FITS-julkaisuja 38/2004. Infolaituri Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 38/2004 Infolaituri Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa

2

3 FITS-julkaisuja 38/2004 Infolaituri. Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2004

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Irmeli Rinta-Keturi ja Seppo Auvinen, EDI Management Finland Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Infolaituri. Kuljettajien tietopiste liikenteen solmukohdissa. Tiivistelmä Infolaituri-projektin tavoitteena oli kehittää liikenteen solmukohtiin, kuten erityisesti aluksiin ja satamiin sijoitettavan kuljettajien informaatiopalvelun sovellusmalli määrittelyineen, kustannusselvityksineen ja toteutusvaihtoehtoineen. Tavoitteena oli myös tuottaa palvelun sisältöä ja rakennetta havainnollistava prototyyppi. Palveluiden käyttäjätarpeiden ja sisällön määrittelemiseksi suoritettiin yritysten ja ammattikuljettajien haastattelut yhteistyössä varustamojen ja satamien kanssa. Keskeisimmät tarpeet olivat kartta- ja reittipalvelut, sää- ja kelitiedot, rajoitukset ja poikkeamatilanteet ajoreittien varrella, osoite- ja palveluaikatiedot, aikataulutiedot, ohjeet satamassa asiointiin, tiedot rajanylityspaikoista ja tullauksesta sekä kuljettajien lepopaikat, rekkaparkit ja niiden palvelut. Palvelun perusperiaate on, että kaikki tarvittava tieto on jossain olemassa. Infolaituri tarjoaa yhden, yhtenäisen käyttöliittymän, josta tieto on käytettävissä. Vaikka tieto on olemassa, sen hyödyntämiseen liittyy ongelmia, kuten eri toimijoiden oma sisältö on hyvin erilaista ja eri tasoista, informaation saatavuus on yleensä vain muutamalla kielellä (suomi, ruotsi, englanti) sekä kaupallisten palvelujen tiedon saantiin liittyvät taloudelliset tekijät. Hankkeen tavoitteena oli myös löytää Suomesta taho, jolla on selkeä kiinnostus jatkokehittää palvelua ja tuottaa siitä kaupallisesti toimiva palvelu. Infomedia Suomi Oy:llä on jo Suomessa maan kattava informaatiopalvelu suomi-info.net, jonka rinnalle Infolaituria on luontevaa jatkokehittää. Infolaituri projektin toteutusvaihe alkaa kolmen pilotin toteutuksella. Piloteissa yhdistetään järjestelmän perusinfrastruktuurin ja keskeisten palveluiden (kartat, opasteet ym.) rakentaminen pilottikohtaisten tarpeiden mukaan. Konkreettisina ilmenemismuotoina ovat vuoden 2003 aikana syntyvä infolaituri verkko- ja extranetpalvelu, matkapuhelinpalvelut sekä citytoteemit. Pilottivaiheen toteuttaa Infomedia Suomi Oy. Avainsanat (asiasanat) Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 38/2004 Kokonaissivumäärä 42 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Irmeli Rinta-Keturi & Seppo Auvinen, EDI Management Finland Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication InfoQuay Abstract The main objectives of the project Infolaituri InfoQuay were to define the concept to provide an information service to truckers (both domestic and international), including the description and contents of the service, the cost analysis, the earnings logic for the operator as well as to develop a prototype of the service. The user requirements and service concept were defined by interviewing truckers in co-operation with the shipping lines and ports. Map and routing services, weather and road conditions, traffic limitations, address and service time information, schedules, service guides and procedures at ports, at border crossing places and at customs as well as truckers services were the most essential content requirements for the InfoQuay. The basis of the service was that all the information does exist in several different Internet services, but the InfoQuay will provide one single access point to that information. One of the goals in the project was to identify the organisation in Finland, who would be interested in developing the service for a commercial information service. A Finnish company, Infomedia Suomi Oy, already provides a country-wide service suomi.info.net, which would be a natural platform for InfoQuay as well. The implementation of the InfoQuay starts with a pilot phase where 3 local pilots will be implemented. The basic infrastructure of the system and the main services (maps, guides etc.) will be implemented by the local needs and requirements. The result of the pilots will be the InfoQuay internet and extranet service, mobile service and the local information boards, called City Totems. The pilot phase will be implemented by Infomedia Suomi Oy. Keywords Miscellaneous Serial name and number FITS publications 38/2004 Pages, total 42 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 SISÄLTÖ 1 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin taustaa Projektin tavoitteet ja vaiheistus Osallistujat Toteutus INFORMAATIOPALVELUN MÄÄRITTELY Käyttäjäryhmien profilointi Raskas liikenne satamissa Transitoliikenne Matkustajaliikenne Käyttäjätarpeet Raskaan liikenteen kuljettajien informaatiotarpeet Kuljettajien suhtautuminen Infolaituri-malliin Liikenteen ajojärjestelijöiden tarpeet Matkustajaliikenteen tarpeet Palvelun sisältö Tiedontuottajat Julkisyhteisöjen tiedontuotannon rooli Kaupalliset tiedontuottajat Satamat Varustamot SKAL JÄRJESTELMÄKUVAUS Lähtökohdat Ominaisuuskuvaus Tekninen arkkitehtuuri Palvelinratkaisu Käyttöliittymäversiot ja käytettävyys Käyttäjäkohtaisuus Kieliversiot Prototyypin toiminnallisuus Työasemavaatimukset Palvelinvaatimukset Prototyypin www-palvelin Hosting-palvelut

8 Esimerkki: palvelin -prototyyppivaiheessa Ohjelmistot Ylläpito Valvonta Tietoliikenne Varmuuskopiointi Laitetilat Nimipalvelu Palvelimen käyttöönotto Perusnäkymä ALUSTAVA LIIKETOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUSSUUNNITELMA Yleistä Missio, visio Kohderyhmät Palvelun tuotteistaminen ja toteuttamisstrategia Kustannukset Kustannusten kattaminen Markkinointi ja myynti/ansaintalogiikka Organisaatio, omistajuus PALVELUN ENSIMMÄISEN VAIHEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA Toteutuksen vaiheet

9 1 YHTEENVETO Prosessi sinänsä Yleisesti ottaen pidettiin perusideaa hyvänä eli asetettua tavoitetta luoda yhden luukun sähköinen asiointipiste ammattiautoilijoille. Prosessissa on pidetty 2 3 tunnin työkokoukset kaikissa satamissa ja varustamoissa, haastateltu kuljettajia Viking Linen Tallinnan ja Tukholman linjalla sekä Superfastin Rostockin linjalla, tavattu tiedontuottajia ja testattu ideaa muutamalla muulla taholla kuten Rostockin satama ja Superfastin paikallinen agentti sekä Varovan ajonjärjestely Sompasaaressa. Verrattain nopeasti jo alkusyksyllä 2002 tunnistettiin kuljettajan tarvitsemat keskeisimmät palvelut ja se realismi, mikä vaikuttaa näiden palvelujen todelliseen käyttöön. Jatkoprosessi on vahvistanut tätä kuvaa ja konkretisoinut keskeisimpiä havaintoja. Liiketoimintamalli Koko hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on tunnistaa se taho (organisaatio), jolla on halu lähteä kehittämään ja operoimaan luotavaa Infolaituri-palvelua. Infomedia Suomi on toiminut Suomessa kuusi vuotta ja kehittänyt pääsääntöisesti kunnille ja kaupungeille (yli 200) palvelun, joka on käytettävissä Internetissä ja lisäksi yli 500 valotaulussa. Palvelu rahoittaa tällä hetkellä itse itsensä mainostuloilla, joka saadaan alueellisilta ilmoittajilta eri pisteissä ja joka vuosimaksu osapuolta kohden on kohtuullinen. Saman tyypin malli toimisi Infolaiturin realisaatiossa ja Infomedia Suomen nykyinen asiakaskanta ja tapa toimia luo sille hyvät edellytykset. Operaattorin kannalta on kuitenkin tärkeää (edellytys) saada myös matkailu mukaan palveluun, jota kautta saadaan volyymia potentiaaliseen käyttäjäkuntaan. Tällä hetkellä Suomen Kuorma-autoliitolla (SKAL) on oma informaatiopalvelu (SKALNET), jossa on lähinnä suomalaisia kuljetusyrityksiä palvelevaa informaatiota. Liitolla on vahva rooli Suomen maantieliikenteessä, joten SKAL:in mukana olo Infolaiturin realisaatiovaiheessa on suositeltava ainakin tiedontuottajana ja uuden kartta- ja reittitietopalvelun kehittäjänä. Peruspalvelun investointiin ja alkuvaiheen käyttökuluihin tarvitaan operaattorin tueksi rahoitusta sekä Infolaiturin nykyiseltä ryhmältä (täydennettynä muilla) että julkiselta sektorilta. Päämäärä on kuitenkin se, että viimeistään kolmen vuoden kuluttua vastuu koko palvelun kehittämisestä ja rahoituksesta siirtyy operaattorille. 7

10 Palvelun sisältö Tavoitejärjestelmän palvelun sisällössä on huomioitava erilaiset käyttäjäryhmät, joille luodaan erilaiset liittymät palveluun. Samoin palvelun ensimmäinen sivu voidaan tuottaa päätteen sijoituspaikkakohtaisesti (satama, laiva, terminaali, muu paikka). Rekkaliikenteessä tarpeet ovat erilaisia suhteessa siihen onko kyseessä säännöllinen tai epäsäännöllinen liikenne ja onko kyseessä ulkomaan tai kotimaan liikenne. Palvelun sisältö voidaan jakaa kolmeen osaan informatiivinen sisältö, jossa on tietoa eri osapuolten asiointiohjeista, sijaintipaikoista, aukioloajoista, huoltopisteistä ja usein hyvin käytännönläheisistä arkiasioista. Tämä sisältö on luonteeltaan staattista (harvoin muuttuvaa). operatiivinen sisältö, jolla on merkitystä kuljettajan tai edustamansa yhtiön operatiiviseen työhön eli tarkat optimaaliset ajoreitit, laivojen tarkat lähtö-, saapumis- ja purkaus- sekä lastausajat, poikkeamatilanteiden hallinta (säätila, tiestö, rajoitukset, juhlapyhät jne.) yleinen osa eli liittymät (linkit) muihin palveluihin. Palvelun perusperiaate on se, että kaikki tarvittava tieto on jossain olemassa ja Infolaiturin roolina on toimia kuljettajan apuna siten, että tämä tieto on mahdollisimman vaivattomasti saatavilla hänelle. Vaikka tieto on olemassa, sen hyödyntämiseen liittyy ongelmia kuten esimerkiksi eri toimijoiden oma sisältö on hyvin erilaista ja eri tasoista informaation saatavuus on yleensä vain muutamalla kielellä (suomi, ruotsi, englanti) kaupallisten palvelujen tiedon saantiin liittyvät taloudelliset tekijät Tämän vuoksi on kiinnitettävä huomio tiedon laatuun ja yhtenäisyyteen. Käyttöpaikka Ulkomaan liikenteessä ehdottomasti keskeisin paikka Infolaituri-päätteelle sen tyypistä riippumatta on laiva ja sen kuljettajille varatut tilat. Yleinen havainto käydystä haastatteluprosessista oli se, että satamissa, terminaaleissa ja muissa satama-alueen tiloissa ei kuljettajia ole ajateltu. Heille ei yleensä ole varattu omia asiointi- tai sosiaalitiloja. Luonnollinen sijoituspaikka olisi sataman lähelle sijoittuva oma rekkaparkki, jossa olisi erilaisia majoitus-, huolto-, ruokailu- ja muita palveluja tarjolla. Tällaisen paikan tulee toimia kaupallisen periaattein, jolloin siihen tarvitaan sekä matkailijoita että ammattiautoilijoita palvelevia yrittäjiä. E18-hankkeessa on suunnitteilla tämän tyypin palvelualueita ensimmäisenä sijaintipaikkana Valtatie 1 Hotellin läheisyyteen sijoittuva matkailijoita palveleva alue. Tämän tyypin hankkeisiin olisi syytä päästä mukaan, jolloin kuljettajien omat tarpeet voidaan huomioida (mahdollinen, oma alue, huone). 8

11 Infolaiturin yksi käyttöpaikka nyt ja tulevaisuudessa on luonnollisesti ajoneuvo itse. Tällä alueella tapahtuva kehitys on huomioitava Infolaiturin jatkokehityksessä. Satamaalueella toimivien muiden palveluyritysten omissa tiloissa saattaa olla pisteitä (kahvitilat), jossa kuljettavat asioivat ja hetkeksi pysähtyvät. Tällaisessa tilassa voisi myös olla Infolaituri pääte. Yksittäisenä esimerkkinä Varovan konttorissa on tällainen pieni kuljettajille avoin kahvitila. Luonnollisia käyttöpaikkoja on erityisesti laajennettuna matkailijoiden palveluina huoltoasemat, hotellit ja muut matkailun kannalta keskeiset paikat. Yhden huoltoasemaketjun kanssa on ollut alustavia yhteyksiä ja Infolaiturin toteutusvaiheessa on syytä saada ainakin yksi ketju mukaan. Lisäksi mahdollisina sijoituspaikkoina hyviä olisivat Merimieskirkot Euroopassa suomalaisille kuljettajille. Ratkaisun teknologia Ratkaisun teknologia on kuvattu laajasti tekstissä. Nykyajan ratkaisuissa keskeisiä vaatimuksia on luonnollisesti pitäytyminen avoimiin, standardeihin ja koettuihin kehitysvälineisiin ja ympäristöihin. Tämä on ratkaisun ydin myös Infolaiturissa. Prototyyppi Prototyyppi on valmistunut vasta hieman ennen hankkeen loppupalaveria. Nykyisessä versiossa on jo runsaammin näkymiä ja sen avulla Infolaiturin osapuolilta toivotaan edelleen palautetta. Käytännön olosuhteet Kuljettajahaastatteluissa tuli esiin vahvasti vastakkain asettelu sähköisen maailman ja reaalimaailman välillä. Monet totesivat, että Euroopassa useimmissa maissa käytännön olosuhteet kuten taukopaikat, rekkaparkit, peseytymis- ja muut tilat, informaatiopalvelut (opastetaulut) ovat Suomeen verrattuna korkealla tasolla. Suomi on heidän mukaansa näissä asioissa lapsenkengissä. Siksi usein keskustelut sähköisistä palveluista kohtasi ymmärrettävän vasta-argumentin eli ensin perusasiat kuntoon sitten sähköinen maailma. Toteutusprojekti Hankkeen toteuttamista varten perustetaan vapaamuotoinen kehitysryhmä, joka on käynnistysvaiheen (korkeintaan kolme vuotta) aikana neuvottelukumppani ja johtoryhmä operaattorille. Perusratkaisu kehitetään yhdessä pilottien kanssa vuonna 2003 siten, että se on tuotannossa syksyllä Perusratkaisun investoinnin rahoittavat kehitysryhmän jäsenet ja julkinen sektorin sovittavalla jaolla. Ansaintalogiikkaan liittyvien mainostulojen kasvaessa, kokonaisvastuu siirtyy vaiheittain operaattorille. 9

12 2 PROJEKTIN TOTEUTUS 2.1 Projektin taustaa Infolaituri projekti käynnistettiin satamien aloitteesta kesällä 2002 tarkoituksenaan satamien ja varustamoiden tiedotuspalveluiden kehittäminen erityisesti kuljettajia ja liikennettä ajatellen. Projektin avulla haluttiin pyrkiä parantamaan satamien liikenteen sujuvuutta ja kuljettajien työoloja. Liikenteen tiedotuspalveluiden kehittäminen kuljettajan näkökulmasta vaikuttaa koko toimitusketjun toimintaan osana satamien ja varustamoiden telematiikan kehittämistä. Lisäksi liikenteen tiedotuspalveluiden kehittäminen satamissa ja aluksilla tähtää joukkoliikenteen ja matkailijapalveluiden tiedotuksen parantamiseen. Kuljettajien informaatiopalvelujen kehittäminen liikenteen solmukohdissa, kuten satamissa, on osa liikenteen tiedotuspalveluiden ja häiriönhallinnan kehittämistä. Näiden tiedotuspalveluiden tarjoamisella esimerkiksi jo maahan saapuvilla aluksilla, voidaan kuljettajille välittää tietoa liikennetilanteesta ja liikennepalveluista reitin suunnittelua varten ennen matkan alkua ja kuormittamatta ajoneuvon kuljettajaa ajon aikana. Lisäksi kuljettajilla ja matkustajilla on aluksilla ja satamissa aikaa keskittyä reitti- ja liikennetiedon hankkimiseen. Informaatiopalvelun kehittämisen lähtökohdaksi otettiin tavaraliikenteen ammattikuljettajan näkökulma. Kuljettajien tiedontarpeiden määritteleminen liikenteen solmukohdissa, kuten satamissa, asetti rajat palvelun sisällölle. Perusoletuksena palvelun toteutukselle oli keskittyä kuljettajalle olennaisen tiedon tarjoamiseen sekä kaupallisista, että eikaupallisista lähteistä. Lähtökohtana palvelulle on yhdistää ja muokata useista erilaisista ja -tasoisista lähteistä peräisin oleva tieto kuljettajan tarpeisiin sopivaksi ajatellen satamaa lähtöpisteenä. Kuljettajalle tärkeää on tiedon oikeellisuus, ajantasaisuus, tarkkuus ja helppo saavutettavuus. Informaatiopalvelun suunnittelussa onkin keskitytty ensisijaisesti tiedon laatuun sekä tiedonvälityslaitteiden helppoon käyttöön ja saavutettavuuteen. Informaatiopalvelun kehittämisessä aiheen käsittely rajattiin lähtökohtaisesti tavaraliikenteeseen ja matkustajaliikenteeseen näiden liikennemuotojen erilaisista tarpeista johtuen. Projektin fokus oli kuitenkin ensisijaisesti ammattimaisessa tavaraliikenteessä. 10

13 2.2 Projektin tavoitteet ja vaiheistus Projektin päätavoitteeksi asetettiin suunnitteluvaiheessa kehittää liikenteen solmukohtiin, kuten erityisesti aluksiin ja satamiin sijoitettavan kuljettajien informaatiopalvelun toteuttamiskelpoinen sovellusmalli määrittelyineen, kustannusselvityksineen ja toteutusvaihtoehtoineen. Tavoitteena on myös tuottaa palvelun sisältöä ja rakennetta havainnollistava prototyyppi. Osatavoitteiksi ja projektin vaiheiksi asetettiin seuraavat aiheet: määritellä kuljettajien informaatiotarpeet määritellä liikenteen solmukohtien (terminaalien, satamien jne.) erityisolosuhteet määritellä informaatiotarpeiden perusteella palvelun sisältö selvittää palvelun sisällön tuottaminen ja yhteistyömahdollisuudet sisällönhankinnassa määritellä palvelun tekniset ominaisuudet ja vaatimukset määritellä palvelun käyttäjäystävällinen rakenne laatia palvelun toteutuksen kustannusselvitys ja hyötyanalyysi esittää palvelun toteutussuunnitelma eri vaihtoehdot huomioiden luoda toimiva prototyyppi palvelun havainnollistamiseksi ja jatkokehityksen pohjaksi. Näiden tavoitteiden perusteella suunnitteluprojekti jaksotettiin seuraavasti: 1. Palvelun potentiaalisten käyttäjien määritteleminen 2. Käyttäjien tarpeiden määrittely haastatteluin ja palvelun oleellisimman sisällön määritteleminen 3. Palvelulle tarpeellisen informaation hankintaehtojen ja mahdollisten partnereiden selvittäminen 4. Palvelun sisällön ja rakenteen lopullinen määrittely 5. Palvelun teknisen ratkaisumallin kuvaaminen 6. Kannattavuuslaskelma 7. Prototyypin tuottaminen Kuvio 1. Infolaituri-projektin vaiheet 11

14 2.3 Osallistujat Projektin rahoitusryhmän muodostavat seuraavat yritykset ja organisaatiot: Helsingin Satama Turun Satama Hangon Satama Hangö Stevedoring Superfast Ferries Viking Line Transfennica Liikenne- ja viestintäministeriö SKAL Pilottiratkaisun tekijänä hankkeessa on toiminut Ambientia Ltd ja palvelun potentiaalisena operaattorina Infomedia Suomi. Tiedon tuottajista projektissa on selvitetty Keltaiset Sivut Foreca Tielaitos PTV Muita haastateltuja tahoja prosessissa ovat olleet Kiitosimeon Oy Varova Oy Rostockin satama Kotkan satama Haminan satama Steveco Oy Finnsteve Oy 2.4 Toteutus Projektin toteutuksesta vastasi EDI Management Finland, jossa projektiin osallistuivat Seppo Auvinen, Pekka Koskinen, Juha Levo ja Irmeli Rinta-Keturi. Ambientia Ltd:n päävastuuhenkilö on ollut Jaakko Kankaanpää ja Infomedia Suomen puolelta Mauri Lehojärvi. 12

15 3 INFORMAATIOPALVELUN MÄÄRITTELY 3.1 Käyttäjäryhmien profilointi Raskas liikenne satamissa Satamien luonne raskaan liikenteen solmukohtina, johtaa raskaan liikenteen keskittymiseen niihin eri muodoissaan. Tämän projektin sisältämien satamien erikoistuminen vaikuttaa niiden raskaan liikenteen jakautumiseen erityyppisiin kuljetuksiin. Kullakin satamalla on seuraavat erityispiirteensä raskaan liikenteen jakautumisessa: Hangossa kuorma-auto- ja traileriliikenne on kontteja merkittävämpää, lauttaliikenteestä johtuen. Transitoliikenne on vahvassa kasvussa. Helsinki on volyymeiltään Suomen suurin yksikköliikenteen satama. Transitoliikenteen kasvu selittyy suurilta osin laivojen syöttöliikenteestä eikä täten vaikuta kokonaisuudessaan raskaan liikenteen määriin satamissa. Turun liikenne on erittäin merkittävästi lauttaliikenteeseen keskittynyttä kuormaauto- ja traileriliikennettä. Transito ei ole niin merkittävässä osassa kuin projektin muissa satamissa. Turussa korostuu Skandinavian liikenne ja tiheät lauttayhteydet. Huomattavaa on, että alkuvuoden 2002 aikana transitoliikenne on jatkanut kasvuaan kaikissa satamissa. Vienti ei alkuvuoden aikana ole muuten kasvanut merkittävästi, mutta Hangon liikenne on lisääntynyt vuodesta 2001 Superfast Ferriesin otettua liikenteeseen toisen aluksen vuoden 2001 lopulla. Seuraavassa taulukossa on kuvattu näiden satamien liikenteen jakaantumista eri raskaan liikenteen muotoihin. Taulukossa on esitetyt luvut ovat sataman läpimenevää liikennettä kuvaavia ja sisältävät siten sekä viennin että tuonnin yhteen laskettuna. Taulukko 1. Kontit, kuorma-autot ja trailerit satamissa 2001 Kontit, kuorma-autot (KA) ja trailerit satamissa 2001 Kaikki kontit KA:t ja trailerit Hanko Helsinki Turku (Lähde: Merenkulkulaitos: Martina 2001) 13

16 Satamissa käyvän raskaan liikenteen määrät on arvioitu teoksessa Satamien maakuljetukset Suomessa nykytila ja kehitystarpeet (Kajander ym. 2000). Päivittämällä teoksessa arvioidut raskaan liikenteen käyntimäärät satamissa vuoden 2001 liikennemäärillä voidaan arvioida raskaan liikenteen käyntimäärien olleen projektin sisältämissä satamissa seuraavan taulukon mukaiset. Vuodelle 2002 merkittäviä muutoksia on tapahtunut lähinnä Hangon osalta, jossa liikenne on kasvanut huomattavasti alkuvuoden aikana. Taulukko 2. Arvioidut raskaan liikenteen käyntien määrät eri satamissa Arvioidut raskaan liikenteen käyntien määrät eri satamissa 2001 vuosi kk vko Hanko Helsinki Turku (Lähteet: Satamien maakuljetukset Suomessa, 2000 ja Merenkulkulaitos: Martina, 2001) Transitoliikenne Transitoliikenteen osalta merkittäviä satamia Hamina, Kotka ja Helsinki. Hangon rooli transitossa kasvanee, mikäli säännöllinen lauttaliikenne kehittyy edelleen suotuisasti. Raskaan liikenteen osalta voidaan karkealla tasolla määritellä ulkomaalaisen kaluston määrää satamissa vertaamalla transiton volyymejä kokonaisvolyymeihin. Näin arvioituna 33 % Haminan ja lähes 40 % Kotkan satamien raskaasta liikenteestä olisi ulkomaisella kalustolla suoritettua. Transito on näissä satamissa vahvasti Venäjälle suuntautuvaa, mikä saattaa edelleen lisätä ulkomaisten ajoneuvojen osuutta niiden ajaessa toiseen suuntaan tyhjänä. Karkealla tasolla arvioidut transitoliikenteen raskaan liikenteen käynnit satamissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuoden 2002 alun aikana transito on jatkanut kasvuaan muuta liikennettä nopeammin, mikä on vaikuttanut suhteellisesti eniten Hangossa ulkomaisen raskaan liikenteen määriin. 14

17 Taulukko 3. Transitoliikenteen osuus kaikista käynneistä 2001 Transitoliikenteen osuus kaikista käynneistä 2001 vuosi kk vko % kaikista Hanko Helsinki Turku (Lähde: Merenkulkulaitos: Martina, 2001) Matkustajaliikenne Matkustajaliikenteen tarkastelu on tässä tutkimuksessa rajoitettu Hankoon, Helsinkiin ja Turkuun. Näissä satamissa Infolaiturin potentiaalisia käyttäjiä ovat sekä autoilijat että julkisen liikenteen käyttäjät. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilö- ja linja-autojen sekä matkustajien määrät eri satamissa. Taulukko 4. Henkilö- ja linja-autot sekä matkustajamäärät eri satamissa 2001 Liikennemäärät matkustajasatamissa 2001 Henkilöautot Linja-autot Matkustajia Hanko Helsinki Turku (Lähteet: Merenkulkulaitos: Martina 2001; Satamaliitto ) 3.2 Käyttäjätarpeet Käyttäjätarpeiden selvittämistä varten projektin puitteissa suoritettiin ammattikuljettajien haastattelut yhteistyössä varustamojen ja satamien kanssa. Haastatteluja toteutettiin laivalinjoilla Helsinki Tallinna Helsinki, Helsinki Tukholma, Tukholma Turku ja Hanko Rostock Hanko. Käyttäjätarpeita kartoitettiin myös satamakohtaisissa seminaareissa Helsingissä, Turussa ja Hangossa. Lisäksi haastateltiin ajonjärjestelijöitä Varova Oy:ssä ja Kiitosimeon Oy:ssä. Varustamoista haastateltiin Viking Linen ja Superfast Ferriesin edustajat. Konseptia esiteltiin myös Rostockin satamassa Superfastin agentin (Sartori & Berger) ja sataman kehitysyhtiön (Hafenentwicklungsgesellschaft Rostock mbh) edustajille. 15

18 Kuljettajahaastattelut tehtiin henkilökohtaisina syvähaastatteluina syys-joulukuun 2002 aikana Raskaan liikenteen kuljettajien informaatiotarpeet Raskaan liikenteen kuljettajien informaatiotarpeet vaihtelevat haastattelujen perusteella kohdemaan, kuljettajan kokemuksen ja iän, kansallisuuden sekä harjoitettavan liikenteen säännöllisyyden mukaan. Yleisesti voidaan todeta informaatiotarpeiden olevan suurimmillaan epäsäännöllisessä kansainvälisessä liikenteessä ja toisaalta pienimmillään säännönmukaisessa, kotimaisessa ja yhteen satamaan keskittyvässä liikenteessä. Haastatelluissa korostuivat seuraavat seikat: Suomalaiset kuljettajat ovat kiinnostuneimpia ulkomaan karttapalveluista, tieverkon tilanteesta ja säästä. Ulkomaiset kuljettajat ovat kiinnostuneita Suomen tarkoista kartoista, liikenteeseen liittyvien palveluiden tarkoista tiedoista (esim. aukioloajat), tullipaikoista ja niiden tiedoista sekä säätilasta (ennuste ja tiesää). Vanhemmat ja kokeneemmat kuljettajat kokevat muita vähemmän tarvitsevansa informaatiota ja luottavat sen sijaan kokemukseensa Kuljettajien suhtautuminen Infolaituri-malliin Yleinen suhtautuminen Infolaituri-malliin oli erittäin positiivinen. Vanhemmat kuljettajat kokevat tietokoneet kuitenkin hieman hankaliksi käyttää ja toivovatkin suunniteltavan laitteen olevan mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Nuoremmat kuljettajat sen sijaan olivat jo käyttäneet vastaavia palveluja Internetissä ja pitivät ajatusta tietopäätteestä erittäin hyvänä. Ulkomaisten kuljettajien rajoitettu kielitaito puoltaa mahdollisimman monen kielen sisällyttämistä palveluun, sillä haastatellut itäeurooppalaiset kuljettajat haluaisivat nimenomaan yksityiskohtaisia tietoja omalla kielellään. Infolaiturin käyttöhalukkuuteen oleellisesti vaikuttava tekijä on päätteen sijainti. Palvelun on löydyttävä sieltä, missä kuljettajilla on aikaa sitä käyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa laivaa ja sen kuljettajille tarkoitettua tilaa sekä asiointitiloja satamissa. Erilaisilla mobiilipäätteillä kuljettajat eivät palvelua juurikaan ole valmiita käyttämään. Kuljettajat kokevat kosketusnäytön toimivaksi käyttöliittymäksi. Infolaituriin tarvitaan myös tulostusmahdollisuus, koska erityisesti ajoreitit ja kartat tarvitaan paperilla mukaan. Kuljettajien mukaan tiedon tulee olla tarkistettavissa matkan edetessä tai tiedot unohtuvat. 16

19 3.2.3 Liikenteen ajojärjestelijöiden tarpeet Satamien liikenneolosuhteiden jatkuvasti muuttuessa tärkeitä toimijoita ovat myös kuljetusyhtiöiden ajojärjestelijät, jotka ohjeistavat kuljettajia. Infolaituri-konseptia olisi mahdollista hyödyntää erityisesti alusten aikatauluista ja sataman liikenneolosuhteiden muutoksista ja poikkeuksista tiedottamisessa ajojärjestelijöille, jotka edelleen voisivat määritellä mikä tiedosta on hyödyllistä kullekin kuljettajalle. Muita ajojärjestelijöille olennaisia muuttuvia tietoja ovat laivojen, varastojen, terminaalien ja konttialueiden sijainnit sekä sataman ahtausajat esim. juhlapyhinä, niiden aattoina tms. poikkeavina ajankohtina. Satamien liikenneolosuhteista tiedottaminen vaatii kuitenkin satamilta vastuuhenkilöt ja toimivan julkaisujärjestelmän. Ajojärjestelijät palvelevat kuljettajia työnsä ohessa myös esimerkiksi antamalla ajoohjeita ja tulostamalla tai kopioimalla karttoja, joten jos Infolaiturin karttapalvelut ovat kuljettajien käytössä jo laivalla, se helpottaa myös ajojärjestelijän työtä Matkustajaliikenteen tarpeet Jotta Infolaiturille saavutetaan riittävä käyttäjäkunta ajatellen palvelun kattamista yritysten ja yhteisöjen näkymisellä (vrt. mainostajat/ilmoittajat), käyttäjäryhmää tulisi laajentaa ammattiautoilijoista myös yksityisiin matkailijoihin. Tarpeet näillä käyttäjäryhmillä ovat samansuuntaiset, myös yksityisautoilijat tarvitsevat kartta-, reitti- ja osoitetietoja sekä sää- ja kelitietoja niin Suomesta kuin kohdemaistakin. Lisäksi yksityisautoilijat tarvitsevat ammattiautoilijoita enemmän tietoja majoitus- ja muista palveluista sekä nähtävyyksistä ja tapahtumista reitin varrella. 3.3 Palvelun sisältö Haastattelujen pohjalta määriteltiin Infolaituri-palvelun sisältö. Haastatteluissa esiin tulleet sekä spontaanit että autetut vastaukset sisällöstä voidaan jakaa tietojen sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan seuraaviin ryhmiin: Karttapalvelut Sää- ja kelitiedot Rajoitukset ja poikkeamatilanteet Osoitetiedot ja palveluajat Kalenteri Lepopaikat, rekkaparkit ja niiden palvelut Aikataulutiedot Satamassa asiointi Rajanylitykset ja tullaus Muut 17

20 Karttapalvelut Tärkeimmäksi palvelun sisällöksi on määritelty erilaiset kartta- ja reitinsuunnittelupalvelut sekä tiedottaminen erilaisista poikkeamatilanteista suunnitellun ajoreitin varrella. Karttapalveluista erityisesti kaupunkien, teollisuusalueiden ja satamien kartat sekä osoitehaku kartalla koettiin tarpeellisiksi. Reitinsuunnittelu nähtiin tärkeäksi erityisesti silloin, kun joudutaan poikkeamaan totutusta tai suunnitellusta reitistä jonkin poikkeustilanteen vuoksi. Sää- ja kelitiedot Sää- ja kelitietoja tarvitsevat erityisesti ulkomaiset kuljettajat tullessaan Suomeen. Suomalaiset kuljettajat tarvitsevat sää- ja kelitietoja lähinnä varautumiseen ajoaikojen pitenemisen tai tarvittaessa uuden reitin hakemiseen. Rajoitukset ja poikkeamatilanteet Tiedon saaminen erilaisista rajoituksista ja poikkeamatilanteista suunnitellun reitin varrella koettiin erittäin hyödylliseksi. Näitä tietoja ovat mm. ajo-rajoitukset, tietyöt, liikenneruuhkat, poikkeavat sääolosuhteet, laivojen ja rekkajunien aikataulujen muutokset ja rajanylityspaikkojen ruuhkatilanteet. Osoitetiedot ja palveluajat Tarkkoja osoite- ja palveluaikatietoja toivottiin esimerkiksi tullitoimipaikoista, lepo- ja rekkaparkeista, lentokentistä, satamista ja niissä toimivista yrityksistä, tiemaksujen maksupaikoista sekä huoltoasema- ja korjaamopalveluista. Kalenteri Loma- ja yleiset vapaapäivät eri maissa ja eri osavaltioissa (lähinnä Saksa) koettiin tarpeelliseksi koota yhtenäiseen kalenteriin, josta löytyisi myös niiden aiheuttamat rajoitukset liikenteelle, aikatauluihin ja eri palvelu- ja aukioloaikoihin. Lepopaikat, rekkaparkit ja niiden palvelut Tieto turvallisista lepopaikoista ja rekkaparkeista nähtiin tarpeelliseksi. Tämä koski erityisesti Suomea, jossa ei ole keskieurooppalaiseen tapaan kattavaa lepopaikkamäärää. Tietoa haluttiin myös näissä paikoissa tarjottavista palveluista, niissä hyväksytyt maksuvälineet sekä niiden välimatkat satamista. Aikataulutiedot Aikataulutiedoista tarpeellisia olivat alusten aikataulutiedot ja erityisesti poikkeamat aikatauluihin. Lisäksi mainittiin Itävallan rekkajunien aikataulut ja niiden aikataulupoikkeamat. 18