JYVÄSKYLÄ KORPILAHTI, PÄIJÄNNE

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ KORPILAHTI, PÄIJÄNNE KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS / kaavaehdotus INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Linnankatu Hämeenlinna puh toimisto(at)poutanenoy.fi

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kurjenniemen ranta-asemakaava Kaavan päiväys: Kunta: Kunnanosa: Jyväskylä Korpilahti Tilat : Kallioranta Kaavan laatija: Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 Linnankatu Hämeenlinna Puh toimisto(at)poutanenoy.fi Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärät: Kaupunkirakennelautakunta xx.xx Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän kaupungin Korpilahden kirkonkylältä noin 7 km etäisyydellä Päijänteeseen rajautuvassa Kurjenniemessä. Suunnittelualueen sijainti merkittynä punaisella ympyrällä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kurjenniemen ranta-asemakaava, jolla on tavoitteena määrittää tilan Kallioranta rakennusoikeutta ja rakennuspaikkaa vastaamaan nykyistä tilannetta ja osoittamaan rakennusoikeus. 1

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset

4 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan toteutus LÄHTEET 10 LIITTEET Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , tark Luontoarvojen perusselvitys 2018, Suomen Luontotieto Oy, Jyrki Matikainen 3. Kaava-alueen rakennusten ja rakennelmien valokuvat 4. Seurantalomake 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään julkisesti nähtävillä lukien kaavaehdotusvaiheeseen asti Jyväskylän kaupunginvirastossa, lisäksi aineistoa on nähtävänä kaupungin Internetsivuilla. Kirjalliset mielipiteet aineistosta tulee osoittaa nähtävillä olo aikana Jyväskylän kaupunginhallitukselle. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan ja siitä on pyydetty lausunnot. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä x.x-x.x.2019 välisen ajan ja siitä on pyydetty tarvittavat lausunnot. Ranta-asemakaava on tullut vireille kuulutuksella Kuulutuksen yhteydessä asetettiin nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos väliseksi ajaksi. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee koko Kalliorannan tilaa 33-20, jolla on olemassa pienehkö mökki/saunarakennus rannassa yleiskaavan RA-alueelle. Rakennuspaikka osoitetaan laajemmalla aluevarauksella loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) ja muu osa tilasta jää maaja metsätalousalueeksi (M). Rakennusoikeutta osoitetaan RA-rakennuspaikalle kaavassa 250 kerrosneliömetriä 3

5 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualueen eteläosa on harvaa mäntypuuvaltaista metsää ja koillisosassa kasvaa myös taimivaiheen ohittanutta mänty- ja kuusipuuta. Alueen läpi kulkee mökkitie rannan lomaasunnoille ja Kurjenniementie kaartaa kaakkoon tilan eteläkulmasta. Suunnittelualue on mäenrinnettä, joka laskee Sihverinvuorelta Päijänteen Kirkkoselälle. Korkeuseroa tilan eteläreunasta rantaan on noin 24m. Alueella ei ole havaittu kaavasuunnitteluun vaikuttavia luontoarvoja kesän 2018 luontoselvityksessä (liite 2). Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Rakennettu ympäristö Suunnittelualuetta ympäröivällä alueella on muita loma-asuntoja sekä rantasaunoja. Lomaasunnot sijoittuvat Päijännne vesistön ranta-alueelle. Sihverinvuori laskee Päijänteen rantaan Kirkkoselälle ja Mustanselkään. Suunnittelualueen läpi kulkee Kurjenniementie alueen lomaasunnoille sekä nimeämätön muu yksityistie lähimmille loma-asunnoille. Kaava-alueella Päijänteen rannan tuntumassa sijaitsee loma-asunto/saunarakennus ( rak.vuosi 1959 ) kooltaan noin 30 k-m 2 sekä useita pieniä talousrakennuksia. Suunnittelualue ja sen ympäristön rakentamistilanne. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Kaava-alueen rakennukset ja rakennelmat on valokuvattu kaavatyön aikana, alueella on vanha saunarakennus, grillikatos, 3 pientä aittaa, liiteri ja vaja. Selostuksen liite Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 4

6 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan Korpilahden ranta-asemakaavan suunnittelussa maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava Suunnittelualueella on Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuuston päätöksellä ja tullut voimaan Ote maakuntakaavasta alla. Kaava-alue rajattu punaisella. Keski-Suomen tarkistetussa maakuntakaavan merkinnöistä laajemmalle alueelle kohdistuu: Biotalouteen tukeutuva alue. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa varmistetaan maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvataan hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-alue. Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, ja vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista ympäröivää maaseutua tiiviimpi vapaa-ajan ja pysyvän asumisen toisiaan täydentävä rakentaminen. On varmistettava yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen ja lähipalvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää luonto- ym. matkailuelinkeinojen ja virkistyksen palvelujen sijoittumista alueella ja turvattava luontoarvot. Biotalouden toimissa on vetovoimaalue otettava huomioon ja kiinnitettävä erityistä huomiota yhteensovitukseen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tai yhdessä muiden 5

7 hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000-verkoston perusteena olevia luonnonarvoja. Ranta-asemakaavan muutosalue sijoittuu osana Keski-Suomen maakuntakaavan liiteaineistossa esitettyyn Päijänteen maakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuuteen Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeät matkailu- ja virkistyskäytössä olevat tai siihen soveltuvat alueet. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa turvataan toimivat reitistöt ja virkistysalueet ja niiden maisema- ja ympäristöarvot sekä matkailullinen hyödyntäminen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000-verkoston perusteena olevia luonnonarvoja. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Yleiskaava Kaava-alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Päijänteen rantayleiskaava on vahvistunut Laskennallinen mitoitus on tehty kantatilatarkasteluna vuodesta 1959 alkaen ja mitoitettu 5 ranta-asuntoa/ muunnettu rantakilometri. Kaavassa huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 :n mukaisesti. Ote Päijanteen rantayleiskaavasta, kaava-aue rajattu sinisellä Suunnittelualueen tilaa koskevat yleiskaavamerkinnät ovat loma-asuntoalue (RA) ja maa- ja metsätalousalue (M). Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole toistaiseksi ranta-asemakaavaa. 6

8 Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty ja se on tullut voimaan Pohjakartta Kaava-alueelta on tehty 2018 maanmittauslaitoksen maastotietokantaa laserkeiladatalla täydentäen pohjakartta taso- ja korkeusjärjestelmässä ETRS GK26 N2000. Pohjakartta on laadittu niin, että se täyttää MRL 54 a vaatimukset. Pohjakartta on hyväksytty Luontoselvitys Alueelle on laadittu luontoarvojen perusselvitys v. 2018, Suomen Luontotieto Oy. 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laadinta tuli vireille maanomistajan aloitteesta tilalle Kallioranta tavoitteena osoittaa nykyiselle rakennuspaikalle uuden loma-asunnon rakentamismahdollisuus, nykyinen lomarakennus jää saunaksi. Rakennuspaikkaa laajennetaan yleiskaavarajaukseen nähden huomioiden nykyiset kiinteistörajat. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta edellä mainitun mukaan. MRL 63 mukaisesti laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville ranta-asemakaavan luonnoksen kanssa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Jyväskylän kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos Muut : Hyrkkölän vesiosuuskunta Osallisia voidaan täydentää kaavaprosessin aikana. 7

9 4.3.2 Vireille tulo Korpilahden ranta-asemakaava on tullut vireille Jyväskylän kaupungin kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan vaiheista, vireille tulosta ja nähtäville panoista tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja Jyväskylän kaupungin kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä aikana kaupunginvirastossa ja kaupungin nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot osallisina olevilta viranomaisilta. Lausuntoja saatiin vain yksi, Keski-Suomen Museo. Museo esitti liittämään kaava-asiakirjoihin maininnat alueen kuulumisesta osana Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristörajaukseen ja esitti täydentämään kaava-alueen rakennusten osalta selvitystä kaavaselostukseen. Kaava-alueella ei ole löydetty arkeologisia kohteita Museoviraston inventoinnissa v Kaava-asiakirjoja on täydennetty K-S Museon lausunnon mukaisesti. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä x.x.2019-x.x.2019 aikana kaupunginvirastossa ja kaupungin nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot ehdotusvaiheessa tarpeellisilta viranomaisilta Kaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyillä kaavaprosessin aikana., 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on määritellä kaava-alueelle rakennusoikeus ja sijoittuminen sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. Korttelin 1RA rakennusala osoitetaan laajempana tontin alueelle Nykyiselle lomarakennukselle, joka muuttuu saunaksi, osoitetaan rakennusala. Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan rakennuspaikan kehittäminen niin, että uudisrakennukset on mahdollista sijoittaa vastaamaan rakennusten kokoon suhteutettuja rantaetäisyysvaatimuksia. 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Korpilahden ranta-asemakaava-alue käsittää koko Kallioranta-tilan ( ), jonka pinta-ala on 2,6 ha. Rantaviivaa tilalla on 130 m. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 250 kerrosneliömetriä. Ranta-asemakaava noudattaa Päijänteen rantaosayleiskaavan mitoitusta. Ranta-asemakaavalla ei muodostu uusia rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaava mitoitus pohjautuu Korpilahden rantayleiskaavaan, rantayleiskaava on vahvistunut Laskennallinen mitoitus on tehty emätilatarkasteluna vuodesta 1959 alkaen ja mitoitusarvona käytetty 5 ranta-asuntoa/ muunnettu rantakilometri. Emätilana on ollut tilan Kallioranta osalta tila Kurjenniemi 33-15, jolla on ollut mitoitusrantaviivaa yhteensä 930 m ja emätilan mitoitus ollut yleiskaavassa 5 loma-asuntoyksikköä, joista tila muodostaa yleiskaavassa yhden lomarakennuspaikan. 8

10 5.1.2 Palvelut Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Korpilahden taajamassa noin 7 km etäisyydellä suunnittelualueesta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavasuunnittelussa ei ole todettu erityisiä luontoarvoja laaditun luontoselvityksen mukaisesti. Jätevesien käsittely järjestetään Jyväskylän kaupungin jätevesimääräysten ja voimassa olevan haja-asutusalueita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jätehuolto on toteutettava kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RA-alueet Loma-asuntorakennusten korttelialue (RA). Alueelle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja tarvittavia talousrakennuksia. korttelin enimmäisrakennusoikeus on 250 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluku on II. Tarkemmat kaavamääräykset on osoitettu kaavakartalla Muut alueet M-alueet Metsätalousalue. Alue on tarkoitettu normaaliin metsänhoitoon. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa rantamaisemalliset näkökohdat huomioon ottaen. 5.4 Kaavan vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolla poiketaan oikeusvaikutteista yleiskaavasta, asemakaavaa laadittaessa, on soveltuvin osin otettava huomioon myös, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Ranta-asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Kaava-alueen tiestön suunnittelussa hyödynnetään jo olemassa olevaa yksityistiestöä. 2. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: Lähimmät perus- ja kaupalliset palvelut löytyvät Korpilahden taajamasta noin 7 km päästä. 3. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen: Jätevesien käsittely järjestetään kaupungin jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 9

11 4. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: Kaava-alue kuuluu osana maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavasuunnittelussa tämä on huomioitu osoittamalla uusi rakentaminen kauemmaksi rannasta, jolloin rantamaisemakuva säilyy ehyenä. 5. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Kaavassa osoitetut metsätalousalueet sallivat jokamiehen oikeuksien mukaisen virkistyskäytön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan kaava ei vaikuta ympäristöönsä kaavatontin koko ja muut maisemasuhteet huomioiden. Kulttuuriperintö ja muinaismuistot Alueen kuuluminen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön on huomioitu kaavasuunnittelussa rakennusalan sijoituksella ja kaavamääräyksillä, alueella ei ole muinaismuistokohteita Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2018 (liite 3). Alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia eikä Vesilain (587/2011) tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai pienvesiä Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavan toteuttamisesta vastaa alueen maanomistaja. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei sijaitse ympäristön häiriötekijöitä. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Kaavan toteuttamista valvoo Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, DI, YKS 361 LÄHTEET Opaskartta, Keski-suomen tarkistettu maakuntakaava, 10

12 Karttapaikka, kiinteistöjaotus, MML 09/ LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Korpilahden ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2018, Suomen Luontotieto Oy 2018, FM, biologi Jyrki Matikainen 3. Kaava-alueen rakennusten ja rakennelmien valokuvat 4. Seurantalomake 11

13 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS ) RANTA-ASEMAKAAVA, KURJENNIEMI Kunta : JYVÄSKYLÄ Tila : Suunnittelualue ja kaavan tavoite Maanomistaja on laittanut vireille ranta-asemakaavan laadinnan Päijänteen Kirkkoselän etelärannalla Kurjenniemen alueella. 2. Alueen kuvaus Kaavan tavoitteena on suunnitella ja osoittaa tilalle lomarakennuspaikka, jolle on mahdollista rakentaa kooltaan nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen uusi lomarakennus. Vanha lomarakennus jää saunarakennukseksi. Liitekartta 1. kaava-alueen rajaus. Sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 7km etäisyydellä Korpilahden kirkonkylästä Päijänteen Kirkkoselän etelärannalla Kurjenniemessä. Sijaintikartta alla, punainen ympyrä.

14 2 Maankäytön nykytilanne Kaava-alue on pääosin metsämaata. Rannassa sijaitsee pienehkö mökki/saunarakennus. Naapurustossa on muuta vanhempaa loma-asutusta. Alueelle tulee yksityistie. Kaavatilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuuston päätöksellä ja tullut voimaan Ote maakuntakaavasta alla. Kaava-alue rajattu punaisella. Suunnittelualueeseen kohdistuvat laajempia alueita koskevat merkinnät ovat biotalouteen tukeutuva alue, matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alue. Suunnittelualue kuuluu osana laajempaa maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristörajausta. Yleiskaava Kaava-alueella on oikeusvaikutteinen Korpilahden Päijänteen rantayleiskaava ( ) Yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan kaavassa MRL 39 mukaisesti. Päijänteen rantayleiskaavan osat I ja II ovat vahvistuneet Alla osa yleiskaavakartasta Kurjenniemen kohdalta. Kaava-alue on likim. rajattu sinisellä.

15 3 Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavamerkinnät ovat loma-asuntoalue (RA3) ja maa-ja metsätalousvaltainen alue (M). Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt sen , voimaantulo on ollut Laadittavat selvitykset Alueelta tehdään erillinen luontoselvitys kesällä Arvioitavat vaikutukset Kaavan osalta arvioidaan ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa seuraavia vaikutuksia: * ympäristövaikutukset ( luontoarvot ) * liikenteelliset vaikutukset ( yksityisteihin liittyen ) * rantamaisemalliset vaikutukset * kulttuuriympäristöä koskevat vaikutukset * taloudelliset vaikutukset 4. Suunnittelun lähtökohdat

16 4 Suunnittelussa otetaan huomioon maakuntakaava, rantayleiskaava sekä laadittavat luontoselvitykset ja rakennusjärjestys. 6. Osalliset Osallisia ovat mm.: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut : Hyrkkölän vesiosuuskunta Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa. 7. Tiedottaminen sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Aloitusvaihe Kaavan vaiheista, vireille tulosta ja nähtäville panoista tiedotetaan Keski-suomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja Jyväskylän kaupungin kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa täydennyksiä. Valmisteluvaihe Kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella kahden viikon ajaksi nähtäville. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Rantaasemakaava-alueen välittömiä rajanaapureita tiedotetaan henkilökohtaisin kirjein. Osallinen voi antaa vapaamuotoisesti palautetta myös OAS:sta. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus asetetaan kuulutuksella (Keskisuomalainen) virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten antamisen. Kaavaehdotuksesta annettavat muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavan vaiheista tiedotetaan kaupungin internetsivuilla.

17 Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat samalla ilmoittaneet osoitteensa, laaditaan kirjallinen perusteltu vastine. 5 Kaavan hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Kaupunki kuuluttaa ajallaan kaavan hyväksymisestä. Mikäli haluaa henkilökohtaisen erillisen tiedotteen kaavan hyväksymisestä, tulee se mainita muistutuksen yhteydessä. 8. Alustava arvioitu kaavoitusaikataulu 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävilläolo 11 / Kaavaehdotus nähtävillä 1-2 / Kaavan hyväksyminen 3-4 / Yhteystiedot Jyväskylän kaupunki : Arto Sipinen, kaav.ins Vapaudenkatu Jyväskylä p Arto.sipinen@jkl.fi Kaavan laatija : Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 puh Linnankatu 9, Hämeenlinna toimisto(at)poutanenoy.fi Liitteet: Liite 1. Kaava-alueen rajaus, maastotietokanta

18 6

19 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2018 Suomen Luontotieto Oy 16/2018 Jyrki Matikainen

20 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2018 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Alueen yleiskuvaus ja alueen... luontotyypit Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

21 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Johdanto Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi kesällä 2018 Suomen Luontotieto Oy:ltä Jyväskylän kaupungin Korpilahden alueella sijaitsevan ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Selvitys liittyy ranta-asemakaavan perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut Juha Poutanen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain (Vesilaki 587/2011) suojelemat pienvesikohteet, kuten lähteet ja purot. Selvitys sisälsi myös uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008) koskevan tarkastelun Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueelle tehtiin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Lämpimästä alkusyksystä johtuen alueen kasvillisuudesta sai vielä hyvän kuvan. Ajankohdasta johtuen alueen pesimälinnustoa ei voitu selvittää, mutta alueilta etsittiin pysyvän pesän rakentavien petolintujen pesiä systemaattisesti. Alueelta haettiin myös mahdollisia liito-oravan syönnöksiä ja virtsamerkkejä, vaikka talvijätösselvitystä ei ollut enää mahdollista tehdä. Selvityksen maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin, onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole havaintoja uhanalaisesta lajistosta suunnittelualueella. Rantavyöhyke on alueella kapea 3

22 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Tulokset 3.1. Alueen yleiskuvaus ja alueen luontotyypit Alue jaettiin lähinnä puuston iän perusteella kahteen lohkoon. Lohkorajaus ei noudata kasvillisuustyyppien rajoja. Lohko 1 Lohko käsittää alueen poikki kulkevan mökkitien pohjoispuolisen alueen rantaan asti. Lomaasuntoa lukuun ottamatta, koko alue on melko harvapuustoista, keski-ikäistä mustikkatyypin kangasta, jossa puuston valtalajiston muodostavat mänty (Pinus sylvestris) ja kuusi (Picea abies). Muuhun puustoon kuuluvat yksittäin kasvavat rauduskoivut (Betula pendula). Aluspuustossa kasvaa myös jonkin verran pihlajaa (Sorbis aucuparia). Niukka pensaskerros muodostuu lehtipuiden taimista ja muutamasta katajasta (Juniperus communis) sekä virpapajusta (Salix aurita) Aluskasvillisuuden valtalaji on mustikka (Vaccinium myrtillus), mutta tien reunalla myös kanerva (Calluna vulgaris) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea) muodostavat hieman laajempia kasvustoja. Alueella on muutamia pystykeloja, mutta muuten aluetta on siistitty ja lahopuuta on niukasti. Rantavyöhyke on tontin alueella hyvin kapea, kallioinen ja rantavyöhykkeen lajisto on niukkaa, vain muutamia tervaleppiä (Alnus glutinosa) ja ruokohelpeä (Phlaris arundinacea). Rantaa reunustaa noin 5 metrin päästä rantaviivasta kasvava harva järviruokokasvusto (Phragmites australis). Järveen laskevan rinteen keskiosissa on muutama sammalten peittämä siirtolohkare. Yhden lohkareen päällä lämmitteli komea mustan muodon naaraskyy, jolla sahalaidat olivat vain heikosti näkyvillä. Rannan tuntumassa saalisteli siniukonkorento. Yleiskuva lohkon 1 alueelta 4

23 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2018 Alueella havaittiin siniukonkorento Lohko 2 Lohko käsittää alueen poikki kulkevan tien etelänpuoleisen alueen. Osa alueesta on lohkon 1 kaltaista, mutta valtaosa alueesta on juuri taimivaiheen ohittanutta nuorta mäntymetsää, jossa metsätyyppi on kuitenkin pääosaksi mustikkatyypin tuoretta kangasta. Männyn lisäksi puustoon kuuluu jonkin verran kuusta, rauduskoivua ja myös yksittäisiä pieniä haapoja (Populus tremula). Monotonisen aluskasvillisuuden valtalajiston muodostavat, mustikka, kanerva, puolukka ja metsälauha (Deschampsia flexuosa). Aivan lohkon eteläreunassa tien varressa on pieni muutaman neliön kokoinen kostea painanne, jossa kenttäkerroksessa kasvaa sulkasammalta (Ptilium crista-castrensis). Lohkon alueella on niukasti lahopuuta. Lohkojen alueella ei esiinny uhanalaisia tai suojeltavia luontotyyppejä (Raunio ym 2008). Yleiskuva lohkon 2 alueelta 5

24 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Suunnittelualueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin etsimällä lajin syönnöksiä ja mahdollisia virtsamerkkejä. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan syönnösten ja virtsamerkkien löytämiseksi. Liito-oravan jättämät virtsamerkit värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Koko alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä, eikä alueella ole lajille tyypillistä elinympäristöä. Lajin tilapäinen esiintymienkin alueella on epätodennäköistä alueen ympäristön epäedullisuuden vuoksi Alueella on muutamia siirtolohkareita 6

25 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Yhteenveto Ranta-asemakaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ) 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä Metsälain (1996/1093, 10 ) määritelmät täyttäviä erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alueella ei ole Vesilain ((Vesilaki 587/2011) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Alueella ei esiinny silmälläpidettäviä tai uhanalaisia luontotyyppejä. Perinnemaisemakohteita tai perinnebiotooppeja ei alueella esiinny, ja alueen kasvilajisto on niukkaa eikä vaateliaita lajeja esiinny. Alueella ei ole liito-oravalle sopivaa elinympäristöä eikä viitasammakoille soveliaita kutupaikkoja. Pysyvän pesän rakentavien petolintujen pesiä ei ranta-asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä ole. 5. Lähteet ja kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen Ympäristö 459. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Tiainen, Juha; Mikkola-Roos, Markku; Below, Antti; Jukarainen, Aili; Lehikoinen, Aleksi; Lehtiniemi, Teemu; Pessa, Jorma; Rajasärkkä, Ari; Rintala, Jukka; Sirkiä, Päivi; Valkama, Jari 2015 : Suomen Lintujen uhanalaisuus 2015: Ympäristöministeriö Tucker, G. & Heath, M. 1995: Birds in Europe- Their conservation status. BirdLife Conservation Series No p Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. ISBN Sähköinen versio. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä

26 Suomen Luontotieto Oy KORPILAHDEN KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Liitteet Karttaliite 1. Tutkimusalue 8

27 SAUNARAKENNUS, n. 30 m2

28 GRILLIKATOS (MAAPOHJA)

29 AITTA

30 LIITERI (MAAPOHJA)

31 AITTA

32 AITTA

33 VAJA

34 Liite 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Jyväskylä Täyttämispvm Korpilahti, Kurjenniemi ranta-asemakaava Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,5900 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,5900 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,085 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] 1 Omarantaiset 1 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2, ,00 +2, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0, , ,06 +0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2, ,3 2,1822 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

35 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2, ,00 +2, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0, , ,06 +0, RA 0, , ,06 +0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2, ,3 2,1822 M 2, ,3 2,1822 W yhteensä