Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta. Päivikki Ritala
|
|
- Hannele Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreät viittaukset Tutkimus matkailuyritysten ekoestetiikasta Päivikki Ritala Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Taideosasto 2000
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN ENSIMMÄINEN VAIHE TUTKIMUKSEN TOINEN VAIHE KUVATUT YRITYKSET Kanniston kotieläintila (liite 2) Kuralan kartanotila (liite 3) Matkailumaatila Myllyniemi (liite 4) Rymättylän Herrankukkaro (liite 5) HAASTATTELUKYSYMYSTEN ANALYSOINTI VANHANAIKAISUUDEN TEEMA LUONNONMUKAISUUDEN TEEMA MODERNIN TEEMA HERRANKUKKARO Yleisilme Materiaalin käyttö Luonnon ja taiteen liitto Esteettisyys ja ekologia LÄHTEET Painamattomat lähteet LIITTEET (5 KPL)... 12
3 3 1. JOHDANTO Matkailu ja ympäristövastuullisuus Matkailu on tällä hetkellä yksi maailman laajimmista ja nopeimmin kasvavista elinkeinoista. On selvää, että näin suuren elinkeinon ollessa kyseessä ympäristövastuullisuus alkaa olla välttämättömyys sekä luontoon suuntautuvan matkailussa että muussa matkailuyrittäjyydessä. Kestävän kehityksen periaatteita voidaan soveltaa kaikkeen matkailutoimintaan: kestävä matkailukehitys on prosessi, joka sisältää koko matkailuyrittämisen niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, psykologinen ja ekologinen kestävyys alueella säilyy. Matkailijoiden viihtyvyys ja paikallisten tahojen mukanaolo kaikessa suunnittelussa sekä paikallisyhteisöjen hyötyminen matkailusta ovat myös kestävän matkailun kriteerejä. Myös tuotteiden ja toimintojen elinkaarianalyysi pitäisi arvioida. 1 Luonnollista on, että kestävyyden kriteerien arviointi vaihtelee paikan mukaan: matkailun suunnitteleminen herkästi haavoittuvalle alueelle Alpeille on erilaista kuin uuden matkailuympäristön luominen suomalaiseen matkailuympäristöön. Ympäristöjohtaminen ja laatujohtaminen kytketään yhteen jo monissa suomalaisissakin matkailuyrityksissä: ympäristöasioista huolehtiminen nähdään laadun osatekijänä. Suomessa on tehty viime vuosien aikana useita matkailuun liittyviä ympäristövastuullista projekteja. Tähän tutkimukseen osallistuneiden matkailuyrittäjien motiivina ympäristöasioista huolehtimiseen oli oma asenne halu toimia luontoa ja ympäristöä säästävästi; samoin asiakkaiden (varsinkin keskieurooppalaisten) ympäristötietoisuus sekä lakien ja asetusten antamat määräykset. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millä tavalla ekologisuus on esillä ja visuaalisesti näkyvillä sellaisissa yrityksissä, joiden toiminnassa ympäristöasiat ovat tärkeällä sijalla. Kaikki neljä kuvattua yritystä pyrkivät myös enemmän tai vähemmän tietoisesti luomaan ekoimagoa. 2 Mitä on tällaisten yritysten ekoestetiikka ja mihin se perustuu? Mitkä ovat siinä toistuvia yhteisiä teemoja tai aiheita? Tutkimus liittyy Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Designstudio hankkeeseen, jonka yhtenä osa-alueena on suomalaisten matkailuyritysten toiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli myös saada aineistoa kirjoittajan ekologista estetiikkaa (ekomuotoilun estetiikkaa) koskevaa väitöskirjaa varten. 2. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin seitsemälle matkailualan yritykselle kyselylomake (liite 1), jonka tarkoituksena oli lähinnä kartoittaa luontomatkailupalveluja tarjoavien yritysten toimintatapa sekä niiden yleinen lähestymistapa ympäristöasioihin. Kysymyksillä haluttiin saada myös tuntuma siihen, mikä on luontoarvojen ja esteettisten seikkojen merkitys yrityksen toiminnassa. Yritykseen tutustuminen tällä tavoin etukäteen helpotti myös orientoitumista itse kuvaukseen paikanpäällä. 15:sta kysymyksestä 5 oli avointa kysymystä ja 7 strukturoituja eli vastausvaihtoehdot olivat valmiina. Koska tutkimuksen teemana oli ekoestetiikka, kaikki tutkimuksen yritykset valittiin niiden ekologisten arvojen korostamisen ja ympäristömyötäisen toiminnan perusteella. 1 Borg 1997, 7-8. Saarinen & Järviluoma (toim.) Tosin mainonta painottui kaikilla yrityksillä enemmänkin suusta suuhun markkinointiin, kuin painettuun sanaan ja kuvaan, joten varsinaisesta imagonluomisesta (muuten kuin) mainonnan avulla ei juurikaan voida puhua.
4 4 Yritykset ovat yhtä lukuun ottamatta mukana Vihreä Kirja projektissa, joka on Varsinais- Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla v toteutettu luontomatkailun kehittämishanke. Projektiin kuuluneissa yrityksissä on tehty ympäristötarkastus toimenpide-ehdotuksineen ja kukin yritys on sitoutunut omaan ympäristöohjelmaansa, ts. sitoutunut kehittämään omaa toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. 3 Kyselyyn vastanneista yrityksistä neljällä yrityksellä oli ympäristöohjelma valmiina ja toiminnassa, kahdessa yrityksessä sitä oltiin parhaillaan tekemässä. Yritysten halukkuus olla mukana tutkimuksessa varmistettiin etukäteen puhelimitse, joten vastausprosentti kyselylomakkeisiin oli 100. Kysymykset lähetettiin postissa tai faxilla ja vastaukset kysyttiin puhelimitse. Kysymysten testausta varten kysymyslomake lähetettiin ensin siikajokelaiselle Törmälän maatilamatkailutilalle. Vastausten perusteella kysymyssarjasta poistettiin yksi kysymys ja toista täsmennettiin. 3. Tutkimuksen toinen vaihe Tutkimuksen toiseen vaiheeseen valittiin seitsemästä matkailuyrityksestä neljä. Kohteet valittiin kyselyhaastatteluun osallistuneesta yrityksestä niin, että ne edustavat tyypeiltään erilaisia matkailuyritysmuotoja sekä erilaisia ympäristöjä. Myös matkailuyrittäjien kiireet sekä paikan sijainti vaikuttivat valintaan. Visuaalisen aineiston keräämiseksi neljän yritysten rakennettua ja esineympäristöä kuvattiin digitaalikameralla. Kustakin yrityksestä otettiin keskimäärin 50 kuvaa. Palveluympäristöjen erilaisuudesta huolimatta yritysten visuaalisissa ratkaisuissa toistuivat usein samat teemat. Tarkemman analyysin kohteeksi on tässä tutkimuksessa otettu Rymättylän Herrankukkaro, jonka esineympäristö sekä varsinkin rakennusratkaisut poikkesivat muista. 4. Kuvatut yritykset 4.1 Kanniston kotieläintila (liite 2) Kanniston kotieläintila Alastarolla on maatila, jossa harjoitetaan luonnonmukaista peltoviljelyä sekä karjanhoitoa. Erityisesti perhematkailijoille suunnattu tila on ympärivuotinen maatilamatkailu- ja leirikoulupaikka. Tilalla on runsaasti kotieläimiä, mm. erirotuisia hevosia, poneja ja lehmiä, aasi, vuohia, poroja, lampaita, kaneja, ankkoja ja riikinkukko. Eläinten hoitamiseen saavat osallistua myös vierailijat. Kanniston tila olikin neljästä yrityksestä kaikkein selkeimmin maatilamainen sekä toiminnaltaan että miljööltään. Tilalla on 60 ympärivuotista vuodepaikkaa sekä 5 neljän hengen pihamökkiä kesämajoitukseen. Kanniston kotieläintilalla ekologisuus painottuu luomutuotantoon sekä muutoinkin pehmeään ja ympäristöystävälliseen elämäntapaan. 3 Vihreän kirjan ympäristöohjelma sisältää mm. seuraavat asiat: Jätehuollon järjestämisen niin, että jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle niiden määrää pyritään vähentämään. Paikallisia raaka-aineita ja tuotteita suositaan. Näin edistetään oman alueen elinkeinotoimintaa. Turhaa pakkaamista pyritään myös välttämään. Veden käyttöä vähennetään. Tämä vähentää ympäristön kuormitusta. Jätevedet käsitellään kuntien antaman ohjeiden mukaan. Energiankulutusta seurataan ja energian käytön vähentämiseksi on annettu toimenpide-ehdotuksia. Yritykset etsivät jatkuvasti uusia energiansäästömahdollisuuksia.
5 5 4.2 Kuralan kartanotila (liite 3) Kuralan kartanotila sijaitsee Varsinais-Suomessa Yläneenjoen varrella Yläneen pitäjässä. Tilan rakennukset ovat 1700-luvulta ja rakennukset pihapiireineen edustavat perinteistä suomalaista kartanomiljöötä. Majoitusta varten rakennetut rantamökit ovat uudempia. Tilalla järjestetään perhejuhlia, sukutapaamisia, yritysten ja yhteisöjen lomavietto- ja elämyspäiviä. Pääosa asiakkaista on yritysten henkilöstöä sekä heidän vieraitaan. Tilalla vierailee vuosittain n henkilöä, joista joka 10 yöpyy tilalla. Majoitustiloja on 35 henkilölle. Vierailutapahtumat räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan. Ns. elämysmatkailu on lisääntymässä matkailussa koko ajan, joten Kuralassakin on vanhaan navettaan kunnostetusta hallista kehitelty laserase- ja värikuula-ammuntapaikka. Ympäristöasioiden eteenpäin viemisessä Kuralan kartanotila oli saanut useita tunnustuksia. Ympäristöasiat otetaan huomioon kaikissa tilan hankinnoissa, ja mm. lämmitykseen käytetään omaa haketta ja olkea. 4.3 Matkailumaatila Myllyniemi (liite 4) Matkailumaatila Myllyniemi sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Nummi-Pusulassa. Tilan keskipisteenä on kosken äärellä oleva yli satavuotias, kolmikerroksinen vesimylly, joka on kunnostettu matkailijoiden käyttöön. Tilalla on myös vanhaan sahaan kunnostettu kokoussali, kaksi saunaa, luhti, aittoja, ja päärakennus vierashuoneineen. Tilalla on myös eläimiä: riikinkukkoja, helmi- ja kääpiökanoja, poni, lampaita, vuohi ja lammaskoiria. Majoituskapasiteettia on n.25 henkilölle. Pääasiallinen kohderyhmä ovat yritysasiakkaat, joille järjestetään kokous-, ruokailu- ja illanviettotilaisuuksia. Myllyniemen matkailumaatilalla ekologisuus perustuu ennen kaikkea alkutuotantoon sekä sisustus- ja rakennusmateriaalien kierrätykseen. 4.4 Rymättylän Herrankukkaro (liite 5) Herrankukkaro on vanhalle kalastajatilalle rakennettu ympärivuotinen kokous- koulutus- ja virkistyspaikka Rymättylän saaristopitäjässä. Herrankukkaroon yli 30 sekä vanhaa että uutta rakennusta: kokous- ja tiimityöskentelytiloja, useita erityyppisiä saunoja, laavuja, lintutorni, ulkoja sisämajoitustiloja sekä ruokailu- ja juhlapaikkoja. Monet rakennukset on tehty kelopuusta. Sisämajoituspaikkoja on 90:lle henkilölle. Suurimman kohderyhmän muodostavat yritysasiakkaat, joille ohjelma räätälöidään toiveiden mukaan. Erikoisuutena ovat tiimikouluttajien suunnittelemat työmotivaatiota lisäävät paketit. Herrankukkarossa ekologisuus näkyy ennen kaikkea rakennusmateriaalin käytössä. Syksyllä 2000 yrityksessä on tarkoitus siirtyä myös luomuruokaan. 5. Haastattelukysymysten analysointi Kysymykset 1-5 koskivat yrityksen kohderyhmiä ja matkailuvalttia sekä suunnittelupalvelujen käyttöä. Kaikki yritykset olivat käyttäneet joitain suunnittelupalveluita; useimmat arkkitehtuurin, mainonnan, valokuvauksen ja uusmedian (www-sivut) asiantuntijoita. Eniten haluttiin lisätä mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisten käyttöä, jos siihen olisi taloudellisia mahdollisuuksia.
6 6 Kysyttäessä yrityksen ympäristöratkaisuja ohjaavia tekijöitä kaikki asettivat ensimmäiselle sijalle oman halun ja asenteen. Toisaalta kuluttajan eli asiakkaan vaatimukset tulivat hyvänä kakkosena. Asiantuntijat ja lainsäätäjien vaatimukset tulivat vasta näiden jälkeen. Yllättävää oli, että kilpailutilanne oli tärkeysjärjestyksessä alkupäässä vain yhdellä yrityksellä. Ehkä tällaisessa matkailussa on Suomessa vielä niin uutta ja yritykset ovat joka tapauksessa niin erityyppisiä, että kilpailutekijäksi valikoituu helpommin ympäristö sinänsä tai tarjottavat palvelut kuin toiminnan ympäristöystävällisyys. Monien yritysten myyntivalttina mainostetaan luontoa tai luonnonläheisyyttä, mikä teema saattaa sekoittua asiakkaan mielessä ekologiseksi tai sellaiseksi, joka on jollain tavalla joka tapauksessa luontoystävällistä jolloin ympäristöasioilla mainostamisen ei katsota tuovan lisää kilpailuetua verrattuna muihin alan yrityksiin. Seitsemäs kysymys kuului: Mitkä seikat ovat yrityksessänne tärkeitä palveluympäristön viihtyvyyden luojia? Vastausvaihtoehdot piti laittaa tärkeysjärjestykseen. Rakennusten sopivuus ympäristöön ja harmonia luonnon kanssa oli kaikissa vastauksissa yhtä lukuun ottamatta joko ensimmäisellä tai toisella sijalla. Siisteyttä ja puhtautta arvostettiin myös, samoin kuin palveluiden ja välineiden yhteensopivuutta yrityksen imagon kanssa. Tärkeysjärjestyksessä varusteiden ja välineiden ulkonäön sekä tuotteiden ja ympäristön toimivuuden välillä taas on oli runsaasti hajontaa. Ilmeisesti jälkimmäinen on niin itsestään selvä asia, että sen ei sinänsä ajatella olevan niinkään viihtyvyyden kannalta merkittävä tekijä. Monessa vastauksessa täsmennettiin vielä, että sisustuksessa panostetaan yksinkertaiseen ja / tai vanhanaikaiseen tyyliin. Vastauksista voi vetää sen yleisen johtopäätöksen, että esteettiset tekijät viihtyvyyden luomisessa ovat erityisen tärkeitä näille yrityksille. Myös kahdeksannen kysymyksen vastaukset osoittivat saman seikan, sillä tärkeimmäksi elämysaspektiksi valitsi neljä yritystä kuudesta esteettiset - ja aistielämykset. Kulttuuriset elämykset olivat myös listan kärkipäässä. Muissa järjestyksissä oli hyvin paljon hajontaa, sillä vastaukset vaihtelivat luonnollisesti sen mukaan, millaista toimintaa asiakkaille järjestettiin: panostettiinko esimerkiksi seikkailuun ja omien rajojen koetteluun vai turvalliseen, kotoisaan maalaiselämään. Paikallisen kulttuurin erityispiirteiden huomioimisessa kaikki yritykset toivat esiin ruokakulttuurin: perinneruokien tarjoamisen. Monissa yrityksissä kerrotaan vieraille paikan historiaa ja siihen liittyviä tarinoita; myös kotiseutukierroksia saatetaan järjestää. Jotkut paikat ovat jo sinällään kuin kotiseutumuseoita vanhoine rakennuksineen ja perinteisten työvälineiden esittelyineen. Yhdessä yrityksessä mainittiin paikallisten käsitöiden ja kalastusmenetelmien esittely. Merkille pantavaa oli, että kaikki yritykset liittivät paikallisen kulttuurin erityispiirteet nimenomaan menneen ajan elämään: entisiin ruokatapoihin, vanhan ajan käsityötapoihin jne. Uudempaa paikallista kulttuuria ja sen pohtimista, mitä se voisi olla, ei ainakaan keskusteluissa eikä kysymyslomakkeen vastauksissa mainittu. Kysymys nro 10 selvitti yrityksen suhdetta luontoon: kumpi on pääasia ja millä ehdoilla. Viisi kuudesta vastasi yrityksen olevan pääasia, mutta niin, että luonnon reunaehdoilla huomioidaan mahdollisimman pitkälle. Yksi yritys näki luonnon olevan pääosassa, jolloin yrityksen tehtävänä on sopeutua luonnon ekologisiin reunaehtoihin. Yhdennessätoista kysymyksessä tiedusteltiin sitä, miten luonnon merkitys, arvo ja kauneus tuodaan esille. Useimmat sanoivat sen tulevan esiin tuotekokonaisuuksien yksityiskohtien välityksellä. Puhelinkeskusteluissa he mainitsivat tämän tarkoittavan nimenomaan sitä, että ympäröivä luonto on itsessään niin vahva ja esillä oleva, että se on luontevasti osa yrityksen jokapäiväistä elämää ja näin ollen mukana myös asiakkaan elämyksissä. Yhdessä yrityksessä lähiluonto on tämän takia tarkoituksella jätetty kasvamaan ja rehottamaan vapaasti. Kolme yritystä seitsemästä kertoi henkilökunnan opastavan ympäröivän luonnon tarkkailuun tilaesittelyn yhteydessä sekä antamalla luonnontieteellistä infoa. Jos paikkaan nivoutuu jokin tarina tai draama, jossa luonto on vahvasti mukana, se kerrotaan myös asiakkaille.
7 7 Neljä viimeistä kysymystä koski ekologisuuden näkymistä sekä yrityksen ekoestetiikkaa ja ekoimagoa. Millä toimintanne tai toimintaympäristönne osa-alueella ekologisuus näkyy mielestänne eniten? Vastauksissa korostui rakennetun ympäristön merkitys: rakentamistavalla ja materiaaleilla haluttiin luoda sopusointua ympäröivän luonnon kanssa. Lähes kaikissa yrityksissä oli vanhaa rakennuskantaa, ( luvuilta tai 1900-luvun alusta) ja se haluttiin poikkeuksetta säilyttää sellaisenaan, sekä myös ylläpidolla korostaa vanhuuden leimaa. Uudessa rakentamisessa käytettiin kierrätettyjä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan. Rakennusten haluttiin myös sopivan keskenään yhteen. Punamultaa käytettiin useissa paikoissa ulkomaalina. Ekologisuuden näkyminen mainittiin myös ruokapalveluissa sekä hiukan erikoisemmassa lämmitysratkaisuissa: maalämmityksen käytössä. Yhdelle yrittäjälle ekologisuus näkyi paitsi rakennuksissa ja ympäristössä yleensä, myös siinä, ettei heillä ole suihkuja ja vesivessoja. Mitä teille merkitsee sana ekoestetiikka? Missä määrin se liittyy mielestänne yrityksenne imagoon? Vastaukset olivat mielenkiintoisia, ja kaikki jollain tavalla saman ajatuksen variaatioita. Johtoajatuksena oli vanhanaikaisuus ja luonnollisuus. Luonnonmukainen, vanhanaikainen elämäntapa, jossa --- kaikki se, mikä pitää ottaa, otetaan luonnosta, mutta säästäen. Käytetään uusiutuvia luonnonvaroja --- ei kaadeta puita vain latvan takia, määritteli ekoestetiikan yrittäjä, jonka vastauksessa eettisyyden merkitys korostui. Minulle uusi ei ole ekoestetiikkaa, koska uudessa (esim. uusissa huonekaluissa) ei ole sielua, kertoi toinen, jonka mielestä eletyn elämän jäljet, hiirenkoloja myöten, saa ja pitää näkyä ympäröivissä esineissä. Myös toinen pohti uuden ja vanhan eroja ulkonäön kannalta: Uudestakin esineestä voi löytyä ekoestetiikkaa, jos siihen on käytetty kierrätysmateriaaleja --- asiakas ei tiedä, mihin vanha loppuu ja mistä uusia alkaa. Yksi vastaaja sanoi ekologisuuden löytyvän metsästä ja estetiikan tulevan siihen mukaan ihmisen suunnittelun ja rakentamisen myötä. Lähellä sijaitsevat erityiset luontopaikat, esim. luonnonsuojelualueet ja lintulahdet mainittiin myös osana yrityksiin kuuluvaa ekoestetiikkaa, samoin kotieläimet. Pyrittekö luomaan yrityksellenne ekoimagoa? Jos vastasitte kyllä, mistä tekijöistä ekoimagonne koostuu? Kaikki vastasivat kysymykseen myöntävästi, joskin kaikki kertoivat käytännön aktiivisuuden asiassa olevan vielä vähäistä. Mainonta toimi useimmilla yrityksillä lähinnä suusta suuhun periaatteella, jolloin toiminnan ekologisuus ei välttämättä tule silloin esille. Tosin muutamien yritysten www-sivuilla oli linkki Vihreään kirjaan, jossa kerrottiin yritysten yleiset periaatteet ympäristön säästämiseksi. Yritysten www-esitteissä, paperiversioesitteissä tai markkinointikirjeissä ekologisuutta sanana ei sinällään juuri esiinny, vaan mainonnassa ja markkinoinnissa korostetaan ennen kaikkea luonnonläheisyyttä, luontoystävällisyyttä, perinteitä, aitoutta ja vanhanajan tunnelmaa. Ekologisuus pyritään tuomaan esiin visuaalisesti --- nykyaikaisuutta pyritään peittelemään, kertoi yhden yrityksen edustaja. Puiset ruokailuvälineet toivat myös ekoimagoa. Monet yritykset korostivat joko kyselyhaastattelun kautta tai myöhemmin yrityskäyntien yhteydessä sitä, ettei ekoimago saa näkyä asiakkaalle nuukuutena esim. veden säästössä. Yksi yrittäjä näki vanhanaikaisuudessa tärkeänä omien käsien mukanaolon esim. lampaasta kerittiin itse villa ja lehmänmaidosta valmistettiin tilalla voita ja juustoa. Useimmissa vastauksissa ekologisuuden näkyminen ja ekoimago samaistettiin, sillä niihin annettiin samoja vastauksia.
8 8 Toisaalta yrittäjät haluaisivat siis luoda yritykselleen lisää ekoimagoa, mutta ekologisuuden ehkä ajatellaan olevan niin sidoksissa konkreettisiin käytäntöihin: toimintatapaan sekä rakennettuun ja esineympäristöön, että ekoimagokysymystä on vaikeampi lähteä miettimään erikseen ilman markkinoinnin tai mainonnan asiantuntijaa? Tutkituille yrityksille ekoimago tarkoitti siis ennen kaikkea tosiasioita historian ja ympäristön vaalimisesta, luomutuotteista ja ympäristöystävällisestä toiminnasta, mutta toisaalta mainonnalla luotiin myös mielikuvia aitoudesta, luonnonläheisestä tyylistä, vanhanaikaisesta tunnelmasta ja menneen ajan eksotiikasta. 6. Vanhanaikaisuuden teema Jokainen kuvattu yritys mainosti esitteessään jollain tavalla vanhan ajan tunnelmaa tai tilan historian arvostamista. Mitä tämä tunnelman luominen käytännössä tarkoittaa, mistä näkyvillä olevista tekijöistä se koostuu? Rakentamisessa vanhanaikaisuus tarkoitti punamullan käyttöä maalina, perinteisten rakennustapojen, talomallien ja sisustusratkaisujen vaalimista. Pihamökki saattoi olla muutaman vuoden vanha, mutta ovenpielten malli oli viime vuosisadalta. Kaikissa yrityksissä on enemmän tai vähemmän esillä luvulta ja 1900 luvun alkupuoliskolta olevia vanhoja tavaroita ja huonekaluja. Pienet esineet, mm. kahvimyllyt, öljylamput, tuohitavarat olivat usein koristeena kaapin päällä tai seinällä. Vanhat huonekalut olivat käytössä. Yritysten yleinen tunnelma tavaroiden ja huonekalujen osalta oli toisaalta pysähtynyttä museotunnelmaa; toisaalta historia oli elävänoloista, jos tavarat olivat käytössä. On luonnollista, että vanhat esineet näyttävät kuluneilta ja ajan patinoimilta. Ajan patinan hyväksyminen, ei-peitteleminen oli näissä yrityksissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos esineet tai huonekalut olivat käytössä, niitä oli luonnollisestikin kunnostettu sen verran, kuin niiden käyttö vaati, mutta vain siihen rajaan asti, kuin se oli tarpeellista. 4 Huonekalujen kangas sai olla kulunut, jos se oli alkuperäinen ja mallina kaunis; koristeena oleva maitotonkka sai olla ruosteinen; kiulusta puuttuva reunapalanen ei estänyt sen käyttöä. Tästä voidaan päätellä, että esineisiin liittyvä käyttöhistoria ja sen edustamat kulttuuriarvot koetaan yrityksissä tärkeämpänä kuin virheetön ulkonäkö. Merkillepantavaa on, että olivatpa vanhat tavarat huonekaluja, työvälineitä tai kodin käyttöesineitä, niiden esillepanossa eri tyylit ja aikakaudet ovat usein sekoittuneena toisiinsa. 5 Tärkeintä ei siis ollut niinkään esitellä tavaroita esimerkiksi niiden tyylin vuoksi, vaan esineiden runsaudella ja eri aikakausien vaihtelevuudella paikkaan pyritään luomaan vanhanaikaista, nostalgista henkeä ja antamaan vieraille mahdollisuus omiin muistoihinsa. Tuttujen muotoaiheiden ja esineiden näkeminen muuten oudossa ympäristössä antaa vieraalle kotoisuuden tunteen, mikä on epäilemättä myös yrityksen kannalta myönteinen asia: vieras tuntee viihtyvänsä ja tulee kenties käymään kenties toisenkin kerran. 6 Muotoilun tuotteiden muotoaiheiden uutuus ja ennennäkemättömyys, outouskin, ovat nykyaikaisessa muotoilussa monesti tavoiteltuja asioita. Mikäli ajatellaan tavaroiden käytön kulttuurista näkökulmaa, voidaan kuitenkin kysyä, antavatko uudet, erikoiset ja vain muotoa muodon vuoksi tavoittelevat ratkaisut mahdollisuuden käyttäjälle tunnistaa omaa historiaansa? 4 Kartanoromanttista tunnelmaa tavoiteltaessa asiassa oltiin tarkempia. 5 Kts. edellinen viite. 6 Toisaalta sisustuksessa saatettiin esitellä suomalaiskansallisten aiheiden lisäksi myös ulkomailta tuotuja matkamuistoja, esim. naamioita, mikä taas korosti eksotiikkateemaa.
9 9 7. Luonnonmukaisuuden teema Eniten nousseita teemoja yrityksissä vahanaikaisuuden lisäksi olivat luonnonmukaisuus ja aitous. Luonnonmukaisuudella viitattiin elämäntapaan, luomutuotantoon, kotieläinten vapaana kuljeskelemiseen, luonnon kiertokulun ja vuodenaikojen huomioimista tilan elämässä mahdollisimman pitkälle. 7 Luonnollisuudella ja aitoudella saatettiin viitata samaan asiaan, mutta sillä näytti olevan muitakin merkityksiä. Sisätiloissa viitattiin ympäröivään luontoon vaikkapa tuomalla luonnonkukkia maljakkoon tai ripustamalla seinällä kelopuun oksa tai viljakranssi. Luonnon elementtejä käytettiin pihapiirissä kalusteina tai arkkitehtonisina elementteinä: kivistä tai halkaistuista puunrungoista rakennettu pöytä; kivirivistö tai halkopinot toimivat pihatilan jakajana. Suhtautuminen ympäröivään luontoon oli tutkituissa yrityksissä kunnioittavaa, mutta mielenkiintoista oli, miten eri tavalla se ilmeni. Toisessa ääripäässä se näkyi lähiympäristön ja pihapiirin huolellisena hoitamisena ja puutarhamaisen vaikutelman vaalimisena, toisessa ääripäässä luonnon ruohon, kukkien, puiden ja pensaiden - annettiin kasvaa vapaasti ilman, että sen kasvamista olisi ihmisen toimesta suuremmin rajoitettu tai ohjattu. Aidoilla materiaaleilla tarkoitettiin poikkeuksetta puuta, kiveä, savea tai kankaista pellavaa, puuvillaa tai juuttia. Puun pintaominaisuuksia korostettiin rakentamisessa jättämällä puu käsittelemättömäksi, mikäli mahdollista. Aidon muovin käyttöä kukaan ei mainostanut, vaikka nykyaikaisessa taloudessa lienee mahdotonta olla käyttämättä sitä. Pihapiireissä pelkistyneisyys ja selkeys olivat valttia. Ylimääräisiä koristeita ja tavaraa ei yleensä suosittu, ylirakentamista vältettiin. 8. Modernin teema Nykyajan matkailijalla on yleensä korkea vaatimustaso matkakohteen varustelun suhteen näin voi olla siitä huolimatta, vaikka hän valitsisi yrityksen sen ekoimagon takia. 8 Niinpä kaikissa kuvatuissa yrityksissä oli korkea varustelutaso, eikä tekniikkaa sinänsä yleensä peitelty. Tekniikassa oli kuitenkin huomioitu ympäristönäkökohdat (mm. veden ja sähkön säästö), vaikka matkailija ei sitä olisi päälle päin nähnytkään. Useimmissa yrityksissä oli sisävessojen lisäksi myös ulkona eko-wc. Tyylillisesti uutta ja vanhaa saatettiin käyttää sekaisin: öljylampun riittämättömyys korvattiin vierekkäisellä 1970-luvun pallovalaisimella tai savusaunan viereinen pesuhuone oli kaakeloitu marmorikuvioisilla laatoilla. Moderniin suhtauduttiin sinänsä hyväksyen, mutta imagollisista syistä sitä ei haluttu ainakaan korostaa. Uutta tekniikkaa saatettiin jopa peitellä (esim. televisio piiloon raakalaudasta tehtyyn kaappiin ja sähkölampun johdot piiloon puisen taulun alle.) Toisaalta silloin, kun nykyaikaisten välineiden, materiaalin ja tekniikan käyttö oli välttämätöntä, sen esteettisiin ominaisuuksiin ei välttämättä kiinnitetty huomiota samalla tavalla kuin vanhan tavaran tai materiaalin käytössä. 7 Mm. ruokatuotannossa ja tarjottavissa aktiviteeteissa. 8 Suomessa tosin vielä harvat maatilamatkailijat valitsevat yrityksen sen ympäristöystävällisyyden takia, joskin ympäristötietoisten matkailijoiden osuus on kasvussa. Lähde: matkailuyrittäjien haastattelut.
10 10 9. Herrankukkaro Erityisen analyysin kohteeksi valitsin vielä Rymättylä Herrankukkaron, sillä luontoteema korostui paikassa eniten, jopa muista poikkeavalla tavalla. 9.1 Yleisilme Yritys oli kasvanut pikkuhiljaa ja rakennuksia oli lisätty asiakkaiden toiveiden mukaisesti sekä isäntäväen ideoiden myötä. Erilaisia rakennuksia ja rakennelmia oli yhteensä yli 30. Mitään alusta asti valmista ollutta yleissuunnitelmaa ei rakentamisessa oltu käytetty. Niinpä paikan arkkitehtuurillinen yleisilme on huoleton. 9 Huolettomuuden ja rentouden vaikutelma syntyy myös rakennustavasta: mökin katto tai oviaukko saattaa olla vinossa tai eripituiset kattolaudat on naulattu epäjärjestykseen. Toisaalta jäntevyyttä yleisilmeeseen antavat täsmälliset puupinot, jotka tekevät pihapiiriin käytävän tapaisia, ohjaavia tiloja. Ympäristön ja rakennustavan huolettomuudella halutaan oletettavasti vaikuttaa myös kävijään mielentilaan: kun ympäristö ja on epävirallinen ja ei-täydellinen, se ohjaa myös vierasta epämuodollisempaan ja rennompaan käyttäytymiseen. 9.2 Materiaalin käyttö Yhteinen piirre kaikissa yrityksissä oli tutun materiaalin uudenlainen käyttö. Herrankukkarossa tämä näkyi usean materiaalin kohdalla: päreestä oli valmistettu lampunvarjostin; juuttisäkki oli huonetta jakavan sermin materiaalina; kalaverkot oli ripustettu seinälle katosta lattiaan asti luomaan saaristolasitunnelmaa jne. Jo olemassa olevan tai paikallisen kulttuuriin liittyvän tavaran tai materiaalin käyttö on perusteltua myös ekologiselta pohjalta, vaikka se jossain tarkoituksessa olisikin tehtypelkästään tunnelman vuoksi. Merkillepantavin piirre Herrankukkaron rakentamisessa oli vanhan, harmaan puun, etenkin kelopuun ja hirren sekä raakalaudan runsas käyttö. Puu oli useimmiten jätetty kokonaan käsittelemättömäksi tai sitä oli käsitelty niin vähän kuin mahdollista 10, mikä toi esiin puupinnan elävyyden ja visuaalisesti rikkaat ominaisuudet puunsyineen ja vaihtelevine harmaan ja ruskean sävyineen. Pihapiirin kaikki rakennelmat, kalusteet ja monenlaiset kiipeilytelineet ja keinut oli tehty puusta. Kuorittuja puiden runkoja oli käytetty rakennusten pylväinä. Kaikki tämä toi paikkaan oman, erityisen puisen tunnelmansa. Suomessa on vahvat rakennusperinteet kelopuun 11 ja hirren käytössä, joten menneen ajan eksotiikka ja lapsuusajan tuntemukset liitetään yrityksen mainonnassa mm. juuri tällaiseen rakentamistapaan. 9 Vatupassi, suorakulma ja arkkitehti ovat tässä paikassa kiellettyjä, kertoi paikan omistaja. Vaikka suurin osa rakennuksista olikin normaalien rakennussääntöjen puitteissa tehty, toteamus piti joidenkin rakennusten osalta myös paikkansa. 10 Paikan omistajan mukaan käsittelemätön puu on todettu tutkimuksissa kaikkein kestävimmäksi materiaaliksi verrattuna käsiteltyyn puuhun. 11 Kelopuuta on käytetty etenkin saaristolaisrakentamisessa.
11 Luonnon ja taiteen liitto Herrankukkaron tapaisessa matkailuyrityksessä lomittuvat ympäristöestetiikan (luonnon estetiikan) ja taiteen sekä muotoilun estetiikan arvot ja käsitteet. Estetiikan teoreetikko Monroe C. Beardsley asettaa taideteoksen yleisiksi ehdoiksi yhtenäisyyden (unity), monitasoisuuden (complexity) ja voimakkuuden (intensity). 12 Ovatko ne yhteismitallisia luonnossa vallitsevan estetiikan kanssa? Ainakin ne muistuttavat paljolti terveen luonnonympäristön ja ekosysteemin piirteitä, joiksi mainitaan mm. yhtenäisyys (unity), monimuotoisuus (complexity) ja eheys (integrity). (Aldo Leopoldo). Mitkä näistä ominaisuuksista näkyvät Herrankukkaron arkkitehtuurissa ja esineympäristössä? Näkemykseni mukaan Herrankukkaron rakentamisessa ei ole sinänsä haluttu korostaa ihmisen taitoja, vaan pikemminkin on haluttu korostaa luontoa sen itsensä takia ja tuoda sen ominaisuuksia esiin. Paikan arkkitehtuurissa luonnon estetiikka sellaisena kuin se vieraille ilmenee - on vapaita muotoja 13, käsittelemätöntä materiaalia ja näennäistä järjestäytymättömyyttä. Yhtenäisyys ja eheys toteutuvat primaaritason tarkastelussa (ei siis tulkinnan kautta saatavassa, vaan suorassa havainnoinnissa) ennen kaikkea materiaalin osalta, mutta myös paikan yleisilmeessä. Luonnon kanssa pyritään vuorovaikutukseen: jo paikan sijoittuminen saaristolaisuusmaisemaan on siihen kannanotto. Paikka on ikään kuin tiivistelmä ympäröivästä luonnosta, 14 sen ideaali matkailijaa miellyttävässä ja hänelle helposti avautuvassa muodossa. Rakennuksissa ja esineissä tiivistyy se, mikä on olennaista perinteisessä saaristolaismaisemassa ja elämässä yleensä Muokkaamalla lähiympäristöä mahdollisimman vähän oikeutetaan oma toiminta moraalisesti ja toisaalta käyttämällä esimerkiksi puuta paikallisten perinteiden mukaisesti. Toisaalta myös toisinpäin: luonnonmateriaalin käyttäminen ja luontoviittaukset ympäristön rakentamisessa ei välttämättä tee itse toimintaprosesseista ekologisia: ekoestetiikasta voi tulla yritykselle mainoskikka. 9.4 Esteettisyys ja ekologia Herrankukkaron ympäristökokonaisuudessa on lähtökohtana luonto ja luonnonmukaisuus ja esteettisen viihtyvyyden ja ekologisuuden halutaan ja oletetaan toteutuvan sen myötä. Esteettisyys nähdään siis ekologisuuden myötä tulevana ominaisuutena silloin kun käytetään luontoystävällisiä materiaaleja ja rakennustapaa sekä pyritään välttämään turhia koristuksia. Tällöin esteettisyyttä ei nähdä vain suppeassa merkityksessä niin, että se olisi vain formaalisia ominaisuuksia, vaan se sijoittuu osaksi kokonaisuuteen, jossa on tekijöitä useammasta arvoalueesta: etiikasta, ekologiasta ja estetiikasta. Kysymys on siis arvojen muodostamasta yhdistelmästä, jolla on kokonaisuutena esteettisiä ominaisuuksia. 15 Etiikka ymmärretään vastuuna paitsi ympäröivästä luonnosta, myös asiakkaan terveydestä ja viihtyvyydestä, sillä luonnonmukaiset materiaalit koetaan myös terveellisiksi 12 Monroe C. Beardsley 1958, s Beardsleyn mukaan taideteoksen hyvyys riippuu siitä, minkä asteisesti teos täyttää nämä kolme vaatimusta. Toisaalta on muistettava, että k.o. ominaisuudet eivät ole välttämättä paljaalle silmälle näkyviä primaariominaisuuksia, vaan abstrakteja ja tulkinnan kautta esiin saatavia. Sepänmaa 1991, Esimerkiksi pienten mökkien tms. rakennelmien yhteydessä. 14 Maisemia ja ympäristökokonaisuuksia voidaan tehdä tiivistämään ympäristöstä olennainen tai havainnollistamaan ideaaleja. Tällainen pienmaisema on --- suuremman kokonaisuuden rakennemalli tai sellaisen suunnitelma, vaihtoehto ja ideaali. Tyypillisiä esimerkkejä on puisto. Sepänmaa 1991, Sepänmaa 1991, 24.
12 Lähteet HEMMI, JORMA. Ympäristö- ja luontomatkailu. Vapaa-ajan konsultit Oy. Virolahti BEARDSLEY, MONROE C. Problems in the Philosophy of Criticism. Hackett Publishing Company Inc. Indianapolis, Cambridge (First edition in 1958 by Harcourt, Brace & World, Inc.) BORG, PEKKA. Kestävyyden kriteerit matkailuelinkeinon palveluksessa, s Teoksessa Kestävyys luonnon virkistys- ja matkailukäytössä. Toim. Saarinen & Järviluoma SAARINEN, JARKKO & JÄRVILUOMA, JARI (toim.) Kestävyys luonnon virkistys- ja matkailukäytössä. Pallas-symposium Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema, SEPÄNMAA, YRJÖ. Ympäristö kokonaistaideteoksena. Valtion Teknillinen tutkimuskeskus, tiedotteita Yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio. Espoo Painamattomat lähteet Yrityshaastattelut haastattelulomakkeella Kuvamateriaali yrityksistä, kerätty Yrityshaastattelut Liitteet (5 KPL) Liite 1: Puhelinhaastattelukysymykset Liite 2: Kanniston kotieläintila kuvia Liite 3: Kuralan kartanotila kuvia Liite 4: Myllyniemen matkailumaatila kuvia Liite 5: Herrankukkaro kuvia1 kuvia2 kuvia3
13 PUHELINHAASTATTELUKYSYMYKSET (Liite 1) 1. Mitkä ovat yrityksenne pääasialliset kohderyhmät? 2. Mikä on yrityksenne matkailuvaltti / erityisen kiinnostava tuote? 3. Mitä tuotteita / palveluja yrityksenne tarjoaa? 1. Majoitus 2. Kokouspalvelut 3. Ruoka- ja/tai pitopalvelut 4. Erämaavaellus, patikointi 5. Kalastus 6. Metsästys 7. Maastohiihto 8. Moottorikelkkailu 9. Erilaiset safarit 10. Laskettelu 11. Melonta 12. Ratsastus 13. Pyöräily 14. Muu, mikä 4. Käytättekö alan ammattilaisten suunnittelupalveluja matkailutuotteen kehittämisessä ja jos, niin mitä seuraavista palveluista käytätte? 1. Uusmedia, www-sivut, yms. 2. Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 3. Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 4. Ympäristönsuunnittelu 5. Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä 6. Valokuvaus 7. Dramaturgia, elämystarinan kehittäminen 8. Liikunnanohjaus, valmennus 9. Muu, mikä? 5. Minkä suunnittelupalvelun käyttöä lisäisitte, jos se olisi mahdollista? 1. Uusmedia, www-sivut, yms. 2. Arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu 3. Sisustusarkkitehtuuri, tilasuunnittelu 4. Ympäristönsuunnittelu 5. Graafinen suunnittelu, mainonta ja viestintä 6. Valokuvaus 7. Dramaturgia, elämystarinan kehittäminen 8. Liikunnanohjaus, valmennus 9. Muu, mikä?
14 6. Mikä ohjaa eniten yrityksenne ympäristöratkaisuja? 1. Lainsäädäntö, viranomaiset 2. Kuluttajan vaatimukset 3. Kilpailutilanne 4. Yhteistyökumppanimme 5. Asiantuntijat 6. Oma halu ja asenne 7. Muu, mikä? II Viihtyvyys 7. Mitkä seikat ovat yrityksessänne tärkeitä palveluympäristön (= välineet, tavarat ja kalusteet, rakennettu ympäristö) viihtyvyyden luojina? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-7 (1=tärkein) Ympäristön siisteys ja puhtaus Rakennusten sopivuus ympäristöön / harmonia luonnon kanssa Sisätilojen sisustukseen erityinen huomio miten? Varusteiden ja välineiden ulkonäkö Palvelujen ja välineiden yhteensopivuus yrityksen imagon kanssa Tuotteiden / ympäristön toimivuus Muut seikat mitkä? III Elämykset 8. Luontomatkailupalveluyrityksenä olette tarjoamassa matkailijoille elämyksiä. Millaiset elämysaspektit korostuvat omassa yrityksessänne? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-6 (1 = tärkein) toiminnallisuus sosiaalisuus fyysiset elämykset ja omien rajojen koettelu kulttuuriset elämykset esteettisyys, aistielämykset muu, mikä? 9. Otatteko toiminnassanne huomioon paikallisen kulttuurin erityispiirteet ja jos, niin miten?
15 IV Palveluiden suhde luontoon 10. Millaisena näette yrityksenne suhteen luontoon? 1. Pääasia luonto; yritys sopeutuu luonnon ekologisiin reunaehtoihin mahdollisimman pitkälle 2. Pääasia yritystoiminta, mutta luonnon reunaehdot huomioidaan toiminnassa mahdollisimman pitkälle 3. Pääasia yritystoiminta, luonto sopeutetaan yrityksen ehtoihin 4. Muu vaihtoehto, mikä? 11. Miten palveluntarjoajana tuotte esiin asiakkaalle luonnon merkityksen, arvon ja kauneuden? 1. Tuotekokonaisuuden yksityiskohtien välityksellä miten? 2. Henkilökunnan opastuksella miten? (esim. luonnontieteellinen info) 3. Palveluun nivotun tarinan / draaman avulla 4. Asiakkaan kiinnostuksen mukaan 5. Muuten miten? V Ekoestetiikka ja ekoimago 12. Millä toimintanne tai toimintaympäristönne osa-alueella (majoitus, kokouspalvelu, ruokapalvelut, retket, rakennettu ympäristö ja muotoilun tuotteet, välineet ja varusteet ) ekologisuus näkyy (konkreettisesti) mielestänne eniten? Millä tavalla? 13. Mitä teille merkitsee ja sanoo sana ekoestetiikka? Missä määrin se liittyy mielestänne teidän yrityksen imagoon? 14. Pyrittekö luomaan yrityksellenne ekoimagoa? 15. Jos vastasitte edelliseen kyllä, mistä tekijöistä ekoimagonne koostuu?
EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotRaportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta. Päivikki Ritala
Raportti luontomatkailuyrittäjille ja välinevalmistajille tehdyistä kyselyistä ekologian ja estetiikan osalta Päivikki Ritala Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Taideosasto 2000 Sisällysluettelo
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotKESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen
KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotStora Enso Effex an Eye for Wood
EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen
LisätiedotLuomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010
Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa
LisätiedotJOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)
JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotKESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1
KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1 TAUSTAA KESMA I hankkeen tarkoituksena on täsmentää tietämystä: maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisestä hankealueen yritysten nykytilasta
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotLuonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen
Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun
LisätiedotSauna from Finland -konsepti 9/2009
Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen
LisätiedotMATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos
MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa
LisätiedotKestävyydellä markkinointi
KESMA II Kestävyydellä markkinointi Hanna-Maija Väisänen ja Anne Törn Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kestävän markkinoinnin määritelmä Kestävä markkinointi on vastuullista markkinointia: edellyttää
LisätiedotOn siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.
On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi
LisätiedotFacebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen
ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011
LisätiedotASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)
ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti
LisätiedotVastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen
Helmi- Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Kehittämistyöpaja 16.8.2018 Helmi - Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 100 % rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotPerusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotPuu piha ja ympäristörakentamisessa. Maria Riala
Puu piha ja ympäristörakentamisessa Maria Riala Metla Sisältö Puiset pihatuotteet aiempaa tutkimustietoa Kuluttajien arvostukset Kuluttajien toiveet uusista tuotteista Visuaalisen tutkimuksen tuloksia
LisätiedotNUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014
NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotVaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta
Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502
LisätiedotMarkkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille
Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotMaaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti
Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotAsiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä
Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja
LisätiedotRuoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa
Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotLUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotEUROCUCINA 2014, Milano
Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia
LisätiedotMiksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008
Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotMIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?
MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,
LisätiedotYliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009
Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotArktisen kestävän matkailun edistäminen
Arktisen kestävän matkailun edistäminen Matkailu 4.0: Ympärivuotisuutta tuotetarjontaa ja palvelurakenteita kehittämällä Suomesta yksi kestävän matkailun kärkimaista 600.000 vuosille 2018-2019 Kestävyyden
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto
MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot
LisätiedotSopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??
Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua METSÄESITYS
LisätiedotASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke
ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti (X) sopivan, sopivien vaihtoehtojen
LisätiedotPirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
LisätiedotLocal Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism
2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä
LisätiedotPro Luomu Luomulihajaloste
Pro Luomu Luomulihajaloste Yrityshaastattelut 2/2017 Järjestimme tammi-helmikuun vaihteessa 2017 neljä noin puolen tunnin pituista puhelinkeskustelua kolmen eri lihatalon edustajan sekä yhden kaupan edustajan
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotKOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008
KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotNäy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero
Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
Lisätiedot1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26
SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun
LisätiedotMatkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok
InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,
LisätiedotPäijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.
Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
Lisätiedotwww.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta
www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta
LisätiedotYmpäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?
Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä
LisätiedotTAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.
PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland
LisätiedotLuonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha
Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea
ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti
LisätiedotJust duunit. Kevät 2015
Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite
LisätiedotSuomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden
Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet
LisätiedotMIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?
MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotZA5785. Flash Eurobarometer 350 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer 0 (Safety of Services) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 0 - Safety of Services - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan
LisätiedotMatkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja
Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotJyväskylän Taiteilijaseura ry
TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotMatkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto
Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto Tutkimuksen tausta Lapin matkailun piirteitä kansainvälistyminen sekä matkailukeskusten
LisätiedotTutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta
Artikkeli ilmestyy Puumies-lehdessä 28.8.2014 Mikä puussa viehättää - Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Marjut Wallenius (Ingressi) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood Academyn tutkimuksessa
LisätiedotKestävä kehitys kirjastoissa (3K)
Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija
LisätiedotPalvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012
Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka
LisätiedotMatkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi
Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi 6.4.2017 Hanna-Maija Väisänen, Katja Pasanen, Eeva Koivula Kohti vastuullista matkailua -hanke Mitä tarkoitetaan vastuullisuudella
Lisätiedot