Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Tarja Hosiasluoma Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Tarja Hosiasluoma Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntarakenteen uudistamista tärkeämpää on kuntien palvelurakenteen uudistaminen. Suomen väestö vanhenee saman verran kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Kuntien mahdolliset talousongelmat johtuvat tehtäväkuormasta suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, mikä on syntynyt valtion päätöksillä ja ongelma on koko kuntakentän yhteinen. Hallintorajojen siirtely ei auta tehtäväkuormaan eikä lakisääteisiin henkilöstömitoituksiin. Olennaisen mittakaavan säästöjä voidaan saada aikaan vain kuntien tehtäväkuormaa keventämällä vähentämällä normi ja lakiohjausta. Myöskään tehtävien siirtely kunnilta valtiolle tai maakunnille tai yhteistoimintaalueille ei vähennä koko julkisen sektorin yhteenlaskettua tehtäväkuormaa. Kuntien ja valtion välinen tehtäväjako ja sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämistapa tulee ratkaista kokonaisuudessaan ennen rakenneuudistusten valmistelua. Kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla mm. terveydenhoitokulujen kasvua, syrjäytymistä, ennenaikaista eläköitymistä jne. Samaten tulee pyrkiä löytämään keinoja siihen, ettei verotulopohja jatka kaventumistaan. Työpaikkoja katoaa nopeassa tahdissa Suomen rajojen ulkopuolelle ja tämän vaikutuksena tulopohja kapenee nopeassa tahdissa. Kuntarakenneuudistus ei ratkaise tulevaisuuden haasteita. Tärkeintä palvelujen saatavuus kuntalaisille, tarkastelu tulee tehdä kuntalaisten näkökulmasta. Kuntakoon vaikutusta niiden kykyyn vastata itsehallinnon asettamista velvoitteista ei ole selvityksessä tutkittu. Kuntarakenneraportti pyrkii tuomaan esiin vain näkökulmaa suurempien kuntakokonaisuuksien synnyttämiselle. Kuntarajat poistamalla ei synnytetä elinvoimaisempia kuntia eikä tuottavuuden parantumista ole osoitettu

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kunnan väestöennusteissa ei ole lainkaan huomioitu kunnan omaa työtä paluumuuttajien saamiseksi, työpaikkoja synnyttävää elinkeinopolitiikkaa jne. Myöskään vierastyövoimaa ei ole otettu huomioon. Vierastyövoiman merkitys tulee kasvamaan ja sillä on positiivinen vaikutus väestörakenteeseen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän selvitys kunnan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta on nykytilanteen osalta oikeansisältöinen. Tulevaisuutta koskevat laskelmat ovat arvioita, joissa ei pystytä huomioimaan kunnan omaa toimintaa menojen pienentämiseksi ja tulopohjan kasvattamiseksi. Karvian kunnan talouden tunnusluvut eivät osoita tarvetta liitokselle. Raportissa ei ole tarkasteltu palveluiden järjestämisen kustannuksia/tasoa/palvelun saajaa kohden. Kuntien henkilöstömäärä/hallinnon kustannukset tai ostopalveluiden kustannukset on selvittämättä. Toisin sanoen palveluiden tehokkuustarkastelulla ei pystytä perustelemaan, että uusi isompi kunta tuottaisi taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Taloustarkastelussa ei ole lainkaan huomioitu talkootyön taloudellista merkitystä pienten, elinvoimaisten kuntien toiminnassa. Karvian kunnassa on vuosina tehty harrastetilojen rakentamiseksi yli 5200 tuntia talkootyötä, kevyenliikenteen väylän rakentamiseksi n tuntia talkookonetyötä (rahassa n euroa) puhumattakaan lukuisista eri yhdistysten talkoona toteutetuista, koko kuntaa hyödyttäneistä hankkeita. Kuntaliitokset johtavat hyvin helposti siihen, ettei kunnan asioita koeta itselle sillä tavalla läheiseksi, että niiden edistämiseksi oltaisiin valmiita antamaan omaa työpanosta. Kuntamme osalta ei ole tehty yhdyskuntarakennetarkastelua. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Lisäksi kunnan menoihin vaikuttaa suuresti se, että pienissä kunnissa on tehokas varhainen puuttuminen toteutettavissa paremmin ja helpommin kuin suurissa yksiköissä. Täällä viranhaltijat tuntevat kuntalaiset ja osaavat puuttua ajoissa, ja myös kuntalaiset pitävät huolta toinen toisistaan. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Selvityksessä on mainittu, että Karvia suuntautuu asioinniltaan Kankaanpäähän ja kunnasta on asiointia myös Parkanoon ja Karvia ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Karviasta asioidaan hyvin moneen suuntaan, riippuu missä kulmassa kuntaa asutaan tai missä on totuttu käymään. Asiointi suuntautuu Kankaanpään ja Parkanon lisäksi Kauhajoelle, Seinäjoelle, Jalasjärvelle, Poriin ja Tampereelle. Karvian palvelut ovat hyvät ja pääasiassa pyritään asioimaan oman kunnan alueella, mutta muualle tapahtuvaan asiointiin ei ole määräävää suuntaa. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella hajoaa samoin eri ilmansuuntiin. Kunnan koko ei muuta työssäkäyntiliikenteen määrää eikä matkojen pituutta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen Karvian kokoinen kunta on liian pieni, mutta ehdotetut selvitysalueet eivät poista ongelmaa. Tietyt sosiaali ja terveyspalvelut tulee järjestää lähipalveluina, eikä niiden keskittäminen ole mahdollista lisäämättä kuntalaisten kustannuksia ja suurempien ongelmien syntymistä, mikäli palveluita ei haeta riittävän aikaisessa vaiheessa pitkien etäisyyksien vuoksi. Perusopetuksen 50 syntyvän lapsen rajaa ei pidetä perusteltuna. Matkat naapurikuntiin ovat niin pitkiä, että perusopetuslain asettamat aikamääreet tulevat vastaan. Oman kunnan alueellakin etäisyydet ovat jo melko pitkiä. Lapsen koulupäivä muodostuu kohtuuttoman pitkäksi, jos häntä viedään kouluun naapurikuntaan asti. Isot lapsiryhmät eivät tulevaisuudessa ole muutoinkaan mahdollisia, koska erityislasten lukumäärä tulee lisääntymään. Päivähoidossa alle 3vuotiaiden hoitoryhmät eivät voi olla isoja, koska tutkimuksissa on todettu, että alle kolmivuotiaat eivät saa altistua kovalle melulle kuutta tuntia enempää. Kaikki tärkeät palvelut tulisi selvityksenkin mukaan olla lähipalveluita ja järjestää Karvian kunnan alueella, liitoksista ei olisi hyötyä.

11 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Lähes kymmenen vuoden kokemuksen pohjalta elinkeinotoimi voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä joko sopimuspohjalta tai elinkeinoyhtiön palveluna. Kuitenkin palvelua on oltava myös omassa kunnassa lähellä yrittäjiä, muuten palvelua ei osata käyttää. Olemme mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä ja yrittäjien antaman palautteen mukaan palvelua ei tunneta riittävän hyvin ja käyttöaste jää pieneksi tästä johtuen. Asiaa ollaan korjaamassa tekemällä elinkeinoyhtiön palveluita tunnetuksi yrittäjien keskuudessa ja muutoinkin tuomalla palvelua lähemmäs yrittäjiä. Pienet yritykset eivät pysty kilpailemaan suurten kuntien hankinnoista ja näin nykyisten pienten kuntien alueella olevat pkyrittäjät näivettyvät ja reunaalueet kunnissa entisestään syrjäytyvät. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnalliseen kokonaisuuteen on vaikea ottaa kantaa, koska selvityksessä ei puuttua sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja sen vaatimaan asukaspohjaan. Selvityksessä on perusteellisesti arvioitu lähinnä nykytilannetta. Tulevaisuutta koskevaa analyysiä ei voida tehdä vain yksittäisten olettamusten pohjalta huomioimatta ulkopuolisia muuttujia tai toimenpiteitä, joita vaaditaan tehtäväksi, jotta tulevaisuuden menokehitystä saadaan hillittyä ja tulopohjaa parannettua. Kokonaisarvioinnissa on haettu ainoastaan liitoksia perustelevia näkökohtia. Tarkastelussa kohdistettu merkittävä huomio vanhusväestöön eikä huomioitu mm. maaseudulta muuttavan ammattikoulutetun väestön edullisuutta keskuspaikoille Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä

12 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei, koska väestökehityksessä ei oteta huomioon paluumuuttoa, etätyöntekijöiden muuttoa kuntaan ja vierastyövoimaa, jota on tapahtunut tekemiemme ratkaisujen vuoksi ja tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Nykytilanteen osalta kyllä, tulevaisuuden osalta ei. Mikäli tulopohjaa ei saada nousuun ja menojen kasvua ei saada hillittyä, eivät julkisen talouden varat riitä ylläpitämään hyvinvointivaltiota nykyisellä tasolla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei, liitosalueeksi kaavaillut Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Lavia ja Karvia eivät muodosta yhtenäistä taajamaaluetta, vaan ovat hajallaan toisistaan ja välimatkat taajamien välillä ovat niin suuret, ettei taajamista voi muodostua yhtenäistä aluetta tällä väestöpohjalla. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei, työssäkäyntiä ja asiointia tapahtuu kaikkiin naapurikuntiin ja näitä etäämmällekin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei, etäisyyksiä Karvian ja naapurikuntien välillä ei huomioida riittävästi. Esityksessä ei oteta kantaa lähipalveluiden järjestämiseen. Tietyt sosiaali ja terveydenhuollon palvelut täytyy tuottaa lähellä kuntalaisia ja esim. perusopetus ei kasvavien kuljetusaikojen vuoksi voi olla liian etäällä kuntalaisista. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei, käytäntö on osoittanut selvästi, että elinkeinopalveluiden keskittäminen ei ole yrittäjien mielestä riittävä ratkaisu, tarvitaan myös palveluiden tuomista lähelle yrittäjää. Kokonaisarviointi on puutteellinen. Mikäli Karvia liittyisi jompaankumpaan esitettyyn kuntakokonaisuuteen, se merkitsisi heikennystä nykytilanteeseen, jolloin yhteistyö suuntautuu eri suuntiin. Kunnan elinkelpoisuus vaarantuisi, kuntaliitoksen myötä kuntaan ei palveluita tulisi jäämään ja kuntalaisten asiointimatkat kasvaisivat. Kustannuksiin ei tällä olisi vaikutusta ja mahdolliset säästöt siirtyisivät kuntalaisten maksettavaksi kasvaneiden asiointimatkojen muodossa. Yleisellä tasolla kokonaisarviointia ei tässä vaiheessa pystytä tekemään käytettävissä olevilla tiedoilla. Tulevaisuusanalyysi ei ota huomioon muuttuvia tekijöitä ja kuntatalouden kannalta merkittävä sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen on vielä selvityksen alla Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntamme osalta tulisi huomioida se, että välimatkat naapurikuntiin ovat pitkät ja mallina ei voi olla pelkästään kuntaliitoksiin sidottu yhteistyö. Yksi malli ei sovi kaikkialle. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida myös tietoliikenneyhteyksien kehitys, joka tuo uusia mahdollisuuksia löytää säästöjä ja toimivia tapoja tehdä yhteistyötä. Karvia rakensi valokuituverkon koko kunnan alueelle ja sen myötä avautui uusia yhteistyömuotoja Suupohjan suuntaan. Kuntamme osalta pitäisi huomioida jo nyt tapahtuva toimiva ja hyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Sillä pystytään saamaan säästöjä tehokkaammin kuin lukitsemalla yhteistyö joko Kankaanpään tai Parkanon suuntaan. Mielestämme nykyistä yhteistyötä pitäisi laajentaa, eikä heitä menemään jo tehtyä työtä. Yhteistyötä tehdään kuntayhtyminen, osakkuusyhtiöiden kautta tai yhteistoimintasopimuksiin perustuen. KARVIAN KUNNAN YHTEISTYÖVERKOSTO TÄLLÄ HETKELLÄ Yhteistoimintasopimuksella järjestettävät palvelut

13 Palo ja pelastustoimi Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella. Satakunnan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 22 kunnan alueella. Uusittu yhteistoimintasopimus on tehty vuonna Maaseutuhallinnon yhteistoimintaalue Porin tekniseen palvelukeskukseen vuoden 2011 alusta muodostettu yhteistoimintaalue: Lavia, Luvia, Merikarvia, Siikainen, Ulvila ja Karvia perustuu maaseutuhallinnon järjestämistä koskevaan lakiin. Maatalouslomitus Honkajoen paikallisyksikkö hoitaa lomituspalvelua seuraavien kuntien alueella: Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Pomarkku, Parkano, Pori ja Ulvila aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta Talous ja velkaneuvonta Karvia myy talous ja velkaneuvontapalveluja seuraaville kunnille: Kihniö, Parkano, Jämijärvi, Kankaanpää, Lavia, Siikainen ja Honkajoki Aluearkkitehtitoiminta Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia ja Siikainen ostavat aluearkkitehtitoimintaa Kankaanpään kaupungilta. Toimintaan saadaan valtion tukea euroa. Rakennusvalvonta Sopimus Honkajoen kunnan kanssa. Honkajoen rakennustarkastaja vastaa Karvian kunnan rakennusvalvonnasta ja Karvian kunnan rakennusmestari hallinnoi Honkajoen vesilaitosta, Koulukuraattori PohjoisSatakunnan (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Siikainen) alueella on kolme koulukuraattoria, jotka työskentelevät esiopetusyksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa. Kuntayhtymät Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkunnan asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Kehitysvammaisten erityishuoltoa tarjoavat Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa ja toimipisteet useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa työskentelee noin 3800 henkilöä. PoSa PoSa, PohjoisSatakunnan PeruspalveluLiikelaitoskuntayhtymä toiminut alkaen. PoSa tarjoaa Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten alueella sosiaali ja terveydenhuollon peruspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi PoSa hoitaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä työterveyshuollon alueella. PoSan alueen asukkaat käyvät yöpäivystyksessä Porissa ja karvialaiset saavat lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan käydä Parkanossa yöpäivystyksessä. Satakunnan koulutuskuntayhtymä

14 Satakunnan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa alkaen. Kokemäenjokilaakson ja Pohjois Satakunnan koulutuskuntayhtymä yhdistyivät tällöin. Koulutuskuntayhtymässä on 17 jäsenkuntaa: Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on jäsenkuntia yhteensä 17. Jäsenkunnat ovat Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kuntayhtymä kattaa valta osan Satakunnan maakunnasta. Kuntayhtymän väestöpohja on noin asukasta. Osakkuudet PohjoisSatakunnan Kehittämiskeskus on Kankaanpään, Jämijärven, Karvian, Kiikoisten ja Siikaisten omistama elinkeinoyhtiö. PSKK:n toimipiste sijaitsee Kankaanpään keskustassa, torin laidalla Torikulman liikekiinteistössä. Samassa tilassa toimivat myös Finnvera Oyj:n, Prizztech Oy:n, ProAgria:n toimipisteet sekä Aktiivinen PohjoisSatakunta ry, joka toteuttaa seutukuntamme Leaderohjelmaa. Teemme päivittäin yhteistyötä palvellessamme asiakkaitamme. Yhden luukun periaatteella yrityksiä palveleva toimistomme on hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus julkisen elinkeinopalvelun tehokkaan tuottamisen mallina koko Suomessa. PSKK Oy:n toimintaajatuksena on yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa seutukunnan elinkeinorakennetta sekä kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Tehtävänä on luoda edellytyksiä vireälle ja monipuoliselle yritystoiminnalle sekä edistää uuden yritystoiminnan syntymistä. Neuvontapalveluiden lisäksi kehittämiskeskus toteuttaa toimialakohtaisia kehittämishankkeita, välittää tietoa EUrahoituksen mahdollisuuksista ja meneillään olevista hankkeista. Suupohjan Seutupalvelukeskus Karvian Kunta omistaa 250 kpl Seutupalvelukeskuksen osaketta ja tekee yhteistyötä taloushallinto ja ict palveluissa Seutupalvelukeskuksen kanssa. Yhtiön toimialaan kuuluvat ICT alan palvelut, verkkopalvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä talous ja henkilöstöhallinnon tilitoimistopalvelut sekä näihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Lisäksi toimialaan sisältyvät hankintapalvelut ja sijaistietokannan ylläpitopalvelu. Ensisijainen toimintaalue on Suupohjan seutukunta. Toimintaaluetta ja palveluvalikoimaa laajennetaan tarvittaessa. Yhtiön tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto vaan sen tehtävänä on tarjota ja kehittää sekä tukea osakasyhteisöjen talous ja henkilöstöpalveluja, tieto ja viestintäteknisiä palveluja ja toimintaa. Mahdollinen toiminnan tuotto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtiön muita osakkaita ovat: Kauhajoen kaupunki Teuvan kunta Isojoen kunta Karijoen kunta Suupohjan koulutuskuntayhtymä Suupohjen elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan Seutuverkko Oy Suupohjan Seutuverkko Oy on Kauhajoen, Teuvan, Karvian, Isojoen, Karijoen ja Kurikan omistama yritys, joka rakentaa avointa tietoliikenneverkkoa Suupohjassa koteihin ja yrityksiin saakka. Mukana osakkaana on 5 prosentin osuudella myös PPO Oy. Open access periaatteella rakennettu verkko tarkoittaa sitä, että kaikilla palveluntarjoajilla on tasavertaiset mahdollisuudet tarjota palvelujaan kuituasiakkaille. Näin ollen kuluttaja saa itse valita palvelunsa haluamastaan paikasta. Suupohjan Seutuverkko Oy:n rooli on rakentaa, ylläpitää ja omistaa verkkoa, ei tarjota palveluja. Varsinaiset palvelut kuituliittymiin tulevat palveluntarjoajilta, joihin kuituliittyjät ovat suoraan asiakassuhteessa. Suupohjan Seutuverkko rakentaa kiinteistöön tietoliikenneväylän ja luo mahdollisuuden operaattoreille tarjota palvelujaan suupohjalaisille.

15 Muuta yhteistoimintaa Jalasjärven kansalaisopisto Jalasjärven kansalaisopisto järjestää toimintaa sekä Jalasjärvellä että Karviassa. Kankaanpään Musiikkiopisto Kankaanpään musiikkiopisto on vuonna 1965 perustettu kunnallinen oppilaitos. Opetusministeriön luvalla annetaan taiteen perusopetusta musiikissa ja tanssissa, laajan ja yleisen oppimäärän mukaan. Musiikkiopiston toimintaalueeseen kuuluvat Kankaanpään lisäksi Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen Taiteen perusopetus ostopalvelusopimuksella Honkajoen kunnalta Maantieteen ja biologian ja musiikin opettaja yhteisesti Honkajoen kanssa Yhteistyö on siis jo nyt varsin kattavaa ja sitä voidaan aina laajentaa, kun sopiva tilaisuus tulee tarjolle. Yhteistyön laajentaminen on järkevää esim. maankäyttöä koskevissa asioissa ja samoin perusopetuksessa voidaan hyödyntää yhteisiä resursseja. Paras hankeen aikaansaannoksia ei tulisi myöskään romuttaa vaan hyödyntää saatua kokemusta ja parantaa toimintaa tämän pohjalta Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

16 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Karvian kunta kannattaa tätä vaihtoehtoa Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi valtionosuuksien leikkauksia ei tule missään tapauksessa käyttää uudistusten aikaansaamiseksi, tietty tuki yhdistymisille voi olla hyvä Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä?

17 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Tällä hetkellä ei ole tarvetta Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Karvian kunta toivoo, että valtion taholta voitaisiin antaa tukea myös sille näkökulmalle, että yhteistyön syventäminen hyväksyttäisiin vaihtoehtoisen menettelynä kuntaliitosten toteuttamiselle ja yhteistyön muodoista olisi hyvä saada selville maassa noudatettavia hyviä käytäntöjä. Samoin sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisessä esiin tulleita hyviä käytäntöjä olisi hyvä tuoda julki kaikkien käyttöön. Nykyinen sotepalvelun järjestämistapa nähdään meillä hyvänä vaihtoehtona ja sen pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan entistä parempia palveluita. Maallamme ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa hukata jo tehtyä työtä ja repiä kaikkia rakenteita kerrallaan auki Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Vaihtoehtoisena esitämme, että nykyistä Paras lain mukaista SOTE yhteistyötä kehitettäisiin ja mahdollista väestöpohjaa kasvatettaisiin lähipalveluja vaarantamatta. Kuntien välistä yhteistyötä tulee laajentaa säästöjä hakea tätä kautta. Tällöin ei hajoteta jo olemassa olevia rakenteita ja menetetä aikaa organisaatiomuutosten tekemiseen. Yksi ratkaisumalli ei sovi koko valtakunnan alueelle johtuen erilaisesta kuntarakenteesta ja välimatkoista. Tietyt peruspalvelut tulee olla lähipalveluita, muuten ne etääntyessään tuovat mukanaan uudenlaisia ongelmia. Säästöjä tulee hakea järjestelmällisesti ja tarkastella säästöjä vaikeuttavia normeja. Valtion ja kuntien tehtäväjako tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun ja aina lainsäädäntöä muutettaessa tulee huomioida sen kustannusvaikutukset kuntatalouteen. Esimerkiksi terveydenhoitolain muutoksen aiheuttama ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiireille aiheuttaa alueemme kunnille huomattavan kustannusten nousun ensihoidon kustannuksiin parantamatta silti ratkaisevasti palvelun laatua. Muutoksen myötä päällekkäistä organisaatiorakennetta ei olla valmiita purkamaan. Suurin osa kuntien kustannuksista syntyy sosiaali ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Näiden osalta tulee pyrkiä löytämään tehokas malli, jossa kansalaisten yhdenvertaisuus pystytään saavuttamaan mahdollisimman hyvin. Oman kunnan toiminnalla täytyy edelleen olla mahdollista vaikuttaa siihen, että kustannukset jäävät mahdollisimman alhaiseksi. Ennaltaehkäisevä työn merkityksen tiedostaminen johtaa tulevaisuudessa kustannusten pienentymiseen tulevaisuudessa ja tässä työssä on peruskunnan toiminnalla iso rooli. Me Karviassa olemme tässä onnistuneet. Karvia on satakunnan tilastoykkönen diabetes ja sydän ja verisuonisairauksien osalta. Kuitenkin tarvevakioidut sosiaali ja terveysmenot ovat meillä koko maan mittakaavassa hyvin alhaisella tasolla. Syynä tähän on kuntalaisten ja liikuntatoimen aktiivisuus, terveystoimen hyvä ja motivoitunut henkilöstö ja kaikkien näiden yhteinen pitkäjänteinen toiminta sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Mikäli luodaan malli, jossa tätä työtä ei palkita, emme säästä kustannuksissa tulevaisuudessa. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön toimivuuteen täytyy tulevaisuudessa kiinnittää nykyistä enemmän huomioita.

18 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei lausuttavaa Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Vaikuttamistavat ovat nykyisellä tasolla riittävät, mutta mahdollisten vapaaehtoisten kuntaliitosten varalle tulisi löytää malli, joka antaisi kehittymisen mahdollisuudet myös reunaalueille. Kuntalaisten palveluita ja kunnan taloutta ei tehosteta poistamalla nyt toimivaa lähidemokratiaa ja luomalla keinotekoisesti suuri kunta. Päätöksenteko etääntyy kuntalaisista ja vaikuttamismahdollisuudet omaan alueeseen myös Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen järjestelmä on mielestämme toimiva. Rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän kehittäminen pitää tehdä maltilla ja harkiten. Kuntatalouksissa ei missään ole väljyyttä ja radikaalit muutokset heikentävät kuntien toimintaedellytyksiä Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntalaisten asiointimatkat tulee pysyä kohtuullisina, mikäli kyse on sellaisista palveluista, joita käytetään usein. Tehtävien vähentyessä rahoitusta on vähennettävä oikeassa suhteessa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tulee arvioida, kumpi taho pystyy järjestämään palvelun taloudellisemmin ja laadukkaammin. Kuntalaisten asiointimatka tulee huomioida ja kustannustenjako täytyy vastata tehtäväjakoa. Kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa täytyy tarkastella jatkuvana prosessina ja huomioida lainsäädännön muutosten vaikutukset kuntien ja valtion kustannusten jakoon. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mikäli kunnalle määritellään uusia tehtäviä, tulee näiden hoitoon osoittaa riittävät taloudelliset resurssit Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen aikataulu on aivan liian nopea. Mikäli tehdään muutoksia kuntarakenteeseen, valtionosuuksiin ja sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen, täytyy muutosesitysten laadintaan käyttää riittävästi aikaa ja harkintaa. Kuntien henkilöstöä ei voida pitää jatkuvien muutosten koekaniineina. Muutokset vievät paljon työaikaa ja kuormittavat henkisesti. Kunnissa ja sosiaali ja terveystoimessa työskentelevää henkilöstöä on kuormitettu jatkuvilla muutoksilla ja supistuksilla ja tästä syystä ei varaa kokeilla, mikä on oikea tapa toimia. On löydettävä harkittu ratkaisu, joka kantaa kauemmaksi kuin hallitusohjelman ajan. Meillä ei ole myöskään varaa heittää hukkaan tehtyjen muutosten myötä saavutettua tietoa ja kokemusta, vaan tämä tulee hyödyntää täysimääräisesti. Yksi malli ei sovi koko maahan ja siksi tulee jättää tila myös vaihtoehtoisille järjestelmille. Esimerkiksi Karvian kunta pystyy järjestämään peruspalvelut nykyisen kaltaisella yhteistyöverkostolla, mikäli rahoituspohjaa ei kavenneta. Yhteistyötä on mahdollista ja järkevää lisätä edelleenkin. Palveluiden järjestäminen tulee toteuttaa kuntayhtymillä silloin, kun peruskunta ei ole riittävän suuri. Isäntäkuntamallia ei nähdä demokratian kannalta toimivana. Säästöjä tulee löytää, mutta niitä ei saavuteta pelkästään kuntarajoja muuttamalla vaan menojen

19 kasvua tulee saada hillittyä ja huomiota on kiinnitettävä siihen, mikä meille aiheuttaa kustannuksia. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla menokehitykseen pystytään puuttumaan. Tulopohjan kasvattaminen onnistuu vain yrittäjyyden edellytysten tukemisella ja hyvällä työllisyyspolitiikalla. Mikäli halutaan, että meillä on varaa säilyttää hyvinvointivaltio nykyisellään, on järjestelmällisesti tehtävä töitä eri hallinnon aloilla ja koko julkisella sektorilla yhteistyössä. Laajakaistahankkeen toteutumista kannattaa edistää, koska sen avulla saadaan maaseudulle paluumuuttajia ja etätyötekijöitä ja uusia palveluita kehittämällä saavutetaan säästöjä esim. sotepalveluissa.