Kuulemistilaisuus EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta Säätytalo

Transkriptio

1 Kuulemistilaisuus EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta Säätytalo

2 EU:n 0 % energiansäästötavoite 00 Energiansäästötavoite Kasvihuonekaasujen vähentämistavoite Uusiutuvan energian lisäämistavoite 0% 0% 0% EU on asettanut omat tavoitteet. Kansainvälisissä keskusteluissa on määritelty tavoite + C ilmastonlämpenemisen raja-arvoksi vuoteen 100.

3 EED ja komissio Energiatehokkuusdirektiivi (EED) korvaa energiapalveludirektiivin (ESD) ja CHP-direktiivin ESD Energy Service Directive, CHP Combined Heath and Power EUkomission arvio EUkomissiolta kertomus 0 % säästötavoitteen toteutumista ja ehdotukset uusista toimista Artikla 7 täytäntöönpanosta ja ehdotukset tavoitevuoden 00 muuttamisesta ja säästötavoitteen tasosta (%:n nosto)

4 EU:n 0 % energiantehokkuustavoite Uusi perusura -skenaario keväällä 013 Primary energy consumption*, Mtoe Projections from 007 Projections from % Energy saving objective 184 Mtoe 1678 Mtoe 1474 Mtoe Business as usual 007 projection Most recent projection -164 Mtoe Baseline 013 ~1570 Mtoe -0% by 00 objective -368 Mtoe * Gross inland consumption minus non-energy uses Source: DG ENR data

5 EED:n sisältö artikloittain

6 Energiatehokkuusdirektiivin artiklat Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 00 (Art. 3) Sitova valtion keskushallintoa koskeva peruskorjaus/ säästötavoite (Art. 5) Sitova kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite jaksolle (Art. 7) Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta (Art. 4) Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa (Art. 6) Energiakatselmusohjelmat ja -velvoitteet (Art. 8) Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen (Art. 14) Energiatehokkuus sähköja maakaasuverkoissa ja tariffeissa (Art. 15) Muita toimia energiatehokkuuden edistämiseksi (Art. 1, 16, 17, 18 ja 19) Lisäksi sanktiot (Art. 13), rahoitus ja rahastot (Art. 0) ja raportoinnit (Art. 4)

7 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano Direktiivi voimaan , tärkeimmät päivämäärät Suunnitelma Art. 7 toimeenpanosta Kansallinen toimeenpano valmis kansallisen energiatehokkuustavoitteen 00 asettaminen Kaikkien suurten yritysten (ei pk-yritykset) pakolliset energiakatselmukset tehtynä ensimmäisen kerran 6/013 komission artiklakohtaiset tulkintaohjeet NEEAP-3 Art.4 strategia valmistuu 1/013 Art.5 Valtion keskushallinnon peruskorjaus ja energiansäästötavoite laskutustietojen täsmällisyys myös niiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita Art. 14 Arvio kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistämisestä NEEAP-4 NEEAP-3 National energy effieciency Action Plans nimi alkaen eli kansallinen energiatehokkuus toimintasuunnitelma.

8 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon organisointi EED-TYÖRYHMÄ Viestintä ja kuulemistilaisuudet TEM TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, RAKLI, Kuluttajaliitto Säädösryhmä TEM kokoaa ERILLISVASTUUT Art. 3 ja 4 TEM Art. 4 YM Art. 0 TEM/VM Primäärienergia, loppukulutus, energiaintensiteetti Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Rahoitus Art. 5 pj. Pauliina Pekonen (VM) Art. 6 pj. Hannu Koivurinta (VM) Art. 7 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art. 8 pj. Heikki Väisänen (TEM) Art pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 14 pj. Pentti Puhakka (TEM) Art. 15 pj. Markku Kinnunen (TEM) Art. 1, pj. Timo Ritonummi (TEM) Peruskorjaus/säästö, inventaariosuunnitelma -raportit, vaikutusarvio, energiahallintajärjestelmät Julkiset hankinnat Säästövelvoitteet, joustot, energiansäästöt, kumulatiivisuus, energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset Mittaus, laskutus Kaukolämpö/-jäädytys, yhteistuotanto Energian siirto ja jakelu Kuluttajat, energiapalvelut, tiedottaminen, vaikuttaminen

9 Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite 00 Art. 3 Vaihtoehdot 1. primäärienergian tai. energian loppukulutuksen tasolle 3. primäärienergian tai 4. loppukulutuksen säästölle Tavoite asetettu energia- ja ilmastostrategian päivityksen yhteydessä: 310 TWh loppuenergiana ilmoitetaan loppukulutus ja primäärienergia 5. energiaintensiteetille Edistymisestä raportoidaan vuosittain. Ilmoitetaan vaikutus vuoden 00 primäärienergian ja energian loppukulutuksen tasoon. Kansalliset erityispiirteet ja EU:n 0 % huomioidaan.

10 Rakennusten peruskorjaukset Art. 4 HO Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaamiseksi, jotta korjausvelkaa voidaan pienentää EED Pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta Yleiskatsaus rakennuskantaan Toimenpiteiden tunnistaminen rakennustyypeittäin ja ilmastovyöhykkeittäin Teetetään arvio hyödyntäen aiempia selvityksiä, joissa korjausrakentamisen energiatehokkuusvaati muksia on jo huomioitu Hyödynnetään kansallisia kustannusoptimaalisuuslaskennan tuloksia

11 Rakennusten peruskorjaukset Art. 4 Politiikkatoimet deep renovation investointien stimuloimiseksi Rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten sekä yksityishenkilöiden investointipäätösten ohjaus tulevaisuudessa Todellisiin esimerkkeihin perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja muista mahdollisista hyödyistä Kansallisen deep renovation tason määrittäminen Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta (VN ) Hyödynnetään energiatehokkuuteen liittyvien säännösten valmistelun materiaalia ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset Toteutetut koerakentamis- ja muut kohteet viime vuosilta Yhteistyötahot: mm. Suomen Kiinteistöliitto, Rakli, Suomen Omakotiliitto ja Senaatti-kiinteistöt Strategia laaditaan ja julkaistaan huhtikuun 014 loppuun mennessä ja päivitetään kolmen vuoden välein (NEEAP)

12 Julkisen sektorin rakennukset esimerkkinä Art. 5 Ensisijainen velvoite: valtion keskushallinnon omistuksessa ja käytössä olevista rakennuksista peruskorjataan vuosittain 3 % Määrä (m) lasketaan rakennuksista, jotka eivät täytä rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asettuja energiatehokkuuden minimivaatimuksia Ei koske a) alle 50 m rakennuksia, b) suojeltuja rakennuksia, c) puolustusvoimien muita kuin toimisto- ja henkilökunnan asuinrakennuksia Jos vuosittainen yli 3 % peruskorjattu määrä ylittyy voidaan ottaa huomioon kolmen edellisen tai kolmen myöhemmän vuoden tavoitteessa Laaditaan julkisesti saatavilla oleva inventaario keskushallinnon rakennuksista: Pinta-ala ja kunkin rakennuksen energiatehokkuus tai vastaavat energiatiedot Vaihtoehto: jäsenvaltio voi toteuttaa muita toimenpiteitä Energiansäästön oltava vuositasolla yhtä suuri kuin peruskorjauksilla saavutettava Vaihtoehtoisen lähestymistavan valitsevat maat ilmoittavat komissiolle mennessä toimenpiteet ja miten niillä saavutetaan vastaava säästö

13 Art. 5 Vuosittain raportoidaan Valtion keskushallinnon omistamien ja käytössä olevien rakennusten kokonaispinta-ala (yli 50 m, jotka eivät täytä energiatehokkuusvaatimuksia) Edellisen vuoden aikana peruskorjattujen rakennusten kokonaispinta-ala tai edellisenä vuotena saavutetut säästöt (vaihtoehtoinen lähestymistapa) Säästöksi hyväksytään Ei erityisiä rajoituksia tai ehtoja toimille tai säästöjen laskennalle Tilatehokkuuden parantuminen hyväksytään toimeksi ja säästöksi sekä peruskorjausvaihtoehdossa että vaihtoehtoisessa lähestymistavassa Muuta valtionhallintoa, kuntia ja julkisoikeudellisia sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavia toimijoita rohkaistaan ottamaan käyttöön Energiatehokkuussuunnitelma, johon sisältyy energiatehokkuutta ja -säästöä koskevia tavoitteita ja toimia, tarkoituksena noudattaa keskushallinnon esimerkkiä Energianhallintajärjestelmä, jossa on mukana energiakatselmukset Käyttämään tarvittaessa energiapalveluyrityksiä ja ESCO-palvelua

14 Julkiset hankinnat Art. 6 Valtion keskushallinto hankkii Riittävä kilpailu Kustannustehokkuus LIITE III Tekninen soveltuvuus VAIN ENERGIATEHOKKAITA, TUOTTEITA, PALVELUJA JA RAKENNUKSIA Taloudellinen toteutettavuus Sovelletaan, kun hankinnassa ylitetään kynnysarvot laitteet lähtökohtaisesti vain korkeimman energialuokan laitteita ajoneuvojen renkaat korkeinta energiatehokkuusluokkaa palveluita tilattaessa vaatimus koskee myös palveluntuottajaa Saa hankkia ja vuokrata vain energiatehokkuuden minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, paitsi purkaakseen Muuta julkista hallintoa rohkaistaan noudattamaan keskushallinnon esimerkkiä.

15 Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät Art. 7 Ensisijainen velvoite: jäsenvaltio perustaa energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän, jolla varmistetaan, että jäsenvaltion alueella toimivat energian jakelijat tai vähittäismyyntiyhtiöt saavuttavat kumulatiivisen loppukäytön energiansäästötavoitteen vuoden 00 loppuun mennessä Energiayhtiöiden velvoiteohjelma on käytännössä säästötoimien ulkoistamista Säästötavoite vastaa vähintään jaksolla saavutettuja uusia säästöjä, joiden määrä on kunakin vuonna 1,5 % energian jakelijoiden tai vähittäismyyntiyhtiöiden loppuasiakkaille siirtämästä/myymästä energiasta Tavoitteen laskennassa käytetään vuosien keskiarvoa Liikenteessä käytetyn energian myynnin määrä voidaan jättää huomiotta Joustomekanismit: jäsenvaltio voi enintään 5 % osuutta edellä lasketusta vastaten Käyttää tavoitteen laskennassa 1 % määrää ja 1,5 % Jättää huomiotta päästökauppalain piirissä oleville teollisuuslaitoksille myydyn energian Laskea tavoitteeseen energian tuotannossa, jakelussa ja siirrossa saavutettuja säästöjä Laskea tavoitteeseen energiansäästöjä vuosina toteutetuista varhaistoimista

16 Art. 7 Vaihtoehto: jäsenvaltio toteuttaa muita politiikkatoimia Ovat asetettujen vaatimusten mukaisia Niillä saavutetaan yhtä suuri vuotuinen energiansäästö Jäsenvaltiot voivat yhdistää politiikka toimia velvoitejärjestelmiin, mukaan lukien kansalliset energiatehokkuusohjelmat Hyväksyttäviä politiikkatoimia ovat: Energia- ja hiilidioksidiverot Rahoitusjärjestelmät ja -välineet ja verokannustimet Säädökset tai vapaaehtoiset sopimukset Standardit ja normit Energiamerkintäjärjestelmät, paitsi jos ne ovat pakollisia EU:n tasolla Koulutus ja energianeuvonta Jäsenvaltio ilmoittaa mennessä politiikkatoimet, joita se aikoo käyttää ja miten säästöjen määrä saavutetaan Komissio voi ehdottaa muutoksia kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta

17 Art. 7 Säästöjen lisäisyysvaatimus / tehokkuustaso Laitteista, joiden energiatehokkuudelle on EU-tasolla minimivaatimus, hyväksytään säästöä siltä osin kuin tämä taso alitetaan/ylitetään Ajoneuvot: perustaso on EU:n päästönormi Energiaverot: vaikutus hyväksytään vain EU:n minimitason ylittävältä osalta Rakentamismääräykset: avoinna kenelle säästöt kuuluvat Säästöjen lisäisyysvaatimus / politiikkatoimikytkös Säästö on seurausta toimesta, jonka toteutumiseen voidaan osoittaa vaikutetun politiikkatoimella tmv. eli säästö joka on seurausta yksittäisen toimijan 100 % omasta päätöksestä tehdystä toimesta on muuta kuin 7. artiklan säästöä Energiayhtiöiden velvoiteohjelmien tuottamien säästöjen katsotaan olevan aina lisäsäästöä, käytännössä riippumatta energiayhtiön todellisesta roolista Säästöjen toteen näyttäminen ja raportointi Tilastollisesti merkittävä osuus säästöistä riippumaton todentaminen Säästövaikutukset raportoidaan vuosittain mennessä

18 Art. 7 Kantaluku Keskiarvona jaksolta laskettu energian vähittäismyyntiyhtiöiden loppuasiakkaille myymä energiamäärä Ei ole mikään tietty energian loppukäytön määrä Jäsenvaltioissa joudutaan laskemaan kantalukua tilastojen kautta top-down Energian loppukäytön tilastotiedosta vähennetään eriä, jotka eivät ole energian vähittäismyyntiyhtiöiden loppuasiakkailleen myymiä Ne jäsenmaat, joilla on energiayhtiöiden velvoiteohjelma, saavat kantaluvun direktiivin tarkoittamalle tasolle Laskentaharjoitus vuoden 010 luvuilla (Tilastokeskus ja TEM) Toimien mitoitusperusteena käytetään kantalukua 190 TWh Lopullinen keskiarvoon perustuva valmistuu syksyllä 013 Osa tiedoista on virallisia tilastotietoja, osaa selvitetään ja vuoden 01 tilastotiedot ovat valmiit syksyllä 013 Kantaluvulla 190 TWh tulee kumulatiivisen säästön tavoitteeksi ~80 TWhkum ja se saavutetaan ~,9 TWh vuosisäästöllä jaksolla

19 Kantaluvusta ja säästöistä Kantaluku tasolla 190 TWh Energian loppukäyttö pl. Liikenne 50 TWh Tavoite Kantaluku Varhaistoimet Uudet toimet TWh 190 TWhkum TWh/a,9,1 Liikenne Tästä tiettyjä vähennyseriä 60 TWh TWhkum TWh/a 6-70,-,5 Säästöt Sopimustoiminta Rakentamismääräykset Muita toimia ,5-1,0 0,7-0,5

20 Säästötavoite direktiiviehdotuksessa Artikla 7Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät Säästötavoite on 7 x 1,5 % eli 10,5 % voimassa olevaa energiansäästöä vuonna 00 EED 10,5 % ESD 9 % Esimerkissä käytetty TWh vuosisäästöä, joka vastaa suuruusluokkana jaksolla Suomessa tarvittavaa uutta energiansäästöä

21 Muutos maaliskuussa 01 Kumulatiivinen säästötavoite on vuotuisten säästötavoitteiden summa 4 6 EED TWh 54 TWhkum ESD 9 %

22 Säästön kumulatiivinen laskenta Kumulatiivinen säästö on vuosisäästö kerrottuna investoinnin elinajalla EED TWh/a x 7 a = 14 TWhkum ESD 9 %

23 Kulutuksen mittaaminen Art. 9 Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: Etäluettavat mittarit tarjotaan a) Mittari vaihdetaan (tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus), b) Tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä ( Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 010/31/EU) Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: Huoneisto/käyttäjäkohtainen mittari lämmitykselle/jäähdytykselle (016). Jos teknisesti mahdotonta asennetaan patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi VTT:n selvitys valmistuu

24 Laskutus ja palautetieto Art. 10 ja 11 Sähkön ja maakaasun sisämarkkinadirektiivien mukaisesti mittarien on mahdollistettava tosiasialliseen kulutukseen perustuvat täsmälliset laskutustiedot ja asetettava loppukäyttäjän saataville. Laskutusvälejä vastaavat kumulatiiviset tiedot energian kulutuksesta 3 edeltävältä vuodelta tai jos lyhyempi aika toimitussopimuksen alusta Täydentäviä tietoja päivä-, viikko-, kuukausitasolla vuoden ajalta (internetin tai mittariliittymän välityksellä) Jos ei etäluettavaa mittaria, varmistetaan, että laskutustiedot ovat täsmällisiä ja todelliseen kulutukseen perustuvia. Voidaan toteuttaa siten, että asiakkaat lukevat mittarinsa ja toimittavat tiedot. Tarjottava sähköistä laskutusta Asiakkaan pyynnöstä tiedot asetetaan kolmannen osapuolen saataville Voidaan säätää, että asiakkaan pyynnöstä on tarjottava joustavia maksuehtoja Laskut ja laskutustiedot on saatava veloituksetta

25 Tiedottaminen Kuluttajille tiedottaminen Art. 1 Laaditaan ohjelma, jossa on toimenpiteitä energiatehokkuuden edistämiseksi ja helpottamiseksi Esimerkiksi tiedotus, esimerkkihankkeet, toiminta työpaikoilla, älykkäiden mittareiden käyttöönottoon kannustaminen Markkinatoimijoille tiedottaminen Art. 17 Energiatehokkuusjärjestelmistä tiedotetaan avoimesti ja laajasti markkinatoimijoille Markkinatoimijoita ovat mm. rakentajat, arkkitehdit, ympäristöja energiatarkastajat Pankkeja rohkaistaan toimenpiteiden rahoittamiseen Luodaan asianmukaiset edellytykset toteuttaa tiedottamista Edistetään valistus- ja koulutusaloitteita yhdessä sidosryhmien kanssa

26 Energiapalvelumarkkinoiden edistäminen Art. 18 Julkaistaan luettelo pätevistä palvelujen tarjoajista tai tarjotaan palveluiden tarjoajille liittymä, jossa voivat antaa tietoa Jaetaan tietoa energiapalvelusopimuksista ja lausekkeista Kehitetään laatumerkintöjä toimialajärjestöjen kanssa Rohkaistaan julkista sektoria hyödyntämään Edistetään energiapalvelumarkkinoita ja PKyritysten pääsyä niille Tarvittaessa julkistetaan neuvontapalvelu, poistetaan toiminnan esteet & perustetaan valitusasiamies Kielletään markkinoiden häiritseminen + säädetään siitä seuraamus

27 Toimintaympäristön kehittäminen Pätevyysjärjestelmät Art. 16 Akkreditointi/pätevyysjärjestelmät saataville vuoden 015 alusta Koskee: energiapalveluiden ja energiakatselmusten suorittajat / energia-asioista vastaavat / energiaan liittyvien rakennusosien asentajat Toteutetaan, mikäli kansallinen taso ei ole riittävä Kannustinloukkujen poistaminen Art. 19 Arvioidaan onko kannustinloukkuja, ja tarvittaessa toteutetaan toimenpiteet niiden poistamiseksi Esimerkiksi kannustimet rakennuksen omistajan ja vuokralaisen välillä, mitkä estävät energiatehokkuusinvestoinnit

28 Energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät Art. 8 Edistetään toimintaa, jossa loppukäyttäjien saatavilla on korkealaatuisia ja kustannustehokkaita katselmuksia, joita vaatimusten mukaisesti pätevät asiantuntijat suorittavat riippumattomasti erityinen kohderyhmä on pk-yritykset, joita kannustetaan tekemään energiakatselmuksia ja toteuttamaan niissä ehdotettuja toimenpiteitä myös kotitalouksien tietoisuutta energiakatselmusten hyödyistä lisätään katselmusten korkean laadun varmistamiseksi otetaan käyttöön direktiivin liitteeseen VI perustuvat vähimmäisvaatimukset Varmistetaan, että kaikissa suurissa yrityksissä teetetään energiakatselmus, ensimmäinen viimeistään 015 ja sen jälkeen 4 vuoden välein katselmukset voidaan toteuttaa myös vapaaehtoisten sopimusten puitteissa, edellyttäen, että jäsenvaltio valvoo näiden katselmusten laatua yritys, joilla on sertifioitu CEN/ISO energiahallintajärjestelmä, joka sisältää vastaavan energiakatselmuksen, vapautetaan pakollisista katselmuksista kansallisesti käyttöön otetut direktiivin liitteeseen VI perustuvat vähimmäisvaatimukset koskevat myös suurten yritysten energiakatselmuksia

29 Art. 8 Saatavuus tai velvoite Korkea laatu Näistä seuraa Kustannustehokkuus Riippumattomat pätevät katselmoijat Avainsanat katselmukselle velvoite katselmoijien kouluttamiseen, sertifiointiin/ auktorisointiin, katselmusten laadunvarmistukseen ja seurantaan artiklassa 16 on tarveharkintainen velvoite varmistaa, että energiakatselmusten suorittajien saatavilla on pätevyysjärjestelmiä, mukaan luettuna koulutusohjelmia Kolmen vuoden välein tehtävässä raportoinnissa (kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat 014, 017, 01) mainitaan edeltävällä kaudella tehtyjen energiakatselmusten määrä suurissa yrityksissä tehtyjen energiakatselmusten määrä ja jäsenvaltion alueella sijaitsevien suurten yritysten määrä sekä tieto siitä, kuinka moneen sovelletaan pakollisen katselmuksen velvoitetta

30 Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistäminen Art. 14 1/3 Laaditaan mennessä kattava arviointi tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmön ja jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksista, ja päivitetään komission pyynnöstä 5 vuoden välein, sisältäen mm. (liite VIII) Edistetään tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä ja yhteistuotantoa Suoritetaan arviointia varten kustannushyötyanalyysi liitteen IX mukaisesti Lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntä / tarjonta Kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysinfran energiatehokkuusmahdollisuudet

31 Art. 14 /3 Jos arvioinnin tai kustannushyötyanalyysin tulos positiivinen, toteutetaan riittävät toimenpiteet infrastruktuurin kehittämiseksi ja/tai varmistetaan, että kustannus hyötyanalyysi toteutetaan suunniteltaessa uutta tai uudistettaessa merkittävästi nykyistä lauhdevoimalaitosta tai merkittävästi hukkalämpöä tuottavaa teollisuuslaitosta (yli 0 MW) kaukolämmitys- ja jäähdytysverkkoa tai sen energiatuotantolaitosta (yli 0 MW) kustannus-hyötyanalyysin laatimiseen velvoitetaan laitoksen luvituksen yhteydessä Kustannus hyötyanalyysit eivät koske ydinvoimalaitoksia, eikä huippukuorma- ja varavoimalaitoksia, joiden suunniteltu käyttöaika on alle 1500 h/a. Tietyin edellytyksin velvoitteesta voidaan vapauttaa muitakin laitoksia. Vapautuksista ilmoitus komissiolle mennessä. Kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkoista vastaavat yritykset voidaan velvoittaa yhteistyöhön kustannushyötyanalyysien teossa.

32 Art. 14 3/3 Yhteistuotantosähkön alkuperätakuu Tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetun sähkön alkuperätakuujärjestelmä on jo säädetty nykyisen CHP direktiivin mukaisesti Komissiolle delegoitu yhteistuotannon hyötysuhteiden viitearvojen tarkistaminen teknisen kehityksen mukaisesti (Art. 3)

33 Energiatoimitusten tehokkuus Art. 15 Energiatehokkuus sähkö- ja kaasuverkkoihin liittyvässä sääntelyssä sekä sähkön siirrossa ja jakelussa Varmistetaan, että energiatehokkuuden edistämiselle eri tavoin ei ole esteitä Tehtäviä tulee sekä sääntelyviranomaiselle, että sähköverkonhaltijoille Arviointi energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista mennessä arviointi kaasu- ja sähköinfrastruktuurin energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista Osoitetaan toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi verkkoinfrastruktuurissa aikataulu Verkkotariffit Siirto- ja jakelutariffeissa ei saa olla kannustimia jotka olisivat haitallisia sähkön tuotannon, siirron ja toimituksen kokonaistehokkuudelle, sisältäen energiatehokkuuden Tariffien mahdollistettava kysynnänjousto Miten suhtaudutaan tehopohjaisiin tariffeihin? Yhteistuotannon kohtelu Tuotetun sähkön siirto ja jakelu - vaatimus on kunnossa Taattu pääsy verkkoon - vaatimus on kunnossa Suomessa ei määrätä tuotannon ajojärjestystä Mahdollistettava tase- ja muiden käyttöpalvelujen tarjonta yhteistuotantolaitoksille Kysyntäjousto Sääntelyviranomaisen ja verkonhaltijan tehtävä on rohkaista kysyntäjoustoa Kysyntäjoustosta vastaavia tahoja kohdellaan syrjimättömästi Edistetään kysyntäjouston pääsyä järjestelmäpalvelumarkkinoille

34 Säädösryhmän työskentely Aikataulu Maaliskuu-joulukuu 013 Arvioidaan nykyinen kansallinen lainsäädäntö (Laki 111/009) Valmistellaan lainsäädäntöä yhdessä jaostojen kanssa Tavoitteena on HE-luonnos ( HE hallituksen esitys) energiatehokkuuslaiksi joulukuussa 013 Tammikuu-kesäkuu 014 HE-luonnos lausunnoille Jatkovalmistelu lausuntojen pohjalta HE eduskuntaan Lainsäädäntö voimaan

35 Säädösvalmistelun painopisteet Tarkoitus valmistella laki energiatehokkuudesta Selvitetään sääntelytarpeet erityisesti seuraavista: Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä / vaihtoehtoinen järjestelmä (art. 7) Energiakatselmukset (art. 8) ja pätevyysjärjestelmät (art. 16) Mittaaminen ja laskutus (art. 9-11) Julkiset hankinnat (art. 6) Sähkö ja lämmön yhteistuotanto (art. 14) Energian muuntaminen, siirto & jakelu (art. 15) Seuraamukset koskien art ja 18

36 KIITOS Lisää tietoa palaute ja kysymykset