ROHKEUTTA JA REALISMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROHKEUTTA JA REALISMIA"

Transkriptio

1 ROHKEUTTA JA REALISMIA 20 vuotta liikeideoiden arviointia asiantuntijavoimin

2 Sisällys SUK-HISTORIIKKI Päätoimittaja: Pekka Tsupari Toimittajat: Tuomo Haavisto Timo Immonen Heikki Pietarinen Graafinen ulkoasu: Mervi Suomalainen Kuvaajat: Mauri Aaltonen Matias Uusikylä Marjut Hentunen Pääkirjoitus 3 Työministeri Tarja Cronbergin haastattelu 4-5 Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen isä 6 Lamasta kaikki alkoi 7 R-Sarkonin yritystarina; Raumalta alkoi SUK:n neuvonta 8 Vuodet Uusyrityskeskukset 2000-luvulla; laadukasta neuvontaa 10 Vuodet ; yhtenäinen laatujärjestelmä 11 Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa 12 Vuodet ; Jobs and Societysta Suomen Uusyrityskeskukset ry 13 SUK:n uuden toimitusjohtajan haastattelu 14 Verkostossa mukana 31 uusyrityskeskusta 15 Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi 16 Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa 17 MAEK syntyi yhteistyön tuloksena 18 Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena 19 SUK:n hallituksen puheenjohtaja; PekkaTsupari 20 Hallituksen puheenjohtajat 21 Globe Hopen yritystarina 22 Vuoden uusyrittäjät 23 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; TE-toimistot 24 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; PRH 25 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; Finnvera 26 Toiminnan tuloksia vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppanit: 2

3 Yrittäjyys on käytännön toimia Uusyritysneuvonta on toiminut 20 vuotta Yhteiskunta tarvitsi 20 vuotta sitten käytännön työkalua, jolla rakennettaisiin silta lamasta hyvinvointiin. Tulokset ovat olleet hyviä, ja ne ovat mitattavissa. On perustettu uutta yritystä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa yli sadalle tuhannelle henkilölle. Tänään tilanne on samankaltainen kuin 20 vuotta sitten. Uusyrityskeskusten neuvontatyölle on sosiaalinen tilaus. Yritysten perustaminen, vahvistuminen ja kasvu ovat parhaat aseet taantuman torjumiseksi. Neuvonnan näkymät nykyisen taantuman torjunnassa ovat huomattavasti paremmat kuin aloitettaessa. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat nyt paljon myönteisemmät kuin takavuosina. Uusyrityskeskusten verkosto on maata kattava, toimipisteitä on 31, verkostossa on 1300 asiantuntijaa, 1000 yritystä ja 250 yhteistyökumppania. Suomen uusyrityskeskuksilla on monta vahvaa yhteistyökumppania. Niitä ovat muun muassa juhlavuoden pääyhteistyökumppanit Elisa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finnvera, If, Kauppalehti, Nordea, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Varma. Haluamme kiittää näitä pääyhteistyökumppaneita, sillä ne ovat mahdollistaneet tämän SUK:n 20-vuotisesta toiminnasta kertovan julkaisun toimittamisen. Haluamme kiittää myös muita yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet auttamassa uusyrityskeskusverkostoa hyviin neuvontatuloksiin. Joku liikkeenjohdon ja taloustieteen ajattelija - taisi olla Paavo Haavikko - sanoi, että elämä on käytännön toimia ja pitää osata yhdistää oikeat asiat. Juuri siitä on kysymys, ja se on tämän toiminnan vahva valtti. Yrittäminen on tehtyjä tekoja, käytännönläheisyyttä. Kun yritteliäs ihminen miettii, miten saisi ideansa tuotteeksi tai palveluksi, tarjoamme käytännön apua. Toteutamme alkuperäistä Jobs & Society -aatetta yhdistämällä työn ja yhteiskunnan tarpeet. Tuloksena on työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia meille kaikille. Helsingissä Pekka Tsupari Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja 3

4 Työministeri Tarja Cronberg: Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä neuvontaa Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Suotuisat olosuhteet luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja alueelliselle elinvoimaisuudelle. Millaisia kokemuksia työvoimaviranomaisilla on ollut uusyrityskeskusten toiminnasta? - Työ- ja elinkeinohallinto on tehnyt yhteistyötä Uusyrityskeskusten kanssa lähinnä aloittavan yrittäjyyden osalta Uusyrityskeskusten toiminnan alkuajoista lähtien. - Kokemuksemme mukaan Uusyrityskeskusten toiminta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista. Esimerkkinä mainittakoon, että Uusyrityskeskukset ovat antaneet jo vuosia starttirahalla yrittäjiksi aikoville ja starttirahalla yrittäjiksi ryhtyneille eri alojen asiantuntijoiden neuvoja sekä yrityshankkeille henkilökohtaista tukea ja arviointia yritystoiminnan suunnittelu-, pe- rustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. - Hyviä kokemuksia on myös muun muassa Uusyrityskeskusten toteuttamasta yrittäjyyskoulutuksesta sekä yhteistyöstä seudullisissa yrityspalveluissa. Uusyrityskeskuksilla on merkittävä rooli myös naisyrittäjyyden edistämisessä. Erittäin hyvin on mm. toiminut ns. mentori -malli, jossa toimivat naisyrittäjät antavat tukea yritystoimintaa aloittaville naisille. Kokemuksemme mukaan tällä toiminnalla on osaltaan edistetty yritystoiminnan perustamista ja vakiinnuttamista maahamme sekä toisaalta tuettu esimerkiksi starttirahalla perustettujen yritysten toimintaedellytyksiä. 4

5 Työministeri Tarja Cronberg Uusyrityskeskusten neuvonta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista Millainen työvoima- ja yrityspoliittinen rooli uusyrityskeskuksilla on yrityspalvelujen verkostossa? - Työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa ollaan yhteen sovittamassa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen myötä. Yksi keskeinen rooli uusyrityskeskuksilla on asiantuntijapalveluiden tarjoaminen starttirahalla aloittaville yrittäjille. Toisena keskeisenä asiana on se, että TE-toimiston palveluja ollaan liittämässä vahvemmin seudulliseen yrityspalveluverkostoon. Tarkoituksena on, että tässä haasteellisessa kokonaisuudessa hyödynnetään seudullisten kumppaniemme, kuten uusyrityskeskusten osaamista. Mihin elinkeinopoliittisiin tarpeisiin uusyrityskeskukset vastaavat? - Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan yhtenä tehtävänä on kehittää toimintaympäristöä, joka edistää yritysten syntymistä, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Mihin suuntaan toivoisitte tätä toimintaa kehitettävän nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Mikä on yritysneuvonnan ajankohtainen haaste? - Viime laman aikana kaatui yritystä. Tässä taloustilanteessa on tärkeää että yritysten määrä kasvaa ja että panostamme uuteen yrittäjyyteen, siihen joka kantaa tulevaisuutteen. - Työ- ja elinkeinohallinnossa panostamme starttirahaan ja siihen että työvoimapoliittisella koulutuksella voidaan tukea uuteen ammattiin siirtymistä ja ammattitaitojen ajantasaistamista. Nyt uusyrityskeskuksissa on tuhannen taalan paikka luoda uutta yrittäjyyttä, kun koulutettua ja osaavaa työvoimaa on sekä lomautettuina että irtisanottuina. Uusia aloja ovat ennen kaikkea energian säästö ja tehokkuus, luova yrittäjyys sekä palvelualojen yrittäjyys. Toivonkin, että uusyrityskeskukset pystyvät olemaan innovatiivisia synkkien talousnäkymien keskellä. - Uusi kansallinen innovaatiostrategiamme korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja palveluinnovaatioita. Tämän tulee näyttää tietä myös uusyrityskeskuksille. 5

6 Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen isä Tätä toimintamallia tarvitaan juuri nyt Valtiot. maisteri Bengt Hellström aloitti vajaat parikymmentä vuotta sitten uusyrityskeskusten toimintamallin laajentamisen maan kattavaksi verkostoksi uusyrityskeskusten yhteisjärjestön Suomen Jobs & Societyn (SJS) toimitusjohtajana. Kun hän aloitti tehtävässä 1991, Suomessa oli kaksi uusyrityskeskusta, toinen Raumalla ja toinen Porissa. Kun hän siirtyi vuonna 2000 eläkkeelle, keskuksia oli 30 eri puolilla maata. - Volvo-konsernin pääjohtaja Pehr G. Gyllenhammar istui kerran Yhdysvalloissa liike-elämän ykkösmiesten round table -ryhmässä, kertoo Hellström. Gyllenhammar käytti kriittisen puheenvuoron ja kysyi, mitä konkreettista elinkeinoelämä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi muutakin kuin tarjota työpaikkoja ja tuottaa verotuloja. Hän sai ryhmältään tehtäväksi kartoittaa eri mahdollisuuksia. - Suomen työvoimaministeriön nuori tutkija Åsa Sundholm kuuli tästä eräässä seminaarissa Ruotsissa; siellä oli Jobs & Society perustettu englantilaisen esikuvan mukaan. Sundholm puhui asiasta Repola Oy:n toimitusjohtajalle Tauno Matomäelle, joka innostui asiasta ja kutsui yhtiön viestintäjohtajan Magnus Savanderin huoneeseensa. - Kyse on yritysten ja julkishallinnon yhteishankkeesta, jolla voidaan tehdä paljon suomalaisen yrittäjyyden elvyttämiseksi. Sinä, Magnus, lähdet vetämään tätä hanketta! sanoi Matomäki. Siitä se lähti liikkeelle. Vuonna 1989 perustettiin Suomen Jobs & Society uusyrityskeskusten yhteiselimeksi. Aivan aluksi toiminta oli Ruotsin mallin mukaan konsulttipohjaista, mutta erinäisten vaiheiden ja kokemusten jälkeen konsulttimallista päätettiin luopua. Yhdistyksen vetäjäksi palkattiin Bengt Hellström, jolla oli monipuolinen kokemus tiedottamisesta, liikeelämästä sekä valtiollisesta ja kunnallispolitiikasta. Hän oli toiminut mm. Hufvudstadsbladetin eduskuntatoimittajana, Volvo-konsernin lobbistina Suomessa, ulkomaankauppaministerin poliittisena sihteerinä ja Mec-Rastorin johtajakonsulttina. Toimintamalli osoittautui heti alusta alkaen onnistuneeksi. Uusyrityskeskuksia perustettiin vilkkaasti eri puolille maata nopealla tahdilla. Työministeriö rahoitti uusyritysverkoston perustamista, Hellström kiittelee. Hellströmillä oli alusta alkaen selvä näkemys siitä, että perusneuvonnan lisäksi tarvitaan erityisiä toimintamalleja. Niitä olivat naisyrittäjyys, maaseutuyrittäjyys ja nuorisoyrittäjyys. Nykyisin on myös maahanmuuttajille räätälöity yrittäjyys tärkeä toimintakohde, Hellström sanoo. 6

7 Lamasta kaikki alkoi Vuodet v Matias Uusikylä Työministeriön erikoissuunnittelija Åsa Sundholm toi uusyrityskeskusten idean Englannista ja Ruotsista Suomeen 1980-luvun lopulla. - Uskoin lujasti näihin uusiin työllistäviin menetelmiin, ja Suomessa ideaa oli mahdollista toteuttaa pohjoismaisen yhteistyön kautta, Åsa Sundholm kertoo Vuorineuvos Tauno Matomäki, joka oli Repola Oy:n toimitusjohtajana, piti tärkeänä, että ihmiset työllistävät itseään jouduttuaan työttömiksi. - Yrittämisessä he tarvitsevat neuvoja välttääkseen turhia erehdyksia, ja siinä on uusyrityskeskusten keskeinen rooli, hän sanoo. Alkuajan visio: Uusyrityskeskusverkosto kattaa koko Suomen Uusyrityskeskusten historia alkaa 1980-luvun lopun lamavuosista. Taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Nopeasti lisääntyvä työttömyys aktivoi sekä elinkeinoelämän että valtion ja kunnat etsimään uusia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi. Uuteen ammattiin kouluttamisen ja työsuhteen rinnalle nostettiin myös yrittäjyys, joka Suomessa ei perinteisesti ollut mikään suosikkiammatti, johon ohjattiin tai pyrittiin. Yrittäjyyden lisäämistä pohdittiin. Työhallinnossa tutustuttiin Englannissa jo vuonna1979 syntyneeseen Jobs and Society -toimintaan. Toimintamallin toivat Suomeen erikoissuunnittelija Åsa Sundholm työministeriöstä ja silloin Kajaanissa vaikuttanut nykyinen Satakunnan T&E -keskuksen johtaja Markku Gardin. Yhdessä Rauman työvoimatoimiston johtajan Tapio Nurmen ja ekonomi Arvi Kaimion kanssa Åsa Sundholm ja Markku Gardin saivat raumalaiset yritysjohtajat ja kaupungin virkamiehet, erityisesti kaupunginjohtaja Pentti Koivun ja toimitusjohtaja Pekka Paasikiven Oras Oy:stä innostumaan Jobs and Society -toimintamallista. Kun vielä Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki tuki asiaa, Raumalle perustettiin Suomen ensimmäinen uusyrityskeskus, Uusyrittäjä Oy. Varsinainen toiminta ja neuvonta Raumalla alkoi keväällä 1989 ja vakiintui, kun toimitusjohtajaksi valittiin kesällä 1989 Ilkka Sarparanta. Matomäki mieltyi toimintamalliin Jobs and Society -toimintamalli miellytti vuorineuvos Tauno Matomäkeä: Monista sekopäisistä ideoista poiketen, joita tässä työssä olen saanut kuulla, Jobs and Societyn toiminta-ajatus tuntui melko realistiselta. Emme tavoitelleet mitään välitöntä hyötyä. Repolan hyöty oli silloin se, että Suomen talous pelaa. Tämänkokoisen konsernin täytyy pitää huolta koko maan tilasta. Tietysti meitä kiinnosti erityisesti vahvojen alueidemme Rauman ja Porin hyvinvointi ja tännehän ensimmäiset uusyrityskeskukset perustettiin. 7

8 Raumalta alkoi SUK:n neuvonta R-Sarkon toimitusjohtaja Jari Salo R-Sarkon Oy on vanhin uusyrityskeskusten alkuun auttama yritys. Tämä raumalainen automaattisorvaamo syntyi vuonna Se alkoi Oras Oy:n myydessä osan sorveistaan. Nykyisin se työllistää 65 henkeä. - Olin ollut aiemmin Oraksella töissä kun työtoverini Timo Kääntee soitti ja kysyi olisinko halukas lähtemään yrittäjäksi hänen ja Timo Hirvasnoron kanssa. Oras oli myymässä tankoautomaattisorvauslinjaa ja vähentämässa omaa sorvaustoimintaansa. Sorvaustöitä oltiin muutenkin ulkoistamassa ja mahdollisuus toiminnan jatkamiseen yrityksenä oli hyvä. Olin ollut aiemmin koneilla töissä ja tunsin ne, joten päätös oli helppo, kertoo R-Sarkon Oy:n toimitusjohtaja Jari Salo. Uusyrityskeskus oli siihen aikaan syntymässä, ja verkoston avulla kartoitettiin toimitiloja ja mahdollista asiakaskuntaa. Alihankintaa ja sopimusvalmistusta tuntui olevan tarjolla, ja niin perustettiin R-Sarkon. Nimi tulee sarjakoneistuksesta, ja kun rekisterissä oli jo yksi Sarkon, otettiin eteen R-kirjain erotukseksi. - Täällä tehdään alihankintatyönä koneistettuja sarjatuotanto-osia eri tuotannonaloille Suomeen ja ulkomaille. Sarjakoot vaihtelevasta muutamasta kymmenestä kappaleesta satoihin tuhansiin osiin. Vuonna 2007 yritys valmisti yli 16 miljoonaa osaa eri teollisuuden aloille. Yritys panosti konekantaan ja kehitti tuotantoaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Konekantaa on yli kuusikymmentä konetta. Ammattitaito ja ammattiylpeys ovat tärkeitä tekijöitä lähes 70 hengen työyhteisössä. Laadun korkeasta tasosta kertovat ISO-9001 laatu- ja ISO ympäristösertifikaatit. Kokoushuoneen lasivitriinissä kiiltelee messinginhohtoisena ensimmäinen yrityksen valmistama tuote, vesihanan kara. R-Sarkonin seinällä on sertifikaattien lisäksi Taloudellisen Tiedotustoimiston kunniakirja esimerkillisestä oppilaitosyhteistyöstä. - Olemme ottaneet oman paikkakunnan peruskoululaisia, ammattikoululaisia ja insinööriopiskelijoita tutustumaan ja näkemään, millaista nykyaikainen metallityö ja konepaja-ala on. Kyllä alalle kannattaa hakeutua, jos on käden taitoja ja kiinnostusta. Kannattaako ryhtyä yrittäjäksi? - Kyllä siinä oma vapautensa on, mutta itseensä pitää luottaa. Laatu, toimitusvarmuus, tarkkuus ja ammattitaito ovat suomalaisen automaattisorvaamojen kilpailuvaltit, sanoo toimitusjohtaja Jari Salo. 8

9 Koska tavoitteena alun alkaen oli maan kattavan neuvontaverkoston luominen Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti, Suomeen perustettiin valtakunnallinen Suomen Jobs and Society ry. Matias Uusikylä merkittävää. Valtakunnallista Suomen Jobs and Society ry:tä rahoitettiin pääasiassa yritysten jäsen- ja tukimaksuilla sekä KTM:n valtionavulla, jonka määrästä kuitenkin oli jatkuvaa kädenvääntöä ja kirjeenvaihtoa sekä virkamies- että ministeritasolla. Neuvonnan ja asiakkaiden kannalta oli kuitenkin keskeisintä, että yritykset sitoutuivat ja antoivat omien asiantuntijoidensa osaamista ja työaikaa maksutta uusyrityskeskusten käyttöön. Tämä toimivien yritysten asiantuntemuksen hyödyntäminen on se perusta, jolle uusyrityskeskusneuvonnan erinomaiset tulokset tukeutuvat. Magnus Savander nimitettiin Jobs & Societyn kunniapuheenjohtajaksi vuonna Hän toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina Kuvassa Savander ja Jobs &Societyn puheenjohtaja Kaija Pöysti Matias Uusikylä Hallituksen perustaminen Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Matomäen esityksestä johtaja Magnus Savander Rauma-Repola Oy:stä. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pekka Paasikivi Oras Oy, kansainvälinen asiamies Jaakko Koskimies STK, ylijohtaja Olavi Änkö KTM, johtaja Lauri Stålberg Oy Nokia Ab, toimitusjohtaja Kari Elo Yrittäjä Fennia, toimitusjohtaja Matti Aura Keskuskauppakamari, johtaja Risto Lehmusvuo Pohjola-yhtiöt, johtaja Sven Bertlin Oy Wärtsilä Ab, VTT Hannu Halttunen KOP, sekä varatoimitusjohtaja Paavo Laitinen SYP. Käytännön toiminnan hoitivat aluksi toimitusjohtaja Bengt Wittbom, Ruotsin Jobs and Society/Initiator Ab ja konsultti Henri Harmia, Oy Mec-Rastor Ab, yhdessä puheenjohtaja Magnus Savanderin kanssa. Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi (oik) ja Suomen Jobs & Societyn hallituksen puheenjohtaja Magnus Savander (vas.) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vuonna Mauri Aaltonen Vuosi 1990 oli vaikeaa aikaa, ja vuoden 1991 alussa Oy Mec-Rastor Ab vaihtoi konsultiksi Bengt Hellströmin (vuodesta 1992 toimitusjohtajaksi nimitetty) ja luopui ruotsalaisen konsultin käytöstä. Puheenjohtaja Magnus Savander ja Bengt Hellström ryhtyivät aktiivisesti ja tuloksellisesti levittämään Jobs and Society -toimintamallia eri puolille Suomea. Vuoden 1992 lopussa toiminnassa oli jo 17 uusyrityskeskusta. Vahvaa tukea valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä Työministeriö ja KTM tukivat uusyrityskeskusten perustamista rahoittamalla niiden alkuvuosien toimintaa, mutta myös kuntien ja paikallisen elinkeinoelämän rahoitus oli uusyrityskeskusten toiminnan alkuvaiheessa Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tutustui 1994 uusyrityskeskusten työhön, josta hänen asettamansa työllisyystyöryhmä antoi kiittävän arvion. Ahtisaaren kanssa vaihtavat mielipiteitä vas. toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja hallituksen puheenjohtaja Markus Aaltonen. 9

10 Laadukasta neuvontaa -yhteistyöllä tuloksiin Tuomo Haavisto, Jobs&Societyn toimitusjohtaja Järjestön suurin saavutus luvulla ovat ne tuhannet yrittäjät, jotka ovat sen avulla perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa Uusyrityskeskusten toiminta on 2000-luvulla vakiintunut. Kun valtiot. maisteri Tuomo Haavisto tuli Jobs & Societyn toimitusjohtajaksi vuonna 2000, laadittiin järjestölle viisivuotinen strategia. Se tähtäsi neuvonnan laadun kohentamiseen ja siihen, että tästä yrittäjyysneuvonnan muodosta tulisi julkisten yrityspalvelujärjestelmien kiinteä osa. Toiminnan yhtenäistämistä eri alueilla toimivien 30 uusyrityskeskusten välillä pidettiin niin ikään tärkeänä. Tuomo Haavistolla oli tehtävään ryhtyessään hyvä tuntuma yrittäjyyteen. Hän oli aloittanut uransa ekonomistina Metalliteollisuuden työnantajaliitossa 1971 ja toiminut sen jälkeen Taloudellisessa Tiedotustoimistossa (TaT) koulu- ja yritysyhteistyöstä vastaavana johtajana. - Tärkeätä oli panostaa neuvonnan laatuun. Tehtiin laatukäsikirja, jonka avulla neuvonnan sisältö, menetelmät ja tuloksien arviointi yhtenäistettiin uusyrityskeskuksissa, sanoo Haavisto. - Järjestön vahvuus oli elinkeinoelämän asiantuntijoiden panos. Löydettiin kaikkiaan 1300 yrittäjyyden asiantuntijaa, jotka arvioivat yrittäjiksi aikovien yrittäjäominaisuuksia ja liikeideoita. Hyviin tuloksiin päästään silloin kun yrittäjäkokelaan hankkeita arvioi useampi asiantuntija. Arvio tapahtuu kahteen suuntaan. Voihan olla, että ihmisellä on hyviä yrittäjälle tyypillisiä ominaisuuksia mutta hänen liikeideansa on huono. Siinä tapauksessa häntä autetaan löytämään parempi idea. Jos henkilön ominaisuudet eivät viittaa yrittäjyyteen, hän saa tältäkin osin palautetta. Liikeideat ovat aina yksilöllisiä, ja sisältävät usein yllättäviäkin oivalluksia. - Esimerkiksi eräs parturikampaaja oli joutunut jättämään työnsä allergian takia. Hän otti selvää allergiavapaista kampaamotuotteista ja perusti uuden kampaamon, jossa niitä käytettiin. Uudistuksen myötä hän sai myös paljon allergisia asiakkaita, jotka uskalsivat ryhtyä käyttämään tätä heidän kannaltaan turvallista kampaamopalvelua. Hyvä liikeidea voi olla mikä tahansa: uudenlainen pitsa, teknisesti helppokäyttöinen valintamyymälän myymäläkärry jne. Yrittäjäksi aikovien perusongelma on usein se, että ei ole kokemusta kustannusten arvioimisesta tai realistista kuvaa potentiaalisesta asiakaskunnasta. Talouslaskelmien tekeminen saattaa olla vaikeaa. Markkinoinnista ei ehkä ole käsitystä. Tämän kaltaisissa asioissa yritysneuvoja voi auttaa. Mikä on ollut järjestön suurin saavutus 2000-luvulla? Ne tuhannet yrittäjät, jotka tämän neuvontapalvelun avulla ovat perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa. On laskettu, että vaikka kaksi kolmesta yrittäjäehdokkaasta karsiutuu, niin jäljelle jääneiden ja yrityksen perustaneiden yritys on vielä viiden vuoden kuluttua toiminnassa. Vain 2 % näistä yrittäjistä on poistunut pelistä konkurssin kautta. Lopettaneet yritykset ovat lopettaneet toimintansa muista syistä. Rahoituksensa tämä neuvontajärjestelmä saa kolmelta taholta: kolmannes tulee valtiolta, kolmannes kunnilta ja kolmannes elinkeinoelämältä. 10

11 Yhtenäinen laatujärjestelmä Vuodet Vuonna 2003 laatusertifikaatteja jaettiin verkostopäivillä Porissa. Uusyrityskeskukset ovat keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa oli lähes joka puolella Suomea mahdollisuus saada yrityksen perustamisneuvontaa Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti. Eri puolilla Suomea 30 uusyrityskeskusta tarjosi vuonna 2000 neuvontaa yli asiakkaalle, jotka perustivat lähes uutta yritystä. Toiminnan alkuvaiheessa luvun alussa lähes 80 prosenttia asiakkaista oli työttömiä. Vuonna 2000 työttömien osuus oli alle 50 prosenttia. Perustettujen yritysten määrä nousi yritykseen vuodessa eli kaksinkertaiseksi vuoteen 2008 mennessä. Visiona oli tehdä uusyrityskeskuksista keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa luvun alussa Suomen Jobs and Society ry:ssä todettiin, että kymmenessä vuodessa oli luotu erittäin kustannustehokas aloittavien yritysten neuvontajärjestelmä, joka käytännössä kattoi koko maan. Bengt Hellströmin siirtyessä osa-aikaeläkkeelle toimitusjohtajaksi palkattiin alkaen VTM Tuomo Haavisto. Yhdistyksen hallituksessa ja vuosikokouksessa vuonna 2001 hyväksyttiin vuosiksi uusi toimintastrategia, jonka keskeiset tavoitteet olivat: neuvonnan laadun kohottaminen ottamalla käyttöön sertifioitu laatujärjestelmä, eri uusyrityskeskusten toimintatapojen yhtenäistäminen, verkostomaisen toimintamallin kehittäminen uusyrityskeskusten neuvontaan, uusyrityskeskusverkoston yhtenäisemmän ilmeen aikaansaaminen, ja yhteistyön syventäminen eri toimijoiden kanssa. Laatujärjestelmä käyttöön Asetetut tavoitteet merkitsivät käytännössä uusyrityskeskusneuvonnan laatusertifiointia ISO 9001/2000 kriteerien mukaan, ja neuvonnan tueksi tuotettiin laatukäsikirja. Vuonna 2001 laatusertifikaatin saivat Tampereen Ensimetri ja Suomen Jobs and Society ry. Vuonna 2002 sertifikaattiin liittyi 12, vuonna 2003 yhteensä 9 ja 2005 yhteensä 6 uusyrityskeskusta. Vuonna 2009 yhteensä 28 uusyrityskeskusta eli käytännössä lähes kaikki on laatusertifioitu. Toimintatapojen ja neuvonnan yhtenäistäminen toteutui sekä laatujärjestelmän että YPrek -asiakashallintajärjestelmän avulla. YPrek onkin laatujärjestelmän ohella kehittynyt selväksi UYK -neuvonnan vahvuustekijäksi. Verkostomaisen toimintatavan kehittäminen merkitsee parhaiden käytäntöjen omaksumista ja nykyaikaisten tietotekniikkaratkaisujen hyödyntämistä sekä ennen kaikkea UYK verkoston yhteisten tavoitteiden sisäistämistä ja edistämistä omassa toiminnassa. 11

12 Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa Uusyrityskeskusten laatutavoitteet, mittarit ja seuranta Menestystekijä Mittari Tavoitetaso Seurantatapa asiakashallintajärjestelmä, 1. Yritysten elinkelpoisuus toimivat yritykset 80%/5v ja 90%/2v Kaupparekisteri asiakastyytyväisyystutkimus 2. Asiakastyytyväisyys tyytyväisyys keskiarvo yli 8.4 (4-10) 3. Asiantuntijaverkosto Asiantuntijoille ohjaus Jäsenyritykset määrä/laatu käyttö pysyvyys asiantuntijalähetteiden määrä >= uusien asiakkaiden määrä vuosiseuranta kuukausiseuranta vuosiseuranta 4. Yrityselämä mukana osuus rahoituksesta 30% jäsenmaksut ja/ tai tukimaksut 5. Kustannustehokkuus syntyneen yrityksen ja työpaikan neuvonnan hinta alle 1500 / yritys alle 1250 / työpaikka tilinpäätös ja asiakahallintajärjestelmä 6. Neuvontapalvelun kattavuus ja saatavuus toimialatuntemus, palvelupisteiden määrä ja sijainti, jonotusaika ensimmäisestä yhteydenotosta neuvontaan pääsyyn tunnettava toiminta-alueen tärkeät toimialat, vähintään yksi palvelupiste/ seutukunta, jonotusaika enintään 2 viikkoa vuosiseuranta, asiakastyytyväisyyskysely, sisäinen auditointi 7. Luottamuksellisuus 8. Yhteisen brändin käyttö tietovuodot 1)sovittu väritys ja kirjasintyyppi 2)purjelogo 3)laadukasta neuvontaa uusyrityskeskuksissa 4)Inspectan logo ei vuotoja käyttö www-sivuissa, painotuotteissa, toimitilojen kyltityksissä asiakastyytyväisyystutkimus auditointi Uusyrityskeskusten laaduntarkkailu on jatkuvaa, ja sitä arvioidaan järjestelmällisesti Oman laatujärjestelmän kehittäminen alkoi on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Asiakastyy- Haluttiin löytää keino, jolla vakuutetaan viranomaityväisyys kohenee, kun toiminta on ennustettavaa set ja rahoittajat siitä, että toiminta on korkeatasois- ja lupaukset pidetään. Henkilöstön työn tukena on ta. Valmistelun tuloksena saatiin Tampereella ISO se, että tavoitteet tunnetaan ja vastuut ovat selkeät. 9001:2000 sertifikaatti. Se oli ensimmäinen palve- Kaiken tämän seurauksena myös neuvontajärjeslualoille myönnetty uuden järjestelmän mukainen telmän kannattavuus paranee. sertifikaatti. Yrittäjäksi aikova saa päteviä, oikeita ja hyödyllisiä Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetrin toi- neuvoja ja kaikki tarpeelliset työkalut: liiketoimitusjohtaja Jari Jokilampi ja konsultti Herkko Pemintasuunnitelman perusteet, laskelmia, oppaita sonen olivat järjestelmän puuhamiehet ja toteuttajat. jne. Aikataulut pitävät, turha työ vältetään. Laatusertifioinnilla on paljon etuja ja työtä pystytään Laatukäsikirjalla tähdätään asiakastyytyväisyyden ja arvioimaan hyvin. neuvonnan tulosten parantamiseen, epätarkoituksenmukaisten toimintojen karsimiseen sekä hen- Auditointien ja johdon katselmusten avulla saadaan kilöstön tyytyväisyyden parantamiseen. Toimintojen kehitysideat heti käyttöön, ja toimintaa analysoi- kehittäminen ja työn eri vaiheiden kuvaaminen on daan jatkuvasti. Laatuohjausryhmä valvoo, että siinä tärkeää. strategiaa noudatetaan. Alueryhmät, työkaluryhmä, markkinointiryhmä ja asiantuntijaryhmä kehittävät Laatujärjestelmä parantaa tehokkuutta, kun toiminta omia alueitaan. 12

13 Jobs and Societystä Suomen Uusyrityskeskukset ry Vuodet Toukokuussa 2008 Suomen Jobs and Society ry:n nimi muutettiin Suomen Uusyrityskeskukset ry:ksi. Uusyrityskeskusneuvonnan tunnettuuden ja haluttavuuden lisääminen edellytti yhteisten laadukkaiden toimintatapojen lisäksi myös jonkinasteista yhtenäistä brändiä ja ilmettä. Vuosina keskeisenä tavoitteena oli myös UYK-neuvonnan selvempi kytkentä julkisen sektorin yrityspalveluun. Sitä kautta haettiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja järkevää työnjakoa. Uusyrityskeskusverkosto solmi erilaisia yhteistyösopimuksia muiden neuvontaorganisaatioiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Merkittävimpiä sopimuskumppaneita ovat Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus MAEK ry, Maaseutukeskusten liitto Pro- Agria keskusten liitto ry, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Finnvera Oyj ja Elisa Oyj. Julkisen sektorin yrityspalveluhankkeiden kehittämisessä uusyrityskeskusverkoston panos on ollut aktiivinen. Uusyrityskeskusverkosto on tarjonnut kehittämiseen omaa toimintamalliaan, laatujärjestelmäänsä sekä tietoteknisen asiakashallintajärjes- telmänsä, YPrekin hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikki seudulliset yrityspalvelupisteet voisivat niin halutessaan tarjota aloittavien yritysten neuvontaa uusyrityskeskusten toimintamallia ja neuvontatyökaluja hyödyntäen. Imatralla ja Loimaalla julkinen yrityspalvelu toimii jo tältä pohjalta. Yritysneuvojien ammattitutkinnon aikaansaamisessa uusyrityskeskusverkoston panos on ollut ratkaiseva. Myös maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kehittämishankkeissa on tarkoitus hyödyntää UYK -verkoston toimintamallia. Elinkeinoelämän rahoittaessa noin kolmasosan uusyrityskeskusverkoston kustannuksista julkisen sektorin kannattaisi hyödyntää uusyrityskeskuksia aloittavien yritysten neuvonnassa nykyistäkin laajemmin. Uusyrityskeskusten neuvonnan hyödyntäminen on julkiselle sektorille lähtökohtaisesti kolmanneksen edullisempaa kuin aloittavien yritysten neuvonta omin voimin. 13

14 Pia Backman Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Marjut Hentunen Elinkeinoelämän asiantuntijaverkosto on yrityspalvelujärjestelmän valtti Mikä on uusyrityskeskusten vahvin valtti muihin yrityspalveluihin verrattuna? - Se on ehdottomasti elinkeinoelämän eli käytännön yrittäjien vahva panos neuvontatyössä. Asiantuntijat muodostavat verkoston, jonka avulla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. Näin sanoo Pia Backman, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n nykyinen toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus ja hyvä tuntuma yrityskenttään. Hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi helmikuussa Sitä ennen hän toimi yhdentoista vuoden ajan Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajana. Uraan sisältyy myös toiminta perheyrityksessä, joka täytti äskettäin 20 vuotta ja työllistää 30 henkeä. Miten yritysneuvonta käytännössä tapahtuu? - Jos sinulla on yritysidea tai haluat yrittäjäksi, ota yhteyttä paikalliseen Uusyrityskeskuksen neuvontapisteeseen. Niitä on eri puolilla maata 81. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksessa järjestetään viikoittain alkuinformaatiotilaisuuksia. Niissä käydään läpi yrittäjyyden perusasiat: liiketoiminnan suunnittelu, budjetointi, investointilaskelman teko, rahoitus, yrittäjän eläkeasiat jne. Asiakkaita on paljon. Nuorin yrittäjäkokelas on ollut 15-vuotias, vanhin täyttänyt jo 70. Suurin osa on kuitenkin vuotiaita, joilla on ammattiosaamista ja kokemusta työelämästä. - Alkuinfon jälkeen järjestyy tapaaminen yritysneuvojan kanssa. Keski-Uudenmaan alueella asiantuntijaneuvojia on 75 eri alalta. He ovat esimerkiksi pankki- tai vakuutusalan ammattilaisia, juristeja, markkinoinnin tai yrityskaupan asiantuntijoita ja toimialaosaajia. Näissä tapaamisissa tutkitaan yritysideaa yksityiskohtaisesti, jos idea on jo riittävän pitkällä. Yleensä se ei kuitenkaan ole valmis ja siksi sitä on syytä kartoittaa tarkemmin: toimitilat, rahoitusmahdollisuudet, mahdollinen asiakaskunta ja jopa yrittämisen vaikutukset perheen kannalta käydään läpi. - Nykyisin parhaat yrittäjäkokelaat ovat ammattitaitoisia, hyviä yrittäjätyyppejä. Lähes puolet heistä on naisia. Yrittämistä ja siihen liittyviä riskejä ei enää pelätä yhtä paljon kuin takavuosina. - Ongelmana monilla asiakkailla on kuitenkin se, että talouden ymmärtäminen on vaikeaa. Heitä autetaan arvioimaan ja laskemaan, kuinka paljon tuotetta tai palvelua tulee myydä, jotta henkilö työllistyisi ja katetta syntyisi. Käydään läpi alvit ja eläkkeet, kulut ja verot. - Uusyrityskeskusten toiminta on erittäin läpinäkyvää, ja tuloksia mitataan useilla kriteereillä. Tärkein niistä on tätä kautta perustettujen yritysten elinkelpoisuus. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua 90 % yrityksistä on toiminnassa ja viiden vuoden kuluttua 80 %. Näihin tavoitteisiin on ylletty. - Tulevaisuuden kehittämiskohteina uusyrityskeskukset haluavat vahvistaa asiakkaiden ja niiden sidosryhmien linkittymistä muihin seudullisiin, julkisiin ja yksityisiin yrityspalveluihin. 14

15 Verkostossa mukana 31 Uusyrityskeskusta Juhlavuonna 2009 uusyrityskeskusverkosto laajenemassa koko Suomeen Suomen Uusyrityskeskukset ry on vuonna 1989 elinkeinoelämän toimesta perustettu yhteistoimintajärjestö, jonka tehtävänä on verkoston yleinen edunvalvonta, toimintojen koordinointi ja kehittäminen. Yhteistoimintajärjestön jäseninä ovat eri puolille Suomea perustetut uusyrityskeskukset sekä lukuisat yritykset, yhteisöt ja asiantuntijat, jotka haluavat olla mukana auttamassa alkuun uusia menestyviä yrityksiä. Uusyrityskeskusten verkosto palvelee kaikkialla MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Suomessa. Keskuksia Yrittäjäehdokkaat on 31, ja niissä on 80 palvelupistettä. Toimintamallia laajennetaan niillekin alu- Yrittäjäehdokkaat eille, joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA Asiantuntijaverkosto Yrittäjiksi aikovia asiakkaita palvelee uusyrityskeskuksissa 134 toimihenkilöä, 94 yritysneuvojaa ja 1300 asiantuntijaa. Verkostossa on neuvojina 41 naista. Toiminnan ytimenä ja erityispiirteenä on yli 1300 elinkeinoelämän edustajasta koostuva asiantuntijaverkosto. Taustatukena on yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Rahoituksensa uusyrityskeskukset saavat kolmelta taholta: kolmanneksen elinkeinoelämältä, kolmanneksen valtiolta ja kolmanneksen kunnilta. Käytän- Yrittäjäehdokkaat nössä valtiolta ja kunnilta tuleva rahoitus uusyrityskeskuksille ei ole vastikkeetonta, vaan se perustuu e- simerkiksi starttirahalausuntojen antamiseen. Vuonna 2008 starttirahalausuntoja annettiin yli 7000 kappaletta. Yhteistoimintajärjestön eli SUK ry:n perustoiminnan rahoitus kerätään jäseniltä. Hanketoimintaa rahoitetaan projektirahoituksella, jossa julkisella sektorilla on merkittävä rooli. Yrittäjiksi aikoville neuvonta on maksutonta. Uusyrityskeskusten palveluita ovat muun muassa asiakkaalle maksuton liikeidean arviointi, liiketoimintasuunnitelman ohjaus sekä perustamisneuvonta. Yrittäjäehdokkaat NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA RAHOITUS Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset Perustetun yrityksen kustannus verkostolle on noin 1000 euroa. Näin ollen verkoston kustannukset vuonna 2008 olivat noin 8 miljoonaa euroa. Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset 15 TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA TOIMINNAN OHJAUS JA Verkoston kesäpäivät Järvenpäässä 2008 LAUSUNTOJA YRITTÄJÄKOKEMUSTA TOIMIALAOSAAMISTA ASIANTUNTEMUSTA Neuvontaa Opastusta Lausuntoja NEUVONTAA OPASTUSTA TOIMINTAMALLI YRITTÄJÄKOKEMUSTA NEUVONTAA TOIMIALAOSAAMISTA OPASTUSTA ASIANTUNTEMUSTA LAUSUNTOJA MITEN MALLIA TOTEUTETAAN MITEN MALLIA TOTEUTETAAN MITEN MALLIA TOTEUTETAAN TOIMINNAN OHJAUS JA TOIMINNAN OHJAUS RAHOITUS JA RAHOITUS Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, Yritykset, kunnat, oppilaitokset valtio, järjestöt, oppilaitokset Yritykset Kunnat Valtio Järjestöt Oppilaitokset MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Asiantuntijaverkosto Asiantuntijaverkosto TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS Yrittäjäkokemusta Toimialaosaamista Asiantuntemusta ASIANTUNTEMUSTA MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset YRITTÄJÄKOKEMUSTA TOIMIALAOSAAMISTA TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS YRITTÄJ TOIMIAL ASIANT Asia YRITTÄJÄKOKEMUSTA Asiantuntija TOIMIALAOSAAMISTA ASIANTUNTEMUSTA YRITTÄJÄKOKEMUSTA TOIMIALAOSAAMISTA ASIANTUNTEMUSTA NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA Asiantuntijaverkosto, kunnat, valtio, pilaitokset

16 Jari Jokilampi, Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Uusyrityskeskusten tärkein tehtävä on löytää elinkelpoisia yritysideoita ja auttaa niitä toteutumaan Yksi Suomen 31 uusyrityskeskuksista on Pirkanmaalla toimiva Tampereen seudun uusyrityskeskus Ensimetri. Se on 15-vuotisen toimintansa aikana ollut mukana perustamassa yritystä. Ne on seulottu yritysideasta, jotka Ensimetrin asiantuntijaverkosto on tutkinut. Jokilampi oli alun perin autokouluyrittäjä. Tutuksi silloisen Jobs & Societyn kanssa hän tuli Nuorkauppakamarin lehden päätoimittajana: hän haastatteli Jobs & Societyn toimitusjohtajaa Bengt Hellströmiä, kun Nuor- kauppakamari oli tehnyt yhteistyösopimuksen ja metalliala ovat mukana. Uusista yrityksistä 71 prosenttia perustettiin palvelualoille. Tuotannollisia yrityksiä oli 11 prosenttia. - Kaikkein tärkeintä on tasokkaan asiantuntijaverkoston kokoaminen arvioimaan liikeideaa ja neuvomaan, sanoo Jokilampi. - Asiantuntijana toimiminen on usein yritysten tulevien yhteistyökumppanien markkinointipanosta: asiantuntijat tulevat usein pankkien, vakuutuslaitosten ja tilitoimistojen piiristä. - Yrittäjäksi aikovan yleisin kysymys on usein, että mitä verottaja sanoo. Oikeastaan se on väärä kysymys, sillä kaikkein ensimmäiseksi pitäisi miettiä, mistä rahat tulevat eli kantaako yritysidea ja onko asiakaskuntaa. Vasta sitten tulee verotettavaa tuloa, jos on tullakseen. Mikä on uusyrityskeskusten tärkein tehtävä? Se on tietenkin löytää elinkelpoisia yritysideoita ja auttaa niitä toteutumaan, mutta yhtä tärkeää on karsia epäkelvot ideat. Alusta asti uusyrityskeskuksissa on panostettu laatuun, niin neuvonnan kuin toimintamenetelmienkin osalta. Jobs & Societyn kanssa. - Huomasin heti, että tämä on hyvä konsepti tässä tilanteessa, miksi ei myös Tampereelle. Innostuin asiasta ja sain merkittäviä paikallisia yritysjohtajia mukaan. Alueen kunnat tulivat myös, samoin työministeriö rakennemuutosrahoineen. Vuonna 2008 perustettiin 900 yritystä. Kaikkiaan tutkittiin yritysideaa. Enemmistö oli palvelualan yrityksiä, mutta myös tuotannolliset alat kutenrakentaminen Toiminnan laatua seurataan. Vuonna 2001 saatiin pitkään valmisteltu laatusertifikaatti, joka takaa, että koko neuvontaprosessi tehdään järjestelmällisesti ja oikein. Entä tulevaisuus? - Voimakas rakennemuutos on meneillään, myös Tampereen seudulla. Uusyrityskeskukset voivat tulla yhtenä neuvojana apuun esimerkiksi irtisanomistapauksissa. Ehkä toimintaa kehitetään myös ideapankin suuntaan. 16

17 Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa Kahdestoista partnerisitoumus valmisteilla olleeseen hankkeeseen vihdoin saapunut ajoissa! Kirje Espanjasta kulki monen mutkan kautta. Kirjeestä iloitsemassa kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen. Hanketoiminnan tarkoituksena on reagoida tarpeisiin yrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa sekä nostaa esille uusia, yrittäjyyttä edistäviä asioita. Lähtökohtina hankkeiden toteuttamiselle on se, että kehittämishankkeilla on lisäarvoa Suomen Uusyrityskeskuksille ja heidän asiakkailleen joko välittömästi tai lähitulevaisuudessa. Vuosina toteutettavista hankkeista osa keskittyy neuvontapalvelujen työvälineiden kehittämiseen, osa palveluprosessien kehittämiseen, osa neuvojien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. SUK toteuttaa myös hankkeita joissa tehdään esiselvityksiä ja uusien hankkeiden valmistelua. Myös yrittäjyydestä tiedottaminen ja siihen liittyvien kampanjoiden toteuttaminen ovat yhä tärkeämpiä. Keskeisimpiä hankkeita vuosina Maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona - MASUUNI Maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen ja neuvontatyön tukeminen uusyrityskeskusverkostossa ja muussa yrityspalvelujärjestelmässä. Valtakunnallista hanketta toteutetaan ja sen päärahoitus tulee ESR-rahoituksena. Yrittäjyyden teemaryhmä Yritysten kasvu ja uudistuminen ovat viime vuosina kiihtyneet maaseutualueilla nopeammin kuin kaupunkialueilla. Trendi jatkuu tulevina vuosina. Maaseutupolitiikan Yhteistyöryhmä on asettanut yrittäjyyden teemaryhmän valmistelemaan ja käynnistämään hankkeita, joilla tuetaan kasvavien liiketoiminta-alojen kehittymistä maaseutualueilla. Päärahoittajina ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus ry MAEK yhdessä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kanssa. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteiden valmistelu Opetushallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteet. Tavoitteena on, että yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon uudistetut perusteet astuvat voimaan Suomen Uusyrityskeskukset osallistuu yritysneuvojien tutkinnon valmisteluun. Uusyrityskeskustoimintamallin laajentaminen Uusyrityskeskuksissa kehitettyä aloittavien yrittäjien neuvonnan ja yrittäjyyden edistämisen toimintamallia laajennetaan niillekin alueille joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. Suomen uusyrityskeskusten 20-vuotistaipaleella kerättyyn osaamiseen ja kokemukseen pohjautuen yrittäjyyttä nostetaan esille kampanjana, sekä korostetaan muun muassa uusyrityskeskusten valmiuksia aloittavan yrittäjän ohjaamisessa, yrittäjyyden erityiskysymyksissä, rahoittajayhteistyössä, sosiaalisen yrittäjyyden ohjaamisessa, maahanmuuttajien palvelemisessa, naisyrittäjyyden edistämisessä, nykyaikaisen maaseutuyrittäjyyden edistämisessä, sekä osaltaan teollisuuden rakennemuutosongelmien ratkaisu. 17

18 MAEK syntyi yhteistyön tuloksena Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK valmentaa, neuvoo ja tiedottaa Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK perustettiin vuonna 1996 yhdistämään ja vahvistamaan maaseudun yrittäjyyden edistämisen voimavaroja. Tarkoituksena oli voimistaa uuden yrittäjyyden syntymistä maaseudulle. MAEK perustettiin uusyrityskeskusverkoston veljesjärjestöksi turvaamaan maaseudun tarpeita, täydentämään tuolloin pitkälti kaupungeissa harjoitettua uusyrityskeskustoimintaa. Yhdistys kerää tietoa ja etsii uusia toimintamalleja ja palvelutuotteita erityisesti maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi sekä tarjottavaksi kaikkien uusyrityskeskusten ja soveltuvin osin eri yhteistyökumppaneiden omien verkostojen hyödynnettäväksi. Toiminta on yleishyödyllinen, eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa. Yhdistys tarjoaa yrityksen perustamista aikoville henkilöille ja yrityksille voittoa tavoittelematta valmennusta, neuvontaa ja muuta samankaltaista toimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää kokouksia, seminaareja ja neuvottelupäiviä. Jo alusta lukien MAEK käynnisti maakuntiin pilottihankkeita, maakunnallisia Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskushankkeita. Näitä käynnistettiin niin eteläiseen, itäiseen, keskiseen kuin läntiseenkin osaan Suomea. Käynnistetyt hankkeet toimivat useita vuosia, esimerkkinä Pohjois-Karjala jossa uusyrityskeskuksen yhteydessä MAEK-hanketta toteutettiin kymmenkunta vuotta. Paikallisten pilottien saavutukset ovat olleet merkittäviä: palvelujen tuella on autettu alkuun ja laajenemaan suuri määrä maaseudun pienyrityksiä. MAEKin sysääminä myös käynnistettiin yritysten välistä yhteistyötä muun muassa alihankintaverkostoihin. Toimintojen vaikuttavuutta on arvioitu useiden evaluointien yhteydessä, joihin nojautuen MAEK-toimintaa voidaan edelleen pitää tärkeänä ja ajankohtaisena. Valtakunnallisesti MAEK on toteuttanut useita merkittäviä kehitysaskeleita Maaseudulle muuttamista selvitellyt yrittäjyystutkimus: Heinonen, J Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheenvuoro maaseutuyrittäjyydestä. Turun yliopisto, B 12/2000. Maaseudulle muuttamista valmistelleiden yrittäjyyskoulutukset, toteutuspaikkakunta Helsinki. Toteutusvuodet Seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen: neuvojien koulutukset, seudulliset sopimukset. Toteutusvuodet Maallemuuttajan internet-portaali, ( jatkuu edelleen). Palvelun tarkoituksena on tuottaa tietoa maaseudulle muuttoa harkitseville henkilöille. Tiedon tuottamisen tukena on suuri joukko maakunnallisia toimijoita. 18

19 Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena Ritva Nyberg ja Taru Hautala (oik.) toimitusjohtajien vetäjänvaihdos tilaisuudessa Naisyrittäjyyskeskus ry tarjoaa alkaville yrittäjille laadukasta yritysneuvontaa, yrittäjäinfotilaisuuksia, yrittäjäkursseja ja yrittäjämentorointia. Kaikki yritysneuvojat ja mentorit ovat yrittäjiä yrittäjä auttaa yrittäjää periaatteen mukaisesti. Naisyrittäjyyskeskus ry kuuluu uusyrityskeskusten verkostoon, joiden yhteistoimintajärjestö on Suomen Uusyrityskeskukset ry. Naisyrittäjyyden Edistämiskeskus ry perustettiin Nimi muutettiin vuonna 1999 Naisyrittäjyyskeskus ry:ksi. Perustajajäseniä olivat Vakka-Suomen Uusyrityskeskus ry, Suomen Posti Oy, Ann Bags Oy, Oy Nordinfo Ab, Pro Palvelu Oy, Tnt Express Worldwide/ Tnt Suomi Oy, Oy Mu-Consultants Ab, Oy Piccafé Ab, Suomen Yrittäjät ry ja Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. Ekonomi Ritva Nyberg toimi Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtajana perustamisesta 1996 alkaen joulukuuhun 2008 saakka. KTT Taru Hautala aloitti toimitusjohtajana tammikuussa Naisyrittäjyyskeskuksen tavoitteena on auttaa, tukea ja neuvoa alkavaa yrittäjää. Keskeiset toimintamuodot ovat laadukas yritysneuvonta, yrittäjäkurssit ja yrittäjäksi info-tilaisuudet, verkostoituminen ja mentorointi. Naisyrittäjyyskeskuksen toimintatapa kiteytyy yrittäjä auttaa yrittäjää ideologiaan. Yritysneuvojina ja yrittäjäkurssien kouluttajina toimivat yrittäjät, jolloin neuvonta ja koulutus ovat mahdollisimman käytännönläheisiä alkavalle yrittäjälle. Naisyrittäjyyskeskus on saanut laatusertifikaatin laadukkaasta yritysneuvonnasta. Naisyrittäjyyskeskus on tarjonnut alkavalle yrittäjälle mentoreita, kokeneiden yrittäjien sparrausapua jo vuodesta 1998 alkaen. Naisyrittäjyyskeskuksen tuotteistettu mentorointimalli on saanut kansainvälisesti tunnustusta ja palkintoja, mm. EU komission Best Practise tunnustuksen. 19

20 SUK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari Marjut Hentunen Pekka Tsupari, hallituksen puheenjohtaja SUK neuvoo oikeat reitit yrittäjän alkutaipaleella - Aloittava yrittäjä kaipaa karttaa ja kompassia suunnistaessaan oudossa maastossa ilman aiempaa kokemusta. Uusyrityskeskusten neuvonta on tällainen kartta tai kokenut kumppani, joka auttaa löytämään oikeat reitit ja polut nopeasti. Näin kuvaa SUK:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Tsupari neuvonnan tulevaisuuden haasteita. - Keskeinen haaste on luoda koko Suomeen kattava yritysten polutusjärjestelmä. Siinä uusyrityskeskusten toimintamallilla sparrataan ja perustetaan yrityksiä yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa. Yritys polutetaan kahden tai kolmen vuoden kuluessa muihin yksityisiin ja julkisiin yrityspalveluihin aina sen mukaan, mitä palveluja yritys tarvitsee. - Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Tämä juna on nyt lähtenyt liikkeelle ja idea on saamassa kantavuutta. Uskon, että vuonna 2015 meillä on käytössä koko Suomen kattava yritysten polutusjärjestelmä. Sen elimellinen osa on uusyrityskeskusverkosto. - Uusyrityskeskusten menestys kertoo asiakaslähtöisestä toiminnasta, hyvistä tuloksista ja johdonmukaisesta kehitystyöstä. Kun toimintaa on arvioitu asteikolla 4-10, on asiakastyytyväisyydeksi saatu 8,9. Se on erittäin korkea luku tällaisessa työssä. - Uusyrityskeskukset ovat valtakunnallisesti kattava ja kiinnostava yhteistyökumppani. SUK:n kautta perustettiin viime vuonna jo noin puolet kaikista aloittaneista yrityksistä. Järjestelmä tarjoaa erinomaisen mallin, eräänlaisen yrittäjyyden ekosysteemin, jossa ovat mukana elinkeinoelämä eli yritykset sekä kunnat ja valtio. Julkiset yrityspalvelut voivat parhaiten hyödyntää verkostoa ottamalla rohkeasti käyttöön tilaaja-tuottaja -mallin tässä neuvontatyössä. 20

ROHKEUTTA JA REALISMIA

ROHKEUTTA JA REALISMIA ROHKEUTTA JA REALISMIA 20 vuotta liikeideoiden arviointia asiantuntijavoimin Sisällys SUK-HISTORIIKKI Päätoimittaja: Pekka Tsupari Toimittajat: Tuomo Haavisto Timo Immonen Heikki Pietarinen Graafinen ulkoasu:

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hattulan Yritysviesti 2/2013

Hattulan Yritysviesti 2/2013 Hattulan Yritysviesti 2/2013 Kuntatalouden lottoa Jokainen yrittäjä tietää, miten tärkeää on tasainen kassavirta yrityksen toiminnan kannalta. Suurissa projekteissa sovitaan osasuorituksista, joilla varmistetaan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot