5/ Verotus. Valtionosuudet v Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Ajankohtaista eurosta

Transkriptio

1 5/ Verotus Valtionosuudet v Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa/v/kpl (400 mk). Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 67,28 euro (400 mk) kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Raija Haaja Sammanställt av Verotus 3 Vuoden 2000 verotiedot Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2001 Kuntien yhteisöveron jako-osuudet vuonna 2002 (HE 130/2001 vp) Vuoden 2002 veroasteikkolaki (HE 116/2001 vp) Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee vuonna 2002 (HE 117/2001 vp) Veroäyrin käsitteestä luovutaan (HE 182/2001 vp) Verotuskustannukset ja niiden jakaantuminen (HE 182/2001 vp) Kunnan tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteista paranee (HE 182 ja 179/2001 vp) Puutteita vuoden 2000 veroehdotuksen verotustodistuksissa Sähköinen ilmoitus sujuvasti Internetin kautta Vuoden 2001 laina- ja korkotietojen ilmoittaminen verohallinnolle Arvonlisäveroasioita Laskennallinen palautus 10 Valtionosuudet vuonna Yleistä Verotulotasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtion vuoden 2002 budjettiin liittyviä lakiesityksiä 17 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 18 Kuntouttavan työtoiminnan kirjanpidollinen käsittely Verotulojen kirjaamisesta Korjaus julkaisun Kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito-ohjeet, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2001 sivulle 58 Euro ja kirjanpito Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan ja omaishoitajan tapaturmaturva 23 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan tapaturmaturva Omaishoitajan tapaturmaturva Ajankohtaista eurosta 24 Vuodenvaihteen aikataulut maksuliikenteessä euroihin siirryttäessä Eurot kassoilla Koiraveron kanto vuonna 2002 Luonnos uudeksi hallintolaiksi 26 Kuntaliiton uudet www-palvelut 28 Kuntien tietopankki Julkisten hankintojen sähköinen markkinapaikka 29 Liitteet: Vuoden 2002 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 1) Kirjaston v yksikköhinnat (liite 2) Valtionosuus vuonna 2002 (liite 3) Perusopetuksen vuoden 2002 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 5) Lukion vuoden 2002 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 6) Budjettilait 2002 sekä eräät muut vireillä olevat lait (liite 7) Korjaus Suomen Kuntaliiton tililuettelomalliin (liite 8) Kuntatalouteen liittyviä julkaisuja ja tilauslomake (liite 9) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 10) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

3 Verotus Vuoden 2000 verotiedot Verotus vuodelta 2000 on päättynyt Kunnallisverotiedot julkaistaan verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa: Julkaistussa asetelmassa on pyritty simuloimaan marraskuussa tehtävää maksuunpanon mukaista tilitystä verovuodelta Kunnittaisia yhteisöverotietoja ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää, koska näiden lopulliset jako-osuudet lasketaan vasta tammikuussa Verovuoden 2000 maksuunpanon mukaista tilitystä kuvaavassa verotilastossa on seitsemän saraketta, joiden tietosisältö on seuraava: kunnan numero, kunnan nimi, kunnan kunnallisvero, vero-määrän %-muutos verovuodesta 1999 verovuoteen 2000, veronsaajalle verovuodelta jo tilitetty määrä per , oikaisu = määrä, joka on ennakkoperinnässä tilitetty liikaa (-) tai liian vähän (+) ja veronsaajan osuus verotuksessa vahvistetuista ennakonpalautuksista. Kunnallisveron maksuunpanon mukainen määrä on yhteensä reilu 62 mrd. markkaa. Kunnallisveron määrän muutos edelliseen vuoteen verrattuna on 6,2 % ja kunnille on tilitetty jo verovuodelta reilu 58,5 mrd. markkaa. Kunnilta marraskuun tilityksessä perittävä määrä on reilu 2,6 mrd. markkaa, joka muodostuu verovelvollisille takaisinpalautettavasta määrästä (reilu 3,1 mrd. markkaa) ja kunnille positiivisesta oikaisusta (vajaa 500 milj. markkaa). Ko. taulukosta kunnat voivat vastaavasti nähdä heiltä marraskuun tilityksessä perittävän määrän. Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2001 Verovuoden 2001 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa Tällöin muutetaan ainakin yksittäisten kuntien jako-osuudet. Jakoosuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Kuntien yhteisöveron jako-osuudet vuonna 2002 (HE 130/2001 vp) Verotilityslain (532/1998) mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuus on 37,25 %. Lakia ehdotetaan muutettavaksi ja jako-osuuteen tehdään vuonna 2002 seuraavat vähennykset. Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutetaan pääosin kuntien yhteisöveron jako-osuutta alentamalla. Tämän johdosta kuntien verovuoden 2002 yhteisöveron jakoosuutta alennetaan 12,03 %:lla. Esitykseen sisältyy vielä kiistanalainen pysyväksi tarkoitettu 1,13 %:n alennus kuntien yhteisövero-osuuteen. Tätä lisävähennystä on eduskunnan käsittelyssä olevassa HE:ssä 130/2001 perusteltu kuntien ja valtion välisellä rahoitussuhteiden muutoksella. Rahoitussuhteiden muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteisöveron tuoton alentuneet arviot kesän 2001 aikana sekä kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksun alentamisen ja ansiotulovähennyksen korotuksen mitoitukset. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 3

4 Lisäksi jo voimassa olevan verontilityslain mukaan yhteisöveron jakoosuuksissa otetaan huomioon verotulotasauksen muutokset. Tällä perusteella kuntien osuutta yhteisöverosta alennetaan elokuisen arvion mukaan 0,76 %. Edellä mainitut tekijät ja arviot huomioiden kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2002 olisi 23,33 %. Verovuodesta 2003 sovellettavista jakoosuuksista säädetään erikseen myöhemmin. Yksittäisille kunnille lasketaan vuodenvaihteessa uudet yhteisöveron jakoosuudet vuoden 2000 verotuksen perusteella. Jako-osuudet lasketaan joulukuussa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan verovuosilta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Verovuodesta 2002 alkaen kunnittaiset jako-osuudet määritellään etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisten jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Yhteisöverojen tilityksissä vuosina 1999 ja 2000 sovellettu vanhan ja uuden järjestelmän ns. 50%/50%- sääntö ei vaikuta vuoden 2002 jako-osuuksiin. Verovuoden 2002 jakoosuudet lasketaan vuodenvaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa. Enimmäisleikkausta koskevan verontilityslain uuden 30 a :n mukaan verotuottomenetykset saisivat olla vuosina 2002 ja 2003 enintään 840 euroa (4 994 mk) asukasta kohden verrattuna vanhan järjestelmän mukaisten jakoosuuksien perusteella laskettuun määrään. Verovuosien 2002 ja 2003 jakoosuuksia oikaistaan ainoastaan tämän siirtymäsäännöksen osalta. Koska verovuoden 2002 verotus valmistuu vuoden 2003 lokakuun lopussa, verovuoden 2002 jako-osuuksia vahvistettaessa kyseisen oikaisun määrittämiseksi joudutaan käyttämään arvioitua määrää verovuoden 2002 yhteisöverosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa jako-osuuksien laskentaperusteet, jolloin myös verotuottoarvio vahvistettaisiin samassa yhteydessä. Jako-osuudet oikaistaisiin lopullisen verotuksen valmistuttua tältä osin vastaamaan niiden mukaista yhteisöverotuottoa. Verovuoden 2003 jako-osuuksien kohdalla meneteltäisiin vastaavasti. Oikaisut vaikuttavat lähinnä niiden kuntien jakoosuuksiin, joihin mainittua siirtymäsäännöstä sovelletaan. Vuoden 2002 veroasteikkolaki (HE 116/2001 vp) Hallitus on antanut eduskunnalle HE:n 116/2001 vuoden 2002 veroasteikkolaiksi. Esityksessä ehdotetaan verovuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa sovellettavaksi progressiivista tuloveroasteikkoa, jota on kuluvana vuonna sovellettavaan asteikkoon verrattuna lievennetty korottamalla asteikon alimman tuloluokan tulorajaa noin 400 eurolla (n mk) sekä alentamalla kaikkia marginaaliveroprosentteja 1 %:lla. Tuloveroasteikon lievennyksen arvioidaan vähentävän luonnollisten henkilöiden valtion tuloveron tuottoa vuodelta 2002 noin 465 milj. eurolla (reilu milj. mk) kuluvan vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon verrattuna. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

5 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee vuonna 2002 (HE 117/2001 vp) Eduskunnan käsiteltävänä oleva HE 117/2001 sisältää tuloverolain 105 a :n muutosesityksen, jonka mukaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi markasta eli noin eurosta euroksi (n mk). Vähennyksen lisäys on noin 505 euroa (n mk)/ansiotulonsaaja. Koko maan tasolla vähennyksen korotus alentaa kunnallisveron tuottoa noin 170 miljoonaa euroa (n milj. mk). Kun maksuunpantavan kunnallisvero vuonna 2000 on n. 62 mrd. markkaa, ansiotulovähennyksen korotus alentaa kunnallisveron tuottoa keskimäärin 1,6 %. Yksittäinen kunta voi arvioida verotuottomenetyksensä kertomalla vähennyksen lisäyksen määrän 505 euroa (n mk) ansiotulonsaajien lukumäärällä ja kunnan omalla tuloveroprosentilla. Veroäyrin käsitteestä luovutaan (HE 182/2001 vp) Vuoden 2002 alusta veroäyrin hinnan sijasta käytetään käsitettä tuloveroprosentti, jota on käytetty kuntalaissa jo vuodesta Veroäyrin käsitettä ei voida suoraan korvata kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen määrällä verojärjestelmässä viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneiden muutosten vuoksi. Verotettavalla tulolla tarkoitetaan tuloa, josta tulosta tehtävät vähennykset on vähennetty ja jonka perusteella määräytyy tulon perusteella maksettava vero. Tästä verosta tehdään vielä verosta tehtäviä vähennyksiä, kuten kotitalousvähennys ja alijäämähyvitys. Näiden vähennysten jälkeen määräytyvää maksuunpantavaa veroa verovelvollinen ei joudu maksamaan siltä osin kuin siihen sisältyy osinkotuloon liittyvää yhtiöveron hyvitystä. Veronsaajille tilitettävää todella maksettavaa veroa ei siten voida laskea kiinteänä prosenttina verotettavasta tulosta. Lainsäädännössä ei ole nykyisin käsitettä, jolla kuvattaisiin sitä veroa, joka verovelvollisen on maksettava ja joka tilitetään veronsaajille ja johon ei sisälly yhtiöveron hyvitystä. Eduskunnassa vireillä olevassa HE:ssä 182/2001 ehdotetaan säädettäväksi uusi verontilityslain 3 a, jonka mukaan tämä vero määritellään maksettavaksi valtion tulo- ja varallisuusveroksi, kunnallisveroksi, kirkollisveroksi ja yhteisöveroksi. Verotulot saatetaan yhteismitallisiksi esittämällä ne laskennallisina kunnallis- ja kirkollisveroina. Laskennallinen kunnallisvero saadaan maksettavasta kunnallisverosta kunnan tuloveroprosentin ja kaikkien kuntien maksettavilla kunnallisveroilla painotetun tuloveroprosentin avulla. Esimerkki: Maksettavaa kunnallisveroa vastaava verotettava tulo saadaan jakamalla kunkin kunnan maksettava kunnallisvero kunnan tuloveroprosentilla. Tuloveroprosentti maksettava kunnallisvero verotettava tulo Kunta A 17 % Kunta B 18 % Yhteensä Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 5

6 Painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti saadaan jakamalla koko maan maksettavien kunnallisverojen yhteismäärä niitä vastaavilla verotettavilla tuloilla. Esimerkissä on käytetty koko maan lukuna edellä esitettyä kahden kunnan lukua = 17,825 % Kunkin kunnan laskennallinen kunnallisvero saadaan jakamalla painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti kunnan omalla tuloveroprosentilla ja kertomalla näin saadulla suhdeluvulla kunnan maksettava kunnallisvero. Kunta A 17,825 % x = % Kunta B 17,825 % x = % Yhteensä Verotuskustannukset ja niiden jakaantuminen (HE 182/2001 vp) Verotuskustannuksilla tarkoitetaan verohallinnon menoja, jotka lasketaan valtion talousarviossa esitettyjen menojen perusteella tarkistettuna edellisen vuoden tilinpäätöksen tiedoilla. Vuonna 2001 kunnilta peritään verotuskustannuksia noin 100,6 miljoonaa euroa (n. 598 milj. mk). Vuonna 2002 kustannusten arvioidaan kasvavan noin 6 %. Veroäyriä käytetään perusteena säädettäessä verotuskustannusten jakautumista yksittäisten kuntien kesken. Yhtenä jaon perusteena on yksittäisen kunnan veroäyrien suhteellinen osuus koko maan kunnallisveroäyrimäärästä. Ennen yhteisöverouudistusta veroäyrien mukaisessa jaossa otettiin huomioon myös yhteisöjen veroäyrit. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnan saamia yhteisövero-osuuksia ei oteta jaossa huomioon. HE:een 182/2001 sisältyvän verohallintolain 11 :n muutosesityksen mukaan osuus verotuskustannuksista määräytyy ensi vuodesta alkaen laskennallisen kunnallisveron ja kunnan maksettavan yhteisöveron summan perusteella. Lisäksi tarkennetaan laskennassa käytettävän asukasluvun määrittelyä siten, että laskennassa käytetään perimisvuotta edeltävän vuoden alussa laskettua asukaslukua. Nykyinen sanonta, vuodenvaihteen asukasluku, voidaan käsittää tarkoittavan myös edellisen vuoden loppua. Esimerkiksi vuoden 2001 verotuskustannuksia laskettaessa käytetään asukaslukua. Ehdotettu muutos vaikuttaa jossain määrin kuntien keskinäisiin suhteisiin verotuskustannusten jaossa, koska jaossa otettaisiin nykytilasta poiketen huomioon myös kunnan saamat yhteisövero-osuudet. Muutoksen seurauksena niiden kuntien suhteellinen osuus kustannuksista nousisi, joiden yhteisöveron suhteellinen osuus on keskimääräistä suurempi. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

7 Kunnan tiedonsaanti yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteista paranee (HE 182 ja 179/2001 vp) Eduskunnan käsiteltävänä on parasta aikaa kaksi lainsäädäntöhanketta, joilla parannetaan kunnan tiedonsaantia yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteista. Yritystoimintaerää laskettaessa yhteisön verotustietona käytetään yhteisölle maksuunpantua veroa vähennettynä yhtiöveron hyvityksellä, eli sitä verojen määrää, joka yhteisölle todella tulee maksettavaksi (maksettava yhteisövero). Maksettava yhteisövero ei ole verotuksen julkinen tieto, joten sitä ei ole voitu sisällyttää kunnille meneviin yhteisöverotietoihin. HE:een 182/2001 sisältyvän verontilityslain 13 :n uuden 5 momentin mukaan verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon kunkin yhteisön maksettavasta yhteisöverosta siltä osin kuin jakoosuuksien laskennassa käytetty maksettava yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan. Tarkoituksenmukaisuussyistä tiedot rajoitetaan annettavaksi kunkin kunnan osalta koskemaan kustakin yritystoimintaerän laskentaryhmästä 50 suurinta yritystä. Kukin kunta saisi siis enimmillään tiedot 150 yrityksestä. Muiden kuntien osuutta kunta ei saa tietoonsa. Koska kyseiset verotustiedot eivät ole julkisia tietoja, niitä ei saa luovuttaa edelleen. Kuntakohtaisen yhteisöveron määrittelyssä käytetään myös tietoja yhteisöjen kuntakohtaisista henkilöstömääristä. Useammassa kuin yhdessä kunnassa toimivien yhteisöjen vero jaetaan niiden eri kunnissa olevien henkilökuntamäärien suhteessa. Voimassa olevan tilastolain mukaan tiedot monitoimipaikkaisen yhteisön tarkemmasta kuin yhteisön koko henkilökunnan määrästä ovat pidettävä salassa. HE:een 179/2001 sisältyvän tilastolain 17 :n muutoksen mukaan tieto kuntakohtaisesta henkilöstömäärästä säädetään julkiseksi ja kunnat saavat jatkossa tiedon käyttöönsä. Molemmat säännökset saatetaan voimaan vuoden 2002 alusta. Niitä sovelletaan jo verovuoden 2002 jako-osuuksiin, jotka määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen pohjalta. Puutteita vuoden 2000 veroehdotuksen verotustodistuksissa Verohallitus on tiedottanut seuraavista puutteista, jotka ovat ilmenneet vuoden 2000 veroehdotuksen mukana tulleissa verotustodistuksissa. Veroehdotuksen verotustodistuksen Verovelvollinen on käyttänyt omistamaansa asuntoa omana/perheensä vakituisena asuntona ruutuun on jäänyt tulostumatta rasti osalle suomenkielisistä veroehdotusasiakkaista. Verotustodistuksen Verotettavat pääomatulot kohtaan on tulostunut luku vain euromääräiseen sarakkeeseen; markka-sarake on jäänyt tyhjäksi osalta suomenkielisistä veroehdotusasiakkaista. Näillä seikoilla saattaa olla merkitystä erilaisista etuuksista päätettäessä silloin, kun etuus määritellään etuuden saajan esittämän verotustodistuksen perusteella. Jos etuus sitä vastoin määritellään verohallinnosta suoraan lähetettyjen tietojen perusteella, ko. puutteita ei esiinny. Verohallitus pyytää, että verotustodistuksia käyttävät viranomaiset ottavat puutteet huomioon. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 7

8 Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Sähköinen ilmoitus sujuvasti Internetin kautta Verohallinto suosittelee, että kunnat siirtyisivät antamaan ilmoituksia sähköisesti Internetin kautta. Sähköinen ilmoitus rinnastetaan paperilomakkeella annettavaan ilmoitukseen. Kuntien valvontailmoitusten antaminen Internetin kautta on ollut mahdollista jo pidemmän aikaa ja monet kunnat ovat sitä käyttäneetkin. Ilmoituksen antaminen Internetin kautta on turvallista, koska tietojen välitys on suojattu. Mitä hyötyä sähköisestä ilmoittamisesta on? Sähköinen ilmoittaminen yksinkertaistaa ja nopeuttaa ilmoitusten antamista. Käsityö ja virhemahdollisuudet vähenevät sekä ilmoituksen antajalla että vastaanottajalla. Mitkä ilmoitukset kunta voi antaa sähköisesti? Kunnat voivat antaa Internetin kautta sähköisesti ilmoituksia verohallinnolle, tullille, eläkelaitoksille ja eräille muille tahoille. Kunnat voivat antaa verohallinnolle Internetin välityksellä seuraavat ilmoitukset: - valvontailmoitukset - vuosi-ilmoitukset - verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt. Ilmoituksen antaminen WWW-lomakkeella Valvontailmoituksen ja vuosi-ilmoituksen tiedot voidaan syöttää käsin sähköiselle www-lomakkeelle ja lähettää ne verohallinnolle. Jos kunnalla on muutamia palkansaajia, vuosi-ilmoituksen voi vähällä vaivalla antaa wwwlomakkeella. Ilmoituksen antaminen tiedostosiirtona Palkanlaskentaohjelmistojen avulla tietoja voi lähettää sähköisesti suoraan sovelluksesta tiedosto-muodossa. Kunta voi helpoimmin aloittaa niistä ilmoituksista, jotka se saa suoraan palkanlaskenta-ohjelmasta. Vuosi-ilmoitustiedosto voidaan antaa sähköisesti palkanlaskentaohjelmiston avulla. Jos vuosi-ilmoitus on aiemmin annettu levykkeellä tai mg-nauhalla, sama vuosi-ilmoitustiedosto voidaan antaa sähköisesti TYVI-operaattorin välityksellä. Tiedostosiirto sopii erityisesti kunnille, joilla on paljon palkansaajia. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

9 Verokorttitietojen suorasiirto TYVI-operaattorin välityksellä Verokorttitietojen suorasiirtopyyntö voidaan tehdä TYVI-operaattorin välityksellä. Pyyntötiedosto saapuu sähköisesti Verohallitukseen. Verohallitus palauttaa työntekijöiden verokorttitiedoilla täydennetyn tiedoston pyytäjälle sähköisesti TYVI-operaattorin välityksellä. Milloin ilmoitus on annettu Sähköisessä ilmoittamisessa noudatetaan aivan samoja määräpäiviä kuin paperi-ilmoittamisessa. Sähköinen ilmoitus katsotaan saapuneeksi verohallintoon silloin, kun se on saapunut operaattorille. Asiakas saa myös automaattisesti sähköisen kuittauksen kaikista sähköisistä ilmoituksistaan. Mitä palvelu maksaa TYVI-ilmoittaminen on joidenkin palvelujen osalta maksutonta. Osa palveluista on operaattorikohtaisesti kuitenkin maksullista. Kuinka aloitan sähköisen ilmoittamisen? Kun sähköiseen ilmoittamiseen siirrytään, ensimmäiseksi on tilattava TYVIoperaattorilta käyttäjätunnus ja salasana. Uuden käyttäjän on valittava sopiva TYVI-operaattori. Operaattorien palveluihin ja palvelumaksuihin voi tutustua operaattoreiden Internet-sivuilla: Elma Oyj: tyvi.elma.net Sonera Oyj: tyvi.sonera.net Suomen Posti Oyj: tyvi.posti.net TietoEnator Oyj: Käyttäjätunnushakemus täytetään ja lähetetään eteenpäin TYVI-operaattorin Internet-sivulta. Kun verohallinto on hyväksynyt tunnuspyynnön, hakija saa postissa kirjeen, jossa on käyttäjätunnus ja salasana. Sen jälkeen ilmoituksia voidaankin jo antaa. Ilmoituksia voidaan antaa myös Meritan Solo Internetin kautta, jolloin TYVI-palvelun käyttö tapahtuu Solo-tunnuksilla. Lisätietoja TYVI-operaattoreista saa verohallinnon Internet-sivuilta: Lisätietopyynnöt voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: Vuoden 2001 laina- ja korkotietojen ilmoittaminen verohallinnolle Verohallinnon Internet-sivuilta löytyvät ohjeet kunnille vuoden 2001 lainaja korkotietojen ilmoittamisesta. Ohjeet löytyvät osoitteesta: Lisätietoja: Tekniset kysymykset: Verohallitus/Jyrke Veijalainen, puh. (09) Muut asiat: Verohallitus/Raija Myllys-Kauppinen, puh. (09) Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001 9

10 Arvonlisäveroasioita KHO:2001:49 Arvonlisävero - Palvelun oma käyttö - Henkilöstöruokailu - Luontoisetu Kun työnantaja ei veloittanut työntekijöiltään henkilöstöruokalassa tarjotuista aterioista korvausta, vaan ravintoedun raha-arvo luettiin työntekijöiden palkaksi veronalaisena luontoisetuna, työnantajan oli suoritettava henkilöstöruokalatoiminnasta arvonlisäveroa oman käytön verotusta eikä palvelun myyntiä koskevien säännösten mukaan. Arvonlisäverolaki 22 ja 25 a Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p.(09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Laskennallinen palautus Hallituksen esityksessä (HE 130/2001) arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnille ja kuntayhtymille myönnetään palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle annetusta tuesta ja avustuksesta. Palautuksen suuruus on 5 prosenttia hankintahinnasta ja se vastaisi yksityiseltä sektorilta ostettujen palvelujen hintaan keskimäärin sisältyvää piilevää arvonlisäveroa. Laskennallinen 5 prosenttiyksikön palautuksen kunta ja kuntayhtymä saa siten 1) arvonlisäverolain 34 ja 36 :ssä tarkoitettujen verottomien terveyden ja sairaanhoitopalvelujen sekä hoitoon liittyvien palvelujen ja tavaroiden ostosta sekä mm. sairaankuljetuksista ja tutkimus- ja laboratoriopalveluista, 2) 37 :ssä tarkoitettujen verottomana sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden ostosta, 3) kunnan tai kuntayhtymän ao. toiminnan harjoittajalle toimintaa varten antamasta tuesta ja avustuksesta, sekä 4) ao. verottomina hankittujen tavaroiden yhteisöhankinnasta ja maahantuonnista. Palautusoikeus koskee hallituksen esityksen perustelujen mukaan myös kunnan omaa hallintoa varten tehtäviä hankintoja kuten esim. työterveydenhuoltopalvelujen ostoa kunnan henkilökunnalle. Palautusta ei saada 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

11 1) kunnalta tai kuntayhtymältä tehdyistä hankinnoista eikä kunnalle tai kuntayhtymälle annetusta tuesta tai avustuksesta, 2) työsuhteen perusteella maksetuista korvauksista, eikä 3) yksityishenkilölle annetusta tuesta tai avustuksesta. Palautus lasketaan verottomana hankitusta ostopalvelusta tai tavarasta tulleen laskun loppusummasta. Jos esimerkiksi palvelun ostohinta olisi euroa, euroa kirjataan menoksi ja 500 euroa palautussaatavaksi verovirastolta. Em. verottoman palvelun tai tavaran myyjälle tulee velvollisuus antaa tosite kunnalle tai kuntayhtymälle luovuttamistaan verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä palveluista. Myyntitositteeseen on tehtävä verottomuutta osoittava merkintä. Nykyisin tositteenantovelvoite koskee vain verovelvollisia myyjiä. Laskennalliseen veroon sovelletaan samoja menettelysäännöksiä kuin normaalisti vähennysten ja palautusten osalta eli kunnat ilmoittavat laskennallisen veron kuukausittain veroilmoituksissaan. Kunnan on lisäksi ilmoitettava verovirastolle kalenterivuodelta palautuksena saatavien laskennallisten verojen yhteismäärä viimeistään kalenterivuotta seuraavan toisen kuukauden loppuun mennessä siltä osin kuin tietoja ei ole aikaisemmin ilmoitettu. Verohallitus tulee ohjeistamaan laskennallisen palautuksen käytännön toteuttamisesta. Tiedotamme asiasta lisää heti, kun Verohallitus on antanut omat ohjeensa. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p.(09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2002 Yleistä Vuoden 2002 valtionosuudet on tarkistettu täysimääräisiksi jälkeenjääneisyyden osalta. Indeksitarkistus on tehty 1,5 prosentin mukaan eli puolella täydestä määrästä. Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on pienennetty niin, että valtionosuuksissa mukana olevat arvonlisäverot on vähennetty. Tiedot perustuvat valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 Verotulotasaus Kuntien verotulotasauksesta on tehty uusi kuntakohtainen laskelma (sisäasiainministeriö ) Laskelma löytyy Kuntaliiton Internet- sivuilta osoitteesta: asiakohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2002 valtionosuudet. Laskelmassa on xls-taulukkona lopulliset tiedot kunnallisverotuksen ansiotulojen äyrimääristä (Verohallitus ) Lisäksi kiinteistöverotuksessa on otettu omaksi ryhmäkseen yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjien verotusarvot ja niistä laskettu keskimääräinen kiinteistöveroprosentti (KiinteistöveroL 13 a ). Kunnan yhteisöveron jako-osuus on sama kuin päivätyssä laskelmassa (vuoden 1999 jako-osuus) ja kuntien yhteisöveron tuottoarvio 24,9 päivätyn laskelman mukainen (16,34 mrd. mk). Verotulotasauslaskelma tehdään ilman Ahvenanmaata. Verotulotasauksen määrä on ilmoitettu myös euroina (1 000 ). Muut laskelman ( ) perusteet ovat seuraavat: - v alun asukasmäärä (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,66 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,68 (prosenttiluku päivitetty ) - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,48 - laskennallinen verotulo 2 666,79 /as ( mk/as) - tasausraja (90 %) 2 400,04 /as ( mk/as) Vuoden 2002 alusta verotulotasauksen ns. 15 prosentin kattosääntö poistuu. Kattosäännön poistamisesta kertyvät varat ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin aiemmin esitetyn mukaisesti (lisää Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Uudenkaupungin ja Salon tasausvähennystä yhteensä 571 mmk verrattuna tehtyyn laskelmaan). Verotulotasaus voidaan laskea lopullisesti vasta, kun vuoden 2000 verotus on valmistunut vuoden lopulla, joten muutokset ovat vielä mahdollisia. Arvio vuodelta 2000 maksuunpantavasta kuntien yhteisövero-osuudesta on noussut merkittävästi. Maaliskuussa tuoton arvioitiin olevan mrd. markkaa, kun sen arvioitiin esitetyssä laskelmassa olevan mrd. markkaa. Kuntaliiton verotuloennuste on päivitetty ja nähtävissä www-sivuilla. Yhteisöveron tuoton kasvu arvioidusta nostaa tasausrajan markasta markkaan. Syyskuun alussa tasausrajaksi arvioitiin mk. Yhteisöveron tuottoarvion tarkistus tuolloin nosti tasausrajaa vielä hieman syyskuun alun tilanteeseen verrattuna (laskelma ). Tasausraja nousi kunnallisverotuksen äyrimääristä saatujen viimeisten tietojen perusteella markasta markkaan (laskelma ). Aiemmat 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

13 kuntakohtaiset laskelmat verotulotasauksesta ovat nähtävissä www-sivuilla (sisäasiainministeriö ja ). Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Jäljempänä esitettyihin valtionosuuksiin verotulotasausta ei ole kohdistettu. Lisätiedot: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen määrä on 27,9 euroa (165,8 mk) asukasta kohti. Syrjäisyyden ja saaristoisuuden painoa lisätään yleisen valtionosuuden sisällä pienentämällä keskimääräistä euromäärää. Tähän käytetään 19 miljoonaa euroa (113 mmk). Esitys: Voimassaoleva: - syrjäisyys: 6 x 27,9 (syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi) 3 x keskim. määrä 5 x 27,9 (syrjäisyysluku 1,00-1,49) 2 x keskim. määrä 3 x 27,9 (syrjäisyysluku 0,50-0,99) 1,5 x keskim. Määrä - saaristo 6 x 27,9 (puolet väestöstä ilman tieyhteyttä) 3 x keskim. määrä 3 x 27,9 (muut saaristokunnat) 1,5 x keskim. määrä 1,5 x 27,9 (saaristo-osakunnat saaristossa asuvista) 0,75 x keskim. määrä Yleisen valtionosuuden ennakkotiedot kuntakohtaisesti on esitetty oheisessa excel-taulukossa. Laskelmat eivät sisällä verotulotasausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteet on tarkistettu työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimien vahvistamisen takia. Kertoimien muuttumisesta seuraa, että vanhimman ikäryhmän sosiaalihuollon kustannus nousee kaksi senttiä ja terveydenhuollon yhden sentin. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus laskee 8 senttiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävät asukaskohtaiset ja muut perusteet tarkistettuina ovat seuraavat: Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto euroa/as. mk/as. euroa/as. mk/as. 0-6 v , , v. 296, , v. 555, , v , , yli 85 v , , euro/as. mk/as. Sairastavuuden mukaan 257, Työttömien mukaan 380, Työttömyysasteen mukaan 34, Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 1 557, Työttömyysprosentti 12,9 % Asukasluku vuodenvaihteessa 1999/2000 Valtionosuusprosentti 25,3 % Valtionosuusprosenttia on kuluvasta vuodesta korotettu 1,1 prosenttiyksikköä osin ns. Sailaksen paketin ja osin eduskuntaryhmien sopiman lisäyksen perusteella. Esitetyistä euromääristä arvonlisäverot on vähennetty. Kuluvan vuoden määriä on likimäärin korotettu 3 %. Sosiaalihuollon kahden vanhimman ikäryhmän painoa on lisätty, korotus noin 9 %, samoin terveydenhuollon noin 5 %. Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on noin 3 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti korjataan lopullisten vuoden 2000 verotustietojen mukaisiksi, koska verotulotasauksen viittä kuntaa koskeva kattosäännön poistumisesta johtuva tasausvähennyksen muutos tarkentuu. Työssäkäynti- (päivähoito) ja sairastavuuskertoimet on tarkistettu ja valtionosuudet laskettu vuodelle 2002 kuntakohtaisesti tarkistettujen kertoimien mukaan (päivitetty ). Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävämuutokset ja niiden lisäykset on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevissa määrissä ja lisätyt rahoitusvastuut eräissä asioissa kunnan asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa. Edellisten määrien ja perusteiden mukaiset kuntakohtaiset ennakkotiedot valtionosuuksista on esitetty tarkistettuina oheisessa excel-taulukossa. Laskelmat eivät sisällä verotulotasausta. Tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksista ja niiden perusteista lähetetään erikseen (mahdollisesti joulukuussa) Kuntaliiton yleiskirje, 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

15 kun maksuja koskevat lakien muutokset (HE:t 187/2001 ja 188/2001) ja asetuksen muutos on vahvistettu. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Sinikka Huhtala p. (09) , ; asiakasmaksut Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida tässä vaiheessa esittää kuntakohtaisia laskelmia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuslaskelmat saadaan vasta loppuvuodesta, kun syyskuun 20 päivänä toteutetun tietojen keruun perusteella on laskettu kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat. Yksikköhinnat vahvistetaan marraskuun loppupuolella. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 65 kumotaan, minkä johdosta yksikköhintojen jälkeenjääneisyys poistuu. Kuitenkin kuntien valtionosuutta vähentävät julkisten menojen vuosina toteutetut säästöt (valtionosuusleikkaukset) säilyvät edelleen (rahoituslain 9 ). Vähennys opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta säilyy ja on ensi vuonna noin 3,4 mrd. markkaa (665 mk/asukas). Valtionosuusperusteisiin tehdään 1,5 prosentin indeksitarkistus (puolet täydestä määrästä). Lisäksi perusopetuksen ja lukion yksikköhintoja korotetaan opettajien eläkemaksun nousun takia. Korotukset tehdään vuoden 1999 kustannuspohjaan, jolloin eläkemaksut ja indeksikorotukset tehdään kolmelta vuodelta. Kunnan laskennallisten kustannusten ja rahoituksen (valtionosuuden) määrään vaikuttavat oppilasmäärien vähennykset ja lisäykset. Esim. kuntayhtymien ammatilliseen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen oppilasmäärien kasvu nostaa kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta. Kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä luovutaan vuoden 2002 alusta lukien. Kuntien menojen vähentyminen kuitataan tuloja vähentämällä. Enin osa kuitataan yhteisöverosta ja loput valtionosuuksista. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia vähentävä osuus on noin 540 mmk. Valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan vielä vuonna 2002 arvonlisäverollisina, mutta kuntien ja kuntayhtymien maksatuksessa arvonlisävero vähennetään yksikköhintaryhmäkohtaisesti. Vuodesta 2003 alkaen hinnat vahvistetaan ilman arvonlisäveron osuutta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhinnat säilyvät arvonlisäveron sisältävinä jatkossakin. Vuonna 2002 yksikköhintoihin sisältyy arvonlisävero entiseen tapaan (esim. Steiner-koulut). Vuodesta 2003 yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron takia. Korotus tehdään prosenttimäärällä, joka vastaa mainittujen koulutuksen järjestäjien arvonlisäverojen osuutta verottomista kustannuksista eri koulutusmuodoissa. Opettajien eläkemaksu nousee ensi vuonna täyteen määräänsä, ennakollisesti keskimäärin 20,3 prosenttiin. Yksikköhinnoissa eläkemaksu otetaan huomioon keskimääräisenä. Opettajien eläkemaksua on selostettu tarkemmin Kuntatalous-tiedotteessa nro 4/2001. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa excel-taulukossa. (Valtioneuvoston asetus 834/2001; annettu ). Nämä yksikköhinnat sisältävät vielä arvonlisäveron. Rinnalla on esitetty arvio arvonlisäverottomasta yksikköhinnasta ja arvio siitä, kuinka paljon nykyistä arvonlisäverollista yksikköhintaa on prosentteina nostettava kuluvaan vuoteen verrattuna, jotta päädytään vuoden 2002 arvonlisäverottomaan yksikköhintaan. Taulukossa on esitetty myös taiteen perusopetuksen, teatterin, orkesterin, museon, kulttuuritoimen, liikuntatoimen ja nuorisotyön yksikköhinnat. Valtionosuus maksetaan kunnille ja kuntayhtymille jo lukien ilman arvonlisäveroa. Tästä syystä yksikköhinnan alennus prosentteina on seuraava: - perusopetus 2,84 - esiopetus 2,84 - lukio 2,09 - ammatillinen perusk. 4,20 - oppisopimus, perusk. 4,20 - ammattikorkeakoulu 4,38 - taiteen perusopetus * tuntikohtainen 1,28 - kansanopistot 5,00 - kansalaisopistot 1,92 - kirjastot 3,45 Kirjastojen ja kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen mukaiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa excel-taulukossa. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutusalakohtaisten yksikköhintojen porrastuksia koskevat tiedot puuttuvat vielä. Tiedot päivitetään Kuntaliiton Internet-sivuille asiakohtaan vuoden 2002 valtionosuudet heti, kun ne saadaan. Koska vuoden 2002 tasauskertoimia ei vielä ole, on arvion pohjana apuna käytettävä kuluvan vuoden kertoimia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottaa 6VOS raportin käyttäminen apuvälineenä. Valtionosuuden laskukaavat (esim. perusopetus) eivät muutu. Niitä käytettäessä on saatuun yksikköhintaan lisättävä korotus tästä vuodesta ensi vuoteen (esim. perusopetus 8 prosenttia). Liitteenä on 6VOS laskelman rakenne, josta poimitaan kunnan ylläpitämät toiminnan osat. Perusopetuksen laskukaavat ja tunnusluvun laskenta eivät muutu ja ne on tarkistettavissa oheisista liitteistä samoin lukion yksikköhinnan laskentaperusteet. Vuoden 2002 tasauskertoimia ei ole vielä käytettävissä. Tarkemmat ohjeet esim. kuluvan vuoden yksikköhintojen laskemisesta löytyvät opetushallituksen Internet-sivuilta: vuoden 2001 ohjeet ja keskimääräiset yksikköhinnat vuonna Vuoden 2002 yksikköhintojen laskentaperusteet samoin kuin vahvistetut yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen sivuilta marraskuun lopulla. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

17 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus nousee arvion mukaan noin 9,6 prosenttia. Hyvin alustava vahvistamaton rahoitusosuuslaskelma (ilman arvonlisäveron osuutta) on seuraava: mrd. euroa mrd. mk - laskennalliset kustannukset 5,28 31,37 - kuntien osuus 43 % 2,27 13,49 - investointilisä 0,05 0,32 2,32 13,81 euroa/as. mk/as. > asukasta kohti 450, kuljetus ja lisäkoulutus luvun säästöt alv:n vähennys ennen v verollisina tehdyistä investointipäätöksistä 0, Koska rahoitusosuuslaskelma perustuu vielä valtion talousarvioesitykseen, on varauduttava sen muuttumiseen. Asukaskohtainen rahoitusosuus saataneen joulukuun puoleenväliin mennessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Päivi Rajala p. (09) , Valtion vuoden 2002 budjettiin liittyviä lakiesityksiä Liitteenä 7 kooste keskeisimmistä valtion vuoden 2002 budjettiin ja kuntatalouteen liittyvistä hallituksen esityksistä eduskunnalle. Korostamme, että kyseessä ovat hallituksen esitykset, jotka ovat eduskunnan käsiteltävänä, joten niihin voi tulla muutoksia. Hallituksen esitykset löytyvät eduskunnan Internet-sivuilta, osoitteesta: Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntouttavan työtoiminnan kirjanpidollinen käsittely Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä on tullut voimaan Lain tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy. Tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleiden edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistää heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Kuntouttavaa työtoimintaa on selostettu tarkemmin mm. Kuntaliiton yleiskirjeessä 11/80/2001 ( ) ja Perusturva-tiedotteessa 3/2001. Lisäksi asiaa on selostettu sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteessa sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön julkaisussa; Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja. Käsikirja löytyy sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Kirjanpidollinen käsittely/kustannusten kohdistaminen Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnan tehtävä. Eduskunta on edellyttänyt, että kuntouttavan työtoiminnan kustannusten kehitystä seurataan, joten kirjanpito on järjestettävä kunnassa siten, että seuranta on mahdollista. Kuntouttava työtoiminta merkitään talous- ja toimintatilastossa tehtäväluokkaan 290 Muu sosiaali- ja terveystoimi. Kuntouttavalle työtoiminnalle on kunnassa syytä avata oma kustannuspaikka tai tehtävä tms.; Kuntouttava työtoiminta tai kustannukset kohdistetaan esimerkiksi tehtäväkoodin tai muun vastaavan avulla ao. toiminnalle. Kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvat kustannukset voidaan kohdistaa ao. tehtävälle joko suoraan, sisäisenä laskutuksena tai niin sanottuina vyörytyserinä. Kuntouttavan työtoiminnan kustannusten seuranta aiheuttaa täydennystarpeita kunnan tililuettelo-malliin sekä taloudesta ja toiminnasta kerättäviin tietoihin. Liitteenä 8 korjaukset Kuntaliiton tililuettelomalliin sekä luonnos Talous- ja toimintatilaston luokitusmuutoksiksi. Verotulojen kirjaamisesta Kuntajaoston tuloslaskelman laatimisesta antaman yleisohjeen mukaan verotuloja kirjattaessa otetaan huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle ja aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Muutettua kirjaamisperustetta on noudatettu vuoden 2000 tilinpäätöksestä alkaen. Verotulojen kirjaamista on seikkaperäisemmin selostettu kuntatalous -tiedotteissa numeroissa 7/2000 ja 1/ Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001

19 Joulukuussa 2001 lasketaan uudet kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet verovuosille 2000, 2001 ja Uudet jako-osuudet otetaan todennäköisesti käyttöön tammikuussa Tällöin oikaistaan näiltä verovuosilta kunnille jo tilitetyt määrät vastaamaan uusia jako-osuuksia. Verovuosille 2000 ja 2001 kohdistuvat oikaisut on kuntajaoston ohjeen mukaan otettava huomioon vuoden 2001 tilinpäätöksessä. Kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet verovuodelle 2001 tarkistetaan vielä kerran vuodenvaihteessa 2002/2003 kun vuoden 2001 verotus on valmistunut. Tämän jälkeen ei syntyne tilannetta, jolloin yhteisöveron osalta kuntajaoston edellä mainittua kirjausohjetta tulisi soveltaa. Verovuodelle 2002 vahvistettavat jako-osuudet ovat lopullisia. Siten verovuodesta 2002 lähtien tilitettäviä määriä ei oikaista enää jälkikäteen. Kunnallisveron verovuoden 2001 jako-osuudet tarkistettaneen joulukuussa 2001 tehtävässä tilityksessä. Jos oikaisu jostain syystä siirtyisi tammikuun 2002 puolelle, otetaan oikaisu huomioon vuoden 2001 tilinpäätöksessä vastaavalla tavalla kuin yhteisöveron osalta. Korjaus julkaisuun Kunnan ja kuntayhtymän kirjanpito-ohjeet, Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2001 sivulle 58 Julkaisun sivulle 58 tuloslaskelman lukuun 5.1 Verojen kirjaamisperusteet on jäänyt korjaamatta kuntajaoston tekemä muutos verotulojen kirjaamisperusteisiin. Tällöin lukuun lisättiin uusi neljäs kappale: Verotuloja kirjattaessa otetaan huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle tai aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Samalla poistettiin luvun viimeinen kappale. Täydennys on oikeana Kuntaliiton Internet-sivulla yleisohjeessa kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelman laatimisesta s. 14. Muutoksesta on aikanaan tiedotettu mm. Kuntatalous -tiedotteissa 7/2000 ja 1/2001. Pahoittelemme tapahtunutta. Euro ja kirjanpito Vuoden 2001 tilinpäätös Viimeinen markkamääräinen tilinpäätös tehdään päättyvältä tilikaudelta. Lähtökohta on, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2001 tilinpäätöksen markkamääräisenä. Estettä ei kuitenkaan ole myöskään sille, että tilinpäätös vuodelta 2001 laadittaisiin euroissa. Vuoden 2001 taloustilaston tiedot annetaan markkamääräisenä. Jos kuitenkin kunta tai kuntayhtymä laatii vuoden 2001 tilinpäätöksen euromääräisenä, niin tilastotiedotkin voi antaa euroissa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 Jos kunta tai kuntayhtymä on siirtynyt euron käyttämiseen juoksevassa kirjanpidossaan (tai kirjanpidon yksittäisissä osissa) kesken vuoden 2001 tilikautta, niin juoksevaa kirjanpitoa ei tarvitse muuntaa euromääräiseksi takautuvasti aikaisemmalta osalta tilikautta (KILA 1640/2000). Siirtyminen on kuitenkin varmennettava täsmäytyksin. Täsmäyttämisessä mahdollisesti ilmenevät vähäiset erot saadaan kirjata erilliselle tasetilille (Menojen selvittelytili, kts. alla), joka tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman muissa kuluissa myös silloin, kun erojen kokonaismäärä on positiivinen. Euroon siirtyminen vuodenvaihteessa 2001/2002 Tilinpäätös on laadittava euromääräisenä tilikaudesta 2002 alkaen. KILA on lausunnossaan 1632/2000 todennut, että juokseva kirjanpito saadaan pysyttää markkamääräisenä, kunnes vuoden 2001 tilinpäätös on vahvistettu. Kunnassa ja kuntayhtymässä em. lausuntoa on perusteltua tulkita siten, että tilinpäätöksen vahvistamisella tarkoitetaan sitä ajankohtaa, kun hallitus on allekirjoittanut vuoden 2001 tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen allekirjoituksen jälkeen juokseva kirjanpito on muunnettava euromääräiseksi kuluvalta tilikaudelta (tilikaudelta 2002) kokonaisuudessaan. Edellä mainittu menettely ei saa estää kirjanpitoon perustuvien ilmoitusten tekemistä viranomaisille euromääräisenä alkaen. Niin ikään mm. kunnan asiakkailleen ja työntekijöilleen antamien laskujen ja muiden tositteiden tulee olla euromääräisiä lukien. Mm. arvonlisäveron kuukausi-ilmoitus ja arvonlisäveron ennakkopalautushakemus saadaan viimeisen kerran antaa markoissa helmikuussa 2002 (jolloin annetaan joulukuun 2001 alv-tiedot). Pyöristyserot kirjanpidossa Markat muunnetaan euroiksi ja päinvastoin kiinteän muuntokurssin avulla. Rahayksikkömuunnossa syntyy todennäköisesti myös pyöristyseroja. Muunnossa syntyneet vähäiset erot saadaan olennaisuuden periaate huomioiden kirjata tilikauden aikana yhdelle tasetilille, joka tilinpäätöksessä esitetään muissa kuluissa myös silloin, kun erojen kokonaismäärä on positiivinen. Tasetiliä käytetään siis vain tilikauden aikana, tilinpäätöksessä tilin saldo siirretään muihin kuluihin. Luonteensa puolesta tili soveltuu parhaiten ryhmään Vaihtuvat vastaavat, Lyhytaikaiset saamiset/ Muut saamiset/ Menojen selvittelytili, jonka alle voi halutessaan avata oman selvittelytilin. Pyöristyserojen kirjaaminen tasetilin kautta on vapaaehtoista, erot voi kirjata myös suoraan tuloslaskelman muihin kuluihin. Avaavan taseen 2002 saldojen muuntamisesta johtuvat erot Kun esimerkiksi myynti- tai ostoreskontran tiedot muunnetaan euromääräiseksi lasku laskulta, mutta taseen saamis- tai velkatilit muunnetaan saldotietoina, niin muuntoeroa voi syntyä. Avaavan taseen yksittäisten tilien muuntaminen euroiksi saattaa aiheuttaa pyöristyksistä johtuvaa eroa myös vastaavaa- ja vastattavaa- puolen loppusummien välillä. Tällaiset avaavan taseen muunnosta johtuvat pyöristyserot voidaan kirjata edellä mainitulle selvittelytilille ja vuoden 2002 kirjanpitotapahtumana tuloslaskelman muihin kuluihin. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2001