Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi"

Transkriptio

1 RAPORTTI 4/2013 Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo

2 10

3 Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi Arviointiraportti Tekesin ohjelmaraportti 4/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Suomi on ollut kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenenä jo yli 20 vuotta, vuodesta 1992 alkaen. IEA:n monista toimintamuodoista ja palveluista eniten esillä ovat olleet maaraportit, joista tuoreimpana Suomen raportti julkaistiin toukokuussa Suomen energiapolitiikka sai kiitosta energiavarmuuden järjestelyistä, riippuvuuden vähentämisestä fossiilisista polttoaineista ja pohjoismaisen energiamarkkina-alueen integraatiosta. Haasteena todetaan se, että Suomi on IEA:n energiaintensiivisin maa ja omia energiavaroja on vähän verrattuna naapurimaihin, mikä erityisesti korostaa energiapoliittisten valintojen merkitystä. Vähemmän näkyvä IEA:n toimintamuoto on tutkimusyhteistyö, joka on organisoitu teknologia-aloittain yhteistyösopimuksiksi. Näistä noin 40 sopimuksesta Suomi on osallistunut noin puoleen. Sopimusten t&k-toiminta kattaa energian tuotannon, käytön ja ympäristövaikutukset laajasti. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueella on useita sopimuksia. Tehtävän työn luonne on pääosin kansallisten projektien tiedonvaihtoa tai yhteishankkeita, jotka rahoitetaan kansallisesti. IEA-tutkimusyhteistyön tuloksellisuuden ja hyödynnettävyyden selvittämiseksi Tekes toteutti ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnissa haluttiin selvittää sopimusten kohdistumista, tavoitteita ja saatuja kokemuksia sekä merkittävimpiä tuloksia. Lisäksi haluttiin kehittää prosessia ja osallistumiskriteerejä sopimuksiin osallistumisen tueksi. Arvioinnissa etsittiin myös eri toimijoille parhaiten soveltuvaa työnjakoa. Tekes kiittää arviointiryhmää: Juhani Timosta ja Markku Antikaista Virebit Oy:sta sekä Yrjö Riionheimoa YHR-Consultingista monipuolisesti aihetta kartoittavasta ja käytännönläheisestä työstä. Tekes esittää kiitokset myös ohjausryhmälle, haastatelluille, kyselyyn aktiivisesti vastanneille ja työpajaosallistujille. Arviointiraportti antaa hyvät lähtökohdat IEA-toiminnan kehittämiselle ja paremmalle hyödyntämiselle. Toukokuussa 2013 Tekes 5

6 Sisältö Esipuhe...5 Summary Johdanto Kansainvälinen energiajärjestö IEA IEA:n perustaminen ja jäsenyys IEA:n tehtävät Organisaatio ja päätöksenteko Sihteeristö Hallintoneuvosto Toiminta Pysyvät ryhmät Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT IEA:n toimialaneuvosto (IEA Energy Business Council EBC) Julkaisutoiminta Toiminnan rahoitus Tutkimusyhteistyö Erityyppisiä sopimuksia Suomi ja IEA Jäsenyys IEA:ssa Keskeiset toimijat Tekes Ministeriöt Yliopistot VTT Teollisuuden järjestöt Yritykset SHOKit

7 4 Suomi eri tutkimussopimuksissa Suomen osallistuminen IEA:n sopimuksiin Polttokennot (Advanced Fuel Cells AFC) Uudet moottoripolttoaineet (Advanced Motor Fuels AMF) Uudet materiaalit kuljetussovelluksissa Advanced Materials for Transportation Applications (AMT) Korkean lämpötilan suprajohtavuuden vaikutusten arviointi sähkövoimasektorilla (Assessing the Impacts of High-Temperature Superconductivity on the Electric Power Sector) Kysynnän hallinta (Demand-Side Management DSM) Kaukolämmitys ja -jäähdytys (District Heating and Cooling DHC) Energiansäästö ja päästöjen vähentäminen polttoprosesseissa (Energy Conservation and Emissions Reduction in Combustion) Energiansäästö rakennuksissa ja yhdyskuntajärjestelmissä- ohjelma (Energy Conservation in Buildings and Community Systems Programme, ECBCS) Lämpöpumput (Heat Pumping Programme HPP) Älykkäät sähköverkot Smart Grids (ISGAN, International Smart Grid Action Network) Energian säästö varastoimalla (Energy Conservation Through Energy Storage ECES) Sähköajoneuvot (Hybrid and Electric Vehicles IEA HEV) Bioenergia Vety (Hydrogen Implementing Agreement HIA) Vesivoima (Hydropower) Aurinkolämmitys ja -jäähdytys (Solar Heating and Cooling SHC) Tuulivoima (IEA Wind) Leijukerroskonversio (Fluidized Bed Conversion FBC) Kasvihuonekaasut (IEA Greenhouse Gas RD Programme IEAGHG) Ilmastoteknologia-aloite (Climate Technology Initiative CTI) Energiateknologian tiedonvaihto (Energy Technology Data Exchange ETDE) Energiateknologian systeemianalyysiohjelma (Energy Technology Systems Analysis Programme ETSAP) Kriittisiä kohtia IEA-yhteistyössä Onko jatkuvuutta liikaa? Yritysten ja tutkimuksen vuoropuhelu on kesto-ongelma Tiedottaminen Moninaisuus ja löyhä rakenne on etu ja haitta Kansallinen koordinaatio Konkretiaa pelkän tiedonvaihdon rinnalle Tekesin roolia on jouduttu venyttämään

8 6 Johtopäätökset ja suositukset IEA-yhteistyö on hyödyllistä Tuloksellisuus edellyttää valintoja Sopimuskohtaisen arvioinnin kriteerit...58 Liitteet 1 Kirjallisuusviitteet ja linkit Lyhenteitä Haastatellut henkilöt Työpaja Kysely...64 Tekesin raportit

9 Summary This is an evaluation report about Finland s participation in the energy research activities of the International Energy Agency (IEA). For more than 20 years Finland has taken part in the IEA energy research and development cooperation, where Tekes (the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is acting as the national responsible organisation and as an official party in individual implementing agreements. Presently Finland has 22 signed active agreements with IEA covering R&D activities in energy production and use, and their environmental impacts. The content of many of the aforementioned implementing agreements cover the field of renewable energy sources and the exchange of information in energy technology. The nature of the work is predominately exchange of information of national projects or international cooperation projects. The objectives of the evaluation were to analyse the benefits, relevance and added value of the participation, and produce proposals of how to develop the activities and clarify the criteria of the participation. Special efforts were taken to estimate the benefits of the activities to the Finnish enterprises. An earlier evaluation was carried out in the year The evaluation aimed at finding answers to several questions; such as what kind of objectives the participation has had from the point of view of the enterprises, research and energy policy, are the chosen agreements still relevant, what kind of experiences have been gained from the participation, and what are the most important results and impacts especially from the point of view of the enterprises. For the new implementing agreements the criteria and procedure for the participation should be drawn up, and this evaluation report gives some guidelines and ideas for selecting new projects within the IEA energy research programs. The report describes in detail individual implementing agreements where Finnish research organisations and companies are active. In this way the report may act as a single information resource covering all activities of the Finnish participation in the IEA. The contents of the evaluation are based on the use of background information (IEA and research agreement web pages) and on interviews from key persons, a web questionnaire and a workshop. The results and findings are partly presented as citations from interviewed key persons, and the most significant critical aspects are analysed. Because IEA is not a financing organisation the projects are chosen primarily according to the priorities of the financiers in each country. As a result of this report it was stated that there is no system in place to evaluate the needs of project organisations during their active period. In addition, a permanent team working with fixed topics may be more efficient and in depth than the usual work carried out in conferences. Lack of communication between companies and research institutions was regarded as a permanent problem. Proposals to improve the communication were given, e.g. by nominating company representatives as Task Leaders and members of Executive Committees in the IEA projects. This is a more common practice in many other countries compared to Finland. Dissemination of the information is a permanent ongoing challenge, both to the public and to universities and research institutions. The methods of how to disseminate the information regarding the opportunities that the IEA-cooperation may offer to Finland should be reconsidered. A clear need for improving the national coordination in order to make long-term planning was reported. Tekes could take a more active role in coordinating the work in various programs. A more active participation of enterprises should be encouraged which would result in more practical results and bring greater opportunities for businesses. Short-term and flexible projects could be increased in this respect. 9

10 The conclusions and recommendations of the evaluation include a list of benefits of the IEA cooperation. Strengthening of the cooperation within the IEA can be improved by increasing the dissemination of information, international training and transfer of skills, increasing the number of projects within research, product development and system development with more active participation by enterprises, and creating bilateral agreements that the networking has made possible. The future decisions of the participation in IEA implementing agreements will need a national IEA strategy which will include at the very least the areas of importance for Finland, available resources and responsible coordinating organisations. A list of proposed criteria for evaluating individual implementing agreements is given in the report. The evaluation should be carried out every second year and the same criteria can be used when deciding to join a new agreement, or when an individual project may need substantial resources. 10

11 1 Johdanto Tämä raportti sisältää arvioinnin Suomen osallistumisesta International Energy Agencyn (IEA) energiatutkimustoimintaan. Tavoitteena on ollut arvioida osallistumisen hyödyt, relevanssi ja lisäarvo sekä tuottaa toiminnan kehittämisehdotuksia ja selkiyttää osallistumisen kriteereitä. Erityisesti on koetettu arvioida toiminnan hyötyjä suomalaisyrityksille. Vastaava arviointi on toteutettu edellisen kerran vuonna Työtä ovat ohjanneet seuraavat arviointikysymykset: Mitä tavoitteita on ollut osallistumiselle yritysten, tutkimuksen ja energiapolitiikan kannalta? Ovatko valitut sopimukset edelleen relevantteja? Mikä on ollut niiden kytkentä Tekesin ja muihin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin? Mitä kokemuksia on saatu osallistumisesta? Mikä on toiminnasta saatu lisäarvo? Miten yhteistyö ja tiedonkulku osapuolten kesken on sujunut? Mitkä ovat olleet merkittävimmät tulokset ja vaikutukset erityisesti yritysten kannalta? Millainen prosessi ja mitkä osallistumiskriteerit tulisi laatia uusiin sopimuksiin liittymistä varten? Mitkä olisivat SHOKien, VTT:n, Tekesin, TEMin ja muiden tahojen roolit ja vastuut? Miten toiminnan hyödyntämistä voidaan parantaa? Varsinaisen arviointitehtävän ohella on huomattu, että saattaisi olla kysyntää yksissä kansissa olevalle suomenkieliselle kuvaukselle IEA:sta ja suomalaisten osapuolien osallistumisesta sen lukuisiin aktiviteetteihin. Tästä syystä on raportissa kuvattu melko laajasti mm. yksittäisiä tutkimussopimuksia, joissa suomalaisia osapuolia on mukana. Tältä osin keskeisenä tietolähteenä on ollut järjestön web-sivusto ja eri tutkimussopimusten omat sivustot, joiden linkit ovat kunkin sopimuksen kuvauksen alussa luvussa 4 ja koottuna liitteessä 1. Taustamateriaalin lisäksi raportin sisältö perustuu avainhenkilöhaastatteluihin, web- kyselyyn (Liite 5) ja puolen päivän työpajaan. Lisäksi näistä materiaaleista suoraan siteerattuja osallistujien kommentteja on raportissa esitetty tekstilaatikkoina. Arvioinnin toteutti Virebit Oy maalis-toukokuussa Arviointiryhmän muodostivat Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo. Tekesin ohjausryhmään kuuluivat Pekka Pesonen, Martti Korkiakoski ja Teija Lahti-Nuuttila. 1 T. Lemola, C. Palmberg: Suomen osallistuminen IEA:n energiatutkimukseen. Tekesin arviointiraportti 14/97. 11

12 2 Kansainvälinen energiajärjestö IEA 2.1 IEA:n perustaminen ja jäsenyys Kansainvälinen energiajärjestö (englanniksi International Energy Agency, IEA) on OECD:n puitteissa toimiva autonominen organisaatio, jonka tarkoituksena on turvata luotettavan, edullisen ja puhtaan energian saanti. Järjestön perusti OECD vuonna 1974, jolloin alkusysäyksenä oli öljykriisi. IEA:ssa on tällä hetkellä 28 jäsentä. Jäsenet ovat: Alankomaat Australia Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Japani Kanada Korea Kreikka Luxemburg Norja Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tanska Tšekin tasavalta Turkki Unkari USA Uusi Seelanti Euroopan komissiolla on myös oma edustuksensa IEA:ssa. IEA:n jäsenen on oltava OECD:n jäsenmaa. Kuitenkaan OECD:n jäsenyys ei takaa IEA:n jäsenyyttä. Päästäkseen IEA:n jäseneksi, maan on osoitettava, että: maalla öljyn nettotuojana on 90 päivän keskimääräistä tuontia vastaava raakaöljyn tai vastaavien tuotteiden varmuusavarasto, joka on hallituksen välittömästi käytettävissä siinä tapauksessa, että IEA:ssa vuonna 1984 kehitetty kriisimekanismi CERM (Coordinated Emergency Response Measures) aktivoidaan. Tarkoituksena on turvata nopea ja joustava vaste äkillisiin öljyn tarjonnan häiriöihin siten, että kukin jäsenvaltio pyrkii samansuuruisin ponnistuksin palauttamaan markkinoiden tasapainon maalla on ohjelma, jolla kansallista öljyn kulutusta voidaan tarvittaessa rajoittaa jopa 10 % maalla on CERMin toteuttamiseksi kansallisella tasolla tarvittavat lait ja organisaatiot maalla on lait ja toimeenpanomahdollisuudet sen takaamiseksi, että kaikki maan lainsäädännön alaisena toimivat öljyyhtiöt raportoivat tarvittavat tiedot. Esimerkiksi OECD:n jäsenmaat Islanti, Israel, Meksiko ja Slovenia eivät ole IEA:n jäseniä. Chile ja Viro ovat vasta jäsenehdokkaina. Suomi on ollut jäsen vuodesta 1991 saakka. IEA:n jäsenmaat edustavat noin puolta maapallon energiankulutuksesta. IEA tekee aktiivista yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden ja yritysmaailman kanssa maailmanlaajuisten energia- ja ympäristöongelmien ratkaisussa. Vuonna 2011 käynnistettiin kahdenkeskiset työohjelmat Brasilian, Kiinan, Intian, Indonesian, Meksikon, Venäjän ja Etelä-Afrikan kanssa. IEA:lla on laajaa yhteistyötä ja vuoropuhelua energiaalan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. IEA on ollut mm. perustajajäsenenä useiden organisaatioiden yhteisessä JODI (Joint Organisations Data Initiative) -hankkeessa, jonka tuloksena on ollut öljyn tuotantoon ja kulutukseen liittyvän tilastotiedon globaali tietopankki, jota ollaan laajentamassa 12

13 käsittämään kaasumarkkinat ja suunnitteilla olevat energiaalan investoinnit. 2.2 IEA:n tehtävät IEA:n tehtävänä on edistää maailman energiaturvallisuutta, energian saatavuutta ja kestävän kehityksen mukaista taloudellista kasvua. IEA:n tehtävien määrittely on järjestön 40-vuotisen taipaleen aikana jonkin verran muuttunut. Perustettaessa tavoitteena oli: ylläpitää ja kehittää järjestelmiä öljyn tarjonnan häiriöiden hallintaan edistää järkevää energiapolitiikkaa maailmanlaajuisesti tekemällä yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden, teollisuuden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa operoida pysyvää öljyn markkinatietojärjestelmää kehittää maailman energiankysyntä- ja -tarjontarakenteita kehittämällä vaihtoehtoisia energianlähteitä ja parantamalla energiatehokkuutta edistää energiateknologian kansainvälistä yhteistyötä auttaa ympäristö- ja energiapolitiikkojen yhteensovittamista. Nykyään IEA:n päätavoitealueet ovat: 1. Energiavarmuus: Monipuolisuuden, tehokkuuden ja joustavuuden edistäminen kaikilla energiasektoreilla. 2. Taloudellinen kehitys: Vakaan energiantarjonnan varmistaminen jäsenmaille ja vapaiden markkinoiden edistäminen taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi ja energiaköyhyyden ehkäisemiseksi. 3. Ympäristötietoisuus: Tiedon lisääminen ilmastonmuutoksen torjunnan vaihtoehdoista kansainvälisesti. 4. Maailmanlaajuinen toiminta: Tiivis yhteistyö järjestön ulkopuolisten maiden, erityisesti suurten energiantuottajien ja -kuluttajien kanssa ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin energia- ja ympäristöongelmiin. Painopistealueet ovat muuttuneet öljyvarmuudesta laajemmin energiapolitiikan uusien globaalien ongelmien, erityisesti ilmastonmuutoksen, hallinnan suuntaan. Samalla IEA:n rooli OECD:n jäsenmaita tieteellisenä ja energia-alan kehitystä tukevana asiantuntijajärjestönä on vakiintunut ja vahvistunut. IEA tukee ja edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävää tutkimusta ja tekee yhteistyötä OECD:n ydinenergiajärjestön NEA:n kanssa. 2.3 Organisaatio ja päätöksenteko Sihteeristö IEA:n sihteeristön muodostaa johto ja johdon tukena työskentelevä henkilöstö. IEA:n toimisto sijaitsee Pariisissa. Henkilökuntaan kuuluu kaikkiaan 260 henkilöä, mm. tiedonkeruun, analysoinnin ja mallinnuksen ammattilaisia ja tukihenkilöstöä. Toimintaa johtaa pääjohtaja (Executive Director) yhdessä kolmehenkisen johtoryhmän kanssa. Hollannin entinen talousministeri Maria van der Hoeven on ollut pääjohtajana syyskuusta 2011 alkaen, varapääjohtajanaan (Deputy Executive Director) entinen amerikkalaisdiplomaatti Richard H. Jones. Johdon alaisuudessa toimii analysoijien ja asiantuntijoiden tiimejä, jotka keskittyvät seuraaviin alueisiin: energiamarkkinat ja energiavarmuus kestävät energiapolitiikat ja -teknologiat maailmanlaajuisen energiadialogin laajentaminen pitkän aikavälin taloudelliset ja energiapoliittiset skenaariot ja näkymät. Henkilöstön rekrytointi tapahtuu OECD:n kautta. Henkilöstö muodostuu taustaltaan monipuolisesta joukosta IEA:n jäsenmaiden kansalaisia hakijat ovat aiemmin työskennelleet mm. ministeriöissä, yrityksissä, kansainvälisissä järjestöissä ja tutkimuslaitoksissa, ja kokemuspohja ulottuu vastavalmistuneista kokeneisiin energia-alan asiantuntijoihin Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto (Governing Board) on IEA:n keskeinen päätöksentekoelin. Se koostuu jäsenmaiden energiaministereistä tai heidän edustajistaan. Hallintoneuvosto pitää vuosittain 3 4 pääjohtajatason kokousta, joissa keskustellaan maailmanlaajuisesta energia-alan kehityksestä ja järjestön tulevasta työstä sen johdon kanssa. Komitean kokousten päätökset ovat kaikkia jäsenmaita sitovia. Kerran vuodessa pidetään IEA:n ministerikokous, joka määrää järjestön laajat strategiset prioriteetit hallintoneuvoston säännöllisten kokousten asettaman ohjeistuksen lisäksi. Ministerikokouksen keskustelujen pohjalta IEA:n sihteeristö kehittää ohjelmaideoita, joita käsitellään jäsenmaiden kanssa IEA:n eri komiteoissa ja lopulta esitetään hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. 13

14 Hallintoneuvosto on myös viime kädessä vastuussa IEA:n hallinnollisista asioista hyväksyessään kaksivuotiset työohjelmat ja budjetit. Päätöksenteko tapahtuu äänestyksen pohjalta lukuun ottamatta asioita, joissa mukaan tarvitaan yksimielisyys. Kunkin maan kokonaisäänimäärä muodostuu perusosasta ja maan öljynkulutuksesta riippuvasta osasta. Taulukko 1 esittää eri jäsenmaiden äänimääriä. Äänimäärät heijastelevat myös kunkin maan maksaman jäsenmaksun suuruutta. Taulukko1. Eri jäsenmaiden äänimäärät. Maa Yleinen äänimäärä CERT:n alaisena toimivat myös tutkimus- ja kehitystyön priorisoinnin ja arvioinnin asiantuntijaryhmä, IEA Collaborative Platform for Oil and Gas Technologies sekä uusiutuvan energian asiantuntijaryhmä. CERT valvoo laajaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka tapahtuu tutkimussopimusten (Implementing Agreements) puitteissa. Tämä yhteistyö on myös tämän arvioinnin pääasiallinen kohde, ja sitä käsitellään seuraavissa luvuissa yksityiskohtaisemmin. Öljynkulutusäänimäärä Yhdistetty äänimäärä Australia Itävalta Belgia Kanada Tšekin tasavalta Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Japani Korea Luxemburg Alankomaat Uusi Seelanti Puola Portugali Slovakia Espanja Ruotsi Sveitsi Turkki Britannia USA Total Toiminta Pysyvät ryhmät IEA:lla on seuraavat pysyvät ryhmät (Standing Committees, Standing Groups), jotka muodostuvat jäsenmaiden hallitusten virkamiehistä ja kokoontuvat useita kertoja vuosittain: Valmiuskysymysten pysyvä ryhmä (Standing Group on Emergency Questions SEQ) Öljymarkkinoiden pysyvä ryhmä (Standing Group on the Oil Market SOM) Pitkän aikavälin yhteistyön pysyvä ryhmä (Standing Group on Long-Term Co-operation SLT) Tuottajamaiden ja muiden kuluttajamaiden suhteiden pysyvä ryhmä (Standing Group on Global Energy Dialogue SGD) Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT) Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT) koordinoi ja edistää energiasektorin haasteisiin vastaavien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Komiteassa ovat kaikki jäsenmaat edustettuina. Suomen edustajana on Martti Korkiakoski Tekesistä. CERT on perustanut neljä työryhmää seuraaville osa-alueille: Fossiiliset polttoaineet (Working Party on Fossil Fuels) Uusiutuva energia (Working Party on Renewable Energy Technologies) Loppukäyttö (Working Party on Energy End-Use Technologies) Fuusiovoima (Fusion Power Co-ordinating Committee). 14

15 2.4.3 IEA:n toimialaneuvosto (IEA Energy Business Council EBC) EBC on ryhmä, johon kuuluu kansainvälisten energiasektorin yritysten johtoa sekä energian tuottajien että käyttäjien puolelta ja rahoituslaitosten ja suurten teknologiatoimittajien edustajia. EBC on alustana IEA:n vuoropuhelulle yritysmaailman kanssa ja tarjoaa: mahdollisuuden varmistaa, että IEA:n tekemien analyy sien löydökset ovat relevantteja eri sidosryhmien kannalta forumin ministerien ja teollisuusjohtajien vuoropuhelulle poliittisista puitteista kestävää energiainfrastruktuuria rakentavien investointien stimuloimiseksi. yritysmaailman panosta IEA:n työhön, erityisesti vuosittain julkaistavaan World Energy Outlook -raporttiin Julkaisutoiminta IEA julkaisee vuosittain n. 30 maksullista ja 70 ilmaista raporttia, mm. maakohtaisia energiapoliittisia katsauksia. Suomesta edellinen tällainen arvio julkaistiin toukokuussa Toiminnan rahoitus IEA:n toiminnan rahoitus muodostuu 28 jäsenmaan jäsenmaksuista ja julkaisujen myyntituotoista. Vuoden 2012 budjetti oli noin 27 MEUR. Jäsenmaksut on porrastettu jäsenmaan talouden koon mukaan. Julkaisutuottojen osuus oli noin 20 %. Budjetti ja työohjelma vahvistetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Budjetilla katetaan sihteeristön ja komiteoiden toiminta. IEA ei rahoita varsinaista t&k-työtä. 2.5 Tutkimusyhteistyö Energiatutkimus- ja teknologiakomitea CERT työryhmineen muodostaa asiantuntijaverkoston, jonka ytimessä on neljäkymmentä eri teknologia-alueita koskevaa monenkeskistä tutkimus- ja tiedonjakosopimusta (Implementing Agreements). Niiden puitteissa hallitukset, yritykset ja organisaatiot voivat jakaa keskenään tutkimustietoa, täydentää tutkimuksen aukkokohtia sekä toteuttaa uusien teknologioiden pilotointeja ja demonstraatioita. Verkostot antavat jäsenmaiden tutkijoille mahdollisuuden työskennellä osana erikoisalansa maailmanlaajuista asiantuntijayhteisöä. Kukin sopimus kattaa laajahkon teknologisen aihe alueen. Kukin jäsenmaa valitsee ne ohjelmat, joissa on mukana ja maksaa sopimuskohtaisen jäsenmaksun. Sopimuksen sisäinen työnjako ja rahoitusmuodot ovat eri sopimuksissa hyvin erilaisia. Kullakin sopimuksella on johtoryhmä (Executive Committee ExCo) ja operaattori (Operating Agent OA). Sopimusten sisällä toteutetaan projekteja, jotka kulkevat nimellä Annex tai Task. Nämä voivat jakautua vielä osaprojekteihin (Activity, Subtask). Tutkimusryhmät ja muut yhteistyötahot kytkeytyvät projekteihin. Käytännön tutkimustyötä koordinoidaan projektikohtaisten johtoryhmien kokouksissa, joita pidetään keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Myös projekteille valitaan operaattori. Kokousten yhteydessä järjestetään teknisiä seminaareja ja tutustumiskäyntejä. Sopimuksen piirissä syntyvää tutkimustietoa jaetaan jäsenille raporttien ja tapaamisten muodossa. Vaikka jokin osapuoli olisi mukana vain yhdessä sopimuksen projektissa, sillä on käytettävissään koko sopimuksen projektien tulokset. Toiminnan alkuaikoina IEA:lla ja energia-alalla oli ainutlaatuinen edelläkävijän asema tutkijoiden verkostoitumisalustana. Maailmanlaajuisen verkostoitumisen lisääntymisen myötä IEA:n tutkimusyhteistyöstä on tullut yksi verkottumismuoto muiden joukossa, eikä sillä ehkä ole enää samaa valtavaa painoarvoa kuin alussa. Kuitenkin haastatellut energia-alan tutkijat näkevät jokseenkin yksituumaisesti IEA-verkostoitumisen hyvin hyödyllisenä ja sen tapaamisten puitteissa leviää kunkin aihealueen tietoa. IEA:n tunnettuus ja sen nauttima arvostus tarjoavat osallistujille hyvät puitteet oman energiatutkimuksensa ja teknologioidensa esittelyyn sekä tietojen ja kokemusten vaihtoon. Toisin kuin EU:n komissio, IEA ei itse rahoita varsinaista tutkimustoimintaa, vaan jäsenet maksavat kussakin toimintamuodossa kaikki kustannukset. Tämä pätee myös sellaisiin hankkeisiin, joissa tehdään yhteisprojektina todellista tutkimustyötä eikä pelkkää tiedonvaihtoa. Osallistujien omarahoitus vähentää merkittävästi byrokratian tarvetta esimerkiksi COST- tai EU-projekteihin verrattuna, joskin IEA:lla on myös omat raportointitarpeensa, jotka saattavat näkyä tutkijoille byrokraattisena kuormana. EU:n komission tukeman tutkimustoiminnan lisääntyminen ei suoranaisesti ole vaikuttanut IEA-yhteistyöhön, mutta samat osapuolet, jotka tuntevat toisensa IEA:n puitteissa saattavat kyllä panna alulle EU-rahoitteisia yhteisprojekteja. Euroopan ulkopuoliset verkottumismahdollisuudet ovat olennainen osa IEA:n lisäarvoa. Esimerkiksi USA ja Japani ovat energiatutkimuksen suurvaltoja ja verkottuminen näihin suuntiin on arvokasta eurooppalaisille toimijoille. 15

16 Sopimusten piirissä on erilaisia menetelmiä uusien projektien synnyttämiseen. Joitakin aloitteita tulee sihteeristöstä päin, mutta yleensä aloitteita kerätään jäsenistön keskuudesta ja hankkeiden aloittamisesta järjestetään myös jäsenäänestyksiä. Kun uusi yhteinen tutkimusprojekti aloitetaan, tarvitaan useampien maiden halu panostaa siihen riittävästi, esim. yhden henkilön työpanos per maa. On tavallista että maat tulevat ja lähtevät hankkeista omien painopisteidensä ja resurssiensa muuttuessa. Verkottumisen hyötyjen lisäksi painottaisin erilaisten IEAselvitysten ja tarkastelujen asemaa. Ne ovat arvostettuja ja ne tuottavat tietoa ja synteesejä, joita olisi muuten vaikea saada aikaan. Lisäksi IEA-yhteistyön tarjoama monikansallinen eri maanosat kattava näkemys on jo arvo sinänsä. 2.6 Erityyppisiä sopimuksia IEA-sopimusten projektien tutkimustyön rahoitusperiaatteina on joko cost sharing tai task sharing. Cost sharing -projekteissa on jokin tutkimusorganisaatio vastuussa koko tutkimuksesta ja sopimuksen muut jäsenet rahoittavat tutkimuksen yhteisesti. Task sharing -projekteissa tutkimustyö tehdään sovitun työnjaon mukaisesti kansallisina projekteina, jotka rahoitetaan kussakin osallistujamaassa kansallisesti erikseen. Task sharing on yleisin tapa. Välimuotoja ja yhdistelmiä esiintyy. Cost sharing -hankkeissa projekteja kutsutaan nimellä annex, task sharing -projektit ovat taskeja. Annexit ovat juridisesti tutkimussopimuksen liitteitä ja niihin liittyy enemmän sopimusjuridista byrokratiaa kuin taskeihin, joita osapuolet voivat aloittaa keskenään sopimalla varsin mutkattomasti. Toinen dimensio, jossa eri sopimukset poikkeavat toisistaan, on asemointi perustutkimuksen ja käytännön ratkaisuihin ja kokeiluihin tähtäävän kehitystyön välille. Sopimukseen kuuluvien projektien lukumäärä vaihtelee yhdestä useisiin kymmeniin. Yksittäiset taskit voivat olla luonteeltaan joko pelkkää eri maissa tehtävien esimerkiksi energiainfrastruktuuriin liittyvien hankkeiden välistä koordinointia ja tiedonvaihtoa, tai sitten todellisia yhteisiä tutkimusprojekteja. Joissakin ohjelmissa, kuten esimerkiksi Advanced Motor Fuels (AMF) -ohjelmassa on paljon tutkimustyötä, kun taas esimerkiksi sähköajoneuvoohjelma on etupäässä tutkimustulosten jakamista. Jotkin ohjelmat palvelevat enemmän tutkimusta, toiset yrityksiä ja muutamat viranomaisia. Enimmäkseen IEA-tutkimusyhteistyö on varsin yliopisto- ja tutkimuslaitosvetoista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuloksista suuri osa on julkaistavaa tieteellistä materiaalia eikä yrityksille ole nopeasti hyödynnettäviä tuloksia paljonkaan tarjolla. Joissakin ohjelmissa kuitenkin käsitellään myös yritysten intressiä suoraan sivuavaa tietoa. Tällöin yritysten mielenkiinto suoraan osallistumiseen kasvaa, mutta samalla kasvavat paineet pitää osa tuloksista luottamuksellisina. Kokouksissa ja niihin liittyvissä vapaamuotoisissa keskusteluissa mennään hankkeiden käsittelyssä syvemmälle kuin perinteisessä kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa tehtäisiin, ja siellä on jossain määrin mahdollista käsitellä luottamuksellista tietoa osallistujien kesken. Tutkimussopimuksissa on mukana perustutkimusta läheneviä (esim. Combustion) ja toisaalta erittäin soveltavaa käytännön tutkimusta (Advanced Motor Fuels) sisältäviä. Molemmilla on paikkansa tutkimuskentässä, vaikka luonteet ovat erilaiset. Periaatteessa uusien projektien synnyttämiseen on sopimuksissa kaksi tietä. Toinen on strategialähtöinen johtoryhmä miettii ja ideoi, mitä puuttuisi. Sen jälkeen etsitään vastuuhenkilö, joka tekee ehdotuksen, ja johtoryhmä päättää valmisteluprosessiin ryhtymisestä. Valittu vastuuhenkilö järjestää valmistelutyöpajoja, joiden jälkeen päätetään projektin käynnistämisestä. Toinen tie on, että aloite tulee jostakin jäsenmaasta ja a.o. maan johtoryhmäjäsen esittelee sen. Keskustelun jälkeen ehdotus viedään valmisteluprosessiin, ja yleensä se vuoden valmisteluprosessin jälkeen saa luvan käynnistyä. Toimintatavat sopimuksissa ovat pysyneet hyvin samankaltaisina ja myös sopimusten joukko on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten. Sopimuksia on jatkettu tyypillisesti 3 5 vuodeksi kerrallaan. Henkilöissä ja sopimuksiin osallistuvissa maissa on ollut vaihtuvuutta, mutta ei kovin radikaalisti. Johtoryhmän puheenjohtajalla ja johtoryhmän kokoonpanolla on vaikutusta ohjelman luonteeseen ja toimintatapaan. 16

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT VTT ja tuulivoiman t&k Tuulivoiman Workshop, Pasila 7.11.2013 Esa Peltola, johtava tutkija, VTT 2 VTT:n palvelut tuulivoimaan liittyvää toimintaa kaikilla lohkoilla 3 WIND POWER KEY COMPETENCES Solutions

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto FokusPiste-hanke - kansainvälistymisseminaari Laitila 22.08.2013 Jarmo Hannula Markkinointipäällikkö Vahterus Oy MITÄ ON MARKKINOINTI? Tunnetuin lainaus

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Älykäs energianmittaus ja kuluttajalähtöiset palvelut. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto lauri.penttinen@benet.fi

Älykäs energianmittaus ja kuluttajalähtöiset palvelut. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto lauri.penttinen@benet.fi Älykäs energianmittaus ja kuluttajalähtöiset palvelut Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto lauri.penttinen@benet.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, IEE SmartConsumer - hanke Älykkään energianmittauksen

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia Maakunnallinen TKI-foorumi 10.4.2014 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010 EC FP7 SME Programmme: Research for the benefit of Small and Medium size Enterprizes Aarne Oja Eemeli 4 16 August 2010 Sisäpiiritietoa tarjolla: Valmistaudu 7. puiteohjelman syksyn hakuihin nyt! Komiteajäsenet:

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Teknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund

Teknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund Teknologian tutkimuskeskus VTT Energia- ja moottoritutkimus Nils-Olof Nylund 5.5.2011 2 VTT s strategic research portfolio Addressing innovations, business, services and people Materials for breakthroughs

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot