Tiiviisti ajassaan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiiviisti ajassaan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy 1943 2003"

Transkriptio

1

2

3 Tiiviisti ajassaan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy

4

5 Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Tiiviisti ajassaan 5 Vastikkeen ja korvikkeen aika. Vuonna 1943 maailmaa murjova suursota oli tullut uuteen vaiheeseen. Tappiot El Alameinissa ja Stalingradissa olivat vääjäämättä osoittaneet, että Saksan ja sen liittolaisten voittokululle oli lyöty päätepiste. Toiveet sodan pikaisesta päättymisestä raukesivat. Sodan pitkittyminen merkitsi etenkin Saksalle pakkoa asennoitua uudelleen sodan resurssitarpeisiin. Pyrkimys nopeaan ratkaisuun kaikilla eri rintamilla oli jo saanut Kolmannen valtakunnan sotatalouden pinnistämään voimansa äärimmilleen. Nyt oli edessä kenties pitkäkin kamppailu voimistuvaa vihollista ja hupenevia voimavaroja vastaan. Saksan liittolaisena Suomi oli saanut osansa Saksan vauraudesta ja sen korkeasta teknologiasta. Vaikka armeija pitkälti marssi jaloillaan ja vedätti tavaransa hevosilla, sota kuitenkin nieli suunnattomasti tekniikkaa: aseiden ja ammusten ohella poltto- ja voiteluaineita, varaosia, kovametalleja, kemikaaleja, tiivisteitä... Ja tietenkin rahaa, jota sitäkään ei pienellä suursotaa käyvällä maalla ollut liiemmälti. Itämeren pussinpohjassa, Saksan selän takana olivat sitäpaitsi mahdolliset kauppakumppanitkin vähissä. Saksan supistuvat mahdollisuudet tukea liittolaistaan sotatarvikkeilla ja raakaaineilla olivat tyly suihku muutenkin huolikuormansa alla hoippuvalle sotataloudellemme. Kun ei voi ostaa eikä lainata, täytyy yrittää tehdä itse. Suomalaisten tinkimätön kahvinjano oli mitenkuten saatu tyydytetyksi korvikkeella ja kahville vielä kaukaisempaa sukua olevalla vastikkeella. Mikäs auttoi, kun ei ollut niin ei ollut! Omillaan toimeen tulemisen idea oli ajettu kovin kourin suomalaisten tajuntaan. Mitenkähän sodan nieluun tarkoitettuja kiinteitä ja juoksevia aineita voitaisiin korvata? Insinöörikapteeni Arpiainen, Teidät komennetaan... Sulo Johannes (S.J.) Arpiainen ( ) oli maatalon poika Vesilahden pitäjästä, Tampereen läheltä. Tila oli ollut suvulla pitkään, ja sen pojat kasvatettiin hämäläisten talonpoikaisperinteiden mukaan kunnioittamaan sekä työtä että tietoa. Talossa kasvoikin hyväpäinen veljessarja. Tilalla oli

6 6 Toinen maailmansota pakotti pienen Suomenkin mobilisoimaan voimavaransa äärimmilleen, aineellisista puutteista huolimatta.

7 myös varoja lähettää opintielle ne pojat, joiden elämäntehtäväksi ei tullut talonpito. Eino Einari luki itsensä sekä diplomi-insinööriksi että ekonomiksi. Sulo Johannes pitäytyi tekniikkaan, mutta opiskeli varmuuden vuoksi kahden eri alan diplomi-insinööriksi: paperitekniikan ja kemian. Vuonna 1943 S. J. (Jussi) Arpiainen palveli Suomen sotaakäyvässä armeijassa, kuinkas muuten. Varsinaiselta sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti, mutta teknisissä tehtävissä, muun muassa ammuslataamon päällikkönä, hänelle oli korkeampi arvo tarpeen, joten hänet oli nimitetty kapteenin arvoiseksi sotilasvirkamieheksi. Nyt annettiin uusi tehtävä: kaksinkertaisen diplomi-insinöörin tuli asettaa tietonsa isänmaan palvelukseen suunnittelemalla ja toteuttamalla erilaisten teknisten ja teknokemiallisten korviketuotteiden valmistus puolustuslaitoksen tarpeisiin. On merkittävää, ettei insinöörikapteenille osoitettu hanketta varten armeijan tiloja ja liikekannalle pantua henkilökuntaa, vaan hän sai perustaa yrityksen. DI Jussi Arpiainen oli tekninen lahjakkuus, keksijä ja innovoija. Tällaiset piirteet eivät välttämättä kulje käsi kädessä liiketaloudellisen vaiston ja johtamistaidon kanssa tavallisempaa lienee, etteivät nämä ominaisuudet yhdisty samassa henkilössä. Osoittautui kuitenkin, että keksijä oli myös riittävässä määrin arjen vaatimuksia ymmärtävä yrittäjä, joka tälläkin sektorilla rakensi pohjan ja loi linjaa merkittäväksi kehittyvälle teollisuudelle. Tiivisteteollisuutta Tampereelle. Insinöörikapteeni Arpiainen otti mukaan nuoren Kerttuvaimonsa ja matkasi Tampereelle. Miksi juuri Tampereelle? Jussi Arpiaisen juuret saattoivat jotakin vaikuttaa asiaan, olihan Tampere perinteisesti vesilahtelaisten kaupunki. Hän oli kuitenkin käynyt koulunsa Toijalassa ja opiskellut Helsingissä. Paikan valintaan vaikutti kaiketi merkittävästi Härmälässä sijainnut Valtion Lentokonetehdas ja koelentoasema, jonka teknisestä henkilökunnasta voi odottaa löytävänsä ainakin ymmärtäviä keskustelukumppaneita. Tampereelle veti myös perustettavaan yritykseen mukaan tuleva Väinö Kustaa (V.K.) Järvinen, joka toi myötään teknistä tietämystä erityisesti metallien käsittelystä. Yhtiön hallituksen muodostivat alkuun Arpiaisen veljekset Eino Einari ja Sulo Johannes sekä Väinö Kustaa Järvinen. Alettiin harjoittaa tiivisteteollisuutta. Teollisuus oli ehkä hieman yliviritteinen ilmaus toiminnalle, jos katsotaan sen ulkoisiin puitteisiin. Vanhojen puutalojen Tammelassa, kenkätehtaan piharakennuksessa käynnistyi verstas, monien muiden Tampereen verstaiden kaltainen. Työvoimaa ei sota-aikana ollut noin vain otettavissa, olihan leijonanosa aktiiviväestöstä palvelemassa Suomen Leijonaa aivan toisenlaisissa tehtävissä kaukana siviilielämän rutiineista. Töihin saatiin kuitenkin muutama näppäräsorminen nainen ja joku pojanjolppikin. He klopsuttivat aamuisin puukengillään Tammelan mukulakiviä päästäkseen leikkaamaan, puristamaan ja tekemään muita töitä, jotta sotakoneet pysyisivät pyörimässä. Joivat korvikkeensa, puraisivat laihoja eväitään ja palasivat töihin. Kun kerran Tiivisteteollisuus oltiin, tiivisteitä tehtiin. Jussi Arpiainen kehitteli erilaisia kyllästysaineita, joita imeytettiin kotimaasta tai Saksasta saatavilla oleviin kuitumateriaaleihin, ja näistä valmistettiin tarpeen mukaisia tasotiivisteitä ja koteloituja akselitiivisteitä. Teräsverkolla varustetusta saksalaisesta Reinz-asbestilevystä tehtiin jakopään tiivisteitä ja kansitiivisteitä. Kun materiaalien saanti aina vain vaikeutui, näitäkin levyjä alettiin korvata omilla korvikekehitelmillä. Tiivisteiden käyttökohteita olivat muun muassa panssarivaunut ja rynnäkkötykit, joten voidaan täydellä syyllä sanoa Tampereen Tiivisteteollisuuden täyttäneen paikkansa rintamassa, kun kesän 1944 raivokkaat torjuntataistelut vaativat kaiken suinkin saatavilla olevan taistelukaluston heittämistä tuleen. Tuli seis! Uudet koordinaatit! Sodan vielä kestäessä Jussi Arpiaista oli tarvittu kiireisesti muissakin armeijan tehtävissä, sujuihan tiivisteiden teko pyörimään lähdettyään joten kuten omillaankin. Sodan päättyminen toi 1945 isännän taloon takaisin, mutta myös uuden tilanteen. Mitä nyt tehdään? Armeija kotiutettiin, sotakoneet romutettiin tai varastoitiin vähin äänin. Päämarkkina ja yrityksen perustamisen ponnin olivat pyyhkiytyneet historiaan. Miekkojen takominen auroiksi on yleensä ongelmallista. Tampereen Tiivisteteollisuus onnistui kuitenkin sopeutu- 7

8 8 maan rauhanajan kysyntään jokseenkin hyvin. Sodan vaurioiden korjaaminen oli suururakka. Rakentaminen oli ollut käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä yli puoli vuosikymmentä ja kaupunkien asuntopula huutava, joten paineita oli. Siirtoväki oli asutettava, menetetyn viljelysmaan tilalle raivattava uutta peltoa. Sotakorvausteollisuus pani osaltaan vauhtia tuotantoelämän rattaisiin. Toisaalta jo vaikea valuuttatilanne samoin kuin maan sotaponnistusten tyhjentämät varat tekivät uuden konekannan hankkimisen ulkomailta erittäin vaikeaksi. Oli edelleen yritettävä tulla toimeen sillä mitä oli, sikäli sota-ajasta ei niinkään nopeasti päästy eroon. Vanhat koneet vaativat runsaasti varaosia. Tampereen Tiivisteteollisuus tuotti niitä: tasotiivisteitä, akselitiivisteitä... Kekseliäisyydelle ja uusille ratkaisuille, joilla kierrettiin materiaalipulan asettamia esteitä, oli kyllä kysyntää. Ifa, Mosse ja Folkkari. Ankkatossut ja talkkari luvulla Suomi pyristeli eroon ahdistavimmista sotamuistoistaan. Sotakorvaukset saatiin maksetuiksi, poliittinen tilanne tasaantui. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä päästiin säännöstelytaloudesta eroon, kun viimeiset kahvikortit saatiin heittää hellanpesään. Suomi oli yhä maatalousmaa, mutta pikku-ferguson tai Zetor alkoi olla yhä tavallisempi peltokone ja liikenneväline, jolla tehtiin myös kauppa- ja tanssireissut. Henkilöautoja oli vieläkin vähän, vaikka ne 50-luvun kuluessa toki lisääntyivätkin ja merkkivalikoimakin alkoi päästä itäblokkivoittoisuudestaan. Yleinen elintaso kohosi sotavuosien kaivamasta kuopasta: asuntopula helpotti, väki kulki paremmissa vaatteissa, suurten ikäluokkien kansoittamat koulut pullistelivat ankkatossuja ja kernitakkeja. Tampereen Tiivisteteollisuus pyrki ennakkoluulottomasti löytämään tuotteita ja markkinoita, joilla sen osaaminen ja konekanta pääsisivät oikeuksiinsa. Kun esimerkiksi talossa oli sekä kokemusta että taitoa ohuiden metallilevyjen käsittelyssä, etsittiin sopivaa kumppania, jolle tehdä alihankintaa. Näsijärvi Oy teki Tampereella salkkuja ja matkalaukkuja, ja Tiivisteteollisuus alkoi valmistaa sille laukkujen heloja ja muita metalliosia. Arkistomapit olivat tuoteryhmä, jonka merkitys kasvoi jatkuvasti.

9 Tampereella oli ja eli vahva teollinen perinne. Tehtaanpilli oli korvannut vellikellon jo pari sukupolvea sitten. 9

10 10 Maa alkoi vaurastua. Se näkyi katukuvassakin: pukeutuminen parani ja autot lisääntyivät.

11 Toimitilakysymys ei oikein ottanut ratketakseen. Kokeiltiin erilaisia tiloja, jotka kuitenkaan eivät kunnolla vastanneet toiminnan vaatimuksia. Eivät vaatimukset edes kovin kummoisia olleet: tuotantoa leimasi vielä pitkään verstasmainen käsityövaltaisuus. Kun oli huonoin tuloksin kokeiltu toimintaa Tammelassa, tilanne pyrittiin ratkaisemaan siirtämällä tiivisteiden valmistus kauemmas keskustasta, Messukylän Vilusentielle. Mapintekijät uurastivat vanhoissa Tammelan Meijerin tiloissa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla yrityksen omistus oli kokonaan Arpiaisten käsissä. Osakekanta jakautui tasan Sulo J., Eino E. ja Kerttu Arpiaisen kesken. Jussi ja Kerttu Arpiaisen perhe oli kasvanut viisihenkiseksi: lapset Marjanna, Matti ja Liisa kasvoivat yrittäjäperheen elämään, joka paljolta rakentui Puutarhakadun kodin ja yrityksen kulloisenkin toimipaikan akselille. Jussi oli yritysjohtaja ja perheenisä, jolla oli suoraviivainen näkemys roolistaan: hän elättää perheen ja hoitaa yrityksen vaivaamatta sen huolilla muita, mutta kotielämän tulee vastaavasti hoitua ilman hänen asioihin puuttumistaan. Sikälikin yritys oli hänen varassaan, että veli-eino toimi Kuopiossa Teknillisen opiston rehtorina eikä siis ollut osallistumassa yrityksen operatiiviseen johtoon. Jussi Arpiainen johti siis edelleen yrityksen jokapäiväistä toimintaa mutta ennätti myös tutkia ja kehittää tuotteita. Pitkäaikaiseksi muodostui yhteistyö Kiilto Oy:n kanssa: Arpiaisen kemisti-insinöörintaidot olivat tarpeen uusia liimoja ja muita teknokemian tuotteita suunniteltaessa. Eräässä vaiheessa S.J.Arpiaiselle oli jopa tarjottu Kiilto Oy:stä työpaikkaa koko sen teknisestä kehityksestä ja tuotannosta vastaavana johtajana. Tiivisteitä ja mappeja. Koittava 60-luku näki Tampereen Tiivisteteollisuuden palanneen maantieteellisesti lähelle alkujuuriaan, Tammelan Vellamonkadulle. Siellä saatiin kokea, että kaupungissakin voi luonto asettaa pahoja ansoja inhimillisen toiminnan tielle; puolivillien kissojen lauma otti tavakseen kostutella alakerran käytävässä lähettämistään odottavia mappilaatikoita. Haju oli sen mukainen ja asiakkaiden reaktiot arvattavissa. 11

12 12 Melko pian olikin muutto taas edessä. Yritys majoittui Sammonkadun alapäähän Tursonkadulle, missä sitten pysyttiin yli 20 seuraavaa vuotta. Yrityksen tuotanto jakautui kahteen päälinjaan: tiivisteisiin ja mappeihin kielen puhtautta vaalittiin puhumalla virallisesti kirjejärjestäjistä koteloineen. Kun työntekijämäärä ei vieläkään ollut suuri, töitä voitiin järjestellä joustavasti tarpeen mukaan. Vakiintui suorastaan tietty sesonkisysteemi. Kesäisin, kun tehtiin paljon ulkoasennuksia, tiivisteillä oli hyvä menekki ja tuotantoresurssit panostettiin niihin. Talvella taas, yritysten tilikausien vaihtumisen aikoihin, mapit olivat menekkitavaraa ja niistä tuli painopistealue. Toimintamalli edellytti työntekijöiltä joustavuutta ja valmiutta tarttua työhön kuin työhön. Tiivistelinjalla 60-luvun puolivälistä työskennellyt Marja Pettersson kertoo, kuinka mappiosastolla oli kerran ankara kiire. Apuun haalittiin kaikki kynnelle kykenevät tiivistepuolelta, ja Marjaakin komennettiin mukaan. Joku vanhempi mappilinjalainen esteli, ettei se likka mitään tiedä mapinteosta, ei siitä ole apua. Johon isäntä, Jussi Arpiainen, tuumasi vakaasti: Osaa se ainakin kävelemisen taidon, kantakoon valmiita mappeja autoon! Mappikoteloiden valmistus vaati manuaalisen ylivetotekniikan hallintaa, ja osa työntekijöistä olikin jo opetellut ammattitaitonsa varsinaisissa kotelotehtaissa. Ammattitaitoisen ylivetäjän työsaavutus oli yli 500 koteloa päivässä. Se oli arvostettua työtä ja sen osaajat vähän omaa luokkaansa, kunnes työ koneellistettiin 70-luvun lopulla. Tursonkadulla vakiintui järjestys, jonka mukaan alakerrassa valmistettiin tiivisteitä ja metallitöitä, kuten heloja ym. Ne myös pintakäsiteltiin itse. Yläkerrassa tehtiin mappeja. Tilat olivat jokseenkin ahtaat ja kaksikerroksisuus aiheutti omat ongelmansa. Kaikki tavara kulki yläkertaan ja sieltä pihalle kantamalla. Kun auto ajoi pihaan tuomaan tavaraa tai hakemaan valmista, muodostettiin ketju ja hoidettiin niin lastaus kuin purkukin talkoohengessä. Isännän huikkaus Kaikki miehet ja Heikki kuormaa purkamaan! sai väen liikkeelle. Heikki Järvinen oli mapinvalmistuksessa isännän oikea käsi ja talon pitkäaikainen työntekijä. Jussi Arpiainen osallistui itse arkiseen työhön siellä missä tarvittiin. Tiivisteaihioiden leikkaaminen kaarisaksilla

13 Tampereen Tiivisteteollisuuden alkuvaiheet nähnyt vanha Tammelan kaupunginosa kasvoi korkeutta, elementit korvasivat hirsiseinät. Voimakas rakentaminen kysyi koneita, koneet tiivisteitä. 13

14 14 materiaalilevystä oli raskasta käsityötä, johon toimitusjohtaja osallistui usein apunaan Meeri Suvela. Muutenkin johtamistapa oli maanläheinen ja suora, rekrytointia myöten. Meeri Suvela (synt. 1921) muistelee, miten hän 1964 Tampereelle muutettuaan oli työpaikan tarpeessa ja kertoi sen sattumoisin kadulla tapaamalleen tuttavalle Hilja Renvallille. Tämä oli Tiivisteteollisuudessa töissä ja kehotti Meeriä tulemaan aamulla tapaamaan johtajaa. Johtaja sai ilmeisesti hakijasta hyvän käsityksen, koska kutsui seuraavaksi aamuksi töihin. Siitä sukeutui yli 20 vuoden työrupeama. Toinen työnhakija, nuori poika, sai riisua takkinsa ja jäädä koneelle heti. Kotona vähän ihmeteltiin, mihin poika oikein oli unohtunut, töitähän sen piti käydä kyselemässä, ihan vaan sillain alustavasti... Nopeat rekrytointipäätökset edellyttivät, että uudet työntekijät saivat koulutuksen tehtäviinsä työpaikalla. Vanhemmat työntekijät opastivat sen kuin opastusta tarvittiin vuonna 1968 taloon tullut Markku Pettersson muistelee opiskelunsa fiiberiprikkojen puristajaksi kestäneen 10 minuuttia. Koneet olivat varsin yksinkertaisia, mekaanisia; hydrauliikan aika oli tuleva myöhemmin. Käsityötä tarvittiin paljon: vakiotyökaluihin kuului vasara, jolla lyötiin irtoterää aihion läpi. Työkalujen valmistus ja huolto oli merkittävä osa tiivisteenvalmistuksessa tehtävää työtä, niin tuolloin kuin jatkossakin. Vuodesta 1965 tiivistetuotannossa työskennellyt Marja Pettersson muistelee, miten suuriläpimittaisia tiivisterenkaita leikattiin ohuilla terillä, jotka oli saatu ympyrän muotoon hitsaamalla terän päät toisiinsa kiinni. Hitsaussaumat tuppasivat aukeilemaan, jolloin työ piti keskeyttää ja viedä terä työkalumiehelle uudelleen liitettäväksi. Marja joskus motkotti, että miksei niitä teriä voinut hitsata kerralla kunnollisesti, ettei aina tarvitsisi juosta kesken kaiken pajalle. Työkalumiehen vastaus henki arkirealismia: Jaa meinaak sää että mää tekisin itteni tyättömäks? Suojajärjestelytkään eivät 60-luvulla olleet vielä kovin kummoisia, mutta pahemmilta vahingoilta vältyttiin. Joitakin sormivammoja puristimilla sattui. Kokemattomasta koneet saattoivat tuntua pelottavilta ja edellytetyt työsaavutukset tavoittamattomilta. Johto kuitenkin ymmärsi alokkaan vaikeudet ja antoi aikaa rauhassa tutustua työhön ja sen suoritustapaan. Yleensä tottumus työhön syntyikin nopeasti ja työsuoritus kasvoi itseluottamuksen myötä. Omistuskin tiivistyy luvun alussa Eino E. Arpiainen luopui omistuksestaan yrityksessä, vaikka pysyikin hallituksen puheenjohtajana. Osakkeet jaettiin uudelleen siten, että Sulo Johannes ja Kerttu Arpiaisen vanhin lapsi Marjanna Artkoski tuli vähemmistöosakkaaksi. Tilikausi oli sikäli merkittävä, että yhtiö katsoi ensi kerran liki 30-vuotisen olemassaolonsa aikana voivansa jakaa omistajilleen vuosivoitosta osinkoa! Seuraavanakin vuonna osinkoa jaettiin aikaisempina vuosina tehdyistä tuloksista. Osingonjaosta ei kuitenkaan tullut automaattia, vaan osingonjakokyky harkittiin joka vuosi tarkoin uudelleen. Vuosikymmenen puolivälissä heikentynyt kansainvälinen taloustilanne teki tämän välttämättömäksi. Entistäkin tiukempi pitäytyminen perheyrittäjyydessä merkitsi luonnollisesti tiettyä päätöksenteon selkeyttä ja omistajaintressien yhdenmukaisuutta. Omistuksen jakautuminen perheenjäsenten kesken ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että toimitusjohtaja olisi päässyt yrityksessään despootiksi käyttelemällä omansa lisäksi vaimon ja tyttären osakkeenomistajavaltaa. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa oli esillä näkemysero tavoista saada kansioiden hinnat kilpailukykyisiksi. Kerttu ja Marjanna olivat yhteensä 8 osakkeellaan eri mieltä kuin isä 7 osakkeellaan. Kompromissi löytyi keskustelemalla. Toisaalta 60- ja 70-lukujen tilintarkastuskertomuksissa toistuu arvio siitä, että yhtiötä on hoidettu taitavasti ja tulosta on pidettävä tyydyttävänä etenkin huomioonottaen käytettävissä olevan pääoman pienuuden. Ulkopuolista pääomaa ei yritykseen haluttu kuitenkaan ottaa. Se oli valinta. Kun osakkeiden määrä nostettiin 45:een, ne jaettiin perheen kesken. Nyt oli kaikilla lapsilla omistusosuus yrityksessä. Vuonna 1976 yhtiön omistus ja hallinto keskittyivät yksiin ja samoihin käsiin. Eino E. Arpiainen erosi yhtiön hallituksesta, jonka tulivat muodostamaan Jussi ja Kerttu Arpiainen sekä Marjanna Artkoski, os. Arpiainen.

15 Rakentamista tiiviiseen tahtiin luku merkitsi Suomelle lopullista siirtymistä moderniin maailmaan: elintason nousua, kansainvälisiä vaikutteita, maatalous-suomen väistymistä teollisuus- ja palvelu- Suomen tieltä. Suomalaiset muuttivat lähiöihin, elleivät lähteneet Ruotsiin. Seuraavalla vuosikymmenellä suhdanteet vaihtelivat, öljykriisejä koettiin, mutta pääsääntöisesti talous tuotti ja kansantulo kasvoi. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, mikä merkitsi lisää suunnittelua ja virkavaltaa. Hallinto ei pärjää ilman mappeja eikä teollisuus ja liikenne ilman tiivisteitä, mikä Tampereen Tiivisteteollisuudessa pantiin mielihyvin merkille. Tuotteille oli kysyntää, mutta tuotantotiloissa tulivat nurkat pian vastaan. Tursonkadun tiloja laajennettiin 1972 lisärakennuksella. Vuonna 1977 päätettiin yhtiön Hankkion teollisuusalueelta Kaukajärveltä hankkimalle tontille rakentaa teollisuuskiinteistö ja koneistaa se. Teollistamisrahasto ja Investointirahasto myönsivät tarkoitukseen luottoa. Uudet tilat oli tarkoitettu nimenomaan mappituotannon tarpeisiin. Sukupolvi vaihtuu. Vuonna 1978 yritystä 36 vuotta luotsannut Jussi Arpiainen tuli eläkeikään, ja seuraajakysymys ajankohtaistui. Seuraava sukupolvi oli jo aktiivisesti osallistunut yrityksen toimintaan, Marjanna hallituksen jäsenenä ja Liisa vientisihteerinä, Matti kouluajoistaan lähtien eri tuotanto- ja johtotehtävissä etenkin mappilinjalla. Marjanna oli koulutukseltaan filosofian maisteri ja Liisa HSO-sihteeri, joten vuonna 1953 syntynyt Matti ekonomin koulutuksineen olisi ehkä ollut luontevin ratkaisu isän työn jatkajaksi. Tilannetta haluttiin kuitenkin tutkia ennakkoluulottomasti, ja ehdolla oli sekä perheen ulkopuolisen toimitusjohtajan hakeminen että konsulttien palkkaaminen yrityksen jatkoa suunnittelemaan. Päätettiin kuitenkin siirtää ratkaisut tuonnemmaksi. Jussi Arpiainen jatkoi korkeahkosta iästään huolimatta toistaiseksi tehtävässään Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n toimitusjohtajana. Kysymyksen ratkaisemista ei kuitenkaan ollut mahdollista lykätä loputtomiin. 80-luvun kuluessa tilanne kehittyi, vaikka ei ehkä heti selkiytynyt. Marjanna Artkoski en- 15

16 16 Liikenteen kasvu sekä lisäsi markkinoita että toi ne entistä lähemmäksi myös Tampereen horisontista.

17 nätti toimia lyhyehkön ajan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n toimitusjohtajana, kunnes vetovastuu vuonna 1987 siirtyi ekonomi Matti Arpiaisen käsiin. Viimeiset mapit. Arkistokansioiden tuotannosta oli 80-luvulle tultaessa kehittynyt yhtiölle vahva tukijalka konetiivisteiden sekä levyja lankapuristeiden lisäksi. Astuttuaan yhtiön palvelukseen Matti Arpiainen hoiteli nimenomaan mappilinjaa ja teki paljon työtä sekä tuotannon että markkinoinnin kehittämiseksi. Tuotantolinjoja koneistettiin: hankittiin välilehtisarja-automaatteja, Perondin kotelokone, oma foliopainokone. Kiilto Oy:n kanssa kehitettiin parempia liimoja. Panostettiin erityisesti lopputuotteen laatuun käyttämällä esimerkiksi mappien koneistoina parhaita maailmalta saatavia komponentteja. Uusia myyntiväyliä luotiin: esimerkiksi Info-kirjakauppaketjusta kehittyi merkittävä asiakas. Tuotantotilat enemmän kuin kaksinkertaistuivat 80-luvulla. Vuonna 1985 mappituotantoa kohtasi dramaattinen takaisku. Työnjohtaja Ari Lamminperä muistelee erään leikkaajan Vehmaisissa havainneen, että täynnä valmiita tuotteita ja raaka-aineita olleen hallin oven alta tuprusi savua. Lamminperä karjaisi Soita palokunta! ja huusi Matti Arpiaiselle yläkertaan, että varasto palaa. Silloin liekit löivät jo varastohallin yläkerran ikkunasta ulos. Hallin tai tavaroiden pelastamiseksi ei ollut mitään tehtävissä. Palo oli niin raju, että rouva Kerttu Arpiainen näki keskustan kodistaan sen kajon ja savun osaamatta kuitenkaan arvata, että liekit raivosivat oman perheyrityksen tiloissa. Etenkin valmiin, vain asiakkaalle toimittamista vailla olleen tavaran tuhoutuminen oli hankala paikka. Asiakkaat kuitenkin ymmärsivät force majeure -esteen eivätkä peruuttaneet tilauksiaan toimitusten viivästymisestä huolimatta. Tuhoutuneet tuotteet saatiinkin varsin nopeasti korvatuiksi uusilla mapeilla. Tulta suurempi uhka oli odottamassa. Ruotsalainen Esselte-konserni alkoi järjestellä Euroopan mappimaailmaa uuteen uskoon. Se hankki omistukseensa mappitehtaita eri puolilta ja teki myös Tiivisteteollisuudelle tarjouksen mappilinjan ostamisesta. Asiaa puitiin perheyrityksessä ankarasti: myydäkö vai ei? Päätös kallistui viimein myymisen puolelle, ja vuonna 1987 Tampereen Tiivisteteollisuus Oy luopui mappilinjastaan. Työntekijät siirtyivät ostajan palvelukseen. Tämä jatkoi mapintekoa vielä jonkin aikaa, mutta ajoi sitten toimialarationoinnin nimissä tuotannon alas ja lopetti tehtaan. Itse asiassa koko Tampereen Tiivisteteollisuus Oy myytiin Esseltelle, mutta perhe osti takaisin tiivistelinjan koneet, laitteet ja toiminimen sekä sopi, että tiivisteentekijät siirtyvät uudelleen perustettavan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tampereen Tiivisteteollisuus oli siis nyt tiivistetehdas. Vain ja pelkästään. Uuteen aikaan. Kun 60-vuotiaalla yrityksellä on ennättänyt olla vain kolme toimitusjohtajaa, joista yksi lisäksi hyvin lyhytaikainen, sen historiaa voidaan pitkälle hahmottaa johtajapersoonallisuuksien mukaan. Jussi Arpiaisen aikaa leimasi innovatiivisuuden ohella tietty konservatiivisuus. Se ilmeni positiivisesti vesilahtelaisena isäntähenkenä: samalla pellolla tässä ollaan niin isäntä kuin rengit ja piiat. Toisaalta sen tiliin voitaneen laskea huomattava varovaisuus yrityksen tulevaisuuteen vaikuttavissa päätöksissä. Isäntä oli ehkä sittenkin enemmän omalla maallaan tuotteiden kuin tuotannon tai strategioiden kehittäjänä. 80-luvun lopulle asti tiivistetuotantoa leimasi vanha verstastyön henki. Nykyajattelun mukaan esimerkiksi tuotannon vaatimasta tietämyksestä liiankin suuri osa oli kokeneiden työntekijöiden päässä ja käsissä. Kun vetäjä vaihtui, vaihtui myös tapa ajatella ja toimia. Matti Arpiaisen myötä talon johtoon astui ammattijohtamisen idea. Ottaessaan perheyrityksen johtoonsa Matti oli ottanut myös erittäin suuren henkilökohtaisen taloudellisen riskin. Tarkkana talousmiehenä hän osoitti myös hallitsevansa riskinsä. Vanhaa yritystä alettiin nopeaan tahtiin modernisoida. Tursonkadun tilat olivat laajennuksineenkin sekä ahtaat että auttamattoman epäkäytännölliset, moderniin teollisuustuotantoon sopimattomat. Etsivä katse löysi Jankasta 17

18 18 Alasniitynkadun ja rautatien välistä sopivan maapalan, josta alettiin hieroa kauppaa. Maata hankittiin heti niin reilusti, että varovaisemmat alkoivat rykiä ja punoittaa. Aika on näyttänyt, että laajennusmahdollisuuden varaaminen suoraan perustehtaan yhteyteen oli perusteltua kaukonäköisyyttä. Vuonna 1990 päästiin muutamaan uusiin, erityisesti tiivistetuotannon tarpeisiin suunniteltuihin tiloihin. Puu- Tammela pihoineen ja kissalaumoineen oli kaukana takana. Uutta tekniikkaa. Mappilinjaa vetäessään Matti Arpiainen oli näyttänyt, mitkä olivat hänen perusajatuksiaan tarkan taloudenpidon ohella: kehittynyt tuotantotekniikka ja tuotteiden korkea, tasainen laatu. Jo Tursonkadulle oli hankittu metallien leikkaamista varten ensimmäinen vesileikkuri. Investointi oli rohkea. Koko tekniikka oli vielä niin uutta, ettei Suomessa ollut tiettävästi kuin yksi toinen vesileikkuri, sekin VTT:llä tutkimusja koekäytössä. Heti vuonna 1990 hankittiin kaksi vesileikkuria lisää. Leikkuun koneistusta on sittemmin kehitetty niin, että vuonna 2003 talossa on kuusi vesileikkuria, joista neljä tavallista ja kaksi vaihtopöytäleikkuria, ja kaksi laserleikkuria. Uusin panostus leikkuutekniikkaan on veden ja hiekan seoksella leikkaava abrasiivileikkuri, jolla voidaan käsitellä varsin massiivisiakin metallilevyjä. Uudet koneet ja menetelmät ovat työntäneet tieltään vanhoja: vesileikkaus on monessa työssä korvannut meistauksen, laserleikkaus puristuksen. Perinteisempääkin koneistusta on uusittu ja lisätty, niin että esimerkiksi meistaamossa on nyt kuusi meistiä ja yksi siirtopäämeisti. Ja vielä tarvitaan vanhaa käsityötaitoakin. Hyvin pieniä, yhden tai muutaman kappaleen tilauksia varten ei välttämättä kannata lähteä luomaan leikkausta ohjaavaa tietokoneohjelmaa. Silloin tartutaan perinteisiin työkaluihin ja perinteiseen osaamiseen, jota sitäkin vielä talosta löytyy. Modernin tekniikan voittokulku ei rajoitu itse työkoneisiin. Ehkä vielä suurempaa murrosta vanhoihin menetelmiin verrattuna on merkinnyt tietotekniikan tuominen tuotantoprosessin olennaiseksi osaksi. Terää tai sabloonaa vastaa nyt tietokoneohjelma, jonka ohjaamana kone leikkaa halutun muotoisia tiivisteitä, tismalleen samanlaisia niin monta kuin

19 Tiivisteiden puristus Tursonkadulla 1970-luvulla vaati vielä runsaasti käsityötä. 19 Abrasiivileikkuri puolestaan edustaa uusinta leikkuutekniikkaa, jonka leikkuujälkeä tutkivat asentaja Jouni Metsälä, toimitusjohtaja Matti Arpiainen, teknikko Harri Lehtinen ja myynti-insinööri Tommi Kahiluoto.

20 20 määrätään. Näin päästään myös mahdollisimman tarkkaan raaka-aineen käyttöön. Hukkapalojen välttäminen on oleellista tuotannossa, jonka kustannuksista 70 prosenttia on raaka-ainekustannuksia. Varsinaisen tuotannon ohjauksen lisäksi tietotekniikka on tuonut uuden aikakauden materiaalien ja työkalujen varastointiin. Kun tiivisteitä tehdään niin monenlaisista materiaaleista niin monenlaisiin tarpeisiin, varastonimikkeistössä on mittaa. Aikanaan, kun haluttiin saada esiin jokin meistaamon työkalu tai muuten tietää, missä mitäkin on, kutsuttiin Markku Pettersson paikalle. Nyt työkalut ovat koodattuina paternosterhyllystöön ja varastossa palvelee Winstoreviivakoodijärjestelmä. Uusia markkinoita. Tampereen Tiivisteteollisuuden synnytti tarve tyydyttää kotimaan tarpeita, kun ulkoa ei tavaraa saanut. Aikojen vieriessä heräsi ikäänkuin vastapainoksi ajatus, että entäpä jos me voisimme tarjota tuotteitamme vientimarkkinoille. Ensimmäisiä vientiyrityksiä tehtiin jo 60-luvun puolimaissa. Kohdemaita olivat Ruotsi ja Hollanti. Yritykset olivat varovaisia ja menestys vaatimaton. Etenkin Ruotsi säilyi kuitenkin kiinnostuksen kohteena ja sinne saatiin jonkin verran kauppaakin, paljolta Jussi Arpiaisen henkilökohtaisten suhteiden ansiosta. Kuitenkin vielä 80-luvun lopullakin viennin osuus oli perin vähäinen. Matti Arpiainen oli jo opiskeluaikoinaan oleskellut ulkomailla, Ruotsissa ja Saksassa, ja hankkinut sekä hyvän kielitaidon että tuntumaa markkinoihin. Messumatkat sekä tutustuminen paikan päällä laitevalmistajiin ja muihin saman alan yrityksiin lisäsivät tietopääomaa. Vientiin panostettiin työtä ja aikaa: Matti Arpiainen matkusti toimitusjohtajanakin itse pitkin Eurooppaa yrityksensä myyntimiehenä. Vientiä pyrittiin myös organisoimaan agenttivetoiseksi, mutta sillä menetelmällä saavutukset eivät olleet rohkaisevia. Oma työ toi parempia tuloksia. Nykyisin vienti vetää noin 30 prosenttia Tampereen Tiivisteteollisuuden tuotannosta. Vientimaat ovat kehittynen teollisuuden maita, joissa on omaakin tuotantoa. Tiivisteteollisuuden menestys osoittaa, että pienikin voi pärjätä hyvillä tuotteilla ja uskolla omaan osaamiseensa. Tuotannon joustavuus on merkittävä kilpailuvaltti markkinoilla, joilla suurten valmistajien ei kerta kaikkiaan kannata muutella tuotantosuunnitelmiaan asiakkaan yllättäneen pikku tarpeen takia. Tampereen Tiivisteteollisuuden strategiaan kuuluukin hakea markkinoilta tietyt, sopivat lokerot ja täyttää ne. Lokerot eivät perustu materiaaleihin, vaan nimenomaan tuotanto- ja toimintatapaan. Tiivisteiden tarpeelle ei ole päätä näkyvissä. Teknisestä kehityksestä huolimatta erillisellä tasotiivisteellä on etuja, joiden korvaajaa ei hevin löydy. Erilaisten tiivistemassojen käyttöä rajaa se, että niillä voidaan ehkä ratkaista tiivistysongelma yhden kerran, mutta jos tiiviste pitäisi jälleen vaihtaa, massan poistaminen uuden tieltä on visainen juttu. Oikeasta materiaalista tehty, mittatarkka tasotiiviste pitää paikkansa vielä pitkään. Tampereen Tiivisteteollisuus Oy aikoo myös pitää paikkansa, alansa eturivissä.

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

FORSSAN METALLITYÖT OY. Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan

FORSSAN METALLITYÖT OY. Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan FORSSAN METALLITYÖT OY O V I T E H D A S Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan 02 OVIA ON MONENLAISIA. MEIDÄN OVEMME OVAT JÄMÄKÖITÄ JA KESTÄVIÄ. Avaa sinäkin FM-ovi! Forssan Metallityöt Oy on Suomen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

ZA6586. Flash Eurobarometer 422 (Cross-Border Cooperation in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6586. Flash Eurobarometer 422 (Cross-Border Cooperation in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA686 Flash Eurobarometer (Cross-Border Cooperation in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FLFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan sukupuoli Mies

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Asiakkaan menestystarina. Vendelbo Cykler. webcrm paransi vähittäiskauppiaan tehokkuutta ja asiakaskunnan pysyvyyttä

Asiakkaan menestystarina. Vendelbo Cykler. webcrm paransi vähittäiskauppiaan tehokkuutta ja asiakaskunnan pysyvyyttä Asiakkaan menestystarina Vendelbo Cykler webcrm paransi vähittäiskauppiaan tehokkuutta ja asiakaskunnan pysyvyyttä CRM-JÄRJESTELMÄ PARANSI PYÖRÄLIIKKEEN TEHOKKUUT- TA JA ASIAKASKUNNAN PYSYVYYTTÄ Tanskalaisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Sisältö 1. Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa 2. Herttoniemenrannan kallioväestönsuoja 3. Kallioväestönsuoja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Karjala Pk-yritysbarometri, kevät 201 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 57 59 Muut 1 1 0 20 30 0 50 60 70 2 2: Henkilökunnan määrän

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot