Tiiviisti ajassaan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiiviisti ajassaan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy 1943 2003"

Transkriptio

1

2

3 Tiiviisti ajassaan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy

4

5 Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Tiiviisti ajassaan 5 Vastikkeen ja korvikkeen aika. Vuonna 1943 maailmaa murjova suursota oli tullut uuteen vaiheeseen. Tappiot El Alameinissa ja Stalingradissa olivat vääjäämättä osoittaneet, että Saksan ja sen liittolaisten voittokululle oli lyöty päätepiste. Toiveet sodan pikaisesta päättymisestä raukesivat. Sodan pitkittyminen merkitsi etenkin Saksalle pakkoa asennoitua uudelleen sodan resurssitarpeisiin. Pyrkimys nopeaan ratkaisuun kaikilla eri rintamilla oli jo saanut Kolmannen valtakunnan sotatalouden pinnistämään voimansa äärimmilleen. Nyt oli edessä kenties pitkäkin kamppailu voimistuvaa vihollista ja hupenevia voimavaroja vastaan. Saksan liittolaisena Suomi oli saanut osansa Saksan vauraudesta ja sen korkeasta teknologiasta. Vaikka armeija pitkälti marssi jaloillaan ja vedätti tavaransa hevosilla, sota kuitenkin nieli suunnattomasti tekniikkaa: aseiden ja ammusten ohella poltto- ja voiteluaineita, varaosia, kovametalleja, kemikaaleja, tiivisteitä... Ja tietenkin rahaa, jota sitäkään ei pienellä suursotaa käyvällä maalla ollut liiemmälti. Itämeren pussinpohjassa, Saksan selän takana olivat sitäpaitsi mahdolliset kauppakumppanitkin vähissä. Saksan supistuvat mahdollisuudet tukea liittolaistaan sotatarvikkeilla ja raakaaineilla olivat tyly suihku muutenkin huolikuormansa alla hoippuvalle sotataloudellemme. Kun ei voi ostaa eikä lainata, täytyy yrittää tehdä itse. Suomalaisten tinkimätön kahvinjano oli mitenkuten saatu tyydytetyksi korvikkeella ja kahville vielä kaukaisempaa sukua olevalla vastikkeella. Mikäs auttoi, kun ei ollut niin ei ollut! Omillaan toimeen tulemisen idea oli ajettu kovin kourin suomalaisten tajuntaan. Mitenkähän sodan nieluun tarkoitettuja kiinteitä ja juoksevia aineita voitaisiin korvata? Insinöörikapteeni Arpiainen, Teidät komennetaan... Sulo Johannes (S.J.) Arpiainen ( ) oli maatalon poika Vesilahden pitäjästä, Tampereen läheltä. Tila oli ollut suvulla pitkään, ja sen pojat kasvatettiin hämäläisten talonpoikaisperinteiden mukaan kunnioittamaan sekä työtä että tietoa. Talossa kasvoikin hyväpäinen veljessarja. Tilalla oli

6 6 Toinen maailmansota pakotti pienen Suomenkin mobilisoimaan voimavaransa äärimmilleen, aineellisista puutteista huolimatta.

7 myös varoja lähettää opintielle ne pojat, joiden elämäntehtäväksi ei tullut talonpito. Eino Einari luki itsensä sekä diplomi-insinööriksi että ekonomiksi. Sulo Johannes pitäytyi tekniikkaan, mutta opiskeli varmuuden vuoksi kahden eri alan diplomi-insinööriksi: paperitekniikan ja kemian. Vuonna 1943 S. J. (Jussi) Arpiainen palveli Suomen sotaakäyvässä armeijassa, kuinkas muuten. Varsinaiselta sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti, mutta teknisissä tehtävissä, muun muassa ammuslataamon päällikkönä, hänelle oli korkeampi arvo tarpeen, joten hänet oli nimitetty kapteenin arvoiseksi sotilasvirkamieheksi. Nyt annettiin uusi tehtävä: kaksinkertaisen diplomi-insinöörin tuli asettaa tietonsa isänmaan palvelukseen suunnittelemalla ja toteuttamalla erilaisten teknisten ja teknokemiallisten korviketuotteiden valmistus puolustuslaitoksen tarpeisiin. On merkittävää, ettei insinöörikapteenille osoitettu hanketta varten armeijan tiloja ja liikekannalle pantua henkilökuntaa, vaan hän sai perustaa yrityksen. DI Jussi Arpiainen oli tekninen lahjakkuus, keksijä ja innovoija. Tällaiset piirteet eivät välttämättä kulje käsi kädessä liiketaloudellisen vaiston ja johtamistaidon kanssa tavallisempaa lienee, etteivät nämä ominaisuudet yhdisty samassa henkilössä. Osoittautui kuitenkin, että keksijä oli myös riittävässä määrin arjen vaatimuksia ymmärtävä yrittäjä, joka tälläkin sektorilla rakensi pohjan ja loi linjaa merkittäväksi kehittyvälle teollisuudelle. Tiivisteteollisuutta Tampereelle. Insinöörikapteeni Arpiainen otti mukaan nuoren Kerttuvaimonsa ja matkasi Tampereelle. Miksi juuri Tampereelle? Jussi Arpiaisen juuret saattoivat jotakin vaikuttaa asiaan, olihan Tampere perinteisesti vesilahtelaisten kaupunki. Hän oli kuitenkin käynyt koulunsa Toijalassa ja opiskellut Helsingissä. Paikan valintaan vaikutti kaiketi merkittävästi Härmälässä sijainnut Valtion Lentokonetehdas ja koelentoasema, jonka teknisestä henkilökunnasta voi odottaa löytävänsä ainakin ymmärtäviä keskustelukumppaneita. Tampereelle veti myös perustettavaan yritykseen mukaan tuleva Väinö Kustaa (V.K.) Järvinen, joka toi myötään teknistä tietämystä erityisesti metallien käsittelystä. Yhtiön hallituksen muodostivat alkuun Arpiaisen veljekset Eino Einari ja Sulo Johannes sekä Väinö Kustaa Järvinen. Alettiin harjoittaa tiivisteteollisuutta. Teollisuus oli ehkä hieman yliviritteinen ilmaus toiminnalle, jos katsotaan sen ulkoisiin puitteisiin. Vanhojen puutalojen Tammelassa, kenkätehtaan piharakennuksessa käynnistyi verstas, monien muiden Tampereen verstaiden kaltainen. Työvoimaa ei sota-aikana ollut noin vain otettavissa, olihan leijonanosa aktiiviväestöstä palvelemassa Suomen Leijonaa aivan toisenlaisissa tehtävissä kaukana siviilielämän rutiineista. Töihin saatiin kuitenkin muutama näppäräsorminen nainen ja joku pojanjolppikin. He klopsuttivat aamuisin puukengillään Tammelan mukulakiviä päästäkseen leikkaamaan, puristamaan ja tekemään muita töitä, jotta sotakoneet pysyisivät pyörimässä. Joivat korvikkeensa, puraisivat laihoja eväitään ja palasivat töihin. Kun kerran Tiivisteteollisuus oltiin, tiivisteitä tehtiin. Jussi Arpiainen kehitteli erilaisia kyllästysaineita, joita imeytettiin kotimaasta tai Saksasta saatavilla oleviin kuitumateriaaleihin, ja näistä valmistettiin tarpeen mukaisia tasotiivisteitä ja koteloituja akselitiivisteitä. Teräsverkolla varustetusta saksalaisesta Reinz-asbestilevystä tehtiin jakopään tiivisteitä ja kansitiivisteitä. Kun materiaalien saanti aina vain vaikeutui, näitäkin levyjä alettiin korvata omilla korvikekehitelmillä. Tiivisteiden käyttökohteita olivat muun muassa panssarivaunut ja rynnäkkötykit, joten voidaan täydellä syyllä sanoa Tampereen Tiivisteteollisuuden täyttäneen paikkansa rintamassa, kun kesän 1944 raivokkaat torjuntataistelut vaativat kaiken suinkin saatavilla olevan taistelukaluston heittämistä tuleen. Tuli seis! Uudet koordinaatit! Sodan vielä kestäessä Jussi Arpiaista oli tarvittu kiireisesti muissakin armeijan tehtävissä, sujuihan tiivisteiden teko pyörimään lähdettyään joten kuten omillaankin. Sodan päättyminen toi 1945 isännän taloon takaisin, mutta myös uuden tilanteen. Mitä nyt tehdään? Armeija kotiutettiin, sotakoneet romutettiin tai varastoitiin vähin äänin. Päämarkkina ja yrityksen perustamisen ponnin olivat pyyhkiytyneet historiaan. Miekkojen takominen auroiksi on yleensä ongelmallista. Tampereen Tiivisteteollisuus onnistui kuitenkin sopeutu- 7

8 8 maan rauhanajan kysyntään jokseenkin hyvin. Sodan vaurioiden korjaaminen oli suururakka. Rakentaminen oli ollut käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä yli puoli vuosikymmentä ja kaupunkien asuntopula huutava, joten paineita oli. Siirtoväki oli asutettava, menetetyn viljelysmaan tilalle raivattava uutta peltoa. Sotakorvausteollisuus pani osaltaan vauhtia tuotantoelämän rattaisiin. Toisaalta jo vaikea valuuttatilanne samoin kuin maan sotaponnistusten tyhjentämät varat tekivät uuden konekannan hankkimisen ulkomailta erittäin vaikeaksi. Oli edelleen yritettävä tulla toimeen sillä mitä oli, sikäli sota-ajasta ei niinkään nopeasti päästy eroon. Vanhat koneet vaativat runsaasti varaosia. Tampereen Tiivisteteollisuus tuotti niitä: tasotiivisteitä, akselitiivisteitä... Kekseliäisyydelle ja uusille ratkaisuille, joilla kierrettiin materiaalipulan asettamia esteitä, oli kyllä kysyntää. Ifa, Mosse ja Folkkari. Ankkatossut ja talkkari luvulla Suomi pyristeli eroon ahdistavimmista sotamuistoistaan. Sotakorvaukset saatiin maksetuiksi, poliittinen tilanne tasaantui. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä päästiin säännöstelytaloudesta eroon, kun viimeiset kahvikortit saatiin heittää hellanpesään. Suomi oli yhä maatalousmaa, mutta pikku-ferguson tai Zetor alkoi olla yhä tavallisempi peltokone ja liikenneväline, jolla tehtiin myös kauppa- ja tanssireissut. Henkilöautoja oli vieläkin vähän, vaikka ne 50-luvun kuluessa toki lisääntyivätkin ja merkkivalikoimakin alkoi päästä itäblokkivoittoisuudestaan. Yleinen elintaso kohosi sotavuosien kaivamasta kuopasta: asuntopula helpotti, väki kulki paremmissa vaatteissa, suurten ikäluokkien kansoittamat koulut pullistelivat ankkatossuja ja kernitakkeja. Tampereen Tiivisteteollisuus pyrki ennakkoluulottomasti löytämään tuotteita ja markkinoita, joilla sen osaaminen ja konekanta pääsisivät oikeuksiinsa. Kun esimerkiksi talossa oli sekä kokemusta että taitoa ohuiden metallilevyjen käsittelyssä, etsittiin sopivaa kumppania, jolle tehdä alihankintaa. Näsijärvi Oy teki Tampereella salkkuja ja matkalaukkuja, ja Tiivisteteollisuus alkoi valmistaa sille laukkujen heloja ja muita metalliosia. Arkistomapit olivat tuoteryhmä, jonka merkitys kasvoi jatkuvasti.

9 Tampereella oli ja eli vahva teollinen perinne. Tehtaanpilli oli korvannut vellikellon jo pari sukupolvea sitten. 9

10 10 Maa alkoi vaurastua. Se näkyi katukuvassakin: pukeutuminen parani ja autot lisääntyivät.

11 Toimitilakysymys ei oikein ottanut ratketakseen. Kokeiltiin erilaisia tiloja, jotka kuitenkaan eivät kunnolla vastanneet toiminnan vaatimuksia. Eivät vaatimukset edes kovin kummoisia olleet: tuotantoa leimasi vielä pitkään verstasmainen käsityövaltaisuus. Kun oli huonoin tuloksin kokeiltu toimintaa Tammelassa, tilanne pyrittiin ratkaisemaan siirtämällä tiivisteiden valmistus kauemmas keskustasta, Messukylän Vilusentielle. Mapintekijät uurastivat vanhoissa Tammelan Meijerin tiloissa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla yrityksen omistus oli kokonaan Arpiaisten käsissä. Osakekanta jakautui tasan Sulo J., Eino E. ja Kerttu Arpiaisen kesken. Jussi ja Kerttu Arpiaisen perhe oli kasvanut viisihenkiseksi: lapset Marjanna, Matti ja Liisa kasvoivat yrittäjäperheen elämään, joka paljolta rakentui Puutarhakadun kodin ja yrityksen kulloisenkin toimipaikan akselille. Jussi oli yritysjohtaja ja perheenisä, jolla oli suoraviivainen näkemys roolistaan: hän elättää perheen ja hoitaa yrityksen vaivaamatta sen huolilla muita, mutta kotielämän tulee vastaavasti hoitua ilman hänen asioihin puuttumistaan. Sikälikin yritys oli hänen varassaan, että veli-eino toimi Kuopiossa Teknillisen opiston rehtorina eikä siis ollut osallistumassa yrityksen operatiiviseen johtoon. Jussi Arpiainen johti siis edelleen yrityksen jokapäiväistä toimintaa mutta ennätti myös tutkia ja kehittää tuotteita. Pitkäaikaiseksi muodostui yhteistyö Kiilto Oy:n kanssa: Arpiaisen kemisti-insinöörintaidot olivat tarpeen uusia liimoja ja muita teknokemian tuotteita suunniteltaessa. Eräässä vaiheessa S.J.Arpiaiselle oli jopa tarjottu Kiilto Oy:stä työpaikkaa koko sen teknisestä kehityksestä ja tuotannosta vastaavana johtajana. Tiivisteitä ja mappeja. Koittava 60-luku näki Tampereen Tiivisteteollisuuden palanneen maantieteellisesti lähelle alkujuuriaan, Tammelan Vellamonkadulle. Siellä saatiin kokea, että kaupungissakin voi luonto asettaa pahoja ansoja inhimillisen toiminnan tielle; puolivillien kissojen lauma otti tavakseen kostutella alakerran käytävässä lähettämistään odottavia mappilaatikoita. Haju oli sen mukainen ja asiakkaiden reaktiot arvattavissa. 11

12 12 Melko pian olikin muutto taas edessä. Yritys majoittui Sammonkadun alapäähän Tursonkadulle, missä sitten pysyttiin yli 20 seuraavaa vuotta. Yrityksen tuotanto jakautui kahteen päälinjaan: tiivisteisiin ja mappeihin kielen puhtautta vaalittiin puhumalla virallisesti kirjejärjestäjistä koteloineen. Kun työntekijämäärä ei vieläkään ollut suuri, töitä voitiin järjestellä joustavasti tarpeen mukaan. Vakiintui suorastaan tietty sesonkisysteemi. Kesäisin, kun tehtiin paljon ulkoasennuksia, tiivisteillä oli hyvä menekki ja tuotantoresurssit panostettiin niihin. Talvella taas, yritysten tilikausien vaihtumisen aikoihin, mapit olivat menekkitavaraa ja niistä tuli painopistealue. Toimintamalli edellytti työntekijöiltä joustavuutta ja valmiutta tarttua työhön kuin työhön. Tiivistelinjalla 60-luvun puolivälistä työskennellyt Marja Pettersson kertoo, kuinka mappiosastolla oli kerran ankara kiire. Apuun haalittiin kaikki kynnelle kykenevät tiivistepuolelta, ja Marjaakin komennettiin mukaan. Joku vanhempi mappilinjalainen esteli, ettei se likka mitään tiedä mapinteosta, ei siitä ole apua. Johon isäntä, Jussi Arpiainen, tuumasi vakaasti: Osaa se ainakin kävelemisen taidon, kantakoon valmiita mappeja autoon! Mappikoteloiden valmistus vaati manuaalisen ylivetotekniikan hallintaa, ja osa työntekijöistä olikin jo opetellut ammattitaitonsa varsinaisissa kotelotehtaissa. Ammattitaitoisen ylivetäjän työsaavutus oli yli 500 koteloa päivässä. Se oli arvostettua työtä ja sen osaajat vähän omaa luokkaansa, kunnes työ koneellistettiin 70-luvun lopulla. Tursonkadulla vakiintui järjestys, jonka mukaan alakerrassa valmistettiin tiivisteitä ja metallitöitä, kuten heloja ym. Ne myös pintakäsiteltiin itse. Yläkerrassa tehtiin mappeja. Tilat olivat jokseenkin ahtaat ja kaksikerroksisuus aiheutti omat ongelmansa. Kaikki tavara kulki yläkertaan ja sieltä pihalle kantamalla. Kun auto ajoi pihaan tuomaan tavaraa tai hakemaan valmista, muodostettiin ketju ja hoidettiin niin lastaus kuin purkukin talkoohengessä. Isännän huikkaus Kaikki miehet ja Heikki kuormaa purkamaan! sai väen liikkeelle. Heikki Järvinen oli mapinvalmistuksessa isännän oikea käsi ja talon pitkäaikainen työntekijä. Jussi Arpiainen osallistui itse arkiseen työhön siellä missä tarvittiin. Tiivisteaihioiden leikkaaminen kaarisaksilla

13 Tampereen Tiivisteteollisuuden alkuvaiheet nähnyt vanha Tammelan kaupunginosa kasvoi korkeutta, elementit korvasivat hirsiseinät. Voimakas rakentaminen kysyi koneita, koneet tiivisteitä. 13

14 14 materiaalilevystä oli raskasta käsityötä, johon toimitusjohtaja osallistui usein apunaan Meeri Suvela. Muutenkin johtamistapa oli maanläheinen ja suora, rekrytointia myöten. Meeri Suvela (synt. 1921) muistelee, miten hän 1964 Tampereelle muutettuaan oli työpaikan tarpeessa ja kertoi sen sattumoisin kadulla tapaamalleen tuttavalle Hilja Renvallille. Tämä oli Tiivisteteollisuudessa töissä ja kehotti Meeriä tulemaan aamulla tapaamaan johtajaa. Johtaja sai ilmeisesti hakijasta hyvän käsityksen, koska kutsui seuraavaksi aamuksi töihin. Siitä sukeutui yli 20 vuoden työrupeama. Toinen työnhakija, nuori poika, sai riisua takkinsa ja jäädä koneelle heti. Kotona vähän ihmeteltiin, mihin poika oikein oli unohtunut, töitähän sen piti käydä kyselemässä, ihan vaan sillain alustavasti... Nopeat rekrytointipäätökset edellyttivät, että uudet työntekijät saivat koulutuksen tehtäviinsä työpaikalla. Vanhemmat työntekijät opastivat sen kuin opastusta tarvittiin vuonna 1968 taloon tullut Markku Pettersson muistelee opiskelunsa fiiberiprikkojen puristajaksi kestäneen 10 minuuttia. Koneet olivat varsin yksinkertaisia, mekaanisia; hydrauliikan aika oli tuleva myöhemmin. Käsityötä tarvittiin paljon: vakiotyökaluihin kuului vasara, jolla lyötiin irtoterää aihion läpi. Työkalujen valmistus ja huolto oli merkittävä osa tiivisteenvalmistuksessa tehtävää työtä, niin tuolloin kuin jatkossakin. Vuodesta 1965 tiivistetuotannossa työskennellyt Marja Pettersson muistelee, miten suuriläpimittaisia tiivisterenkaita leikattiin ohuilla terillä, jotka oli saatu ympyrän muotoon hitsaamalla terän päät toisiinsa kiinni. Hitsaussaumat tuppasivat aukeilemaan, jolloin työ piti keskeyttää ja viedä terä työkalumiehelle uudelleen liitettäväksi. Marja joskus motkotti, että miksei niitä teriä voinut hitsata kerralla kunnollisesti, ettei aina tarvitsisi juosta kesken kaiken pajalle. Työkalumiehen vastaus henki arkirealismia: Jaa meinaak sää että mää tekisin itteni tyättömäks? Suojajärjestelytkään eivät 60-luvulla olleet vielä kovin kummoisia, mutta pahemmilta vahingoilta vältyttiin. Joitakin sormivammoja puristimilla sattui. Kokemattomasta koneet saattoivat tuntua pelottavilta ja edellytetyt työsaavutukset tavoittamattomilta. Johto kuitenkin ymmärsi alokkaan vaikeudet ja antoi aikaa rauhassa tutustua työhön ja sen suoritustapaan. Yleensä tottumus työhön syntyikin nopeasti ja työsuoritus kasvoi itseluottamuksen myötä. Omistuskin tiivistyy luvun alussa Eino E. Arpiainen luopui omistuksestaan yrityksessä, vaikka pysyikin hallituksen puheenjohtajana. Osakkeet jaettiin uudelleen siten, että Sulo Johannes ja Kerttu Arpiaisen vanhin lapsi Marjanna Artkoski tuli vähemmistöosakkaaksi. Tilikausi oli sikäli merkittävä, että yhtiö katsoi ensi kerran liki 30-vuotisen olemassaolonsa aikana voivansa jakaa omistajilleen vuosivoitosta osinkoa! Seuraavanakin vuonna osinkoa jaettiin aikaisempina vuosina tehdyistä tuloksista. Osingonjaosta ei kuitenkaan tullut automaattia, vaan osingonjakokyky harkittiin joka vuosi tarkoin uudelleen. Vuosikymmenen puolivälissä heikentynyt kansainvälinen taloustilanne teki tämän välttämättömäksi. Entistäkin tiukempi pitäytyminen perheyrittäjyydessä merkitsi luonnollisesti tiettyä päätöksenteon selkeyttä ja omistajaintressien yhdenmukaisuutta. Omistuksen jakautuminen perheenjäsenten kesken ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että toimitusjohtaja olisi päässyt yrityksessään despootiksi käyttelemällä omansa lisäksi vaimon ja tyttären osakkeenomistajavaltaa. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa oli esillä näkemysero tavoista saada kansioiden hinnat kilpailukykyisiksi. Kerttu ja Marjanna olivat yhteensä 8 osakkeellaan eri mieltä kuin isä 7 osakkeellaan. Kompromissi löytyi keskustelemalla. Toisaalta 60- ja 70-lukujen tilintarkastuskertomuksissa toistuu arvio siitä, että yhtiötä on hoidettu taitavasti ja tulosta on pidettävä tyydyttävänä etenkin huomioonottaen käytettävissä olevan pääoman pienuuden. Ulkopuolista pääomaa ei yritykseen haluttu kuitenkaan ottaa. Se oli valinta. Kun osakkeiden määrä nostettiin 45:een, ne jaettiin perheen kesken. Nyt oli kaikilla lapsilla omistusosuus yrityksessä. Vuonna 1976 yhtiön omistus ja hallinto keskittyivät yksiin ja samoihin käsiin. Eino E. Arpiainen erosi yhtiön hallituksesta, jonka tulivat muodostamaan Jussi ja Kerttu Arpiainen sekä Marjanna Artkoski, os. Arpiainen.

15 Rakentamista tiiviiseen tahtiin luku merkitsi Suomelle lopullista siirtymistä moderniin maailmaan: elintason nousua, kansainvälisiä vaikutteita, maatalous-suomen väistymistä teollisuus- ja palvelu- Suomen tieltä. Suomalaiset muuttivat lähiöihin, elleivät lähteneet Ruotsiin. Seuraavalla vuosikymmenellä suhdanteet vaihtelivat, öljykriisejä koettiin, mutta pääsääntöisesti talous tuotti ja kansantulo kasvoi. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, mikä merkitsi lisää suunnittelua ja virkavaltaa. Hallinto ei pärjää ilman mappeja eikä teollisuus ja liikenne ilman tiivisteitä, mikä Tampereen Tiivisteteollisuudessa pantiin mielihyvin merkille. Tuotteille oli kysyntää, mutta tuotantotiloissa tulivat nurkat pian vastaan. Tursonkadun tiloja laajennettiin 1972 lisärakennuksella. Vuonna 1977 päätettiin yhtiön Hankkion teollisuusalueelta Kaukajärveltä hankkimalle tontille rakentaa teollisuuskiinteistö ja koneistaa se. Teollistamisrahasto ja Investointirahasto myönsivät tarkoitukseen luottoa. Uudet tilat oli tarkoitettu nimenomaan mappituotannon tarpeisiin. Sukupolvi vaihtuu. Vuonna 1978 yritystä 36 vuotta luotsannut Jussi Arpiainen tuli eläkeikään, ja seuraajakysymys ajankohtaistui. Seuraava sukupolvi oli jo aktiivisesti osallistunut yrityksen toimintaan, Marjanna hallituksen jäsenenä ja Liisa vientisihteerinä, Matti kouluajoistaan lähtien eri tuotanto- ja johtotehtävissä etenkin mappilinjalla. Marjanna oli koulutukseltaan filosofian maisteri ja Liisa HSO-sihteeri, joten vuonna 1953 syntynyt Matti ekonomin koulutuksineen olisi ehkä ollut luontevin ratkaisu isän työn jatkajaksi. Tilannetta haluttiin kuitenkin tutkia ennakkoluulottomasti, ja ehdolla oli sekä perheen ulkopuolisen toimitusjohtajan hakeminen että konsulttien palkkaaminen yrityksen jatkoa suunnittelemaan. Päätettiin kuitenkin siirtää ratkaisut tuonnemmaksi. Jussi Arpiainen jatkoi korkeahkosta iästään huolimatta toistaiseksi tehtävässään Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n toimitusjohtajana. Kysymyksen ratkaisemista ei kuitenkaan ollut mahdollista lykätä loputtomiin. 80-luvun kuluessa tilanne kehittyi, vaikka ei ehkä heti selkiytynyt. Marjanna Artkoski en- 15

16 16 Liikenteen kasvu sekä lisäsi markkinoita että toi ne entistä lähemmäksi myös Tampereen horisontista.

17 nätti toimia lyhyehkön ajan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n toimitusjohtajana, kunnes vetovastuu vuonna 1987 siirtyi ekonomi Matti Arpiaisen käsiin. Viimeiset mapit. Arkistokansioiden tuotannosta oli 80-luvulle tultaessa kehittynyt yhtiölle vahva tukijalka konetiivisteiden sekä levyja lankapuristeiden lisäksi. Astuttuaan yhtiön palvelukseen Matti Arpiainen hoiteli nimenomaan mappilinjaa ja teki paljon työtä sekä tuotannon että markkinoinnin kehittämiseksi. Tuotantolinjoja koneistettiin: hankittiin välilehtisarja-automaatteja, Perondin kotelokone, oma foliopainokone. Kiilto Oy:n kanssa kehitettiin parempia liimoja. Panostettiin erityisesti lopputuotteen laatuun käyttämällä esimerkiksi mappien koneistoina parhaita maailmalta saatavia komponentteja. Uusia myyntiväyliä luotiin: esimerkiksi Info-kirjakauppaketjusta kehittyi merkittävä asiakas. Tuotantotilat enemmän kuin kaksinkertaistuivat 80-luvulla. Vuonna 1985 mappituotantoa kohtasi dramaattinen takaisku. Työnjohtaja Ari Lamminperä muistelee erään leikkaajan Vehmaisissa havainneen, että täynnä valmiita tuotteita ja raaka-aineita olleen hallin oven alta tuprusi savua. Lamminperä karjaisi Soita palokunta! ja huusi Matti Arpiaiselle yläkertaan, että varasto palaa. Silloin liekit löivät jo varastohallin yläkerran ikkunasta ulos. Hallin tai tavaroiden pelastamiseksi ei ollut mitään tehtävissä. Palo oli niin raju, että rouva Kerttu Arpiainen näki keskustan kodistaan sen kajon ja savun osaamatta kuitenkaan arvata, että liekit raivosivat oman perheyrityksen tiloissa. Etenkin valmiin, vain asiakkaalle toimittamista vailla olleen tavaran tuhoutuminen oli hankala paikka. Asiakkaat kuitenkin ymmärsivät force majeure -esteen eivätkä peruuttaneet tilauksiaan toimitusten viivästymisestä huolimatta. Tuhoutuneet tuotteet saatiinkin varsin nopeasti korvatuiksi uusilla mapeilla. Tulta suurempi uhka oli odottamassa. Ruotsalainen Esselte-konserni alkoi järjestellä Euroopan mappimaailmaa uuteen uskoon. Se hankki omistukseensa mappitehtaita eri puolilta ja teki myös Tiivisteteollisuudelle tarjouksen mappilinjan ostamisesta. Asiaa puitiin perheyrityksessä ankarasti: myydäkö vai ei? Päätös kallistui viimein myymisen puolelle, ja vuonna 1987 Tampereen Tiivisteteollisuus Oy luopui mappilinjastaan. Työntekijät siirtyivät ostajan palvelukseen. Tämä jatkoi mapintekoa vielä jonkin aikaa, mutta ajoi sitten toimialarationoinnin nimissä tuotannon alas ja lopetti tehtaan. Itse asiassa koko Tampereen Tiivisteteollisuus Oy myytiin Esseltelle, mutta perhe osti takaisin tiivistelinjan koneet, laitteet ja toiminimen sekä sopi, että tiivisteentekijät siirtyvät uudelleen perustettavan Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tampereen Tiivisteteollisuus oli siis nyt tiivistetehdas. Vain ja pelkästään. Uuteen aikaan. Kun 60-vuotiaalla yrityksellä on ennättänyt olla vain kolme toimitusjohtajaa, joista yksi lisäksi hyvin lyhytaikainen, sen historiaa voidaan pitkälle hahmottaa johtajapersoonallisuuksien mukaan. Jussi Arpiaisen aikaa leimasi innovatiivisuuden ohella tietty konservatiivisuus. Se ilmeni positiivisesti vesilahtelaisena isäntähenkenä: samalla pellolla tässä ollaan niin isäntä kuin rengit ja piiat. Toisaalta sen tiliin voitaneen laskea huomattava varovaisuus yrityksen tulevaisuuteen vaikuttavissa päätöksissä. Isäntä oli ehkä sittenkin enemmän omalla maallaan tuotteiden kuin tuotannon tai strategioiden kehittäjänä. 80-luvun lopulle asti tiivistetuotantoa leimasi vanha verstastyön henki. Nykyajattelun mukaan esimerkiksi tuotannon vaatimasta tietämyksestä liiankin suuri osa oli kokeneiden työntekijöiden päässä ja käsissä. Kun vetäjä vaihtui, vaihtui myös tapa ajatella ja toimia. Matti Arpiaisen myötä talon johtoon astui ammattijohtamisen idea. Ottaessaan perheyrityksen johtoonsa Matti oli ottanut myös erittäin suuren henkilökohtaisen taloudellisen riskin. Tarkkana talousmiehenä hän osoitti myös hallitsevansa riskinsä. Vanhaa yritystä alettiin nopeaan tahtiin modernisoida. Tursonkadun tilat olivat laajennuksineenkin sekä ahtaat että auttamattoman epäkäytännölliset, moderniin teollisuustuotantoon sopimattomat. Etsivä katse löysi Jankasta 17

18 18 Alasniitynkadun ja rautatien välistä sopivan maapalan, josta alettiin hieroa kauppaa. Maata hankittiin heti niin reilusti, että varovaisemmat alkoivat rykiä ja punoittaa. Aika on näyttänyt, että laajennusmahdollisuuden varaaminen suoraan perustehtaan yhteyteen oli perusteltua kaukonäköisyyttä. Vuonna 1990 päästiin muutamaan uusiin, erityisesti tiivistetuotannon tarpeisiin suunniteltuihin tiloihin. Puu- Tammela pihoineen ja kissalaumoineen oli kaukana takana. Uutta tekniikkaa. Mappilinjaa vetäessään Matti Arpiainen oli näyttänyt, mitkä olivat hänen perusajatuksiaan tarkan taloudenpidon ohella: kehittynyt tuotantotekniikka ja tuotteiden korkea, tasainen laatu. Jo Tursonkadulle oli hankittu metallien leikkaamista varten ensimmäinen vesileikkuri. Investointi oli rohkea. Koko tekniikka oli vielä niin uutta, ettei Suomessa ollut tiettävästi kuin yksi toinen vesileikkuri, sekin VTT:llä tutkimusja koekäytössä. Heti vuonna 1990 hankittiin kaksi vesileikkuria lisää. Leikkuun koneistusta on sittemmin kehitetty niin, että vuonna 2003 talossa on kuusi vesileikkuria, joista neljä tavallista ja kaksi vaihtopöytäleikkuria, ja kaksi laserleikkuria. Uusin panostus leikkuutekniikkaan on veden ja hiekan seoksella leikkaava abrasiivileikkuri, jolla voidaan käsitellä varsin massiivisiakin metallilevyjä. Uudet koneet ja menetelmät ovat työntäneet tieltään vanhoja: vesileikkaus on monessa työssä korvannut meistauksen, laserleikkaus puristuksen. Perinteisempääkin koneistusta on uusittu ja lisätty, niin että esimerkiksi meistaamossa on nyt kuusi meistiä ja yksi siirtopäämeisti. Ja vielä tarvitaan vanhaa käsityötaitoakin. Hyvin pieniä, yhden tai muutaman kappaleen tilauksia varten ei välttämättä kannata lähteä luomaan leikkausta ohjaavaa tietokoneohjelmaa. Silloin tartutaan perinteisiin työkaluihin ja perinteiseen osaamiseen, jota sitäkin vielä talosta löytyy. Modernin tekniikan voittokulku ei rajoitu itse työkoneisiin. Ehkä vielä suurempaa murrosta vanhoihin menetelmiin verrattuna on merkinnyt tietotekniikan tuominen tuotantoprosessin olennaiseksi osaksi. Terää tai sabloonaa vastaa nyt tietokoneohjelma, jonka ohjaamana kone leikkaa halutun muotoisia tiivisteitä, tismalleen samanlaisia niin monta kuin

19 Tiivisteiden puristus Tursonkadulla 1970-luvulla vaati vielä runsaasti käsityötä. 19 Abrasiivileikkuri puolestaan edustaa uusinta leikkuutekniikkaa, jonka leikkuujälkeä tutkivat asentaja Jouni Metsälä, toimitusjohtaja Matti Arpiainen, teknikko Harri Lehtinen ja myynti-insinööri Tommi Kahiluoto.

20 20 määrätään. Näin päästään myös mahdollisimman tarkkaan raaka-aineen käyttöön. Hukkapalojen välttäminen on oleellista tuotannossa, jonka kustannuksista 70 prosenttia on raaka-ainekustannuksia. Varsinaisen tuotannon ohjauksen lisäksi tietotekniikka on tuonut uuden aikakauden materiaalien ja työkalujen varastointiin. Kun tiivisteitä tehdään niin monenlaisista materiaaleista niin monenlaisiin tarpeisiin, varastonimikkeistössä on mittaa. Aikanaan, kun haluttiin saada esiin jokin meistaamon työkalu tai muuten tietää, missä mitäkin on, kutsuttiin Markku Pettersson paikalle. Nyt työkalut ovat koodattuina paternosterhyllystöön ja varastossa palvelee Winstoreviivakoodijärjestelmä. Uusia markkinoita. Tampereen Tiivisteteollisuuden synnytti tarve tyydyttää kotimaan tarpeita, kun ulkoa ei tavaraa saanut. Aikojen vieriessä heräsi ikäänkuin vastapainoksi ajatus, että entäpä jos me voisimme tarjota tuotteitamme vientimarkkinoille. Ensimmäisiä vientiyrityksiä tehtiin jo 60-luvun puolimaissa. Kohdemaita olivat Ruotsi ja Hollanti. Yritykset olivat varovaisia ja menestys vaatimaton. Etenkin Ruotsi säilyi kuitenkin kiinnostuksen kohteena ja sinne saatiin jonkin verran kauppaakin, paljolta Jussi Arpiaisen henkilökohtaisten suhteiden ansiosta. Kuitenkin vielä 80-luvun lopullakin viennin osuus oli perin vähäinen. Matti Arpiainen oli jo opiskeluaikoinaan oleskellut ulkomailla, Ruotsissa ja Saksassa, ja hankkinut sekä hyvän kielitaidon että tuntumaa markkinoihin. Messumatkat sekä tutustuminen paikan päällä laitevalmistajiin ja muihin saman alan yrityksiin lisäsivät tietopääomaa. Vientiin panostettiin työtä ja aikaa: Matti Arpiainen matkusti toimitusjohtajanakin itse pitkin Eurooppaa yrityksensä myyntimiehenä. Vientiä pyrittiin myös organisoimaan agenttivetoiseksi, mutta sillä menetelmällä saavutukset eivät olleet rohkaisevia. Oma työ toi parempia tuloksia. Nykyisin vienti vetää noin 30 prosenttia Tampereen Tiivisteteollisuuden tuotannosta. Vientimaat ovat kehittynen teollisuuden maita, joissa on omaakin tuotantoa. Tiivisteteollisuuden menestys osoittaa, että pienikin voi pärjätä hyvillä tuotteilla ja uskolla omaan osaamiseensa. Tuotannon joustavuus on merkittävä kilpailuvaltti markkinoilla, joilla suurten valmistajien ei kerta kaikkiaan kannata muutella tuotantosuunnitelmiaan asiakkaan yllättäneen pikku tarpeen takia. Tampereen Tiivisteteollisuuden strategiaan kuuluukin hakea markkinoilta tietyt, sopivat lokerot ja täyttää ne. Lokerot eivät perustu materiaaleihin, vaan nimenomaan tuotanto- ja toimintatapaan. Tiivisteiden tarpeelle ei ole päätä näkyvissä. Teknisestä kehityksestä huolimatta erillisellä tasotiivisteellä on etuja, joiden korvaajaa ei hevin löydy. Erilaisten tiivistemassojen käyttöä rajaa se, että niillä voidaan ehkä ratkaista tiivistysongelma yhden kerran, mutta jos tiiviste pitäisi jälleen vaihtaa, massan poistaminen uuden tieltä on visainen juttu. Oikeasta materiaalista tehty, mittatarkka tasotiiviste pitää paikkansa vielä pitkään. Tampereen Tiivisteteollisuus Oy aikoo myös pitää paikkansa, alansa eturivissä.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Jan Sten Train Station Tampere, 27.9.2012 1 Johtajuuden muutokset Yleiskuva johtajuuden ja omistajuuden muutosprosesseista Muutosprosessien keskeisimmät

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

FORSSAN METALLITYÖT OY. Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan

FORSSAN METALLITYÖT OY. Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan FORSSAN METALLITYÖT OY O V I T E H D A S Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan 02 OVIA ON MONENLAISIA. MEIDÄN OVEMME OVAT JÄMÄKÖITÄ JA KESTÄVIÄ. Avaa sinäkin FM-ovi! Forssan Metallityöt Oy on Suomen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Yhteistyö kanssamme avain menestykseen. Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic.

Yhteistyö kanssamme avain menestykseen. Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic. Yhteistyö kanssamme avain menestykseen Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic.fi 15,5 milj. asukasta Olemme osa pörssiyhtiötä AS Harju Elekter Group,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station 12.2.2010 Train Station 1 Esityksen sisältö Suunnittelun merkitys Vaihdoksen osapuolet Milloin jatkaja on valmis? Luopujayrittäjän tulevaisuuden suunnittelu Miksi

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Kohteena Skandinavian markkinat

Kohteena Skandinavian markkinat Kohteena Skandinavian markkinat Ruotsi ja Norja: Lähellä ja erilaista! 1 PNP 25 vuotta: 2000 koulutus ja konsultointiprojektia Pohjoismaat & Eurooppa & PohjoisAmerikka Ruotsi / Norja ß à Kielitaitoa Sisältö

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI TUOTANTOPALVELUT LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta BE Group

Lisätiedot

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio MODERNISAAIO Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa 11.5.2011 1 Modernisaatio 11.5.2011 2 Modernisaatio MODERNISAAIO ON AVAIN OPIMOINIIN urvallinen ja luotettava nosturi on häiriöttömän

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sakari Oikarinen Confidentum Oy Transeo Association ASBL Confidentum 2005 Sakari Oikarinen Perheyritysten omistusjärjestelyt ja lakiasianpalvelut, taloudellinen ja

Lisätiedot

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula 8. huhtikuuta 2008 There is variety in potatoes 1 Lajikejalostaja HZPC Perunan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa KansainväliSYYSpäivät 2013 5.11.2013 Jyväskylä Päivi Puutio Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Taustalla Tampereen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot