Ranska. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ranska. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Ranska Marraskuu 2010

2 Ranskan maaraportti 2 (28) Ranskan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Talous... 8 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen Energia ja ympäristö Palvelusektori Kauppa Tietoliikenne Matkailu Pankkitoiminta... 25

3 Ranskan maaraportti 3 (28) Tapakulttuuri Linkkejä ja tietolähteitä... 27

4 Ranskan maaraportti 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2. Ranskalle kuuluu lisäksi eräitä nk. merentakaisia alueita. Luonnonvarat: Rauta, kivihiili, kupari, sinkki. Rajanaapurit: Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Aika: GMT+1 Asukasluku: 64,8 miljoonaa (arvio 2010). Suurimmat kaupungit: Pariisi (9,6 milj. as.), Marseille (1,4 milj.), Lyon (1,3 milj.), Lille (1 milj.), Bordeaux (0,8 milj.), Toulouse (0,5 milj.). Väestön kasvu: 0,525 prosenttia (arvio 2010). Syntyvyys: 12,43/1000 asukasta (arvio 2010). Eliniänodote: 81,09 vuotta (arvio 2010); miehillä 77,91 vuotta ja naisilla 84,44 vuotta. Virallinen kieli: ranska. Etniset ryhmät: ranskalaisia (93,6 prosenttia), algerialaisia (1,1 prosenttia), portugalilaisia (1,1 prosenttia), marokkolaisia (1,0 prosenttia). Ranskassa asuu pysyvästi noin suomalaista. Uskonnot: roomalaiskatolisia (85 prosenttia), muslimeja (8 prosenttia), protestantteja (2 prosenttia), juutalaisia (1 prosenttia), kirkkoon kuulumattomia (4 prosenttia).

5 Ranskan maaraportti 5 (28) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero:+33 (alueiden suuntanumerot: Pariisi 1, Luoteis-Ranska 2, Koillis-Ranska 3, Lounais-Ranska 4, Kaakkois-Ranska 5). Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800. Sähköverkko: 230V, 50Hz. Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 56,2 prosenttia (2009). Matkapuhelintiheys: 93,9 prosenttia (2009). Tietokoneita 100 asukasta kohti: 72 (2008). Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 56,3 (2008). Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä. Rautatieverkosto: km (2008). Lentokenttiä: 474, joista päällystettyjä 297 (2010). Tärkeitä satamia: Bordeaux, Calais, Dunkerque, La Pallice, Le Havre, Marseille, Nantes, Pariisi, Rouen ja Strasbourg Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: République Française, Ranskan tasavalta. Maatunnus: FR. Valtion päämies: Presidentti Nicolas Sarkozy (valittiin toukokuussa 2007 viisivuotiskaudelle). Pääministeri: François Fillon ( ja ). Parlamentti: Kaksikamarinen parlamentti jakautuu Kansalliskokoukseen (Assemblée Nationale) ja senaattiin (Senat). 577-jäseninen kansalliskokous valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi. Senaatti puolestaan valitaan kolmen vuoden välein järjestettävillä epäsuorilla vaaleilla, jolloin kerrallaan kolmannes yhdeksäksi vuodeksi valituista 317 edustajasta vaihtuu. Hallituspuolueet: Hallituksessa on ministereitä oikeistokeskustalaisesta UMP:stä (Union pour un mouvement populaire) ja keskustalaisesta UDF/MoDem:sta (Union pour la démocratie française / Mouvement démocrate). Alue- ja paikallishallinto: 22 hallintoaluetta (région), 96 departementtia (département) ja kuntaa. Seuraavat vaalit: presidentinvaalit keväällä 2012; kansalliskokouksen vaalit kesäkuussa 2012; senaatin vaalit Merkittäviä vuosilukuja: Ranska vapautui saksalaismiehityksestä vuonna 1944, vuonna 1946 perustettiin Neljäs tasavalta, 1958 hyväksyttiin Viidennen tasavallan perustuslaki ja presidentiksi valittiin Charles de Gaulle. Algerian kriisi alkoi vuonna 1958 ja päättyi pitkään jatkuneen sodan jälkeen Algerian itsenäistymiseen Ranskan siirtomaat Afrikassa ja Indokiinassa itsenäistyivät ja 1960-luvuilla.

6 Ranskan maaraportti 6 (28) Ranska on yksi EU:n perustajajäsenistä. Vuonna 1951 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ja vuonna 1957 solmittiin Rooman sopimus. Maastrichtin sopimus hyväksyttiin kansanäänestyksellä Vuoden 1999 alusta Ranska liittyi Euroopan talous- ja rahaliitto Emun kolmanteen vaiheeseen. Kansallispäivä: (Bastiljin valloitus vuonna 1789) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä. Bruttokansantuote: mrd. USD, mrd. EUR (2009); EIU:n arvio vuodelle 2010 on mrd. USD ja mrd. EUR. BKT henkeä kohti: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla mitattuna USD (vuonna 2009); EIU:n arvio vuodelle 2010 on USD ja USD. Inflaatio: 0,1 (2009) ja EIU:n arvio vuodelle 2010 on 1,7 prosenttia. Verotus: ALV (TVA) 19,6 prosenttia, yhtiövero 33,3 prosenttia, henkilökohtaisen verotuksen yläraja 52,75 prosenttia. Pääteollisuustuotteet: Koneet, laitteet, ajoneuvot, kemikaalit, elintarvikkeet ja maataloustuotteet, teräs-, metalli-, elektroniikka-, kaivos-, lentoteollisuustuotteet, tekstiilit, ylellisyystavarat. Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, kemikaalit, ajoneuvot ja kuljetusvälineet, öljy ja öljytuotteet, maataloustuotteet, rauta- ja terästeollisuuden tuotteet. Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Italia, Espanja, Iso-Britannia ja Beneluxmaat sekä USA ja Japani. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Ranska on sijaluvulla 24 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Ranska on sijaluvulla 16 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Ranskan sijaluku on 24 (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Pariisin vientikeskuksen arvio Ranskan markkinoista: Positiivisia piirteitä: Maailman neljänneksi ja Euroopan toiseksi suurin talousvalta. Yli 60 miljoonan kuluttajan ja 20 miljoonan kotitalouden markkinat. 75 miljoonaa yöpyvää matkailijaa vuosittain (yhteensä 160 miljoonaa turistia vuodessa).

7 Ranskan maaraportti 7 (28) Negatiivisia piirteitä: Byrokraattinen hallintokoneisto. Valtion protektionistinen ote tietyillä aloilla. Työmarkkinoilla jäykkyyttä ja lakkoalttiutta. Ranska on markkinoiden suuresta koosta huolimatta alihyödynnetty markkinaalueena Suomessa. Potentiaalisia toimialoja Vientikeskuksen arvio aloista, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet: Internet ja sen sisältökäyttö, kauppa, media, opetus ym. tarjoaa suomalaisille liiketoimintamahdollisuuksia vaihtoehtona voimakkaalle anglosaksiselle suuntaukselle Ranskan markkinoilla. Konepaja-automaatio. Suomella on koneteollisuudessa hyvä mahdollisuus sijoittua kalliiden saksalaisten koneiden ja halvempien italialaisten koneiden väliin. Laivanrakennus. Metsä-puu-paperi -ketjun teknologia ja komponentit. Puolustusvälineteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia erityisosaamiselle (alihankinta ja valmiit tuotteet). Edellytykset yhteisyrityksen perustamiselle tai investoinneille Ranskaan ovat olemassa. Luonnonmukaisuuden ja puhtauden arvostaminen ovat kasvavia trendejä Ranskassa. Tämä avaa liiketoimintamahdollisuuksia kulutustavaroiden, elintarvikkeiden ja matkailupalvelujen tarjoajille. Myynti ja markkinointi Jakelutiet Kauppaketjuilla on vahva asema etenkin vähittäiskaupan alalla. Liikkeet ovat keskittyneet ja ketjuuntuneet. Tuotantohyödykkeiden kauppa tapahtuu useimmiten edustajan välityksellä vaikka suoriakin kontakteja olisi. Lähes kaikessa kaupankäynnissä paikallinen edustaja on tarpeellinen. Sopimuksen sisällön laadinnassa on hyvä käyttää sekä mielikuvitusta että harkintaa. Asiantuntijan käyttö sopimuksen laadinnassa on aina suositeltavaa. Edustajan/agentin asema on hyvin suojattu, ennen sitoutumista on syytä käyttää harkintaa. Yhteistyön voi kuitenkin aloittaa myös ilman virallista edustus/agenttisopimusta. Edustusketju voi olla moniportainen ja sen merkitys katelaskennassa on syytä tiedostaa. Myynti ja hinnoittelu Brändit ovat tärkeitä, vaikka kuluttajatuotteiden ns. private labeling onkin kasvussa. Brändin lanseeraus on kallista ja vaikeaa vähittäiskaupassa, mutta teollisuudessa brändeilla on pienempi merkitys. Hintaneuvottelut ovat hyvin tärkeitä ja niihin on valmistauduttava huolellisesti. Neuvottelut voivat olla tiukkoja. Pitkät maksuajat ovat yleisiä ja alennukset suosittuja.

8 Ranskan maaraportti 8 (28) Ensimmäisenä ilmoitettavan hinnan asettaminen on harkittava tarkkaan, koska se antaa pohjan jatkoneuvotteluille. Tapaamisten järjestäminen voi olla aikaa vievää, mutta henkilökohtaisen kontaktin saamisen voi tulkita merkiksi ranskalaisen kumppanin kiinnostuksesta. Solmittua henkilökohtaista kontaktia vaalitaan ja sitä arvostetaan jatkossa. Mainostaminen Lehtien merkitys on suuri ja useimmilla aloilla onkin omat ammattilehtensä. Niiden lisäksi on joitain suuria monialalehtiä. Sanomalehtimainonta on merkityksetöntä ja vähäistä eikä tavoita kuluttajamassoja. Messut ja konferenssit ovat tärkeitä. Erikoismessujen määrä on lisääntymässä ja ne ovat yhä erikoistuneempia. Markkinointimateriaalin on oltava viimeisteltyä ja lähes poikkeuksetta ranskankielistä. Julkinen sektori Tarjouskilpailut noudattavat EU-säännöksiä. Tiedot julkaistaan joko EU:n tai Ranskan virallisessa lehdessä. Julkisen sektorin päätöksentekoa hajautetaan voimakkaasti. Sektori on varma maksaja ja investoi vuodessa yli 60 miljardia euroa. Vastikään käsitelty lakiehdotus on nostanut julkisten hankintojen tarjouskilpailujen kynnysarvoja. Koko tarjousaineisto on syytä laatia ranskaksi. Talous Ennen talouslamaa Ranskan talouskasvu oli melko hyvällä tasolla, mutta vuonna 2008 se jäi vaivaiseen 0,1 prosenttiin. Viime vuonna BKT laski 2,5 prosenttia (vielä alkuvuodesta 2009 sen ennustettiin laskevan 3,0 prosenttia). Negatiivista kasvua ei oltu Ranskan taloudessa nähty sitten vuoden Tänä vuonna EIU katsoo talouden jo osoittaneen elpymisen merkkejä, ja arvioi kasvuksi 1,5 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on kuitenkin vain 1,1 prosenttia ja vuodelle 2012 jo 1,3 prosenttia. Budjettivajeen, joka vuonna 2006 oli vain 2,3 prosenttia BKT:stä, EIU arvioi olevan tänä vuonna 7,9 prosenttia ja ennuste ensi vuodelle on 7,4; budjettivaje on yksi maan talouden keskipitkän ajan suurimmista haasteista. Vaikka teollisuustuotanto osoitti toipumisen merkkejä jo viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli lasku oli silti vuositasolla mitattuna peräti 12,1 prosenttia. Tänä vuonna kasvuksi arvioidaan 5,1 prosenttia. Erityisesti maan autoteollisuuden tilanne on parantunut aiemmasta, joskin tuotantoluvut ovat selvästi vuoden 2008 tasoa alhaisempia. Kuluttajien luottamus talouteen ei ole enää heikentynyt aiemmasta, mutta kulutustavaroiden kysyntä ei ole merkittävästi kasvanut.

9 Ranskan maaraportti 9 (28) Hallitus pyrkii helpottamaan liikeinvestointeja ja työllisyyttä, ja on päättänyt vähätuloisten veronalennuksista sekä hyvinvointipalvelujen rahoituksen lisäämisestä. Ennen talouskriisiä nykyhallitus ryhtyi toteuttamaan veronkevennyksiä leikkaamatta kuitenkaan julkisia menoja; näin pyritään elvyttämään kotimaista kysyntää. Hallitus asetti aikanaan tavoitteekseen pyrkiä keventämään valtion otetta taloudessa, ja sen mukaisesti suurten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessia jatkettiin. Ranskan yhteiskunnan pahin ongelma on korkea työttömyys: viime vuonna se oli 9,1 prosenttia ja tänä vuonna työttömyys jatkaisi kasvuaan ollen 9,6 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on 9,5. Talouskasvusta huolimatta työttömyyden ei siten ennusteta laskevan nopeasti lähivuosina. Erityisen ongelman muodostaa korkeana jatkuva nuorisotyöttömyys. Makrotalous Keskeiset talousluvut ja kehitysennusteet e a 2011e BKT (mrd. USD) BKT:n kasvu (%) 2,4 2,3 0,1-2,5 1,5 1,1 Yksityisen kulutuksen kasvu (muutos %) 2,1 2,1 2,9-0,4 1,1 1,0 Investoinnit kiinteään pääomaan (muutos %) 4,5 5,9 0,3-7,0-1,5 1,9 Teollisuustuotannon kasvu (%) 1,3 1,2-2,8-12,1 5,1 1,5 Inflaatio (%) 1,9 1,6 3,2 0,1 1,7 1,4 Työttömyysaste (%) 8,8 8,0 7,4 9,1 9,6 9,5 Vaihtotaseen yli/alijäämä, (mrd. USD) -13,0-26,6-54,8-51,9-52,7-52,5 Vaihtotaseen yli/alijäämä, (% BKT:sta) -0,6-1,0-1,9-2,0-2,1-2,1 Lähde: EIU 10/2010, a=arvio, e=ennuste. Bruttokansantuote Vaikka Ranskassa talouskasvu oli viime vuosikymmenen alussa alhaista (2003 vain 0,5 prosenttia) ehdittiin ennen nykyistä talouden taantumaa kokea melko hyviäkin kasvulukuja. Nykytiedon perusteella voidaan nähdä talouskasvun hidastuneen jo vuonna 2007; viime vuonna talous supistui 2,2 prosenttia. Jo ennen finanssikriisiä kallis öljy heikensi kuluttajien ostovoimaa ja kotitalouksien kysyntä sekä yksityinen kulutus kääntyivät laskuun. Syksyllä 2008 kuluttajien usko taloutensa kehitykseen heikentyi erittäin nopeasti ja myös investoinnit vähenivät rajusti. Vain euron heikentyminen helpotti tuolloin hieman vientiteollisuuden asemaa. Viime vuoden heikosta tilanteesta huolimatta EIU ennustaa BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia, joskin kasvu on hidastunut vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Yli kolme neljäsosaa Ranskan BKT:sta muodostuu palveluista ja niiden osuus jatkaa yhä kasvuaan. Teollisuuden osuus on nykyisin alle 20 prosenttia.

10 Ranskan maaraportti 10 (28) Ranskan BKT:n rakenne 2010 (arvio) Teollisuus (sis. rakentaminen) 19% Maatalous 2% Palvelut 79% Lähde: EIU 10/2010. Inflaatio Ranskan inflaatio oli vuonna 2008 peräti 3,2 prosenttia, mutta jäi viime vuonna 0,1 prosenttiin. Tänä vuonna EIU ennustaa vuositasolla inflaation olevan 1,7 prosenttia. Ensi vuodelle EIU ennustaa 1,4 prosentin inflaatiota eli käytännössä talouslamaa edeltänyttä tasoa. Vaihtotase Vaihtotase muuttui 2000-luvulla alijäämäiseksi: vuoden 2004 ylijäämä kääntyi vuonna 2005 vajeeksi (13,6 miljardia dollaria). Vuonna 2006 vaje kasvoi hieman (15,5 miljardia USD), mutta vuonna 2007 se oli jo 26,6 miljardia dollaria. Vuonna 2008 vaje nousi 54,8 miljardiin, mutta laski viime vuonna hieman ollen 51,9 miljardia. Tälle vuodelle EIU ennustaa vajeeksi 52,7 miljardia ja ensi vuodelle 52,5 miljardia. Kauppataseen ennustetaan pysyvän alijäämäisenä, vaikka viime vuonna vaje pieneni edellisvuoden tasosta. Talouspolitiikka Ranskan valtion budjetin alijäämä pieneni hieman vuosina ja vuonna 2006 alijäämä laski 2,4 prosenttiin; tähän vaikuttivat kasvaneet verotulot sekä yksityistämisistä saadut tulot. Vuonna 2007 vaje nousi 2,7 prosenttiin ja oli vuonna 2008 verotulojen heikon kasvun takia 3,3 prosenttia. Vuonna 2009 vaje syveni 7,5 prosenttiin ja tänä vuonna EIU arvioi vajeeksi 7,9 prosenttia. Presidentti Sarkozyn ennen talouslamaa esittämien julkisen hallinnon leikkausten oli määrä tuottaa vuosina seitsemän miljardin säästöt. Nykytilanteessa valtio yrittää lähinnä vain leikata henkilöstömenojaan. Elvyttääkseen taloutta hallitus on pysyttäytynyt veronalennuksissa erityisesti alimmissa tuloluokissa; yritysten kuntatason verotusta

11 Ranskan maaraportti 11 (28) helpotetaan 2010 alkaen (nettovaikutus 10 miljardia euroa); suunnitelmia hiilidioksidiveron käyttöönotosta on siirretty tämän vuoden puoliväliin a 2011e Budjetin tasapaino (% -2,3-2,7-3,3-7,5-7,9-7,4 BKT:sta) Lähde: EIU 10/2010; a=arvio, e=ennuste. Ranskassa valtiolla on pitkään ollut monopoli tietyillä julkisen sektorin aloilla, kuten sähköntuotannossa ja -varastoinnissa, rautatieliikenteessä, postipalveluissa, telealalla sekä viime vuosiin asti myös tupakkateollisuudessa ja jakelussa. Valtion omistamat yritykset hallitsevat lisäksi tiettyjä teollisuudenaloja, kuten kivihiilen louhintaa, ilmailuteollisuutta ja ydinenergiasektoria. Ranskassa on myös runsaasti puolijulkisia yrityksiä, joissa valtio on yhtenä omistajana. Nykyhallitus asetti ennen talouskriisiä erääksi keskeiseksi tavoitteekseen valtion osuuksien pienentämisen julkisissa yrityksissä. Tuotannonalat, joita valtio edelleen hallitsee monopoliasemassa (esim. kaasu- ja sähkömarkkinat) oli tarkoitus avata asteittain kilpailulle. Presidentti Sarkozy on kuitenkin painottanut valtion roolia kotimaisten yritysten tukena ja eräiden alojen yritysten suojelemista ulkomaiselta omistukselta. Laman myötä pankkisektoria on tuettu määrätietoisesti; lokakuussa 2008 valtio päätti taata pankkien uutta lainanantoa 320 miljardiin euroon asti ja tarjosi uutta pääomaa 40 miljardiin euroon saakka. Tammikuussa 2009 hallitus ilmoitti 10,5 miljardin euron suuruisesta lisätuesta pankeille. Lisäksi valtio vaikutti Caisse d Epargne pankin ja Banque Populairen fuusioon. Yrityksille ja vähätuloisille myönnettiin verohelpotuksia (2010 budjetti sisälsi esim. yritysverotuksen helpotuksia, joista osa tosin jo päätetty jättää toteuttamatta) ja valtio loi sosiaalisen investointirahaston. Työttömyystukia on parannettu ja vähätuloisten perheiden ja vanhusten tukia korotettu. Muita toimia ovat uusi 20 miljardin euron strateginen investointirahasto, joka luotiin eritoten ranskalaisten pk-yritysten tueksi. Presidentti Sarkozy ilmoitti jo vuoden 2008 lopussa 26 miljardin euron julkisiin investointeihin keskittyvästä elvytyspaketista. Tällä hetkellä hallitus valmistelee 35 miljardin euron investointiohjelmaa. Siihen sisältyvä julkisten projektien luettelo on mittava ja se käsittää muun muassa rakennus- ja korjausprojekteja sekä erilaisia infrastruktuurihankkeita. Alakohtaisista merkittävin on 7,1 miljardin euron tukipaketti autoteollisuudelle. Valtion tukien lisääminen saattaa heijastua Ranskan suhteisiin muihin EU-maihin ja EU:n kilpailuviranomaisiin. Ennen talouskriisiä merkittävänä haasteena pidettiin uudistusten toteuttamista terveydenhuollossa. Esimerkiksi OECD on pitkään peräänkuuluttanut Ranskan julkisten menojen kasvun hillitsemistä ja kannustanut työmarkkinoiden uudistuksiin; palkkakustannusten kasvun hillitseminen tarvitsee järjestön mukaan rinnalleen toimia, joilla alennetaan työhönotto- ja irtisanomiskustannuksia. Väestön ikääntymisestä seuraavat taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat OECD:n mukaan ennallaan.

12 Ranskan maaraportti 12 (28) Nykytilanteessa työttömyyden nopea nousu on kuitenkin nostanut työttömille suunnatut tukitoimet korkealle hallituksen prioriteettilistalla. Työvoima Työvoiman määrä Ranskassa on tänä vuonna arviolta 28,2 miljoonaa (kasvua 0,4 prosenttia). Työllisyys heikkeni viime vuonna 1,3 prosenttia ja tänä vuonna arviolta 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvuksi ennustetaan 0,7 prosenttia. Nimenomaan työttömyys on pitkään ollut Ranskan yhteiskunnan pahin ongelma; tänä vuonna ylitetään kymmenen prosentin raja. Työttömyys vaihtelee suuresti eri ikäryhmien välillä ja Ranskaa vaivaa erityisesti rakenteellinen työttömyys. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on yli kaksinkertainen yleiseen tasoon verrattuna ja tilanne on edelleen heikkenemässä. Ranskan työvoima on ammattitaitoista ja hyvin koulutettua; koulutus ei ole kuitenkaan kohdannut työvoiman tarvetta. Vaikka työllisyys parani hyvinä talouskasvun vuosina, pysyi työttömyys suhteellisen korkeana. Työllisyys reagoi useimmiten viiveellä talouskasvuun. Vaikka Ranskan hallitus myöntää, että paras tapa lisätä työllisyyttä on vakaa ja riittävän voimakas talouskasvu, pyrkii se myös uusimaan työlainsäädäntöä. Työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista on helpotettu ja vuodelta 2000 peräisin olevaa 35 tunnin työviikon järjestelmää muutettu joustavammaksi (esim. helpottamalla ylityötuntien verotusta). Työttömyyskorvausta ja työeläkejärjestelmää ollaan muuttamassa. Presidentti Sarkozyn kaudella on ryhdytty luomaan kannustimia, joilla eläköitymisikää saataisiin nostettua (sallimalla työnteko 70 ikävuoteen asti). Eläkejärjestelmä on kasvavan paineen alla ja eläkemaksuaikaa on nostettu 41 vuoteen tähänastisesta 40 vuodesta. Talouslama vaikuttanee suunnitelmiin. Ranskalaisista työntekijöistä vain noin 8 prosenttia kuuluu ammattiyhdistykseen. Vaikka luku on Euroopan alhaisimpia kasvaa ay-liikkeen voima suureksi lakkojen aikana. Ranskassa lakot, mielenosoitukset ja muut protestit ovat yleisiä ja ne mielletäänkin osaksi poliittista järjestelmää. Työmarkkinoiden ominaispiirteisiin kuuluu hajanainen ammattiyhdistyskenttä. Jakoa työntekijä-, toimihenkilö ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestöihin ei ole, vaan eri järjestöt toimivat pääsääntöisesti kaikilla aloilla edustaen kaikkia työntekijäryhmiä. Järjestöjen välisiä suhteita leimaa kilpailu jäsenistä; tämä yhdistettynä puuttuvaan yhteistyöhakuiseen neuvotteluperinteeseen merkitsee usein toistuvia ja pitkäänkin kestäviä työtaisteluja. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ranskan ulkomaankaupan alijäämä syveni merkittävästi vuonna 2008: vuositasolla vienti kasvoi 2,1 ja tuonti 5,3 prosenttia. Viime vuonna niin tuonnin kuin viennin arvo laski vuositasolla mitattuna noin neljänneksen, mutta vaje kasvoi edelleen. EIU arvioi viennin elpyvän tänä vuonna samalla kun tuonti kasvaa hienoisesti. Vaje kasvaisi

13 Mrd.EUR Ranskan maaraportti 13 (28) jälleen selkeästi. Euron vahvistuminen on heikentänyt Ranskan vientikauppaa, joskin vaje on syventynyt nimenomaan euroalueen maiden kaupassa Ranskan ulkomaankauppa (arvio) a Ulkomaankaupan rakenne -200 Lähde: EIU 10/2010; a=arvio. Tavaravienti Kauppatase Tavaratuonti Ranskan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2009 Ranskan viennin rakenne 2009 Maataloustuotteet ja elintarvikkeet 12% Muut 41% Koneet ja elektroniikka 21% Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1,88 Moottoriajoneuvot ja kuljetusvälineet 18% Öljy- ja hiilituotteet 14% Lähde: Ministère du budget, des comptes publiques et de la fonction publique; Le commerce extérieur en /2010.

14 Ranskan maaraportti 14 (28) Ranskan tuonnin rakenne 2009 Maataloustuotteet ja elintarvikkeet 10 % Muut 41 % Koneet ja elektroniikka 21 % Öljy- ja hiilituotteet 4 % Energia 11 % Kuljetusvälineet 15 % Tärkeimmät kauppakumppanit Lähde: Ministère du budget, des comptes publiques et de la fonction publique; Le commerce extérieur en /2010. Ranskan ulkomaankaupasta yli 60 prosenttia käydään eurooppalaisten maiden kanssa. Muiden kuin EU-maiden, erityisesti Aasian, merkitys on kasvussa. Aasian maiden osuus on noin 12 prosenttia kaupasta. Perinteisesti merkittävän kauppakumppanin Espanjan osuus kaupasta jatkaa laskuaan ja Kiinan roolin vahvistuu erityisesti tuonnissa. Ranskan ulkomaankauppa on edelleen varsin keskittynyttä niin alueellisesti kuin maittain tarkasteltuna. Kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin osuus koko Ranskan ulkomaankaupasta on noin 70 prosenttia. Merkittävin kauppakumppani on Saksa. Euroopan ulkopuolisista maista merkittävimpiä ovat Yhdysvallat ja Kiina. Ranskan tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa Osuus viennistä % Saksa 14,9 Italia 8,5 Espanja 8,0 Belgia 7,6 Ranskan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa Osuus tuonnista % Saksa 16,4 Italia 8,0 Belgia 8,3 Italia 8,0 Lähde: EIU 04/2010 ja Ministère du budget, des comptes publiques et de la fonction publique; Le commerce extérieur en /2010.

15 milj. EUR Ranskan maaraportti 15 (28) Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Ranskan tavarakauppa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen ja Ranskan välinen kauppa vuosina Vienti milj. EUR Osuus Muuto % 1 s % 2 Tuonti milj. EUR Osuus Muuto % 1 s % 2 Tase milj. EUR , , , , , , I-VIII , , osuus Suomen kokonaisviennistä /-tuonnista. 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Lähde: Tullihallitus 2010 Ranska on Suomen kahdeksanneksi suurin kauppakumppani.kauppa Ranskan kanssa oli pitkään kasvussa. Vuosina sekä vienti että tuonti ylittivät selvästi kahden miljardin euron rajan. Viime vuonna erityisesti vienti pieneni voimakkaasti (28 prosenttia) ja kauppa muuttui Suomelle alijäämäiseksi; tuonti pieneni seitsemän prosenttia. Vuoden 2010 aikana kauppa on edelleen supistunut hieman, ja alijäämää on kertynyt 201 miljoonaa euroa vuoden 2010 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

16 Ranskan maaraportti 16 (28) Suomen vienti Suomen vienti Ranskaan 2009 Valmiit tavarat 10,3 % Elintarvikkeet ja juomat 1,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 8,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44,7 % Valmistetut tavarat 23,9 % Lähde: Tullihallitus Vuonna 2009 vienti Ranskaan pieneni 28 prosenttia, jääden alle 1,7 miljardin euron. Suomen tärkeimpiä vientituotteita Ranskaan ovat edelleen erilaiset koneet ja laitteet (osuus viennistä liki 45 prosenttia) sekä paperi ja pahvi. Koneista ja laitteista suurin yksittäinen tuoteryhmä ovat matkapuhelimet. Suomesta viedään Ranskaan myös mm. puutavaraa ja metallituotteita. Tullihallituksen mukaan 1126 suomalaisyritystä kävi vientikauppaa Ranskaan viime vuonna. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Ranskaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 230,4 13, puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 189,6 11, eri toimialojen erikoiskoneet 163,1 9, puutavara ja korkki 92,2 5, orgaaniset kemialliset aineet 77,2 4, muut sähkökoneet ja laitteet 76 4, voimakoneet ja moottorit 74,9 4, kojeet, mittarit yms. 71,4 4, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 68,6 4, tehdasvalmisteiset talot; lvi- ja valaisinkalusteet 45,2 2, tärkeintä yhteensä 1088,6 65,6-31,5 Koko vienti ,0-28 1) osuus Suomen viennistä Ranskaan 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus 2010.

17 Ranskan maaraportti 17 (28) Suomen tuonti Vuonna 2009 Suomen tuonti Ranskasta pieneni seitsemän prosenttia edellisvuoden tasosta, ja arvo oli vajaa kaksi miljardia euroa. Merkittävimmät tuoteryhmät Suomen Ranskan-tuonnissa ovat moottoriajoneuvot, lentokoneet, teollisuuden yleis- ja erikoiskoneet sekä sähkökoneet ja -laitteet. Ranskasta tuodaan myös runsaasti erilaisia kemian- ja teknokemian tuotteita, elintarvikkeita ja juomia, rautaa ja terästä sekä vaatteita, jalkineita ja muita kulutustavaroita. Suomen tuonti Ranskasta 2009 Valmiit tavarat 13,2 % Elintarvikkeet ja juomat 9,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 17,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 47,3 % Valmistetut tavarat 10,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Ranskasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 79 muut kuljetusvälineet 487,2 24, erittelemätön 176,8 9, moottoriajoneuvot 143,8 7, erinäiset kemialliset tuotteet 101,4 5, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 77, laitteet 6 77 muut sähkökoneet ja laitteet 76,2 3, juomat 69,2 3, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset 68,5 3,5-11 tuotteet 9 55 Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 59,8 3, muovit, valmistamattomat 54,1 2, tärkeintä yhteensä 1314,6 67,2 2,7 Koko tuonti 1956,5 100,0-7 1) osuus Suomen tuonnista Ranskasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus 2010.

18 Ranskan maaraportti 18 (28) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaiset suorat investoinnit olivat korkealla ennen talouskriisiä: vuonna 2007 ne olivat 98,3 miljardia dollaria ja vuonna 2008 vielä 64,6 miljardia dollaria. Viime vuonna jäätiin 60,0 miljardiin dollariin. EIU:n arvio tälle vuodelle on 45,8 miljardia dollaria. Viime vuonna ulkomainen investointikanta oli 1150,7 miljardia dollaria (osuus BKT:stä 43,3 prosenttia). Tänä vuonna arvio on 1196,5 miljardia (47,2 prosenttia) ja EIU:n ennuste ensi vuodelle 1249,6 miljardia (50,2 prosenttia). Hallitus on poistanut lähes kaikki hallinnolliset rajoitukset ulkomaisilta investoinneilta. Vuonna 2009 Ranskan osuus maailman investointivirroista oli 6,63 prosenttia ja investointikannoista 7,51 prosenttia. Tänä vuonna osuus investointivirroista arvioidaan olevan vain 4,44 ja investointikannoista 7,31 prosenttia. Yli maassa toimivasta ulkomaisesta yrityksestä suurin osa on peräisin Yhdysvalloista, Saksasta, Hollannista ja Saksasta. Ulkomaisten yritysten merkitys Ranskan taloudessa on suuri. Ne tarjoavat työtä yli kahdelle miljoonalle ihmiselle. Ulkomaiset investoinnit olivat huipussaan vuonna 2007, jonka jälkeen ne laskivat selkeästi, pudoten runsaaseen puoleen vuonna Tänä vuonna EIU arvioi niiden laskevan selvästi alle 50 miljardin tasoa, mutta nousevan tulevina vuosina. Viime vuosikymmenen lopulla merkittäviä investointikohteita olivat ohjelmistot, informaatioteknologia ja telekommunikaatio, mutta sittemmin investointihankkeiden määrä näillä sektoreilla on supistunut. Palvelusektorin osuus investoinneista on kasvanut merkittävästi ollen nykyään noin kolme neljäsosaa ja teollisuuden noin neljännes. Valtaosa suorista ulkomaisista investoinneista Ranskaan on peräisin muista EU-maista ja Yhdysvalloista. EU-maista merkittävimpiä investoijia ovat Hollanti, Iso-Britannia ja Saksa. Monet huipputeknologian yritykset sekä tutkimuslaitokset ovat sijoittuneet Ile de Franceen suur-pariisin alueelle (esim. Motorola, Altis), Alsaceen (Alcatel), Rhône- Alpesiin (HP) ja Provencen alueelle (Siemens). Auto- ja metalliteollisuuden investointien pääkohdealueita ovat olleet Nord-Pas-de-Calais (Toyota) ja Lorraine (MCC). Suomalaiset investoinnit Finanssikriisin vauhdittamana ilmoitti presidentti Sarkozy jo lokakuussa 2008 valtion perustavan suuren valtiollisen sijoitusrahaston tukeakseen vaikeuksissa olevia ranskalaisyrityksiä 100 miljoonalla eurolla seuraavina kolmena vuotena. Tällä pyritään estämään yrityksiä joutumasta ulkomaiseen omistukseen. Suurin osa Ranskassa toimivista suomalaisyrityksistä edustaa suuria teollisuusyrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan Ranskassa toimi vuonna 2007 suomalaisyrityksiä 141 kappaletta. Niiden liikevaihto oli runsas kuusi miljardia euroa ja bruttoinvestoinnit 142 miljoonaa euroa. Yrityksissä työskenteli henkilöä. Noin 75 prosenttia näistä yrityksistä toimii paperi-, kemian-, laivamoottori-, hissi- ja tietoliikenneteollisuudessa. Joka toinen suomalaisyritys harjoittaa Ranskassa

19 Ranskan maaraportti 19 (28) tuotannollista toimintaa. Palvelusektorin osuus on melko pieni. Tavallisimmin suomalaiset ovat hankkineet toimivista yrityksistä enemmistöosakkuuden; uusien yritysten perustaminen on ollut harvinaisempaa. Suorat sijoitukset Suomesta Ranskaan vuonna 2008 olivat 597 miljoonaa euroa ja viime vuonna 413 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalous Maatalous ja siihen liittyvät teollisuudenalat ovat merkittävä työllistäjä ja vientitulojen tuoja. Ranskan pinta-alasta maanviljelykelpoista maata on noin 55 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin useimmissa kilpailijamaissa. Ranska on maataloustuottajana EU:n suurin ja koko maailman toiseksi suurin heti Yhdysvaltojen jälkeen. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on parin viime vuosikymmenen aikana supistunut ollen nykyään enää hienoisesti yli kaksi prosenttia (arvio 2008). Maataloustuotanto on kuitenkin huomattavasti kasvanut. Vaikka kotitalouksien menoissa elintarvikkeiden osuus on laskussa Ranskan elintarvikemarkkinat kasvavat väestön lisääntyessä. Teollisuus ja rakentaminen Maatilojen lukumäärä laskee 4 5 prosentin vuosivauhtia, kun taas yhtiömuotoisten tilojen määrä on kasvussa; jo 13 prosenttia tiloista hoidetaan yhteisöllisinä, ja niiden hallussa on kolmannes peltoalasta. Pienviljelijät erikoistuvat yhä enemmän terveysvaikutteisiin ja luomutuotteisiin, luomuviljelyä harjoittaa jo maatilaa. Ranskan maataloustuotannosta 70 prosenttia viedään EU:n alueelle. Muita merkittäviä maatalousviennin kohteita ovat Yhdysvallat ja Japani. Maataloustuotteilla ja elintarvikkeilla on merkittävä asema kokonaisviennissä. Erityisesti vehnän ja naudanlihan vienti on merkittävää. Ranska on myös maailman suurimpia viininviejiä ja viininkuluttajia (ranskalaiset juovat vuodessa keskimäärin 55 litraa viiniä ja ovat asukasta kohden laskettuna Luxemburgin jälkeen toiseksi suurimpia kuluttajia) sekä toiseksi suurin viinintuottaja Italian jälkeen. Puuta ja puutavaraa viedään jonkin verran, mutta tuonnin osuus on huomattavasti suurempi Teollisuuden ja rakentamisen yhteenlaskettu osuus bruttokansantuotteesta on nykyisin runsas 21 prosenttia, joskin keskipitkällä tähtäimellä sen osuus jatkaa laskuaan samalla kun palveluiden osuus kasvaa. Teollisuuden osuus työpaikoista on 30 prosenttia, investoinneista 40 prosenttia ja viennistä 80 prosenttia. Teollisuustuotannon kasvu oli vuonna ,2 prosenttia, mutta 2008 teollisuustuotanto laski -2,4 prosenttia ja viime vuonna peräti -11,9 prosenttia. Tälle vuodelle EIU:n arvio on +5,7 prosenttia..

20 Ranskan maaraportti 20 (28) Valtio on edelleen merkittävin omistaja tietyillä teollisuudenaloilla kuten hiilentuotannossa, ilmailuteollisuudessa, ydinenergian tuotannossa sekä useimmissa kuljetusmuodoissa (pl. kuorma- ja rekka-autoliikenne). Ranskan teollisuuden tärkein yksittäinen teollisuudenala on autoteollisuus, joka käsittää 7 prosenttia BKT:stä ja 13 prosenttia viennistä, ja joka on keskittynyt Renaultin ja Peugeot-Citroënin käsiin. Ennen erittäin työvoimavaltainen autoteollisuus on panostanut tuotekehitykseen ja tuotannon tehostamiseen, minkä ansiosta kaksi suurta autoyhtiötä (Renault ja PSA-Citroën) ovat säilyneet suhteellisen elinvoimaisena. Vuonna 2007 PSA-Citroënin markkinaosuus Ranskassa oli 30,4 ja Renaultin 21,5 prosenttia. Vaikka ranskalaiset yhtiöt hallitsevat kansallisia markkinoita ovat ulkomaiset mallit saaneet hiljakseen jalansijaa. Molemmat, Renault ja PSA- Citroën kilpailevat tiukasti markkinaosuuksistaan muualla Euroopassa. Pitkälti autoteollisuuden ansiosta kuljetusvälinesektori työllistää vieläkin noin henkeä eli 1,8 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä. Ranska on maailman neljänneksi suurin ja Euroopan toiseksi suurin autojen valmistaja. Ranska on myös Länsi- Euroopan kolmanneksi suurin autojen markkina-alue. Noin 70 prosenttia tuotannosta myydään ulkomaille (eniten Espanjaan, Iso-Britanniaan ja Italiaan). Talouden taantuma tuntuu autoteollisuudessa voimakkaasti. Myös Ranskan elintarviketeollisuus on erittäin kilpailukykyinen. Ranskan elintarviketeollisuuden yritykset jalostavat noin 70 prosenttia maan maataloustuotteista ja noin 70 prosenttia maataloustuotannosta viedään muihin EUmaihin. Elintarviketeollisuuden ja agribusiness-alan osuus teollisuustuotannosta on noin 13 prosenttia, ja niistä saatavat vientitulot olivat 46,7 miljardia euroa, ja sektorin vientiylijäämä oli 9 miljardia euroa. Alalla toimii noin yritystä, jotka työllistävät yhteensä työntekijää. Valtaosa alan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, joiden työntekijämäärä on alle 200. Suurimpien 85 yrityksen (työntekijämäärä yli 500) osuus elintarviketeollisuuden viennistä on 50 prosenttia. Suurimpiin elintarviketeollisuuden yrityksiin Ranskassa kuuluvat mm. Danone, Lactalis, Socopa, Béghin-Say, ja ulkomaisomisteiset Nestlé France, Unilever ja Kraft Foods. Vuonna 2008 EIU arvioi elintarviketeollisuuden markkinoiden arvoksi noin 262 miljardia dollaria. Ruoan, juomien ja tupakan kulutus on edelleen laskussa ja yleisen taloustilanteen ennakoidaan vauhdittavan tätä suuntausta. Elintapojen muutokset osaltaan suuntaavat kulutusta elintarvikkeiden osalta uudestaan. Elintarviketeollisuus olisi jatkossakin Ranskan suurin teollisuudenala ennen kemian-, auto-, IT- ja ilmailuteollisuutta. Ranska on Euroopan johtava agribusiness-maa ennen Saksaa, Isoa-Britanniaa ja Italiaa ja tuottaa yli viidenneksen Euroopan unionin agribusinessalan liikevaihdosta. Ranskan kemianteollisuussektori on maailman neljänneksi suurin. Sektorin vuosittainen liikevaihto on yli 90 miljardia euroa ja se työllistää noin työntekijää. Kemianteollisuutta hallitsevat muutamat suuret yhtiöt kuten Rhône-

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot