Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta. Päivikki Ritala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta. Päivikki Ritala"

Transkriptio

1 Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta Päivikki Ritala Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Taideosasto 2000

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN ENSIMMÄINEN VAIHE TUTKIMUKSEN TOINEN VAIHE KUVATUT YRITYKSET Kanniston kotieläintila (liite 2) Kuralan kartanotila (liite 3) Matkailumaatila Myllyniemi (liite 4) Rymättylän Herrankukkaro (liite 5) HAASTATTELUKYSYMYSTEN ANALYSOINTI VANHANAIKAISUUDEN TEEMA LUONNONMUKAISUUDEN TEEMA MODERNIN TEEMA HERRANKUKKARO Yleisilme Materiaalin käyttö Luonnon ja taiteen liitto Esteettisyys ja ekologia LÄHTEET Painamattomat lähteet LIITTEET (5 KPL)... 12

3 3 1. JOHDANTO Matkailu ja ympäristövastuullisuus Matkailu on tällä hetkellä yksi maailman laajimmista ja nopeimmin kasvavista elinkeinoista. On selvää, että näin suuren elinkeinon ollessa kyseessä ympäristövastuullisuus alkaa olla välttämättömyys sekä luontoon suuntautuvan matkailussa että muussa matkailuyrittäjyydessä. Kestävän kehityksen periaatteita voidaan soveltaa kaikkeen matkailutoimintaan: kestävä matkailukehitys on prosessi, joka sisältää koko matkailuyrittämisen niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, psykologinen ja ekologinen kestävyys alueella säilyy. Matkailijoiden viihtyvyys ja paikallisten tahojen mukanaolo kaikessa suunnittelussa sekä paikallisyhteisöjen hyötyminen matkailusta ovat myös kestävän matkailun kriteerejä. Myös tuotteiden ja toimintojen elinkaarianalyysi pitäisi arvioida. 1 Luonnollista on, että kestävyyden kriteerien arviointi vaihtelee paikan mukaan: matkailun suunnitteleminen herkästi haavoittuvalle alueelle Alpeille on erilaista kuin uuden matkailuympäristön luominen suomalaiseen matkailuympäristöön. Ympäristöjohtaminen ja laatujohtaminen kytketään yhteen jo monissa suomalaisissakin matkailuyrityksissä: ympäristöasioista huolehtiminen nähdään laadun osatekijänä. Suomessa on tehty viime vuosien aikana useita matkailuun liittyviä ympäristövastuullista projekteja. Tähän tutkimukseen osallistuneiden matkailuyrittäjien motiivina ympäristöasioista huolehtimiseen oli oma asenne halu toimia luontoa ja ympäristöä säästävästi; samoin asiakkaiden (varsinkin keskieurooppalaisten) ympäristötietoisuus sekä lakien ja asetusten antamat määräykset. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millä tavalla ekologisuus on esillä ja visuaalisesti näkyvillä sellaisissa yrityksissä, joiden toiminnassa ympäristöasiat ovat tärkeällä sijalla. Kaikki neljä kuvattua yritystä pyrkivät myös enemmän tai vähemmän tietoisesti luomaan ekoimagoa. 2 Mitä on tällaisten yritysten ekoestetiikka ja mihin se perustuu? Mitkä ovat siinä toistuvia yhteisiä teemoja tai aiheita? Tutkimus liittyy Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Designstudio hankkeeseen, jonka yhtenä osa-alueena on suomalaisten matkailuyritysten toiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli myös saada aineistoa kirjoittajan ekologista estetiikkaa (ekomuotoilun estetiikkaa) koskevaa väitöskirjaa varten. 2. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin seitsemälle matkailualan yritykselle kyselylomake (liite 1), jonka tarkoituksena oli lähinnä kartoittaa luontomatkailupalveluja tarjoavien yritysten toimintatapa sekä niiden yleinen lähestymistapa ympäristöasioihin. Kysymyksillä haluttiin saada myös tuntuma siihen, mikä on luontoarvojen ja esteettisten seikkojen merkitys yrityksen toiminnassa. Yritykseen tutustuminen tällä tavoin etukäteen helpotti myös orientoitumista itse kuvaukseen paikanpäällä. 15:sta kysymyksestä 5 oli avointa kysymystä ja 7 strukturoituja eli vastausvaihtoehdot olivat valmiina. Koska tutkimuksen teemana oli ekoestetiikka, kaikki tutkimuksen yritykset valittiin niiden ekologisten arvojen korostamisen ja ympäristömyötäisen toiminnan perusteella. 1 Borg 1997, 7-8. Saarinen & Järviluoma (toim.) Tosin mainonta painottui kaikilla yrityksillä enemmänkin suusta suuhun markkinointiin, kuin painettuun sanaan ja kuvaan, joten varsinaisesta imagonluomisesta (muuten kuin) mainonnan avulla ei juurikaan voida puhua.

4 4 Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta mukana Vihreä Kirja projektissa, joka on Varsinais- Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla v toteutettu luontomatkailun kehittämishanke. Projektiin kuuluneissa yrityksissä on tehty ympäristötarkastus toimenpide-ehdotuksineen ja kukin yritys on sitoutunut omaan ympäristöohjelmaansa, ts. sitoutunut kehittämään omaa toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. 3 Kyselyyn vastanneista yrityksistä neljällä yrityksellä oli ympäristöohjelma valmiina ja toiminnassa, kahdessa yrityksessä sitä oltiin parhaillaan tekemässä. Yritysten halukkuus olla mukana tutkimuksessa varmistettiin etukäteen puhelimitse, joten vastausprosentti kyselylomakkeisiin oli 100. Kysymykset lähetettiin postissa tai faxilla ja vastaukset kysyttiin puhelimitse. Kysymysten testausta varten kysymyslomake lähetettiin ensin siikajokelaiselle Törmälän maatilamatkailutilalle. Vastausten perusteella kysymyssarjasta poistettiin yksi kysymys ja toista täsmennettiin. 3. Tutkimuksen toinen vaihe Tutkimuksen toiseen vaiheeseen valittiin seitsemästä matkailuyrityksestä neljä. Kohteet valittiin kyselyhaastatteluun osallistuneesta yrityksestä niin, että ne edustavat tyypeiltään erilaisia matkailuyritysmuotoja sekä erilaisia ympäristöjä. Myös matkailuyrittäjien kiireet sekä paikan sijainti vaikuttivat valintaan. Visuaalisen aineiston keräämiseksi neljän yritysten rakennettua ja esineympäristöä kuvattiin digitaalikameralla. Kustakin yrityksestä otettiin keskimäärin 50 kuvaa. Palveluympäristöjen erilaisuudesta huolimatta yritysten visuaalisissa ratkaisuissa toistuivat usein samat teemat. Tarkemman analyysin kohteeksi on tässä tutkimuksessa otettu Rymättylän Herrankukkaro, jonka esineympäristö sekä varsinkin rakennusratkaisut poikkesivat muista. 4. Kuvatut yritykset 4.1 Kanniston kotieläintila (liite 2) Kanniston kotieläintila Alastarolla on maatila, jossa harjoitetaan luonnonmukaista peltoviljelyä sekä karjanhoitoa. Erityisesti perhematkailijoille suunnattu tila on ympärivuotinen maatilamatkailu- ja leirikoulupaikka. Tilalla on runsaasti kotieläimiä, mm. erirotuisia hevosia, poneja ja lehmiä, aasi, vuohia, poroja, lampaita, kaneja, ankkoja ja riikinkukko. Eläinten hoitamiseen saavat osallistua myös vierailijat. Kanniston tila olikin neljästä yrityksestä kaikkein selkeimmin maatilamainen sekä toiminnaltaan että miljööltään. Tilalla on 60 ympärivuotista vuodepaikkaa sekä 5 neljän hengen pihamökkiä kesämajoitukseen. Kanniston kotieläintilalla ekologisuus painottuu luomutuotantoon sekä muutoinkin pehmeään ja ympäristöystävälliseen elämäntapaan. 3 Vihreän kirjan ympäristöohjelma sisältää mm. seuraavat asiat: Jätehuollon järjestämisen niin, että jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle niiden määrää pyritään vähentämään. Paikallisia raaka-aineita ja tuotteita suositaan. Näin edistetään oman alueen elinkeinotoimintaa. Turhaa pakkaamista pyritään myös välttämään. Veden käyttöä vähennetään. Tämä vähentää ympäristön kuormitusta. Jätevedet käsitellään kuntien antaman ohjeiden mukaan. Energiankulutusta seurataan ja energian käytön vähentämiseksi on annettu toimenpide-ehdotuksia. Yritykset etsivät jatkuvasti uusia energiansäästömahdollisuuksia.

5 5 4.2 Kuralan kartanotila (liite 3) Kuralan kartanotila sijaitsee Varsinais-Suomessa Yläneenjoen varrella Yläneen pitäjässä. Tilan rakennukset ovat 1700-luvulta ja rakennukset pihapiireineen edustavat perinteistä suomalaista kartanomiljöötä. Majoitusta varten rakennetut rantamökit ovat uudempia. Tilalla järjestetään perhejuhlia, sukutapaamisia, yritysten ja yhteisöjen lomavietto- ja elämyspäiviä. Pääosa asiakkaista on yritysten henkilöstöä sekä heidän vieraitaan. Tilalla vierailee vuosittain n henkilöä, joista joka 10 yöpyy tilalla. Majoitustiloja on 35 henkilölle. Vierailutapahtumat räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan. Ns. elämysmatkailu on lisääntymässä matkailussa koko ajan, joten Kuralassakin on vanhaan navettaan kunnostetusta hallista kehitelty laserase- ja värikuula-ammuntapaikka. Ympäristöasioiden eteenpäin viemisessä Kuralan kartanotila oli saanut useita tunnustuksia. Ympäristöasiat otetaan huomioon kaikissa tilan hankinnoissa, ja mm. lämmitykseen käytetään omaa haketta ja olkea. 4.3 Matkailumaatila Myllyniemi (liite 4) Matkailumaatila Myllyniemi sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Nummi-Pusulassa. Tilan keskipisteenä on kosken äärellä oleva yli satavuotias, kolmikerroksinen vesimylly, joka on kunnostettu matkailijoiden käyttöön. Tilalla on myös vanhaan sahaan kunnostettu kokoussali, kaksi saunaa, luhti, aittoja, ja päärakennus vierashuoneineen. Tilalla on myös eläimiä: riikinkukkoja, helmi- ja kääpiökanoja, poni, lampaita, vuohi ja lammaskoiria. Majoituskapasiteettia on n.25 henkilölle. Pääasiallinen kohderyhmä ovat yritysasiakkaat, joille järjestetään kokous-, ruokailu- ja illanviettotilaisuuksia. Myllyniemen matkailumaatilalla ekologisuus perustuu ennen kaikkea alkutuotantoon sekä sisustus- ja rakennusmateriaalien kierrätykseen. 4.4 Rymättylän Herrankukkaro (liite 5) Herrankukkaro on vanhalle kalastajatilalle rakennettu ympärivuotinen kokous- koulutus- ja virkistyspaikka Rymättylän saaristopitäjässä. Herrankukkaroon yli 30 sekä vanhaa että uutta rakennusta: kokous- ja tiimityöskentelytiloja, useita erityyppisiä saunoja, laavuja, lintutorni, ulkoja sisämajoitustiloja sekä ruokailu- ja juhlapaikkoja. Monet rakennukset on tehty kelopuusta. Sisämajoituspaikkoja on 90:lle henkilölle. Suurimman kohderyhmän muodostavat yritysasiakkaat, joille ohjelma räätälöidään toiveiden mukaan. Erikoisuutena ovat tiimikouluttajien suunnittelemat työmotivaatiota lisäävät paketit. Herrankukkarossa ekologisuus näkyy ennen kaikkea rakennusmateriaalin käytössä. Syksyllä 2000 yrityksessä on tarkoitus siirtyä myös luomuruokaan. 5. Haastattelukysymysten analysointi Kysymykset 1-5 koskivat yrityksen kohderyhmiä ja matkailuvalttia sekä suunnittelupalvelujen käyttöä. Kaikki yritykset olivat käyttäneet joitain suunnittelupalveluita; useimmat arkkitehtuurin, mainonnan, valokuvauksen ja uusmedian (www-sivut) asiantuntijoita. Eniten haluttiin lisätä mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisten käyttöä, jos siihen olisi taloudellisia mahdollisuuksia.

6 6 Kysyttäessä yrityksen ympäristöratkaisuja ohjaavia tekijöitä kaikki asettivat ensimmäiselle sijalle oman halun ja asenteen. Toisaalta kuluttajan eli asiakkaan vaatimukset tulivat hyvänä kakkosena. Asiantuntijat ja lainsäätäjien vaatimukset tulivat vasta näiden jälkeen. Yllättävää oli, että kilpailutilanne oli tärkeysjärjestyksessä alkupäässä vain yhdellä yrityksellä. Ehkä tällaisessa matkailussa on Suomessa vielä niin uutta ja yritykset ovat joka tapauksessa niin erityyppisiä, että kilpailutekijäksi valikoituu helpommin ympäristö sinänsä tai tarjottavat palvelut kuin toiminnan ympäristöystävällisyys. Monien yritysten myyntivalttina mainostetaan luontoa tai luonnonläheisyyttä, mikä teema saattaa sekoittua asiakkaan mielessä ekologiseksi tai sellaiseksi, joka on jollain tavalla joka tapauksessa luontoystävällistä jolloin ympäristöasioilla mainostamisen ei katsota tuovan lisää kilpailuetua verrattuna muihin alan yrityksiin. Seitsemäs kysymys kuului: Mitkä seikat ovat yrityksessänne tärkeitä palveluympäristön viihtyvyyden luojia? Vastausvaihtoehdot piti laittaa tärkeysjärjestykseen. Rakennusten sopivuus ympäristöön ja harmonia luonnon kanssa oli kaikissa vastauksissa yhtä lukuun ottamatta joko ensimmäisellä tai toisella sijalla. Siisteyttä ja puhtautta arvostettiin myös, samoin kuin palveluiden ja välineiden yhteensopivuutta yrityksen imagon kanssa. Tärkeysjärjestyksessä varusteiden ja välineiden ulkonäön sekä tuotteiden ja ympäristön toimivuuden välillä taas on oli runsaasti hajontaa. Ilmeisesti jälkimmäinen on niin itsestään selvä asia, että sen ei sinänsä ajatella olevan niinkään viihtyvyyden kannalta merkittävä tekijä. Monessa vastauksessa täsmennettiin vielä, että sisustuksessa panostetaan yksinkertaiseen ja / tai vanhanaikaiseen tyyliin. Vastauksista voi vetää sen yleisen johtopäätöksen, että esteettiset tekijät viihtyvyyden luomisessa ovat erityisen tärkeitä näille yrityksille. Myös kahdeksannen kysymyksen vastaukset osoittivat saman seikan, sillä tärkeimmäksi elämysaspektiksi valitsi neljä yritystä kuudesta esteettiset - ja aistielämykset. Kulttuuriset elämykset olivat myös listan kärkipäässä. Muissa järjestyksissä oli hyvin paljon hajontaa, sillä vastaukset vaihtelivat luonnollisesti sen mukaan, millaista toimintaa asiakkaille järjestettiin: panostettiinko esimerkiksi seikkailuun ja omien rajojen koetteluun vai turvalliseen, kotoisaan maalaiselämään. Paikallisen kulttuurin erityispiirteiden huomioimisessa kaikki yritykset toivat esiin ruokakulttuurin: perinneruokien tarjoamisen. Monissa yrityksissä kerrotaan vieraille paikan historiaa ja siihen liittyviä tarinoita; myös kotiseutukierroksia saatetaan järjestää. Jotkut paikat ovat jo sinällään kuin kotiseutumuseoita vanhoine rakennuksineen ja perinteisten työvälineiden esittelyineen. Yhdessä yrityksessä mainittiin paikallisten käsitöiden ja kalastusmenetelmien esittely. Merkille pantavaa oli, että kaikki yritykset liittivät paikallisen kulttuurin erityispiirteet nimenomaan menneen ajan elämään: entisiin ruokatapoihin, vanhan ajan käsityötapoihin jne. Uudempaa paikallista kulttuuria ja sen pohtimista, mitä se voisi olla, ei ainakaan keskusteluissa eikä kysymyslomakkeen vastauksissa mainittu. Kysymys nro 10 selvitti yrityksen suhdetta luontoon: kumpi on pääasia ja millä ehdoilla. Viisi kuudesta vastasi yrityksen olevan pääasia, mutta niin, että luonnon reunaehdoilla huomioidaan mahdollisimman pitkälle. Yksi yritys näki luonnon olevan pääosassa, jolloin yrityksen tehtävänä on sopeutua luonnon ekologisiin reunaehtoihin. Yhdennessätoista kysymyksessä tiedusteltiin sitä, miten luonnon merkitys, arvo ja kauneus tuodaan esille. Useimmat sanoivat sen tulevan esiin tuotekokonaisuuksien yksityiskohtien välityksellä. Puhelinkeskusteluissa he mainitsivat tämän tarkoittavan nimenomaan sitä, että ympäröivä luonto on itsessään niin vahva ja esillä oleva, että se on luontevasti osa yrityksen jokapäiväistä elämää ja näin ollen mukana myös asiakkaan elämyksissä. Yhdessä yrityksessä lähiluonto on tämän takia tarkoituksella jätetty kasvamaan ja rehottamaan vapaasti. Kolme yritystä seitsemästä kertoi henkilökunnan opastavan ympäröivän luonnon tarkkailuun tilaesittelyn yhteydessä sekä antamalla luonnontieteellistä infoa. Jos paikkaan nivoutuu jokin tarina tai draama, jossa luonto on vahvasti mukana, se kerrotaan myös asiakkaille.

7 7 Neljä viimeistä kysymystä koski ekologisuuden näkymistä sekä yrityksen ekoestetiikkaa ja ekoimagoa. Millä toimintanne tai toimintaympäristönne osa-alueella ekologisuus näkyy mielestänne eniten? Vastauksissa korostui rakennetun ympäristön merkitys: rakentamistavalla ja materiaaleilla haluttiin luoda sopusointua ympäröivän luonnon kanssa. Lähes kaikissa yrityksissä oli vanhaa rakennuskantaa, ( luvuilta tai 1900-luvun alusta) ja se haluttiin poikkeuksetta säilyttää sellaisenaan, sekä myös ylläpidolla korostaa vanhuuden leimaa. Uudessa rakentamisessa käytettiin kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Rakennusten haluttiin myös sopivan keskenään yhteen. Punamultaa käytettiin useissa paikoissa ulkomaalina. Ekologisuuden näkyminen mainittiin myös ruokapalveluissa sekä hiukan erikoisemmassa lämmitysratkaisuissa: maalämmityksen käytössä. Yhdelle yrittäjälle ekologisuus näkyi paitsi rakennuksissa ja ympäristössä yleensä, myös siinä, ettei heillä ole suihkuja ja vesivessoja. Mitä teille merkitsee sana ekoestetiikka? Missä määrin se liittyy mielestänne yrityksenne imagoon? Vastaukset olivat mielenkiintoisia, ja kaikki jollain tavalla saman ajatuksen variaatioita. Johtoajatuksena oli vanhanaikaisuus ja luonnollisuus. Luonnonmukainen, vanhanaikainen elämäntapa, jossa --- kaikki se, mikä pitää ottaa, otetaan luonnosta, mutta säästäen. Käytetään uusiutuvia luonnonvaroja --- ei kaadeta puita vain latvan takia, määritteli ekoestetiikan yrittäjä, jonka vastauksessa eettisyyden merkitys korostui. Minulle uusi ei ole ekoestetiikkaa, koska uudessa (esim. uusissa huonekaluissa) ei ole sielua, kertoi toinen, jonka mielestä eletyn elämän jäljet, hiirenkoloja myöten, saa ja pitää näkyä ympäröivissä esineissä. Myös toinen pohti uuden ja vanhan eroja ulkonäön kannalta: Uudestakin esineestä voi löytyä ekoestetiikkaa, jos siihen on käytetty kierrätysmateriaaleja --- asiakas ei tiedä, mihin vanha loppuu ja mistä uusia alkaa. Yksi vastaaja sanoi ekologisuuden löytyvän metsästä ja estetiikan tulevan siihen mukaan ihmisen suunnittelun ja rakentamisen myötä. Lähellä sijaitsevat erityiset luontopaikat, esim. luonnonsuojelualueet ja lintulahdet mainittiin myös osana yrityksiin kuuluvaa ekoestetiikkaa, samoin kotieläimet. Pyrittekö luomaan yrityksellenne ekoimagoa? Jos vastasitte kyllä, mistä tekijöistä ekoimagonne koostuu? Kaikki vastasivat kysymykseen myöntävästi, joskin kaikki kertoivat käytännön aktiivisuuden asiassa olevan vielä vähäistä. Mainonta toimi useimmilla yrityksillä lähinnä suusta suuhun periaatteella, jolloin toiminnan ekologisuus ei välttämättä tule silloin esille. Tosin muutamien yritysten www-sivuilla oli linkki Vihreään kirjaan, jossa kerrottiin yritysten yleiset periaatteet ympäristön säästämiseksi. Yritysten www-esitteissä, paperiversioesitteissä tai markkinointikirjeissä ekologisuutta sanana ei sinällään juuri esiinny, vaan mainonnassa ja markkinoinnissa korostetaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä, luontoystävällisyyttä, perinteitä, aitoutta ja vanhanajan tunnelmaa. Ekologisuus pyritään tuomaan esiin visuaalisesti --- nykyaikaisuutta pyritään peittelemään, kertoi yhden yrityksen edustaja. Puiset ruokailuvälineet toivat myös ekoimagoa. Monet yritykset korostivat joko kyselyhaastattelun kautta tai myöhemmin yrityskäyntien yhteydessä sitä, ettei ekoimago saa näkyä asiakkaalle nuukuutena esim. veden säästössä. Yksi yrittäjä näki vanhanaikaisuudessa tärkeänä omien käsien mukanaolon esim. lampaasta kerittiin itse villa ja lehmänmaidosta valmistettiin tilalla voita ja juustoa. Useimmissa vastauksissa ekologisuuden näkyminen ja ekoimago samaistettiin, sillä niihin annettiin samoja vastauksia.

8 8 Toisaalta yrittäjät haluaisivat siis luoda yritykselleen lisää ekoimagoa, mutta ekologisuuden ehkä ajatellaan olevan niin sidoksissa konkreettisiin käytäntöihin: toimintatapaan sekä rakennettuun ja esineympäristöön, että ekoimagokysymystä on vaikeampi lähteä miettimään erikseen ilman markkinoinnin tai mainonnan asiantuntijaa? Tutkituille yrityksille ekoimago tarkoitti siis ennen kaikkea tosiasioita historian ja ympäristön vaalimisesta, luomutuotteista ja ympäristöystävällisestä toiminnasta, mutta toisaalta mainonnalla luotiin myös mielikuvia aitoudesta, luonnonläheisestä tyylistä, vanhanaikaisesta tunnelmasta ja menneen ajan eksotiikasta. 6. Vanhanaikaisuuden teema Jokainen kuvattu yritys mainosti esitteessään jollain tavalla vanhan ajan tunnelmaa tai tilan historian arvostamista. Mitä tämä tunnelman luominen käytännössä tarkoittaa, mistä näkyvillä olevista tekijöistä se koostuu? Rakentamisessa vanhanaikaisuus tarkoitti punamullan käyttöä maalina, perinteisten rakennustapojen, talomallien ja sisustusratkaisujen vaalimista. Pihamökki saattoi olla muutaman vuoden vanha, mutta ovenpielten malli oli viime vuosisadalta. Kaikissa yrityksissä on enemmän tai vähemmän esillä luvulta ja 1900 luvun alkupuoliskolta olevia vanhoja tavaroita ja huonekaluja. Pienet esineet, mm. kahvimyllyt, öljylamput, tuohitavarat olivat usein koristeena kaapin päällä tai seinällä. Vanhat huonekalut olivat käytössä. Yritysten yleinen tunnelma tavaroiden ja huonekalujen osalta oli toisaalta pysähtynyttä museotunnelmaa; toisaalta historia oli elävänoloista, jos tavarat olivat käytössä. On luonnollista, että vanhat esineet näyttävät kuluneilta ja ajan patinoimilta. Ajan patinan hyväksyminen, ei-peitteleminen oli näissä yrityksissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos esineet tai huonekalut olivat käytössä, niitä oli luonnollisestikin kunnostettu sen verran, kuin niiden käyttö vaati, mutta vain siihen rajaan asti, kuin se oli tarpeellista. 4 Huonekalujen kangas sai olla kulunut, jos se oli alkuperäinen ja mallina kaunis; koristeena oleva maitotonkka sai olla ruosteinen; kiulusta puuttuva reunapalanen ei estänyt sen käyttöä. Tästä voidaan päätellä, että esineisiin liittyvä käyttöhistoria ja sen edustamat kulttuuriarvot koetaan yrityksissä tärkeämpänä kuin virheetön ulkonäkö. Merkillepantavaa on, että olivatpa vanhat tavarat huonekaluja, työvälineitä tai kodin käyttöesineitä, niiden esillepanossa eri tyylit ja aikakaudet ovat usein sekoittuneena toisiinsa. 5 Tärkeintä ei siis ollut niinkään esitellä tavaroita esimerkiksi niiden tyylin vuoksi, vaan esineiden runsaudella ja eri aikakausien vaihtelevuudella paikkaan pyritään luomaan vanhanaikaista, nostalgista henkeä ja antamaan vieraille mahdollisuus omiin muistoihinsa. Tuttujen muotoaiheiden ja esineiden näkeminen muuten oudossa ympäristössä antaa vieraalle kotoisuuden tunteen, mikä on epäilemättä myös yrityksen kannalta myönteinen asia: vieras tuntee viihtyvänsä ja tulee kenties käymään kenties toisenkin kerran. 6 Muotoilun tuotteiden muotoaiheiden uutuus ja ennennäkemättömyys, outouskin, ovat nykyaikaisessa muotoilussa monesti tavoiteltuja asioita. Mikäli ajatellaan tavaroiden käytön kulttuurista näkökulmaa, voidaan kuitenkin kysyä, antavatko uudet, erikoiset ja vain muotoa muodon vuoksi tavoittelevat ratkaisut mahdollisuuden käyttäjälle tunnistaa omaa historiaansa? 4 Kartanoromanttista tunnelmaa tavoiteltaessa asiassa oltiin tarkempia. 5 Kts. edellinen viite. 6 Toisaalta sisustuksessa saatettiin esitellä suomalaiskansallisten aiheiden lisäksi myös ulkomailta tuotuja matkamuistoja, esim. naamioita, mikä taas korosti eksotiikkateemaa.

9 9 7. Luonnonmukaisuuden teema Eniten nousseita teemoja yrityksissä vahanaikaisuuden lisäksi olivat luonnonmukaisuus ja aitous. Luonnonmukaisuudella viitattiin elämäntapaan, luomutuotantoon, kotieläinten vapaana kuljeskelemiseen, luonnon kiertokulun ja vuodenaikojen huomioimista tilan elämässä mahdollisimman pitkälle. 7 Luonnollisuudella ja aitoudella saatettiin viitata samaan asiaan, mutta sillä näytti olevan muitakin merkityksiä. Sisätiloissa viitattiin ympäröivään luontoon vaikkapa tuomalla luonnonkukkia maljakkoon tai ripustamalla seinällä kelopuun oksa tai viljakranssi. Luonnon elementtejä käytettiin pihapiirissä kalusteina tai arkkitehtonisina elementteinä: kivistä tai halkaistuista puunrungoista rakennettu pöytä; kivirivistö tai halkopinot toimivat pihatilan jakajana. Suhtautuminen ympäröivään luontoon oli tutkituissa yrityksissä kunnioittavaa, mutta mielenkiintoista oli, miten eri tavalla se ilmeni. Toisessa ääripäässä se näkyi lähiympäristön ja pihapiirin huolellisena hoitamisena ja puutarhamaisen vaikutelman vaalimisena, toisessa ääripäässä luonnon ruohon, kukkien, puiden ja pensaiden - annettiin kasvaa vapaasti ilman, että sen kasvamista olisi ihmisen toimesta suuremmin rajoitettu tai ohjattu. Aidoilla materiaaleilla tarkoitettiin poikkeuksetta puuta, kiveä, savea tai kankaista pellavaa, puuvillaa tai juuttia. Puun pintaominaisuuksia korostettiin rakentamisessa jättämällä puu käsittelemättömäksi, mikäli mahdollista. Aidon muovin käyttöä kukaan ei mainostanut, vaikka nykyaikaisessa taloudessa lienee mahdotonta olla käyttämättä sitä. Pihapiireissä pelkistyneisyys ja selkeys olivat valttia. Ylimääräisiä koristeita ja tavaraa ei yleensä suosittu, ylirakentamista vältettiin. 8. Modernin teema Nykyajan matkailijalla on yleensä korkea vaatimustaso matkakohteen varustelun suhteen näin voi olla siitä huolimatta, vaikka hän valitsisi yrityksen sen ekoimagon takia. 8 Niinpä kaikissa kuvatuissa yrityksissä oli korkea varustelutaso, eikä tekniikkaa sinänsä yleensä peitelty. Tekniikassa oli kuitenkin huomioitu ympäristönäkökohdat (mm. veden ja sähkön säästö), vaikka matkailija ei sitä olisi päälle päin nähnytkään. Useimmissa yrityksissä oli sisävessojen lisäksi myös ulkona eko-wc. Tyylillisesti uutta ja vanhaa saatettiin käyttää sekaisin: öljylampun riittämättömyys korvattiin vierekkäisellä 1970-luvun pallovalaisimella tai savusaunan viereinen pesuhuone oli kaakeloitu marmorikuvioisilla laatoilla. Moderniin suhtauduttiin sinänsä hyväksyen, mutta imagollisista syistä sitä ei haluttu ainakaan korostaa. Uutta tekniikkaa saatettiin jopa peitellä (esim. televisio piiloon raakalaudasta tehtyyn kaappiin ja sähkölampun johdot piiloon puisen taulun alle.) Toisaalta silloin, kun nykyaikaisten välineiden, materiaalin ja tekniikan käyttö oli välttämätöntä, sen esteettisiin ominaisuuksiin ei välttämättä kiinnitetty huomiota samalla tavalla kuin vanhan tavaran tai materiaalin käytössä. 7 Mm. ruokatuotannossa ja tarjottavissa aktiviteeteissa. 8 Suomessa tosin vielä harvat maatilamatkailijat valitsevat yrityksen sen ympäristöystävällisyyden takia, joskin ympäristötietoisten matkailijoiden osuus on kasvussa. Lähde: matkailuyrittäjien haastattelut.

10 10 9. Herrankukkaro Erityisen analyysin kohteeksi valitsin vielä Rymättylä Herrankukkaron, sillä luontoteema korostui paikassa eniten, jopa muista poikkeavalla tavalla. 9.1 Yleisilme Yritys oli kasvanut pikkuhiljaa ja rakennuksia oli lisätty asiakkaiden toiveiden mukaisesti sekä isäntäväen ideoiden myötä. Erilaisia rakennuksia ja rakennelmia oli yhteensä yli 30. Mitään alusta asti valmista ollutta yleissuunnitelmaa ei rakentamisessa oltu käytetty. Niinpä paikan arkkitehtuurillinen yleisilme on huoleton. 9 Huolettomuuden ja rentouden vaikutelma syntyy myös rakennustavasta: mökin katto tai oviaukko saattaa olla vinossa tai eripituiset kattolaudat on naulattu epäjärjestykseen. Toisaalta jäntevyyttä yleisilmeeseen antavat täsmälliset puupinot, jotka tekevät pihapiiriin käytävän tapaisia, ohjaavia tiloja. Ympäristön ja rakennustavan huolettomuudella halutaan oletettavasti vaikuttaa myös kävijään mielentilaan: kun ympäristö ja on epävirallinen ja ei-täydellinen, se ohjaa myös vierasta epämuodollisempaan ja rennompaan käyttäytymiseen. 9.2 Materiaalin käyttö Yhteinen piirre kaikissa yrityksissä oli tutun materiaalin uudenlainen käyttö. Herrankukkarossa tämä näkyi usean materiaalin kohdalla: päreestä oli valmistettu lampunvarjostin; juuttisäkki oli huonetta jakavan sermin materiaalina; kalaverkot oli ripustettu seinälle katosta lattiaan asti luomaan saaristolasitunnelmaa jne. Jo olemassa olevan tai paikallisen kulttuuriin liittyvän tavaran tai materiaalin käyttö on perusteltua myös ekologiselta pohjalta, vaikka se jossain tarkoituksessa olisikin tehtypelkästään tunnelman vuoksi. Merkillepantavin piirre Herrankukkaron rakentamisessa oli vanhan, harmaan puun, etenkin kelopuun ja hirren sekä raakalaudan runsas käyttö. Puu oli useimmiten jätetty kokonaan käsittelemättömäksi tai sitä oli käsitelty niin vähän kuin mahdollista 10, mikä toi esiin puupinnan elävyyden ja visuaalisesti rikkaat ominaisuudet puunsyineen ja vaihtelevine harmaan ja ruskean sävyineen. Pihapiirin kaikki rakennelmat, kalusteet ja monenlaiset kiipeilytelineet ja keinut oli tehty puusta. Kuorittuja puiden runkoja oli käytetty rakennusten pylväinä. Kaikki tämä toi paikkaan oman, erityisen puisen tunnelmansa. Suomessa on vahvat rakennusperinteet kelopuun 11 ja hirren käytössä, joten menneen ajan eksotiikka ja lapsuusajan tuntemukset liitetään yrityksen mainonnassa mm. juuri tällaiseen rakentamistapaan. 9 Vatupassi, suorakulma ja arkkitehti ovat tässä paikassa kiellettyjä, kertoi paikan omistaja. Vaikka suurin osa rakennuksista olikin normaalien rakennussääntöjen puitteissa tehty, toteamus piti joidenkin rakennusten osalta myös paikkansa. 10 Paikan omistajan mukaan käsittelemätön puu on todettu tutkimuksissa kaikkein kestävimmäksi materiaaliksi verrattuna käsiteltyyn puuhun. 11 Kelopuuta on käytetty etenkin saaristolaisrakentamisessa.

11 Luonnon ja taiteen liitto Herrankukkaron tapaisessa matkailuyrityksessä lomittuvat ympäristöestetiikan (luonnon estetiikan) ja taiteen sekä muotoilun estetiikan arvot ja käsitteet. Estetiikan teoreetikko Monroe C. Beardsley asettaa taideteoksen yleisiksi ehdoiksi yhtenäisyyden (unity), monitasoisuuden (complexity) ja voimakkuuden (intensity). 12 Ovatko ne yhteismitallisia luonnossa vallitsevan estetiikan kanssa? Ainakin ne muistuttavat paljolti terveen luonnonympäristön ja ekosysteemin piirteitä, joiksi mainitaan mm. yhtenäisyys (unity), monimuotoisuus (complexity) ja eheys (integrity). (Aldo Leopoldo). Mitkä näistä ominaisuuksista näkyvät Herrankukkaron arkkitehtuurissa ja esineympäristössä? Näkemykseni mukaan Herrankukkaron rakentamisessa ei ole sinänsä haluttu korostaa ihmisen taitoja, vaan pikemminkin on haluttu korostaa luontoa sen itsensä takia ja tuoda sen ominaisuuksia esiin. Paikan arkkitehtuurissa luonnon estetiikka sellaisena kuin se vieraille ilmenee - on vapaita muotoja 13, käsittelemätöntä materiaalia ja näennäistä järjestäytymättömyyttä. Yhtenäisyys ja eheys toteutuvat primaaritason tarkastelussa (ei siis tulkinnan kautta saatavassa, vaan suorassa havainnoinnissa) ennen kaikkea materiaalin osalta, mutta myös paikan yleisilmeessä. Luonnon kanssa pyritään vuorovaikutukseen: jo paikan sijoittuminen saaristolaisuusmaisemaan on siihen kannanotto. Paikka on ikään kuin tiivistelmä ympäröivästä luonnosta, 14 sen ideaali matkailijaa miellyttävässä ja hänelle helposti avautuvassa muodossa. Rakennuksissa ja esineissä tiivistyy se, mikä on olennaista perinteisessä saaristolaismaisemassa ja elämässä yleensä Muokkaamalla lähiympäristöä mahdollisimman vähän oikeutetaan oma toiminta moraalisesti ja toisaalta käyttämällä esimerkiksi puuta paikallisten perinteiden mukaisesti. Toisaalta myös toisinpäin: luonnonmateriaalin käyttäminen ja luontoviittaukset ympäristön rakentamisessa ei välttämättä tee itse toimintaprosesseista ekologisia: ekoestetiikasta voi tulla yritykselle mainoskikka. 9.4 Esteettisyys ja ekologia Herrankukkaron ympäristökokonaisuudessa on lähtökohtana luonto ja luonnonmukaisuus ja esteettisen viihtyvyyden ja ekologisuuden halutaan ja oletetaan toteutuvan sen myötä. Esteettisyys nähdään siis ekologisuuden myötä tulevana ominaisuutena silloin kun käytetään luontoystävällisiä materiaaleja ja rakennustapaa sekä pyritään välttämään turhia koristuksia. Tällöin esteettisyyttä ei nähdä vain suppeassa merkityksessä niin, että se olisi vain formaalisia ominaisuuksia, vaan se sijoittuu osaksi kokonaisuuteen, jossa on tekijöitä useammasta arvoalueesta: etiikasta, ekologiasta ja estetiikasta. Kysymys on siis arvojen muodostamasta yhdistelmästä, jolla on kokonaisuutena esteettisiä ominaisuuksia. 15 Etiikka ymmärretään vastuuna paitsi ympäröivästä luonnosta, myös asiakkaan terveydestä ja viihtyvyydestä, sillä luonnonmukaiset materiaalit koetaan myös terveellisiksi 12 Monroe C. Beardsley 1958, s Beardsleyn mukaan taideteoksen hyvyys riippuu siitä, minkä asteisesti teos täyttää nämä kolme vaatimusta. Toisaalta on muistettava, että k.o. ominaisuudet eivät ole välttämättä paljaalle silmälle näkyviä primaariominaisuuksia, vaan abstrakteja ja tulkinnan kautta esiin saatavia. Sepänmaa 1991, Esimerkiksi pienten mökkien tms. rakennelmien yhteydessä. 14 Maisemia ja ympäristökokonaisuuksia voidaan tehdä tiivistämään ympäristöstä olennainen tai havainnollistamaan ideaaleja. Tällainen pienmaisema on --- suuremman kokonaisuuden rakennemalli tai sellaisen suunnitelma, vaihtoehto ja ideaali. Tyypillisiä esimerkkejä on puisto. Sepänmaa 1991, Sepänmaa 1991, 24.

12 Lähteet HEMMI, JORMA. Ympäristö- ja luontomatkailu. Vapaa-ajan konsultit Oy. Virolahti BEARDSLEY, MONROE C. Problems in the Philosophy of Criticism. Hackett Publishing Company Inc. Indianapolis, Cambridge (First edition in 1958 by Harcourt, Brace & World, Inc.) BORG, PEKKA. Kestävyyden kriteerit matkailuelinkeinon palveluksessa, s Teoksessa Kestävyys luonnon virkistys- ja matkailukäytössä. Toim. Saarinen & Järviluoma SAARINEN, JARKKO & JÄRVILUOMA, JARI (toim.) Kestävyys luonnon virkistys- ja matkailukäytössä. Pallas-symposium Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema, SEPÄNMAA, YRJÖ. Ympäristö kokonaistaideteoksena. Valtion Teknillinen tutkimuskeskus, tiedotteita Yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio. Espoo Painamattomat lähteet Yrityshaastattelut haastattelulomakkeella Kuvamateriaali yrityksistä, kerätty Yrityshaastattelut Liitteet (5 KPL) Liite 1: Puhelinhaastattelukysymykset Liite 2: Kanniston kotieläintila kuvia Liite 3: Kuralan kartanotila kuvia Liite 4: Myllyniemen matkailumaatila kuvia Liite 5: Herrankukkaro kuvia1 kuvia2 kuvia3

13 PUHELINHAASTATTELUKYSYMYKSET (Liite 1) 1. Mitkä ovat yrityksenne pääasialliset kohderyhmät? 2. Mikä on yrityksenne matkailuvaltti / erityisen kiinnostava tuote? 3. Mitä tuotteita / palveluja yrityksenne tarjoaa? 1. Majoitus 2. Kokouspalvelut 3. Ruoka- ja/tai pitopalvelut 4. Erämaavaellus, patikointi 5. Kalastus 6. Metsästys 7. Maastohiihto 8. Moottorikelkkailu 9. Erilaiset safarit 10. Laskettelu 11. Melonta 12. Ratsastus 13. Pyöräily 14. Muu, mikä 4. Käytättekö alan ammattilaisten suunnittelupalveluja matkailutuotteen kehittämisessä ja jos, niin mitä seuraavista palveluista käytätte? 1. Uusmedia, www-sivut, yms. 2. Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 3. Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 4. Ympäristönsuunnittelu 5. Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä 6. Valokuvaus 7. Dramaturgia, elämystarinan kehittäminen 8. Liikunnanohjaus, valmennus 9. Muu, mikä? 5. Minkä suunnittelupalvelun käyttöä lisäisitte, jos se olisi mahdollista? 1. Uusmedia, www-sivut, yms. 2. Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 3. Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 4. Ympäristönsuunnittelu 5. Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä 6. Valokuvaus 7. Dramaturgia, elämystarinan kehittäminen 8. Liikunnanohjaus, valmennus 9. Muu, mikä?

14 6. Mikä ohjaa eniten yrityksenne ympäristöratkaisuja? 1. Lainsäädäntö, viranomaiset 2. Kuluttajan vaatimukset 3. Kilpailutilanne 4. Yhteistyökumppanimme 5. Asiantuntijat 6. Oma halu ja asenne 7. Muu, mikä? II Viihtyvyys 7. Mitkä seikat ovat yrityksessänne tärkeitä palveluympäristön (= välineet, tavarat ja kalusteet, rakennettu ympäristö) viihtyvyyden luojina? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-7 (1=tärkein) Ympäristön siisteys ja puhtaus Rakennusten sopivuus ympäristöön / harmonia luonnon kanssa Sisätilojen sisustukseen erityinen huomio miten? Varusteiden ja välineiden ulkonäkö Palvelujen ja välineiden yhteensopivuus yrityksen imagon kanssa Tuotteiden / ympäristön toimivuus Muut seikat mitkä? III Elämykset 8. Luontomatkailupalveluyrityksenä olette tarjoamassa matkailijoille elämyksiä. Millaiset elämysaspektit korostuvat omassa yrityksessänne? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-6 (1 = tärkein) toiminnallisuus sosiaalisuus fyysiset elämykset ja omien rajojen koettelu kulttuuriset elämykset esteettisyys, aistielämykset muu, mikä? 9. Otatteko toiminnassanne huomioon paikallisen kulttuurin erityispiirteet ja jos, niin miten?

15 IV Palveluiden suhde luontoon 10. Millaisena näette yrityksenne suhteen luontoon? 1. Pääasia luonto; yritys sopeutuu luonnon ekologisiin reunaehtoihin mahdollisimman pitkälle 2. Pääasia yritystoiminta, mutta luonnon reunaehdot huomioidaan toiminnassa mahdollisimman pitkälle 3. Pääasia yritystoiminta, luonto sopeutetaan yrityksen ehtoihin 4. Muu vaihtoehto, mikä? 11. Miten palveluntarjoajana tuotte esiin asiakkaalle luonnon merkityksen, arvon ja kauneuden? 1. Tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä miten? 2. Henkilökunnan opastuksella miten? (esim. luonnontieteellinen info) 3. Palveluun nivotun tarinan / draaman avulla 4. Asiakkaan kiinnostuksen mukaan 5. Muuten miten? V Ekoestetiikka ja ekoimago 12. Millä toimintanne tai toimintaympäristönne osa-alueella (majoitus, kokouspalvelu, ruokapalvelut, retket, rakennettu ympäristö ja muotoilun tuotteet, välineet ja varusteet ) ekologisuus näkyy (konkreettisesti) mielestänne eniten? Millä tavalla? 13. Mitä teille merkitsee ja sanoo sana ekoestetiikka? Missä määrin se liittyy mielestänne teidän yrityksen imagoon? 14. Pyrittekö luomaan yrityksellenne ekoimagoa? 15. Jos vastasitte edelliseen kyllä, mistä tekijöistä ekoimagonne koostuu?

Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Päivikki Ritala

Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Päivikki Ritala Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta Päivikki Ritala Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Taideosasto 2000 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala

Puu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1

KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1 KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1 TAUSTAA KESMA I hankkeen tarkoituksena on täsmentää tietämystä: maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisestä hankealueen yritysten nykytilasta

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Kestävyydellä markkinointi

Kestävyydellä markkinointi KESMA II Kestävyydellä markkinointi Hanna-Maija Väisänen ja Anne Törn Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kestävän markkinoinnin määritelmä Kestävä markkinointi on vastuullista markkinointia: edellyttää

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

EUROCUCINA 2014, Milano

EUROCUCINA 2014, Milano Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia

Lisätiedot

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin.

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet syntyvät vain parhaista raaka-aineista. LuviaWoodin korkealuokkaisissa tuotteissa yhdistyvät tarkkaan valittu suomalainen puu ja

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti (X) sopivan, sopivien vaihtoehtojen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Artikkeli ilmestyy Puumies-lehdessä 28.8.2014 Mikä puussa viehättää - Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Marjut Wallenius (Ingressi) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood Academyn tutkimuksessa

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki

Lisätiedot

Ainutlaatuinen koti, juuri kuten Sinä haluat

Ainutlaatuinen koti, juuri kuten Sinä haluat www.honka.fi Ainutlaatuinen koti, juuri kuten Sinä haluat Honka Fusion -koti on sinulle, joka haluat upeaa arkkitehtuuria ja unelmiesi sisustuksen. Näiden lisäksi saat terveysominaisuuksiltaan turvallisen,

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan FoodRus hankkeen tuloksia ja ajatelmia Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013 FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Johdanto Luonto tuottaa ihmisille hyvinvointia Luontokokemukset ja läheinen suhde luontoon edesauttavat

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kesätutkimus 2013. Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki

Kesätutkimus 2013. Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki Kesätutkimus 2013 Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki METODIT OTOS Haastattelut Helsingin keskustassa 21. ja 22. toukokuuta 2013 n=17 Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 2 kpl 21.5.2013. n=27 20-34v.

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua METSÄESITYS

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kia Koponen. Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK. Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014

Kia Koponen. Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK. Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014 Kia Koponen Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014 Malmin monet kasvot Malmi ennen 1950 Malmi 1980-89 Uusi ja tuleva

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely Aallon harjalla näyttöön perustuva suunnittelu FRAMI 15. 16.3.2011 Tiina Yli-Karhu, EPSHP, projektipäällikkö Helinä Kotilainen, THL,

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Marmoleumin ainutlaatuinen ulkonäkö ja tuntu

Marmoleumin ainutlaatuinen ulkonäkö ja tuntu Marmoleumin ainutlaatuinen ulkonäkö ja tuntu ainutlaatuinen ulkonäkö... Luonnon tavoin jokainen Forbo Marmoleumin neliösenttimetri on oman näköisensä. Marmoleumin ainutlaatuinen ulkonäkö on saanut inspiraationsa

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto

Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto Tutkimuksen tausta Lapin matkailun piirteitä kansainvälistyminen sekä matkailukeskusten

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012

Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012 Tutkimus suomalaisesta designista Mitä design merkitsee yrityksille Tammikuu 2012 JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset yritykset ovat designista. Tutkimuksen

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014 LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA 20.3.2014 Kirsti Järvensivu, EKOHOITOLA VITAROSA Ekokosmetologi, dipl. refleksologi ja- fytoterapeutti EKOHOITOLA VITAROSA LUONNOLLISTA KAUNEUTTA

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti SIO ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com 1 http://issuu.com/restorativeenvironment/docs/

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK Hyvinvointimatkailun työpaja Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä, MEK Suomalainen hyvinvointi: Teemat Wellness 4-5 tähteä Finnrelax Terveysja kuntoliikunta Hemmottelu PERUSTARJONTA

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot