Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto DIREKTIIVIN 2004/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 29.4.2009 DIREKTIIVIN 2004/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto DIREKTIIVIN 24/8/EY MUKAINEN KERTOMUS: - ANALYYSI KANSALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA TEHOKKAAN YHTEISTUOTANNON SOVELTAMISEEN ART 6 (1) - ARVIOINTI TEHOKKAITA YHTEISTUOTANTOYKSIKÖITÄ KOSKEVISTA LUPAMENETTELYISTÄ JA HALLLINNOLLISISTA ESTEISTÄ ART 9 (1 & 2) - RAPORTTI TEHOKKAAN YHTEISTUOTANNON OSUUDEN LISÄÄMISESTÄ ART 6 (3) 1

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YHTEENVETO YHTEISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIANSÄÄSTÖ SUOMEN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET JA KANSALLISET KEHITYSSUUNTAUKSET SUOMEN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET Yleistä Hiilidioksidipäästöt ja tavoitteet Yhteistuotannon tavoitteet SUOMEN NYKYINEN ENERGIANTUOTANTO- JA KULUTUSRAKENNE PRIMÄÄRIENERGIAN LÄHTEET JA KULUTUS SÄHKÖN KULUTUS JA HANKINTA TEOLLISUUSLÄMMÖN KULUTUS JA TUOTANTO KAUKOLÄMMÖN KULUTUS JA TUOTANTO SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO ANALYYSIN OLETUKSET YHTEISKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT ENERGIANKULUTUKSEN MUUTOKSET Energiankulutuksen kasvun hidastuminen Rakennusten energiatehokkuuden paraneminen Ilmaston lämpeneminen ENERGIANLÄHTEET TEKNOLOGISET VAIHTOEHDOT Lämmitystapavalinnat Yhteistuotantoteknologiat YHTEISTUOTANNON LISÄÄMISEN MAHDOLLISUUDET YHDYSKUNTIEN YHTEISTUOTANTO, KAUKOLÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYS Kaukolämmön potentiaali Kaukojäähdytyksen potentiaali Yhdyskuntien yhteistuotannon potentiaali TEOLLISUUDEN YHTEISTUOTANTO YHTEISTUOTANNON ENERGIALÄHTEET YHTEISTUOTANNON TUOTANTOTEKNOLOGIAT YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN TEHOLUOKAT KAUKOLÄMMÖN JA YHTEISTUOTANNON KESKEISET VAIKUTUKSET Todennäköinen erillistuotannon korvaaminen Primäärienergian säästö Kasvihuonepäästöjen vähenemä Kustannustehokkuus YHTEISTUOTANNON ESTEET YLEISTÄ ALAN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA KANSALLINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA LÄHDELUETTELO

3 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään direktiivin 24/8/EY (CHP-direktiivi) 6 artiklan 1 kohdan mukainen analyysi kansallisista mahdollisuuksista tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Raportissa esitetään myös kyseisen direktiivin mukainen väliraportti edistymisestä [Art 1(2) - Art 6(3)], sekä raportti CHP hallinnollisista esteistä [Art 1(1) Art 9(1 & 2)]. Raportti perustuu mm. Suomen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan (EIS 25), Suomen virallisiin tilastotietoihin ja yhteistuotannon sekä kaukolämmityksen ja jäähdytyksen potentiaalia Suomessa käsittelevään selvitykseen (Gaia Oy, heinäkuu 27). Selvityksessä on luotu taustaskenaario kuvaamaan Suomen energiatulevaisuutta sen hetkisten energiapoliittisten linjausten ja muiden energiankulutukseen ja -tuotantoon vaikuttavien keskeisten tekijöiden näkökulmasta. Taustaskenaarion lähtöoletukset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin selvityksiin, joita on laadittu esimerkiksi ministeriöiden, korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten toimesta. Raportin viimeistelyn aikana valmistui Valtioneuvoston 28 hyväksymä Pitkän aikavälin ilmastoja energiastrategia. Raportti on päivitetty tarvittavin osin ajan tasalle. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osalta pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjaus on pysynyt jokseenkin entisellään. Taustaskenaarion perusteella saadaan arviot yhteistuotannon potentiaaliksi CHP-direktiivissä määritellyille tarkasteluvuosille 21, 215 ja 22. Joiltain osin esitetään myös pidemmälle tulevaisuuteen aina vuoteen 25 asti ulottuvia arvioita. Arvioita yhteistuotannon ja kaukolämmön tulevaisuudenkuvasta on täydennetty kaukolämpöyritysten johdolle suunnatulla kyselyllä. Lisäksi raportissa esitellään aikaisempien selvitysten tuloksia yhteistuotannon mahdollisuuksista. Yhteistuotannon ja kaukolämmön potentiaaliarvioiden lisäksi analyysi sisältää kuvauksen Suomen energiapolitiikan tavoitteista, nykyisestä energiantuotanto- ja kulutusrakenteesta ja erillisen arvion yhteistuotannon esteistä. Näiden aiheiden käsitteleminen on edellytys sille, että Suomen kansallinen strategia yhteistuotannon edistämiseksi voidaan perustellusti määritellä. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitetään yhteenveto raportista ja sen tuloksista. Luku sisältää yhteenvedon kansallisista energiapolitiikan tavoitteista, arvioidusta yhteistuotannon potentiaalista, saavutettavasta energiansäästöstä, yhteistuotannon tunnistetuista esteistä sekä tarvittavista tukijärjestelmistä ja kansallisesta yhteistuotannon kehittämisstrategiasta. Suomen energiapolitiikan tavoitteita ja kansallisia kehityssuuntia on kuvattu luvussa 3. Luvussa 4 käydään läpi tilastotietoa Suomen energiantuotannon ja kulutuksen nykyrakenteesta. Taustaskenaarion oletukset on kuvattu luvussa 5. Oletusten pohjalta saadut arviot kaukolämmön ja yhteistuotannon potentiaalista esitellään luvussa 6. Raportissa esitettäviä selvitysten tuloksia vertaillaan mm. Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian (25) skenaarioihin. Luvussa 7 käsitellään yhteistuotannon esteitä. Luvussa 8 määritellään aikaisemmissa luvuissa esitettyjen tekijöiden pohjalta Suomen kansallinen kehittämisstrategia sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi. 3

4 2 Yhteenveto Alla oleviin taulukoihin on koottu taustaskenaario, alan toimijoiden näkemys ja KTM:n WM skenaario kaukolämmön kysynnän, yhteistuotannolla tuotetun sähkön sekä teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetun lämmön ja sähkön kehityksestä. Taulukko 1. Kaukolämmön kysynnän kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden ja KTM:n WMskenaarion mukaisesti. [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM skenaario 25 29,8 29,8 29, ,6 32,6 3, ,1 33,8 31, ,3 34,9 32,3 Taulukko 2. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden ja KTM:n WM-skenaarion mukaisesti. [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM skenaario 25 13,9 13, ,3 16, 18, ,3 16,4 19, ,2 16,9 2,9 Taulukko 3. Teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetun lämmön ja sähkön kehitys taustaskenaarion mukaisesti. 1 Yhteistuotettu lämpö Yhteistuotettu sähkö TWh kasvu % TWh kasvu % 25 44,2 13, 21 47,7 8 % 14,3 3 % ,7 1 % 15,1 9 % 22 49,7 12 % 15,9 15 % 2.1 Yhteistuotannolla saavutettava energiansäästö Yhteistuotannolla saavutettava energiansäästö vuonna 22 on arviolta yhteensä 6 TJ, joka on noin 4 % primäärienergian kokonaishankinnasta vuonna 25. Kuvassa 1 on esitetty yhteistuotannossa aikaansaadut primäärienergian säästöt perustuen erillistuotannon korvaamiseen. 1 Vertailukohtana on käytetty vuotta 24 vuoden 25 metsäteollisuuden työtaistelun vuoksi. 4

5 Kaukolämmit ys Kaukojäähdytys Teollisuus TJ Kuva 1. Yhteistuotannolla aikaansaadut primäärienergian säästöt perustuen erillistuotannon korvaamiseen 3 Suomen energiapolitiikan tavoitteet ja kansalliset kehityssuuntaukset 3.1 Suomen energiapolitiikan tavoitteet Yleistä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus laati heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita (Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ). Uuden kansallisen strategian tavoitteena on osaltaan varmistaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanon ja velvoitteiden täyttäminen sekä Kioton kauden jälkeisten velvoitteiden nopea ja joustava toteutuksen aloittaminen vuonna 213. Tällöin on syytä varmistaa Kioton jälkeisen kauden päästövähennystoimien riittävyys ja esittää mahdolliset tarvittavat lisätoimet kohti vuoden 22 velvoitteita niin, että EU:n toimeenpanolle asettamat aikatauluun ja toimien tehokkuuteen liittyvät velvoitteet täyttyvät. Energia- ja ilmastostrategian taustaksi on muodostettu kaksi skenaariota, joista toinen on luonteeltaan ns. perusskenaario ja toinen skenaario, joka täyttää mm. kansainväliset päästövelvoitteet. Perusskenaariolla kuvataan kehitystä jo voimassaolevien (v. 25) politiikkatoimien valossa. Jos perusskenaarion toimenpiteillä ei saavuteta asetettuja tavoitteita, tarvitaan uusia politiikkatoimia. Tällaisista lähtökohdista muodostettuja skenaariota kutsutaan WAM-skenaarioksi (With Additional Measures skenaario). Perusskenaariosta käytetään nimitystä WM-skenaario (With Measures skenaario). Uusiutuvan energian osuus oli Suomessa vuonna 25 loppukulutuksesta laskettuna noin 28,5 % EY:n komission tilastoviraston, Eurostatin mukaan. Tavoitteena on nostaa osuus vuoteen 22 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoite on haastava ja sen saavuttaminen riippuu olennaisesti energian loppukulutuksen kääntymisestä laskusuuntaan. 5

6 Suomen luonnonvarat mahdollistavat uusiutuvan energian lisäkäytön, minkä käynnistämiseksi kuitenkin tarvitaan nykyisten tuki- ja ohjausjärjestelmien tehostamista ja rakenteiden muuttamista. Uusiutuvan energian edistämistä koskevassa komission direktiiviehdotuksessa joustomekanismit perustuvat alkuperätakuiden kauppaan yhtäältä jäsenmaiden ja toisaalta toiminnanharjoittajien välillä. Alkusyksystä 28 näyttäisi Euroopan parlamentin raportoijan raportin, komission kannanottojen sekä energianeuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella siltä, että direktiivin joustomekanismit perustuisivat jäsenmaiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Esillä olleissa malleissa esimerkiksi uusiutuvan energian kulutusta voitaisiin siirtää tilastollisesti jäsenmaasta toiseen tai jäsenmaat voisivat sopia yhdessä tuetun laitoksen uusiutuvan energian kirjaamisesta maiden uusiutuvan energian kulutukseen laitoksen sijaintimaasta riippumatta. Järjestelmien keskeinen periaate on, että jäsenmailla säilyisi kontrolli joustomekanismien käyttöön. Monet syyt puoltavat kuitenkin sitä, että Suomen kannattaa tähdätä ensisijaisesti kansallisten uusiutuvien energialähteiden lisäkäyttöön. Silti on järkevää varautua uusiutuvan energian tarjontaa lisääviin yhteistyömuotoihin muiden jäsenmaiden kanssa. Erityisesti tulisi hyödyntää suomalaista osaamista biomassan kustannustehokkaassa käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Suomi varautuu siihen, että uusiutuvan energian tavoitteet saavutetaan omin toimin ilman direktiiviin kaavailtuja joustomekanismeja jäsenmaiden välillä. Tarvittaessa Suomi voi hyödyntää joustomekanismeja joko ostajana tai myyjänä riippuen uusiutuvan energian lisäämisen kustannuksista Suomessa ja muissa jäsenmaissa. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona eri uusiutuvien energialähteiden määrät tavoiteurassa. Taulukko 4. Uusiutuvan energian käyttö primaarienergiana energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 7, 6 6 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat,1,1,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu,1,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2,, 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia,2,1 1 6 Yhteensä 94,9 12, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

7 (1 Tämän lisäksi metsähaketta arvioidaan käytettävän biojalostamojen raaka-aineena. (2 Sisältää liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet sekä lämmityksessä käytettävän biopolttoöljyn (3 Ei sisällä teollisuuden jäteliemiä eikä tähdepuuta Hiilidioksidipäästöt ja tavoitteet Vuonna 25 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian mukaan primäärienergian ja sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Suomessa tulevina vuosina. Energian kulutuksen kasvun myötä lisääntyvät myös hiilidioksidipäästöt. Päästöjen kasvu aiheutuu lähes yksinomaan EY:n päästökauppadirektiivin tarkoittaman päästökauppasektorin eli lähinnä energiantuotannon ja teollisuusprosessien päästöjen kasvusta. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat ilman lisätoimenpiteitä Kioton kaudella keskimäärin vuodessa 11 miljoonaa tonnia suuremmat kuin Kioton sitoumus. Valtio varautuu hankkimaan päästövähenemiä Kioton joustomekanismeilla 1 miljoonan tonnin edestä koko kaudella, eli vuosikeskiarvona 2 miljoonaa tonnia. Täten vähennystarve jää vuositasolla noin 9 miljoonaan tonniin, josta päästökauppasektorin vähennystarve on keskimäärin noin 8 miljoonaa tonnia Yhteistuotannon tavoitteet Vuoden 25 energia- ja ilmastostrategian WAM (With Additional Measures) skenaarion mukaiset sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotettavan sähkön määrät vuosille 21 ja 225 ilmenevät seuraavasta taulukosta (Taulukko 5). WAM -skenaariossa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrä ja osuus kasvavat. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuus koko sähkön hankinnasta on skenaariossa noin 4 % vuonna 225. Taulukosta ilmenevät myös muiden tuotantomuotojen tuotantotavoitteet ja osuudet. Taulukko 5. Sähkön hankinta WAM-skenaariossa, TWh ja % -osuudet (EIS taustaraportti). TWh Osuudet, % Ydinvoima 21,8 31,1 34,6 25,6 33,3 33, Vesivoima 9,5 13,3 14, 11,2 14,2 13,4 Yhteistuotanto, kaukolämpö 15,1 19,7 23,5 17,8 21,1 22,4 Yhteistuotanto, teollisuus 12,7 15,2 18,4 14,9 16,3 17,5 Yhteistuotanto yhteensä 27,8 34,9 41,9 32,7 37,4 39,9 Lauhdetuotanto 21,1 4,5 6,2 24,7 4,9 5,9 Tuulivoima,1,9 2,9,1,9 2,8 Tuotanto 8,3 84,7 99,6 94,3 9,7 95, Nettotuonti 4,9 8,6 5,2 5,7 9,2 5, Yhteensä 85,2 93,3 14,8 1, 99,9 1, Yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrää pyritään WAM-skenaariossa kasvattamaan sekä teollisuus- että kaukolämpösektorilla. Sekä absoluuttinen että suhteellinen kasvu ovat hieman voimakkaampia kaukolämpösektorilla. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuuksien kehittymistä sektoreittain havainnollistaa Kuva 2. 7

8 CHP-sähkön tavoitteet ja sähkön kokonaiskulutuksen skenaario , TWh TWh 6 5 sähkön kulutus Yhteistuotanto, teollisuus Yhteistuotanto, kaukolämpö Vuosi Kuva 2. CHP-sähkön tavoitteet ja sähkön kokonaiskulutuksen skenaario , TWh WAM-skenaarion mukaisessa kehityksessä vuoden 225 kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetusta yhteistuotantosähköstä valtaosa, yhteensä n. 67 %, tuotetaan tuontipolttoaineilla, joista tärkeimmät ovat maakaasu ja kivihiili (Kuva 3) Yhteistuotantosähkö, kaukolämpö 25 2 Tuontipolttoaineilla Kotimaisilla polttoaineilla GWh Kuva 3. Kaukolämmön tuotannon tuonti- ja kotimaisten polttoaineiden kehitys WAM-skenaariossa WAM-skenaarion mukaisessa kehityksessä kaukolämmön yhteydessä tuotetun yhteistuotantosähkön kasvuvauhti hidastuu. Kasvuvauhdin hidastumista selittää osaltaan se, että kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä on skenaarion mukaisessa kehityksessä 8

9 laskeva. Kaukolämmön osuutta uusien kiinteistöjen lämmityksessä skenaarion mukaisessa kehityksessä havainnollistaa (Kuva 4). Kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä % asuinpientalot rivitalot asuinkerrostalot liike- ja julkiset rakennukset Kuva 4. Kaukolämmön osuus uusien kiinteistöjen lämmityksessä WAM-skenaariossa. 4 Suomen nykyinen energiantuotanto- ja kulutusrakenne 4.1 Primäärienergian lähteet ja kulutus Suomessa energiantuotantoon käytetään monipuolisesti useita eri energianlähteitä ja tuotantomuotoja. Vuonna 25 primäärienergian kokonaiskulutus Suomessa oli TJ eli GWh (Tilastokeskus 26). Vuonna 27 primäärienergian kokonaiskulutus oli TJ eli GWh (Tilastokeskus 28), ja se jakautui energialähteittäin alla esitetyn kuvan (Kuva 5) mukaisesti. 9

10 Kuva 5. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 27. (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 6 havainnollistaa kokonaiskulutuksen rakenteen muuttumista energialähteittäin vuodesta 197. Käytettävien energialähteiden monipuolistuminen ja sitä myötä öljyriippuvuuden vähentyminen ovat huomionarvoisimpia seikkoja energian kokonaiskulutuksen kehityksessä. Öljyn merkitystä primäärienergian lähteenä ovat pienentäneet ydinvoiman ja maakaasun käyttöönotto sekä puupolttoaineiden käytön lisääntyminen. 1

11 Kuva 6. Energian kokonaiskulutus (Lähde: Tilastokeskus) Energian loppukäyttö Suomessa vuonna 25 oli TJ (Energiatilasto 26). Vuoden 25, jota tässä raportissa monin paikoin tarkastellaan esimerkkivuotena, kohdalla on syytä huomioida metsäteollisuuden pitkä työselkkaus ja lämmin sää. Osaltaan työselkkauksen ja lämpimän sään vuoksi Suomen energiankäyttö pieneni edellisvuoteen verrattuna. Loppukäytöllä tarkoitetaan eri sektorien energian loppukäyttöä (sähkö, kaukolämpö, suora polttoainekäyttö), joten siihen eivät sisälly sähkön ja lämmön tuotannon häviöt. Sektoreittain energian loppukäytöstä 48 % kohdistui teollisuuteen, 21 % lämmitykseen, 17 % liikenteeseen ja 14 % muuhun kulutukseen. Muut -sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Kansainvälisessä vertailussa teollisuuden osuus Suomen energian loppukäytöstä on huomattavan suuri. Huomioitavaa on myös Suomen ilmastosta johtuva verrattain suuri energiantarve lämmitystarkoituksiin. Energian loppukäytön jakaantumisen historiallista kehitystä havainnollistaa Kuva 7. Teollisuuden osuus on säilynyt noin 5 %:ssa energian loppukäytöstä koko jakson ajan. Loppukäytön kehityksestä voidaan todeta rakennusten lämmitykseen käytettävän energian suhteellisen merkityksen pieneneminen. Vielä 196-luvulla rakennusten lämmitykseen käytettiin enemmän energiaa kuin teollisuuden tarpeisiin. Kehitys on seurausta kaukolämmön käytön lisääntymisestä rakennusten lämmittämiseen ja rakennusten energiatalouden tehostumisesta uudisrakentamisen yhteydessä. 11

12 Kuva 7. Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). Liikennesektorin energian loppukäyttö on ollut kasvussa (Kuva 7), vaikka ajoneuvokohtainen polttoainekulutus onkin pienentynyt, sillä autojen määrä on yli kymmenkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Pääosa liikennesektorin energiankulutuksesta tapahtuu maantieliikenteessä, ja autojen polttoaineet, moottoribensiini ja dieselöljy, muodostavat yhteensä yli 9 % kotimaanliikenteessä käytetystä polttoaineesta. Koska energian loppukäyttösektoreista suurin on ollut teollisuus, sen energiankäytöllä ja - hankinnalla on merkittävin vaikutus Suomen energiatalouteen kokonaisuudessaan. Teollisuudenaloista suurin energiankuluttaja on metsäteollisuus. Kuva 8 esittää laajasti teollisuuden ja teollisuutta palvelevan sähkön ja lämmön tuotannon, tuotantoprosessien sekä teollisuusrakennusten lämmityksen polttoaineiden kulutusta vuosina Teollisuuden polttoainekulutus PJ Kuva 8. Teollisuuden polttoainekulutus (Lähde: Tilastokeskus) 12 Reaktiolämpö Puupolttoaineet Kierrätyspolttoaineet Turve Maakaasu Hiili Öljy

13 Teollisuuden polttoainekulutuksen kehityksessä (Kuva 8) nähdään puupolttoaineiden käytön ja niiden suhteellisen osuuden huomattava kasvu tarkasteluajanjaksolla. Tämä johtuu ennen kaikkea niiden hyödyntämisen lisääntymisestä metsäteollisuuden piirissä. Kuten Kuva 9 osoittaa, lähes kolme neljäsosaa metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on puuperäisiä. Vuonna 25 metsäteollisuuden polttoaineiden käyttö oli 67,8 TWh (244 PJ). Teollisuudessa lisääntynyt puupolttoaineiden käyttö selittää suuren osan puupolttoaineiden osuuden kasvusta Suomen kokonaisenergiankulutuksessa (Kuva 6). Kuva 9. Metsäteollisuuden käyttämät polttoaineet vuonna Sähkön kulutus ja hankinta Sähkön kokonaiskulutus vuonna 25 Suomessa oli GWh. Reilut puolet (52 %) tästä kuluu teollisuuden tarpeisiin. Metsäteollisuus (kuvassa puu- ja paperiteollisuus), metalliteollisuus ja kemianteollisuus muodostavat yhteensä lähes 9 % teollisuuden sähkönkulutuksesta (Kuva 1). Sähkönkulutus sektoreittain 25 Koti- ja maatalous 25% 12% 14% Muut Kemian teollisuus Teollisuus ja rakentaminen 52% 18% Metalliteollisuus 19% Palvelut, julkinen ja muu kulutus Siirto- ja jakeluteollisuus 4% Kuva 1. Sähkönkulutus sektoreittain 25. (Lähde: Tilastokeskus) 56% Puu- ja paperi- teollisuus Sähkön tuotantoon kuluva osuus primäärienergiasta on lähennellyt 4 %:n tasoa 2-luvun alkuvuosina. Korkea osuus on eräs Suomen energiajärjestelmän erityispiirteistä. 2 Lähde: Metsäteollisuus ry 13

14 Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, ja sähkön nettotuonnin osuus sähköntuotannosta vaihtelee paljolti sen mukaan, kuinka paljon pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla vesivoimaa Norjasta ja Ruotsista. Tätä kautta myös fossiilisten polttoaineiden, lähinnä hiilen, osuus sähkön hankinnan energialähteistä vaihtelee. Sähkön hankintaa tuotantomuodoittain ja energialähteittäin vuonna 25 havainnollistaa Kuva 11. Vasemmanpuoleisessa diagrammissa, jossa sähkön hankinta on jaoteltu tuotantomuodoittain, on eritelty kaukolämmön (osuus 18 %) ja teollisuuslämmön tuotantoon (osuus 13 %) liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähkön hankinta 25 Tuotantomuodoittain Energialähteittäin Sähkön nettotuonti 2% Ydinvoima 26% Sähkön nettotuonti 2% Ydinvoima 26% Yhteistuotanto 18% Lauhdevoima 6% Vesivoima 16% Muut 2% 2% Öljy Öljy 1% Turve 5% Vesivoima 16% Yhteistuotanto 13% Maakaasu 13% Puupolttoaineet 1% Hiili 7% Kuva 11. Sähkön hankinta 25. (Lähde: Tilastokeskus) 4.3 Teollisuuslämmön kulutus ja tuotanto Teollisuus tarvitsee lämpöenergiaa (höyryä) tuotantoprosessiensa ylläpitämiseen, ja tämä lämpö on usein hyödyllistä tuottaa teollisuuslaitosten yhteydessä. Teollisuudessa tuotettiin Suomessa vuonna 25 58,1 TWh lämpöä (Energiatilasto 26). Lukuun sisältyvät teollisuusrakennusten lämmitystä ja teollisuuden prosesseja varten teollisuudessa tuotettu lämpöenergia. Suurin osa teollisuuslämmöstä (n. 76 % v. 25) tuotetaan yhteistuotantona sähköntuotannon yhteydessä, jota käsitellään omassa kappaleessaan. Teollisuuslämmön tuotannossa käytettäviä polttoaineita käsitellään yhteistuotantoa käsittelevän kappaleen yhteydessä. 4.4 Kaukolämmön kulutus ja tuotanto Kaukolämpö on pääasiassa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämmön keskitettyä tuotantoa ja jakelua yleiseen kulutukseen laajalle alueelle, kaupunginosille tai koko kaupungille. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeeseen kului Suomessa hyötyenergiana laskettuna vuonna 25 56,1 TWh lämpöenergiaa. Kaukolämmön osuus asuin- ja palvelurakennusten kuluttamasta lämmitysenergiasta oli suurin( Kuva 12). 14

15 Asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergia 25 Kaukolämmitys 49% Sähkölämmitys 18% Öljy 16% Muut energialähteet 5% Puun pienkäyttö 12% Kuva 12. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergia 25. (Lähde: Tilastokeskus) Jakauma rakennusten lämmitystapojen hyötyenergian suhteellisista osuuksista rakennustyypeittäin on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 13). Suomen asuin- ja palvelurakennuskannasta lähes puolet on liitetty kaukolämmitykseen. Yli 9 prosenttia asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa julkisista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön osuus onkin yli 9 prosenttia. Suomessa on kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa kaukolämmitettyä asuntoa, joissa asuu yhteensä 2,5 miljoonaa ihmistä. 1% 8% 6% 4% 2% Sähkölämmitys Kaukolämmitys Lämpöpumput tms. Maakaasu Öljyt ja hiili yhteensä Turve Puun pienkäyttö % Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Palvelurakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Kuva 13. Rakennusten lämmityksen hyötyenergia Energiatilasto, vuosikirja 26. Lämmitysenergialähteille on käytetty seuraavia oletushyötysuhteita: puun pienkäyttö 55 %, turve 6 %, hiili 6 %, raskas polttoöljy 83 %, kevyt polttoöljy 78 %, maakaasu 9 % ja maalämmölle kerrointa 1,5. Kauko- ja sähkölämmitys on laskettu hyötyenergiaksi sellaisenaan. 15

16 Kaukolämpökapasiteetti (Kuva 14) ja kaukolämmön käyttö ovat Suomessa viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvaneet. Suomen kaukolämpökapasiteetti on lisääntynyt lähes 6 %:lla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Siirrettävien lämpökeskusten kaukolämpöteho Kiinteiden lämpökeskusten kaukolämpöteho Voimalaitosten kaukolämpöteho, erillinen lämmöntuotanto Voimalaitosten kaukolämpöteho, yhteistuotanto 15 MW vuosi Kuva 14. Kaukolämpökapasiteetti Suomessa (Lähde: Tilastokeskus 26). Kaukolämmön nettotuotanto Suomessa vuonna 25 oli GWh. Kaukolämmön tuotantoon Suomessa käytettäviä polttoaineita käsitellään kappaleessa Sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Vuosina kaukolämmön tuotanto noin kolminkertaistui ja 8-luvuilla vallinnut voimakas kaukolämmön tuotannon kasvu on tasaantunut viime vuosina, sillä suurin osa potentiaalisesta rakennuskannasta on jo liitetty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön tarvetta ovat tasoittaneet myös vanhoissa rakennuksissa tehtävät peruskorjaukset, jotka alentavat lämmitystehon tarvetta rakennusten parantuvan energiatehokkuuden myötä. Kaukolämmön kulutuksen kasvua ja sen osuutta asuin- ja palvelurakennusten lämmitykseen käytetystä energiasta havainnollistaa Kuva

17 Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä hyötyenergiana, MWh MWh 3 kaukolämmitys 2 42% 47% 48% 49% vuosi Kuva 15. Kaukolämmityksen osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä hyötyenergiana (Lähde: Tilastokeskus 26) Kaukolämmön nettokulutus jakautui vuonna 25 sektoreittain siten, että 56 % oli asuintalojen, 34 % muiden kuluttajaryhmien, kuten julkisten ja palvelurakennusten, ja 1 % teollisuusrakennusten kulutusta. Kaukojäähdytystä Suomessa on ollut tarjolla vasta alle kymmenen vuotta. Tällä hetkellä sitä on saatavilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 25 kaukojäähdytysenergian myynti oli 26 GWh, joka on alle tuhannesosa kaukolämmön vastaavasta. 4.5 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto tehostaa energiantuotantoa verrattuna erillistuotantoon. Tällöin saavutetaan korkeampi kokonaishyötysuhde, jolloin polttoainetta kuluu vähemmän ja hiilidioksidipäästöt pienenevät. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon taloudellisuuden perusedellytys on riittävän suuri ja tasainen lämpökuorma. Suomessa yhteistuotantoa käytetään sekä teollisuuden että yhdyskuntien sähkön- ja lämmöntarpeen tuotantoon. Taulukko 6 erittelee vuoden 25 sähkön ja lämmön tuotannon yhteisja erillistuotannon teollisuudessa sekä kaukolämmön yhteydessä tapahtuneen tuotannon mukaan. 17

18 Taulukko 6. Sähkön ja lämmön erillis- ja yhteistuotanto Suomessa v. 25 (TWh) (Lähde: Tilastokeskus 26). Sähkö Lämpö Teollisuuslämmön Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu tuotannon yhteydessä tuotettu Teollisuuslämpö Kaukolämpö Yhteistuotanto 11,3 15,1 44,2 25,3 Erillistuotanto 41,4 13,9 7,3 Yhteensä 67,8 58,1 32,6 Suurin osa Suomessa yhteistuotannolla tuotetusta lämmöstä (n. 64 % vuonna 25) tuotetaan teollisuudessa. Sekä teollisuudessa tuotetusta lämmöstä että kaukolämmöstä noin kolme neljäsosaa on yhteistuotantoa. Yhteistuotannolla tuotetusta sähköstä hieman suurempi osa tuotettiin vuonna 25 kaukolämmön tuotannon yhteydessä (15,1 TWh) kuin teollisuudessa (11,3 TWh). Yhteensä Suomen sähkönhankinnasta lähes kolmannes on yhteistuotantoa. EU:ssa yhteistuotannolla tuotetaan keskimäärin alle 1 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta. Yhteistuotantosähkön osuuden kehitystä sähkön kokonaishankinnasta ja sen jakaantumista teollisuus- ja kaukolämpöyhteistuotannon välillä havainnollistaa (Kuva 16). Kuvasta nähdään yhteistuotantosähkön pitkällä aikavälillä kasvava trendi. Tämä näkyy sekä suhteellisen että absoluuttisen osuuden kasvuna. Kasvu jatkunee edelleen, mutta ei enää voimakkaana, sillä suurin osa keskitetyistä lämpökuormista on jo yhteistuotannon piirissä. CHP-sähkön osuudet sähkön kokonaishankinnasta , MWh MWh 5 4 CHP-sähkökaukolämpö CHP-sähkö-teollisuus % 26% 3% 31% 31% vuosi Kuva 16. CHP-sähkön osuudet sähkön kokonaishankinnasta (Lähde: Tilastokeskus 26) Vuonna 26 Suomessa oli 61 paikkakunnalla kaukolämpöverkkoon liitettyä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kokonaiskapasiteetti oli 418 MW sähköä ja 18

19 75 MW lämpöä. Kaukolämpöteholtaan yli 1 MW yhteistuotantolaitokset muodostavat kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetista noin puolet. Myös pienemmän kokoluokan voimalaitoksilla on merkitystä Suomen kaukolämpösektorin yhteistuotannon kannalta. Suomessa on kaukolämpöverkkoon liittyneenä 4 alle 2 MW:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Näistä kymmenen käyttää polttoaineenaan öljyä tai hiiltä ja loput maakaasua, biomassaa tai turvetta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetut uudet laitokset käyttävät kaikki polttoaineenaan joko biomassaa tai maakaasua. Suurimmassa osassa biomassaa käyttävistä laitoksista käytetään myös turvetta. (OPET Report 12: Small-scale biomass CHP technologies, Situation in Finland, Denmark and Sweden) Kuva 17 esittää kaukolämmön tuotannon kehitystä Suomessa ja yhteistuotannon osuutta kaukolämmön kokonaistuotannosta vuosina Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 26 peräti 74 % kaukolämmön nettotuotannosta oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Kaukolämmön tuotanto ja CHP-tuotannon osuus, MWh MWh 2 Kaukolämpö, CHP % 71% 74% 74% 72% vuosi Kuva 17. Kaukolämmön tuotanto ja CHP-tuotannon osuus (Lähde: Tilastokeskus 26) Kuva 18 esittää polttoaineiden käytön jakaantumisen koko sähkön ja lämmön yhteistuotannon alueella, kun sekä teollisuus- että kaukolämpösektori on huomioitu. Koko yhteistuotannon alueella merkittävin polttoaine on teollisuustuotannon yhteydessä syntyvät jäteliemet. Jäteliemiä käytetään polttoaineena teollisuuden yhteistuotannossa, ja ne muodostuvat selluloosan keittoprosessin sivutuotteena paperiteollisuudessa. Metsäteollisuuden jäteliemiä polttoaineena käyttäen tuotettiin vuonna 25 lähes 51 % teollisuudessa yhteistuotannolla tuotetusta lämmöstä. Metsäteollisuuden sivutuotteet onkin tällä hetkellä suurin kotimainen energianlähde. 19

20 Kuva 18. Polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 24 ja 25. (Lähde: Tilastokeskus) Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön tuotannossa merkittävimmät polttoaineet ovat maakaasu (39 % vuonna 25), kivihiili (25 %), turve (19 %) ja puutähde sekä metsähake (yhteensä 11 %). Tärkeimmät polttoaineet, maakaasu ja kivihiili, ovat fossiilisia tuontipolttoaineita. Maakaasun osuus on ollut kasvussa, ja se on ollut merkittävin polttoaine viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Käytetyistä polttoaineista merkittävän osan, yhteensä 32 %, muodostavat myös kotimaiset polttoaineet turve, puutähde, metsähake, kierrätyspolttoaine ja teollisuuden jätelämpö. Turpeen osuus on pitkään säilynyt noin 2 prosentissa, sen sijaan puutähteen ja metsähakkeen kulutus on kasvanut. Kuva 19 havainnollistaa kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön polttoainekulutuksen jakautumista eri polttoaineiden välillä vuosina Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön polttoainekulutus PJ Kuva 19. Kaukolämmön ja kaukolämmöntuotantoon liittyvän sähkön polttoaineenkulutus (Lähde: Tilastokeskus) Muut Kierrätyspolttoaineet ja jätelämpö Puu Turve Maakaasu Öljy Hiili

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa Lämmön ja sähkön yhteistuotannon potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa 24.8.2007 Iivo Vehviläinen Jari Hiltunen Juha Vanhanen SISÄLLYSLUETTELO SUMMARY... 4 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

EED vuosiraportti 2014

EED vuosiraportti 2014 EED vuosiraportti 214 29.4.214 Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle 2 (22) EED Vuosiraportti 214 (LIITE 1) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1

Lisätiedot

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2011

Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Energia 2012 Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto laski vuonna 2011 Korjattu 18.10.2012. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Sähkön kotimainen tuotanto oli vuonna 2011 70,4 TWh.

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2012

Sähkön ja lämmön tuotanto 2012 Energia 2013 Sähkön ja lämmön tuotanto 2012 Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön ja lämmön tuotannossa kasvoi vuonna 2012 Sähköä tuotettiin Suomessa 67,7 TWh vuonna 2012. Tuotanto väheni edellisestä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot