Seitsemän erityisopettajan virkanimikkeen muutos erityisluokanopettajiksi. KHALL 43 Lyhyesti virkanimikemuutosasian taustaa ja historiaa:

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Seitsemän erityisopettajan virkanimikkeen muutos erityisluokanopettajiksi 1379/ /2015 KHALL 43 Lyhyesti virkanimikemuutosasian taustaa ja historiaa: Uudessakaupungissa on kesällä ja syksyllä 2014 valmisteltu lähikouluperiaatteen vahvistamiseen liittyen virkanimikemuutosta. Virkanimikemuutostarve syntyi, kun Uudessakaupungissa erityisopetuksen painopistettä on siirretty lähikouluihin ja ns. tupaopetukseen. Uudessakaupungissa tupaopettajina ovat syksyyn 2014 saakka toimineet erityisopettajat, joille on maksettu TVA-lisää siitä, että he työskentelevät erityisluokanopettajan luonteisessa tehtävässä, tupaopettajina. Nyt syksystä 2014 alkaen tupaopetukseen on ohjattu myös erityisluokanopettajia. Samalla työnantajalla työskentelevien ja samaa työtä tekevien opettajien nimike on tasa-arvoista yhdenmukaistaa. Tästä on syntynyt tarve muuttaa osa erityisopetuksen virkanimikkeistä. Asian alkuvalmistelussa kesällä ja syksyllä 2014 tarkastelun kohteena oli virkanimikemuutos erityisluokanopettaja-nimikkeestä erityisopettaja-nimikkeeksi. Koska kaupunginhallituksella on toimivalta päättää virkanimikemuutoksista, vietiin virkanimikemuutosasia kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus käsitteli em. virkanimikemuutosta Päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimukset, jotka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa /487. Samalla asia palautettiin uuteen valmisteluun. Nyt erityisopetuksen virkanimikemuutosasiassa on päädytty uuteen linjaukseen (josta tarkemmin tässä myöhemmin), kun virkanimikemuutoksen valmistelu on edennyt tarkempaan tupaopettajan työn luonnehdintaan ja kustannusvaikutuksien arviointiin. 1. Perusteita ja taustaa Uudenkaupungin perusopetuksen erityisopetuksen järjestelyille Lainsäädäntö uudistui vuonna 2011 Vuoden 2011 alusta perusopetuslaki uudistui mm. erityisen tuen osalta. Uudistuneessa perusopetuslaissa määritellään, että erityisen

2 tuen piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään ensisijaisesti hänen lähikoulussaan tarkoituksenmukaisin tukitoimin. Lakimuutoksessa keskeistä oli lähikouluperiaatteen toteuttaminen. Perusopetuksen tukimuodot nykytilanteessa Oppilas voi tarvita oppimisessa ja koulunkäynnissä tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Oppilaalle annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Jos tehostettu tuki ei riitä, oppilaalla on oikeus saada erityistä tukea. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, jossa tuen antaminen määritellään tarkemmin. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisen tuen muotoina ovat erityisopetuksen lisäksi muut perusopetuksessa käytettävät opetukselliset ja oppilashuollolliset tukimuodot. Erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen pyritään ensisijaisesti järjestämään hänen lähikoulussaan tarvittavin tukitoimin. Erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti muun opetuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että oppilaalle annettava erityinen tuki ei sellaisenaan vaikuta hänen koulupaikkansa ja opetusryhmänsä määräytymiseen. Erityinen tuki ja erityisopetus Uudessakaupungissa Huolimatta vuonna 2011 uudistuneesta lainsäädännöstä käytännössä kuitenkin viime vuosiin saakka Uudessakaupungissa erityisen tuen oppilaat ovat saaneet pääsääntöisesti tarvitsemansa tuen keskitetysti mm. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun pienryhmistä, pienluokilta. Esimerkiksi yksilöllistettyä opetusta (entinen mukautettu opetus) saaville oppilaille on pääsääntöisesti Uudessakaupungissa osoitettu opetuksen järjestämispaikat keskitetysti Uudenkaupungin yhtenäiskoulusta. Samalla tavoin keskitetysti on hoidettu ns. tukiluokkatoiminta, dysfasiaopetus, sopeutumattomien lasten opetus ja kehitysvammaisten opetus. Uudistuneen lainsäädännön lisäksi myös Uudenkaupungin kaupungin koulutuspalveluiden strategiassa (hyväksytty koulutuslautakunnassa ) on sitouduttu vahvistamaan

3 lähikouluperiaatetta. Strategian lähikouluperiaatteen mukaan oppilaalle turvataan riittävä tuki omassa lähikoulussaan. Tällöin lapsia ei enää siirretä erityisopetukseen ja opetettavaksi kauaksi omasta lähikoulustaan. Lähikouluperiaatteen mukaan lapsilla on oltava mahdollisuus opiskella siinä koulussa, jossa muutkin lapsen asuinalueen lapset opiskelevat ja jossa esimerkiksi lapsen sisarukset opiskelevat. Perinteisen luokkamuotoisen erityisopetuksen määrä on Uudessakaupungissa vähentynyt jo aiemmin viime vuosina. Juuri niiden pysyvien erityisluokkien määrä on vähentynyt, joissa on opiskellut oppilaita, joiden opetus on yksilöllistetty. Yksilöllistettyä opetusta saaneiden oppilaiden erityisluokkien määrää on vähennetty Uudenkaupungin yhtenäiskoulusta silloin, kun erityisluokanopettajia on eläköitynyt tai siirtynyt muihin tehtäviin. Kun po. luokkamuotoinen erityisopetus on Uudessakaupungissa jo aiempina vuosina vähentynyt, on yksilöllistä opetusta saavat oppilaat ohjattu joustaviin erityisopetusjärjestelyihin, mm. tupaopetukseen. On hyvä tietää, että erityisopettajien ja erityisluokanopettajien määrä Uudessakaupungissa on mittava suhteutettuna oppilasmäärään. Uusikaupunki on resursoinut hyvin erityisen tuen ja erityisopetuksen. Merkittävä osa erityisopetuksesta on tähän lukuvuoteen saakka kuitenkin hoidettu keskitetysti. Peruskouluissa on oppilaita kaikkiaan 1352 ja erityisopettajia on kaikkiaan 23. Tasaisesti jakaen jokaista 59 oppilasta kohden kaupungissa on yksi erityisopettaja, joka on varsin paljon. Uudenkaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnan päätös / 38 Erityisopetuksen hajauttamista oppilaiden lähikouluihin ryhdyttiin valmistelemaan keväällä 2014 Uudenkaupungin peruskoulujen rehtoreista nimetyssä työryhmässä. Rehtorit esittivät yksimielisesti erityisopettajien ja erityisoppilaiden siirtymistä oppilaiden lähikouluihin. Samalla tavoitteeksi asetettiin joustavien erityisopetusjärjestelyjen ja tupaopetuksen järjestämisen laajentaminen lähikouluihin niin, että erityisopettajat siirtyvät samassa suhteessa kuin erityisen tuen tarpeessa olevat lapsetkin lähikouluihin. Näin Uudenkaupungin koulutuspalveluiden strategian linjaamana ja uudistuneen lain hengen suuntaisesti lähikouluperiaatteen mukaista opetusta lähdettiin lisäämään Uudessakaupungissa lukuvuoden alusta lukien, kun Uudenkaupungin opetus- ja kasvatuslautakunta päätti / 38, että ns. yksilöllistettyä opetusta saavat oppilaat työskentelevät lukien

4 lähikouluissaan ja heille osoitetaan lähikouluista opetuksen järjestämispaikat. Edelleen opetus- ja kasvatuslautakunta totesi, että muutosta koskeva erityisopettajaresurssi jaetaan oppilasmäärän mukaisesti lähikouluihin alkaen. Erityisopetuksen hajauttamisen ulkopuolelle jätettiin kuitenkin kehitysvammaisten lasten opetus ja yhden sopeutumattomien lasten ryhmän opetus. Kehitysvammaisten lasten erityisluokat jatkavat edelleen Saarniston ja Hakametsän kouluissa. Lisäksi lautakunta totesi, että jopo-ryhmän toiminta ja joustava alkuopetus toteutetaan edelleen keskitetysti. (Jopo-toiminta ja joustava alkuopetus eivät varsinaisesti ole erityisopetusta.) Muutos koski 15:tä Uudenkaupungin yhtenäiskoulun oppilasta. Nämä oppilaat palasivat ns. lähikouluihinsa. Tuolla opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksellä ( / 38) purettiin Uudessakaupungissa perinteistä luokkamuotoista erityisopetusta. Päätös koski opetusryhmiä, joissa opiskelee oppilaita, joiden opetus on yksilöllistetty, ja tukiluokkia. Opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksen( / 38) taustalla oli tavoite vähentää erityisoppilaiden koulukuljetuskustannuksia ei opettajien palkkakuluja! Lähikouluperiaatteen vahvistamisen vuoden 2014 järjestelyt tuovat koulukuljetuskuluissa säästöä vuositasolla noin euroa. Tupaopetus Uudessakaupungissa Uudessakaupungissa on jo usean lukuvuoden aikana toteutettu joustavia erityisopetusjärjestelyjä ja tupaopetusta. Uudenkaupungin tupaopetuksessa erityisopettaja opettaa pääsääntöisesti niitä lapsia lähikoulussaan, jotka tarvitsevat tehostettua ja erityistä tukea sekä erityisopetusta. Tupaopettajan opetettavina ovat mm. kehityksessä viivästyneet lapset, joilla on yksilöllistetty opetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tupaopettaja opettaa lapsen tarpeiden mukaan ja joustavin järjestelyin erityisopetuksen tarpeessa olevia oppilaita. Tupaopettaja antaa oppilaalle opetusta yksilöllisesti oppilaan tarpeiden mukaan eri oppiaineissa ja vaihdellen erilaisilla oppilaiden ryhmillä ja kokoonpanoilla. Tupaopettajan työn kohderyhmä ei ole erityisoppilaista koostuva pysyvä ryhmä, vaan ryhmä, jonka kokoonpano vaihtelee. Lukuvuoden varrella oppilas saa omien tarpeidensa mukaan eri määrän tupaopetusta/viikko tai kuukausi. Tupaopettaja vastaa omassa kouluyksikössään erityisopetuksesta yhtä systemaattisesti kuin erityisluokanopettaja. Kun Uudenkaupungin tupaopettajan työtä ja työn kohderyhmää on nyt tarkemmin oppilas oppilaalta analysoitu, on todettava, että tupaopetuksessa on varsin monia oppilaita, jotka tarvitsevat

5 tupaopetusta enemmän kuin 50 % opetuksestaan. Tuo oppilaskohtainen tilanne toki vaihtelee lukuvuoden aikana. Tupaopettajan työn luonne ja työn kohderyhmä ja oppilasryhmärakenne painottuu luokkamuotoisen erityisopetuksen luonteiseen työskentelyyn. Ennen lukuvuoden alkua toteutetut joustavat tupaopetusjärjestelyt ovat toimineet Uudessakaupungissa hyvin. Jo ennen kuluvan lukuvuoden alkua tupaopettajia (tai tupaopettajamaisesti työskenteleviä erityisopettajia) on työskennellyt Saarniston koulussa, Kalannin koulussa, Hakametsän koulussa ja Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa. Po. opettajat, tupaopettajat, ovat saaneet työstään TVA-lisää. (TVA-lisästä tarkemmin tässä myöhemmin.) Tupaopettajina Uudessakaupungissa on työskennellyt lukuvuodesta riippuen 9-11 opettajaa. Kaikki ovat olleet virkanimikkeeltään erityisopettajia tai erityisopetuksen tuntiopettajia, jotka ovat saaneet TVA-lisää työtehtävien lisävastuusta ja erityisopettajan tehtäväkuvan poikkeamasta erityisluokanopettajan tehtävien luonteisiin tehtäviin. Kuluvana lukuvuonna ( ) tupaopettajia ja tupaopettajamaisesti työskenteleviä erityisopettajia on yhteensä 17. Näistä 17 opettajasta työskentelee yhteensä kuusi erityisluokanopettaja-nimikkeisissä viroissa, 9 erityisopettaja-viroissa ja kaksi erityisopetuksen tuntiopettajan tehtävissä. Näistä 11 erityisopettajasta/erityisopetuksen tuntiopettajasta kahdeksan on vakinaisessa virassa ja kolme korkeintaan lukuvuoden mittaisessa määräaikaisessa virassa. Kolme vakinaista erityisopettajaa ei ole erityisluokanopettajan virkaan kelpoisia. Kuudesta erityisluokanopettajasta vakinaisessa virassa on viisi opettajaa. Yksi erityisluokanopettaja on lukuvuoden mittaisessa määräaikaisessa virassa. Uudenkaupungin kaupungin mukaan tupaopettajan työssä on lisävaativuustekijöitä, erityisopettajalle maksetaan Uudessakaupungissa TVA-lisää Tupaopettajan tehtävänkuvan on Uudessakaupungissa todettu olevan laajempi kuin normaalisti erityisopettajan. Tupaopettajalla on todettu olevan työssään vaativuustekijöitä, joista on opettajille maksettu TVA-lisää. Uudessakaupungissa erityisopettaja, joka työskentelee tupaopettajana, saa TVA-lisää 135,19 euroa kuukaudessa. Käytännössä Uudessakaupungissa erityisopettaja saa tuon 135,19 euroa kuukaudessa enemmän palkkaa kuin muissa kunnissa erityisopettaja saa OVTES:n mukaan. Asiasta on päätetty opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan päätöksellä / 31. Päätöksessä todetaan, että nämä opettajat vastaavat oman kouluyksikkönsä oppilaiden erityisopetuksesta (omalta osaltaan

6 opetuksesta ja oppilaan arvioimisesta) yhtä systemaattisesti kuin erityisluokanopettajat. Onko tuo TVA-lisä (135,19 /kk) riittävä korvaus tupaopettajana työskentelemisestä, on kysymys erikseen. Uudessakaupungissa on toki periaatteessa mahdollista tarkistaa tupaopettajan TVA-lisää. Uusikaupunkihan ei ole tavoitellut kuten tässä aiemmin kerrottiin säästöjä opettajien palkoissa tupaopetusratkaisulla. Erityisopetuksen kehittämistyö yhdenvertaisena kaikissa kaupungin kouluissa luo haasteita luokan- ja aineenopetukseen Lähikouluperiaatetta ja tupaopetusreformia halutaan toteuttaa yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti Uudessakaupungissa kaikissa peruskouluissa. Erityisopetuksen yhdenmukaistaminen tupaopetukseksi lähikouluihin on tuonut itse asiassa suurimmat työnkuvan muutokset luokanopettajien ja aineenopettajien työhön. Aiemmin pysyvästi erityisluokilla olleet oppilaat ovat nyt osan oppitunneistaan yleisopetuksen ryhmissään, kotiluokissaan, joissa työskentelevät luokan- ja aineenopettajat. Yksi merkittävä erityisopetuksen uudistumisen este on epävarmuuden kokeminen. Epävarmuutta tuo mm. selkeiden ja jokaisen oppilaan kohdalla samanlaisena toistettavien ratkaisujen puuttuminen. Erityisopetusratkaisut lähikouluperiaatteen vahvistamisessa ovatkin vuoden 2014 syyskaudella herättäneet Uudessakaupungissa epävarmuuden tunnetta. Olisiko hyvä pitäytyä entisessä jo vuosikymmeniä toteutuneissa pysyvissä luokkamuotoisissa erityisopetusratkaisuissa? Merkittävä määrä kuntia on kuitenkin kehittänyt erityisopetusta samaan suuntaan kuin nyt Uudenkaupungin kaupunki. Uudessakaupungissa olemme tehneet rakenneuudistuksia erityisen tuen osalta. Vuosina hankimme kokemuksia reformista Kelpo-hankkeessa. Hankkeeseen saimme valtion harkinnanvaraista erityisavustusta. Tavoitteemme on ollut, että erityisopetusrakenteemme eivät enää pääsääntöisesti edusta segregaatiota. Olemme menossa kohti yhteisopettajuutta. Opettajien vahva voima erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kohdalla onkin toiminut hyvin, kun jo aiempina vuosina on onnistuttu osassa Uudenkaupungin kouluja organisoimaan tuen tarpeessa oleville oppilaille joustavia eriyttäviä ryhmiä. Lähikouluperiaate oppilaan kannalta

7 Uudessakaupungissa oppilas saa nyt pääsääntöisesti lähikoulussaan tuen, joka toteutetaan oppilaalle oppilaan omien tarpeiden mukaisena. Uudessakaupungissa on mahdollista suunnitella ja toteuttaa erityinen tuki ja erityisopetus pääsääntöisesti lähikoulussa, koska kaupungin peruskouluissa on riittävä määrä kelpoisia erityisopettajia. Näin juuri erityisopettajien (= erityisopettajat ja erityisluokan- opettajat) määrään viitaten on Uudessakaupungissa pystytty antamaan erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle riittävästi hänen tarvitsemaansa tukea. Erityisoppilaat, jotka ovat siirtyneet lähikouluihinsa, eivät yleensä ole kokeneet siirtoa epätarkoituksenmukaisena pikemminkin merkittävästi vähemmän leimaavana kuin aiempi järjestely, jossa siirryttiin erityisluokkaan kauaksikin omalta asuinalueelta. Myös vanhemmat ovat yleensä lähikouluratkaisuun tyytyväisiä. 15 erityisen tuen oppilasta siirtyi lähikouluihinsa. Lukuvuoden aikana he ovat saaneet omien tarpeidensa mukaan erityistä tukea ja erityisopetusta lähikouluissaan. Po. oppilaiden erityisopetuksen tarve ja erityisopetuksen muodot vielä tarkistetaan kevään 2015 aikana. Iso osa näistä 15 oppilaasta on saanut erityistä tukea joustavin erityisopetusjärjestelyin jo edellisinäkin lukuvuosina keskitetysti Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa. Näille oppilaille joustavat erityisopetusjärjestelyt ovat tuttuja, mutta järjestelyjen toteuttaminen oppilaan lähikoulussa on toteutettu nyt lukuvuoden alusta lukien. Jaettu opettajuus, joustavat opetusjärjestelyt ja virka- ja työehtosopimuksen määräykset Lukuisissa kunnissa on opettajuutta lähdetty kehittämään ja mm. erityisopetuksen opetusjärjestelyjä on lähdetty uudistamaan. On toteutettu joustavia eriyttäviä ryhmiä ja oppilaan tuen tarpeet on huomioitu aiempaa paremmin. Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan työtehtävät ovat lähentyneet toisiaan em. tehtävät eivät enää ole niin eriytyneitä kuin aiempina vuosikymmeninä. Mutta OVTES-määräykset luokittelevat edelleen erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävät täysin erillisinä. Työaika ja palkkausmääräykset perustuvat em. virkanimikkeisiin. Tästä on syntynyt lukuisiin kuntiin erilaisia tulkintoja virkanimikkeisiin ja erityisopetusjärjestelyihin liittyen. OVTES-määräyksien kuuluisi uudistua opettajien työtehtävien kehittyessä.

8 2. Säädökset toteutuvassa opettajavirkanimikemuutoksessa Virkasuhteisen työtehtävistä päättää työnantaja. Työnantaja päättää myös virkanimikkeistä, ja virkanimikkeiden on oltava tehtävien mukaisia. Opettajan virkanimike määrittää palvelussuhteen ehdot. OVTES:n sopimusalalla työaika- ja palkkausmääräykset perustuvat virkanimikkeisiin. Virkanimike myös määrittää virkaan kuuluvat tehtävät. Esimerkiksi kaupungin perustamasta erityisluokanopettajan virasta ilmenee, että viran tehtäviin kuuluu erityisluokan opettajan tehtävät. Virkasuhteisen työtehtävät määräytyvät viran tehtäväalan mukaan niistä ei erikseen sovita viranhaltijan ja työnantajan välillä. Tehtävistä ja niissä tapahtuvista muutoksista päättää työnantaja työnjohto-oikeuteensa perustuen. Työnjohto-oikeus sisältää oikeuden päättää mm. mitä, missä ja milloin työtä tehdään. Jos viranhaltijan tehtävät muuttuvat niin paljon, että kyse ei enää ole samasta virasta, johon viranhaltija on otettu, tulee myös virkanimike muuttaa. Opettajien kohdalla virkanimikemuutoksella on vaikutusta opettajan opetusvelvollisuuteen ja palkkaan. 3. Virkanimikkeiden muutos Uudenkaupungin erityisopetuksessa Koska tupaopettajina työskentelevillä erityisopettajilla on työssään merkittävässä määrin erityisluokanopettajan tehtäviä, onkin tarkoituksenmukaista muuttaa erityisopettajan virat erityisluokanopettajan viroiksi. Virkanimikemuutos koskee seuraavia vakinaisia erityisopettajia/erityisopettajan virkoja: Laura Laiho (virka nro 129) Avoin virka 1.8. alkaen (virka nro 136) Theresa Tuominen (virka nro 140) Heidi Grönros (virka nro 3101) Avoin virka 1.8. alkaen (virka nro 3301) Tarja Suves (virka nro 3302) Anu Tolvanen (virka nro 3303) Em. seitsemän (vakinaisen ja samalla myös erityisluokanopettajan

9 virkaan kelpoisen) erityisopettajan virkanimikkeet on siis tasapuolisuuden merkeissä syytä muuttaa lukien erityisluokanopettaja-nimikkeiksi. Kaksi erityisopettajaa, joilla ei ole erityisluokanopettajan kelpoisuutta, jää edelleen erityisopettajiksi, joille maksetaan TVA-lisää. Tupaopetuksen TVA-lisän määrä ja tupaopettajana toimivan erityisopettajan tehtävänkuva on tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista tarkistaa. 4. Asianosaisten kuuleminen Viranomaisella on velvollisuus hallintolain ja viranhaltijalain mukaan varata asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista ja päätöksen tekemistä. Näin asianosaiselle annetaan mahdollisuus lausua päätettävästä asiasta mielipiteensä. Kuulemista edellytetään erityisesti palvelusuhdetta koskevissa muutostilanteissa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Tammikuussa 2015 tässä kuvattua virkanimikemuutosasiaa on jatkovalmisteltu siten, että virkanimikemuutos linjataan toteutettavaksi erityisopettajille. Tupaopettajina työskentelevien erityisopettajien työssä on varsin mittavasti erityisluokanopettajan työtehtävien luonteisia tehtäviä. Erityisopettajan työ tupaopettajana on luonteeltaan ja painopisteiltään erityisluokanopettajan työtä. Erityisopettajien virkanimikemuutosta on valmisteltu niin, että muutos toteutetaan Viittä erityisopettajaa (Laiho, Tuominen, Grönros, Suves, Tolvanen) on kuultu Erityisopettajat ilmoittivat kuulemistilanteessa hyväksyvänsä nimikemuutoksen. 5. Kustannusvaikutukset Kustannusvaikutuksiltaan erityisopettajien virkanimikemuutos erityisluokanopettajiksi on sama kuin TVA-lisän korottaminen kaikilla erityisopettajilla siten, että palkaksi tulisi - huomioon ottaen myös opetusvelvollisuus - sama kuin erityisluokanopettajan palkka. Virkanimikemuutos erityisopettajasta erityisluokanopettajaksi on käytännössä selkeämpi ratkaisu. Kustannusvaikutuksiltaan molemmat virkanimikemuutokset ovat samansuuruisia, jos erityisopettajien TVA-lisää tarkistetaan. Kustannusvaikutus on noin 7700 euroa vuodessa.

10 6. Erityisopetuksen kehittäminen jatkuu Uudessakaupungissa Nyt on aika edelleen kehittää Uudenkaupungin erityisopetusta ja punnita jonkin ajan kuluttua, ovatko tehdyt linjaukset kaikin tavoin toimiva. Ja mikäli on jotain korjattavaa, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisätietoja: Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen. puh Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää muuttaa alkaen seuraavat erityisopettajien virat erityisluokanopettajan viroiksi: virka nro 129 (Laura Laihon virka) virka nro 136 (avoin virka 1.8. alkaen) virka nro 140 (Theresa Tuomisen virka) virka nro 3101 (Heidi Grönrosin virka) virka nro 3301 (avoin virka 1.8. alkaen) virka nro 3302 (Tarja Suveksen virka) virka nro 3303 (Anu Tolvasen virka) Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Inkeri Parviainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Merkittiin, että seuraavaksi käsiteltiin asia nro 3 "Kaupunginhallitukselle saapuneet lautakuntien ja vastaavien pöytäkirjat".