taloudellista yhdistystä koskeva säännös, jonka mukaan I aktiebolag och ekonomiska föreningar skall i förvaltningsberättelsen även lämnas förslag till dispositioner beträffande bolagets eller föreningens vinst eller förlust. Om bolaget eller föreningen är moderföretag, skall det dessutom lämnas uppgift om belopp som enligt årsredovisningarna för företag inom koncernen skall föras över från fritt eget kapital i koncernen till bundet eget kapital. Säännös vastaa osin meidän OYL 11 luvun 9 :n 6 momenttia, mutta on sijoitettu yleisen osakeyhtiölain sijasta tilinpäätöslakiin. Tärkein syy yhden yhteisen tilinpäätöslain säätämiselle oli vertailtavuus: 6 Det är därför av vikt att redovisningshandlingarna upprättas efter enhetliga regler, att samma uppställningsformer för resultat- och balansräkningarna så långt möjligt tillämpas och att samma krav pä tilläggsupplysningar ställs, oavsett det enskilda företagets form, storlek och verksamhet. Av denna anledning bör lagstiftningen ges en så generell utforming som möjligt. Yhtiömuotokohtaiseen tai yrityksen koosta riippuvaan erityissääntelyyn täytyy olla erityiset perusteet. Tämäkin erityissääntely on otettu tilinpäätöslakiin (ks. edellä) eikä erityislakeihin. 3.2 Norja ja Tanska Norjassa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä säädetään vuoden 1998 tilinpäätöslailla (lov om årsregnskap m.v. (lov 17. juli 1998 nr. 56)). Laissa on julkisia osakeyhtiöitä (aksjeselskap) ja yksityisiä osakeyhtiöitä (allmennaksjeselskap) koskevia erityissäännöksiä. Yhtiölaeissa ei ole tilinpäätössäännöksiä. Tanskassa juoksevasta kirjanpidosta säädetään Ruotsin tapaan erillisellä kirjanpitolailla (bogføringslov (lov nr 1006 af 23. december 1998) ja tilinpäätöksestä vuoden 2001 tilinpäätöslailla (lov om erhvervsdrivende virksomheders aflæggelse af årsregnskab m.v. (lov nr 448 af 7. juni 2001). Yhtiölaeissa ei ole enää tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. 6 Ks. Års- och koncernredovisning enligt EG-direktiv. Delbetänkandet av Redovisningskommittén, SOU 1994:17 Del I s. 146.

7 3.3 Yhdistynyt kuningaskunta 7 Yhdistyneessä kuningaskunnassa osakeyhtiöitä koskevat tilinpäätössäännökset on perinteisesti aina ensimmäisestä vuoden 1844 laista sisällytetty osakeyhtiölakeihin, Companies Acteihin. 7 Säännökset olivat kuitenkin varsin fragmentaarisia ennen vuotta 1981 varsinaisen aineellisen sääntelyn jäädessä hyvän kirjanpitotavan ja tilinpäätösstandardien varaan. Tilinpäätösstandardien antamisprosessi oli tosin uudistettu jo vuonna1970, jolloin kirjanpitoalan järjestöjen konsultointikomitea (Consultative Committee of Accountancy Bodies) muodosti uuden kirjanpitostandardikomitean, Accounting Standards Committeen (ASC). ASC:n antamia standardeja kutsutaan nimellä Statements of Standard Accounting Principles (SSAP). ASC oli kuitenkin heikko, koska se oli taloudellisesti riippuvainen kirjanpitoalan ammattilaisjärjestöistä jotka omistivat sen, eikä sillä ollut voimaa saada professiota noudattamaan antamiaan standardeja. Pitkäaikaisen valmistelun tuloksena perustettiinkin vuonna 1989 eturyhmiä laajemmin avoimesti edustava, uuden Financial Reporting Councilin alainen Accounting Standards Board (ASB), joka otti ASC:n tehtävät kesällä Samanaikaisesti edellä mainitun prosessin kanssa valmisteltiin EY:n tilinpäätösdirektiivien voimaansaattamista. Direktiivien voimaansaattaminen vuosien Companies Acteilla muuttivat perinteistä brittiläistä kirjanpitokäsitystä olennaisesti. Brittiläinen järjestelmä on edelleen oikeudellistunut, muuttunut lainsäädäntöperusteisemmaksi. Vuoden 1981 Companies Actia voidaankin pitää Britannian ensimmäisenä varsinaisena kirjanpitolakina koska lain Schedule 8:aan otettiin tilinpäätösdirektiivien nimenomaiset yksityiskohtaiset aineelliset määräykset. Companies Act ei kuitenkaan sisällä täysin kattavia tilinpäätössäännöksiä. Samassa yhteydessä näet legitimisoitiin edellä kuvattu uusi standardien antamisprosessi. Vuoden 1989 Companies Actissa määriteltiin ensimmäisen kerran kirjanpitostandardin käsite ja delegoitiin Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriölle (Department of Trade and Industry, DTI) oikeus määrätä se orgaani, joka antaa kirjanpitostandardit.dti päätti vuonna 1990, että Companies Actin mukaisena kirjanpitostandardien asettamisorgaanina toimii juuri ASB. Lisäksi vuoden 1989 Companies Actin 4(2) :n kohdalla voimaan saatetun Schedule 1:n (jolla muutettiin vuoden 1985 Companies Actin Schedule 4:ää (Form and Content of Company Accounts)), 7 kohdassa säädettiin: 8 /.../ the accounts shall state whether they have been prepared in accordance with applicaple accounting standards, and shall give 7 Ks. tarkemmin Jukka Mähönen, Tulo ja pääoma. Kirjanpidon merkitys osakeyhtiön sääntelyssä (Edita: Helsinki 2001), erit. s. 329 ss, 442 ss. 8 Voimassa olevan Companies Actin Schedule 4:n 34 A kohdan mukaan tilinpäätöksen liitetiedoissa (i)t shall be stated whether the accounts have been prepared in accordance with applicable accounting standards and particulars of any material departure from those standards and the reasons for it shall be given /.../. Samansisältöinen säännös on Schedule 9:n 49 kohdassa.

8 8 details of any departures from those standards and the reasons for such departures. Vuoden 1989 Companies Act tunnusti siis kirjanpitostandardien merkityksen, mutta ei antanut niille velvoittavaa asemaa. Sillä viestitettiin kuitenkin tuomioistuimille, että Companies Actin perustavanlaatuinen a true and fair view yleislauseke edellyttää presumptiivisesti standardien noudattamista. Lloyd Cheyham v Littlejohn 9 -tapauksessa, joka koski tilintarkastajan vastuuta, todettiin yhtäältä, että SSAP -standardit antavat very strong evidence as to what is the proper standard which should be adopted ja toisaalta, että tilinpäätöstiedot, jotka eivät olleet niihin sovellettavissa olleiden ASC:n SSAP:ien mukaisia would normally be regarded as not giving a true and fair view, unless there was some good explanation for the non-compliance. ASB:lla on edeltäjistään poiketen huomattavia etuja: sillä on päätoiminen puheenjohtaja ja sihteeri, se ei ole rahoituksessaan yksinomaisesti riippuva i- nen laskenta-alan organisaatioista, se voi julkaista uusia standardeja ilman kuuden laskenta-alan järjestön suostumusta ja sen työtä tukee Accounting Review Panel, joka käsittelee julkisten yhtiöiden ja suurten yksityisten yhtiöiden tekemiä poikkeuksia standardeista mikäli niihin liittyy periaatteellisia kysymyksiä tai jos ne voivat johtaa siihen, etteivät tilinpäätöstiedot anna a true and fair view ta. Uuden ASB:n antamia standardeja kutsutaan nimellä Financial Reporting Standards (FRS). ASB on julkaissut kuusitoista FRS (Financial Reporting Standard) -standardia sekä pienyhtiöitä koskevan FRSSE (Financial Reporting Standard for Smaller Entities) -standardin. ASB omaksui myös heti perustamisensa jälkeen ASC:n aiemmin antamat kaksikymmentäviisi SSAPstandardia omikseen. Jotkut SSAP-standardit on myöhemmin kumottu mutta kolmetoista on edelleen ASB:n muokkaamina voimassa, ennen kaikkea SSAP 2 (Disclosure of accounting policies), SSAP 9 (Stocks and long-term contracts) ja SSAP 21 (Accounting for leases and hire purchase contracts. DTI käynnisti vuonna 1998 Modern Company Law for a Competitive Economy hankkeen, jonka tavoitteena on luoda nykyaikainen, kilpailukykyinen ja 2000-luvun tarpeet täyttävä yhtiöoikeudellinen viitekehys, joka helpottaa yritystoimintaa ja kannustaa yritysten toimien läpinäkyvyyteen ja reiluun kaupankäyntiin sekä ennen kaikkea edistää brittiläisten yhtiöiden ja näin koko Yhdistyneen kuningaskunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia. Uuden yhtiölain tulee yhtäältä mahdollistaa mahdollisimman suuri vapaus yhtiön perustajille ja johdolle, toisaalta suojata yhtiön eturyhmiä. 10 Mitä tulee tilinpäätössäännöksiin, hankkeen ohjausryhmä ehdotti tilinpäätöksen laatimista koskevien Companies Actin aineellisten säännösten korvaamista viittauksilla ASB:n tai mahdollisesti perustettavan uuden standardikomitean tilinpäätösstandardeihin. Companies Actiin jäisivät ainoastaan säännökset tilinpäätöksen eri elementeistä (tase, tuloslaskelman korvaava suorituskykylaskelma (performance statement) ja kassavirtalaskelma) sekä 9 [1987] BCLC Ks. tarkemmin Mähönen (2001) s. 744 ss.

9 9 vaatimus poiketa standardeista tilanteessa jossa se on true and fair view n antamisen kannalta välttämätöntä. Tilinpäätöksen formaatti jäisi kuitenkin standardien varaan. Ongelmana on kuitenkin se, kuinka varmistetaan yhtäältä standardien tilinpäätösdirektiivien mukaisuus, toisaalta säilytetään julkisen vallan kontrolli standardienasettamisprosessissa. Ongelmaksi muodostuu myös se, miten standardien rikkominen voidaan sanktioida rikosoikeudellisesti tavalla, joka täyttää vuoden 1998 Human Rights Actin rikosoikeudellisilta sanktiono r- meilta edellyttämät selvyyden ja oikeusvarmuuden vaatimukset. Liian väljät standardit saattavat rikkoa näitä vaatimuksia, liian tiukat (formaalit) standardit taas vesittävät standardiperusteisen tilinpäätösnormiston idean eli joustavuuden. Lisäongelman muodostaa brittiläisten standardien suhde International Financial Accounting Standards Boardin (IASB) kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Financial Reporting Standards, IFRS). Ohjausryhmä suhtautuu periaatteessa positiivisesti brittiläisten standardien ja IFRS-standardien lähentämiseen. IFRS-standardien kehitys sitovaksi eurooppalaiseksi tilinpäätösstandardistoksi on kuitenkin epävarmaa, ja ohjausryhmä on päättänyt siirtää IFRS-kysymyksen ratkaistavaksi tulevaisuudessa. Ohjausryhmän antoi loppuraporttiloppuraporttinsa kesäkuussa Raportin mukaan Companies Actissa säädettäisiin ainoastaan kirjanpitovelvollisuudesta, true and fair view yleissäännöksestä, tilinpäätöksen osista, poikkeuksista konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sanktioista. Mitä tulee tilinpäätöksen formaattiin ja aineelliseen sisältöön, laissa olisi ainoastaan viittaus ASB:n ja mahdollisesti tulevaisuudessa IFRSstandardeihin. Tässä järjestelmässä itse ASB-standardeissa on otettava huomioon EY:n tilinpäätösdirektiivit ja niiden kehitys. 3.4 IFRS-standardit Suomalainen kirjanpitovelvollinen, jonka liikkeeseen laskemia arvopapereita on julkisen kaupankäynnin kohteena myös Euroopan talousalueen ulkopuolella jossakin OECD-valtiossa, saa laatia konsernitilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti noudattamatta KPL:n konsernitilinpäätöstä koskevia säännöksiä edellyttäen, että kirjanpitovelvollisen liikkeeseen laskemista äänioikeuden tuottavista osakkeista on yli puolet ulkomaalaisomistuksessa tilikauden tai sitä edeltäneen tilikauden päättyessä ja että laadittu konsernitilinpäätös on yhdenmukainen konsernitilinpäätösdirektiivin säännösten kanssa (KTMp konsernitilinpäätöksen laatimisesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla yleisesti käytetyn säännöstön mukaisesti (766/1998, IASKMp) 1 ja 2 ). Jos jossakin OECD-valtiossa, käytännössä Yhdysva l- loissa, on arvopaperin julkiseen kaupankäyntiin rinnastuvan kaupankäynnin edellytyksenä se, että asianomaisen arvopaperin liikkeeseenlaskija on laatinut konsernitilinpäätöksensä noudattaen muuta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla yleisesti käytettyä tilinpäätössäännöstöä kuin IFRS- 11 The Company Law Review Steering Group, Modern Company Law For a Competitive Economy: Final Report, Vols. I-II (July 2001), jäljempänä Final Report.

10 10 standardeja, käytännössä U.S. GAAPia, kirjanpitovelvollinen saa laatia konsernitilinpäätöksensä noudattaen tätä säännöstöä, mutta taaskin edellyttäen, että näin laadittava konsernitilinpäätös on yhdenmukainen konsernitilinpäätösdirektiivin säännösten kanssa. Ongelman ratkaisemiseksi Euroopan yhteisöjen komissio antoi helmikuussa 2001 ehdotuksensa asetukseksi kansainvälisten tilinpäätössuositusten soveltamisesta. 12 Ehdotuksen mukaan kaikkien Euroopan unionissa säännellyillä markkinoilla julkisesti noteerattujen yhtiöiden ja yhtiöiden, jotka valmistautuvat osakkeidensa noteeraamiseen pörssilistalla, ts. kaikkien sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla annetun direktiivin (93/22/ETY) mukaisilla säännellyillä arvopaperimarkkinoilla toimivien yritysten tai listautumistaan arvopaperien viralliselle pörssilistalle ottamista koskevien vaatimusten yhteensovittamisesta annetun direktiivi (79/279/ETY) mukaan valmistelevat yritysten olisi laadittava tai sen jälkeen alkavaa tilikautta koskevat konsolidoidut tilinpäätöksensä (konsernitilinpäätöksensä) EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen IFRSstandardien mukaisesti. Ehdotuksessa annetaan myös jäsenvaltioille mahdollisuus sallia tai vaatia hyväksyttyjen IFRS-standardien soveltamista vuositilinpäätösten valmistelussa sekä sallia tai vaatia IFRS-standardien soveltamista muiltakin kuin julkisesti noteeratuilta ja listautumista valmistelevilta yhtiöiltä. Ehdotuksen perustelujen mukaan jäsenvaltiot voisivat vaatia hyväksyttyjen IFRSstandardien yhdenmukaista noudattamista sellaisilla tärkeillä aloilla kuin pankki- tai vakuutustoiminnassa riippumatta siitä, onko yhtiöt noteerattu julkisesti. Ehdotuksella luotaisiin myös perussäännöt IFRS-standardien hyväksynnän täytäntöönpanojärjestelyn luomiseksi, täytäntöönpanoaikataulu sekä tarkistuslauseke, jotta ehdotettua kokonaislähestymistapaa voidaan arvioida. Ehdotuksen mukaan komissio nimeäisi ja hyväksyisi ne IFRS-standardit, joiden soveltaminen olisi tehtävä pakolliseksi, viimeistään vuoden 2002 loppuun mennessä. Ehdotettu asetus tulisi kuitenkin voimaan heti, jotta IFRS-standardien soveltaminen toteutuisi julkisesti noteeratuissa yhtiöissä mahdollisimman pian. Itse standardien soveltaminen tulisi yhtiöille pakolliseksi vuonna 2005, mutta siirtymäkauden aikana jäsenvaltiot voisivat kuitenkin ennakoida vaatimuksen tai sallia hyväksyttyjen IFRS-standardien käytön kaikissa tai tietyissä ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä. Jäsenvaltiot voisivat myös vapaasti soveltaa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka eivät olisi ristiriidassa ehdotetun asetuksen soveltamisalan tai tavoitteiden kanssa ja joilla sen soveltaminen voitaisiin turvata. Vaatimus, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden on sovellettava IFRSstandardeja, merkitsisi lisäystä tilinpäätösdirektiiveissä oleviin vaatimuksiin. Direktiivejä sovellettaisiin edelleen, jotta vertailtavuuden perustaso 12 Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälisten tilinpäätössuositusten soveltamisesta, KOM(2001) 80 lopullinen, COD 2001/0044, EYVL C 154 E, , s Komission ehdotusta on käsitelty sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. Yhteistä kantaa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu. ECOFIN-neuvosto pääsi kuitenkin poliittiseen yhteisymmärrykseen asiasta , mutta ei lopullisesta tekstistä. Näistä epävarmuustekijöistä johtuen viittaan asiassa ainoastaan komission ehdotukseen.

11 11 kaikkien EU:n osakeyhtiöiden kesken säilyisi. Näin rohkaistaisiin myös noteeraamattomia yhtiöitä, jotka eivät käytä IFRS-standardeja, siirtymään tilinpäätösdirektiivien vaatimuksista kehittyneempään tilinpäätösraportointiin, jota IFRS-standardit komission mukaan edustavat. Direktiivien noudattamista vaaditaan kaikilta yhtiöiltä, ja IFRS-standardien soveltaminen on julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeva lisävaatimus. IFRS-asetus olisi suoraan voimassa olevaa oikeutta, joten sitä ei tarvitsisi implementoida kansallisesti. Suomen on kuitenkin tehtävä ratkaisuja sen suhteen, laajennetaanko IFRS-standardien käyttöalaa noteerattujen yritysten ulkopuolelle ja yksittäisiin tilinpäätöksiin. Tässä yhteydessä on viimeistään selvitettävä OYL:n tilinpäätössäännösten suhde IFRS-standardeihin kunkin säännöksen osalta. 3.5 Sääntelyn rakenteen pohdintaa Pohjoismaissa omaksuttiin 1970-luvun alussa sääntelymalli, jonka mukaan osakeyhtiölaeissa on erillisiä, yleistä kirjanpitolainsäädäntöä tarkentavia tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa tämä malli saavutti tiensä pään 1990-luvulla, jolloin niissä säädettiin erilliset tilinpäätöslait ja siivottiin yhtiölait tilinpäätössäännöksissä. Tilinpäätöslakeihin otettiin samalla osakeyhtiöitä koskevia erillissäännöksiä. Suomessa on pysytty vanhalla linjalla ja säilytetty OYL 11 luvussa erillisiä, vain osakeyhtiöitä koskevia tilinpäätössäännöksiä. Sekä suomalaisessa että skandinaavisessa sääntelytekniikassa on yhtäältä etuja, toisaalta haittoja. 13 Suomalainen ratkaisu mahdollistaa suhteellisen keveän kirjanpito- ja tilinpäätöslain, koska laissa ei tarvitse antaa erityissäännöksiä eri yhteisömuodoista. Toisaalta ruotsalaista ja tanskalaista sääntelyä on järkiperäistetty erottamalla juoksevaa kirjanpitoa sääntelevä kirjanpitolaki ja tilinpäätöslaki toisistaan. Yhden kirjanpito- ja tilinpäätöslain malli ei sekään ole kuitenkaan mahdoton: Norjassa on päädytty sääntelemään sekä juoksevaa kirjanpitoa että tilinpäätöstä yhdessä laissa vaikka osakeyhtiölaissa ei olekaan erityisiä osakeyhtiötä koskevia tilinpäätössäännöksiä. Vaikka Suomen KPL sisältää sekä juoksevaa kirjanpitoa että tilinpäätöstä koskevat säännökset, se on esimerkiksi Ruotsin ÅRL:ia helpompilukuinen. Haittapuolena on luonnollisesti se, että KPL sisältää vain osan tilinpäätöstä koskevaa sääntelyä koska osa säännöksistä on yhteisölaeissa, esim. OYL 11 luvussa ja asunto-osakeyhtiölaissa. Alussa mainittu KPL 8 luvun 5 :n viimeinen virke on kuvaava esimerkki sekavuudesta. Voimassa olevan lain sisältö saattaa olla näin varsin hankala selvittää. Olisi varsin loogista, että kaikki tilinpäätösdirektiivien edellyttämät säännökset olisivat yhdessä laissa. Tilinpäätösdirektiivi soveltuu osakeyhtiön lisäksi avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä koskevaan Suomen lainsäädäntöön. Olisi mielekästä, että ainakin näitä kolmea yhteisömuotoa koskevat 13 Ks. SOU 1994:17 Del I s

12 12 tilinpäätössäännökset olisivat yhdessä laissa. Lisäksi, vaikka direktiivit eivät koske osuuskuntaa, olisi mielekästä ulottaa yhtenäinen sääntely myös siihen. Eräs vuoden 2001 osuuskuntalakiuudistuksen tavoitteita oli yhdenmukaista osuuskunnan sääntelyä suhteessa osakeyhtiöiden sääntelyyn. Uudessa OKL:ssa on säilytetty kirjanpitolainsäädännöstä erillisiä tilinpäätös- ja konsernisäännöksiä. Nämä OKL 6 luvun liite- ja toimintakertomustietovaatimukset ja ovat lisäksi kireämmät kuin EOKL d :n säännökset. Säännökset on kirjoitettu pitkälti OYL 11 luvun mallin mukaan lukuun ottamatta osuuskunnan ominaispiirteistä johtuvia säännöksiä. 14 Mikäli osakeyhtiön ja osuuskunnan (ja myös henkilöyhtiöiden) sääntelyn tavoitteena on säilyttää tilinpäätössääntöjen mahdollisimman pitkälle viety yhdenmukaisuus jatkossakin, olisi jo pelkästään sääntelyekonomisesti mielekästä koota säännökset yhteen lakiin ruotsalaiseen malliin. Näin säännösmuutokset eivät edellyttäisi kaikkien yhteisölakien muuttamista. Uudistus jatkaisikin edellä jaksossa 2 mainittua, vuonna 1998 toteutettua yhteisölakien yhtenäistämislinjaa. Eri yhteisömuotojen erityispiirteet olisi mahdollista toteuttaa erillissäännöksin ruotsalaiseen tapaan. Mikäli kaikki tilinpäätössäännökset koottaisiin yhteen lakiin, olisi mielekästä harkita, jälleen kerran ruotsalaisia esikuvia seuraten, juoksevaa kirjanpitoa koskevien säännösten ja tilinpäätössäännösten erottamista toisistaan erillislakeihin. Samanaikaisesti on huomioitava arvopaperimarkkinalainsäädännössä oleva tilinpäätössääntely. SäänKMp:n tilinpäätöstä koskevat säännökset eivät perustu mihinkään EY-säännökseen. AML 2 luvun 6 :n esitöissä todetaan valtiovarainministeriön päätöksestä: 15 Päätöksessä edellytettäisiin nykyistä laajemmin tietoja käyttöomaisuuden jaksottamisesta ja arvostamisesta sekä yksikkökohtaisia tietoja ja tietoja yhtiön omistajien ja osakkuusyhtiöiden kanssa tehdyistä liiketoimista. Systemaattisesti olisin taipuvainen kannattamaan Ruotsin mallia ja kokoamaan kaikki tilinpäätössäännökset yhteen lakiin. Ensisijaisesti pidän parhaimpana ratkaisuna uuden kirjanpitolain ja siitä erillisen tilinpäätöslain säätämistä. Kirjanpitolakiin otettaisiin säännökset juoksevasta kirjanpidosta, kirjanpitoaineistosta ja käytettävistä menetelmistä. Tilinpäätöslakiin otettaisiin säännökset tilinpäätöksen sekä osavuosikatsauksen ja vuosikatsauksen laatimisesta ja julkaisemisesta. Tilinpäätöslakiin otettaisiin tarvittaessa eri yhteisömuotoja (osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö jne.) koskevia erityissääntöjä. Yhteisölakien ja AML:n tilinpäätöstä koskevat erillissäännökset kumottaisiin kokonaisuudessaan ja otettaisiin tarvittaessa tilinpäätöslakiin. Tilinpäätössäännösten irrottamisessa osakeyhtiölaista on kuitenkin onge l- mia. Eriyttäminen merkitsisi historiallista suunnanmuutosta. Vaikka OYL 11 luku on säännösten tasolla nuori, sen taustalla oleva ruotsalainen ajattelut a- 14 Ks. HE 176/2001 vp s HE 318/1992 vp s. [Yksityiskohtaiset perustelut AML 2 luvun 6 :n kohdalla]

13 13 pa on ollut vallitseva lähes koko 1900-luvun. Se, että Ruotsissa historiallinen jatkumo on katkaistu, ei ole argumentti seurata Ruotsia. On myös huomattava, että erityissäännösten tekniikka on säilytetty uudessa OKL:ssa, johon on säädetty erilliset tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevat säännökset (OKL 6 luku). Tilinpäätössäännösten kokoamisen tiellä olisi lisäksi suuria organisatorisia ongelmia. Tilinpäätössäännösten valmisteluvastuu jakautuu Suomessa ainakin kolmelle eri ministeriölle. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee yleisen kirjanpitolainsäädännön, oikeusministeriö yleisen osakeyhtiölainsäädännön ja valtiovarainministeriö arvopaperimarkkinalainsäädännön. Koska vetovastuu kirjanpito- ja tilinpäätöslainsäädännön kehittämisestä on kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ehdotuksen säännösten keskittämisestä on lähdettävä sieltä. Niin kauan kuin sellaista ehdotusta ei ole tehty, on epärealistista lähetä ehdottamaan oikeusministeriöstä käsin sellaisia säännöksiä. Sinänsä keskittämisestä olisi etuja: vaikka valmistelu keskitettäisiin kauppa- ja teollisuusministeriöön, yhteistyö muiden ministeriöiden kanssa olisi välttämätöntä, jotta sekä yleisen kirjanpitolainsäädännön, osakeyhtiöoikeuden että arvopaperimarkkinaoikeuden intressit tulisivat selkeästi otetuksi huomioon. Olenkin seuraavassa tyytynyt tarkastelemaan OYL 11 luvun säännöksiä ainoastaan siltä kannalta, ovatko ne välttämättömiä vai olisiko ne syytä kumota. Mikäli olen päätynyt ehdottamaan niiden säilyttämistä, niistä tulisi säätää edelleen osakeyhtiölaissa vaikka pitäisinkin periaatteellisesti parempana niiden siirtämistä kirjanpito- ja tilinpäätöslainsäädäntöön. Mitä tulee IFRS-standardeihin, OYL:n tilinpäätössäännöksiä arvioitaessa on muistettava, että osakeyhtiöiden tilinpäätökset saattavat tulevaisuudessa olla nykyistä heterogeenisimpia. Varmuudella voidaan sanoa, että osa yhtiöistä laatii IFRS-asetuksen velvoittamana konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Saattaa olla, että Suomi ainakin sallii ainakin osan näistä yhtiöistä laatia myös yksittäistilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaan. Ei kuitenkaan ole luultavaa, että Suomi velvoittaisi nämä osakeyhtiöt laatimaan myös yksittäistilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaan. Vielä epätodennäköisempää on, että Suomi velvoittaisi kaikki yhtiöt laatimaan tilinpäätöksensä ja konsernitilinpäätöksensä IFRS:n mukaan vaikka se voikin sen sallia. Vielä epävarmempaa on, voiko Suomi kieltää osaa yhtiöitä laatimasta tilinpäätöksiään ja konsernitilinpäätöksiään IFRS:n mukaan. On siis todennäköistä, että Suomessa on voimassa kaksi tilinpäätösnormistoa, IFRS ja kotimainen, johon tulee vaikuttamaan sekä paine yhdenmukaistaa kotimaisia säännöksiä kohti IFRS:ää, tilinpäätösdirektiivien muutokset, joilla direktiivejä lähennetään IFRS:ään sekä kotimainen tulkintakäytäntö, ennen kaikkea kirjanpitolautakunnassa, jolla pyritään tulkinnan kautta lähentämään kotimaisia säännöksiä IFRS:ään. Tämä trendi on ollut käynnissä useamman vuoden kirjanpitolautakunnan vedotessa yleisohjeissaan ja lausunnoissaan suoraan IFRS-standardeihin ja IASB:n pysyvän tulkintakomitean (International Financial Reporting Interpretations Committee, IFRIC) SIC-tulkintoihin.

14 Tämä huomioon ottaen OYL:n tilinpäätössäännösten tulee siis toimia 14 1) KPL-yksittäistilinpäätösympäristössä 2) IFRS-yksittäistilinpäätösympäristössä 3) KPL-konsernitilinpäätösympäristössä ja 4) IFRS-konsernitilinpäätösympäristössä. Sääntelytekniikassa on valittavana useita eri vaihtoehtoja. OYL:iin voidaan ottaa erilliset säännökset KPL-yhtiöitä ja IFRS-yhtiöitä varten sekä konsernitilinpäätöksen että yksittäisen tilinpäätöksen osalta. Toisaalta säännöksistä voidaan tehdä KPL:sta ja IFRS:stä täysin irralliset. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu perustellulta koska lähtökohtaisesti OYL:iin tulee ottaa ainoastaan säännökset, jotka täydentävät yleisiä tilinpäätössäännöksiä osakeyhtiöiden osalta. Tähän ei kuitenkaan aina ole mahdollisuutta, koska OYL:iin on otettu sellaisia pakollisia tilinpäätöstä koskevia säännöksiä, jotka johtuvat esim. tilinpäätösdirektiivien vaatimuksista kuten seuraavasta ilmenee. Seuraavassa arvioidaan yksityiskohtaisesti OYL 11 luvun säännöksiä ja niiden uudistamistarpeita sekä ehdotan tarvittavia säännösmuutoksia. 4 OYL 11 luvun säännösten yksityiskohtainen arviointi 4.1 Erillisen sääntelyn tarve Peruste sille, että osakeyhtiöstä ja osuuskunnasta on annettava yleisen kirjanpitolainsäädännön vaatimukset ylittäviä tietoja on näiden pääomayhtiö i- den osakkaiden rajattu vastuu. Näin on ollut aina ensimmäistä modernista osakeyhtiölaista, Englannin vuoden 1844 Joint Stock Companies Actista alkaen 16 ja sama on eksplikoitu Suomen uuden OKL:n esitöissä: 17 Täydentävät tiedot ovat tarpeen erityisesti velkojien ja muiden sivullisten kannalta sen vuoksi, että osuuskunta, kuten osakeyhtiökin, toimii omistajien rajoitetulla vastuulla. Erityisesti tämä koskee yhtiön omaa pääomaa koskevia tietoja mutta myös yhtiön suhdetta sen johtoon ja hallitseviin osakkaisiin. Kirjanpitolakia koskeva erillinen sääntely on edelleen perusteltua. 4.2 OYL:n suhde KPL:iin ja AML:iin (OYL 11 luvun 1 ) Kuten edellä on todettu, OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin mukaan tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja OYL:n 11 luvun säännösten mukaan. Kirjanpitolailla ei tarkoiteta pelkästään KPL:a vaan myös kaikkia sen no- 16 Ks. Jukka Mähönen, Tulo ja pääoma. Kirjanpidon merkitys osakeyhtiön sääntelyssä (2001) s HE 176/2001 vp s. 89.

15 15 jalla annettuja säännöksiä, joiden noudattamiseen osakeyhtiömuotoiset kirjanpitovelvolliset (ks. KPL 1 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohta) ovat KPL:n mukaan sidottuja. Tilinpäätöksestä on runsaasti säännöksiä KPL:n ulkopuolella, ennen kaikkea KPA:ssa ja IASKMp:n kautta IFRSstandardeissa. Itse asiassa suuri osa niistä kysymyksistä, joista OYL 11 luvussa säädetään, on säädetty KPL:n ulkopuolella (esim. OYL 11 luvun 6, jossa viitataan osakeyhtiön tasekaavaan, josta säädetään KPA 1 luvun :ssä). OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin säännös on tarkoitettu informatiiviseksi eikä sillä ole itsenäistä merkitystä. Sen säilyttämistä voidaan kuitenkin perustella traditiolla. Lisäksi uuteen OKL:iin otettu vastaava säännös (6 luvun 1 :n 1 momentti). OKL:n säännöksen sanamuoto on kuitenkin väljempi: sen mukaan tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja koko OKL:n (eikä vain lain 6 luvun) säännösten mukaisesti. Vastaava kielellinen tarkennus on perusteltu myös OYL:ssa koska siinä on tilinpäätöstä koskevia säännöksiä myös 11 luvun ulkopuolella (esim. nykyiset OYL 12 luvun 3 b :n arvonkorotusrahaston kirjanpitokäsittelyä koskevat säännökset). Julkisten yhtiöiden, jotka ovat laskeneet liikkeelle julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita, on kirjanpitolainsäädännön ja OYL:n säännösten lisäksi noudatettava AML 2 luvun 6 :n ja sen nojalla SäänKMp:n tilinpäätössäännöksiä. AML on kuitenkin KPL:iin nähden erityislaki, joten AML:n ja sen perusteella annettuja tilinpäätössäännöksiä ei tarvitse OYL:ssa erikseen huomioida. Kuten edellä on todettu, IFRS-asetuksen voimaantulosta seuraa todennäköisesti, että osakeyhtiöiden tilinpäätössäännökset eriytyvät KPL- ja IFRStilinpätöksiin ja -konsernitilinpäätöksiin. Osaan yhtiöistä sovelletaan IFRSstandardeja, mahdollisesti vain konsernitilinpäätöksen osalta mutta kansallisesta päätöksestä riippuen myös yksittäisiin tilinpäätöksiin Osaan yhtiöistä sovelletaan KPL:a. OYL 11 luvun säännökset tulee sopeuttaa tällaiseen kahden järjestelmän malliin. Teknisesti IFRS-standardien voimaantulo ei aiheuta muutostarvetta OYL 11 luvun 1 :n 2 momenttiin koska KPL:iin otetaan todennäköisesti viittaussäännnös standardeihin, jolloin OYL 11 luvun 1 :n 2 momentin viittaussäännös kattaisi myös IFRS-standardit. Säännösehdotus: Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja tämän lain säännösten mukaisesti. 4.3 Tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajille (OYL 11 luvun 2 ) KPL 3 luvun 6 :n (629/2001) mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Säännös tuli voimaan ; aiemmin määräaika oli kolme kuukautta. Säännösmuutoksen tarkoitus oli saattaa määräaika vastaamaan yhteisöveroilmoitukselle asetettua määräai-

16 16 kaa. 18 Vastaava säännös on AKYL 9 luvun 2 :n 3 momentissa (298/1998), mutta ei OYL:ssa tai OKL:ssa, joten osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin sovelletaan tältä osin KPL:a. Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen vo i- daan ottaa määräys KPL 3 luvun 6 :ää lyhyemmästä tilinpäätöksen laatimisajasta. 19 OYL 9 luvun 5 :n 1 momentin mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiöjärjestysmääräyksellä tätäkin määräaikaa voidaan lyhentää. 20 Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä, jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen lausunto niistä. OYL 11 luvun 2 :n (294/1998) mukaan tilinpäätös on kuitenkin annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen varsinaista yhtiökokousta. Säännös on säilynyt OYL:n voimassa olon ajan muuttamattomana: OYL:n vuoden 1997 suuruudistuksessakaan siihen ei puututtu, ei myöskään KPL:a säädettäessä. Säännöstä perusteltiin vuonna 1977 seuraavasti: 21 Määräajan asettaminen on ollut välttämätöntä 10 luvun 10 :n 1 momentin vuoksi, jonka mukaan tilintarkastajien on luovutettava kertomuksensa hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Niin ikään on huomattava, että 9 luvun 9 :n 4 momentin mukaan hallituksen tulee vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta pitää tilinpäätöstä koskevat asiakirjat osakkeenomistajien nähtävänä. Jos asiakirjojen luovutus tapahtuu säädettyä myöhe m- min, voivat hallitus ja toimitusjohtaja joutua vastuuseen syntyneestä vahingosta. Tilinpäätöksen pätevyyteen määräajan noudattaminen ei vaikuta. OYL 10 luvun 10 on kumottu tilintarkastuslain (936/1994, TTL) säätämisen yhteydessä. Vastaavansisältöinen säännös sisältyy kuitenkin TTL 19 :n 1 momenttiin, jonka mukaan tilintarkastuskertomus on luovutettava yhteisön tai säätiön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. 22 OYL 9 luvun 9 :n 4 momentti on voimassa muuttamattomana. OKL 6 luvun 1 :n 3 momentin mukaan tilinpäätös on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä varsinaista osuuskunnan kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettaviksi. Säännöstä perustellaan esitöissä ainoastaan sillä perusteella, että vastaava säännös oli EOKL 79 a :n 3 momentissa ja osakeyhtiöiden osalta OYL 11 luvun 2 :n 3 momentissa. 23 OYL 11 luvun 2 :n säännös ei perustu yhtiödirektiiveihin vaan sen perusta on Ruotsin osakeyhtiölaeissa, vuoden 1944 osakeyhtiölain (lagen (1944:705) om aktiebolag), 98 :ssä ja myöhemmin vuonna 1995 kumotus- 18 HE 189/2000 vp. 19 Ks. Pauli Koski & Gerhard af Schultén (Seppo Villan avustuksella), Osakeyhtiölaki selityksin II (4., uud. p. 2000) s Ks. Koski & af Schultén Villan avustuksella (2000) s HE 27/1977 vp s Ks. HE 295/1993 vp. 23 HE 176/2001 vp.

17 17 sa ABL 11 luvun 3 :n 1 momentissa, joissa oli vastaavansisältöinen säännös. Säännöksen ottamista ABL:iin perusteltiin sillä, että tilintarkastajille tuli taata jonkinlainen minimiaika tarkastuksen suorittamiseksi. 24 Säännöstä ei voi pitää Suomessakaan enää tarpeellisena. Asia voidaan jättää yhtiön johdon ja tilintarkastajien väliseksi asiaksi. Johdon ja tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuta OYL 11 luvun 2 :n 3 momentin säännös ei ratkaise. On selvää, että huolellisesti toimiva yhtiön johto luovuttaa tilinpäätöksen tilintarkastajille välittömästi sen valmistuttua ja tilintarkastajat myös sellaista menettelyä vaativat. OYL 11 luvun 2 :n 3 momentissa käytetään termiä tilinpäätös. Koska KPL 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen, on kirjallisuudessa 25 saivarreltu, että tase-erittelyjä ei esillä olevan lainkohdan mukaan tarvitse antaa tilintarkastajille, joskin myös ne on esitettävä tilintarkastajille, kun he sitä vaativat. KPL 3 luvun 13 :n 1 momentin mukaan tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt, joiden sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksella. KPL 3 luvun 13 :n 2 momentin mukaan taseerittelyjä ja liitetietojen erittelyjä ei ilmoiteta rekisteröitäviksi. KPA 5 luvun 1 :n 1 momentin mukaan tase-erittelyinä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava kirjanpitovelvollisen taseeseen tilikauden päättyessä merkitty pysyvät vastaavat, vaihtuvat vastaavat, vieras pääoma sekä pakolliset varaukset. Olisi erikoista, jos tase-erittelyjä ei annettaisi OYL 11 luvun 2 :n 3 momentin ja KPL 3 luvun 1 :n 1 momentin sanamuotoihin vedoten tilintarkastajille. Tällaisten väärinkäsitysten syntyminen osoittaa kuitenkin, että OYL 11 luvun 2 :n 3 momentti on nykyisellään tulkinnanvarainen. OYL 11 luvun 2 :n 3 momentin säännöksen esikuvakin on hävinnyt. ABL 11 luvun 3 :n 1 momentti on kumottu ÅRL säädettäessä muun ABL 11 luvun mukana. ÅRL:ssa ei enää ole vastaavaa säännöstä. Säännösehdotus: OYL 11 luvun 2 voidaan tarpeettomana kumota. 4.4 Oman pääoman erät (OYL 11 luvun 6 ) OYL 11 luvun 6 :n (294/1998) mukaan sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, ylikurssirahasto, vararahasto ja arvonkorotusrahasto. Muut rahastot ovat vapaata omaa pääomaa. Tilikauden voitto ja voitto edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen vapaan oman pääoman lisäyksenä, tilikauden tappio ja tappio edellisiltä tilikausilta sen vähennyksenä. Pääomalaina merkitään sidotun ja vapaan pääoman jälkeen erityiseksi eräksi omaan pääomaan. Kun OYL 11 lukua vuonna 1998 siivottiin KPL:n kanssa päällekkäisistä säännöksistä, todettiin, että osakeyhtiön taseessa ei tilinpäätösdirektiivin 24 Ks. SOU 1971:15 s. 276; Prop. 1975:103 s Koski & af Schultén (2000) s. 248.

18 18 tasekaavojen johdosta voi olla otsikoita vapaa oma pääoma ja sidottu oma pääoma. Nämä käsitteet kuitenkin pysytetään OYL:ssa lakiteknisinä apuvälineinä, jottei niiden sisältöä olisi tarpeen toistaa aineellisissa säännöksissä. Samassa yhteydessä tarkennettiin OYL 5 luvun mukaisen pääomalainan taseasemaa. 26 Tilinpäätösdirektiivi sallii jäsenvaltioille kahden valinnaisen tasekaavan ja neljän valinnaisen tuloslaskelmamallin soveltamisen. Tase voidaan laatia joko horisontaalisen tai vertikaalisen kaavan mukaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tasetta esitettäessä noudatetaan jompaakumpaa tai molempia direktiivin 9 ja 10 artiklassa annetuista kaavoista. Jos jäsenvaltio antaa säännökset molemmista kaavoista, se voi sallia, että yhtiöt valitsevat niistä jommankumman (8 artikla). Horisontaali tase (9 artikla) on muotoa varat = velat + oma pääoma. Vertikaalisen taseen (10 artikla) vähennyslaskukaava lähtee liikkeelle varoista, joista vähennetään lyhytaikainen vieras pääoma, jolloin erotuksena saadaan varat yhteensä vähennettynä lyhytaikaisella vieraalla pääomalla, josta puolestaan vähennetään muu vieras pääoma ja varaukset, jolloin saadaan oma pääoma. Suomessa on sallittu ainoastaan 9 artiklan mukainen horisontaali tase (KPA 1 luvun 6 :n 1 momentti). Tuloslaskelma voidaan samoin laatia joko vertikaalisen (23 ja 25 artikla) tai horisontaalisen (24 ja 26 artikla) kaavan mukaan. Sekä vertikaalisen että horisontaalisen kaavan mukainen tuloslaskelma voidaan laatia joko kululajittaisen (23 ja 24 artikla) tai toiminnoittaisen (25 ja 26 artikla) jaon mukaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tuloslaskelmaa esitettäessä noudatetaan jotakin tai joitakin näistä kaavoista. Jos jäsenvaltio antaa säännökset useammasta kuin yhdestä kaavasta, se voi sallia, että yhtiöt valitsevat jonkin niistä. Suomessa on sallittu ainoastaan vertikaalisen tuloslaskelman kaava joka voidaan laatia joko kululajikohtaisesti (KPA 1 luvun 1 :n 1 momentti) tai toimintokohtaisesti (2 :n 1 momentti). Käytettiinpä mitä tahansa näistä kaavoista, niissä luetellut erät on ilmoitettava taseessa ja tuloslaskelmassa erillisinä ja kaavoissa säädettyä järjestystä noudattaen. Eriä saadaan jaotella artikloiden jaottelua yksityiskohtaisemmin kunhan noudatetaan annettuja kaavoja. Uusia eriä voidaan myös lisätä, jos ne eivät sisällöltään kuulu mihinkään kaavoissa mainituista eristä. Jäsenva l- tiot voivat kansallisessa lainsäädännössään vaatia tällaisen yksityiskohtaisemman jaottelun noudattamista tai tällaisten uusien erien lisäämistä (4 artiklan 1 kohta). Taseen ja tuloslaskelman muoto ei saa kuitenkaan vaihdella tilikaudesta toiseen. Muutokset ovat sallittuja vain poikkeustapauksissa, ja tällöin on liitetiedoissa esitettävä selvitys muutosten syystä (3 artikla). Tilinpäätösdirektiivin 9 artiklan mukaan oma pääoma jakaantuu taseessa seuraaviin eriin: I. Merkitty pääoma (jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä tähän kohtaan. Siinä tapauksessa merkityn 26 HE 8/1998 vp.

19 19 pääoman ja maksettavaksi vaaditun pääoman määrät on ilmoitettava erikseen). II. Ylikurssi III. Arvonkorotusrahasto IV. Rahastot 1. Lakisääteiset rahastot, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tällaisia rahastoja. 2. Rahastot omia osakkeita tai osuuksia varten, jos kansallinen lainsäädäntö edellyttää tällaisia rahastoja, edellä sanotun rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista. 3. Yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätyt rahastot. 4. Muut rahastot. V. Edellisten tilikausien tulos VI. Tilikauden tulos (jollei kansallisen lainsäädännön mukaan tätä erää ole merkittävä vastaavien F kohtaan tai vastattavien E kohtaan). Säännöksessä viitatun toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin (77/91/ETY, pääomadirektiivi) 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan jos yhtiö jäsenvaltion lainsäädännön mukaan saa hankkia omia osakkeitaan ja jos se saa merkitä osakkeet taseessa vastaaviin, vastattavissa tulee rahastoida saman suuruinen määrä, jota ei voida jakaa. Säännöksestä tulee tarkemmin puhe jäljempänä. Tilinpäätösdirektiivin 9 artiklan säännösten mukaisesti on KPA 1 luvun 6 :n 1 momentin taseen kaavassa säädetty omasta pääomasta: I Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma II Ylikurssirahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut rahastot 1. Omien osakkeiden tai osuuksien rahasto 2. Vararahasto 3. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot 4. Muut rahastot V Edellisten tilikausien voitto (tappio) VI Tilikauden voitto (tappio) Tilinpäätösdirektiivin 9 artiklan tasekaavassa ei ole erillistä kohtaa pääomalainoille. Kuten todettu, direktiivin 4 artiklan mukaan uusia eriä voidaan lisätä, jos ne eivät sisällöltään kuulu mihinkään kaavoissa mainituista eristä. Jäsenvaltiot voivat jopa vaatia tällaisen uusien erien lisäämistä. Eräänä esimerkkinä tällaisesta uudesta erästä ovat osakkeet, jotka tilinpäätösdirektiivien mukaan ovat omaa pääomaa mutta IFRS-standardien mukaan vierasta pääomaa. Tällaiset erät tulisi direktiivien ja IFRS:n välisen eron rajoittamiseksi merkitä erillisenä eränä omaan pääomaan. 27 Vastaavaa argumentaatiota noudattaen myös pääomalainat, vaikka ne tulisi kirjata IFRSstandardien mukaan vieraaseen pääomaan, saatettaisiin kirjata omaan pääomaan. Tästä seuraisi, että IFRS:n mukaan velaksi luokiteltavien pääomalainojen merkitseminen OYL 11 luvun 6 :n mukaisesti erilliseksi eräksi omaan pääomaan olisi tilinpäätösdirektiivin mukainen ratkaisu. 27 Selvitys SIC-tulkintojen 1-25 ja EU:n tilinpäätösdirektiivien yhdenmukaisuudesta. Euroopan komissio, Sisämarkkinoiden pääosasto, sisämarkkinat ja rahoitusmarkkinat (6901/2001, helmikuu 2001).

20 20 OYL 11 luvun 6 :n säännös on tällä hetkellä tarpeellinen. Sidotun oman pääoman käsitettä käytetään hyväksi OYL 5 luvun 1 :n 1 momentin 2 kohdassa, 6 luvun 4 :n 1 momentissa ja 5 :n 1 momentissa, 11 luvun 11 :n 1 momentissa, 14 a luvun 1 :n 3 momentissa ja 17 luvun 1 :n 2 momentissa. Vapaan oman pääoman käsitettä käytetään puolestaan OYL 6 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdassa sekä 11 luvun 6 a :ssä ja 11 :n 1 momentissa, 12 luvun 2 :n 1 ja 3 momentissa, 3 :n 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa sekä 3 b :ssä. Mikäli sidottu ja vapaa oma pääoma jouduttaisiin näissä kohdin määrittelemään joka kerta erikseen, OYL:n sanonnoista muodostuisi väistämättä raskaita. Ongelma ei ole kuitenkaan kohtuuttoman vaikea kuten alla on esitetty. Toisaalta uudessa OKL:ssa ei enää jaotella oman pääoman eriä sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. OKL 6 luvun 2 :n 1 momentissa ainoastaan luetellaan osuuskunnan oman pääoman erät (osuuspääoma, lisäosuuspääoma, sijoitusosuuspääoma, ylikurssirahasto, arvonkorotusrahasto, vararahasto, ylijäämä tai tappio, pääomalainat). Perusteluna tälle on, että sidottu ja oma pääoma ovat nimikkeinä harhaanjohtavia koska vapaa oma pääoma ei osoita osuuskunnan jakokelpoisia varoja ja koska sidotun oman pääoman erät ovat keskenään hyvin erilaisia. 28 OKL:n voitonjakoa koskevassa perussäännöksessä (OKL 8 luvun 3 ) vapaa oma pääoma on korvattu jakokelpoisen ylijäämän käsitteellä. Jakokelpoinen ylijäämä muodostuu säännöksen mukaan viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisesta ylijäämästä ja vapaista rahastoista vähennettynä sellaisella taseen osoittamalla tappiolla, jota ei ole vähennetty ylijäämästä, taseeseen aktivoituja perustamismenoja vastaavalla määrällä, taseeseen aktivoituja tutkimusmenoja ja muita kuin KPL 5 luvun 8 :ssä tarkoitettuja kehittämismenoja vastaavalla määrällä ja määrä, joka osuuskunnan sääntöjen mukaan on siirrettävä vararahastoon, käytettävä muuhun tarkoitukseen tai muutoin jätettävä jakamatta. OYL:n kannalta selkeämpi lainsäädäntötekniikka olisi yhtenäistää osakeyhtiön omaa pääomaa koskeva sääntely yhdistämällä nykyinen OYL 11 luvun 6 ja eri oman pääoman lajeja (osakepääoma, vararahasto, ylikurssirahasto, arvonkorotusrahasto ja pääomalaina) koskeva aineellinen sääntely. Oman pääoman lajeja koskevat säännökset voitaisiin sijoittaa joko erilliseen OYL:n tilinpäätöslukuun kuten nykyään tai niiden säännösten yhteyteen, joissa säännöstä hyödynnetään eniten, ts. OYL:n varojenjakosäännösten yhteyteen. Järkevintä olisi sijoittaa tilinpäätöslukuun oman pääoman lajeja, niiden yhtiöoikeudellista perusluonnetta (jakokelvottomuus ja jakokelpoisuus) sekä kartuttamista ja vähentämistä koskevat aineelliset säännökset ja sijoittaa varsinaista varojenjakoa (voitonjako, osakepääoman alentaminen, osakkeiden lunastaminen) koskevat muodolliset ja aineelliset säännökset erilliseen lukuun kuten nykyään. Säännösehdotus: OYL 11 luvussa tulisi säätää oman pääoman eristä ja niiden luonteesta suhteessa erien jakokelpoisuuteen. Luvussa olisi säännökset osakepääomasta, muista jakokelvottomista eristä sekä jakokelpoisista eristä. 28 ks. HE 176/2001 vp s. 89.

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302. Laki. N:o 294. osakeyhtiölain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302. Laki. N:o 294. osakeyhtiölain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 N:o 294 302 SISÄLLYS N:o Sivu 294 Laki osakeyhtiölain muuttamisesta... 1047 295 Laki osuuskuntalain 9 luvun muuttamisesta... 1050

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 189/2000 vp).

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 189/2000 vp). Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 189/2000 vp). Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM

Lisätiedot

EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta

EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi osakeyhtiölain, osuuskuntalain 9 luvun, asunto-osakeyhtiölain 6 luvun, asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 8 luvun, avoimesta

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta)

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Sivulla 1, johtolauseessa on: kumotaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 1 :n 3 ja 4 momentti, 2 :n

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 19. marraskuuta 2002 PE 319.720/34-42 TARKISTUKSET 34-42 Mietintöluonnos (PE 319.720) Marianne L.P. Thyssen Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖSMALLIT JA OHJEISTUS

OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖSMALLIT JA OHJEISTUS Jukka Hämäläinen OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖSMALLIT JA OHJEISTUS Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa Osakeyhtiön tilinpäätösmallit ja ohjeistus -kirja : shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijä

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan. HE 220/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n ja säätiölain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Finanssivalvonnan standardin 3.1 muutokset

Finanssivalvonnan standardin 3.1 muutokset Finanssivalvonnan standardin 3.1 muutokset Tilinpäätös ja toimintakertomus Esityksen rakenne Nykyisen 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus laajuus ja rakenne Uudet Fivan sääntelyn ohjeet Esitystekniset

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

HE 208/2016 vp. Kirjanpitolain muuttaminen. Talousvaliokunta Mika Björklund

HE 208/2016 vp. Kirjanpitolain muuttaminen. Talousvaliokunta Mika Björklund HE 208/2016 vp. Kirjanpitolain muuttaminen Talousvaliokunta 9.11.2016 Mika Björklund HE 208/2016 vp kirjanpitolain muuttamiseksi 1. Ei-taloudelliset tiedot (NFI, non-financialinformation) Tilinpäätösdirektiivin

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (5) 3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vuoden 2005 alusta lähtien yritykset, joiden liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Timo Kaisanlahti Jarmo Leppiniemi RATKAISUJA TILINPÄÄTTÄJÄN ONGELMIIN

Timo Kaisanlahti Jarmo Leppiniemi RATKAISUJA TILINPÄÄTTÄJÄN ONGELMIIN Timo Kaisanlahti Jarmo Leppiniemi RATKAISUJA TILINPÄÄTTÄJÄN ONGELMIIN Alma Talent Helsinki 2017 4., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-3250-7 ISBN 978-952-14-3251-4

Lisätiedot

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta Laki kirjanpitolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 2, 2 a, 3, 4, 12 ja 13, sellaisina kuin ne ovat, 2, 2 a, 3 ja 4 laissa 1620/2015, 12 laeissa

Lisätiedot

EUFEX YHTEISÖPALVELUT OY TASEKIRJA V-tunnus

EUFEX YHTEISÖPALVELUT OY TASEKIRJA V-tunnus EUFEX YHTEISÖPALVELUT OY TASEKIRJA 01.01.2013-31.12.2013 EUFEX YHTEISÖPALVELUT OY 1 TILINPÄÄTÖS 31.12.2013 Tase Tuloslaskelma Liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio on laatinut tämän ilmoituksen työryhmän pidettävässä kokouksessa käytäviä keskusteluja varten.

Puheenjohtajavaltio on laatinut tämän ilmoituksen työryhmän pidettävässä kokouksessa käytäviä keskusteluja varten. Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2001 (20.06) (OR. en) 9542/01 Toimielinten välinen asia: 2001/0044 (COD) LIMITE PUBLIC DRS 28 CODEC 517 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN LUOTTOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN LUOTTOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN LUOTTOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla seuraavan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

10067/17 vpy/elv/si 1 DGG 1C

10067/17 vpy/elv/si 1 DGG 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2015/0270 (COD) 2016/0360 (COD) 2016/0361 (COD) 2016/0362 (COD) 2016/0363 (COD) 2016/0364 (COD) 10067/17 EF 117

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kaupunginhallitus 156 03.04.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 37 02.05.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 44 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.05.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 149/02.06.01.03/2017

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0189 (COD) 11667/17 JUSTCIV 189 CODEC 1312 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 9. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslain siirtymäsäännöstä siltä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Metsähallituksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Metsähallituksesta annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 270/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 270/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 270/2006 vp Hallituksen esitys laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (HE 174/2006

Lisätiedot

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset 1 Oikeusministeriö Eurooppayhtiölaki-työryhmä/jj 17.10.2003 Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 139/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelain 27 :n 3 momenttia. Lain siirtymäsäännöksen

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto... 15

SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto... 15 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 15 1 luku Yleiset säännökset... 19 1 Oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuus... 20 1 a Luonnollisen henkilön kirjanpitovelvollisuus.... 23 2 Kahdenkertainen kirjanpito... 27

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ 1 (7 ) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan ja sijoituspalveluyrityksistä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.1.2013 COM(2013) 15 final 2013/0010 (COD) C7-0021/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGTlupajärjestelmän

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SYSOPEN DIGIA OYJ HALLITUKSEN EHDOTUKSET

SYSOPEN DIGIA OYJ HALLITUKSEN EHDOTUKSET SYSOPEN DIGIA OYJ HALLITUKSEN EHDOTUKSET SysOpen Digia Oyj:n ( Yhtiö ) hallitus ehdottaa, että Yhtiön 28.2.2007 pidettävä varsinainen yhtiökokous päättäisi jäljempänä tarkemmin määritellyistä asioista.

Lisätiedot

LAUSUNTO (6) Lausuntopyyntö

LAUSUNTO (6)  Lausuntopyyntö LAUSUNTO 30.8.2016 1 (6) kirjaamo@tem.fi paivi.lahtinen@tem.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä HT-,

Lisätiedot

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin Pellervo Päivä 2013 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Miksi uusi osuuskuntalaki? valmistelulle aseteut tavoitteet: osuuskuntien

Lisätiedot

Oy Höntsy Ab, Tilinpäätös Oy Höntsy Ab

Oy Höntsy Ab, Tilinpäätös Oy Höntsy Ab Oy Höntsy Ab Tilinpäätös ajalta 1.7.2016-30.6.2017 1 OY HÖNTSY AB Pirkankatu 53 A 4 33230 Tampere Kotipaikka Tampere Y-tunnus 2352244-2 Sisällys Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Mikroyrityksen liitetiedot 6

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 22.12.2006 KOM(2006) 913 lopullinen 2006/0301 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.

HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9. HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 98/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 98/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 98/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi osakeyhtiölain,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

AJANKOHTAISET LAKIASIAT

AJANKOHTAISET LAKIASIAT AJANKOHTAISET LAKIASIAT Varatuomari Kari Lehto Pellervo-Seura Pellervon Päivä 11.4. MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET OSUUSTOIMINNAN KANNALTA EUROOPPAOSUUSKUNTALAKI OSAKEYHTIÖLAKI TILINTARKASTUSLAKI EUROOPPAOSUUSKUNTALAKI

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010.

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010. Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 1 Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010 Sisallys Sivu Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Luettelo kaytetyista tilikirjoista 5 Tositelajit

Lisätiedot

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK)

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK) HE98/2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) 13.11.2015 1 HE98/2015 HALLITUKSEN ESITYS VAKUUTUSYHTIÖLAIN MUUTTAMISEKSI 1. FK katsoo, että STM:n olisi tullut laatia vain kirjanpitolain (KPL) muutoksista johtuvat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen TILINTARKASTUSKERTOMUS UUDISTUU 30.8.2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Laki. muutetaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/1993) Sidottu ja vapaa oma pääoma

Laki. muutetaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/1993) Sidottu ja vapaa oma pääoma EV 58/1997 vp - HE 4111997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen luottolaitostoiminnasta annetun lain a siihen liittyvän lainsäädännön muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Laki. arvopaperimarkkinalain muuttamisesta

Laki. arvopaperimarkkinalain muuttamisesta EV 235/1998 vp - HE 209/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Valtiovarainministeriön asetukseen (1478/2011) perustuvat rahoitussektorin taseen ja tuloslaskelman kaavat sekä liitetiedot Dnro FIVA 19/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot