EURO EURO. reports. reports

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURO EURO. reports. reports"

Transkriptio

1 r e p o r t s EURO reports EURO reports C I M O 5/2002 ERASMUS-rahoitteiset intensiivikurssit ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet Hankkeiden eteneminen, ongelmat ja vaikutukset Irma Garam

2 /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO Publications 5/2002 ISSN X ISBN Multiprint, Helsinki 10/2002, 500

3 Sisältö Sisältö Tiivistelmä 5 1 Johdanto 6 2 Sokrates/Erasmus-ohjelman intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeet 7 3 Selvityksen tavoitteet ja toteutus 11 4 Perustietoa intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeista Suomessa Hanketyypit Hankkeiden alkamisvuosi Koulutusalat Suomalaiset korkeakoulut partneriosapuolena Erasmus-rahoituksen kesto Koordinaattorit Partnerikorkeakoulut ja partnerimaat Hankkeen budjetti ja Erasmus-rahoitus 18 5 Projektin synty ja hankkeen käynnistäminen Hankeidea Partnerien hakeminen Korkeakoulusektorin ulkopuoliset tahot yhteistyökumppaneina 22 6 Yhteydenpito partnerikorkeakouluihin Työkokoukset ja muu yhteydenpito Ongelmat yhteydenpidossa 24 7 Työn ja vastuun jakaminen Työnjako koordinoivan korkeakoulun sisällä Koordinoivan korkeakoulun sisäisen työnjaon onnistuminen Työnjako yhteistyökorkeakoulujen välillä Korkeakoulujen välisen työnjaon onnistuminen Koordinoivan korkeakoulun työtaakka 31 8 Sokrates/Erasmus-rahoitus Tieto Erasmus-rahoituksesta Erasmus-rahoituksen suuruus Hakuprosessi Rahoitusongelmia Hajautettu rahanjako 37 /3

4 9 Hankkeiden tuotokset mitä konkreettisesti saatiin aikaan? Opetussuunnitelman kehittämishankkeiden tuotokset CD-hankkeet Moduulihankkeet Tyytyväisyys ohjelmaan/moduuliin Intensiivikurssihankkeiden tuotokset Järjestetyt intensiivikurssit Tyytyväisyys intensiivikurssiin Intensiivikurssin hyväksilukeminen Levittämistoimenpiteet Erasmus-rahoituksen jälkeen Suunnitellun opetuksen toteutus Erasmus-rahoituksen jälkeen Jatkohankkeet Hankkeiden vaikutukset Hankkeista saadut hyödyt Vaikutukset laitoksen toimintaan Vaikutus koordinaattorin meriittiin Valmius ryhtyä uudelleen koordinaattoriksi Lopuksi yhteenvetoa tuloksista Vaikutukset Ongelmat Tyypillisiä, hyviä ja huonoja käytäntöjä 56 English Summary 60 Lähteet 72 Liite 1a Kyselylomake intensiivikurssihankkeiden koordinaattoreille Liite 1b Kyselylomake opetussuunnitelman kehittämishankkeen koordinaattoreille Liite 2 Tutkimuksen otoksen hankkeet Liite 3 Haastattelurunko /4

5 Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on tarkastella Erasmus-rahoitteisten intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden vaikutuksia hanketta koordinoivan laitoksen toimintaan, hankkeiden etenemistä ja käytännön sujuvuutta sekä hankkeissa esiintyneitä ongelmia. Tutkimus toteutettiin pääosin lomakekyselynä. Kyselylomake lähetettiin kaikille Suomesta koordinoiduille intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeille, joiden Erasmus-rahoitus ajoittui lukuvuosille 1997/ /01. Kyselylomake lähetettiin 44 koordinaattorille. Lomakkeita palautettiin yhteensä 36. Palautetuista lomakkeista 22 käsitteli intensiivikurssihankkeita ja 14 opetussuunnitelman kehittämishankkeita. Intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet koetaan hyödyllisiksi. Niiden avulla saadaan opetukseen uusia ideoita ja uutta materiaalia, hyödyllisiä kontakteja sekä kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Näitä voi pitää laitoksen toiminnan kannalta merkittävinä vaikutuksina. Sen sijaan hankkeiden konkreettiset jäljet laitoksen opetustarjontaan jäävät usein kohtalaisen pieniksi. Opetussuunnitelman kehittämishankkeissa suunnitellut opetuskokonaisuudet ovat pieniä eivätkä valinnaisiin opintoihin sijoitettuna kosketa kovinkaan monia opiskelijoita. Opetussuunnitelman kehittämishankkeissa suunniteltua opetusta ei myöskään kaikissa tapauksissa toteutettu Erasmus-rahoituksen päätyttyä. Intensiivikurssien järjestäminen yleensä päättyy Erasmus-rahoituksen loputtua, vaikka ne usein poikivatkin laitokselle uuden Euroopan unionin rahoittaman hankkeen. Usein motiivina hankkeille onkin ennen kaikkea halu tiivistää korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä, ei niinkään tarve muuttaa opetusohjelmaa. Hankkeiden suurimpina ongelmina pidetään partnerien passiivisuutta, yhteydenpitoon liittyviä ongelmia (kielitaito-ongelmia, teknisten välineiden puutteellisuutta, kontaktihenkilöiden vaihtumista), Erasmusrahoituksen pienuutta ja hankalia hakukäytäntöjä sekä suureksi koettua työmäärää suhteessa kohtalaisen "pieneen" lopputulokseen. Suomalaisten kokemukset intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeista kertovat, että onnistuneelle hankkeelle on ominaista selkeästi rajattu hankeidea, projektiin ja sen rahoittamiseen alusta saakka sitoutunut laitos, riittävä määrä työkokouksia, ainakin suurimman osan partnereista aktiivinen mukanaolo koko hankkeen ajan sekä partnerien kesken selkeästi sovitut tavoitteet ja työnjako. /5

6 I Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida Erasmus-rahoitteisten intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeiden vaikutuksia laitostasolla sekä välittää suomalaisten koordinaattoreiden kokemuksia hankkeiden parissa työskenteleville tai niistä muuten kiinnostuneille. Raportin lukijakunnaksi on ajateltu lähinnä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden henkilöstöä ja opetushenkilökuntaa. Raportti on kirjoitettu toisaalta tyypillisen tutkimusraportin mallin mukaan siten, että se sisältää runsaasti taulukoita ja perustietoa hankkeista. Toisaalta mukaan on haluttu opaskirjamaisuuksia neuvoja, huomautuksia ja varoituksia. Toivottavasti työ palvelee näin mahdollisimman laajaa lukijakuntaa: sekä niitä jotka haluavat tietää, millaisia hankkeita Suomesta on koordinoitu, että niitä, jotka kaipaavat ohjeistusta hankkeiden parissa toimimiselle. Luvussa 2 käydään ensin läpi eri hanketyypit ja niiden rahoituksen ehdot. Tarkoitus on, että myös Erasmus-ohjelmaan perehtymättömät kykenisivät seuraamaan esitystä. Luvussa 3 esitetään arvioinnin asetelma ja toteutus. Luvussa 4 luodaan numeerinen yleiskatsaus Suomesta koordinoituihin intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeisiin hakemusten ja raporttien pohjalta. Luvusta 5 eteenpäin tarkastelu etenee kronologisessa järjestyksessä alkaen siitä, kuinka hankkeet ovat käynnistyneet, ja päätyen hankkeiden jatkoon Erasmus-rahoituksen jälkeen sekä niiden vaikutuksiin. Lopuksi langat kootaan vielä yhteen kohtalaisen laajassa yhteenvetoluvussa, joka toimii kiireiselle lukijalle myös tiivistelmänä selvityksen keskeisistä tuloksista. Kansainvälisyys on tullut osaksi korkeakoulujen jokapäiväistä arkea. Kaikki Suomen korkeakoulut pyörittävät vuosittain jo melkoisen suuria vaihto-opiskelija- ja harjoittelijamääriä. Kansainvälinen yhteistyö opetuksen kehittämiseksi tarjoaa korkeakouluille mahdollisuuden kehittää kansainvälisyyttä henkilöliikkuvuutta laajemmalle opetuksen sisältöön. Eurooppalaisessa intensiivikurssi- tai opetussuunnitelman kehittämishankkeessa toimiminen on vaativaa ja työlästä eikä siihen tule lähteä olemattomin eväin. Samalla työ on kuitenkin koettu antoisaksi paitsi laitoksen kannalta myös hankkeessa mukana oleville henkilökohtaisesti. Toivottavasti tämä raportti osaltaan myös kannustaa korkeakoulujen henkilökuntaa kansainvälisten yhteistyöhankkeiden pariin. Hankkeiden koordinaattorit (ja joissakin tapauksessa hankkeessa muulla tavalla työskennelleet henkilöt) ovat nähneet paljon vaivaa kommentoimalla kysymyslomakkeita, vastaamalla kyselyyn sekä suostumalla haastatteluihin. Lämmin kiitos teille, että olette jakaneet kokemuksianne! /6

7 2 Sokrates/Erasmus -ohjelman intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet Euroopan unionin korkea-asteen koulutuksen kattava Sokrates/Erasmus-ohjelma tunnetaan parhaiten opiskelija- ja opettajaliikkuvuusosiostaan. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus onkin selvästi suurin osa Erasmus-ohjelmaa, mutta liikkuvuuden lisäksi ohjelmassa tuetaan myös korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää monikansallista opetusta, parantaa koulutuksen laatua sekä vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta korkeakoulutuksessa. Yhteistyö voi toteutua 1) intensiivikurssihankkeina, 2) hankkeina opetussuunnitelmien kehittämiseksi tai 3) temaattisten verkostojen kautta tapahtuvana koulutusalan kehittämisenä. Tässä arviointitutkimuksessa keskitytään kahteen ensin mainittuun yhteistyömuotoon. Intensiivikurssilla tarkoitetaan kurssia tai lyhyttä opetusohjelmaa, jonka kesto on vähintään 10 päivää ja enintään kolme kuukautta ja joka saattaa yhteen eri maiden opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa. Euroopan komissio (2001, 76) on asettanut intensiivikursseille seuraavat tavoitteet: Intensiivikurssit edistävät monikansallista opetusta aloilla, joita muuten opetettaisiin vain hyvin harvoissa korkeakouluissa tai ei lainkaan. Intensiivikurssit auttavat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa työskentelemään yhdessä monikansallisissa työryhmissä ja hyötymään opiskelu- ja opettamisolosuhteista, joihin heillä ei olisi mahdollisuutta yhdessä korkeakoulussa. Intensiivikurssit avaavat uusia näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen. Intensiivikurssit antavat opetushenkilöstölle mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä opetuksesta sekä kokeilla opetusmenetelmiä kansainvälisessä opetustilanteessa. Opetussuunnitelmien kehittämishankkeiden tavoitteena on parantaa korkeakoulujen opetuksen laatua ja eurooppalaista ulottuvuutta yhdistämällä usean eri maan korkeakoulun asiantuntemusta (Euroopan komissio 2001, 78). Opetussuunnitelman kehittämishankkeina tuetaan projekteja, joissa eri maiden korkeakoulujen edustajat suunnittelevat yhteistyössä uusia, yhteisiä opinto-ohjelmia tai kehittävät jo olemassa olevia opinto-ohjelmia. Opetussuunnitelmien kehittämishankkeita on lukuvuodesta lähtien ollut kolmea eri tyyppiä: Aine- tai syventävän tason opinto-ohjelmien kehittäminen 1 Eurooppalaisten moduulien kehittäminen korkeakoulujen opetusohjelmaan 2 Valmiiksi saatujen opinto-ohjelmien tai moduulien toteuttaminen ja levitys 3 Intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet voivat saada rahoitusta korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Intensiivikurssihankkeissa edellytyksenä tosin on, etteivät kurssille osallistujat tai kurssin aihe ole samat kahtena perättäisenä vuonna. Lisäksi opetussuunnitelman kehittämishankkeisiin on syksyn 2002 hakukierrokseen saakka voinut hakea vuoden jatkorahoitusta suunniteltujen opinto-ohjelmien ja 1 Hanketyypistä käytetään lyhennettä PROG (programme). Se sisältää kaksi ennen vuotta voimassa ollutta hankekategoriaa: CDI (opetusohjelmien kehittäminen yleis- ja aineopintotasolla) sekä CDA (opetusohjelmien kehittäminen syventävien tai jatko-opintojen tasolla). 2 Hanketyypistä käytetään lyhennettä MOD (module). Se sisältää kaksi ennen vuotta voimassa ollutta hanketyyppiä: EM (eurooppalaisten moduulien kehittäminen) sekä ILC (integroitu kielikurssi). 3 Hanketyypistä käytetään lyhennetä DISS (dissemination). Ennen vuotta toteuttaminen ja levitys eivät olleet omana hanketyyppinään, vaikka opetussuunnitelman kehittämishankkeen jatkoksi olikin mahdollista saada vuodeksi rahoitusta tulosten toteuttamiseen ja levittämiseen. Lukuvuodesta , eli syksyn 2002 hakukierroksesta lähtien, levitys ja toimeenpano erillisenä hankekategoriana lopetetaan jälleen. Kyseisten toimenpiteiden oletetaan olevan osa hanketta alusta alkaen. /7

8 moduulien toteuttamista ja levitystä varten. Molemmissa hanketyypeissä rahoituksen saamisen ehtona on, että hankkeeseen osallistuu edustajia vähintään kolmesta eri Euroopan maasta. Erityistä huomiota kiinnitetään kumppanien maantieteelliseen kattavuuteen. Yksi osallistuva korkeakoulu toimii koko hanketta koordinoivana korkeakouluna. Koordinaattori laatii vuosittain sekä rahoitushakemuksen että loppuraportin 4. Rahoitushakemuksessa selvitetään hankkeen tavoitteet, organisaatio ja sen eteneminen jatkovuosina ja loppuraportissa hankkeessa tehdyt toiminnot, aikaansaadut tuotokset sekä rahankäyttö. Hakemukset arvioidaan Brysselissä Teknisen avun toimistossa. Arviointi on kaksiosainen: toimiston henkilökunta tarkastaa, että hanke-ehdotus täyttää rahoituksen saamisen minimiehdot, minkä lisäksi jäsenmaista kutsutut akateemiset asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotuksen sisällön. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota alla esitettyihin seikkoihin (Euroopan komissio 2001, 23). Lisäksi Sokrates-ohjelmassa saatetaan esittää vuosittain vaihtuvia erityispainopisteitä. 1. Hankkeen aiheen tarkoituksenmukaisuus ja hankkeen eurooppalainen ulottuvuus Edistääkö hanke koulutuksen laatua ja innovaatioita alalla? Ovatko aiheet ja toimintamuodot tarkoituksenmukaisia tarpeisiin nähden? Hankkeen mahdollinen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus useisiin Euroopan maihin. Onko hankkeella kykyä yhdistää asiantuntemusta eri Euroopan maista ja tuottaako hanke yleistä eurooppalaista lisäarvoa? Ovatko eri maat, alueet, oppilaitos- ja organisaatiotyypit tasapuolisesti edustettuina? Miten hankkeessa painotetaan naisten ja miesten sekä vammaisten tasa-arvoa ja miten sillä torjutaan rasismia ja muukalaisvihaa? 2. Hankkeen toteutettavuus, johdonmukaisuus ja hyvä hallinto Tavoitteiden ja kohderyhmien selkeä määrittely Hankesuunnitelman selkeys ja johdonmukaisuus. Onko todennäköistä, että hankkeessa päästään toivottuihin tuloksiin kohtuullisessa ajassa? Hankkeen hallintojärjestelyjen laatu (kumppanien sitoutuminen, tasapainoinen tehtäväjako, tarkat työsuunnitelmat ja budjetti, koordinoinnin selkeys jne.) Hankkeen seurannan ja arvioinnin laatu tulosten laadun varmistamiseksi ja lisäksi, jos se on mahdollista, vaikutusten arvioiminen paikallisella, kansallisella ja/tai Euroopan tasolla. Korkealaatuisten tulosten levitystä koskevien järjestelyjen laatu. Osallistuvien organisaatioiden kokemus, henkilöresurssien ja tarvittaessa teknisten resurssien laatu sekä yhteistyöhön osallistuvien kumppanien kyky saavuttaa hankkeen tavoitteet. Erityisosaamisen ja asiantuntemuksen yhdistämisestä yhteistyöorganisaatioille koituvan lisäarvon osoittaminen. Jos hankkeessa käytetään uusia tekniikoita, kuinka kekseliäästi ja tehokkaasti niitä käytetään tulosten saamisessa, hyödyntämisessä ja levittämisessä. 4 Syksyn 2002 hausta lähtien käytäntö muuttuu opetusuunnitelman kehittämishankkeiden osalta. Rahoitus niihin haetaan jatkossa kerralla koko projektin ajaksi, jolloin uutta hakemusta ei tarvitse vuosittain laatia. Intensiivikurssihankkeiden rahoituksen hakeminen pysyy ennallaan eli monivuotisissakin projekteissa rahoitusta on haettava joka vuosi uudelleen. /8

9 Euroopan komissio on jakanut Erasmus-rahoitusta intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeille kohtalaisen mekaanisesti hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen lukumäärän mukaan 5. Esimerkiksi lukuvuonna eurooppalaisille moduuleille ja yleisopintotasoisten opinto-ohjelmien kehittämiselle myönnettiin rahaa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta euroa kutakin partnerikorkeakoulua kohti ja lisäksi euroa koordinoivalle korkeakoululle. Syventävän tason opintoohjelmien kehittämisessä vastaavat summat olivat ja euroa. Syksyn 2002 hakukierroksesta lähtien eli lukuvuonna käynnistyvien opetussuunnitelman kehittämishankkeiden rahoitus muuttuu siten, että korkeakoulut voivat käyttää Erasmus-rahaa myös henkilökuluihin, kun aikaisemmin vain matkustamisesta, majoituksesta, materiaalin tuottamisesta ja levittämisestä, uuden informaatioteknologian käyttämisestä sekä yleisestä hallinnosta aiheutuvat kulut ovat olleet hyväksyttäviä. Tämä tekee käytännössä mahdolliseksi esimerkiksi projektisihteerin palkkaamisen hankkeelle. Intensiivikurssien kohdalla rahoituksessa ei tapahdu muutoksia. Taulukkoon 1 on kerätty Sokrates/Erasmus-ohjelman hankehakemusten ja hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärät koko Euroopassa. IP CD / PROG EM/MOD ILC DISS haetut hyväksytyt hyväksymis% 26 % 18 % 18 % 12 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 44 % 40 % 53 % 44 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 63 % 52 % 65 % 50 % 100 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 60 % 39 % 36 % 23 % 43 % haetut hyväksytyt hyväksymis% 54 % 60 % 41 % 52 % Taulukko 1. Haetut ja hyväksytyt intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet Euroopassa (lkm). Lähde: Teknisen avun toimisto. Taulukosta näkyy, että koko Euroopan tasolla ja kaikissa hanketyypeissä hakemusten määrä on selvästi vähentynyt. Samalla hyväksyttyjen hankkeiden määrä on pysytellyt kutakuinkin samana. Toisin sanoen aikaisempaa suurempi osa hankehakemuksista tulee hyväksytyiksi. Hakemusten määrän väheneminen voi kertoa korkeakoulujen innon hankkeisiin olevan laantumassa; syystä tai toisesta Erasmusprojekteja ei nähdä hakemisen arvoisina. Hakemusten vähenevälle määrälle voi kuitenkin antaa myös positiivisen tulkinnan: uuden ohjelmakauden alussa rahoitusta saatettiin hakea myös kohtalaisen kevein perustein ja huonosti valmistelluille hankkeille. Vuosien mittaan kokemus on osoittanut, etteivät heppoiset hankehakemukset mene läpi, joten jäljelle ovat jääneet vain tosissaan yrittäjät. Intensiivikurssihankkeet ovat Euroopan tasolla selvästi yleisin hanketyyppi; niitä haetaan ja järjestetään enemmän kuin muita hanketyyppejä yhteensä. Opetus- 5 Opetussuunnitelman kehittämishankkeiden rahoitus tulee niin ikään muuttumaan syksyn 2002 hausta lähtien. Hyväksytyille hankkeille tullaan myöntämään nykyistä runsaampi rahoitus, joka perustuu nykyistä enemmän hakemuksessa esitettyyn hankebudjettiin. Intensiivikurssien rahoitus pysyy ennallaan. /9

10 /10 suunnitelman kehittämishankkeista suosituimpia ovat hankkeet, joissa kehitetään ja muokataan opetusohjelmia (CD/PROG). Moduulihankkeita (EM/MOD), haetaan ja järjestetään vain noin puolet CD-hankkeiden määrästä. Integroitujen kielikurssien (ILC) samoin kuin erillisten toteutus- ja levittämishankkeiden (DISS) järjestäminen on kohtalaisen vähäistä. Integroidut kielikurssit onkin lukuvuodesta lähtien luokiteltu eurooppalaisiksi moduuleiksi eivätkä ne enää esiinny omana hanketyyppinään.

11 3 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella Erasmus-rahoitteisten intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeiden etenemistä ja käytännön sujuvuutta, ongelmia sekä vaikutuksia laitoksen toimintaan. Tutkimusasetelma edellyttää tällöin sekä hankkeen eri vaiheiden että hankkeen jälkeisen ajan tarkastelua tuotokset ja vaikutukset kun ovat keskellä prosessia kovin hankalasti hahmotettavissa. Tuotoksella ymmärretään tässä hankkeen konkreettista aikaansaannosta kuten tietyllä tavalla järjestettyä kurssia, uusia kurssimalleja tietyn aiheen opettamiseen tai uutta opetusmateriaalia. Hankkeen vaikutukset ovat vaikeammin identifioitavissa ja mitattavissa (Raivola ym. 2000, 13). Teoreettisesti vaikutukset voi jakaa lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksiin ja niitä voi tarkastella yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasolla (vrt. Valtonen 1997, 42 43). Yksilötasolla vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi opiskelijan kulttuurienvälisten kommunikaatiovalmiuksien parantumisena, organisaation tasolla uusien ideoiden saamisena opetukseen sekä yhteiskunnan tasolla tietotaidon ja kilpailukyvyn lisääntymisenä. Tässä selvityksessä keskitytään organisaatiotason vaikutuksiin. Erotuksena konkreettisiin tuotoksiin vaikutuksilla tarkoitetaan niitä seurauksia tai "jälkiä", joita hanke on laitoksen toimintaan jättänyt. Vaikutukset voivat olla laitoksen kannalta sekä positiivisia että negatiivisia. Lähtökohtana on, että hankkeella tulisi olla organisaation kannalta merkityksellisiä seurauksia (vrt. Raivola ym. 2000, 17). Selvityksessä haetaan vastauksia neljään kysymykseen: 1. Kuinka opetussuunnitelman kehittämis- ja intensiivikurssihankkeet ovat edenneet? 2. Millaisiin ongelmiin hankkeissa on törmätty ja mitä hyviä käytäntöjä niissä on käytetty? 3. Mitä tuotoksia hankkeissa on saatu aikaan? 4. Mitä vaikutuksia hankkeilla on ollut laitostasolla? Tutkimus toteutettiin pääosin lomakekyselynä. Intensiivikurssien ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden koordinaattoreille lähetetyt kyselylomakkeet ovat liitteessä 1. Kyselylomake lähetettiin kaikille Suomesta koordinoiduille intensiivikurssija opetussuunnitelman kehittämishankkeille, joiden Erasmus-rahoitus on ajoittunut lukuvuosille 1997/ /01. Hankkeet, joiden Erasmus-rahoituskausi oli tutkimusta aloitettaessa vielä kesken, rajattiin ulkopuolelle, jotta tuloksia ja vaikutuksia olisi mielekästä tarkastella. Myös ennen lukuvuotta toimineet hankkeet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä oli ensimmäinen vuosi, jolloin uuden Sokratesohjelman alla toimivat, korkeakoulukohtaisessa nk. institutional contract -sopimuksessa haetut intensiivikurssit ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet käytännössä aloitettiin. Sokrates/Erasmus-ohjelman alla toteutettuja, viimeistään vuonna päättyneitä ja Suomesta koordinoituja hankkeita oli yhteensä 44 (luettelo hankkeista liitteessä 2). Kehitettyjen ohjelmien toteutus- ja levityshankkeita (DISS) ei tässä ole laskettu erillisiksi hankkeiksi. Kaksi otoksessa mukana ollutta opetussuunnitelman kehittämishanketta oli saanut lisärahoitusta tulosten toimeenpanoon ja levittämiseen. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 36 kappaletta eli vastausprosentiksi saatiin kohtalaisen korkea 82 prosenttia. Taulukkoon 2 on koottu otoksessa mukana olleet hankkeet sekä palautetut kyselylomakkeet korkeakoulu- ja hanketyypeittäin. /11

12 otoksessa palautettuja vastaus% yhteensä Korkeakoulutyyppi Yliopisto % Ammattikorkeakoulu % Yhteensä % Hanketyyppi Intensiivikurssihanke (IP) % Opetussuunnitelman kehittämishanke (CD, EM) % Yhteensä % Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet korkeakoulu- ja hanketyypeittäin (lkm). 20 lomakkeessa vastaaja oli hankkeen koordinaattori ja neljässä lomakkeessa koordinaattori yhdessä jonkun muun hankkeessa mukana olleen henkilön kanssa. Seitsemään lomakkeeseen vastasi joku muu henkilö kuin hankkeen varsinainen koordinaattori. Kaikissa näissä tapauksissa kyseessä oli henkilö, joka oli toiminut kiinteästi hankkeessa mukana. Tietoa hankkeista haettiin myös Erasmus-rahoitushakemuksista ja loppuraporteista. Lisäksi kahdeksaa koordinaattoria haastateltiin puhelimitse. Haastatteluilla haluttiin toisaalta syventää ja tarkentaa tietoa hankkeen eri vaiheista, niihin liittyvistä ongelmista ja hyvistä käytännöistä. Toisaalta haastatteluilla haettiin konkreettisia esimerkkejä hankkeiden käytännön toteutuksesta. Haastattelut kohdistettiin pelkästään opetussuunnitelman kehittämishankkeiden koordinaattoreille, sillä kyseinen hanketyyppi osoittautui käytännön toteutuksiltaan intensiivikurssihanketta monimuotoisemmaksi. Tarve tarkemman ja syvemmän tiedon saamisesta kohdistui siten erityisesti tähän hankekategoriaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelurunko on liitteessä 3. /12

13 4 Perustietoa intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeista Suomessa Perustiedot Suomesta koordinoiduista hankkeista on saatu rahoitushakemuksista ja loppuraporteista. Tiedot eri hanketyyppien yleisyydestä ja alkamisvuosista on kerätty kaikista Suomesta lukuvuosina 1997/ /01 koordinoiduista hankkeista, tarkemmat tiedot rahoituksen kestosta, koordinaattoreista, partnerimaista jne. vain otokseen kuuluvasta 44 hankkeesta. 4.1 Hanketyypit Lukuvuosina 1997/ /02 suomalaisista korkeakouluista koordinoitiin yhteensä 66 intensiivikurssi- tai opetussuunnitelman kehittämishanketta. Kuten muuallakin Euroopassa myös Suomessa intensiivikurssien järjestäminen on selvästi suositumpaa kuin yhteisten moduulien tai opetusohjelmien kehittäminen. Suomesta koordinoiduista hankkeista 42 eli selvästi yli puolet oli intensiivikurssihankkeita. Hanketyyppi Yliopistoissa Ammattikorkea- Yhteensä kouluissa Intensiivikurssi (IP) Eurooppalainen moduuli (EM/MOD) Opetusohjelman kehittäminen (CD/ PROG) Integroitu kielikurssi (ILC)6 1 1 Levittämishanke (DISS) 3 3 Yhteensä Taulukko 3. Eri hanketyyppien (suomalaisen korkeakoulun koordinoimat) lukumäärä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 1997/ /02. Intensiivikurssihankkeiden suosio saattaa perustua siihen, että muutaman viikon mittaisen kurssin suunnitteleminen ja järjestäminen on hankkeena konkreettisempi ja selvärajaisempi kuin yhteistyö opetussuunnitelman kehittämiseksi. Lisäksi intensiivikurssi tarjoaa korkeakouluille mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön ilman sitoutumista usean vuoden mittaiseen kehittämistyöhön. Suomessa moduulihankkeet (EM/MOD) ovat suhteessa muihin opetussuunnitelman kehittämishankkeisiin suositumpia kuin Euroopassa yleisesti. Suomesta koordinoidaan EM/MOD-hankkeita yhtä paljon kuin CD/PROG-hankkeitakin, kun koko Euroopan tasolla jälkimmäinen on selvästi yleisempi hanketyyppi (ks. taulukko 1). 4.2 Hankkeiden alkamisvuosi Lukuvuonna korkeakoulut hakivat ensimmäistä kertaa rahoitusta uuden Sokrates-ohjelman käytäntöjen mukaisesti. Alkuinnostusta näyttää olleen, sillä lukuvuonna hankkeita aloitettiin selvästi enemmän kuin muina vuosina. Toisaalta alkaneiden hankkeiden määrä saattaa vaihdella sykleittäin, vaikka tätä onkin vaikea havaita vain viiden lukuvuoden tarkastelusta. Kun Erasmus-ohjelmassa on vuosittain hankerahaa kiinteä määrä ja etusijalla on jo alkaneiden hankkeiden jatkaminen, ei uusille hankkeille ole yhtä paljon tilaa kuin ohjelmakauden alussa. 6 Vuodesta lähtien integroidut kielikurssit on luokiteltu eurooppalaisiksi moduuleiksi (MOD). /13

14 Alkamisvuosi Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Yhteensä Alkamisvuosi Intensiivi- Opetussuunnitelman Yhteensä kurssit kehittämishankkeet (CD/PROG, MOD, DISS) Yhteensä Taulukko 4. Suomalaisten koordinoimien intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden alkamisvuosi korkeakoulu- ja hanketyypeittäin (lkm). 4.3 Koulutusalat Taiteen eri aloilta sekä hoitotieteen alalta löytyy erityisen paljon Suomesta koordinoituja intensiivikursseja ja opetussuunnitelman kehittämishankkeita. Toista ääripäätä edustavat matemaattis-luonnontieteelliset alat, joilta eurooppalaisia yhteistyöhankkeita löytyy tuskin lainkaan. Kiinnostavaa on myös, että sinänsä varsin kansainvälisillä kaupan ja tekniikan aloilla ei yliopistotasolla ole lainkaan eurooppalaisia intensiivikurssitai opetussuunnitelman kehittämishankkeita. Koulutusala YO AMK Yhteensä Maatalous 1 1 Arkkitehtuuri, aluesuunnittelu 2 2 Kuvataide, taideteollisuus, musiikki, teatteri Kaupallinen ala, matkailu 5 5 Kasvatus 7 7 Tekniikka 4 4 Maantiede Humanistinen ala 3 3 Filologia, kielet 2 2 Oikeustiede 1 1 Matematiikka, tietotekniikka 1 1 Lääketitede, hoitotiede Luonnontieteet Yhteiskuntatieteet 4 4 Viestintä Muu ala Yhteensä Taulukko 5. Suomalaisten koordinoimat intensiivikurssit ja opetussuunnitelman kehittämishankkeet koulutusaloittain / /02 (lkm). 7 Perustuu Sokrates-ohjelman koulutusalaluokitteluun. /14

15 4.4 Suomalaiset korkeakoulut partneriosapuolena Hankkeiden koordinointi ei tietenkään kerro koko totuutta suomalaisten aktiivisuudesta Erasmus-hankkeiden suhteen hankkeissa voi olla mukana myös partnerina ilman koordinoivan korkeakoulun vetovastuuta. Partnerina osallistuminen onkin huomattavasti yleisempää kuin koordinaattorina toimiminen. Valitettavasti hankkeista, joissa suomalainen korkeakoulu on partneriosapuolena, ei ole saatavilla yhtä tarkkaa tietoa kuin suomalaisten korkeakoulujen koordinoimista hankkeista. Taulukosta 6 näkyy kuitenkin se, kuinka huomattavan paljon yleisempää on toimia hankkeessa partnerina kuin koordinaattorina. Hanketyyppi Suomalainen korkeakoulu Intensiivikurssihanke (IP) koordinaattorina partnerina Opetussuunnitelman kehittämis- tai koordinaattorina 9 4 levittämishanke (CD/PROG, partnerina EM/MOD, DISS) Taulukko 6. Vuosina 2000/ /02 käynnissä olevat hankkeet, joita suomalaiset koordinoineet ja joissa olleet partnerina (lkm). Lukuvuonna suomalaiset korkeakoulut osallistuivat yhteensä 106 intensiivikurssihankkeeseen ja 45 opetussuunnitelman kehittämishankkeeseen, mikäli partnerina ja koordinaattorina toimiminen lasketaan yhteen. Lukumäärällisesti hankkeita riittää siis yllin kyllin kaikille Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Käytännössä hankkeet eivät kuitenkaan jakaannu täysin tasaisesti kaikkien korkeakoulujen kesken. Esimerkiksi vuonna Erasmus-rahoitteisia intensiivikurssitai opetussuunnitelman kehittämishankkeita oli käynnissä 23 ammattikorkeakoulussa ja 15 yliopistossa. Kuudessa ammattikorkeakoulussa ja viidessä yliopistossa ei siis ollut Erasmus-hankkeita käynnissä lainkaan. 4.5 Erasmus-rahoituksen kesto Intensiivikurssihankkeissa rahoituksen hakeminen täydeksi kolmeksi vuodeksi ei ole kovin yleistä; selvästi suurin osa kestää vain yhden lukuvuoden. Tosin on huomattava, että sama korkeakoulu, laitos, jopa sama koordinaattori on saattanut hakea peräkkäisinä vuosina rahoitusta eri nimisille hankkeille. Intensiivikurssit on tällaisessa tapauksessa luokiteltu eri hankkeiksi, vaikka onkin todennäköistä, että kyseessä on jatkohanke edellisiltä vuosilta. Intensiivi- (IP) Opinto-ohjelman Eurooppalaiset kurssit kehittäminen (CD) moduulit (EM) 1 vuosi vuotta vuotta Hankkeita yhteensä Pituus keskimäärin 1,52 2,29 2,60 Taulukko 7. Intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden kesto (lkm). /15

16 Moduulihankkeet ovat kestäneet keskimäärin hieman kauemmin kuin opintoohjelmien kehittäminen, vaikka moduulien ohjeellinen kesto onkin 1 2 vuotta ja opintoohjelmien kehittämishankkeiden 2 3 vuotta. 4.6 Koordinaattorit Yleensä hankkeiden koordinaattorit kuuluvat korkeakoulun opetushenkilökuntaan (professori, lehtori tms.). Kuudessa hankkeessa koordinaattoriksi on merkitty hallintohenkilökuntaan kuuluva henkilö, yleisimmin kansainvälisten asioiden koordinaattori. Tosin on mahdollista, että hekään eivät kaikki ole hallintohenkilökuntaa, vaan ensisijaisesti opettajia, joilla on opetustyönsä lisäksi myös vastuu laitoksensa kansainvälisistä asioista. Intensiivikurssihanke (IP) Opetussuunnitelman kehittämishanke (CD, EM) Opetushenkilökuntaan kuuluva Hallintohenkilökuntaan kuuluva (esim. kv-koordinaattori) 4 2 Yhteensä Taulukko 8. Hankkeen koordinaattorin asema korkeakoulussa (lkm). Hankkeiden koordinaattorit ovat varsin liikkuvaista väkeä. Lähes kolmasosassa hankkeista koordinaattori vaihtui kesken Erasmus-rahoitusperiodin. Tämän voi tulkita eri tavoin. Toisaalta vaihtuvuutta voi pitää indikaattorina koordinaattorien sitoutumattomuudesta hankkeisiin. Koordinaattorin vaihtuminen yleensä hidastaa ja hankaloittaa hankkeen etenemistä ja suotavaa onkin, että koordinaattoriksi ryhtyy henkilö, joka kykenee sitoutumaan hankkeeseen koko kolmivuotiskaudeksi. Toisaalta asialle voi antaa positiivisemmankin tulkinnan: jos hanke jatkuu koordinaattorin lähtiessä muualle, on hankkeeseen sitouduttu myös laitostasolla. Tällöin hankkeen elossa pysyminen ei ole riippuvainen vain yhdestä henkilöstä. Intensiivikurssihanke Opetussuunnitelman kehittämishanke Koordinaattori vaihtui kesken hankkeen 9 4 Koordinaattori ei vaihtunut Yhteensä Taulukko 9. Koordinaattorien vaihtuvuus hankkeissa (lkm). 4.7 Partnerikorkeakoulut ja partnerimaat Käytännössä hankkeissa on yleensä enemmän partnereita kuin Erasmus-rahoituksen saamiseksi vaadittu minimimäärä kaksi. Varsinkin intensiivikurssihankkeisiin partnereita otetaan mukaan runsaasti. Keskimäärin partnerikorkeakouluja on intensiivikurssihankkeissa yli viisi ja opetussuunnitelman kehittämishankkeissa hieman vajaa neljä. /16

17 Partnerien lkm Intensiivikurssi- Opetussuunnitelman hankkeen alkaessa hanke kehittämishanke Kaksi 1 2 Kolme 1 7 Neljä 8 3 Viisi 8 2 Kuusi 2 1 Seitsemän 3 2 Kahdeksan 1 Yhdeksän 2 Viisitoista 1 Hankkeita yhteensä Keskiarvo 5,59 3,94 Taulukko 10. partnerikorkeakoulujen lukumäärä hankkeissa (lkm). Minimimäärää useampi partneri onkin tarpeen, sillä usein joku partnereista jättää hankkeen kesken. Koordinaattorien vaihtuvuuden lisäksi myös partnerikorkeakoulujen kohdalla näyttää hankkeen aikana tapahtuvan paljon muutoksia. Noin puolessa hankkeista partnerikorkeakoulujen lukumäärä muuttui hankkeen aikana ja yleensä muutokset tarkoittavat partnerien määrän vähenemistä. Taulukkoon 11 on kerätty partnerien lukumäärissä hankkeen aikana tapahtuneet muutokset. Merkintä -1 tarkoittaa sitä, että hankkeen päättyessä partnereita oli yksi vähemmän kuin aloitettaessa; +1 puolestaan sitä, että hankkeen päättyessä partnereita oli yksi enemmän kuin aloitettaessa jne. Muutokset partnerien Intensiivikurssi- Opetussuunnitelman lukumäärässä hankkeen hanke kehittämishanke aikana (ei muutoksia) Yhteensä Taulukko 11. Partnerikorkeakoulujen lukumäärissä hankkeen aikana tapahtuneet muutokset. Kuinka monessa hankkeessa tapahtui muutoksia (lkm). Suosituimmat yhteistyömaat intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeissa ovat kutakuinkin samat kuin suosituimmat opiskelijavaihdon yhteistyömaat. Kärkeä pitävät Britannia, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi. Sen sijaan Ranska, joka on opiskelijavaihdossa tärkeä yhteistyökumppani, ei intensiivikurssi- ja opetussuunnitelman kehittämishankkeiden kohdalla nouse keskitasoa korkeammalle 8 Lisäksi kahdessa hankkeessa tapahtui muutoksia partnerikorkeakoulujen kokoonpanossa mutta partnereiden kokonaismäärä pysyi samana eli uusia partnereita otettiin tilalle yhtä monta kuin entisiä poistui. 9 Ks. edellinen alaviite. Yhdessä hankkeessa partnerikorkeakoulujen kokoonpanossa tapahtui muutoksia, mutta kokonaislukumäärä pysyi ennallaan. /17

18 sijalle. Taulukkoon 12 on kerätty tieto siitä, kuinka monessa hankkeessa on kustakin maasta ollut partnereita. Taulukossa esitettyjen lisäksi yksittäisiä partnerikorkeakouluja on hankkeisiin löydetty myös Irlannista, Islannista, Latviasta, Liettuasta, Sveitsistä, Tanskasta, Tˇsekin tasavallasta ja Virosta. Kuudessa hankkeessa oli partnerina myös muita suomalaisia korkeakouluja. Intensiivikurssi- Opetussuunnitelman Yhteensä hanke kehittämishanke Britannia Saksa Alankomaat Ruotsi Belgia Espanja Kreikka Ranska Italia Portugal Norja Itävalta Malta Puola 2 2 Unkari 2 2 Taulukko 12. Suosituimmat partnerimaat (lkm). 4.8 Hankkeen budjetti ja Erasmus-rahoitus Taulukkoon 13 on laskettu hankkeiden keskimääräinen budjetti ja haetun Erasmusrahan määrä yhtä lukuvuotta kohti. Lukuvuoden loppuraporttiin saakka summat on ilmoitettu ecuina, tästä eteenpäin euroina. Oheiseen taulukkoon ecut ja eurot on kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi laskettu yksi yhteen. Intensiivikurssihanke Opetussuunnitelman kehittämishanke Koko budjetti / vuosi keskiarvo min max Hankkeelle haettu keskiarvo Erasmus-rahoitus / vuosi min max Taulukko 13. Hankkeiden budjetti, haettu ja käytetty Erasmus-rahoitus sekä muu hankkeessa käytetty rahoitus (ecu/euro). Opetussuunnitelman kehittämishankkeet arvioidaan yleisesti ottaen kalliimmiksi kuin intensiivikurssihankkeet ja niihin on budjetoitu keskimäärin enemmän rahaa. Yhteensä kymmenen hanketta (neljä intensiivikurssia ja kuusi opetusohjelman kehittämishanketta) oli budjetoinut hankkeeseen ainoastaan Erasmus-rahoitusta. Käytännössä hankkeita pyöritetään kuitenkin budjetoitua huomattavasti pienemmillä rahamäärillä. Hankkeessa käytetty tai siihen saatu Erasmus-rahoitus kattaa keskimäärin vain alle puolet haetun Erasmus-rahoituksen määrästä ja noin kolmasosan hankkeen koko alkuperäisestä budjetista (taulukko 14). Ehkä kaikki koordinaattorit eivät ole tienneet, että Erasmus-rahaa jaetaan tietty partnerikorkeakoulujen lukumää- /18

19 rästä riippuva standardimäärä. Tai ehkä rahoitushakemus on tapa viestittää muille tahoille hankkeen todellisista kustannuksista, ja haettu rahamäärä on tietoisesti pidetty korkeana. Pahimmillaan Erasmus-rahoitus kattaa vain noin kymmenesosan hankkeen koko alkuperäisestä budjetista ja parhaimmillaankin vain prosenttia. Lisäksi muuta kuin Erasmus-rahaa käytetään hankkeissa kohtalaisen vähän. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että joko alkuperäiset budjetit ovat vahvasti ylimitoitettuja ja epärealistisia tai sitten suunniteltuja toimintoja joudutaan hankkeen aikana runsaasti karsimaan. Intensiivikurssihanke Opetussuunnitelman kehittämishanke Käytetyn/saadun Erasmus- keskiarvo 42 % 49 % rahan osuus haetun Erasmus- min 19 % 17 % rahan määrästä max 73 % 110 % Käytetyn/saadun Erasmus- keskiarvo 27 % 37 % rahan osuus hankkeen koko min 11 % 8 % budjetista max 71 % 80 % Taulukko 14. Hankkeessa käytetyn / siihen saadun Erasmus-rahan 10 osuus haetusta Erasmus-rahoituksen määrästä sekä hankkeen koko budjetista (%). 10 Intensiivikurssien kohdalla käytetyn Erasmus-rahan määrä on saatu suoraan loppuraportista. Tutkituille opetussuunnitelman kehittämishankkeille Erasmus-raha on maksettu suoraan osallistuville korkeakouluille, jotka myös itse raportoivat rahan käytöstä. Näissä tapauksissa on otettu huomioon hankkeelle myönnetty rahoitus. Tieto on saatu Euroopan komission päätösluettelosta. /19

20 5 Projektin synty ja hankkeen käynnistäminen 5.1 Hankeidea Idea eurooppalaisesta yhteistyöhankkeesta voi lähteä käyntiin monella eri tavalla. Koordinaattorien vastauksista oli löydettävissä viisi eri tapaa sille, kuinka hanke oli saanut alkunsa. 1. Yleisintä oli korostaa yhteistyötä ja verkostoja idean syntyalustana. Yhteistä näille vastauksille oli se, ettei hanke ollut suoranaisesti kenenkään yksittäisen henkilön ajama idea, vaan se syntyi usean eri tahon yhteistyönä. Usein idea hankkeen saatiin kansainvälisen yhteistyön merkeissä, opiskelijavaihtoa keskenään järjestävien korkeakoulujen tai Sokrates/Erasmus-verkoston jäsenten tapaamisessa. Joissakin tapauksissa yhteistyötä oli tehty kansallisesti joko korkeakoulusektorin ulkopuolisten tahojen kanssa tai korkeakoulun sisällä eri koulutusalojen kanssa. 2. Kansainvälisen yhteistyöverkoston tärkeyttä korostetaan myös niissä vastauksissa, joissa hankkeen lähinnä intensiivikurssin järjestämisen kerrotaan olevan vakiintunut käytäntö verkoston jäsenten parissa. 3. Vastakohdan kansainvälisen yhteistyön puitteissa syntyneille hankkeille muodostavat koordinaattorin omana ideana syntyneet projektit. Tällainen hankkeen syntytapa liittyy yleensä vahvaan koordinaattoriin, joka suunnittelee ja järjestää hankkeen pitkälti omin voimin. Hankeidean syntyminen pelkästään yhden henkilön ideoimana on kuitenkin harvinaisempaa kuin se, että hankeidea syntyy yhteistyön tuloksena. 4. Osassa tapauksista aiheen tärkeys toimi kimmokkeena hankkeelle. Kurssin tai opetusohjelman aihe on niin uusi, ettei siitä ole juurikaan opetusta tarjolla, tai aihe koetaan niin tärkeäksi, että erityisrahoitettu hanke koetaan tarpeelliseksi. 5. Hankkeen taustalla voi myös olla halu kehittää korkeakoulun kansainvälistä yhteistyötä. Motiivina intensiivikurssi- tai opetussuunnitelman kehittämishankkeeseen ei siis aina ole pelkkä aiheen tärkeys sinänsä vaan ennemminkin tarve viedä korkeakoulujen yhteistyötä pelkkää opiskelijavaihtoa syvemmälle tasolle. Koordinaattorit korostivat, ettei hyvä hankeidea saa olla liian maailmoja syleilevä. Ennemminkin hankkeessa tulee keskittyä yhteen selkeästi rajattuun asiaan ja pyrkiä järjestämään se mahdollisimman hyvin. 5.2 Partnerien hakeminen Ylivoimaisesti eniten partnereiksi valikoituu korkeakouluja, joihin joko koordinaattorilla tai muilla yhteistyökumppaneilla on kontakteja jo entuudestaan. Kolmea hanketta lukuun ottamatta kaikissa oli ainakin osa partnereista hankittu entuudestaan tuttujen yhteistyökumppanien joukosta. Tyypillisesti yhteistyötä oli tehty Erasmus- tai Nordplus-ohjelmien puitteissa, partnereiden kanssa oli järjestetty muuta opiskelijaja opettajavaihtoa tai tehty tutkimus- ja opetusyhteistyötä. Joissakin tapauksissa kyse oli laitoksen henkilökunnan jäsenten henkilökohtaisista kontakteista ulkomaisiin kollegoihin. /20

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Leonardo da Vinci. Aloituskoulutus kumppanuushankkeille

Leonardo da Vinci. Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Leonardo da Vinci Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 9.9.2011 Haetut ja rahoitetut hankkeet 2008-2011 HAKEMUKSET 2008 2009 2010 2011 Koordinaattorit 9 11 10 13 Partnerit 53 66 74 67 Yhteensä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN. Tiedotustilaisuus, Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN. Tiedotustilaisuus, Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO OPINTOVIERAILUJEN JÄRJESTÄMINEN Tiedotustilaisuus, Helsinki 7.9.2009 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Opintovierailun järjestäminen mahdollistaa: verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa 1 1.11.2016 CIMO Lähtökohtia Onko kyseessä yhden koulutuksen järjestäjän hanke vai kotimaisen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116 Hakukierros 2017 Rahoituksen hakeminen KA116 Rahoitus KA116 KA1-budjetista varataan vuosittain tietty kiintiö (komission katto 70 %) Liikkuvuus (KA1), yhteensä noin 5,1 milj. euroa Opiskelijat ja vastavalmistuneet,

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011 Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Erasmus-seminaari 28.9.2011 Hämeenlinna Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala, Riitta Uotila-Kataja Aamupäivän ohjelma Klo 11.30-13.00: Ajankohtaista Erasmus-ohjelmasta

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

aikataulut, hakulomake

aikataulut, hakulomake HAKEMINEN aikataulut, hakulomake Kumppanuushanketyöpaja 26.11.2010 TIEDONLÄHTEITÄ JA MATERIAALIA HAKIJOILLE Päätös LLP ohjelmasta Ehdotuspyyntö 2011 2013 LLP Guide 2011 Hakulomakkeet www.cimo.fi/leonardo

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Sopimus, raportointi ja seuranta

Sopimus, raportointi ja seuranta Sopimus, raportointi ja seuranta Aloituskoulutus hakukierroksella 2013 hyväksytyille Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeille 6.9.2013 Hannele Nevalampi CIMO On matka ulkomaille Liikkuvuus partneriorganisaatioon

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot