Energiatekniikan koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatekniikan koulutusohjelma"

Transkriptio

1 Energiatekniikan koulutusohjelma Energy Engineering Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: Yliopettaja Markku Huhtinen, puh. (05) Opintojen ohjaus: (koulutusohjelman opinnot) Markku Huhtinen, puh. (05) VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov OPINNÄYTETYÖ 10 ov AMMATTIOPINNOT 84 ov, josta suuntautumisopintoja 10 ov PERUSOPINNOT 36 ov, josta ammattikorkeakoulun yhteisiä perusopintoja 12 ov AMMATTITAITOA EDISTÄVÄ HARJOITTELU 20 ov Koulutusohjelman tavoitteet Energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa yhteistyökykyisiä energiatuotantoon ja käyttöön erikoistuneita korkean ammattitaidon omaavia myös kansainvälisissä tehtävissä hyvin toimeentulevia insinöörejä. Energiatekniikan koulutusohjelma perehdyttää opiskelijat laaja-alaisesti energiatalouteen, energiatekniikkaan, sähkö- ja automaatiotekniikkaan sekä voimalaitostekniikkaan antaen näin asetuksen 213/78 voimalaitosten käytönvalvojilta vaatiman koulutuksellisen pätevyyden. Tutkinnon rakenne Insinöörien käytännön työtehtävät toteutetaan useimmiten erilaisina projekteina. Energiatekniikan koulutusohjelmassa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan nk. projektiopetusta, jossa oppiaineisiin liittyvät harjoitustyöt korvataan työelämästä hankittavilla todellisilla insinöörien työtehtävillä. Kolmantena opiskeluvuonna pyritään toteuttamaan nk. laajempi opetusprojekti, jossa eri oppiaineisiin liittyvät harjoitustyöt liittyvät samaan työelämäprojektiin. Näin opiskelijoille pyritään antamaan entistä paremmat valmiudet tulevaa työelämää varten. Kansainvälisissä tehtävissä tarvittavan käytännön kielitaidon saamiseksi osa opetuksesta järjestetään englanninkielellä. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ulkomailla, esim. osallistumalla yhteistyöoppilaitosten järjestämille intensiivikursseille. 72

2 ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Energiatekniikan koulutusohjelman rakenne ja opintojen ajoittuminen Koodi Opintokokonaisuus/opintojakso Laajuus Suoritusvuosi ov PERUSOPINNOT 36 OV Ammattikorkeakoulun yhteiset perusopinnot 12 ov YYY0011 Orientoivat opinnot 1 1 Y Kirjallinen viestintä 1 1 Y Puheviestintä 1 1 Y Ruotsin peruskurssi 1 1 Y Ruotsin jatkokurssi 2 2 Y Englannin peruskurssi 2 2 Y Englannin jatkokurssi 2 2 Y Tietotekniikan perusteet 2 2 Tekniikan koulutusohjelmien yhteiset perusopinnot 24 ov P Kielentaito 1 1 P Kokous- ja neuvottelutaito 1 1 P Tutkimusraportin kirjoittaminen 1 1 P Tekniikan englannin erikoiskurssi 2 2 P Tutkimusraportin kirjoittaminen (englanti) 1 1 P Ympäristötekniikka 2 2 P Teollisuustalous 2 2 P Fysiikka P Fysiikka P Fysiikka P Matematiikka P Matematiikka P Matematiikka P Työvälineohjelmat 1 1 P Kemian peruskurssi 2 2 Tekniikka ja liikenne AMMATTIOPINNOT 84 OV Koulutusohjelman yhteiset opinnot 74 ov Koulutusohjelman yleisopinnot 19 ov P Matemaattiset menetelmät käytännössä 1 1 Vaihtoehto 1 P Kone- ja energiatekniikan matemaattiset menetelmät 4 4 P Numeeriset menetelmät 1 1 Vaihtoehto 2 P Talousmatematiikka 3 3 P Tilastotieteen perusteet 2 2 P Koneosaston fysiikka 2 2 P Fysiikan laboraatiot, konetekniikka 2 2 A Tietotekniikka A Tuotantotalouden perusteet 2 2 A Johtamisoppi

3 Koodi Opintokokonaisuus/opintojakso Laajuus Suoritusvuosi ov A Tekniikka Konetekniikka 17 ov A Konstruktiomateriaalit 2 2 A Valmistustekniikka I 3 3 A Rakenteiden statiikka 3 3 A Lujuusoppi I 4 4 A Kone- ja mekanisointielimet 2 2 A Tekninen piirustus 3 3 Energiatekniikka 13 ov A Energiatekniikan laboraatiot 2 2 A Dieselmoottorit 2 2 A Kattilatekniikan peruskurssi 2 2 A Termodynamiikka 2 2 A Voimalaitostekniikan peruskurssi 2 2 A Turbiinitekniikan peruskurssi 1 1 A Kylmätekniikka 2 3 Sähkö- ja automaatiotekniikka 14 ov A Automatiikka A Automatiikka A Mittaus- ja säätötekniikka 3 3 A Elektroniikka 1 1 A Sähkökoneet 2 2 A Sähkölaitostekniikka 2 2 A Sähkötekniikan laboraatiot 2 4 Voimalaitostekniikka 11 ov A Pumput ja putkistot 2 2 A Kattilatekniikan jatkokurssi 2 2 A Energiatalous 2 2 A Turbiinitekniikan jatkokurssi 2 2 A Voimalaitostekniikan jatkokurssi 1 1 A Voimalaitossimulaattoriharjoitus 2 2 Suuntaavat ammattiopinnot 10 ov Voimalaitoksen käynnissäpito 10 ov (valittava seuraavista) A Riskien hallinta 3 3 A Käynnissäpidon johtaminen ja talous 2 2 A Kunnossapidon tietojärjestelmät 2 2 A Mekaanisten järjestelmien kunnossapito 2 2 A Sähköisten järjestelmien kunnossapito 2 2 A Käynnissäpidon harjoitustyö 3 3 Voimalaitos- ja prosessisuunnittelu 10 ov (valittava seuraavista) A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3 3 A Lujuusoppi A Kone-elimet 2 2 A Teräsrakenteet 2 2 A Teollisuuden energiatekniikka 2 2 A Suunnitteluprojekti 2 2 A Voimalaitoksen CAD-suunnittelu 2 2 A Energiakatselmuksien toteutus

4 ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koodi Opintokokonaisuus/opintojakso Laajuus Suoritusvuosi ov A Lämmönsiirto-oppi 2 2 A LVI-tekniikka 2 2 Ympäristötekniikka 10 ov (valittava seuraavista) Lukuvuoden aikana toteutettavat opintojaksot: A Ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädäntö 1 1 A Vesiensuojelu 2 3 A Ympäristöbiologia ja ekologia 2 2 Lukuvuosien ja aikana toteutettavat opintojaksot : A Vaarallisten aineiden kuljetus 2 2 A Ympäristöjohtaminen 2 2 A Päästömittauskurssi (intensiivikurssi) 3 3 Lukuvuoden aikana toteutettavat opintojaksot: A Ilmansuojelu 2 2 A Ympäristökemia ja ekotoksikologia 2 2 Tekniikka ja liikenne VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV TYÖHARJOITTELU 20 OV 20 OPINNÄYTETYÖ 10 OV A Opinnäytetyö 10 Yhteensä

5 ENERGIATEKNIIKAN OPINNOT Energiatekniikan koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: voimalaitoksen käynnissäpito voimalaitos- ja prosessisuunnittelu energian tuotannon ympäristötekniikka. Koulutusohjelma päättää suuntautumisvaihtoehtoihin valinnasta opiskelijoiden hakemuksesta ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukauden aikana. Jos suuntautumisvaihtoehtoon hakee useampia opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, valintaperusteena käytetään opiskelijoiden opintomenestystä. Voimalaitoksen käynnissäpidon suuntautumisvaihtoehto Voimalaitoksen käynnissäpidon suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu nimenomaan käyttöja kunnossapitotehtäviin tähtääville opiskelijoille. Suuntautumisvaihtoehto perehdyttää opiskelijat mekaanisten ja sähköisten järjestelmien kunnossapitotöihin, niiden johtamiseen ja tehtävissä tarvittavien tietojärjestelmien käyttöön ja riskien hallintaan. Suuntautumisvaihtoehdon pakollinen opintokokonaisuus on voimalaitoksen käynnissäpito. Voimalaitos- ja prosessisuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Voimalaitos- ja prosessissuunnittelun suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu energiatekniikan koulutusohjelmasta suunnittelutehtäviin tähtääville opiskelijoille. Koulutus antaa valmiudet voimalaitosten, kattilalaitosten, turbiinilaitosten, teollisuuslaitosten ja niiden prosessien suunnitteluun. Valmistuttuaan insinöörit voivat sijoittua suunittelutoimistoihin suunnittelu-, konsultti- ja asiantuntijatehtäviin tai alalla toimivien laitetoimittajien suunnittelu- ja valmistustehtäviin tai energiayhtiöiden palvelukseen. Suuntautumisvaihtoehdon pakollinen opintokokonaisuus on voimalaitos- ja prosessisuunnittelu, joka antaa valmiudet nykyisin käytettyjen cad-ohjelmien käyttöön sekä niiden soveltamiseen voimalaitosten ja niiden prosessien ja putkistojen sekä vastaavien kohteiden suunnitteluun. Energiantuotannon ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehto Nykyään ympäristöasiat on otettava huomioon myös energiatuotannossa. Yhä useammin energiainsinöörien työtehtävät liittyvät energiantuotannon päästöjen selvittämiseen, pienentämiseen tai ympäristöystävällisempien tekniikoiden kehittämiseen. Näihin työtehtäviin antaa energiantuotannon ympäristötekniikan suuntautumisvaihtoehto hyvät valmiudet. Suuntautumisvaihtoehdon pakollinen opintokokonaisuus on ympäristötekniikka. Laboratoriot Energiatekniikan koulutusohjelman käytössä on kaksi laboratoriota. Energiatekniikan laboratorio: Laboratoriossa on energiatekniikan ja laivakonetekniikan opetuksessa tarvittavat koe- ja demonstraatiolaitteet. Lisäksi laboratoriossa sijaitsee voimalaitossimulaattorikoulutukseen varattu atk-luokka. Koululla on käytössään useampia todellisten voimalaitosten käytön opetukseen tarkoitettuja höyrykattila- ja turbiinisimulaattoreita. Päästömittauslaboratorio: Laboratoriossa on savukaasupäästöjen mittauksissa tarvittavat luotettavat mittalaitteet opetuksen, insinööritöiden ja tutkimustyön tarpeita varten. Sähkö- ja osittain automaatio-opetuksessa käytämme sekä ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelman että ammattikoulun laboratorioita. Voimalaitostekniikan opetuksessa laboratoriotöitä tehdään koulun lähellä sijaitsevilla voimalaitoksilla. 76

6 ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTOJAKSOT AMMATTIOPINNOT A Mittaus- ja säätötekniikka 3 ov, III Measurement and Control Technology Tavoitteet: Antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa mittaus- ja säätötekniikkaa voimalaitos- ja prosessitekniikan alueella. Opiskelija tuntee tärkeimpien suureiden mittaustekniikan, prosessin ominaisuudet, stabiilisuustekijät, säätimien ominaisuudet ja virityksen, toimilaitteet sekä voimalaitostekniikassa käytettävät automaatiojärjestelmät. Opiskelija tuntee myös mallintamisen ja simuloinnin periaatteet ja mittaus- ja säätötekniikan dokumentaation. Sisältö: Mittaustekniikan perusteet. Mittaustarkkuus. Anturien ja lähettimien rakenne- ja toimintaperiaatteita. Prosessien säädön teoriaa. Stabiilisuuskriteerit. Säätimien ominaisuudet. Säätöpiirin analysointi ja viritys. Simulointimallit. Automaation toteutuskonseptiot. Automaatiojärjestelmät. Toimilaitteet. Dokumentaatio. Oppimateriaali: Luennot. Shinskey: Process Control Systems. Sisältö: Sähkökoneiden jako moottoreihin, generaattoreihin ja muuntajiin. Laitteiden toiminta. Käyttö- ja asennustavan valinta. Mitoitus sovellutukseen. Teho- ja mittamuuntajat. Epätahtimoottorit. Tahtikoneet. Tasavirtamoottorit. Oppimateriaali: Luennot. Sähkötekniikan käsikirja. Paavola-Lehtinen:Sähkötekniikan oppikirja. Linse: Elektrotecnik für Maschinenbauer. A Sähkölaitostekniikka Power Systems and Equipment Tavoitteet: Antaa teknistaloudelliset valmiudet sähköenergian tuotannon, jakelun ja käytön valvontaan ja kunnossapitoon. Sisältö: Vaihtovirtateorian syventäminen. Sähköenergian kehittäminen, siirto ja jakelu. Kanta- ja paikallisverkot. Kolmivaihejärjestelmät. Sähköasemat. Loistehon kompensointi. Mittaukset. Suojaukset. Katkaisijat. Erottimet. Varavoima. Oppimateriaali: Luennot. Elovaara ja Laiho: Sähkölaitostekniikan perusteet. Aura-Tonteri: Sähkölaitostekniikka. Tekniikka ja liikenne A Elektroniikka Electronics 1 ov, III Tavoitteet: Antaa perustiedot elektroniikasta, perusterminologiasta, passiivisista ja puolijohdekomponenteista, perussovelluksista, digitaalitekniikasta, logiikoista ja prosessoreista. Sisältö: Passiviset komponentit. Vastukset. Kondensaattorit. Kelat. Termistorit. LDR. VDR. Puolijohteiden fysikaaliset ja tekniset perusteet. PN-liitos. Diodit. Transistorit. Tyristorit. Muut puolijohteet. Digitaalitekniikan perusteet. Logiikat. Mikroprosessorit. Oppimateriaalii:: Luennot. Volotinen: Elektroniikka 1. A Sähkökoneet Electrical Machines 2 ov, III Tavoitteet: Antaa opiskelijoille valmiudet moottorien, generaattorien ja muuntajien valintaan kunnossapitoon ja käyttöön sekä selvittää koneiden toiminta. 77 A Sähkötekniikan laboraatiot 2 ov, IV Laboratory Course in Electrical Engineering Tavoitteet: Sähkö- ja automaatiotekniikan opintojaksojen kokonaisvaltainen omaksuminen. Sähköturvallisuusajattelun sisäistyminen. Tottuminen ryhmätyöhön sekä itsenäiseen aloitteelliseen työtapaan ja lähdeaineiston käyttöön. Sisältö: Sähkö- ja automaatiotekniikan opintojaksojen keskeisiltä alueilta valittuja laajoja laboratoriotöitä mm. kolmivaihejärjestelmästä, muuntajista, oikosulkuliukurengasmoottoreista, tahdistuksesta ja voimalaitos- ja prosessiautomaatiosta. Suoritustapa: Hyväksytyt laboratoriotyöt. Oppimateriaali: Laboraatioiden työohjeet. Edeltävät opinnot: A Elektroniikka. A Sähkökoneet. A Sähkölaitostekniikka. A Mittaus- ja säätötekniikka.

7 A Konehuone-simulaattoriharjoitus 1 ov, III IV Engine Room Simulator Exercises Tavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitys siitä kuinka laivan dieselmoottoria käytetään ja kuinka toimitaan erilaisissa käyttöhäiriöissä. Sisältö: Dieselmoottorin käynnistys ja normaalikäyttö, toiminta erityyppisissä käyttöhäiriöissä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritetut harjoitukset konehuonesimulaattorilla. Oppimateriaali: IMO Model Course for Engine Room Simulator. A Energiatekniikka Energy Technology IV Tavoitteet: Lämpövoimalaitosprosessin tunteminen. Edellytykset perehtyä alan ongelmiin ammattilehtien ja kirjallisuuden avulla. Sisältö: Polttoaineet. Polttotekniikka. Höyrykattilat. Lauhde-, vastapaine-, kaukolämpö- ja kombivoimalat. Keskipakoprosessipumput. Suoritustapa: Hyväksytyt tentit ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot. A Energiatekniikan laboraatiot Energy Technology Lab Course 2 ov,, III Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan opittuja energiatekniikan tietoja käytännön mittauksiin. Sisältö: Energiateknisten laitteiden (pumput, puhaltimet, polttomoottorit, kylmäkoneet, kattilat, turbiinit, lämmön vaihtimet) toiminta ja mittaukset. Mittauksia koulun laboratoriossa ja lähiseudun voimalaitoksilla. Suoritustapa: Hyväksytyt laboratoriotyöselostukset. Oppimateriaali: Laboratoriotyöohjeet. A Dieselmoottorit Diesel Engines 2 ov, II Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät tiedot, jotta hän työkokemusta saatuaan pystyy vastaamaan maavoimalaitosten dieselmoottorien käytöstä, huollosta ja asennuksista. Sisältö: Dieselmoottorin toimintaperiaateet. Moottorin hyötysuhde ja häviöt sekä näihin vaikuttavat tekijät. Mäntien ja sylinterien rakenteet, voiteluun ja kulumiseen vaikuttavat tekijät. Kampikoneiston rakenteet ja ominaisuudet, Ahtaminen ja ahtimien huolto. Polttoainejärjestelmät. Moottorin pyörimisnopeuden säätöjärjestelmät. Käynnistysjärjestelmä. Kampiakselin linjaus ja koneiston kiinnitys. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Kleimola, Pohjanpalo: Dieselmoottori. Luennot. A Kattilatekniikan peruskurssi 2 ov, I Basic Course in Steam Boilers Tavoiteet: Kurssin tavoitteena on antaa alikonemestareilta vaadittava koulutuksellinen tietämys kattiloista, niiden toiminnasta, turvallisesta käytöstä ja kattiloihin liittyvistä kaukolämpö- ja höyryjärjestelmistä. Sisältö: Lämminvesikattilat, matalapainehöyrykattilat, niiden polttoaineet, polttoaineden käsittely, polttolaitteet, palaminen, hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät, kaukolämpökeskukset, kaukolämpöjärjestelmä, höyrylämpökeskukset, matalapainehöyryjärjestelmä. Oppimateriaali: Huovilainen, Koskelainen. Kaukolämmitys. Neste Oy. Raskaan polttoöljyn käyttöopas, Höyryopas. Huhtinen, Kettunen, Nurminen, Pekkanen: Höyrykattilatekniikka. A Pumput ja putkistot Pumps and Piping Tavoitteet: Opiskelija tuntee putkistokomponentit ja asetuksien pääsisällön sekä osaa mitoittaa putkiston komponentteineen ja valita tuottotarpeeseen ja käyttötilanteisiin soveltuvan pumpun ja tuoton säädön. Sisältö: Väliaineen statiikka ja dynamiikka. Putkiston ja komponenttien mitoitus. Virtausvastukset ja putkiston ominaiskäyrä. Massaputkistot. Pumppujen rakenne, materiaalit ja valinta. Suoritustapa: Luennot sekä hyväksytty tentti ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Willi Bohl: Tekninen virtausoppi. Wirzelius: Keskipakopumput. Pumppuvalmistajien tiedotteita. Opettajat: Yliopettaja Markku Huhtinen, DI Risto Korhonen. 78

8 ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA A Termodynamiikka Thermodynamics 2 ov, I Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää energianmuuntoprosessien termodynaamiset lainalaisuudet ja osaa laskea energiateknisiin laitteisiin ja prosesseihin liittyviä käytännönläheisiä laskuja. Sisältö: Termodynamiikan pääsäännöt. Energianmuuntoprosessien toiminta. Energiateknisten laitteiden ja prosessien laskennan harjoittelu. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja laskuharjoitukset. Oppimateriaali: Fagerholm. Termodynamiikka. Opettaja: Yliopettaja Markku Huhtinen, DI Risto Korhonen A Kattilatekniikan jatkokurssi Advanced Course in Steam Boilers Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa kattilalaitosten käytönvalvojilta vaadittavat koulutukselliset tiedot voimalaitosten höyrykattiloista. Sisältö: Polttoaineet ja niiden käsittely. Vesihöyrypiirin ratkaisut. Kattilatyypit. Polttolaitteet. Palaminen. Hyötysuhteen laskenta. Lämmönsiirtimet ja niiden mitoitus. Lämpöpintojen likaantuminen korroosio ja puhdistus. Oheislaitteet. Savukaasun puhdistus. Veden käsittely. Harjoitustyön teko. Simulaattoriharjoittelu. Oppimateriaali: Huhtinen, Kettunen, Nurminen, Pakkanen: Höyrykattilatekniikka. Edeltävät opinnot: A Kattilatekniikan peruskurssi. A Voimalaitostekniikan peruskurssi 2 ov, II Basic Course in Power Plant Technology Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon sekä konventionaalisten lauhdutusvoimalaitosten prosesseihin. Sisältö: Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto ja siihen liittyvät voimalaitosprosessit (vastapainevoimalaitos, kaasuturbiinivoimalaitos, kombivoimalaitos, dieselvoimalaitos, konventionaalinen lauhdutusvimalaitos), niiden toimintaperiaatteet, pää- ja apujärjestelmät, säädöt ja laskenta. Oppimateriaali: Luennot. Edeltävät opinnot: A Kattilatekniikan peruskurssi. A Turbiinitekniikan peruskurssi. A Energiatalous Energy Economics 2 ov, IV Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijat pystyvät suorittamaan energian tuotantoon, käyttöön, myyntiin ja investointipäätöksiin liittyviä taloudellisuuslaskelmia. Lisäksi kurssilla on tavoitteena antaa kuva Suomen energiakulutuksen ja -huollon rakenteesta sekä energiavarojen riittävyydestä. Sisältö: Kannattavuuslaskelmamenetelmät. Vastapainevoimalaitoksen lämmön ja sähkön hinnoittelu. Voimalaitosten energiantuotantokustannukset. Energianmyyntitariffit. Pysyvyyskäyrät. Tuotettavan energian jakaminen eri tuotantotavoille. Suomen energian kulutus. Kulutusennusteet. Ulkolaisten polttoaineiden varat ja kauppa. Viranomaiset ja energiapolitiikka. Oppimateriaali: Luennot. Edeltävät opinnot: A Voimalaitostekniikan peruskurssi. A Turbiinitekniikan peruskurssi 1 ov, I Basic Course in Turbine Technology Tavoitteet: Antaa kuva turbiinien rakenteesta sekä käyttö- ja toimintaperiaatteista. Sisältö: Eri turbiinien (vesi-, höyry- ja kaasuturbiinien) rakenteet, käyttö- ja toimintaperiaatteet sekä hyötysuhteen määritys ja tehon laskenta. Oppimateriaali: Luennot. M. Lajunen: Höyryja kaasuturbiinit. Opettajat: Yliopettaja Markku Huhtinen, DI Risto Korhonen. A Kaukolämpötekniikan harjoitustyö 1 ov, II IV Planning of District Heating System Tavoitteet: Perehdyttää kaukolämpöjärjestelmän suunnitteluun, mitoitukseen ja toiminnan taloudellisuuden arviointiin. Tekniikka ja liikenne 79

9 Sisältö: Lämmöntarpeen määritys. Verkoston mitoitus ja suunnittelu. Lämmöntuotantovaihtoehdon valinta ja lämpökeskuksen suunnittelu. Tariffien suunnittelu ja kannattavuuden arviointi. Suoritustapa: Hyväksytty harjoitustyö. Oppimateriaali: Huovilainen & Koskelainen: Kaukolämmitys. ETY: Kaukolämmityksen käsikirja. Edeltävät opinnot: A Kattilatekniikan peruskurssi. A Teollisuuden energiatekniikka Industrial Energy Technology IV Tavoitteet: Antaa perustiedot paperi- ja selluteollisuuden prosessien energiantarpeesta ja energiankehitykseen käytetyistä voimalaitoksista. Sisältö: Paperi- ja selluteollisuuden prosessit (keitto, haihdutus, kaustisointi, meesanpoltto, kuivaus). Prosessien energian tarve. Energian kehitys kuori- ja soodakattiloilla. Teollisuuden voimalaitokset. Teollisuuden höyry- ja lauhdejärjestelmät. Oppimateriaali: Suomen Paperi-insinööriyhdistyksen oppi- ja käsikirja: Puumassan valmistus II osa 2. Edeltävät opinnot: A Kattilatekniikan jatkokurssi. Opettaja: Dipl.ins. Soile Peltonen Suunnitteluprojekti 2 ov, IV Planning Project Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija voimalaitoksen suunnittelun eri vaiheisiin ja niissä käytettäviin menetelmiin. Sisältö: Prosessin suunnittelu ja laskenta. Layout-suunnittelu. PI-kaaviot. Putkistosuunnittelu. Suoritustapa: Hyväksytty harjoitustyö. Oppimateriaali: Rakennettujen voimalaitosten piirustukset. Voimalaitostekniikan kurssien oppimateriaali. Endat Oy:n Prosim-ohjelma prosessin laskentaan. Auto-CAD layoyt-, PI-kaavio- ja isometriputkistopiirustuksiin. Oheiskirjallisuus: Modern Power Station Practice osa 1: Planning and Layout. Edeltävät opinnot: A Voimalaitostekniikan peruskurssi. Opettajat: Yliopettaja Markku Huhtinen. A Kylmätekniikka Refrigeration Technology Tavoitteet: Opiskelija tuntee kylmälaitokset ja osaa mitoittaa tarvittavat komponentit sekä pystyy omaksumaan huolto- ja ylläpitorutiinit. Sisältö: Kylmätekniikan käyttösovellutukset. Kylmälaitosten periaatteet. Kylmäaineet. Rakenne- ja säätökomponentit. Huolto, ylläpito, rakentaminen, eristeet. Kylmälaitoksen mitoitus. Suoritustapa: Luennot sekä hyväksytty tentti ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Aittomäki: Kylmätekniikka. Opettaja: Yliopettaja Markku Huhtinen, DI Matti Merta. A Lämmönsiirto-oppi Heat Transfer Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää lämmönsiirtymisilmiöden perusteet ja osaa lämpöteknisesti mitoittaa tavanomaisimpia lämmönsiirtimiä. Sisältö: Stationäärinen lämmönsiirtyminen, johtuminen, konvektio, säteily, höyrystyminen, lauhtuminen, lämmön ja aineensiirron analogia, lämmönsiirtimen rakenteet, lämmönsiirtimen mitoitus. Oppimateriaali: Walter Wagner: Lämmönsiirto. Edeltävät opinnot: A Termodynamiikka. Opettaja: Yliopettaja Markku Huhtinen, DI Risto Korhonen. A Energiatalous (T) Energy Economics IV Tavoitteet: Opiskelija saa kuvan Suomen energiahuollosta ja sen järjestelyistä sekä teknisistä vaihtoehdoista. Sisältö: Energiatalouden peruskäsitteet. Energiahankinnan aikavaihtelu, kustannusrakenne ja tariffit. Lämpövoimalaitosten perusteet, lauhdutus- ja vastapainelaitosten kiertoprosessit ja pääominaisuudet, tärkeimmät kattilatyypit. Kaasuturbiinivoimalaitokset, ydinvoimalaitokset, vesivoimalaitokset. Energian siirtojärjestelmät. Energian kulutus, energiahuolto ja energiavarat. Suoritustapa: Hyväksytyt välikokeet ja harjoitukset. Oppimateriaali: Luennot. 80

10 ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA A Energiatekniikan projektityö Project Work on Energy Technology 1-3 ov Sisältö: Erillisestä aiheesta tehty harjoitustyö. Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. A Paineastiat Pressure Vessels 2 ov Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat paineastioiden laskentaan, suunnitteluun ja valmistukseen. Sisältö: Paineastioiden kuten lämmönvaihtimen, säiliöiden ja putkistojen laskenta, suunnittelu ja valmistus sekä aiheesta tehty harjoitustyö. Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. Opettaja: Lehtori Jaakko Laine. A Voimalaitossimulaattoriharjoitus 1 3 ov, III Power Plant Simulator Exercises Tavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on ymmärtää kuinka voimalaitosprosessi toimii ja kuinka sitä säädetään. Sisältö: Voimalaitoksen käynnistys, normaalikäyttö ja toiminta häiriötilanteissa. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu tentti esilukumateriaalista ennen simulaattoriajoa. Hyväksytysti suoritetut harjoitukset oppilaitoksen simulaattorilla. Oppimateriaali: Esilukumateriaalina simulaattorin käyttöohje. Opettaja: Lab.ins Tuomo Pimiä. A Kansainvälinen kurssi 1 3 ov, III IV International Course Tavoite: Perehdyttää opiskelijat tiettyyn käsiteltävään asiakokonaisuuteen normaaliopetusta perusteellisemmin ja opettaa heitä kansainväliseen kanssakäymiseen ulkomailla. Suoritustapa: Kurssi suoritetaan osallistumalla hyväksytysti jossain ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa (esim. Fachhochschule Kiel) järjestettävään kansainväliseen kurssiin. Oppimateriaali: Järjestäjä ilmoittaa kurssilla. A Turbiinitekniikan jatkokurssi Advanced Course in Turbine Technology Tavoitteet: Syventää turbiinien toiminnan tuntemusta turbiinien sisäisen virtaustekniikan ja hydraulisten säätöjärjestemien osalta. Sisältö: Eri turbiinien (vesi-, höyry- ja kaasuturbiinien) virtaustekninen toiminta ja mitoitus. Turbiinien hydrauliset säätöjärjestelmät. Toteutus: Luentoja, harjoitustöitä ja simulaattoriharjoitus, 44 t. Oppimateriaali: F.Dietzel: Turbinen, Pumpen und Verdichter. Edeltävät opinnot: A Turbiinitekniikan peruskurssi. Opettajat: Yliopettaja Markku Huhtinen ja DI Risto Korhonen, lab.ins. Tuomo Pimiä. A Voimalaitostekniikan jatkokurssi Advanced Course in Power Plant Technology 1 ov, III Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ydinreaktoreilla varustettuihin lauhdutusvoimalaitoksiin. Sisältö: Ydinreaktorien toimintaperiaatteet, ydinvoimalaitosten kytkennät. Oppimateriaali: Luennot, IVO:n Loviisan voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan koulutusmateriaali. Esitiedot: A Voimalaitostekniikan peruskurssi. A Uusiutuvat energialähteet ja niiden hyödyntäminen Renewable Energy Resources Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat uusiutuviin energialähteisiin ja niiden hyöydyntämistekniikoihin. Sisältö: Aurinkoenergian (lämpö,sähkö), biomassan, jätteiden, tuulienergian, pienvesivoiman, vuorovesivoiman ja maalämmön hyödyntämiseen liittyvä tekniikka ja sen kannattavuus. Oppimateriaali: Luennot, Boyly: Renewable energy. Esitiedot: A Voimalaitostekniikan peruskurssi. Tekniikka ja liikenne 81

11 Opettajat: Yliopettajat Markku Huhtinen ja Pekka Suhonen. A Energiakatselmuksen toteutus Energy Auditing 2 ov,, III-IV Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää energiakatselmoinnin suorittamiseen ja energiansäätökohteiden kartoittamiseen energiaintensiivisissä kohteissa. Sisältö: Energiakatselmukset suorittamisen vaiheet, energiankulutusmittaukset, säätökohteiden analysointi. Suoritustapa: Hyväksytty harjoitustyö. Oppimateriaali: Energiansäästöpalvelukeskuksen Motivan koulutusmateriaali. Esitiedot: A Termodynamiikka, A LVI-tekniikka, A Kattilatekniikan peruskurssi, A Voimalaitostekniikan peruskurssi. Opettaja: Yliopettajat Markku Huhtinen. A Dieselmoottorin huolto 1 ov, III-IV Maintenance of Diesel Engines Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat käytännössä dieselmoottorin huoltoon. Sisältö: Dieselmoottorin huoltotyöt. Suoritustapa: Hyväksytty harjoitustyö. Oppimateriaali: Laitevalmistajan huolto-ohjeet. Opettaja: Lab.ins Kari Ronkainen. Esitiedot: A Dieselmoottorit. A Teollisuuden energiatekniikan harjoitustyö 1 ov, III IV Planning of Steam Heating System Tavoitteet: Perehdyttää matalapainehöyryjärjestelmän suunnitteluun. Sisältö: Höyry- ja laudeputkistojen suunnittelu, komponenttien valinta. Suoritustapa: Hyväksytty harjoitustyö. Oppimateriaali: Spirax Oy oppaat, Neste Oy Höyryopas, laitevalmistajien manuaalit. Edeltävät opinnot: A Kattilatekniikan peruskurssi. P Ympäristötekniikka 2 ov, I Introduction to Environmental Technology 82 Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat ympäristön likaantumis- ja puhdistamismekanismeihin, ilman- ja veden puhdistusteknologiaan, ympäristönsuojelun hallintoon ja lainsäädäntöön sekä taloudellisiin tekijöihin. Sisältö: Ympäristönsuojelun hallinto ja lainsäädäntö. Ilmansuojelu: päästöt ja normit. Epäpuhtauksien syntyminen. savukaasujen puhdistustekniikat. Epäpuhtauksien kulkeutuminen, muuntuminen ja vaikutukset. Vesiensuojelu: päästöt vesistöihin, jätevesien puhdistus. Jätehuol to: jätteiden käsittely, ongelmajätteiden käsittely. Säästävä teknologia ympäristönsuojelussa. Radioaktiiviset aineet ja säteily. Suoritustapa: Hyväksytyt tentit ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Seppänen, Harri: Ympäristönsuojelutekniikan perusteet. Opettajat: DI Risto Korhonen ja TkL Kauko Mononen. A Ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädäntö 1 ov, III IV Environmental and Chemical Legislation Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat ympäristönsuojelua ja vaarallisten kemikaalien varastointia koskeviin lakeihin, asetuksiin, päätöksiin, ohjeisiin ja erilaisiin lupamenettelyihin. Sisältö: Kemikaalilainsäädäntö: kemikaalilaki ja asetus, asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista, valtioneuvoston päätös kemikaaleista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta, muut lait, asetukset ja ohjeet. Ympäristölupamenettely. Jätelaki. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Suoritustapa: Hyväksytyt tentit ja harjoitustyöt. Opettaja: DI Kirsi Kosunen. A Ilmansuojelutekniikka Air Quality IV Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat ilmansuojelumääräyksiin, ilman epäpuhtauksien muodostumiseen, päästöjen vähentämistekniikoihin ja puhdistuslaitteiden mitoitukseen, päästöjen tarkkailuun ja mittaamiseen. Sisältö: Epäpuhtauksien muodostuminen palamisessa ja teollisuusprosesseissa. Pölyn- ja kaasumaisten epäpuhtauksien erotuslaitteet sekä niiden mitoittaminen. Päästöjen mittausmenetelmät ja mittaustulosten laskennallinen käsittely. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustehtävät. Edeltävät opinnot: P Ympäristötekniikka. Opettaja: DI Risto Korhonen.

12 ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA A Vesiensuojelutekniikka Water Quality IV A Päästömittauskurssi Emission Measurement 3 ov, III IV Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat jätevesien muodostumiseen teollisuudessa ja yhdyskunnissa, jätevesien määrän vähentämiseen, jätevesien- ja jätevesilietteiden käsittelyyn. Sisältö: Veden hankinta pohja- ja pintavesistä. Vesi- ja viemäritekniikan peruskäsitteet. Puhdistusprosessien valintaperusteet, veden- ja jäteveden käsittely-yksiköt, niiden toimintaperiaatteet, yhdistäminen laitoskokonaisuuksiksi ja mitoittaminen. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustehtävät. Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot ja tunneilla ilmoitettava aineisto. Edeltävät opinnot: P Ympäristötekniikka. Opettaja: TkL Kauko Mononen. A Ympäristöbiologia ja ekologia Environmental Biology and Ecology 2 ov Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat päästömittausten teoreettisiin perusteisiin, analysaattoreiden toimintaperiaatteisiin, päästöjen mittausmenetelmiin, laitteiden käyttöön sekä mittaus-tulosten laskennalliseen käsittelyyn ja päästömittausraportin laadintaan. Sisältö: Päästömittausten teoreettiset perusteet, mittaus- ja kalibrointiharjoitukset, päästömittaukset teollisuuslaitoksella, mittaustulosten laskennallinen käsittely, päästömittausraportin laatiminen. Suoritustapa: Kirjalliset raportit. Oppimateriaali: Torvela Heikki: Päästönmittausten perusteet. Torvela Heikki: Measurement of Atmospheric Emissions. Niskanen Ville: Kaasumittaukset. Luentomonisteet. Oheismateriaali: Förstner Ulrich: Umweltschutztechnik. Standardit SFS 5624 ja SFS Opettajat: Yliopettaja Markku Huhtinen, DI Risto Korhonen. Tekniikka ja liikenne Tavoitteet: Opiskelija perehtyy elinympäristössä vallitseviin biologisiin ilmiöihin. Sisältö: Ekosysteemin vuorovaikutusten tutkiminen. Ympäristön tilan arviointi biologisin menetelmin. Oppimateriaali: Myöhemmin ilmoitettu materiaali. Edeltävät opinnot: P Ympäristötekniikka. Opettaja: Marita Söder. A Ympäristökemia ja ekotoksikologia -IV Environmental Chemistry and Ecotoxicology Tavoitteet: Opiskelija perehtyy ympäristön kemiallisiin prosesseihin ja kuormitukseen sekä ympäristön tilan arviointiin kemian menetelmin. Sisältö: Vesianalytiikka, maaperän ja ilman laadun analytiikka. Kuormituksen ympäristövaikutuksia. Suoritustapa: Hyväksytyt tentit ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Myöhemmin ilmoitettu materiaali. Edeltävät opinnot: P Ympäristötekniikka (tai vastaava). Kemian perusopinnot. Opettaja: Marita Söder. A LVI-tekniikka HVAC Technology Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on selvittää lämmitysjärjestelmien, ilmastointijärjestelmien sekä vesi- ja viemärijärjestelmien toimintaa, suunnittelua ja energiakulutuksen laskentaa. Sisältö: Lämmitystekniikka: Mitoitusperusteet; sisäilmastotekijät, terminen viihtyvyys ja ulkoilmastotekijät. Lämmitystehon ja lämmitysenergian tarve. Lämmöntuottojärjestelmät; kattilalaitokset, kaukolämpö, lämpöpumppu, aurinkolämpö, sähkölämmitys, kustannusvertailu. Lämmönjakojärjestelmät; vesikeskuslämmitys, ilmalämmitys, säteilylämmitys, lattialämmitys. Ilmastointitekniikka: Ilman käsittelyprosessit. Ilmanvaihdon tarve ja tehokkuus. Ilmanvaihtojärjestelmät, ilmastointijärjestelmät. Lämmön talteenotto. Ilmastoinnin äänitekniikka. Vesijohto- ja viemäritekniikka: Vesijohto- ja viemärijärjestelmien suunnittelu ja mitoittaminen. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt ja tentti tai kokeet. Opettaja: DI Risto Korhonen. 83

13 OPINNÄYTETYÖ 10 OV O Opinnäytetyö Bachelor s Thesis 10 ov, IV Tavoite ja sisältö: Opinnäytetyö osoittaa opiskelijan ammatillisen valmiuden. Tavoitteena on kehittää kykyä havaita ja ratkaista suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti ammattitehtävissä esiin tulevat ongelmat. Suoritustapa: Koulutusohjelman opinnäytetyö tehdään erillisen ohjeen mukaisesti ja siitä on myös erillinen arviointiohje. Edeltävät opinnot: Kaikki koulutusohjelman keskeiset opintojaksot. Lisätietoja: Sv-vastaavat. 84

Logistiikan koulutusohjelma

Logistiikan koulutusohjelma Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo

Lisätiedot

MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK)

MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK) MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK) Opiskele kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa työn ohella 1 1,5 vuotta Automaatio Energia- ja ympäristötekniikka Kone- ja laitossuunnittelu Aikuisten AMK-yhteishaku

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 22.6.2010 TEKNIIKKA PÄIVITETTY: 17.9.2010 Markku Huhtinen

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 22.6.2010 TEKNIIKKA PÄIVITETTY: 17.9.2010 Markku Huhtinen KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 22.6.2010 TEKNIIKKA PÄIVITETTY: 17.9.2010 Markku :n ja :n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN09A: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen EN10SA:n ja EN11KA:n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN10SA: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:

Lisätiedot

SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208

SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208 SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208 8.45-9.00 Energiatekniikka Mika Horttanainen 9.00-9.15 LVI-Talotekniikka/Kestävä yhdyskunta Mika Luoranen 9.15-9.30 Ympäristö ja liiketoiminta Liisa Lahti 9.30-9.45

Lisätiedot

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

30.8.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

30.8.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät

Lisätiedot

1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op

1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op 1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA 2 (42) Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa Jussi Koskinen 11.4.2013 Rakennusinsinööri AMK Perusopinnot 60 op Ammattiopinnot 120 op koulutusohjelman yhteiset 60 op

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen. Voimalaitostekniikka

Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen. Voimalaitostekniikka Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen Voimalaitostekniikka Voimalaitostekniikka 2. tarkistettu painos Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki www.oph.fi/verkkokauppa

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Automaatiotekniikan koulutusohjelman Kymenlaakson ammattikorkeakoulu AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Automaatiotekniikan koulutusohjelma Automation Engineering Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK)

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010

KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010 Kone- ja energiatekniikan tutkinto-ohjelmat Opintoneuvola KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010 OPISKELIJAN PAINOS http://engineering.tkk.fi/fi/opinnot/tutkinto-ohjelmat/konetekniikka/

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2014 KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2013

KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2014 KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2013 KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2014 70 op 80 op 180 OP (3 VUOTTA) KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2013 1 40 op 180 OP (3 VUOTTA) KEMIANTEKNIIKAN KANDI 2014 70 op 80 op Yleisopinnot Matematiikka 26 op (26) Fysiikka 12 op

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

OAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008

OAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 OAMK / LUOVA Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 Yliopettaja Pirjo Siipola Kuvat ja piirrokset koonnut opiskelija Sanna Sunnari Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Tavoitteena on parantaa elinympäristön

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Kyamk kestävän energian tuotannon ja käytön edistäjänä

Kyamk kestävän energian tuotannon ja käytön edistäjänä Kyamk kestävän energian tuotannon ja käytön edistäjänä YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA EU Sustainable Energy Days Event in Kymenlaakso Finland 06 06 2014 TKI-johtaja Markku Huhtinen Kyamk lukuina Kymenlaakson

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköalan töistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti LVI opetusmateriaalikartoitus

Raportointi >> Perusraportti LVI opetusmateriaalikartoitus k5fg48ty (Teknillinen Korkeakoulu Dipoli ( TKK )), olet kirjautuneena sisään. 6. helmikuuta :9:7 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

KONE JA KAIVOSTEKNIIKKA OSAAMISALUE Kevät 2016

KONE JA KAIVOSTEKNIIKKA OSAAMISALUE Kevät 2016 KONE JA KAIVOSTEKNIIKKA OSAAMISALUE Kevät 2016 KKT15S KONETEKNIIKAN KOULUTUS Kunnossapidon perusteet 3.0 Sanna Leinonen Projektityöt / laboraatiot, Valmistustekniikka 3.0 Mikko Heikkinen Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov

Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Tuotantotekniikka 40 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov Perusopinnot, 40 ov Tuotantotekniikka 35 ov Perusopinnot

Lisätiedot

2SLQQl\WHW\ +DUMRLWWHOX. 7(.1,,.$1Ã$00$77,.25.($.28/8787.,172ÃÃ29,16,1gg5,Ã$0.

2SLQQl\WHW\ +DUMRLWWHOX. 7(.1,,.$1Ã$00$77,.25.($.28/8787.,172ÃÃ29,16,1gg5,Ã$0. 2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY +DUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

PROFESSORIT. Lassi Linnanen Ympäristöjohtamisen professori Ympäristötekniikan koulutusohjelman johtaja

PROFESSORIT. Lassi Linnanen Ympäristöjohtamisen professori Ympäristötekniikan koulutusohjelman johtaja PROFESSORIT Lassi Linnanen Ympäristöjohtamisen professori Ympäristötekniikan koulutusohjelman johtaja Mika Horttanainen Jätehuoltotekniikan professori Risto Soukka Ympäristötekniikan professori, Erityisalana

Lisätiedot

Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa

Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa 1 Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa Esa Kontio Oulun seudun ammattikorkeakoulu FIRPA R.Y. seminaari Pikavalmistus Materiaalia lisäävä valmistus 2 Sisältö Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK), tekniikan

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, talotekniikka Rakennusten energiatehokkuus- ja käytettävyysvaatimusten merkitys lisääntyy jatkuvasti. Samalla uusi teknologia luo mahdollisuuksia

Lisätiedot

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mobile hydraulics Esko Valtanen: Tekniikan taulukkokirja

Lisätiedot

24.2.2010. Työelämän kehittämistarpeet koulutusohjelmaksi CASE Talotekniikan kaksoistutkinto

24.2.2010. Työelämän kehittämistarpeet koulutusohjelmaksi CASE Talotekniikan kaksoistutkinto Työelämän kehittämistarpeet koulutusohjelmaksi CASE Talotekniikan kaksoistutkinto Työelämän kehittämistarpeet koulutusohjelmaksi CASE Talotekniikan kaksoistutkinto Taustaa ja tavoitteet Miten projekti

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hakuohje Käytönvalvojat

Hakuohje Käytönvalvojat 1 / 7 KÄYTÖNVALVOJAN PÄTEVYYSKIRJAN HAKUOHJEET 1 ASETUKSET, JOISSA VAATIMUKSET ON ESITETTY Kattilaitosten käytönvalvojien pätevyyskirjojen vaatimukset on annettu asetuksessa N:o 891 vuodelta 1999. Kattilalaitosten

Lisätiedot

Metropolian OPO-info 2.11.2012

Metropolian OPO-info 2.11.2012 BIO- ja ELINTARVIKE- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Metropolian OPO-info 2.11.2012 Carola Fortelius koulutusvastaava 1 Biotekniikka on maailman vanhimpia tekniikan aloja. Ihminen on tiedostamattaan käyttänyt

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus? Sisäilmaongelma

Lisätiedot

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tietotekniikassa. Savonia-ammattikorkeakoulu tekniikka Kuopio. - tarkasteluvuodet 1997-2004

Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tietotekniikassa. Savonia-ammattikorkeakoulu tekniikka Kuopio. - tarkasteluvuodet 1997-2004 Kehittämisseminaari 30.9-1.10.2004, Hämeenlinna Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tietotekniikassa Savonia-ammattikorkeakoulu tekniikka Kuopio - tarkasteluvuodet 1997-2004 TIETOTEKNIIKAN TUOTANTOPAINOTTEINEN

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö OPETUSSUUNNITELMA TALOTEKNIIKAN KOULUTUS Liiketalouden ja tekniikan keskus Rakennusten energiatehokkuus- ja käytettävyysvaatimusten merkitys lisääntyy jatkuvasti. Samalla uusi teknologia luo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2 Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Opiskelija kasvaa opintojensa aikana ruokatuotannon osaajaksi, jolla on vastuullinen ja yrittäjähenkinen asenne työhönsä.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.

Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöiden tarpeet konetekniikan alalla. Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Työt tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,

Lisätiedot

FYSIIKKA. Perusopinnot

FYSIIKKA. Perusopinnot FYSIIKKA Perusopinnot Aallot ja optiikka Waves and Optics Koodi: FYSI1130 Laajuus: 2 op Edellytykset: Mekaniikka Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee, aaltoliikkeeseen ja

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Lukuvuonna 2009-2010 aloittavat Kompetenssit Yleiset Yhteiset Ohjelmistotekniset Tietoverkkotekniset Itsensä kehittäminen Eettine Viestint Kehittä n ä m Organisaatio- a ja

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Tuotantotalous. - Menestyjän valinta

Tuotantotalous. - Menestyjän valinta Tuotantotalous - Menestyjän valinta Sisältö Oulun yliopisto ja tekniikan opiskelu Mikä ihmeen tuotantotalous? Tutalainen työelämässä Opiskelu tutalla Opiskelun ohessa Miten haen? Yhteystiedot Oulun yliopisto

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 +

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + 21.10.2008/ilta Tradenomi 210 op Tuloksellisen oppimisen ja ammatillisen kasvun prosessi 1. vuosi 2. vuosi 3. ja 4. vuosi suunnittelijaksi ja käynnistäjäksi 58 op analysoijaksi

Lisätiedot

opetussuunnitelma- rakenne

opetussuunnitelma- rakenne Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot