DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS"

Transkriptio

1 TVÖ M SLINKeiNOMlNłSTeRIO (weers OCH ыйгаыобминэтешет MINBTHVOPBMPLOVMeWTRNDTVffiieCONOMV ТЕМ/1104/ /2012 DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS

2 1. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet ja kokonaisosuudet sekä tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden aikana (η-l ja n-2, esim ja 2009) {direktiivin 2009/28/EY22 artiklan 1 kohdan a alakohta). Taulukoihin täytetään uusiutuvan energian tosiasialliset osuudet ja tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden ajalta. Taulukko 1: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet (sähkö, lämmitys ja jäälidytys sekä liikenne) ja kokonaisosuudet 1 mmm mm Uttórallivaetìiigìa--Lämmitys ja 45,2.46,4 yüsiutóva^oergiá- 27,2 27,6 Sähkontuotamo^ {%) Uusiüfava energia *- Üik^ine* t%) 4,0, 3,8 UuSiuftivaft enaltan 32,0,33,1 kokonaisosuus (%} Josta yhleisiva>tiekanisiñíen iäüttä b (%j Taulukko la: Laskentataulukko kankin sektorin uusiutuvan energian käytön osuudesta energian loppukulutuksesta (ktoe) 8 {A)UusiutyvÍsíaíaíiteista'pKBÍsinolevan : eneis!aii. 5623,64S0 kokomisj^^ukuiutug^tibnitykseisljajaatidytyksessi (Sì Uusiutuvista lähteistä tuotetun MihkÖnTtokonaisloppukübt^ im 1) ;2t62ļ): (С) Uusiutuvista ÎShteista peräisin olevan energian 1661) 167 1) kokonaisroppukuitüus lijlcgiįgaisft' 1Р)Ш5ш1иуай'спёг^1 а"п-кокопа15ки1ии<8 ' ) 87882) (E) Uusiutuvan eñs'gi.an sí4no(tpísíínjäsenyallioiiiin 0 0 (F) Uusiutuvan ená^ían siirrot loisista jâsenvattioista ja kolmansista maišia (G) Uusiutuvan energian kulutus inukautettìina tavoitteeseen ) ) ФНЕЖЕ) l> Luvut sisältävät junien uusiutuvan sähkön (Π ktoe vuonna 2009 ja 18 ktoe vuonna 2009) "Luvut sisältävät junien Uusiutuvan sähkön vain yhteen kertaan 1 Heipottaa vertailua.fcansahisten tpimi'ntasuunniteetņicņ tauļtļkoihm 3 ją 4a. " Uusiutuvan energian osuüs lämrnttyksessä. jâ jäähdytyksessä: ttusiutüvista iähteistä peräisin olevan, çnergjan. kokonaistopp.ukututus lämmityksessä ;ja jäähdytyksessä (siten kuiħ se on ffiämteity direktiivin 2Ö09/2S/EY 5 artikian 1 kóhdan b alakohdassa ja 5 artiklan 4; kohdassa) jaettuna lättinlttykseeft jā jäähdytykseen käytetyn energian kokonaisloppukutuluksella: Sovelletaan Samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. i Uusiutuvan energian osuus sähkqntuotannossa:.uusiutuvista., lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus. (siten kuin se on määritelty direktiivin 200.9Й8/Ё 5 ;artikían I kohdan a alakohdassa- ja, 5 artiklan 3 kohdassa) jaettuna sähkön, kokonaisloppukulutuksella. Sovelletaan samaa raenettelyakyin kansaîlisten toimintasuunnitelmientaulukossa-3. 4 Uusiutuvan energian osuus itikemeessä: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian loppukulutus liikenteessä {ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan с alakohta ja 5 artiklan 5 kohta) jaettuna liikenteessä käytetyn l ) bensiinin, 2) dieselin, 3) maantie-ja rautatieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden jä 4) maalükenteessä käytetyn sähkön kulutukselìa. įnakyy taulukon 3 rivillä 3). Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toämintasuunnttehmen.taulukossa 3. 3 Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisioppukulutuksesta. Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten iomiintasuurmitėjimen taulukossa 3. * Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. 8 Helpottaa vertailua kansallisten Ěoimintasuunmteímien taulukkoon 4a. ^Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan I kohdan mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähköjä vety on otettava huomioon vain kerran. Kaksinkertaista laskentaa ei sallita.

3 Taulukko 1 h-. Kunkín uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos (asennettu kapasiteettia sähkön kokonaistuotanto) [jäsen valtiossa J vuoden 202(1 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen sähköntuotannossa ]l} Vesivoima' 11 : muuta kilin S77 pumppu voi maa <! MfY l A4W-~10MW 2S : iomw pumppuvoimaa 0 0 yhdistetyr' Geoterminen energia Aurinkoenergļa: aurinkosähkö - kesfáfíaífòaúrínkolampo VHomvesisaaìms menenergi a Tuulivoima: mpatta 147.ж..:314 mereltä Bramassa 13 ; røo kiinteä biomassa Í8Ö :10 J0S59 biokaasit J2 89 biofíésieet VHTEENSA 5080 :;22899 ' josta säiikõnja lämmön 7949 n.a, 9288 'vbtebħiorànioa Taulukko Ie: Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liitcyvãff teknologian tosiasíaílínen koķouaispanos (energian loppukulutus^4) fjasenvalriossal vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energian osuuteen tämmitvksessä ia jäähdytyksessä (ktoe)' s CöJlerminen energia (pois luettuna matalan lämpotiäan geotenņinen iämpo lämpõpumptnisoveliuksissai 'BioWssa'*: kiihieä biomassa '$ biokaasii 20 bionesteel. : LämpöpLimpuistö saatu Tiiisiiituva aiei^ia^ josta: - aemíermístä - geotermistä - hydrotemiistâ VHTEENSA 562Î 6480 jostu kaukolämpö S574 : Helpottaa vertailua kansaihsten toimiritasuunnitelmicri táüliikkpon IQa. n. Nonjialisoitu direktiivin 2009/28ÆY ja Eurostatin menettelyn: ifmkaisesti. 12 Eurostatin uuden menettelyn mukaisesti. ^Huomioon otetaan ainoastaan soveilettavat kestävyyskriteerit täyttävä biomassa, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta, 14 Direktiivin 2Û09/28/EY 5 ardkian 4 kohdassarnäaŕítelty suora käyttö ja. kaukolämmitys. ' ^Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunniteimien taulukkoon Huomioon otetaan ainoasiaan sovellettavat kestävyyskriteerit, täyttävä biomassa,-ks. direktiivin 2Ö09/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta-

4 osta biomassan käyttö kotitalouksissa 11 nu 1434 Taalukko M: Kunkin uusiutuviin energiaïahteisim liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakoüisteii tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen liikennesektorilla (ktoe) 19,20 Bioelanoli/bio-ETBE Ш. '1,5. josta bìopoiitoaineira 2 ' (21 artik/an 2 kolua) 8* wlftífeísjéíi;; sr justa luolaa f5.3 71,5. Biodiesd it 56,2 60,0 jostá biopoutoameita" (21 artiklan 2'kohta) 3sr josta tuotuja IJ 3.7 Tjilsiutuvisla eneflli'álähfeista'iuotett» vety ^Uasiutuvistaaiereialāhteiaa tuot eito sähkö joita maanuelìikèntcessa josta mùitssà kùm maaniieltììieìiieessa í 6,0' Muut (kuten biokaasu, kasviöljyt', jne.) - taiiceimettava joslń biopoltfoaineuď 1, (2 f artiklan 2 kófìia} mi YHTEENSÄ ISO fi -ISTįl- 2. Kahden viime vuoden aikana toteutetut ja/tai SUttnuitélIiit kansalliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää uusiutuvista ląhteista peräisin olevan ęhiargian käytoft kasvua ottaen huomioon ohjeellinen kehityspolku uusiutuvan energian osuutta koskevien, kansatüsëssa toimintasuunnitelmassa hahmoteltujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi (äirektiivin 2ÖÕ9/28/EY22 artiklan Í kohdan ä (tukuhiä) Taulukko 2: Yïaskuva politiikoista ja toimenpiteistä V: 2012 määräykset MaankäyBö ja rakennuslain muuttaminen Biopolttoaineiden jakeiuvelyoite.{laki biopolttoaineiden käytön ed.istämisestä liikenteessä Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustmva Velvoitetta Vastaava osuus biopolttoaineita ulktshäliinto, suunnittelijat, arktótehdit Tuulivoiman Ιμο tanto, tuulivoiman huomioiminen kaavoituksessa Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä Määräykset annettu Kuynnissä- Uudisrälientamisla koskeva! rakennusten energia määräykset voimaan 7/2012; määråyskokoelman osatp2jad3 Lainmuutos voimaan , 134У20'11 Lainmüirtos voimaani , 1420/2010 '' KaukoiäinmitykseEi ja/tai -jäähdytyksen osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. 18 Osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. i5 Biopolttoaineista otetaan huomioon ainoastaan kestävyyskriteeri E täyttävät biopolttoaineet, JCSĻ direktiivin.2ö09/2s/ey 5 artiklan.ī kohdan viimemen ajakohta. 20 Helpottaa vertailua kansallisten teimintašuunnitelxnien'taulukkoon Direktiivin 20Ö9/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. ï2.bioetanol in/bio-etb En kokonaismäärästä. M Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. Bibdteselin kokonaismäärästä. 25 Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet.

5 446/2007) Biopolttoaineiden ja bionestejden kestav yyskriteetit (Hallituksen esitys laiksf biöpoittoaioerdenja frønesteiden kestävy^friteereist Sääntelyyn peťvistuva Biopolttoaineiden tuottajat ja jakelijat, biopoiijaisęt polttoaineet ja polttonesteet Valmistdu käynnissä Syksy 2012 Asentajien sertk fiptntijįijestelma; Tuulivoiman tuotantotuki (laki uusiutuvilla. energiatähteitiälüoielunsëhkor» tuotantotuesta, iäee/zöio} Biokaasun tuotantotuki ^tókluusluuiyïlla energiajähteilla tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/20ÍD) Pien-CHP;ri tuotantotuki (laki uusiutuvilla enérgiaiähteíllä tuotetun sähkön 'tuotantotuesta, 1306/20101 Metsä hakkeen tuotetńtotbki (laîti uušiutüvüla 5 елегдшамйпщ tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/201 Oí Energiatuki {valtioneuvoston asetüs ; energiatuen myöntäini^h yfeisisiä ehdoista Vna 13Í 3^007) Polttoaineverot (LakrnesícínäíSten poiuöaíneldbn vaimisteveròsta 1472/1094 setta laki sähkön ja eräiden poittoaineiden valmisteverosta 1260/1996) Maatilojen investointituet Biokaasulaitosten' invėstoffttiavustijs (valtioneuvoston asetus bioenergiatuotannon avustamisesta, vha 607/2003) Maatilojen energiaohjeirna (mom , Informaatío-ohjaus Taloudellinen TaloudeHineń TalûuddJineo Taäoi)(äelIinen Talotļdetlinai TaJoüddimën Tatoüdelíinen Tatoudetlinen Taloudellinen ja informatiivinen 2500 MVA ja 6 TWh vuonna MVA ja 0,7 TWh vuonna 2020 t60r-210ívtvaja 1 1 ;,5 TWh vuonna y3 TWÌ vuonna 2O20 Asentajat; väliiiisenä kohderyh-. mänä myös asennuksia iiiaavat loppukävttäjät Energian tuottajat, tuulivbima Energian tuottajat, bjukaasusahkö" Eneigiantuottajat, puupolttoaineet Ertergian taottajat, metsähakesähkä ja välillisesti metsäiiake- HPlëmpö Energian tuottajat, ja käyttäjät, kaikki uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä; lisäävät toimenpiteet Energian tuottajat ja loppukäyttäjät Uusiutuvia energialähteitä tai jätelämpöä hyödyntävät maattlojen lämpölaitokset sekä biokaasulaitokset Biokaasulaitosten rakentamisen edistäminen maatalouden yhteydessä alueilla, jossa on paljon eläimiä. Maatilojen energiatehokkuuden seka uusiutuvan ener Suunnittelu käynnissä ", vahîtistèilianiuutös, jossa.tvuòírtioídaatí turpeen veruít koropiksai vaikutiistuen taipeeseen ;, valmisteilla tukijärjcstelinän uudistus, valtiontukihyväksyn. tā voimassa 2012 loppuun Kayimissa, ħallitusoiijelmassa sovittiin tiffpeen vferon korottamisesta Pitottikoulutus 9/2010, sertif. järjestelmä valmis 12/2012 Järjestelmä Voilnaän: : 25.3;20"tl JEneaebRäVöjmaan Järjestelmä voimaan; 253:2011" jimjestdimävoiisiaan ä'5';3:'2ó"11 Uusittu jänestelmä voinrassa2013 alkaen Uudistettu verorakërine voimaan' lakimuut<ašel1a201 1,1393/2010(3 140Ô/2011>. Turpeen veron korotl»20l3ja 2015 alkaen

6 Valtio neuvoston asetus maatilojen energiasuunniteima tuesta, Ула 1000/2009) Pienpuun energiatuki tukijärjestelmat: anergta avustus, 1254/2010: : BioRefine UiKäet biomassatuoltmt (Tekęsęifl,.oliielmal Groove ~ Uusiutuva ' energia, kasvua; kansainvälistymises tež0íi>20j4. (Tekesin DhĮelmaį Strategisen fiùipiiu (»āanļlsen keskittitoāt, Cleen Oy Kestävä enei^ia -. SüsEn {Suomen Akatemian ohļelma} Tąryeh^rkinfaišėt eņei-gta^jakpiļausavustukset pientaioiile (laki asuntojen koeļaus-, energia- ja terveýsftaiťta^vustuksista Ï1Ö4föoÖ5) Suhdanneluonteiset. energia-avustukset (liiki suhdanŕ«-. luonteisista avustuksista GrãíçJeh rakeiinüistëii korjauksiin 17SÍ2Ö09); Kotitaknjsyâbennys (tuloverolaki 1535/1992) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma mom. 30,10,61-63 sekä 30.20,43 Sähkön ajkiiperatakuu (Laki sähkön alkuperän vannentamisesta ja ilmoittamisesta 1129/2003) TaioudelHnen Talou eilinen TakHjdelltnftri/'" tuikimys ja kehitys Taipuaëlliöën/ ftjikimuaįa kehitys Taloudellinen/ tutkimus ja. kehays Taloudellinen/ Īūtkimusja kehitys TalouaeJĮmėn TalowJelHnęn Taloudelliiiien Tàloudellitien Informatiivinen ja sääntelyyn perustuva gíanímfannonja käytön edistäminen energiatehokkuuss opimuksilia ja tuetuilla energiasuunnitelmilla Metsähakkeen Ujolannon lisääminen nuorten metsien hoitokohteilla ja ensiharvennusm eteistä Kotitaloudet; tavoitteena on lisätä uusiutuvanenergian käyttöänottoa nm pientalojen päälammitysjärjesta Imien saneerausten yhteydessä; tukijärjestelmä kohdistettu, erityisesti pientaioille Biomassan jalustaminen ja toisen. sukupoliřen liikenteen btopoittoaineet UuSäutuven ener-, gran yritysten liiketöimintav&hiiuksien parantaminen Taloudellinen/ lutkirħusjakehitys Kestävä energiantuotanto Kotitaloudet, uusiutuvien energìamuotojen eäistäminen pientaloissa, energiatehokkuutta parantavat korjaukset; tukijärjestelmä kohdistettu erityisesti pientaloille Uusiutuvan energian käyttöönotto asuinrakennuksissa jotka käsittävät vã* hinlään 2 asuntoa Kotitaloudet, mm. uusiutuvan energian käyttöönotosta ja lämmitystapamuutoksista johtuvien kustannusten vähentäminen verotuksessa Maaseudun mikroyritykset Sähkön tuottajat, uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön marŕíkinoiííepääsyn Laki pienpuun energiatuesta hyväksytty (101/20/1.1), saatetaan voimaan aseįukselfe.kun. valtiontukihyyäksyn täqn : saatu, ; vaitioneuvosiön asetus asuntojen korjaus-, energiaija terveyshîûtta : avustuksista annetun asetuksen muuttamisesta (tfna1255/ž6lô) Kãynáissa KáyjHiisáa Кауяпйса Päättynyt Käynoissl Päättynyt, uusiutuvan energian direktiivin edellyttämät muuíoícšet Alkaen 2Ö12.äyksy Erityinen uusiutu* vāti energian käytön tėhostamiäeen suunnätiu energia-ävustus,öii baeťtavissa ensim^ maisen kerran у l.avustgsmääri^ä päätetään vuosittain í гооеигоп Avustusmääristä pästetään vuosrhain laki ja asetusmuutoksilta 2009^ ^2013 2Ш4

7 Motivan tiedotus Energiatoimistot Puuenergianeuvojat Kuluttajien energianeuvoiita. harikkeet (yhteensä 1 5 Sltaan.jaTyö ja elinkeinominiaerion rahoittamaa banketta) Tuuliatlas Syneigja tafo Informaatio ohjaus Informatiivinen Mfohnatiivineh Infoimatiivin«! lnfomiátiivíñen lrrfo,tnraátkwjhlaús Infontiaatiçbphjaùs edistäminen Sijoittajat, loppukäyttäjät. julkishaüinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat, kansalaiset jne. Yritykset ja yhteisöt, energiahankkeet mm. uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Yritykset, yhteisöt ja kuluttajat, puupohjaisen ja muun bioenergian käyttöönottoon iiittyvä neuvonta Kuluttajat, Energianeuvontah a rikkeiden kokonaisuus. Hankkeiden: keskeisenä tavoitteena on eríergiatehokkuěkjé ti edlstäminen.sekä uüsojluväa energiaa ja tämmitystepuja koskevan tiedon iakaminen Tuulivoiman tuotanto,. tuotantopaikkojen sóveléuyuüden kartoittaminen Sijçnttajat, iöpfiukäyttäjät, jüfflfishaliinto, suunnittelijat, arkkitehdit, aseņiaļat, kansalaiset jne. SuunnittelijaE; arkkitehdit. valmisteftavang Käynti issa Vaimtsmnui 2009 Kavnijíšsä Käynnésä Jatkuvaa toimintaa U 2010 : toīmiņtaotijeiman: laatìminen ' ' * Onko toimenpide (pääasiassajsääntelyyn pmiśtuva,:taloude)lirten vai "pehmeä" (esim. tiedotuskfirrípanju)'? ** Onko odotettu. bios;käyttayiyn>isen.muutt)s, inisi tuotamoliapasiteetti (MW; tonnia/vuosi) vai tuotettu energia'(ktoe)? *** Ketkä ovat ķomeheoķilot: sijöj^ arkkitehdit, asentajat jne.? Mikä on kohteena oleva toiminta/sektori: biopoittoaineen tuotanto, annan energiakäyttö jne/? **^.* Kofyafaahkotai^ydennetäänkötallätoimenpiteelläkaņsaHisen toimintasuunņite]man : tau3ijkqssa.5 olevia; toiiïienpi teitä? 2.a Kuvailkaa edistymistä ha[lintomenetteiyjeii arvioinnissa ja parantamisessa uusiutuvan energian kehityksen síi an t e! vili sten a muiden esteiden poistamiseksi (direktiivin 20&9/Μ/ΒΫ22 artiklan 1 kohdm e alakohta). Maankäyttö-ja räkennijsiakia onļnuutettu (Ļ134/20Ī1) siten, että yleiskaavoitusta on mahdollista käyttää aikaisempaa íaajemmuiítuultvoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lakimuutos tuli voimaan , Liikenteen turvaliisuusvirasto Trafi hyväksyi lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15, Pïnavia on julkaissut 15,12 uudet paikkatietokannat tähän Hittyeii. Lausuntojen Ueventämtsellä edistetään tuulivoiman lisärakentamista uusien voimalahankkeiden lisääntyessä ja voimaloiden korkeuden kasvaessa. Pusissa lentoestekartoissa vapautuu alueita, joille on mahdollista rakentaa korkeita rakenteita ja tätä kautta vapautuu uusia alueita tuultvoimarakentamiseen.

8 Teknologian tutkimuskeskiís VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisen tutkavaikutüsten arviointiin tehokkaan laskentatyokalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aiuevalvontatehtävässa käytettäviin vâlvontasensoreíbin. Sen avulla varmistetaan, ettei mulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien vatvontajäfjestelmiea suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita,, joille piiolustusvoirmen toiminnan näkökulmasta ei voi rakentaa tuulivoimaloita. 2.b Kuvailkaa tpimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto ja jakelu sekä parantaa yerkkoliitäntään ja verkon vahvistamiseen liittyvien kustannusten kantamista ja jakamista koskevia sääntöjä (direktiivin. 2009/28/ET22 artiklan Î kohdan f alakohta). Sähkömarkkinalaissa on säädetty siirtoa ja jakefoverkonhatøjoille verkon kehittämisvelvouisuus, jonka mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttöön ja kehikaä sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisteil tarpeiden mukaisesti ja^ turvata osaltaan hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Sähkön ^irtoverkonħaltija on lisäksi vastuussa.koko sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta (iärjestelraävastuu). Jarjestelmävastimssa olevan siirtoverkotíhaltijan tulee yhapitää ja kehitti jäqestelmävastuun piiriin kuuluvia toimintojaan ja paīvebitaaņ sem'yuäpitäiä, käyťíää ja kehittää sähköverkkoaanjamuitejaxjestejinävastuun hoitamiseen tarvittavia laitteisīojaan sekä.yhteyksiä toisiin verkkoihin siten, eitä,edellyįkseit tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Verkkopalvelujen myyntiehtojen sekä oiiden tuaämytymisperusteidea onoltava ta^puolisia ja s^jimättömiä kaikille verkon käyttäjille, Kiista saa poiketa уаш.erityisisiä syistä. Suomi soveltaa taattua verkkoonpääsymeflettelyä. Verkkoon liittyviä sähköntuotantolaitoksia koskevat kaikille, samat ja yhiälíiiseť säänaõt. Eli kaikkia liittļrjiaon sahköknarkkínalain mukaan kohdeltava tasapuolisesti. BnsisUaisialîîfântapiï^uksia taį;erikseen varattua liiťäntikapasiteeftia ei ole käytössä. VerkonhaiĄian:tuìee pyynnöstä ja коьшишзсакогуаийа vastaan liittää verkkoonsatekniset vaatimukset täyttävät sähkönlayööpaikatj$ sähköntuotantolaitokset toiminta-ahieellaan. Verkonhaltijan liittymiselle asettamien ehtien ja teknisten vaatimusten tulee.olla^ tasapuolisia sek&syrjmiattömiä. Verkonhaltijan velwllisuuksiin kuuluu^ että palvelusta^perittäväkorvaus on kohtuullinen ja ettì toimitetun sähkönmittaus järjestetåän aslanmúlaiselfetavalll Verkonhaltijalīe kuqluva ketóttamisveìyollisims. edellyttää, että verkonhaltijan on lisättävä tarvittaessa verkkonsa siirtokapasiteettia tuotannon verkkoon liittämisen^mahdollistamiseksi liittyjänä olevan asiakkaan kohtuullisen vaatimuksen mukaisesti. Sähköverkon kehittämisen aiheuttamat kustannukset katetaan siirtomaksuilla ja verkon laajeneminen sekä siitä johtuva vahvistaniinenliittymismaksuilla. Verkkoon liittymisen osalta verkonhaltijat laativat itselleen kirjalliset liietymien hinnoittelumenetelmätja -periaatteet, Naiden periaatteiden tulee noudattaa Energiamarkkinaviraston vahvistamia menetélmiäliittymiénhinnoittelun määrittämiseksi. Energiamarkkina\'irastott vahvistamat menetelmät ovat sisällöltään laudile sähkö verkonhaltijoille yhdenmukaiset. Jakeluverkon haltija perii liittyjältäyoimassa olevien omaa.jakelual«ettaan koskevien liittjtnismaksuperasteiden (líittymisehtojeű) mukaisen liitiymismaksun. Näissä ehdoissa on määritetty myös verkon teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamista, ja jakamista koskevat säännöt. Liittymisehdot on hyväksytettävä EnėrgiaiaaikJanavirąstolla ennen niiden käyttöönottoa ja Energiamarkkinavirasto myös valvoo ehtojen tasapuolisuutta ja syijimättömyytta; Siirto- ja liittymismaksujen yleiset perusteet säädetään sähkömarkkinalaissa. Energiamarkkinavirasto oň ottanut vuonna 2011 käyttöön valtakunnallisesti yhdenmukaiset jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa sovellettavat menetelmät tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi. Merkittävin hinnoitteluun liittyvä muutos koskee kapasiteettivarausmaksun käyttöä jakeluverkossa, jonka osalta aiemmin ei ole ollut käytössä yhdenmukaista määrittelytapaa, vaan verkonhaltijat ovat itse määrittäneet kapasiteettivarausmaksun määrittämištavan. Tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymismenetelmien käyttöönoton yhteydessä on myös päivitetty kulutuksen liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiia siten että ne ovat yhdenmukaisia tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiden kanssa.

9 3. Kuvailkaa käyttöön otettuja tukijärjestelmiä ja muita toimenpiteitä, joita sovelletaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiseksi ja raportoikaa käynnistettyjen toimenpiteiden edistymisestä suhteessa kansalliseen toimintasuunnitelmaanne (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdun b alakohta). Komissio muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kaikkien kansallisten tukijärjestelmien on oltava EU;n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa määrättyjen vältiontukisääntöjen mukaisia. Direktiivin 20Q9/28/EY 22. artiklan mukainen kertomus ei korvaa EU;n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja J08 mukaista ilmoitusta valtiontuesta. Ehdotetaan, että taulukossa 3 annetaan yksityiskohtaisempia Hetoja, käytössä olevista tukijärjestelmistä ja erìlaìsìm uiłśiutman- energian fekńołogioihin sovelletuista tukitasoista. Jäsényáltioita kannvstktaän : ahtamaan tietöa rnenetelmįstai joita käytetään uusiutuvan energian tukijärjestelmien tason ja suunnittelun määriilglemiseksl Taulukko 5: Uusiutuvan energian tukijärjestelmät Väfine (anne tasil. īiedot.íarvíttaess Biopoltťmmeiden.velvoitè/kraitìo {%} 6%.20Π.-> 20% 2020 S^raaimsrøuytøut: -optío/biíy-out' -hinta! Seflifikaatin'keskiÍHitta, S^vapaHtLis-'vaOnpalaiiħJS Invwíomtiíueí (päaomatuki täi tón'at) t&yksikkfį) Eňtíi-gi'átuki Tuoîaniokannustïmet: Syõttötai-in) 3,1й\ Ì alkaen laulivoinislfė, biokaaswsãlikõlleja pien CHP:llc puusia ìiukuya pi-eemio-syollötarinï Toimituspalkkiot Taijcmskilpailut ä määritelfävissä: Tavoitehinta 83,5 ШШ, tuuhvoimaíie 2ÖÍ5 īoķpuun Saakka tawiřtdiinťá 105^ /MWh js biokaäsusahkö!le Jampöprceinio 50 gwwhjapien GHP:lle2Ö rlvíw]i *aoíin 20l2 itíyeätouititúki. Uusiutuvalle energialí&-34 'MÉ, ļiifceriteoī biòpdìttóaineìcjen demolahokselle 100 M, bíopoíttoaineiďai kehittamisohķimaue 7 Mrį energjatdiokkuudelle i 5 Мб SyC>ttotariffîinvaFaHu:vuoden.20l2 : «itiîon budjelissa 97 milj. Arvidit«vuotiiinîSî kokonaistuki sähköseklönha loqmel^tötariffi kohdenłutf sabkön:fti0.tannol!^ mutta välillisesti SE eciistää iny^ uusiurivan lämmön tuotantoa) Aidoita vuotuinen kokonaistuki lamitiityssektortlla ii ме Arvioilií vuotuinen kokonaistuki lakennesektoriha. Ί07Μ Sen' energian' määrä, jotieyksikköftohfaistä tukea oti mýnntietty, afttaa viittéita'tüen ^hpkkuudesta kussakin tekno!ogiatyypissä- Biomassan käyttö sähkön ia lämmöntuotannossa Biomassa käyttö sähkön -ja lammöntuotatmossa on edennyřlransalíisessa toimintasuunnitelmassa ėimakoitua пореаштт (NREAP:ssa vuodelle 2010 biomassaan perustuva sähköntuotanto 8090 ktoe sekä lämmitys ja jäädytys 4990 ktoe, toteuma sähköntuotannossa ktoe sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä 5423 ktoe). Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu metsähakkeeha tuotetun sähkön muuttuvatuotantotuki on kasvattanut metsähakkeen käyttöä etfeíleen. Energiatuella (investointituki uusiutuvan energian investointeihinļ on tuettu vuosüia.2009 ja 2010 merkittävästi etenkin biopolttoamelämpökattiloita. joilla on korvattu öljykattiloita.

10 Tuulivoima Tuulivoiman rakentaminen on edennyt ennakoidusti vuosina 2009 ja Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu tuulivoiman tuotantotuki on maatuulivoiman osalta riittävä, mutta hankkeet eivät ole edenneet ennakoidusti muiden kuin taloudeïlisten esteiden vuoksi. Lentoestelupiin ja tutkavaikutusiin liittyvät esteet ovat ratkenneet (katso kohta 2a), Muiden esteiden osalta työ- ja elinkemoministeriö on nimittänyt selvitysmiehen tekemään ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Selvitysmiehen raportti valmistuu Biopolttoaineet ia bionesteet Jakeluvelvoite Liikenteen biopolttoaineiden tärkein edistämistoimenpide on niiden jakeluvelvoite, joka on ollut voimassa vuodesta Vuonna 2010 jakeluvelvoitelakia (laki 446/2007) muuteltiin siten, että vuotuinen jakeiuvelvoite aseiettim vuosille 201Î Jakeïuvelvoitteen suuruus määritellään markkinoille toimitettujërl biopolttoaineiden energiasisällön osuutena toimitetun bensîinin^dieseimja.biopoïttoainetde«kokonaisenergiasta. Vuotuinen jakeluvelvoite on seuraava: Ï > Vuosi 6% 8% 10% 12% 15%. 18 % 20% Velvoite Jakeluvelvoitteeseen sovelletaan RES -direktiivin, kaksoislaskentøa jätteistä,, tähteistä, syöiäväksi keìpaamattomasla selluloosasta ja lignosefluloosasta tmjtetbjee bíopoutoameíden osalta, Jakěíuveívdítelaki: myös edellyttää, että jakeïuvelvoitteen piiriin hyväksyttävien biopolttoaineiden tuke täyttää RlS-direktiiViSSa asetetut kestävyyskriteerit ja toimijoiden tulee osoittaa kestävyys direktiivin mükaiscšfi: Polttoaineverotus Vuonna 2010 valmisteltiin energiaverouudistus, joka tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Uudistuksen tärkein elementti on kaikkien polttoaineiden, myös Uikennepolttoaineiden, verotuksen perustaminen miden energiasisältöön sekä hiilidioksidipäästöihin. Verrattuna aiempaan järjestelmään, jossa biopolttoaineilla oli samalitrakoħtamen vero kuin fossiilisilla polttoaineilla, parani biopolttoaineiden asema uudessa verorakenteessa* koska se ottaa huomioon biopolttoaineiden, erityisesti etanolin alemman energras/sähön. Myös hiilidioksidipäästöjen huomioon ottaminen antøa.etua biopölttoaineiíle, Biopoktoaineiden hfilidioksidiveronpohjana ovat niiden elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt verrattuna fossiilisiin vastineisiinsa. Polttoaineverolaki määrittelee, että kestämättömistä biopolwoameísta;kannetaan sama hiilidioksidivero kuin fossiilisista poīttoameista, kestävistä biopolttoaineista kannetaan 5U % vastaavan fossiilisen polttoaineen hiilidioksidiverosta ja RES-direktiivin mukaisista ns, kaksoīslaskettavisīa biopolttoaineista ei kanneta lainkaan hiilidioksidiveroa. Hiilidioksidiveron laskentaperustaksi otettiin vuoden 2011 alussa 50 блсоз ja vupden 2012 alustatama nousee 60 /tcö2, Uudella verorakenteella pyritään etmen muuta ohjaamaan biopolttoaineiden käyttöä toisen sukupolven vaihtoehtoihin. Myös bionesteisiin sovelletaan vastaavaa verorakennetta, mutta : lammityspolttoaineilla sekä energiasisältövero että hiilidioksidivero ovat selvästi alhaisempia kuin liīkennepolttoaitieilk. Muita toimia Biopolttoaineiden tuotantoa on lisäksi pyritty edistämään lisäämällä voimakkaasti määrärahoja uusien biopolttoaineteknologioiden investointitukiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. 10

11 3.1- Antakaa tietoja siitä, miten tukea saava sähkö jakautuu loppukäyttäjille direktiivin 2Θ03/54/ΕΥ 3 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi (äirektiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan b alakohta). Sähkömarkkinat on vapautettu ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ei ole erityisasemassa sähkökaupassa. Uusiutuvan tuoiannon kannattavuutta tuetaan tukijärjestelmillä. Myös uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkömyydään sähköpörssiin, sähkön jälleenmyyjille tai myös suøraah loppukäyttäjille. Alkuperämeridttyä sähköä myydään vähän eikä tuettua ja lukematonta sähköä ole eritelty. Yhtiöt myyvät uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä eri tuotemerkeillä (norppasähkö, hyöfysähkö. -. ), myöskään näistä sähkötuotteista ei ole tiedossa tuetun sähkön määrää. 4. Antakaa tarvittaessa tietoja siitä, millä keinoin tukijärjestelmissä otetaan huomioon sellaiset uusiutuvan energian sovellukset; joista saadaan lisähyötyjä mutta joiden kustannukset ovat vastaavasti suuremmat; tällaiseksi sovellukseksi katsotaan esimerkiksi biopolttoaineiden valmistaminen jätteistä, tähteistä, muusta kuiņ elintarviketuotannon selluloosasta sekä lignoselluloosasta (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan с alakohta). Kuten kohdan 3 VäStaukseSäa oņ.ken;ottu i kehittyneempien tnuttakahiiinpien.biopölttoaioeiden käyttöönottoa pyritiään edistämään RES-direktiiViii ns. kakspislaskentaa käyttämällä sekä uuden poīttoameveroiīīkenteen ; avulla- 5. Antakaa tietoja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sekä lämmityksen ja jäähdytyksen älkuperätäkuujärjestelmän toiminnasta sekä toimenpiteistä järjestetmän luotettavuuden yarmîstamiseksî ja sen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan d alakohta), Suomess^álkuperäťaícuujägestelmäa sovelletaan vain sähkön alkuperätakuisiih mukaaîuiifcëin tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettu sähkp. Järjestelmä toimii hyvin ja REŠ-dírektii-wnIv^tteíajtñuutpiísia nykyiseen jäijestelnåan, ollaan viemässä lainsäädäntöön. Järjestelmän luotettavuus on varanstettu siten, että alkuperatakuiden myöntämien on annettu j än'estelmävastaa Vanhasta verkonhaltijan tehtäväksi. M)^nnetyt alkuperäiakuut perustuvat voirnalaitpfeseft luotantotavan ja senifcäyttäniien energialähteiden varmentamiseen sekä tuotetun sähkön mittaamiseeni, Energiamarkkinavirasto salvoo.uusiutuvilla energialähteillä tuotetun šähköh tuotantotuesta arnietim lain noudattamista. Sähkön mittauksen luotettavuuden takaavat osaltaan Suomessa voimassa olevat mittaussaännökset, jotka edellyttävät sähkpntuobnnonja suurten kulutuskohteiden etäluentaa ja tuntimittaustā. Lisäksi; yuorinä 2009 oii annettu asetus, joka velvoittaa jakelu verkonhaltijat siirtymään tiintimättaukseen siten» että vuoden alkuān mennessä vähintään 80 % sahkönkayttöpaikoísta on etäluettavan; tuntímíttauksen ja kuoimanohjausmahdollismiden piirissä. Π

12 6. Kuvailkaa, miten biomassavarojen saatavuus ja käyttö energiantuotantoa varten on kehittynyt kahden viime vuoden aikana (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan g alakohta). Ehdotetaan, että taulukoissa 4 ja 4a annetaan yksityiskohtaisempia tietoja biomassan saatavuudesta. Taulukko 4: Biomassan saatavuus energiantuotantoa varten Puubiomaösan suora.lanoilta metsistä j a muilta îiïeîsaraailta energiantuota fíťoon (hakkuut jne.)** Puubiomassan qjasuora tarjonta (puuteollisuud esta peräisin olevat tähteet ja sivutuotteet jne.)** 10,785 miy;. k-m 3. Kallaa lärapö -ja ' yoima laitost «ιtcãytrâ ľťmii itìéts^ bakke «Ï sekä piëntai ojén poktor υρη. sisutaä myøs tuonti puun, 9,372 milj, к-пл Kattaa lämpö Oa voima, laitost en ; fcäýttä.raãft tnetsät colisu uden sivutu otėpuu n {puuta lideha^ ke, puru, kuohj, puupet letit ja 1 ],602 ķ-m s. Katiaa lãmpõjä vqtmaf ^metsäh aķkeen sekä ii OJ«l pölttoi" aakapu un. Sisältä ä myös tuontip uun. 11,117 milj. k-m'. Katua 'lampo* ]а_ vpi mal aítoste n käyttä ibäň metsät eolisij ude«sivutu otepuu ņ (puutii lûjeha kė, pum, kuoii), puupel ìetitja 86,745 PJ = 2071,9 ktoe. Sisältä ä myös tuonti puun. 67,11.8 PJ- 1603,1 ktoe. Sisältä ä myös tuonti; puuri:. 95,101 PJ- 2271,4 ktoe. Sisältä ä myös iik)nti puun. 7S;270 PJ = 1869,5 ktoe. Sisältä ä myös tuonti pum. briketi tja kiirat ysptju biiketi tja kierrät yspiiu 12

13 Energiakasvit (heinät jne ; ) ja iyhytkiertoinė n energiapuu (tarkentakaa) Maatalouden sivutuotteet/ jalostetut tähteet ja" kalastuksen siýutuófteet n sekä pientai ojén jätepol Itòpuu n. s.isãitã ä: myös ïiiontî puun.. 5X22$ īi.a. n sekä piental pjrø jatkoi ttopuu n. SisäHä a myös; tuontip. aun. ņ.a. n.a 22 n.a o.a. rt.a n.ł n.a ituna n.a. n.a n.a. n.a n.a. п.a n.a. n.a n:a. n.a n.a. ti.a Jätteestä peräisin oleva biomassa (yiidyškuntaja te, iėoihsuuąjate jne.}** Muut! (tarkentakaa) ' :;:Äm/«&S^B^#«^ '.-.C}. -ŇL.:;::.; J.. /"..;. :..:^..; ;. : "Γ^ΐκ^ίτ ^. -.^ Biopolttoainei 270 si.a.. 0,092 n.a. n.à; n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.av n:a. na kãyteífâvat yleiset peltokasvit (taikeniakaa tärkeimmät lajit) Biopoitīoamei n,a. n.a. л-а. n. a. n.a. n.a. n.a. n.a. 'rta. :n.a- a,a. a.a. namyiettävä energiäkasvit (heinäťjne.) ja Iyhytkiertoinė. n energiapuu (tarkentakaa tärkeirarqät ląjit) Muut (tarkentakaa) * Jos mahdollista, raaka-aineen määrä ilmoitetaan metsätaloudesta peräisin olevan biomassan osalta kuutioina ja maataloudesta, kałatatoitdesta ja jätteestä peräisin olevan biomassan osalta tonneina. ** Tämän bioinassaiuokan määritelmän olisi katsottava vastaavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin.2009/28/ey makaisien kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimmtasuimniteïmim malhsta tehdyssä komission pääiövsessä K(2009} 5Ï74 olevassa 4.6J osassa, esitettyä taulukkoa 7. 13

14 Taulukko 4a: Kotimaisen maatalousmaan käyttö energiakasvien viljelyyn (ha) Maankäyttö Pinta-ala. (Ал) 2ÖÓ9 : 2öiö\ T "7;' Ī. Yleisten peltokasvien (véhria, sokerimoko jne.) ja öljykasvien (rypsi, auringonkukka jne.) viljelyyn käytetty maa (Tärkeimraäi lajit:-rypsi ja.kaura) n.a Lyhytkiertoisen energiapulin (paj«, poppeli) viljelyyn käytetty maa {Tärkeimfflat lajit; paju) Ęnergiakasvieii kuteįi heinien (mokqħelpi, luutahirssi^ Miseanthųs) ja durran viljelyyn.läytettymäa (Tärkeimmät lajit: ruqfcohélpî) Antakaa tietoja Suomessa kahden viime vuoden aikana mahdollisesti havaituista perushyödykkeiden hinnoissa jią maankäytössä tapahtuneista muutoksista, jotka liittyvät biomassan ja muiden Uusiutuvista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen käytön Msäänilymiseen. Jos mahdollista, ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin, asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan k alakohta)* Perushy?Q Í}>kkeide& hintmäíkutusten arvioimiseksi ehdotetaan vähintään seuraavien hyödykkeiden ottamista huomioon: yleiset mvïntp-la rehukasvit, energiapuu, pelletit Kuvassa 1 on esitetty шеййаккеея hintakehitys kä^tippäikalla ja kuvassa 2 pelkttien hmtâbihítys, UusÍutuvien, energialähteiden fcaytön lisääminen ei olė vaikuttanut metsähakkeen eikä pellettien hintakehitykseen. Peltobiomassojen hyödynttminen on välisiä; Suomessa jòten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäänjmen ei ole vaikuttanut myöskään ravinto- ja rehukasvien hintoihin: Metsähske ĘUWMWh Koko Suomi 19,5 ļ ie,s 17,6- # \^ í» s u? * ^ -î ^ ^ ^ / Kuva 1: Metsähakkeea hintakehitys elokuu 2009-huhtikuu 2011, /M Wh H

15 Grade Index Value Change Confidence Interval Peüet Nordic CIF EUIüMWb SEETMWh 273Д6-1Ш ^ РЕК Indexes Pelet NorcSC, Cif Index History SEKMWh nxktunch 300 / b '" ï- я ü к -fe«в к'sk s я як i'ė ь ь. а.ъ b-ī.īttī.-.v.^'v ^20 сэ о о:с о. о Q ел ä о ö.o ^ о, ö о о о *^ * ч-ļ.v«**^ ч^ **.» ^ ^ ^ τ^α»ν :# Ľ>,*J. ByFOEXtoJwesL«' Fór boïsuwjjse Kuva 2: Pellettien liintakťintys tammikuu IttOT-matľaskuu 2(Hļ, /lviwħ S. Kuvailkaa jätteistä, tähteistä, muusta küin elintarviketuotannon selluloosasta sekä Ugnò selluloosasta valmistettujen: biopoutoäinéiďeu kebitystä ja osuutta (direktimn 2Ö09/28/EY 22 artmiķn 1 kohdan i alakohia), RES-direktiivin 21 art. Zkqħi&fttu&aisten-bk^ ei^îinënvuotta 2011 ollut merkityksellistä eikä ko. biopolttoaineita óitekönsáhisesíí märitelty, joten vuosilta 2009 ja 2010 ei ole käytettävissä tilastoja niiden tuotannosta ja käytöstä. Taulukko Sì-- 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen biopolttoaineiden tuotanto ja kulutus (Ktoe)?21!а?$ы?ш'^! ШЙШ*^^ ^ttāstīļtri:; ; íl0sínľtl. Tuotanto - Tyyppiä Xoleva poħtoaineltarfcerttalraa) Kulutus " Tyyppiä Xoleva pūlttoairc.(iarkenakaa) 21 arliklati 2 kohdassa tarkoitettuign^iopoittoaineiden bņfconaistutfanto 21 artíktaas kohdassa taauit^uignbiopoitttf^nà'den'kbkohàisbalutus 21 artiklan 2 kohdassa tarköttettajên jxjltt6a n.eídén %-йяшк tìikcntccasa käyietyii 9. Aūtakaa tietoja biöpolttoairieiden ja bionesteiden tuotannon arvioiduista vaikutuksista Suonien luonnon monimuotoisuuteen, vesivaroihin, veden laatuun ja maaperän laatuun kahden viime vuoden aikana. Antalċaa tietoja Siitä, miten näitä vaikutuksia arvioitiin, ja Ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY22i artiklan 1 kohdan j alakohta). Toistaiseksi biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto Suomessa perustuu valtaosm tuontiraaku-aineisiin ja jossain määrin kotimaisiin jäte- ja tälideraaka-aineisim. Tämän vuoksi voidaan arvioida, ettei biopolttoaineiden tuotannolla ole ollut vaikutuksia mihinkään kysytyistä tekijöistä Suomessa. Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja Hgnoseliuloosasta tuotetut biopolttoaineet. 15

16 10. Arvioikaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttämisestä saadut kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöt (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan J kohdan k alakohta). Uusiutuvan energian käyttämisestä saatujen laskentaan ehdotetaan seuraavaa menettelyä; kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen Biopolttoaineet: direktiivin 20Ù9/2S/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sähkön ja lämmiíyl en osalta laskennassa ehdotetaan käytettävän EU:n laajuisia fossiilisten polttoaineiden vertailukohtia, sellaisina kuin ne on vahvistettu kertomuksessa kestävyyteen liittyvistä vaatimuksista kiinteiden ja kaasumaisten biomassalähteiden käytössä sähköhtuotännossa, lämmityksessä ja jâähdytyl essä, ellei tuoreempia arvioita ole saatavilia. Jos Suomi päättää olla käyttämättä ehdotettua męnęttelyą kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskemisehi, kuvailkaa, mitä muuta menettelyä näiden säästöjen arvioimiseksi on.käyietty. Seuraava kasvihijqnekaasupäästöjen Mettosaästöjen arviointi; on teoreeitmen. Metsäteollisuuden sähkön ja JämmÖn tuotanto perustuu biomassaan, jotasyntyy teollisuuden prosessin sivuvirtana. Etenkin metsäteollisuuden psalta.on lähtökohtaisesti virheellistä olettaa, että tepilisuudeatfuivitsema sähkö, ja lämpö tuotettaisiin fossiiusuīā polttoaineilla tai turpeella. Mikäli bíqínassan.käytto,inetsäťeolh5uuden sähkön ja lämmön tuotannossa ei öíisí mahdollista. Suomeen èi piisi syntynyt metsätehollisuutta. Uusiutuvan energian käytt&nisesiä saaduista k^vihuonekaasnpäästijjen;nettosääst6jen arvioinneissa on oletettu seuraavaa: - Biopolttoaineet: direktiivin 2GQ9/28/EY 22 artíklan 2 kohdan mukaisesti EriHisen sahköntuotaihlpíi osalta (vesivoima, tuulivoima, aurinkosähkö ja bioenergialla tuotettu erillinen sähköntuotanto) nettosäästöfon a^mtopää^ökertoimella 0,0951 Mt CÖ2/PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuva erillisen. laumetuötannon keskimääräistä päästökerromta. Vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkosähkön kulutussuhteeksi on oletettu 2,4.. Bioenergiaan perustuvan erillisen lämmöntuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päastökertoimella 0,0746 Mt C02/PJ, P^stökeiroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuvan erillisen lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Yhdistetyn sähkön-ja lämmön tuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päastökertoimella 0,0776. Mt C02/PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuvan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Edellä esitetyissä kertoimissa on huomioitu komission raportin littteen Π mukaiset oletusarvot biomassan päästöille. ТанЫкко 6: Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä (t ČOŽekv.) шшшшшшт, Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen kokattaisnettosäästöistä'* - Arvio uusiutuvista iiihtdsts tuotetun sähkön käyttämisestä saaduista kas v ihuqn ekaasu päästcj m n etl osaastöistä - Arvio uusiutuvista lähteistä tuotetun, läminityfesem ja jäähdytykseen kaytettaysn enei-gian käyttämisestä saaduista kasviliuooekaasupäästöjen nettosaasicdsiä -Arvio uusiutuvista lähteistä Ulotetun, liikenteessä käytetiävän enet^ian k^yttäinisestä saaduista kasvihuotiekai^iupaasïöjgil nettosäästöistä mwrn löimt.20,4 Mt 0,3 Mt штш ÍŐ.O Mt 23,5 Mt 0,3 Mt 2 '' Kertomus saatavilla Internetissä osoitteessa: : transparencv platform/cloc/2üiq report/ċom i 3 report.pdf. 28 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun, sähkön ja vedyn osuus olisi ilmoitettavii toppukiiytöstä. riippuen {sähkö, lämmitys ja jäähdytys tai tukenne) ja otettava vain kerran huomioon arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskennassa: 16

17 11. Ilmoittakaa (kahden viime vuoden aialtai ja arvioikaa (tulevien vuosien osalta vuoteen 2020 asti) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava määrä, joka voitaisiin siirtää toisiin jäsenvaltioihin taikka tuoda toisista jäsenvaltioista tai kolmansista maista, sekä arvioidut valmiudet toteuttaa yhteishankkeita vuoteen 2020 mennessä (direktiivin 2ÖÖ9/28/EY22 artiklan 1 kohdan Ija m alakohta). HaUitus valmistelee energia-ja iimastostrategian päivityksen vuoden 2012 loppuun mennessä.strategiassa päivitetään skenaariotarkastelut ja oietaan kantaa uusiutuvien energialähteiden eáistämiskeinoihín. ÌCevaallM teħdyn skenaariotarkastelun mukaan Suomi ei hankkisi muista maista eikä toiraittaisi. muìliìa iftaihffl uusiutuvaa energiaa yhteistyömekanismeiila. Taulukko 7: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotaonontosìasianinen ja arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava (-) maarä, joka voitaisiin Ц asen valtiossa] siirtää toisiin jasenvaltioiħin ja/tai tuoda toisista jäsenvaltioista/kolmansista maista (ktoe) 2 *" 3 " JÍ.1. Antakaa yksityiskohtaiset tiedot tilastollisista Siirroista, yhteishankkeista ja yhteisiä tukijärjestelmiä koskevien päätösten säännöistä. Siíóníi eioletdteuiíánuť tilastollisia siirtoja, yhteishankkeita, eikä. ybteisiätt^ijäijestdmiä muiden maidenjcaiissa vuosilla 2009 jâ 201,0. 'Suomi, ei ole tehnyt myöskään tällaisia sopimuksia tulevien vuosien osalta Esittäkää tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvřoitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty täliaisteh arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan n alakohta). Biqlogisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu olevan 60 %,.Arvio perustuu otantatutkimuksiin. Huomatkaa, että jäsenvaltioita kehotetaan ensimmäisessä edistymiskertomukse^man (vuodffn 20Π kertomus) ilmoittamaan aikeistaan 22 artiklan 3 kohdan a~c alakohdassa käsiteltyjen kysymysten suhteen. Lisäksi Jäsenvaltiot voivat antaa muita tietoja, jotka katsotaan merkityksellisiksi uusiutuvan energian kehiltämiseen liittyvän maakohtaisen erityistilanteen kannalta. Artiklan 22(3) kysymykset: 20 Käyttäkää tosiasiallisia lukuja raportoidaksenne ohjeellisen kehityspolun yhttavästä määrästä kertoiniikseti jättämisiä edeltävinä kahtena vuonna, ja antakaa arviot tuleville vuosille vuoteen 2020 asti. Jäsenvaltio voi kussakin keiloin uksessa oikaista aiemmissa kertomuksissa olleet tiedot 10 Ohjeellisen kehityspolun alittava tuotannon määrä merkitään taulukkoon miinusmerkkisin kivuin (esim. -x ktoe). 17

18 aikooko Suomi perustaa yksittäisen hallintoelimen vastaamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupahakemusten käsittelystä ja hakijoiden neuvonnasta; Ei aio. Suomessa ei ote energiantuotannossa muita kuin ympäristö- ja maankäyttöönjiittyviä lupia. NäistäJuvista vastaavat viranomaiset vastaavaf toiminnasta myös uusiutuvan energian osalta. Uusiutuvien energiaîahteiden tukien osalta hakijoita neuvovat tukija myöntävät viranomaiset. päättää, että uusiutuvan energian laitoksen suunnittelu- ja lupahakemus katsotaan automaattisesti hyväksytyksi, jos iupaviranomainen ei ole vastannut asetetussa määräajassa; tai Ei aio» Jòs lain nojalla edellytetään lupaa, Vaatii lupahakemus asianomaisessa laissa säädetyn lupakäsittelyn ja toimivaltaisen viranomaisen päätöksen. Suunnitteluhakemusta ėi ole tunnistettavissa kansallisessa laittéääciännpssä. osoittaa maankäytön suunnittelussaan tiettyjä maantieteellisiä alueita šoveltmáksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoon sekä kaukolämmitykseen ja jäähdytykseen. Kunnan alueiden käytpn järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asefliakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnasisa. Asemakaavassa osoitetaan iunnan «sa-älueen; käytön ja rakeniamisenjäfjestämineil Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueellä: Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja alùérakemietta koskevia vaítakwmaüisja tavoitteita. Kaavoissa voidaan osittaa tuulivoimalle tai energian tuotannolle soveltuvia alueita.

DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKAINEN SUOMEN TOINEN EDISTYMISKERTOMUS

DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKAINEN SUOMEN TOINEN EDISTYMISKERTOMUS DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKAINEN SUOMEN TOINEN EDISTYMISKERTOMUS 24.1.2014 1. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet ja kokonaisosuudet sekä tosiasiallinen kulutus

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti Työ- ja elinkeinoministeriö 30.6.2010 Energiaosasto Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti 1 1. TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014 Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki, 13.11.2014 Aurinkoenergian edistäminen Suomessa Aurinkoenergia osana energiajärjestelmää

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli 7.5.2013

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli 7.5.2013 Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli 7.5.2013 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Kansallinen energia- ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma. edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti. Energiaosasto

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma. edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti. Energiaosasto Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti Energiaosasto 1 Tiivistelmä uusiutuvaa energiaa koskevasta kansallisesta

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot