Ranska. Marraskuu 2010

Transkriptio

1 Ranska Marraskuu 2010

2 Ranskan maaraportti 2 (28) Ranskan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Talous... 8 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen Energia ja ympäristö Palvelusektori Kauppa Tietoliikenne Matkailu Pankkitoiminta... 25

3 Ranskan maaraportti 3 (28) Tapakulttuuri Linkkejä ja tietolähteitä... 27

4 Ranskan maaraportti 4 (28) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2. Ranskalle kuuluu lisäksi eräitä nk. merentakaisia alueita. Luonnonvarat: Rauta, kivihiili, kupari, sinkki. Rajanaapurit: Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Aika: GMT+1 Asukasluku: 64,8 miljoonaa (arvio 2010). Suurimmat kaupungit: Pariisi (9,6 milj. as.), Marseille (1,4 milj.), Lyon (1,3 milj.), Lille (1 milj.), Bordeaux (0,8 milj.), Toulouse (0,5 milj.). Väestön kasvu: 0,525 prosenttia (arvio 2010). Syntyvyys: 12,43/1000 asukasta (arvio 2010). Eliniänodote: 81,09 vuotta (arvio 2010); miehillä 77,91 vuotta ja naisilla 84,44 vuotta. Virallinen kieli: ranska. Etniset ryhmät: ranskalaisia (93,6 prosenttia), algerialaisia (1,1 prosenttia), portugalilaisia (1,1 prosenttia), marokkolaisia (1,0 prosenttia). Ranskassa asuu pysyvästi noin suomalaista. Uskonnot: roomalaiskatolisia (85 prosenttia), muslimeja (8 prosenttia), protestantteja (2 prosenttia), juutalaisia (1 prosenttia), kirkkoon kuulumattomia (4 prosenttia).

5 Ranskan maaraportti 5 (28) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero:+33 (alueiden suuntanumerot: Pariisi 1, Luoteis-Ranska 2, Koillis-Ranska 3, Lounais-Ranska 4, Kaakkois-Ranska 5). Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800. Sähköverkko: 230V, 50Hz. Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 56,2 prosenttia (2009). Matkapuhelintiheys: 93,9 prosenttia (2009). Tietokoneita 100 asukasta kohti: 72 (2008). Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 56,3 (2008). Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä. Rautatieverkosto: km (2008). Lentokenttiä: 474, joista päällystettyjä 297 (2010). Tärkeitä satamia: Bordeaux, Calais, Dunkerque, La Pallice, Le Havre, Marseille, Nantes, Pariisi, Rouen ja Strasbourg Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: République Française, Ranskan tasavalta. Maatunnus: FR. Valtion päämies: Presidentti Nicolas Sarkozy (valittiin toukokuussa 2007 viisivuotiskaudelle). Pääministeri: François Fillon ( ja ). Parlamentti: Kaksikamarinen parlamentti jakautuu Kansalliskokoukseen (Assemblée Nationale) ja senaattiin (Senat). 577-jäseninen kansalliskokous valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi. Senaatti puolestaan valitaan kolmen vuoden välein järjestettävillä epäsuorilla vaaleilla, jolloin kerrallaan kolmannes yhdeksäksi vuodeksi valituista 317 edustajasta vaihtuu. Hallituspuolueet: Hallituksessa on ministereitä oikeistokeskustalaisesta UMP:stä (Union pour un mouvement populaire) ja keskustalaisesta UDF/MoDem:sta (Union pour la démocratie française / Mouvement démocrate). Alue- ja paikallishallinto: 22 hallintoaluetta (région), 96 departementtia (département) ja kuntaa. Seuraavat vaalit: presidentinvaalit keväällä 2012; kansalliskokouksen vaalit kesäkuussa 2012; senaatin vaalit Merkittäviä vuosilukuja: Ranska vapautui saksalaismiehityksestä vuonna 1944, vuonna 1946 perustettiin Neljäs tasavalta, 1958 hyväksyttiin Viidennen tasavallan perustuslaki ja presidentiksi valittiin Charles de Gaulle. Algerian kriisi alkoi vuonna 1958 ja päättyi pitkään jatkuneen sodan jälkeen Algerian itsenäistymiseen Ranskan siirtomaat Afrikassa ja Indokiinassa itsenäistyivät ja 1960-luvuilla.

6 Ranskan maaraportti 6 (28) Ranska on yksi EU:n perustajajäsenistä. Vuonna 1951 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ja vuonna 1957 solmittiin Rooman sopimus. Maastrichtin sopimus hyväksyttiin kansanäänestyksellä Vuoden 1999 alusta Ranska liittyi Euroopan talous- ja rahaliitto Emun kolmanteen vaiheeseen. Kansallispäivä: (Bastiljin valloitus vuonna 1789) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä. Bruttokansantuote: mrd. USD, mrd. EUR (2009); EIU:n arvio vuodelle 2010 on mrd. USD ja mrd. EUR. BKT henkeä kohti: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla mitattuna USD (vuonna 2009); EIU:n arvio vuodelle 2010 on USD ja USD. Inflaatio: 0,1 (2009) ja EIU:n arvio vuodelle 2010 on 1,7 prosenttia. Verotus: ALV (TVA) 19,6 prosenttia, yhtiövero 33,3 prosenttia, henkilökohtaisen verotuksen yläraja 52,75 prosenttia. Pääteollisuustuotteet: Koneet, laitteet, ajoneuvot, kemikaalit, elintarvikkeet ja maataloustuotteet, teräs-, metalli-, elektroniikka-, kaivos-, lentoteollisuustuotteet, tekstiilit, ylellisyystavarat. Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, kemikaalit, ajoneuvot ja kuljetusvälineet, öljy ja öljytuotteet, maataloustuotteet, rauta- ja terästeollisuuden tuotteet. Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Italia, Espanja, Iso-Britannia ja Beneluxmaat sekä USA ja Japani. Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Ranska on sijaluvulla 24 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Ranska on sijaluvulla 16 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Ranskan sijaluku on 24 (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Pariisin vientikeskuksen arvio Ranskan markkinoista: Positiivisia piirteitä: Maailman neljänneksi ja Euroopan toiseksi suurin talousvalta. Yli 60 miljoonan kuluttajan ja 20 miljoonan kotitalouden markkinat. 75 miljoonaa yöpyvää matkailijaa vuosittain (yhteensä 160 miljoonaa turistia vuodessa).

7 Ranskan maaraportti 7 (28) Negatiivisia piirteitä: Byrokraattinen hallintokoneisto. Valtion protektionistinen ote tietyillä aloilla. Työmarkkinoilla jäykkyyttä ja lakkoalttiutta. Ranska on markkinoiden suuresta koosta huolimatta alihyödynnetty markkinaalueena Suomessa. Potentiaalisia toimialoja Vientikeskuksen arvio aloista, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet: Internet ja sen sisältökäyttö, kauppa, media, opetus ym. tarjoaa suomalaisille liiketoimintamahdollisuuksia vaihtoehtona voimakkaalle anglosaksiselle suuntaukselle Ranskan markkinoilla. Konepaja-automaatio. Suomella on koneteollisuudessa hyvä mahdollisuus sijoittua kalliiden saksalaisten koneiden ja halvempien italialaisten koneiden väliin. Laivanrakennus. Metsä-puu-paperi -ketjun teknologia ja komponentit. Puolustusvälineteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia erityisosaamiselle (alihankinta ja valmiit tuotteet). Edellytykset yhteisyrityksen perustamiselle tai investoinneille Ranskaan ovat olemassa. Luonnonmukaisuuden ja puhtauden arvostaminen ovat kasvavia trendejä Ranskassa. Tämä avaa liiketoimintamahdollisuuksia kulutustavaroiden, elintarvikkeiden ja matkailupalvelujen tarjoajille. Myynti ja markkinointi Jakelutiet Kauppaketjuilla on vahva asema etenkin vähittäiskaupan alalla. Liikkeet ovat keskittyneet ja ketjuuntuneet. Tuotantohyödykkeiden kauppa tapahtuu useimmiten edustajan välityksellä vaikka suoriakin kontakteja olisi. Lähes kaikessa kaupankäynnissä paikallinen edustaja on tarpeellinen. Sopimuksen sisällön laadinnassa on hyvä käyttää sekä mielikuvitusta että harkintaa. Asiantuntijan käyttö sopimuksen laadinnassa on aina suositeltavaa. Edustajan/agentin asema on hyvin suojattu, ennen sitoutumista on syytä käyttää harkintaa. Yhteistyön voi kuitenkin aloittaa myös ilman virallista edustus/agenttisopimusta. Edustusketju voi olla moniportainen ja sen merkitys katelaskennassa on syytä tiedostaa. Myynti ja hinnoittelu Brändit ovat tärkeitä, vaikka kuluttajatuotteiden ns. private labeling onkin kasvussa. Brändin lanseeraus on kallista ja vaikeaa vähittäiskaupassa, mutta teollisuudessa brändeilla on pienempi merkitys. Hintaneuvottelut ovat hyvin tärkeitä ja niihin on valmistauduttava huolellisesti. Neuvottelut voivat olla tiukkoja. Pitkät maksuajat ovat yleisiä ja alennukset suosittuja.

8 Ranskan maaraportti 8 (28) Ensimmäisenä ilmoitettavan hinnan asettaminen on harkittava tarkkaan, koska se antaa pohjan jatkoneuvotteluille. Tapaamisten järjestäminen voi olla aikaa vievää, mutta henkilökohtaisen kontaktin saamisen voi tulkita merkiksi ranskalaisen kumppanin kiinnostuksesta. Solmittua henkilökohtaista kontaktia vaalitaan ja sitä arvostetaan jatkossa. Mainostaminen Lehtien merkitys on suuri ja useimmilla aloilla onkin omat ammattilehtensä. Niiden lisäksi on joitain suuria monialalehtiä. Sanomalehtimainonta on merkityksetöntä ja vähäistä eikä tavoita kuluttajamassoja. Messut ja konferenssit ovat tärkeitä. Erikoismessujen määrä on lisääntymässä ja ne ovat yhä erikoistuneempia. Markkinointimateriaalin on oltava viimeisteltyä ja lähes poikkeuksetta ranskankielistä. Julkinen sektori Tarjouskilpailut noudattavat EU-säännöksiä. Tiedot julkaistaan joko EU:n tai Ranskan virallisessa lehdessä. Julkisen sektorin päätöksentekoa hajautetaan voimakkaasti. Sektori on varma maksaja ja investoi vuodessa yli 60 miljardia euroa. Vastikään käsitelty lakiehdotus on nostanut julkisten hankintojen tarjouskilpailujen kynnysarvoja. Koko tarjousaineisto on syytä laatia ranskaksi. Talous Ennen talouslamaa Ranskan talouskasvu oli melko hyvällä tasolla, mutta vuonna 2008 se jäi vaivaiseen 0,1 prosenttiin. Viime vuonna BKT laski 2,5 prosenttia (vielä alkuvuodesta 2009 sen ennustettiin laskevan 3,0 prosenttia). Negatiivista kasvua ei oltu Ranskan taloudessa nähty sitten vuoden Tänä vuonna EIU katsoo talouden jo osoittaneen elpymisen merkkejä, ja arvioi kasvuksi 1,5 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on kuitenkin vain 1,1 prosenttia ja vuodelle 2012 jo 1,3 prosenttia. Budjettivajeen, joka vuonna 2006 oli vain 2,3 prosenttia BKT:stä, EIU arvioi olevan tänä vuonna 7,9 prosenttia ja ennuste ensi vuodelle on 7,4; budjettivaje on yksi maan talouden keskipitkän ajan suurimmista haasteista. Vaikka teollisuustuotanto osoitti toipumisen merkkejä jo viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli lasku oli silti vuositasolla mitattuna peräti 12,1 prosenttia. Tänä vuonna kasvuksi arvioidaan 5,1 prosenttia. Erityisesti maan autoteollisuuden tilanne on parantunut aiemmasta, joskin tuotantoluvut ovat selvästi vuoden 2008 tasoa alhaisempia. Kuluttajien luottamus talouteen ei ole enää heikentynyt aiemmasta, mutta kulutustavaroiden kysyntä ei ole merkittävästi kasvanut.

9 Ranskan maaraportti 9 (28) Hallitus pyrkii helpottamaan liikeinvestointeja ja työllisyyttä, ja on päättänyt vähätuloisten veronalennuksista sekä hyvinvointipalvelujen rahoituksen lisäämisestä. Ennen talouskriisiä nykyhallitus ryhtyi toteuttamaan veronkevennyksiä leikkaamatta kuitenkaan julkisia menoja; näin pyritään elvyttämään kotimaista kysyntää. Hallitus asetti aikanaan tavoitteekseen pyrkiä keventämään valtion otetta taloudessa, ja sen mukaisesti suurten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessia jatkettiin. Ranskan yhteiskunnan pahin ongelma on korkea työttömyys: viime vuonna se oli 9,1 prosenttia ja tänä vuonna työttömyys jatkaisi kasvuaan ollen 9,6 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on 9,5. Talouskasvusta huolimatta työttömyyden ei siten ennusteta laskevan nopeasti lähivuosina. Erityisen ongelman muodostaa korkeana jatkuva nuorisotyöttömyys. Makrotalous Keskeiset talousluvut ja kehitysennusteet e a 2011e BKT (mrd. USD) BKT:n kasvu (%) 2,4 2,3 0,1-2,5 1,5 1,1 Yksityisen kulutuksen kasvu (muutos %) 2,1 2,1 2,9-0,4 1,1 1,0 Investoinnit kiinteään pääomaan (muutos %) 4,5 5,9 0,3-7,0-1,5 1,9 Teollisuustuotannon kasvu (%) 1,3 1,2-2,8-12,1 5,1 1,5 Inflaatio (%) 1,9 1,6 3,2 0,1 1,7 1,4 Työttömyysaste (%) 8,8 8,0 7,4 9,1 9,6 9,5 Vaihtotaseen yli/alijäämä, (mrd. USD) -13,0-26,6-54,8-51,9-52,7-52,5 Vaihtotaseen yli/alijäämä, (% BKT:sta) -0,6-1,0-1,9-2,0-2,1-2,1 Lähde: EIU 10/2010, a=arvio, e=ennuste. Bruttokansantuote Vaikka Ranskassa talouskasvu oli viime vuosikymmenen alussa alhaista (2003 vain 0,5 prosenttia) ehdittiin ennen nykyistä talouden taantumaa kokea melko hyviäkin kasvulukuja. Nykytiedon perusteella voidaan nähdä talouskasvun hidastuneen jo vuonna 2007; viime vuonna talous supistui 2,2 prosenttia. Jo ennen finanssikriisiä kallis öljy heikensi kuluttajien ostovoimaa ja kotitalouksien kysyntä sekä yksityinen kulutus kääntyivät laskuun. Syksyllä 2008 kuluttajien usko taloutensa kehitykseen heikentyi erittäin nopeasti ja myös investoinnit vähenivät rajusti. Vain euron heikentyminen helpotti tuolloin hieman vientiteollisuuden asemaa. Viime vuoden heikosta tilanteesta huolimatta EIU ennustaa BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia, joskin kasvu on hidastunut vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Yli kolme neljäsosaa Ranskan BKT:sta muodostuu palveluista ja niiden osuus jatkaa yhä kasvuaan. Teollisuuden osuus on nykyisin alle 20 prosenttia.

10 Ranskan maaraportti 10 (28) Ranskan BKT:n rakenne 2010 (arvio) Teollisuus (sis. rakentaminen) 19% Maatalous 2% Palvelut 79% Lähde: EIU 10/2010. Inflaatio Ranskan inflaatio oli vuonna 2008 peräti 3,2 prosenttia, mutta jäi viime vuonna 0,1 prosenttiin. Tänä vuonna EIU ennustaa vuositasolla inflaation olevan 1,7 prosenttia. Ensi vuodelle EIU ennustaa 1,4 prosentin inflaatiota eli käytännössä talouslamaa edeltänyttä tasoa. Vaihtotase Vaihtotase muuttui 2000-luvulla alijäämäiseksi: vuoden 2004 ylijäämä kääntyi vuonna 2005 vajeeksi (13,6 miljardia dollaria). Vuonna 2006 vaje kasvoi hieman (15,5 miljardia USD), mutta vuonna 2007 se oli jo 26,6 miljardia dollaria. Vuonna 2008 vaje nousi 54,8 miljardiin, mutta laski viime vuonna hieman ollen 51,9 miljardia. Tälle vuodelle EIU ennustaa vajeeksi 52,7 miljardia ja ensi vuodelle 52,5 miljardia. Kauppataseen ennustetaan pysyvän alijäämäisenä, vaikka viime vuonna vaje pieneni edellisvuoden tasosta. Talouspolitiikka Ranskan valtion budjetin alijäämä pieneni hieman vuosina ja vuonna 2006 alijäämä laski 2,4 prosenttiin; tähän vaikuttivat kasvaneet verotulot sekä yksityistämisistä saadut tulot. Vuonna 2007 vaje nousi 2,7 prosenttiin ja oli vuonna 2008 verotulojen heikon kasvun takia 3,3 prosenttia. Vuonna 2009 vaje syveni 7,5 prosenttiin ja tänä vuonna EIU arvioi vajeeksi 7,9 prosenttia. Presidentti Sarkozyn ennen talouslamaa esittämien julkisen hallinnon leikkausten oli määrä tuottaa vuosina seitsemän miljardin säästöt. Nykytilanteessa valtio yrittää lähinnä vain leikata henkilöstömenojaan. Elvyttääkseen taloutta hallitus on pysyttäytynyt veronalennuksissa erityisesti alimmissa tuloluokissa; yritysten kuntatason verotusta

11 Ranskan maaraportti 11 (28) helpotetaan 2010 alkaen (nettovaikutus 10 miljardia euroa); suunnitelmia hiilidioksidiveron käyttöönotosta on siirretty tämän vuoden puoliväliin a 2011e Budjetin tasapaino (% -2,3-2,7-3,3-7,5-7,9-7,4 BKT:sta) Lähde: EIU 10/2010; a=arvio, e=ennuste. Ranskassa valtiolla on pitkään ollut monopoli tietyillä julkisen sektorin aloilla, kuten sähköntuotannossa ja -varastoinnissa, rautatieliikenteessä, postipalveluissa, telealalla sekä viime vuosiin asti myös tupakkateollisuudessa ja jakelussa. Valtion omistamat yritykset hallitsevat lisäksi tiettyjä teollisuudenaloja, kuten kivihiilen louhintaa, ilmailuteollisuutta ja ydinenergiasektoria. Ranskassa on myös runsaasti puolijulkisia yrityksiä, joissa valtio on yhtenä omistajana. Nykyhallitus asetti ennen talouskriisiä erääksi keskeiseksi tavoitteekseen valtion osuuksien pienentämisen julkisissa yrityksissä. Tuotannonalat, joita valtio edelleen hallitsee monopoliasemassa (esim. kaasu- ja sähkömarkkinat) oli tarkoitus avata asteittain kilpailulle. Presidentti Sarkozy on kuitenkin painottanut valtion roolia kotimaisten yritysten tukena ja eräiden alojen yritysten suojelemista ulkomaiselta omistukselta. Laman myötä pankkisektoria on tuettu määrätietoisesti; lokakuussa 2008 valtio päätti taata pankkien uutta lainanantoa 320 miljardiin euroon asti ja tarjosi uutta pääomaa 40 miljardiin euroon saakka. Tammikuussa 2009 hallitus ilmoitti 10,5 miljardin euron suuruisesta lisätuesta pankeille. Lisäksi valtio vaikutti Caisse d Epargne pankin ja Banque Populairen fuusioon. Yrityksille ja vähätuloisille myönnettiin verohelpotuksia (2010 budjetti sisälsi esim. yritysverotuksen helpotuksia, joista osa tosin jo päätetty jättää toteuttamatta) ja valtio loi sosiaalisen investointirahaston. Työttömyystukia on parannettu ja vähätuloisten perheiden ja vanhusten tukia korotettu. Muita toimia ovat uusi 20 miljardin euron strateginen investointirahasto, joka luotiin eritoten ranskalaisten pk-yritysten tueksi. Presidentti Sarkozy ilmoitti jo vuoden 2008 lopussa 26 miljardin euron julkisiin investointeihin keskittyvästä elvytyspaketista. Tällä hetkellä hallitus valmistelee 35 miljardin euron investointiohjelmaa. Siihen sisältyvä julkisten projektien luettelo on mittava ja se käsittää muun muassa rakennus- ja korjausprojekteja sekä erilaisia infrastruktuurihankkeita. Alakohtaisista merkittävin on 7,1 miljardin euron tukipaketti autoteollisuudelle. Valtion tukien lisääminen saattaa heijastua Ranskan suhteisiin muihin EU-maihin ja EU:n kilpailuviranomaisiin. Ennen talouskriisiä merkittävänä haasteena pidettiin uudistusten toteuttamista terveydenhuollossa. Esimerkiksi OECD on pitkään peräänkuuluttanut Ranskan julkisten menojen kasvun hillitsemistä ja kannustanut työmarkkinoiden uudistuksiin; palkkakustannusten kasvun hillitseminen tarvitsee järjestön mukaan rinnalleen toimia, joilla alennetaan työhönotto- ja irtisanomiskustannuksia. Väestön ikääntymisestä seuraavat taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ovat OECD:n mukaan ennallaan.

12 Ranskan maaraportti 12 (28) Nykytilanteessa työttömyyden nopea nousu on kuitenkin nostanut työttömille suunnatut tukitoimet korkealle hallituksen prioriteettilistalla. Työvoima Työvoiman määrä Ranskassa on tänä vuonna arviolta 28,2 miljoonaa (kasvua 0,4 prosenttia). Työllisyys heikkeni viime vuonna 1,3 prosenttia ja tänä vuonna arviolta 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvuksi ennustetaan 0,7 prosenttia. Nimenomaan työttömyys on pitkään ollut Ranskan yhteiskunnan pahin ongelma; tänä vuonna ylitetään kymmenen prosentin raja. Työttömyys vaihtelee suuresti eri ikäryhmien välillä ja Ranskaa vaivaa erityisesti rakenteellinen työttömyys. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on yli kaksinkertainen yleiseen tasoon verrattuna ja tilanne on edelleen heikkenemässä. Ranskan työvoima on ammattitaitoista ja hyvin koulutettua; koulutus ei ole kuitenkaan kohdannut työvoiman tarvetta. Vaikka työllisyys parani hyvinä talouskasvun vuosina, pysyi työttömyys suhteellisen korkeana. Työllisyys reagoi useimmiten viiveellä talouskasvuun. Vaikka Ranskan hallitus myöntää, että paras tapa lisätä työllisyyttä on vakaa ja riittävän voimakas talouskasvu, pyrkii se myös uusimaan työlainsäädäntöä. Työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista on helpotettu ja vuodelta 2000 peräisin olevaa 35 tunnin työviikon järjestelmää muutettu joustavammaksi (esim. helpottamalla ylityötuntien verotusta). Työttömyyskorvausta ja työeläkejärjestelmää ollaan muuttamassa. Presidentti Sarkozyn kaudella on ryhdytty luomaan kannustimia, joilla eläköitymisikää saataisiin nostettua (sallimalla työnteko 70 ikävuoteen asti). Eläkejärjestelmä on kasvavan paineen alla ja eläkemaksuaikaa on nostettu 41 vuoteen tähänastisesta 40 vuodesta. Talouslama vaikuttanee suunnitelmiin. Ranskalaisista työntekijöistä vain noin 8 prosenttia kuuluu ammattiyhdistykseen. Vaikka luku on Euroopan alhaisimpia kasvaa ay-liikkeen voima suureksi lakkojen aikana. Ranskassa lakot, mielenosoitukset ja muut protestit ovat yleisiä ja ne mielletäänkin osaksi poliittista järjestelmää. Työmarkkinoiden ominaispiirteisiin kuuluu hajanainen ammattiyhdistyskenttä. Jakoa työntekijä-, toimihenkilö ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestöihin ei ole, vaan eri järjestöt toimivat pääsääntöisesti kaikilla aloilla edustaen kaikkia työntekijäryhmiä. Järjestöjen välisiä suhteita leimaa kilpailu jäsenistä; tämä yhdistettynä puuttuvaan yhteistyöhakuiseen neuvotteluperinteeseen merkitsee usein toistuvia ja pitkäänkin kestäviä työtaisteluja. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ranskan ulkomaankaupan alijäämä syveni merkittävästi vuonna 2008: vuositasolla vienti kasvoi 2,1 ja tuonti 5,3 prosenttia. Viime vuonna niin tuonnin kuin viennin arvo laski vuositasolla mitattuna noin neljänneksen, mutta vaje kasvoi edelleen. EIU arvioi viennin elpyvän tänä vuonna samalla kun tuonti kasvaa hienoisesti. Vaje kasvaisi

13 Mrd.EUR Ranskan maaraportti 13 (28) jälleen selkeästi. Euron vahvistuminen on heikentänyt Ranskan vientikauppaa, joskin vaje on syventynyt nimenomaan euroalueen maiden kaupassa Ranskan ulkomaankauppa (arvio) a Ulkomaankaupan rakenne -200 Lähde: EIU 10/2010; a=arvio. Tavaravienti Kauppatase Tavaratuonti Ranskan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2009 Ranskan viennin rakenne 2009 Maataloustuotteet ja elintarvikkeet 12% Muut 41% Koneet ja elektroniikka 21% Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1,88 Moottoriajoneuvot ja kuljetusvälineet 18% Öljy- ja hiilituotteet 14% Lähde: Ministère du budget, des comptes publiques et de la fonction publique; Le commerce extérieur en /2010.

14 Ranskan maaraportti 14 (28) Ranskan tuonnin rakenne 2009 Maataloustuotteet ja elintarvikkeet 10 % Muut 41 % Koneet ja elektroniikka 21 % Öljy- ja hiilituotteet 4 % Energia 11 % Kuljetusvälineet 15 % Tärkeimmät kauppakumppanit Lähde: Ministère du budget, des comptes publiques et de la fonction publique; Le commerce extérieur en /2010. Ranskan ulkomaankaupasta yli 60 prosenttia käydään eurooppalaisten maiden kanssa. Muiden kuin EU-maiden, erityisesti Aasian, merkitys on kasvussa. Aasian maiden osuus on noin 12 prosenttia kaupasta. Perinteisesti merkittävän kauppakumppanin Espanjan osuus kaupasta jatkaa laskuaan ja Kiinan roolin vahvistuu erityisesti tuonnissa. Ranskan ulkomaankauppa on edelleen varsin keskittynyttä niin alueellisesti kuin maittain tarkasteltuna. Kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin osuus koko Ranskan ulkomaankaupasta on noin 70 prosenttia. Merkittävin kauppakumppani on Saksa. Euroopan ulkopuolisista maista merkittävimpiä ovat Yhdysvallat ja Kiina. Ranskan tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa Osuus viennistä % Saksa 14,9 Italia 8,5 Espanja 8,0 Belgia 7,6 Ranskan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa Osuus tuonnista % Saksa 16,4 Italia 8,0 Belgia 8,3 Italia 8,0 Lähde: EIU 04/2010 ja Ministère du budget, des comptes publiques et de la fonction publique; Le commerce extérieur en /2010.

15 milj. EUR Ranskan maaraportti 15 (28) Kauppa Suomen kanssa Suomen ja Ranskan tavarakauppa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen ja Ranskan välinen kauppa vuosina Vienti milj. EUR Osuus Muuto % 1 s % 2 Tuonti milj. EUR Osuus Muuto % 1 s % 2 Tase milj. EUR , , , , , , I-VIII , , osuus Suomen kokonaisviennistä /-tuonnista. 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Lähde: Tullihallitus 2010 Ranska on Suomen kahdeksanneksi suurin kauppakumppani.kauppa Ranskan kanssa oli pitkään kasvussa. Vuosina sekä vienti että tuonti ylittivät selvästi kahden miljardin euron rajan. Viime vuonna erityisesti vienti pieneni voimakkaasti (28 prosenttia) ja kauppa muuttui Suomelle alijäämäiseksi; tuonti pieneni seitsemän prosenttia. Vuoden 2010 aikana kauppa on edelleen supistunut hieman, ja alijäämää on kertynyt 201 miljoonaa euroa vuoden 2010 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

16 Ranskan maaraportti 16 (28) Suomen vienti Suomen vienti Ranskaan 2009 Valmiit tavarat 10,3 % Elintarvikkeet ja juomat 1,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 8,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44,7 % Valmistetut tavarat 23,9 % Lähde: Tullihallitus Vuonna 2009 vienti Ranskaan pieneni 28 prosenttia, jääden alle 1,7 miljardin euron. Suomen tärkeimpiä vientituotteita Ranskaan ovat edelleen erilaiset koneet ja laitteet (osuus viennistä liki 45 prosenttia) sekä paperi ja pahvi. Koneista ja laitteista suurin yksittäinen tuoteryhmä ovat matkapuhelimet. Suomesta viedään Ranskaan myös mm. puutavaraa ja metallituotteita. Tullihallituksen mukaan 1126 suomalaisyritystä kävi vientikauppaa Ranskaan viime vuonna. Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Ranskaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 230,4 13, puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 189,6 11, eri toimialojen erikoiskoneet 163,1 9, puutavara ja korkki 92,2 5, orgaaniset kemialliset aineet 77,2 4, muut sähkökoneet ja laitteet 76 4, voimakoneet ja moottorit 74,9 4, kojeet, mittarit yms. 71,4 4, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 68,6 4, tehdasvalmisteiset talot; lvi- ja valaisinkalusteet 45,2 2, tärkeintä yhteensä 1088,6 65,6-31,5 Koko vienti ,0-28 1) osuus Suomen viennistä Ranskaan 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus 2010.

17 Ranskan maaraportti 17 (28) Suomen tuonti Vuonna 2009 Suomen tuonti Ranskasta pieneni seitsemän prosenttia edellisvuoden tasosta, ja arvo oli vajaa kaksi miljardia euroa. Merkittävimmät tuoteryhmät Suomen Ranskan-tuonnissa ovat moottoriajoneuvot, lentokoneet, teollisuuden yleis- ja erikoiskoneet sekä sähkökoneet ja -laitteet. Ranskasta tuodaan myös runsaasti erilaisia kemian- ja teknokemian tuotteita, elintarvikkeita ja juomia, rautaa ja terästä sekä vaatteita, jalkineita ja muita kulutustavaroita. Suomen tuonti Ranskasta 2009 Valmiit tavarat 13,2 % Elintarvikkeet ja juomat 9,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 17,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 47,3 % Valmistetut tavarat 10,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Ranskasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 79 muut kuljetusvälineet 487,2 24, erittelemätön 176,8 9, moottoriajoneuvot 143,8 7, erinäiset kemialliset tuotteet 101,4 5, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 77, laitteet 6 77 muut sähkökoneet ja laitteet 76,2 3, juomat 69,2 3, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset 68,5 3,5-11 tuotteet 9 55 Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 59,8 3, muovit, valmistamattomat 54,1 2, tärkeintä yhteensä 1314,6 67,2 2,7 Koko tuonti 1956,5 100,0-7 1) osuus Suomen tuonnista Ranskasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus 2010.

18 Ranskan maaraportti 18 (28) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaiset suorat investoinnit olivat korkealla ennen talouskriisiä: vuonna 2007 ne olivat 98,3 miljardia dollaria ja vuonna 2008 vielä 64,6 miljardia dollaria. Viime vuonna jäätiin 60,0 miljardiin dollariin. EIU:n arvio tälle vuodelle on 45,8 miljardia dollaria. Viime vuonna ulkomainen investointikanta oli 1150,7 miljardia dollaria (osuus BKT:stä 43,3 prosenttia). Tänä vuonna arvio on 1196,5 miljardia (47,2 prosenttia) ja EIU:n ennuste ensi vuodelle 1249,6 miljardia (50,2 prosenttia). Hallitus on poistanut lähes kaikki hallinnolliset rajoitukset ulkomaisilta investoinneilta. Vuonna 2009 Ranskan osuus maailman investointivirroista oli 6,63 prosenttia ja investointikannoista 7,51 prosenttia. Tänä vuonna osuus investointivirroista arvioidaan olevan vain 4,44 ja investointikannoista 7,31 prosenttia. Yli maassa toimivasta ulkomaisesta yrityksestä suurin osa on peräisin Yhdysvalloista, Saksasta, Hollannista ja Saksasta. Ulkomaisten yritysten merkitys Ranskan taloudessa on suuri. Ne tarjoavat työtä yli kahdelle miljoonalle ihmiselle. Ulkomaiset investoinnit olivat huipussaan vuonna 2007, jonka jälkeen ne laskivat selkeästi, pudoten runsaaseen puoleen vuonna Tänä vuonna EIU arvioi niiden laskevan selvästi alle 50 miljardin tasoa, mutta nousevan tulevina vuosina. Viime vuosikymmenen lopulla merkittäviä investointikohteita olivat ohjelmistot, informaatioteknologia ja telekommunikaatio, mutta sittemmin investointihankkeiden määrä näillä sektoreilla on supistunut. Palvelusektorin osuus investoinneista on kasvanut merkittävästi ollen nykyään noin kolme neljäsosaa ja teollisuuden noin neljännes. Valtaosa suorista ulkomaisista investoinneista Ranskaan on peräisin muista EU-maista ja Yhdysvalloista. EU-maista merkittävimpiä investoijia ovat Hollanti, Iso-Britannia ja Saksa. Monet huipputeknologian yritykset sekä tutkimuslaitokset ovat sijoittuneet Ile de Franceen suur-pariisin alueelle (esim. Motorola, Altis), Alsaceen (Alcatel), Rhône- Alpesiin (HP) ja Provencen alueelle (Siemens). Auto- ja metalliteollisuuden investointien pääkohdealueita ovat olleet Nord-Pas-de-Calais (Toyota) ja Lorraine (MCC). Suomalaiset investoinnit Finanssikriisin vauhdittamana ilmoitti presidentti Sarkozy jo lokakuussa 2008 valtion perustavan suuren valtiollisen sijoitusrahaston tukeakseen vaikeuksissa olevia ranskalaisyrityksiä 100 miljoonalla eurolla seuraavina kolmena vuotena. Tällä pyritään estämään yrityksiä joutumasta ulkomaiseen omistukseen. Suurin osa Ranskassa toimivista suomalaisyrityksistä edustaa suuria teollisuusyrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan Ranskassa toimi vuonna 2007 suomalaisyrityksiä 141 kappaletta. Niiden liikevaihto oli runsas kuusi miljardia euroa ja bruttoinvestoinnit 142 miljoonaa euroa. Yrityksissä työskenteli henkilöä. Noin 75 prosenttia näistä yrityksistä toimii paperi-, kemian-, laivamoottori-, hissi- ja tietoliikenneteollisuudessa. Joka toinen suomalaisyritys harjoittaa Ranskassa

19 Ranskan maaraportti 19 (28) tuotannollista toimintaa. Palvelusektorin osuus on melko pieni. Tavallisimmin suomalaiset ovat hankkineet toimivista yrityksistä enemmistöosakkuuden; uusien yritysten perustaminen on ollut harvinaisempaa. Suorat sijoitukset Suomesta Ranskaan vuonna 2008 olivat 597 miljoonaa euroa ja viime vuonna 413 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalous Maatalous ja siihen liittyvät teollisuudenalat ovat merkittävä työllistäjä ja vientitulojen tuoja. Ranskan pinta-alasta maanviljelykelpoista maata on noin 55 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin useimmissa kilpailijamaissa. Ranska on maataloustuottajana EU:n suurin ja koko maailman toiseksi suurin heti Yhdysvaltojen jälkeen. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on parin viime vuosikymmenen aikana supistunut ollen nykyään enää hienoisesti yli kaksi prosenttia (arvio 2008). Maataloustuotanto on kuitenkin huomattavasti kasvanut. Vaikka kotitalouksien menoissa elintarvikkeiden osuus on laskussa Ranskan elintarvikemarkkinat kasvavat väestön lisääntyessä. Teollisuus ja rakentaminen Maatilojen lukumäärä laskee 4 5 prosentin vuosivauhtia, kun taas yhtiömuotoisten tilojen määrä on kasvussa; jo 13 prosenttia tiloista hoidetaan yhteisöllisinä, ja niiden hallussa on kolmannes peltoalasta. Pienviljelijät erikoistuvat yhä enemmän terveysvaikutteisiin ja luomutuotteisiin, luomuviljelyä harjoittaa jo maatilaa. Ranskan maataloustuotannosta 70 prosenttia viedään EU:n alueelle. Muita merkittäviä maatalousviennin kohteita ovat Yhdysvallat ja Japani. Maataloustuotteilla ja elintarvikkeilla on merkittävä asema kokonaisviennissä. Erityisesti vehnän ja naudanlihan vienti on merkittävää. Ranska on myös maailman suurimpia viininviejiä ja viininkuluttajia (ranskalaiset juovat vuodessa keskimäärin 55 litraa viiniä ja ovat asukasta kohden laskettuna Luxemburgin jälkeen toiseksi suurimpia kuluttajia) sekä toiseksi suurin viinintuottaja Italian jälkeen. Puuta ja puutavaraa viedään jonkin verran, mutta tuonnin osuus on huomattavasti suurempi Teollisuuden ja rakentamisen yhteenlaskettu osuus bruttokansantuotteesta on nykyisin runsas 21 prosenttia, joskin keskipitkällä tähtäimellä sen osuus jatkaa laskuaan samalla kun palveluiden osuus kasvaa. Teollisuuden osuus työpaikoista on 30 prosenttia, investoinneista 40 prosenttia ja viennistä 80 prosenttia. Teollisuustuotannon kasvu oli vuonna ,2 prosenttia, mutta 2008 teollisuustuotanto laski -2,4 prosenttia ja viime vuonna peräti -11,9 prosenttia. Tälle vuodelle EIU:n arvio on +5,7 prosenttia..

20 Ranskan maaraportti 20 (28) Valtio on edelleen merkittävin omistaja tietyillä teollisuudenaloilla kuten hiilentuotannossa, ilmailuteollisuudessa, ydinenergian tuotannossa sekä useimmissa kuljetusmuodoissa (pl. kuorma- ja rekka-autoliikenne). Ranskan teollisuuden tärkein yksittäinen teollisuudenala on autoteollisuus, joka käsittää 7 prosenttia BKT:stä ja 13 prosenttia viennistä, ja joka on keskittynyt Renaultin ja Peugeot-Citroënin käsiin. Ennen erittäin työvoimavaltainen autoteollisuus on panostanut tuotekehitykseen ja tuotannon tehostamiseen, minkä ansiosta kaksi suurta autoyhtiötä (Renault ja PSA-Citroën) ovat säilyneet suhteellisen elinvoimaisena. Vuonna 2007 PSA-Citroënin markkinaosuus Ranskassa oli 30,4 ja Renaultin 21,5 prosenttia. Vaikka ranskalaiset yhtiöt hallitsevat kansallisia markkinoita ovat ulkomaiset mallit saaneet hiljakseen jalansijaa. Molemmat, Renault ja PSA- Citroën kilpailevat tiukasti markkinaosuuksistaan muualla Euroopassa. Pitkälti autoteollisuuden ansiosta kuljetusvälinesektori työllistää vieläkin noin henkeä eli 1,8 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä. Ranska on maailman neljänneksi suurin ja Euroopan toiseksi suurin autojen valmistaja. Ranska on myös Länsi- Euroopan kolmanneksi suurin autojen markkina-alue. Noin 70 prosenttia tuotannosta myydään ulkomaille (eniten Espanjaan, Iso-Britanniaan ja Italiaan). Talouden taantuma tuntuu autoteollisuudessa voimakkaasti. Myös Ranskan elintarviketeollisuus on erittäin kilpailukykyinen. Ranskan elintarviketeollisuuden yritykset jalostavat noin 70 prosenttia maan maataloustuotteista ja noin 70 prosenttia maataloustuotannosta viedään muihin EUmaihin. Elintarviketeollisuuden ja agribusiness-alan osuus teollisuustuotannosta on noin 13 prosenttia, ja niistä saatavat vientitulot olivat 46,7 miljardia euroa, ja sektorin vientiylijäämä oli 9 miljardia euroa. Alalla toimii noin yritystä, jotka työllistävät yhteensä työntekijää. Valtaosa alan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, joiden työntekijämäärä on alle 200. Suurimpien 85 yrityksen (työntekijämäärä yli 500) osuus elintarviketeollisuuden viennistä on 50 prosenttia. Suurimpiin elintarviketeollisuuden yrityksiin Ranskassa kuuluvat mm. Danone, Lactalis, Socopa, Béghin-Say, ja ulkomaisomisteiset Nestlé France, Unilever ja Kraft Foods. Vuonna 2008 EIU arvioi elintarviketeollisuuden markkinoiden arvoksi noin 262 miljardia dollaria. Ruoan, juomien ja tupakan kulutus on edelleen laskussa ja yleisen taloustilanteen ennakoidaan vauhdittavan tätä suuntausta. Elintapojen muutokset osaltaan suuntaavat kulutusta elintarvikkeiden osalta uudestaan. Elintarviketeollisuus olisi jatkossakin Ranskan suurin teollisuudenala ennen kemian-, auto-, IT- ja ilmailuteollisuutta. Ranska on Euroopan johtava agribusiness-maa ennen Saksaa, Isoa-Britanniaa ja Italiaa ja tuottaa yli viidenneksen Euroopan unionin agribusinessalan liikevaihdosta. Ranskan kemianteollisuussektori on maailman neljänneksi suurin. Sektorin vuosittainen liikevaihto on yli 90 miljardia euroa ja se työllistää noin työntekijää. Kemianteollisuutta hallitsevat muutamat suuret yhtiöt kuten Rhône-