AVOIN YLIOPISTO -OPETUS KAUHAJOELLA!

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTÄNNÖN TIETOA OPISKELIJALLE Avoin yliopisto opetus Kauhajoella 3 Opiskelu avoimessa yliopistossa 4 Avoimen yliopiston väylä 6 Päätoiminen arvosanaopiskelu 6 PERUSOPINNOT, 25 op Erityispedagogiikka 7 Gerontologia 8 Kasvatustiede ja aikuis+kasvatus 10 Lapsuusopinnot 12 Liiketaloustiede 13 Lääketieteen perusteet 15 Matkailu 17 Opetushallinto 19 Perheopinnot 22 Psykologia 23 Terveystieto 25 Tietojenkäsittelytiede 26 Työ ja ihminen muutoksessa 28 Yleinen teologia 30 Yrittäjyyskasvatus 32 AINEOPINNOT, 35 op Erityispedagogiikka 34 Kasvatustiede 36 Yleinen teologia 39 YLEISOPINNOT, 3 5 op Johdatus oikeustieteeseen 41 Lasten ja nuorten käyttäytymishäiriöt 41 Maailmankaikkeus nyt 42 Mediakasvatuksen perusteet 42 AJO-OHJE OPISTOLLE 43 AVOIN YLIOPISTO -OPETUS KAUHAJOELLA! kaiken ikäisille, ilman pohjakoulutusvaatimuksia opintoja Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Vaasan yliopistojen mukaan opinnot ja niistä saadut suoritukset vastaavat yliopistojen tutkinto-opiskelijoille järjestettyä opetusta ei voi suorittaa yliopistotutkintoa, mutta opinnot voi myöhemmin liittää osaksi tutkintoa opiskelu mahdollista työn ja muun opiskelun ohessa opetus iltaisin ja viikonloppuisin joustavat opiskelumuodot ja ajat avoin yliopisto voi avata väylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi Tervetuloa opiskelemaan! Kauhajoen evankelinen opisto Kauhajoen lukio Kauhajoen kansalaisopisto Kauhajoen lukion aikuislinja Suupohjan ammatti-instituutti Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos mahdollisuus tutustua yliopistolliseen opiskeluun lisäpisteitä ja valmistautumista pääsykokeisiin itsensä kehittämistä ja ammattitaidon ylläpitämistä opiskelu voi olla myös harrastus opiskelu on sivutoimista opiskelua, joka ei oikeuta valtion opintotukeen - poikkeuksena päätoiminen arvosanaopiskelu Oikeudet muutoksiin pidätetään. Yliopistot vahvistavat opinto-ohjelmat syksyllä opintojen alkaessa. opintomaksut vaihtelevat opintojen laajuuden ja järjestämistavan mukaan 3

2 OPISKELU AVOIMESSA YLIOPISTOSSA MONIMUOTO-OPISKELU: Avoimen yliopiston opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, jolloin opiskelu on joustavaa koostuen itse-, lähi- ja etäopiskelusta. Keskeistä on itseopiskelu, jossa opiskelija perehtyy aiheeseen oppimateriaalin avulla ja tekee erilaisia tehtäviä. Oppimateriaali koostuu oppikirjoista, opiskeluoppaista ja audiovisuaalisista materiaaleista. Opinnot suoritetaan pääosin etätehtävillä ja tenteillä. Opiskelija saa opintosuorituksistaan numeroarvioinnin lisäksi oppimista ohjaavaa kirjallista palautetta. Lähiopiskelussa opiskelija syventyy aiheeseen säännöllisesti kokoontuvassa opintoryhmässä yhdessä muiden opiskelijoiden ja tuutorin kanssa. Tuutori on opintoryhmän ohjaaja, jonka ensisijaisena tehtävänä on huolehtia istuntojen mielekkäästä etenemisestä. Joihinkin oppiaineisiin sisältyy lisäksi yliopiston opettajan antamaa lähiopetusta. Etäopiskelussa opintoryhmä on puhelin- tai verkkovideoyhteydessä yliopiston opettajaan tai muuhun asiantuntijaan. Opiskelijan ohjaus ja neuvonta liittyvät olennaisesti kaikkiin osa-alueisiin. Opiskelijan käytettävissä ovat tuutori ja opintosihteeri sekä avoimen yliopiston opintoneuvojat ja opettajat. OPINTOJEN RAKENNE: Avoimen yliopiston opinnot ovat osia yliopistotutkinnoista. Opinnot aloitetaan perusopinnoista (approbatur), joiden laajuus on yleensä 25 opintopistettä (vastaa aikaisempaa 15 opintoviikkoa). Perusopintojen suorittamisen jälkeen on mahdollista opiskella aineopintoja (cum laude approbatur), joiden laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa). Tarjolla on myös kieli- ja viestintäopintoja sekä tutkinnon yleisopintoihin sopivia erillisiä kursseja. ESIMERKKI MAISTERINTUTKINNON (300 op) YLEISRAKENTEESSA Pääaineen opinnot Sivuaineopinnot Yleisopinnot ja kieliopinnot perusopinnot 25 op yhdessä aineessa perus- ja aineopinnot 60 op noin 25 op aineopinnot 35 op tai kahdessa aineessa perusopinnot 25 op, syventävät opinnot ja pro muut opinnot ja valinnaiset gradu op opinnot op OPISKELUKUSTANNUKSET: Opintokokonaisuuksista perittävät maksut on merkitty ohjelmaan kunkin arvosanan kohdalle. Opintomaksu sisältää oppiaineesta vastaavan yliopiston rekisteröintimaksun ja sen tuottaman oppimateriaalin. Lisäksi opintomaksu sisältää Kauhajoen evankelisen opiston tarjoaman ohjauksen, opetuksen ja neuvonnan sekä tenttitilaisuudet ja tiedottamisen. Avoimen yliopiston opintoihin kuuluu runsaasti kirjallisuutta. Kirjoja ei kuitenkaan ole välttämätöntä ostaa itselle, vaan kannattaa käyttää kirjastojen palveluita. Osa kirjallisuudesta on lainattavissa myös Kauhajoen evankeliselta opistolta. Kauhajoen oppilaitosten opiskelijat voivat tiedustella omasta oppilaitoksestaan opintoihin mahdollisesti saatavasta tuesta erityisesti liitettäessä avoimen yliopiston opintoja varsinaiseen tutkintoon esimerkiksi vapaavalintaisina opintoina. Kauhajoen kaupungin koulujen henkilökunta voi tiedustella koulutoimistosta avoimen yliopiston opintoihin myönnettäviä avustuksia. ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautuminen tapahtuu tämän esitteen välissä olevalla ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy , mutta toteutuviin ryhmiin otetaan ilmoittautujia vastaan opetuksen alkuun saakka. Avoimessa yliopistossa ei yleensä ole valintakokeita, vaan opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Aineopintoihin vaaditaan edeltäviä opintoja, yleensä opiskelijalla täytyy olla suoritettuna kyseisen aineen perusopinnot hyvin tiedoin. Ilmoittautumislomakkeeseen tulee liittää kopio suoritettujen perusopintojen todistuksesta. Joissakin oppiaineissa voi aloittaa opiskelun joustavasti ympäri lukuvuoden. Näiden opintojen kohdalla on esitteessä joustava aloitus merkintä. Kun suunnittelet opintojen aloitusta kesken lukuvuoden, ota yhteyttä koulutussuunnittelijaan puh Hän opastaa sinut sujuvaan alkuun opinnoissasi. OPINTOJEN ALOITUS: Ilmoittautuneille opiskelijoille lähetetään kutsukirje ensimmäiseen kokoontumiseen noin viikko ennen aloitusta. Aloituskokoontumisessa on kaikkien suoritustaan aloittavien läsnäolo suositeltavaa. Pääosa syksyn avoimen yliopiston opinnoista käynnistyy yhteisellä perehdytystilaisuudella keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Opintoryhmät kokoontuvat tuutorin johdolla tutustumaan opintojen sisältöön ja saamaan suoritukseen liittyvää materiaalia. Poikkeavasta aloitusajankohdasta ilmoitetaan kyseisen arvosanan kohdalla. Opintopiste (op) on laskennallinen yksikkö, joka vastaa noin 27 tunnin opiskelua. Tämä voi sisältää lähiopetusta, opintoryhmätyöskentelyä, harjoituksia, oppimistehtävien tekemistä ja tenttiin valmistautumista. 5

3 AVOIMEN YLIOPISTON VÄYLÄ Tiesitkö, että yliopistoon perustutkintoa suorittavaksi opiskelijaksi voi hakeutua kahta reittiä: yliopistoon voi pyrkiä osallistumalla yliopiston pääsykokeisiin tai ns. avoimen yliopiston väylän kautta. Väylään tarvittava opintopistemäärä vaihtelee ainelaitoksittain ja tiedekunnittain. Yleensä vaatimuksena on, että väylän kautta pyrkivän on suoritettava avoimessa yliopistossa opintoja vähintään noin 100 opintopisteen (60 opintoviikon) verran. Haettavassa pääaineessa tulee olla suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 opintopistettä/35 opintoviikkoa) ja sivuaineessa vähintään perusopinnot (25 opintopistettä/15 opintoviikkoa). Muita soveltuvia opintoja tarvitaan vähintään opintopisteen (10 opintoviikon) verran. Väylästä kiinnostuneen kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä kyseisen yliopiston avoimen yliopiston opintoneuvojaan, joka auttaa opintosuunnitelman teossa. PÄÄTOIMINEN ARVOSANAOPISKELU Opiskelija voi halutessaan suorittaa avoimen yliopiston arvosanoja päätoimisesti opiskellen. Tämä on mahdollista Kauhajoen evankelisen opiston yliopistoaineiden linjalla, jolloin opiskeluun on mahdollista hakea opintososiaalisia etuja. Opiskelija laatii lukuvuodelle henkilökohtaisen opintosuunnitelman valiten vähintään noin 50 opintopisteen oppiaineyhdistelmän avoimen yliopiston perusopinnoista, aineopinnoista sekä kieli- ja yleisopinnoista. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi kasvatustieteisiin, teologiaan tai yhteiskuntatieteisiin. Opinnot sisältävät oppimistehtäviä, intensiivijaksoja, tenttejä, tuutoritilaisuuksia, audioluentoja, sekä etä- ja lähiopetusta arkisin mutta joskus myös viikonloppuisin. Useita opintokokonaisuuksia voi opiskella omaan tahtiin ja itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Vapaus kuitenkin lisää vastuuta - oman opiskelun aikataulussa ja tavoitteissa pysyminen on itsestä kiinni! Yliopistoaineiden linjalla opiskelu alkaa ja päättyy Opiskelu linjalla maksaa 40 /viikko, sisältäen opetuksen ja yliopistoarvosanojen suorituksista aiheutuvat kustannukset. Opiskelija kustantaa yliopiston oppimateriaaliin kuulumattomat kirjahankinnat ja mahdolliset opintomatkat itse. Asumisesta ja ruokailusta sovitaan käytön mukaan. Opiskelija on kansanopiston opiskelijana oikeutettu opintososiaalisiin etuihin. Tarkempia tietoja linjasta ja hakuohjeet saa tilaamalla linjaesitteen Kauhajoen evankeliselta opistolta puh PERUSOPINNOT Perusopintojen kokonaislaajuus on yleensä 25 opintopistettä (approbatur, aikaisemmin 15 opintoviikkoa). Perusopinnot hyväksytään yleisesti yliopistojen kesken ja sellaisenaan tutkinnon osaksi. ERITYIS- PEDAGOGIIKKA 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Erityispedagogiikan tavoitteena on kasvatuksellisin keinoin auttaa erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä kehittymään yksilöllisesti omien resurssiensa mukaisesti. Tällaisia erityispedagogiikan tutkimusalaan kuuluvia erityisryhmiä ovat mm. vammaiset sekä sellaiset nuoret ja lapset, joilla on käyttäytymishäiriöitä tai oppimisvaikeuksia. Erityispedagogiikan perusopintokokonaisuus sopii sekä niille, jotka kohtaavat työssään erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä (esim. opettajat eri kouluasteilla, koulunkäyntiavustajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö) että myös niille, jotka ovat kiinnostuneita poikkeavia opetusjärjestelyjä, -menetelmiä ja välineitä tarvitsevien erityisryhmien kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta. Erityispedagogiikan opinnot antavat myös yliopisto-opintoihin tähtääville vankan tiedollisen pohjan kasvatustieteellisten opintojen jatkamiselle. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Lähiopetuksena toteutetaan erityispedagogiikan peruskurssin luento-osuus. Muut opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisesti kirjallisuuteen perehtyen ja oppimistehtäviä tekemällä. Oppimistehtäviä voi suorittaa yksilötöinä, paritöinä tai tuutorin ohjauksessa ryhmäkeskusteluina. Muita suoritustapoja ovat verkkokurssit, teemaseminaarit ja kirjatentit. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään vapaaehtoisia ryhmäkokoontumisia Kauhajoen evankelisella opistolla. Ohjaajana toimii tuutori, joka opastaa oppimistehtävissä ja opiskelukäytännöissä. Opintoryhmälle järjestetään myös opintoihin kuuluvia asiantuntija- ja tutustumiskäyntejä. Tuutorina toimii KM, erityisopettaja Tuomo Tenhunen. Joissakin opintojaksoissa saattaa olla myös mahdollisuus tulla opistolle seuraamaan Jyväskylästä verkkovideon välityksellä lähetettäviä luentoja. Aloitus: Erityispedagogiikan perusopintojen opiskelu alkaa keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Aloituskokoontumisessa jaetaan opintomateriaali sekä tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin tuutorin opastuksella. Joustava aloitus: Opinnot voi myös aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Sisältö: Opintoihin kuuluu viisi osa-aluetta: Erityispedagogiikan peruskurssi 5 op Kurssi antaa kokonaiskuvan erityispedagogiikan alueesta. Opintojaksolla tutustutaan erityispedagogiikkaan tieteenä, erilaisuuden ja erityispedagogiikan arvoperustaan sekä erityispedagogiikan keskeisiin käsitteisiin, luokitteluperusteisiin ja kohderyhmiin. Lisäksi perehdytään erityispedagogisen toiminnan määrittelyyn, tavoitteisiin ja keinoihin sekä erityiskasvatukseen ja erityispedagogiseen toimintaan käytännössä. Suoritustapa: Luennot, luento- ja kirjallisuustentti, kentänkartoituskirja neljästä tutustumiskohteesta. Toteutus: Luentoja 20 tuntia Kauhajoen evankelisella opistolla viikonloppuopintoina ja pe klo ja la klo Luennoitsijana yliopistonopettaja Jyväskylän avoimesta yliopistosta. 1. Ahvenainen, Ikonen & Koro (2001/2002), Johdatus erityiskasvatuksen käytäntöön. 2. Hautamäki ym. (2001 tai uud.), Erityispedagogiikan perusteet. 3. Ladonlahti ym. (toim.) (1998 tai uud.), Poikkeava vai erityinen? 6 7

4 Kommunikaation haasteet 5 op Jaksossa tutustutaan kirjallisuuden kautta puheen, kielen ja kuulon vaikeuksiin, niiden ilmenemiseen ja taustatekijöihin lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Suoritustapa: Kirjallinen työ, tentti tai verkkotehtävä. 1. Ahonen, Siiskonen & Aro (toim.) (2001/2004), Sanat sekaisin? Kielelliset oppi misvaikeudet ja opetus kouluiässä. 2. Launonen & Korpijaakko-Huuhka (toim.) (2000/2002), Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. 3. Takala & Lehtomäki (toim.) (2002), Kieli, kuulo ja oppiminen: kuurojen ja huonokuu loisten lasten opettaminen. 4. Siiskonen ym. (toim.) (2003), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaiheet varhaislapsuudessa. Käyttäytymisen haasteet 5 op Opintojaksolla tutustutaan kirjallisuuden kautta käyttäytymisen haasteisiin kasvatusjärjestelmässä psykiatrisesta, neurologisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Opiskelija perehtyy haastavan käyttäytymisen käsitteisiin, diagnostiikkaan, arviointiin ja tulkintoihin. Suoritustapa: Kirjallinen työ tai tentti. 1. Järventie & Sauli (toim.) (2001), Eriarvoinen lapsuus. 2. Laine (1991), Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan TAI Laitinen & Aromaa (2005), Rikollisuus ja kriminologia. 3. Michelsson, Miettinen, Saresma & Virtanen (2003), AD/HD nuorilla ja aikuisilla. 4. Moilanen ym. (toim.) (2004), Lasten ja nuorisopsykiatria TAI Lönnqvist ym. (2001), Psykiatria (luvut 1 25 lukuun ottamatta lukuja 10, 14, 17, 18, 21, 22 ja 24). Oppimisen haasteet 5 op Opintojaksolla tutustutaan kirjallisuuden kautta oppimisvaikeuksien ja lahjakkuuden eri ilmenemismuotoihin. Suoritustapa: Kirjallinen työ, tentti tai verkkotehtävä. 1. Ahvenainen & Holopainen (1999 tai uud.), Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. 2. Lyytinen ym. (2002), Oppimisvaikeudet. Neu ropsykologinen näkökulma. 3. Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko (1998 tai uud.), Kehitysvammaisuus. 4. Uusikylä (1994), Lahjakkaiden kasvatus. Erityiskasvatuksen historia, palvelujärjestelmä ja elämänkulku 5 op Jakson tehtävissä tutustutaan erityiskasvatuksen historiaan ja kehityslinjoihin. Samalla perehdytään palvelujärjestelmän rakenteeseen ja yksilön elämänkulkuun palvelujärjestelmässä. Lisäksi tutustutaan valtaistumisen ja perhelähtöisyyden teemoihin. Suoritustapa: Kirjallinen työ, tentti tai verkkotehtävä. 1. Jahnukainen (toim.) (2001 tai uud.), Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. 2. Ladonlahti & Pirttimaa (toim.) (2000 tai uud.), Erityispedagogiikka ja aikuisuus. 3. Murto, Naukkarinen & Saloviita (toim.) (2001), Inkluusion haaste koululle. Oikeus yhdessä oppimiseen. 4. Määttä (1999), Perhe asiantuntijana. 5. Pihlaja & Viitala (toim.) (2004), Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. GERONTOLOGIA 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Gerontologia tutkii ihmisen vanhenemista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Gerontologiaa opiskellessa tutustutaan ihmisen vanhenemiseen monitieteisesti niin biologian, terveystieteen, sosiologian, psykologian kuin kasvatustieteen näkökulmasta. Vastauksia saadaan mm. kysymyksiin: Mitä ihmisen elimistössä tapahtuu vanhetessa? Miten ikääntyminen vaikuttaa fyysiseen ja psyyk- kiseen toimintakykyyn ja terveyteen? Muuttuuko sosiaalinen aktiivisuus iän myötä? Mitä tarkoittaa elinikäinen koulutus? Oppiaine antaa eväitä iäkkäiden kanssa työskenteleville, opetustyöhön, yhteiskunnalliseen suunnitteluun, rakentamiseen ja kokemuksellisesti meille kaikille. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opiskelu on monimuotoista, jossa on keskeistä opiskelijan itsenäinen työskentely. Suoritustapoina ovat oppimistehtävät, esseet ja tentit. Jokaisesta opintojaksosta järjestetään Jyväskylässä luennot ja osan luennoista voi katsoa verkkovideotallenteena. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään yksilöja ryhmäohjausta. Ohjaajana toimii tuutori, yht. yo Tarja Yli-Heikkuri. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Jos syksyllä muodostuu useamman hengen opintoryhmä, perehdytysilta on keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Perehdytyksessä jaetaan opintomateriaali, tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin. Sisältö: Opintoihin kuuluu neljä osa-aluetta: Terveysgerontologian perusteet 8 op Jakso käsittelee ihmisen ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä. Opiskelija perehtyy vanhenemisen ja sen tutkimuksen perusteisiin, vanhenemisen, terveyden ja toimintakyvyn yhteyksiin sekä biologisiin vanhenemismuutoksiin ja niiden taustalla oleviin tekijöihin. Kurssilla tarkastellaan mm. gerontologiaa tieteenalana, väestön ikääntymistä ja sen sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, biologisia vanhenemisteorioita, elinjärjestelmien vanhenemismuutoksia, liikunnan ja muiden elintapojen vaikutusta vanhenemiseen sekä vanhuuteen liittyviä sairauksia ja niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Suoritustapa: Luennot ja luentopäiväkirja tai luennot korvaava kirjallisuus oppimistehtävänä sekä oppimistehtäviä tai tenttejä. Toteutus: Luennot katsotaan opistolla tai kotona verkkovideotallenteena. 1. Era (toim.) (1997), Ikääntyminen ja liikunta. 2. Heikkinen & Rantanen (toim.) (2003), Gerontologia. 3. Kautto, M. (toim.) Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. (Luennot korvaava teos.) Saatavilla Internetis tä osoitteesta julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid= Tilvis, Hervonen, Jäntti, Lehtonen & Sulkava (toim.) (2001), Geriatria. Sosiaaligerontologia 7 op Opintojakso koostuu kahdesta osasta: GER.0Y08A Sosiologia, sosiaaligerontologia 5 op ja GER.0Y08B Yhteiskuntapolitiikka, vanhustyö, vanhuspolitiikka 2 op. A. Sosiologia, sosiaaligerontologia 5 op Opintojaksossa tutustutaan vanhenemiseen yksilöllisenä, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä, ikäryhmien sosiologiaan, väestöllisiin prosesseihin ja yhteiskunnan kehitykseen sekä perehdytään ikä- ja elämänvaihetutkimukseen. Suoritustapa: Kirjatentti. 1. Sankari & Jyrkämä (toim.) (2001), Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa. 2. Julkunen (2993), Kuusikymmentä ja työssä. 3. Kangas & Nikander: Naiset ja ikääntyminen. B. Yhteiskuntapolitiikka, vanhustyö, vanhuspolitiikka 2 op Kurssi perehdyttää vanhusten asemaan, elinoloihin ja kokemukselliseen maailmaan sekä vanhuspolitiikan ja vanhustyön nykytilaan ja tulevaisuuteen. Suoritustapa: Kirjallisuus tenttien tai esseinä. 1. Marin & Hakonen (toim.) (2003), Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. 2. Luoma ym. (2003), Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset. Saatavana myös www-muodossa osoitteesta sitra.fi/julkaisut/raportti30.pdf. 8 9

5 Psykogerontologia 5 op Jaksossa tarkastellaan psyykkisiä vanhenemismuutoksia, iäkkäiden psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyisyyttä, tiedonkäsittelytoiminnoissa tapahtuvia muutoksia, persoonallisuuden merkitystä vanhuuteen sopeutumisen kannalta sekä mielenterveyden erityiskysymyksiä. Suoritustapa: Luennot ja essee ja tentti tai koko opintojakso esseinä tai tenttinä. Toteutus: Luennot ovat katsottavissa opistolla suorana verkkovideolähetyksenä. 1. Heikkinen & Rantanen (toim.) (2003), Ge rontologia (soveltuvin osin). 2. Saarenheimo (2003), Vanhuus ja mielenterveys. 3. Artikkelipaketti (lainattavissa opistolta). Luennot korvaava kirjallisuus: 4. Stuart-Hamilton (1994/2003), Vanhenemisen psykologia. 5. Heikkinen (1998), Iäkkäiden depressiomaise ma TAI Heimonen & Voutilainen (toim.) (2001), Dementoituvan hoitopolku. Kasvatusgerontologia 5 op Opintojaksossa tutustutaan kasvatusgerontologiaan tieteenalana, ikääntyvien osallistumisen ja opiskelun perusteisiin, aikuisten ja ikääntyneiden oppimisen ohjaamiseen, elinikäiseen oppimiseen elämänkulussa sekä ikääntyneille suunnattuun aikuiskasvatukseen. Suoritustapa: Kirjallisuuden suorittaminen oppimistehtävinä tai tenttinä. 1. Artikkelipaketti (lainattavissa opistolta). 2. Sallila (toim.) (2000), Oppiminen ja ikääntyminen. 3. Sallila (toim.) (2003), Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUS 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Kiinnostaako sinua kasvatustiede ja aikuiskasvatus tai liittyvätkö ne läheisesti elämääsi tai työhösi? Toimitko kasvatus- ja opetusalalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tai oletko mukana harrastus- ja järjestötoiminnassa tai työskenteletkö perheiden parissa? Aiotko opiskelemaan kasvatus- tai opetusalaa, haluatko oman alasi opetustyöhön? Perusopintojen suorittamisesta on hyötyä moneen eri koulutukseen, esim. luokanopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutukseen pyrittäessä. Opiskelun antia voi myös hyödyntää useissa työtehtävissä. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintojen keskeisiä sisältöjä ovat erilaisten kasvu- ja oppimisympäristöjen sekä yksilön kehitykseen, oppimiseen ja ohjaamiseen liittyvän vuorovaikutuksen tarkastelu. Tarkastelu kattaa ihmisen koko elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen yhdistetyt perusopinnot mahdollistavat opintojen jatkamisen kumman tahansa tieteen aineopintoihin. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisesti kirjallisuuteen perehtyen ja oppimistehtäviä tehden. Muita suoritustapoja ovat esim. verkkotehtävät, parivastaukset, ryhmäkeskustelu ja tentti. Jaksoittain järjestetään johdantoluentoja, jotka ovat katsottavissa verkkotallenteina opintoryhmässä tai kotona. Opiskelijan tukena ja ohjaajana on tuutori, joka pitää vapaaehtoisia ryhmäkokoontumisia Kauhajoen evankelisella opistolla. Tuutorina toimii KM, HTM Anne Alavillamo. Aloitus: Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintojen opiskelu alkaa keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Aloituskokoontumisessa tuutori sekä yliopistonopettaja Jyväskylän avoimesta yliopistosta jakavat opintomateriaalin sekä perehdyttävät opintojen sisältöön ja suoritustapoihin. Joustava aloitus: Opinnot voi myös aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu viidestä opintojaksosta, jotka suoritetaan 5 op:n kokonaisuuksina. Seuraavassa mainittuun kirjallisuuteen voi tulla pieniä muutoksia. Johdatus kasvatustieteisiin 5 op Opintojaksolla perehdytään seuraaviin kysymyksiin: Mitä ovat kasvatuksen kulttuuriset tehtävät? Miten kasvatustieteissä tutkitaan kasvatuksen erilaisia toimintakenttiä ja -käytäntöjä? Mitä ovat kasvatustieteille ominaiset teoriat, sanastot ja käsitteet? Suoritustapa: Suoritusvaihtoehtoina kirjallinen yksilövastaus, ryhmäsuoritus ja verkkotehtävä. 1. Hirsjärvi & Huttunen (1995 tai uud.), Johdatus kasvatustieteeseen TAI Rinne, Kivirauma & Lehtinen (2000 tai uud.), Johdatus kasvatustieteisiin TAI Siljander (2002), Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. 2. Laurinen (toim.) (1998 tai uud.), Koti kasvat tajana, elämä opettajana TAI Sallila (toim.) (2003), Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuis kasvatus. Kasvatustieteen psykologiset perusteet 5 op Opintojaksolla perehdytään kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeisiin käsitteisiin ja teoreettisiin perusteisiin elämänkaariperspektiivissä sekä kehitykseen ja oppimiseen eri ympäristöissä. Suoritustapa: Suoritusvaihtoehtoina kirjallinen yksilövastaus, ryhmäsuoritus ja verkkotehtävä. 1. Lehtinen & Kuusinen (2001), Kasvatuspsyko logia TAI Kuusinen (toim.) (1995), Kasvatuspsykologia TAI Lehtinen ym. (2006), Kasvatuspsykologia. 2. Lyytinen ym. (toim.) (1995 tai uud.), Näkökulmia kehityspsykologiaan. 3. Eteläpelto & Tynjälä (toim.) (1999), Oppiminen ja asiantuntijuus TAI Hakkarainen, Lon ka & Lipponen (1999 tai uud.), Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen TAI Järvinen ym. (2000 tai uud.), Oppiminen työssä ja työyhteisössä TAI Eteläpelto ym. (toim.) (2007), Työ oppimi nen identiteetti. Kasvatustieteen sosiologiset perusteet 5 op Opintojaksolla perehdytään kasvatussosiologian keskeisiin käsitteisiin ja teoreettisiin perusteisiin mm. perhettä, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, koulua ja opettajuutta käsittelevien teemojen avulla. Suoritustapa: Suoritusvaihtoehtoina kirjallinen yksilövastaus, ryhmäsuoritus ja verkkotehtävä. 1. Antikainen ym. (2000 tai uud.), Kasvatussosiologia. (luvut 1 3, 5 6, 11). 2. Takala (toim.) (1995 tai uud.) Kasvatussosiologia. 3. Antikainen ym. (2000 tai uud.), Kasvatussosiologia. (luvut 4, 7 10) TAI Rinne & Sal mi (1998 tai uud.), Oppimisen uusi järjestys TAI Sallila (toim.) (2003), Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Kasvatustieteellinen tutkimus I 5 op Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään tieteellisen ajattelun perusteet, tutkimusprosessin vaiheet sekä tilastollisen ja laadullisen tutkimuksen lähtökohdat. Suoritustapa: Suoritusvaihtoehtoina kirjallinen yksilövastaus ja ryhmäsuoritus. 1. Eskola & Suoranta (1998 tai uud.), Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 2. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (1997 tai uud.), Tutki ja kirjoita. 3. Alkula ym. (1994), Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, s Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustua kasvatusajattelun ja koulutuspolitiikan sisällöllisiin kysymyksiin eri aikoina. Suoritustapa: Suoritusvaihtoehtoina kirjallinen yksilövastaus, ryhmäsuoritus ja verkkotehtävä

6 1. Hirsjärvi & Laurinen (2004), Lempeästi mutta lujasti: suomalaisia sanontoja ja arkiuskomuksia kasvatuksesta TAI Aikuiskasvatus lehti nro 4/2006 ja toinen vapaavalintainen nro Aikuiskasvatus lehdestä. 2. Ahonen (2003), Yhteinen koulu tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? JA Lampinen (1998 tai uud.), Suomen koulutusjärjestelmän kehitys TAI Kakkuri-Knuuttila (toim.) (19898), Argumentti ja kritiikki (luvut 1-3, 5-7) JA Puolimatka (2004), Kasvatus, arvot ja tunteet. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. LAPSUUSOPINNOT 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Lapsuusopinnoissa tutkitaan lapsuutta sekä lasten omana kokemuksena että yhteiskunnallisena ilmiönä monitieteisesti useiden tieteenalojen, kuten erityispedagogiikan, psykologian, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden, kautta. Opinnoissa etsitään mahdollisuuksia löytää lapsen omaa näkökulmaa, edistää lapsen omia vaikutusmahdollisuuksia ja ymmärtää lasten ja aikuisten keskinäistä riippuvuutta. Opinnot on suunnattu pohjakoulutukseltaan erilaisille lasten ja nuorten elämään vaikuttaville ammattiryhmille sekä erilaisissa tehtävissä lasten kanssa toimiville aikuisille. Ne antavat myös uuden sivuainemahdollisuuden lapsuuden kysymyksistä kiinnostuneille eri alojen opiskelijoille. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opiskelutavat ovat joustavia eli opiskelija voi valita omalle opiskelutyylilleen ja opiskelutilanteelleen sopivimmat vaihtoehdot. Pääasiallisia suoritustapoja ovat oppimistehtävien tekeminen ja tenttiminen. Oppimistehtäviä voi tehdä vapaasti omassa aikataulussa. Tenttejä voi puolestaan suorittaa avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä. Ilmoittauduttuasi opiskelemaan saat opiskeluoppaan, josta löytyvät yksityiskohtaiset opintoja koskevat tiedot ja opiskeluohjeet. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään yksilö- ja ryhmäohjausta. Ohjaajana toimii tuutori KM, HTM Anne Alavillamo. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Jos syksyllä muodostuu useamman hengen opintoryhmä, perehdytysilta on keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Perehdytyksessä jaetaan opintomateriaali, tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu seitsemästä opintojaksosta. LAP P010 Eteinen 3 op Eteisellä tarkoitetaan sisääntuloa opintoihin ja opintojaksossa alustavasti hahmotetaan lapsia ja lapsuutta kolmesta näkökulmasta: - omat havainnot ja kokemukset lapsista ja omasta lapsuudesta - eri tieteenalojen lapsuuskäsityksiin tutustuminen - ajassa, paikassa ja kulttuurissa vaihtelevien lapsuuskuvien erittely Suoritustapa: 2 oppimistehtävää. Suoritusvaihtoehtoina kirjallinen yksilötehtävä, verkkotehtävä tai kontaktiopetus Jyväskylässä. Kirjallisuus, yksi seuraavista: 1. Bardy ym. (2001), Mikä lapsiamme uhkaa? 2. Kolbe & Järvinen (toim.) (2002), Onks ketään kotona? 3. Sulku & Aromaa (toim.) (2001), Kohtaamis paikkana lapsuus vuoropuhelua lapsen maailmasta. LAP P020 Lasten lapsuudet 4-12 op Opintojaksossa perehdytään yksilöllisiin ja samalla erilaisiin lapsuuksiin ja sitä kautta eritellään lapsuuden muokkautumista ei aikoina, eri kulttuureissa tai eri ympäristöissä. Lapsuuksia verrataan tutkimalla lasten kokemuksia omasta elämästään, ihmissuhteista, leikistä, työstä ja tärkeistä ympäristöistä varhaisesta lapsuudesta nuoruuden kynnykselle. Suoritustapa: Oppimistehtäviä ja/tai tentti vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta. LAP P030 Lapsuuden kontekstit 4-12 op Opintojaksossa keskitytään tarkastelemaan lasten ja lapsuuksien toteutumista erilaisissa konteksteissa, kuten kodissa, pihoilla ja koulussa. Kiinnostus kohdistuu siihen, millaisia toiminnan ja kokemisen mahdollisuuksia kehityksen kontekstit tuottavat lapsille. Lisäksi tutkitaan, miten lasten oma ääni kuuluu ja miten lasten ja aikuisten suhteet rakentuvat näissä konteksteissa. Suoritustapa: Oppimistehtäviä ja/tai tentti vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta. LAP P040 Lapsi ja kulttuuri 4-12 op Opintojakson tehtävissä tutustutaan lapsille tuotettuun kulttuuriin tarkastelemalla erilaisia lapsille suunnattuja kulttuurituotteita ja lasten suhdetta niihin. Lisäksi perehdytään lasten itsensä luomaan kulttuuriin tutkimalla tapoja, joilla lapset itse yhteisessä toiminnassaan rakentavat kulttuurisia tuotoksia. Näistä näkökulmista pohditaan, millä tavoilla lastenkulttuuri ja lasten kulttuuri tuottavat lapsuutta ja lapsena olemista. Suoritustapa: Oppimistehtäviä ja/tai tentti vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta. LAP P050 Lapsi muutoksen yhteiskunnassa 4-12 op Opintojakson tavoitteena on tunnistaa lapsen ja lapsuuden yhteiskunnallisuus sekä avata näkökulmia siihen, miten yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat jatkuvasti lapseen hänen toimintaansa, toiminnan konteksteihin ja kehitykseen. Toisaalta pohditaan lasta aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä ja lapsen mahdollisuuksia tulla kuulluksi, nähdyksi ja osallistujaksi hänelle tärkeissä asioissa. Suoritustapa: Oppimistehtäviä ja/tai tentti vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta. LAP P060 Veranta 2 op Verannan tavoitteena on avata mahdollisuuksia uusiin lapsuutta ja lapsia koskeviin näkökulmiin, sovelluksiin ja kysymyksiin. Uloskäynnissä pohditaan reportaasimaisessa kirjoitelmassa, millaisia lähtökohtia, uusia ajatuksia ja kysymyksiä opiskelumatka on nostanut esiin ja miten lasten ja lapsuuden maailmat hahmottuvat opiskelijalle ajassa eteenpäin. Suoritustapa: Reportaasikirjoitelma. LAP P070 Verstas 6 op Opintojen päätteeksi voi tehdä vaihtoehtoisen verstastehtävän, joka korvaa verannan ja yhden tehtävän LAP P020 LAP P050 opintojaksoista. Opintojakson tavoitteena on mahdollistaa opintojen kytkeminen työelämän haasteisiin. Opiskelija aloittaa verstastyöskentelyn lähtemällä itse valitsemasta LAP P020 LAP P050 teemasta, jonka pohjalta hän rakentaa omaa työtään kehittävän tai koko työyhteisöä hyödyttävän kokonaisuuden. Kehittämishanke voi olla luonteeltaan työyhteisön toimintatapojen kehittämiseen tähtäävä suunnitelma tai raportti työssä jo meneillään olevasta tai jo toteutetusta kehittämishankkeesta. Suoritustapa: Oppimistehtävä, jossa käytetään kehittämishankekohtaisesti sovittua kirjallisuutta. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. LIIKETALOUSTIEDE 25 op Joensuun yliopisto Mitä: Opintojen tavoitteena on johdatella opiskelija liiketaloustieteen opiskeluun ja antaa perustiedot eri pääaineiden, johtaminen, markkinointi ja laskentatoimi, sisällöistä. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Joensuun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Verkko-opinnot on suunniteltu niin, että opiskella voi 12 13

7 itsenäisesti ilman läsnäoloa luennoilla tai harjoituksissa. Opintokokonaisuuden suoritustapoina on kirjallisuuden tenttiminen verkossa ja oppimistehtävien tekeminen. Opiskelijat voivat myös hyödyntää verkko-oppimisympäristön keskustelupalstaa tai järjestää lukupiiritoimintaa. Opintokokonaisuuden verkko-oppimisympäristö toimii sähköisenä opintotoimistona ja tiedotuskanavana ja sen yhteydessä toimii verkko-opetuksen välineenä Moodle-oppimisympäristö. Opiskelijan tulee hallita tietokoneen peruskäyttö (tekstinkäsittely, sähköposti, internet) ja päästä internetiin säännöllisesti. Opiskelijan tukena ja pienryhmäohjaajana verkossa toimii verkko-tuutori. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset aloitusohjeet. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu viidestä opintojaksosta. Organisaatioiden johtamisen perusteet 6 op Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva johtamisesta sekä organisaation toiminnan keskeisistä kysymyksistä ja osa-alueista. Kurssilla käsitellään johtamisen peruskäsitteitä, johtamisajattelun kehitystä, johtajuutta, johtamismalleja ja menetelmiä, organisaatioajattelua ja rakenteita, henkilöstöjohtamisen perusteita sekä organisaatiokäyttäytymiseen ja organisaatioiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Suoritustapa: Verkkotentti ja oppimistehtävät. 1. Vanhala, Laukkanen & Koskinen (2002), Lii ketoiminta ja johtaminen. 2. Oppimisympäristössä ilmoitettava materiaali. Kuluttajamarkkinoinnin perusteet 6 op Opintojakso antaa perustiedot markkinoinnin keskeisistä osa-alueista sekä markkinointiajattelun kehittymisestä. Tarkastelussa ovat markkinoinnin ydinstrategia (segmentointi, differointi, asemointi), 4P johtamisen välineenä, suhdemarkkinointi, markkinoinnin toimintaympäristöt (kysyntä, tarjonta, kilpailu) ja kuluttajan käyttäytyminen. Suoritustapa: Harjoitustehtävät. 1. Bergström & Leppänen (2003), Yrityksen asiakasmarkkinointi. 2. Rope & Pyykkö (2003), Markkinointipsykologia. 3. oppimisympäristössä ilmoitettava materiaali. Laskentatoimen perusteet, kirjanpito 4 op Opintojakso tarjoaa ensikatsauksen yrityksen liiketoiminnan kuvaamiseen laskentatoimen käsitteistön avulla. Tarkastelussa ovat laskentatoimen historia, yrityksen rahavirrat, juokseva kirjanpito, tilinpäätös, tilintarkastus ja kirjanpitoa säätelevä lainsäädäntö. Suoritustapa: Verkkotentti ja harjoitustehtävät. Opintojakson kirjat sisältyvät opintomaksuun. 1. Tomperi (2005), Käytännön kirjanpito. 2. Tomperi & Keskinen (2005), Käytännön kirjanpito: harjoituskirja. Laskentatoimen perusteet, kustannuslaskenta 4 op Opintojakso perehdyttää liiketoiminnan ohjaamisessa tarvittavan kustannus- ja kannattavuusinformaation tuottamisen ja hyväksikäytön perusteisiin. Kurssilla tarjotaan yleiskuvaus kustannuskäsitteistä, kustannuslaskennasta, laskelmatyypeistä (vaihtoehto-, tavoite- ja tarkkailulaskelmat), katetuottolaskennasta, laskentakohteiden kannattavuuslaskennasta, investointilaskelmista, standardikustannuslaskennasta ja budjetoinnista. Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen. 1. Horngren, Foster & Datar (2000 tai uud.), Cost Accounting. A Managerial Emphasis. 2. Alhola & Lauslahti (2000 tai uud.), Laskentatoimi ja kannattavuuden hallinta. Yrittäjyyden perusteet 5 op Opintojaksossa luodaan kuva yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ylläpitävänä ja kehittävänä ilmiönä. Tarkasteluun tulevat yrittäjyyden tasot ovat 1) makroulottuvuus (yrittäjyys Euroopassa, kansantaloudessa, pk-yritykset Suomessa, yrittäjyyskulttuuri), 2) organisaatioulottuvuus (sisäinen yrittäjyys, perheyrittäjyys, yhteistyö), 3) yksilöulottuvuus (yrittäjäominaisuudet, yrittäjäksi ryhtyminen, yrittäjänä toimiminen, yrittäjätyypit). Suoritustapa: Harjoitustehtävät. 1. Koiranen (2000), Ole yrittäjä sisäinen ja ulkoi nen yrittäjyys. Saatavilla internetistä osoitteesta 2. Viitala & Jylhä (2001), Menestyvä yritys. 3. Liiketoimintasuunnitelman laadintaohjeet. Saatavissa internetistä mm ositteesta 4. oppimisympäristössä ilmoitettava materiaali. Hinta: 330. Laskutus kahdessa erässä. LÄÄKETIETEEN PERUSTEET 25 op Turun yliopisto Mitä: Terveydestä huolehtiminen ja sairaus koskettavat jokaista ihmistä jossain elämänvaiheessa. Halu osallistua omaa terveyttä koskevaan päätöksentekoon on lisääntynyt ja vastuuta omasta terveydestä siirretään enenevässä määrin kansalaisille. Lääketieteen perusteiden opinnot tukevat terveyttä koskevaa kansalaistaitoa; opit ymmärtämään lääketieteellisiä kysymyksiä ja saat valmiuksia pohtia omaan terveyteesi vaikuttavia asioita. Opintojaksoilla tutustutaan ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan sekä tarkastellaan yleisimpiä terveysongelmia ja niiden ratkaisuja elämän eri vaiheissa. Terveyttä ja sairautta pohditaan edeten ihmisen elämänkaaren mukaan, alkaen raskaudesta ja syntymästä aina vanhuuteen saakka. Sisältöjen painopiste on aikuis- ja työiässä. Opinnot soveltuvat ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi henkilöille, jotka työssään tarvitsevat alan perustietoja sekä yleissivistäväksi koulutukseksi kaikille, jotka ovat lääketieteestä kiinnostuneita ja haluavat perehtyä alan ajankohtaisiin kysymyksiin. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opiskelu perustuu ohjattuun itseopiskeluun, opintoryhmätyöskentelyyn sekä luentoihin. Opintoihin sisältyy yksi lähiopetuspäivä Turussa syksyllä Muut luennot toteutetaan videoneuvotteluvälitteisesti (á 2 t, opetuspäivä tiistai klo ) tai verkkovälitteisesti. Opintoryhmätyöskentely toteutetaan yhdessä Etelä-Pohjanmaan Opiston kanssa siten, että kokoontumiset ovat Ilmajoella tai Kauhajoella riippuen miltä suunnalta opiskelijat ovat. Tentit ovat Kauhajoella. Kaikissa jaksoissa itsenäistä opiskelua ohjaavat opiskeluoppaat, jotka löytyvät verkosta, kuten myös suuri osa oppimateriaaleista. Opinnot suoritetaan verkossa, kirjallisina tehtävinä ja tentteinä. Opintojen suorittaminen edellyttää mahdollisuutta käyttää internet-yhteydellä varustettua tietokonetta. Opiskelijan tukena ja pienryhmäohjaajana toimii tuutori TtM Mari Salminen-Tuomaala. Aloitus: Lääketieteen perusteiden opiskelu alkaa tiistaina klo Kauhajoen evankelisella opistolla tai Etelä-Pohjanmaan opistolla riippuen ilmoittautuneiden määrästä. Aloituskokoontumisessa jaetaan opintomateriaali sekä tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin tuutorin opastuksella. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu kymmenestä opintojaksosta. Terveyden ulottuvuuksia 2 op Opintojaksossa perehdytään lääketieteen yleisiin käsitteisiin ja tiedonhakuun, terveyden käsitteeseen ja tavallisimpiin kansanterveysongelmiin ja sairauksien ehkäisyyn. Suoritustapa: Opintoryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely ja tentti. 1. Kauhanen ym. (1998), Kansanterveystiede, luvut 1, 6, 10, 11, ja 12. Elämän alku, lapsuus ja nuoruus 3 op Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee raskauden ja synnytyksen normaalin etenemisen ja näihin liittyvät mahdolliset ongelmat, tuntee lapsen ja nuoren terveen kehityksen ja tavallisimmat terveysongelmat ja ymmärtää miten sikiöaika, lapsuus 14 15

8 ja nuoruus vaikuttavat ihmisen elämänkaaren jatkumossa. Suoritustapa: Lähipäivän la 29.9 luennot 8 h Turussa, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja kotitentti. 1. Kouluterveydenhuollon opas (2002). 2. Petäjä & Siimes (toim.) (2004), Lastentaudit (soveltuvin osin) TAI Siimes ym. (2000), Lastentautiopin ydin (soveltuvin osin). 3. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa (1999 tai 2006). 4. Ylikorkala & Kauppila (toim.) (2004). Nais tentaudit ja synnytykset (soveltuvin osin). Aikuisikä ja ikääntyminen 3 op Jaksossa tarkastellaan elintapojen yhteyttä terveyteen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen aikuisiässä, tutustutaan muutoksiin, joita elimistössä tapahtuu vanhenemisen seurauksena ja keinoihin, joita sairauksien ja ennenaikaisen vanhenemisen ehkäisemiseksi on olemassa. Lisäksi hahmotetaan normaaliuden ja patologian rajaa sekä prevention, hoidon ja kuntoutuksen perusteita iäkkäässä väestössä. Suoritustapa: Luennot 8h ti ja klo 18-21, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja tentti. 1. Tilvis ym. (toim) (2001), Geriatria (soveltuvin osin). 2. Heikkinen & Rantanen (toim.) (2003), Gerontologia (soveltuvin osin). Sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta ja sairaudet 3 op Opintojaksossa muodostuu yleiskuva ihmisen sydämen rakenteesta, toiminnasta ja tavallisimmista sydämen ja verenkiertoelimistön tutkimusmenetelmistä. Lisäksi opiskelija perehtyy tavallisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin sekä tutustuu niiden ehkäisyyn ja itsehoitomenetelmiin. Suoritustapa: Luennot 4 h ti ja klo 18-21, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja tentti. 1. Hiltunen ym. (toim.) (2005), Ihmiselimistö kohtaa ympäristön (soveltuvin osin) TAI Nienstedt ym. (2004), Ihmisen fysiologia ja anatomia (soveltuvin osin). 2. Koskenvuo (toim.) (2003), Sairauksien ehkäisy (soveltuvin osin). Hengityselimistön toiminta ja sairaudet 3 op Jaksossa tutustutaan ihmisen hengityselimistön rakenteeseen ja toimintaan. Lisäksi perehdytään tavallisimpiin keuhkosairauksiin sekä niiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Suoritustapa: Luennot 4 h, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja verkkotentti. 1. Hiltunen ym. (toim.) (2005), Ihmiselimistö kohtaa ympäristön (soveltuvin osin) TAI Nienstedt ym. (2004), Ihmisen fysiologia ja anatomia (soveltuvin osin). 2. Koskenvuo (toim.) (2003), Sairauksien ehkäisy (soveltuvin osin). 3. Vauhkonen & Holmström (2005). Sisätaudit (soveltuvin osin). Diabetes 3 op Opintojakso tutustuttaa ihmisen aineenvaihduntajärjestelmän toimintaan ja endokrinologian perusteisiin. Lisäksi perehdytään nuoruus- ja aikuisiän diabetekseen sekä näiden tautien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Suoritustapa: Luennot 4 h, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja tentti. 1. Hiltunen ym. (toim.) (2005), Ihmiselimistö kohtaa ympäristön (soveltuvin osin) TAI Nienstedt ym. (2004), Ihmisen fysiologia ja anatomia (soveltuvin osin). 2. Ilanne-Parikka ym. (toim.) (2003), Diabetes. 3. Koskenvuo (toim.) (2003), Sairauksien ehkäisy (soveltuvin osin). Tuki- ja liikuntaelimistö 2 op Jaksossa muodostuu yleiskuva terveen tuki- ja liikuntaelimistön toiminnasta. Lisäksi perehdytään tavallisimpien ja kansanterveydellisesti merkittävimpien tule-sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Suoritustapa: Luennot 4 h, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja tentti. 1. Nienstedt ym. (2004), Ihmisen fysiologia ja anatomia (soveltuvin osin). 2. Koskenvuo (toim.) (2003), Sairauksien ehkäisy (soveltuvin osin). Syöpätaudit 2 op Jakso perehdyttää yleisimpiin syöpätauteihin ja tutustuttaa tavallisimpiin syöpätautien tutkimus- ja hoitomenetelmiin. Lisäksi opiskelija saa valmiudet etsiä tietoa syövän riskitekijöistä ja ehkäisystä. Suoritustapa: Luennot 2 h, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja verkkotentti. 1. Joensuu, Roberts & Teppo (toim.) (1999), Syöpätaudit (soveltuvin osin). 2. Koskenvuo (toim.) (2003), Sairauksien ehkäisy (soveltuvin osin). 3. Sironen (toim.) (2002). Rintasyöpä (soveltuvin osin). 4. Suomen syöpäpotilaat ry. (julk.) (2000). Selviytyjän matkaopas. Mielenterveys 2 op Opintojaksossa tutustutaan tavallisimpiin mielenterveyden sairauksiin, niiden ehkäisyyn ja hoitoon. Suoritustapa: Luennot 2 h, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja ryhmätentti. 1. Lönnqvist ym. (toim.) (2001), Psykiatria (soveltuvin osin). Ympäristön terveysvaikutukset 2 op Opiskelija valitsee yhden seuraavista opintojaksoista: Ravinto ja terveys 2 op Ravintoturvallisuus 2 op Vesi 2 op Ilma 2 op Suoritustapa: Ravinto ja terveys, luennot 2 h, opintoryhmätapaaminen, itsenäinen työskentely ja kirjatentti. Muut jaksot, itsenäinen työskentely ja etätehtävä. Hinta: 400. Laskutus kolmessa erässä. MATKAILU 25 op Joensuun yliopisto Mitä: Opintokokonaisuus toteutetaan verkkokurssina, jota koordinoi Joensuun Savonlinnan yliopistoyksikössä Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä verkko-opetuksen monimuotoisuus. Vuorovaikutus matkailuelinkeinon kanssa toteutuu harjoitustöiden, tapaustutkimusten ja projektien yhteydessä. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Joensuun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot toteutetaan verkkokurssina ja opetus järjestetään moduulimuotoisesti intensiivisenä verkko-opetuksena ja etäopetuksena. Opintojen suorittaminen edellyttää säännöllistä ja aktiivista osallistumista verkko-opetukseen, joka tapahuu WebCT-oppimisympäristössä ( Opiskelijan tulee hallita tietokoneen peruskäyttö ja päästä internetiin säännöllisesti. Opinnot suoritetaan aktiivisella osallistumisella verkko-opetukseen ja harjoitustehtävillä. Opiskelijan tukena ja välikätenä opiskelijoiden ja opettajien välillä toimivat verkko-tuutorit. Opintokokonaisuuden kotisivu toimii sähköisenä opintotoimistona, jonka kautta tapahtuu tiedottaminen. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa, mutta suositeltavaa on aloittaa opinnot joko syyslukukauden tai kevätlukukauden alussa. Tällöin verkkotyöskentelyn ja tehtävien palautuspäivät rakentuvat mielekkäästi. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset aloitusohjeet. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu kahdeksasta opintojaksosta. Johdanto 2 op Opintojakso haastaa sinut pohtimaan arvolähtökohtiasi matkailun asiantuntijana, keskustelijana 16 17

9 sekä kuluttajana ja tuottajana. Jakso perehdyttää myös matkailuilmiön monitieteiseen näkökulmaan ja matkailututkimukseen sekä tutkimuksen ja elinkeinon vuorovaikutukseen. Opintojaksolla perehdyt verkostoitumisen periaatteisiin ja verkostoyliopiston toimintatapaan sekä matkailututkimuksen tiedonlähteisiin ja Matkailualan tietokeskuksen palveluihin. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja oman opintosuunnitelman laatiminen. Matkailun historia ja tulevaisuus 4 op Opintojakso antaa yleiskäsityksen matkailun historiallisista vaiheista suomalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Opintojaksolla tarkastellaan matkailun historian keskeisiä käsitteitä, matkailun, turismin ja massaturismin historiaa sekä matkailun ajallista jaottelua. Lisäksi perehdytään matkailun ja yhteiskunnan poliittisen, sosiaalisen, kulttuurisen, teknologisen ja varallisuustason muutoksen väliseen yhteyteen historiallisesti ja tulevaisuutta visioiden. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja harjoitustehtävät. 1. Hirn & Markkanen (1987), Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. 2. Kostiainen ym. (2004), Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Matkailu alueellisena ilmiönä 4 op Jaksolla perehdytään matkailuun alueellisena vuorovaikutusjärjestelmänä, jonka keskeiset elementit ovat lähtöalueet, kohdealueet ja niitä yhdistävät reitit. Käsiteltävänä ovat seuraavat sisällöt: matkailun maantieteellinen viitekehys ja peruskäsitteet, lähtöalueet ja lähtövalmius, vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus, luonto, kulttuuri, matkailuvyöhykkeet ja matkailumaat, Suomen matkailun regionalismi, matkailukeskusten tyypit ja sisäinen erialistuminen, Suomi matkailumaana ja Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun alueelliset ja rakenteelliset kysymykset ja trendit. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja harjoitustehtävät. 1. Vuoristo (2002), Matkailun muodot TAI Vuoristo & Vesterinen (2001), Lumen ja suven maa. Suomen matkailumaantiede. 2. Harjoitustehtävään liittyvät tilastot ja verkkomateriaali. Matkailu sosiokulttuurisena ilmiönä 3 op Opintojaksolla tarkastellaan matkailua yhteiskunnallisena ilmiönä. Pyrkimyksenä on ymmärtää niitä sosiokulttuurisia rakenteita, jotka vaikuttavat matkailijan matkalle lähtemiseen ja käyttäytymiseen matkan aikana sekä toisaalta tarkastella muutoksia, joita matkailu aiheuttaa matkakohteen sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja harjoitustehtävät. 1. Selänniemi (1996), Matka ikuiseen kesään, s Rátz & Puczkó (2002), The impacts of tour ism. An introduction. 3. Ryan (2003). Recreational tourism. Demand and impacts. Matkailun yhteiskunnalliset kytkennät 3 op Opintojakso antaa yleiskuvan yhteiskunnan perusrakenteista, jotka säätelevät matkailun määrää ja muotoja. Erityisesti perehdytään seuraaviin yhteiskunnan rakennetekijöiden matkailullisiin kytkentöihin: väestön demografinen rakenne ja sen muutokset, talouden keskeiset rakenteet, poliittis-hallinnolliset järjestelmät, koulutustaso sekä tiedon taso ja teknologiset rakenteet ja edelleen matkailun yhteiskunnallinen toimintaympäristö. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja harjoitustehtävät. 1. Aho, Honkanen & Saarinen (2001), Matkailuelämykset tutkimuskohteina. 2. Poon (1993), Tourism, technology and com petitive strategies. Matkailun yritystoiminnan perusteet 3 op Opintojakso antaa perustiedot matkailuyrittäjyydestä, matkailuklusterin toimijoiden keskinäisis- tä suhteista sekä matkailuyrityksen toiminnoista matkailuklusterissa. Tarkastelussa on Suomen matkailuklusteri, sen rakenne ja toiminta, primäärisen matkailuelinkeinon suhde klusterin muihin toimialoihin sekä matkailuyrittäjyys ja matkailuyrityksen perustoiminnot. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja harjoitustehtävät. 1. Morrison, Rimmington & Williams (1999), Entrepreneurship in the hospitality, tourism and leisure industries. Matkailutalous ja matkailun taloudelliset vaikutukset 3 op Opintojakso perehdyttää eräisiin matkailusektorin keskeisiin taloudellisiin kysymyksiin ja vaikutuksiin. Opintojaksolla käsitellään matkailutuotteiden ja palvelujen kysyntää ja tarjontaa, hinnoittelua ja muita kilpailukeinoja, sekä teoreettisesti että käytännön esimerkein. Esimerkeissä ja caseissa tuodaan esille eräitä matkailun eri sektoreiden ja toimintojen erityispiirteitä taloudellisesta näkökulmasta. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja harjoitustehtävät. 1. Pekkarinen & Sutela (2000 tai uud.), Kansantaloustiede, luvut Laakkonen (2002), Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, saatavilla internetistä. 3. Tourism Highlights, saatavilla internetistä. 4. Matkailu vuonna 2020: faktaa ja fiktioita, saatavilla internetistä. Kansallinen matkailun edistäminen ja säätely 3 op Opintojakso antaa yleiskäsityksen matkailun kehittämistavoitteita asettavista ja matkailupolitiikkaa toteuttavista organisaatioista. Jaksolla käsitellään matkailuhallinnon eri intressiryhmiä ja aluetasojen organisaatioita. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkoopetukseen ja verkkokeskusteluun sekä harjoitustehtävät. 1. Boxberg ym. (2001), Matkailutuotteen markkinointi- ja jakelukanavat, luvut 2-3. Hinta: 330. Laskutus kolmessa erässä. OPETUSHALLINTO 25 op Joensuun yliopisto Mitä: Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa valmiudet toimia koulujen ja oppilaitosten johtotehtävissä sekä muissa opetusalan hallinnollisissa tehtävissä. Opintojen suorittaminen täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2 säädetyn rehtorin kelpoisuusvaatimuksen saman asetuksen 1 :ssä mainituissa koulutusmuodoissa, joita ovat perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Joensuun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti ja yhteistyössä Seinäjoen kansalaisopiston ja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa. Opinnot suoritetaan perehtymällä omatoimisesti kirjallisuuteen ja säädöksiin ja tenttimällä opintojaksot avoimen yliopiston yleisinä tenttipäivinä. Yleishallinto-oikeuden jakson lähiopetus toteutetaan verkkovideoluentoina. Joissakin jaksossa suoritustapana on verkkotyöskentely. Opintojaksojen keskinäinen suoritusjärjestys on vapaa. Aloitus: Opetushallinnon perusopintojen opiskelu alkaa torstaina klo Seinäjoen kansalaisopistolla Yleishallinto-oikeuden luennoilla. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset aloitusohjeet. Kaikille yhteisiä opintojaksot 15 op: Yleishallinto-oikeus 6 op Hyvä hallinto, hallintomenettely ja hallinnon oikeussuojajärjestelmä

10 Suoritustapa: Luennot (24 t) videoneuvotteluluentoina to klo ja la klo Seinäjoen kansalaisopistolla. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin ja kirjallisuuden tenttiminen. 1. Mäenpää (2003), Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, (ei luku VIII). 2. Hallberg ym. (1997), Hallintolainkäyttölaki, (ei lukuja 7-10, 14-15). 4. Voutilainen (2006), Hyvä sähköinen hallinto, s. 1-28, Säädöksiä. Virkamiesoikeus 5 op Valtion ja kunnan virkamiesten nimittäminen, oikeudet ja velvollisuudet, virkavastuu, virkasuhdeturva ja virkaehtosopimus. Suoritustapa: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen sekä säädöksiin ja kirjallisuuden tenttiminen. 1. Koskinen & Kulla (2005), Virkamiesoikeuden perusteet. 2. Suopohja & Liusvaara (2000), Oikeudellinen vastuu opetustoimessa. 3. Säädöksiä. Koulutusoikeus 4 op Koulutusta koskevat perusoikeudet ja koulutuksen oikeusperiaatteet. Oppilaan ja opiskelijan sekä koulutuksen järjestäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan lainsäädännön perusteet. Suoritustapa: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin sekä kirjallisuuden tenttiminen. 1. Arajärvi & Aalto-Setälä (2004), Opetuslainsää dännön käsikirja. (ei lukuja 9, 14 ja 15) 2. Arajärvi (2006), Sivistykselliset oikeudet ja vel vollisuudet. 3. Säädöksiä. Valinnaisia opintoja vähintään 10 op seuraavista opintojaksoista: Organisaatioiden johtamisen perusteet 6 op Tavoitteena on yleiskuva johtamisesta sekä organisaation toiminnan keskeisistä kysymyksistä ja osa-alueista. Kurssilla käsitellään johtamisen peruskäsitteitä, johtamisajattelun kehitystä, johtajuutta, johtamismalleja ja -menetelmiä, organisaatioajattelua ja rakenteita, henkilöstöjohtamisen perusteita sekä organisaatiokäyttäytymiseen ja organisaatioiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Suoritustapa Verkkotentti + essee. 1. Vanhala ym. (2002), Liiketoiminta ja johtaminen. 2. Oppimisympäristössä ilmoitettava materiaali. Henkilöstöjohtaminen 5 op Opintojakso antaa perustiedot strategisesta henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöjohtamisen muodoista ja osa-alueista sekä organisaatiokäyttäytymisestä. Henkilöstö yrityksen avainresurssina, strateginen henkilöstöjohtaminen, henkilöstöjohtamisen osa-alueet, organisaatiokäyttäytyminen. Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä. 1. Viitala/Strömmer (1999 tai uud.), Henkilöstöjohtaminen. 2. Ruohotie & Honka (1999), Palkitseva ja kannustava johtaminen. 3. Artikkelit. Koulutuksen arviointi 4 op Tutustutaan arvioinnin lähtökohtiin ja tehtäviin sekä arvioinnin toteutukseen vaikuttaviin tekijöihin. Muodostetaan yleiskuva koulutuksen arvioinnista järjestelmä-, ohjelma- ja yksilötason toiminnan kuvaajana ja kehittäjänä. Pohditaan arvioinnin osaamiselle asettamia edellytyksiä ja hyvän arvioinnin kriteerejä. Suoritustapa: Verkko-opetukseen osallistuminen ja oppimistehtävät. 1. Chelimsky & Shadish (edit.) (1997), Evalua tion for the 21 st century: a handbook. 2. Eräsaari ym.(toim.) (1999), Arviointi ja asiantuntijuus. 3. Jakku-Sihvonen & Heinonen (2001), Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. 4. Leimu (2004), Kansainväliset IEA-tutkimukset Suomi-kuvaa luomassa. 5. Muuta kirjallisuutta ja artikkeleita. Koulutuksen talous; makronäkökulma 5 op Perehdytään tärkeimpiin koulutuksen talouden peruskäsitteisiin sekä niiden soveltuvuuteen Suomen koulutuspoliittisten linjausten arviointiin. Teemoina ovat esimerkiksi: markkinat koulutusvalintojen ohjaajana, koulutus kansallisena kilpailutekijänä, opetustyön taloudelliset kannustimet, julkisen vallan rooli koulutuksessa, koulutuspolitiikan taloudelliset perusteet. Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen tai kirjallisuus esseenä tentaattorin kanssa erikseen sopien. 1. Becker & Baumol, Assessing Educational Practices: the contribution of the economics (luvut 1, 3, 8 ja 9) 2. Belfield, Economic Principles for Education: theory and evidence (luvut 1, 2 ja 6-8) 3. Vaherva & Juva, Koulutuksen talous (luvut 1-5) 4. Koulutus ja tutkimus , (saatavilla internetistä). 5. EU:n koulutuspolitiikka OPM:n strategia koulutuspoliittisessa EU-yhteistyössä, (saatavilla internetistä). Johdatus organisaatiopsykologiaan 3 op Antaa yleiskuvan organisaatiopsykologian keskeisistä teoriasuuntauksista, käsitteistä ja sovellutuksista. Kirjallisuus tutustuttaa työ- ja organisaatiopsykologian perusteorioihin. Luennoilla painopiste on teorioiden käytännön sovellutuksissa sekä työyhteisöjen ja johtamisen arjen kysymyksissä psykologian näkökulmasta tarkasteltuna. Suoritustapa: Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävät. Vapaaehtoiset orientaatioluennot (6 t) videoneuvotteluluentona yhteistyöoppilaitoksiin. 1. Chmiel (toim.) (2000), Introduction to work and organizational psychology. 2. Juuti (1999), Organisaatiokäyttäytyminen. 3. Lindström & Leppänen (toim.) (2002), Työyhteisön terveys ja hyvinvointi. 4. Lämsä & Hautala (2004), Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. 5. Strömmer/Viitala (1999 tai uud.), Henkilöstöjohtaminen. Kunnallisoikeus 5 op Kunnallinen itsehallinto, kunnallishallinto ja julkiset hankinnat. Suoritustapa: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin sekä kirjallisuuden tenttiminen. 1. Harjula & Prättälä (2004), Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, (ei lukuja 6, 8 ja 9). 2. Heuru ym. (2001), Kunnallinen itsehallinto. 3. Savolainen & Sutela (2005), Kuntajakoselvittäjän tehtävät ja toimivalta kuntajaotusta muutettaessa. 4. Säädökset. Finanssihallinto-oikeus 5 op Valtion ja kuntien toiminnan ja talouden suunnittelu, talousarvio, tilinpäätös ja talouden valvonta. Suoritustapa: Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin ja kirjallisuuden tenttiminen. 1. Myllymäki (2000), Finanssihallinto-oikeus. 2. Myrsky (1999, 2. uud. painos), Valtiontalous oikeus. 3. Myllymäki & Vakkuri (toim.) (2001), Tulos, normi, tilivelvollisuus, s Säädökset. Hinta: 580 euroa

11 PERHEOPINNOT 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Perheopintojen tarkoituksena on välittää eri tutkimusaloilla syntyvää ajankohtaista tietoa perheestä. Opinnot antavat välineitä ymmärtää perhettä ja sen suhteita yhteiskuntaan ja yksilöön. Opinnot toteutetaan viiden oppiaineen yhteistyönä. Erilaisia näkökulmia perhetutkimukseen antavat erityispedagogiikka, kasvatustiede, psykologia, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka. Perheopinnot soveltuvat hyvin ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi terveys-, opetus- ja sosiaalialan työntekijöille ja opiskelijoille sekä kaikille aikuisille, jotka ovat halukkaita tarkastelemaan syvemmin perhettä koskevia asioita. Yhtenä opintokokonaisuuden tavoitteena on auttaa lasten ja nuorten vanhempia sekä perheiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä lisäten itseluottamusta, vastuunottoa ja ongelmanratkaisukykyä. Lähtökohtana on siis perheen selviytymisedellytysten vahvistaminen. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Kaikki opintojaksot on mahdollista suorittaa kirjallisuuteen pohjautuvilla oppimistehtävillä. Johdatus perheopintoihin on kaikille opiskelijoille yhteinen ja pakollinen opintojakso, joka suoritetaan opintojen alussa. Osa-alueet Perhe ja yksilö, Perhe ja kasvatus sekä Perhe ja yhteiskunta sisältävät useita vaihtoehtoisia 3 opintopisteen opintojaksoja, joista opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan yhteensä 6 opintopisteen opinnot kultakin alueelta. Opintojaksoissa on useita vaihtoehtoisia oppimistehtäviä. Yhdessä oppimistehtävässä tarvitaan lähteinä noin 2 teosta (n sivua) tai vastaava sivumäärä artikkeleita. Useissa opintojaksoissa on mahdollista tehdä suoritus vaihtoehtoisesti myös tenttimällä tai osallistumalla Jyväskylästä verkkovideolähetyksenä välittyvään lähiopetukseen ja tekemällä siihen liittyvät kotitehtävät. Verkkovideoluennot ovat internetissä tallenteena katsottavissa opistolla tai kotoa käsin. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään yksilö- ja ryhmäohjausta. Ohjaajana toimii tuutori KM, HTM Anne Alavillamo. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Jos syksyllä muodostuu useamman hengen opintoryhmä, perehdytys on la klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Aloituskokoontumisessa jaetaan opintomateriaali, tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin sekä katsotaan Johdatus perheopintoihin -jakson verkkovideotallenne. Luentotallenteen voi katsoa myös kotoa käsin. Sisältö: Kaikki oppimistehtävien lähteet ja ohjeet selostetaan tarkemmin perheopintojen opiskeluoppaassa. Perheopintokokonaisuus koostuu viidestä osasta: PEO P010 Johdatus perheopintoihin 4 op Kaikille yhteinen pakollinen opintojakso, joka suoritetaan perheopintojen alussa. Opintojakson tavoitteena on avata näkökulmia perheeseen, antaa valmiuksia monitieteelliseen perheen tarkasteluun ja tutustuttaa suomalaista perhettä koskevaan tietoon ja tutkimukseen. Jakso suoritetaan katsotaan verkkovideotallenne Jyväskylässä pidetyistä luennoista. Sen jälkeen jakson opintotehtävä suoritetaan joko ryhmätyöskentelynä tai yksilösuorituksena. PEO P020 Perhe ja yksilö 6 op Opiskelija valitsee kaksi opintojaksoa seuraavista vaihtoehdoista. PEO P021 Työ ja perhe 3 op Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen miesten ja naisten arkielämässä. PEO P22 Vuorovaikutus perheessä 3 op Perheen vuorovaikutussuhteet lapsen kehityksen ja parisuhteen näkökulmasta. PEO P023 Perheen voimavarat 3 op Perheen eteen tulevat ongelmatilanteet ja niistä selviytymisen voimavarat. 22

12 Järvikyläntie KAUHAJOKI AS. Puh Fax Ilmoittaudun seuraaviin avoimen yliopiston opintoihin (rasti ruutuun): PERUSOPINNOT 25 op Erityispedagogiikka Lääketieteen perusteet Terveystieto Gerontologia Matkailu Tietojenkäsittelytiede Kasvatustiede ja aikuiskasvatus Lapsuusopinnot Opetushallinto Perheopinnot Työ ja ihminen muutoksessa Yleinen teologia Liiketaloustiede Psykologia Yrittäjyyskasvatus AINEOPINNOT 35 op Erityispedagogiikka Kasvatustiede Yleinen teologia YLEISOPINNOT 3-5 op Johdatus oikeustieteeseen Mediakasvatuksen perusteet Lasten ja nuorten käyttäytymishäiriöt Maailmankaikkeus nyt NIMI: OSOITE: lähiosoite postinumero ja -toimipaikka PUHELIN : koti työ SÄHKÖPOSTI: AMMATTI : KOULUTUS: PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS: PALAUTA ILMOITTAUTUMISLOMAKE MENNESSÄ YLLÄOLEVAAN OSOITTEESEEN. POIKKEAVAT ILMOITTAUTUMISAJAT ON ILMOITETTU KYSEISTEN OPINTOJEN KOHDALLA. AINEOPINTOIHIN ILMOITTAUTUVAN ON LIITETTÄVÄ MUKAAN VALOKOPIO SUORITETUISTA PERUSOPINNOISTA TAI APPROBATUR -ARVOSANASTA.

13 PEO P024 Väkivalta perheessä 3 op Vaikeiden ongelmatilanteiden synty, ylläpito, käsittely ja purku. PEO P025 Perhe kehitysympäristönä 3 op Perhe kehitys- ja oppimisympäristönä. PEO P030 Perhe ja kasvatus 6 op Opiskelija valitsee kaksi opintojaksoa seuraavista vaihtoehdoista. PEO P031 Kasvatususkomukset ja perinteet 3 op Vanhemmuutta ja kasvatusta koskevat ajattelutavat ja uskomusjärjestelmät. PEO P032 Vanhemmuuden tukeminen 3 op Vanhemmaksi tuleminen, sen tukeminen ja sen ongelmat. Isyydessä tapahtuneet muutokset ja isyyden uudet muodot. PEO P033 Erilaisen lapsen vanhemmuus 3 op Vanhemmuuden rakentuminen, merkitys ja tukeminen erilaisen lapsen perheessä. PEO P034 Perhe yhteistyökumppanina 3 op Moniammatillisen yhteistyön lähtökohdat, käytännöt, menetelmät ja arviointi. PEO P040 Perhe ja yhteiskunta 6 op Opiskelija valitsee kaksi opintojaksoa seuraavista vaihtoehdoista. PEO P041 Perheen sosiaalihistoria 3 op Perheessä ja perheen käsitteessä tapahtunut muutos 1800-luvulta nykyaikaan. PEO P042 Perheroolit: äitiys, isyys, lapseus 3 op Perheessä esiintyvät asemat ja roolit isyyden, äitiyden ja lapseuden näkökulmasta. PEO P043 Avioliittoinstituutio ja parisuhde 3 op Parisuhteen ja avioliiton merkitys sukupuolia, sukupolvia ja sosiaalisuutta säätelevänä instituutiona. PEO P044 Perheen ylläpitäminen hyvinvointivaltiossa 3 op Perheen tukeminen ja kontrollointi hyvinvointivaltion säädöksin ja palveluin. PEO P045 Perhe ja monikulttuurisuus 3 op Perhe erilaisuus- ja vähemmistönäkökulmasta. PEO P046 Perhe tilana 3 op Perheen ulottuvuudet ja merkitykset erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi kodin ja ihmisen elämänkulun merkitys perheessä. PEO P050 Valinnaiset perheopinnot 3 op Opiskelija suorittaa yhden opintojakson lisää perheopintojen opetussuunnitelmasta painottaen opinnoissaan psykologisia, kasvatuksellisia tai yhteiskunnallisia perhekysymyksiä. Vaihtoehtoisesti hän voi laajentaa perhetietoutta uusille alueille, esim. historiaan, oikeuteen, talouteen tai kulttuuriin. Opiskelijalla on tilaisuus myös syventää teoreettisesti omaa perhetietämystään itse suunnittelemassaan oppimistehtävässä. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. PSYKOLOGIA 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Oletko kiinnostunut kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ihmisen ymmärtämiseen? Kaipaatko uusia ajatuksia elämänkokemuksiesi jäsentämiseen tai maailmankuvasi rikastamiseen? Haluatko täydentää opintojasi psykologian arvosanalla? Haluatko täydentää ammatillista osaamistasi psykologisella tietämyksellä? Opinnoissa perehdytään psykologian käsitteisiin, teorioihin ja tiedonhankintaan. Opiskelussa pyritään teoreettisen tiedon ymmärtämiseen soveltamalla sitä arkielämään ja omiin kokemuksiin. Psykologiaa on opiskeltu perinteisesti kasvatus- ja opetusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla, mutta psykologia sopii hyvin myös talous-, viestintä-, liikunta- ja taideaineiden oheen. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti monimuoto-opiskeluna. Kuhunkin opintojaksoon kuuluu kaksi opintosuoritusta. Suoritukset voi tehdä itselle sopivassa järjestyksessä ja opiskelutapoja vapaasti yhdistellen. Opintosuorituksen voi tehdä erilaisilla vaihtoehtoisilla opiskelutavoilla, joita ovat oppimistehtävä, tentti, käsitekartta- 23

14 tehtävä tai verkkokurssi. Jokaisesta opintojaksosta on myös tarjolla yhden lauantaipäivän kestävä lähiopetusjakso Jyväskylässä. Lähiopetuksen pohjalta tehdään kirjallinen tehtävä. Tenttiminen ja käsitekarttatehtävän laatiminen edellyttävät myös englanninkielisen kirjallisuuden lukemista. Kun valitsee oppimistehtävän tai lähiopetustehtävän, voi opiskella kokonaan suomen kielellä. Opiskelumateriaalina on keskeistä psykologian alan kirjallisuutta, aikakauslehtiartikkeleita ja opetusvideoita. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään yksilö- ja ryhmäohjausta. Ohjaajana toimii tuutori TM Tuula Kuittinen. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Jos syksyllä muodostuu useamman hengen opintoryhmä, perehdytysilta on keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Perehdytyksessä jaetaan opintomateriaali, tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu viidestä jaksosta, joissa tutustutaan psykologian keskeisiin osa-alueisiin. Kehityspsykologia I 5 op Kehityspsykologian opintojaksossa tarkastellaan kehitystä elämänkulun kattavasta näkökulmasta. Siinä perehdytään keskeisimpiin kehitystä selittäviin teorioihin ja hahmotetaan kokonaiskuvaa kehityksestä. Tavoitteena on kehitysilmiöiden monimuotoisuuden näkeminen ja sen ymmärtäminen, mikä merkitys kehittyvällä yksilöllä on oman kehityksensä rakentajana. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia sisältöjä: * lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja vanhuuden kehityskuvaukset * elämänkulun haasteet ja kehitys * erilaiset teoreettiset näkökulmat kehitykseen * yksilön ja ympäristön suhde kehitystapahtumassa Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian perusteet I 5 op Opintojaksoon on yhdistetty neuropsykologian ja kognitiivisen psykologian perusteet, joilla on monia yhtymäkohtia. Neuropsykologia on psykologian haara, joka on kaikista psykologian alueista lähimpänä lääketiedettä ja biologiaa. Neuropsykologiassa opitaan tuntemaan hermoston osat ja erilaiset hermoston häiriötilat sekä perehdytään psyykkisten ilmiöiden biologiseen perustaan. Kognitiivisen psykologian opiskelussa on tavoitteena selvittää ihmisen tiedonkäsittelyn prosesseja kuten tarkkaavuutta, muistia ja ajattelua sekä tarkastella niiden muutoksia ihmisen eri toimintaympäristöissä ja elämänvaiheissa. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia sisältöjä: * hermoston rakenne ja toiminta * erilaisten kognitiivisten toimintojen hermostollinen perusta * neuropsykologiset häiriöt * tiedonkäsittelyn prosessit: aistiminen ja havaitseminen, oppiminen, muisti, ajattelu ja ongelmanratkaisu Persoonallisuuspsykologia I 5 op Opintojaksossa tutustutaan yksilöllisyyteen ja sen muotoutumiseen. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia sisältöjä: * persoonallisuuspsykologian peruskäsitteet ja teoriat ja niiden historiallinen muuttuminen * persoonallisuuspsykologian sovellusalueet, mm. ympäristön merkitys itsesäätelyssä ja aggressio * perhe ja parisuhde persoonallisuuspsykologian näkökulmasta Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia 5 op Niin psyykkisten häiriöiden syntyyn kuin niiden hoitoonkin on olemassa erilaisia teoriasuuntauksia, joihin opintojaksossa tutustutaan. Psyykkisten häiriöiden ymmärtämisen ja hoidon lisäksi kliinisen psykologian tärkeä alue on myös psyykkinen hyvinvointi ja yksilön voimavarat sen ylläpitämisessä. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia sisältöjä: * psyykkinen hyvinvointi, sen ylläpitäminen ja uhkat * elämänkaareen liittyvät kriittiset vaiheet, kriisit ja mielenterveyden ongelmat * terveyden ja mielenterveyden interventiot sekä psykologin asiantuntijuus terveydenhuollossa Psykologian tutkimusmenetelmät I 5 op Opintojakson tavoitteena on saada käsitys siitä, millaiseen ajatteluun tieteellisen tiedon hankkiminen perustuu ja mitä sääntöjä ja menetelmiä siihen sisältyy. Tavoitteena on hahmottaa kokonainen tutkimusprosessi eri vaiheineen ja saada tietoa tutkimuksen tekemisen vaihtoehdoista. Tieteellisen psykologian sisällöt pohjautuvat aina tutkimustuloksiin, joten muidenkin kuin tutkijoiden on välttämätöntä oppia tuntemaan tutkimuksen perusteet. Vasta tutkimusmenetelmiä opiskelemalla on mahdollista suhteuttaa psykologinen tutkimustieto siihen, miten se on muodostettu ja saavuttaa kriittisen asenteen tutkimustietoa kohtaan. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia sisältöjä: * erilaiset tutkimisen tavat ja menetelmät * kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen kulku * tutkimusselosteen rakenne * tutkimuksen kulttuuriperustaisuus Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. TERVEYSTIETO 25 op Turun yliopisto Mitä: Terveystiedon opintojen tavoitteena on perehtyä terveystietoon koulun oppiaineena sekä terveyden edistämiseen laajempana ilmiönä. Opinnoissa perehdytään lapsen terveyteen ja kehitykseen, kouluympäristöön ja sen sidosryhmien yhteistyöhön terveyden edistämisen näkökulmasta sekä mietitään terveystiedon opettamiseen liittyviä erilliskysymyksiä. Lisäksi opinnoissa tutustutaan terveystiedon eri sisältöalueisiin. Opinnot soveltuvat yleissivistäväksi koulutukseksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten terveydestä ja terveyden edistämisestä. Opinnot soveltuvat myös ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Opettajille terveystiedon aineopintojen suorittaminen antaa pätevyyden toimia terveystiedon opettajana peruskoulussa ja lukiossa. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Turun yliopiston ja Turun opettajankoulutuslaitoksen tutkintovaatimusten mukaisesti monimuoto-opiskeluna. Opiskelu perustuu itseopiskeluun, opintoryhmätyöskentelyyn tuutorin johdolla sekä lähiopetuspäiviin Turussa. Opintoryhmätyöskentely toteutetaan yhdessä Etelä-Pohjanmaan Opiston kanssa siten, että kokoontumiset ovat Ilmajoella tai Kauhajoella riippuen miltä suunnalta opiskelijat ovat. Tentit ovat Kauhajoella. Opiston internet-sivujen kautta voi seurata opetusaikataulun vahvistumista syksylle. Kaikissa jaksoissa opiskelua ohjaavat WebCT-verkko-oppimisympäristön opiskeluoppaat. Opinnot suoritetaan aktiivisella osallistumisella ryhmätyöskentelyyn, tenteillä ja kirjallisilla töillä. Opintojen suorittaminen edellyttää mahdollisuutta käyttää internet-yhteydellä varustettua tietokonetta. Opiskelijan tukena ja pienryhmäohjaajana toimii tuutori TtM Mari Salminen-Tuomaala. Aloitus: Lääketieteen perusteiden opiskelu alkaa keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla tai Etelä-Pohjanmaan opistolla riippuen ilmoittautuneiden määrästä. Aloituskokoontumisessa jaetaan opintomateriaali sekä tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin tuutorin opastuksella. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu viidestä opintojaksosta. Terveystiedon perusteet 9 op Opintojaksossa perehdytään terveyden edistämisen perusteisiin sekä terveystietoon koulun oppiaineena. Lisäksi opiskelija saa yleiskuvan lasten ja nuorten terveydestä. Suoritustapa: Lähiopetusta Turussa kahtena lauantaina, opintoryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely ja ryhmätentti tai yksilötentti. 1. Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 24 25

15 2004, terveystiedon osalta ( 2. Vertio (2003), Terveyden edistäminen. 3. Halmesmäki ym. (2004), Päivittäinsaarnausta vai huolenpitoa. 4. Peltonen & Kannas (toim.) (2005), Terveystieto tutuksi. 5. Artikkeleita Promo-lehdestä. Terve koululainen 5 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä lapsen ja nuoren fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, kasvuun ja kehitykseen. Suoritustapa: Lähiopetusta Turussa yksi lauantai, itsenäinen työskentely ja luentokertaus ja kirjallisuustentti. 1. Aalberg & Siimes (1999 tai uud.), Lapsesta aikuiseksi, s , Niensted & Kallio (2003), Luut ja ytimet, ihmiselimistö lyhyesti. 3. Terho ym. (toim.) (2002), Kouluterveydenhuolto, s Aho (2002), Lapsi sairasta. 5. Artikkeli Duodemic-lehdestä. Terve kouluympäristö 3 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä turvalliseen ja terveelliseen kouluympäristöön ja sen luomisen mahdollisuuksiin. Suoritustapa: Lähiopetusta Turussa yksi lauantai, opintoryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, arvioraportti ja kotitentti tai yksilötentti. 1. Kouluterveydenhuolto 2002, stakesin oppaita nro Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004, STM:n oppaita 2004:8. 3. Terho ym. (toim.) (2002), Kouluterveydenhuolto, s Artikkeli Duodemic-lehdestä. Valinnaiset opintojaksot 8 op Tavoitteena on laajentaa ja syventää tietoja. Lukuvuonna järjestetään seuraavat opintojaksot: 1) Mielenterveyden psykologian perusteita 3 op Tavoitteena on luoda käsitys mielenterveyden paradigmaattisista lähestymistavoista, mielenterveyden häiriöiden luokittelusta ja mielenterveyden edistämisestä. Suoritustapa: Lähiopetusta Turussa yksi lauantai, itsenäinen työskentely ja luento- ja kirjallisuustentti. 2) Koululaisen ravitsemus 3 op Tavoitteena on perehtyä koululaisten ravitsemukseen, sekä ravitsemuksen ja terveyden/sairauden yhteyksiin. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn, itsenäinen työskentely ja oppimistehtävät. 3) Ympäristö ja terveys 2 op Tavoitteena on pohtia ihmisen ympäristön ja terveyden monimutkaista suhdetta ja ihmisen vaikutusta siihen sekä työelämässä että maailmanlaajuisesti. Suoritustapa: Itsenäinen työskentely ja kirjallinen tehtävä. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. TIETOJENKÄSITTELY- TIEDE 25 op Joensuun yliopisto Mitä: Tietojenkäsittelytieteen perusopinnoista muodostuu opintokokonaisuus, joka antaa yleiskatsauksen tietojenkäsittelytieteeseen sekä tietotekniikkaan ja ohjelmoinnin perusteisiin. Miten: Opintokokonaisuus toteutetaan verkkoopintoina, jota koordinoi Joensuun yliopiston avoin yliopisto. Opinnot suoritetaan Joensuun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot on aikataulutettu kestämään 1,5 vuotta ja ne pohjautuvat verkkopohjaiseen itsenäiseen työskentelyyn. Verkko-oppimisympäristönä on Moodle, josta opiskelija saa kurssimateriaalit ja harjoitustehtävät, jotka palautetaan ympäristön kautta. Opiskelua tukevat erilaiset palaute- ja keskustelukanavat. Opiskelijoilla, jotka suorittavat perusopinnot vähintään hyvin tiedoin, on mahdollisuus päästä tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiksi Joensuun yliopistoon suoraan. Lukiolaisilta edellytetään myös ylioppilastutkinto. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa, mutta suositeltavaa on aloittaa opinnot joko syyslukukauden tai kevätlukukauden alussa. Tällöin verkkotyöskentelyn, tehtävien palautuspäivät ja tenttiajankohdat rakentuvat mielekkäästi. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset aloitusohjeet. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu kahdeksasta opintojaksosta. Tietotekniikan perusteet 2 op Kurssilla käsitellään tieto- ja viestintätekniikan perusteita mm. tietokonelaitteistot, tietokoneohjelmat, käyttöjärjestelmät, tietoliikenne, lähiverkko, Internet, multimedia, tietokannat, tietojärjestelmät sekä tietoturva, tietotekniikan ergonomia ja juridiikka. Tavoitteena on oppia ja ymmärtää tärkeimmät tietotekniikan perustiedot ja käsitteet. Kurssiin liittyy myös HTML-kielen alkeiden opiskelu. Suoritustapa: Itseopiskelua, harjoituksia, kotisivujen tekeminen HTML-kielellä ja tentti. 1. Verkkomateriaali. 2. Paananen (2004), Tietotekniikan peruskirja. Ohjelmointi osa I 3 op Kurssissa tutustutaan ohjelmoinnin ajattelutapaan, ohjelmoinnin perusteisiin ja Java-ohjelmointikieleen. Tarkastelussa on mitä on ohjelmointi, mikä on Java, ohjelmoinnin peruskäsitteet, ohjelmoinnin rakenteita sekä graafisen ohjelmoinnin perusteita. Suoritustapa: Itseopiskelua, harjoituksia ja tentti. 1. Verkkomateriaali ja mahdollisesti kurssikirja. Ohjelmointi osa II 2 op Kurssissa käydään läpi olio-ohjelmoinnin perusteet, olio-ohjelmien laatiminen, ohjelmointitekniikka, tapahtumien käsittely ja graafisen käyttöliittymän ohjelmointi. Suoritustapa: Itseopiskelua, harjoituksia ja tentti. 1. Verkkomateriaali ja mahdollisesti kurssikirja. Tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloja 2 op Jaksossa perehdytään tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloihin: tekoäly, laskennan teoria yms. ongelmat, algoritmit, tehtävän algoritminen ratkeavuus, kompleksisuus ja oikeellisuus. Kurssilla painotetaan erityisesti Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimuskohteita. Suoritustapa: Verkkotyöskentelyä, pienimuotoinen tutkielma valitusta aiheesta yksin tai 4 hengen ryhmässä sekä henkilökohtainen oppimispäiväkirja. 1. Verkkomateriaali. Ohjelmoinnin harjoitustyö 4 op Jaksossa tehdään harjoitustyö, johon liittyy pienimuotoisen sovelluksen toteuttaminen ja dokumentointi Java-ohjelmointikielellä. Harjoitustyö osoittaa tekijän hallitsevan Java-ohjelmointia ja ohjelman rakentamista ko. kielen ympärille. Suoritustapa: Ohjelman laatiminen itsenäisesti annetusta aiheesta Java-kieltä käyttäen. 1. Verkkomateriaali. 2. Ohjelmointikurssien materiaalit ja kurssikirjat. 3. Wikla (2003), Ohjelmoinnin perusteet Javakielellä. 4. Internetlähteitä. Diskreetit rakenteet 5 op Kurssilla opitaan tietojenkäsittelijälle hyödyllisten matemaattisten peruskäsitteitä ja työkaluja. Kurssin aiheita ovat mm. propositiologiikka, joukkooppi, matemaattinen induktio, todistusmenetelmät sekä todennäköisyyslaskennan perusteet. Suoritustapa: Itseopiskelua, harjoituksia ja tentti

16 1. Verkkomateriaali. Tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä 3 op Kurssissa käydään läpi tietokoneen rakenne ja toiminta, matemaattiset ja fysikaaliset perusteet, tietokoneen komponentteja, mikro-ohjelmointi, konekieli, käyttöjärjestelmät ja tiedostojärjestelmät. Suoritustapa: Itseopiskelua, harjoituksia ja tentti. 1. Verkkomateriaali. 2. Luentomoniste: Johdatus tietojenkäsittelyyn (2000), s Johdatus tietojenkäsittelyn etiikkaan 2 op Jaksossa tutustutaan tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloihin, erityisesti painottuvat Joensuun yliopiston Tkt laitoksen tutkimusalat. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhakuun ja tutkielman kirjoittamiseen. Suoritustapa: Essee verkkoympäristössä valittavana olevasta aiheesta ja henkilökohtainen oppimispäiväkirja. 1. Verkkomateriaali. Hinta: 330. Laskutus kolmessa erässä. TYÖ JA IHMINEN MUUTOKSESSA 25 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Millainen on hyvinvoiva työyhteisö ovatko työyhteisön vuorovaikutustaidot kunnossa? Miten työelämän muutokset vaikuttavat yksilön hyvinvointiin? Miten organisaatiossa opitaan ja miten sitä voi edistää? Kuinka johtaa työyhteisön muutosprosessia? Opinnot tarkastelevat monitieteellisesti ja ainutlaatuisella tavalla ajankohtaisia ja kaikkia koskettavia työn ja ihmisen hyvinvoinnin välisiä kysymyksiä. Opinnot tarjoavat uusia näkökulmia ja valmiuksia esim. työyhteisöjen kehittämishankkeissa toimiville, sosiaali- ja terveydenhuollon ja työvoimahallinnon työntekijöille, työsuojelutehtävissä toimiville, yritysten henkilövastaaville, luottamushenkilöille, tiedottajille, esimiestehtävissä toimiville sekä ammattiliittojen koulutusvastaaville. Opintokokonaisuus sopii myös monien alojen opiskelijoille (esim. psykologia, yhteiskunta-, viestintä- ja taloustieteet sekä terveys- ja sosiaaliala). Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opintokokonaisuus on mahdollista tehdä täysin itsenäisesti missä ja milloin tahansa, myös työn ohessa. Opintoja voi suorittaa kirjallisuuteen pohjautuvilla oppimistehtävillä, projektitehtävillä tai tenttimällä. Tarjolla on halukkaille myös lähiopetusta Jyväskylässä. Oppimistehtävät ja projektitehtävät ovat soveltavia, mikä mahdollistaa omaan työhön ja omiin kokemuksiin yhteyksiä etsivän ja löytävän otteen. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään yksilö- ja ryhmäohjausta. Ohjaajana toimii tuutori. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Jos syksyllä muodostuu useamman hengen opintoryhmä, perehdytysilta on keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Perehdytyksessä jaetaan opintomateriaali, tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin. Aloitustehtävä 2 op Opintokokonaisuuden aloitustehtävässä pohditaan omaa työhistoriaa ja työssä koettuja muutostilanteita. Samalla perehdytään eri tieteenalojen näkökulmasta aiheeseen Työ ja ihminen muutoksessa. Osana aloitustehtävää opiskelija laatii itselleen vapaamuotoisen opiskelusuunnitelman. TEEMAOPINNOT (20-23 op): Valittavana on yhteiskuntapolitiikan, sosiologian, aikuiskasvatuksen, psykologian, puheviestinnän, gerontologian ja filosofian tieteenaloihin perustuvia opintojaksoja. Kunkin jakson oppimistehtävien tarkemmat sisällöt sekä kirjallisuus kerrotaan opiskeluoppaassa. Kukin oppimistehtävä on laajuudeltaan 4 op. Opiskelija voi myös suorittaa 7 opintopisteen laajuisen tavallisesti omaan työhön liitettävän projektitehtävän, joka korvaa yhden 4 opintopisteen laajuisen teemaopintotehtävän ja lopetustehtävän. Työn merkitys ihmiselle, hyvinvointi ja jaksaminen Jaksossa lähdetään liikkeelle työn merkityksestä ihmiselle arvojen ja arvostuksen näkökulmasta sekä tarkastellaan hyvinvoinnin ja jaksamisen kysymyksiä työelämässä. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia. Opiskelija voi valita seuraavista teemoista: - Palkkatyön merkityksen historiasta - Työuupumuksesta työhyvinvointiin - Työn arvot ja ammattietiikka Arjen ja työn suhteet eri ikäkausina Opintojaksossa tarkastellaan työntekijän arjen ja työn yhdistymistä, ja erityisesti yhtenä näkökulmana on perheen ja työn yhdistämisen erilaiset mahdollisuudet. Opintojaksoon sisältyy elämänkulun näkökulma. Opiskelija voi valita seuraavista teemoista: - Työn ja perheen yhteensovittaminen - Perheellisenä työelämässä rooliristiriitoja vai voimavaroja? - Nuoret, työ ja työmarkkinoiden epävarmuus - Ikääntyminen ja työ, yhteiskuntapoliittinen näkökulma - Ikääntyneen työntekijän terveys, työ- ja toimintakyky - Työssä vai eläkkeelle? Ikääntynyt työntekijä valintatilanteessa Työelämän muutokset kriittinen työelämäntutkimus Opintojaksossa käydään lävitse palkkatyön historiaa, palkkatyössä tapahtuneita sekä tapahtuvia muutoksia ja palkkatyön ongelmakohtia. Jaksossa voi pohtia myös työn ja palkkatyön merkityksiä ja myös niiden suhdetta. Eri oppimistehtävät kuvaavat työelämän muutoksia eri tieteenalojen näkökulmista ja osassa tehtäviä nousee esille kriittinen työelämän tutkimus. Opiskelija voi valita seuraavista teemoista: - Työttömyys, sosiaaliturva ja aktiivinen sosiaalipolitiikka - Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana - Ikääntynyt työntekijä työttömänä työttömyyseläkeputkeen vai takaisin työelämään? - Työ, monikulttuurisuus ja globalisaatio - Työn kulttuuri muutoksessa - Voimavarat organisaation muutostilanteessa - Työ ja tulevaisuus Vuorovaikutussuhteet, eettisyys ja viestintä työelämässä Teemassa pohditaan vuorovaikutussuhteita työelämässä: millaisia eettisiä näkökulmia työhön liittyy ja miten viestintä vaikuttaa työelämässä. Opiskelija voi valita seuraavista teemoista: - Johtajuus työyhteisössä - Työyhteisön ihmissuhteet - Vuorovaikutussuhteet ja eettisyys työssä: valta, asiantuntijuus ja dialogisuus - Vuorovaikutus työyhteisöissä ja ryhmissä Asiantuntijuus ja työssä oppiminen Työelämän muutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa oppimista niin yksilöltä kuin työyhteisöltäkin. Henkilöstön pätevyyttä ylläpidetään ja kehitetään mm. koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Työssä kehittyminen tapahtuu paljolti myös kokemuksen ja osaamisen kertymänä, jota on usein vaikea havaita ja todentaa. Tällöin puhutaan työntekijällä olevasta hiljaisesta tiedosta. Jaksossa perehdytään työssä oppimisen, asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon teemoihin. Opiskelija voi valita seuraavista teemoista: - Työssä oppiminen ja asiantuntijuus - Hiljainen tieto ja asiantuntijuus Työelämän kehittäminen Jaksossa on tarjolla eri tieteenalojen projektitehtäviä, jotka ovat laajuudeltaan 7 op. Opiskelija valitsee opinto-oppaasta itseään eniten kiinnostavan tai kiinnostavat projektitehtävät. Mikäli opiskelija valitsee tämän opintojakson, hänen ei tarvitse suorittaa lopetustehtävää

17 Opiskelija voi valita seuraavista teemoista yhden teeman: - Ikääntyneiden työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisprojekti - Työyhteisön kehittämisen lähestymistapoja ja menetelmiä organisaatiopsykologinen näkökulma - Mentoroinnin projektitehtävä - Kriittinen ajattelu ja vuorovaikutussuhteiden kehittäminen - Työn ja kodin rajan murtuminen yhteiskuntapoliittinen näkökulma - Pärjäämisen nykyiset haasteet sosiologinen näkökulma TIHP080 Lopputehtävä 3 op Lopputehtävänä opiskelija tekee oppimispäiväkirjaraportin. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa uuden näkökulman itseensä oppijana, omaan tapaansa toimia ja kokea. Oppimispäiväkirjaraportissa pohditaan ja analysoidaan opintokokonaisuuden aikana opittua ainesta. Tehtävän pohjana toimii oheiskirjallisuus ja aloitustehtävä. Hinta: 355. Laskutus kolmessa erässä. YLEINEN TEOLOGIA 25 op Joensuun yliopisto Mitä: Yleisen teologian perusopinnoissa opiskelija oppii arvioimaan uskonnollisen, erityisesti kristillisen kulttuurin vaikutuksia ja yleistä merkitystä historian ja nykyhetken kannalta. Tätä varten opiskelija pyrkii omaksumaan keskeisen teologisen ja uskontotieteellisen käsitteistön perehtyen raamattututkimuksen lähtökohtiin ja tulkintatapoihin, kristillisen kirkon vaiheisiin, erityisesti läntiseen perinteeseen sekä kristillisen uskon ja etiikan perusteisiin. Opinnoissa tarkastellaan myös maailman muita uskontoja niiden omista lähtökohdista käsin uskontodialogin näkökulmasta. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Joensuun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opiskelu pohjautuu itsenäiseen opiskeluun ja opinnot suoritetaan oppimistehtävin ja/tai kirjatentein. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään yksilö- ja ryhmäohjausta. Ohjaajana toimii tuutori TM Esa Luomaranta. Opiskeluoikeus arvosanan suorittamiseksi myönnetään 3 lukukaudeksi. Aika ja paikka eivät sido opiskelua, vaan yleistä teologiaa voi opiskella itsenäisesti ja omassa tahdissa. Myös tenttipaikan voi etsiä omalta paikkakunnalta. Joustava aloitus: Yleisen teologian perusopinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa ja opiskella itsenäisesti. Ilmoittautuneelle lähetetään aloitusohjeet ja opintokansio postitse. Sisältö: Yleisen teologian opiskelija perehtyy viiteen teologiseen oppiaineeseen ja suorittaa 5 op jokaisesta oppiaineesta. EKSEGETIIKKA 5 op, 3 osiota: Opiskelija oppii tuntemaan Raamatun ajanhistorian pääpiirteissään sekä saa kokonaiskuvan UT:n synnystä, historiallisesta ja kirjallisesta luonteesta, teologisista erityispiirteistä ja tulkinnan keskeisistä kysymyksistä. Johdatus Uuden testamentin tutkimiseen 2 op Tavoitteena on tutustuttaa Raamatun tieteelliseen tutkimukseen. Se edellyttää paitsi asiatiedon oppimista myös periaatteellisten kysymysten pohdintaa: Miten kirkollinen tai hengellinen tapa lukea Raamattua poikkeaa tieteellisestä? Miten ne tukevat toisiaan? Onko eksegetiikkaa kohtaan usein esitetty kirkollinen kritiikki aiheellista, ja jos on, niin millä perusteilla? 1. Thúren, Eksegetiikan kirjallinen johdantolu ento. 2. Mitternacht & Runesson (toim.), Jesus och de första kristna - inledning till Nya testamentet. Johdatus Raamatun ajanhistoriaan 2 op Tavoitteena on oppia ymmärtämään Raamatun kirjoja, niiden sisältöä ja teologiaa niiden ajanhistoriallisessa yhteydessä sekä saada kokonaiskuva muinaisen Lähi-idän, erityisesti Palestiinan arkeologiasta ja poliittisen, kulttuurisen ja uskonnollisen historian pääpiirteistä esihistoriasta 2. vuosisadalle jkr. 1. Junkkaala, Israelin historian pääpiirteitä teks tien ja arkeologian valossa. 2. Huuhtanen, Jerusalem ja Rooma. Uuden testamentin tuntemus 1 op Suoritustapa: Tentti. Uusi testamentti. KIRKKOHISTORIAN PERUSKURSSI 5 op, 3 osiota: Opiskelija hahmottaa kirkkohistoriaa tutkimusalana ja oppiaineena sekä tutustuu kirkkohistorian kysymyksenasetteluun ja työtapoihin. Opiskelija saa yleiskuvan kristillisen kirkon historiasta, sen synnystä ja tärkeimmistä kehityslinjoista Ranskan vallankumoukseen (1789) saakka. Johdantokurssi kirkkohistorian tutkimiseen 1 op Suoritustapa: Tentti. 1. Luomanen (toim.), Teologia. Johdatus tutki mukseen, s ja Arffman, Kristinuskon historia, s Varhaiskirkon ja keskiajan kirkkohistoria 2 op Suoritustapa: Tentti. 1. Heikkilä & Niskanen: Euroopan synty, s Heikkilä & Lehmijoki-Gardner, Keskiajan kirkko. Uskonpuhdistuksesta moderniin maailmaan 2 op Suoritustapa: Tentti. 1. Kittelson, Uskon puolesta. 2. Laasonen, Luterilaisuus Rooman ja Geneven välissä. SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN PE- RUSKURSSI 5 op, 4 osiota: Opiskelijalle muodostuu yleiskuva oppihistorian ja etiikan keskeisestä sisällöstä, käsitteistä ja kysymyksenasetteluista. Johdatus systemaattiseen teologiaan 2 op Opintojakso antaa yleiskuvan systemaattisen teologian edellytyksistä, luonteesta, menetelmistä sekä keskeisestä terminologiasta ja kysymyksenasetteluista. Lähtökohtana on teologisen tiedon tieteellisen luonteen ymmärtäminen ja teologian ja filosofian suhteen pohdinta. 1. Systemaattisen teologian kirjallinen johdantoluento. 2. Luomanen (toim.), Johdatus tutkimukseen, s McGrath, Kristillisen uskon perusteet, luvut Mannermaa, Pieni kirja Jumalasta. 5. Hick, Uskonnonfilosofia. Oppi- ja teologianhistoria 1 a 1 op Jakso antaa alustavan yleiskuvan dogminmuodostuksen sekä teologisen ajattelun historiasta. 1. Mannermaa, Kristillisen opin vaiheet. Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 1a 1 op Jakso antaa alustavan yleiskuvan teologisen etiikan ja sosiaalietiikan perusmalleista ja ajankohtaisista ongelmista. 1. Häyry, Hyvä elämä ja oikea käytös

18 Ekumeniikka 1a 1 op Jakso antaa yleiskuvan suurten kirkkokuntien keskeisestä opetuksesta sekä kirkkojen ja uskontojen ykseyspyrkimyksistä. 1. Metso & Ryökäs (toim.), Kirkkotiedon kirja: ekumeeninen johdatus kirkkojen oppiin ja elämään. KÄYTÄNNÖLLISEN TEOLOGIAN PE- RUSKURSSI 5 op, 3 osiota: Tutustuttaa käytännöllisen teologian järjestelmään ja eräisiin osa-alueisiin. Kurssi on myös johdatus jumalanpalveluksen ymmärtämiseen. Johdatus käytännölliseen teologiaan, oikeusteologia ja kirkkososiologia 2 op Kurssi tutustuttaa käytännölliseen teologiaan. Lisäksi perehdytään yksityiskohtaisemmin oikeusteologiaan ja kirkkososiologiaan. Suoritustapa: Tentti. 1. Knuutila ym. (toim.), Käytännöllinen teologia ja kirkko, s ja Luomanen (toim.), Teologia johdatus tutkimukseen, s Helander (toim.), Muutoksen tulkkina, kirkot ja uskonnollinen elämä osana yhteis kuntaa, s Kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Tuorein päivitys löytyy internet-sivuilta hakusanalla kirkkolaki ja kirkkojärjestys. 5. Kiiski, Käytännöllisen teologian johdantoluento. 6. Kettunen, Pastoralteologi och pastoralpsy kologi som tyngdpunkter i praktisk teologi. Teoksessa Theologia practica et musica sacra, s (Artikkeli on saatavana Joensuun yliopistosta suomennettuna.) Jumalanpalveluselämän perusteet 2 op Opiskelija perehtyy jumalanpalvelukseen kirkollisena toimintana, sen historiaan ja nykypäivään. Opintosuoritukseen kuuluu käynti jumalanpalveluksessa ja sen analysointi kirjallisuuden avulla. Suoritustapa: Oppimistehtävä. Sielunhoidon perusteet 1 op Opiskeltavia asioita ovat sielunhoidon teologia ja ihmiskäsitys, elämän suurten vastoinkäymisten käsittely sielunhoidossa, sielunhoitosuhteen olemus sekä sielunhoitajana kasvaminen. Suoritustapa: Oppimistehtävä. USKONTOTIEDE 5 op, 2 osiota: Tavoitteena on perehtyä uskontotieteen kysymyksenasetteluun, käsitteistöön, tutkimustuloksiin sekä uskontojen väliseen vuorovaikutukseen. Uskontotieteen peruskurssi 1a 2 op Suoritustapa: Oppimistehtävä. Maailmanuskonnot 3 op Suoritustapa: Oppimistehtävä. Hinta: 425. Laskutus kolmessa erässä. YRITTÄJYYSKASVATUS 25 op Joensuun yliopisto Mitä: Opintokokonaisuus toteutetaan verkkokurssina, jota koordinoi Joensuun yliopiston avoin yliopisto. Työelämän muutos ja sitä seurannut taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen edellyttää kansalaisilta uudenlaisia valmiuksia. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on monipuolistaa kansalaisten taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Tämä voi tapahtua joko suoraan kasvatin mielipiteisiin tai asenteisiin vaikuttamalla tai välillisesti rakentamalla kasvuympäristöä sellaiseksi, että se tukee taloudellista toimeliaisuutta. Yrittäjyyskasvatus koskettaa näin paitsi eri koulutustahoja myös erilaisia yhteiskunnan tuki- ja kannustusjärjestelmiä. Yrittäjyyskasvatuksen sivuainekokonaisuus auttaa jäsentämään ja ymmärtämään meneillään olevaa taloudellista murroskautta kasvatuksen näkökulmasta. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Joensuun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot toteutetaan verkkokurssina ja opetus järjestetään intensiivisenä verkko-opetuksena ja etäopetuksena. Opintojen suorittaminen edellyttää säännöllistä ja aktiivista osallistumista verkkoopetukseen, joka tapahtuu WebCT-oppimisympäristössä ( Opiskelijan tulee hallita tietokoneen peruskäyttö ja päästä internetiin säännöllisesti. Opinnot suoritetaan aktiivisella osallistumisella verkko-opetukseen, verkkotehtävillä, harjoitustehtävillä ja tentteinä. Joustava aloitus: Opinnot voi aloittaa mihin aikaan vuotta tahansa, mutta suositeltavaa on aloittaa opinnot joko syyslukukauden tai kevätlukukauden alussa. Tällöin verkkotyöskentelyn ja tehtävien palautuspäivät rakentuvat mielekkäästi. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset aloitusohjeet. Sisältö: Opintokokonaisuus koostuu seitsemästä opintojaksosta. Johdatus yrittäjyyskasvatukseen 3 op Opintojakso tulee suorittaa ensimmäisenä. Jaksossa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen kenttään ja eri toteuttamismuotoihin. Yrittäjyyskasvatuksen osoitetaan olevan yksi kansalaiskasvatuksen osa-alue, jonka tavoitteena on lisätä yksilön kykyä säilyttää toimintakykynsä taloudellisten rakenteiden murroksessa. Jaksossa tarkastellaan taloudellista yritteliäisyyttä kansalaistaitona. Suoritustapa: Verkkokurssi, verkkotehtävä ja harjoitustehtävä. 1. Oppimisympäristössä annettu materiaali ja nettilinkit. Yritteliäisyyden edistäminen ennen ja nyt 3 op Kurssilla harjaannutaan tunnistamaan yrittäjyyskasvatuksen historiallis-yhteiskunnallisia kytkentöjä. Lisäksi perehdytään vanhoihin, taloudellista yrittäjyyttä ja/tai kansalaiskasvatusta käsitteleviin artikkeleihin. Suoritustapa: Verkkokurssi, verkkotehtävä ja oman artikkelin etsintä ja esittely. Muuttuva talous, muuttuva työ 3 op Opintojaksossa perehdytään talousjärjestelmän muutosta koskevaan kirjallisuuteen. Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen. Kirjallisuus, kolme kirjaa seuraavista: 1. Klein (2001), NoLogo. 2. Rofkin (1997). Työn loppu. 3. Stiglitz (2004), Globalisaation sivutuotteet. 4. Hakkarainen & Airaksinen (2005), Talouden demokratia. 5. Wood (2005), Pääoman imperiumi. Oppilaitos ja organisaatio taloudellisen yritteliäisyyden edistäjänä 4 op Kurssilla arvioidaan erilaisia käytänteitä ja toimintaympäristöjä yritteliäisyyteen kannustamisen näkökulmasta ja tutustutaan taloudelliseen yritteliäisyyteen kannustavan opetustavan ja toimintaympäristön erityispiirteisiin. Lisäksi perehdytään yrittäjyyskasvatuksen käytännön esimerkkeihin ja suunnitellaan itsenäisesti yritteliäisyyden edistämiseen tähtäävä toimintakokonaisuus. Suoritustapa: Verkkokurssi, verkkotehtävät ja harjoitustyön tekeminen ja esittäminen. Yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisia kysymyksiä 3 op Opintojakso vahvistaa valmiuksia osallistua yrittäjyyskasvatusta käsittelevään tieteelliseen keskusteluun. Jaksossa tutustutaan yhdessä ajankohtaisiin teksteihin ja perehdytään itsenäisesti kahteen artikkeliin, joista ainakin toisen on oltava vieraskielinen. Suoritustapa: Verkkokurssi, verkkotehtävät ja essee. 1. Artikkeleja eri tieteenalojen koti- ja ulkomaisista aikakauslehdistä. Yrittäjyyden perusteet 5 op Opintojaksossa luodaan kuva yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ylläpitävänä ja kehittävänä ilmiönä. Tarkasteluun tulevat yrittäjyyden 32 33

19 tasot ovat 1) makroulottuvuus (yrittäjyys Euroopassa, kansantaloudessa, pk-yritykset Suomessa, yrittäjyyskulttuuri), 2) organisaatioulottuvuus (sisäinen yrittäjyys, perheyrittäjyys, yhteistyö), 3) yksilöulottuvuus (yrittäjäominaisuudet, yrittäjäksi ryhtyminen, yrittäjänä toimiminen, yrittäjätyypit). Suoritustapa: Verkkovideoluennot (22 tuntia, kevät 2008) ja tentti. 1. Koiranen (2000), Ole yrittäjä sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys. Saatavilla internetis tä osoitteesta 2. Viitala & Jylhä (2001), Menestyvä yritys. 3. Liiketoimintasuunnitelman laadintaohjeet. Saatavissa internetistä mm ositteesta 4. oppimisympäristössä ilmoitettava materiaali. Vapaavalintaiset opinnot 5 op Opiskelija valitsee toisen seuraavista opintojaksoista: Globalisoituva yhteiskunta ja talous Jaksossa perehdytään yhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan muutokseen viimeisen vuoden aikana erityisesti Suomessa, mutta myös kansainvälisellä tasolla. Keskeisiä teemoja ovt globalisaatio, Euroopan integraatio, hyvinvointivaltio ja talouden kansainvälistymisen sekä globalisaation Suoritustapa: Verkkovideoluento, harjoitustehtävä ja luentotentti. Johdatus sosiaalipolitiikkaan Jakso johdattaa sosiaalipolitiikkaan ja hyvinvointivaltiotutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tutkimusperiaatteisiin ja ajankohtaisiin tutkimusteemoihin. Suoritustapa: Verkkovideoluento, oheistehtävät ja luentotentti. Hinta: 330. Laskutus kolmessa erässä. AINEOPINNOT Aineopintojen kokonaislaajuus on perus opintojen (25 op) lisäksi 35 opintopistettä eli yhteensä 60 opintopistettä (cum laude approbatur, aikaisemmin 35 opintoviikkoa). Aineopintoihin vaaditaan edeltävinä opintoina kyseisen aineen perusopinnot hyvin arvosanoin. Kokonaislaajuus on Opinnot on yleensä mitoitettu 1,5 lukuvuodelle. ERITYISPEDAGOGIIKKA 35 op Jyväskylän yliopisto Mitä: Erityispedagogiikan aineopintojen tavoitteena on syventää ja täydentää erityispedagogiikan keskeisten osa-alueiden tuntemusta. Opintojen aloittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut erityispedagogiikan perusopinnot 15 ov/25 op vähintään hyvin/hyväksytyin tiedoin. Lisäksi opiskelijalta edellytetään selviytymistä englanninkielisestä kirjallisuudesta. Edeltävinä opintoina vaaditaan kurssi tilastomenetelmien perusteista (2 op tai 1 ov) ennen Proseminaari -jaksoa. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti monimuoto-opetuksena. Opintoihin kuuluu lähi- ja etäopetusta. Lähiopetuksena toteutetaan Erityiskasvattaja tutkijana kurssi (n. 50 tuntia) ja proseminaarin ryhmäohjaus (n. 30 tuntia). Pakollisia opintojaksoja ovat Erityiskasvattaja tutkijana (10 op) ja proseminaari (10 op). Näiden lisäksi opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoista kolme 5 opintopisteen kokonaisuutta: - ERIA202 Oppimisen ohjaaminen erityiskasvatuksessa (5 op) - ERIA204 Pedagogiikka sosioemotionaalisen kasvun ja yhteisöön liittymisen tukena (5 op) - ERIA207 Kommunikaation tukeminen opetuksessa (5 op) - ERIA283 Harjoittelu: Tutustuminen erityiskasvatuksen toimintaympäristöihin (5 op) Pääosa opinnoista suoritetaan itsenäisesti oppimistehtävinä tai tentteinä. Aineopintoihin ilmoittautuneet saavat erillisen opiskeluoppaan, joka sisältää oppimistehtävät ja tarkemmat opiskeluohjeet. Aloitus: Erityispedagogiikan aineopintojen opiskelu alkaa keskiviikkona klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Aloituskokoontumisessa jaetaan opintomateriaali sekä perehdytään opintojen sisältöön ja suoritustapoihin. Sisältö: Opintoihin kuulu kuusi osa-alueet. Seuraavassa mainittuun kirjallisuuteen tullee joitakin muutoksia. PAKOLLISET OPINNOT: ERIA208 Erityiskasvattaja tutkijana 10 op Kurssilla perehdytään tieteelliseen päättelyyn, argumentointiin ja erityispedagogisen tutkimuksen perusteisiin sekä alan keskeisiin tutkimusmetodeihin. Opiskelijalle hahmottuvat kurssin aikana kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote, erilaiset tutkimusaineiston hankinta- ja analyysimenetelmät sekä tieteellisen tutkimuksen kriteerit. Kurssilla orientoidutaan lisäksi erityispedagogisen tutkimuksen taustafilosofiaan, historiaan sekä erilaisiin tutkimusstrategioihin. Kurssi sisältää 50 tuntia opetusta sekä oheiskirjallisuutta. Kurssin luennot järjestetään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Opiston kanssa siten, että osa kokoontumisista on Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella ja osa Kauhajoen evankelisella opistolla. Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja lopputentti. Luennot ja harjoitukset: Kokoontumiset, yhteensä 50 tuntia, neljänä viikonloppuna. Kurssi alkaa marraskuussa Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Muut kokoontumiskerrat sovitaan ryhmässä. Opettajana KT Liisa Heinämäki. Oheiskirjallisuus: 1. Eskola & Suoranta (1998/1999/2000), Joh datus laadulliseen tutkimukseen. 2. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2002/2005), Tutki ja kirjoita. 3. Metsämuuronen (2003), Tutkimuksen tekemi sen perusteet ihmistieteissä (soveltuvin osin). Korvaavuus: Aikaisemmilla esim. kasvatustieteen aineopintotasoisilla tutkimusmenetelmäopinnoilla (10 op/4 ov) voi hakea korvaavuutta. Kurssin korvautuminen edellyttää tenttinä suoritetun näyttökokeen läpäisemistä. ERIA286 Erityispedagogiikan proseminaari 10 op Opiskelija perehtyy itsenäisen tutkimuksen tekemiseen ja tutkimuksen raportointiin. Proseminaarin aikana opiskelija tekee pienimuotoisen tutkimuksen noudattaen sen toteutuksessa ja raportoinnissa yleisiä tieteellisen tutkimuksen teon ja raportoinnin ohjeita. Tutkimuksen aihe sovitaan ohjaajan kanssa. Opiskelija saa tutkimuksen tekoon ohjausta seminaarityöskentelynä ja yksilöohjauksena. Ajankohta: Aloitus huhtikuussa 2008, ERIA208 jakson päätyttyä. Kurssi sisältää noin 30 tuntia opetusta (sekä ryhmä- että yksilöohjausta). Työskentelyn jatkumisesta syksylle 2008 sovitaan ryhmässä. VAPAAVALINTAISET OPINNOT: Opiskelija valitsee näistä kolme 5 opintopisteen kokonaisuutta ERIA202 Oppimisen ohjaaminen erityiskasvatuksessa 5 op Jakso perehdyttää opiskelijan oppimisvaikeuksiin, näkövammaisuuteen ja vaikeavammaisuuteen littyviin ohjaamisen käytänteisiin ja opetusmenetelmiin. 1. Ahonen & Aro (1999/2002), Oppimisvaike udet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen opetuk sen tukena. 2. Mason & McCall (toim.) (1997/1999), Visu al impairment, s ja Snell & Brown (2000), Instruction of students with severe disabilities, s ja

20 ERIA204 Pedagogiikka sosioemotionaalisen kasvun ja yhteisöön liittymisen tukena 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustua sosioemotionaalisen kasvun ja oppimisen haasteiden arviointiin, ilmenemismuotoihin ja pedagogisiin ratkaisuihin sekä oppijoiden heterogeenisyyden ja pedagogisten ratkaisujen merkitykseen yhteisöön liittymisen tukemisessa. 1. Kauffman (1997/2001/2004), Characteristics of emotional and behavioural disorders of children and youth. 2. Peterson & Hittie (2003), Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. ERIA207 Kommunikaation tukeminen opetuksessa 5 op Opintojaksolla perehdytään puheen, kielen ja kuulon vaikeuksien arviointiin sekä opetus- ja kuntoutusmenetelmiin lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Tutustutaan myös puhetta korvaavien ja tukevien kommunikaatiomenetelmien käyttöön opetuksessa. 1. Kunnari & Savinainen-Makkonen (toim.) (2004), Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. 2. Kuder (1997), Teaching students with lan guage and communication disabilities. 3. Moores (1996/2001), Educating the deaf; psychology, principles and practises TAI Lonka & Korpijaakko-Huuhka (toim.) (2000), Kuulon ja kielen kuntoutus: vuoro vaikutuksesta kommunikointiin. 4. Tetzchner & Martinsen (2000), Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. ERIA283 Harjoittelu: tutustuminen erityiskasvatuksen toimintaympäristöihin 5 op Opiskelija hankkii käytännön kokemusta erityispedagogiikan asiantuntijan tehtävistä yhdellä asiantuntijuuden osa-alueella. Opiskelija suuntautuu valitsemassaan erityiskasvatuksen toimintaympäristössä opetuksen, ohjauksen, konsultaation, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen tehtäviin. Suoritustapa: Harjoittelu 120 tuntia tarvittaessa jaksotettuna. Harjoittelusta sovitaan harjoitteluohjaajan kanssa. Opiskelija tekee harjoittelustaan raportin ja laatii tiivistelmän harjoittelualueen lainsäädännöstä. Korvaavuus: Aikaisemmalla erityispedagogisella työkokemuksella, jota on vähintään 300 tuntia kolmen vuoden sisällä, voi hakea korvaavuutta. Kurssin korvautuminen edellyttää työkokemuksesta raportointia. Hinta: 660. Laskutus viidessä erässä. KASVATUSTIEDE 35 op Turun yliopisto Mitä: Kasvatustiede tarkastelee ihmisen koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa kasvua, kasvatusta, opetusta ja oppimista. Kasvatustieteen opinnot antavat valmiuksia ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen kenttää ihmisen koko elämänkaaren ajalta lapsuudesta vanhuuteen. Kasvatuksen ilmiöitä tutkitaan laaja-alaisesti sekä yksilötasolla, kasvattajan ja kasvatettavan välisenä vuorovaikutuksena että yhteiskunnan tasolla. Aineopinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka haluavat syventää tietämystään kasvatuksesta ja oppia jäsentämään ja soveltamaan kasvatustieteellistä ajattelutapaa sekä ymmärtämään ja kytkemään teoreettista tietoa omiin kokemuksiin. Aineopinnot voi aloittaa kun kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatuksen perusopinnot 15 ov/25 op on suoritettu vähintään hyvin tiedoin. Lisäksi opiskelijalta edellytetään selviytymistä englanninkielisestä kirjallisuudesta. Miten: Opintokokonaisuus suoritetaan Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Opinnot kestävät kolme lukukautta. Aineopintoja voi opiskella opintoryhmässä tai itsenäisinä opintoina. Opintojaksot suoritetaan pääosin esseinä. Itseopiskelun tueksi järjestetään ryhmäkokoontumisia tuutorin ohjauksella Kauhajoen evankelisella opistolla. Tuutorina toimii KM, HTM Anne Alavillamo. Opintoryhmä kokoontuu 2 3 kertaa opintojaksoa kohden tai opiskelijoiden toiveiden mukaan. Opintoihin sisältyy lisäksi kolme läsnäoloa edellyttävää ja kolme vapaaehtoista lähiopetuspäivää Turussa. Aloitus: Kasvatustieteen aineopintojen opiskelu alkaa tiistaina klo Kauhajoen evankelisella opistolla. Aloituskokoontumisessa jaetaan opintomateriaali sekä tutustutaan opintojen sisältöön ja suoritustapoihin tuutori Anne Alavillamon johdolla. Lisäksi sovitaan ryhmäkokoontumisten ajankohdat. Sisältö: Opinnot koostuvat seitsemästä jaksosta. Seuraavassa mainittuun kirjallisuuteen tullee pieniä muutoksia. Kasvatuksen psykologia 4 op Tavoitteena on perehtyä oppimisen ja opetuksen psykologiaan ja kasvatuksen sosiaalipsykologiaan. Keskeisiä sisältöjä ovat psykologiset ja sosiaaliset tarpeet, emootio, motivaatio ja kognitiivinen toiminta oppimisen perustana, tutkivan oppimisen malli sekä lapsen ja nuoren kehitykselliset syrjäytymisriskit. Suoritustapa: Essee yksilötyönä. Ajankohta: Syksy Hakkarainen, Lonka & Lipponen (2004), Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 2. Reeve (2005), Understanding motivation and emotion. Kasvatusfilosofia 3 op Tavoitteena on auttaa muodostamaan näkemystä kasvatuksen filosofisista ja yhteiskunnallisista perusteista. Pohditaan myös sitä, miten erilaiset perusteet (esim. ihmiskäsitykset ja arvot) näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen arjessa. Keskeisiä sisältöjä ovat kasvatusfilosofian tehtävät ja tutkimuksen perusperiaatteet, kasvatuksen arvot ja ihmiskäsitykset sekä ihmisyyteen kasvu ja pedagogisen rakkauden todellistamisen mahdollisuus. Suoritustapa: Essee yksilö- tai parityönä. Ajankohta: Syksy Lähipäivä Turussa: la , klo Luennoitsijana Simo Skinnari. 1. Skinnari & Toiskallio (1994), Miksi kasvatuk sen filosofiaa? Erityisesti sivut Skinnari (2004), Pedagoginen rakkaus. 3. Yksi teos opiskeluoppaassa olevasta listasta. Kasvatuksen historia 3 op Tavoitteena on kasvatuksen historian ilmiöiden ymmärtäminen niiden yhteiskunnallis-historiallisissa yhteyksissään. Keskeistä on ymmärtää, miten ilmiöiden tulkinnat muuttuvat ajassa. On oleellista hahmottaa muutosta ja pysyvyyttä sekä niiden välisiä jännitteitä. Kasvatuksen ja koulutuksen historian keskeiset kysymykset sekä niiden aate ja yhteiskuntahistorialliset kytkennät ovat opintojakson keskeisiä sisältöjä. Suoritustapa: Verkko-opetus vkolla 50, lukupiiri ja raportti tai essee yksilötyönä. Ajankohta: syksy Kaksi teosta aihepiireittäin jaotellusta kirjallisuudesta. * kasvatustieteen klassikkoja ja kasvatushistoriaa * kotikasvatus * naisten kasvatus ja koulutus * peruskoulutus * pedagogiset suuntaukset * aikuiskasvatus Koulutuspolitiikka 6 op Tavoitteena on kehittää teoreettisia valmiuksia ymmärtää koulutusta yhtenä yhteiskunnan toiminnallisena osajärjestelmänä, perehtyä suomalaiseen koulutusjärjestelmään, koulutusta koskevaan päätöksentekoon ja ohjaukseen sekä niihin vaikuttaviin kansallisiin ja kansainvälisiin virtauksiin. Opintojaksolla käsitellään mm. suomalaisen koulutusjärjestelmän ja ohjauksen muotoutumista 1900-luvulla, koulutuspolitiikan ja hallinnon 36 37