TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN. HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö. Tarkastaja: Aki Korpela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN. HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö. Tarkastaja: Aki Korpela"

Transkriptio

1 TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö Tarkastaja: Aki Korpela

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Hajautetun energiantuotannon määritelmä Hajautetun energiantuotannon menetelmät Polttokennot Tuulivoima Aurinkosähkö Yhdistetty sähkön- ja lämmön tuotanto (CHP) Kaasu- ja dieselmoottorit Mikroturbiinit Höyryturbiinit ja -koneet Hajautetun energiantuotannon tavoitteet Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Energiahuollon varmuus Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Hajautetun energiantuotannon haasteet ja ongelmat Hajautetun energiantuotannon vaikutus sähköverkkoon Aurinkokennojen ympäristökysymyksiä Biopolttoaineiden keräilyn vaikutukset Polttokennojen haasteet Tuulivoimaloiden vaikutukset sähköverkkoon Yhteenveto...10 Lähteet...11

3 1 1. JOHDANTO Tässä työssä esitellään menetelmiä, jotka yleisesti katsotaan kuuluvan hajautettuun energiantuotantoon. Hajautetulla energiantuotannolla joskus käsitetään vain uudet uusiutuvat energianlähteet, mutta yhtä lailla niihin kuuluu vesivoima ja pienen mittakaavan voimalat, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Työn tarkoituksena on esitellä lyhyesti käytettäviä tekniikoita, jonka jälkeen pohditaan hajautetun energiantuotannon vaikutuksia energiahuoltoon ja sähkönjakeluun. Hajautetun energian yhtenä päätavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä työssä pyrimme arvioimaan esiteltyjen tuotantomuotojen mahdollisuuksia ja niihin liittyviä onglemia ottaen huomioon tuotannon koko elinkaaren.

4 HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON MÄÄRITELMÄ Yleisin tapa määritellä hajautettu energiantuotanto riippuu laitoksen nimellistehosta. Raja voi vaihdella ja siinä on olemassa poikkeuksia, mutta Suomessa yleisesti alle 10MW laitokset lasketaan hajautetuiksi ja yli 10MW keskitetyiksi energiantuotannoksi. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitoksissa 10MW:n raja koskee nimellissähkötehoa. Vaikka hajautetun energiantuotannon määritelmä ei varsinaisesti sulje pois eri polttoainevaihtoehtoja, hajautettu energiantuotanto liittyy usein vahvasti uusiutuviin energianlähteisiin, kuten biomassoihin tai aurinko- ja tuulisähköön. Hajautettu energiantuotanto sijaitsee lähellä sen loppukäyttäjää, jolloin voimalat liitetään keskijännite- tai pienjännitejakeluverkkoon. Tuulivoimapuistot lasketaan yhdeksi laitokseksi, ja vaikka nykyaikaisilla tuulivoimakoneilla niiden teho ylittää helposti 10MW:n rajan, lasketaan ne silti hajautetun energiantuotannon piiriin.

5 HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON MENETELMÄT Seuraavassa kappaleessa esitellään lyhyesti tuotantomuotoja, jotka kuuluvat hajautettuun energiantuotantoon Polttokennot Polttokenno on sähkökemiallinen laite, joka muuntaa kemiallisen energian suoraan sähköksi. Polttokenno koostuu anodista, katodista sekä elektrolyytistä. Polttokennon polttoaine (vety, maakaasu) syötetään anodille, jossa se reagoi vapauttaen elektroneja. Anodilla vapautuvat elektronit kulkevat kuorman läpi katodille synnyttäen virran ulkoiseen piiriin. Vetyionit kulkevat elektrolyytissä katodille. Katodilla oleva happi reagoi elektronien ja vedyn kanssa vedeksi. Polttokennoissa siis syntyy sivutuotteena vettä. Kuvassa 1 on esitetty polttokennon toimintaperiaate. Kuva Tuulivoima Tuulivoiman perusideana on hyödyntää tuulen energiaa ja muuntaa sitä sähköenergiaksi. Tuulen liike-energia muunnetaan pyörimisliikkeeksi siipien avulla. Roottori, jossa siivet ovat kiinni, on yleensä kytkettynä vaihteeseen joka välittää pyörimisenergian generaattorille. Generaattori muuntaa pyörimisenergian sähköenergiaksi.

6 4 Toisinkuin polttokennoilla, tuulivoimalla tuotetaan jo nykyisin paljon sähköä. Tuulivoimalaitosten koot ovat kasvaneet jopa 3 MW yksikkökokoon joka mahdollistaa suuremmankin sähköntuotannon, ja siten tuulivoima soveltuu hajautettuun energiantuotantoon mainiosti. Tuulivoimalat voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Yleisimpiä tuulivoimaloita ovat vaaka-akseliset (HAWT) voimalaitokset, mutta myös pysty-akselisia (VAVT) sovelluksia on olemassa. Tässä työssä käsittelemme vaaka-akselisia tuulivoimala sovelluksia ja niiden hyödyntämistä hajautetussa energian tuotannossa. Vaaka-akselisia tuulivoimaloita hyödynnetään sähköntuotannossa niiden lukuisten hyvien ominaisuuksien vuoksi. Vaaka-akselisessa tuulivoimalassa on korkea torni joka mahdollistaa pääsyyn kovempiin tuuliin. Nykyaikaisissa HAWT voimaloissa on usein säädettävä lapakulma, joka antaa lavalle optimaalisen kulman tuuleen nähden. Lapakulmaa säätämällä on mahdollista optimoida energian tuotanto kaikilla tuulennopeuksilla. Säätyvä lapakulma mahdollistaa myös hyvän starttimomentin, joten tuulivoimala käynnistyy jo varsin pienillä tuulennopeuksilla. Kun tuulennopeus lähestyy kriittistä rajaa, ovat voimalat pysäytettävä tai niiden pyörimisnopeutta rajoitettava. Säätyvällä lapakulmalla voidaan pyörimisnopeutta säätää tai voimala voidaan pysäyttää. Toinen hieman vanhempi ja yksinkertaisempi säätö pyörimisnopeuden rajoittamiseksi on sakkaussäätö. Sakkaussäädössä pyörimisnopeus pienenee kun tuulivoimalan lavat alkavat sakkaamaan. Sakkaussäätöinen tuulivoimala voidaan pysäyttää suuren mekaanisen jarrun avulla. Huono puoli vaaka-akselissa tuulivoimalassa on se, että kaikki tekniset osat sijaitsevat tornin yläosassa. Tällöin paino on sijoittunut tornin yläosaan ja tornin pitää olla massiivinen rakenteeltaan. Kyseinen rakenne vaikeuttaa myös huoltotoimenpiteitä merkittävästi Aurinkosähkö Aurinkokennossa auringon valon tuoma energia muutetaan sähköenergiaksi. Tämä tapahtuu siten, että saapuva fotoni synnyttää absorboituessaan puolijohteeseen elektroni-aukko -pareja, jolloin elektroneja siirtyy valenssivyöltä johtavuusvyölle (Kuva 1.). Fotonin energia noudattaa yhtälöä E=hc/λ. Materiaalina kennoissa käytetään tavallisesti piitä. Pii jaetaan kiderakenteensa perusteella joko yksikiteiseen tai monikiteiseen piihin. Yksikiteisessä piissä kiderakenne muodostuu siten, että kaikki kiteet ovat keskenään samanmuotoisia. Monikiteisessä piissä kiteet ovat keskenään erimuotoisia. Yksikiderakennetta hyödyntävät kennot ovat hyötysuhteeltaan hieman parempia (n. 2 prosenttiyksikköä) mutta ne ovat kalliimpia valmistaa. Piitä on niin sanotusti doupattava, jotta sähköenergian tuottaminen olisi mahdollista. Tämä johtuu siitä, että pelkästä puolijohteesta valmistetussa kennossa johtavuusvyölle siirtynyt elektroni palaa takaisin valenssivyölle. Tätä tapahtumaa kutsutaan rekombinaatioksi. Puolijohteiden douppaamiseen käytetään booria ja fosforia. Boorilla doupattua puolijohdetta kutsutaan p-tyypiksi, jossa sidokseen jää yhden elektronin vaje. Fosforilla doupattua kutsutaan n-tyypiksi. Tässä sidoksessa on yksi ylimääräinen elektroni. Kun p-

7 5 ja n-tyyppi liitetään, saadaan aikaan pn-liitos. Valon osuessa n-puoleen syntyy liitokseen sähkövirta. Aurinkosähkö ei ole ainoa auringosta suoraan hyödynnettävä energiamuoto. Lämmintä käyttövettä valmistettaessa ja kylmäilmakuivureiden esilämmitysasteena aurinkolämpöä on käytetty suomessa jo vuosikymmeniä. Varsinkin Keski-Euroopassa aurinkolämpöä käytetään huomattavasti enemmän esim. Itävallassa 15 % omakotitaloista käyttää aurinkolämpöä. Aurinkolämpö toimii hyvin alueilla joissa kylmät kaudet eivät ole kovin ankaria ja auringon valoa on kohtuullisesti tarjolla. Suurimmissa aurinkolämpövoimalaitoksissa päästään jopa kymmenen megawatin tehoihin Yhdistetty sähkön- ja lämmön tuotanto (CHP) CHP:lla eli yhteistuotannolla tarkoitetaan sähköntuotannossa syntyvän hukkalämmön hyötykäyttöä kaukolämmityksessä tai teollisuudessa. Kauko- tai aluelämmityskäytössä lämpö otetaan talteen lämmönsiirtimellä, mutta se voidaan hyödyntää myös prosessihöyrynä Kaasu- ja dieselmoottorit Moottorivoimalaitos koostuu sähkögeneraattorista ja sitä pyörittävästä mäntämoottorista. Polttomoottorissa polttoaine palaa koneen sylinterissä, jossa se sytytetään sähkökipinällä tai ilmaa puristamalla. Polttoaineseoksen palaessa paine kasvaa sylinterissä ja työntää mäntää, joka pyörittä generaattoria. Megawattiluokan voimaloilla päästään hyvään sähköhyötysuhteeseen, yli 40 prosenttiin. Yhteistuotannossa kokonaishyötysuhde nousee jopa prosenttiin. Moottoreita löytyy laajalta tehoalueelta (kymmenistä kilowateista ylöspäin) ja niillä on laaja polttoainevalikoima, yleisimpien polttoaineiden ollessa maakaasu ja dieselöljy. Voimalaitoksen hyötysuhde pysyy korkeana osakuormallakin. Moottorin aiheuttaman melun takia ne soveltuvat pientaloja paremmin kaukolämmitykseen, pk-teollisuuteen ja suurten palvelu- ja hallintorakennusten (sairaalat, koulut) energiantuotantoon.

8 Mikroturbiinit Mikroturbiinit ovat pienitehoisia ( kw) kaasuturbiineja. Voimalaitokseen kuuluu kompressori, polttokammio, turbiini ja generaattori. Kompressorissa syöttöilma puristetaan suuren paineeseen. Ilma ja polttoaine syötetään polttokammioon, josta palamistuotteet purkautuvat turbiinissa pyörittäen siipiä, teho välittyessä akselin kautta generaattoriin. Sähköhyötysuhde nousee rekuperaattorilla varustetuilla voimaloilla yli 30 prosentin, yhteistuotannossa päästään yli 80 prosentin hyötysuhteeseen. Polttoaineena käytetään kaasu- tai nestemäisiä polttoaineita, yleisin on maakaasu, nestemäisistä polttoaineista dieselöljy. Osakuormalla kaasuturbiinin hyötysuhde heikkenee, joten se soveltuu paremmin teollisuussovellutuksiin, joissa voidaan hyödyntää tehokkaasti asteisen pakokaasun hukkalämpö Höyryturbiinit ja -koneet Höyrykone ja -turbiini eroavat toisistaan siinä, että höyrykoneessa korkeapainehöyry liikuttaa sylinterissä olevaa mäntää, joka pyörittää generaattoria, kun taas höyryturbiinissa höyry liikuttaa turbiinin siipiä. Molemmissa laitteistoissa höyry tuotetaan erikseen höyrykattilassa, joten voimalassa voidaan käyttää teknisesti mitä tahansa polttoainetta. Yleisimpiä ovat hiili, turve, kierrätyspolttoaineet ja biomassa. Hyötysuhteiltaan höyrykoneet ja -turbiinit ovat diesel-moottorien tasoisia. Käyttökohteiksi soveltuvat erityisesti pk-teollisuus ja kaukolämmitys. Tulevaisuudessa uusiutuvia poltoaineita käyttävät mikro-chp-voimalaitokset määrä kasvanee merkittävästi. Tähän vaikuttaa kuitenkin sähkön hinnan kehitys. Yksi lupaava vaihtoehto polttoaineeksi on kaasuttimen käyttö kiinteän biomassan tai kierrätyspolttoaineiden kanssa.

9 7 4. HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON TAVOITTEET 4.1. Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Yksi hajautetun energiantuotannon päätavoitteista on vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuskaupan tultua fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hinta on noussut. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköenergiaa, mutta ydinvoimaa näillä pienillä järjestelmillä tuskin koskaan voidaan korvata. Nykyään ihmiset ovat kiinnostuneet ympäristöstään ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän takia myös monet hajautetut järjestelmät ovat myös mediassa pinnalla ja niiltä odotetaan paljon Energiahuollon varmuus Suomen energiahuollon varmuus perustuu riittäviin polttoainevarastoihin sekä omavaraiseen tuotantoon. Kylmistä talvista ja syrjäisestä sijainnista johtuen Suomessa joudutaan pitämään suhteellisen runsaita polttoainevarastoja. Öljyä, kivihiiltä ja uraania varastoidaan viiden kuukauden tarpeisiin sekä valtion että yritysten varastoissa. Lisäämällä hajautettua energiantuotantoa pystytään vähentämään Suomen riippuvuutta tuontipolttoaineista. Varmistaakseen monipuolisen sähköntuotannon valtio tukee uutta hajautettua energiantuotantoa huomattavilla summilla. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia tuotantoinvestointeja tuetaan maksimissaan 40 %:n valtion tuella. Esimerkiksi tuulivoiman tuottaminen suomessa ei olisi kannattavaa, ellei valtio olisi mukana rahoittamassa projekteja. Lisäksi hajautetussa energiantuotannossa syntyvää sähköä tuetaan valtion toimesta. Metsähakkeella ja tuulivoimalla tuotetussa sähkössä tuen osuus on 6,9 /MWh ja kierrätyspolttoaineella 2,5 /MWh Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Energiahuollon varmuuden lisäksi hajautetussa energiantuotannossa nähdään etuja myös valtion talouden kannalta. Suomessa kehitettävästä tekniikasta uskotaan tulevaisuudessa tulevan merkittävä vientituote. Tekes aloitti vuonna 2003 DENSYohjelman, jonka tavoitteena on ollut kehittää hajautettuun energiantuotantoon liittyviä tuotteita sen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Yli 50 miljoonaa euroa maksavan ohjelman tulokset julkaistaan lokakuussa 2007 pidettävässä seminaarissa. Tekesin laskelmien mukaan hajautetun energiantuotannon markkinat kasvavat Euroopassa 15 prosentin vuosivauhdilla, ja ohjelman tavoitteena on luoda uusia tuotteita avautuville markkinoille. Tekes listaa ohjelman konkreettisiksi tavoitteiksi alalle 6 miljardin euron liikevaihdon vuoteen 2010 mennessä (vuonna Me), josta viennin osuus on 90 %. Alan työllisyyden tavoitellaan nousevan 5500 henkilöstä henkilöön samassa ajassa. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi bioenergian tuotannon lisääntyessä voidaan lisääntyvän työvoiman tarvetta arvioida karkeasti siten, että 1 TWh:n lisäys biopolttoaineella tuotettua sähköä tarkoittaa 250 henkilötyövuoden lisäystä polttoaineen keräilyssä ja käsittelyssä.

10 8 5. HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON HAASTEET JA ONGELMAT 5.1. Hajautetun energiantuotannon vaikutus sähköverkkoon Hajautettujen järjestelmien lisääntyminen ympäri Suomea keventää pitkien siirtolinjojen kasvavaa kuormaa sekä luo lisä kilpailua sähköhintaan. Suomessa sähkönkulutus on ollut jo useita vuosia kasvussa, eikä kasvu näytä loppuvan. Suomen sähköverkko on vanhaa ja vaatii suuria investointeja, jotta luotettavuus ja käyttövarmuus säilyisivät hyvällä tasolla myös tulevaisuudessa. Omakotitalojen sähkön- ja lämmönkulutus on merkittävässä osassa Suomen koko energiankulutusta. Sähköverkot eivät joutuisi niin koville, mikäli hajautetut energiantuotantojärjestelmät yleistyisivät ja sähköä tuotettaisiin lähellä sen käyttöpaikkaa. Tämä säästäisi merkittävän määrän rahaa tulevaisuudessa, sekä lisäisi sähköverkkojen käyttövarmuutta. Tämä kehityssuunta olisi myös hyvä ilmastonmuutoksen kannalta. Mikäli hajautettujen energiatuotantolaitosten rakentamista ruvetaan tukemaan, kuten mm. Saksassa, uskomme niiden yleistyvän melko nopeasti suomalaisiin omakotitaloihin. Mikäli Suomeen tulisi myös syöttötariffihinnoittelu, eli sähköverkon omistaja olisi velvollinen ottamaan verkkoon syötetyn sähkön vastaan kiinteään hintaan, kiihdyttäisi se hajautettujen järjestelmien yleistymistä merkittävästi. Tällöin jokainen pienikin hajautettu järjestelmä voisi tuottaa sähköä verkkoon ja saisi ylimääräisestä sähköstä asianmukaisen korvauksen. Tämä helpottaisi järjestelmän takaisinmaksuajan arvioimista ja helpottaisi investointipäätöksen tekemistä Aurinkokennojen ympäristökysymyksiä Aurinkoenergiaa pidetään yleisesti saasteettomana energiantuotantomenetelmänä. Jos asiaa tarkastellaan energiataseen näkökulmasta, on tilanne kuitenkin monimutkaisempi. Piin erottaminen hiekasta vaatii energiaa 50 kwh/kg. Piin valmistaminen puolijohdeteollisuudelle kelpaavaksi tehdään niin kutsutulla Siemens-prosessilla, joka vaatii energiaa 200 kwh/kg. Yksikiteistä piitä valmistettaessa yhtä kiloa kohti kuluu energiaa vielä lisäksi 100 kwh/kg. On siis selvää, että aurinkokennolla menee useampi vuosi ennen kuin se maksaa itsensä takaisin.

11 Biopolttoaineiden keräilyn vaikutukset Biopolttoaineiden keräilyn vaikutuksia metsän kasvuun on tällä hetkellä todella vaikea arvioida. Hakkuutähteen kerääminen energiantuotantoon on suhteellisen uusia asia, ja sen ympäristövaikutuksista ei vielä ole tutkimuksia, koska sellaisen tekeminen vaatii pitkän tarkasteluajan. Joidenkin arvioiden mukaan hakkuutähteiden kerääminen voi aiheuttaa maaperän köyhtymistä, mikä tulee lisäämään keinotekoisen lannoituksen tarvetta metsissä. Kiintoaineen poistaminen voi lisätä myös eroosioita. Vaikutusten arviointi on kuitenkin arvailujen varassa vielä jonkin aikaa, koska tutkimustuloksia ei lähivuosina vielä ole saatavilla Polttokennojen haasteet Polttokennosovellusten suurimpia ongelmia ovat niiden hinta sekä alhainen käyttöikä. Toinen merkittävä ongelma polttokennojen käytössä on polttoaineen saatavuus. Vedyn tuottaminen ja varastointi vaatii paljon energiaa. Nykyisin myös maakaasuverkostot ovat rajalliset, joten maakaasulla toimivien kiinteäoksidikennojen käyttömahdollisuudet ovat rajalliset. Polttokennot tulevat varmasti olemaan osana tulevaisuuden energiataloutta. Polttokennoilla tuotettu sähkö- ja lämpöenergia on ympäristöystävällistä, koska sivutuotteena syntyy vain vettä Tuulivoimaloiden vaikutukset sähköverkkoon Tuulen nopeuden muutokset ovat suhteellisen nopeita. Niiden ennustettavuus on myös heikkoa. Koska sähköntuotanto on verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin, tuulen nopeuden muuttuessa tuulivoimaloiden tuottama sähkö on sähköverkon stabilisuuden kannalta häiriö, jonka kompensoimiseen tarvitaan erikseen säätökapasiteettia. Suomessa vesivoima toimii tällä hetkellä säätövoimana, mutta suuret lisäykset tuulivoiman tuotantoon vaativat rinnalleen uutta säätökapasiteettia. Biopolttoaineita käyttävät kattilat eivät tähän tarkoitukseen ole riittävän nopeita, jolloin säätöön joudutaan käyttämään fossiilisia polttoaineita, kuten esimerkiksi maakaasukäyttöisiä kombivoimaloita.

12 10 6. YHTEENVETO Hajautetun sähköntuotannon idea liittyy läheisesti haluun torjua ilmastonmuutosta ja vähentää energiantuotannon ympäristövaikutuksia muutenkin. Lisäämällä ympäristöystävällistä energian-tuotantoa lähellä kuluttajaa vähennetään tarvetta fossiilisten polttoaineiden käytölle lauhdevoima-laitoksissa ja mahdollisesti vältetään tarve suurten voimalaitosten kertainvestoinneille. Pienten voimalaitosten lisääminen verkkoon tuo joustavuutta sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseen ja tällöin pystytään välttämään Olkiluodon uuden ydinreaktorin viivästymisen kaltaiset tapahtumat. Paikoin kasvava sähkönkulutus voi vaatia investointeja verkkoon, jotka voidaan välttää hajautetulla tuotannolla. Hajautettuun sähköntuotantoon jo soveltuvia, kypsiä tekniikoita on jo olemassa (esim CHP), osa taas vaatii tuotekehitystä tullakseen teknistaloudellisesti järkeväksi vaihtoehdoksi (polttokennot). Toisaalta esimerkiksi tuulivoimatekniikka on jo sinällään valmista tekniikkaa, ongelmaksi muodostuu tuotannon vaihtelevuus. Tuuli- ja aurinkovoiman laajaa käyttöönottoa jakeluverkko-tasolla edesauttaisi energian varastointimenetelmien kehittyminen. CHP-tekniikoiden käyttöönoton järkevyyteen hajautetussa tuotannossa vaikuttaa sekä taloudel-lisessa mielessä että ympäristöystävällisyyden kannalta käytettävät polttoaineet. Fossiilisten polttoaineiden hinnat voivat jättää ainoaksi taloudellisestikin järkeväksi vaihtoehdoksi erilaisten bio- ja jätepolttoaineiden käytön. Paikallisilla primäärienergianlähteillä on tässä suuri merkitys.

13 11 LÄHTEET Luentomoniste: Risto Mikkonen, Tampere Polttokennot ja vetyteknologia. Sähkömarkkinaseminaari 2006, Helsinki u.html ( ) Kyseiseltä sivulta löytyvät tiedostot polttokennot_esitysdiat.pdf sekä Polttokennot_ohjelmasuunnitelma.pdf ( ) Kyseiseltä sivulta löytyy Gaia Group Oy:n tekemä tutkimusraportti hajautetusta energiantuotannosta. Sähkömagnetiikan laitos: TEKES projekti 594/480/00, Yhdysvaltain energiaministeriö International energy agency Opintomoniste: Energiatekniikan perusteet, Risto Raiko & Katriina Kirvelä 2005 Bergman, Lankila, Kässi, Teknologiaohjelma DENSY - Hajautetun energiantuotannon tulevaisuusskenaariot ja vaikutukset liiketoimintamalleihin. Rintala et al, Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa. Luentomoniste: Pentti Lautala, Tampere 2007, Prosessiautomaation sovellukset

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tuulennopeuksien jakauma

Tuulennopeuksien jakauma Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot