Matti Sarmela I. KUINKA TEKNOYMPÄRISTÖ SYNTYY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Sarmela I. KUINKA TEKNOYMPÄRISTÖ SYNTYY"

Transkriptio

1 Matti Sarmela KEHITYSUSKON KANSA Kirjoituksia ihmisestä ja tulevaisuudesta I. KUINKA TEKNOYMPÄRISTÖ SYNTYY Suomalainen kaskiviljely kulttuurijärjestelmänä Karhu ihmisen ympäristössä Eläinten katoaminen Kuinka iriadamantti määritellään Energia ja keskitetty kulttuuri II. KUINKA KANSALLINEN KULTTUURI MENETTÄÄ MERKITYKSENSÄ Ihminen häviää koneelle - kuljemme kohti suurta maailmanvaltiota Kuoleeko kansallinen kulttuuri Postlokaaliset alistamissysteemit Epäkulttuuri Suomalainen, ugrilainen vai eurooppalainen? Historian takainen Suomi Suomalainen eurooppalainen ISBN Helsinki 2007

2 2 Matti Sarmela Kehitysuskon kansa Kirjoituksia ihmisestä ja tulevaisuudesta ISBN (CD-ROM) Helsinki 2007 C: Matti Sarmela CD-ROM ISBN Nettikirja ISBN Helsinki 2007 Teoksen saa vapaasti kopioida.

3 3 Sisällysluettelo Esipuhe I. KUINKA TEKNOYMPÄRISTÖ SYNTYY Suomalainen kaskiviljely kulttuurijärjestelmänä Kaskiviljely Rautakauden kulttuuriperintö Kaskivaarojen viljelytekniikka Monimuotoinen kaskitalous Kaskitalous Kaskiviljely tuotantomuotona Moninaistalouden työvuosi Luonnontalouden hierarkia Kaskikulttuurin rakenteet Suku ja suurperhe Vajakultti - eräviljelijöiden uskonto Tietäjä - kaskitalouden riittiekspertti Kaskikauden elämänpiiri Kaskiviljelijän maailmankuva Kaskikauden instituutiot Kaskikauden kansanperinne Kaskikulttuurin ihminen Kaskikauden elämäntyyli Kaskikulttuurin sankari Kaskikulttuurin kuolema Karhu ihmisen ympäristössä Pohjoiset karhunmetsästäjät Yhteinen karhukulttuuri... 44

4 Ensimmäinen uskonto? Pyyntiyhteisöjen kausi Rituaalinen karhunmetsästys Karhun aika Kolmen kohtauksen laulunäytelmä Karhun kuolema Taivaallinen alkuperä Rituaalinen kuolema Karhun vastaanotto Karhun juhla Karhun vakat Hampaiden hajotus Karhun palautus Karhun hauta Kallopuun riitti Karhuriittien tulkinta Jumalanpojan kuolema Saaliseläimen kuolema Ekologinen järjestys Karhu esi-isänä Karhu on ihmisen sukua Hirvi- ja karhukansa Karhun nainen Esi-isänä karhu Karhu kaskiviljelijän elinpiirissä Tietäjyyden kognitiot Pahasyntyinen karhu Karhun nostatus Karjaa vastassa karhu Karhu sukulaisena Karhu talonpojan maailmassa Kristillinen kyläyhteisö Pyhimyksille annettu karhu Sukupuuttoon tuomittu karhu Karhu teknologien ympäristössä Sankarimetsästäjien maailmankuva Kirjallinen karhuperinne Neljä rakennemuutosta Karhu ihmisen kulttuureissa

5 Karhu ja pitkät rakenteet Eläinten katoaminen Eläimet ihmisyhteisössä Kehitysuskon hegemonia Haltuunoton tekniikka Inhimillinen alku Keräilijä-metsästäjät, mammutit ja kehitysoppi Ihmisen kanssa asunut eläin Luontoa monipuolistanut ihminen Teollinen eläin Uusi vapaustaistelu Meritokratian eläinkuvia Kananhoidon oppi Avainsanana huolenpito Koneellistettu kana Ihmisen ja eläinten yhteiselämä Riippuvuudesta lajisortoon Kehityseläimet Kadotettu vesipuhveli Eläintalouden teknosysteemi Uudelleenluodut eläimet Uudelleen luodut kotieläimet täysin tekniikan hallinnassa Mediapelien eläin Kuinka iriadamantti määritellään Delegitimointi ja kunnon ihmiset Ennakkoluulot ja maallikkoteoriat Iriadamant-yhteisö ja sen karkottaminen Nimismiehen lausunto Herodotoksen lausunto Syyllistämisen mekanismi Kuinka poikkeava ryhmä delegitimoidaan

6 Lahko, jonka johtaja huumaa jäsenensä Kansainvälinen paha henki Vanhemmat etsivät lapsiaan Aids leviää Ja vielä noituuskin Paikalliset pelon palvelijat Vastuualueiden puhtaus Virkamieskulttuurin tuolla puolella Luvattomasti tunkeutuneina Niin leiri on laillisesti hävitettävä Ylempien ihmisten problematiikka Likaisuuden symboliikka Aidot ja väärät iriadamantit Kuinka valtakulttuurin vihollinen löydetään Energia ja keskitetty kulttuuri Energiametropolit Kehitys monopolikulttuuriin Metropoliongelma Delokaalistunut kulttuuri Paikalliskulttuurista keskitettyyn yhteiskuntaan Paikalliset ja keskitetyt instituutiot Paikallinen ja keskitetty ihminen Keskitetty tieto Länsimainen kehityskultti Pakkokehityksen uskonto Kehitysmytologia Mittarirituaalit ja energiaeskatologia Keskitetty energiaongelma Esiintymisoikeutetut keskustelijat Keskustelun kuviot Ylikeskitys Keskitetyn kulttuurin nykyisyys ja tulevaisuus Kiihtyvän kasvun menneisyys Delokaalinen mammuttikehitys Kehityksen tulevaisuus Meritokratia ja energiakriisi

7 Delokaalisen kulttuurin pakkokasvu Uusi yhteiskunta vai uusi energia Delokaalisen yhteiskunnan ongelma Pessimistin näköala Optimistin tulevaisuus II. KUINKA KANSALLINEN KULTTUURI MENETTÄÄ MERKITYKSENSÄ Kansallinen tulevaisuus Ihminen häviää koneelle - kuljemme kohti suurta maailmanvaltiota Keskitetty yhteiskunta Kansainväliset esikuvat Uudet ihmislajit Maailmanvaltio syntyy Tietokone toteuttaa pedon merkin valtakunnan Kuoleeko kansallinen kulttuuri Sivistyksen olemus Kahden tason kulttuuri Kolmannen tason yhteiskunta Poliittisten näytelmien aika on ohi Neljännen asteen kulttuuri Kansallisuusvaltion kysymyksiä Mannervaltion tulevaisuus, paikallisuuden kuolema Postlokaaliset alistamissysteemit Moraalin sisärakenne Syyllistetty menneisyys Mitä opiskelijoille ei kerrota Yhdistetty eurokulttuuri Täydellinen utopia Epäkulttuuri Pyhä ja epäpyhä ihminen

8 Globalisaation olemus Finalisaatio, mitä se on? Maailmanluokan vaatimukset Kulttuurin ulkopuolella Suomalainen, ugrilainen vai eurooppalainen? Alkuperäiskulttuuri Kansallisvaltio Osavaltio Lakeijakansa Historian takainen Suomi Isänmaan utopia Suomalainen isänmaa Isänmaan viholliset Uusi isänmaa, uusi kieli Mannervaltion utopia Hyvä ja paha imperiumi Mannertenvälinen meritokratia Postlokaalinen ympäristö Mitä on meritokratia Maailmanluokka Globaali suomalaisuus Haaskageeni Eurooppalainen meritokratia Suomalainen eurooppalainen Etnisyydestä mentaliteettiin Kansanluonne uudella nimellä? Ellei kollektiivisuutta löydy, muutetaan määritelmä Yksilöllistä suomalaista erottautumista Kulttuuri on arkea Etnisyys uusintaa itsensä Etnisyys on konstruktiivista Suomalaisen kulttuurin "mentaliteettikaudet"

9 Historiallinen antropologia Menneisyyden mentaliteetit Mentaliteetilla ei ole jatkuvuutta Suomalainen eurooppalaisuus Epäpaikallinen todellisuus Rakennemuutosten kehykset Eurosopeutuminen ja kulttuurivalta Uusi olemassaolon hierarkia Kuolema Uudet ekologiset voittajat Täydellinen kulttuuri

10 10 Esipuhe Tähän kirjaan on koottu artikkeleita, joita olen kirjoittanut suomalaisen kulttuurin rakennemuutoksista ja ihmisen asemasta postlokaalisessa maailmassa. Ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan paikallisuuden häviämistä, kuinka elävä luonto, eläimet niin kuin ihmisetkin ovat vähitellen kadonneet teknosysteemeihin ja paikallisyhteisöt menettäneet oman ympäristönsä ja tulevaisuutensa hallinnan. Postlokaalisen ajan ihmiselle myydään yhä enemmän vapauden illuusioita, hyvän elämän ohjeita, mediaelämyksiä. Mutta voiko tajuntateollisuus korvata paikalliset yhteisöt, omaehtoisen elämän? Toinen osa käsittelee yhteisöllisyyden, etnisyyden ja kansallisten kulttuurien kohtaloa. Suomalaiset voivat tänä päivänä seurata, kuinka talous ja yhteiskunta keskittyvät keskittymistään, kuinka eurooppalainen mannervaltio syntyy ja kansallisvaltion rakenteet menettävät merkityksensä. Kuinka keskitetty, globaali voi kansallisvaltio olla ennen kuin se katoaa Euroopan Yhdysvaltoihin? I. Kuinka teknoympäristö syntyy Ensimmäinen artikkeli Suomalainen kaskiviljely kulttuurijärjestelmänä kertoo siitä, mitä oli kaskiviljely, itäsuomalaisen ja karjalaisen kulttuurin perusta, Kalevalan runojen todellinen elinympäristö. Mikään muu viljelymuoto ei ole rikastuttanut Suomen ja koko maailman metsäluontoa niin paljon kuin omavarainen kaskiviljely. Saha- ja paperiteollisuuden valtakaudella kaskiviljely leimattiin ympäristön tuhoamiseksi ja metsä siirrettiin metsätalouden teknosysteemin hallintaan. Kirjoitus Karhu ihmisen ympäristössä kertoo, miten maailman vanhin uskonto, karhu-kultti, muuttui vuosisatojen kuluessa nykyajan luonto-rituaaleiksi, kuinka syntyi käsite petoeläin ja kuinka villi luonto suljettiin pois ihmisen kulttuuri- ja teknoluonnosta. Eläinten katoaminen on artikkelijakso, jossa kuvataan, kuinka kosketus kotieläimiin katoaa ja elävä ympäristö muuttuu virtuaalikokemuksiksi. Mikä on eläinten tulevaisuus teknokulttuurissa? Meritokratia keskittää, koneellistaa ja

11 automatisoi maatalouden ja uudelleenluo kotieläimet tuotantokoneiksi, jotka sopeutuvat elämään automaattien valvomassa ympäristössä. Ihminen ja hänen eläimensä ovat lopultakin aina samassa asemassa. Artikkeli Kuinka iriadamantti määritellään kertoo nykyajan "toiseudesta", pienen pienestä kulttuurista, joka yritti tunkeutua suomalaisen meritokratian tieteellis-teknisesti täydelliseen palveluympäristöön. Ja kuinka kunnon ihmisten keskuudessa syntyy oikea mielipide, tulkinta ja tuomio. "Kittilän intiaanien" karkotus on kohtalotarina, joka on toistunut keskitetyissä kulttuureissa ja toistaa itseään myös globaalissa tulevaisuudessa. Energia ja keskitetty kulttuuri, tämän yli 20 vuotta sitten kirjoitetun artikkelin ytimenä on kysymys siitä, syntyykö öljyn loputtua uusi paikallinen kulttuurimuoto vai tulevatko teknosysteemit edelleenkin valitsemaan sellaiset uudet energian lähteet, jotka ylläpitävät keskitettyjä järjestelmiä ja kiihtyvää kasvua, globalisaatiota. Kirjoitus on jälleen ajankohtainen. Valinta on tehtävä viimeistään nyt. Jos keskitetty, globaali energiatuotanto voittaa, todellista yhteisöllisyyttä ei voi koskaan enää syntyä. 11 II. Kuinka kansallinen kulttuuri menettää merkityksensä Kirjoitussarja Kansallinen tulevaisuus käsittelee globaalin ihmisen syntyä ja mediamassojen valtakautta; ne palautuvat luvulle, jolloin kehityksen epäily ei ollut muodikasta. Kulttuurista on tullut kansainvälisiä teknokoneistoja, jotka ovat ottaneet haltuunsa kaikki elämänalat, myös ihmiselämän syntymästä kuolemaan; kulttuuri on tajuntateollisuutta, kansainvälistä matkimista. Paikallisyhteisöt, kylät ovat jo menettäneet merkityksensä, seuraavaksi häviää kuntalaitos; kansallisvaltioiden yläpuolelle nousevat mannervaltiot. Tulevaisuuden nuoret eteenpäin pyrkivät europoliitikot tulevat kysymään, mitä virkaa on Suomen presidentillä ja eduskunnalla tai mitä suomalaisuudella tehdään? Suomalainen valtiokulttuuri voidaan korvata tehokkailla keskitetyillä "palvelukoneistoilla". Artikkeli Historian takainen Suomi on lyhyt katsaus maahan, jota ovat aina hallinneet ulkopuoliset auktoriteetit, Tukholman, Moskovan ja Brysselin käskynhaltijat, ja jossa eliitin asema on perustunut kansainväliseen perässä juoksemiseen. Isänmaa on lakannut olemasta yhteiskunnallinen voima, huippu. Suomessa on jo liian paljon europoliitikkoja ja suurmiehiä, joiden tavoitteena on päästä Euroopan Yhdysvaltojen historiaan. Loppuluvussa Suomalainen eurooppalainen etsitään uutta etnisyyttä. Mitä voi olla uusi kansankulttuuri, ihmisen omaehtoisuus tai paikallinen omaleimaisuus? Kuinka suomalaiset voisivat kulttuurisesti erottautua muista eurokansalaisista, jotka elävät samassa kansainvälisessä teknosysteemissä, joilla on sama eurokoulutus, samanlainen elinympäristö, yhteiset uutiset ja taivaskanavat? Kirjoitukseen päättyy kehityksen eskatologia. Sen lopussa määritellään, millainen on täydellinen kulttuuri ja täydellisen yksilön ihmiselämä.

12 Lopuksi 12 Olen 1970-luvulta lähtien kirjoittanut kulttuuri-imperialismista (Mitä on kulttuuri-imperialismi 1975), globaalin yhtenäiskulttuurin tulosta ja kehitysuskosta modernin maailman todellisena uskontona. Tähän kokoelmaan otetut kirjoitukset ovat jatkoa, osaksi rinnakkaisia teokselle Rakennemuutos tulevaisuuteen. Postlokaalinen kulttuuri ja Suomi (1989). Suuret rakennemuutokset, siirtyminen lokaalisesta (kyläyhteisöistä), delokaaliseen kulttuuriin (kansallisvaltioon) on koskenut kaikkia ihmiselämän alueita eikä mitkään vanhoista rakenteista toimi uudessa ympäristössä. Siirryttäessä postlokaaliseen ympäristöön sama kohtalo uhkaa nyt Suomen kansallista kulttuuria, suomalaisen eliitin sivistystä. Kirjoituksiani on moitittu siitä, että niistä puuttuu pelastussanoma. Meritokraatilla pitää aina olla pelastusoppi, kehityksen profetia. Minun tarkoitukseni on osoittaa sormella, näyttää mihin huipputekniikan sanelema kehitys lopulta johtaa, millainen on meritokratian nousu ja tuho. Kun öljy loppuu, syntyy uusi kulttuurijakso, jonka rakenteet muodostuvat ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Yhteiskunnat pitäisi jo lopultakin suojata vallanhimoisilta poliittisilta ideologioilta ja kehitysuskolta. Helsingissä Matti Sarmela

13 I. KUINKA TEKNOYMPÄRISTÖ SYNTYY 13

14 14 Kaski palaa Hyvä kaski tuotti yli satakertaisen sadon. Mikään ihmisen työ ei ole monipuolistanut pohjoista luontoa yhtä paljon kuin kaskiviljely. Kuvaliite 1. Vahjärvi Lökinniemen kylä SA-kuva (Kotiseutu 1/1989).

15 15 Suomalainen kaskiviljely kulttuurijärjestelmänä Suomen antropologi Kotiseutu Kaskiviljely Rautakauden kulttuuriperintö Itä-Suomi kuuluu Euroopan havumetsävyöhykkeen viimeisiin kaskikulttuureihin. Savolaisten ja karjalaisten ohella kaskitekniikkaa ovat käyttäneet pohjoisvenäläiset kansat, jotka omalla tahollaan valtasivat alueita yhä kauempaa pohjoisesta. Itämerensuomalaisella alueella kaskiviljely ja siihen kiinteästi liittynyt karjanhoito on ollut rautakauden uusi elinkeinomuoto, jota alettiin Suomenlahden ja Laatokan rannikkopiirissä harjoittaa n vuotta sitten ns. varhaiskantasuomalaisena aikana.(1 Tuolloin viljelevän asutuksen levinneisyys käsitti Suomenlahden esihistoriallisen rannikkovyöhykkeen, joka alkoi Baltiasta ja kiersi Suomenlahden pohjukan eli Vuoksen ja silloisen Laatokan Karjalan kautta Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan saaristoon sekä sieltä edelleen Satakunnan ja Pohjanmaan jokivarsille. Myöhemmällä rautakaudella viikinkiretkien aikana asutus siirtyi sisämaahan Satakuntaan ja Hämeeseen ja levisi vähitellen kohti Sisä-Suomea. Rautakauden lopulla viljelevää kyläasutusta oli jo lähes kaikkialla Etelä-Suomessa

16 Satakunnasta aina Laatokalle asti. Eteläisen rannikko- ja viljelyalueen vastakohta oli sisämaa, Itä- ja Pohjois- Suomi, jossa liikkui pyyntikansoja, saamelaisia. Aluksi karjanhoito ja viljely tukivat erätaloutta, intensiivistä meripyyntiä ja metsästystä, mutta vähitellen syntyi rakenteellisesti uusi ekosysteemi, jota voidaan kutsua viljeleväksi erätaloudeksi tai kaskiviljelijän kulttuuriksi. Etelä- ja Länsi-Suomen rintamailla intensiivinen maanviljely - agraarinen talonpoikaiskulttuuri - vakiintui jo keskiajalla.(2 Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomeen kaski-viljelijöiden asutus alkoi levitä vasta 1300-luvulta lähtien, voimakkaimmin ja 1600-luvuilla savolais-karjalaisen ekspansion aikana. Saamelaisalueen reunoille - ns. Lapinrajan - taakse kaskiviljelijät alkoivat tunkeutua 1700-luvun loppupuolella. Kaskitekniikkaa käyttäen savolaiset uudisasukkaat levittäytyivät Pohjois-Ruotsiin (Norrbotteniin) ja etelämmäksi Ruotsin metsäseuduille aina Vermlantiin saakka.( ja 1700-luvuilla kaskiviljelijät valtasivat alueita, joihin peltoviljelijät eivät kyenneet levittäytymään. Itä-Suomen ja Karjalan syrjäseuduilla erätalous säilyi 1800-luvun lopulle saakka. Kaskitalous on kuulunut savolais-karjalaiseen kulttuuriin, koko sen ekosysteemin perusrakenteisiin. On todennäköistä, että rautakauden eräviljelijäin yhteisöissä Suomenlahden ja Laatokan rannikolla syntyi ns. kalevalamittainen esitystapa ja että sieltä ovat peräisin mm. esikristillisen ajan maanviljelyriitit. Suomalainen muinaisusko" ja kalevalainen kulttuuri ovat varhaisen kaskikauden perintöä. 16 Kaskivaarojen viljelytekniikka Kaski- ja peltoviljely ovat olleet kaksi eri viljelytekniikkaa, jotka soveltuivat erilaisiin ympäristöoloihin. Kaskia on kaikkialla viljelty viettävillä rinn la mm. vuoristojen rinteillä, joissa ei tarvittu ojia sadeveden johtamiseksi. Rinteet voidaan polttaa tasaisesti vetämällä palavia puunrunkoja ja risuja alaspäin pitkin maan pintaa. Kaskitekniikka on soveltunut erikoisen hyvin Itä- ja Pohjois-Suomen vaara-tyyppiseen mäkimaastoon. Savo-Karjalan vaaroilla irtain kivennäismaa on säilynyt ja viljelykelpoiset metsäiset rinteet jatkuivat aina vaarojen laelle saakka; vaarojen alla on usein vastassa suo tai järvi. Kaskimaita seuraten asutus sijoittui vaarojen laelle, josta oli näköala kauas ympäristöön, omille kaskimaille ja kalavesille. Länsi- ja Etelä-Suomen peltoviljelyalueilla hedelmällinen kivennäismaa on jääkauden luonnonmullistuksissa huuhtoutunut laaksoihin. Tyypillisen maiseman muodostavat jokilaaksot ja tasangot, joita reunustavat mäntyä kasvavat kalliot, kankareet. Ne ovat kerran olleet aaltojen huuhtomia saaria jääkauden jälkeisissä merissä. Kallioiden rinteet ovat kaskiviljelyyn sopimattomia, Länsi-Suomessa varhaisimmat kaskimaat ovat rajoittuneet järvien ja jokien rantatörmille. Luonto on osaltaan vetänyt rajaa pelto- ja kaski-suomen välille ja järjestellyt suomalaisten heimokulttuurien eroja. Länsi- ja Etelä-Suomen saviperäisissä jokilaaksoissa kaskiviljely on rautakaudella ollut ilmeisesti vain uudisraivauksen

17 tekniikka, josta on nopeasti siirrytty kuokka- ja auraviljelyyn. Eteläiseen Suomeen vakiintui jo varhaiskeskiajalla talonpoikainen kulttuurimuoto, joka ja 1800-luvulla sai yhä enemmän eurooppalaisen agraarikulttuurin rakennepiirteitä. Sen sijaan Savon Karjalan (Itä- ja Pohjois-Suomen) vaara-asutus oli vielä 1800-luvulla valtaosaltaan kaskikulttuuria ja myöhemminkin itäisten alueiden maanviljely on ollut pienimuotoista moninaistaloutta verrattuna länsisuomalaiseen tasankoviljelyyn. Kaskiviljely sopeutui havumetsävyöhykkeen metsien luontaiseen uudistumiseen, niiden ekosysteemiin. Pohjoiset metsät ovat uudistuneet tulipaloissa, joita mm. salamat aiheuttivat vanhoissa korpimetsissä. Palaneessa maassa alkavat nopeimmin kasvaa lehtipuut, koivunvesat. Myöhemmin lehtipuuvaltainen sekametsä muuttuu vähitellen havumetsäksi ja lopulta vuoden kuluttua jäljelle jää karu korpimetsä. Tavalliset kaskiviljat menestyivät parhaiten koivuntuhkassa, kaskessa tuli olla "valkoisia puita", koivua ja leppää, joiden lehdet ravitsivat maaperää paremmin kuin pihkaiset havupuut ja niiden neulaset. Metsittymään jätetyt kaskimaat (suom. ahot) kasvoivat luontaisesti lehtimetsää ja kaskiviljelijän viljelysmaita olivat siten koivikkovaarat, joiden rinteiltä talot tai suurperheet merkitsivät eli ottivat kunakin vuonna käyttöönsä kaskialueita niin paljon kuin katsoivat tarvitsevansa. Varhaisimpina aikoina ja harvaanasutuilla seuduilla aina 1800-luvulle asti kaskimaat olivat vapaasti vallattavissa, mutta valtiovallan ryhtyessä ohjaamaan uudisasutusta (1600-luvulta lähtien) verotalojen nautintaoikeudet alkoivat vakiintua ja eräkauden vapaus väistyi. Verotalojen perustaminen, kaupallinen kaskiviljely ja lopulta maan jakaminen yksityissomistukseen (isojako) muuttivat aste asteelta alkuperäisen (rautakautisen) kaskikulttuurin rakenteet. Alkuperäisessä muodossaan kaskikulttuuri säilyi vain Karjalan ja Itä-Suomen syrjäseuduilla. 17 Monimuotoinen kaskitalous Kaskitekniikka on vaihdellut eri aikoina ja eri puolilla Suomea. Se oli sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin, maaperän ja metsien laatuun, jopa paikallisten siemenlajikkeiden kasvuehtoihin. Viljelytekniikkaa on kirjallisuudessa luokiteltu eri tavoin, mutta yleisesti kasket voidaan jakaa kahteen päämuotoon: havumetsäkaskiin (suom. huuhta) ja lehtimetsäkaskiin (suom. kaski). Koska alkuperäinen, koskematon metsä on ollut havupuukorpea, huuhta-kaskia hakkasivat uudisasukkaat ja paikoilleen asettuneet kaskiviljelijät ottaessaan uusia kaskimaita viljelykiertoon, mutta erityisesti neitseellisiä korpimaita poltettiin myöhemmin osuus- tai yhtiökaskina kaupallisia tarkoituksia varren. Huuhta-kaskien viljelyssä on siinäkin ollut kaksi perusmenetelmää. Havupuukorvet muutettiin osittain lehtimetsäksi kuivattamalla puut pystyyn, se tapahtui kuorimalla kuuset tai männyt vähitellen tyvestään, jolloin neulaset kuivuivat ja puut pihkaantuivat ns. keloiksi. Kuivuva puusto (suom. pykälikkö) päästi valoa maahan, jolloin kaskimaalle alkoi kasvaa ruohoa ja lehtipuiden (koivun) taimia; havumetsät saattoivat seistä kuivettuneina pykälikköinä kymmen-

18 kuntakin vuotta. Toinen, myöhempi huuhta-tekniikka perustui uuden viljalajin, kaski- eli korpirukiin käyttööntuloon. Tällöin huuhta voitiin kylvää jo kolmantena vuonna ja sato saatiin neljäntenä kesänä kasken kaatamisesta. Kartta 1 Suomen kaskiviljelyalueet 1830-luvulla (Soininen 1974) Kaskiviljely säilyi Itä-Suomessa ja Karjalassa peltoviljelyn rinnalla aina 1900-luvulle saakka. Suomen itäisimmissä osissa ja Karjalassa peltoviljelyyn alettiin voimaperäisesti siirtyä vasta 1800-luvun lopulla (Viena ja Aunuksen Karjala puuttuvat kartasta). Koskemattomia korpimetsiä viljeltäessä oli luotava tekniikka, jolla laimennettiin maaperän ja havunneulasten tuhkan happamuutta. Vanhan menetelmän mukaan se tapahtui (1) pykälöimällä eli kuivattamalla havupuut pystyyn, jolloin neulaset putosivat maahan ja lahosivat samalla, kun puiden juurelle alkoi kasvaa ruohoa ja lehtipuun taimia, ennen kaikkea leppää, jonka juuristossa elää typpeä yhteyttäviä nystyräbakteereja. Havumetsä kuivatettiin pyältämällä tai koloamalla eli kuorimalla puiden rungot vähitellen tyviosastaan, jolloin puut pihkaantuivat ja muuttuivat hyvin palaviksi keloiksi; samaa menetelmää käytettiin tervaa poltettaessa. Menetelmä oli hidas, sato saatiin vasta 7-13 vuoden kuluttua kaskialueen valtaamisesta ja koloamisesta. Ilmeisesti 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina kaskiviljelijät jalostivat uuden happamaan maahan paremmin sopeutuneen (2) korpi- eli juureisrukiin, jota viljeltäessä raivausvaihe lyheni ja ensimmäinen sato saatiin jo 3-4 vuoden kuluttua kasken kaatamisesta. Korpi- eli juureisruis oli pensastuva, erittäin satoisa lajike ja kesti jopa pohjoisimman Suomen kasvuolosuhteet. Korpiruis oli se ekologinen ase, jonka avulla savolaiskarjalaiset kaskiviljelijät lopullisesti valloittivat pohjoiset havumetsät. Metsäisiä rinteitä poltettiin ylhäältä alas, kasket nimen omaan vierrettiin eli palavia runkoja vedettiin kaskikoukuilla alaspäin. Viertäminen on ollut suorastaan välttämätöntä, jotta sammaloitunut maaperä eli kuntta saatiin kunnolla poltetuksi, muuten kaski olisi epäonnistunut. Vaarojen rinteet ovat monin paikoin olleet hyvin kivisiä, mutta se ei haitannut kaskiviljelyä. Pensastuva juureisruis kylvettiin harvaan, kivet säilyttivät maassa kosteutta ja toimivat radiaattoreina, jotka tasasivat lämpövaihteluja niin, ettei kaskivilja paleltunut äkillisinä hallaöinä. Tuhkan peittämä tumma maa on imenyt lämpöä ja ylläpitänyt mikroilmastoa, jossa vilja pääsi keväisin hyvään kasvuun. Kaskiviljely on menestynyt paremmin kuin myöhempi suo- ja peltoviljely, etenkin kylminä ilmastojaksoina, joita Suomessakin on ollut. On todennäköistä, että nälkävuodet ja hallan pelko ovat agraarikulttuurin ilmiö ihmisen sitoutuessa yhä monoliittisempaan pelto- ja suoviljelyyn ja luopuessa kaskikauden moninaistaloudesta. Kaskimaiden merkkipuu oli 18

19 leppä, jonka juuribakteerit tuottivat maahan typpeä. Savossa leppä on tarkoittanut myös verta ; se on tuonut kaskeen elinvoiman. Leppä ollut myös tietäjien puu, jota on käytetty taioissa niin kuin rautaakin. (Suomen perinneatlas 1995; Swidden Cultivation and Environment ) ========================================================================================= 19 Ruishuuhta poltettiin usein kahtena kesänä, jolloin ravinteet imeytyivät paremmin maahan ja havunneulasten aiheuttama pihkaisuus (happamuus) väheni. Happamassa havupuukaskessa menestyi vain korpiruis, ja siitä otettiin yleensä yksi viljasato.(4 On mahdollista, että rautakauden kaskiviljely perustui havupuiden kuivatus- eli pykälikkötekniikkaan; se on ollut tekniikka, jota voitiin käyttää jo pronssi- tai mikseipä kivikirveidenkin aikana. Pystyyn kuivuneet puut on ollut mahdollista kaataa polttamalla (suurimmat puut jätettiin pystyyn), puiden on kerrottu kaatuneen syysmyrskyissä paljolti itsestäänkin. Pykälikkökaskissa kasvoi myös ohra, joka on vanhin viljalaji. Uusi korpirukiiseen perustuva huuhta-tekniikka tuli ilmeisesti vallitsevaksi ja 1600-luvuilla, ja se teki mahdolliseksi savolais-karjalaisen asutusekspansion pohjoiseen aina Lappia ja Pohjois-Ruotsia myöten; korpirukiin viljelyyn perustui myös Ruotsin suomalaisten kaskitalous. Normaalisti kaskitaloudessa hakattiin vanhoja, aikaisemmin poltettuja kaskimaita, ahoja, ja yhdestä kaskiraiviosta otettiin kolme tai neljä satoa, harvoin enemmän. Aluksi kylvettiin ruista tai ohraa, jotka olivat "raskaita" lajikkeita ja vaativat runsaasti ravinteita; sen jälkeen kaskessa kasvatettiin naurista, joskus pellavaa ja 1700-luvulta lähtien myös kauraa. Uuden viljelykelpoisen metsän kasvu kesti vähintään vuotta, pohjoisempana 30 vuotta ja kauemminkin. Lehtipuukasket hakattiin tavallisesti alkukesästä, kun lehti oli kasvanut täyteen kokoonsa, ja poltettiin seuraavana keväänä. Vain poikkeustapauksessa kaski on kaadettu, poltettu ja kylvetty saamana kesänä. Kylvöajat ovat vaihdelleet viljalajikkeista riippuen; ruis on pohjoisissa osissa ollut ns. syysvilja, se talvehti lumen alla ja leikattiin vasta seuraavana vuonna. Viljalajien vaihtelu on ollut osa luonnontalouden ekosysteemiä, moninaistaloutta. Useita vuosia viljeltyjä lehtipuukaskia on myös muokkattu; siihen käytettiin kaskiauraa, pystyperäistä hankoauraa (sahraa) ja risukarhia, jotka soveltuivat kivisen ja juurakkoisen kaskimaan muokkaamiseen. Havumetsä- eli huuhtakaskia viljeltäessä siemenet kylvettiin suoraan tuhkaan. Kaskea ei raivattu edes puhtaaksi palaamattomista puista; siemenet peitettiin kaskikuokalla tai risukarhilla, joka usein oli pelkkä oksainen kuusenlatva.(5 Metsittymään jätetyt kaskimaat eli ahot olivat hyviä karjan laidunmaita. Niiltä taitettiin myös lehdeksiä talvirehuksi ja tehtiin saunavastoja; koivujen kasvaessa isommiksi niistä kiskottiin tuohta astioita varten.(6 Kaskimailla kasvoi myös runsaasti marjoja, niillä viihtyivät metsälinnut ja riistaeläimet, kuten jänikset ja peurat (hirvet). Kaskiviljelijät raivasivat myös tulvaniittyjä jokivarsille ja soille luonnonheinän keräämistä varten. Suurten jokien varsilla kuten 1800-luvulla Kainuussa Oulunjoen vesistössä tervanpoltto ja kuljetus rannikkokaupunkeihin muodosti huomattavan osan viljelijän

20 taloudesta.(7 Kaskiviljelyn ja karjanhoidon ohella pyyntielinkeinot säilyttivät asemansa erityisesti Karjalassa. Pyyntivesien rannoille rakennettiin yhä kalasaunoja, joissa asuttiin kevätkalastuksen aikana, joskus useitakin viikkoja. Taloilla oli myös metsissä omat ansapolkunsa, joiden varrella pidettiin pyydyksiä metsälinnuille ja turkiseläimille; ansapyyntiä harjoitettiin syksyisin aina lumentuloon asti. Keväällä hangen alkaessa kantaa suksimiestä metsästettiin hirviä ja peuroja ja talvipesältä karhuja (kaavio 3). Metsäviljelijä hyödynsi luontoa laajalta alueelta. Kaskitalouden rakennetta kuvaa metsäsaunojen lukumäärä. Pieniä metsäsaunoja oli kalastuspaikoilla, ansapolkujen varrella, metsäniityillä ja kaskiahoilla; kaukaisille kaskimaille saatettiin rakentaa myös riihiä viljanpuintia varten. Kaskiviljelijällä oli ympäristössään eri-ikäisiä kaskimetsiä (ahoja) ja eriasteisia raivioita, toiset kelottumassa tai kaadettuina odottamassa polttamista, toiset kasvamassa satoa. Viljelysysteeminä kaskenpoltto on ollut monipuolista luonnonkäyttöä ja omassa ympäristössään kehittyneintä moninaistaloutta, jota ihminen on pohjoisissa metsissä harjoittanut. 20 Kaskitalous Kaskiviljely tuotantomuotona Minkälainen on sitten ollut kaskiviljely ekonomisena tai ekologisena tuotantojärjestelmänä? Sitä voi valaista rinnastuksilla, jotka on otettu Thaimaan riisikulttuureista. Kaakkois- Aasiassa erilaista viljelytekniikkaa käytetään vielä rinnan ja vertailukelpoisia empiirisiä tietoja on siten saatavissa. Tiedot koskevat trooppista viljelyä, mutta ilmeisesti tulokset suomalaisissakin oloissa olisivat samanlaisia.

21 21 Kuvio 1 Viljelymuotojen rakenteita Kaakkois-Aasian riisikulttuurien alueella (Lähde Lucien Hanks, Rise and Man 1972.) Kaskiviljely Peltoviljely Kasteluviljely Tuotantoviljely Maan tarve hyvin suuri pieni hyvin pieni suuri Investointien tarve hyvin pieni pieni suuri hyvin suuri Työvoiman tarve pieni suuri hyvin suuri hyvin pieni Tuottavuus hyvä pieni suuri hyvin suuri Asutus liikkuva taloryhmä kylä yksittäistalot Perhemuoto suurperhe talo pihapiiri ydinperhe Tärkein tekn. työvoima työvälineet kastelu- teknologia, resurssi järjestelmä koneet Tuotannon työvoiman perheen/suvun suvun ja kylän omaan jako kesken kesken kesken kulutukseen Tuotanto- suurperheen talon pihapiirin kaupallinen ideologia itsenäisyys omavaisuus omavaraisuus maksimointi 1. Kaskiviljely on tuottoisaa, se ei vaadi kovin suurta työpanosta eikä suuria investointeja. Huippusadot ovat korkeammat kuin missään muussa luontoistalouden viljelymuodossa, mutta satojen vaihtelut ovat erittäin suuria. Vain keinolannoitteilla ja nykyaikaisella teknologialla saadaan korkeampia satoja.(8 2. Siirtyminen kaskiviljelystä peltoviljelyyn, kuten esim. riisin istutusviljelyyn on merkinnyt parempia mahdollisuuksia kontrolloida kasvuolosuhteita (lannoittaminen), eliminoida sääsuhteiden vaihteluja (peltojen ojittaminen) ja työhuippuja eli ns. ekologisia kriisejä. Kaskenpoltto on epävarma elinkeinomuoto, joka vaatii hajautetun viljelytekniikan, mm. useita eri raivausvaiheessa olevia viljelmiä.(9

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT Varhaiskantaisten uskontojen kannattajia on tällä hetkellä noin 1,5 % eri uskontojen kannattajista. Varhaiskantaisiksi uskonnoiksi kutsutaan uskontoja,

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Kainulaiset/ Norjansuomalaiset

Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Keitä kainulaiset/norjansuomalaiset ovat? ovat vähemmistö, jolla on kainulainen/ norjansuomalainen kulttuuritausta ja jonka kielenä on kainu ja suomi. Vähemmistö kutsuu itseään

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Velassa kuin tervan vetäjä

Velassa kuin tervan vetäjä Velassa kuin tervan vetäjä Miksi talonpoika poltti tervaa? Varsinainen houkutus talonpojalle tervanpolttoon oli se, että tervatynnyri merkitsi selvää rahaa mutta myös velkaantumista. Esimerkiksi Sievissä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot