Kauppa kamari. lehti. Kaija Holli Metsässä on tilaa ajatella. Tampereen. syyskuu. Tampereen yliopisto ja Nokia tiivistävät yhteistyötä Sivu 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa kamari. lehti. Kaija Holli Metsässä on tilaa ajatella. Tampereen. syyskuu. Tampereen yliopisto ja Nokia tiivistävät yhteistyötä Sivu 11"

Transkriptio

1 5 syyskuu 09 Tampereen yliopisto ja Nokia tiivistävät yhteistyötä Sivu 11 Gemilo tuo kaupunkikartat puhelimeen Sivu 23 Tampereen Kauppa kamari lehti Kaija Holli Metsässä on tilaa ajatella

2 Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä. Paras etusi on henkilökohtainen pankkineuvoja, joka tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkuus tuo sinulle myös muita kullanarvoisia etuja tuotteista ja palveluista. Tule konttoriimme keskustelemaan Etuohjelmaan liittymisestä. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Tampereen konttorit nordea.fi 2 tampereen kauppakamarilehti >

3 Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: puh , Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh , Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh , Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. Mukana suomalaisessa työelämässä. Tavaramerkit aysonblanco81x120bomanmakela.indd :18:57 Patentit ayson.indd :30:46 Hyödyllisyysmallit Mallioikeudet Domainit Lakiasiat IPR-strategiapalvelut Tutkimus- ja valvontapalvelut BERGGREN-YHTIÖT TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY Hermiankatu 1 B, Tampere, Puh , Fax tampereen kauppakamarilehti 3

4 509 sisältö 39. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ilmoitusmyynti Saarsalo Sales & Marketing Oy Mikko Nykänen, Timo Lepistö, Riku Suuriniemi, Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 43 Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat 13 Alueen brändiä on vaikeampi rakentaa kuin esimerkiksi tuotteen brändiä. Muuttujia ja toimijoita on paljon, eikä kohderyhmänkään määrittely ole yksiselitteistä. Aikanaan Tampere oli tehdaskaupunki, nyt kaupungille antavat leimansa myös yliopistot, high tech ja kulttuuri. Onko Tampereen persoona silti edelleen tehty PUNATIILESTÄ? 21 Vielä pari kolme vuotta sitten riitti, että yrityksellä oli hyvät kotisivut internetissä. Nyt kuva yrityksestä muodostuu yhä enemmän keskustelupalstoilla ja verkkoyhteisöissä. Yritysten on tavalla tai toisella osattava reagoida SOSIAALISEEN MEDIAAN Kannen kuva Aila Välikoski Seuraava lehti ilmestyy viikolla 43 / aineistopäivä / KEHITÄ OSAAMISTASI TAI YRITYSTÄSI OPPISOPIMUKSELLA Syksyllä 2009 alkamassa mm: Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja, ja Liiketalouden pt, merkonomi, Yritysjohtamisen eat, sosiaali- ja terveysalan yrityksille, Yrittäjän ammattitutkinto, Lisätietoja koulutuksista ja lisää alkavia oppisopimuskoulutuksia: Ota yhteyttä! Pirkanmaan oppisopimuskeskus, Pinninkatu 45 A, Tampere Asiakaspalvelu: (03) Oppisopimusinfotilaisuudet Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa: klo klo klo tampereen kauppakamarilehti >

5 5. sivun sitaatti 7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Taantuma kolhii Pirkanmaata muuta maata pahemmin 16 Profiilissa Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli 19 Pirkanmaalla: Elematic Oy Ab 24 Osakeyhtiön pääomanpalautusten verotus muuttuu Kuuntele, kunnioita, puhu suoraan. Sanni Luoto Pirkanmaan verotoimiston toimistopäällikkö Kaikuviesti Valtiokonttorin lehti työhyvinvoinnista ja riskienhallinnasta 1/ Ajankohtaista kauppakamarista 33 Pirkanmaalla NYT 34 CV puhuu: Pekka Savolainen Sampo Pankki Oyj, E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku. E-lasku lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin tai vastaanottaja noutaa sen pankkiyhteysohjelmallaan. E-lasku on kustannustehokas luotettava ekologinen valinta Kun sinulla on e-laskusopimus, niin voit itse tehdä yritysten verkkopankissa Business Onlinessa e-laskuja ja voit lähettää sekä vastaanottaa muiden e-laskuja. Tee e-laskusopimus soittamalla konttorimme asiantuntijalle. Tampere, Hämeenkatu 9, puh Tampere, Hämeenkatu 20, puh Tampere-Hervanta, puh tampereen kauppakamarilehti 5

6 Hyöty irti Teollisoikeuksista Patentti on investointi. Tavoitteeni on kertoa asiakkaille, miten he voivat saada siitä myös parhaan hyödyn, patenttiasiamies Harri Koivisto Papula-Nevinpatin Tampereen toimistosta sanoo. Teollisoikeuksiin - patentteihin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin - erikoistunut Papula-Nevinpat vahvisti Tampereen toimiston osaamista teollisuuskokemuksella. Toimistoa vetävällä Harri Koivistolla on vankka kokemus muun muassa patenttiriidoista, väitteistä, lisensoinnista sekä IPR-strategian kehittämisestä toimittuaan 10 vuotta patenttien parissa teollisuuden palveluksessa. Hän painottaa IPR-strategian merkitystä. Esimerkiksi alihankintaketjussa toimiville yrityksille on olennaista, että osapuolten oikeudet on määritelty selkeästi. Usein myös rahoittaja haluaa tietää, miten yritys suojaa tuotekehityksensä, jota se on rahoittamassa. Papula-Nevinpatilla on omat toimistot Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa sekä laaja yhteistyöverkosto kaikkialla maailmassa. Venäjälle yritys meni ensimmäisenä länsimaisena patenttitoimistona vuonna 1990, siis jo ennen nykyisen Venäjän syntyä. Nyt alueen teollisoikeusasioiden osaaminen tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Puh. (09) PL Helsinki Tampereen toimiston käyntiosoite: Dynamo Business Park, Hatanpään valtatie 24, ilmoittautuminen aulan infopisteessä Harri Koivisto puh tampereen kauppakamarilehti >

7 pääkirjoitus markus sjölund Tampereen kauppakamari Asiamies Vahva aluebrändi luo kilpailukykyä Kaupunkien ja alueiden imagosta on tullut yhä tärkeämpi tekijä alueen menestyksen kannalta. Positiivisella ja vahvalla aluebrändillä kilpaillaan esimerkiksi yritysten investoinneista tai sillä voidaan pyrkiä kääntämään muuttotappio voitoksi. Alueen imago on onnistuneimmillaan, kun se yhdistää yhteisöä ja antaa alueen asukkaille ylpeyden tunnetta. Menestyksekäs aluebrändi myös kuuluu alueen rajojen ulkopuolelle ja tuo esiin paikan mahdollisuudet myös kansainvälisille kentille. Kaupungit ja kunnat ovatkin pikkuhiljaa heränneet tähän todellisuuteen, jossa imago on yhä merkittävämpi kilpailukykytekijä. Yhden lauseen sloganeihin perustuvista neliväriesitteistä ollaan siirtymässä pitkäjänteiseen ja ammattimaiseen alueen brändäykseen. Uunituoreessa Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksessä 1059 yritysjohtajalta kysyttiin tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten sijoittumiseen. Selvityksestä käy ilmi, että kuntien imago ja siihen suoraan liittyvät tekijät, kuten viihtyisä ja turvallinen elinympäristö nostavat päätään. Yritykset haluavat toimia alueella, jolla on hyvä imago. Alueen imagon tärkeys näkyy myös Tampereen kauppakamarin edunvalvonnan kohteita kartoittavassa vaikuttamiskyselyssä. Viime vuonna alueen brändiä pidettiin yhtenä tärkeimmistä vaikuttamisen kohteista. Tämän vuoden kyselystä voidaan alustavasti nähdä, että sama trendi jatkuu. Pirkanmaan elinkeinoelämä pitää imagoasioita tärkeinä. Positiivisesta aluebrändistä hyötyvät lukuisat toimijat. Alueen on helpompi houkutella yrityksiä ja sitä kautta investointeja. Aluebrändillä voidaan myös vaikuttaa muihin erittäin tärkeisiin kilpailukykytekijöihin. Keskuskauppakamarin selvityksessä merkittävin sijoittumiseen vaikuttava tekijä oli sopivan työvoiman saanti. Sen saaminen alueelle on varmasti helpompaa, kun imagotekijät ovat kunnossa. Toisaalta alueem me koulut tuottavat huippuosaajia omasta takaa. Se on tärkeä viesti, joka tulee yhdistää brändiimme ja viedä viesti eteenpäin alueemme rajojen ulkopuolelle ja yritysten tietoon. Vahvasta aluebrändistä hyötyy suoraan Ottamalla kasan kuntaesitteitä ja peittämällä niistä kunnan nimen, voi tekstiosat yhdistää mihin kuntaan tahansa. monet toimialat kuten matkailu- ja elämysteollisuus. Kansainvälisesti tunnettu aluebrändi tukee vientiteollisuuden intressejä, mikä on alueellemme erityisen arvokasta. Alueen imago, sen rakentaminen ja viestin saaminen alueen rajojen ulkopuolelle on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jossa on monta sudenkuoppaa. Eräs merkittävä tekijä on erilaistuminen muista alueista. Kirjassaan Imagoa etsimässä tutkija Topiantti Äikäs väittää, että ottamalla kasan kuntaesitteitä ja peittämällä niistä kunnan nimen, voi esitteen tekstiosat yhdistää mihin kuntaan tai kaupunkiin tahansa. Sijaitsipa kunta missä tahansa niemennotkossa, on se omissa mainoksissaan erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Myös korkeammalla sarjatasolla tarvitaan erilaistumista. Vuosituhannen vaihteen it-buumin aikana Helsingin seutu rummutti omaavansa pohjoismaiden parhaan it-klusterin. Täysin samaa väittivät myös Tukholma ja Kööpenhamina ja lukuisat muut suurkaupungit. Tampereella ja Pirkanmaalla on moni asia hyvällä tolalla. Tutkimusten mukaan Tampereella on hyvä imago, tänne halutaan muuttaa ja opiskelupaikkamme ovat Suomen halutuimpia. Kaupunkiin yhdistetään vireä kulttuuri ja luovuus. Ei ole syytä kuitenkaan nostaa jalkoja pöydälle ja tuudittautua hyvänolontunteeseen. Mikäli asiaan ei panosteta, saavutetut edut menetetään ja aluebrändi alkaa rappeutua. Markkinointityö on vielä melko hajanaisesti johdettu ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken on parantamisen varaa. Suomessa alueen markkinointi on monin paikoin organisoitu seudullisten elinkeinoyhtiöiden kontolle. Toiveet on kohdistettu kaupunkiseudun kehittämisyhtiöön myös Tampereella. Tredeaan on nimitetty kehitysjohtaja, jonka toimialaan tulee kiinteästi kuulumaan seutumarkkinointi. Se on askel oikeaan suuntaan ja tulee selkeyttämään alueen markkinointia.l tampereen kauppakamarilehti 7

8 Vuokrauksella joustoa ajoneuvotarpeisiin Kannattaako yrityksen omistaa autokalustoa, kun sitä voi vuokrata tarpeen mukaan? Myyntipäällikkö Timo Keskinen Europcarista sanoo, että vuokra-auton käyttö on järkevää etenkin sesonkiluonteisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa vaihdella paljonkin. Yrityksen kannattaa omistaa vain ympärivuotisessa käytössä olevat ajoneuvot ja käyttää ruuhkaaikoina vuokrakalustoa. Vuokraus soveltuu erittäin hyvin myös projekteihin, joiden pituus ei ole selvillä. Minimiajan jälkeen auton voi palauttaa tarpeen loputtua, eikä yrityksen tarvitse maksaa seisovan auton kustannuksia, Timo Keskinen sanoo. Sama koskee esimerkiksi käynnistettäessä toimintaa uudella paikkakunnalla. Näin pääomia ei tarvitse sitoa autokalustoon ennen kuin sen lopullinen tarve selviää. Monissa yrityksissä mietitään, onko järkevää ajaa työmatkoja omilla autoilla ja missä on raja, minkä jälkeen vuokra-auton käyttö on kannattavampaa. Timo Keskisen mukaan raja on noin 150 kilometrin päivämatkassa. Yrityksille on usein tärkeää, että ajokalusto näkyy tien päällä. Autovuokraamon käyttö ei ole este tässäkään tapauksessa, sillä vuokra-auto on myös mahdollista brändätä yrityksen ilmeen mukaiseksi. Uusinta teknologiaa Europcarilla on Suomessa alan paras ja laadukkain kalusto pienistä kaupunkiautoista pakettiautoihin, pikkubusseihin ja kuorma-autoihin. Yrityksen 1800 auton keskiikä on noin viisi kuukautta. Tällä hetkellä pidämme autoja maksimissaan vuoden verran, Keskinen kertoo. Europcar kuuluu Suomen johtaviin autonvuokrausyrityksiin. Sen lisenssioikeuksien haltija Suo messa on Interrent Oy, jossa työskentelee noin 150 ammattilaista 35 eri paikkakunnalla 75 eri vuokrauspisteessä. Tampereella Europcar toimii Terveystalossa, rautatieaseman pysäköintitalon yhteydessä. Puh tampereen kauppakamarilehti >

9 taloudessa tapahtuu SILK vauhdittaa innovaatioita näkökyvyn säilyttämiseksi Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatio keskus SILKin avajaisseremoniassa Finn-Medissä nauhanleikkaajina Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi (vas.) ja TAYSin johtajaylilääkäri Matti Lehto. Taustalta tilannetta tarkkailee SILKin johtaja, professori Hannu Uusitalo. Tulevaisuuden haasteita ei ole koskaan voitettu sillä, että on jääty paikoilleen, totesi Finn-Medissä sijaitsevan silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILKin avajaisissa keskuksen johtaja, Tampereen yliopiston silmätautiopin professori Hannu Uusitalo. Vaikka SILK vasta vietti avajaisiaan elokuun puolivälissä, keskuksen toiminta on jo hyvässä vauhdissa. Juhlapäivänä tiedotettiin muun muassa SILKin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Biosensing Competence Centren kanssa kehittämästä innovatiivisesta tekomykiöstä, jonka taittovoimaa voidaan säätää leikkauksen jälkeen ulkoisella energialla. Keksinnöstä on jo jätetty patenttihakemus. Teemme yhteistyötä parhaillaan myös esimerkiksi lääkeyhtiö Santen Oy:n kanssa säilöntäaineettoman glaukoomalääkkeen testaamisessa ja kantasolututkimukseen erikoistuneen Regean kanssa silmän kantasovellutuksissa, Uusitalo kertoo. SILKin kohteena ovat krooniset näköä uhkaavat silmäsairaudet. Keskuksen tavoitteena on muun muassa kehittää vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä lääkekehitykseen ja biolääketieteelliseen tutkimukseen, kokeellisia silmäsairausmalleja ja kliinisen tutkimuksen menetelmiä sekä tutkia uusia lääke- ja kudosteknologisia hoitomuotoja, diagnostisia mittaus- ja kuvantamislaitteita sekä uusia annostelumuotoja. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja VTT:n eri yksiköt, Finn-Medi Tutkimus Oy sekä alalla toimivat yritykset. SILK on yksi BioneXt Tampere -kehitysohjelman kärkihankkeista.l Insta kasvaa Sarankulmassa Insta Group Oy rakennuttaa Sarankulmaan nykyisten toimitilojensa viereen korkeatasoista tuotantotilaa ja toimistotilaa. Rakennus valmistuu kesäkuussa 2010, ja siihen siirtyy työskentelemään noin 100 henkilöä. Investointien arvo on noin seitsemän miljoonaa euroa. Otis osti Pirkanmaalta Otis Oy on ostanut Pirkanmaan Hissipalvelu Oy:n huoltoliiketoiminnan. Pirkanmaan Hissipalvelu huoltaa yli 400:ää hissiä ja nosto-ovea Pirkanmaalla. Yrityksen huoltohenkilökunta jatkaa Otiksen palveluksessa. Kauppa vahvistaa Otiksen pitkän tähtäimen kasvustrategiaa Suomessa. Otis Elevator Company on maailman suurin hissien, liukuportaiden, liukukäytävien ja muiden horisontaalisten kuljetusjärjestelmien toimittaja. Otis Oy asentaa, modernisoi ja huoltaa hissejä, liukuportaita ja liukukäytäviä Suomessa ja Baltiassa. Tampereen Työterveys laajentaa Pirkanmaan suurin työterveyshuoltopalvelujen yksityinen tuottaja Tampereen Työter veys ry laajentaa toimintansa Hämeenlinnaan ja Mänttä-Vilppulaan. Tampereen Työterveyden työterveyshuollon piiriin tulee yhteensä noin 3400 uutta työntekijää. Tampereen Työterveys ry:n omistavat sen jäsenyritykset. Jäsenyrityksiä on nyt noin 800 ja työterveyshuollon alaisena on yhteensä noin työntekijää. Pirkanmaalla työterveysasemia on nyt 20. Voittoa tavoittelematto- man yhdistyksen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 9,6 miljoonaa euroa. Solteqilta talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Tuko Logisticsille Päivittäistavarakaupan hankinta- ja logistiikkayhtiö Tuko Logistics on valinnut Solteqin talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkumppanikseen. Sopimus on jatkoa Tuko Logisticsin ja Solteqin jo vuosia jatkuneelle yhteistyölle logistiikkajärjestelmissä. Kaupan arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Metso ja Fortum tutkivat happipolttoteknologiaa Metso ja Fortum alkavat yhdessä kehittää happipolttoteknologiaa. Tutkimuksen aikana Met- son koelaitos Tampereella muutetaan happipolttoon sopivaksi. Happipoltto on osa teknistä konseptia, joka mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton sähkön ja lämmön tuotannossa. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miten kiertoleijuteknologialla toimivan suuren kokoluokan voimalaitoksen kattilat voidaan muuntaa happipolttoon. Vuoden 2010 aikana tehdään perusteellisia happipolttotestauksia, joiden tuloksia voidaan hyödyntää olemassa olevien voimalaitosten modernisoinneissa ja uusien voimalaitoksien suunnit- Kesäiset pikkujoulut Särkänniemessä Yritysmyynti puh Kysy lisää pikkujoulutarjonnasta!

10 telussa, ja luoda edellytyksiä tulevaisuuden CO2-talteenottoa varten. Happipolton soveltaminen kiertoleijuteknologiaa käyttävissä voimalaitoksissa on lupaava menetelmä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, sanoo teknologiajohtaja Kari Kuukkanen Metsosta. Metso ja UPM kehittävät bioöljyn valmistusta biomassasta Metso ja UPM ovat kehittäneet tuotantokonseptin, jossa biomassasta valmistetaan bioöljyä korvaamaan fossiilisia polttoaineita lämmityksessä ja voimantuotannossa. Bioöljyn koetuotanto alkoi Metson koelaitoksessa Tampereella kesäkuussa. Metso ja UPM ovat kehittäneet bioöljyn valmistusmenetelmää yhdessä VTT:n kanssa Tekesin tuella. Bioöljytuotannon ja biovoimalaitoksen yhteiskonsepti on patentoitu. Se voidaan nähdä jatkona Suomessa kehitetylle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle. Metsolta voimakattila Espanjaan Metso toimittaa voimakattilan espanjalaisen Industrias Celulosa Aragonesan (SAICA) uuteen kierrätyspolttoainetta hyödyntävään voimalaitokseen Zaragozan alueelle. Tilauksen arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi Metso toimittaa Keuruun Lämpövoima Oy:lle biomassakattilalaitoksen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon Keuruulle. Investoinnin arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Hiab ja Molok laajentavat yhteistyötään Cargotecin kuormankäsittelyyn erikoistunut liiketoiminta-alue Hiab on sopinut merkittävästä kansainvälisestä yhteistyöstä jätteiden syväkeräysjärjestelmiä toimittavan Molok Oy:n kanssa. Yhteistyösopimuksen mukaan Hiab vastaa yksinoikeudella Molokin syväkeräysjärjestelmien jälleenmyynnistä koko Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueella. Molokin syväkeräysjärjestelmät muodostavat tärkeän osan Hiabin ympäristöliiketoiminnan tarjonnasta, joka keskittyy koko jätevirtojen käsittelyn logistiikkaratkaisujen tarjoamiseen.aasian ja Tyynenmeran alueella Hiab ja Molok ovat jo aikaisemmin toteuttaneet useita hankkeita, kuten esimerkiksi Beijingin olympiapuiston jätteidenkeräysjärjestelmän. A-Insinöörit 50 vuotta Yksi Suomen suurimmista rakennusalan konsulttitaloista, A- Insinöörit yhtiöryhmä täytti 50 vuotta kesäkuussa. Kalevi Ahonen ja Pentti Palenius perustivat yrityksen vuonna Konserni yhtenäisti 50-vuotisjuhlansa kynnyksellä yritysnimensä. Emoyhtiö on nyt A-Insinöörit Oy, Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:stä tuli A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Rakennuttajatoimisto A-Rakennuttajat Oy:stä A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Vastaavasti Insinööritoimisto Geotesti Oy vaihtaa nimensä alkusyksystä A-Insinöörit Geotesti Oy:ksi. Yhtiöryhmässä työskentelee yli 300 talo-, teollisuus- ja infrarakentamisen sekä kiinteistönpidon ja korjaussuunnittelun asiantuntijaa. Yhtiön liikevaihto oli 25 miljoonaa euroa vuonna 2008, ja sen toimipaikat sijaitsevat Tampereella, Espoossa sekä Turussa. Lisäksi A-Insinööreillä on edustusto Moskovassa. Piramkin kautta kauppiaaksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Ruokakesko Oy ovat sopineet yhteistyöstä kauppiasyrittäjyysvalmennuksessa. K-ryhmä tarjoaa Piramkin opiskelijoille mahdollisuuden osallistua K- kauppiastrainee-ohjelmaan kuuluvaan, ammattikorkeakouluille sovellettuun Kauppiasyrittäjyyspolkuun. 10 tampereen kauppakamarilehti >

11 taloudessa tapahtuu Tampereen yliopisto ja Nokia tutkimusyhteistyöhön Kauppiasyrittäjyyspolku antaa valmiudet kauppiasyrittäjäuralle. Ohjelmaan kuuluu kauppiastyön harjoittelu K-kaupassa, tarvittava tietopuolinen koulutus sekä alueellinen kokemustenvaihto. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Kauppiasyrittäjyyspolku on avoinna aluksi opiskelijoille liiketalouden koulutusohjelmassa Ikaalisissa sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman aikuisryhmässä Tampereella. TTY-säätiön hallitus valittiin uudelleen Tampereen teknillisen yliopiston hallitus valitsi elokuussa TTY-säätiön hallituksen uudelleen. TTY-säätiön hallituksen jäsenet ovat toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja Sixten Korkman, pääjohtaja Erkki Leppävuori, professori Leena Peltonen-Palotie, toimitusjohtaja Marjo Miettinen, muotoilujohtaja Anne Stenros ja toimitusjohtaja Mika Uusi- Pietilä. Maaliskuussa nimetyn hallituksen uudelleen valinta johtuu yliopistolakiin eduskunnassa tulleista muutoksista. Lain voimaanpanolain mukaan TTYsäätiön ensimmäisen hallituksen valitsee TTY:n nykyinen hallitus. TTY-säätiön sääntöjen ja uuden yliopistolain mukaan hallituksen jäsenten on edustettava monipuolisesti tieteiden sekä yhteiskunta- ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeinta asiantuntemusta. Hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Lisäksi hallitus valitsee rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa. Operatiivisista ja akateemisista asioista säätiömuotoisessa TTY:ssä päättää sisäinen akateeminen hallitus eli konsistori.l Tampereen yliopisto on tehnyt Nokia Research Centerin (NRC) kanssa avoimeen innovaatiotoimintaan perustuvan tutkimusyhteistyösopimuksen. Sopimukseen perustuvissa hankkeissa työskentelee sekä yliopiston että Nokian tutkijoita tiiviissä yhteistyössä. Sopimuksen johdosta Tampereen yliopisto liittyy Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston rinnalle vuonna 2007 perustetun Nokia Innovation Centerin toimintaan. Tampereen yliopistosta tuli näin kolmas suomalainen yliopisto, Yliopistojen liiketalouden yksikön runko valmistumassa EK:n suhdannebarometri: Lasku lievenee Suhdannetilannetta kuvattiin EK:n suhdannebarometrin tiedotustilaisuudessa Tampereella eri sanakääntein: lasku lievenee, laskun ei odoteta jatkuvan, pudotus jatkuu mutta aikaisempaa loivempana, tilanne on vähemmän heikko kuin alkuvuodesta. Positiivinen vire on kuitenkin kovin hento, sillä yritysten tilauskannassa se ei näy mitenkään, ja työllisyystilanne heikkenee vielä merkittävästi. Teollisuuden yrityksistä 62 prosentilla on liikaa kapasiteettia. Pirkanmaalla teollisuudessa ja rakentamisessa 65 prosenttia vastaajista arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan, 28 prosenttia odotti niiden heikkenevän ja 7 prosenttia uskoi tilanteen paranevan. Palveluissa vastaavat prosentit olivat 80, 10 ja 10. Pirkanmaalaisen rakennusteollisuuden joka solmii yliopistotasoisen yhteistyösopimuksen Nokian kanssa. Koko maailmassa tällaisia yliopistoja on kaksitoista, esimerkiksi Massachusetts Institute of Technology (MIT), Stanford University, UC Berkeley ja University of Cambridge. Tampereen yliopisto on jo pidempään tehnyt Nokian kanssa yhteistyötä muun muassa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen, pelitutkimuksen ja yhteisöllisen median aloilla. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen liiketaloustieteellinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ottaa harppauksen kohti toteutumista. Asiaa valmistelevan työryhmän on määrä jättää syyskuun loppuun mennessä selvitys yksikön rakenteesta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä asemasta. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston rehtorit asettivat viime keväänä työryhmän, jonka tavoitteena on TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden sekä Tampereen yliopiston kauppatieteellisten alojen yhteistyön kehittäminen. Työryhmän konkreettisena tehtävänä on ollut valmistella yliopistojen yhteistä koulutus- ja tutkimusyksikköä, työnimeltään Tampere International Business Schoolia. Kari Kankaalan johtamaan työryhmään kuuluu kyseisten alojen professoreja ja lehtoreita molemmista yliopistoista. Työryhmän varapuheenjohtaja, Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Timo Salli kuvaa työskentelyn henkeä positiiviseksi. Rehtorien allekirjoittama toimeksianto oli rohkea ja selkeä. Olen toiveikas, että nyt Tampereelle syntyy alan vahva toimintayksikkö, joka yhdistää yliopistojen resurssit palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää, hän sanoo. tilannetta avannut NCC:n aluejohtaja Jussi Tanhuanpää arvioi, ettei merkittävää elpymistä ole lähikuukausina luvassa. Mutta erikoisessa tilanteessa ollaan: asuntomyynti on vilkasta ja valmiiden myymättömien asuntojen varanto loppuu tämän vuoden aikana. Rakennusliikkeet aloittavat uusia rakennuskohteita vasta, kun niiden ennakkovarausprosentti on Nyt ihmiset eivät kuitenkaan sitoudu ennakkovarauksiin, joten rakennuskohteita ei aloiteta riittävästi. Tästä seuraa, että asuntojen hinnat kääntyvät taas nousuun. Tampereella pitäisi rakentaa uutta asuntoa vuosittain, koko Suomessa Nyt rakennetaan tästä määrästä vain puolet.l tampereen kauppakamarilehti 11

12 Taantuma kolhii Pirkanmaata muuta maata pahemmin Pirkanmaan talouskatsaus 2009 Talouden taantuma kohtelee vientiteollisuudesta elävää Pirkanmaata muuta maata pahemmin. Pirkanmaalle keskeisten toimialojen liikevaihto on laskenut alkuvuodesta selvästi enemmän kuin muualla maassa. Sama trendi näkyy myös työvoimatilastoissa, työttömien määrä on kasvanut nopeammin kuin muualla. Synkät luvut näkyvät Tilastokeskuksen syyskuun lopulla ilmestyvää Pirkanmaan talouskatsausta varten keräämistä, eri toimialojen liikevaihdon ja palkkasumman kehitystä kuvaavista tilastoista sekä Pirkanmaan TEkeskuksen työvoimatilastoista. Reippaasta kasvusta jyrkkään alamäkeen Pirkanmaan yritysten liikevaihto kasvoi viidellä prosentilla vielä vuonna Talouden suunnan kääntyminen alkoi näkyä liikevaihdon pienenemisenä pääosin vasta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin yritysten liikevaihto supistui 16 prosentilla vuoden 2008 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Muutos oli rajuinta viennistä riippuvilla toimialoilla, teknologiateollisuudessa (-36 %), kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa (-26 %) sekä metsäteollisuudessa (-22 %). Teollisuuden vienti vuonna 2008 kasvoi lähes neljällä prosentilla. Voimakkainta kasvu oli kemikaalien sekä kumi- ja muo- vituotteiden valmistuksessa (10 %) sekä teknologia-teollisuudessa (6 %). Sen sijaan metsäteollisuudessa vienti laski lähes kuudella prosentilla. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden vienti laski 30 prosentilla vuoden 2008 vastaavasta ajankohdasta. Kauppa ja palvelut kärsivät vähemmän Kaupan osuus Pirkanmaan liikevaihdosta vuonna 2008 oli 28 prosenttia. Liikevaihdosta kaksi kolmasosaa syntyi tukkukaupasta, jonka liikevaihto kasvoi kuudella prosentilla vuodesta Vähittäiskaupassa liikevaihdon kasvu oli hieman alhaisempi, 4 prosenttia. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tukkukaupan liikevaihto laski 16 prosentilla vuoden 2008 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vähittäiskaupan puolella lasku oli huomattavasti pienempi, 3 prosenttia. Liike-elämän palvelujen osuus Pirkanmaan liikevaihdosta vuonna 2008 oli 16 prosenttia. Toimialan liikevaihto kasvoi 10 prosentilla vuodesta Liikenteessä liikevaihdon kasvu oli 11 prosenttia, informaatio ja viestintä toimialalla kuusi prosenttia. Kaikista toimialoista liikevaihto kasvoi eniten muissa liike-elämän palveluissa (13 %). Rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan käsittävä toimiala kattaa lähes puolet kaikista liike-elämän palveluista. Tällä toimialalla liikevaihdon kasvu jatkui myös vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 1,5 prosentilla, kun liikenteessä liikevaihto pieneni 10 prosentilla sekä informaatioja viestintäalalla lähes kahdella prosentilla. Työllisyys heikeni jo loppusyksystä Erityisesti vientiteollisuuden lomautukset ja rakennemuutos näkyvät Pirkanmaan työllisyystilanteessa, joka alkoi heikentyä jo syksyn 2008 loppulla erityisesti lomautusten nopeana kasvuna. Työttömien määrä on kasvanut vuodenvaihteen jälkeen niin, että kesäkuussa oltiin minilaman tasolla. Silloin työttö mien työnhakijoiden kokonaismäärä oli Pirkanmaalla noin ja työttömyysaste oli noussut 12 prosentin tasolle. Tilanteen vakavuutta lisää se, että työttömien määrä on prosentuaalisesti kasvanut rajusti, Pirkanmaalla kesäkuussa 2009 peräti 43 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan lukuun. Vastaava luku koko maan osalta oli 32. Pahiten on työllisyystilanne heikentynyt rakennusalalla, jossa työttömiä oli lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuon- Talouskatsaus ilmestyy 29.9., jolloin painettu katsaus pdf-tiedostona ja katsauksen grafiikka löytyvät osoitteesta Tiistaina kello 9 11 järjestetään avoin informaatiotilaisuus talouskatsauksesta Tampereen Cumulus Koski kadun tiloissa. Ilmoittautumiset: tampereenkauppakamari.fi, puhelin (03) Lisätietoja: Anja Taskinen, na 2008 vastaavana ajankohtana. Työttömien määrät kasvoivat myös voimakkaasti teollisuudessa ja kuljetusaloilla, joissa molemmissa työttömien määrä kasvoi kolmanneksella. Palvelualoilla työttömyyden kasvu jäi 13 prosentin tasolle ja terveydenhuollossa työttömien määrä lisääntyi 7 prosenttia. Työttömyyden rakenneongelmat näkyivät erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän erittäin suurena kasvuna. Alle 25-vuotiaiden työttömiä oli Pirkanmaalla lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä nousi vain vähän ja pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt kesän 2008 tasolla. Avoimia työpaikkoja oli kesäkuussa 2009 Pirkanmaan työja elinkeinotoimistoissa 45 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaava luku koko maassa oli 32,4.l Aktia 1/09-6 %-muutos Nordea 1/09 PT 2/09 Työttömyysaste-2010e Työttömyysaste-2009e BKT-2010e PPT OP Sampo SP VM Etla BKT-2009e Lähde: Pirkanmaan TE-keskus Eri tutkimuslaitosten ja pankkien näkemykset talouden suunnasta tälle ja ensi vuodelle ovat samansuuntaisia. Niiden mukaan lasku ainakin pysähtyy ensi vuonna, vaikkei noususta voi vielä puhua. Pankkien ennusteet ovat tutkimuslaitoksia positiivisempia. 12 tampereen kauppakamarilehti >

13 Mikä on Tampereen persoon persoona? persoona? Siitä puhe mistä puute, sanotaan. Ainakin puhetta on riittänyt aiheesta Tampereen ja Pirkanmaan brändi jo vuosikausia. Brändiä on peräänkuulutettu ja kaivattu, heitetty pallo, mutta jääty sitten odottamaan, ottaisiko joku kopin. Noukitaanpa pallo maasta ja nakataan se taas ilmaan. teksti ja kuvat annikaisa knuutila Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa 2009 alueen brändin kehittäminen on nostettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Syöttöjä asian miettimiseen antoivat kauppakamarilla järjestetyssä keskustelussa Tredean markkinointipäällikkö Johanna Heikkilä, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammiston viestintäkonsultti, Kuntaliiton kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun tuomariston jäsen Marketta Tammisto, Tamhockey Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Mainostoimisto Divico Oy:n toimitusjohtaja, kauppakamarin brändityöryhmän puheenjohtaja Jarmo Rautiola ja kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila puheenjohtajana. Tampere vai Pirkanmaa? Mikko Leinonen urheilumiehenä avaa pelin: Alueen brändiä mietittäessä mielenkiintoinen kysymys on, onko se Tampereen vai Pirkanmaan brändi. Kaikki brändin aineksethan tulevat Tampereelta. Kauppakamarin brändityöryhmän mielestä se on Tampereen brändi, vastaa Jarmo Rautiola. Ja jos kansainvälisesti mietitään ja mitä kauemmas mennään, olemme kyllä kiinni Suomi-brändissä, huomauttaa Johanna Heikkilä ja lisää, ettei Tampere brändinimenä varmastikaan miellytä maakunnan kaikkia paikkakuntia, vaikka kuinka mielikuvaa rakentavat asiat olisivatkin Tampereelta. Tärkeää on, miten se jalkautettaisiin maakuntaan. En kyllä näe vaihtoehtoja Tampereelle, tuumaa Mikko Leinonen. Marketta Tammisto arvioi Tampere-nimen selkeyttävän brändiä kansallisellakin tasolla, ja mitä kauempana on kohderyhmä, sitä helpompaa voi olla yleisemmän Tampere-tason hyväksyminen maakunnassakin. Onnellista kyllä, Pirkanmaa on jo englanniksi Tampere Region. Tommi Rasila toteaa, että kyse on siis Pirkanmaan brändistä, jonka nimi on Tampere. Kova vai pehmeä? Brändi tarkoittaa samanlaista mielleyhtymää, mielikuvaa ja mainetta riittävän laajassa keskeisessä tai potentiaalisessa kohderyhmässä. Sen pohjana on aina todellisuus ja siihen liittyy tunne. Tampereen alueen brändiainesten todellisuus on hyvin hallussa asumisen viihtyisyydestä tänne tulemisen helppouteen, opiskelijakaupungista teatteri- ja urheilukaupunkiin sekä tiettyjen toimialojen huippututkimukseen ja -osaamiseen. Voiko meillä edes olla yhtä yleisesti hyväksyttyä käsitystä alueesta? Brändi latistuu, jos se on kovin yleisellä tasolla. Brändin pitäisi olla rohkea ja särmikäskin, että se puhuttelisi, huomauttaa Johanna Heikkilä. Niin, jos ei olla kohderyhmän mielissä, niin ei ole mitään brändiä, ja tampereen kauppakamarilehti 13

14 Alueen brändiä on kansallisesti kirkastettava ja kansainvälisesti ajateltava ihan eri lailla, tuumaa Marketta Tammisto. Kansainvälinen aluebrändimme kyllä yhtenäistyy Suomi-kuvan kanssa, jossa tärkeitä ovat turvallisuus, puhtaus, luonnonläheisyys ja hyvä koulutustaso, arvioi Jarmo Rautiola. Brändiä on ajateltava nimenomaan kansainvälisesti, se on niin paljon tärkeämpi ulottuvuus ja kaiken lisäksi sisältää kansallisenkin osuuden. Kansainvälisesti Tampereen-brändi on aika näkymätön, sanoo Mikko Leinonen. persoona? on sama mitä tehdään. Pitäisi olla roh- Vaikuttamissuunnitelmassaan 2009 Tampereen kauppakamari esittää, että mielikuvissa Pirkanmaan on profiloiduttava kansainväliseksi ja vetovoimaiseksi kasvukeskukseksi. tampereen kauppakamari > pitää huolta, että alueelle tehdään markkinointistrategia > on aloitteellinen brändisateenvarjon luomisessa ja alueen tarinan kertomisessa > vaatii elinkeinoelämän lisäämistä kaupunkiviestinnän kohderyhmäksi > osallistuu Tampereen seudun markkinointia suunnittelevaan advisor boardiin > kannustaa alueen näkyvyyttä tukevien tapahtumien järjestämistä > edistää alueen verkkomainonnan parantamista. kea eikä aloittaa miettimistä siitä päästä, mikä on slogan tai ydinviesti, vaan mikä on alueemme persoona. Se kestää, vaikka jokin osaamiseen tai bisnekseen liittyvä vahvuustekijä heikkenisikin eikä sitä voi matkia, sanoo Marketta Tammisto. niin kuin Rakkaus ja Pariisi, synti ja Las Vegas, Johanna Heikkilä havainnollistaa ja kaipaa adjektiiveja. Jarmo Rautiola on samaa mieltä: Juuri näin! Tarvitaan persoonaa, adjektiiveja, jotka erottavat tuotteita ja paikkoja toisistaan, ei niinkään kovia faktoja. Niillä on nykyään vaikea erottautua. Marketta Tammisto huomauttaa, että paikan markkinointi tuli omana erityisalanaan Suomeen kymmenen vuotta sitten, ja nyt kunnissa aletaan pikkuhiljaa olla valmiita irrottamaan faktalistoista ja katsomaan omaa paikkaa vähän etäämpää: mikä täällä puhuttelee muita, miksi joku tulisi tänne näkemään sitä persoonaa. Tommi Rasilan mieleen tulee tamperelainen punatiili, joka personoi kaupunkia. Mutta alkaako se jo olla rasite, koska se liitetään niinkin järkevään sisältöön kuin teollisuus, tehtaat. Vai liitetäänkö? kysyy Marketta Tammisto. Nuoret eivät välttämättä yhdistä punatiiltä teollisuuteen, rakennukset eivät edusta heille tehtaita ja vuorotyötä, vaan hyvää mestaa teattereineen, ravintoloineen, oppilaitoksineen. Aivan Punatiilen imago onkin muuttunut, nyt vanhat rakennukset yhdistetään viihtymiseen, Tommi Rasila tuumaa. Onko brändiä vai ei? Onko Tampereen kaupunkiseudulla sitten brändi vai ei? Jarmo Rautiola muistuttaa Tampereen menestyksestä vetovoimatutkimuksissa, eli kyllä Tampereella on hyvä brändi ja imago kotimaassa. Eri kysymys on, miten brändiä johdetaan ja hallinnoidaan. Marketta Tammistonkin mielestä kansallisesti Tampere on brändi, sitä ei vain ole määritelty, sen ohjaamisesta ei ole sovittu eikä ajateltu, mihin sen halutaan kehittyvän. Kauppakamarin mielestä niin kaupungin, kaupunkiseudun kuin maakunnankin brändi on hajanaisesti johdettu: eri toimijoilla on omat brändinsä ja alueen markkinointimateriaalin tekemistä ei ole koordinoitu yhteen. Särkänniemi, Tampere-talo kai- 14 tampereen kauppakamarilehti >

15 Tuumasta toimeen Tredeaan on nimitetty seutumarkkinoinnista vastaavaksi kehitysjohtajaksi KTT Anne-Mari Järvelin. Hän aloittaa työt 1. lokakuuta. Kansainvälinen brändi on tärkeä, koska kasvu ja ulkopuolinen raha tulevat ulkomailta, sanoo Johanna Heikkilä. Kansainvälinen erottautuminen on aikamoinen haaste, koska pelkästään Euroopassa on meidän lisäksemme 1302 maakuntaa, laskeskelee Tommi Rasila. Vaikeuskerrointa kerrakseen killa on oma loistava brändinsä, ja hyvä niin. Mutta yhteistyötä tehdään vähän eivätkä brändit tue toisiaan, arvioi Johanna Heikkilä. Marketta Tammisto sanoo, että brändin eteen on kyllä tehty monia hyviä asioita, mutta kehys puuttuu. Se helpottaisi brändin ja alabrändien rakentamista. Ja jos et rakenna jotain isoa, kukaan ei tiedä Tampereesta mitään kansainvälisissä yhteisöissä, Mikko Leinonen huomauttaa. Entäs sitten? Parhaimmillaan brändi muun muassa kehittää alueen kiinnostavuutta investointikohteena, parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, lisää matkailua sekä parantaa edellytyksiä alueen kilpaillessa asukkaista ja osaavasta työvoimasta. Brändiparlamenttimme on yhtä mieltä siitä, että jotain täytyy alueen brändin rakentamiseksi tehdä. Mutta kenen? Pallo on taas lähdössä ilmaan Kauppakamari osallistuu toki työhön, mutta ei sillä ole resursseja ottaa vetovastuuta. Onko markkinointistrategian teko Tredean hommia, kysyy Tommi Rasila, ja Johanna Heikkilä ehdottaa yhteistyötä. Jarmo Rautiola kaipaa markkinointijohtajan tapaista vetäjää, ja Johanna Heikkilä kertoo, että markkinointijohtajaa Tredea on syksyn aikana juuri hakemassakin. Tarvitaan vahva veturi, joka saa asian liikkeelle oikeastaan tarvittaisiin valistunut yksinvaltias, joka varmistaisi, ettei lopputuloksesta tule vesitetty kompromissi, Rautiola korostaa, ja Mikko Leinonen on samaa mieltä: Työssä pitää olla vahva johto. Senkin brändiparlamentti toteaa, että hyvän johtamisen lisäksi olennaista brändityössä on sitoutuneisuus, pitkäjännitteisyys ja johdonmukaisuus sekä rohkeus tehdä valintoja ja rohkeus muuttaa kurssia, jos tarve vaatii.l Tampere virtaa Tampereen uusi, vuoteen 2020 ulottuva kaupunkistrategia Tampere virtaa määrittelee Tampereen vision vuodelle 2020: tavoitteena on olla sujuvan elämän suuri kaupunki ja vastuullisesti kehityksen kärjessä. Kaupunkistrategiassa sitoudutaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, sujuvan arjen mahdollistamiseen sekä osaamisen ja vetovoiman vahvistamiseen. Alueen brändi on vaikeammin rakennettavissa kuin esimerkiksi tuotteen brändi, koska muuttujia on useita eikä ketään voi pakottaa noudattamaan brändimääräyksiä. Vaikeuskerroin kasvaa entisestään, kun vielä kysytään, kenelle brändiä tehdään, kenen päähän ja sydämeen pyritään: muille suomalaisille vai kansainväliselle yleisölle, asukkaille, matkailijoille, investoijille vai liike-elämälle Voi olla niinkin, että jotkin asiat ovat kilpailuvaltteja alueen omasta mielestä, mutta eivät lainkaan puhuttele kohderyhmää, paikan asiakkaita. Paikan markkinointiin perehtynyt bränditohtori Seppo Rainisto toteaa Kunnasta brändi? -kirjassaan: Vain sellaiset kilpailutekijät, jotka hyödyttävät suoraan paikan asiakkaita, toimivat aitoina vetovoimatekijöinä.l Alueen brändiasiaa myös Tampereen kauppakamarilehdessä 6/2008 tampereen kauppakamarilehti 15

16 profiili. Saha laulaa Holliwoodissa. Kaija Holli ei voisi elää ilman metsää. Se on latautumisen paikka, ja siellä syntyvät ideat. Määrätietoinen heittäytyjä 16 tampereen kauppakamarilehti >

17 Viidentoista hehtaarin metsäpalstalla Sahalahden Töykänässä on aivan erityinen merkitys Tampereen yliopiston rehtorille Kaija Hollille. teksti päivi eskelinen kuvat aila välikoski, ari ijäs Kymmenkunta vuotta sitten Kaija Holli alkoi etsiä itselleen pientä maatilaa. Oman hevosen olisi mukava antaa laiduntaa niityllä, ja kenties tilaan kuuluisi metsää, jota voisi hoitaa ja raivata. Kaipuuni maalle oli valtava. Sattumalta löysin pikkuilmoituksen myynnissä olevasta autiotilasta. Siitä oli jo kaupat tekeillä, mutta pyysin saada käydä kuitenkin katsomassa. Kun ajoin pihaan, tiesin, tässä se on. Näky ei ollut mieltä ylentävä. Pellot puskivat miehenmittaista pujoa, ja 1900-luvun alussa rakennettua hirsitorppaa ympäröivät ulkorakennukset lahosivat hyvää vauhtia. Minut sai pauloihin pihapiiristä avautuva metsä. Soitin siitä paikasta miehelleni, että nyt me joudumme ostamaan tällaisen tilan. Nykyään lahonneen piharakennuksen paikalla komeilee uusi talo. Pihapiirissä kukkivat perinnekasvit, puutarha tuottaa mansikat ja perunat, ja vanhan ajan kasvimaan keskelle Kaija Holli on perustanut komean yrttipenkin. Aitauksessa hörähtelee tamma Demi. Osuva nimikin tilalla on: Holliwood. Ja se metsä. Se on melkein samanlainen kuin Kaija Hollin lapsuuden metsä Ilomantsissa, jonka istutukseen hän sai osallistua isän apulaisena viiden, kuuden vanhana. Töykänän tilan metsä on minun toteutunut unelmani. Unelmiahan pitää ihmisellä olla! Vaikka ihminen vuosien saatossa muuttuu ja joutuu sopeutumaan, unelmistaan ei saa luopua, hän sanoo. Lääkäri ja opettaja Tätä haastattelua tehtäessä Kaija Holli on ollut Tampereen yliopiston rehtorina runsaan viikon. Hyvältä ja levolliselta tuntuu, vaikka uusia ja vaikeitakin asioita on tulossa. Yliopisto saa minusta kuuntelevan ja osallistuvan rehtorin. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja uskon, että lääkärin ammattitaidostani on hyötyä: Molemmissa tehtävissä on kysyttävä ja kuunneltava, tutkittava, evaluoitava ja analysoitava. On kyettävä tekemään vaikeitakin päätöksiä ja kannettava niistä vastuu. Kaija Hollista piti tulla alun perin opettaja. Kun olin kymmenen, isäni kuoli äkisti sydäninfarktiin, ja päätin ryhtyä lääkäriksi. Näin jälkeenpäin katsellen tulihan minusta se opettajakin. Kymmenen viime vuotta olen lääketieteen professorina opettanut yliopistossa ja sitä ennen muissa oppilaitoksissa. Tie lääkärin ammattiin ei kulkenut tavanomaisinta reittiä. Keskikoulusta päästyäni aloitin erityisluvalla hyvin nuori kun olin Tampereen keskussairaalan isotooppilaboratoriossa tutkimusapulaisena. Olin yksi neljästä tytöstä, jotka laboratorio otti koulutettavaksi. Samaan aikaan aloitin lukion iltaoppikoulussa, jossa ei ollut mahdollista opiskella pitkää matematiikkaa. Se tiesi hankaluuksia lääkärin uraa ajatellen, sillä tuohon aikaan lääketieteellisen pääsykokeet olivat hyvin fysiikka- ja kemiapainotteiset. Kun lääketieteellisen ovet eivät avautuneet ensi yrittämällä, Kaija Holli pyrki lääkintävoimistelijan koulutukseen, pääsi, ja opiskeli lukion fysiikan ja kemian oppimäärät vapaa-ajallaan. Valmistuttuaan hän vietti välivuoden Sveitsissä ja pyrki lääketieteelliseen uudestaan. Tällä kertaa hän onnistui. Keskusteleva pohtija Jo laboratorioharjoittelussa Kaija Holli tutustui tulevaan erikoistumisalaansa, syöpään. Laboratoriossa kuvattiin syöpäpotilaita, ja tutkimusapulaisena hän keskusteli paljon heidän kanssaan. Ne olivat pysäyttäviä tapaamisia. Syöpä on rankka, mutta kliinisesti hyvin kiinnostava sairaus, ja minussa syttyi halu työskennellä sen parissa. Kaija Holli valmistui lääkäriksi 1983, väitteli rintasyöpäpotilaiden seurannan vaikuttavuudesta 1987 ja sai syöpätautien erikoistumisopinnot päätökseen Syöpäosastolla työskentely oli nuorelle lääkärille haastavaa erityisesti silloin, kun vastassa oli nuori ihminen. Pohdin usein, miten ihmisiä pitäisi hoitaa vaiheessa, jolloin taudin suhteen ei ollut enää mitään tehtävissä. Tätä elämän loppuvaiheen problematiikkaa käsittelin myös väitöskirjassani. Valitettavan usein hoito keskittyy sairauteen liiallisine lääkityksineen ja toimenpiteineen. Aktiivista hoitoa saatetaan jatkaa potilaan kuolemaan saakka, ja kuoleva ihminen jää teknologian jalkoihin. Potilaalle ja hänen omaisilleen ei jää aikaa valmistautua kuolemaan. Kaija Holli tunnetaan paitsi rintasyöpäasiantuntijana myös oireenmukaisen eli palliatiivisen hoidon aktiivisena puolestapuhujana. Vuonna 1999 Tampereen yliopistoon perustettiin Suomen ensimmäinen ja edelleen ainoa palliatiivisen lääketieteen professuuri. Kaija Holli on hoitanut virkaa sen perustamisesta lähtien. Hain tehtävään vähän puolipakosta pyyntöjen jälkeen. En ollut niinkään kiinnostunut virasta, vaan aiheen tärkeydestä. En ole koskaan lääketieteen pääsykokeita lukuun ottamatta pyrkimällä pyrkinyt mihinkään tehtävään. Ne ovat pikemminkin osuneet kohdalleni. Olen tarttunut niihin, sillä olen hurskaasti uskonut, että minulla voisi olla jotain annettavaa. Tosin eräs kollega sanoi kerran viisaasti, etteivät tehtävät tipahda eteen noin vain, haasteille on oltava avoin ja vastaanottavainen. Hän on oikeassa. Minulle on tyypillistä heittäytyä mukaan erilaisiin asioihin. En tähdännyt koskaan hallinnollisiin tehtäviin, mutta kun tulin valituksi Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen johtajaksi, tehtävät imaisivat mukaansa. En erityisesti rakasta lukuja ja numeroita, toki niitäkin oppii tampereen kauppakamarilehti 17

18 On upeaa, kun pystyy luomaan ammattilaisille tekemisen mahdollisuuksia. profiili. Kaija Holli > Kotoisin Ilomantsista, koti Sahalahden Töykänässä. > Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti 1983, lääketieteen tohtori 1988, syöpätautien erikoislääkäri > Ura: Erikoislääkärinä TAYS:ssa vuoteen 1999, välillä puoli vuotta epidemiologian yliassistenttina ja puoli vuotta apulaisopettajansa Tampereen yliopistossa, onkologian dosentti. Palliatiivisen lääketieteen professoriksi 1999, ylilääkärin sivuvirka TAYS:ssa vuodesta Lääketieteen laitoksen varajohtaja , lääketieteen laitoksen johtaja Tampereen yliopiston rehtorin viran vastaanottamiseen asti. Lukuisia kansainvälisiä tutkimusprojekteja, hoito-, opetus- ja tutkimussuosituksia EU-työryhmissä. Käynnisti Suomen Rintasyöpäryhmän ja johti sitä yli 10 vuotta. palliatiivisen hoidon yksikön luominen TAYS:iin. > Perhe: Puoliso Heimo Holli, eläkkeellä, kaksi aikuista lasta. Kissa Harmi ja hevonen Demi. > Sidosryhmätoiminta: Coxa Oy:n ja Pirkanmaan Kulttuurirahaston hallitusten jäsen. Luopunut kaikesta muusta aikapulan takia. Kulttuurirahasto on tärkeä, sillä nuorten tieteentekijöiden tukeminen on sydäntä lähellä. > Harrastukset: Metsänhoito, ratsastus, kulttuuri, runojen ja proosan kirjoittaminen keinona purkaa työpaineita. pyörittämään. Minun juttuni on ihmisten kanssa toimiminen. On upeaa, kun pystyy luomaan ammattilaisille tekemisen mahdollisuuksia. Kontaktien solmija Kaija Holli on toiminut lääketieteen laitoksen johtajana ja palliatiivisen lääketieteen professorina kymmenen viime vuotta ja hoitanut samalla ylilääkärin sivuvirkaa TAYS:ssa. Lääketieteen laitos on Tampereen yliopiston laitoksista suurin. Aloin saada pyyntöjä hakea yliopiston rehtorin virkaa. Ajattelin, miksipä ei. Useiden tehtävien hoitaminen samanaikaisesti vei vähitellen kaiken vapaa-ajankin, ja tunsin riittämättömyyttä. Minusta kymmenen vuotta samassa tehtävässä on sitä paitsi ajanjakso, jona ihmisellä yleensä riittää annettavaa. Sen jälkeen kannattaa miettiä, olisiko jo aika antaa tilaa uusille tekijöille. Elokuun alussa tuli voimaan uusi yliopistolaki, jolla lisätään yliopistojen autonomiaa ja vauhditetaan muutoinkin meneillään olevaa yliopistouudistusta. Kaija Hollin mielestä reformi on erittäin tervetullut. Laki suo lisää vapautta, josta yliopistoväki on pitkään haaveillut. On itsestämme kiinni, osaammeko tätä vapautta hyödyntää. Tavoitteena on, että jokainen maam me yliopisto löytää paikkansa valtakunnallisessa yliopistokentässä ja profiloituu. Tästä seuraa, että Tampereen yliopistossakin opetuksen ja tutkimuksen sisällöllinen tarkastelu, rakenteiden uudistaminen ja laadullinen kehittäminen ovat tarpeen. Valtio säilyy yliopisto-opetuksen järjestämisen ja tutkintojen tuottamisen tärkeimpänä rahoittajana, mutta uuden lain mukaan yliopistot voivat itse laajentaa rahoituspohjaansa varainhankinnalla. Mistä Tampereen yliopisto aikoo etsiä rahoitusta? Kaikkialta säätiöiltä, yhdistyksiltä, teollisuudelta, elinkeinoelämältä Emme aio kiertää hattu kourassa ja kerjätä rahaa, vaan pyrimme yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista Kaija Hollin mielestä on Tampereen yliopiston näkyvyyden parantaminen. Meidän pitää suuntautua ulospäin ja tehdä entistä aktiivisempaa yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyön lisääminen voi toisaalta herättää pelkoa yliopistoväessä tutkijan vapauden menettämisestä. Minusta siihen ei ole aihetta, pikemminkin päinvastoin. Yhteistyön avulla löydämme uusia ideoita ja saamme perustutkimuksen tulokset elämään. Näkyvyyttämme parantaa myös uusi säännös, jonka mukaan yliopiston hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulee olla yliopiston ulkopuolelta. Haluamme mukaan avarakatseisia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita Tampereen yliopiston kehittämisestä. Yhteistyön rakentaja Yliopistouudistuksessa synnytetään myös uusia yksiköitä yhdistämällä olemassa olevia yliopistoja. Tunnetuin esimerkki on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama Aalto-yliopisto. Entäpä jos Tampereella olisi vain yksi yliopisto? Pitää muistaa, ettei yhdistäminen ole itseisarvo vaan keino, jolla voidaan saavuttaa laadullisesti parempaa. Tampereen yliopisto ja TTY tekevät jo nyt paljon yhteistyötä. Bioteknologian koulutuksen yhdistäminen on suunnitteilla, yhteistyötä tehdään myös kieltenopetuksessa ja it-koulutuksessa. Lisäksi kuulumme yliopistoallianssiin, jossa on mukana Jyväskylän yliopisto. Juuri nyt Tampereen yliopisto ja TTY virittävät yhteistä kauppatieteellistä koulutus- ja tutkimusyksikköä. Meillä on kauppatieteellistä opetusta ja tutkimusta jossain määrin molemmissa yliopistoissa. Yhdistämällä voimamme pystymme entistä paremmin kilpailemaan esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa. Kaija Holli jopa laventaisi tamperelaista kauppatieteen koulutusyhteistyötä. Miksei kauppatieteen perusopetusta voisi osin antaa ammattikorkeakoulussa, jolloin yliopistot voisivat panostaa maisteri-, DI- ja tohtoritutkintoihin. Nyt meillä olisi tässä huipputilaisuus luoda jotain ihan uutta!l 18 tampereen kauppakamarilehti >

19 pirkanmaalla Maailmaa ei ole vielä valmiiksi rakennettu, ja nousu tulee nytkin. Ollaanko tilauksissa jo sillä tasolla, jolta pudottiin, pohtivat Elematicin varastopäällikkö Arto Korpela (vas.) ja toimitusjohtaja Leo Sandqvist. Pohjalle näkyy jo ainakin vihreää valoa Akaan tähtifirma Elematic saa suhdanteilta -N 50-vuotislahjaksi kylmää kyytiä. teksti ja kuva aila välikoski yt ollaan pohjalla, ja tätä jatkuu ainakin vuoden. Vuodesta 2010 tulee yleisesti vaikea. Toisaalta on ehkä joitakin merkkejä siitä, että pudotus olisi tasaantunut ja että kysyntä voisi tästä jopa pikkuhiljaa lähteä kasvuun. Nähtäväksi jää, Elematic Oy:n toimitusjohtaja Leo Sandqvist toteaa. Betonielementtitehtaita ja -tuotantolinjoja valmistava Elematic Oy tekee kaikesta huolimatta tänä vuonna positiivisen operatiivisen tuloksen, kiitos tilauskannan, joka kasvoi vahvasti elokuuhun 2008 asti. Sillä on eletty tähän asti, ja joitakin toimituksia jatkuu ensi vuoden puolellekin. Elematicin Toijalan ja Valkeakosken yksiköiden paristasadasta työntekijästä noin 70 on toistaiseksi lomautettuna. Myynnissä lomautuksia ei ole, päinvastoin. tampereen kauppakamarilehti 19

20 pirkanmaalla Elematic Oy Ab Perustettu 1959 Omistus Pääomarahasto Pamplona Capital Management, yhtiön johto Liikevaihto MEUR Henkilöstö 215 Vienti noin 95 prosenttia tuotannosta, päämarkkina-alueet Lähi-itä, läntinen Eurooppa, Baltia, CIS-maat Tarjouskanta on pidetty korkeana, ja joitain kauppoja on voitettukin, viimeksi Valko-Venäjälle toimitettavaksi isohko betonielementtitehdas. Sitä päästään tekemään ensi keväänä, ins allah, kuten sanotaan, Sandqvist sanoo. Hän muistuttaa, ettei asuntojen tarve maailman kehittyvillä alueilla ole hävinnyt minnekään. Kysyntä on olemassa, mutta rahoitus puuttuu. Uuteen sementtituotantoon investoidaan nyt voimakkaasti muun muassa Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa, Filippiineillä. Se kertoo, että markkinat valmistautuvat kysynnän kasvuun niin asuntokuin infrarakentamisessakin. Rakentamisen elpyessä vaikutukset ehtivät Akaan Toijalaan viiveellä. Betonielementtiteollisuus alkaa investoida uuteen kapasiteettiin, kun olemassaolevat tuotantolaitokset käyvät täysillä. Projektien toteutuminen kaupoista töiksi asti vie tyypillisesti yli puoli vuotta. Toivon, että nyt toteutetulla sopeutuksella selvitään. Jos ei, sitten on puututtava yhtiön rakenteeseen ja lähdettävä ihan puhtaalta pöydältä katsomaan kuka tekee, missä ja miten. Betonista valetaan pienempi hiilijalanjälki Elematicin bisneksen perustaa lama ei horjuta. Ennusteiden mukaan betonirakentaminen kasvaa nopeammin kuin rakentaminen keskimäärin, kunhan talous tasaantuu. Myös ympäristötietoiset vihreät vaatimukset sopivat betonielementeille. Erityisesti Elematic tunnetaan rakennusten ala- ja välipohjina käytettävien betonisten ontelolaattojen valmistuslinjojen tekijänä. Niiden maailmanmarkkinoista sillä on noin 80 prosenttia. Yhtiö on markkinajohtaja myös valmiiksi eristettyjen julkisivuelementtien tuotantolaitteistojen toimittajana. Eristys kurittaa energiankulutusta niin kylmässä kuin kuumassakin. Eristetyt rakennuselementit onkin nopeassa tahdissa otettu rakentamismääräyksiin esimerkiksi Arabimaissa ja Etelä-Euroopassa. Energiansäästöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien ratkaisujen merkitys kasvaa rakentamisessa koko ajan. Asumisen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin teollisuuden ja kuljetusten yhteensä. Kaikki kohdat, joilla päästöihin voidaan tarttua, ovat tärkeitä, Leo Sandqvist sanoo. Esimerkiksi sementtiä tehdään maailmassa 2,5 miljardia tonnia vuodessa. Se tietää 2 miljardia tonnia hiilidioksidia eli yhtä paljon kuin 500 miljoonan henkilöauton vuosipäästöt. Ontelolaattoja käyttämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi sementinkulutukseen. Esijännitystekniikat vähentävät niinikään teräksen tarvetta elementeissä. Tehdasvalmisteisten elementtien tuotannossa myös kokonaisjätemäärä jää paljon pienemmäksi kuin rakennuksilla paikan päällä valettaessa.l Sanojen takaa löytyy lukematon on sosiaalinen media. teksti martti tammisto Facebook, Monissa yrityksissä ne vielä sivuutetaan lasten ja nörttien puuhasteluina. Olisikohan nyt aika muuttaa käsityksiä ja ottaa selvää, mitä sosiaalinen media voi yrityksille tarjota? Verkossa yritys ei ole sitä, mitä yritys omilla sivuillaan itsestään kertoo, vaan sitä, mitä keskustelupalstoilla ja ulkopuolisilla sivustoilla siitä puhutaan, sosiaalisen median tutkija ja kehittäjä, Gemilo Oy:n luova johtaja Katri Lietsala muistuttaa. Viestintä tapahtuu muualla kuin yrityksen omilla sivuilla. Gemilo Oy:n tekemän selvityksen mukaan suurimmalle osalle yrityksistä ja kunnista sosiaalinen media on käsitteenä tuttu, mutta sen hyödyntäminen on lapsenkengissä. Osaamisen, ajan, rahan ja kiinnostuksen puute ovat tärkeimmät syyt siihen, ettei sosiaalista mediaa hyödynnetä. Liki viidennes vastaajista kertoi syyksi sosiaalisen median riskit. Useimmiten yritykset uskovat voivansa hyödyntää sosiaalista mediaa markkinointiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Kunnissa viestinnän lisäksi nähtiin mahdollisuuksia käyttää sitä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Facebookilla on tällä hetkellä yli miljoona täysi-ikäistä suomalaista käyttäjää, silti 62 prosenttia kyselyn vastaajista ei käyttänyt sitä lainkaan. Vain todella harvalla yrityksellä on oma Facebook-sivu, vaikka sen tekeminen maksaa vain tekemisen vaivan. Vieläkin vähemmän Facebookia käytetään kunnissa. Selvityksen mukaan sekä wikit että blogit ovat sekä kunnissa että yrityksissä liki tuntemattomia. Yrityskysely lähetettiin 50 suomalaiselle suurelle tai keskisuurelle yritykselle ja sadalle suurimmalle kunnalle. Mitä Facebookissa voi tehdä? Sosiaalisen median hyödyntämisessä Lietsalan mukaan pitää ensin miettiä oma tarve, haluaako edesauttaa markkinointia tai viestintää, vai haluaako käyttää sosiaalista mediaa vaikka avoimen innovaation kehittämiseen. Ei ole olemassa yhtenäistä sosiaalista mediaa. Skaala on laaja, eikä esimerkiksi Facebookiin kannata mennä Facebookin takia. Mutta jos yrityksen asiakkaat käyttävät sitä, näkymistä siellä kannattaa harkita. 20 tampereen kauppakamarilehti >

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä ja mielikuvia

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot