EURO EURO. reports. reports

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURO EURO. reports. reports"

Transkriptio

1 r e p o r t s EURO reports EURO reports C I M O 5/2002 ERASMUS-rahoitteiset intensiivikurssit ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet Hankkeiden eteneminen, ongelmat ja vaikutukset Irma Garam

2 /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO Publications 5/2002 ISSN X ISBN Multiprint, Helsinki 10/2002, 500

3 Sisältö Sisältö Tiivistelmä 5 1 Johdanto 6 2 Sokrates/Erasmus-ohjelman intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeet 7 3 Selvityksen tavoitteet ja toteutus 11 4 Perustietoa intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeista Suomessa Hanketyypit Hankkeiden alkamisvuosi Koulutusalat Suomalaiset korkeakoulut partneriosapuolena Erasmus-rahoituksen kesto Koordinaattorit Partnerikorkeakoulut ja partnerimaat Hankkeen budjetti ja Erasmus-rahoitus 18 5 Projektin synty ja hankkeen käynnistäminen Hankeidea Partnerien hakeminen Korkeakoulusektorin ulkopuoliset tahot yhteistyökumppaneina 22 6 Yhteydenpito partnerikorkeakouluihin Työkokoukset ja muu yhteydenpito Ongelmat yhteydenpidossa 24 7 Työn ja vastuun jakaminen Työnjako koordinoivan korkeakoulun sisällä Koordinoivan korkeakoulun sisäisen työnjaon onnistuminen Työnjako yhteistyökorkeakoulujen välillä Korkeakoulujen välisen työnjaon onnistuminen Koordinoivan korkeakoulun työtaakka 31 8 Sokrates/Erasmus-rahoitus Tieto Erasmus-rahoituksesta Erasmus-rahoituksen suuruus Hakuprosessi Rahoitusongelmia Hajautettu rahanjako 37 /3

4 9 Hankkeiden tuotokset mitä konkreettisesti saatiin aikaan? Opetussuunnitelman kehittämishankkeiden tuotokset CD-hankkeet Moduulihankkeet Tyytyväisyys ohjelmaan/moduuliin Intensiivikurssihankkeiden tuotokset Järjestetyt intensiivikurssit Tyytyväisyys intensiivikurssiin Intensiivikurssin hyväksilukeminen Levittämistoimenpiteet Erasmus-rahoituksen jälkeen Suunnitellun opetuksen toteutus Erasmus-rahoituksen jälkeen Jatkohankkeet Hankkeiden vaikutukset Hankkeista saadut hyödyt Vaikutukset laitoksen toimintaan Vaikutus koordinaattorin meriittiin Valmius ryhtyä uudelleen koordinaattoriksi Lopuksi yhteenvetoa tuloksista Vaikutukset Ongelmat Tyypillisiä, hyviä ja huonoja käytäntöjä 56 English Summary 60 Lähteet 72 Liite 1a Kyselylomake intensiivikurssihankkeiden koordinaattoreille Liite 1b Kyselylomake opetussuunnitelman kehittämishankkeen koordinaattoreille Liite 2 Tutkimuksen otoksen hankkeet Liite 3 Haastattelurunko /4

5 Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on tarkastella Erasmus-rahoitteisten intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden vaikutuksia hanketta koordinoivan laitoksen toimintaan, hankkeiden etenemistä ja käytännön sujuvuutta sekä hankkeissa esiintyneitä ongelmia. Tutkimus toteutettiin pääosin lomakekyselynä. Kyselylomake lähetettiin kaikille Suomesta koordinoiduille intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeille, joiden Erasmus-rahoitus ajoittui lukuvuosille 1997/ /01. Kyselylomake lähetettiin 44 koordinaattorille. Lomakkeita palautettiin yhteensä 36. Palautetuista lomakkeista 22 käsitteli intensiivikurssihankkeita ja 14 opetussuunnitelman kehittämishankkeita. Intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet koetaan hyödyllisiksi. Niiden avulla saadaan opetukseen uusia ideoita ja uutta materiaalia, hyödyllisiä kontakteja sekä kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Näitä voi pitää laitoksen toiminnan kannalta merkittävinä vaikutuksina. Sen sijaan hankkeiden konkreettiset jäljet laitoksen opetustarjontaan jäävät usein kohtalaisen pieniksi. Opetussuunnitelman kehittämishankkeissa suunnitellut opetuskokonaisuudet ovat pieniä eivätkä valinnaisiin opintoihin sijoitettuna kosketa kovinkaan monia opiskelijoita. Opetussuunnitelman kehittämishankkeissa suunniteltua opetusta ei myöskään kaikissa tapauksissa toteutettu Erasmus-rahoituksen päätyttyä. Intensiivikurssien järjestäminen yleensä päättyy Erasmus-rahoituksen loputtua, vaikka ne usein poikivatkin laitokselle uuden Euroopan unionin rahoittaman hankkeen. Usein motiivina hankkeille onkin ennen kaikkea halu tiivistää korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä, ei niinkään tarve muuttaa opetusohjelmaa. Hankkeiden suurimpina ongelmina pidetään partnerien passiivisuutta, yhteydenpitoon liittyviä ongelmia (kielitaito-ongelmia, teknisten välineiden puutteellisuutta, kontaktihenkilöiden vaihtumista), Erasmusrahoituksen pienuutta ja hankalia hakukäytäntöjä sekä suureksi koettua työmäärää suhteessa kohtalaisen "pieneen" lopputulokseen. Suomalaisten kokemukset intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeista kertovat, että onnistuneelle hankkeelle on ominaista selkeästi rajattu hankeidea, projektiin ja sen rahoittamiseen alusta saakka sitoutunut laitos, riittävä määrä työkokouksia, ainakin suurimman osan partnereista aktiivinen mukanaolo koko hankkeen ajan sekä partnerien kesken selkeästi sovitut tavoitteet ja työnjako. /5

6 I Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida Erasmus-rahoitteisten intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeiden vaikutuksia laitostasolla sekä välittää suomalaisten koordinaattoreiden kokemuksia hankkeiden parissa työskenteleville tai niistä muuten kiinnostuneille. Raportin lukijakunnaksi on ajateltu lähinnä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden henkilöstöä ja opetushenkilökuntaa. Raportti on kirjoitettu toisaalta tyypillisen tutkimusraportin mallin mukaan siten, että se sisältää runsaasti taulukoita ja perustietoa hankkeista. Toisaalta mukaan on haluttu opaskirjamaisuuksia neuvoja, huomautuksia ja varoituksia. Toivottavasti työ palvelee näin mahdollisimman laajaa lukijakuntaa: sekä niitä jotka haluavat tietää, millaisia hankkeita Suomesta on koordinoitu, että niitä, jotka kaipaavat ohjeistusta hankkeiden parissa toimimiselle. Luvussa 2 käydään ensin läpi eri hanketyypit ja niiden rahoituksen ehdot. Tarkoitus on, että myös Erasmus-ohjelmaan perehtymättömät kykenisivät seuraamaan esitystä. Luvussa 3 esitetään arvioinnin asetelma ja toteutus. Luvussa 4 luodaan numeerinen yleiskatsaus Suomesta koordinoituihin intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeisiin hakemusten ja raporttien pohjalta. Luvusta 5 eteenpäin tarkastelu etenee kronologisessa järjestyksessä alkaen siitä, kuinka hankkeet ovat käynnistyneet, ja päätyen hankkeiden jatkoon Erasmus-rahoituksen jälkeen sekä niiden vaikutuksiin. Lopuksi langat kootaan vielä yhteen kohtalaisen laajassa yhteenvetoluvussa, joka toimii kiireiselle lukijalle myös tiivistelmänä selvityksen keskeisistä tuloksista. Kansainvälisyys on tullut osaksi korkeakoulujen jokapäiväistä arkea. Kaikki Suomen korkeakoulut pyörittävät vuosittain jo melkoisen suuria vaihto-opiskelija- ja harjoittelijamääriä. Kansainvälinen yhteistyö opetuksen kehittämiseksi tarjoaa korkeakouluille mahdollisuuden kehittää kansainvälisyyttä henkilöliikkuvuutta laajemmalle opetuksen sisältöön. Eurooppalaisessa intensiivikurssi- tai opetussuunnitelman kehittämishankkeessa toimiminen on vaativaa ja työlästä eikä siihen tule lähteä olemattomin eväin. Samalla työ on kuitenkin koettu antoisaksi paitsi laitoksen kannalta myös hankkeessa mukana oleville henkilökohtaisesti. Toivottavasti tämä raportti osaltaan myös kannustaa korkeakoulujen henkilökuntaa kansainvälisten yhteistyöhankkeiden pariin. Hankkeiden koordinaattorit (ja joissakin tapauksessa hankkeessa muulla tavalla työskennelleet henkilöt) ovat nähneet paljon vaivaa kommentoimalla kysymyslomakkeita, vastaamalla kyselyyn sekä suostumalla haastatteluihin. Lämmin kiitos teille, että olette jakaneet kokemuksianne! /6

7 2 Sokrates/Erasmus -ohjelman intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet Euroopan unionin korkea-asteen koulutuksen kattava Sokrates/Erasmus-ohjelma tunnetaan parhaiten opiskelija- ja opettajaliikkuvuusosiostaan. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus onkin selvästi suurin osa Erasmus-ohjelmaa, mutta liikkuvuuden lisäksi ohjelmassa tuetaan myös korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää monikansallista opetusta, parantaa koulutuksen laatua sekä vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta korkeakoulutuksessa. Yhteistyö voi toteutua 1) intensiivikurssihankkeina, 2) hankkeina opetussuunnitelmien kehittämiseksi tai 3) temaattisten verkostojen kautta tapahtuvana koulutusalan kehittämisenä. Tässä arviointitutkimuksessa keskitytään kahteen ensin mainittuun yhteistyömuotoon. Intensiivikurssilla tarkoitetaan kurssia tai lyhyttä opetusohjelmaa, jonka kesto on vähintään 10 päivää ja enintään kolme kuukautta ja joka saattaa yhteen eri maiden opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa. Euroopan komissio (2001, 76) on asettanut intensiivikursseille seuraavat tavoitteet: Intensiivikurssit edistävät monikansallista opetusta aloilla, joita muuten opetettaisiin vain hyvin harvoissa korkeakouluissa tai ei lainkaan. Intensiivikurssit auttavat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa työskentelemään yhdessä monikansallisissa työryhmissä ja hyötymään opiskelu- ja opettamisolosuhteista, joihin heillä ei olisi mahdollisuutta yhdessä korkeakoulussa. Intensiivikurssit avaavat uusia näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen. Intensiivikurssit antavat opetushenkilöstölle mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä opetuksesta sekä kokeilla opetusmenetelmiä kansainvälisessä opetustilanteessa. Opetussuunnitelmien kehittämishankkeiden tavoitteena on parantaa korkeakoulujen opetuksen laatua ja eurooppalaista ulottuvuutta yhdistämällä usean eri maan korkeakoulun asiantuntemusta (Euroopan komissio 2001, 78). Opetussuunnitelman kehittämishankkeina tuetaan projekteja, joissa eri maiden korkeakoulujen edustajat suunnittelevat yhteistyössä uusia, yhteisiä opinto-ohjelmia tai kehittävät jo olemassa olevia opinto-ohjelmia. Opetussuunnitelmien kehittämishankkeita on lukuvuodesta lähtien ollut kolmea eri tyyppiä: Aine- tai syventävän tason opinto-ohjelmien kehittäminen 1 Eurooppalaisten moduulien kehittäminen korkeakoulujen opetusohjelmaan 2 Valmiiksi saatujen opinto-ohjelmien tai moduulien toteuttaminen ja levitys 3 Intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet voivat saada rahoitusta korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Intensiivikurssihankkeissa edellytyksenä tosin on, etteivät kurssille osallistujat tai kurssin aihe ole samat kahtena perättäisenä vuonna. Lisäksi opetussuunnitelman kehittämishankkeisiin on syksyn 2002 hakukierrokseen saakka voinut hakea vuoden jatkorahoitusta suunniteltujen opinto-ohjelmien ja 1 Hanketyypistä käytetään lyhennettä PROG (programme). Se sisältää kaksi ennen vuotta voimassa ollutta hankekategoriaa: CDI (opetusohjelmien kehittäminen yleis- ja aineopintotasolla) sekä CDA (opetusohjelmien kehittäminen syventävien tai jatko-opintojen tasolla). 2 Hanketyypistä käytetään lyhennettä MOD (module). Se sisältää kaksi ennen vuotta voimassa ollutta hanketyyppiä: EM (eurooppalaisten moduulien kehittäminen) sekä ILC (integroitu kielikurssi). 3 Hanketyypistä käytetään lyhennetä DISS (dissemination). Ennen vuotta toteuttaminen ja levitys eivät olleet omana hanketyyppinään, vaikka opetussuunnitelman kehittämishankkeen jatkoksi olikin mahdollista saada vuodeksi rahoitusta tulosten toteuttamiseen ja levittämiseen. Lukuvuodesta , eli syksyn 2002 hakukierroksesta lähtien, levitys ja toimeenpano erillisenä hankekategoriana lopetetaan jälleen. Kyseisten toimenpiteiden oletetaan olevan osa hanketta alusta alkaen. /7

8 moduulien toteuttamista ja levitystä varten. Molemmissa hanketyypeissä rahoituksen saamisen ehtona on, että hankkeeseen osallistuu edustajia vähintään kolmesta eri Euroopan maasta. Erityistä huomiota kiinnitetään kumppanien maantieteelliseen kattavuuteen. Yksi osallistuva korkeakoulu toimii koko hanketta koordinoivana korkeakouluna. Koordinaattori laatii vuosittain sekä rahoitushakemuksen että loppuraportin 4. Rahoitushakemuksessa selvitetään hankkeen tavoitteet, organisaatio ja sen eteneminen jatkovuosina ja loppuraportissa hankkeessa tehdyt toiminnot, aikaansaadut tuotokset sekä rahankäyttö. Hakemukset arvioidaan Brysselissä Teknisen avun toimistossa. Arviointi on kaksiosainen: toimiston henkilökunta tarkastaa, että hanke-ehdotus täyttää rahoituksen saamisen minimiehdot, minkä lisäksi jäsenmaista kutsutut akateemiset asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotuksen sisällön. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota alla esitettyihin seikkoihin (Euroopan komissio 2001, 23). Lisäksi Sokrates-ohjelmassa saatetaan esittää vuosittain vaihtuvia erityispainopisteitä. 1. Hankkeen aiheen tarkoituksenmukaisuus ja hankkeen eurooppalainen ulottuvuus Edistääkö hanke koulutuksen laatua ja innovaatioita alalla? Ovatko aiheet ja toimintamuodot tarkoituksenmukaisia tarpeisiin nähden? Hankkeen mahdollinen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus useisiin Euroopan maihin. Onko hankkeella kykyä yhdistää asiantuntemusta eri Euroopan maista ja tuottaako hanke yleistä eurooppalaista lisäarvoa? Ovatko eri maat, alueet, oppilaitos- ja organisaatiotyypit tasapuolisesti edustettuina? Miten hankkeessa painotetaan naisten ja miesten sekä vammaisten tasa-arvoa ja miten sillä torjutaan rasismia ja muukalaisvihaa? 2. Hankkeen toteutettavuus, johdonmukaisuus ja hyvä hallinto Tavoitteiden ja kohderyhmien selkeä määrittely Hankesuunnitelman selkeys ja johdonmukaisuus. Onko todennäköistä, että hankkeessa päästään toivottuihin tuloksiin kohtuullisessa ajassa? Hankkeen hallintojärjestelyjen laatu (kumppanien sitoutuminen, tasapainoinen tehtäväjako, tarkat työsuunnitelmat ja budjetti, koordinoinnin selkeys jne.) Hankkeen seurannan ja arvioinnin laatu tulosten laadun varmistamiseksi ja lisäksi, jos se on mahdollista, vaikutusten arvioiminen paikallisella, kansallisella ja/tai Euroopan tasolla. Korkealaatuisten tulosten levitystä koskevien järjestelyjen laatu. Osallistuvien organisaatioiden kokemus, henkilöresurssien ja tarvittaessa teknisten resurssien laatu sekä yhteistyöhön osallistuvien kumppanien kyky saavuttaa hankkeen tavoitteet. Erityisosaamisen ja asiantuntemuksen yhdistämisestä yhteistyöorganisaatioille koituvan lisäarvon osoittaminen. Jos hankkeessa käytetään uusia tekniikoita, kuinka kekseliäästi ja tehokkaasti niitä käytetään tulosten saamisessa, hyödyntämisessä ja levittämisessä. 4 Syksyn 2002 hausta lähtien käytäntö muuttuu opetusuunnitelman kehittämishankkeiden osalta. Rahoitus niihin haetaan jatkossa kerralla koko projektin ajaksi, jolloin uutta hakemusta ei tarvitse vuosittain laatia. Intensiivikurssihankkeiden rahoituksen hakeminen pysyy ennallaan eli monivuotisissakin projekteissa rahoitusta on haettava joka vuosi uudelleen. /8

9 Euroopan komissio on jakanut Erasmus-rahoitusta intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeille kohtalaisen mekaanisesti hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen lukumäärän mukaan 5. Esimerkiksi lukuvuonna eurooppalaisille moduuleille ja yleisopintotasoisten opinto-ohjelmien kehittämiselle myönnettiin rahaa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta euroa kutakin partnerikorkeakoulua kohti ja lisäksi euroa koordinoivalle korkeakoululle. Syventävän tason opintoohjelmien kehittämisessä vastaavat summat olivat ja euroa. Syksyn 2002 hakukierroksesta lähtien eli lukuvuonna käynnistyvien opetussuunnitelman kehittämishankkeiden rahoitus muuttuu siten, että korkeakoulut voivat käyttää Erasmus-rahaa myös henkilökuluihin, kun aikaisemmin vain matkustamisesta, majoituksesta, materiaalin tuottamisesta ja levittämisestä, uuden informaatioteknologian käyttämisestä sekä yleisestä hallinnosta aiheutuvat kulut ovat olleet hyväksyttäviä. Tämä tekee käytännössä mahdolliseksi esimerkiksi projektisihteerin palkkaamisen hankkeelle. Intensiivikurssien kohdalla rahoituksessa ei tapahdu muutoksia. Taulukkoon 1 on kerätty Sokrates/Erasmus-ohjelman hankehakemusten ja hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärät koko Euroopassa. IP CD / PROG EM/MOD ILC DISS haetut hyväksytyt hyväksymis% 26 % 18 % 18 % 12 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 44 % 40 % 53 % 44 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 63 % 52 % 65 % 50 % 100 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 60 % 39 % 36 % 23 % 43 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 54 % 60 % 41 % 52 % Taulukko 1. Haetut ja hyväksytyt intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet Euroopassa (lkm). Lähde: Teknisen avun toimisto. Taulukosta näkyy, että koko Euroopan tasolla ja kaikissa hanketyypeissä hakemusten määrä on selvästi vähentynyt. Samalla hyväksyttyjen hankkeiden määrä on pysytellyt kutakuinkin samana. Toisin sanoen aikaisempaa suurempi osa hankehakemuksista tulee hyväksytyiksi. Hakemusten määrän väheneminen voi kertoa korkeakoulujen innon hankkeisiin olevan laantumassa; syystä tai toisesta Erasmusprojekteja ei nähdä hakemisen arvoisina. Hakemusten vähenevälle määrälle voi kuitenkin antaa myös positiivisen tulkinnan: uuden ohjelmakauden alussa rahoitusta saatettiin hakea myös kohtalaisen kevein perustein ja huonosti valmistelluille hankkeille. Vuosien mittaan kokemus on osoittanut, etteivät heppoiset hankehakemukset mene läpi, joten jäljelle ovat jääneet vain tosissaan yrittäjät. Intensiivikurssihankkeet ovat Euroopan tasolla selvästi yleisin hanketyyppi; niitä haetaan ja järjestetään enemmän kuin muita hanketyyppejä yhteensä. Opetus- 5 Opetussuunnitelman kehittämishankkeiden rahoitus tulee niin ikään muuttumaan syksyn 2002 hausta lähtien. Hyväksytyille hankkeille tullaan myöntämään nykyistä runsaampi rahoitus, joka perustuu nykyistä enemmän hakemuksessa esitettyyn hankebudjettiin. Intensiivikurssien rahoitus pysyy ennallaan. /9

10 /10 suunnitelman kehittämishankkeista suosituimpia ovat hankkeet, joissa kehitetään ja muokataan opetusohjelmia (CD/PROG). Moduulihankkeita (EM/MOD), haetaan ja järjestetään vain noin puolet CD-hankkeiden määrästä. Integroitujen kielikurssien (ILC) samoin kuin erillisten toteutus- ja levittämishankkeiden (DISS) järjestäminen on kohtalaisen vähäistä. Integroidut kielikurssit onkin lukuvuodesta lähtien luokiteltu eurooppalaisiksi moduuleiksi eivätkä ne enää esiinny omana hanketyyppinään.

11 3 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella Erasmus-rahoitteisten intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeiden etenemistä ja käytännön sujuvuutta, ongelmia sekä vaikutuksia laitoksen toimintaan. Tutkimusasetelma edellyttää tällöin sekä hankkeen eri vaiheiden että hankkeen jälkeisen ajan tarkastelua tuotokset ja vaikutukset kun ovat keskellä prosessia kovin hankalasti hahmotettavissa. Tuotoksella ymmärretään tässä hankkeen konkreettista aikaansaannosta kuten tietyllä tavalla järjestettyä kurssia, uusia kurssimalleja tietyn aiheen opettamiseen tai uutta opetusmateriaalia. Hankkeen vaikutukset ovat vaikeammin identifioitavissa ja mitattavissa (Raivola ym. 2000, 13). Teoreettisesti vaikutukset voi jakaa lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksiin ja niitä voi tarkastella yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasolla (vrt. Valtonen 1997, 42 43). Yksilötasolla vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi opiskelijan kulttuurienvälisten kommunikaatiovalmiuksien parantumisena, organisaation tasolla uusien ideoiden saamisena opetukseen sekä yhteiskunnan tasolla tietotaidon ja kilpailukyvyn lisääntymisenä. Tässä selvityksessä keskitytään organisaatiotason vaikutuksiin. Erotuksena konkreettisiin tuotoksiin vaikutuksilla tarkoitetaan niitä seurauksia tai "jälkiä", joita hanke on laitoksen toimintaan jättänyt. Vaikutukset voivat olla laitoksen kannalta sekä positiivisia että negatiivisia. Lähtökohtana on, että hankkeella tulisi olla organisaation kannalta merkityksellisiä seurauksia (vrt. Raivola ym. 2000, 17). Selvityksessä haetaan vastauksia neljään kysymykseen: 1. Kuinka opetussuunnitelman kehittämis- ja intensiivikurssihankkeet ovat edenneet? 2. Millaisiin ongelmiin hankkeissa on törmätty ja mitä hyviä käytäntöjä niissä on käytetty? 3. Mitä tuotoksia hankkeissa on saatu aikaan? 4. Mitä vaikutuksia hankkeilla on ollut laitostasolla? Tutkimus toteutettiin pääosin lomakekyselynä. Intensiivikurssien ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden koordinaattoreille lähetetyt kyselylomakkeet ovat liitteessä 1. Kyselylomake lähetettiin kaikille Suomesta koordinoiduille intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeille, joiden Erasmus-rahoitus on ajoittunut lukuvuosille 1997/ /01. Hankkeet, joiden Erasmus-rahoituskausi oli tutkimusta aloitettaessa vielä kesken, rajattiin ulkopuolelle, jotta tuloksia ja vaikutuksia olisi mielekästä tarkastella. Myös ennen lukuvuotta toimineet hankkeet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä oli ensimmäinen vuosi, jolloin uuden Sokratesohjelman alla toimivat, korkeakoulukohtaisessa nk. institutional contract -sopimuksessa haetut intensiivikurssit ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet käytännössä aloitettiin. Sokrates/Erasmus-ohjelman alla toteutettuja, viimeistään vuonna päättyneitä ja Suomesta koordinoituja hankkeita oli yhteensä 44 (luettelo hankkeista liitteessä 2). Kehitettyjen ohjelmien toteutus- ja levityshankkeita (DISS) ei tässä ole laskettu erillisiksi hankkeiksi. Kaksi otoksessa mukana ollutta opetussuunnitelman kehittämishanketta oli saanut lisärahoitusta tulosten toimeenpanoon ja levittämiseen. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 36 kappaletta eli vastausprosentiksi saatiin kohtalaisen korkea 82 prosenttia. Taulukkoon 2 on koottu otoksessa mukana olleet hankkeet sekä palautetut kyselylomakkeet korkeakoulu- ja hanketyypeittäin. /11

12 otoksessa palautettuja vastaus% yhteensä Korkeakoulutyyppi Yliopisto % Ammattikorkeakoulu % Yhteensä % Hanketyyppi Intensiivikurssihanke (IP) % Opetussuunnitelman kehittämishanke (CD, EM) % Yhteensä % Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet korkeakoulu- ja hanketyypeittäin (lkm). 20 lomakkeessa vastaaja oli hankkeen koordinaattori ja neljässä lomakkeessa koordinaattori yhdessä jonkun muun hankkeessa mukana olleen henkilön kanssa. Seitsemään lomakkeeseen vastasi joku muu henkilö kuin hankkeen varsinainen koordinaattori. Kaikissa näissä tapauksissa kyseessä oli henkilö, joka oli toiminut kiinteästi hankkeessa mukana. Tietoa hankkeista haettiin myös Erasmus-rahoitushakemuksista ja loppuraporteista. Lisäksi kahdeksaa koordinaattoria haastateltiin puhelimitse. Haastatteluilla haluttiin toisaalta syventää ja tarkentaa tietoa hankkeen eri vaiheista, niihin liittyvistä ongelmista ja hyvistä käytännöistä. Toisaalta haastatteluilla haettiin konkreettisia esimerkkejä hankkeiden käytännön toteutuksesta. Haastattelut kohdistettiin pelkästään opetussuunnitelman kehittämishankkeiden koordinaattoreille, sillä kyseinen hanketyyppi osoittautui käytännön toteutuksiltaan intensiivikurssihanketta monimuotoisemmaksi. Tarve tarkemman ja syvemmän tiedon saamisesta kohdistui siten erityisesti tähän hankekategoriaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelurunko on liitteessä 3. /12

13 4 Perustietoa intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeista Suomessa Perustiedot Suomesta koordinoiduista hankkeista on saatu rahoitushakemuksista ja loppuraporteista. Tiedot eri hanketyyppien yleisyydestä ja alkamisvuosista on kerätty kaikista Suomesta lukuvuosina 1997/ /01 koordinoiduista hankkeista, tarkemmat tiedot rahoituksen kestosta, koordinaattoreista, partnerimaista jne. vain otokseen kuuluvasta 44 hankkeesta. 4.1 Hanketyypit Lukuvuosina 1997/ /02 suomalaisista korkeakouluista koordinoitiin yhteensä 66 intensiivikurssi- tai opetussuunnitelman kehittämishanketta. Kuten muuallakin Euroopassa myös Suomessa intensiivikurssien järjestäminen on selvästi suositumpaa kuin yhteisten moduulien tai opetusohjelmien kehittäminen. Suomesta koordinoiduista hankkeista 42 eli selvästi yli puolet oli intensiivikurssihankkeita. Hanketyyppi Yliopistoissa Ammattikorkea- Yhteensä kouluissa Intensiivikurssi (IP) Eurooppalainen moduuli (EM/MOD) Opetusohjelman kehittäminen (CD/ PROG) Integroitu kielikurssi (ILC)6 1 1 Levittämishanke (DISS) 3 3 Yhteensä Taulukko 3. Eri hanketyyppien (suomalaisen korkeakoulun koordinoimat) lukumäärä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 1997/ /02. Intensiivikurssihankkeiden suosio saattaa perustua siihen, että muutaman viikon mittaisen kurssin suunnitteleminen ja järjestäminen on hankkeena konkreettisempi ja selvärajaisempi kuin yhteistyö opetussuunnitelman kehittämiseksi. Lisäksi intensiivikurssi tarjoaa korkeakouluille mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön ilman sitoutumista usean vuoden mittaiseen kehittämistyöhön. Suomessa moduulihankkeet (EM/MOD) ovat suhteessa muihin opetussuunnitelman kehittämishankkeisiin suositumpia kuin Euroopassa yleisesti. Suomesta koordinoidaan EM/MOD-hankkeita yhtä paljon kuin CD/PROG-hankkeitakin, kun koko Euroopan tasolla jälkimmäinen on selvästi yleisempi hanketyyppi (ks. taulukko 1). 4.2 Hankkeiden alkamisvuosi Lukuvuonna korkeakoulut hakivat ensimmäistä kertaa rahoitusta uuden Sokrates-ohjelman käytäntöjen mukaisesti. Alkuinnostusta näyttää olleen, sillä lukuvuonna hankkeita aloitettiin selvästi enemmän kuin muina vuosina. Toisaalta alkaneiden hankkeiden määrä saattaa vaihdella sykleittäin, vaikka tätä onkin vaikea havaita vain viiden lukuvuoden tarkastelusta. Kun Erasmus-ohjelmassa on vuosittain hankerahaa kiinteä määrä ja etusijalla on jo alkaneiden hankkeiden jatkaminen, ei uusille hankkeille ole yhtä paljon tilaa kuin ohjelmakauden alussa. 6 Vuodesta lähtien integroidut kielikurssit on luokiteltu eurooppalaisiksi moduuleiksi (MOD). /13

14 Alkamisvuosi Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Yhteensä Alkamisvuosi Intensiivi- Opetussuunnitelman Yhteensä kurssit kehittämishankkeet (CD/PROG, MOD, DISS) Yhteensä Taulukko 4. Suomalaisten koordinoimien intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden alkamisvuosi korkeakoulu- ja hanketyypeittäin (lkm). 4.3 Koulutusalat Taiteen eri aloilta sekä hoitotieteen alalta löytyy erityisen paljon Suomesta koordinoituja intensiivikursseja ja opetussuunnitelman kehittämishankkeita. Toista ääripäätä edustavat matemaattis-luonnontieteelliset alat, joilta eurooppalaisia yhteistyöhankkeita löytyy tuskin lainkaan. Kiinnostavaa on myös, että sinänsä varsin kansainvälisillä kaupan ja tekniikan aloilla ei yliopistotasolla ole lainkaan eurooppalaisia intensiivikurssitai opetussuunnitelman kehittämishankkeita. Koulutusala YO AMK Yhteensä Maatalous 1 1 Arkkitehtuuri, aluesuunnittelu 2 2 Kuvataide, taideteollisuus, musiikki, teatteri Kaupallinen ala, matkailu 5 5 Kasvatus 7 7 Tekniikka 4 4 Maantiede Humanistinen ala 3 3 Filologia, kielet 2 2 Oikeustiede 1 1 Matematiikka, tietotekniikka 1 1 Lääketitede, hoitotiede Luonnontieteet Yhteiskuntatieteet 4 4 Viestintä Muu ala Yhteensä Taulukko 5. Suomalaisten koordinoimat intensiivikurssit ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet koulutusaloittain / /02 (lkm). 7 Perustuu Sokrates-ohjelman koulutusalaluokitteluun. /14

15 4.4 Suomalaiset korkeakoulut partneriosapuolena Hankkeiden koordinointi ei tietenkään kerro koko totuutta suomalaisten aktiivisuudesta Erasmus-hankkeiden suhteen hankkeissa voi olla mukana myös partnerina ilman koordinoivan korkeakoulun vetovastuuta. Partnerina osallistuminen onkin huomattavasti yleisempää kuin koordinaattorina toimiminen. Valitettavasti hankkeista, joissa suomalainen korkeakoulu on partneriosapuolena, ei ole saatavilla yhtä tarkkaa tietoa kuin suomalaisten korkeakoulujen koordinoimista hankkeista. Taulukosta 6 näkyy kuitenkin se, kuinka huomattavan paljon yleisempää on toimia hankkeessa partnerina kuin koordinaattorina. Hanketyyppi Suomalainen korkeakoulu Intensiivikurssihanke (IP) koordinaattorina partnerina Opetussuunnitelman kehittämis- tai koordinaattorina 9 4 levittämishanke (CD/PROG, partnerina EM/MOD, DISS) Taulukko 6. Vuosina 2000/ /02 käynnissä olevat hankkeet, joita suomalaiset koordinoineet ja joissa olleet partnerina (lkm). Lukuvuonna suomalaiset korkeakoulut osallistuivat yhteensä 106 intensiivikurssihankkeeseen ja 45 opetussuunnitelman kehittämishankkeeseen, mikäli partnerina ja koordinaattorina toimiminen lasketaan yhteen. Lukumäärällisesti hankkeita riittää siis yllin kyllin kaikille Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Käytännössä hankkeet eivät kuitenkaan jakaannu täysin tasaisesti kaikkien korkeakoulujen kesken. Esimerkiksi vuonna Erasmus-rahoitteisia intensiivikurssitai opetussuunnitelman kehittämishankkeita oli käynnissä 23 ammattikorkeakoulussa ja 15 yliopistossa. Kuudessa ammattikorkeakoulussa ja viidessä yliopistossa ei siis ollut Erasmus-hankkeita käynnissä lainkaan. 4.5 Erasmus-rahoituksen kesto Intensiivikurssihankkeissa rahoituksen hakeminen täydeksi kolmeksi vuodeksi ei ole kovin yleistä; selvästi suurin osa kestää vain yhden lukuvuoden. Tosin on huomattava, että sama korkeakoulu, laitos, jopa sama koordinaattori on saattanut hakea peräkkäisinä vuosina rahoitusta eri nimisille hankkeille. Intensiivikurssit on tällaisessa tapauksessa luokiteltu eri hankkeiksi, vaikka onkin todennäköistä, että kyseessä on jatkohanke edellisiltä vuosilta. Intensiivi- (IP) Opinto-ohjelman Eurooppalaiset kurssit kehittäminen (CD) moduulit (EM) 1 vuosi vuotta vuotta Hankkeita yhteensä Pituus keskimäärin 1,52 2,29 2,60 Taulukko 7. Intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden kesto (lkm). /15

16 Moduulihankkeet ovat kestäneet keskimäärin hieman kauemmin kuin opintoohjelmien kehittäminen, vaikka moduulien ohjeellinen kesto onkin 1 2 vuotta ja opintoohjelmien kehittämishankkeiden 2 3 vuotta. 4.6 Koordinaattorit Yleensä hankkeiden koordinaattorit kuuluvat korkeakoulun opetushenkilökuntaan (professori, lehtori tms.). Kuudessa hankkeessa koordinaattoriksi on merkitty hallintohenkilökuntaan kuuluva henkilö, yleisimmin kansainvälisten asioiden koordinaattori. Tosin on mahdollista, että hekään eivät kaikki ole hallintohenkilökuntaa, vaan ensisijaisesti opettajia, joilla on opetustyönsä lisäksi myös vastuu laitoksensa kansainvälisistä asioista. Intensiivikurssihanke (IP) Opetussuunnitelman kehittämishanke (CD, EM) Opetushenkilökuntaan kuuluva Hallintohenkilökuntaan kuuluva (esim. kv-koordinaattori) 4 2 Yhteensä Taulukko 8. Hankkeen koordinaattorin asema korkeakoulussa (lkm). Hankkeiden koordinaattorit ovat varsin liikkuvaista väkeä. Lähes kolmasosassa hankkeista koordinaattori vaihtui kesken Erasmus-rahoitusperiodin. Tämän voi tulkita eri tavoin. Toisaalta vaihtuvuutta voi pitää indikaattorina koordinaattorien sitoutumattomuudesta hankkeisiin. Koordinaattorin vaihtuminen yleensä hidastaa ja hankaloittaa hankkeen etenemistä ja suotavaa onkin, että koordinaattoriksi ryhtyy henkilö, joka kykenee sitoutumaan hankkeeseen koko kolmivuotiskaudeksi. Toisaalta asialle voi antaa positiivisemmankin tulkinnan: jos hanke jatkuu koordinaattorin lähtiessä muualle, on hankkeeseen sitouduttu myös laitostasolla. Tällöin hankkeen elossa pysyminen ei ole riippuvainen vain yhdestä henkilöstä. Intensiivikurssihanke Opetussuunnitelman kehittämishanke Koordinaattori vaihtui kesken hankkeen 9 4 Koordinaattori ei vaihtunut Yhteensä Taulukko 9. Koordinaattorien vaihtuvuus hankkeissa (lkm). 4.7 Partnerikorkeakoulut ja partnerimaat Käytännössä hankkeissa on yleensä enemmän partnereita kuin Erasmus-rahoituksen saamiseksi vaadittu minimimäärä kaksi. Varsinkin intensiivikurssihankkeisiin partnereita otetaan mukaan runsaasti. Keskimäärin partnerikorkeakouluja on intensiivikurssihankkeissa yli viisi ja opetussuunnitelman kehittämishankkeissa hieman vajaa neljä. /16

17 Partnerien lkm Intensiivikurssi- Opetussuunnitelman hankkeen alkaessa hanke kehittämishanke Kaksi 1 2 Kolme 1 7 Neljä 8 3 Viisi 8 2 Kuusi 2 1 Seitsemän 3 2 Kahdeksan 1 Yhdeksän 2 Viisitoista 1 Hankkeita yhteensä Keskiarvo 5,59 3,94 Taulukko 10. partnerikorkeakoulujen lukumäärä hankkeissa (lkm). Minimimäärää useampi partneri onkin tarpeen, sillä usein joku partnereista jättää hankkeen kesken. Koordinaattorien vaihtuvuuden lisäksi myös partnerikorkeakoulujen kohdalla näyttää hankkeen aikana tapahtuvan paljon muutoksia. Noin puolessa hankkeista partnerikorkeakoulujen lukumäärä muuttui hankkeen aikana ja yleensä muutokset tarkoittavat partnerien määrän vähenemistä. Taulukkoon 11 on kerätty partnerien lukumäärissä hankkeen aikana tapahtuneet muutokset. Merkintä -1 tarkoittaa sitä, että hankkeen päättyessä partnereita oli yksi vähemmän kuin aloitettaessa; +1 puolestaan sitä, että hankkeen päättyessä partnereita oli yksi enemmän kuin aloitettaessa jne. Muutokset partnerien Intensiivikurssi- Opetussuunnitelman lukumäärässä hankkeen hanke kehittämishanke aikana (ei muutoksia) Yhteensä Taulukko 11. Partnerikorkeakoulujen lukumäärissä hankkeen aikana tapahtuneet muutokset. Kuinka monessa hankkeessa tapahtui muutoksia (lkm). Suosituimmat yhteistyömaat intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeissa ovat kutakuinkin samat kuin suosituimmat opiskelijavaihdon yhteistyömaat. Kärkeä pitävät Britannia, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi. Sen sijaan Ranska, joka on opiskelijavaihdossa tärkeä yhteistyökumppani, ei intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden kohdalla nouse keskitasoa korkeammalle 8 Lisäksi kahdessa hankkeessa tapahtui muutoksia partnerikorkeakoulujen kokoonpanossa mutta partnereiden kokonaismäärä pysyi samana eli uusia partnereita otettiin tilalle yhtä monta kuin entisiä poistui. 9 Ks. edellinen alaviite. Yhdessä hankkeessa partnerikorkeakoulujen kokoonpanossa tapahtui muutoksia, mutta kokonaislukumäärä pysyi ennallaan. /17

18 sijalle. Taulukkoon 12 on kerätty tieto siitä, kuinka monessa hankkeessa on kustakin maasta ollut partnereita. Taulukossa esitettyjen lisäksi yksittäisiä partnerikorkeakouluja on hankkeisiin löydetty myös Irlannista, Islannista, Latviasta, Liettuasta, Sveitsistä, Tanskasta, Tˇsekin tasavallasta ja Virosta. Kuudessa hankkeessa oli partnerina myös muita suomalaisia korkeakouluja. Intensiivikurssi- Opetussuunnitelman Yhteensä hanke kehittämishanke Britannia Saksa Alankomaat Ruotsi Belgia Espanja Kreikka Ranska Italia Portugal Norja Itävalta Malta Puola 2 2 Unkari 2 2 Taulukko 12. Suosituimmat partnerimaat (lkm). 4.8 Hankkeen budjetti ja Erasmus-rahoitus Taulukkoon 13 on laskettu hankkeiden keskimääräinen budjetti ja haetun Erasmusrahan määrä yhtä lukuvuotta kohti. Lukuvuoden loppuraporttiin saakka summat on ilmoitettu ecuina, tästä eteenpäin euroina. Oheiseen taulukkoon ecut ja eurot on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi laskettu yksi yhteen. Intensiivikurssihanke Opetussuunnitelman kehittämishanke Koko budjetti / vuosi keskiarvo min max Hankkeelle haettu keskiarvo Erasmus-rahoitus / vuosi min max Taulukko 13. Hankkeiden budjetti, haettu ja käytetty Erasmus-rahoitus sekä muu hankkeessa käytetty rahoitus (ecu/euro). Opetussuunnitelman kehittämishankkeet arvioidaan yleisesti ottaen kalliimmiksi kuin intensiivikurssihankkeet ja niihin on budjetoitu keskimäärin enemmän rahaa. Yhteensä kymmenen hanketta (neljä intensiivikurssia ja kuusi opetusohjelman kehittämishanketta) oli budjetoinut hankkeeseen ainoastaan Erasmus-rahoitusta. Käytännössä hankkeita pyöritetään kuitenkin budjetoitua huomattavasti pienemmillä rahamäärillä. Hankkeessa käytetty tai siihen saatu Erasmus-rahoitus kattaa keskimäärin vain alle puolet haetun Erasmus-rahoituksen määrästä ja noin kolmasosan hankkeen koko alkuperäisestä budjetista (taulukko 14). Ehkä kaikki koordinaattorit eivät ole tienneet, että Erasmus-rahaa jaetaan tietty partnerikorkeakoulujen lukumää- /18

19 rästä riippuva standardimäärä. Tai ehkä rahoitushakemus on tapa viestittää muille tahoille hankkeen todellisista kustannuksista, ja haettu rahamäärä on tietoisesti pidetty korkeana. Pahimmillaan Erasmus-rahoitus kattaa vain noin kymmenesosan hankkeen koko alkuperäisestä budjetista ja parhaimmillaankin vain prosenttia. Lisäksi muuta kuin Erasmus-rahaa käytetään hankkeissa kohtalaisen vähän. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että joko alkuperäiset budjetit ovat vahvasti ylimitoitettuja ja epärealistisia tai sitten suunniteltuja toimintoja joudutaan hankkeen aikana runsaasti karsimaan. Intensiivikurssihanke Opetussuunnitelman kehittämishanke Käytetyn/saadun Erasmus- keskiarvo 42 % 49 % rahan osuus haetun Erasmus- min 19 % 17 % rahan määrästä max 73 % 110 % Käytetyn/saadun Erasmus- keskiarvo 27 % 37 % rahan osuus hankkeen koko min 11 % 8 % budjetista max 71 % 80 % Taulukko 14. Hankkeessa käytetyn / siihen saadun Erasmus-rahan 10 osuus haetusta Erasmus-rahoituksen määrästä sekä hankkeen koko budjetista (%). 10 Intensiivikurssien kohdalla käytetyn Erasmus-rahan määrä on saatu suoraan loppuraportista. Tutkituille opetussuunnitelman kehittämishankkeille Erasmus-raha on maksettu suoraan osallistuville korkeakouluille, jotka myös itse raportoivat rahan käytöstä. Näissä tapauksissa on otettu huomioon hankkeelle myönnetty rahoitus. Tieto on saatu Euroopan komission päätösluettelosta. /19

20 5 Projektin synty ja hankkeen käynnistäminen 5.1 Hankeidea Idea eurooppalaisesta yhteistyöhankkeesta voi lähteä käyntiin monella eri tavalla. Koordinaattorien vastauksista oli löydettävissä viisi eri tapaa sille, kuinka hanke oli saanut alkunsa. 1. Yleisintä oli korostaa yhteistyötä ja verkostoja idean syntyalustana. Yhteistä näille vastauksille oli se, ettei hanke ollut suoranaisesti kenenkään yksittäisen henkilön ajama idea, vaan se syntyi usean eri tahon yhteistyönä. Usein idea hankkeen saatiin kansainvälisen yhteistyön merkeissä, opiskelijavaihtoa keskenään järjestävien korkeakoulujen tai Sokrates/Erasmus-verkoston jäsenten tapaamisessa. Joissakin tapauksissa yhteistyötä oli tehty kansallisesti joko korkeakoulusektorin ulkopuolisten tahojen kanssa tai korkeakoulun sisällä eri koulutusalojen kanssa. 2. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tärkeyttä korostetaan myös niissä vastauksissa, joissa hankkeen lähinnä intensiivikurssin järjestämisen kerrotaan olevan vakiintunut käytäntö verkoston jäsenten parissa. 3. Vastakohdan kansainvälisen yhteistyön puitteissa syntyneille hankkeille muodostavat koordinaattorin omana ideana syntyneet projektit. Tällainen hankkeen syntytapa liittyy yleensä vahvaan koordinaattoriin, joka suunnittelee ja järjestää hankkeen pitkälti omin voimin. Hankeidean syntyminen pelkästään yhden henkilön ideoimana on kuitenkin harvinaisempaa kuin se, että hankeidea syntyy yhteistyön tuloksena. 4. Osassa tapauksista aiheen tärkeys toimi kimmokkeena hankkeelle. Kurssin tai opetusohjelman aihe on niin uusi, ettei siitä ole juurikaan opetusta tarjolla, tai aihe koetaan niin tärkeäksi, että erityisrahoitettu hanke koetaan tarpeelliseksi. 5. Hankkeen taustalla voi myös olla halu kehittää korkeakoulun kansainvälistä yhteistyötä. Motiivina intensiivikurssi- tai opetussuunnitelman kehittämishankkeeseen ei siis aina ole pelkkä aiheen tärkeys sinänsä vaan ennemminkin tarve viedä korkeakoulujen yhteistyötä pelkkää opiskelijavaihtoa syvemmälle tasolle. Koordinaattorit korostivat, ettei hyvä hankeidea saa olla liian maailmoja syleilevä. Ennemminkin hankkeessa tulee keskittyä yhteen selkeästi rajattuun asiaan ja pyrkiä järjestämään se mahdollisimman hyvin. 5.2 Partnerien hakeminen Ylivoimaisesti eniten partnereiksi valikoituu korkeakouluja, joihin joko koordinaattorilla tai muilla yhteistyökumppaneilla on kontakteja jo entuudestaan. Kolmea hanketta lukuun ottamatta kaikissa oli ainakin osa partnereista hankittu entuudestaan tuttujen yhteistyökumppanien joukosta. Tyypillisesti yhteistyötä oli tehty Erasmus- tai Nordplus-ohjelmien puitteissa, partnereiden kanssa oli järjestetty muuta opiskelijaja opettajavaihtoa tai tehty tutkimus- ja opetusyhteistyötä. Joissakin tapauksissa kyse oli laitoksen henkilökunnan jäsenten henkilökohtaisista kontakteista ulkomaisiin kollegoihin. /20

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista

Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista Marja Saarela 28.11.2014 EBBD+ -kumppanuushankkeen taustaa - Taustalla European Business Baccalaureate Diploma (EuroBacDiploma) -hanke -

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa...

Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa... Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa... Eeva-Liisa Kronqvist FT, koordinaattori IP- "Education for Democratic Citizenship dealing with the Challenges ofmulticultural Society Vertailevan kasvatustieteen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL)

ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL) ProActive Management and ProActive business Law (PAM PAL) Opetussuunnitelman kehittämishanke 2009-2011 Anu Härkönen ja Kaisa Sorsa / Turun AMK LLP-ohjelman keskitettyjen toimintojen infopäivä 29.11.2010

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Hyviä käytänteitä ja kokemuksia

Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot ryhmäkeskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus 17.9.2015 Keskustelua ryhmissä 1. Hyvän hankekokouksen järjestäminen

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Erasmus intensiivikurssit Budjetin laatiminen ja taloussääntöjä. 31.1.2012 Riikka Koivusalo

Erasmus intensiivikurssit Budjetin laatiminen ja taloussääntöjä. 31.1.2012 Riikka Koivusalo Erasmus intensiivikurssit Budjetin laatiminen ja taloussääntöjä 31.1.2012 Riikka Koivusalo Yleistä Kelpoiset kulut Ei-kelpoiset kulut Kululuokat Järjestelykustannukset Matkakustannukset Asumis- ja oleskelukustannukset

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutusohjelmat/EU+muut EU:n LLP-ohjelmat Comenius Erasmus Leonardo da Vinci Grundtvig Poikittaisohjelma Opintovierailut Jean

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Sopimus, raportointi ja seuranta

Sopimus, raportointi ja seuranta Sopimus, raportointi ja seuranta Aloituskoulutus hakukierroksella 2013 hyväksytyille Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeille 6.9.2013 Hannele Nevalampi CIMO On matka ulkomaille Liikkuvuus partneriorganisaatioon

Lisätiedot