Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi"

Transkriptio

1 RAPORTTI 4/2013 Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo

2 10

3 Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi Arviointiraportti Tekesin ohjelmaraportti 4/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Suomi on ollut kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenenä jo yli 20 vuotta, vuodesta 1992 alkaen. IEA:n monista toimintamuodoista ja palveluista eniten esillä ovat olleet maaraportit, joista tuoreimpana Suomen raportti julkaistiin toukokuussa Suomen energiapolitiikka sai kiitosta energiavarmuuden järjestelyistä, riippuvuuden vähentämisestä fossiilisista polttoaineista ja pohjoismaisen energiamarkkina-alueen integraatiosta. Haasteena todetaan se, että Suomi on IEA:n energiaintensiivisin maa ja omia energiavaroja on vähän verrattuna naapurimaihin, mikä erityisesti korostaa energiapoliittisten valintojen merkitystä. Vähemmän näkyvä IEA:n toimintamuoto on tutkimusyhteistyö, joka on organisoitu teknologia-aloittain yhteistyösopimuksiksi. Näistä noin 40 sopimuksesta Suomi on osallistunut noin puoleen. Sopimusten t&k-toiminta kattaa energian tuotannon, käytön ja ympäristövaikutukset laajasti. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueella on useita sopimuksia. Tehtävän työn luonne on pääosin kansallisten projektien tiedonvaihtoa tai yhteishankkeita, jotka rahoitetaan kansallisesti. IEA-tutkimusyhteistyön tuloksellisuuden ja hyödynnettävyyden selvittämiseksi Tekes toteutti ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnissa haluttiin selvittää sopimusten kohdistumista, tavoitteita ja saatuja kokemuksia sekä merkittävimpiä tuloksia. Lisäksi haluttiin kehittää prosessia ja osallistumiskriteerejä sopimuksiin osallistumisen tueksi. Arvioinnissa etsittiin myös eri toimijoille parhaiten soveltuvaa työnjakoa. Tekes kiittää arviointiryhmää: Juhani Timosta ja Markku Antikaista Virebit Oy:sta sekä Yrjö Riionheimoa YHR-Consultingista monipuolisesti aihetta kartoittavasta ja käytännönläheisestä työstä. Tekes esittää kiitokset myös ohjausryhmälle, haastatelluille, kyselyyn aktiivisesti vastanneille ja työpajaosallistujille. Arviointiraportti antaa hyvät lähtökohdat IEA-toiminnan kehittämiselle ja paremmalle hyödyntämiselle. Toukokuussa 2013 Tekes 5

6 Sisältö Esipuhe...5 Summary Johdanto Kansainvälinen energiajärjestö IEA IEA:n perustaminen ja jäsenyys IEA:n tehtävät Organisaatio ja päätöksenteko Sihteeristö Hallintoneuvosto Toiminta Pysyvät ryhmät Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT IEA:n toimialaneuvosto (IEA Energy Business Council EBC) Julkaisutoiminta Toiminnan rahoitus Tutkimusyhteistyö Erityyppisiä sopimuksia Suomi ja IEA Jäsenyys IEA:ssa Keskeiset toimijat Tekes Ministeriöt Yliopistot VTT Teollisuuden järjestöt Yritykset SHOKit

7 4 Suomi eri tutkimussopimuksissa Suomen osallistuminen IEA:n sopimuksiin Polttokennot (Advanced Fuel Cells AFC) Uudet moottoripolttoaineet (Advanced Motor Fuels AMF) Uudet materiaalit kuljetussovelluksissa Advanced Materials for Transportation Applications (AMT) Korkean lämpötilan suprajohtavuuden vaikutusten arviointi sähkövoimasektorilla (Assessing the Impacts of High-Temperature Superconductivity on the Electric Power Sector) Kysynnän hallinta (Demand-Side Management DSM) Kaukolämmitys ja -jäähdytys (District Heating and Cooling DHC) Energiansäästö ja päästöjen vähentäminen polttoprosesseissa (Energy Conservation and Emissions Reduction in Combustion) Energiansäästö rakennuksissa ja yhdyskuntajärjestelmissä- ohjelma (Energy Conservation in Buildings and Community Systems Programme, ECBCS) Lämpöpumput (Heat Pumping Programme HPP) Älykkäät sähköverkot Smart Grids (ISGAN, International Smart Grid Action Network) Energian säästö varastoimalla (Energy Conservation Through Energy Storage ECES) Sähköajoneuvot (Hybrid and Electric Vehicles IEA HEV) Bioenergia Vety (Hydrogen Implementing Agreement HIA) Vesivoima (Hydropower) Aurinkolämmitys ja -jäähdytys (Solar Heating and Cooling SHC) Tuulivoima (IEA Wind) Leijukerroskonversio (Fluidized Bed Conversion FBC) Kasvihuonekaasut (IEA Greenhouse Gas RD Programme IEAGHG) Ilmastoteknologia-aloite (Climate Technology Initiative CTI) Energiateknologian tiedonvaihto (Energy Technology Data Exchange ETDE) Energiateknologian systeemianalyysiohjelma (Energy Technology Systems Analysis Programme ETSAP) Kriittisiä kohtia IEA-yhteistyössä Onko jatkuvuutta liikaa? Yritysten ja tutkimuksen vuoropuhelu on kesto-ongelma Tiedottaminen Moninaisuus ja löyhä rakenne on etu ja haitta Kansallinen koordinaatio Konkretiaa pelkän tiedonvaihdon rinnalle Tekesin roolia on jouduttu venyttämään

8 6 Johtopäätökset ja suositukset IEA-yhteistyö on hyödyllistä Tuloksellisuus edellyttää valintoja Sopimuskohtaisen arvioinnin kriteerit...58 Liitteet 1 Kirjallisuusviitteet ja linkit Lyhenteitä Haastatellut henkilöt Työpaja Kysely...64 Tekesin raportit

9 Summary This is an evaluation report about Finland s participation in the energy research activities of the International Energy Agency (IEA). For more than 20 years Finland has taken part in the IEA energy research and development cooperation, where Tekes (the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is acting as the national responsible organisation and as an official party in individual implementing agreements. Presently Finland has 22 signed active agreements with IEA covering R&D activities in energy production and use, and their environmental impacts. The content of many of the aforementioned implementing agreements cover the field of renewable energy sources and the exchange of information in energy technology. The nature of the work is predominately exchange of information of national projects or international cooperation projects. The objectives of the evaluation were to analyse the benefits, relevance and added value of the participation, and produce proposals of how to develop the activities and clarify the criteria of the participation. Special efforts were taken to estimate the benefits of the activities to the Finnish enterprises. An earlier evaluation was carried out in the year The evaluation aimed at finding answers to several questions; such as what kind of objectives the participation has had from the point of view of the enterprises, research and energy policy, are the chosen agreements still relevant, what kind of experiences have been gained from the participation, and what are the most important results and impacts especially from the point of view of the enterprises. For the new implementing agreements the criteria and procedure for the participation should be drawn up, and this evaluation report gives some guidelines and ideas for selecting new projects within the IEA energy research programs. The report describes in detail individual implementing agreements where Finnish research organisations and companies are active. In this way the report may act as a single information resource covering all activities of the Finnish participation in the IEA. The contents of the evaluation are based on the use of background information (IEA and research agreement web pages) and on interviews from key persons, a web questionnaire and a workshop. The results and findings are partly presented as citations from interviewed key persons, and the most significant critical aspects are analysed. Because IEA is not a financing organisation the projects are chosen primarily according to the priorities of the financiers in each country. As a result of this report it was stated that there is no system in place to evaluate the needs of project organisations during their active period. In addition, a permanent team working with fixed topics may be more efficient and in depth than the usual work carried out in conferences. Lack of communication between companies and research institutions was regarded as a permanent problem. Proposals to improve the communication were given, e.g. by nominating company representatives as Task Leaders and members of Executive Committees in the IEA projects. This is a more common practice in many other countries compared to Finland. Dissemination of the information is a permanent ongoing challenge, both to the public and to universities and research institutions. The methods of how to disseminate the information regarding the opportunities that the IEA-cooperation may offer to Finland should be reconsidered. A clear need for improving the national coordination in order to make long-term planning was reported. Tekes could take a more active role in coordinating the work in various programs. A more active participation of enterprises should be encouraged which would result in more practical results and bring greater opportunities for businesses. Short-term and flexible projects could be increased in this respect. 9

10 The conclusions and recommendations of the evaluation include a list of benefits of the IEA cooperation. Strengthening of the cooperation within the IEA can be improved by increasing the dissemination of information, international training and transfer of skills, increasing the number of projects within research, product development and system development with more active participation by enterprises, and creating bilateral agreements that the networking has made possible. The future decisions of the participation in IEA implementing agreements will need a national IEA strategy which will include at the very least the areas of importance for Finland, available resources and responsible coordinating organisations. A list of proposed criteria for evaluating individual implementing agreements is given in the report. The evaluation should be carried out every second year and the same criteria can be used when deciding to join a new agreement, or when an individual project may need substantial resources. 10

11 1 Johdanto Tämä raportti sisältää arvioinnin Suomen osallistumisesta International Energy Agencyn (IEA) energiatutkimustoimintaan. Tavoitteena on ollut arvioida osallistumisen hyödyt, relevanssi ja lisäarvo sekä tuottaa toiminnan kehittämisehdotuksia ja selkiyttää osallistumisen kriteereitä. Erityisesti on koetettu arvioida toiminnan hyötyjä suomalaisyrityksille. Vastaava arviointi on toteutettu edellisen kerran vuonna Työtä ovat ohjanneet seuraavat arviointikysymykset: Mitä tavoitteita on ollut osallistumiselle yritysten, tutkimuksen ja energiapolitiikan kannalta? Ovatko valitut sopimukset edelleen relevantteja? Mikä on ollut niiden kytkentä Tekesin ja muihin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin? Mitä kokemuksia on saatu osallistumisesta? Mikä on toiminnasta saatu lisäarvo? Miten yhteistyö ja tiedonkulku osapuolten kesken on sujunut? Mitkä ovat olleet merkittävimmät tulokset ja vaikutukset erityisesti yritysten kannalta? Millainen prosessi ja mitkä osallistumiskriteerit tulisi laatia uusiin sopimuksiin liittymistä varten? Mitkä olisivat SHOKien, VTT:n, Tekesin, TEMin ja muiden tahojen roolit ja vastuut? Miten toiminnan hyödyntämistä voidaan parantaa? Varsinaisen arviointitehtävän ohella on huomattu, että saattaisi olla kysyntää yksissä kansissa olevalle suomenkieliselle kuvaukselle IEA:sta ja suomalaisten osapuolien osallistumisesta sen lukuisiin aktiviteetteihin. Tästä syystä on raportissa kuvattu melko laajasti mm. yksittäisiä tutkimussopimuksia, joissa suomalaisia osapuolia on mukana. Tältä osin keskeisenä tietolähteenä on ollut järjestön web-sivusto ja eri tutkimussopimusten omat sivustot, joiden linkit ovat kunkin sopimuksen kuvauksen alussa luvussa 4 ja koottuna liitteessä 1. Taustamateriaalin lisäksi raportin sisältö perustuu avainhenkilöhaastatteluihin, web- kyselyyn (Liite 5) ja puolen päivän työpajaan. Lisäksi näistä materiaaleista suoraan siteerattuja osallistujien kommentteja on raportissa esitetty tekstilaatikkoina. Arvioinnin toteutti Virebit Oy maalis-toukokuussa Arviointiryhmän muodostivat Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo. Tekesin ohjausryhmään kuuluivat Pekka Pesonen, Martti Korkiakoski ja Teija Lahti-Nuuttila. 1 T. Lemola, C. Palmberg: Suomen osallistuminen IEA:n energiatutkimukseen. Tekesin arviointiraportti 14/97. 11

12 2 Kansainvälinen energiajärjestö IEA 2.1 IEA:n perustaminen ja jäsenyys Kansainvälinen energiajärjestö (englanniksi International Energy Agency, IEA) on OECD:n puitteissa toimiva autonominen organisaatio, jonka tarkoituksena on turvata luotettavan, edullisen ja puhtaan energian saanti. Järjestön perusti OECD vuonna 1974, jolloin alkusysäyksenä oli öljykriisi. IEA:ssa on tällä hetkellä 28 jäsentä. Jäsenet ovat: Alankomaat Australia Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Japani Kanada Korea Kreikka Luxemburg Norja Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tanska Tšekin tasavalta Turkki Unkari USA Uusi Seelanti Euroopan komissiolla on myös oma edustuksensa IEA:ssa. IEA:n jäsenen on oltava OECD:n jäsenmaa. Kuitenkaan OECD:n jäsenyys ei takaa IEA:n jäsenyyttä. Päästäkseen IEA:n jäseneksi, maan on osoitettava, että: maalla öljyn nettotuojana on 90 päivän keskimääräistä tuontia vastaava raakaöljyn tai vastaavien tuotteiden varmuusavarasto, joka on hallituksen välittömästi käytettävissä siinä tapauksessa, että IEA:ssa vuonna 1984 kehitetty kriisimekanismi CERM (Coordinated Emergency Response Measures) aktivoidaan. Tarkoituksena on turvata nopea ja joustava vaste äkillisiin öljyn tarjonnan häiriöihin siten, että kukin jäsenvaltio pyrkii samansuuruisin ponnistuksin palauttamaan markkinoiden tasapainon maalla on ohjelma, jolla kansallista öljyn kulutusta voidaan tarvittaessa rajoittaa jopa 10 % maalla on CERMin toteuttamiseksi kansallisella tasolla tarvittavat lait ja organisaatiot maalla on lait ja toimeenpanomahdollisuudet sen takaamiseksi, että kaikki maan lainsäädännön alaisena toimivat öljyyhtiöt raportoivat tarvittavat tiedot. Esimerkiksi OECD:n jäsenmaat Islanti, Israel, Meksiko ja Slovenia eivät ole IEA:n jäseniä. Chile ja Viro ovat vasta jäsenehdokkaina. Suomi on ollut jäsen vuodesta 1991 saakka. IEA:n jäsenmaat edustavat noin puolta maapallon energiankulutuksesta. IEA tekee aktiivista yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden ja yritysmaailman kanssa maailmanlaajuisten energia- ja ympäristöongelmien ratkaisussa. Vuonna 2011 käynnistettiin kahdenkeskiset työohjelmat Brasilian, Kiinan, Intian, Indonesian, Meksikon, Venäjän ja Etelä-Afrikan kanssa. IEA:lla on laajaa yhteistyötä ja vuoropuhelua energiaalan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. IEA on ollut mm. perustajajäsenenä useiden organisaatioiden yhteisessä JODI (Joint Organisations Data Initiative) -hankkeessa, jonka tuloksena on ollut öljyn tuotantoon ja kulutukseen liittyvän tilastotiedon globaali tietopankki, jota ollaan laajentamassa 12

13 käsittämään kaasumarkkinat ja suunnitteilla olevat energiaalan investoinnit. 2.2 IEA:n tehtävät IEA:n tehtävänä on edistää maailman energiaturvallisuutta, energian saatavuutta ja kestävän kehityksen mukaista taloudellista kasvua. IEA:n tehtävien määrittely on järjestön 40-vuotisen taipaleen aikana jonkin verran muuttunut. Perustettaessa tavoitteena oli: ylläpitää ja kehittää järjestelmiä öljyn tarjonnan häiriöiden hallintaan edistää järkevää energiapolitiikkaa maailmanlaajuisesti tekemällä yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden, teollisuuden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa operoida pysyvää öljyn markkinatietojärjestelmää kehittää maailman energiankysyntä- ja -tarjontarakenteita kehittämällä vaihtoehtoisia energianlähteitä ja parantamalla energiatehokkuutta edistää energiateknologian kansainvälistä yhteistyötä auttaa ympäristö- ja energiapolitiikkojen yhteensovittamista. Nykyään IEA:n päätavoitealueet ovat: 1. Energiavarmuus: Monipuolisuuden, tehokkuuden ja joustavuuden edistäminen kaikilla energiasektoreilla. 2. Taloudellinen kehitys: Vakaan energiantarjonnan varmistaminen jäsenmaille ja vapaiden markkinoiden edistäminen taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi ja energiaköyhyyden ehkäisemiseksi. 3. Ympäristötietoisuus: Tiedon lisääminen ilmastonmuutoksen torjunnan vaihtoehdoista kansainvälisesti. 4. Maailmanlaajuinen toiminta: Tiivis yhteistyö järjestön ulkopuolisten maiden, erityisesti suurten energiantuottajien ja -kuluttajien kanssa ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin energia- ja ympäristöongelmiin. Painopistealueet ovat muuttuneet öljyvarmuudesta laajemmin energiapolitiikan uusien globaalien ongelmien, erityisesti ilmastonmuutoksen, hallinnan suuntaan. Samalla IEA:n rooli OECD:n jäsenmaita tieteellisenä ja energia-alan kehitystä tukevana asiantuntijajärjestönä on vakiintunut ja vahvistunut. IEA tukee ja edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävää tutkimusta ja tekee yhteistyötä OECD:n ydinenergiajärjestön NEA:n kanssa. 2.3 Organisaatio ja päätöksenteko Sihteeristö IEA:n sihteeristön muodostaa johto ja johdon tukena työskentelevä henkilöstö. IEA:n toimisto sijaitsee Pariisissa. Henkilökuntaan kuuluu kaikkiaan 260 henkilöä, mm. tiedonkeruun, analysoinnin ja mallinnuksen ammattilaisia ja tukihenkilöstöä. Toimintaa johtaa pääjohtaja (Executive Director) yhdessä kolmehenkisen johtoryhmän kanssa. Hollannin entinen talousministeri Maria van der Hoeven on ollut pääjohtajana syyskuusta 2011 alkaen, varapääjohtajanaan (Deputy Executive Director) entinen amerikkalaisdiplomaatti Richard H. Jones. Johdon alaisuudessa toimii analysoijien ja asiantuntijoiden tiimejä, jotka keskittyvät seuraaviin alueisiin: energiamarkkinat ja energiavarmuus kestävät energiapolitiikat ja -teknologiat maailmanlaajuisen energiadialogin laajentaminen pitkän aikavälin taloudelliset ja energiapoliittiset skenaariot ja näkymät. Henkilöstön rekrytointi tapahtuu OECD:n kautta. Henkilöstö muodostuu taustaltaan monipuolisesta joukosta IEA:n jäsenmaiden kansalaisia hakijat ovat aiemmin työskennelleet mm. ministeriöissä, yrityksissä, kansainvälisissä järjestöissä ja tutkimuslaitoksissa, ja kokemuspohja ulottuu vastavalmistuneista kokeneisiin energia-alan asiantuntijoihin Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto (Governing Board) on IEA:n keskeinen päätöksentekoelin. Se koostuu jäsenmaiden energiaministereistä tai heidän edustajistaan. Hallintoneuvosto pitää vuosittain 3 4 pääjohtajatason kokousta, joissa keskustellaan maailmanlaajuisesta energia-alan kehityksestä ja järjestön tulevasta työstä sen johdon kanssa. Komitean kokousten päätökset ovat kaikkia jäsenmaita sitovia. Kerran vuodessa pidetään IEA:n ministerikokous, joka määrää järjestön laajat strategiset prioriteetit hallintoneuvoston säännöllisten kokousten asettaman ohjeistuksen lisäksi. Ministerikokouksen keskustelujen pohjalta IEA:n sihteeristö kehittää ohjelmaideoita, joita käsitellään jäsenmaiden kanssa IEA:n eri komiteoissa ja lopulta esitetään hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. 13

14 Hallintoneuvosto on myös viime kädessä vastuussa IEA:n hallinnollisista asioista hyväksyessään kaksivuotiset työohjelmat ja budjetit. Päätöksenteko tapahtuu äänestyksen pohjalta lukuun ottamatta asioita, joissa mukaan tarvitaan yksimielisyys. Kunkin maan kokonaisäänimäärä muodostuu perusosasta ja maan öljynkulutuksesta riippuvasta osasta. Taulukko 1 esittää eri jäsenmaiden äänimääriä. Äänimäärät heijastelevat myös kunkin maan maksaman jäsenmaksun suuruutta. Taulukko1. Eri jäsenmaiden äänimäärät. Maa Yleinen äänimäärä CERT:n alaisena toimivat myös tutkimus- ja kehitystyön priorisoinnin ja arvioinnin asiantuntijaryhmä, IEA Collaborative Platform for Oil and Gas Technologies sekä uusiutuvan energian asiantuntijaryhmä. CERT valvoo laajaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka tapahtuu tutkimussopimusten (Implementing Agreements) puitteissa. Tämä yhteistyö on myös tämän arvioinnin pääasiallinen kohde, ja sitä käsitellään seuraavissa luvuissa yksityiskohtaisemmin. Öljynkulutusäänimäärä Yhdistetty äänimäärä Australia Itävalta Belgia Kanada Tšekin tasavalta Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Japani Korea Luxemburg Alankomaat Uusi Seelanti Puola Portugali Slovakia Espanja Ruotsi Sveitsi Turkki Britannia USA Total Toiminta Pysyvät ryhmät IEA:lla on seuraavat pysyvät ryhmät (Standing Committees, Standing Groups), jotka muodostuvat jäsenmaiden hallitusten virkamiehistä ja kokoontuvat useita kertoja vuosittain: Valmiuskysymysten pysyvä ryhmä (Standing Group on Emergency Questions SEQ) Öljymarkkinoiden pysyvä ryhmä (Standing Group on the Oil Market SOM) Pitkän aikavälin yhteistyön pysyvä ryhmä (Standing Group on Long-Term Co-operation SLT) Tuottajamaiden ja muiden kuluttajamaiden suhteiden pysyvä ryhmä (Standing Group on Global Energy Dialogue SGD) Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT) Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT) koordinoi ja edistää energiasektorin haasteisiin vastaavien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Komiteassa ovat kaikki jäsenmaat edustettuina. Suomen edustajana on Martti Korkiakoski Tekesistä. CERT on perustanut neljä työryhmää seuraaville osa-alueille: Fossiiliset polttoaineet (Working Party on Fossil Fuels) Uusiutuva energia (Working Party on Renewable Energy Technologies) Loppukäyttö (Working Party on Energy End-Use Technologies) Fuusiovoima (Fusion Power Co-ordinating Committee). 14

15 2.4.3 IEA:n toimialaneuvosto (IEA Energy Business Council EBC) EBC on ryhmä, johon kuuluu kansainvälisten energiasektorin yritysten johtoa sekä energian tuottajien että käyttäjien puolelta ja rahoituslaitosten ja suurten teknologiatoimittajien edustajia. EBC on alustana IEA:n vuoropuhelulle yritysmaailman kanssa ja tarjoaa: mahdollisuuden varmistaa, että IEA:n tekemien analyy sien löydökset ovat relevantteja eri sidosryhmien kannalta forumin ministerien ja teollisuusjohtajien vuoropuhelulle poliittisista puitteista kestävää energiainfrastruktuuria rakentavien investointien stimuloimiseksi. yritysmaailman panosta IEA:n työhön, erityisesti vuosittain julkaistavaan World Energy Outlook -raporttiin Julkaisutoiminta IEA julkaisee vuosittain n. 30 maksullista ja 70 ilmaista raporttia, mm. maakohtaisia energiapoliittisia katsauksia. Suomesta edellinen tällainen arvio julkaistiin toukokuussa Toiminnan rahoitus IEA:n toiminnan rahoitus muodostuu 28 jäsenmaan jäsenmaksuista ja julkaisujen myyntituotoista. Vuoden 2012 budjetti oli noin 27 MEUR. Jäsenmaksut on porrastettu jäsenmaan talouden koon mukaan. Julkaisutuottojen osuus oli noin 20 %. Budjetti ja työohjelma vahvistetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Budjetilla katetaan sihteeristön ja komiteoiden toiminta. IEA ei rahoita varsinaista t&k-työtä. 2.5 Tutkimusyhteistyö Energiatutkimus- ja teknologiakomitea CERT työryhmineen muodostaa asiantuntijaverkoston, jonka ytimessä on neljäkymmentä eri teknologia-alueita koskevaa monenkeskistä tutkimus- ja tiedonjakosopimusta (Implementing Agreements). Niiden puitteissa hallitukset, yritykset ja organisaatiot voivat jakaa keskenään tutkimustietoa, täydentää tutkimuksen aukkokohtia sekä toteuttaa uusien teknologioiden pilotointeja ja demonstraatioita. Verkostot antavat jäsenmaiden tutkijoille mahdollisuuden työskennellä osana erikoisalansa maailmanlaajuista asiantuntijayhteisöä. Kukin sopimus kattaa laajahkon teknologisen aihe alueen. Kukin jäsenmaa valitsee ne ohjelmat, joissa on mukana ja maksaa sopimuskohtaisen jäsenmaksun. Sopimuksen sisäinen työnjako ja rahoitusmuodot ovat eri sopimuksissa hyvin erilaisia. Kullakin sopimuksella on johtoryhmä (Executive Committee ExCo) ja operaattori (Operating Agent OA). Sopimusten sisällä toteutetaan projekteja, jotka kulkevat nimellä Annex tai Task. Nämä voivat jakautua vielä osaprojekteihin (Activity, Subtask). Tutkimusryhmät ja muut yhteistyötahot kytkeytyvät projekteihin. Käytännön tutkimustyötä koordinoidaan projektikohtaisten johtoryhmien kokouksissa, joita pidetään keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Myös projekteille valitaan operaattori. Kokousten yhteydessä järjestetään teknisiä seminaareja ja tutustumiskäyntejä. Sopimuksen piirissä syntyvää tutkimustietoa jaetaan jäsenille raporttien ja tapaamisten muodossa. Vaikka jokin osapuoli olisi mukana vain yhdessä sopimuksen projektissa, sillä on käytettävissään koko sopimuksen projektien tulokset. Toiminnan alkuaikoina IEA:lla ja energia-alalla oli ainutlaatuinen edelläkävijän asema tutkijoiden verkostoitumisalustana. Maailmanlaajuisen verkostoitumisen lisääntymisen myötä IEA:n tutkimusyhteistyöstä on tullut yksi verkottumismuoto muiden joukossa, eikä sillä ehkä ole enää samaa valtavaa painoarvoa kuin alussa. Kuitenkin haastatellut energia-alan tutkijat näkevät jokseenkin yksituumaisesti IEA-verkostoitumisen hyvin hyödyllisenä ja sen tapaamisten puitteissa leviää kunkin aihealueen tietoa. IEA:n tunnettuus ja sen nauttima arvostus tarjoavat osallistujille hyvät puitteet oman energiatutkimuksensa ja teknologioidensa esittelyyn sekä tietojen ja kokemusten vaihtoon. Toisin kuin EU:n komissio, IEA ei itse rahoita varsinaista tutkimustoimintaa, vaan jäsenet maksavat kussakin toimintamuodossa kaikki kustannukset. Tämä pätee myös sellaisiin hankkeisiin, joissa tehdään yhteisprojektina todellista tutkimustyötä eikä pelkkää tiedonvaihtoa. Osallistujien omarahoitus vähentää merkittävästi byrokratian tarvetta esimerkiksi COST- tai EU-projekteihin verrattuna, joskin IEA:lla on myös omat raportointitarpeensa, jotka saattavat näkyä tutkijoille byrokraattisena kuormana. EU:n komission tukeman tutkimustoiminnan lisääntyminen ei suoranaisesti ole vaikuttanut IEA-yhteistyöhön, mutta samat osapuolet, jotka tuntevat toisensa IEA:n puitteissa saattavat kyllä panna alulle EU-rahoitteisia yhteisprojekteja. Euroopan ulkopuoliset verkottumismahdollisuudet ovat olennainen osa IEA:n lisäarvoa. Esimerkiksi USA ja Japani ovat energiatutkimuksen suurvaltoja ja verkottuminen näihin suuntiin on arvokasta eurooppalaisille toimijoille. 15

16 Sopimusten piirissä on erilaisia menetelmiä uusien projektien synnyttämiseen. Joitakin aloitteita tulee sihteeristöstä päin, mutta yleensä aloitteita kerätään jäsenistön keskuudesta ja hankkeiden aloittamisesta järjestetään myös jäsenäänestyksiä. Kun uusi yhteinen tutkimusprojekti aloitetaan, tarvitaan useampien maiden halu panostaa siihen riittävästi, esim. yhden henkilön työpanos per maa. On tavallista että maat tulevat ja lähtevät hankkeista omien painopisteidensä ja resurssiensa muuttuessa. Verkottumisen hyötyjen lisäksi painottaisin erilaisten IEAselvitysten ja tarkastelujen asemaa. Ne ovat arvostettuja ja ne tuottavat tietoa ja synteesejä, joita olisi muuten vaikea saada aikaan. Lisäksi IEA-yhteistyön tarjoama monikansallinen eri maanosat kattava näkemys on jo arvo sinänsä. 2.6 Erityyppisiä sopimuksia IEA-sopimusten projektien tutkimustyön rahoitusperiaatteina on joko cost sharing tai task sharing. Cost sharing -projekteissa on jokin tutkimusorganisaatio vastuussa koko tutkimuksesta ja sopimuksen muut jäsenet rahoittavat tutkimuksen yhteisesti. Task sharing -projekteissa tutkimustyö tehdään sovitun työnjaon mukaisesti kansallisina projekteina, jotka rahoitetaan kussakin osallistujamaassa kansallisesti erikseen. Task sharing on yleisin tapa. Välimuotoja ja yhdistelmiä esiintyy. Cost sharing -hankkeissa projekteja kutsutaan nimellä annex, task sharing -projektit ovat taskeja. Annexit ovat juridisesti tutkimussopimuksen liitteitä ja niihin liittyy enemmän sopimusjuridista byrokratiaa kuin taskeihin, joita osapuolet voivat aloittaa keskenään sopimalla varsin mutkattomasti. Toinen dimensio, jossa eri sopimukset poikkeavat toisistaan, on asemointi perustutkimuksen ja käytännön ratkaisuihin ja kokeiluihin tähtäävän kehitystyön välille. Sopimukseen kuuluvien projektien lukumäärä vaihtelee yhdestä useisiin kymmeniin. Yksittäiset taskit voivat olla luonteeltaan joko pelkkää eri maissa tehtävien esimerkiksi energiainfrastruktuuriin liittyvien hankkeiden välistä koordinointia ja tiedonvaihtoa, tai sitten todellisia yhteisiä tutkimusprojekteja. Joissakin ohjelmissa, kuten esimerkiksi Advanced Motor Fuels (AMF) -ohjelmassa on paljon tutkimustyötä, kun taas esimerkiksi sähköajoneuvoohjelma on etupäässä tutkimustulosten jakamista. Jotkin ohjelmat palvelevat enemmän tutkimusta, toiset yrityksiä ja muutamat viranomaisia. Enimmäkseen IEA-tutkimusyhteistyö on varsin yliopisto- ja tutkimuslaitosvetoista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuloksista suuri osa on julkaistavaa tieteellistä materiaalia eikä yrityksille ole nopeasti hyödynnettäviä tuloksia paljonkaan tarjolla. Joissakin ohjelmissa kuitenkin käsitellään myös yritysten intressiä suoraan sivuavaa tietoa. Tällöin yritysten mielenkiinto suoraan osallistumiseen kasvaa, mutta samalla kasvavat paineet pitää osa tuloksista luottamuksellisina. Kokouksissa ja niihin liittyvissä vapaamuotoisissa keskusteluissa mennään hankkeiden käsittelyssä syvemmälle kuin perinteisessä kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa tehtäisiin, ja siellä on jossain määrin mahdollista käsitellä luottamuksellista tietoa osallistujien kesken. Tutkimussopimuksissa on mukana perustutkimusta läheneviä (esim. Combustion) ja toisaalta erittäin soveltavaa käytännön tutkimusta (Advanced Motor Fuels) sisältäviä. Molemmilla on paikkansa tutkimuskentässä, vaikka luonteet ovat erilaiset. Periaatteessa uusien projektien synnyttämiseen on sopimuksissa kaksi tietä. Toinen on strategialähtöinen johtoryhmä miettii ja ideoi, mitä puuttuisi. Sen jälkeen etsitään vastuuhenkilö, joka tekee ehdotuksen, ja johtoryhmä päättää valmisteluprosessiin ryhtymisestä. Valittu vastuuhenkilö järjestää valmistelutyöpajoja, joiden jälkeen päätetään projektin käynnistämisestä. Toinen tie on, että aloite tulee jostakin jäsenmaasta ja a.o. maan johtoryhmäjäsen esittelee sen. Keskustelun jälkeen ehdotus viedään valmisteluprosessiin, ja yleensä se vuoden valmisteluprosessin jälkeen saa luvan käynnistyä. Toimintatavat sopimuksissa ovat pysyneet hyvin samankaltaisina ja myös sopimusten joukko on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten. Sopimuksia on jatkettu tyypillisesti 3 5 vuodeksi kerrallaan. Henkilöissä ja sopimuksiin osallistuvissa maissa on ollut vaihtuvuutta, mutta ei kovin radikaalisti. Johtoryhmän puheenjohtajalla ja johtoryhmän kokoonpanolla on vaikutusta ohjelman luonteeseen ja toimintatapaan. 16

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yhteenveto IEA PVPS-aktiviteeteista Jero Ahola 5.6.2015

Yhteenveto IEA PVPS-aktiviteeteista Jero Ahola 5.6.2015 Yhteenveto IEA PVPS-aktiviteeteista Jero Ahola 5.6.2015 IEA PVPS Executive Council, Paris, 27-30.4-2015 Poimintoja: Suomi toivotettiin tervetulleeksi takaisin ohjelmaan Pitkä keskustelu IEA:n varovaisuudesta

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen

EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen EnYm-alalla toimivien yritysten strategisten tutkimushankkeiden edistäminen Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin syysseminaari 2010 6.10.2010 Tommy Jacobson Sisällys Mitä ovat SHOKit CLEEN Oy:n esittely Miksi

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.crossborderbioenergy.eu www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry BIOENERGIAPÄIVÄT 2011, Helsinki Contract

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? 09.09.2015 Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Mitä hiilineutraalius tarkoittaa? Hiilineutraalius = ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director FECC, Finnish Environmental Cluster for China Ari Makkonen, MSc Executive Director Sisältö Taustaa Organisaatio Rahoitus Toimintastrategia Fokusalueet Tausta - FECC on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry KEVÄTPÄIVÄ 2010-seminaari, 7.4.2011, Helsinki Contract number:

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

ECV EMRS: Electric Commercial Vehicles Electric Mobility Research Society

ECV EMRS: Electric Commercial Vehicles Electric Mobility Research Society ECV EMRS: Electric Commercial Vehicles Electric Mobility Research Society National research platform for development of electric vehicles, mobile machinery and systems Kansallinen tutkimusalusta sähköajoneuvojen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot