5/ Verotus. Valtionosuudet v Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Ajankohtaista eurosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2001 12.11.2001. Verotus. Valtionosuudet v. 2002. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Ajankohtaista eurosta"

Transkriptio

1 5/ Verotus Valtionosuudet v Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa/v/kpl (400 mk). Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 67,28 euro (400 mk) kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Raija Haaja Sammanställt av Verotus 3 Vuoden 2000 verotiedot Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2001 Kuntien yhteisöveron jako-osuudet vuonna 2002 (HE 130/2001 vp) Vuoden 2002 veroasteikkolaki (HE 116/2001 vp) Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee vuonna 2002 (HE 117/2001 vp) Veroäyrin käsitteestä luovutaan (HE 182/2001 vp) Verotuskustannukset ja niiden jakaantuminen (HE 182/2001 vp) Kunnan tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteista paranee (HE 182 ja 179/2001 vp) Puutteita vuoden 2000 veroehdotuksen verotustodistuksissa Sähköinen ilmoitus sujuvasti Internetin kautta Vuoden 2001 laina- ja korkotietojen ilmoittaminen verohallinnolle Arvonlisäveroasioita Laskennallinen palautus 10 Valtionosuudet vuonna Yleistä Verotulotasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtion vuoden 2002 budjettiin liittyviä lakiesityksiä 17 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 18 Kuntouttavan työtoiminnan kirjanpidollinen käsittely Verotulojen kirjaamisesta Korjaus julkaisun Kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito-ohjeet, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2001 sivulle 58 Euro ja kirjanpito Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan ja omaishoitajan tapaturmaturva 23 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan tapaturmaturva Omaishoitajan tapaturmaturva Ajankohtaista eurosta 24 Vuodenvaihteen aikataulut maksuliikenteessä euroihin siirryttäessä Eurot kassoilla Koiraveron kanto vuonna 2002 Luonnos uudeksi hallintolaiksi 26 Kuntaliiton uudet www-palvelut 28 Kuntien tietopankki Julkisten hankintojen sähköinen markkinapaikka 29 Liitteet: Vuoden 2002 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 1) Kirjaston v yksikköhinnat (liite 2) Valtionosuus vuonna 2002 (liite 3) Perusopetuksen vuoden 2002 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 5) Lukion vuoden 2002 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 6) Budjettilait 2002 sekä eräät muut vireillä olevat lait (liite 7) Korjaus Suomen Kuntaliiton tililuettelomalliin (liite 8) Kuntatalouteen liittyviä julkaisuja ja tilauslomake (liite 9) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 10) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

3 Verotus Vuoden 2000 verotiedot Verotus vuodelta 2000 on päättynyt Kunnallisverotiedot julkaistaan verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa: Julkaistussa asetelmassa on pyritty simuloimaan marraskuussa tehtävää maksuunpanon mukaista tilitystä verovuodelta Kunnittaisia yhteisöverotietoja ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää, koska näiden lopulliset jako-osuudet lasketaan vasta tammikuussa Verovuoden 2000 maksuunpanon mukaista tilitystä kuvaavassa verotilastossa on seitsemän saraketta, joiden tietosisältö on seuraava: kunnan numero, kunnan nimi, kunnan kunnallisvero, vero-määrän %-muutos verovuodesta 1999 verovuoteen 2000, veronsaajalle verovuodelta jo tilitetty määrä per , oikaisu = määrä, joka on ennakkoperinnässä tilitetty liikaa (-) tai liian vähän (+) ja veronsaajan osuus verotuksessa vahvistetuista ennakonpalautuksista. Kunnallisveron maksuunpanon mukainen määrä on yhteensä reilu 62 mrd. markkaa. Kunnallisveron määrän muutos edelliseen vuoteen verrattuna on 6,2 % ja kunnille on tilitetty jo verovuodelta reilu 58,5 mrd. markkaa. Kunnilta marraskuun tilityksessä perittävä määrä on reilu 2,6 mrd. markkaa, joka muodostuu verovelvollisille takaisinpalautettavasta määrästä (reilu 3,1 mrd. markkaa) ja kunnille positiivisesta oikaisusta (vajaa 500 milj. markkaa). Ko. taulukosta kunnat voivat vastaavasti nähdä heiltä marraskuun tilityksessä perittävän määrän. Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2001 Verovuoden 2001 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa Tällöin muutetaan ainakin yksittäisten kuntien jako-osuudet. Jakoosuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Kuntien yhteisöveron jako-osuudet vuonna 2002 (HE 130/2001 vp) Verotilityslain (532/1998) mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuus on 37,25 %. Lakia ehdotetaan muutettavaksi ja jako-osuuteen tehdään vuonna 2002 seuraavat vähennykset. Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutetaan pääosin kuntien yhteisöveron jako-osuutta alentamalla. Tämän johdosta kuntien verovuoden 2002 yhteisöveron jakoosuutta alennetaan 12,03 %:lla. Esitykseen sisältyy vielä kiistanalainen pysyväksi tarkoitettu 1,13 %:n alennus kuntien yhteisövero-osuuteen. Tätä lisävähennystä on eduskunnan käsittelyssä olevassa HE:ssä 130/2001 perusteltu kuntien ja valtion välisellä rahoitussuhteiden muutoksella. Rahoitussuhteiden muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteisöveron tuoton alentuneet arviot kesän 2001 aikana sekä kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksun alentamisen ja ansiotulovähennyksen korotuksen mitoitukset. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 3

4 Lisäksi jo voimassa olevan verontilityslain mukaan yhteisöveron jakoosuuksissa otetaan huomioon verotulotasauksen muutokset. Tällä perusteella kuntien osuutta yhteisöverosta alennetaan elokuisen arvion mukaan 0,76 %. Edellä mainitut tekijät ja arviot huomioiden kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2002 olisi 23,33 %. Verovuodesta 2003 sovellettavista jakoosuuksista säädetään erikseen myöhemmin. Yksittäisille kunnille lasketaan vuodenvaihteessa uudet yhteisöveron jakoosuudet vuoden 2000 verotuksen perusteella. Jako-osuudet lasketaan joulukuussa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan verovuosilta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Verovuodesta 2002 alkaen kunnittaiset jako-osuudet määritellään etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisten jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Yhteisöverojen tilityksissä vuosina 1999 ja 2000 sovellettu vanhan ja uuden järjestelmän ns. 50%/50%- sääntö ei vaikuta vuoden 2002 jako-osuuksiin. Verovuoden 2002 jakoosuudet lasketaan vuodenvaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa. Enimmäisleikkausta koskevan verontilityslain uuden 30 a :n mukaan verotuottomenetykset saisivat olla vuosina 2002 ja 2003 enintään 840 euroa (4 994 mk) asukasta kohden verrattuna vanhan järjestelmän mukaisten jakoosuuksien perusteella laskettuun määrään. Verovuosien 2002 ja 2003 jakoosuuksia oikaistaan ainoastaan tämän siirtymäsäännöksen osalta. Koska verovuoden 2002 verotus valmistuu vuoden 2003 lokakuun lopussa, verovuoden 2002 jako-osuuksia vahvistettaessa kyseisen oikaisun määrittämiseksi joudutaan käyttämään arvioitua määrää verovuoden 2002 yhteisöverosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa jako-osuuksien laskentaperusteet, jolloin myös verotuottoarvio vahvistettaisiin samassa yhteydessä. Jako-osuudet oikaistaisiin lopullisen verotuksen valmistuttua tältä osin vastaamaan niiden mukaista yhteisöverotuottoa. Verovuoden 2003 jako-osuuksien kohdalla meneteltäisiin vastaavasti. Oikaisut vaikuttavat lähinnä niiden kuntien jakoosuuksiin, joihin mainittua siirtymäsäännöstä sovelletaan. Vuoden 2002 veroasteikkolaki (HE 116/2001 vp) Hallitus on antanut eduskunnalle HE:n 116/2001 vuoden 2002 veroasteikkolaiksi. Esityksessä ehdotetaan verovuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa sovellettavaksi progressiivista tuloveroasteikkoa, jota on kuluvana vuonna sovellettavaan asteikkoon verrattuna lievennetty korottamalla asteikon alimman tuloluokan tulorajaa noin 400 eurolla (n mk) sekä alentamalla kaikkia marginaaliveroprosentteja 1 %:lla. Tuloveroasteikon lievennyksen arvioidaan vähentävän luonnollisten henkilöiden valtion tuloveron tuottoa vuodelta 2002 noin 465 milj. eurolla (reilu milj. mk) kuluvan vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon verrattuna. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

5 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee vuonna 2002 (HE 117/2001 vp) Eduskunnan käsiteltävänä oleva HE 117/2001 sisältää tuloverolain 105 a :n muutosesityksen, jonka mukaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi markasta eli noin eurosta euroksi (n mk). Vähennyksen lisäys on noin 505 euroa (n mk)/ansiotulonsaaja. Koko maan tasolla vähennyksen korotus alentaa kunnallisveron tuottoa noin 170 miljoonaa euroa (n milj. mk). Kun maksuunpantavan kunnallisvero vuonna 2000 on n. 62 mrd. markkaa, ansiotulovähennyksen korotus alentaa kunnallisveron tuottoa keskimäärin 1,6 %. Yksittäinen kunta voi arvioida verotuottomenetyksensä kertomalla vähennyksen lisäyksen määrän 505 euroa (n mk) ansiotulonsaajien lukumäärällä ja kunnan omalla tuloveroprosentilla. Veroäyrin käsitteestä luovutaan (HE 182/2001 vp) Vuoden 2002 alusta veroäyrin hinnan sijasta käytetään käsitettä tuloveroprosentti, jota on käytetty kuntalaissa jo vuodesta Veroäyrin käsitettä ei voida suoraan korvata kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen määrällä verojärjestelmässä viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneiden muutosten vuoksi. Verotettavalla tulolla tarkoitetaan tuloa, josta tulosta tehtävät vähennykset on vähennetty ja jonka perusteella määräytyy tulon perusteella maksettava vero. Tästä verosta tehdään vielä verosta tehtäviä vähennyksiä, kuten kotitalousvähennys ja alijäämähyvitys. Näiden vähennysten jälkeen määräytyvää maksuunpantavaa veroa verovelvollinen ei joudu maksamaan siltä osin kuin siihen sisältyy osinkotuloon liittyvää yhtiöveron hyvitystä. Veronsaajille tilitettävää todella maksettavaa veroa ei siten voida laskea kiinteänä prosenttina verotettavasta tulosta. Lainsäädännössä ei ole nykyisin käsitettä, jolla kuvattaisiin sitä veroa, joka verovelvollisen on maksettava ja joka tilitetään veronsaajille ja johon ei sisälly yhtiöveron hyvitystä. Eduskunnassa vireillä olevassa HE:ssä 182/2001 ehdotetaan säädettäväksi uusi verontilityslain 3 a, jonka mukaan tämä vero määritellään maksettavaksi valtion tulo- ja varallisuusveroksi, kunnallisveroksi, kirkollisveroksi ja yhteisöveroksi. Verotulot saatetaan yhteismitallisiksi esittämällä ne laskennallisina kunnallis- ja kirkollisveroina. Laskennallinen kunnallisvero saadaan maksettavasta kunnallisverosta kunnan tuloveroprosentin ja kaikkien kuntien maksettavilla kunnallisveroilla painotetun tuloveroprosentin avulla. Esimerkki: Maksettavaa kunnallisveroa vastaava verotettava tulo saadaan jakamalla kunkin kunnan maksettava kunnallisvero kunnan tuloveroprosentilla. Tuloveroprosentti maksettava kunnallisvero verotettava tulo Kunta A 17 % Kunta B 18 % Yhteensä Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 5

6 Painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti saadaan jakamalla koko maan maksettavien kunnallisverojen yhteismäärä niitä vastaavilla verotettavilla tuloilla. Esimerkissä on käytetty koko maan lukuna edellä esitettyä kahden kunnan lukua = 17,825 % Kunkin kunnan laskennallinen kunnallisvero saadaan jakamalla painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti kunnan omalla tuloveroprosentilla ja kertomalla näin saadulla suhdeluvulla kunnan maksettava kunnallisvero. Kunta A 17,825 % x = % Kunta B 17,825 % x = % Yhteensä Verotuskustannukset ja niiden jakaantuminen (HE 182/2001 vp) Verotuskustannuksilla tarkoitetaan verohallinnon menoja, jotka lasketaan valtion talousarviossa esitettyjen menojen perusteella tarkistettuna edellisen vuoden tilinpäätöksen tiedoilla. Vuonna 2001 kunnilta peritään verotuskustannuksia noin 100,6 miljoonaa euroa (n. 598 milj. mk). Vuonna 2002 kustannusten arvioidaan kasvavan noin 6 %. Veroäyriä käytetään perusteena säädettäessä verotuskustannusten jakautumista yksittäisten kuntien kesken. Yhtenä jaon perusteena on yksittäisen kunnan veroäyrien suhteellinen osuus koko maan kunnallisveroäyrimäärästä. Ennen yhteisöverouudistusta veroäyrien mukaisessa jaossa otettiin huomioon myös yhteisöjen veroäyrit. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnan saamia yhteisövero-osuuksia ei oteta jaossa huomioon. HE:een 182/2001 sisältyvän verohallintolain 11 :n muutosesityksen mukaan osuus verotuskustannuksista määräytyy ensi vuodesta alkaen laskennallisen kunnallisveron ja kunnan maksettavan yhteisöveron summan perusteella. Lisäksi tarkennetaan laskennassa käytettävän asukasluvun määrittelyä siten, että laskennassa käytetään perimisvuotta edeltävän vuoden alussa laskettua asukaslukua. Nykyinen sanonta, vuodenvaihteen asukasluku, voidaan käsittää tarkoittavan myös edellisen vuoden loppua. Esimerkiksi vuoden 2001 verotuskustannuksia laskettaessa käytetään asukaslukua. Ehdotettu muutos vaikuttaa jossain määrin kuntien keskinäisiin suhteisiin verotuskustannusten jaossa, koska jaossa otettaisiin nykytilasta poiketen huomioon myös kunnan saamat yhteisövero-osuudet. Muutoksen seurauksena niiden kuntien suhteellinen osuus kustannuksista nousisi, joiden yhteisöveron suhteellinen osuus on keskimääräistä suurempi. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

7 Kunnan tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteista paranee (HE 182 ja 179/2001 vp) Eduskunnan käsiteltävänä on parasta aikaa kaksi lainsäädäntöhanketta, joilla parannetaan kunnan tiedonsaantia yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteista. Yritystoimintaerää laskettaessa yhteisön verotustietona käytetään yhteisölle maksuunpantua veroa vähennettynä yhtiöveron hyvityksellä, eli sitä verojen määrää, joka yhteisölle todella tulee maksettavaksi (maksettava yhteisövero). Maksettava yhteisövero ei ole verotuksen julkinen tieto, joten sitä ei ole voitu sisällyttää kunnille meneviin yhteisöverotietoihin. HE:een 182/2001 sisältyvän verontilityslain 13 :n uuden 5 momentin mukaan verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon kunkin yhteisön maksettavasta yhteisöverosta siltä osin kuin jakoosuuksien laskennassa käytetty maksettava yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan. Tarkoituksenmukaisuussyistä tiedot rajoitetaan annettavaksi kunkin kunnan osalta koskemaan kustakin yritystoimintaerän laskentaryhmästä 50 suurinta yritystä. Kukin kunta saisi siis enimmillään tiedot 150 yrityksestä. Muiden kuntien osuutta kunta ei saa tietoonsa. Koska kyseiset verotustiedot eivät ole julkisia tietoja, niitä ei saa luovuttaa edelleen. Kuntakohtaisen yhteisöveron määrittelyssä käytetään myös tietoja yhteisöjen kuntakohtaisista henkilöstömääristä. Useammassa kuin yhdessä kunnassa toimivien yhteisöjen vero jaetaan niiden eri kunnissa olevien henkilökuntamäärien suhteessa. Voimassa olevan tilastolain mukaan tiedot monitoimipaikkaisen yhteisön tarkemmasta kuin yhteisön koko henkilökunnan määrästä ovat pidettävä salassa. HE:een 179/2001 sisältyvän tilastolain 17 :n muutoksen mukaan tieto kuntakohtaisesta henkilöstömäärästä säädetään julkiseksi ja kunnat saavat jatkossa tiedon käyttöönsä. Molemmat säännökset saatetaan voimaan vuoden 2002 alusta. Niitä sovelletaan jo verovuoden 2002 jako-osuuksiin, jotka määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen pohjalta. Puutteita vuoden 2000 veroehdotuksen verotustodistuksissa Verohallitus on tiedottanut seuraavista puutteista, jotka ovat ilmenneet vuoden 2000 veroehdotuksen mukana tulleissa verotustodistuksissa. Veroehdotuksen verotustodistuksen Verovelvollinen on käyttänyt omistamaansa asuntoa omana/perheensä vakituisena asuntona ruutuun on jäänyt tulostumatta rasti osalle suomenkielisistä veroehdotusasiakkaista. Verotustodistuksen Verotettavat pääomatulot kohtaan on tulostunut luku vain euromääräiseen sarakkeeseen; markka-sarake on jäänyt tyhjäksi osalta suomenkielisistä veroehdotusasiakkaista. Näillä seikoilla saattaa olla merkitystä erilaisista etuuksista päätettäessä silloin, kun etuus määritellään etuuden saajan esittämän verotustodistuksen perusteella. Jos etuus sitä vastoin määritellään verohallinnosta suoraan lähetettyjen tietojen perusteella, ko. puutteita ei esiinny. Verohallitus pyytää, että verotustodistuksia käyttävät viranomaiset ottavat puutteet huomioon. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 7

8 Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Sähköinen ilmoitus sujuvasti Internetin kautta Verohallinto suosittelee, että kunnat siirtyisivät antamaan ilmoituksia sähköisesti Internetin kautta. Sähköinen ilmoitus rinnastetaan paperilomakkeella annettavaan ilmoitukseen. Kuntien valvontailmoitusten antaminen Internetin kautta on ollut mahdollista jo pidemmän aikaa ja monet kunnat ovat sitä käyttäneetkin. Ilmoituksen antaminen Internetin kautta on turvallista, koska tietojen välitys on suojattu. Mitä hyötyä sähköisestä ilmoittamisesta on? Sähköinen ilmoittaminen yksinkertaistaa ja nopeuttaa ilmoitusten antamista. Käsityö ja virhemahdollisuudet vähenevät sekä ilmoituksen antajalla että vastaanottajalla. Mitkä ilmoitukset kunta voi antaa sähköisesti? Kunnat voivat antaa Internetin kautta sähköisesti ilmoituksia verohallinnolle, tullille, eläkelaitoksille ja eräille muille tahoille. Kunnat voivat antaa verohallinnolle Internetin välityksellä seuraavat ilmoitukset: - valvontailmoitukset - vuosi-ilmoitukset - verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt. Ilmoituksen antaminen WWW-lomakkeella Valvontailmoituksen ja vuosi-ilmoituksen tiedot voidaan syöttää käsin sähköiselle www-lomakkeelle ja lähettää ne verohallinnolle. Jos kunnalla on muutamia palkansaajia, vuosi-ilmoituksen voi vähällä vaivalla antaa wwwlomakkeella. Ilmoituksen antaminen tiedostosiirtona Palkanlaskentaohjelmistojen avulla tietoja voi lähettää sähköisesti suoraan sovelluksesta tiedosto-muodossa. Kunta voi helpoimmin aloittaa niistä ilmoituksista, jotka se saa suoraan palkanlaskenta-ohjelmasta. Vuosi-ilmoitustiedosto voidaan antaa sähköisesti palkanlaskentaohjelmiston avulla. Jos vuosi-ilmoitus on aiemmin annettu levykkeellä tai mg-nauhalla, sama vuosi-ilmoitustiedosto voidaan antaa sähköisesti TYVI-operaattorin välityksellä. Tiedostosiirto sopii erityisesti kunnille, joilla on paljon palkansaajia. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

9 Verokorttitietojen suorasiirto TYVI-operaattorin välityksellä Verokorttitietojen suorasiirtopyyntö voidaan tehdä TYVI-operaattorin välityksellä. Pyyntötiedosto saapuu sähköisesti Verohallitukseen. Verohallitus palauttaa työntekijöiden verokorttitiedoilla täydennetyn tiedoston pyytäjälle sähköisesti TYVI-operaattorin välityksellä. Milloin ilmoitus on annettu Sähköisessä ilmoittamisessa noudatetaan aivan samoja määräpäiviä kuin paperi-ilmoittamisessa. Sähköinen ilmoitus katsotaan saapuneeksi verohallintoon silloin, kun se on saapunut operaattorille. Asiakas saa myös automaattisesti sähköisen kuittauksen kaikista sähköisistä ilmoituksistaan. Mitä palvelu maksaa TYVI-ilmoittaminen on joidenkin palvelujen osalta maksutonta. Osa palveluista on operaattorikohtaisesti kuitenkin maksullista. Kuinka aloitan sähköisen ilmoittamisen? Kun sähköiseen ilmoittamiseen siirrytään, ensimmäiseksi on tilattava TYVIoperaattorilta käyttäjätunnus ja salasana. Uuden käyttäjän on valittava sopiva TYVI-operaattori. Operaattorien palveluihin ja palvelumaksuihin voi tutustua operaattoreiden Internet-sivuilla: Elma Oyj: tyvi.elma.net Sonera Oyj: tyvi.sonera.net Suomen Posti Oyj: tyvi.posti.net TietoEnator Oyj: Käyttäjätunnushakemus täytetään ja lähetetään eteenpäin TYVI-operaattorin Internet-sivulta. Kun verohallinto on hyväksynyt tunnuspyynnön, hakija saa postissa kirjeen, jossa on käyttäjätunnus ja salasana. Sen jälkeen ilmoituksia voidaankin jo antaa. Ilmoituksia voidaan antaa myös Meritan Solo Internetin kautta, jolloin TYVI-palvelun käyttö tapahtuu Solo-tunnuksilla. Lisätietoja TYVI-operaattoreista saa verohallinnon Internet-sivuilta: Lisätietopyynnöt voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: Vuoden 2001 laina- ja korkotietojen ilmoittaminen verohallinnolle Verohallinnon Internet-sivuilta löytyvät ohjeet kunnille vuoden 2001 lainaja korkotietojen ilmoittamisesta. Ohjeet löytyvät osoitteesta: Lisätietoja: Tekniset kysymykset: Verohallitus/Jyrke Veijalainen, puh. (09) Muut asiat: Verohallitus/Raija Myllys-Kauppinen, puh. (09) Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 9

10 Arvonlisäveroasioita KHO:2001:49 Arvonlisävero - Palvelun oma käyttö - Henkilöstöruokailu - Luontoisetu Kun työnantaja ei veloittanut työntekijöiltään henkilöstöruokalassa tarjotuista aterioista korvausta, vaan ravintoedun raha-arvo luettiin työntekijöiden palkaksi veronalaisena luontoisetuna, työnantajan oli suoritettava henkilöstöruokalatoiminnasta arvonlisäveroa oman käytön verotusta eikä palvelun myyntiä koskevien säännösten mukaan. Arvonlisäverolaki 22 ja 25 a Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p.(09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Laskennallinen palautus Hallituksen esityksessä (HE 130/2001) arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnille ja kuntayhtymille myönnetään palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle annetusta tuesta ja avustuksesta. Palautuksen suuruus on 5 prosenttia hankintahinnasta ja se vastaisi yksityiseltä sektorilta ostettujen palvelujen hintaan keskimäärin sisältyvää piilevää arvonlisäveroa. Laskennallinen 5 prosenttiyksikön palautuksen kunta ja kuntayhtymä saa siten 1) arvonlisäverolain 34 ja 36 :ssä tarkoitettujen verottomien terveyden ja sairaanhoitopalvelujen sekä hoitoon liittyvien palvelujen ja tavaroiden ostosta sekä mm. sairaankuljetuksista ja tutkimus- ja laboratoriopalveluista, 2) 37 :ssä tarkoitettujen verottomana sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden ostosta, 3) kunnan tai kuntayhtymän ao. toiminnan harjoittajalle toimintaa varten antamasta tuesta ja avustuksesta, sekä 4) ao. verottomina hankittujen tavaroiden yhteisöhankinnasta ja maahantuonnista. Palautusoikeus koskee hallituksen esityksen perustelujen mukaan myös kunnan omaa hallintoa varten tehtäviä hankintoja kuten esim. työterveydenhuoltopalvelujen ostoa kunnan henkilökunnalle. Palautusta ei saada 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

11 1) kunnalta tai kuntayhtymältä tehdyistä hankinnoista eikä kunnalle tai kuntayhtymälle annetusta tuesta tai avustuksesta, 2) työsuhteen perusteella maksetuista korvauksista, eikä 3) yksityishenkilölle annetusta tuesta tai avustuksesta. Palautus lasketaan verottomana hankitusta ostopalvelusta tai tavarasta tulleen laskun loppusummasta. Jos esimerkiksi palvelun ostohinta olisi euroa, euroa kirjataan menoksi ja 500 euroa palautussaatavaksi verovirastolta. Em. verottoman palvelun tai tavaran myyjälle tulee velvollisuus antaa tosite kunnalle tai kuntayhtymälle luovuttamistaan verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä palveluista. Myyntitositteeseen on tehtävä verottomuutta osoittava merkintä. Nykyisin tositteenantovelvoite koskee vain verovelvollisia myyjiä. Laskennalliseen veroon sovelletaan samoja menettelysäännöksiä kuin normaalisti vähennysten ja palautusten osalta eli kunnat ilmoittavat laskennallisen veron kuukausittain veroilmoituksissaan. Kunnan on lisäksi ilmoitettava verovirastolle kalenterivuodelta palautuksena saatavien laskennallisten verojen yhteismäärä viimeistään kalenterivuotta seuraavan toisen kuukauden loppuun mennessä siltä osin kuin tietoja ei ole aikaisemmin ilmoitettu. Verohallitus tulee ohjeistamaan laskennallisen palautuksen käytännön toteuttamisesta. Tiedotamme asiasta lisää heti, kun Verohallitus on antanut omat ohjeensa. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p.(09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2002 Yleistä Vuoden 2002 valtionosuudet on tarkistettu täysimääräisiksi jälkeenjääneisyyden osalta. Indeksitarkistus on tehty 1,5 prosentin mukaan eli puolella täydestä määrästä. Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on pienennetty niin, että valtionosuuksissa mukana olevat arvonlisäverot on vähennetty. Tiedot perustuvat valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 Verotulotasaus Kuntien verotulotasauksesta on tehty uusi kuntakohtainen laskelma (sisäasiainministeriö ) Laskelma löytyy Kuntaliiton Internet- sivuilta osoitteesta: asiakohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2002 valtionosuudet. Laskelmassa on xls-taulukkona lopulliset tiedot kunnallisverotuksen ansiotulojen äyrimääristä (Verohallitus ) Lisäksi kiinteistöverotuksessa on otettu omaksi ryhmäkseen yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjien verotusarvot ja niistä laskettu keskimääräinen kiinteistöveroprosentti (KiinteistöveroL 13 a ). Kunnan yhteisöveron jako-osuus on sama kuin päivätyssä laskelmassa (vuoden 1999 jako-osuus) ja kuntien yhteisöveron tuottoarvio 24,9 päivätyn laskelman mukainen (16,34 mrd. mk). Verotulotasauslaskelma tehdään ilman Ahvenanmaata. Verotulotasauksen määrä on ilmoitettu myös euroina (1 000 ). Muut laskelman ( ) perusteet ovat seuraavat: - v alun asukasmäärä (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,66 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,68 (prosenttiluku päivitetty ) - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,48 - laskennallinen verotulo 2 666,79 /as ( mk/as) - tasausraja (90 %) 2 400,04 /as ( mk/as) Vuoden 2002 alusta verotulotasauksen ns. 15 prosentin kattosääntö poistuu. Kattosäännön poistamisesta kertyvät varat ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin aiemmin esitetyn mukaisesti (lisää Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Uudenkaupungin ja Salon tasausvähennystä yhteensä 571 mmk verrattuna tehtyyn laskelmaan). Verotulotasaus voidaan laskea lopullisesti vasta, kun vuoden 2000 verotus on valmistunut vuoden lopulla, joten muutokset ovat vielä mahdollisia. Arvio vuodelta 2000 maksuunpantavasta kuntien yhteisövero-osuudesta on noussut merkittävästi. Maaliskuussa tuoton arvioitiin olevan mrd. markkaa, kun sen arvioitiin esitetyssä laskelmassa olevan mrd. markkaa. Kuntaliiton verotuloennuste on päivitetty ja nähtävissä www-sivuilla. Yhteisöveron tuoton kasvu arvioidusta nostaa tasausrajan markasta markkaan. Syyskuun alussa tasausrajaksi arvioitiin mk. Yhteisöveron tuottoarvion tarkistus tuolloin nosti tasausrajaa vielä hieman syyskuun alun tilanteeseen verrattuna (laskelma ). Tasausraja nousi kunnallisverotuksen äyrimääristä saatujen viimeisten tietojen perusteella markasta markkaan (laskelma ). Aiemmat 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

13 kuntakohtaiset laskelmat verotulotasauksesta ovat nähtävissä www-sivuilla (sisäasiainministeriö ja ). Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Jäljempänä esitettyihin valtionosuuksiin verotulotasausta ei ole kohdistettu. Lisätiedot: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen määrä on 27,9 euroa (165,8 mk) asukasta kohti. Syrjäisyyden ja saaristoisuuden painoa lisätään yleisen valtionosuuden sisällä pienentämällä keskimääräistä euromäärää. Tähän käytetään 19 miljoonaa euroa (113 mmk). Esitys: Voimassaoleva: - syrjäisyys: 6 x 27,9 (syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi) 3 x keskim. määrä 5 x 27,9 (syrjäisyysluku 1,00-1,49) 2 x keskim. määrä 3 x 27,9 (syrjäisyysluku 0,50-0,99) 1,5 x keskim. Määrä - saaristo 6 x 27,9 (puolet väestöstä ilman tieyhteyttä) 3 x keskim. määrä 3 x 27,9 (muut saaristokunnat) 1,5 x keskim. määrä 1,5 x 27,9 (saaristo-osakunnat saaristossa asuvista) 0,75 x keskim. määrä Yleisen valtionosuuden ennakkotiedot kuntakohtaisesti on esitetty oheisessa excel-taulukossa. Laskelmat eivät sisällä verotulotasausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet on tarkistettu työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimien vahvistamisen takia. Kertoimien muuttumisesta seuraa, että vanhimman ikäryhmän sosiaalihuollon kustannus nousee kaksi senttiä ja terveydenhuollon yhden sentin. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus laskee 8 senttiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävät asukaskohtaiset ja muut perusteet tarkistettuina ovat seuraavat: Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto euroa/as. mk/as. euroa/as. mk/as. 0-6 v , , v. 296, , v. 555, , v , , yli 85 v , , euro/as. mk/as. Sairastavuuden mukaan 257, Työttömien mukaan 380, Työttömyysasteen mukaan 34, Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 1 557, Työttömyysprosentti 12,9 % Asukasluku vuodenvaihteessa 1999/2000 Valtionosuusprosentti 25,3 % Valtionosuusprosenttia on kuluvasta vuodesta korotettu 1,1 prosenttiyksikköä osin ns. Sailaksen paketin ja osin eduskuntaryhmien sopiman lisäyksen perusteella. Esitetyistä euromääristä arvonlisäverot on vähennetty. Kuluvan vuoden määriä on likimäärin korotettu 3 %. Sosiaalihuollon kahden vanhimman ikäryhmän painoa on lisätty, korotus noin 9 %, samoin terveydenhuollon noin 5 %. Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on noin 3 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti korjataan lopullisten vuoden 2000 verotustietojen mukaisiksi, koska verotulotasauksen viittä kuntaa koskeva kattosäännön poistumisesta johtuva tasausvähennyksen muutos tarkentuu. Työssäkäynti- (päivähoito) ja sairastavuuskertoimet on tarkistettu ja valtionosuudet laskettu vuodelle 2002 kuntakohtaisesti tarkistettujen kertoimien mukaan (päivitetty ). Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävämuutokset ja niiden lisäykset on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevissa määrissä ja lisätyt rahoitusvastuut eräissä asioissa kunnan asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa. Edellisten määrien ja perusteiden mukaiset kuntakohtaiset ennakkotiedot valtionosuuksista on esitetty tarkistettuina oheisessa excel-taulukossa. Laskelmat eivät sisällä verotulotasausta. Tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksista ja niiden perusteista lähetetään erikseen (mahdollisesti joulukuussa) Kuntaliiton yleiskirje, 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

15 kun maksuja koskevat lakien muutokset (HE:t 187/2001 ja 188/2001) ja asetuksen muutos on vahvistettu. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Sinikka Huhtala p. (09) , ; asiakasmaksut Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida tässä vaiheessa esittää kuntakohtaisia laskelmia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuslaskelmat saadaan vasta loppuvuodesta, kun syyskuun 20 päivänä toteutetun tietojen keruun perusteella on laskettu kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat. Yksikköhinnat vahvistetaan marraskuun loppupuolella. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 65 kumotaan, minkä johdosta yksikköhintojen jälkeenjääneisyys poistuu. Kuitenkin kuntien valtionosuutta vähentävät julkisten menojen vuosina toteutetut säästöt (valtionosuusleikkaukset) säilyvät edelleen (rahoituslain 9 ). Vähennys opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta säilyy ja on ensi vuonna noin 3,4 mrd. markkaa (665 mk/asukas). Valtionosuusperusteisiin tehdään 1,5 prosentin indeksitarkistus (puolet täydestä määrästä). Lisäksi perusopetuksen ja lukion yksikköhintoja korotetaan opettajien eläkemaksun nousun takia. Korotukset tehdään vuoden 1999 kustannuspohjaan, jolloin eläkemaksut ja indeksikorotukset tehdään kolmelta vuodelta. Kunnan laskennallisten kustannusten ja rahoituksen (valtionosuuden) määrään vaikuttavat oppilasmäärien vähennykset ja lisäykset. Esim. kuntayhtymien ammatilliseen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen oppilasmäärien kasvu nostaa kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta. Kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä luovutaan vuoden 2002 alusta lukien. Kuntien menojen vähentyminen kuitataan tuloja vähentämällä. Enin osa kuitataan yhteisöverosta ja loput valtionosuuksista. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia vähentävä osuus on noin 540 mmk. Valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan vielä vuonna 2002 arvonlisäverollisina, mutta kuntien ja kuntayhtymien maksatuksessa arvonlisävero vähennetään yksikköhintaryhmäkohtaisesti. Vuodesta 2003 alkaen hinnat vahvistetaan ilman arvonlisäveron osuutta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhinnat säilyvät arvonlisäveron sisältävinä jatkossakin. Vuonna 2002 yksikköhintoihin sisältyy arvonlisävero entiseen tapaan (esim. Steiner-koulut). Vuodesta 2003 yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron takia. Korotus tehdään prosenttimäärällä, joka vastaa mainittujen koulutuksen järjestäjien arvonlisäverojen osuutta verottomista kustannuksista eri koulutusmuodoissa. Opettajien eläkemaksu nousee ensi vuonna täyteen määräänsä, ennakollisesti keskimäärin 20,3 prosenttiin. Yksikköhinnoissa eläkemaksu otetaan huomioon keskimääräisenä. Opettajien eläkemaksua on selostettu tarkemmin Kuntatalous-tiedotteessa nro 4/2001. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa excel-taulukossa. (Valtioneuvoston asetus 834/2001; annettu ). Nämä yksikköhinnat sisältävät vielä arvonlisäveron. Rinnalla on esitetty arvio arvonlisäverottomasta yksikköhinnasta ja arvio siitä, kuinka paljon nykyistä arvonlisäverollista yksikköhintaa on prosentteina nostettava kuluvaan vuoteen verrattuna, jotta päädytään vuoden 2002 arvonlisäverottomaan yksikköhintaan. Taulukossa on esitetty myös taiteen perusopetuksen, teatterin, orkesterin, museon, kulttuuritoimen, liikuntatoimen ja nuorisotyön yksikköhinnat. Valtionosuus maksetaan kunnille ja kuntayhtymille jo lukien ilman arvonlisäveroa. Tästä syystä yksikköhinnan alennus prosentteina on seuraava: - perusopetus 2,84 - esiopetus 2,84 - lukio 2,09 - ammatillinen perusk. 4,20 - oppisopimus, perusk. 4,20 - ammattikorkeakoulu 4,38 - taiteen perusopetus * tuntikohtainen 1,28 - kansanopistot 5,00 - kansalaisopistot 1,92 - kirjastot 3,45 Kirjastojen ja kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen mukaiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa excel-taulukossa. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutusalakohtaisten yksikköhintojen porrastuksia koskevat tiedot puuttuvat vielä. Tiedot päivitetään Kuntaliiton Internet-sivuille asiakohtaan vuoden 2002 valtionosuudet heti, kun ne saadaan. Koska vuoden 2002 tasauskertoimia ei vielä ole, on arvion pohjana apuna käytettävä kuluvan vuoden kertoimia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottaa 6VOS raportin käyttäminen apuvälineenä. Valtionosuuden laskukaavat (esim. perusopetus) eivät muutu. Niitä käytettäessä on saatuun yksikköhintaan lisättävä korotus tästä vuodesta ensi vuoteen (esim. perusopetus 8 prosenttia). Liitteenä on 6VOS laskelman rakenne, josta poimitaan kunnan ylläpitämät toiminnan osat. Perusopetuksen laskukaavat ja tunnusluvun laskenta eivät muutu ja ne on tarkistettavissa oheisista liitteistä samoin lukion yksikköhinnan laskentaperusteet. Vuoden 2002 tasauskertoimia ei ole vielä käytettävissä. Tarkemmat ohjeet esim. kuluvan vuoden yksikköhintojen laskemisesta löytyvät opetushallituksen Internet-sivuilta: vuoden 2001 ohjeet ja keskimääräiset yksikköhinnat vuonna Vuoden 2002 yksikköhintojen laskentaperusteet samoin kuin vahvistetut yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen sivuilta marraskuun lopulla. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

17 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus nousee arvion mukaan noin 9,6 prosenttia. Hyvin alustava vahvistamaton rahoitusosuuslaskelma (ilman arvonlisäveron osuutta) on seuraava: mrd. euroa mrd. mk - laskennalliset kustannukset 5,28 31,37 - kuntien osuus 43 % 2,27 13,49 - investointilisä 0,05 0,32 2,32 13,81 euroa/as. mk/as. > asukasta kohti 450, kuljetus ja lisäkoulutus luvun säästöt alv:n vähennys ennen v verollisina tehdyistä investointipäätöksistä 0, Koska rahoitusosuuslaskelma perustuu vielä valtion talousarvioesitykseen, on varauduttava sen muuttumiseen. Asukaskohtainen rahoitusosuus saataneen joulukuun puoleenväliin mennessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Päivi Rajala p. (09) , Valtion vuoden 2002 budjettiin liittyviä lakiesityksiä Liitteenä 7 kooste keskeisimmistä valtion vuoden 2002 budjettiin ja kuntatalouteen liittyvistä hallituksen esityksistä eduskunnalle. Korostamme, että kyseessä ovat hallituksen esitykset, jotka ovat eduskunnan käsiteltävänä, joten niihin voi tulla muutoksia. Hallituksen esitykset löytyvät eduskunnan Internet-sivuilta, osoitteesta: Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntouttavan työtoiminnan kirjanpidollinen käsittely Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä on tullut voimaan Lain tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy. Tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleiden edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistää heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Kuntouttavaa työtoimintaa on selostettu tarkemmin mm. Kuntaliiton yleiskirjeessä 11/80/2001 ( ) ja Perusturva-tiedotteessa 3/2001. Lisäksi asiaa on selostettu sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteessa sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön julkaisussa; Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Käsikirja löytyy sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Kirjanpidollinen käsittely/kustannusten kohdistaminen Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnan tehtävä. Eduskunta on edellyttänyt, että kuntouttavan työtoiminnan kustannusten kehitystä seurataan, joten kirjanpito on järjestettävä kunnassa siten, että seuranta on mahdollista. Kuntouttava työtoiminta merkitään talous- ja toimintatilastossa tehtäväluokkaan 290 Muu sosiaali- ja terveystoimi. Kuntouttavalle työtoiminnalle on kunnassa syytä avata oma kustannuspaikka tai tehtävä tms.; Kuntouttava työtoiminta tai kustannukset kohdistetaan esimerkiksi tehtäväkoodin tai muun vastaavan avulla ao. toiminnalle. Kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvat kustannukset voidaan kohdistaa ao. tehtävälle joko suoraan, sisäisenä laskutuksena tai niin sanottuina vyörytyserinä. Kuntouttavan työtoiminnan kustannusten seuranta aiheuttaa täydennystarpeita kunnan tililuettelo-malliin sekä taloudesta ja toiminnasta kerättäviin tietoihin. Liitteenä 8 korjaukset Kuntaliiton tililuettelomalliin sekä luonnos Talous- ja toimintatilaston luokitusmuutoksiksi. Verotulojen kirjaamisesta Kuntajaoston tuloslaskelman laatimisesta antaman yleisohjeen mukaan verotuloja kirjattaessa otetaan huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle ja aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Muutettua kirjaamisperustetta on noudatettu vuoden 2000 tilinpäätöksestä alkaen. Verotulojen kirjaamista on seikkaperäisemmin selostettu kuntatalous -tiedotteissa numeroissa 7/2000 ja 1/ Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

19 Joulukuussa 2001 lasketaan uudet kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet verovuosille 2000, 2001 ja Uudet jako-osuudet otetaan todennäköisesti käyttöön tammikuussa Tällöin oikaistaan näiltä verovuosilta kunnille jo tilitetyt määrät vastaamaan uusia jako-osuuksia. Verovuosille 2000 ja 2001 kohdistuvat oikaisut on kuntajaoston ohjeen mukaan otettava huomioon vuoden 2001 tilinpäätöksessä. Kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet verovuodelle 2001 tarkistetaan vielä kerran vuodenvaihteessa 2002/2003 kun vuoden 2001 verotus on valmistunut. Tämän jälkeen ei syntyne tilannetta, jolloin yhteisöveron osalta kuntajaoston edellä mainittua kirjausohjetta tulisi soveltaa. Verovuodelle 2002 vahvistettavat jako-osuudet ovat lopullisia. Siten verovuodesta 2002 lähtien tilitettäviä määriä ei oikaista enää jälkikäteen. Kunnallisveron verovuoden 2001 jako-osuudet tarkistettaneen joulukuussa 2001 tehtävässä tilityksessä. Jos oikaisu jostain syystä siirtyisi tammikuun 2002 puolelle, otetaan oikaisu huomioon vuoden 2001 tilinpäätöksessä vastaavalla tavalla kuin yhteisöveron osalta. Korjaus julkaisuun Kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito-ohjeet, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2001 sivulle 58 Julkaisun sivulle 58 tuloslaskelman lukuun 5.1 Verojen kirjaamisperusteet on jäänyt korjaamatta kuntajaoston tekemä muutos verotulojen kirjaamisperusteisiin. Tällöin lukuun lisättiin uusi neljäs kappale: Verotuloja kirjattaessa otetaan huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle tai aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Samalla poistettiin luvun viimeinen kappale. Täydennys on oikeana Kuntaliiton Internet-sivulla yleisohjeessa kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelman laatimisesta s. 14. Muutoksesta on aikanaan tiedotettu mm. Kuntatalous -tiedotteissa 7/2000 ja 1/2001. Pahoittelemme tapahtunutta. Euro ja kirjanpito Vuoden 2001 tilinpäätös Viimeinen markkamääräinen tilinpäätös tehdään päättyvältä tilikaudelta. Lähtökohta on, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2001 tilinpäätöksen markkamääräisenä. Estettä ei kuitenkaan ole myöskään sille, että tilinpäätös vuodelta 2001 laadittaisiin euroissa. Vuoden 2001 taloustilaston tiedot annetaan markkamääräisenä. Jos kuitenkin kunta tai kuntayhtymä laatii vuoden 2001 tilinpäätöksen euromääräisenä, niin tilastotiedotkin voi antaa euroissa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 Jos kunta tai kuntayhtymä on siirtynyt euron käyttämiseen juoksevassa kirjanpidossaan (tai kirjanpidon yksittäisissä osissa) kesken vuoden 2001 tilikautta, niin juoksevaa kirjanpitoa ei tarvitse muuntaa euromääräiseksi takautuvasti aikaisemmalta osalta tilikautta (KILA 1640/2000). Siirtyminen on kuitenkin varmennettava täsmäytyksin. Täsmäyttämisessä mahdollisesti ilmenevät vähäiset erot saadaan kirjata erilliselle tasetilille (Menojen selvittelytili, kts. alla), joka tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman muissa kuluissa myös silloin, kun erojen kokonaismäärä on positiivinen. Euroon siirtyminen vuodenvaihteessa 2001/2002 Tilinpäätös on laadittava euromääräisenä tilikaudesta 2002 alkaen. KILA on lausunnossaan 1632/2000 todennut, että juokseva kirjanpito saadaan pysyttää markkamääräisenä, kunnes vuoden 2001 tilinpäätös on vahvistettu. Kunnassa ja kuntayhtymässä em. lausuntoa on perusteltua tulkita siten, että tilinpäätöksen vahvistamisella tarkoitetaan sitä ajankohtaa, kun hallitus on allekirjoittanut vuoden 2001 tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen allekirjoituksen jälkeen juokseva kirjanpito on muunnettava euromääräiseksi kuluvalta tilikaudelta (tilikaudelta 2002) kokonaisuudessaan. Edellä mainittu menettely ei saa estää kirjanpitoon perustuvien ilmoitusten tekemistä viranomaisille euromääräisenä alkaen. Niin ikään mm. kunnan asiakkailleen ja työntekijöilleen antamien laskujen ja muiden tositteiden tulee olla euromääräisiä lukien. Mm. arvonlisäveron kuukausi-ilmoitus ja arvonlisäveron ennakkopalautushakemus saadaan viimeisen kerran antaa markoissa helmikuussa 2002 (jolloin annetaan joulukuun 2001 alv-tiedot). Pyöristyserot kirjanpidossa Markat muunnetaan euroiksi ja päinvastoin kiinteän muuntokurssin avulla. Rahayksikkömuunnossa syntyy todennäköisesti myös pyöristyseroja. Muunnossa syntyneet vähäiset erot saadaan olennaisuuden periaate huomioiden kirjata tilikauden aikana yhdelle tasetilille, joka tilinpäätöksessä esitetään muissa kuluissa myös silloin, kun erojen kokonaismäärä on positiivinen. Tasetiliä käytetään siis vain tilikauden aikana, tilinpäätöksessä tilin saldo siirretään muihin kuluihin. Luonteensa puolesta tili soveltuu parhaiten ryhmään Vaihtuvat vastaavat, Lyhytaikaiset saamiset/ Muut saamiset/ Menojen selvittelytili, jonka alle voi halutessaan avata oman selvittelytilin. Pyöristyserojen kirjaaminen tasetilin kautta on vapaaehtoista, erot voi kirjata myös suoraan tuloslaskelman muihin kuluihin. Avaavan taseen 2002 saldojen muuntamisesta johtuvat erot Kun esimerkiksi myynti- tai ostoreskontran tiedot muunnetaan euromääräiseksi lasku laskulta, mutta taseen saamis- tai velkatilit muunnetaan saldotietoina, niin muuntoeroa voi syntyä. Avaavan taseen yksittäisten tilien muuntaminen euroiksi saattaa aiheuttaa pyöristyksistä johtuvaa eroa myös vastaavaa- ja vastattavaa- puolen loppusummien välillä. Tällaiset avaavan taseen muunnosta johtuvat pyöristyserot voidaan kirjata edellä mainitulle selvittelytilille ja vuoden 2002 kirjanpitotapahtumana tuloslaskelman muihin kuluihin. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta 4/2001 4/2001 11.9.2001 11.9.2001 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta. 4.4 Palkanmaksu 4.4.1 Palkkalaskenta ja palkkakirjanpito Tässä kohdassa käsitellään palkanmaksua pääasiassa kirjanpidon kannalta. Valtio ei kuulu kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisiin, joille ennakkoperintälain

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002

Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kunnallistalous -tiedote

Kunnallistalous -tiedote Kunnallistalous -tiedote 2/2000 27.3.2000 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnallistalous -tiedotetta lähetetään yksi kappale jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle.

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen nykyisestä yhdestä vuorokaudesta kahteen vuorokauteen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 6/2002 Joulukuu December Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen JHTT-lautakunta tiedottaa Kuntatalous

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2004 perittävästä maksusta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksivuotinen laki, jolla tapaturma-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia. Valtionosuudet v. 2002. Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen. Arvonlisäveron takaisinperinnän

Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia. Valtionosuudet v. 2002. Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen. Arvonlisäveron takaisinperinnän 3/2001 19.6.2001 Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen Arvonlisäveron takaisinperinnän uudistaminen SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kommunalekonomi

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år 7/2000 22.12.2000 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Euron käyttöönotto JHTT-tilintarkastajat Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Kuntatalous Kommunalekonomi. 1/2002 Helmikuu

Kuntatalous Kommunalekonomi. 1/2002 Helmikuu Kuntatalous Kommunalekonomi 1/2002 Helmikuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands

Lisätiedot

6/2001 Joulukuu. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Viivästys- ja peruskorko

6/2001 Joulukuu. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Viivästys- ja peruskorko 6/2001 Joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Ajankohtaista eurosta JHTT-lautakunta tiedottaa Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot