DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS"

Transkriptio

1 TVÖ M SLINKeiNOMlNłSTeRIO (weers OCH ыйгаыобминэтешет MINBTHVOPBMPLOVMeWTRNDTVffiieCONOMV ТЕМ/1104/ /2012 DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS

2 1. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet ja kokonaisosuudet sekä tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden aikana (η-l ja n-2, esim ja 2009) {direktiivin 2009/28/EY22 artiklan 1 kohdan a alakohta). Taulukoihin täytetään uusiutuvan energian tosiasialliset osuudet ja tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden ajalta. Taulukko 1: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet (sähkö, lämmitys ja jäälidytys sekä liikenne) ja kokonaisosuudet 1 mmm mm Uttórallivaetìiigìa--Lämmitys ja 45,2.46,4 yüsiutóva^oergiá- 27,2 27,6 Sähkontuotamo^ {%) Uusiüfava energia *- Üik^ine* t%) 4,0, 3,8 UuSiuftivaft enaltan 32,0,33,1 kokonaisosuus (%} Josta yhleisiva>tiekanisiñíen iäüttä b (%j Taulukko la: Laskentataulukko kankin sektorin uusiutuvan energian käytön osuudesta energian loppukulutuksesta (ktoe) 8 {A)UusiutyvÍsíaíaíiteista'pKBÍsinolevan : eneis!aii. 5623,64S0 kokomisj^^ukuiutug^tibnitykseisljajaatidytyksessi (Sì Uusiutuvista lähteistä tuotetun MihkÖnTtokonaisloppukübt^ im 1) ;2t62ļ): (С) Uusiutuvista ÎShteista peräisin olevan energian 1661) 167 1) kokonaisroppukuitüus lijlcgiįgaisft' 1Р)Ш5ш1иуай'спёг^1 а"п-кокопа15ки1ии<8 ' ) 87882) (E) Uusiutuvan eñs'gi.an sí4no(tpísíínjäsenyallioiiiin 0 0 (F) Uusiutuvan ená^ían siirrot loisista jâsenvattioista ja kolmansista maišia (G) Uusiutuvan energian kulutus inukautettìina tavoitteeseen ) ) ФНЕЖЕ) l> Luvut sisältävät junien uusiutuvan sähkön (Π ktoe vuonna 2009 ja 18 ktoe vuonna 2009) "Luvut sisältävät junien Uusiutuvan sähkön vain yhteen kertaan 1 Heipottaa vertailua.fcansahisten tpimi'ntasuunniteetņicņ tauļtļkoihm 3 ją 4a. " Uusiutuvan energian osuüs lämrnttyksessä. jâ jäähdytyksessä: ttusiutüvista iähteistä peräisin olevan, çnergjan. kokonaistopp.ukututus lämmityksessä ;ja jäähdytyksessä (siten kuiħ se on ffiämteity direktiivin 2Ö09/2S/EY 5 artikian 1 kóhdan b alakohdassa ja 5 artiklan 4; kohdassa) jaettuna lättinlttykseeft jā jäähdytykseen käytetyn energian kokonaisloppukutuluksella: Sovelletaan Samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. i Uusiutuvan energian osuus sähkqntuotannossa:.uusiutuvista., lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus. (siten kuin se on määritelty direktiivin 200.9Й8/Ё 5 ;artikían I kohdan a alakohdassa- ja, 5 artiklan 3 kohdassa) jaettuna sähkön, kokonaisloppukulutuksella. Sovelletaan samaa raenettelyakyin kansaîlisten toimintasuunnitelmientaulukossa-3. 4 Uusiutuvan energian osuus itikemeessä: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian loppukulutus liikenteessä {ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan с alakohta ja 5 artiklan 5 kohta) jaettuna liikenteessä käytetyn l ) bensiinin, 2) dieselin, 3) maantie-ja rautatieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden jä 4) maalükenteessä käytetyn sähkön kulutukselìa. įnakyy taulukon 3 rivillä 3). Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toämintasuunnttehmen.taulukossa 3. 3 Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisioppukulutuksesta. Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten iomiintasuurmitėjimen taulukossa 3. * Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. 8 Helpottaa vertailua kansallisten Ěoimintasuunmteímien taulukkoon 4a. ^Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan I kohdan mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähköjä vety on otettava huomioon vain kerran. Kaksinkertaista laskentaa ei sallita.

3 Taulukko 1 h-. Kunkín uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos (asennettu kapasiteettia sähkön kokonaistuotanto) [jäsen valtiossa J vuoden 202(1 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen sähköntuotannossa ]l} Vesivoima' 11 : muuta kilin S77 pumppu voi maa <! MfY l A4W-~10MW 2S : iomw pumppuvoimaa 0 0 yhdistetyr' Geoterminen energia Aurinkoenergļa: aurinkosähkö - kesfáfíaífòaúrínkolampo VHomvesisaaìms menenergi a Tuulivoima: mpatta 147.ж..:314 mereltä Bramassa 13 ; røo kiinteä biomassa Í8Ö :10 J0S59 biokaasit J2 89 biofíésieet VHTEENSA 5080 :;22899 ' josta säiikõnja lämmön 7949 n.a, 9288 'vbtebħiorànioa Taulukko Ie: Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liitcyvãff teknologian tosiasíaílínen koķouaispanos (energian loppukulutus^4) fjasenvalriossal vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energian osuuteen tämmitvksessä ia jäähdytyksessä (ktoe)' s CöJlerminen energia (pois luettuna matalan lämpotiäan geotenņinen iämpo lämpõpumptnisoveliuksissai 'BioWssa'*: kiihieä biomassa '$ biokaasii 20 bionesteel. : LämpöpLimpuistö saatu Tiiisiiituva aiei^ia^ josta: - aemíermístä - geotermistä - hydrotemiistâ VHTEENSA 562Î 6480 jostu kaukolämpö S574 : Helpottaa vertailua kansaihsten toimiritasuunnitelmicri táüliikkpon IQa. n. Nonjialisoitu direktiivin 2009/28ÆY ja Eurostatin menettelyn: ifmkaisesti. 12 Eurostatin uuden menettelyn mukaisesti. ^Huomioon otetaan ainoastaan soveilettavat kestävyyskriteerit täyttävä biomassa, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta, 14 Direktiivin 2Û09/28/EY 5 ardkian 4 kohdassarnäaŕítelty suora käyttö ja. kaukolämmitys. ' ^Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunniteimien taulukkoon Huomioon otetaan ainoasiaan sovellettavat kestävyyskriteerit, täyttävä biomassa,-ks. direktiivin 2Ö09/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta-

4 osta biomassan käyttö kotitalouksissa 11 nu 1434 Taalukko M: Kunkin uusiutuviin energiaïahteisim liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakoüisteii tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen liikennesektorilla (ktoe) 19,20 Bioelanoli/bio-ETBE Ш. '1,5. josta bìopoiitoaineira 2 ' (21 artik/an 2 kolua) 8* wlftífeísjéíi;; sr justa luolaa f5.3 71,5. Biodiesd it 56,2 60,0 jostá biopoutoameita" (21 artiklan 2'kohta) 3sr josta tuotuja IJ 3.7 Tjilsiutuvisla eneflli'álähfeista'iuotett» vety ^Uasiutuvistaaiereialāhteiaa tuot eito sähkö joita maanuelìikèntcessa josta mùitssà kùm maaniieltììieìiieessa í 6,0' Muut (kuten biokaasu, kasviöljyt', jne.) - taiiceimettava joslń biopoltfoaineuď 1, (2 f artiklan 2 kófìia} mi YHTEENSÄ ISO fi -ISTįl- 2. Kahden viime vuoden aikana toteutetut ja/tai SUttnuitélIiit kansalliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää uusiutuvista ląhteista peräisin olevan ęhiargian käytoft kasvua ottaen huomioon ohjeellinen kehityspolku uusiutuvan energian osuutta koskevien, kansatüsëssa toimintasuunnitelmassa hahmoteltujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi (äirektiivin 2ÖÕ9/28/EY22 artiklan Í kohdan ä (tukuhiä) Taulukko 2: Yïaskuva politiikoista ja toimenpiteistä V: 2012 määräykset MaankäyBö ja rakennuslain muuttaminen Biopolttoaineiden jakeiuvelyoite.{laki biopolttoaineiden käytön ed.istämisestä liikenteessä Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustmva Velvoitetta Vastaava osuus biopolttoaineita ulktshäliinto, suunnittelijat, arktótehdit Tuulivoiman Ιμο tanto, tuulivoiman huomioiminen kaavoituksessa Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä Määräykset annettu Kuynnissä- Uudisrälientamisla koskeva! rakennusten energia määräykset voimaan 7/2012; määråyskokoelman osatp2jad3 Lainmuutos voimaan , 134У20'11 Lainmüirtos voimaani , 1420/2010 '' KaukoiäinmitykseEi ja/tai -jäähdytyksen osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. 18 Osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. i5 Biopolttoaineista otetaan huomioon ainoastaan kestävyyskriteeri E täyttävät biopolttoaineet, JCSĻ direktiivin.2ö09/2s/ey 5 artiklan.ī kohdan viimemen ajakohta. 20 Helpottaa vertailua kansallisten teimintašuunnitelxnien'taulukkoon Direktiivin 20Ö9/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. ï2.bioetanol in/bio-etb En kokonaismäärästä. M Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. Bibdteselin kokonaismäärästä. 25 Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet.

5 446/2007) Biopolttoaineiden ja bionestejden kestav yyskriteetit (Hallituksen esitys laiksf biöpoittoaioerdenja frønesteiden kestävy^friteereist Sääntelyyn peťvistuva Biopolttoaineiden tuottajat ja jakelijat, biopoiijaisęt polttoaineet ja polttonesteet Valmistdu käynnissä Syksy 2012 Asentajien sertk fiptntijįijestelma; Tuulivoiman tuotantotuki (laki uusiutuvilla. energiatähteitiälüoielunsëhkor» tuotantotuesta, iäee/zöio} Biokaasun tuotantotuki ^tókluusluuiyïlla energiajähteilla tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/20ÍD) Pien-CHP;ri tuotantotuki (laki uusiutuvilla enérgiaiähteíllä tuotetun sähkön 'tuotantotuesta, 1306/20101 Metsä hakkeen tuotetńtotbki (laîti uušiutüvüla 5 елегдшамйпщ tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/201 Oí Energiatuki {valtioneuvoston asetüs ; energiatuen myöntäini^h yfeisisiä ehdoista Vna 13Í 3^007) Polttoaineverot (LakrnesícínäíSten poiuöaíneldbn vaimisteveròsta 1472/1094 setta laki sähkön ja eräiden poittoaineiden valmisteverosta 1260/1996) Maatilojen investointituet Biokaasulaitosten' invėstoffttiavustijs (valtioneuvoston asetus bioenergiatuotannon avustamisesta, vha 607/2003) Maatilojen energiaohjeirna (mom , Informaatío-ohjaus Taloudellinen TaloudeHineń TalûuddJineo Taäoi)(äelIinen Talotļdetlinai TaJoüddimën Tatoüdelíinen Tatoudetlinen Taloudellinen ja informatiivinen 2500 MVA ja 6 TWh vuonna MVA ja 0,7 TWh vuonna 2020 t60r-210ívtvaja 1 1 ;,5 TWh vuonna y3 TWÌ vuonna 2O20 Asentajat; väliiiisenä kohderyh-. mänä myös asennuksia iiiaavat loppukävttäjät Energian tuottajat, tuulivbima Energian tuottajat, bjukaasusahkö" Eneigiantuottajat, puupolttoaineet Ertergian taottajat, metsähakesähkä ja välillisesti metsäiiake- HPlëmpö Energian tuottajat, ja käyttäjät, kaikki uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä; lisäävät toimenpiteet Energian tuottajat ja loppukäyttäjät Uusiutuvia energialähteitä tai jätelämpöä hyödyntävät maattlojen lämpölaitokset sekä biokaasulaitokset Biokaasulaitosten rakentamisen edistäminen maatalouden yhteydessä alueilla, jossa on paljon eläimiä. Maatilojen energiatehokkuuden seka uusiutuvan ener Suunnittelu käynnissä ", vahîtistèilianiuutös, jossa.tvuòírtioídaatí turpeen veruít koropiksai vaikutiistuen taipeeseen ;, valmisteilla tukijärjcstelinän uudistus, valtiontukihyväksyn. tā voimassa 2012 loppuun Kayimissa, ħallitusoiijelmassa sovittiin tiffpeen vferon korottamisesta Pitottikoulutus 9/2010, sertif. järjestelmä valmis 12/2012 Järjestelmä Voilnaän: : 25.3;20"tl JEneaebRäVöjmaan Järjestelmä voimaan; 253:2011" jimjestdimävoiisiaan ä'5';3:'2ó"11 Uusittu jänestelmä voinrassa2013 alkaen Uudistettu verorakërine voimaan' lakimuut<ašel1a201 1,1393/2010(3 140Ô/2011>. Turpeen veron korotl»20l3ja 2015 alkaen

6 Valtio neuvoston asetus maatilojen energiasuunniteima tuesta, Ула 1000/2009) Pienpuun energiatuki tukijärjestelmat: anergta avustus, 1254/2010: : BioRefine UiKäet biomassatuoltmt (Tekęsęifl,.oliielmal Groove ~ Uusiutuva ' energia, kasvua; kansainvälistymises tež0íi>20j4. (Tekesin DhĮelmaį Strategisen fiùipiiu (»āanļlsen keskittitoāt, Cleen Oy Kestävä enei^ia -. SüsEn {Suomen Akatemian ohļelma} Tąryeh^rkinfaišėt eņei-gta^jakpiļausavustukset pientaioiile (laki asuntojen koeļaus-, energia- ja terveýsftaiťta^vustuksista Ï1Ö4föoÖ5) Suhdanneluonteiset. energia-avustukset (liiki suhdanŕ«-. luonteisista avustuksista GrãíçJeh rakeiinüistëii korjauksiin 17SÍ2Ö09); Kotitaknjsyâbennys (tuloverolaki 1535/1992) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma mom. 30,10,61-63 sekä 30.20,43 Sähkön ajkiiperatakuu (Laki sähkön alkuperän vannentamisesta ja ilmoittamisesta 1129/2003) TaioudelHnen Talou eilinen TakHjdelltnftri/'" tuikimys ja kehitys Taipuaëlliöën/ ftjikimuaįa kehitys Taloudellinen/ tutkimus ja. kehays Taloudellinen/ Īūtkimusja kehitys TalouaeJĮmėn TalowJelHnęn Taloudelliiiien Tàloudellitien Informatiivinen ja sääntelyyn perustuva gíanímfannonja käytön edistäminen energiatehokkuuss opimuksilia ja tuetuilla energiasuunnitelmilla Metsähakkeen Ujolannon lisääminen nuorten metsien hoitokohteilla ja ensiharvennusm eteistä Kotitaloudet; tavoitteena on lisätä uusiutuvanenergian käyttöänottoa nm pientalojen päälammitysjärjesta Imien saneerausten yhteydessä; tukijärjestelmä kohdistettu, erityisesti pientaioille Biomassan jalustaminen ja toisen. sukupoliřen liikenteen btopoittoaineet UuSäutuven ener-, gran yritysten liiketöimintav&hiiuksien parantaminen Taloudellinen/ lutkirħusjakehitys Kestävä energiantuotanto Kotitaloudet, uusiutuvien energìamuotojen eäistäminen pientaloissa, energiatehokkuutta parantavat korjaukset; tukijärjestelmä kohdistettu erityisesti pientaloille Uusiutuvan energian käyttöönotto asuinrakennuksissa jotka käsittävät vã* hinlään 2 asuntoa Kotitaloudet, mm. uusiutuvan energian käyttöönotosta ja lämmitystapamuutoksista johtuvien kustannusten vähentäminen verotuksessa Maaseudun mikroyritykset Sähkön tuottajat, uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön marŕíkinoiííepääsyn Laki pienpuun energiatuesta hyväksytty (101/20/1.1), saatetaan voimaan aseįukselfe.kun. valtiontukihyyäksyn täqn : saatu, ; vaitioneuvosiön asetus asuntojen korjaus-, energiaija terveyshîûtta : avustuksista annetun asetuksen muuttamisesta (tfna1255/ž6lô) Kãynáissa KáyjHiisáa Кауяпйса Päättynyt Käynoissl Päättynyt, uusiutuvan energian direktiivin edellyttämät muuíoícšet Alkaen 2Ö12.äyksy Erityinen uusiutu* vāti energian käytön tėhostamiäeen suunnätiu energia-ävustus,öii baeťtavissa ensim^ maisen kerran у l.avustgsmääri^ä päätetään vuosittain í гооеигоп Avustusmääristä pästetään vuosrhain laki ja asetusmuutoksilta 2009^ ^2013 2Ш4

7 Motivan tiedotus Energiatoimistot Puuenergianeuvojat Kuluttajien energianeuvoiita. harikkeet (yhteensä 1 5 Sltaan.jaTyö ja elinkeinominiaerion rahoittamaa banketta) Tuuliatlas Syneigja tafo Informaatio ohjaus Informatiivinen Mfohnatiivineh Infoimatiivin«! lnfomiátiivíñen lrrfo,tnraátkwjhlaús Infontiaatiçbphjaùs edistäminen Sijoittajat, loppukäyttäjät. julkishaüinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat, kansalaiset jne. Yritykset ja yhteisöt, energiahankkeet mm. uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Yritykset, yhteisöt ja kuluttajat, puupohjaisen ja muun bioenergian käyttöönottoon iiittyvä neuvonta Kuluttajat, Energianeuvontah a rikkeiden kokonaisuus. Hankkeiden: keskeisenä tavoitteena on eríergiatehokkuěkjé ti edlstäminen.sekä uüsojluväa energiaa ja tämmitystepuja koskevan tiedon iakaminen Tuulivoiman tuotanto,. tuotantopaikkojen sóveléuyuüden kartoittaminen Sijçnttajat, iöpfiukäyttäjät, jüfflfishaliinto, suunnittelijat, arkkitehdit, aseņiaļat, kansalaiset jne. SuunnittelijaE; arkkitehdit. valmisteftavang Käynti issa Vaimtsmnui 2009 Kavnijíšsä Käynnésä Jatkuvaa toimintaa U 2010 : toīmiņtaotijeiman: laatìminen ' ' * Onko toimenpide (pääasiassajsääntelyyn pmiśtuva,:taloude)lirten vai "pehmeä" (esim. tiedotuskfirrípanju)'? ** Onko odotettu. bios;käyttayiyn>isen.muutt)s, inisi tuotamoliapasiteetti (MW; tonnia/vuosi) vai tuotettu energia'(ktoe)? *** Ketkä ovat ķomeheoķilot: sijöj^ arkkitehdit, asentajat jne.? Mikä on kohteena oleva toiminta/sektori: biopoittoaineen tuotanto, annan energiakäyttö jne/? **^.* Kofyafaahkotai^ydennetäänkötallätoimenpiteelläkaņsaHisen toimintasuunņite]man : tau3ijkqssa.5 olevia; toiiïienpi teitä? 2.a Kuvailkaa edistymistä ha[lintomenetteiyjeii arvioinnissa ja parantamisessa uusiutuvan energian kehityksen síi an t e! vili sten a muiden esteiden poistamiseksi (direktiivin 20&9/Μ/ΒΫ22 artiklan 1 kohdm e alakohta). Maankäyttö-ja räkennijsiakia onļnuutettu (Ļ134/20Ī1) siten, että yleiskaavoitusta on mahdollista käyttää aikaisempaa íaajemmuiítuultvoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lakimuutos tuli voimaan , Liikenteen turvaliisuusvirasto Trafi hyväksyi lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15, Pïnavia on julkaissut 15,12 uudet paikkatietokannat tähän Hittyeii. Lausuntojen Ueventämtsellä edistetään tuulivoiman lisärakentamista uusien voimalahankkeiden lisääntyessä ja voimaloiden korkeuden kasvaessa. Pusissa lentoestekartoissa vapautuu alueita, joille on mahdollista rakentaa korkeita rakenteita ja tätä kautta vapautuu uusia alueita tuultvoimarakentamiseen.

8 Teknologian tutkimuskeskiís VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisen tutkavaikutüsten arviointiin tehokkaan laskentatyokalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aiuevalvontatehtävässa käytettäviin vâlvontasensoreíbin. Sen avulla varmistetaan, ettei mulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien vatvontajäfjestelmiea suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita,, joille piiolustusvoirmen toiminnan näkökulmasta ei voi rakentaa tuulivoimaloita. 2.b Kuvailkaa tpimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto ja jakelu sekä parantaa yerkkoliitäntään ja verkon vahvistamiseen liittyvien kustannusten kantamista ja jakamista koskevia sääntöjä (direktiivin. 2009/28/ET22 artiklan Î kohdan f alakohta). Sähkömarkkinalaissa on säädetty siirtoa ja jakefoverkonhatøjoille verkon kehittämisvelvouisuus, jonka mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttöön ja kehikaä sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisteil tarpeiden mukaisesti ja^ turvata osaltaan hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Sähkön ^irtoverkonħaltija on lisäksi vastuussa.koko sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta (iärjestelraävastuu). Jarjestelmävastimssa olevan siirtoverkotíhaltijan tulee yhapitää ja kehitti jäqestelmävastuun piiriin kuuluvia toimintojaan ja paīvebitaaņ sem'yuäpitäiä, käyťíää ja kehittää sähköverkkoaanjamuitejaxjestejinävastuun hoitamiseen tarvittavia laitteisīojaan sekä.yhteyksiä toisiin verkkoihin siten, eitä,edellyįkseit tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Verkkopalvelujen myyntiehtojen sekä oiiden tuaämytymisperusteidea onoltava ta^puolisia ja s^jimättömiä kaikille verkon käyttäjille, Kiista saa poiketa уаш.erityisisiä syistä. Suomi soveltaa taattua verkkoonpääsymeflettelyä. Verkkoon liittyviä sähköntuotantolaitoksia koskevat kaikille, samat ja yhiälíiiseť säänaõt. Eli kaikkia liittļrjiaon sahköknarkkínalain mukaan kohdeltava tasapuolisesti. BnsisUaisialîîfântapiï^uksia taį;erikseen varattua liiťäntikapasiteeftia ei ole käytössä. VerkonhaiĄian:tuìee pyynnöstä ja коьшишзсакогуаийа vastaan liittää verkkoonsatekniset vaatimukset täyttävät sähkönlayööpaikatj$ sähköntuotantolaitokset toiminta-ahieellaan. Verkonhaltijan liittymiselle asettamien ehtien ja teknisten vaatimusten tulee.olla^ tasapuolisia sek&syrjmiattömiä. Verkonhaltijan velwllisuuksiin kuuluu^ että palvelusta^perittäväkorvaus on kohtuullinen ja ettì toimitetun sähkönmittaus järjestetåän aslanmúlaiselfetavalll Verkonhaltijalīe kuqluva ketóttamisveìyollisims. edellyttää, että verkonhaltijan on lisättävä tarvittaessa verkkonsa siirtokapasiteettia tuotannon verkkoon liittämisen^mahdollistamiseksi liittyjänä olevan asiakkaan kohtuullisen vaatimuksen mukaisesti. Sähköverkon kehittämisen aiheuttamat kustannukset katetaan siirtomaksuilla ja verkon laajeneminen sekä siitä johtuva vahvistaniinenliittymismaksuilla. Verkkoon liittymisen osalta verkonhaltijat laativat itselleen kirjalliset liietymien hinnoittelumenetelmätja -periaatteet, Naiden periaatteiden tulee noudattaa Energiamarkkinaviraston vahvistamia menetélmiäliittymiénhinnoittelun määrittämiseksi. Energiamarkkina\'irastott vahvistamat menetelmät ovat sisällöltään laudile sähkö verkonhaltijoille yhdenmukaiset. Jakeluverkon haltija perii liittyjältäyoimassa olevien omaa.jakelual«ettaan koskevien liittjtnismaksuperasteiden (líittymisehtojeű) mukaisen liitiymismaksun. Näissä ehdoissa on määritetty myös verkon teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamista, ja jakamista koskevat säännöt. Liittymisehdot on hyväksytettävä EnėrgiaiaaikJanavirąstolla ennen niiden käyttöönottoa ja Energiamarkkinavirasto myös valvoo ehtojen tasapuolisuutta ja syijimättömyytta; Siirto- ja liittymismaksujen yleiset perusteet säädetään sähkömarkkinalaissa. Energiamarkkinavirasto oň ottanut vuonna 2011 käyttöön valtakunnallisesti yhdenmukaiset jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa sovellettavat menetelmät tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi. Merkittävin hinnoitteluun liittyvä muutos koskee kapasiteettivarausmaksun käyttöä jakeluverkossa, jonka osalta aiemmin ei ole ollut käytössä yhdenmukaista määrittelytapaa, vaan verkonhaltijat ovat itse määrittäneet kapasiteettivarausmaksun määrittämištavan. Tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymismenetelmien käyttöönoton yhteydessä on myös päivitetty kulutuksen liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiia siten että ne ovat yhdenmukaisia tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiden kanssa.

9 3. Kuvailkaa käyttöön otettuja tukijärjestelmiä ja muita toimenpiteitä, joita sovelletaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiseksi ja raportoikaa käynnistettyjen toimenpiteiden edistymisestä suhteessa kansalliseen toimintasuunnitelmaanne (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdun b alakohta). Komissio muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kaikkien kansallisten tukijärjestelmien on oltava EU;n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa määrättyjen vältiontukisääntöjen mukaisia. Direktiivin 20Q9/28/EY 22. artiklan mukainen kertomus ei korvaa EU;n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja J08 mukaista ilmoitusta valtiontuesta. Ehdotetaan, että taulukossa 3 annetaan yksityiskohtaisempia Hetoja, käytössä olevista tukijärjestelmistä ja erìlaìsìm uiłśiutman- energian fekńołogioihin sovelletuista tukitasoista. Jäsényáltioita kannvstktaän : ahtamaan tietöa rnenetelmįstai joita käytetään uusiutuvan energian tukijärjestelmien tason ja suunnittelun määriilglemiseksl Taulukko 5: Uusiutuvan energian tukijärjestelmät Väfine (anne tasil. īiedot.íarvíttaess Biopoltťmmeiden.velvoitè/kraitìo {%} 6%.20Π.-> 20% 2020 S^raaimsrøuytøut: -optío/biíy-out' -hinta! Seflifikaatin'keskiÍHitta, S^vapaHtLis-'vaOnpalaiiħJS Invwíomtiíueí (päaomatuki täi tón'at) t&yksikkfį) Eňtíi-gi'átuki Tuoîaniokannustïmet: Syõttötai-in) 3,1й\ Ì alkaen laulivoinislfė, biokaaswsãlikõlleja pien CHP:llc puusia ìiukuya pi-eemio-syollötarinï Toimituspalkkiot Taijcmskilpailut ä määritelfävissä: Tavoitehinta 83,5 ШШ, tuuhvoimaíie 2ÖÍ5 īoķpuun Saakka tawiřtdiinťá 105^ /MWh js biokaäsusahkö!le Jampöprceinio 50 gwwhjapien GHP:lle2Ö rlvíw]i *aoíin 20l2 itíyeätouititúki. Uusiutuvalle energialí&-34 'MÉ, ļiifceriteoī biòpdìttóaineìcjen demolahokselle 100 M, bíopoíttoaineiďai kehittamisohķimaue 7 Mrį energjatdiokkuudelle i 5 Мб SyC>ttotariffîinvaFaHu:vuoden.20l2 : «itiîon budjelissa 97 milj. Arvidit«vuotiiinîSî kokonaistuki sähköseklönha loqmel^tötariffi kohdenłutf sabkön:fti0.tannol!^ mutta välillisesti SE eciistää iny^ uusiurivan lämmön tuotantoa) Aidoita vuotuinen kokonaistuki lamitiityssektortlla ii ме Arvioilií vuotuinen kokonaistuki lakennesektoriha. Ί07Μ Sen' energian' määrä, jotieyksikköftohfaistä tukea oti mýnntietty, afttaa viittéita'tüen ^hpkkuudesta kussakin tekno!ogiatyypissä- Biomassan käyttö sähkön ia lämmöntuotannossa Biomassa käyttö sähkön -ja lammöntuotatmossa on edennyřlransalíisessa toimintasuunnitelmassa ėimakoitua пореаштт (NREAP:ssa vuodelle 2010 biomassaan perustuva sähköntuotanto 8090 ktoe sekä lämmitys ja jäädytys 4990 ktoe, toteuma sähköntuotannossa ktoe sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä 5423 ktoe). Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu metsähakkeeha tuotetun sähkön muuttuvatuotantotuki on kasvattanut metsähakkeen käyttöä etfeíleen. Energiatuella (investointituki uusiutuvan energian investointeihinļ on tuettu vuosüia.2009 ja 2010 merkittävästi etenkin biopolttoamelämpökattiloita. joilla on korvattu öljykattiloita.

10 Tuulivoima Tuulivoiman rakentaminen on edennyt ennakoidusti vuosina 2009 ja Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu tuulivoiman tuotantotuki on maatuulivoiman osalta riittävä, mutta hankkeet eivät ole edenneet ennakoidusti muiden kuin taloudeïlisten esteiden vuoksi. Lentoestelupiin ja tutkavaikutusiin liittyvät esteet ovat ratkenneet (katso kohta 2a), Muiden esteiden osalta työ- ja elinkemoministeriö on nimittänyt selvitysmiehen tekemään ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Selvitysmiehen raportti valmistuu Biopolttoaineet ia bionesteet Jakeluvelvoite Liikenteen biopolttoaineiden tärkein edistämistoimenpide on niiden jakeluvelvoite, joka on ollut voimassa vuodesta Vuonna 2010 jakeluvelvoitelakia (laki 446/2007) muuteltiin siten, että vuotuinen jakeiuvelvoite aseiettim vuosille 201Î Jakeïuvelvoitteen suuruus määritellään markkinoille toimitettujërl biopolttoaineiden energiasisällön osuutena toimitetun bensîinin^dieseimja.biopoïttoainetde«kokonaisenergiasta. Vuotuinen jakeluvelvoite on seuraava: Ï > Vuosi 6% 8% 10% 12% 15%. 18 % 20% Velvoite Jakeluvelvoitteeseen sovelletaan RES -direktiivin, kaksoislaskentøa jätteistä,, tähteistä, syöiäväksi keìpaamattomasla selluloosasta ja lignosefluloosasta tmjtetbjee bíopoutoameíden osalta, Jakěíuveívdítelaki: myös edellyttää, että jakeïuvelvoitteen piiriin hyväksyttävien biopolttoaineiden tuke täyttää RlS-direktiiViSSa asetetut kestävyyskriteerit ja toimijoiden tulee osoittaa kestävyys direktiivin mükaiscšfi: Polttoaineverotus Vuonna 2010 valmisteltiin energiaverouudistus, joka tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Uudistuksen tärkein elementti on kaikkien polttoaineiden, myös Uikennepolttoaineiden, verotuksen perustaminen miden energiasisältöön sekä hiilidioksidipäästöihin. Verrattuna aiempaan järjestelmään, jossa biopolttoaineilla oli samalitrakoħtamen vero kuin fossiilisilla polttoaineilla, parani biopolttoaineiden asema uudessa verorakenteessa* koska se ottaa huomioon biopolttoaineiden, erityisesti etanolin alemman energras/sähön. Myös hiilidioksidipäästöjen huomioon ottaminen antøa.etua biopölttoaineiíle, Biopoktoaineiden hfilidioksidiveronpohjana ovat niiden elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt verrattuna fossiilisiin vastineisiinsa. Polttoaineverolaki määrittelee, että kestämättömistä biopolwoameísta;kannetaan sama hiilidioksidivero kuin fossiilisista poīttoameista, kestävistä biopolttoaineista kannetaan 5U % vastaavan fossiilisen polttoaineen hiilidioksidiverosta ja RES-direktiivin mukaisista ns, kaksoīslaskettavisīa biopolttoaineista ei kanneta lainkaan hiilidioksidiveroa. Hiilidioksidiveron laskentaperustaksi otettiin vuoden 2011 alussa 50 блсоз ja vupden 2012 alustatama nousee 60 /tcö2, Uudella verorakenteella pyritään etmen muuta ohjaamaan biopolttoaineiden käyttöä toisen sukupolven vaihtoehtoihin. Myös bionesteisiin sovelletaan vastaavaa verorakennetta, mutta : lammityspolttoaineilla sekä energiasisältövero että hiilidioksidivero ovat selvästi alhaisempia kuin liīkennepolttoaitieilk. Muita toimia Biopolttoaineiden tuotantoa on lisäksi pyritty edistämään lisäämällä voimakkaasti määrärahoja uusien biopolttoaineteknologioiden investointitukiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. 10

11 3.1- Antakaa tietoja siitä, miten tukea saava sähkö jakautuu loppukäyttäjille direktiivin 2Θ03/54/ΕΥ 3 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi (äirektiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan b alakohta). Sähkömarkkinat on vapautettu ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ei ole erityisasemassa sähkökaupassa. Uusiutuvan tuoiannon kannattavuutta tuetaan tukijärjestelmillä. Myös uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkömyydään sähköpörssiin, sähkön jälleenmyyjille tai myös suøraah loppukäyttäjille. Alkuperämeridttyä sähköä myydään vähän eikä tuettua ja lukematonta sähköä ole eritelty. Yhtiöt myyvät uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä eri tuotemerkeillä (norppasähkö, hyöfysähkö. -. ), myöskään näistä sähkötuotteista ei ole tiedossa tuetun sähkön määrää. 4. Antakaa tarvittaessa tietoja siitä, millä keinoin tukijärjestelmissä otetaan huomioon sellaiset uusiutuvan energian sovellukset; joista saadaan lisähyötyjä mutta joiden kustannukset ovat vastaavasti suuremmat; tällaiseksi sovellukseksi katsotaan esimerkiksi biopolttoaineiden valmistaminen jätteistä, tähteistä, muusta kuiņ elintarviketuotannon selluloosasta sekä lignoselluloosasta (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan с alakohta). Kuten kohdan 3 VäStaukseSäa oņ.ken;ottu i kehittyneempien tnuttakahiiinpien.biopölttoaioeiden käyttöönottoa pyritiään edistämään RES-direktiiViii ns. kakspislaskentaa käyttämällä sekä uuden poīttoameveroiīīkenteen ; avulla- 5. Antakaa tietoja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sekä lämmityksen ja jäähdytyksen älkuperätäkuujärjestelmän toiminnasta sekä toimenpiteistä järjestetmän luotettavuuden yarmîstamiseksî ja sen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan d alakohta), Suomess^álkuperäťaícuujägestelmäa sovelletaan vain sähkön alkuperätakuisiih mukaaîuiifcëin tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettu sähkp. Järjestelmä toimii hyvin ja REŠ-dírektii-wnIv^tteíajtñuutpiísia nykyiseen jäijestelnåan, ollaan viemässä lainsäädäntöön. Järjestelmän luotettavuus on varanstettu siten, että alkuperatakuiden myöntämien on annettu j än'estelmävastaa Vanhasta verkonhaltijan tehtäväksi. M)^nnetyt alkuperäiakuut perustuvat voirnalaitpfeseft luotantotavan ja senifcäyttäniien energialähteiden varmentamiseen sekä tuotetun sähkön mittaamiseeni, Energiamarkkinavirasto salvoo.uusiutuvilla energialähteillä tuotetun šähköh tuotantotuesta arnietim lain noudattamista. Sähkön mittauksen luotettavuuden takaavat osaltaan Suomessa voimassa olevat mittaussaännökset, jotka edellyttävät sähkpntuobnnonja suurten kulutuskohteiden etäluentaa ja tuntimittaustā. Lisäksi; yuorinä 2009 oii annettu asetus, joka velvoittaa jakelu verkonhaltijat siirtymään tiintimättaukseen siten» että vuoden alkuān mennessä vähintään 80 % sahkönkayttöpaikoísta on etäluettavan; tuntímíttauksen ja kuoimanohjausmahdollismiden piirissä. Π

12 6. Kuvailkaa, miten biomassavarojen saatavuus ja käyttö energiantuotantoa varten on kehittynyt kahden viime vuoden aikana (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan g alakohta). Ehdotetaan, että taulukoissa 4 ja 4a annetaan yksityiskohtaisempia tietoja biomassan saatavuudesta. Taulukko 4: Biomassan saatavuus energiantuotantoa varten Puubiomaösan suora.lanoilta metsistä j a muilta îiïeîsaraailta energiantuota fíťoon (hakkuut jne.)** Puubiomassan qjasuora tarjonta (puuteollisuud esta peräisin olevat tähteet ja sivutuotteet jne.)** 10,785 miy;. k-m 3. Kallaa lärapö -ja ' yoima laitost «ιtcãytrâ ľťmii itìéts^ bakke «Ï sekä piëntai ojén poktor υρη. sisutaä myøs tuonti puun, 9,372 milj, к-пл Kattaa lämpö Oa voima, laitost en ; fcäýttä.raãft tnetsät colisu uden sivutu otėpuu n {puuta lideha^ ke, puru, kuohj, puupet letit ja 1 ],602 ķ-m s. Katiaa lãmpõjä vqtmaf ^metsäh aķkeen sekä ii OJ«l pölttoi" aakapu un. Sisältä ä myös tuontip uun. 11,117 milj. k-m'. Katua 'lampo* ]а_ vpi mal aítoste n käyttä ibäň metsät eolisij ude«sivutu otepuu ņ (puutii lûjeha kė, pum, kuoii), puupel ìetitja 86,745 PJ = 2071,9 ktoe. Sisältä ä myös tuonti puun. 67,11.8 PJ- 1603,1 ktoe. Sisältä ä myös tuonti; puuri:. 95,101 PJ- 2271,4 ktoe. Sisältä ä myös iik)nti puun. 7S;270 PJ = 1869,5 ktoe. Sisältä ä myös tuonti pum. briketi tja kiirat ysptju biiketi tja kierrät yspiiu 12

13 Energiakasvit (heinät jne ; ) ja iyhytkiertoinė n energiapuu (tarkentakaa) Maatalouden sivutuotteet/ jalostetut tähteet ja" kalastuksen siýutuófteet n sekä pientai ojén jätepol Itòpuu n. s.isãitã ä: myös ïiiontî puun.. 5X22$ īi.a. n sekä piental pjrø jatkoi ttopuu n. SisäHä a myös; tuontip. aun. ņ.a. n.a 22 n.a o.a. rt.a n.ł n.a ituna n.a. n.a n.a. n.a n.a. п.a n.a. n.a n:a. n.a n.a. ti.a Jätteestä peräisin oleva biomassa (yiidyškuntaja te, iėoihsuuąjate jne.}** Muut! (tarkentakaa) ' :;:Äm/«&S^B^#«^ '.-.C}. -ŇL.:;::.; J.. /"..;. :..:^..; ;. : "Γ^ΐκ^ίτ ^. -.^ Biopolttoainei 270 si.a.. 0,092 n.a. n.à; n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.av n:a. na kãyteífâvat yleiset peltokasvit (taikeniakaa tärkeimmät lajit) Biopoitīoamei n,a. n.a. л-а. n. a. n.a. n.a. n.a. n.a. 'rta. :n.a- a,a. a.a. namyiettävä energiäkasvit (heinäťjne.) ja Iyhytkiertoinė. n energiapuu (tarkentakaa tärkeirarqät ląjit) Muut (tarkentakaa) * Jos mahdollista, raaka-aineen määrä ilmoitetaan metsätaloudesta peräisin olevan biomassan osalta kuutioina ja maataloudesta, kałatatoitdesta ja jätteestä peräisin olevan biomassan osalta tonneina. ** Tämän bioinassaiuokan määritelmän olisi katsottava vastaavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin.2009/28/ey makaisien kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimmtasuimniteïmim malhsta tehdyssä komission pääiövsessä K(2009} 5Ï74 olevassa 4.6J osassa, esitettyä taulukkoa 7. 13

14 Taulukko 4a: Kotimaisen maatalousmaan käyttö energiakasvien viljelyyn (ha) Maankäyttö Pinta-ala. (Ал) 2ÖÓ9 : 2öiö\ T "7;' Ī. Yleisten peltokasvien (véhria, sokerimoko jne.) ja öljykasvien (rypsi, auringonkukka jne.) viljelyyn käytetty maa (Tärkeimraäi lajit:-rypsi ja.kaura) n.a Lyhytkiertoisen energiapulin (paj«, poppeli) viljelyyn käytetty maa {Tärkeimfflat lajit; paju) Ęnergiakasvieii kuteįi heinien (mokqħelpi, luutahirssi^ Miseanthųs) ja durran viljelyyn.läytettymäa (Tärkeimmät lajit: ruqfcohélpî) Antakaa tietoja Suomessa kahden viime vuoden aikana mahdollisesti havaituista perushyödykkeiden hinnoissa jią maankäytössä tapahtuneista muutoksista, jotka liittyvät biomassan ja muiden Uusiutuvista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen käytön Msäänilymiseen. Jos mahdollista, ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin, asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan k alakohta)* Perushy?Q Í}>kkeide& hintmäíkutusten arvioimiseksi ehdotetaan vähintään seuraavien hyödykkeiden ottamista huomioon: yleiset mvïntp-la rehukasvit, energiapuu, pelletit Kuvassa 1 on esitetty шеййаккеея hintakehitys kä^tippäikalla ja kuvassa 2 pelkttien hmtâbihítys, UusÍutuvien, energialähteiden fcaytön lisääminen ei olė vaikuttanut metsähakkeen eikä pellettien hintakehitykseen. Peltobiomassojen hyödynttminen on välisiä; Suomessa jòten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäänjmen ei ole vaikuttanut myöskään ravinto- ja rehukasvien hintoihin: Metsähske ĘUWMWh Koko Suomi 19,5 ļ ie,s 17,6- # \^ í» s u? * ^ -î ^ ^ ^ / Kuva 1: Metsähakkeea hintakehitys elokuu 2009-huhtikuu 2011, /M Wh H

15 Grade Index Value Change Confidence Interval Peüet Nordic CIF EUIüMWb SEETMWh 273Д6-1Ш ^ РЕК Indexes Pelet NorcSC, Cif Index History SEKMWh nxktunch 300 / b '" ï- я ü к -fe«в к'sk s я як i'ė ь ь. а.ъ b-ī.īttī.-.v.^'v ^20 сэ о о:с о. о Q ел ä о ö.o ^ о, ö о о о *^ * ч-ļ.v«**^ ч^ **.» ^ ^ ^ τ^α»ν :# Ľ>,*J. ByFOEXtoJwesL«' Fór boïsuwjjse Kuva 2: Pellettien liintakťintys tammikuu IttOT-matľaskuu 2(Hļ, /lviwħ S. Kuvailkaa jätteistä, tähteistä, muusta küin elintarviketuotannon selluloosasta sekä Ugnò selluloosasta valmistettujen: biopoutoäinéiďeu kebitystä ja osuutta (direktimn 2Ö09/28/EY 22 artmiķn 1 kohdan i alakohia), RES-direktiivin 21 art. Zkqħi&fttu&aisten-bk^ ei^îinënvuotta 2011 ollut merkityksellistä eikä ko. biopolttoaineita óitekönsáhisesíí märitelty, joten vuosilta 2009 ja 2010 ei ole käytettävissä tilastoja niiden tuotannosta ja käytöstä. Taulukko Sì-- 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen biopolttoaineiden tuotanto ja kulutus (Ktoe)?21!а?$ы?ш'^! ШЙШ*^^ ^ttāstīļtri:; ; íl0sínľtl. Tuotanto - Tyyppiä Xoleva poħtoaineltarfcerttalraa) Kulutus " Tyyppiä Xoleva pūlttoairc.(iarkenakaa) 21 arliklati 2 kohdassa tarkoitettuign^iopoittoaineiden bņfconaistutfanto 21 artíktaas kohdassa taauit^uignbiopoitttf^nà'den'kbkohàisbalutus 21 artiklan 2 kohdassa tarköttettajên jxjltt6a n.eídén %-йяшк tìikcntccasa käyietyii 9. Aūtakaa tietoja biöpolttoairieiden ja bionesteiden tuotannon arvioiduista vaikutuksista Suonien luonnon monimuotoisuuteen, vesivaroihin, veden laatuun ja maaperän laatuun kahden viime vuoden aikana. Antalċaa tietoja Siitä, miten näitä vaikutuksia arvioitiin, ja Ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY22i artiklan 1 kohdan j alakohta). Toistaiseksi biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto Suomessa perustuu valtaosm tuontiraaku-aineisiin ja jossain määrin kotimaisiin jäte- ja tälideraaka-aineisim. Tämän vuoksi voidaan arvioida, ettei biopolttoaineiden tuotannolla ole ollut vaikutuksia mihinkään kysytyistä tekijöistä Suomessa. Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja Hgnoseliuloosasta tuotetut biopolttoaineet. 15

16 10. Arvioikaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttämisestä saadut kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöt (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan J kohdan k alakohta). Uusiutuvan energian käyttämisestä saatujen laskentaan ehdotetaan seuraavaa menettelyä; kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen Biopolttoaineet: direktiivin 20Ù9/2S/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sähkön ja lämmiíyl en osalta laskennassa ehdotetaan käytettävän EU:n laajuisia fossiilisten polttoaineiden vertailukohtia, sellaisina kuin ne on vahvistettu kertomuksessa kestävyyteen liittyvistä vaatimuksista kiinteiden ja kaasumaisten biomassalähteiden käytössä sähköhtuotännossa, lämmityksessä ja jâähdytyl essä, ellei tuoreempia arvioita ole saatavilia. Jos Suomi päättää olla käyttämättä ehdotettua męnęttelyą kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskemisehi, kuvailkaa, mitä muuta menettelyä näiden säästöjen arvioimiseksi on.käyietty. Seuraava kasvihijqnekaasupäästöjen Mettosaästöjen arviointi; on teoreeitmen. Metsäteollisuuden sähkön ja JämmÖn tuotanto perustuu biomassaan, jotasyntyy teollisuuden prosessin sivuvirtana. Etenkin metsäteollisuuden psalta.on lähtökohtaisesti virheellistä olettaa, että tepilisuudeatfuivitsema sähkö, ja lämpö tuotettaisiin fossiiusuīā polttoaineilla tai turpeella. Mikäli bíqínassan.käytto,inetsäťeolh5uuden sähkön ja lämmön tuotannossa ei öíisí mahdollista. Suomeen èi piisi syntynyt metsätehollisuutta. Uusiutuvan energian käytt&nisesiä saaduista k^vihuonekaasnpäästijjen;nettosääst6jen arvioinneissa on oletettu seuraavaa: - Biopolttoaineet: direktiivin 2GQ9/28/EY 22 artíklan 2 kohdan mukaisesti EriHisen sahköntuotaihlpíi osalta (vesivoima, tuulivoima, aurinkosähkö ja bioenergialla tuotettu erillinen sähköntuotanto) nettosäästöfon a^mtopää^ökertoimella 0,0951 Mt CÖ2/PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuva erillisen. laumetuötannon keskimääräistä päästökerromta. Vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkosähkön kulutussuhteeksi on oletettu 2,4.. Bioenergiaan perustuvan erillisen lämmöntuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päastökertoimella 0,0746 Mt C02/PJ, P^stökeiroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuvan erillisen lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Yhdistetyn sähkön-ja lämmön tuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päastökertoimella 0,0776. Mt C02/PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuvan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Edellä esitetyissä kertoimissa on huomioitu komission raportin littteen Π mukaiset oletusarvot biomassan päästöille. ТанЫкко 6: Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä (t ČOŽekv.) шшшшшшт, Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen kokattaisnettosäästöistä'* - Arvio uusiutuvista iiihtdsts tuotetun sähkön käyttämisestä saaduista kas v ihuqn ekaasu päästcj m n etl osaastöistä - Arvio uusiutuvista lähteistä tuotetun, läminityfesem ja jäähdytykseen kaytettaysn enei-gian käyttämisestä saaduista kasviliuooekaasupäästöjen nettosaasicdsiä -Arvio uusiutuvista lähteistä Ulotetun, liikenteessä käytetiävän enet^ian k^yttäinisestä saaduista kasvihuotiekai^iupaasïöjgil nettosäästöistä mwrn löimt.20,4 Mt 0,3 Mt штш ÍŐ.O Mt 23,5 Mt 0,3 Mt 2 '' Kertomus saatavilla Internetissä osoitteessa: : transparencv platform/cloc/2üiq report/ċom i 3 report.pdf. 28 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun, sähkön ja vedyn osuus olisi ilmoitettavii toppukiiytöstä. riippuen {sähkö, lämmitys ja jäähdytys tai tukenne) ja otettava vain kerran huomioon arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskennassa: 16

17 11. Ilmoittakaa (kahden viime vuoden aialtai ja arvioikaa (tulevien vuosien osalta vuoteen 2020 asti) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava määrä, joka voitaisiin siirtää toisiin jäsenvaltioihin taikka tuoda toisista jäsenvaltioista tai kolmansista maista, sekä arvioidut valmiudet toteuttaa yhteishankkeita vuoteen 2020 mennessä (direktiivin 2ÖÖ9/28/EY22 artiklan 1 kohdan Ija m alakohta). HaUitus valmistelee energia-ja iimastostrategian päivityksen vuoden 2012 loppuun mennessä.strategiassa päivitetään skenaariotarkastelut ja oietaan kantaa uusiutuvien energialähteiden eáistämiskeinoihín. ÌCevaallM teħdyn skenaariotarkastelun mukaan Suomi ei hankkisi muista maista eikä toiraittaisi. muìliìa iftaihffl uusiutuvaa energiaa yhteistyömekanismeiila. Taulukko 7: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotaonontosìasianinen ja arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava (-) maarä, joka voitaisiin Ц asen valtiossa] siirtää toisiin jasenvaltioiħin ja/tai tuoda toisista jäsenvaltioista/kolmansista maista (ktoe) 2 *" 3 " JÍ.1. Antakaa yksityiskohtaiset tiedot tilastollisista Siirroista, yhteishankkeista ja yhteisiä tukijärjestelmiä koskevien päätösten säännöistä. Siíóníi eioletdteuiíánuť tilastollisia siirtoja, yhteishankkeita, eikä. ybteisiätt^ijäijestdmiä muiden maidenjcaiissa vuosilla 2009 jâ 201,0. 'Suomi, ei ole tehnyt myöskään tällaisia sopimuksia tulevien vuosien osalta Esittäkää tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvřoitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty täliaisteh arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan n alakohta). Biqlogisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu olevan 60 %,.Arvio perustuu otantatutkimuksiin. Huomatkaa, että jäsenvaltioita kehotetaan ensimmäisessä edistymiskertomukse^man (vuodffn 20Π kertomus) ilmoittamaan aikeistaan 22 artiklan 3 kohdan a~c alakohdassa käsiteltyjen kysymysten suhteen. Lisäksi Jäsenvaltiot voivat antaa muita tietoja, jotka katsotaan merkityksellisiksi uusiutuvan energian kehiltämiseen liittyvän maakohtaisen erityistilanteen kannalta. Artiklan 22(3) kysymykset: 20 Käyttäkää tosiasiallisia lukuja raportoidaksenne ohjeellisen kehityspolun yhttavästä määrästä kertoiniikseti jättämisiä edeltävinä kahtena vuonna, ja antakaa arviot tuleville vuosille vuoteen 2020 asti. Jäsenvaltio voi kussakin keiloin uksessa oikaista aiemmissa kertomuksissa olleet tiedot 10 Ohjeellisen kehityspolun alittava tuotannon määrä merkitään taulukkoon miinusmerkkisin kivuin (esim. -x ktoe). 17

18 aikooko Suomi perustaa yksittäisen hallintoelimen vastaamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupahakemusten käsittelystä ja hakijoiden neuvonnasta; Ei aio. Suomessa ei ote energiantuotannossa muita kuin ympäristö- ja maankäyttöönjiittyviä lupia. NäistäJuvista vastaavat viranomaiset vastaavaf toiminnasta myös uusiutuvan energian osalta. Uusiutuvien energiaîahteiden tukien osalta hakijoita neuvovat tukija myöntävät viranomaiset. päättää, että uusiutuvan energian laitoksen suunnittelu- ja lupahakemus katsotaan automaattisesti hyväksytyksi, jos iupaviranomainen ei ole vastannut asetetussa määräajassa; tai Ei aio» Jòs lain nojalla edellytetään lupaa, Vaatii lupahakemus asianomaisessa laissa säädetyn lupakäsittelyn ja toimivaltaisen viranomaisen päätöksen. Suunnitteluhakemusta ėi ole tunnistettavissa kansallisessa laittéääciännpssä. osoittaa maankäytön suunnittelussaan tiettyjä maantieteellisiä alueita šoveltmáksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoon sekä kaukolämmitykseen ja jäähdytykseen. Kunnan alueiden käytpn järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asefliakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnasisa. Asemakaavassa osoitetaan iunnan «sa-älueen; käytön ja rakeniamisenjäfjestämineil Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueellä: Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja alùérakemietta koskevia vaítakwmaüisja tavoitteita. Kaavoissa voidaan osittaa tuulivoimalle tai energian tuotannolle soveltuvia alueita.

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentajainfo 8.4.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Sisältö Lakibiopolttoaineista ja bionesteistä Aikataulu Kestävyyskriteerit

Lisätiedot

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2, P5_TA(2003)0404 Energiatuotteiden ja sähkön verotus * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma luonnoksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti AVAUS Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 15.1.2013 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa Jarno Ilme YLIJOHTAJA Riku Huttunen Verkkovalvonta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä Energiaviraston todentajapäivä 11.9.2015 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö Kestävyyskriteereiden tilannekatsaus Energiaviraston kestävyyskriteeriohjeet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Bionesteiden kestävyys päästökaupassa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Anne Backman Energiamarkkinavirasto Oikeudellinen perusta Komission asetus (EU) N:o 601/2012 (myöhemmin komission päästöjen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot