Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto DIREKTIIVIN 2004/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 29.4.2009 DIREKTIIVIN 2004/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto DIREKTIIVIN 24/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN YHTEISTUOTANNON SOVELTAMISEEN ART 6 (1) - ARVIOINTI TEHOKKAITA YHTEISTUOTANTOYKSIKÖITÄ KOSKEVISTA LUPAMENETTELYISTÄ JA HALLLINNOLLISISTA ESTEISTÄ ART 9 (1 & 2) - RAPORTTI TEHOKKAAN YHTEISTUOTANNON OSUUDEN LISÄÄMISESTÄ ART 6 (3) 1

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YHTEENVETO YHTEISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIANSÄÄSTÖ SUOMEN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET JA KANSALLISET KEHITYSSUUNTAUKSET SUOMEN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET Yleistä Hiilidioksidipäästöt ja tavoitteet Yhteistuotannon tavoitteet SUOMEN NYKYINEN ENERGIANTUOTANTO- JA KULUTUSRAKENNE PRIMÄÄRIENERGIAN LÄHTEET JA KULUTUS SÄHKÖN KULUTUS JA HANKINTA TEOLLISUUSLÄMMÖN KULUTUS JA TUOTANTO KAUKOLÄMMÖN KULUTUS JA TUOTANTO SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO ANALYYSIN OLETUKSET YHTEISKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT ENERGIANKULUTUKSEN MUUTOKSET Energiankulutuksen kasvun hidastuminen Rakennusten energiatehokkuuden paraneminen Ilmaston lämpeneminen ENERGIANLÄHTEET TEKNOLOGISET VAIHTOEHDOT Lämmitystapavalinnat Yhteistuotantoteknologiat YHTEISTUOTANNON LISÄÄMISEN MAHDOLLISUUDET YHDYSKUNTIEN YHTEISTUOTANTO, KAUKOLÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYS Kaukolämmön potentiaali Kaukojäähdytyksen potentiaali Yhdyskuntien yhteistuotannon potentiaali TEOLLISUUDEN YHTEISTUOTANTO YHTEISTUOTANNON ENERGIALÄHTEET YHTEISTUOTANNON TUOTANTOTEKNOLOGIAT YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN TEHOLUOKAT KAUKOLÄMMÖN JA YHTEISTUOTANNON KESKEISET VAIKUTUKSET Todennäköinen erillistuotannon korvaaminen Primäärienergian säästö Kasvihuonepäästöjen vähenemä Kustannustehokkuus YHTEISTUOTANNON ESTEET YLEISTÄ ALAN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA KANSALLINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA LÄHDELUETTELO

3 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään direktiivin 24/8/EY (CHP-direktiivi) 6 artiklan 1 kohdan mukainen analyysi kansallisista mahdollisuuksista tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Raportissa esitetään myös kyseisen direktiivin mukainen väliraportti edistymisestä [Art 1(2) - Art 6(3)], sekä raportti CHP hallinnollisista esteistä [Art 1(1) Art 9(1 & 2)]. Raportti perustuu mm. Suomen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan (EIS 25), Suomen virallisiin tilastotietoihin ja yhteistuotannon sekä kaukolämmityksen ja jäähdytyksen potentiaalia Suomessa käsittelevään selvitykseen (Gaia Oy, heinäkuu 27). Selvityksessä on luotu taustaskenaario kuvaamaan Suomen energiatulevaisuutta sen hetkisten energiapoliittisten linjausten ja muiden energiankulutukseen ja -tuotantoon vaikuttavien keskeisten tekijöiden näkökulmasta. Taustaskenaarion lähtöoletukset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin selvityksiin, joita on laadittu esimerkiksi ministeriöiden, korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten toimesta. Raportin viimeistelyn aikana valmistui Valtioneuvoston 28 hyväksymä Pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategia. Raportti on päivitetty tarvittavin osin ajan tasalle. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osalta pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjaus on pysynyt jokseenkin entisellään. Taustaskenaarion perusteella saadaan arviot yhteistuotannon potentiaaliksi CHP-direktiivissä määritellyille tarkasteluvuosille 21, 215 ja 22. Joiltain osin esitetään myös pidemmälle tulevaisuuteen aina vuoteen 25 asti ulottuvia arvioita. Arvioita yhteistuotannon ja kaukolämmön tulevaisuudenkuvasta on täydennetty kaukolämpöyritysten johdolle suunnatulla kyselyllä. Lisäksi raportissa esitellään aikaisempien selvitysten tuloksia yhteistuotannon mahdollisuuksista. Yhteistuotannon ja kaukolämmön potentiaaliarvioiden lisäksi analyysi sisältää kuvauksen Suomen energiapolitiikan tavoitteista, nykyisestä energiantuotanto- ja kulutusrakenteesta ja erillisen arvion yhteistuotannon esteistä. Näiden aiheiden käsitteleminen on edellytys sille, että Suomen kansallinen strategia yhteistuotannon edistämiseksi voidaan perustellusti määritellä. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitetään yhteenveto raportista ja sen tuloksista. Luku sisältää yhteenvedon kansallisista energiapolitiikan tavoitteista, arvioidusta yhteistuotannon potentiaalista, saavutettavasta energiansäästöstä, yhteistuotannon tunnistetuista esteistä sekä tarvittavista tukijärjestelmistä ja kansallisesta yhteistuotannon kehittämisstrategiasta. Suomen energiapolitiikan tavoitteita ja kansallisia kehityssuuntia on kuvattu luvussa 3. Luvussa 4 käydään läpi tilastotietoa Suomen energiantuotannon ja kulutuksen nykyrakenteesta. Taustaskenaarion oletukset on kuvattu luvussa 5. Oletusten pohjalta saadut arviot kaukolämmön ja yhteistuotannon potentiaalista esitellään luvussa 6. Raportissa esitettäviä selvitysten tuloksia vertaillaan mm. Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian (25) skenaarioihin. Luvussa 7 käsitellään yhteistuotannon esteitä. Luvussa 8 määritellään aikaisemmissa luvuissa esitettyjen tekijöiden pohjalta Suomen kansallinen kehittämisstrategia sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi. 3

4 2 Yhteenveto Alla oleviin taulukoihin on koottu taustaskenaario, alan toimijoiden näkemys ja KTM:n WM skenaario kaukolämmön kysynnän, yhteistuotannolla tuotetun sähkön sekä teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetun lämmön ja sähkön kehityksestä. Taulukko 1. Kaukolämmön kysynnän kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden ja KTM:n WMskenaarion mukaisesti. [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM skenaario 25 29,8 29,8 29, ,6 32,6 3, ,1 33,8 31, ,3 34,9 32,3 Taulukko 2. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden ja KTM:n WM-skenaarion mukaisesti. [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM skenaario 25 13,9 13, ,3 16, 18, ,3 16,4 19, ,2 16,9 2,9 Taulukko 3. Teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetun lämmön ja sähkön kehitys taustaskenaarion mukaisesti. 1 Yhteistuotettu lämpö Yhteistuotettu sähkö TWh kasvu % TWh kasvu % 25 44,2 13, 21 47,7 8 % 14,3 3 % ,7 1 % 15,1 9 % 22 49,7 12 % 15,9 15 % 2.1 Yhteistuotannolla saavutettava energiansäästö Yhteistuotannolla saavutettava energiansäästö vuonna 22 on arviolta yhteensä 6 TJ, joka on noin 4 % primäärienergian kokonaishankinnasta vuonna 25. Kuvassa 1 on esitetty yhteistuotannossa aikaansaadut primäärienergian säästöt perustuen erillistuotannon korvaamiseen. 1 Vertailukohtana on käytetty vuotta 24 vuoden 25 metsäteollisuuden työtaistelun vuoksi. 4

5 Kaukolämmit ys Kaukojäähdytys Teollisuus TJ Kuva 1. Yhteistuotannolla aikaansaadut primäärienergian säästöt perustuen erillistuotannon korvaamiseen 3 Suomen energiapolitiikan tavoitteet ja kansalliset kehityssuuntaukset 3.1 Suomen energiapolitiikan tavoitteet Yleistä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus laati heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita (Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ). Uuden kansallisen strategian tavoitteena on osaltaan varmistaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanon ja velvoitteiden täyttäminen sekä Kioton kauden jälkeisten velvoitteiden nopea ja joustava toteutuksen aloittaminen vuonna 213. Tällöin on syytä varmistaa Kioton jälkeisen kauden päästövähennystoimien riittävyys ja esittää mahdolliset tarvittavat lisätoimet kohti vuoden 22 velvoitteita niin, että EU:n toimeenpanolle asettamat aikatauluun ja toimien tehokkuuteen liittyvät velvoitteet täyttyvät. Energia- ja ilmastostrategian taustaksi on muodostettu kaksi skenaariota, joista toinen on luonteeltaan ns. perusskenaario ja toinen skenaario, joka täyttää mm. kansainväliset päästövelvoitteet. Perusskenaariolla kuvataan kehitystä jo voimassaolevien (v. 25) politiikkatoimien valossa. Jos perusskenaarion toimenpiteillä ei saavuteta asetettuja tavoitteita, tarvitaan uusia politiikkatoimia. Tällaisista lähtökohdista muodostettuja skenaariota kutsutaan WAM-skenaarioksi (With Additional Measures skenaario). Perusskenaariosta käytetään nimitystä WM-skenaario (With Measures skenaario). Uusiutuvan energian osuus oli Suomessa vuonna 25 loppukulutuksesta laskettuna noin 28,5 % EY:n komission tilastoviraston, Eurostatin mukaan. Tavoitteena on nostaa osuus vuoteen 22 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoite on haastava ja sen saavuttaminen riippuu olennaisesti energian loppukulutuksen kääntymisestä laskusuuntaan. 5

6 Suomen luonnonvarat mahdollistavat uusiutuvan energian lisäkäytön, minkä käynnistämiseksi kuitenkin tarvitaan nykyisten tuki- ja ohjausjärjestelmien tehostamista ja rakenteiden muuttamista. Uusiutuvan energian edistämistä koskevassa komission direktiiviehdotuksessa joustomekanismit perustuvat alkuperätakuiden kauppaan yhtäältä jäsenmaiden ja toisaalta toiminnanharjoittajien välillä. Alkusyksystä 28 näyttäisi Euroopan parlamentin raportoijan raportin, komission kannanottojen sekä energianeuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella siltä, että direktiivin joustomekanismit perustuisivat jäsenmaiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Esillä olleissa malleissa esimerkiksi uusiutuvan energian kulutusta voitaisiin siirtää tilastollisesti jäsenmaasta toiseen tai jäsenmaat voisivat sopia yhdessä tuetun laitoksen uusiutuvan energian kirjaamisesta maiden uusiutuvan energian kulutukseen laitoksen sijaintimaasta riippumatta. Järjestelmien keskeinen periaate on, että jäsenmailla säilyisi kontrolli joustomekanismien käyttöön. Monet syyt puoltavat kuitenkin sitä, että Suomen kannattaa tähdätä ensisijaisesti kansallisten uusiutuvien energialähteiden lisäkäyttöön. Silti on järkevää varautua uusiutuvan energian tarjontaa lisääviin yhteistyömuotoihin muiden jäsenmaiden kanssa. Erityisesti tulisi hyödyntää suomalaista osaamista biomassan kustannustehokkaassa käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Suomi varautuu siihen, että uusiutuvan energian tavoitteet saavutetaan omin toimin ilman direktiiviin kaavailtuja joustomekanismeja jäsenmaiden välillä. Tarvittaessa Suomi voi hyödyntää joustomekanismeja joko ostajana tai myyjänä riippuen uusiutuvan energian lisäämisen kustannuksista Suomessa ja muissa jäsenmaissa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona eri uusiutuvien energialähteiden määrät tavoiteurassa. Taulukko 4. Uusiutuvan energian käyttö primaarienergiana energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 7, 6 6 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat,1,1,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu,1,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2,, 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia,2,1 1 6 Yhteensä 94,9 12, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

7 (1 Tämän lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän biojalostamojen raaka-aineena. (2 Sisältää liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet sekä lämmityksessä käytettävän biopolttoöljyn (3 Ei sisällä teollisuuden jäteliemiä eikä tähdepuuta Hiilidioksidipäästöt ja tavoitteet Vuonna 25 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian mukaan primäärienergian ja sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Suomessa tulevina vuosina. Energian kulutuksen kasvun myötä lisääntyvät myös hiilidioksidipäästöt. Päästöjen kasvu aiheutuu lähes yksinomaan EY:n päästökauppadirektiivin tarkoittaman päästökauppasektorin eli lähinnä energiantuotannon ja teollisuusprosessien päästöjen kasvusta. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat ilman lisätoimenpiteitä Kioton kaudella keskimäärin vuodessa 11 miljoonaa tonnia suuremmat kuin Kioton sitoumus. Valtio varautuu hankkimaan päästövähenemiä Kioton joustomekanismeilla 1 miljoonan tonnin edestä koko kaudella, eli vuosikeskiarvona 2 miljoonaa tonnia. Täten vähennystarve jää vuositasolla noin 9 miljoonaan tonniin, josta päästökauppasektorin vähennystarve on keskimäärin noin 8 miljoonaa tonnia Yhteistuotannon tavoitteet Vuoden 25 energia- ja ilmastostrategian WAM (With Additional Measures) skenaarion mukaiset sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettavan sähkön määrät vuosille 21 ja 225 ilmenevät seuraavasta taulukosta (Taulukko 5). WAM -skenaariossa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrä ja osuus kasvavat. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuus koko sähkön hankinnasta on skenaariossa noin 4 % vuonna 225. Taulukosta ilmenevät myös muiden tuotantomuotojen tuotantotavoitteet ja osuudet. Taulukko 5. Sähkön hankinta WAM-skenaariossa, TWh ja % -osuudet (EIS taustaraportti). TWh Osuudet, % Ydinvoima 21,8 31,1 34,6 25,6 33,3 33, Vesivoima 9,5 13,3 14, 11,2 14,2 13,4 Yhteistuotanto, kaukolämpö 15,1 19,7 23,5 17,8 21,1 22,4 Yhteistuotanto, teollisuus 12,7 15,2 18,4 14,9 16,3 17,5 Yhteistuotanto yhteensä 27,8 34,9 41,9 32,7 37,4 39,9 Lauhdetuotanto 21,1 4,5 6,2 24,7 4,9 5,9 Tuulivoima,1,9 2,9,1,9 2,8 Tuotanto 8,3 84,7 99,6 94,3 9,7 95, Nettotuonti 4,9 8,6 5,2 5,7 9,2 5, Yhteensä 85,2 93,3 14,8 1, 99,9 1, Yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrää pyritään WAM-skenaariossa kasvattamaan sekä teollisuus- että kaukolämpösektorilla. Sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu ovat hieman voimakkaampia kaukolämpösektorilla. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuuksien kehittymistä sektoreittain havainnollistaa Kuva 2. 7

8 CHP-sähkön tavoitteet ja sähkön kokonaiskulutuksen skenaario , TWh TWh 6 5 sähkön kulutus Yhteistuotanto, teollisuus Yhteistuotanto, kaukolämpö Vuosi Kuva 2. CHP-sähkön tavoitteet ja sähkön kokonaiskulutuksen skenaario , TWh WAM-skenaarion mukaisessa kehityksessä vuoden 225 kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetusta yhteistuotantosähköstä valtaosa, yhteensä n. 67 %, tuotetaan tuontipolttoaineilla, joista tärkeimmät ovat maakaasu ja kivihiili (Kuva 3) Yhteistuotantosähkö, kaukolämpö 25 2 Tuontipolttoaineilla Kotimaisilla polttoaineilla GWh Kuva 3. Kaukolämmön tuotannon tuonti- ja kotimaisten polttoaineiden kehitys WAM-skenaariossa WAM-skenaarion mukaisessa kehityksessä kaukolämmön yhteydessä tuotetun yhteistuotantosähkön kasvuvauhti hidastuu. Kasvuvauhdin hidastumista selittää osaltaan se, että kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä on skenaarion mukaisessa kehityksessä 8

9 laskeva. Kaukolämmön osuutta uusien kiinteistöjen lämmityksessä skenaarion mukaisessa kehityksessä havainnollistaa (Kuva 4). Kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä % asuinpientalot rivitalot asuinkerrostalot liike- ja julkiset rakennukset Kuva 4. Kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä WAM-skenaariossa. 4 Suomen nykyinen energiantuotanto- ja kulutusrakenne 4.1 Primäärienergian lähteet ja kulutus Suomessa energiantuotantoon käytetään monipuolisesti useita eri energianlähteitä ja tuotantomuotoja. Vuonna 25 primäärienergian kokonaiskulutus Suomessa oli TJ eli GWh (Tilastokeskus 26). Vuonna 27 primäärienergian kokonaiskulutus oli TJ eli GWh (Tilastokeskus 28), ja se jakautui energialähteittäin alla esitetyn kuvan (Kuva 5) mukaisesti. 9

10 Kuva 5. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 27. (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 6 havainnollistaa kokonaiskulutuksen rakenteen muuttumista energialähteittäin vuodesta 197. Käytettävien energialähteiden monipuolistuminen ja sitä myötä öljyriippuvuuden vähentyminen ovat huomionarvoisimpia seikkoja energian kokonaiskulutuksen kehityksessä. Öljyn merkitystä primäärienergian lähteenä ovat pienentäneet ydinvoiman ja maakaasun käyttöönotto sekä puupolttoaineiden käytön lisääntyminen. 1

11 Kuva 6. Energian kokonaiskulutus (Lähde: Tilastokeskus) Energian loppukäyttö Suomessa vuonna 25 oli TJ (Energiatilasto 26). Vuoden 25, jota tässä raportissa monin paikoin tarkastellaan esimerkkivuotena, kohdalla on syytä huomioida metsäteollisuuden pitkä työselkkaus ja lämmin sää. Osaltaan työselkkauksen ja lämpimän sään vuoksi Suomen energiankäyttö pieneni edellisvuoteen verrattuna. Loppukäytöllä tarkoitetaan eri sektorien energian loppukäyttöä (sähkö, kaukolämpö, suora polttoainekäyttö), joten siihen eivät sisälly sähkön ja lämmön tuotannon häviöt. Sektoreittain energian loppukäytöstä 48 % kohdistui teollisuuteen, 21 % lämmitykseen, 17 % liikenteeseen ja 14 % muuhun kulutukseen. Muut -sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Kansainvälisessä vertailussa teollisuuden osuus Suomen energian loppukäytöstä on huomattavan suuri. Huomioitavaa on myös Suomen ilmastosta johtuva verrattain suuri energiantarve lämmitystarkoituksiin. Energian loppukäytön jakaantumisen historiallista kehitystä havainnollistaa Kuva 7. Teollisuuden osuus on säilynyt noin 5 %:ssa energian loppukäytöstä koko jakson ajan. Loppukäytön kehityksestä voidaan todeta rakennusten lämmitykseen käytettävän energian suhteellisen merkityksen pieneneminen. Vielä 196-luvulla rakennusten lämmitykseen käytettiin enemmän energiaa kuin teollisuuden tarpeisiin. Kehitys on seurausta kaukolämmön käytön lisääntymisestä rakennusten lämmittämiseen ja rakennusten energiatalouden tehostumisesta uudisrakentamisen yhteydessä. 11

12 Kuva 7. Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). Liikennesektorin energian loppukäyttö on ollut kasvussa (Kuva 7), vaikka ajoneuvokohtainen polttoainekulutus onkin pienentynyt, sillä autojen määrä on yli kymmenkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Pääosa liikennesektorin energiankulutuksesta tapahtuu maantieliikenteessä, ja autojen polttoaineet, moottoribensiini ja dieselöljy, muodostavat yhteensä yli 9 % kotimaanliikenteessä käytetystä polttoaineesta. Koska energian loppukäyttösektoreista suurin on ollut teollisuus, sen energiankäytöllä ja - hankinnalla on merkittävin vaikutus Suomen energiatalouteen kokonaisuudessaan. Teollisuudenaloista suurin energiankuluttaja on metsäteollisuus. Kuva 8 esittää laajasti teollisuuden ja teollisuutta palvelevan sähkön ja lämmön tuotannon, tuotantoprosessien sekä teollisuusrakennusten lämmityksen polttoaineiden kulutusta vuosina Teollisuuden polttoainekulutus PJ Kuva 8. Teollisuuden polttoainekulutus (Lähde: Tilastokeskus) 12 Reaktiolämpö Puupolttoaineet Kierrätyspolttoaineet Turve Maakaasu Hiili Öljy

13 Teollisuuden polttoainekulutuksen kehityksessä (Kuva 8) nähdään puupolttoaineiden käytön ja niiden suhteellisen osuuden huomattava kasvu tarkasteluajanjaksolla. Tämä johtuu ennen kaikkea niiden hyödyntämisen lisääntymisestä metsäteollisuuden piirissä. Kuten Kuva 9 osoittaa, lähes kolme neljäsosaa metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on puuperäisiä. Vuonna 25 metsäteollisuuden polttoaineiden käyttö oli 67,8 TWh (244 PJ). Teollisuudessa lisääntynyt puupolttoaineiden käyttö selittää suuren osan puupolttoaineiden osuuden kasvusta Suomen kokonaisenergiankulutuksessa (Kuva 6). Kuva 9. Metsäteollisuuden käyttämät polttoaineet vuonna Sähkön kulutus ja hankinta Sähkön kokonaiskulutus vuonna 25 Suomessa oli GWh. Reilut puolet (52 %) tästä kuluu teollisuuden tarpeisiin. Metsäteollisuus (kuvassa puu- ja paperiteollisuus), metalliteollisuus ja kemianteollisuus muodostavat yhteensä lähes 9 % teollisuuden sähkönkulutuksesta (Kuva 1). Sähkönkulutus sektoreittain 25 Koti- ja maatalous 25% 12% 14% Muut Kemian teollisuus Teollisuus ja rakentaminen 52% 18% Metalliteollisuus 19% Palvelut, julkinen ja muu kulutus Siirto- ja jakeluteollisuus 4% Kuva 1. Sähkönkulutus sektoreittain 25. (Lähde: Tilastokeskus) 56% Puu- ja paperi- teollisuus Sähkön tuotantoon kuluva osuus primäärienergiasta on lähennellyt 4 %:n tasoa 2-luvun alkuvuosina. Korkea osuus on eräs Suomen energiajärjestelmän erityispiirteistä. 2 Lähde: Metsäteollisuus ry 13

14 Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, ja sähkön nettotuonnin osuus sähköntuotannosta vaihtelee paljolti sen mukaan, kuinka paljon pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla vesivoimaa Norjasta ja Ruotsista. Tätä kautta myös fossiilisten polttoaineiden, lähinnä hiilen, osuus sähkön hankinnan energialähteistä vaihtelee. Sähkön hankintaa tuotantomuodoittain ja energialähteittäin vuonna 25 havainnollistaa Kuva 11. Vasemmanpuoleisessa diagrammissa, jossa sähkön hankinta on jaoteltu tuotantomuodoittain, on eritelty kaukolämmön (osuus 18 %) ja teollisuuslämmön tuotantoon (osuus 13 %) liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähkön hankinta 25 Tuotantomuodoittain Energialähteittäin Sähkön nettotuonti 2% Ydinvoima 26% Sähkön nettotuonti 2% Ydinvoima 26% Yhteistuotanto 18% Lauhdevoima 6% Vesivoima 16% Muut 2% 2% Öljy Öljy 1% Turve 5% Vesivoima 16% Yhteistuotanto 13% Maakaasu 13% Puupolttoaineet 1% Hiili 7% Kuva 11. Sähkön hankinta 25. (Lähde: Tilastokeskus) 4.3 Teollisuuslämmön kulutus ja tuotanto Teollisuus tarvitsee lämpöenergiaa (höyryä) tuotantoprosessiensa ylläpitämiseen, ja tämä lämpö on usein hyödyllistä tuottaa teollisuuslaitosten yhteydessä. Teollisuudessa tuotettiin Suomessa vuonna 25 58,1 TWh lämpöä (Energiatilasto 26). Lukuun sisältyvät teollisuusrakennusten lämmitystä ja teollisuuden prosesseja varten teollisuudessa tuotettu lämpöenergia. Suurin osa teollisuuslämmöstä (n. 76 % v. 25) tuotetaan yhteistuotantona sähköntuotannon yhteydessä, jota käsitellään omassa kappaleessaan. Teollisuuslämmön tuotannossa käytettäviä polttoaineita käsitellään yhteistuotantoa käsittelevän kappaleen yhteydessä. 4.4 Kaukolämmön kulutus ja tuotanto Kaukolämpö on pääasiassa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämmön keskitettyä tuotantoa ja jakelua yleiseen kulutukseen laajalle alueelle, kaupunginosille tai koko kaupungille. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeeseen kului Suomessa hyötyenergiana laskettuna vuonna 25 56,1 TWh lämpöenergiaa. Kaukolämmön osuus asuin- ja palvelurakennusten kuluttamasta lämmitysenergiasta oli suurin( Kuva 12). 14

15 Asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergia 25 Kaukolämmitys 49% Sähkölämmitys 18% Öljy 16% Muut energialähteet 5% Puun pienkäyttö 12% Kuva 12. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergia 25. (Lähde: Tilastokeskus) Jakauma rakennusten lämmitystapojen hyötyenergian suhteellisista osuuksista rakennustyypeittäin on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 13). Suomen asuin- ja palvelurakennuskannasta lähes puolet on liitetty kaukolämmitykseen. Yli 9 prosenttia asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa julkisista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus onkin yli 9 prosenttia. Suomessa on kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa, joissa asuu yhteensä 2,5 miljoonaa ihmistä. 1% 8% 6% 4% 2% Sähkölämmitys Kaukolämmitys Lämpöpumput tms. Maakaasu Öljyt ja hiili yhteensä Turve Puun pienkäyttö % Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Palvelurakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Kuva 13. Rakennusten lämmityksen hyötyenergia Energiatilasto, vuosikirja 26. Lämmitysenergialähteille on käytetty seuraavia oletushyötysuhteita: puun pienkäyttö 55 %, turve 6 %, hiili 6 %, raskas polttoöljy 83 %, kevyt polttoöljy 78 %, maakaasu 9 % ja maalämmölle kerrointa 1,5. Kauko- ja sähkölämmitys on laskettu hyötyenergiaksi sellaisenaan. 15

16 Kaukolämpökapasiteetti (Kuva 14) ja kaukolämmön käyttö ovat Suomessa viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvaneet. Suomen kaukolämpökapasiteetti on lisääntynyt lähes 6 %:lla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Siirrettävien lämpökeskusten kaukolämpöteho Kiinteiden lämpökeskusten kaukolämpöteho Voimalaitosten kaukolämpöteho, erillinen lämmöntuotanto Voimalaitosten kaukolämpöteho, yhteistuotanto 15 MW vuosi Kuva 14. Kaukolämpökapasiteetti Suomessa (Lähde: Tilastokeskus 26). Kaukolämmön nettotuotanto Suomessa vuonna 25 oli GWh. Kaukolämmön tuotantoon Suomessa käytettäviä polttoaineita käsitellään kappaleessa Sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Vuosina kaukolämmön tuotanto noin kolminkertaistui ja 8-luvuilla vallinnut voimakas kaukolämmön tuotannon kasvu on tasaantunut viime vuosina, sillä suurin osa potentiaalisesta rakennuskannasta on jo liitetty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön tarvetta ovat tasoittaneet myös vanhoissa rakennuksissa tehtävät peruskorjaukset, jotka alentavat lämmitystehon tarvetta rakennusten parantuvan energiatehokkuuden myötä. Kaukolämmön kulutuksen kasvua ja sen osuutta asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen käytetystä energiasta havainnollistaa Kuva

17 Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä hyötyenergiana, MWh MWh 3 kaukolämmitys 2 42% 47% 48% 49% vuosi Kuva 15. Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä hyötyenergiana (Lähde: Tilastokeskus 26) Kaukolämmön nettokulutus jakautui vuonna 25 sektoreittain siten, että 56 % oli asuintalojen, 34 % muiden kuluttajaryhmien, kuten julkisten ja palvelurakennusten, ja 1 % teollisuusrakennusten kulutusta. Kaukojäähdytystä Suomessa on ollut tarjolla vasta alle kymmenen vuotta. Tällä hetkellä sitä on saatavilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 25 kaukojäähdytysenergian myynti oli 26 GWh, joka on alle tuhannesosa kaukolämmön vastaavasta. 4.5 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto tehostaa energiantuotantoa verrattuna erillistuotantoon. Tällöin saavutetaan korkeampi kokonaishyötysuhde, jolloin polttoainetta kuluu vähemmän ja hiilidioksidipäästöt pienenevät. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon taloudellisuuden perusedellytys on riittävän suuri ja tasainen lämpökuorma. Suomessa yhteistuotantoa käytetään sekä teollisuuden että yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntarpeen tuotantoon. Taulukko 6 erittelee vuoden 25 sähkön ja lämmön tuotannon yhteisja erillistuotannon teollisuudessa sekä kaukolämmön yhteydessä tapahtuneen tuotannon mukaan. 17

18 Taulukko 6. Sähkön ja lämmön erillis- ja yhteistuotanto Suomessa v. 25 (TWh) (Lähde: Tilastokeskus 26). Sähkö Lämpö Teollisuuslämmön Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu tuotannon yhteydessä tuotettu Teollisuuslämpö Kaukolämpö Yhteistuotanto 11,3 15,1 44,2 25,3 Erillistuotanto 41,4 13,9 7,3 Yhteensä 67,8 58,1 32,6 Suurin osa Suomessa yhteistuotannolla tuotetusta lämmöstä (n. 64 % vuonna 25) tuotetaan teollisuudessa. Sekä teollisuudessa tuotetusta lämmöstä että kaukolämmöstä noin kolme neljäsosaa on yhteistuotantoa. Yhteistuotannolla tuotetusta sähköstä hieman suurempi osa tuotettiin vuonna 25 kaukolämmön tuotannon yhteydessä (15,1 TWh) kuin teollisuudessa (11,3 TWh). Yhteensä Suomen sähkönhankinnasta lähes kolmannes on yhteistuotantoa. EU:ssa yhteistuotannolla tuotetaan keskimäärin alle 1 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta. Yhteistuotantosähkön osuuden kehitystä sähkön kokonaishankinnasta ja sen jakaantumista teollisuus- ja kaukolämpöyhteistuotannon välillä havainnollistaa (Kuva 16). Kuvasta nähdään yhteistuotantosähkön pitkällä aikavälillä kasvava trendi. Tämä näkyy sekä suhteellisen että absoluuttisen osuuden kasvuna. Kasvu jatkunee edelleen, mutta ei enää voimakkaana, sillä suurin osa keskitetyistä lämpökuormista on jo yhteistuotannon piirissä. CHP-sähkön osuudet sähkön kokonaishankinnasta , MWh MWh 5 4 CHP-sähkökaukolämpö CHP-sähkö-teollisuus % 26% 3% 31% 31% vuosi Kuva 16. CHP-sähkön osuudet sähkön kokonaishankinnasta (Lähde: Tilastokeskus 26) Vuonna 26 Suomessa oli 61 paikkakunnalla kaukolämpöverkkoon liitettyä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kokonaiskapasiteetti oli 418 MW sähköä ja 18

19 75 MW lämpöä. Kaukolämpöteholtaan yli 1 MW yhteistuotantolaitokset muodostavat kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetista noin puolet. Myös pienemmän kokoluokan voimalaitoksilla on merkitystä Suomen kaukolämpösektorin yhteistuotannon kannalta. Suomessa on kaukolämpöverkkoon liittyneenä 4 alle 2 MW:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Näistä kymmenen käyttää polttoaineenaan öljyä tai hiiltä ja loput maakaasua, biomassaa tai turvetta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetut uudet laitokset käyttävät kaikki polttoaineenaan joko biomassaa tai maakaasua. Suurimmassa osassa biomassaa käyttävistä laitoksista käytetään myös turvetta. (OPET Report 12: Small-scale biomass CHP technologies, Situation in Finland, Denmark and Sweden) Kuva 17 esittää kaukolämmön tuotannon kehitystä Suomessa ja yhteistuotannon osuutta kaukolämmön kokonaistuotannosta vuosina Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 26 peräti 74 % kaukolämmön nettotuotannosta oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Kaukolämmön tuotanto ja CHP-tuotannon osuus, MWh MWh 2 Kaukolämpö, CHP % 71% 74% 74% 72% vuosi Kuva 17. Kaukolämmön tuotanto ja CHP-tuotannon osuus (Lähde: Tilastokeskus 26) Kuva 18 esittää polttoaineiden käytön jakaantumisen koko sähkön ja lämmön yhteistuotannon alueella, kun sekä teollisuus- että kaukolämpösektori on huomioitu. Koko yhteistuotannon alueella merkittävin polttoaine on teollisuustuotannon yhteydessä syntyvät jäteliemet. Jäteliemiä käytetään polttoaineena teollisuuden yhteistuotannossa, ja ne muodostuvat selluloosan keittoprosessin sivutuotteena paperiteollisuudessa. Metsäteollisuuden jäteliemiä polttoaineena käyttäen tuotettiin vuonna 25 lähes 51 % teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetusta lämmöstä. Metsäteollisuuden sivutuotteet onkin tällä hetkellä suurin kotimainen energianlähde. 19

20 Kuva 18. Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 24 ja 25. (Lähde: Tilastokeskus) Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön tuotannossa merkittävimmät polttoaineet ovat maakaasu (39 % vuonna 25), kivihiili (25 %), turve (19 %) ja puutähde sekä metsähake (yhteensä 11 %). Tärkeimmät polttoaineet, maakaasu ja kivihiili, ovat fossiilisia tuontipolttoaineita. Maakaasun osuus on ollut kasvussa, ja se on ollut merkittävin polttoaine viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Käytetyistä polttoaineista merkittävän osan, yhteensä 32 %, muodostavat myös kotimaiset polttoaineet turve, puutähde, metsähake, kierrätyspolttoaine ja teollisuuden jätelämpö. Turpeen osuus on pitkään säilynyt noin 2 prosentissa, sen sijaan puutähteen ja metsähakkeen kulutus on kasvanut. Kuva 19 havainnollistaa kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön polttoainekulutuksen jakautumista eri polttoaineiden välillä vuosina Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön polttoainekulutus PJ Kuva 19. Kaukolämmön ja kaukolämmöntuotantoon liittyvän sähkön polttoaineenkulutus (Lähde: Tilastokeskus) Muut Kierrätyspolttoaineet ja jätelämpö Puu Turve Maakaasu Öljy Hiili

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa 24.8.2007 Iivo Vehviläinen Jari Hiltunen Juha Vanhanen SISÄLLYSLUETTELO SUMMARY... 4 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

EED vuosiraportti 2014

EED vuosiraportti 2014 EED vuosiraportti 214 29.4.214 Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle 2 (22) EED Vuosiraportti 214 (LIITE 1) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2011

Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Energia 2012 Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto laski vuonna 2011 Korjattu 18.10.2012. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Sähkön kotimainen tuotanto oli vuonna 2011 70,4 TWh.

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot