TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN. HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö. Tarkastaja: Aki Korpela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN. HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö. Tarkastaja: Aki Korpela"

Transkriptio

1 TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö Tarkastaja: Aki Korpela

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Hajautetun energiantuotannon määritelmä Hajautetun energiantuotannon menetelmät Polttokennot Tuulivoima Aurinkosähkö Yhdistetty sähkön- ja lämmön tuotanto (CHP) Kaasu- ja dieselmoottorit Mikroturbiinit Höyryturbiinit ja -koneet Hajautetun energiantuotannon tavoitteet Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Energiahuollon varmuus Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Hajautetun energiantuotannon haasteet ja ongelmat Hajautetun energiantuotannon vaikutus sähköverkkoon Aurinkokennojen ympäristökysymyksiä Biopolttoaineiden keräilyn vaikutukset Polttokennojen haasteet Tuulivoimaloiden vaikutukset sähköverkkoon Yhteenveto...10 Lähteet...11

3 1 1. JOHDANTO Tässä työssä esitellään menetelmiä, jotka yleisesti katsotaan kuuluvan hajautettuun energiantuotantoon. Hajautetulla energiantuotannolla joskus käsitetään vain uudet uusiutuvat energianlähteet, mutta yhtä lailla niihin kuuluu vesivoima ja pienen mittakaavan voimalat, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Työn tarkoituksena on esitellä lyhyesti käytettäviä tekniikoita, jonka jälkeen pohditaan hajautetun energiantuotannon vaikutuksia energiahuoltoon ja sähkönjakeluun. Hajautetun energian yhtenä päätavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä työssä pyrimme arvioimaan esiteltyjen tuotantomuotojen mahdollisuuksia ja niihin liittyviä onglemia ottaen huomioon tuotannon koko elinkaaren.

4 HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON MÄÄRITELMÄ Yleisin tapa määritellä hajautettu energiantuotanto riippuu laitoksen nimellistehosta. Raja voi vaihdella ja siinä on olemassa poikkeuksia, mutta Suomessa yleisesti alle 10MW laitokset lasketaan hajautetuiksi ja yli 10MW keskitetyiksi energiantuotannoksi. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitoksissa 10MW:n raja koskee nimellissähkötehoa. Vaikka hajautetun energiantuotannon määritelmä ei varsinaisesti sulje pois eri polttoainevaihtoehtoja, hajautettu energiantuotanto liittyy usein vahvasti uusiutuviin energianlähteisiin, kuten biomassoihin tai aurinko- ja tuulisähköön. Hajautettu energiantuotanto sijaitsee lähellä sen loppukäyttäjää, jolloin voimalat liitetään keskijännite- tai pienjännitejakeluverkkoon. Tuulivoimapuistot lasketaan yhdeksi laitokseksi, ja vaikka nykyaikaisilla tuulivoimakoneilla niiden teho ylittää helposti 10MW:n rajan, lasketaan ne silti hajautetun energiantuotannon piiriin.

5 HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON MENETELMÄT Seuraavassa kappaleessa esitellään lyhyesti tuotantomuotoja, jotka kuuluvat hajautettuun energiantuotantoon Polttokennot Polttokenno on sähkökemiallinen laite, joka muuntaa kemiallisen energian suoraan sähköksi. Polttokenno koostuu anodista, katodista sekä elektrolyytistä. Polttokennon polttoaine (vety, maakaasu) syötetään anodille, jossa se reagoi vapauttaen elektroneja. Anodilla vapautuvat elektronit kulkevat kuorman läpi katodille synnyttäen virran ulkoiseen piiriin. Vetyionit kulkevat elektrolyytissä katodille. Katodilla oleva happi reagoi elektronien ja vedyn kanssa vedeksi. Polttokennoissa siis syntyy sivutuotteena vettä. Kuvassa 1 on esitetty polttokennon toimintaperiaate. Kuva Tuulivoima Tuulivoiman perusideana on hyödyntää tuulen energiaa ja muuntaa sitä sähköenergiaksi. Tuulen liike-energia muunnetaan pyörimisliikkeeksi siipien avulla. Roottori, jossa siivet ovat kiinni, on yleensä kytkettynä vaihteeseen joka välittää pyörimisenergian generaattorille. Generaattori muuntaa pyörimisenergian sähköenergiaksi.

6 4 Toisinkuin polttokennoilla, tuulivoimalla tuotetaan jo nykyisin paljon sähköä. Tuulivoimalaitosten koot ovat kasvaneet jopa 3 MW yksikkökokoon joka mahdollistaa suuremmankin sähköntuotannon, ja siten tuulivoima soveltuu hajautettuun energiantuotantoon mainiosti. Tuulivoimalat voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Yleisimpiä tuulivoimaloita ovat vaaka-akseliset (HAWT) voimalaitokset, mutta myös pysty-akselisia (VAVT) sovelluksia on olemassa. Tässä työssä käsittelemme vaaka-akselisia tuulivoimala sovelluksia ja niiden hyödyntämistä hajautetussa energian tuotannossa. Vaaka-akselisia tuulivoimaloita hyödynnetään sähköntuotannossa niiden lukuisten hyvien ominaisuuksien vuoksi. Vaaka-akselisessa tuulivoimalassa on korkea torni joka mahdollistaa pääsyyn kovempiin tuuliin. Nykyaikaisissa HAWT voimaloissa on usein säädettävä lapakulma, joka antaa lavalle optimaalisen kulman tuuleen nähden. Lapakulmaa säätämällä on mahdollista optimoida energian tuotanto kaikilla tuulennopeuksilla. Säätyvä lapakulma mahdollistaa myös hyvän starttimomentin, joten tuulivoimala käynnistyy jo varsin pienillä tuulennopeuksilla. Kun tuulennopeus lähestyy kriittistä rajaa, ovat voimalat pysäytettävä tai niiden pyörimisnopeutta rajoitettava. Säätyvällä lapakulmalla voidaan pyörimisnopeutta säätää tai voimala voidaan pysäyttää. Toinen hieman vanhempi ja yksinkertaisempi säätö pyörimisnopeuden rajoittamiseksi on sakkaussäätö. Sakkaussäädössä pyörimisnopeus pienenee kun tuulivoimalan lavat alkavat sakkaamaan. Sakkaussäätöinen tuulivoimala voidaan pysäyttää suuren mekaanisen jarrun avulla. Huono puoli vaaka-akselissa tuulivoimalassa on se, että kaikki tekniset osat sijaitsevat tornin yläosassa. Tällöin paino on sijoittunut tornin yläosaan ja tornin pitää olla massiivinen rakenteeltaan. Kyseinen rakenne vaikeuttaa myös huoltotoimenpiteitä merkittävästi Aurinkosähkö Aurinkokennossa auringon valon tuoma energia muutetaan sähköenergiaksi. Tämä tapahtuu siten, että saapuva fotoni synnyttää absorboituessaan puolijohteeseen elektroni-aukko -pareja, jolloin elektroneja siirtyy valenssivyöltä johtavuusvyölle (Kuva 1.). Fotonin energia noudattaa yhtälöä E=hc/λ. Materiaalina kennoissa käytetään tavallisesti piitä. Pii jaetaan kiderakenteensa perusteella joko yksikiteiseen tai monikiteiseen piihin. Yksikiteisessä piissä kiderakenne muodostuu siten, että kaikki kiteet ovat keskenään samanmuotoisia. Monikiteisessä piissä kiteet ovat keskenään erimuotoisia. Yksikiderakennetta hyödyntävät kennot ovat hyötysuhteeltaan hieman parempia (n. 2 prosenttiyksikköä) mutta ne ovat kalliimpia valmistaa. Piitä on niin sanotusti doupattava, jotta sähköenergian tuottaminen olisi mahdollista. Tämä johtuu siitä, että pelkästä puolijohteesta valmistetussa kennossa johtavuusvyölle siirtynyt elektroni palaa takaisin valenssivyölle. Tätä tapahtumaa kutsutaan rekombinaatioksi. Puolijohteiden douppaamiseen käytetään booria ja fosforia. Boorilla doupattua puolijohdetta kutsutaan p-tyypiksi, jossa sidokseen jää yhden elektronin vaje. Fosforilla doupattua kutsutaan n-tyypiksi. Tässä sidoksessa on yksi ylimääräinen elektroni. Kun p-

7 5 ja n-tyyppi liitetään, saadaan aikaan pn-liitos. Valon osuessa n-puoleen syntyy liitokseen sähkövirta. Aurinkosähkö ei ole ainoa auringosta suoraan hyödynnettävä energiamuoto. Lämmintä käyttövettä valmistettaessa ja kylmäilmakuivureiden esilämmitysasteena aurinkolämpöä on käytetty suomessa jo vuosikymmeniä. Varsinkin Keski-Euroopassa aurinkolämpöä käytetään huomattavasti enemmän esim. Itävallassa 15 % omakotitaloista käyttää aurinkolämpöä. Aurinkolämpö toimii hyvin alueilla joissa kylmät kaudet eivät ole kovin ankaria ja auringon valoa on kohtuullisesti tarjolla. Suurimmissa aurinkolämpövoimalaitoksissa päästään jopa kymmenen megawatin tehoihin Yhdistetty sähkön- ja lämmön tuotanto (CHP) CHP:lla eli yhteistuotannolla tarkoitetaan sähköntuotannossa syntyvän hukkalämmön hyötykäyttöä kaukolämmityksessä tai teollisuudessa. Kauko- tai aluelämmityskäytössä lämpö otetaan talteen lämmönsiirtimellä, mutta se voidaan hyödyntää myös prosessihöyrynä Kaasu- ja dieselmoottorit Moottorivoimalaitos koostuu sähkögeneraattorista ja sitä pyörittävästä mäntämoottorista. Polttomoottorissa polttoaine palaa koneen sylinterissä, jossa se sytytetään sähkökipinällä tai ilmaa puristamalla. Polttoaineseoksen palaessa paine kasvaa sylinterissä ja työntää mäntää, joka pyörittä generaattoria. Megawattiluokan voimaloilla päästään hyvään sähköhyötysuhteeseen, yli 40 prosenttiin. Yhteistuotannossa kokonaishyötysuhde nousee jopa prosenttiin. Moottoreita löytyy laajalta tehoalueelta (kymmenistä kilowateista ylöspäin) ja niillä on laaja polttoainevalikoima, yleisimpien polttoaineiden ollessa maakaasu ja dieselöljy. Voimalaitoksen hyötysuhde pysyy korkeana osakuormallakin. Moottorin aiheuttaman melun takia ne soveltuvat pientaloja paremmin kaukolämmitykseen, pk-teollisuuteen ja suurten palvelu- ja hallintorakennusten (sairaalat, koulut) energiantuotantoon.

8 Mikroturbiinit Mikroturbiinit ovat pienitehoisia ( kw) kaasuturbiineja. Voimalaitokseen kuuluu kompressori, polttokammio, turbiini ja generaattori. Kompressorissa syöttöilma puristetaan suuren paineeseen. Ilma ja polttoaine syötetään polttokammioon, josta palamistuotteet purkautuvat turbiinissa pyörittäen siipiä, teho välittyessä akselin kautta generaattoriin. Sähköhyötysuhde nousee rekuperaattorilla varustetuilla voimaloilla yli 30 prosentin, yhteistuotannossa päästään yli 80 prosentin hyötysuhteeseen. Polttoaineena käytetään kaasu- tai nestemäisiä polttoaineita, yleisin on maakaasu, nestemäisistä polttoaineista dieselöljy. Osakuormalla kaasuturbiinin hyötysuhde heikkenee, joten se soveltuu paremmin teollisuussovellutuksiin, joissa voidaan hyödyntää tehokkaasti asteisen pakokaasun hukkalämpö Höyryturbiinit ja -koneet Höyrykone ja -turbiini eroavat toisistaan siinä, että höyrykoneessa korkeapainehöyry liikuttaa sylinterissä olevaa mäntää, joka pyörittää generaattoria, kun taas höyryturbiinissa höyry liikuttaa turbiinin siipiä. Molemmissa laitteistoissa höyry tuotetaan erikseen höyrykattilassa, joten voimalassa voidaan käyttää teknisesti mitä tahansa polttoainetta. Yleisimpiä ovat hiili, turve, kierrätyspolttoaineet ja biomassa. Hyötysuhteiltaan höyrykoneet ja -turbiinit ovat diesel-moottorien tasoisia. Käyttökohteiksi soveltuvat erityisesti pk-teollisuus ja kaukolämmitys. Tulevaisuudessa uusiutuvia poltoaineita käyttävät mikro-chp-voimalaitokset määrä kasvanee merkittävästi. Tähän vaikuttaa kuitenkin sähkön hinnan kehitys. Yksi lupaava vaihtoehto polttoaineeksi on kaasuttimen käyttö kiinteän biomassan tai kierrätyspolttoaineiden kanssa.

9 7 4. HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON TAVOITTEET 4.1. Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Yksi hajautetun energiantuotannon päätavoitteista on vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuskaupan tultua fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hinta on noussut. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköenergiaa, mutta ydinvoimaa näillä pienillä järjestelmillä tuskin koskaan voidaan korvata. Nykyään ihmiset ovat kiinnostuneet ympäristöstään ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän takia myös monet hajautetut järjestelmät ovat myös mediassa pinnalla ja niiltä odotetaan paljon Energiahuollon varmuus Suomen energiahuollon varmuus perustuu riittäviin polttoainevarastoihin sekä omavaraiseen tuotantoon. Kylmistä talvista ja syrjäisestä sijainnista johtuen Suomessa joudutaan pitämään suhteellisen runsaita polttoainevarastoja. Öljyä, kivihiiltä ja uraania varastoidaan viiden kuukauden tarpeisiin sekä valtion että yritysten varastoissa. Lisäämällä hajautettua energiantuotantoa pystytään vähentämään Suomen riippuvuutta tuontipolttoaineista. Varmistaakseen monipuolisen sähköntuotannon valtio tukee uutta hajautettua energiantuotantoa huomattavilla summilla. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia tuotantoinvestointeja tuetaan maksimissaan 40 %:n valtion tuella. Esimerkiksi tuulivoiman tuottaminen suomessa ei olisi kannattavaa, ellei valtio olisi mukana rahoittamassa projekteja. Lisäksi hajautetussa energiantuotannossa syntyvää sähköä tuetaan valtion toimesta. Metsähakkeella ja tuulivoimalla tuotetussa sähkössä tuen osuus on 6,9 /MWh ja kierrätyspolttoaineella 2,5 /MWh Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Energiahuollon varmuuden lisäksi hajautetussa energiantuotannossa nähdään etuja myös valtion talouden kannalta. Suomessa kehitettävästä tekniikasta uskotaan tulevaisuudessa tulevan merkittävä vientituote. Tekes aloitti vuonna 2003 DENSYohjelman, jonka tavoitteena on ollut kehittää hajautettuun energiantuotantoon liittyviä tuotteita sen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Yli 50 miljoonaa euroa maksavan ohjelman tulokset julkaistaan lokakuussa 2007 pidettävässä seminaarissa. Tekesin laskelmien mukaan hajautetun energiantuotannon markkinat kasvavat Euroopassa 15 prosentin vuosivauhdilla, ja ohjelman tavoitteena on luoda uusia tuotteita avautuville markkinoille. Tekes listaa ohjelman konkreettisiksi tavoitteiksi alalle 6 miljardin euron liikevaihdon vuoteen 2010 mennessä (vuonna Me), josta viennin osuus on 90 %. Alan työllisyyden tavoitellaan nousevan 5500 henkilöstä henkilöön samassa ajassa. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi bioenergian tuotannon lisääntyessä voidaan lisääntyvän työvoiman tarvetta arvioida karkeasti siten, että 1 TWh:n lisäys biopolttoaineella tuotettua sähköä tarkoittaa 250 henkilötyövuoden lisäystä polttoaineen keräilyssä ja käsittelyssä.

10 8 5. HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON HAASTEET JA ONGELMAT 5.1. Hajautetun energiantuotannon vaikutus sähköverkkoon Hajautettujen järjestelmien lisääntyminen ympäri Suomea keventää pitkien siirtolinjojen kasvavaa kuormaa sekä luo lisä kilpailua sähköhintaan. Suomessa sähkönkulutus on ollut jo useita vuosia kasvussa, eikä kasvu näytä loppuvan. Suomen sähköverkko on vanhaa ja vaatii suuria investointeja, jotta luotettavuus ja käyttövarmuus säilyisivät hyvällä tasolla myös tulevaisuudessa. Omakotitalojen sähkön- ja lämmönkulutus on merkittävässä osassa Suomen koko energiankulutusta. Sähköverkot eivät joutuisi niin koville, mikäli hajautetut energiantuotantojärjestelmät yleistyisivät ja sähköä tuotettaisiin lähellä sen käyttöpaikkaa. Tämä säästäisi merkittävän määrän rahaa tulevaisuudessa, sekä lisäisi sähköverkkojen käyttövarmuutta. Tämä kehityssuunta olisi myös hyvä ilmastonmuutoksen kannalta. Mikäli hajautettujen energiatuotantolaitosten rakentamista ruvetaan tukemaan, kuten mm. Saksassa, uskomme niiden yleistyvän melko nopeasti suomalaisiin omakotitaloihin. Mikäli Suomeen tulisi myös syöttötariffihinnoittelu, eli sähköverkon omistaja olisi velvollinen ottamaan verkkoon syötetyn sähkön vastaan kiinteään hintaan, kiihdyttäisi se hajautettujen järjestelmien yleistymistä merkittävästi. Tällöin jokainen pienikin hajautettu järjestelmä voisi tuottaa sähköä verkkoon ja saisi ylimääräisestä sähköstä asianmukaisen korvauksen. Tämä helpottaisi järjestelmän takaisinmaksuajan arvioimista ja helpottaisi investointipäätöksen tekemistä Aurinkokennojen ympäristökysymyksiä Aurinkoenergiaa pidetään yleisesti saasteettomana energiantuotantomenetelmänä. Jos asiaa tarkastellaan energiataseen näkökulmasta, on tilanne kuitenkin monimutkaisempi. Piin erottaminen hiekasta vaatii energiaa 50 kwh/kg. Piin valmistaminen puolijohdeteollisuudelle kelpaavaksi tehdään niin kutsutulla Siemens-prosessilla, joka vaatii energiaa 200 kwh/kg. Yksikiteistä piitä valmistettaessa yhtä kiloa kohti kuluu energiaa vielä lisäksi 100 kwh/kg. On siis selvää, että aurinkokennolla menee useampi vuosi ennen kuin se maksaa itsensä takaisin.

11 Biopolttoaineiden keräilyn vaikutukset Biopolttoaineiden keräilyn vaikutuksia metsän kasvuun on tällä hetkellä todella vaikea arvioida. Hakkuutähteen kerääminen energiantuotantoon on suhteellisen uusia asia, ja sen ympäristövaikutuksista ei vielä ole tutkimuksia, koska sellaisen tekeminen vaatii pitkän tarkasteluajan. Joidenkin arvioiden mukaan hakkuutähteiden kerääminen voi aiheuttaa maaperän köyhtymistä, mikä tulee lisäämään keinotekoisen lannoituksen tarvetta metsissä. Kiintoaineen poistaminen voi lisätä myös eroosioita. Vaikutusten arviointi on kuitenkin arvailujen varassa vielä jonkin aikaa, koska tutkimustuloksia ei lähivuosina vielä ole saatavilla Polttokennojen haasteet Polttokennosovellusten suurimpia ongelmia ovat niiden hinta sekä alhainen käyttöikä. Toinen merkittävä ongelma polttokennojen käytössä on polttoaineen saatavuus. Vedyn tuottaminen ja varastointi vaatii paljon energiaa. Nykyisin myös maakaasuverkostot ovat rajalliset, joten maakaasulla toimivien kiinteäoksidikennojen käyttömahdollisuudet ovat rajalliset. Polttokennot tulevat varmasti olemaan osana tulevaisuuden energiataloutta. Polttokennoilla tuotettu sähkö- ja lämpöenergia on ympäristöystävällistä, koska sivutuotteena syntyy vain vettä Tuulivoimaloiden vaikutukset sähköverkkoon Tuulen nopeuden muutokset ovat suhteellisen nopeita. Niiden ennustettavuus on myös heikkoa. Koska sähköntuotanto on verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin, tuulen nopeuden muuttuessa tuulivoimaloiden tuottama sähkö on sähköverkon stabilisuuden kannalta häiriö, jonka kompensoimiseen tarvitaan erikseen säätökapasiteettia. Suomessa vesivoima toimii tällä hetkellä säätövoimana, mutta suuret lisäykset tuulivoiman tuotantoon vaativat rinnalleen uutta säätökapasiteettia. Biopolttoaineita käyttävät kattilat eivät tähän tarkoitukseen ole riittävän nopeita, jolloin säätöön joudutaan käyttämään fossiilisia polttoaineita, kuten esimerkiksi maakaasukäyttöisiä kombivoimaloita.

12 10 6. YHTEENVETO Hajautetun sähköntuotannon idea liittyy läheisesti haluun torjua ilmastonmuutosta ja vähentää energiantuotannon ympäristövaikutuksia muutenkin. Lisäämällä ympäristöystävällistä energian-tuotantoa lähellä kuluttajaa vähennetään tarvetta fossiilisten polttoaineiden käytölle lauhdevoima-laitoksissa ja mahdollisesti vältetään tarve suurten voimalaitosten kertainvestoinneille. Pienten voimalaitosten lisääminen verkkoon tuo joustavuutta sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseen ja tällöin pystytään välttämään Olkiluodon uuden ydinreaktorin viivästymisen kaltaiset tapahtumat. Paikoin kasvava sähkönkulutus voi vaatia investointeja verkkoon, jotka voidaan välttää hajautetulla tuotannolla. Hajautettuun sähköntuotantoon jo soveltuvia, kypsiä tekniikoita on jo olemassa (esim CHP), osa taas vaatii tuotekehitystä tullakseen teknistaloudellisesti järkeväksi vaihtoehdoksi (polttokennot). Toisaalta esimerkiksi tuulivoimatekniikka on jo sinällään valmista tekniikkaa, ongelmaksi muodostuu tuotannon vaihtelevuus. Tuuli- ja aurinkovoiman laajaa käyttöönottoa jakeluverkko-tasolla edesauttaisi energian varastointimenetelmien kehittyminen. CHP-tekniikoiden käyttöönoton järkevyyteen hajautetussa tuotannossa vaikuttaa sekä taloudel-lisessa mielessä että ympäristöystävällisyyden kannalta käytettävät polttoaineet. Fossiilisten polttoaineiden hinnat voivat jättää ainoaksi taloudellisestikin järkeväksi vaihtoehdoksi erilaisten bio- ja jätepolttoaineiden käytön. Paikallisilla primäärienergianlähteillä on tässä suuri merkitys.

13 11 LÄHTEET Luentomoniste: Risto Mikkonen, Tampere Polttokennot ja vetyteknologia. Sähkömarkkinaseminaari 2006, Helsinki u.html ( ) Kyseiseltä sivulta löytyvät tiedostot polttokennot_esitysdiat.pdf sekä Polttokennot_ohjelmasuunnitelma.pdf ( ) Kyseiseltä sivulta löytyy Gaia Group Oy:n tekemä tutkimusraportti hajautetusta energiantuotannosta. Sähkömagnetiikan laitos: TEKES projekti 594/480/00, Yhdysvaltain energiaministeriö International energy agency Opintomoniste: Energiatekniikan perusteet, Risto Raiko & Katriina Kirvelä 2005 Bergman, Lankila, Kässi, Teknologiaohjelma DENSY - Hajautetun energiantuotannon tulevaisuusskenaariot ja vaikutukset liiketoimintamalleihin. Rintala et al, Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa. Luentomoniste: Pentti Lautala, Tampere 2007, Prosessiautomaation sovellukset

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

A sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1(4) TOIMINTAOHJE 7.6.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot