Kaukolämpömuistoja Espoosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämpömuistoja Espoosta"

Transkriptio

1 Kaukolämpömuistoja Espoosta Nykyisen kaltainen vesikaukolämmitys otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Espoon Tapiolassa kuusikymmentä vuotta sitten. Kaukolämmitys oli uusi edistyksellinen, koko alueen kattava lämmitysjärjestelmä, joka perustui voima- tai lämpölaitoksessa lämmitettävän veden kierrätykseen kaukolämpöverkon kautta asiakkaan lämmönjakolaitteeseen ja takaisin. Tämä ratkaisu loi pohjan nykyisin Suomessa laajasti käytössä olevalle kaukolämmitykselle. Modernin mallikaupungin suunnittelu käynnistyy sotien jälkeen Sotien päätyttyä Suomi eli sosiaalisesti ja taloudellisesti vaikeita aikoja. Raskaat sotakorvaukset koettelivat suomalaisten voimavaroja. Asuntotuotanto oli lähes täysin tyrehtynyt ja etenkin lapsiperheiden oli vaikea saada asuntoja. Suuret kansalaisjärjestöt ryhtyivät vaikuttamaan päättäviin tahoihin pohjan luomiseksi sosiaaliselle asuntotuotannolle. Vuonna 1951 viisi organisaatiota perusti Asuntosäätiön suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaista mallikaupunkia. Tärkeimpänä visionäärinä hankkeessa toimi varatuomari, sittemmin professori Heikki von Hertzen, joka Väestöliitosta siirtyi Asuntosäätiön johtoon. Väestöliiton ohella muut taustajärjestöt olivat SAK - Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, Virkamiesliitto, Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto, Vuokralaisten keskusliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Säätiö aloitti hankkimalla maata. Sopiva alue suurimittaiselle hankkeelle löytyi Espoosta, Hagalundin kartanon mailta, jonne professori Otto-Iivari Meurman oli jo aiemmin laatinut rakennuskaavan. Rahoituksen saanti ei ollut helppoa, sillä puutarhakaupunkihanketta pidettiin uhkarohkeana ja aluetta takapajuisena. Värikkäiden vaiheiden jälkeen päästiin kuitenkin muuraamaan peruskiveä keskelle metsäraiviota syyskuussa Nimikilpailun tuloksena puutarhakaupungin nimeksi tuli Tapiola. Tavoitteet Tapiolassa korkealla Tavoitteiksi Tapiolassa asetettiin asuntopulan voittaminen, asumistason kohtaaminen sekä yhtenäinen, ajanmukainen puutarhakaupunki, joka antaisi sysäyksen koko maan asuntopolitiikan kehitykselle. Tarkoituksena oli rakentaa 270 hehtaarin alueelle ihmisen asuinalue. Ajatuksena oli, että eri kansalaisryhmät voisivat asua, työskennellä ja viihtyä rinta rinnan. Asuntosäätiö ei huolehtinut ainoastaan asuntojen rakentamisesta keskitetysti, vaan sen vastuulla oli myös katujen, vesi- ja viemärilaitoksen, sähkölaitoksen, katuvalaistuksen, puistojen, viheralueiden sekä suurehkon lämpövoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen.

2 Tapiolan puutarhakaupunki kehkeytymässä. Vasemmalla suurhankkeen primus motor Heikki von Hertzen. Uudenlainen kaukolämmitys tapiolalaisia lämmittämään Aikaisemmin kerrostalot oli Suomessa lämmitetty talokohtaisesti, jolloin polttoaineiden kuljetus ja varastointi aiheutti ongelmia, savut saastuttivat ilmaa ja savupiiput rumensivat maisemaa. Näitä haittoja ei uuteen puutarhakaupunkiin haluttu, vaan lämmitys haluttiin toteuttaa kaukolämmityksen avulla. Suunnitteluvaiheessa riitti epäilijöitä he arvioivat ratkaisun liian kalliiksi suhteessa asukastiheyteen ja ennustivat Asukassäätiön tekevän konkurssin kaukolämmön vuoksi. Keskustelun seurauksena Asuntosäätiö ryhtyi tutkimaan lämmön ja sähkön yhteistuotantoa, jossa sähköntuotannon lauhdutusvesi käytetään hyväksi kaukolämmityksessä, jolloin polttoaineen hyötysuhde nousee 40 prosentista 80 prosenttiin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi koemielessä Tapiolassa vuonna Yhteistuotantoa pystyttiin toteuttamaan vain talvisin ja vain osakuormalla, sillä Tapiolassa ei ollut tarpeeksi lämpöä käyttäviä asiakkaita. Lisälauhduttimena toimi tarvittaessa keskusallas, joka oli rakennettu koristamaan Tapiolan keskustaa. Yhdyskuntasuunnitteluhankkeena Tapiola oli paljon aikaansa edellä. Suuri lämpövoimala, joka tuotti lämmön, lämpimän veden ja sähkön asukkaalle sekä kerros- että omakotitaloihin, oli parinkymmenenvuoden ajan ainutlaatuinen koko maailmassa.

3 Puutarhakaupunki Tapiolaa rakennetaan Merituulentiellä. Kaukolämmityksen suunnittelu Asuntosäätiössä, taustatietoa Ruotsista Asuntosäätiössä oli lämpöteknillinen toimisto kaukolämpölaitoksen suunnittelua ja rakentamista varten, jossa suunnittelua johtivat toimistopäällikkö, lvi-insinööri DI Kalevi Sassi sekä koneinsinööri DI Veikko Santala, joka toimi ensin Otsolahden Lämmön, sitten sekä Tapiolan Lämmön että Asuntosäätiön perustaman Tapiolan Sähkölaitos Oy:n johtajana. Suunnittelu oli haasteellista. Siihenastinen osaaminen oli keskittynyt suunnittelutoimisto Ekonoon, joka palveli etupäässä teollisuutta. Asuntosäätiö oli tilannut kokonaissuunnitteluna Ekonolta ensimmäisen rakennusvaiheen taloihin sekä kaukolämpöverkon, kaukolämpökeskukset että LVI-laitteiden suunnittelun. Ensimmäisten suunnitelmien valmistuttua haluttiin lisää asiantuntemusta järjestelmän oikeasta mitoituksesta suhteessa ilmasto-olosuhteisiin sekä toimimisesta ääritilanteissa. Tähän tehtävään löytyi Göteborgissa toimiva insinööri Harri Carlson, joka tarkisti kaikki lämmitysjärjestelmän suunnitelmat ja antoi neuvoja toteutuksesta. Erityisen arvokkaita hänen neuvonsa olivat toisen vaiheen lämmitysvoimalaitoksen sijainnista, koska se vaikutti keskusta-alueen suunnitteluun. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa rakennettua vesikattiloilla varustettua lämpökeskusta oli tarkoitus käyttää siihen saakka kunnes voimalaitoksen vesikattilalaitos voitaisiin ottaa käyttöön kasvattamaan lisää lämpökuormaa lämmitysvoimalaitososaa varten. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tarkoitus käyttää vesikattilan polttoaineena myös jätteitä, mutta käytännön kokemukset olivat huonoja ja siitä luovuttiin.

4 Otsolahden lämpökeskus aloitti asiakkaiden lämmittämisen jouluaattona Tapiolan rakentaminen aloitettiin sen itäisestä osasta. Rakennusvaiheessa toiminnassa oli pieni lämminvesikattiloilla varustettu lämpölaitos, jota myöhemmin käytettiin varalaitoksena. Otsolahden Lämmön hiilikäyttöisen lämpökeskuksen ja kaukolämpöverkoston rakennustyöt aloitettiin elokuussa Jouluaattona 1953 sytytettiin tuli ensi kerran kaukolämpökattilaan Otsolahden lämpökeskuksessa. Ilmassa oli juhlan tuntua. Samana päivänä oli lämpöä jo putkessa, muistelee tuolloin Otsolahden Lämmön työnjohtajana toiminut sähköteknikko Pentti Koljonen. Ensimmäinen asiakas oli As Oy Viisikko Kimmeltiellä. Jouluaattona alkoi lämmöntoimitus taloyhtiöön ja näin Suomen ensimmäinen nykyisen kaltainen vesikaukolämmitys oli otettu käyttöön. Virallisesti lämmöntoimitus alkoi vuoden alusta1954. Tammikuun aikana eräät muutkin taloyhtiöt alkoivat saada kaukolämpöä Otsolahden uudesta lämpövoimalaitoksesta. Alussa siinä oli kaksi Högforsin Termis-kattilaa, joilla oli tehoa yhteensä kaksi gigakaloria tunnissa. Pian tarvittiin kolmaskin kattila, joka oli Lokomon valmistama ja yksinään teholtaan neljä gigakaloria tunnissa. Otsolahden lämpökeskus oli jo alun pitäen mitoitettu näitä kattiloita varten. Samoin polttoainesiilot rakennettiin heti. Polttoaineena oli puolalainen kivihiili. Polttoainetta ei tarvinnut lapioida, vaan kuljetin vei hiilen Stokersuppilosta kattilaan. Silloin tällöin suppilo tukkeutui ja aiheutti lisätöitä. Syyksi löytyi hiilen joukosta mm. puolalaisten kaivoshevosten kenkiä. Kattilalaitosta hoitamassa oli aluksi viisi henkilöä kolmivuorotyössä eikä varahenkilöitä ollut. Miehet asuivat lähistöllä, jotta yllätysten sattuessa pääsivät vapaavuorosta nopeasti paikalle. Alussa esiintyi hiukan lastentauteja, kuten nokipalo kattilassa, mutta uuden tekniikan parissa työskentelevät uskoivat vahvisti kaukolämpöön eikä kukaan kyseenalaistanut teknisiä ratkaisuja, toteaa materiaalipäällikkö Einari Pitkänen. Kaukolämmön siirtolinjaa rakennetaan vuonna 1981.

5 Kaukolämpöverkko kasvaa asutuksen mukana Kaukolämpöverkko oli ensi vaiheessa vaatimaton. Se ulottui Mäntyviidasta Menninkäisentielle ja edelleen Lastentalomäen yli Kimmeltielle. Pituutta verkolla oli arviolta 700 metriä. Rakennustöiden edistyessä ja kaukolämpöverkon laajentuessa oli käytössä myös siirrettäviä lämpökeskuksia. Alkuperäinen kaukolämpöverkko oli tyypiltään paikalla valettua laatikkokanavaa, joka on käytössä edelleen. Kaukolämpökanavan tyyppi oli alkuvaiheessa käytössä muuallakin Tapiolassa. Myöhemmin Tapiolassa käytettiin melkein yksinomaan lämpöteknillisen toimiston suunnittelemaa kanavatyyppiä, mutta myös muita tyyppejä. Silloisten putkien ja työn laadukkuus olivat ratkaisevia koko lämmönsiirtojärjestelmälle. Vaativa työnjohto ja erittäin hitsaustaitoiset putkimiehet tekivät työnsä hyvin. Kaukolämpöputki määriteltiin paineastiaksi vasta myöhemmin, mutta Tapiolassa tehtiin ankarat laatukriteerit täyttävää työtä tällä saralla alusta alkaen. Työn ja tarvikkeiden hyvää laatua korosti ennen kaikkea käyttöpäällikkönä toiminut ylikonemestari Gösta Lindholm. Espoon kasvaessa ripeästi hoidettiin uusien alueiden lämmitystä aluksi siirrettävillä lämpökeskuksilla. Kuvassa Iivisniemen lämpökeskus vuodelta Kaukolämpöverkko on kasvanut kaupunkien kehityksen mukana alkuvaiheen 700 metristä aina 800 kilometriin. Nykyään kaukolämpöverkko kattaa Espoon, Kauniaisten sekä Kirkkonummen alueet. Kaukolämpöverkko ulottuu Suomenojan voimalaitoksesta linnuntietä pisimmillään 17 kilometrin päähän Kirkkonummelle. Yksi suurimmista viimeaikaisista rakennushankkeista oli 13 km pituisen siirtoverkoston rakentaminen Espooseen vuosina Siirtoverkko mahdollistaa kaukolämmön tarjoamisen uusille asuntoaluille.

6 Asukkaiden kirjoa Tapiolassa Asuntosäätiö valitsi asukkaat ensimmäisiin kaukolämpötaloihin lukuisten hakijoiden joukosta. Onnekkaimmat pääsivät asumaan Tapiolaan. Kerrostaloasunnot olivat omistusasuntoja ja niihin muutti enimmäkseen nuoria perheitä. Kimmeltien omakotialueelle muutti alkuaikoina myös monia valtakunnallisesti tunnettuja nimiä, mm. kansanedustajia ja virkamiehiä sekä SAK:n ja SAJ:n korkeinta johtoa. Kaukolämmön mittaus ja laskutus kehittyvät Lämmön laskutus tapahtui ensi vaiheessa arvion mukaan, koska mittareiden puuttuessa ei talokohtaista energiamenekkiä voitu mitata. Tapiolan lämpökeskuksessa on säilynyt käsin täytettyjä alkuperäisraportteja, joista näkyvät laskutusperusteet. Vuonna 1955 oli jo käytössä lämpömäärän mittareita. Ensimmäisen sarjan kookkain mittari painoi yli 44 kiloa. Sen laskijalaite pyörivine hammasrattaineen edusti vaativaa tekniikkaa ja hienoa kellosepäntyötä. Myös silloiset vesimittarit sisälsivät pyöriviä osia. Nykyisin tieto asiakkaiden lämmönkäytön lukemista siirtyy kaukolämpömittarilta etäluennalla Fortumille laskutusta ja raportteja varten. Energiakriisi muutti laskutusperusteita Alun perin Tapiolan Lämpö peri liittymismaksua ja laskutuksen perusteena energiamaksua, mutta ei lainkaan perusmaksua. Asuntosäätiön näkemyksen mukaan talon koosta riippumatta kaikilla piti olla sama hinta. Kokonaan energiamaksuun perustuva kaukolämmön hinta nousi jyrkästi, kun maailmaa kohtasi energiakriisi vuonna 1973 ja polttoöljy kallistui erittäin paljon. Sen jälkeen todettiin perusmaksullinen tariffi paremmaksi ja siirryttiin siihen. Tapiolan kallein kahvipannu putken tukkeena Kaukolämpöputken salaojitus eli ns. vesitys tehtiin huolella. Tärkeää kestävyyden kannalta on, että ulkopuolisen veden pääsy putkikanavaan estetään, koska se ruostuttaa putket pilalle. Vesitys hoidettiin hyvin, vaikka kohdattiin vaikeitakin haasteita kuten alava Silkkiniityn alue. Ongelmatilanteita oli harvoin, mutta joskus saattoi lämpökanavissa olla tukkeutumia, niistä löytyi jopa haalareita. Tuolloin Otsolahden Lämmössä työnjohtajana työskennelleen Pentti Koljosen mieleen on jäänyt erityisesti Aarnivalkean alueella tapahtunut, paljon lisätyötä aiheuttanut häiriö. Omakotitalot jäivät ilman lämpöä ja kaukolämpökanavasta nousi runsaasti höyryä. Salaoja oli tukkeutunut ja vesi pääsi nousemaan korkealle. Vaiheikkaan selvitystyön jälkeen vedennousun aiheuttaja lopulta selvisi. Salaojan oli tukkinut lasten leikeistä putkeen joutunut pieni leikkikahvipannu. Tukkeutumasta aiheutui mittava korjausurakka. Pikkuinen pannu oli kaukolämpömiehillä pitkään tallella ja kantoi titteliä Tapiolan kallein kahvipannu. Suorakytkentä aiheutti dramatiikkaa Osa Tapiolan ensimmäisen vaiheen rakennuksista oli varustettu lämmönsiirtimillä. Osassa oli ns. suorakytkentä, jolloin kaukolämpövesi kiersi huoneistopattereissa saakka. Menetelmä oli hankala, sillä putket ja patterit olivat suuren paineen alaisina ja joutuivat alttiiksi kovalle rasitukselle. Lisäksi kuluttajien laitteet ja niiden kunto vaikuttivat verkkoon, esimerkiksi happi saattoi ryöstäytyä putkistoon talojen laitteiden kautta ja aiheuttaa korroosiota.

7 Dramaattisin tilanne sattui, kun suoraan kytketyssä talossa liitokseen tuli repeämä ja kuumaa vettä sinkoutui erääseen lastenhuoneeseen. Onneksi suihku lensi vuoteen yli eikä osunut lapseen. Myöhemmin suorakytkennästä luovuttiin ja talot muutettiin lämmönsiirrintekniikkaa käyttäviksi, jolloin kaukolämpö kiertää lämmönsiirtimen putkistossa ja lämmittää talon patteriverkoston vettä. Tällöin talon lämpöverkko muodostaa oman kiertopiirinsä, johon kaukolämpöverkon paineolosuhteet eivät vaikuta. Lämpöyhtiöt monena Yksi Tapiolassa toteutetuista, ennennäkemättömistä ideoista oli lämpöyhtiöiden omistuspohja. Asukkaat taloyhtiöiden kautta omistivat itse lämpöyhtiönsä. Itäisen Tapiolan asuntoyhtiöt omistivat Otsolahden Lämmön ja Länsi- ja Pohjois-Tapiolan asuntoyhtiöt Tapiolan Lämmön. Osakkaina olivat sekä asunto-osakeyhtiöt että vuokratalot. Omakotilojen ja liiketalojen omistajat sen sijaan eivät olleet lämpöyhtiöiden osakkaina. Alussa Otsolahden Lämpö ja Tapiolan Lämpö hoitivat kaukolämmön lisäksi kaiken muun kunnallistekniikan sähköä lukuun ottamatta. Jäteveden tai kuten silloin sanottiin viemäriveden puhdistus hoidettiin omasta takaa. Kunnallisteknisessä osastossa oli myös puutarhuri, jonka johdolla istutettiin puita, pensaita ja kukkia kaunistamaan puutarhakaupunkia. Kaukolämmöstä puhuttaessa vuonna 1953 perustettu Otsolahden Lämpö Oy oli alkuvaiheen pioneeriyhtiö. Tapiolan Lämmön saatua toimintansa vauhtiin Otsolahden lämpökeskus jäi varalle. Yhtiöt tekivät hyvää yhteistyötä. Tapiolan Lämpö esimerkiksi hoiti tarjouskyselyn siinä vaiheessa, kun Otsolahteen oltiin hankkimassa suurempitehoista kattilaa huippulämmön tarvetta varten. Tapiolan Lämmön kumppani sähkön osalta oli Tapiolan Sähkölaitos. Tapiolan sähköntoimittajana oli alun perin Helsingin Ympäristön Sähkölaitos Oy, joka toi sähkön Leppävaaran kautta. Tarvittaessa ostettiin lisäenergiaa Helsingin sähkölaitokselta. Tapiolan Sähkölaitoksen sähköntuotanto ei kattanut kaikkea tarvetta, joten Helsingin Ympäristön Sähkölaitos jatkoi sähkön toimittamista Tapiolaan. Espoon alueella toimi aikoinaan monia sähkölaitoksia. DI Veli Rautojan ollessa Espoon Sähkö Oy:n toimitusjohtajana paikallisia sähkö- ja lämpölaitoksia alettiin yhdistää kaupungin omistamaan Espoon Sähköön. Espoon Sähkö siirtyi E.ON Finlandin omistukseen vuonna 2003 ja lopulta Fortumin omistukseen vuonna Nykyään Fortum Power and Heat Oy tuottaa, jakelee ja myy kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella lähes 7000 asiakkaalle. Fortum on tänään 5. suurin lämpöyhtiö maailmassa ja kaukolämpötoimintaa on kahdeksassa maassa. Vahvaa osaamista ja kokemusta hyödynnetään kansainvälisesti.

8 Ei niin kaunis, mutta niin lämminsydäminen. Suomenojan voimalaitos on sykkinyt lämpöä koko alueelle vuodesta Lämmöntuotanto pääasiallisesti yhteistuotannolla Asuntosäätiöllä oli alusta alkaen näkemys sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, mikä oli edistyksellinen näkökulma. Keskitetyllä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saavutetaan ainutlaatuinen energiatuotannon kokonaistehokkuus. Kun vielä otetaan huomioon voimalaitosten päästöjen hallinta- ja puhdistusmenettelyt, on kaukolämpö myös ympäristön kannalta erinomainen lämmitysmuoto. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva voimalaitos rakennettiin Suomenojalle vuonna Laitos tuottaa nykyään valtaosan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen tarvitsemasta kaukolämmöstä, noin 2200 GWh vuodessa (vastaa noin omakotitalon kaukolämmön kulutusta). Voimalaitoksella tuotetaan myös sähköä valtakunnan verkkoon noin 1800 GWh vuodessa. Suomenojan voimalaitos käsittää nykyään neljä eri yksikköä: höyryvoimalaitos, kaasuturbiinilaitos, kiertoleijukattila sekä kaasukombilaitos. Pääpolttoaineet Suomenojan voimalaitoksella ovat maakaasu ja kivihiili. Laitoksella tutkitaan parhaillaan muun muassa biopolttoaineiden käyttöä ja lämpöakkujen hyödyntämistä lämmön varastoinnissa.

9 Kaukolämpöä kehitetään alan toimijoiden kanssa Kaukolämpölaitoksia tuli vähitellen eri kaupunkeihin ja laitosten välillä heräsi ajatus perustaa Suomeenkin kaukolämpöyhdistys. Perustava kokous pidettiin Tapiolassa vuonna Kokouksen päätöksenä oli perustaa Suomen Kaukolämpöyhdistys ry, johon silloiset kaukolämpölaitokset vähitellen liittyivät. Kaukolämpöyhdistyksen piirissä toimi kaukolämpöä ja eri alueita edustavia toimikuntia, mm. lämmönjakokeskustoimikunta, verkkotoimikunta ja tilastotoimikunta. Nämä toimikunnat tekivät aikaa myöten huomattavia kaukolämpöalan kehittämistoimia. Kaukolämpökanavat on saatu tyypitetyiksi. Kaukolämmön järjestelmäkustannukset on saatu selvästi pienemmiksi kuin entisinä aikoina. Nykyään, kun lämmönjakolaitteet on vakioitu, tilantarve kiinteistössä on oleellisesti pienentynyt ja mittauslaitteet ovat tarkentuneet. Kaikki hoituu sähköisesti. Esimerkiksi aiemmin pelkkä lämmönsiirrin vei tilaa viiden kuution verran. Nyt pesukoneen ja kuivausrummun kokoiseen tilaan mahtuvat niin lämmönsiirtimet, pumput kuin automatiikkakin. Myös kaukolämpöveden lämpötiloissa on tapahtunut huomattava muutos. Alkuaikoina menoveden lämpötila oli C ja paluuveden 70 C. Nykyisin menovesi on 115 C ja paluuvesi 45 C. Tämä merkitsee sitä, että kaukolämpöputkien koko riittää hyvin, koska verkon siirtokyky on kasvanut. Tapiolasta kimmokkeensa saanut Suomen Kaukolämpöyhdistys on nykyisin osa Energiateollisuus ry:tä. Kaukolämpöverkon rakentaminen Tapiolassa kiinnosti alan pioneereja vuonna 1964.

10 Kaukolämpötoiminta Espoon alueella vuosiluvuin 1953 Otsolahden Lämpö Oy aloitti toimintansa 1956 Tapiolan Lämpö Oy aloitti toimintansa 1967 Espoon Sähkön kaukolämpötoiminta alkoi 1981 Kaukolämmön rakentaminen Kauniaisiin alkoi 1982 Tapiolan kaukolämpötoiminta siirtyi Espoon Sähkölle 1983 As Oy Lähderannan lämmöntoimitus siirtyi Espoon Sähkölle 1985 Espoon ja Helsingin välinen lämpökauppa käynnistyi 1986 Karakallion Lämpö siirtyi Espoon Sähkölle Viherkallion Lämpö siirtyi Espoon Sähkölle 1994 Koskelon Lämpö siirtyi Espoon Sähkölle 1994 Espoon Sähköstä pörssiyhtiö 1997 Kirkkonummen Lämpö Oy Espoon Sähkölle 2000 Joensuun Energia siirtyi Espoon Sähkölle 2003 Espoon Sähkö siirtyi E.ON Finland Oyj:lle > E.ON Finlandin toiminta siirtyi Fortumille Tiesitkö, että kaukolämmön historia alkoi USA:sta? Kaukolämpö otettiin käyttöön Yhdysvalloissa, New Yorkin osavaltiossa jo vuonna Alkuaikoina putkistoissa kiersi kuuma höyry, mikä aiheutti usein teknisiä ongelmia. Eurooppaan kaukolämpö alkoi levitä noin sata vuotta sitten. Pohjoismaista ensimmäisenä kaukolämmöstä kiinnostui Tanska. Suomessa Helsingin Sähkölaitos tutki pitkään kaukolämmön mahdollisuuksia ja ryhtyi rajoitetusti soveltamaan höyrykaukolämmitystä. Nykyisen kaltainen, varsinainen vesikaukolämmityslaitos otettiin maassamme kuitenkin ensimmäisenä käyttöön Tapiolassa vuonna Lähteet: Kaukolämpömuistoja Tapiolan syntyajoilta, historiikki vuodelta 2003 Espoon Sähkön kaukolämpö , historiikki vuodelta 1997 Henkilöstön haastattelut Kuvat: Fortum Power and Heat Oy Fortum Power and Heat Oyj, Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kiinteistöjen liittäminen. Kaukolämpöön

Kiinteistöjen liittäminen. Kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen Kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen kauko Mikäli olet liittämässä taloasi kaukolämpöön huomioi seuraavaa: 1. Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi Rovaniemen Energiasta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven valtuuston kokouksessa Voimaantulopäivä 1..017 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja

Lisätiedot

Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Veden perusmaksut Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00

Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Veden perusmaksut Yksikkö Veroton Sis. alv 24% Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00 HINNASTO 1.1.2017 KÄYTTÖMAKSUT Vesimaksu /m 3 1,25 1,55 Jätevesimaksu /m 3 2,67 3,31 PERUSMAKSUT Veden perusmaksut Omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot /vuosi 50,00 62,00 Rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kemijärven lämpö ja vesi Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kattavat palvelut asiantuntemuksella Kemijärven lämpö ja vesi Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA

LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA Lapinlahden Vesi Oy hallitus 26.6. 2014 26, 17.7.2015 36, 3.12.2015 46 sekä 18.8.2016 25 1 VESIMAKSUTAKSA Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Lapinlahden Vesi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOKSEN MAKSUT JA PALVELUHINNASTO

MIKKELIN VESILAITOKSEN MAKSUT JA PALVELUHINNASTO MIKKELIN VESILAITOKSEN MAKSUT JA PALVELUHINNASTO 2017 MAKSUT MIKKELIN VESILAITOKSEN VESI- JA JÄTEVESIMAKSUT 1.1.2017 (sis. alv 24 %) - vesimaksu 2,13 e/m 3 - jätevesimaksu 3,04 e/m 3 Vesi- ja jätevesimaksuista

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector Veli-Matti Mäkelä This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta Hangon satama Hanko 2013-2014 300 000 10 vuotta 5 vuotta 15 % 166 000 kg CO2e / vuosi Öljystä aluelämpöön

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 3535/02.07.00/2014 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 85 8.9.2014 256 Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön myynti Conorin Oy:lle

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30

Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30 Liittämis- ja maksuperusteet sekä maksut 1.1.2016 Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30 Kurikkatie 14, 90440 Kempele Puhelin: (08) 8828 300, telefax (08) 8828 310 Päivystys: 0400 586

Lisätiedot

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa!

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa! Hennala Esittely- ja keskustelutilaisuus 20.4.2016 Tervetuloa! Hennalan alue ASUNTOALUE HARJOITUSKENTTÄALUE KASARMIALUE HENNALA 20.4.2016 Asiantuntijoina paikalla: Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Maija-Liisa Kolehmainen 9/2005 Ari Laine 1.7.2005 Kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosille 2002-2005 ja 2005-2009 Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito

1 Kokouksen avaus. Pöytäkirjan Nähtävilläpito Viranomainen KOKOUSKUTSU Pyhäjoen kunta Tekninen lautakunta 7/2011 Kokousaika Tiistaina 06.09.2011 klo 17.00 18.30 Kokouspaikka Virastotalo, Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna

Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa. (c) Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista Tommi Linna Valokuidun saanti on ongelma myös taajamissa Verkko-osuuskunta n hallituksen puheenjohtaja Internet-operaattorin toimitusjohtaja lähes 10 vuotta Netplaza Oy, Talonetti Kokemusta Internet-teknologioista

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 03 RAHOITUSASIAT VESIHUOLLON TAKSA 2016 1 Liittymismaksu Hyväksytty valtuusto 16.11.2015/38 Voimaantulo 1.1.2016 Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet AULIS kaukolämpö Liittyjän ohjeet Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Saatavuus Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi kohteeseesi Napapiirin Rovaniemen Energia ja Energiasta Vesi Oy:ltä hyvissä

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita Erityistä lämpöä OILON LYHYESTI Vuonna 1961 perustettu perheyritys Hallituksen puheenjohtaja: Päivi Leiwo Toimitusjohtaja: Eero Pekkola Liikevaihto: 70 miljoonaa EUR Henkilöstöä 360 Valmistamme ja markkinoimme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Palvelumaksut

Tervolan Vesi Oy Palvelumaksut Palvelumaksut 1 PALVELUMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Maksuihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Verokannan muutokset siirtyvät maksuihin ilman hinnaston

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavamääräykset ovat erillisinä liitteinä. Korttelin 45085 tontit 12

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön

Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Saatavuus Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseesi Rovaniemen Energiasta p. 040 827 2797 hyvissä ajoin; rakennamme kaukolämpöliittymiä

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot