Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto DIREKTIIVIN 2004/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 29.4.2009 DIREKTIIVIN 2004/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto DIREKTIIVIN 24/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN YHTEISTUOTANNON SOVELTAMISEEN ART 6 (1) - ARVIOINTI TEHOKKAITA YHTEISTUOTANTOYKSIKÖITÄ KOSKEVISTA LUPAMENETTELYISTÄ JA HALLLINNOLLISISTA ESTEISTÄ ART 9 (1 & 2) - RAPORTTI TEHOKKAAN YHTEISTUOTANNON OSUUDEN LISÄÄMISESTÄ ART 6 (3) 1

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YHTEENVETO YHTEISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIANSÄÄSTÖ SUOMEN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET JA KANSALLISET KEHITYSSUUNTAUKSET SUOMEN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET Yleistä Hiilidioksidipäästöt ja tavoitteet Yhteistuotannon tavoitteet SUOMEN NYKYINEN ENERGIANTUOTANTO- JA KULUTUSRAKENNE PRIMÄÄRIENERGIAN LÄHTEET JA KULUTUS SÄHKÖN KULUTUS JA HANKINTA TEOLLISUUSLÄMMÖN KULUTUS JA TUOTANTO KAUKOLÄMMÖN KULUTUS JA TUOTANTO SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO ANALYYSIN OLETUKSET YHTEISKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT ENERGIANKULUTUKSEN MUUTOKSET Energiankulutuksen kasvun hidastuminen Rakennusten energiatehokkuuden paraneminen Ilmaston lämpeneminen ENERGIANLÄHTEET TEKNOLOGISET VAIHTOEHDOT Lämmitystapavalinnat Yhteistuotantoteknologiat YHTEISTUOTANNON LISÄÄMISEN MAHDOLLISUUDET YHDYSKUNTIEN YHTEISTUOTANTO, KAUKOLÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYS Kaukolämmön potentiaali Kaukojäähdytyksen potentiaali Yhdyskuntien yhteistuotannon potentiaali TEOLLISUUDEN YHTEISTUOTANTO YHTEISTUOTANNON ENERGIALÄHTEET YHTEISTUOTANNON TUOTANTOTEKNOLOGIAT YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN TEHOLUOKAT KAUKOLÄMMÖN JA YHTEISTUOTANNON KESKEISET VAIKUTUKSET Todennäköinen erillistuotannon korvaaminen Primäärienergian säästö Kasvihuonepäästöjen vähenemä Kustannustehokkuus YHTEISTUOTANNON ESTEET YLEISTÄ ALAN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA KANSALLINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA LÄHDELUETTELO

3 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään direktiivin 24/8/EY (CHP-direktiivi) 6 artiklan 1 kohdan mukainen analyysi kansallisista mahdollisuuksista tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Raportissa esitetään myös kyseisen direktiivin mukainen väliraportti edistymisestä [Art 1(2) - Art 6(3)], sekä raportti CHP hallinnollisista esteistä [Art 1(1) Art 9(1 & 2)]. Raportti perustuu mm. Suomen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan (EIS 25), Suomen virallisiin tilastotietoihin ja yhteistuotannon sekä kaukolämmityksen ja jäähdytyksen potentiaalia Suomessa käsittelevään selvitykseen (Gaia Oy, heinäkuu 27). Selvityksessä on luotu taustaskenaario kuvaamaan Suomen energiatulevaisuutta sen hetkisten energiapoliittisten linjausten ja muiden energiankulutukseen ja -tuotantoon vaikuttavien keskeisten tekijöiden näkökulmasta. Taustaskenaarion lähtöoletukset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin selvityksiin, joita on laadittu esimerkiksi ministeriöiden, korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten toimesta. Raportin viimeistelyn aikana valmistui Valtioneuvoston 28 hyväksymä Pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategia. Raportti on päivitetty tarvittavin osin ajan tasalle. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osalta pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjaus on pysynyt jokseenkin entisellään. Taustaskenaarion perusteella saadaan arviot yhteistuotannon potentiaaliksi CHP-direktiivissä määritellyille tarkasteluvuosille 21, 215 ja 22. Joiltain osin esitetään myös pidemmälle tulevaisuuteen aina vuoteen 25 asti ulottuvia arvioita. Arvioita yhteistuotannon ja kaukolämmön tulevaisuudenkuvasta on täydennetty kaukolämpöyritysten johdolle suunnatulla kyselyllä. Lisäksi raportissa esitellään aikaisempien selvitysten tuloksia yhteistuotannon mahdollisuuksista. Yhteistuotannon ja kaukolämmön potentiaaliarvioiden lisäksi analyysi sisältää kuvauksen Suomen energiapolitiikan tavoitteista, nykyisestä energiantuotanto- ja kulutusrakenteesta ja erillisen arvion yhteistuotannon esteistä. Näiden aiheiden käsitteleminen on edellytys sille, että Suomen kansallinen strategia yhteistuotannon edistämiseksi voidaan perustellusti määritellä. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitetään yhteenveto raportista ja sen tuloksista. Luku sisältää yhteenvedon kansallisista energiapolitiikan tavoitteista, arvioidusta yhteistuotannon potentiaalista, saavutettavasta energiansäästöstä, yhteistuotannon tunnistetuista esteistä sekä tarvittavista tukijärjestelmistä ja kansallisesta yhteistuotannon kehittämisstrategiasta. Suomen energiapolitiikan tavoitteita ja kansallisia kehityssuuntia on kuvattu luvussa 3. Luvussa 4 käydään läpi tilastotietoa Suomen energiantuotannon ja kulutuksen nykyrakenteesta. Taustaskenaarion oletukset on kuvattu luvussa 5. Oletusten pohjalta saadut arviot kaukolämmön ja yhteistuotannon potentiaalista esitellään luvussa 6. Raportissa esitettäviä selvitysten tuloksia vertaillaan mm. Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian (25) skenaarioihin. Luvussa 7 käsitellään yhteistuotannon esteitä. Luvussa 8 määritellään aikaisemmissa luvuissa esitettyjen tekijöiden pohjalta Suomen kansallinen kehittämisstrategia sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi. 3

4 2 Yhteenveto Alla oleviin taulukoihin on koottu taustaskenaario, alan toimijoiden näkemys ja KTM:n WM skenaario kaukolämmön kysynnän, yhteistuotannolla tuotetun sähkön sekä teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetun lämmön ja sähkön kehityksestä. Taulukko 1. Kaukolämmön kysynnän kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden ja KTM:n WMskenaarion mukaisesti. [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM skenaario 25 29,8 29,8 29, ,6 32,6 3, ,1 33,8 31, ,3 34,9 32,3 Taulukko 2. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden ja KTM:n WM-skenaarion mukaisesti. [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM skenaario 25 13,9 13, ,3 16, 18, ,3 16,4 19, ,2 16,9 2,9 Taulukko 3. Teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetun lämmön ja sähkön kehitys taustaskenaarion mukaisesti. 1 Yhteistuotettu lämpö Yhteistuotettu sähkö TWh kasvu % TWh kasvu % 25 44,2 13, 21 47,7 8 % 14,3 3 % ,7 1 % 15,1 9 % 22 49,7 12 % 15,9 15 % 2.1 Yhteistuotannolla saavutettava energiansäästö Yhteistuotannolla saavutettava energiansäästö vuonna 22 on arviolta yhteensä 6 TJ, joka on noin 4 % primäärienergian kokonaishankinnasta vuonna 25. Kuvassa 1 on esitetty yhteistuotannossa aikaansaadut primäärienergian säästöt perustuen erillistuotannon korvaamiseen. 1 Vertailukohtana on käytetty vuotta 24 vuoden 25 metsäteollisuuden työtaistelun vuoksi. 4

5 Kaukolämmit ys Kaukojäähdytys Teollisuus TJ Kuva 1. Yhteistuotannolla aikaansaadut primäärienergian säästöt perustuen erillistuotannon korvaamiseen 3 Suomen energiapolitiikan tavoitteet ja kansalliset kehityssuuntaukset 3.1 Suomen energiapolitiikan tavoitteet Yleistä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus laati heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita (Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ). Uuden kansallisen strategian tavoitteena on osaltaan varmistaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanon ja velvoitteiden täyttäminen sekä Kioton kauden jälkeisten velvoitteiden nopea ja joustava toteutuksen aloittaminen vuonna 213. Tällöin on syytä varmistaa Kioton jälkeisen kauden päästövähennystoimien riittävyys ja esittää mahdolliset tarvittavat lisätoimet kohti vuoden 22 velvoitteita niin, että EU:n toimeenpanolle asettamat aikatauluun ja toimien tehokkuuteen liittyvät velvoitteet täyttyvät. Energia- ja ilmastostrategian taustaksi on muodostettu kaksi skenaariota, joista toinen on luonteeltaan ns. perusskenaario ja toinen skenaario, joka täyttää mm. kansainväliset päästövelvoitteet. Perusskenaariolla kuvataan kehitystä jo voimassaolevien (v. 25) politiikkatoimien valossa. Jos perusskenaarion toimenpiteillä ei saavuteta asetettuja tavoitteita, tarvitaan uusia politiikkatoimia. Tällaisista lähtökohdista muodostettuja skenaariota kutsutaan WAM-skenaarioksi (With Additional Measures skenaario). Perusskenaariosta käytetään nimitystä WM-skenaario (With Measures skenaario). Uusiutuvan energian osuus oli Suomessa vuonna 25 loppukulutuksesta laskettuna noin 28,5 % EY:n komission tilastoviraston, Eurostatin mukaan. Tavoitteena on nostaa osuus vuoteen 22 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoite on haastava ja sen saavuttaminen riippuu olennaisesti energian loppukulutuksen kääntymisestä laskusuuntaan. 5

6 Suomen luonnonvarat mahdollistavat uusiutuvan energian lisäkäytön, minkä käynnistämiseksi kuitenkin tarvitaan nykyisten tuki- ja ohjausjärjestelmien tehostamista ja rakenteiden muuttamista. Uusiutuvan energian edistämistä koskevassa komission direktiiviehdotuksessa joustomekanismit perustuvat alkuperätakuiden kauppaan yhtäältä jäsenmaiden ja toisaalta toiminnanharjoittajien välillä. Alkusyksystä 28 näyttäisi Euroopan parlamentin raportoijan raportin, komission kannanottojen sekä energianeuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella siltä, että direktiivin joustomekanismit perustuisivat jäsenmaiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Esillä olleissa malleissa esimerkiksi uusiutuvan energian kulutusta voitaisiin siirtää tilastollisesti jäsenmaasta toiseen tai jäsenmaat voisivat sopia yhdessä tuetun laitoksen uusiutuvan energian kirjaamisesta maiden uusiutuvan energian kulutukseen laitoksen sijaintimaasta riippumatta. Järjestelmien keskeinen periaate on, että jäsenmailla säilyisi kontrolli joustomekanismien käyttöön. Monet syyt puoltavat kuitenkin sitä, että Suomen kannattaa tähdätä ensisijaisesti kansallisten uusiutuvien energialähteiden lisäkäyttöön. Silti on järkevää varautua uusiutuvan energian tarjontaa lisääviin yhteistyömuotoihin muiden jäsenmaiden kanssa. Erityisesti tulisi hyödyntää suomalaista osaamista biomassan kustannustehokkaassa käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Suomi varautuu siihen, että uusiutuvan energian tavoitteet saavutetaan omin toimin ilman direktiiviin kaavailtuja joustomekanismeja jäsenmaiden välillä. Tarvittaessa Suomi voi hyödyntää joustomekanismeja joko ostajana tai myyjänä riippuen uusiutuvan energian lisäämisen kustannuksista Suomessa ja muissa jäsenmaissa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona eri uusiutuvien energialähteiden määrät tavoiteurassa. Taulukko 4. Uusiutuvan energian käyttö primaarienergiana energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 7, 6 6 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat,1,1,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu,1,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2,, 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia,2,1 1 6 Yhteensä 94,9 12, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

7 (1 Tämän lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän biojalostamojen raaka-aineena. (2 Sisältää liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet sekä lämmityksessä käytettävän biopolttoöljyn (3 Ei sisällä teollisuuden jäteliemiä eikä tähdepuuta Hiilidioksidipäästöt ja tavoitteet Vuonna 25 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian mukaan primäärienergian ja sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Suomessa tulevina vuosina. Energian kulutuksen kasvun myötä lisääntyvät myös hiilidioksidipäästöt. Päästöjen kasvu aiheutuu lähes yksinomaan EY:n päästökauppadirektiivin tarkoittaman päästökauppasektorin eli lähinnä energiantuotannon ja teollisuusprosessien päästöjen kasvusta. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat ilman lisätoimenpiteitä Kioton kaudella keskimäärin vuodessa 11 miljoonaa tonnia suuremmat kuin Kioton sitoumus. Valtio varautuu hankkimaan päästövähenemiä Kioton joustomekanismeilla 1 miljoonan tonnin edestä koko kaudella, eli vuosikeskiarvona 2 miljoonaa tonnia. Täten vähennystarve jää vuositasolla noin 9 miljoonaan tonniin, josta päästökauppasektorin vähennystarve on keskimäärin noin 8 miljoonaa tonnia Yhteistuotannon tavoitteet Vuoden 25 energia- ja ilmastostrategian WAM (With Additional Measures) skenaarion mukaiset sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettavan sähkön määrät vuosille 21 ja 225 ilmenevät seuraavasta taulukosta (Taulukko 5). WAM -skenaariossa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrä ja osuus kasvavat. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuus koko sähkön hankinnasta on skenaariossa noin 4 % vuonna 225. Taulukosta ilmenevät myös muiden tuotantomuotojen tuotantotavoitteet ja osuudet. Taulukko 5. Sähkön hankinta WAM-skenaariossa, TWh ja % -osuudet (EIS taustaraportti). TWh Osuudet, % Ydinvoima 21,8 31,1 34,6 25,6 33,3 33, Vesivoima 9,5 13,3 14, 11,2 14,2 13,4 Yhteistuotanto, kaukolämpö 15,1 19,7 23,5 17,8 21,1 22,4 Yhteistuotanto, teollisuus 12,7 15,2 18,4 14,9 16,3 17,5 Yhteistuotanto yhteensä 27,8 34,9 41,9 32,7 37,4 39,9 Lauhdetuotanto 21,1 4,5 6,2 24,7 4,9 5,9 Tuulivoima,1,9 2,9,1,9 2,8 Tuotanto 8,3 84,7 99,6 94,3 9,7 95, Nettotuonti 4,9 8,6 5,2 5,7 9,2 5, Yhteensä 85,2 93,3 14,8 1, 99,9 1, Yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrää pyritään WAM-skenaariossa kasvattamaan sekä teollisuus- että kaukolämpösektorilla. Sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu ovat hieman voimakkaampia kaukolämpösektorilla. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuuksien kehittymistä sektoreittain havainnollistaa Kuva 2. 7

8 CHP-sähkön tavoitteet ja sähkön kokonaiskulutuksen skenaario , TWh TWh 6 5 sähkön kulutus Yhteistuotanto, teollisuus Yhteistuotanto, kaukolämpö Vuosi Kuva 2. CHP-sähkön tavoitteet ja sähkön kokonaiskulutuksen skenaario , TWh WAM-skenaarion mukaisessa kehityksessä vuoden 225 kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetusta yhteistuotantosähköstä valtaosa, yhteensä n. 67 %, tuotetaan tuontipolttoaineilla, joista tärkeimmät ovat maakaasu ja kivihiili (Kuva 3) Yhteistuotantosähkö, kaukolämpö 25 2 Tuontipolttoaineilla Kotimaisilla polttoaineilla GWh Kuva 3. Kaukolämmön tuotannon tuonti- ja kotimaisten polttoaineiden kehitys WAM-skenaariossa WAM-skenaarion mukaisessa kehityksessä kaukolämmön yhteydessä tuotetun yhteistuotantosähkön kasvuvauhti hidastuu. Kasvuvauhdin hidastumista selittää osaltaan se, että kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä on skenaarion mukaisessa kehityksessä 8

9 laskeva. Kaukolämmön osuutta uusien kiinteistöjen lämmityksessä skenaarion mukaisessa kehityksessä havainnollistaa (Kuva 4). Kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä % asuinpientalot rivitalot asuinkerrostalot liike- ja julkiset rakennukset Kuva 4. Kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä WAM-skenaariossa. 4 Suomen nykyinen energiantuotanto- ja kulutusrakenne 4.1 Primäärienergian lähteet ja kulutus Suomessa energiantuotantoon käytetään monipuolisesti useita eri energianlähteitä ja tuotantomuotoja. Vuonna 25 primäärienergian kokonaiskulutus Suomessa oli TJ eli GWh (Tilastokeskus 26). Vuonna 27 primäärienergian kokonaiskulutus oli TJ eli GWh (Tilastokeskus 28), ja se jakautui energialähteittäin alla esitetyn kuvan (Kuva 5) mukaisesti. 9

10 Kuva 5. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 27. (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 6 havainnollistaa kokonaiskulutuksen rakenteen muuttumista energialähteittäin vuodesta 197. Käytettävien energialähteiden monipuolistuminen ja sitä myötä öljyriippuvuuden vähentyminen ovat huomionarvoisimpia seikkoja energian kokonaiskulutuksen kehityksessä. Öljyn merkitystä primäärienergian lähteenä ovat pienentäneet ydinvoiman ja maakaasun käyttöönotto sekä puupolttoaineiden käytön lisääntyminen. 1

11 Kuva 6. Energian kokonaiskulutus (Lähde: Tilastokeskus) Energian loppukäyttö Suomessa vuonna 25 oli TJ (Energiatilasto 26). Vuoden 25, jota tässä raportissa monin paikoin tarkastellaan esimerkkivuotena, kohdalla on syytä huomioida metsäteollisuuden pitkä työselkkaus ja lämmin sää. Osaltaan työselkkauksen ja lämpimän sään vuoksi Suomen energiankäyttö pieneni edellisvuoteen verrattuna. Loppukäytöllä tarkoitetaan eri sektorien energian loppukäyttöä (sähkö, kaukolämpö, suora polttoainekäyttö), joten siihen eivät sisälly sähkön ja lämmön tuotannon häviöt. Sektoreittain energian loppukäytöstä 48 % kohdistui teollisuuteen, 21 % lämmitykseen, 17 % liikenteeseen ja 14 % muuhun kulutukseen. Muut -sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Kansainvälisessä vertailussa teollisuuden osuus Suomen energian loppukäytöstä on huomattavan suuri. Huomioitavaa on myös Suomen ilmastosta johtuva verrattain suuri energiantarve lämmitystarkoituksiin. Energian loppukäytön jakaantumisen historiallista kehitystä havainnollistaa Kuva 7. Teollisuuden osuus on säilynyt noin 5 %:ssa energian loppukäytöstä koko jakson ajan. Loppukäytön kehityksestä voidaan todeta rakennusten lämmitykseen käytettävän energian suhteellisen merkityksen pieneneminen. Vielä 196-luvulla rakennusten lämmitykseen käytettiin enemmän energiaa kuin teollisuuden tarpeisiin. Kehitys on seurausta kaukolämmön käytön lisääntymisestä rakennusten lämmittämiseen ja rakennusten energiatalouden tehostumisesta uudisrakentamisen yhteydessä. 11

12 Kuva 7. Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). Liikennesektorin energian loppukäyttö on ollut kasvussa (Kuva 7), vaikka ajoneuvokohtainen polttoainekulutus onkin pienentynyt, sillä autojen määrä on yli kymmenkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Pääosa liikennesektorin energiankulutuksesta tapahtuu maantieliikenteessä, ja autojen polttoaineet, moottoribensiini ja dieselöljy, muodostavat yhteensä yli 9 % kotimaanliikenteessä käytetystä polttoaineesta. Koska energian loppukäyttösektoreista suurin on ollut teollisuus, sen energiankäytöllä ja - hankinnalla on merkittävin vaikutus Suomen energiatalouteen kokonaisuudessaan. Teollisuudenaloista suurin energiankuluttaja on metsäteollisuus. Kuva 8 esittää laajasti teollisuuden ja teollisuutta palvelevan sähkön ja lämmön tuotannon, tuotantoprosessien sekä teollisuusrakennusten lämmityksen polttoaineiden kulutusta vuosina Teollisuuden polttoainekulutus PJ Kuva 8. Teollisuuden polttoainekulutus (Lähde: Tilastokeskus) 12 Reaktiolämpö Puupolttoaineet Kierrätyspolttoaineet Turve Maakaasu Hiili Öljy

13 Teollisuuden polttoainekulutuksen kehityksessä (Kuva 8) nähdään puupolttoaineiden käytön ja niiden suhteellisen osuuden huomattava kasvu tarkasteluajanjaksolla. Tämä johtuu ennen kaikkea niiden hyödyntämisen lisääntymisestä metsäteollisuuden piirissä. Kuten Kuva 9 osoittaa, lähes kolme neljäsosaa metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on puuperäisiä. Vuonna 25 metsäteollisuuden polttoaineiden käyttö oli 67,8 TWh (244 PJ). Teollisuudessa lisääntynyt puupolttoaineiden käyttö selittää suuren osan puupolttoaineiden osuuden kasvusta Suomen kokonaisenergiankulutuksessa (Kuva 6). Kuva 9. Metsäteollisuuden käyttämät polttoaineet vuonna Sähkön kulutus ja hankinta Sähkön kokonaiskulutus vuonna 25 Suomessa oli GWh. Reilut puolet (52 %) tästä kuluu teollisuuden tarpeisiin. Metsäteollisuus (kuvassa puu- ja paperiteollisuus), metalliteollisuus ja kemianteollisuus muodostavat yhteensä lähes 9 % teollisuuden sähkönkulutuksesta (Kuva 1). Sähkönkulutus sektoreittain 25 Koti- ja maatalous 25% 12% 14% Muut Kemian teollisuus Teollisuus ja rakentaminen 52% 18% Metalliteollisuus 19% Palvelut, julkinen ja muu kulutus Siirto- ja jakeluteollisuus 4% Kuva 1. Sähkönkulutus sektoreittain 25. (Lähde: Tilastokeskus) 56% Puu- ja paperi- teollisuus Sähkön tuotantoon kuluva osuus primäärienergiasta on lähennellyt 4 %:n tasoa 2-luvun alkuvuosina. Korkea osuus on eräs Suomen energiajärjestelmän erityispiirteistä. 2 Lähde: Metsäteollisuus ry 13

14 Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, ja sähkön nettotuonnin osuus sähköntuotannosta vaihtelee paljolti sen mukaan, kuinka paljon pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla vesivoimaa Norjasta ja Ruotsista. Tätä kautta myös fossiilisten polttoaineiden, lähinnä hiilen, osuus sähkön hankinnan energialähteistä vaihtelee. Sähkön hankintaa tuotantomuodoittain ja energialähteittäin vuonna 25 havainnollistaa Kuva 11. Vasemmanpuoleisessa diagrammissa, jossa sähkön hankinta on jaoteltu tuotantomuodoittain, on eritelty kaukolämmön (osuus 18 %) ja teollisuuslämmön tuotantoon (osuus 13 %) liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähkön hankinta 25 Tuotantomuodoittain Energialähteittäin Sähkön nettotuonti 2% Ydinvoima 26% Sähkön nettotuonti 2% Ydinvoima 26% Yhteistuotanto 18% Lauhdevoima 6% Vesivoima 16% Muut 2% 2% Öljy Öljy 1% Turve 5% Vesivoima 16% Yhteistuotanto 13% Maakaasu 13% Puupolttoaineet 1% Hiili 7% Kuva 11. Sähkön hankinta 25. (Lähde: Tilastokeskus) 4.3 Teollisuuslämmön kulutus ja tuotanto Teollisuus tarvitsee lämpöenergiaa (höyryä) tuotantoprosessiensa ylläpitämiseen, ja tämä lämpö on usein hyödyllistä tuottaa teollisuuslaitosten yhteydessä. Teollisuudessa tuotettiin Suomessa vuonna 25 58,1 TWh lämpöä (Energiatilasto 26). Lukuun sisältyvät teollisuusrakennusten lämmitystä ja teollisuuden prosesseja varten teollisuudessa tuotettu lämpöenergia. Suurin osa teollisuuslämmöstä (n. 76 % v. 25) tuotetaan yhteistuotantona sähköntuotannon yhteydessä, jota käsitellään omassa kappaleessaan. Teollisuuslämmön tuotannossa käytettäviä polttoaineita käsitellään yhteistuotantoa käsittelevän kappaleen yhteydessä. 4.4 Kaukolämmön kulutus ja tuotanto Kaukolämpö on pääasiassa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämmön keskitettyä tuotantoa ja jakelua yleiseen kulutukseen laajalle alueelle, kaupunginosille tai koko kaupungille. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeeseen kului Suomessa hyötyenergiana laskettuna vuonna 25 56,1 TWh lämpöenergiaa. Kaukolämmön osuus asuin- ja palvelurakennusten kuluttamasta lämmitysenergiasta oli suurin( Kuva 12). 14

15 Asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergia 25 Kaukolämmitys 49% Sähkölämmitys 18% Öljy 16% Muut energialähteet 5% Puun pienkäyttö 12% Kuva 12. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergia 25. (Lähde: Tilastokeskus) Jakauma rakennusten lämmitystapojen hyötyenergian suhteellisista osuuksista rakennustyypeittäin on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 13). Suomen asuin- ja palvelurakennuskannasta lähes puolet on liitetty kaukolämmitykseen. Yli 9 prosenttia asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa julkisista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus onkin yli 9 prosenttia. Suomessa on kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa, joissa asuu yhteensä 2,5 miljoonaa ihmistä. 1% 8% 6% 4% 2% Sähkölämmitys Kaukolämmitys Lämpöpumput tms. Maakaasu Öljyt ja hiili yhteensä Turve Puun pienkäyttö % Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Palvelurakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Kuva 13. Rakennusten lämmityksen hyötyenergia Energiatilasto, vuosikirja 26. Lämmitysenergialähteille on käytetty seuraavia oletushyötysuhteita: puun pienkäyttö 55 %, turve 6 %, hiili 6 %, raskas polttoöljy 83 %, kevyt polttoöljy 78 %, maakaasu 9 % ja maalämmölle kerrointa 1,5. Kauko- ja sähkölämmitys on laskettu hyötyenergiaksi sellaisenaan. 15

16 Kaukolämpökapasiteetti (Kuva 14) ja kaukolämmön käyttö ovat Suomessa viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvaneet. Suomen kaukolämpökapasiteetti on lisääntynyt lähes 6 %:lla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Siirrettävien lämpökeskusten kaukolämpöteho Kiinteiden lämpökeskusten kaukolämpöteho Voimalaitosten kaukolämpöteho, erillinen lämmöntuotanto Voimalaitosten kaukolämpöteho, yhteistuotanto 15 MW vuosi Kuva 14. Kaukolämpökapasiteetti Suomessa (Lähde: Tilastokeskus 26). Kaukolämmön nettotuotanto Suomessa vuonna 25 oli GWh. Kaukolämmön tuotantoon Suomessa käytettäviä polttoaineita käsitellään kappaleessa Sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Vuosina kaukolämmön tuotanto noin kolminkertaistui ja 8-luvuilla vallinnut voimakas kaukolämmön tuotannon kasvu on tasaantunut viime vuosina, sillä suurin osa potentiaalisesta rakennuskannasta on jo liitetty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön tarvetta ovat tasoittaneet myös vanhoissa rakennuksissa tehtävät peruskorjaukset, jotka alentavat lämmitystehon tarvetta rakennusten parantuvan energiatehokkuuden myötä. Kaukolämmön kulutuksen kasvua ja sen osuutta asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen käytetystä energiasta havainnollistaa Kuva

17 Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä hyötyenergiana, MWh MWh 3 kaukolämmitys 2 42% 47% 48% 49% vuosi Kuva 15. Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä hyötyenergiana (Lähde: Tilastokeskus 26) Kaukolämmön nettokulutus jakautui vuonna 25 sektoreittain siten, että 56 % oli asuintalojen, 34 % muiden kuluttajaryhmien, kuten julkisten ja palvelurakennusten, ja 1 % teollisuusrakennusten kulutusta. Kaukojäähdytystä Suomessa on ollut tarjolla vasta alle kymmenen vuotta. Tällä hetkellä sitä on saatavilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 25 kaukojäähdytysenergian myynti oli 26 GWh, joka on alle tuhannesosa kaukolämmön vastaavasta. 4.5 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto tehostaa energiantuotantoa verrattuna erillistuotantoon. Tällöin saavutetaan korkeampi kokonaishyötysuhde, jolloin polttoainetta kuluu vähemmän ja hiilidioksidipäästöt pienenevät. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon taloudellisuuden perusedellytys on riittävän suuri ja tasainen lämpökuorma. Suomessa yhteistuotantoa käytetään sekä teollisuuden että yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntarpeen tuotantoon. Taulukko 6 erittelee vuoden 25 sähkön ja lämmön tuotannon yhteisja erillistuotannon teollisuudessa sekä kaukolämmön yhteydessä tapahtuneen tuotannon mukaan. 17

18 Taulukko 6. Sähkön ja lämmön erillis- ja yhteistuotanto Suomessa v. 25 (TWh) (Lähde: Tilastokeskus 26). Sähkö Lämpö Teollisuuslämmön Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu tuotannon yhteydessä tuotettu Teollisuuslämpö Kaukolämpö Yhteistuotanto 11,3 15,1 44,2 25,3 Erillistuotanto 41,4 13,9 7,3 Yhteensä 67,8 58,1 32,6 Suurin osa Suomessa yhteistuotannolla tuotetusta lämmöstä (n. 64 % vuonna 25) tuotetaan teollisuudessa. Sekä teollisuudessa tuotetusta lämmöstä että kaukolämmöstä noin kolme neljäsosaa on yhteistuotantoa. Yhteistuotannolla tuotetusta sähköstä hieman suurempi osa tuotettiin vuonna 25 kaukolämmön tuotannon yhteydessä (15,1 TWh) kuin teollisuudessa (11,3 TWh). Yhteensä Suomen sähkönhankinnasta lähes kolmannes on yhteistuotantoa. EU:ssa yhteistuotannolla tuotetaan keskimäärin alle 1 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta. Yhteistuotantosähkön osuuden kehitystä sähkön kokonaishankinnasta ja sen jakaantumista teollisuus- ja kaukolämpöyhteistuotannon välillä havainnollistaa (Kuva 16). Kuvasta nähdään yhteistuotantosähkön pitkällä aikavälillä kasvava trendi. Tämä näkyy sekä suhteellisen että absoluuttisen osuuden kasvuna. Kasvu jatkunee edelleen, mutta ei enää voimakkaana, sillä suurin osa keskitetyistä lämpökuormista on jo yhteistuotannon piirissä. CHP-sähkön osuudet sähkön kokonaishankinnasta , MWh MWh 5 4 CHP-sähkökaukolämpö CHP-sähkö-teollisuus % 26% 3% 31% 31% vuosi Kuva 16. CHP-sähkön osuudet sähkön kokonaishankinnasta (Lähde: Tilastokeskus 26) Vuonna 26 Suomessa oli 61 paikkakunnalla kaukolämpöverkkoon liitettyä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kokonaiskapasiteetti oli 418 MW sähköä ja 18

19 75 MW lämpöä. Kaukolämpöteholtaan yli 1 MW yhteistuotantolaitokset muodostavat kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetista noin puolet. Myös pienemmän kokoluokan voimalaitoksilla on merkitystä Suomen kaukolämpösektorin yhteistuotannon kannalta. Suomessa on kaukolämpöverkkoon liittyneenä 4 alle 2 MW:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Näistä kymmenen käyttää polttoaineenaan öljyä tai hiiltä ja loput maakaasua, biomassaa tai turvetta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetut uudet laitokset käyttävät kaikki polttoaineenaan joko biomassaa tai maakaasua. Suurimmassa osassa biomassaa käyttävistä laitoksista käytetään myös turvetta. (OPET Report 12: Small-scale biomass CHP technologies, Situation in Finland, Denmark and Sweden) Kuva 17 esittää kaukolämmön tuotannon kehitystä Suomessa ja yhteistuotannon osuutta kaukolämmön kokonaistuotannosta vuosina Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 26 peräti 74 % kaukolämmön nettotuotannosta oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Kaukolämmön tuotanto ja CHP-tuotannon osuus, MWh MWh 2 Kaukolämpö, CHP % 71% 74% 74% 72% vuosi Kuva 17. Kaukolämmön tuotanto ja CHP-tuotannon osuus (Lähde: Tilastokeskus 26) Kuva 18 esittää polttoaineiden käytön jakaantumisen koko sähkön ja lämmön yhteistuotannon alueella, kun sekä teollisuus- että kaukolämpösektori on huomioitu. Koko yhteistuotannon alueella merkittävin polttoaine on teollisuustuotannon yhteydessä syntyvät jäteliemet. Jäteliemiä käytetään polttoaineena teollisuuden yhteistuotannossa, ja ne muodostuvat selluloosan keittoprosessin sivutuotteena paperiteollisuudessa. Metsäteollisuuden jäteliemiä polttoaineena käyttäen tuotettiin vuonna 25 lähes 51 % teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetusta lämmöstä. Metsäteollisuuden sivutuotteet onkin tällä hetkellä suurin kotimainen energianlähde. 19

20 Kuva 18. Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 24 ja 25. (Lähde: Tilastokeskus) Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön tuotannossa merkittävimmät polttoaineet ovat maakaasu (39 % vuonna 25), kivihiili (25 %), turve (19 %) ja puutähde sekä metsähake (yhteensä 11 %). Tärkeimmät polttoaineet, maakaasu ja kivihiili, ovat fossiilisia tuontipolttoaineita. Maakaasun osuus on ollut kasvussa, ja se on ollut merkittävin polttoaine viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Käytetyistä polttoaineista merkittävän osan, yhteensä 32 %, muodostavat myös kotimaiset polttoaineet turve, puutähde, metsähake, kierrätyspolttoaine ja teollisuuden jätelämpö. Turpeen osuus on pitkään säilynyt noin 2 prosentissa, sen sijaan puutähteen ja metsähakkeen kulutus on kasvanut. Kuva 19 havainnollistaa kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön polttoainekulutuksen jakautumista eri polttoaineiden välillä vuosina Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön polttoainekulutus PJ Kuva 19. Kaukolämmön ja kaukolämmöntuotantoon liittyvän sähkön polttoaineenkulutus (Lähde: Tilastokeskus) Muut Kierrätyspolttoaineet ja jätelämpö Puu Turve Maakaasu Öljy Hiili

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 platform Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous 24.1.2014, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot