Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta. Päivikki Ritala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta. Päivikki Ritala"

Transkriptio

1 Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta Päivikki Ritala Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Taideosasto 2000

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN ENSIMMÄINEN VAIHE TUTKIMUKSEN TOINEN VAIHE KUVATUT YRITYKSET Kanniston kotieläintila (liite 2) Kuralan kartanotila (liite 3) Matkailumaatila Myllyniemi (liite 4) Rymättylän Herrankukkaro (liite 5) HAASTATTELUKYSYMYSTEN ANALYSOINTI VANHANAIKAISUUDEN TEEMA LUONNONMUKAISUUDEN TEEMA MODERNIN TEEMA HERRANKUKKARO Yleisilme Materiaalin käyttö Luonnon ja taiteen liitto Esteettisyys ja ekologia LÄHTEET Painamattomat lähteet LIITTEET (5 KPL)... 12

3 3 1. JOHDANTO Matkailu ja ympäristövastuullisuus Matkailu on tällä hetkellä yksi maailman laajimmista ja nopeimmin kasvavista elinkeinoista. On selvää, että näin suuren elinkeinon ollessa kyseessä ympäristövastuullisuus alkaa olla välttämättömyys sekä luontoon suuntautuvan matkailussa että muussa matkailuyrittäjyydessä. Kestävän kehityksen periaatteita voidaan soveltaa kaikkeen matkailutoimintaan: kestävä matkailukehitys on prosessi, joka sisältää koko matkailuyrittämisen niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, psykologinen ja ekologinen kestävyys alueella säilyy. Matkailijoiden viihtyvyys ja paikallisten tahojen mukanaolo kaikessa suunnittelussa sekä paikallisyhteisöjen hyötyminen matkailusta ovat myös kestävän matkailun kriteerejä. Myös tuotteiden ja toimintojen elinkaarianalyysi pitäisi arvioida. 1 Luonnollista on, että kestävyyden kriteerien arviointi vaihtelee paikan mukaan: matkailun suunnitteleminen herkästi haavoittuvalle alueelle Alpeille on erilaista kuin uuden matkailuympäristön luominen suomalaiseen matkailuympäristöön. Ympäristöjohtaminen ja laatujohtaminen kytketään yhteen jo monissa suomalaisissakin matkailuyrityksissä: ympäristöasioista huolehtiminen nähdään laadun osatekijänä. Suomessa on tehty viime vuosien aikana useita matkailuun liittyviä ympäristövastuullista projekteja. Tähän tutkimukseen osallistuneiden matkailuyrittäjien motiivina ympäristöasioista huolehtimiseen oli oma asenne halu toimia luontoa ja ympäristöä säästävästi; samoin asiakkaiden (varsinkin keskieurooppalaisten) ympäristötietoisuus sekä lakien ja asetusten antamat määräykset. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millä tavalla ekologisuus on esillä ja visuaalisesti näkyvillä sellaisissa yrityksissä, joiden toiminnassa ympäristöasiat ovat tärkeällä sijalla. Kaikki neljä kuvattua yritystä pyrkivät myös enemmän tai vähemmän tietoisesti luomaan ekoimagoa. 2 Mitä on tällaisten yritysten ekoestetiikka ja mihin se perustuu? Mitkä ovat siinä toistuvia yhteisiä teemoja tai aiheita? Tutkimus liittyy Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Designstudio hankkeeseen, jonka yhtenä osa-alueena on suomalaisten matkailuyritysten toiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli myös saada aineistoa kirjoittajan ekologista estetiikkaa (ekomuotoilun estetiikkaa) koskevaa väitöskirjaa varten. 2. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin seitsemälle matkailualan yritykselle kyselylomake (liite 1), jonka tarkoituksena oli lähinnä kartoittaa luontomatkailupalveluja tarjoavien yritysten toimintatapa sekä niiden yleinen lähestymistapa ympäristöasioihin. Kysymyksillä haluttiin saada myös tuntuma siihen, mikä on luontoarvojen ja esteettisten seikkojen merkitys yrityksen toiminnassa. Yritykseen tutustuminen tällä tavoin etukäteen helpotti myös orientoitumista itse kuvaukseen paikanpäällä. 15:sta kysymyksestä 5 oli avointa kysymystä ja 7 strukturoituja eli vastausvaihtoehdot olivat valmiina. Koska tutkimuksen teemana oli ekoestetiikka, kaikki tutkimuksen yritykset valittiin niiden ekologisten arvojen korostamisen ja ympäristömyötäisen toiminnan perusteella. 1 Borg 1997, 7-8. Saarinen & Järviluoma (toim.) Tosin mainonta painottui kaikilla yrityksillä enemmänkin suusta suuhun markkinointiin, kuin painettuun sanaan ja kuvaan, joten varsinaisesta imagonluomisesta (muuten kuin) mainonnan avulla ei juurikaan voida puhua.

4 4 Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta mukana Vihreä Kirja projektissa, joka on Varsinais- Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla v toteutettu luontomatkailun kehittämishanke. Projektiin kuuluneissa yrityksissä on tehty ympäristötarkastus toimenpide-ehdotuksineen ja kukin yritys on sitoutunut omaan ympäristöohjelmaansa, ts. sitoutunut kehittämään omaa toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. 3 Kyselyyn vastanneista yrityksistä neljällä yrityksellä oli ympäristöohjelma valmiina ja toiminnassa, kahdessa yrityksessä sitä oltiin parhaillaan tekemässä. Yritysten halukkuus olla mukana tutkimuksessa varmistettiin etukäteen puhelimitse, joten vastausprosentti kyselylomakkeisiin oli 100. Kysymykset lähetettiin postissa tai faxilla ja vastaukset kysyttiin puhelimitse. Kysymysten testausta varten kysymyslomake lähetettiin ensin siikajokelaiselle Törmälän maatilamatkailutilalle. Vastausten perusteella kysymyssarjasta poistettiin yksi kysymys ja toista täsmennettiin. 3. Tutkimuksen toinen vaihe Tutkimuksen toiseen vaiheeseen valittiin seitsemästä matkailuyrityksestä neljä. Kohteet valittiin kyselyhaastatteluun osallistuneesta yrityksestä niin, että ne edustavat tyypeiltään erilaisia matkailuyritysmuotoja sekä erilaisia ympäristöjä. Myös matkailuyrittäjien kiireet sekä paikan sijainti vaikuttivat valintaan. Visuaalisen aineiston keräämiseksi neljän yritysten rakennettua ja esineympäristöä kuvattiin digitaalikameralla. Kustakin yrityksestä otettiin keskimäärin 50 kuvaa. Palveluympäristöjen erilaisuudesta huolimatta yritysten visuaalisissa ratkaisuissa toistuivat usein samat teemat. Tarkemman analyysin kohteeksi on tässä tutkimuksessa otettu Rymättylän Herrankukkaro, jonka esineympäristö sekä varsinkin rakennusratkaisut poikkesivat muista. 4. Kuvatut yritykset 4.1 Kanniston kotieläintila (liite 2) Kanniston kotieläintila Alastarolla on maatila, jossa harjoitetaan luonnonmukaista peltoviljelyä sekä karjanhoitoa. Erityisesti perhematkailijoille suunnattu tila on ympärivuotinen maatilamatkailu- ja leirikoulupaikka. Tilalla on runsaasti kotieläimiä, mm. erirotuisia hevosia, poneja ja lehmiä, aasi, vuohia, poroja, lampaita, kaneja, ankkoja ja riikinkukko. Eläinten hoitamiseen saavat osallistua myös vierailijat. Kanniston tila olikin neljästä yrityksestä kaikkein selkeimmin maatilamainen sekä toiminnaltaan että miljööltään. Tilalla on 60 ympärivuotista vuodepaikkaa sekä 5 neljän hengen pihamökkiä kesämajoitukseen. Kanniston kotieläintilalla ekologisuus painottuu luomutuotantoon sekä muutoinkin pehmeään ja ympäristöystävälliseen elämäntapaan. 3 Vihreän kirjan ympäristöohjelma sisältää mm. seuraavat asiat: Jätehuollon järjestämisen niin, että jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle niiden määrää pyritään vähentämään. Paikallisia raaka-aineita ja tuotteita suositaan. Näin edistetään oman alueen elinkeinotoimintaa. Turhaa pakkaamista pyritään myös välttämään. Veden käyttöä vähennetään. Tämä vähentää ympäristön kuormitusta. Jätevedet käsitellään kuntien antaman ohjeiden mukaan. Energiankulutusta seurataan ja energian käytön vähentämiseksi on annettu toimenpide-ehdotuksia. Yritykset etsivät jatkuvasti uusia energiansäästömahdollisuuksia.

5 5 4.2 Kuralan kartanotila (liite 3) Kuralan kartanotila sijaitsee Varsinais-Suomessa Yläneenjoen varrella Yläneen pitäjässä. Tilan rakennukset ovat 1700-luvulta ja rakennukset pihapiireineen edustavat perinteistä suomalaista kartanomiljöötä. Majoitusta varten rakennetut rantamökit ovat uudempia. Tilalla järjestetään perhejuhlia, sukutapaamisia, yritysten ja yhteisöjen lomavietto- ja elämyspäiviä. Pääosa asiakkaista on yritysten henkilöstöä sekä heidän vieraitaan. Tilalla vierailee vuosittain n henkilöä, joista joka 10 yöpyy tilalla. Majoitustiloja on 35 henkilölle. Vierailutapahtumat räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan. Ns. elämysmatkailu on lisääntymässä matkailussa koko ajan, joten Kuralassakin on vanhaan navettaan kunnostetusta hallista kehitelty laserase- ja värikuula-ammuntapaikka. Ympäristöasioiden eteenpäin viemisessä Kuralan kartanotila oli saanut useita tunnustuksia. Ympäristöasiat otetaan huomioon kaikissa tilan hankinnoissa, ja mm. lämmitykseen käytetään omaa haketta ja olkea. 4.3 Matkailumaatila Myllyniemi (liite 4) Matkailumaatila Myllyniemi sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Nummi-Pusulassa. Tilan keskipisteenä on kosken äärellä oleva yli satavuotias, kolmikerroksinen vesimylly, joka on kunnostettu matkailijoiden käyttöön. Tilalla on myös vanhaan sahaan kunnostettu kokoussali, kaksi saunaa, luhti, aittoja, ja päärakennus vierashuoneineen. Tilalla on myös eläimiä: riikinkukkoja, helmi- ja kääpiökanoja, poni, lampaita, vuohi ja lammaskoiria. Majoituskapasiteettia on n.25 henkilölle. Pääasiallinen kohderyhmä ovat yritysasiakkaat, joille järjestetään kokous-, ruokailu- ja illanviettotilaisuuksia. Myllyniemen matkailumaatilalla ekologisuus perustuu ennen kaikkea alkutuotantoon sekä sisustus- ja rakennusmateriaalien kierrätykseen. 4.4 Rymättylän Herrankukkaro (liite 5) Herrankukkaro on vanhalle kalastajatilalle rakennettu ympärivuotinen kokous- koulutus- ja virkistyspaikka Rymättylän saaristopitäjässä. Herrankukkaroon yli 30 sekä vanhaa että uutta rakennusta: kokous- ja tiimityöskentelytiloja, useita erityyppisiä saunoja, laavuja, lintutorni, ulkoja sisämajoitustiloja sekä ruokailu- ja juhlapaikkoja. Monet rakennukset on tehty kelopuusta. Sisämajoituspaikkoja on 90:lle henkilölle. Suurimman kohderyhmän muodostavat yritysasiakkaat, joille ohjelma räätälöidään toiveiden mukaan. Erikoisuutena ovat tiimikouluttajien suunnittelemat työmotivaatiota lisäävät paketit. Herrankukkarossa ekologisuus näkyy ennen kaikkea rakennusmateriaalin käytössä. Syksyllä 2000 yrityksessä on tarkoitus siirtyä myös luomuruokaan. 5. Haastattelukysymysten analysointi Kysymykset 1-5 koskivat yrityksen kohderyhmiä ja matkailuvalttia sekä suunnittelupalvelujen käyttöä. Kaikki yritykset olivat käyttäneet joitain suunnittelupalveluita; useimmat arkkitehtuurin, mainonnan, valokuvauksen ja uusmedian (www-sivut) asiantuntijoita. Eniten haluttiin lisätä mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisten käyttöä, jos siihen olisi taloudellisia mahdollisuuksia.

6 6 Kysyttäessä yrityksen ympäristöratkaisuja ohjaavia tekijöitä kaikki asettivat ensimmäiselle sijalle oman halun ja asenteen. Toisaalta kuluttajan eli asiakkaan vaatimukset tulivat hyvänä kakkosena. Asiantuntijat ja lainsäätäjien vaatimukset tulivat vasta näiden jälkeen. Yllättävää oli, että kilpailutilanne oli tärkeysjärjestyksessä alkupäässä vain yhdellä yrityksellä. Ehkä tällaisessa matkailussa on Suomessa vielä niin uutta ja yritykset ovat joka tapauksessa niin erityyppisiä, että kilpailutekijäksi valikoituu helpommin ympäristö sinänsä tai tarjottavat palvelut kuin toiminnan ympäristöystävällisyys. Monien yritysten myyntivalttina mainostetaan luontoa tai luonnonläheisyyttä, mikä teema saattaa sekoittua asiakkaan mielessä ekologiseksi tai sellaiseksi, joka on jollain tavalla joka tapauksessa luontoystävällistä jolloin ympäristöasioilla mainostamisen ei katsota tuovan lisää kilpailuetua verrattuna muihin alan yrityksiin. Seitsemäs kysymys kuului: Mitkä seikat ovat yrityksessänne tärkeitä palveluympäristön viihtyvyyden luojia? Vastausvaihtoehdot piti laittaa tärkeysjärjestykseen. Rakennusten sopivuus ympäristöön ja harmonia luonnon kanssa oli kaikissa vastauksissa yhtä lukuun ottamatta joko ensimmäisellä tai toisella sijalla. Siisteyttä ja puhtautta arvostettiin myös, samoin kuin palveluiden ja välineiden yhteensopivuutta yrityksen imagon kanssa. Tärkeysjärjestyksessä varusteiden ja välineiden ulkonäön sekä tuotteiden ja ympäristön toimivuuden välillä taas on oli runsaasti hajontaa. Ilmeisesti jälkimmäinen on niin itsestään selvä asia, että sen ei sinänsä ajatella olevan niinkään viihtyvyyden kannalta merkittävä tekijä. Monessa vastauksessa täsmennettiin vielä, että sisustuksessa panostetaan yksinkertaiseen ja / tai vanhanaikaiseen tyyliin. Vastauksista voi vetää sen yleisen johtopäätöksen, että esteettiset tekijät viihtyvyyden luomisessa ovat erityisen tärkeitä näille yrityksille. Myös kahdeksannen kysymyksen vastaukset osoittivat saman seikan, sillä tärkeimmäksi elämysaspektiksi valitsi neljä yritystä kuudesta esteettiset - ja aistielämykset. Kulttuuriset elämykset olivat myös listan kärkipäässä. Muissa järjestyksissä oli hyvin paljon hajontaa, sillä vastaukset vaihtelivat luonnollisesti sen mukaan, millaista toimintaa asiakkaille järjestettiin: panostettiinko esimerkiksi seikkailuun ja omien rajojen koetteluun vai turvalliseen, kotoisaan maalaiselämään. Paikallisen kulttuurin erityispiirteiden huomioimisessa kaikki yritykset toivat esiin ruokakulttuurin: perinneruokien tarjoamisen. Monissa yrityksissä kerrotaan vieraille paikan historiaa ja siihen liittyviä tarinoita; myös kotiseutukierroksia saatetaan järjestää. Jotkut paikat ovat jo sinällään kuin kotiseutumuseoita vanhoine rakennuksineen ja perinteisten työvälineiden esittelyineen. Yhdessä yrityksessä mainittiin paikallisten käsitöiden ja kalastusmenetelmien esittely. Merkille pantavaa oli, että kaikki yritykset liittivät paikallisen kulttuurin erityispiirteet nimenomaan menneen ajan elämään: entisiin ruokatapoihin, vanhan ajan käsityötapoihin jne. Uudempaa paikallista kulttuuria ja sen pohtimista, mitä se voisi olla, ei ainakaan keskusteluissa eikä kysymyslomakkeen vastauksissa mainittu. Kysymys nro 10 selvitti yrityksen suhdetta luontoon: kumpi on pääasia ja millä ehdoilla. Viisi kuudesta vastasi yrityksen olevan pääasia, mutta niin, että luonnon reunaehdoilla huomioidaan mahdollisimman pitkälle. Yksi yritys näki luonnon olevan pääosassa, jolloin yrityksen tehtävänä on sopeutua luonnon ekologisiin reunaehtoihin. Yhdennessätoista kysymyksessä tiedusteltiin sitä, miten luonnon merkitys, arvo ja kauneus tuodaan esille. Useimmat sanoivat sen tulevan esiin tuotekokonaisuuksien yksityiskohtien välityksellä. Puhelinkeskusteluissa he mainitsivat tämän tarkoittavan nimenomaan sitä, että ympäröivä luonto on itsessään niin vahva ja esillä oleva, että se on luontevasti osa yrityksen jokapäiväistä elämää ja näin ollen mukana myös asiakkaan elämyksissä. Yhdessä yrityksessä lähiluonto on tämän takia tarkoituksella jätetty kasvamaan ja rehottamaan vapaasti. Kolme yritystä seitsemästä kertoi henkilökunnan opastavan ympäröivän luonnon tarkkailuun tilaesittelyn yhteydessä sekä antamalla luonnontieteellistä infoa. Jos paikkaan nivoutuu jokin tarina tai draama, jossa luonto on vahvasti mukana, se kerrotaan myös asiakkaille.

7 7 Neljä viimeistä kysymystä koski ekologisuuden näkymistä sekä yrityksen ekoestetiikkaa ja ekoimagoa. Millä toimintanne tai toimintaympäristönne osa-alueella ekologisuus näkyy mielestänne eniten? Vastauksissa korostui rakennetun ympäristön merkitys: rakentamistavalla ja materiaaleilla haluttiin luoda sopusointua ympäröivän luonnon kanssa. Lähes kaikissa yrityksissä oli vanhaa rakennuskantaa, ( luvuilta tai 1900-luvun alusta) ja se haluttiin poikkeuksetta säilyttää sellaisenaan, sekä myös ylläpidolla korostaa vanhuuden leimaa. Uudessa rakentamisessa käytettiin kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Rakennusten haluttiin myös sopivan keskenään yhteen. Punamultaa käytettiin useissa paikoissa ulkomaalina. Ekologisuuden näkyminen mainittiin myös ruokapalveluissa sekä hiukan erikoisemmassa lämmitysratkaisuissa: maalämmityksen käytössä. Yhdelle yrittäjälle ekologisuus näkyi paitsi rakennuksissa ja ympäristössä yleensä, myös siinä, ettei heillä ole suihkuja ja vesivessoja. Mitä teille merkitsee sana ekoestetiikka? Missä määrin se liittyy mielestänne yrityksenne imagoon? Vastaukset olivat mielenkiintoisia, ja kaikki jollain tavalla saman ajatuksen variaatioita. Johtoajatuksena oli vanhanaikaisuus ja luonnollisuus. Luonnonmukainen, vanhanaikainen elämäntapa, jossa --- kaikki se, mikä pitää ottaa, otetaan luonnosta, mutta säästäen. Käytetään uusiutuvia luonnonvaroja --- ei kaadeta puita vain latvan takia, määritteli ekoestetiikan yrittäjä, jonka vastauksessa eettisyyden merkitys korostui. Minulle uusi ei ole ekoestetiikkaa, koska uudessa (esim. uusissa huonekaluissa) ei ole sielua, kertoi toinen, jonka mielestä eletyn elämän jäljet, hiirenkoloja myöten, saa ja pitää näkyä ympäröivissä esineissä. Myös toinen pohti uuden ja vanhan eroja ulkonäön kannalta: Uudestakin esineestä voi löytyä ekoestetiikkaa, jos siihen on käytetty kierrätysmateriaaleja --- asiakas ei tiedä, mihin vanha loppuu ja mistä uusia alkaa. Yksi vastaaja sanoi ekologisuuden löytyvän metsästä ja estetiikan tulevan siihen mukaan ihmisen suunnittelun ja rakentamisen myötä. Lähellä sijaitsevat erityiset luontopaikat, esim. luonnonsuojelualueet ja lintulahdet mainittiin myös osana yrityksiin kuuluvaa ekoestetiikkaa, samoin kotieläimet. Pyrittekö luomaan yrityksellenne ekoimagoa? Jos vastasitte kyllä, mistä tekijöistä ekoimagonne koostuu? Kaikki vastasivat kysymykseen myöntävästi, joskin kaikki kertoivat käytännön aktiivisuuden asiassa olevan vielä vähäistä. Mainonta toimi useimmilla yrityksillä lähinnä suusta suuhun periaatteella, jolloin toiminnan ekologisuus ei välttämättä tule silloin esille. Tosin muutamien yritysten www-sivuilla oli linkki Vihreään kirjaan, jossa kerrottiin yritysten yleiset periaatteet ympäristön säästämiseksi. Yritysten www-esitteissä, paperiversioesitteissä tai markkinointikirjeissä ekologisuutta sanana ei sinällään juuri esiinny, vaan mainonnassa ja markkinoinnissa korostetaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä, luontoystävällisyyttä, perinteitä, aitoutta ja vanhanajan tunnelmaa. Ekologisuus pyritään tuomaan esiin visuaalisesti --- nykyaikaisuutta pyritään peittelemään, kertoi yhden yrityksen edustaja. Puiset ruokailuvälineet toivat myös ekoimagoa. Monet yritykset korostivat joko kyselyhaastattelun kautta tai myöhemmin yrityskäyntien yhteydessä sitä, ettei ekoimago saa näkyä asiakkaalle nuukuutena esim. veden säästössä. Yksi yrittäjä näki vanhanaikaisuudessa tärkeänä omien käsien mukanaolon esim. lampaasta kerittiin itse villa ja lehmänmaidosta valmistettiin tilalla voita ja juustoa. Useimmissa vastauksissa ekologisuuden näkyminen ja ekoimago samaistettiin, sillä niihin annettiin samoja vastauksia.

8 8 Toisaalta yrittäjät haluaisivat siis luoda yritykselleen lisää ekoimagoa, mutta ekologisuuden ehkä ajatellaan olevan niin sidoksissa konkreettisiin käytäntöihin: toimintatapaan sekä rakennettuun ja esineympäristöön, että ekoimagokysymystä on vaikeampi lähteä miettimään erikseen ilman markkinoinnin tai mainonnan asiantuntijaa? Tutkituille yrityksille ekoimago tarkoitti siis ennen kaikkea tosiasioita historian ja ympäristön vaalimisesta, luomutuotteista ja ympäristöystävällisestä toiminnasta, mutta toisaalta mainonnalla luotiin myös mielikuvia aitoudesta, luonnonläheisestä tyylistä, vanhanaikaisesta tunnelmasta ja menneen ajan eksotiikasta. 6. Vanhanaikaisuuden teema Jokainen kuvattu yritys mainosti esitteessään jollain tavalla vanhan ajan tunnelmaa tai tilan historian arvostamista. Mitä tämä tunnelman luominen käytännössä tarkoittaa, mistä näkyvillä olevista tekijöistä se koostuu? Rakentamisessa vanhanaikaisuus tarkoitti punamullan käyttöä maalina, perinteisten rakennustapojen, talomallien ja sisustusratkaisujen vaalimista. Pihamökki saattoi olla muutaman vuoden vanha, mutta ovenpielten malli oli viime vuosisadalta. Kaikissa yrityksissä on enemmän tai vähemmän esillä luvulta ja 1900 luvun alkupuoliskolta olevia vanhoja tavaroita ja huonekaluja. Pienet esineet, mm. kahvimyllyt, öljylamput, tuohitavarat olivat usein koristeena kaapin päällä tai seinällä. Vanhat huonekalut olivat käytössä. Yritysten yleinen tunnelma tavaroiden ja huonekalujen osalta oli toisaalta pysähtynyttä museotunnelmaa; toisaalta historia oli elävänoloista, jos tavarat olivat käytössä. On luonnollista, että vanhat esineet näyttävät kuluneilta ja ajan patinoimilta. Ajan patinan hyväksyminen, ei-peitteleminen oli näissä yrityksissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos esineet tai huonekalut olivat käytössä, niitä oli luonnollisestikin kunnostettu sen verran, kuin niiden käyttö vaati, mutta vain siihen rajaan asti, kuin se oli tarpeellista. 4 Huonekalujen kangas sai olla kulunut, jos se oli alkuperäinen ja mallina kaunis; koristeena oleva maitotonkka sai olla ruosteinen; kiulusta puuttuva reunapalanen ei estänyt sen käyttöä. Tästä voidaan päätellä, että esineisiin liittyvä käyttöhistoria ja sen edustamat kulttuuriarvot koetaan yrityksissä tärkeämpänä kuin virheetön ulkonäkö. Merkillepantavaa on, että olivatpa vanhat tavarat huonekaluja, työvälineitä tai kodin käyttöesineitä, niiden esillepanossa eri tyylit ja aikakaudet ovat usein sekoittuneena toisiinsa. 5 Tärkeintä ei siis ollut niinkään esitellä tavaroita esimerkiksi niiden tyylin vuoksi, vaan esineiden runsaudella ja eri aikakausien vaihtelevuudella paikkaan pyritään luomaan vanhanaikaista, nostalgista henkeä ja antamaan vieraille mahdollisuus omiin muistoihinsa. Tuttujen muotoaiheiden ja esineiden näkeminen muuten oudossa ympäristössä antaa vieraalle kotoisuuden tunteen, mikä on epäilemättä myös yrityksen kannalta myönteinen asia: vieras tuntee viihtyvänsä ja tulee kenties käymään kenties toisenkin kerran. 6 Muotoilun tuotteiden muotoaiheiden uutuus ja ennennäkemättömyys, outouskin, ovat nykyaikaisessa muotoilussa monesti tavoiteltuja asioita. Mikäli ajatellaan tavaroiden käytön kulttuurista näkökulmaa, voidaan kuitenkin kysyä, antavatko uudet, erikoiset ja vain muotoa muodon vuoksi tavoittelevat ratkaisut mahdollisuuden käyttäjälle tunnistaa omaa historiaansa? 4 Kartanoromanttista tunnelmaa tavoiteltaessa asiassa oltiin tarkempia. 5 Kts. edellinen viite. 6 Toisaalta sisustuksessa saatettiin esitellä suomalaiskansallisten aiheiden lisäksi myös ulkomailta tuotuja matkamuistoja, esim. naamioita, mikä taas korosti eksotiikkateemaa.

9 9 7. Luonnonmukaisuuden teema Eniten nousseita teemoja yrityksissä vahanaikaisuuden lisäksi olivat luonnonmukaisuus ja aitous. Luonnonmukaisuudella viitattiin elämäntapaan, luomutuotantoon, kotieläinten vapaana kuljeskelemiseen, luonnon kiertokulun ja vuodenaikojen huomioimista tilan elämässä mahdollisimman pitkälle. 7 Luonnollisuudella ja aitoudella saatettiin viitata samaan asiaan, mutta sillä näytti olevan muitakin merkityksiä. Sisätiloissa viitattiin ympäröivään luontoon vaikkapa tuomalla luonnonkukkia maljakkoon tai ripustamalla seinällä kelopuun oksa tai viljakranssi. Luonnon elementtejä käytettiin pihapiirissä kalusteina tai arkkitehtonisina elementteinä: kivistä tai halkaistuista puunrungoista rakennettu pöytä; kivirivistö tai halkopinot toimivat pihatilan jakajana. Suhtautuminen ympäröivään luontoon oli tutkituissa yrityksissä kunnioittavaa, mutta mielenkiintoista oli, miten eri tavalla se ilmeni. Toisessa ääripäässä se näkyi lähiympäristön ja pihapiirin huolellisena hoitamisena ja puutarhamaisen vaikutelman vaalimisena, toisessa ääripäässä luonnon ruohon, kukkien, puiden ja pensaiden - annettiin kasvaa vapaasti ilman, että sen kasvamista olisi ihmisen toimesta suuremmin rajoitettu tai ohjattu. Aidoilla materiaaleilla tarkoitettiin poikkeuksetta puuta, kiveä, savea tai kankaista pellavaa, puuvillaa tai juuttia. Puun pintaominaisuuksia korostettiin rakentamisessa jättämällä puu käsittelemättömäksi, mikäli mahdollista. Aidon muovin käyttöä kukaan ei mainostanut, vaikka nykyaikaisessa taloudessa lienee mahdotonta olla käyttämättä sitä. Pihapiireissä pelkistyneisyys ja selkeys olivat valttia. Ylimääräisiä koristeita ja tavaraa ei yleensä suosittu, ylirakentamista vältettiin. 8. Modernin teema Nykyajan matkailijalla on yleensä korkea vaatimustaso matkakohteen varustelun suhteen näin voi olla siitä huolimatta, vaikka hän valitsisi yrityksen sen ekoimagon takia. 8 Niinpä kaikissa kuvatuissa yrityksissä oli korkea varustelutaso, eikä tekniikkaa sinänsä yleensä peitelty. Tekniikassa oli kuitenkin huomioitu ympäristönäkökohdat (mm. veden ja sähkön säästö), vaikka matkailija ei sitä olisi päälle päin nähnytkään. Useimmissa yrityksissä oli sisävessojen lisäksi myös ulkona eko-wc. Tyylillisesti uutta ja vanhaa saatettiin käyttää sekaisin: öljylampun riittämättömyys korvattiin vierekkäisellä 1970-luvun pallovalaisimella tai savusaunan viereinen pesuhuone oli kaakeloitu marmorikuvioisilla laatoilla. Moderniin suhtauduttiin sinänsä hyväksyen, mutta imagollisista syistä sitä ei haluttu ainakaan korostaa. Uutta tekniikkaa saatettiin jopa peitellä (esim. televisio piiloon raakalaudasta tehtyyn kaappiin ja sähkölampun johdot piiloon puisen taulun alle.) Toisaalta silloin, kun nykyaikaisten välineiden, materiaalin ja tekniikan käyttö oli välttämätöntä, sen esteettisiin ominaisuuksiin ei välttämättä kiinnitetty huomiota samalla tavalla kuin vanhan tavaran tai materiaalin käytössä. 7 Mm. ruokatuotannossa ja tarjottavissa aktiviteeteissa. 8 Suomessa tosin vielä harvat maatilamatkailijat valitsevat yrityksen sen ympäristöystävällisyyden takia, joskin ympäristötietoisten matkailijoiden osuus on kasvussa. Lähde: matkailuyrittäjien haastattelut.

10 10 9. Herrankukkaro Erityisen analyysin kohteeksi valitsin vielä Rymättylä Herrankukkaron, sillä luontoteema korostui paikassa eniten, jopa muista poikkeavalla tavalla. 9.1 Yleisilme Yritys oli kasvanut pikkuhiljaa ja rakennuksia oli lisätty asiakkaiden toiveiden mukaisesti sekä isäntäväen ideoiden myötä. Erilaisia rakennuksia ja rakennelmia oli yhteensä yli 30. Mitään alusta asti valmista ollutta yleissuunnitelmaa ei rakentamisessa oltu käytetty. Niinpä paikan arkkitehtuurillinen yleisilme on huoleton. 9 Huolettomuuden ja rentouden vaikutelma syntyy myös rakennustavasta: mökin katto tai oviaukko saattaa olla vinossa tai eripituiset kattolaudat on naulattu epäjärjestykseen. Toisaalta jäntevyyttä yleisilmeeseen antavat täsmälliset puupinot, jotka tekevät pihapiiriin käytävän tapaisia, ohjaavia tiloja. Ympäristön ja rakennustavan huolettomuudella halutaan oletettavasti vaikuttaa myös kävijään mielentilaan: kun ympäristö ja on epävirallinen ja ei-täydellinen, se ohjaa myös vierasta epämuodollisempaan ja rennompaan käyttäytymiseen. 9.2 Materiaalin käyttö Yhteinen piirre kaikissa yrityksissä oli tutun materiaalin uudenlainen käyttö. Herrankukkarossa tämä näkyi usean materiaalin kohdalla: päreestä oli valmistettu lampunvarjostin; juuttisäkki oli huonetta jakavan sermin materiaalina; kalaverkot oli ripustettu seinälle katosta lattiaan asti luomaan saaristolasitunnelmaa jne. Jo olemassa olevan tai paikallisen kulttuuriin liittyvän tavaran tai materiaalin käyttö on perusteltua myös ekologiselta pohjalta, vaikka se jossain tarkoituksessa olisikin tehtypelkästään tunnelman vuoksi. Merkillepantavin piirre Herrankukkaron rakentamisessa oli vanhan, harmaan puun, etenkin kelopuun ja hirren sekä raakalaudan runsas käyttö. Puu oli useimmiten jätetty kokonaan käsittelemättömäksi tai sitä oli käsitelty niin vähän kuin mahdollista 10, mikä toi esiin puupinnan elävyyden ja visuaalisesti rikkaat ominaisuudet puunsyineen ja vaihtelevine harmaan ja ruskean sävyineen. Pihapiirin kaikki rakennelmat, kalusteet ja monenlaiset kiipeilytelineet ja keinut oli tehty puusta. Kuorittuja puiden runkoja oli käytetty rakennusten pylväinä. Kaikki tämä toi paikkaan oman, erityisen puisen tunnelmansa. Suomessa on vahvat rakennusperinteet kelopuun 11 ja hirren käytössä, joten menneen ajan eksotiikka ja lapsuusajan tuntemukset liitetään yrityksen mainonnassa mm. juuri tällaiseen rakentamistapaan. 9 Vatupassi, suorakulma ja arkkitehti ovat tässä paikassa kiellettyjä, kertoi paikan omistaja. Vaikka suurin osa rakennuksista olikin normaalien rakennussääntöjen puitteissa tehty, toteamus piti joidenkin rakennusten osalta myös paikkansa. 10 Paikan omistajan mukaan käsittelemätön puu on todettu tutkimuksissa kaikkein kestävimmäksi materiaaliksi verrattuna käsiteltyyn puuhun. 11 Kelopuuta on käytetty etenkin saaristolaisrakentamisessa.

11 Luonnon ja taiteen liitto Herrankukkaron tapaisessa matkailuyrityksessä lomittuvat ympäristöestetiikan (luonnon estetiikan) ja taiteen sekä muotoilun estetiikan arvot ja käsitteet. Estetiikan teoreetikko Monroe C. Beardsley asettaa taideteoksen yleisiksi ehdoiksi yhtenäisyyden (unity), monitasoisuuden (complexity) ja voimakkuuden (intensity). 12 Ovatko ne yhteismitallisia luonnossa vallitsevan estetiikan kanssa? Ainakin ne muistuttavat paljolti terveen luonnonympäristön ja ekosysteemin piirteitä, joiksi mainitaan mm. yhtenäisyys (unity), monimuotoisuus (complexity) ja eheys (integrity). (Aldo Leopoldo). Mitkä näistä ominaisuuksista näkyvät Herrankukkaron arkkitehtuurissa ja esineympäristössä? Näkemykseni mukaan Herrankukkaron rakentamisessa ei ole sinänsä haluttu korostaa ihmisen taitoja, vaan pikemminkin on haluttu korostaa luontoa sen itsensä takia ja tuoda sen ominaisuuksia esiin. Paikan arkkitehtuurissa luonnon estetiikka sellaisena kuin se vieraille ilmenee - on vapaita muotoja 13, käsittelemätöntä materiaalia ja näennäistä järjestäytymättömyyttä. Yhtenäisyys ja eheys toteutuvat primaaritason tarkastelussa (ei siis tulkinnan kautta saatavassa, vaan suorassa havainnoinnissa) ennen kaikkea materiaalin osalta, mutta myös paikan yleisilmeessä. Luonnon kanssa pyritään vuorovaikutukseen: jo paikan sijoittuminen saaristolaisuusmaisemaan on siihen kannanotto. Paikka on ikään kuin tiivistelmä ympäröivästä luonnosta, 14 sen ideaali matkailijaa miellyttävässä ja hänelle helposti avautuvassa muodossa. Rakennuksissa ja esineissä tiivistyy se, mikä on olennaista perinteisessä saaristolaismaisemassa ja elämässä yleensä Muokkaamalla lähiympäristöä mahdollisimman vähän oikeutetaan oma toiminta moraalisesti ja toisaalta käyttämällä esimerkiksi puuta paikallisten perinteiden mukaisesti. Toisaalta myös toisinpäin: luonnonmateriaalin käyttäminen ja luontoviittaukset ympäristön rakentamisessa ei välttämättä tee itse toimintaprosesseista ekologisia: ekoestetiikasta voi tulla yritykselle mainoskikka. 9.4 Esteettisyys ja ekologia Herrankukkaron ympäristökokonaisuudessa on lähtökohtana luonto ja luonnonmukaisuus ja esteettisen viihtyvyyden ja ekologisuuden halutaan ja oletetaan toteutuvan sen myötä. Esteettisyys nähdään siis ekologisuuden myötä tulevana ominaisuutena silloin kun käytetään luontoystävällisiä materiaaleja ja rakennustapaa sekä pyritään välttämään turhia koristuksia. Tällöin esteettisyyttä ei nähdä vain suppeassa merkityksessä niin, että se olisi vain formaalisia ominaisuuksia, vaan se sijoittuu osaksi kokonaisuuteen, jossa on tekijöitä useammasta arvoalueesta: etiikasta, ekologiasta ja estetiikasta. Kysymys on siis arvojen muodostamasta yhdistelmästä, jolla on kokonaisuutena esteettisiä ominaisuuksia. 15 Etiikka ymmärretään vastuuna paitsi ympäröivästä luonnosta, myös asiakkaan terveydestä ja viihtyvyydestä, sillä luonnonmukaiset materiaalit koetaan myös terveellisiksi 12 Monroe C. Beardsley 1958, s Beardsleyn mukaan taideteoksen hyvyys riippuu siitä, minkä asteisesti teos täyttää nämä kolme vaatimusta. Toisaalta on muistettava, että k.o. ominaisuudet eivät ole välttämättä paljaalle silmälle näkyviä primaariominaisuuksia, vaan abstrakteja ja tulkinnan kautta esiin saatavia. Sepänmaa 1991, Esimerkiksi pienten mökkien tms. rakennelmien yhteydessä. 14 Maisemia ja ympäristökokonaisuuksia voidaan tehdä tiivistämään ympäristöstä olennainen tai havainnollistamaan ideaaleja. Tällainen pienmaisema on --- suuremman kokonaisuuden rakennemalli tai sellaisen suunnitelma, vaihtoehto ja ideaali. Tyypillisiä esimerkkejä on puisto. Sepänmaa 1991, Sepänmaa 1991, 24.

12 Lähteet HEMMI, JORMA. Ympäristö- ja luontomatkailu. Vapaa-ajan konsultit Oy. Virolahti BEARDSLEY, MONROE C. Problems in the Philosophy of Criticism. Hackett Publishing Company Inc. Indianapolis, Cambridge (First edition in 1958 by Harcourt, Brace & World, Inc.) BORG, PEKKA. Kestävyyden kriteerit matkailuelinkeinon palveluksessa, s Teoksessa Kestävyys luonnon virkistys- ja matkailukäytössä. Toim. Saarinen & Järviluoma SAARINEN, JARKKO & JÄRVILUOMA, JARI (toim.) Kestävyys luonnon virkistys- ja matkailukäytössä. Pallas-symposium Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema, SEPÄNMAA, YRJÖ. Ympäristö kokonaistaideteoksena. Valtion Teknillinen tutkimuskeskus, tiedotteita Yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio. Espoo Painamattomat lähteet Yrityshaastattelut haastattelulomakkeella Kuvamateriaali yrityksistä, kerätty Yrityshaastattelut Liitteet (5 KPL) Liite 1: Puhelinhaastattelukysymykset Liite 2: Kanniston kotieläintila kuvia Liite 3: Kuralan kartanotila kuvia Liite 4: Myllyniemen matkailumaatila kuvia Liite 5: Herrankukkaro kuvia1 kuvia2 kuvia3

13 PUHELINHAASTATTELUKYSYMYKSET (Liite 1) 1. Mitkä ovat yrityksenne pääasialliset kohderyhmät? 2. Mikä on yrityksenne matkailuvaltti / erityisen kiinnostava tuote? 3. Mitä tuotteita / palveluja yrityksenne tarjoaa? 1. Majoitus 2. Kokouspalvelut 3. Ruoka- ja/tai pitopalvelut 4. Erämaavaellus, patikointi 5. Kalastus 6. Metsästys 7. Maastohiihto 8. Moottorikelkkailu 9. Erilaiset safarit 10. Laskettelu 11. Melonta 12. Ratsastus 13. Pyöräily 14. Muu, mikä 4. Käytättekö alan ammattilaisten suunnittelupalveluja matkailutuotteen kehittämisessä ja jos, niin mitä seuraavista palveluista käytätte? 1. Uusmedia, www-sivut, yms. 2. Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 3. Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 4. Ympäristönsuunnittelu 5. Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä 6. Valokuvaus 7. Dramaturgia, elämystarinan kehittäminen 8. Liikunnanohjaus, valmennus 9. Muu, mikä? 5. Minkä suunnittelupalvelun käyttöä lisäisitte, jos se olisi mahdollista? 1. Uusmedia, www-sivut, yms. 2. Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 3. Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 4. Ympäristönsuunnittelu 5. Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä 6. Valokuvaus 7. Dramaturgia, elämystarinan kehittäminen 8. Liikunnanohjaus, valmennus 9. Muu, mikä?

14 6. Mikä ohjaa eniten yrityksenne ympäristöratkaisuja? 1. Lainsäädäntö, viranomaiset 2. Kuluttajan vaatimukset 3. Kilpailutilanne 4. Yhteistyökumppanimme 5. Asiantuntijat 6. Oma halu ja asenne 7. Muu, mikä? II Viihtyvyys 7. Mitkä seikat ovat yrityksessänne tärkeitä palveluympäristön (= välineet, tavarat ja kalusteet, rakennettu ympäristö) viihtyvyyden luojina? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-7 (1=tärkein) Ympäristön siisteys ja puhtaus Rakennusten sopivuus ympäristöön / harmonia luonnon kanssa Sisätilojen sisustukseen erityinen huomio miten? Varusteiden ja välineiden ulkonäkö Palvelujen ja välineiden yhteensopivuus yrityksen imagon kanssa Tuotteiden / ympäristön toimivuus Muut seikat mitkä? III Elämykset 8. Luontomatkailupalveluyrityksenä olette tarjoamassa matkailijoille elämyksiä. Millaiset elämysaspektit korostuvat omassa yrityksessänne? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-6 (1 = tärkein) toiminnallisuus sosiaalisuus fyysiset elämykset ja omien rajojen koettelu kulttuuriset elämykset esteettisyys, aistielämykset muu, mikä? 9. Otatteko toiminnassanne huomioon paikallisen kulttuurin erityispiirteet ja jos, niin miten?

15 IV Palveluiden suhde luontoon 10. Millaisena näette yrityksenne suhteen luontoon? 1. Pääasia luonto; yritys sopeutuu luonnon ekologisiin reunaehtoihin mahdollisimman pitkälle 2. Pääasia yritystoiminta, mutta luonnon reunaehdot huomioidaan toiminnassa mahdollisimman pitkälle 3. Pääasia yritystoiminta, luonto sopeutetaan yrityksen ehtoihin 4. Muu vaihtoehto, mikä? 11. Miten palveluntarjoajana tuotte esiin asiakkaalle luonnon merkityksen, arvon ja kauneuden? 1. Tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä miten? 2. Henkilökunnan opastuksella miten? (esim. luonnontieteellinen info) 3. Palveluun nivotun tarinan / draaman avulla 4. Asiakkaan kiinnostuksen mukaan 5. Muuten miten? V Ekoestetiikka ja ekoimago 12. Millä toimintanne tai toimintaympäristönne osa-alueella (majoitus, kokouspalvelu, ruokapalvelut, retket, rakennettu ympäristö ja muotoilun tuotteet, välineet ja varusteet ) ekologisuus näkyy (konkreettisesti) mielestänne eniten? Millä tavalla? 13. Mitä teille merkitsee ja sanoo sana ekoestetiikka? Missä määrin se liittyy mielestänne teidän yrityksen imagoon? 14. Pyrittekö luomaan yrityksellenne ekoimagoa? 15. Jos vastasitte edelliseen kyllä, mistä tekijöistä ekoimagonne koostuu?

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua METSÄESITYS

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Artikkeli ilmestyy Puumies-lehdessä 28.8.2014 Mikä puussa viehättää - Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Marjut Wallenius (Ingressi) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood Academyn tutkimuksessa

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Tie Rovaniemen uuteen imagoon

Tie Rovaniemen uuteen imagoon Tie Rovaniemen uuteen imagoon Joulupukki elävä tarina Brändilupaus ja ydinarvot Elävä tarina on se, joka erottaa meidät muista kaupungeista ja tekee meistä siten kiinnostavan muille. Se on yhteenveto siitä,

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT YMPÄRISTÖ JA IHMINEN Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT korjonen@lut.fi 1 MITÄ ON LUONTO? Keksi esimerkkejä luonnosta Footer MIKÄ ON YMPÄRISTÖ? Luettele mitä ympäristöön kuuluu?

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Kirsi Auranmaa 9.5.2012 Kuluttajatutkimus YouGov Finland Ympäristömerkinnän toimeksiannosta 29.3. 2.4.2012 tuhat 16-74 vuotiasta

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

ZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer 0 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 0 - Safety of Services - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Kilpailun ohjeet. Culture Finland. Kärkituotekilpailu. Kenelle

Kilpailun ohjeet. Culture Finland. Kärkituotekilpailu. Kenelle Kilpailun ohjeet Culture Finland Kärkituotekilpailu Kenelle Culture Finland (CF) on valtakunnallinen kulttuurimatkailun kehittämisohjelma. CF:n toimenpiteillä lisätään Suomeen suuntautuvaa ja Suomessa

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin.

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet syntyvät vain parhaista raaka-aineista. LuviaWoodin korkealuokkaisissa tuotteissa yhdistyvät tarkkaan valittu suomalainen puu ja

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013

Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013 Tutkimus maakuntien sisäisten matkareittien tarpeellisuudesta 2013 Maakunnan matkailumarkkinointi on kattavuudeltaan painotuotteilla hyvin hoidettu. koko Suomi Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tästä alkaa suomalainen laatutyö.

Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Perinteet ohjaavat osaamista inspiraatiot synnyttävät kauneutta. Aito suomalainen osaaminen synnyttää laadukkaita pellavatekstiilejä kylpyyn, saunaan ja kodin sisustukseen.

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Modernit laattakattotiilet Minster ja Turmalin. OTA ORMAX! www.ormax.fi

Modernit laattakattotiilet Minster ja Turmalin. OTA ORMAX! www.ormax.fi Modernit laattakattotiilet Minster ja Turmalin OTA ORMAX! www.ormax.fi Kestävät ja hiljaiset laattakattotiilet Konstailemattomille loiville katoille tarvitaan graafinen ja eläväpintainen kattomateriaali.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOL1-HANKKEEN MUSEOT Espoon kaupunginmuseo Kainuun museo Lusto Suomen Metsämuseo Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot