Sisällys. 1. Johdanto Kasvihuoneilmiö Ilmastositoumukset 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 1. Johdanto 3. 2. Kasvihuoneilmiö 4. 3. Ilmastositoumukset 5"

Transkriptio

1 1

2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Kasvihuoneilmiö 4 3. Ilmastositoumukset 5 4. Tulokset Lämmitys Sähkönkulutus Liikenne Teollisuus Muu polttoaineiden käyttö ja maataloustuotanto Jätteet ja jätevedet Muut päästöt Johtopäätöksiä 16 Kiitokset ja lähteet 17 Sanasto 18 2

3 1. Johdanto Ilmastonmuutos on uhkakuva, joka koskettaa sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia. Synkkä tulevaisuus ei ole ennaltamäärätty, vaan meillä kaikilla on yhä mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen. Ilmastonmuutoksen vastaista työtä voi tehdä usealla tasolla ja monin keinoin: maailmanlaajuisin sopimuksin, kansallisin strategioin, paikallisin sitoumuksin ja henkilökohtaisin teoin. Energia- ja kasvihuonekaasutase on osa Nokian kaupungin ilmastotyötä. Tase kertoo, kuinka paljon Nokian alueen energiankäytöstä ja muusta toiminnasta aiheutui kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 24 ja millainen päästöjen kehitys oli Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoteen 199 verrattuna. 1 Taseesta ilmenevät paikallisen ilmastonmuutoksen vastaisen työn mahdollisuudet ja rajoitteet. Rajallisista vaikutusmahdollisuuksista huolimatta myös Nokian kaupunki voi tehdä omalta osaltaan ilmastotyötä ja toimia esimerkkinä sekä kaupunkilaisille että alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille. Työn onnistuminen vaatii kuitenkin selkeästi asetetut tavoitteet, vastuut ja voimavarat. Energia- ja kasvihuonekaasutase perustuu Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyyn Kuntaliiton Kasvener-malliin, jonka avulla voidaan selvittää kunnan alueen energiankäytön, teollisuuden, liikenteen, maatalouden ja jätehuollon tarkasteluvuonna aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tässä raportissa esiteltyjä vuosien 199 ja 24 energia- ja päästötaseita voidaan pitää enemmän suuntaa-antavina laskelmina kuin tarkkoina tuloksina, koska taseet perustuvat aineiston puutteiden ja epätarkkuuksien vuoksi osittain hyvinkin karkeisiin arvioihin. Taselaskelmat ja -raportti tehtiin loka- ja marraskuun 26 aikana Nokian kaupungin tilauksesta ja ne laati Ekokumppanit Oy:n toimeksiannosta Marko R. Nurminen. Taseraportti koostuu viidestä osasta. Tämän johdanto-osuuden jälkeen luvuissa 2 ja 3 kerrotaan maapalloa lämmittävästä kasvihuoneilmiöstä ja ilmastositoumuksista, jotka vaikuttavat sekä Nokian kaupunkiin että nokialaisiin. Luvussa 4 käsitellään varsinaisia laskentatuloksia: lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, liikenteestä, teollisuuden ja maatalouden polttoaineiden käytöstä sekä maataloustuotannosta ja jätehuollosta aiheutuneita päästöjä. Tulososuuden viimeisessä luvussa 4.7 käsitellään paikalliseen ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen epäsuorasti vaikuttavien päästöjen kehitystä. Johtopäätösluvun 5 jälkeen ovat vielä kiitossanat sekä lyhyt sanasto. 1 Tuoreemman tilastovuoden 25 sijaan tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 24, koska vuoden 25 metsäteollisuuden työselkkaus olisi näkynyt Nokian alueen energiankäytössä ja antanut hieman harhaanjohtavan kuvan paikallisesta päästökehityksestä. 3

4 2. Kasvihuoneilmiö Maapallo lämpenee, kun kasvihuonekaasuiksi kutsutut ilmakehän kaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista auringonvaloa, mutta pidättävät osan maanpinnalta heijastuvasta pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä. Ihmiset voimistavat tätä kasvihuoneilmiöksi kutsuttua mekanismia, koska energiantuotanto ja muu ihmisten toiminta lisäävät ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen määrää samalla, kun maankäytön muutokset ja metsien hävittäminen vähentävät maaperän hiilensitomiskykyä. Kuvio 1. Kasvihuoneilmiön lämmitysmekanismi Hiilidioksidi (CO 2 ) on merkittävin kasvihuoneilmiötä voimistava tekijä. Valtaosa hiilidioksidipäästöistä aiheutuu energiantuotannosta, kun maaperään ajan saatossa varastoitunutta fossiilista hiiltä poltetaan takaisin ilmakehään. Polttoprosesseissa syntyy myös metaania (CH 4 ) ja dityppioksidia eli typpioksiduulia (N 2 O). Metaani on toiseksi tärkein ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista, jota pääsee energiankäytön lisäksi ilmaan mm. jätehuollosta ja karjanhoidosta. Keinolannoitus ja autojen katalysaattorien yleistyminen ovat lisänneet dityppioksidin päästömääriä. 2 Kasvihuonekaasut eroavat toisistaan lämmitysvaikutukseltaan ja vaikutusajaltaan. Esimerkiksi voimakkain luonnollinen kasvihuonekaasu, dityppioksidi, on yli 3 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kaasu. Vertailun helpottamiseksi eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutukset suhteutetaan hiilidioksidiin kertomalla kaasun päästömäärä ns. GWP-kertoimilla. Tuloksena saadaan kasvihuonekaasupäästöjen määrä hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv). 2 Kasvener-malli ei huomioi kasvihuonevaikutukseltaan voimakkaita ja ilmakehässä pitkään vaikuttavia ihmisen valmistamia orgaanisia fluori-, kloori- ja bromiyhdisteitä. Suomessa näiden ns. F-kaasujen lämmitysvaikutuksen on arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa metaanin ja dityppioksidin vaikutuksen kanssa. 4

5 3. Ilmastositoumukset Ilmastonmuutoksen vastainen työ on globaali haaste. Kiotossa vuonna 1997 järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa sovittiin, että teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään vuosien aikana viisi prosenttia vuoden 199 päästömääristä. Helmikuussa 25 voimaan astuneen sopimuksen tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta riittämättömät kyse on vasta kansainvälisen ilmastotyön ensiaskeleesta. Suomi ja muut EU-maat allekirjoittivat Kioton pöytäkirjaksi kutsutun ilmastosopimuksen toukokuussa 22. Unionin kahdeksan prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite on jaettu jäsenmaiden kesken ns. taakanjakosopimuksella. Maamme tavoitteena on vakiinnuttaa päästöt vertailuvuoden 199 tasolle vuosien 28 ja 212 välisenä aikana. Kansallisen ilmastostrategian mukaan Suomi pyrkii toteuttamaan kansainvälisesti asetetut päästötavoitteet. Marraskuussa 25 annetun strategiaan liittyneen selonteon mukaisesti maamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja panostaa energiansäästöön. Selonteossa painotetaan valtion ja kuntien yhteisen ilmastotyön jatkumista. Kauppa- ja teollisuusministeriön kuntien kanssa solmimat energiansäästösopimukset ovat olennainen osa tätä paikalliselle tasolle ulottuvaa ilmastotyötä. 4. Tulokset Nokialla vuonna 24 kulutettu 187 GWh:n primäärienergiamäärä oli yli 8 % suurempi kuin vuonna Jakamalla vuoden 24 energiamäärä kaupungin asukasluvulla saadaan asukaskohtaiseksi kulutukseksi 653 kwh/asukas. Verrattaessa vuosien 199 ja 24 asukaskohtaisia energiamääriä keskenään yhtä nokialaista kohti laskettu energiankäyttö väheni tarkastelujakson aikana reilun prosentin verran. 4 GWh primäärienergiaa Muut energialähteet Tuontisähkö Vesivoima Ydinvoima Liikenteen polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Kivihiili Maakaasu Kuvio 2. Energialähteiden kulutus Nokialla vuosina 199 ja 24 Maakaasun käyttö nelinkertaistui tarkasteluvuosien aikana ja sen osuus energialähteiden kokonaiskulutuksesta kasvoi vuoden 199 alle 18 %:sta vuoden 24 yli 63 %:iin. Kehityksen taustalla oli 199-luvun lopulla tapahtunut Nokian Lämpövoima Oy:n voimalaitoslaajennus. Maakaasun käytön lisääminen syrjäytti kivihiilen kokonaan paikallisessa energiantuotannossa ja lisääntynyt sähköntuotanto supisti valtakunnan verkosta hankitun ydin- ja tuontisähkön kulutusta Nokialla (sähkönkulutuksesta lisää sivulla 9 luvussa 4.2). 3 Primäärienergia-termin selitys löytyy raportin sivulla 19 olevasta sanastosta. 4 Kasvener-malli laskee energiankäytön ja päästöt alueen kulutuksen ja tuotannon mukaan. Kulutusperusteisessa tarkastelussa huomioidaan kaikki alueella kulutettu sähkö ja lämpö riippumatta siitä, onko energia tuotettu paikkakunnalla vai sen ulkopuolella. Tuotantoperusteisessa laskennassa on mukana vain paikallinen energiantuotanto. Jälkimmäisellä tarkastelutavalla saataisiin vuonna 24 käytetyksi primäärienergian määräksi 181 GWh (631 kwh/asukas). 5

6 GWh primäärienergiaa Muut Maatalous Muu julkinen sektori Kaupunki Liikenne Palvelut Kotitaloudet Teollisuus Kuvio 3. Sektorien energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Teollisuus kulutti 58 % Nokialla vuonna 24 käytetystä primäärienergiasta. Muiden sektorien osuudet jäivät selkeästi pienemmiksi: kotitaloudet 15 %, palvelut 7 %, liikenne 12 %, kaupunki 5 %, muu julkinen sektori 2 % ja maatalous 1 % (kuvion 3 erittelemättömät Muut-ryhmällä oli alle puolen prosentin osuus). Suhteellisesti eniten energiankäyttöään kasvattivat tarkasteluvuosien aikana kotitalous- ja palvelusektori. Samanaikaisesti kun teollisuuden kulutus lisääntyi parilla prosentilla, kotitalouksien kulutus kasvoi 38 % ja palvelujen 17 % Muu polttoaineiden käyttö Liikenne 1 5 Muu erillislämmitys GWh primäärienergiaa Kaukolämmitys Sähkölämmitys Muu sähkönkulutus Teollisuuden lämpö ja polttoaineet Kuvio 4. Energian käyttötavat Nokialla vuosina 199 ja 24 Yli puolet vuonna 24 käytetystä liki 2 TWh:n primäärienergiamäärästä meni nokialaisten kuluttaman sähkön tuottamiseen. Teollisuussektori käytti 67 % sähköstä ja 13 % sähköstä kului rakennusten lämmittämiseen. Kaiken kaikkiaan lämmitykseen käytettiin noin viidennes vuoden 24 primäärienergiamäärästä. Noin neljännes energiasta kului teollisuuden prosessihöyryn tuotantoon ja sektorin muuhun polttoaineiden käyttöön. 6

7 4 1 tonnia CO2-ekv Dityppioksidi Metaani Hiilidioksidi Kuvio 5. Kasvihuonekaasujen päästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Nokialaisesta energiankulutuksesta, liikenteestä, maataloudesta ja jätehuollosta aiheutui vuonna 24 yhteensä 397 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteina mitattuja hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöjä (13,9 tonnia CO 2 -ekv/asukas). Päästömäärä oli yli 6 % vuoden 199 määrää suurempi. 4 Nokian kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät kuitenkin valtakunnallista päästökehitystä hitaammin, sillä maamme kokonaispäästöt ylittivät vuonna 24 reilulla 14 %:lla Kioton ilmastosopimuksen tavoitteen. Suhteessa asukasmäärän kasvuun nokialaisten päästöt laskivat 3 %. 1 tonnia CO2-ekv Maataloustuotanto Jätehuolto Muut polttoaineet Liikenteen polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Kivihiili Maakaasu Kuvio 6. Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Nokialla vuosina 199 ja 24 Nokian Lämpövoima Oy:n vaikutus näkyy alueen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä. Viime vuosikymmenen lopun voimalaitosuudistus kasvatti maakaasun päästöosuuden vuoden 199 alle 21 %:sta vuoden 24 reiluun 66 %:iin. Paikkakunnalla tuotettua energiamäärää kohti lasketut ominaispäästöt pienenivät kuitenkin neljänneksen vuosien aikana, kun maakaasu syrjäytti laskennallisesti enemmän päästöjä aiheuttavan kivihiilen paikallisessa energiantuotannossa. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen kasvatti energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen osuuden hieman alle 8 %:sta 92 %:iin. 4 Tuotantopohjaisessa tarkastelussa Nokian alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 24 hieman alle 9 % vuoden 199 tuotantopohjaisia päästöjä suuremmat. 7

8 1 tonnia CO2-ekv Maataloustuotanto Jätehuolto Muut polttoaineet Liikenteen polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Kivihiili Maakaasu Kuvio 7. Kulutustoimintojen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24.(lyhenne pa tarkoittaa polttoaineita) Muu sähkönkulutus aiheutti 32 % vuoden 24 kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkön päästöosuuksien suuruuteen ja kehitykseen vaikuttavat Kasvener-mallin taustaoletukset, joista kerrotaan sivulla 9 alkavassa luvussa 4.2. Teollisuuden käyttämällä prosessihöyryllä ja polttoaineilla oli 26 %:n päästöosuus. Noin 18 % nokialaisten vuoden 24 kasvihuonekaasupäästöistä syntyi kiinteistöjen lämmittämisestä, 16 % alueen liikenteestä, 6 % kaatopaikkajätteistä ja jätevedenpuhdistuksesta sekä 2 % maanviljelystä ja karjanhoidosta. 4.1 Lämmitys Kiinteistöjen lämmittämiseen kului Nokialla yli 19 % vuoden 24 aikana käytetystä primäärienergiasta. Vuoteen 199 verrattuna energiamäärä lisääntyi 26 %:lla. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat lähes 2 %. Energiankäytön ja päästöjen muutosta selittää nokialaisen rakennuskannan lisääntyminen: rakennusten kerrosala kasvoi vuosien aikana yli neljänneksen. 4 GWh primäärienergiaa Sähkölämmitys Muu erillislämmitys Kaukolämmitys Kuvio 8. Lämmityksen energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Vuonna 24 lämmitykseen käytetystä primäärienergiasta oli reilut 44 % maakaasulla tuotettua kaukolämpöä. Kaukolämmön energiankäyttö lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana yli 8 %. Lämmöntuotannosta syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä pieneni samalla yli 13 % Kioton sopimuksen vertailuvuodesta. Kaukolämpö aiheutti vuonna 24 hieman alle 8 % Nokian alueen kasvihuonekaasupäästöistä. 8

9 8 1 tonnia CO2-ekv Muu erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämmitys Kuvio 9. Lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Sähkölämmitys sisältää taselaskelmissa suoran sähkölämmityksen lisäksi erilaiset korvausilman lämmitysjärjestelmät sekä rakennusten ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistot. Niiden kuluttama sähkömäärä kaksinkertaistui vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Sähkön osuus kiinteistöjen lämmitykseen käytetystä primäärienergiasta kasvoi 24 %:sta 35 %:iin samalla, kun lämmityssähkön tuotannosta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät 336 %:lla. Sähkölämmitys aiheuttikin vuonna 24 lähes 5 % nokialaisista kasvihuonekaasujen päästöistä. Erillislämmitteisiä rakennuksia ovat Kasvener-laskentamallissa kaikki muut öljylämmitteiset kiinteistöt paitsi teollisuuskiinteistöt. Omilla öljykattiloilla tuotettiin vuonna 24 alle neljäsosa nokialaisten kiinteistöjen lämmitykseen käytetystä energiamäärästä. Muun erillislämmityksen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 7 % vertailuvuodesta Sähkönkulutus 5 GWh hyötyenergiaa Sähkölämmitys Muu sähkönkulutus Kuvio 1. Sähkönkulutus Nokialla vuosina 199 ja 24 Vuonna 24 kulutetulla sähkön 45 GWh:n (157 kwh/asukas) hyötyenergiamäärällä voitaisiin lämmittää noin 225 omakotitaloa. 6 Sähkönkulutus kasvoi Nokialla vuosien 199 ja 24 välisenä aikana 21 %. Lämmityssähkön kulutus lisääntyi peräti 87 %:lla muun sähkön kulutuksen kasvun ollessa 15 %. Suhteutettuna Nokian kaupungin asukasmäärän muutokseen asukasta kohti laskettu sähkönkäyttö nousi tarkasteluajanjakson aikana 1 %. 6 Hyötyenergia-käsitteen selitys löytyy sivun 19 sanastosta. 9

10 16 1 tonnia CO2-ekv Muut polttoaineet Maakaasu Kivihiili Kuvio 11. Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Taselaskelmat eivät anna täysin oikeaa kuvaa nokialaisten hankkiman sähkön aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvener-ohjelma olettaa, että sähköntarve tyydytetään ensin paikallisesti tuotetulla sähköllä ja mahdollinen alijäämä katetaan valtakunnan verkosta ostettavalla sähköllä. Siksi kuviosta 11 ilmenevä päästömäärien kolminkertaistuminen johtuu enemmän nokialaisen sähköntuotannon kasvusta kuin sähkönkulutuksen lisääntymisestä. Vuonna 199 Nokialla kulutettu sähkö tuotettiin valtaosin ydinvoimalla ja sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat lähinnä kivihiilellä tuotetusta ostosähköstä. Paikkakunnan oma tuotanto jäi kivihiiltä ja maakaasua hyödyntäneen höyryvoimalaitoksen osuuteen, koska Melon ja Siuron vesivoimalaitokset tulkitaan taselaskelmissa omistustaustansa vuoksi kansallisen tason tuotantoyksiköiksi. 7 Vuonna 24 maakaasun päästöosuus oli noin 86 %. Suuri osuus johtui Nokian Lämpövoima Oy:n voimalaitoslaajennusta seuranneesta paikallisen sähköntuotannon määrän moninkertaistumisesta. Nokialla käytetään suhteellisen paljon sähköä. Kulutus johtuu Nokian teollisuusvaltaisuudesta. Vuonna 24 teollisuussektorilla oli 67 %:n osuus koko sähkönkäytöstä. Neljännes sähkönkulutuksesta tapahtui kotitalouksissa, jotka lisäsivät kulutustaan 5 %:lla vuodesta 199. Noin kolmanneksen sähkönkäyttöä kasvattaneen palvelusektorin kulutusosuus oli reilut 5 %. Julkisen sektorin sähkönkulutus lisääntyi 8 %:lla sen kulutusosuuden pysyessä 3 %:ssa. Maataloussektorin osuus nokialaisten sähkönkulutuksesta oli vuonna 24 vain puolisen prosenttia. 5 GWh hyötyenergiaa Maatalous Muut julkiset Julkinen sektori Palvelut Kotitaloudet Teollisuus Kuvio 12. Sektorien sähkönkulutus Nokialla vuosina 199 ja 24 7 Jos Melon ja Siuron vesivoimalaitokset tulkittaisiin Kasvenerin laskentaperiaatteen vastaisesti paikallisiksi tuotantoyksiköiksi, nokialaisten sähkönkäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt supistuisivat kolmanneksella ja primäärienergian kulutus noin viidenneksen. Nokian alueen kokonaispäästöt pienenisivät vuoden 199 osalta 5 % ja vuoden 24 osalta 1 %. 1

11 4.3 Liikenne Autokannan uusiutumisesta ja moottoritekniikan kehittymisestä huolimatta lisääntynyt henkilöautomäärä ja autonkäyttö kasvattavat liikenteen energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Nokialla maantieliikenteen päästöt lisääntyivät tarkasteluvuosien 199 ja 24 välisenä aikana 12 %. 8 Alueen teillä kului lähes 92 % liikenteen käyttämästä energiamäärästä ja syntyi reilut 95 % kaikista liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. 25 GWh primäärienergiaa Raideliikenne Maantieliikenne Kuvio 13. Liikenteen energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Maantieliikenne on merkittävä epäsuorasti ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen lähde (ks. sivun 15 luku 4.7). Autojen katalysaattorien yleistyminen on vähentänyt muita pakokaasupäästöjä ja lisännyt dityppioksidipäästöjä. Tämän voimakkaan kasvihuonekaasun päästöt kasvoivat Nokian alueen tieliikenteessä 247 %:lla vuosina Hiilidioksidipäästöt lisääntyivät samanaikaisesti 9 % ja metaanipäästöt vähenivät 53 %. 8 1 tonnia CO2-ekv Dityppioksidi Metaani Hiilidioksidi Kuvio 14. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Junaliikenteen ajosuorite kasvoi maassamme vuosien aikana noin neljänneksen. Ajettujen kilometrien ja keskimääräisen polttoaineen käytön avulla määritelty Nokian alueen raideliikenteen primäärienergian kulutus lisääntyi samanaikaisesti vajaat 13 %. Junilla oli vain alle prosentin osuus nokialaisten vuoden 24 kasvihuonekaasupäästöistä ja alle 5 %:n osuus liikenteen aiheuttamista päästöistä. Muut liikennemuodot, lento- ja vesiliikenne, on jätetty taselaskelmissa huomioimatta. 8 Vuoden 199 kuntakohtaisten tietojen puuttumisen vuoksi nokialainen liikenteen energia- ja päästökehitys vastaa kansallista kehitystä. Laskentatiedot perustuvat VTT:n liikennemallien tuloksiin. 11

12 4.4 Teollisuus Teollisuus on selvästi suurin nokialainen energiankäyttäjä ja synnyttää valtaosan paikallisista kasvihuonekaasupäästöistä. Luvussa 4.2 käsitellyn teollisuuden sähkönkulutuksen lisäksi taselaskelmissa on arvioitu sektorin tuotantoprosesseihin ja omaan lämmöntuotantoon liittyvää energiankulutusta. Noin kolmannes teollisuuden energiankäytöstä johtuu prosessihöyrystä. Höyry tuotettiin vuonna 24 maakaasulla, kun vielä vuonna 199 pääenergianlähteenä oli kivihiili. 1 2 GWh primäärienergiaa Muu polttoaineiden käyttö Prosessihöyry Sähkö Kuvio 15. Teollisuuden energiankäyttö Nokialla vuosina 199 ja 24 Teollisuuden oma lämmöntuotannon ja polttoaineiden käytön osuus jää taselaskelmissa pieneksi, koska suurimmat teollisuuslaitokset ostavat valtaosan tarvitsemastaan prosessihöyrystä Nokian Lämpövoima Oy:ltä. Kuvion 16 muu polttoaineiden käyttö sisältää muutamien energiaintensiivisimpien teollisuusprosessien, kuten paperikoneiden kuivaushuuvien, alumiinituotteiden valmistuksen ja suurempien teollisuuslämpölaitosten, lisäksi karkean arvion pienempien teollisuuslaitosten kevyen polttoöljyn käytöstä. 4.5 Muu polttoaineiden käyttö ja maataloustuotanto Muu polttoaineiden käyttö -ryhmään sisältyvät arviot maatalouden energiankäytöstä ja työkoneiden polttoaineen kulutuksesta. Vuosina 199 ja 24 maataloussektorin energiankäyttö pysyi suhteellisen muuttumattomana, noin prosentin osuutena Nokian alueen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Energiankulutuksen lisäksi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu viljelysmaiden väkilannoituksesta, tuotantoeläinten lannasta ja nautojen märehtimisestä. Vuodesta 199 noin kolmanneksella vähentyneet maataloussektorin energiankäytön ja tuotantotoiminnan kasvihuonekaasupäästöt olivat vain 4 % Nokian alueen vuoden 24 yhteenlasketuista päästöistä. 12

13 16 1 tonnia CO2-ekv Karjanhoito Maanviljely Energiankulutus Kuvio 16. Maatalouden energiankäytön ja tuotannon kasvihuonekaasupäästöt Nokialla vuosina 199 ja Jätteet ja jätevedet Kaatopaikkajätteestä ja jätevedenpuhdistuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt supistuivat Nokialla alle puoleen Kioton ilmastosopimuksen vertailuvuoden päästömääristä. Kun nokialaisten jätteiden ja jätevesien päästöt olivat vielä vuonna 199 hieman alle 18 % alueen kokonaispäästöistä, päästöosuus oli vuonna 24 laskenut 6 %:iin tonnia CO2- ekv Jätevedenpuhdistus Kaatopaikkajätteet Kuvio 17. Nokialaisten kaatopaikkajätteiden ja jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 199 ja 24 Nokian alueen jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia vuosien aikana: jätelaki uudistui, jätteiden syntypaikkalajittelu tehostui, Pirkanmaan Jätehuolto Oy aloitti toimintansa ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus aloitti lietteen kompostoinnin ja metaanipitoisen kaatopaikkakaasun talteenoton. Muutoksista seurasi, että arviolta kolmanneksen vähentyneestä kaatopaikkajätteestä syntyi vuonna 24 reilut 64 % vähemmän metaania kuin vuonna 199. Myönteisen kehityksen jatkuminen tulevaisuudessa ei riipu pelkästään jätehuollon tehostumisesta. Myös jätteen syntyminen on estettävä kiinnittämällä huomiota hankittujen tuotteiden tarpeellisuuteen, määrään ja laatuun, koska lähes kaikki ostopäätökset ovat välillisesti myös energiankäyttöpäätöksiä. 13

14 Nokian kasvu lisäsi jätevesipuhdistamoille tulevien yhdyskuntien jätevesien BOD-kuormaa ja vesistöön johdettua typpikuormaa. Samanaikaisesti paperitehtaan puhdistamon COD- ja typpikuormat pienenivät merkittävästi. Nokialaisten jätevesien sisältämä jätemäärä pieneni vuosien 199 ja 24 välisenä aikana yli 12 %. Typpipäästöjen sivutuotteena syntyvät dityppioksidipäästöt vähenivät alle 3 % ja puhdistusvaiheen metaanipäästöt pienenivät lähes 14 %. Kokonaisuudessaan jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 8 %:lla vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. 4.7 Muut päästöt Hiilimonoksidi Hiukkaset Rikkidioksidi Typen oksidit Kuvio 18. Energiankäytön muut päästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Kasvener-malli laskee energiankäytön hiilimonoksidin, hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt, jotka vaikuttavat ilmakehän kemiallisten prosessien kautta epäsuorasti ilmastoon. On esimerkiksi arvioitu, että typenoksidien ja hiilimonoksidin osuus suomalaisten aiheuttamasta säteilypakotteesta vastaa metaanin ja dityppioksidin yhteenlaskettua osuutta. Nämä neljä paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavaa päästöä jätetään kuitenkin taseen hiilidioksidiekvivalenttilaskelmissa huomioimatta, koska ne eivät ole mukana kansainvälisissä ilmastosopimuksissa. tonnia Muut polttoaineet Puupolttoaineet Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Turve Maakaasu Dieselöljy Bensiini Kuvio 19. Polttoaineiden hiilimonoksidipäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 14

15 Epätäydellisessä palamisessa syntyy hiilimonoksidia eli häkää (CO). Häkäpäästöt supistuivat Nokialla reilut 4 % vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Autojen katalysaattorien yleistymisen aiheuttamasta liikenteen häkäpäästöjen puolittumisesta huolimatta maantieliikenne aiheutti 9 % vuoden 24 häkäpäästöistä. Liikennepolttoaineiden jälkeen merkittävin hiilimonoksidin lähde oli maakaasu, jonka lisääntynyt käyttö nosti sen päästöosuuden vajaasta prosentista lähes 7 %:iin. 2 tonnia Muut polttoaineet Bensiini Dieselöljy Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Kivihiili Kuvio 2. Polttoaineiden hiukkaspäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Ilmaan pääsee palamisen yhteydessä pieniä hiukkasia, joista aiheutuu maaperän ja vesistöjen happamoitumista, terveyshaittoja sekä ympäristön likaantumista. Energiankäytöstä aiheutuneet hiukkaspäästöt pienenivät Nokialla neljässätoista vuodessa 83 %. Suurin, yli 3/4 päästöistä aiheuttanut paikallinen päästölähde hävisi, kun lämpövoimalaitoksessa luovuttiin 199-luvun puolivälissä kivihiilen käytöstä. Energiantuotannon polttoainemuutoksen vuoksi maantieliikenteen hiukkaspäästöosuus kasvoi vuosien aikana noin viidenneksestä lähes puoleen, vaikka ajoneuvojen päästöt vähenivät samaan aikaan 6 %:lla. tonnia Muut Puupolttoaineet Turve Dieselöljy Bensiini Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Kivihiili Kuvio 21. Polttoaineiden rikkidioksidipäästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Rikkipitoisen polttoaineen palamisesta syntyy rikkidioksidia (SO 2 ), joka palautuu maanpinnalle happamoittavina rikkiyhdisteinä. Rikkidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään savukaasujen puhdistustekniikkaa ja vähärikkisempiä polttoaineita kehittämällä. Kivihiilen käytön loppuminen näkyy nokialaisten SO 2 -päästöissä, jotka vähenivät 93 % vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Kivihiilen korvanneesta maakaasusta ei synny lainkaan rikkipäästöjä, kun kivihiilitonnista pääsi vuonna 199 ilmaan keskimäärin 13 kiloa rikkidioksidia. Katalysaattorit ja polttonesteiden laadun paraneminen pudottivat bensiinin ja dieselin yhteenlasketun rikkipäästöosuuden 1/136-osaan vuoden 199 määrästä. Maantieliikenteen osuus rikkipäästöistä oli vuonna 24 enää prosentin luokkaa. 15

16 tonnia Muut polttoaineet Kevyt ja raskas polttoöljy Bensiini Diesel Maakaasu Kivihiili Kuvio 22. Polttoaineiden typen oksidien päästöt Nokialla vuosina 199 ja 24 Moottoritekniikan kehittyminen ja autojen katalysaattorien yleistyminen ovat vähentäneet maantieliikenteen aiheuttamia typpimonoksidin ja -dioksidin päästöjä (NO ja NO 2 ). Nämä ns. NO X -päästöt vähenivät Nokialla 74 % vuosien 199 ja 24 välisenä aikana. Katalysaattoriautojen yleistyminen supisti liikennepolttoaineiden aiheuttamat typen oksidien päästöt neljäsosaan vuoden 199 päästömäärästä. Noin 37 % vuoden 24 NO X -päästöistä aiheutui dieselöljystä, 27 % maakaasusta ja 24 % kevyestä polttoöljystä. 5 Johtopäätöksiä Nokialla käytettiin energiaa vuonna 24 reilut kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 199. Nokialaisten kasvihuonekaasupäästöt olivat kuusi prosenttia vertailuvuoden 199 päästöjä suuremmat samaan aikaan, kun Suomen päästömäärät ylittivät 14 prosentilla Kioton sopimuksen mukaisen tavoitetason. Tärkeimpänä syynä myönteiseen paikalliseen päästökehitykseen voidaan pitää Nokian Lämpövoima Oy:n 199-luvun lopun voimalaitoslaajennusta, jonka seurauksena maakaasu korvasi kivihiilen paikallisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Nokialaisten voima- ja lämpölaitosten polttoainevalinnoilla ja tuotantotekniikan kehityksellä on kuitenkin lopulta rajallinen vaikutus, koska kaupungin jatkuva laajentuminen ja taloudellinen kasvu ruokkivat alueen energian käyttöä ja siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankulutus ja päästöt eivät pienene ilman kaupungin, nokialaisten ja paikallisten yritysten tietoisia valintoja. Käytännössä tehokkain tapa toimia on energiansäästäminen. Energiansäästötoimet ja aktiivinen energiatehokkuuden parantaminen ovat usein taloudellisesti järkeviä ja suhteellisen vaivattomia. Nokian kaupungin sisäisellä ja ulospäin tapahtuvalla ohjauksella ja valistuksella on merkitystä, kun yritetään järkeistää kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen energiankäyttöä sekä pyritään suosimaan hankinnoissa energiaa vähän kuluttavia laitteita ja palveluita. Keväällä 26 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka koskee energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja. Direktiivin mukaan unionin jäsenmaiden on säästettävä energiaa yhdeksän prosenttia vuosien 28 ja 216 välisenä aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaan parhaillaan kuntien kanssa solmittavaa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusta. Sopimus on Nokian kaupungille mainio väline tehostaa omaa energiansäästö- ja ilmastotyötä EU-sitoumusten mukaisesti, koska energiansäästödirektiivi tulee lähitulevaisuudessa koskemaan kaupunkia joka tapauksessa. 16

17 Nokian kaupunki voi vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla asumisen, teollisuuden ja liikkumisen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin, koska eheä ja tiiviisti rakennettu ympäristö vaikuttaa lämmitysvalintojen ja liikennemäärien kautta energiankulutukseen ja edelleen päästömääriin. Nokian ja sen naapurikuntien kasvusta johtuva yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa haasteensa kaupungin ja koko seutukunnan kaavoitus- ja liikennesuunnittelutyölle. Ellei jotain tehdä, asukasmäärän kasvu, työ- ja asuinpaikkojen välimatkojen piteneminen sekä asumisväljyyden lisääntyminen kasvattavat kasvihuonekaasupäästöjä. Kotitalouksien lämmitysvalinnat ja liikenneratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Kodin lämmitysratkaisun kaltaisessa suuremmassa energiankäyttöpäätöksessä kannattaa hankintakustannusten ja teknisten seikkojen lisäksi selvittää ratkaisuun liittyvät ympäristövaikutukset ja käyttökustannukset huomioimalla myös hintakehitysarviot. Kauko- ja aluelämpöä voitaisiin hyödyntää Nokialla enemmän sekä asuinrakennusten että muiden kiinteistöjen lämmityksessä. Tämä vaatii kuitenkin kauko- ja aluelämmön tuotannon lisäämistä ja lämpöverkon aktiivista laajentamista olemassa oleville ja suunnitelluille pientalo- ja teollisuusalueille. Nokialaisten arkipäiväisemmät energiavalinnat liittyvät päivittäiseen liikkumiseen. Auton käyttöä voi järkeistää esimerkiksi yhdistelemällä matkoja, välttämällä lyhyitä ajomatkoja ja hyödyntämällä kimppakyydin mahdollisuutta. Myös kevyt- ja joukkoliikenne tarjoavat vaihtoehdon oman auton käytölle. Nokian kaupunki voi parantaa kevyen- ja joukkoliikenteen sujuvuutta ja kannustaa nokialaisia käyttämään ympäristöä vähemmän kuormittavia liikkumismuotoja. Käytännössä energiankulutustapoja on hankala muuttaa, vaikka halua muutokseen olisikin. Toiminnan edessä on onneksi vain matala este, koska kaikki ympäristömyötäiset teot, vähäisetkin, ovat suunta parempaan päin. Tiedon puute ei ole ongelma, sillä neuvoja ja opastusta saa helposti muun muassa Tampereella sijaitsevasta ympäristötietokeskus Moreeniasta joko puhelimitse tai poikkeamalla tietokeskuksessa. Myös Moreenian nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa. Energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen riippuu suurempien energiantuottajien toimien lisäksi kaupunkilaisten ja muiden paikallisten toimijoiden yksilöntason kulutuspäätöksistä. Siksi Nokian kaupungin kannattaa oman organisaation energiansäästötoiminnan lisäksi ohjata ja valistaa nokialaisia. Kaupungin oman toiminnan esimerkkiä ei ole syytä väheksyä: samalla kun kaupunki näyttää esimerkkiä muille toimijoille järkevällä energiakäytöllä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä, se toteuttaa Kuntalakia ja EU:n energiapalveludirektiiviä. Kiitokset ja lähteet Nokian kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutaseen laskentaan liittyneessä tiedonhaussa auttoivat Nokian kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Ahto Penttisen lisäksi Esa Allinpieti Nanso Oy:stä, Kari Grönfors ja Leena Timonen Tilastokeskuksesta, Ville Konttinen ja Jenni Vainio Georgia-Pacific Nordic Oy:stä, Erja Mikkola ja Tuomo Pulkkinen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, Kari Mäkelä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, Olavi Pakarinen Purso Oy:stä, Timo Perälampi Lempäälän kunnalta, Jyrki Pohjolainen Öljyalan Palvelukeskus Oy:stä, Väinö Sola, Sauli Lehtinen ja Marjo Kekki Fortum Oyj:stä, Marketta Tanskanen Kuntaliitosta, Veikko Tervo Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä sekä Heikki Tuominen Nokian Lämpövoima Oy:stä. Kiitos kaikille yhteistyöstä. 17

18 Sanasto BOD (Biological Oxygen Demand) ilmaisee veteen joutuneen eloperäisen aineksen biologisen hajoamisen tietyn ajanjakson aikana kuluttaman hapen määrän. Käytetään myös lyhennettä BHK (biologinen hapenkulutus). COD (Chemical Oxygen Demand) kuvaa happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan kemiallisesti jäteveden sisältämä eloperäinen aines. Suomenkielisenä lyhenteenä käytetään KHK:ta (kemiallinen hapenkulutus). Gigawattitunti (GWh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä miljardin watin tehoa yhden tunnin ajan. Yksi gigawattitunti eli miljoona kilowattituntia vastaa karkeasti 5 sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa kuluttamaa energiamäärää. GWP-kerroin (Global Warming Potential) kuvaa kasvihuonekaasun ilmastovaikutusta suhteessa hiilidioksidiin tietyn tarkasteluajanjakson aikana. Energia- ja kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytetty metaanin GWP-kerroin on 21 ja dityppioksidin GWP-kerroin on 31; hiilidioksidin GWPkerroin on 1. Hiilidioksidiekvivalentti (CO 2 -ekv) mittaa kasvihuonekaasujen määrää. Tietyn kasvihuonekaasun ilmastovaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmasto-vaikutusta GWP-kertoimen avulla. Hiilidioksidiekvivalentti on laskennallinen kaasumäärä, jossa eri kasvihuonekaasuja on painotettu niiden voimakkuuden ja pysyvyyden perusteella. Hyötyenergia on energiamäärä, joka saadaan energiantuotantoprosessissa energialähteen energiasisällöstä. Kilowattitunti (kwh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä tuhannen watin tehoista laitetta tunnin ajan. Yksi kilowattitunti eli miljoonasosa gigawattitunnista vastaa tyypillisen jääkaapin yhden vuorokauden aikana kuluttamaa sähkön määrää. Ominaispäästö saadaan jakamalla päästömäärä tuotetulla tai käytetyllä energia- tai suoritemäärällä. Mittauskohteesta riippuen sen yksikkö voi olla esimerkiksi tonnia gigawattituntia kohti (tn/gwh) tai milligrammaa ajoneuvokilometriä kohti (mg/ajoneuvo-km). Primäärienergia ei kuvaa varsinaisesti kulutettua energiamäärää vaan energian tuotannossa käytettyjen energialähteiden energiasisältöjen summaa. Primäärienergian ja hyötyenergian erotus vastaa energiantuotantoprosessin häviöitä. Säteilypakote on häiriö tai muutos säteilyenergiatasapainossa, joka vallitsee maapallolle tulevan ja maapallolta lähtevän säteilyn määrän välillä. Säteilypakotteen yksikkö on W/m 2. Terawattitunti (TWh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä biljoonan watin tehoa yhden tunnin ajan. Tuhatta gigawattituntia vastaavalla yhdellä terawattitunnilla lämmitettäisiin noin 5 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuoden ajan. 18

19 19

20 2

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007

VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI Varkauden Ympäristönsuojelutoimisto VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSELVITYS VUOSILTA 2005 JA 2007 Julkaisu 1/2011 ISSN 1798-6443 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 VARKAUDEN KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot