Sisällys. 1. Johdanto Kasvihuoneilmiö Ilmastositoumukset 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 1. Johdanto 3. 2. Kasvihuoneilmiö 4. 3. Ilmastositoumukset 5"

Transkriptio

1 1

2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Kasvihuoneilmiö 4 3. Ilmastositoumukset 5 4. Tulokset Lämmitys Sähkönkulutus Liikenne Teollisuus Muu polttoaineiden käyttö ja maataloustuotanto Jätteet ja jätevedet Muut päästöt Johtopäätöksiä 16 Kiitokset ja lähteet 17 Sanasto 18 2

3 1. Johdanto Ilmastonmuutos on uhkakuva, joka koskettaa sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia. Synkkä tulevaisuus ei ole ennaltamäärätty, vaan meillä kaikilla on yhä mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen. Ilmastonmuutoksen vastaista työtä voi tehdä usealla tasolla ja monin keinoin: maailmanlaajuisin sopimuksin, kansallisin strategioin, paikallisin sitoumuksin ja henkilökohtaisin teoin. Energia- ja kasvihuonekaasutase on osa Nokian kaupungin ilmastotyötä. Tase kertoo, kuinka paljon Nokian alueen energiankäytöstä ja muusta toiminnasta aiheutui kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 24 ja millainen päästöjen kehitys oli Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoteen 199 verrattuna. 1 Taseesta ilmenevät paikallisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn mahdollisuudet ja rajoitteet. Rajallisista vaikutusmahdollisuuksista huolimatta myös Nokian kaupunki voi tehdä omalta osaltaan ilmastotyötä ja toimia esimerkkinä sekä kaupunkilaisille että alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille. Työn onnistuminen vaatii kuitenkin selkeästi asetetut tavoitteet, vastuut ja voimavarat. Energia- ja kasvihuonekaasutase perustuu Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyyn Kuntaliiton Kasvener-malliin, jonka avulla voidaan selvittää kunnan alueen energiankäytön, teollisuuden, liikenteen, maatalouden ja jätehuollon tarkasteluvuonna aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tässä raportissa esiteltyjä vuosien 199 ja 24 energia- ja päästötaseita voidaan pitää enemmän suuntaa-antavina laskelmina kuin tarkkoina tuloksina, koska taseet perustuvat aineiston puutteiden ja epätarkkuuksien vuoksi osittain hyvinkin karkeisiin arvioihin. Taselaskelmat ja -raportti tehtiin loka- ja marraskuun 26 aikana Nokian kaupungin tilauksesta ja ne laati Ekokumppanit Oy:n toimeksiannosta Marko R. Nurminen. Taseraportti koostuu viidestä osasta. Tämän johdanto-osuuden jälkeen luvuissa 2 ja 3 kerrotaan maapalloa lämmittävästä kasvihuoneilmiöstä ja ilmastositoumuksista, jotka vaikuttavat sekä Nokian kaupunkiin että nokialaisiin. Luvussa 4 käsitellään varsinaisia laskentatuloksia: lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, liikenteestä, teollisuuden ja maatalouden polttoaineiden käytöstä sekä maataloustuotannosta ja jätehuollosta aiheutuneita päästöjä. Tulososuuden viimeisessä luvussa 4.7 käsitellään paikalliseen ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen epäsuorasti vaikuttavien päästöjen kehitystä. Johtopäätösluvun 5 jälkeen ovat vielä kiitossanat sekä lyhyt sanasto. 1 Tuoreemman tilastovuoden 25 sijaan tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 24, koska vuoden 25 metsäteollisuuden työselkkaus olisi näkynyt Nokian alueen energiankäytössä ja antanut hieman harhaanjohtavan kuvan paikallisesta päästökehityksestä. 3

4 2. Kasvihuoneilmiö Maapallo lämpenee, kun kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista auringonvaloa, mutta pidättävät osan maanpinnalta heijastuvasta pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä. Ihmiset voimistavat tätä kasvihuoneilmiöksi kutsuttua mekanismia, koska energiantuotanto ja muu ihmisten toiminta lisäävät ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen määrää samalla, kun maankäytön muutokset ja metsien hävittäminen vähentävät maaperän hiilensitomiskykyä. Kuvio 1. Kasvihuoneilmiön lämmitysmekanismi Hiilidioksidi (CO 2 ) on merkittävin kasvihuoneilmiötä voimistava tekijä. Valtaosa hiilidioksidipäästöistä aiheutuu energiantuotannosta, kun maaperään ajan saatossa varastoitunutta fossiilista hiiltä poltetaan takaisin ilmakehään. Polttoprosesseissa syntyy myös metaania (CH 4 ) ja dityppioksidia eli typpioksiduulia (N 2 O). Metaani on toiseksi tärkein ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista, jota pääsee energiankäytön lisäksi ilmaan mm. jätehuollosta ja karjanhoidosta. Keinolannoitus ja autojen katalysaattorien yleistyminen ovat lisänneet dityppioksidin päästömääriä. 2 Kasvihuonekaasut eroavat toisistaan lämmitysvaikutukseltaan ja vaikutusajaltaan. Esimerkiksi voimakkain luonnollinen kasvihuonekaasu, dityppioksidi, on yli 3 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kaasu. Vertailun helpottamiseksi eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutukset suhteutetaan hiilidioksidiin kertomalla kaasun päästömäärä ns. GWP-kertoimilla. Tuloksena saadaan kasvihuonekaasupäästöjen määrä hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv). 2 Kasvener-malli ei huomioi kasvihuonevaikutukseltaan voimakkaita ja ilmakehässä pitkään vaikuttavia ihmisen valmistamia orgaanisia fluori-, kloori- ja bromiyhdisteitä. Suomessa näiden ns. F-kaasujen lämmitysvaikutuksen on arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa metaanin ja dityppioksidin vaikutuksen kanssa. 4

5 3. Ilmastositoumukset Ilmastonmuutoksen vastainen työ on globaali haaste. Kiotossa vuonna 1997 järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa sovittiin, että teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään vuosien aikana viisi prosenttia vuoden 199 päästömääristä. Helmikuussa 25 voimaan astuneen sopimuksen tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta riittämättömät kyse on vasta kansainvälisen ilmastotyön ensiaskeleesta. Suomi ja muut EU-maat allekirjoittivat Kioton pöytäkirjaksi kutsutun ilmastosopimuksen toukokuussa 22. Unionin kahdeksan prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite on jaettu jäsenmaiden kesken ns. taakanjakosopimuksella. Maamme tavoitteena on vakiinnuttaa päästöt vertailuvuoden 199 tasolle vuosien 28 ja 212 välisenä aikana. Kansallisen ilmastostrategian mukaan Suomi pyrkii toteuttamaan kansainvälisesti asetetut päästötavoitteet. Marraskuussa 25 annetun strategiaan liittyneen selonteon mukaisesti maamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja panostaa energiansäästöön. Selonteossa painotetaan valtion ja kuntien yhteisen ilmastotyön jatkumista. Kauppa- ja teollisuusministeriön kuntien kanssa solmimat energiansäästösopimukset ovat olennainen osa tätä paikalliselle tasolle ulottuvaa ilmastotyötä. 4. Tulokset Nokialla vuonna 24 kulutettu 187 GWh:n primäärienergiamäärä oli yli 8 % suurempi kuin vuonna Jakamalla vuoden 24 energiamäärä kaupungin asukasluvulla saadaan asukaskohtaiseksi kulutukseksi 653 kwh/asukas. Verrattaessa vuosien 199 ja 24 asukaskohtaisia energiamääriä keskenään yhtä nokialaista kohti laskettu energiankäyttö väheni tarkastelujakson aikana reilun prosentin verran. 4 GWh primäärienergiaa Muut energialähteet Tuontisähkö Vesivoima Ydinvoima Liikenteen polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Kivihiili Maakaasu Kuvio 2. Energialähteiden kulutus Nokialla vuosina 199 ja 24 Maakaasun käyttö nelinkertaistui tarkasteluvuosien aikana ja sen osuus energialähteiden kokonaiskulutuksesta kasvoi vuoden 199 alle 18 %:sta vuoden 24 yli 63 %:iin. Kehityksen taustalla oli 199-luvun lopulla tapahtunut Nokian Lämpövoima Oy:n voimalaitoslaajennus. Maakaasun käytön lisääminen syrjäytti kivihiilen kokonaan paikallisessa energiantuotannossa ja lisääntynyt sähköntuotanto supisti valtakunnan verkosta hankitun ydin- ja tuontisähkön kulutusta Nokialla (sähkönkulutuksesta lisää sivulla 9 luvussa 4.2). 3 Primäärienergia-termin selitys löytyy raportin sivulla 19 olevasta sanastosta. 4 Kasvener-malli laskee energiankäytön ja päästöt alueen kulutuksen ja tuotannon mukaan. Kulutusperusteisessa tarkastelussa huomioidaan kaikki alueella kulutettu sähkö ja lämpö riippumatta siitä, onko energia tuotettu paikkakunnalla vai sen ulkopuolella. Tuotantoperusteisessa laskennassa on mukana vain paikallinen energiantuotanto. Jälkimmäisellä tarkastelutavalla saataisiin vuonna 24 käytetyksi primäärienergian määräksi 181 GWh (631 kwh/asukas). 5

6 GWh primäärienergiaa Muut Maatalous Muu julkinen sektori Kaupunki Liikenne Palvelut Kotitaloudet Teollisuus Kuvio 3. Sektorien energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Teollisuus kulutti 58 % Nokialla vuonna 24 käytetystä primäärienergiasta. Muiden sektorien osuudet jäivät selkeästi pienemmiksi: kotitaloudet 15 %, palvelut 7 %, liikenne 12 %, kaupunki 5 %, muu julkinen sektori 2 % ja maatalous 1 % (kuvion 3 erittelemättömät Muut-ryhmällä oli alle puolen prosentin osuus). Suhteellisesti eniten energiankäyttöään kasvattivat tarkasteluvuosien aikana kotitalous- ja palvelusektori. Samanaikaisesti kun teollisuuden kulutus lisääntyi parilla prosentilla, kotitalouksien kulutus kasvoi 38 % ja palvelujen 17 % Muu polttoaineiden käyttö Liikenne 1 5 Muu erillislämmitys GWh primäärienergiaa Kaukolämmitys Sähkölämmitys Muu sähkönkulutus Teollisuuden lämpö ja polttoaineet Kuvio 4. Energian käyttötavat Nokialla vuosina 199 ja 24 Yli puolet vuonna 24 käytetystä liki 2 TWh:n primäärienergiamäärästä meni nokialaisten kuluttaman sähkön tuottamiseen. Teollisuussektori käytti 67 % sähköstä ja 13 % sähköstä kului rakennusten lämmittämiseen. Kaiken kaikkiaan lämmitykseen käytettiin noin viidennes vuoden 24 primäärienergiamäärästä. Noin neljännes energiasta kului teollisuuden prosessihöyryn tuotantoon ja sektorin muuhun polttoaineiden käyttöön. 6

7 4 1 tonnia CO2-ekv Dityppioksidi Metaani Hiilidioksidi Kuvio 5. Kasvihuonekaasujen päästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Nokialaisesta energiankulutuksesta, liikenteestä, maataloudesta ja jätehuollosta aiheutui vuonna 24 yhteensä 397 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteina mitattuja hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöjä (13,9 tonnia CO 2 -ekv/asukas). Päästömäärä oli yli 6 % vuoden 199 määrää suurempi. 4 Nokian kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät kuitenkin valtakunnallista päästökehitystä hitaammin, sillä maamme kokonaispäästöt ylittivät vuonna 24 reilulla 14 %:lla Kioton ilmastosopimuksen tavoitteen. Suhteessa asukasmäärän kasvuun nokialaisten päästöt laskivat 3 %. 1 tonnia CO2-ekv Maataloustuotanto Jätehuolto Muut polttoaineet Liikenteen polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Kivihiili Maakaasu Kuvio 6. Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Nokialla vuosina 199 ja 24 Nokian Lämpövoima Oy:n vaikutus näkyy alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä. Viime vuosikymmenen lopun voimalaitosuudistus kasvatti maakaasun päästöosuuden vuoden 199 alle 21 %:sta vuoden 24 reiluun 66 %:iin. Paikkakunnalla tuotettua energiamäärää kohti lasketut ominaispäästöt pienenivät kuitenkin neljänneksen vuosien aikana, kun maakaasu syrjäytti laskennallisesti enemmän päästöjä aiheuttavan kivihiilen paikallisessa energiantuotannossa. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen kasvatti energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen osuuden hieman alle 8 %:sta 92 %:iin. 4 Tuotantopohjaisessa tarkastelussa Nokian alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 24 hieman alle 9 % vuoden 199 tuotantopohjaisia päästöjä suuremmat. 7

8 1 tonnia CO2-ekv Maataloustuotanto Jätehuolto Muut polttoaineet Liikenteen polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Kivihiili Maakaasu Kuvio 7. Kulutustoimintojen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24.(lyhenne pa tarkoittaa polttoaineita) Muu sähkönkulutus aiheutti 32 % vuoden 24 kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkön päästöosuuksien suuruuteen ja kehitykseen vaikuttavat Kasvener-mallin taustaoletukset, joista kerrotaan sivulla 9 alkavassa luvussa 4.2. Teollisuuden käyttämällä prosessihöyryllä ja polttoaineilla oli 26 %:n päästöosuus. Noin 18 % nokialaisten vuoden 24 kasvihuonekaasupäästöistä syntyi kiinteistöjen lämmittämisestä, 16 % alueen liikenteestä, 6 % kaatopaikkajätteistä ja jätevedenpuhdistuksesta sekä 2 % maanviljelystä ja karjanhoidosta. 4.1 Lämmitys Kiinteistöjen lämmittämiseen kului Nokialla yli 19 % vuoden 24 aikana käytetystä primäärienergiasta. Vuoteen 199 verrattuna energiamäärä lisääntyi 26 %:lla. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat lähes 2 %. Energiankäytön ja päästöjen muutosta selittää nokialaisen rakennuskannan lisääntyminen: rakennusten kerrosala kasvoi vuosien aikana yli neljänneksen. 4 GWh primäärienergiaa Sähkölämmitys Muu erillislämmitys Kaukolämmitys Kuvio 8. Lämmityksen energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Vuonna 24 lämmitykseen käytetystä primäärienergiasta oli reilut 44 % maakaasulla tuotettua kaukolämpöä. Kaukolämmön energiankäyttö lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana yli 8 %. Lämmöntuotannosta syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä pieneni samalla yli 13 % Kioton sopimuksen vertailuvuodesta. Kaukolämpö aiheutti vuonna 24 hieman alle 8 % Nokian alueen kasvihuonekaasupäästöistä. 8

9 8 1 tonnia CO2-ekv Muu erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämmitys Kuvio 9. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Sähkölämmitys sisältää taselaskelmissa suoran sähkölämmityksen lisäksi erilaiset korvausilman lämmitysjärjestelmät sekä rakennusten ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistot. Niiden kuluttama sähkömäärä kaksinkertaistui vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Sähkön osuus kiinteistöjen lämmitykseen käytetystä primäärienergiasta kasvoi 24 %:sta 35 %:iin samalla, kun lämmityssähkön tuotannosta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät 336 %:lla. Sähkölämmitys aiheuttikin vuonna 24 lähes 5 % nokialaisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Erillislämmitteisiä rakennuksia ovat Kasvener-laskentamallissa kaikki muut öljylämmitteiset kiinteistöt paitsi teollisuuskiinteistöt. Omilla öljykattiloilla tuotettiin vuonna 24 alle neljäsosa nokialaisten kiinteistöjen lämmitykseen käytetystä energiamäärästä. Muun erillislämmityksen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 7 % vertailuvuodesta Sähkönkulutus 5 GWh hyötyenergiaa Sähkölämmitys Muu sähkönkulutus Kuvio 1. Sähkönkulutus Nokialla vuosina 199 ja 24 Vuonna 24 kulutetulla sähkön 45 GWh:n (157 kwh/asukas) hyötyenergiamäärällä voitaisiin lämmittää noin 225 omakotitaloa. 6 Sähkönkulutus kasvoi Nokialla vuosien 199 ja 24 välisenä aikana 21 %. Lämmityssähkön kulutus lisääntyi peräti 87 %:lla muun sähkön kulutuksen kasvun ollessa 15 %. Suhteutettuna Nokian kaupungin asukasmäärän muutokseen asukasta kohti laskettu sähkönkäyttö nousi tarkasteluajanjakson aikana 1 %. 6 Hyötyenergia-käsitteen selitys löytyy sivun 19 sanastosta. 9

10 16 1 tonnia CO2-ekv Muut polttoaineet Maakaasu Kivihiili Kuvio 11. Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Taselaskelmat eivät anna täysin oikeaa kuvaa nokialaisten hankkiman sähkön aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvener-ohjelma olettaa, että sähköntarve tyydytetään ensin paikallisesti tuotetulla sähköllä ja mahdollinen alijäämä katetaan valtakunnan verkosta ostettavalla sähköllä. Siksi kuviosta 11 ilmenevä päästömäärien kolminkertaistuminen johtuu enemmän nokialaisen sähköntuotannon kasvusta kuin sähkönkulutuksen lisääntymisestä. Vuonna 199 Nokialla kulutettu sähkö tuotettiin valtaosin ydinvoimalla ja sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat lähinnä kivihiilellä tuotetusta ostosähköstä. Paikkakunnan oma tuotanto jäi kivihiiltä ja maakaasua hyödyntäneen höyryvoimalaitoksen osuuteen, koska Melon ja Siuron vesivoimalaitokset tulkitaan taselaskelmissa omistustaustansa vuoksi kansallisen tason tuotantoyksiköiksi. 7 Vuonna 24 maakaasun päästöosuus oli noin 86 %. Suuri osuus johtui Nokian Lämpövoima Oy:n voimalaitoslaajennusta seuranneesta paikallisen sähköntuotannon määrän moninkertaistumisesta. Nokialla käytetään suhteellisen paljon sähköä. Kulutus johtuu Nokian teollisuusvaltaisuudesta. Vuonna 24 teollisuussektorilla oli 67 %:n osuus koko sähkönkäytöstä. Neljännes sähkönkulutuksesta tapahtui kotitalouksissa, jotka lisäsivät kulutustaan 5 %:lla vuodesta 199. Noin kolmanneksen sähkönkäyttöä kasvattaneen palvelusektorin kulutusosuus oli reilut 5 %. Julkisen sektorin sähkönkulutus lisääntyi 8 %:lla sen kulutusosuuden pysyessä 3 %:ssa. Maataloussektorin osuus nokialaisten sähkönkulutuksesta oli vuonna 24 vain puolisen prosenttia. 5 GWh hyötyenergiaa Maatalous Muut julkiset Julkinen sektori Palvelut Kotitaloudet Teollisuus Kuvio 12. Sektorien sähkönkulutus Nokialla vuosina 199 ja 24 7 Jos Melon ja Siuron vesivoimalaitokset tulkittaisiin Kasvenerin laskentaperiaatteen vastaisesti paikallisiksi tuotantoyksiköiksi, nokialaisten sähkönkäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt supistuisivat kolmanneksella ja primäärienergian kulutus noin viidenneksen. Nokian alueen kokonaispäästöt pienenisivät vuoden 199 osalta 5 % ja vuoden 24 osalta 1 %. 1

11 4.3 Liikenne Autokannan uusiutumisesta ja moottoritekniikan kehittymisestä huolimatta lisääntynyt henkilöautomäärä ja autonkäyttö kasvattavat liikenteen energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Nokialla maantieliikenteen päästöt lisääntyivät tarkasteluvuosien 199 ja 24 välisenä aikana 12 %. 8 Alueen teillä kului lähes 92 % liikenteen käyttämästä energiamäärästä ja syntyi reilut 95 % kaikista liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. 25 GWh primäärienergiaa Raideliikenne Maantieliikenne Kuvio 13. Liikenteen energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Maantieliikenne on merkittävä epäsuorasti ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen lähde (ks. sivun 15 luku 4.7). Autojen katalysaattorien yleistyminen on vähentänyt muita pakokaasupäästöjä ja lisännyt dityppioksidipäästöjä. Tämän voimakkaan kasvihuonekaasun päästöt kasvoivat Nokian alueen tieliikenteessä 247 %:lla vuosina Hiilidioksidipäästöt lisääntyivät samanaikaisesti 9 % ja metaanipäästöt vähenivät 53 %. 8 1 tonnia CO2-ekv Dityppioksidi Metaani Hiilidioksidi Kuvio 14. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Junaliikenteen ajosuorite kasvoi maassamme vuosien aikana noin neljänneksen. Ajettujen kilometrien ja keskimääräisen polttoaineen käytön avulla määritelty Nokian alueen raideliikenteen primäärienergian kulutus lisääntyi samanaikaisesti vajaat 13 %. Junilla oli vain alle prosentin osuus nokialaisten vuoden 24 kasvihuonekaasupäästöistä ja alle 5 %:n osuus liikenteen aiheuttamista päästöistä. Muut liikennemuodot, lento- ja vesiliikenne, on jätetty taselaskelmissa huomioimatta. 8 Vuoden 199 kuntakohtaisten tietojen puuttumisen vuoksi nokialainen liikenteen energia- ja päästökehitys vastaa kansallista kehitystä. Laskentatiedot perustuvat VTT:n liikennemallien tuloksiin. 11

12 4.4 Teollisuus Teollisuus on selvästi suurin nokialainen energiankäyttäjä ja synnyttää valtaosan paikallisista kasvihuonekaasupäästöistä. Luvussa 4.2 käsitellyn teollisuuden sähkönkulutuksen lisäksi taselaskelmissa on arvioitu sektorin tuotantoprosesseihin ja omaan lämmöntuotantoon liittyvää energiankulutusta. Noin kolmannes teollisuuden energiankäytöstä johtuu prosessihöyrystä. Höyry tuotettiin vuonna 24 maakaasulla, kun vielä vuonna 199 pääenergianlähteenä oli kivihiili. 1 2 GWh primäärienergiaa Muu polttoaineiden käyttö Prosessihöyry Sähkö Kuvio 15. Teollisuuden energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Teollisuuden oma lämmöntuotannon ja polttoaineiden käytön osuus jää taselaskelmissa pieneksi, koska suurimmat teollisuuslaitokset ostavat valtaosan tarvitsemastaan prosessihöyrystä Nokian Lämpövoima Oy:ltä. Kuvion 16 muu polttoaineiden käyttö sisältää muutamien energiaintensiivisimpien teollisuusprosessien, kuten paperikoneiden kuivaushuuvien, alumiinituotteiden valmistuksen ja suurempien teollisuuslämpölaitosten, lisäksi karkean arvion pienempien teollisuuslaitosten kevyen polttoöljyn käytöstä. 4.5 Muu polttoaineiden käyttö ja maataloustuotanto Muu polttoaineiden käyttö -ryhmään sisältyvät arviot maatalouden energiankäytöstä ja työkoneiden polttoaineen kulutuksesta. Vuosina 199 ja 24 maataloussektorin energiankäyttö pysyi suhteellisen muuttumattomana, noin prosentin osuutena Nokian alueen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Energiankulutuksen lisäksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu viljelysmaiden väkilannoituksesta, tuotantoeläinten lannasta ja nautojen märehtimisestä. Vuodesta 199 noin kolmanneksella vähentyneet maataloussektorin energiankäytön ja tuotantotoiminnan kasvihuonekaasupäästöt olivat vain 4 % Nokian alueen vuoden 24 yhteenlasketuista päästöistä. 12

13 16 1 tonnia CO2-ekv Karjanhoito Maanviljely Energiankulutus Kuvio 16. Maatalouden energiankäytön ja tuotannon kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja Jätteet ja jätevedet Kaatopaikkajätteestä ja jätevedenpuhdistuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt supistuivat Nokialla alle puoleen Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoden päästömääristä. Kun nokialaisten jätteiden ja jätevesien päästöt olivat vielä vuonna 199 hieman alle 18 % alueen kokonaispäästöistä, päästöosuus oli vuonna 24 laskenut 6 %:iin tonnia CO2- ekv Jätevedenpuhdistus Kaatopaikkajätteet Kuvio 17. Nokialaisten kaatopaikkajätteiden ja jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 199 ja 24 Nokian alueen jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia vuosien aikana: jätelaki uudistui, jätteiden syntypaikkalajittelu tehostui, Pirkanmaan Jätehuolto Oy aloitti toimintansa ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus aloitti lietteen kompostoinnin ja metaanipitoisen kaatopaikkakaasun talteenoton. Muutoksista seurasi, että arviolta kolmanneksen vähentyneestä kaatopaikkajätteestä syntyi vuonna 24 reilut 64 % vähemmän metaania kuin vuonna 199. Myönteisen kehityksen jatkuminen tulevaisuudessa ei riipu pelkästään jätehuollon tehostumisesta. Myös jätteen syntyminen on estettävä kiinnittämällä huomiota hankittujen tuotteiden tarpeellisuuteen, määrään ja laatuun, koska lähes kaikki ostopäätökset ovat välillisesti myös energiankäyttöpäätöksiä. 13

14 Nokian kasvu lisäsi jätevesipuhdistamoille tulevien yhdyskuntien jätevesien BOD-kuormaa ja vesistöön johdettua typpikuormaa. Samanaikaisesti paperitehtaan puhdistamon COD- ja typpikuormat pienenivät merkittävästi. Nokialaisten jätevesien sisältämä jätemäärä pieneni vuosien 199 ja 24 välisenä aikana yli 12 %. Typpipäästöjen sivutuotteena syntyvät dityppioksidipäästöt vähenivät alle 3 % ja puhdistusvaiheen metaanipäästöt pienenivät lähes 14 %. Kokonaisuudessaan jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 8 %:lla vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. 4.7 Muut päästöt Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit Kuvio 18. Energiankäytön muut päästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Kasvener-malli laskee energiankäytön hiilimonoksidin, hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt, jotka vaikuttavat ilmakehän kemiallisten prosessien kautta epäsuorasti ilmastoon. On esimerkiksi arvioitu, että typenoksidien ja hiilimonoksidin osuus suomalaisten aiheuttamasta säteilypakotteesta vastaa metaanin ja dityppioksidin yhteenlaskettua osuutta. Nämä neljä paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavaa päästöä jätetään kuitenkin taseen hiilidioksidiekvivalenttilaskelmissa huomioimatta, koska ne eivät ole mukana kansainvälisissä ilmastosopimuksissa. tonnia Muut polttoaineet Puupolttoaineet Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Turve Maakaasu Dieselöljy Bensiini Kuvio 19. Polttoaineiden hiilimonoksidipäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 14

15 Epätäydellisessä palamisessa syntyy hiilimonoksidia eli häkää (CO). Häkäpäästöt supistuivat Nokialla reilut 4 % vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Autojen katalysaattorien yleistymisen aiheuttamasta liikenteen häkäpäästöjen puolittumisesta huolimatta maantieliikenne aiheutti 9 % vuoden 24 häkäpäästöistä. Liikennepolttoaineiden jälkeen merkittävin hiilimonoksidin lähde oli maakaasu, jonka lisääntynyt käyttö nosti sen päästöosuuden vajaasta prosentista lähes 7 %:iin. 2 tonnia Muut polttoaineet Bensiini Dieselöljy Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Kivihiili Kuvio 2. Polttoaineiden hiukkaspäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Ilmaan pääsee palamisen yhteydessä pieniä hiukkasia, joista aiheutuu maaperän ja vesistöjen happamoitumista, terveyshaittoja sekä ympäristön likaantumista. Energiankäytöstä aiheutuneet hiukkaspäästöt pienenivät Nokialla neljässätoista vuodessa 83 %. Suurin, yli 3/4 päästöistä aiheuttanut paikallinen päästölähde hävisi, kun lämpövoimalaitoksessa luovuttiin 199-luvun puolivälissä kivihiilen käytöstä. Energiantuotannon polttoainemuutoksen vuoksi maantieliikenteen hiukkaspäästöosuus kasvoi vuosien aikana noin viidenneksestä lähes puoleen, vaikka ajoneuvojen päästöt vähenivät samaan aikaan 6 %:lla. tonnia Muut Puupolttoaineet Turve Dieselöljy Bensiini Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Kivihiili Kuvio 21. Polttoaineiden rikkidioksidipäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Rikkipitoisen polttoaineen palamisesta syntyy rikkidioksidia (SO 2 ), joka palautuu maanpinnalle happamoittavina rikkiyhdisteinä. Rikkidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään savukaasujen puhdistustekniikkaa ja vähärikkisempiä polttoaineita kehittämällä. Kivihiilen käytön loppuminen näkyy nokialaisten SO 2 -päästöissä, jotka vähenivät 93 % vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Kivihiilen korvanneesta maakaasusta ei synny lainkaan rikkipäästöjä, kun kivihiilitonnista pääsi vuonna 199 ilmaan keskimäärin 13 kiloa rikkidioksidia. Katalysaattorit ja polttonesteiden laadun paraneminen pudottivat bensiinin ja dieselin yhteenlasketun rikkipäästöosuuden 1/136-osaan vuoden 199 määrästä. Maantieliikenteen osuus rikkipäästöistä oli vuonna 24 enää prosentin luokkaa. 15

16 tonnia Muut polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Bensiini Diesel Maakaasu Kivihiili Kuvio 22. Polttoaineiden typen oksidien päästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Moottoritekniikan kehittyminen ja autojen katalysaattorien yleistyminen ovat vähentäneet maantieliikenteen aiheuttamia typpimonoksidin ja -dioksidin päästöjä (NO ja NO 2 ). Nämä ns. NO X -päästöt vähenivät Nokialla 74 % vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Katalysaattoriautojen yleistyminen supisti liikennepolttoaineiden aiheuttamat typen oksidien päästöt neljäsosaan vuoden 199 päästömäärästä. Noin 37 % vuoden 24 NO X -päästöistä aiheutui dieselöljystä, 27 % maakaasusta ja 24 % kevyestä polttoöljystä. 5 Johtopäätöksiä Nokialla käytettiin energiaa vuonna 24 reilut kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 199. Nokialaisten kasvihuonekaasupäästöt olivat kuusi prosenttia vertailuvuoden 199 päästöjä suuremmat samaan aikaan, kun Suomen päästömäärät ylittivät 14 prosentilla Kioton sopimuksen mukaisen tavoitetason. Tärkeimpänä syynä myönteiseen paikalliseen päästökehitykseen voidaan pitää Nokian Lämpövoima Oy:n 199-luvun lopun voimalaitoslaajennusta, jonka seurauksena maakaasu korvasi kivihiilen paikallisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Nokialaisten voima- ja lämpölaitosten polttoainevalinnoilla ja tuotantotekniikan kehityksellä on kuitenkin lopulta rajallinen vaikutus, koska kaupungin jatkuva laajentuminen ja taloudellinen kasvu ruokkivat alueen energian käyttöä ja siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankulutus ja päästöt eivät pienene ilman kaupungin, nokialaisten ja paikallisten yritysten tietoisia valintoja. Käytännössä tehokkain tapa toimia on energiansäästäminen. Energiansäästötoimet ja aktiivinen energiatehokkuuden parantaminen ovat usein taloudellisesti järkeviä ja suhteellisen vaivattomia. Nokian kaupungin sisäisellä ja ulospäin tapahtuvalla ohjauksella ja valistuksella on merkitystä, kun yritetään järkeistää kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen energiankäyttöä sekä pyritään suosimaan hankinnoissa energiaa vähän kuluttavia laitteita ja palveluita. Keväällä 26 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka koskee energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja. Direktiivin mukaan unionin jäsenmaiden on säästettävä energiaa yhdeksän prosenttia vuosien 28 ja 216 välisenä aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaan parhaillaan kuntien kanssa solmittavaa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusta. Sopimus on Nokian kaupungille mainio väline tehostaa omaa energiansäästö- ja ilmastotyötä EU-sitoumusten mukaisesti, koska energiansäästödirektiivi tulee lähitulevaisuudessa koskemaan kaupunkia joka tapauksessa. 16

17 Nokian kaupunki voi vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla asumisen, teollisuuden ja liikkumisen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin, koska eheä ja tiiviisti rakennettu ympäristö vaikuttaa lämmitysvalintojen ja liikennemäärien kautta energiankulutukseen ja edelleen päästömääriin. Nokian ja sen naapurikuntien kasvusta johtuva yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa haasteensa kaupungin ja koko seutukunnan kaavoitus- ja liikennesuunnittelutyölle. Ellei jotain tehdä, asukasmäärän kasvu, työ- ja asuinpaikkojen välimatkojen piteneminen sekä asumisväljyyden lisääntyminen kasvattavat kasvihuonekaasupäästöjä. Kotitalouksien lämmitysvalinnat ja liikenneratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Kodin lämmitysratkaisun kaltaisessa suuremmassa energiankäyttöpäätöksessä kannattaa hankintakustannusten ja teknisten seikkojen lisäksi selvittää ratkaisuun liittyvät ympäristövaikutukset ja käyttökustannukset huomioimalla myös hintakehitysarviot. Kauko- ja aluelämpöä voitaisiin hyödyntää Nokialla enemmän sekä asuinrakennusten että muiden kiinteistöjen lämmityksessä. Tämä vaatii kuitenkin kauko- ja aluelämmön tuotannon lisäämistä ja lämpöverkon aktiivista laajentamista olemassa oleville ja suunnitelluille pientalo- ja teollisuusalueille. Nokialaisten arkipäiväisemmät energiavalinnat liittyvät päivittäiseen liikkumiseen. Auton käyttöä voi järkeistää esimerkiksi yhdistelemällä matkoja, välttämällä lyhyitä ajomatkoja ja hyödyntämällä kimppakyydin mahdollisuutta. Myös kevyt- ja joukkoliikenne tarjoavat vaihtoehdon oman auton käytölle. Nokian kaupunki voi parantaa kevyen- ja joukkoliikenteen sujuvuutta ja kannustaa nokialaisia käyttämään ympäristöä vähemmän kuormittavia liikkumismuotoja. Käytännössä energiankulutustapoja on hankala muuttaa, vaikka halua muutokseen olisikin. Toiminnan edessä on onneksi vain matala este, koska kaikki ympäristömyötäiset teot, vähäisetkin, ovat suunta parempaan päin. Tiedon puute ei ole ongelma, sillä neuvoja ja opastusta saa helposti muun muassa Tampereella sijaitsevasta ympäristötietokeskus Moreeniasta joko puhelimitse tai poikkeamalla tietokeskuksessa. Myös Moreenian nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa. Energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen riippuu suurempien energiantuottajien toimien lisäksi kaupunkilaisten ja muiden paikallisten toimijoiden yksilöntason kulutuspäätöksistä. Siksi Nokian kaupungin kannattaa oman organisaation energiansäästötoiminnan lisäksi ohjata ja valistaa nokialaisia. Kaupungin oman toiminnan esimerkkiä ei ole syytä väheksyä: samalla kun kaupunki näyttää esimerkkiä muille toimijoille järkevällä energiakäytöllä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä, se toteuttaa Kuntalakia ja EU:n energiapalveludirektiiviä. Kiitokset ja lähteet Nokian kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutaseen laskentaan liittyneessä tiedonhaussa auttoivat Nokian kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Ahto Penttisen lisäksi Esa Allinpieti Nanso Oy:stä, Kari Grönfors ja Leena Timonen Tilastokeskuksesta, Ville Konttinen ja Jenni Vainio Georgia-Pacific Nordic Oy:stä, Erja Mikkola ja Tuomo Pulkkinen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, Kari Mäkelä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, Olavi Pakarinen Purso Oy:stä, Timo Perälampi Lempäälän kunnalta, Jyrki Pohjolainen Öljyalan Palvelukeskus Oy:stä, Väinö Sola, Sauli Lehtinen ja Marjo Kekki Fortum Oyj:stä, Marketta Tanskanen Kuntaliitosta, Veikko Tervo Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä sekä Heikki Tuominen Nokian Lämpövoima Oy:stä. Kiitos kaikille yhteistyöstä. 17

18 Sanasto BOD (Biological Oxygen Demand) ilmaisee veteen joutuneen eloperäisen aineksen biologisen hajoamisen tietyn ajanjakson aikana kuluttaman hapen määrän. Käytetään myös lyhennettä BHK (biologinen hapenkulutus). COD (Chemical Oxygen Demand) kuvaa happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan kemiallisesti jäteveden sisältämä eloperäinen aines. Suomenkielisenä lyhenteenä käytetään KHK:ta (kemiallinen hapenkulutus). Gigawattitunti (GWh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä miljardin watin tehoa yhden tunnin ajan. Yksi gigawattitunti eli miljoona kilowattituntia vastaa karkeasti 5 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa kuluttamaa energiamäärää. GWP-kerroin (Global Warming Potential) kuvaa kasvihuonekaasun ilmastovaikutusta suhteessa hiilidioksidiin tietyn tarkasteluajanjakson aikana. Energia- ja kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytetty metaanin GWP-kerroin on 21 ja dityppioksidin GWP-kerroin on 31; hiilidioksidin GWPkerroin on 1. Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv) mittaa kasvihuonekaasujen määrää. Tietyn kasvihuonekaasun ilmastovaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmasto-vaikutusta GWP-kertoimen avulla. Hiilidioksidiekvivalentti on laskennallinen kaasumäärä, jossa eri kasvihuonekaasuja on painotettu niiden voimakkuuden ja pysyvyyden perusteella. Hyötyenergia on energiamäärä, joka saadaan energiantuotantoprosessissa energialähteen energiasisällöstä. Kilowattitunti (kwh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä tuhannen watin tehoista laitetta tunnin ajan. Yksi kilowattitunti eli miljoonasosa gigawattitunnista vastaa tyypillisen jääkaapin yhden vuorokauden aikana kuluttamaa sähkön määrää. Ominaispäästö saadaan jakamalla päästömäärä tuotetulla tai käytetyllä energia- tai suoritemäärällä. Mittauskohteesta riippuen sen yksikkö voi olla esimerkiksi tonnia gigawattituntia kohti (tn/gwh) tai milligrammaa ajoneuvokilometriä kohti (mg/ajoneuvo-km). Primäärienergia ei kuvaa varsinaisesti kulutettua energiamäärää vaan energian tuotannossa käytettyjen energialähteiden energiasisältöjen summaa. Primäärienergian ja hyötyenergian erotus vastaa energiantuotantoprosessin häviöitä. Säteilypakote on häiriö tai muutos säteilyenergiatasapainossa, joka vallitsee maapallolle tulevan ja maapallolta lähtevän säteilyn määrän välillä. Säteilypakotteen yksikkö on W/m 2. Terawattitunti (TWh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä biljoonan watin tehoa yhden tunnin ajan. Tuhatta gigawattituntia vastaavalla yhdellä terawattitunnilla lämmitettäisiin noin 5 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuoden ajan. 18

19 19

20 2

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009 Tilaaja: Salon kaupunki www.salo.fi Tekijä: Ekokumppanit Oy www.ekokumppanit.fi Raportti 1 Johdanto... 2 2 Ilmastonmuutos... 3 3 Ilmastositoumukset...

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kestävää energiaa Hämeestä -hanke. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008

Kestävää energiaa Hämeestä -hanke. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Tilaaja: Kestävää energiaa

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013 1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

LAUKAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT TILANNE VUOSINA 2010 JA 2011 SEKÄ ENNUSTE VUODELLE 2025

LAUKAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT TILANNE VUOSINA 2010 JA 2011 SEKÄ ENNUSTE VUODELLE 2025 Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.12.2012 LAUKAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT TILANNE VUOSINA 2010 JA 2011 SEKÄ ENNUSTE VUODELLE 2025 LAUKAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT TILANNE VUOSINA

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006

KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kunnissa syntyi noin 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2006 Päästöt kasvoivat

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Jukka

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mainostoimisto

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot