ROHKEUTTA JA REALISMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROHKEUTTA JA REALISMIA"

Transkriptio

1 ROHKEUTTA JA REALISMIA 20 vuotta liikeideoiden arviointia asiantuntijavoimin

2 Sisällys SUK-HISTORIIKKI Päätoimittaja: Pekka Tsupari Toimittajat: Tuomo Haavisto Timo Immonen Heikki Pietarinen Graafinen ulkoasu: Mervi Suomalainen Kuvaajat: Mauri Aaltonen Matias Uusikylä Marjut Hentunen Pääkirjoitus 3 Työministeri Tarja Cronbergin haastattelu 4-5 Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen isä 6 Lamasta kaikki alkoi 7 R-Sarkonin yritystarina; Raumalta alkoi SUK:n neuvonta 8 Vuodet Uusyrityskeskukset 2000-luvulla; laadukasta neuvontaa 10 Vuodet ; yhtenäinen laatujärjestelmä 11 Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa 12 Vuodet ; Jobs and Societysta Suomen Uusyrityskeskukset ry 13 SUK:n uuden toimitusjohtajan haastattelu 14 Verkostossa mukana 31 uusyrityskeskusta 15 Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi 16 Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa 17 MAEK syntyi yhteistyön tuloksena 18 Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena 19 SUK:n hallituksen puheenjohtaja; PekkaTsupari 20 Hallituksen puheenjohtajat 21 Globe Hopen yritystarina 22 Vuoden uusyrittäjät 23 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; TE-toimistot 24 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; PRH 25 Kiinteää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa; Finnvera 26 Toiminnan tuloksia vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppanit: 2

3 Yrittäjyys on käytännön toimia Uusyritysneuvonta on toiminut 20 vuotta Yhteiskunta tarvitsi 20 vuotta sitten käytännön työkalua, jolla rakennettaisiin silta lamasta hyvinvointiin. Tulokset ovat olleet hyviä, ja ne ovat mitattavissa. On perustettu uutta yritystä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa yli sadalle tuhannelle henkilölle. Tänään tilanne on samankaltainen kuin 20 vuotta sitten. Uusyrityskeskusten neuvontatyölle on sosiaalinen tilaus. Yritysten perustaminen, vahvistuminen ja kasvu ovat parhaat aseet taantuman torjumiseksi. Neuvonnan näkymät nykyisen taantuman torjunnassa ovat huomattavasti paremmat kuin aloitettaessa. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat nyt paljon myönteisemmät kuin takavuosina. Uusyrityskeskusten verkosto on maata kattava, toimipisteitä on 31, verkostossa on 1300 asiantuntijaa, 1000 yritystä ja 250 yhteistyökumppania. Suomen uusyrityskeskuksilla on monta vahvaa yhteistyökumppania. Niitä ovat muun muassa juhlavuoden pääyhteistyökumppanit Elisa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finnvera, If, Kauppalehti, Nordea, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Varma. Haluamme kiittää näitä pääyhteistyökumppaneita, sillä ne ovat mahdollistaneet tämän SUK:n 20-vuotisesta toiminnasta kertovan julkaisun toimittamisen. Haluamme kiittää myös muita yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet auttamassa uusyrityskeskusverkostoa hyviin neuvontatuloksiin. Joku liikkeenjohdon ja taloustieteen ajattelija - taisi olla Paavo Haavikko - sanoi, että elämä on käytännön toimia ja pitää osata yhdistää oikeat asiat. Juuri siitä on kysymys, ja se on tämän toiminnan vahva valtti. Yrittäminen on tehtyjä tekoja, käytännönläheisyyttä. Kun yritteliäs ihminen miettii, miten saisi ideansa tuotteeksi tai palveluksi, tarjoamme käytännön apua. Toteutamme alkuperäistä Jobs & Society -aatetta yhdistämällä työn ja yhteiskunnan tarpeet. Tuloksena on työpaikkoja, vaurautta ja hyvinvointia meille kaikille. Helsingissä Pekka Tsupari Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja 3

4 Työministeri Tarja Cronberg: Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä neuvontaa Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Suotuisat olosuhteet luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja alueelliselle elinvoimaisuudelle. Millaisia kokemuksia työvoimaviranomaisilla on ollut uusyrityskeskusten toiminnasta? - Työ- ja elinkeinohallinto on tehnyt yhteistyötä Uusyrityskeskusten kanssa lähinnä aloittavan yrittäjyyden osalta Uusyrityskeskusten toiminnan alkuajoista lähtien. - Kokemuksemme mukaan Uusyrityskeskusten toiminta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista. Esimerkkinä mainittakoon, että Uusyrityskeskukset ovat antaneet jo vuosia starttirahalla yrittäjiksi aikoville ja starttirahalla yrittäjiksi ryhtyneille eri alojen asiantuntijoiden neuvoja sekä yrityshankkeille henkilökohtaista tukea ja arviointia yritystoiminnan suunnittelu-, pe- rustamis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. - Hyviä kokemuksia on myös muun muassa Uusyrityskeskusten toteuttamasta yrittäjyyskoulutuksesta sekä yhteistyöstä seudullisissa yrityspalveluissa. Uusyrityskeskuksilla on merkittävä rooli myös naisyrittäjyyden edistämisessä. Erittäin hyvin on mm. toiminut ns. mentori -malli, jossa toimivat naisyrittäjät antavat tukea yritystoimintaa aloittaville naisille. Kokemuksemme mukaan tällä toiminnalla on osaltaan edistetty yritystoiminnan perustamista ja vakiinnuttamista maahamme sekä toisaalta tuettu esimerkiksi starttirahalla perustettujen yritysten toimintaedellytyksiä. 4

5 Työministeri Tarja Cronberg Uusyrityskeskusten neuvonta on asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja monipuolista Millainen työvoima- ja yrityspoliittinen rooli uusyrityskeskuksilla on yrityspalvelujen verkostossa? - Työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa ollaan yhteen sovittamassa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen myötä. Yksi keskeinen rooli uusyrityskeskuksilla on asiantuntijapalveluiden tarjoaminen starttirahalla aloittaville yrittäjille. Toisena keskeisenä asiana on se, että TE-toimiston palveluja ollaan liittämässä vahvemmin seudulliseen yrityspalveluverkostoon. Tarkoituksena on, että tässä haasteellisessa kokonaisuudessa hyödynnetään seudullisten kumppaniemme, kuten uusyrityskeskusten osaamista. Mihin elinkeinopoliittisiin tarpeisiin uusyrityskeskukset vastaavat? - Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan yhtenä tehtävänä on kehittää toimintaympäristöä, joka edistää yritysten syntymistä, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Uusyrityskeskukset vastaavat omalta osaltaan toiminnallaan elinkeinopolitiikan alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erityisesti yrittäjyyden käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Mihin suuntaan toivoisitte tätä toimintaa kehitettävän nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Mikä on yritysneuvonnan ajankohtainen haaste? - Viime laman aikana kaatui yritystä. Tässä taloustilanteessa on tärkeää että yritysten määrä kasvaa ja että panostamme uuteen yrittäjyyteen, siihen joka kantaa tulevaisuutteen. - Työ- ja elinkeinohallinnossa panostamme starttirahaan ja siihen että työvoimapoliittisella koulutuksella voidaan tukea uuteen ammattiin siirtymistä ja ammattitaitojen ajantasaistamista. Nyt uusyrityskeskuksissa on tuhannen taalan paikka luoda uutta yrittäjyyttä, kun koulutettua ja osaavaa työvoimaa on sekä lomautettuina että irtisanottuina. Uusia aloja ovat ennen kaikkea energian säästö ja tehokkuus, luova yrittäjyys sekä palvelualojen yrittäjyys. Toivonkin, että uusyrityskeskukset pystyvät olemaan innovatiivisia synkkien talousnäkymien keskellä. - Uusi kansallinen innovaatiostrategiamme korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja palveluinnovaatioita. Tämän tulee näyttää tietä myös uusyrityskeskuksille. 5

6 Suomen uusyrityskeskusverkoston rakentamisen isä Tätä toimintamallia tarvitaan juuri nyt Valtiot. maisteri Bengt Hellström aloitti vajaat parikymmentä vuotta sitten uusyrityskeskusten toimintamallin laajentamisen maan kattavaksi verkostoksi uusyrityskeskusten yhteisjärjestön Suomen Jobs & Societyn (SJS) toimitusjohtajana. Kun hän aloitti tehtävässä 1991, Suomessa oli kaksi uusyrityskeskusta, toinen Raumalla ja toinen Porissa. Kun hän siirtyi vuonna 2000 eläkkeelle, keskuksia oli 30 eri puolilla maata. - Volvo-konsernin pääjohtaja Pehr G. Gyllenhammar istui kerran Yhdysvalloissa liike-elämän ykkösmiesten round table -ryhmässä, kertoo Hellström. Gyllenhammar käytti kriittisen puheenvuoron ja kysyi, mitä konkreettista elinkeinoelämä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi muutakin kuin tarjota työpaikkoja ja tuottaa verotuloja. Hän sai ryhmältään tehtäväksi kartoittaa eri mahdollisuuksia. - Suomen työvoimaministeriön nuori tutkija Åsa Sundholm kuuli tästä eräässä seminaarissa Ruotsissa; siellä oli Jobs & Society perustettu englantilaisen esikuvan mukaan. Sundholm puhui asiasta Repola Oy:n toimitusjohtajalle Tauno Matomäelle, joka innostui asiasta ja kutsui yhtiön viestintäjohtajan Magnus Savanderin huoneeseensa. - Kyse on yritysten ja julkishallinnon yhteishankkeesta, jolla voidaan tehdä paljon suomalaisen yrittäjyyden elvyttämiseksi. Sinä, Magnus, lähdet vetämään tätä hanketta! sanoi Matomäki. Siitä se lähti liikkeelle. Vuonna 1989 perustettiin Suomen Jobs & Society uusyrityskeskusten yhteiselimeksi. Aivan aluksi toiminta oli Ruotsin mallin mukaan konsulttipohjaista, mutta erinäisten vaiheiden ja kokemusten jälkeen konsulttimallista päätettiin luopua. Yhdistyksen vetäjäksi palkattiin Bengt Hellström, jolla oli monipuolinen kokemus tiedottamisesta, liikeelämästä sekä valtiollisesta ja kunnallispolitiikasta. Hän oli toiminut mm. Hufvudstadsbladetin eduskuntatoimittajana, Volvo-konsernin lobbistina Suomessa, ulkomaankauppaministerin poliittisena sihteerinä ja Mec-Rastorin johtajakonsulttina. Toimintamalli osoittautui heti alusta alkaen onnistuneeksi. Uusyrityskeskuksia perustettiin vilkkaasti eri puolille maata nopealla tahdilla. Työministeriö rahoitti uusyritysverkoston perustamista, Hellström kiittelee. Hellströmillä oli alusta alkaen selvä näkemys siitä, että perusneuvonnan lisäksi tarvitaan erityisiä toimintamalleja. Niitä olivat naisyrittäjyys, maaseutuyrittäjyys ja nuorisoyrittäjyys. Nykyisin on myös maahanmuuttajille räätälöity yrittäjyys tärkeä toimintakohde, Hellström sanoo. 6

7 Lamasta kaikki alkoi Vuodet v Matias Uusikylä Työministeriön erikoissuunnittelija Åsa Sundholm toi uusyrityskeskusten idean Englannista ja Ruotsista Suomeen 1980-luvun lopulla. - Uskoin lujasti näihin uusiin työllistäviin menetelmiin, ja Suomessa ideaa oli mahdollista toteuttaa pohjoismaisen yhteistyön kautta, Åsa Sundholm kertoo Vuorineuvos Tauno Matomäki, joka oli Repola Oy:n toimitusjohtajana, piti tärkeänä, että ihmiset työllistävät itseään jouduttuaan työttömiksi. - Yrittämisessä he tarvitsevat neuvoja välttääkseen turhia erehdyksia, ja siinä on uusyrityskeskusten keskeinen rooli, hän sanoo. Alkuajan visio: Uusyrityskeskusverkosto kattaa koko Suomen Uusyrityskeskusten historia alkaa 1980-luvun lopun lamavuosista. Taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Nopeasti lisääntyvä työttömyys aktivoi sekä elinkeinoelämän että valtion ja kunnat etsimään uusia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi. Uuteen ammattiin kouluttamisen ja työsuhteen rinnalle nostettiin myös yrittäjyys, joka Suomessa ei perinteisesti ollut mikään suosikkiammatti, johon ohjattiin tai pyrittiin. Yrittäjyyden lisäämistä pohdittiin. Työhallinnossa tutustuttiin Englannissa jo vuonna1979 syntyneeseen Jobs and Society -toimintaan. Toimintamallin toivat Suomeen erikoissuunnittelija Åsa Sundholm työministeriöstä ja silloin Kajaanissa vaikuttanut nykyinen Satakunnan T&E -keskuksen johtaja Markku Gardin. Yhdessä Rauman työvoimatoimiston johtajan Tapio Nurmen ja ekonomi Arvi Kaimion kanssa Åsa Sundholm ja Markku Gardin saivat raumalaiset yritysjohtajat ja kaupungin virkamiehet, erityisesti kaupunginjohtaja Pentti Koivun ja toimitusjohtaja Pekka Paasikiven Oras Oy:stä innostumaan Jobs and Society -toimintamallista. Kun vielä Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki tuki asiaa, Raumalle perustettiin Suomen ensimmäinen uusyrityskeskus, Uusyrittäjä Oy. Varsinainen toiminta ja neuvonta Raumalla alkoi keväällä 1989 ja vakiintui, kun toimitusjohtajaksi valittiin kesällä 1989 Ilkka Sarparanta. Matomäki mieltyi toimintamalliin Jobs and Society -toimintamalli miellytti vuorineuvos Tauno Matomäkeä: Monista sekopäisistä ideoista poiketen, joita tässä työssä olen saanut kuulla, Jobs and Societyn toiminta-ajatus tuntui melko realistiselta. Emme tavoitelleet mitään välitöntä hyötyä. Repolan hyöty oli silloin se, että Suomen talous pelaa. Tämänkokoisen konsernin täytyy pitää huolta koko maan tilasta. Tietysti meitä kiinnosti erityisesti vahvojen alueidemme Rauman ja Porin hyvinvointi ja tännehän ensimmäiset uusyrityskeskukset perustettiin. 7

8 Raumalta alkoi SUK:n neuvonta R-Sarkon toimitusjohtaja Jari Salo R-Sarkon Oy on vanhin uusyrityskeskusten alkuun auttama yritys. Tämä raumalainen automaattisorvaamo syntyi vuonna Se alkoi Oras Oy:n myydessä osan sorveistaan. Nykyisin se työllistää 65 henkeä. - Olin ollut aiemmin Oraksella töissä kun työtoverini Timo Kääntee soitti ja kysyi olisinko halukas lähtemään yrittäjäksi hänen ja Timo Hirvasnoron kanssa. Oras oli myymässä tankoautomaattisorvauslinjaa ja vähentämässa omaa sorvaustoimintaansa. Sorvaustöitä oltiin muutenkin ulkoistamassa ja mahdollisuus toiminnan jatkamiseen yrityksenä oli hyvä. Olin ollut aiemmin koneilla töissä ja tunsin ne, joten päätös oli helppo, kertoo R-Sarkon Oy:n toimitusjohtaja Jari Salo. Uusyrityskeskus oli siihen aikaan syntymässä, ja verkoston avulla kartoitettiin toimitiloja ja mahdollista asiakaskuntaa. Alihankintaa ja sopimusvalmistusta tuntui olevan tarjolla, ja niin perustettiin R-Sarkon. Nimi tulee sarjakoneistuksesta, ja kun rekisterissä oli jo yksi Sarkon, otettiin eteen R-kirjain erotukseksi. - Täällä tehdään alihankintatyönä koneistettuja sarjatuotanto-osia eri tuotannonaloille Suomeen ja ulkomaille. Sarjakoot vaihtelevasta muutamasta kymmenestä kappaleesta satoihin tuhansiin osiin. Vuonna 2007 yritys valmisti yli 16 miljoonaa osaa eri teollisuuden aloille. Yritys panosti konekantaan ja kehitti tuotantoaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Konekantaa on yli kuusikymmentä konetta. Ammattitaito ja ammattiylpeys ovat tärkeitä tekijöitä lähes 70 hengen työyhteisössä. Laadun korkeasta tasosta kertovat ISO-9001 laatu- ja ISO ympäristösertifikaatit. Kokoushuoneen lasivitriinissä kiiltelee messinginhohtoisena ensimmäinen yrityksen valmistama tuote, vesihanan kara. R-Sarkonin seinällä on sertifikaattien lisäksi Taloudellisen Tiedotustoimiston kunniakirja esimerkillisestä oppilaitosyhteistyöstä. - Olemme ottaneet oman paikkakunnan peruskoululaisia, ammattikoululaisia ja insinööriopiskelijoita tutustumaan ja näkemään, millaista nykyaikainen metallityö ja konepaja-ala on. Kyllä alalle kannattaa hakeutua, jos on käden taitoja ja kiinnostusta. Kannattaako ryhtyä yrittäjäksi? - Kyllä siinä oma vapautensa on, mutta itseensä pitää luottaa. Laatu, toimitusvarmuus, tarkkuus ja ammattitaito ovat suomalaisen automaattisorvaamojen kilpailuvaltit, sanoo toimitusjohtaja Jari Salo. 8

9 Koska tavoitteena alun alkaen oli maan kattavan neuvontaverkoston luominen Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti, Suomeen perustettiin valtakunnallinen Suomen Jobs and Society ry. Matias Uusikylä merkittävää. Valtakunnallista Suomen Jobs and Society ry:tä rahoitettiin pääasiassa yritysten jäsen- ja tukimaksuilla sekä KTM:n valtionavulla, jonka määrästä kuitenkin oli jatkuvaa kädenvääntöä ja kirjeenvaihtoa sekä virkamies- että ministeritasolla. Neuvonnan ja asiakkaiden kannalta oli kuitenkin keskeisintä, että yritykset sitoutuivat ja antoivat omien asiantuntijoidensa osaamista ja työaikaa maksutta uusyrityskeskusten käyttöön. Tämä toimivien yritysten asiantuntemuksen hyödyntäminen on se perusta, jolle uusyrityskeskusneuvonnan erinomaiset tulokset tukeutuvat. Magnus Savander nimitettiin Jobs & Societyn kunniapuheenjohtajaksi vuonna Hän toimi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina Kuvassa Savander ja Jobs &Societyn puheenjohtaja Kaija Pöysti Matias Uusikylä Hallituksen perustaminen Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Matomäen esityksestä johtaja Magnus Savander Rauma-Repola Oy:stä. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Pekka Paasikivi Oras Oy, kansainvälinen asiamies Jaakko Koskimies STK, ylijohtaja Olavi Änkö KTM, johtaja Lauri Stålberg Oy Nokia Ab, toimitusjohtaja Kari Elo Yrittäjä Fennia, toimitusjohtaja Matti Aura Keskuskauppakamari, johtaja Risto Lehmusvuo Pohjola-yhtiöt, johtaja Sven Bertlin Oy Wärtsilä Ab, VTT Hannu Halttunen KOP, sekä varatoimitusjohtaja Paavo Laitinen SYP. Käytännön toiminnan hoitivat aluksi toimitusjohtaja Bengt Wittbom, Ruotsin Jobs and Society/Initiator Ab ja konsultti Henri Harmia, Oy Mec-Rastor Ab, yhdessä puheenjohtaja Magnus Savanderin kanssa. Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Martti Enäjärvi (oik) ja Suomen Jobs & Societyn hallituksen puheenjohtaja Magnus Savander (vas.) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vuonna Mauri Aaltonen Vuosi 1990 oli vaikeaa aikaa, ja vuoden 1991 alussa Oy Mec-Rastor Ab vaihtoi konsultiksi Bengt Hellströmin (vuodesta 1992 toimitusjohtajaksi nimitetty) ja luopui ruotsalaisen konsultin käytöstä. Puheenjohtaja Magnus Savander ja Bengt Hellström ryhtyivät aktiivisesti ja tuloksellisesti levittämään Jobs and Society -toimintamallia eri puolille Suomea. Vuoden 1992 lopussa toiminnassa oli jo 17 uusyrityskeskusta. Vahvaa tukea valtiolta, kunnilta ja yrityksiltä Työministeriö ja KTM tukivat uusyrityskeskusten perustamista rahoittamalla niiden alkuvuosien toimintaa, mutta myös kuntien ja paikallisen elinkeinoelämän rahoitus oli uusyrityskeskusten toiminnan alkuvaiheessa Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tutustui 1994 uusyrityskeskusten työhön, josta hänen asettamansa työllisyystyöryhmä antoi kiittävän arvion. Ahtisaaren kanssa vaihtavat mielipiteitä vas. toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja hallituksen puheenjohtaja Markus Aaltonen. 9

10 Laadukasta neuvontaa -yhteistyöllä tuloksiin Tuomo Haavisto, Jobs&Societyn toimitusjohtaja Järjestön suurin saavutus luvulla ovat ne tuhannet yrittäjät, jotka ovat sen avulla perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa Uusyrityskeskusten toiminta on 2000-luvulla vakiintunut. Kun valtiot. maisteri Tuomo Haavisto tuli Jobs & Societyn toimitusjohtajaksi vuonna 2000, laadittiin järjestölle viisivuotinen strategia. Se tähtäsi neuvonnan laadun kohentamiseen ja siihen, että tästä yrittäjyysneuvonnan muodosta tulisi julkisten yrityspalvelujärjestelmien kiinteä osa. Toiminnan yhtenäistämistä eri alueilla toimivien 30 uusyrityskeskusten välillä pidettiin niin ikään tärkeänä. Tuomo Haavistolla oli tehtävään ryhtyessään hyvä tuntuma yrittäjyyteen. Hän oli aloittanut uransa ekonomistina Metalliteollisuuden työnantajaliitossa 1971 ja toiminut sen jälkeen Taloudellisessa Tiedotustoimistossa (TaT) koulu- ja yritysyhteistyöstä vastaavana johtajana. - Tärkeätä oli panostaa neuvonnan laatuun. Tehtiin laatukäsikirja, jonka avulla neuvonnan sisältö, menetelmät ja tuloksien arviointi yhtenäistettiin uusyrityskeskuksissa, sanoo Haavisto. - Järjestön vahvuus oli elinkeinoelämän asiantuntijoiden panos. Löydettiin kaikkiaan 1300 yrittäjyyden asiantuntijaa, jotka arvioivat yrittäjiksi aikovien yrittäjäominaisuuksia ja liikeideoita. Hyviin tuloksiin päästään silloin kun yrittäjäkokelaan hankkeita arvioi useampi asiantuntija. Arvio tapahtuu kahteen suuntaan. Voihan olla, että ihmisellä on hyviä yrittäjälle tyypillisiä ominaisuuksia mutta hänen liikeideansa on huono. Siinä tapauksessa häntä autetaan löytämään parempi idea. Jos henkilön ominaisuudet eivät viittaa yrittäjyyteen, hän saa tältäkin osin palautetta. Liikeideat ovat aina yksilöllisiä, ja sisältävät usein yllättäviäkin oivalluksia. - Esimerkiksi eräs parturikampaaja oli joutunut jättämään työnsä allergian takia. Hän otti selvää allergiavapaista kampaamotuotteista ja perusti uuden kampaamon, jossa niitä käytettiin. Uudistuksen myötä hän sai myös paljon allergisia asiakkaita, jotka uskalsivat ryhtyä käyttämään tätä heidän kannaltaan turvallista kampaamopalvelua. Hyvä liikeidea voi olla mikä tahansa: uudenlainen pitsa, teknisesti helppokäyttöinen valintamyymälän myymäläkärry jne. Yrittäjäksi aikovien perusongelma on usein se, että ei ole kokemusta kustannusten arvioimisesta tai realistista kuvaa potentiaalisesta asiakaskunnasta. Talouslaskelmien tekeminen saattaa olla vaikeaa. Markkinoinnista ei ehkä ole käsitystä. Tämän kaltaisissa asioissa yritysneuvoja voi auttaa. Mikä on ollut järjestön suurin saavutus 2000-luvulla? Ne tuhannet yrittäjät, jotka tämän neuvontapalvelun avulla ovat perustaneet yrityksen ja tarjonneet työtä ja toimeentuloa. On laskettu, että vaikka kaksi kolmesta yrittäjäehdokkaasta karsiutuu, niin jäljelle jääneiden ja yrityksen perustaneiden yritys on vielä viiden vuoden kuluttua toiminnassa. Vain 2 % näistä yrittäjistä on poistunut pelistä konkurssin kautta. Lopettaneet yritykset ovat lopettaneet toimintansa muista syistä. Rahoituksensa tämä neuvontajärjestelmä saa kolmelta taholta: kolmannes tulee valtiolta, kolmannes kunnilta ja kolmannes elinkeinoelämältä. 10

11 Yhtenäinen laatujärjestelmä Vuodet Vuonna 2003 laatusertifikaatteja jaettiin verkostopäivillä Porissa. Uusyrityskeskukset ovat keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa oli lähes joka puolella Suomea mahdollisuus saada yrityksen perustamisneuvontaa Jobs and Society -toimintamallin mukaisesti. Eri puolilla Suomea 30 uusyrityskeskusta tarjosi vuonna 2000 neuvontaa yli asiakkaalle, jotka perustivat lähes uutta yritystä. Toiminnan alkuvaiheessa luvun alussa lähes 80 prosenttia asiakkaista oli työttömiä. Vuonna 2000 työttömien osuus oli alle 50 prosenttia. Perustettujen yritysten määrä nousi yritykseen vuodessa eli kaksinkertaiseksi vuoteen 2008 mennessä. Visiona oli tehdä uusyrityskeskuksista keskeisiä ja arvostettuja toimijoita oman alueensa yrittäjyyden edistämisessä ja uusyritysneuvonnassa luvun alussa Suomen Jobs and Society ry:ssä todettiin, että kymmenessä vuodessa oli luotu erittäin kustannustehokas aloittavien yritysten neuvontajärjestelmä, joka käytännössä kattoi koko maan. Bengt Hellströmin siirtyessä osa-aikaeläkkeelle toimitusjohtajaksi palkattiin alkaen VTM Tuomo Haavisto. Yhdistyksen hallituksessa ja vuosikokouksessa vuonna 2001 hyväksyttiin vuosiksi uusi toimintastrategia, jonka keskeiset tavoitteet olivat: neuvonnan laadun kohottaminen ottamalla käyttöön sertifioitu laatujärjestelmä, eri uusyrityskeskusten toimintatapojen yhtenäistäminen, verkostomaisen toimintamallin kehittäminen uusyrityskeskusten neuvontaan, uusyrityskeskusverkoston yhtenäisemmän ilmeen aikaansaaminen, ja yhteistyön syventäminen eri toimijoiden kanssa. Laatujärjestelmä käyttöön Asetetut tavoitteet merkitsivät käytännössä uusyrityskeskusneuvonnan laatusertifiointia ISO 9001/2000 kriteerien mukaan, ja neuvonnan tueksi tuotettiin laatukäsikirja. Vuonna 2001 laatusertifikaatin saivat Tampereen Ensimetri ja Suomen Jobs and Society ry. Vuonna 2002 sertifikaattiin liittyi 12, vuonna 2003 yhteensä 9 ja 2005 yhteensä 6 uusyrityskeskusta. Vuonna 2009 yhteensä 28 uusyrityskeskusta eli käytännössä lähes kaikki on laatusertifioitu. Toimintatapojen ja neuvonnan yhtenäistäminen toteutui sekä laatujärjestelmän että YPrek -asiakashallintajärjestelmän avulla. YPrek onkin laatujärjestelmän ohella kehittynyt selväksi UYK -neuvonnan vahvuustekijäksi. Verkostomaisen toimintatavan kehittäminen merkitsee parhaiden käytäntöjen omaksumista ja nykyaikaisten tietotekniikkaratkaisujen hyödyntämistä sekä ennen kaikkea UYK verkoston yhteisten tavoitteiden sisäistämistä ja edistämistä omassa toiminnassa. 11

12 Sertifioitua laatua yritysneuvonnassa Uusyrityskeskusten laatutavoitteet, mittarit ja seuranta Menestystekijä Mittari Tavoitetaso Seurantatapa asiakashallintajärjestelmä, 1. Yritysten elinkelpoisuus toimivat yritykset 80%/5v ja 90%/2v Kaupparekisteri asiakastyytyväisyystutkimus 2. Asiakastyytyväisyys tyytyväisyys keskiarvo yli 8.4 (4-10) 3. Asiantuntijaverkosto Asiantuntijoille ohjaus Jäsenyritykset määrä/laatu käyttö pysyvyys asiantuntijalähetteiden määrä >= uusien asiakkaiden määrä vuosiseuranta kuukausiseuranta vuosiseuranta 4. Yrityselämä mukana osuus rahoituksesta 30% jäsenmaksut ja/ tai tukimaksut 5. Kustannustehokkuus syntyneen yrityksen ja työpaikan neuvonnan hinta alle 1500 / yritys alle 1250 / työpaikka tilinpäätös ja asiakahallintajärjestelmä 6. Neuvontapalvelun kattavuus ja saatavuus toimialatuntemus, palvelupisteiden määrä ja sijainti, jonotusaika ensimmäisestä yhteydenotosta neuvontaan pääsyyn tunnettava toiminta-alueen tärkeät toimialat, vähintään yksi palvelupiste/ seutukunta, jonotusaika enintään 2 viikkoa vuosiseuranta, asiakastyytyväisyyskysely, sisäinen auditointi 7. Luottamuksellisuus 8. Yhteisen brändin käyttö tietovuodot 1)sovittu väritys ja kirjasintyyppi 2)purjelogo 3)laadukasta neuvontaa uusyrityskeskuksissa 4)Inspectan logo ei vuotoja käyttö www-sivuissa, painotuotteissa, toimitilojen kyltityksissä asiakastyytyväisyystutkimus auditointi Uusyrityskeskusten laaduntarkkailu on jatkuvaa, ja sitä arvioidaan järjestelmällisesti Oman laatujärjestelmän kehittäminen alkoi on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Asiakastyy- Haluttiin löytää keino, jolla vakuutetaan viranomaityväisyys kohenee, kun toiminta on ennustettavaa set ja rahoittajat siitä, että toiminta on korkeatasois- ja lupaukset pidetään. Henkilöstön työn tukena on ta. Valmistelun tuloksena saatiin Tampereella ISO se, että tavoitteet tunnetaan ja vastuut ovat selkeät. 9001:2000 sertifikaatti. Se oli ensimmäinen palve- Kaiken tämän seurauksena myös neuvontajärjeslualoille myönnetty uuden järjestelmän mukainen telmän kannattavuus paranee. sertifikaatti. Yrittäjäksi aikova saa päteviä, oikeita ja hyödyllisiä Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetrin toi- neuvoja ja kaikki tarpeelliset työkalut: liiketoimitusjohtaja Jari Jokilampi ja konsultti Herkko Pemintasuunnitelman perusteet, laskelmia, oppaita sonen olivat järjestelmän puuhamiehet ja toteuttajat. jne. Aikataulut pitävät, turha työ vältetään. Laatusertifioinnilla on paljon etuja ja työtä pystytään Laatukäsikirjalla tähdätään asiakastyytyväisyyden ja arvioimaan hyvin. neuvonnan tulosten parantamiseen, epätarkoituksenmukaisten toimintojen karsimiseen sekä hen- Auditointien ja johdon katselmusten avulla saadaan kilöstön tyytyväisyyden parantamiseen. Toimintojen kehitysideat heti käyttöön, ja toimintaa analysoi- kehittäminen ja työn eri vaiheiden kuvaaminen on daan jatkuvasti. Laatuohjausryhmä valvoo, että siinä tärkeää. strategiaa noudatetaan. Alueryhmät, työkaluryhmä, markkinointiryhmä ja asiantuntijaryhmä kehittävät Laatujärjestelmä parantaa tehokkuutta, kun toiminta omia alueitaan. 12

13 Jobs and Societystä Suomen Uusyrityskeskukset ry Vuodet Toukokuussa 2008 Suomen Jobs and Society ry:n nimi muutettiin Suomen Uusyrityskeskukset ry:ksi. Uusyrityskeskusneuvonnan tunnettuuden ja haluttavuuden lisääminen edellytti yhteisten laadukkaiden toimintatapojen lisäksi myös jonkinasteista yhtenäistä brändiä ja ilmettä. Vuosina keskeisenä tavoitteena oli myös UYK-neuvonnan selvempi kytkentä julkisen sektorin yrityspalveluun. Sitä kautta haettiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja järkevää työnjakoa. Uusyrityskeskusverkosto solmi erilaisia yhteistyösopimuksia muiden neuvontaorganisaatioiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Merkittävimpiä sopimuskumppaneita ovat Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus MAEK ry, Maaseutukeskusten liitto Pro- Agria keskusten liitto ry, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Finnvera Oyj ja Elisa Oyj. Julkisen sektorin yrityspalveluhankkeiden kehittämisessä uusyrityskeskusverkoston panos on ollut aktiivinen. Uusyrityskeskusverkosto on tarjonnut kehittämiseen omaa toimintamalliaan, laatujärjestelmäänsä sekä tietoteknisen asiakashallintajärjes- telmänsä, YPrekin hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikki seudulliset yrityspalvelupisteet voisivat niin halutessaan tarjota aloittavien yritysten neuvontaa uusyrityskeskusten toimintamallia ja neuvontatyökaluja hyödyntäen. Imatralla ja Loimaalla julkinen yrityspalvelu toimii jo tältä pohjalta. Yritysneuvojien ammattitutkinnon aikaansaamisessa uusyrityskeskusverkoston panos on ollut ratkaiseva. Myös maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kehittämishankkeissa on tarkoitus hyödyntää UYK -verkoston toimintamallia. Elinkeinoelämän rahoittaessa noin kolmasosan uusyrityskeskusverkoston kustannuksista julkisen sektorin kannattaisi hyödyntää uusyrityskeskuksia aloittavien yritysten neuvonnassa nykyistäkin laajemmin. Uusyrityskeskusten neuvonnan hyödyntäminen on julkiselle sektorille lähtökohtaisesti kolmanneksen edullisempaa kuin aloittavien yritysten neuvonta omin voimin. 13

14 Pia Backman Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Marjut Hentunen Elinkeinoelämän asiantuntijaverkosto on yrityspalvelujärjestelmän valtti Mikä on uusyrityskeskusten vahvin valtti muihin yrityspalveluihin verrattuna? - Se on ehdottomasti elinkeinoelämän eli käytännön yrittäjien vahva panos neuvontatyössä. Asiantuntijat muodostavat verkoston, jonka avulla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. Näin sanoo Pia Backman, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n nykyinen toimitusjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus ja hyvä tuntuma yrityskenttään. Hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi helmikuussa Sitä ennen hän toimi yhdentoista vuoden ajan Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajana. Uraan sisältyy myös toiminta perheyrityksessä, joka täytti äskettäin 20 vuotta ja työllistää 30 henkeä. Miten yritysneuvonta käytännössä tapahtuu? - Jos sinulla on yritysidea tai haluat yrittäjäksi, ota yhteyttä paikalliseen Uusyrityskeskuksen neuvontapisteeseen. Niitä on eri puolilla maata 81. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksessa järjestetään viikoittain alkuinformaatiotilaisuuksia. Niissä käydään läpi yrittäjyyden perusasiat: liiketoiminnan suunnittelu, budjetointi, investointilaskelman teko, rahoitus, yrittäjän eläkeasiat jne. Asiakkaita on paljon. Nuorin yrittäjäkokelas on ollut 15-vuotias, vanhin täyttänyt jo 70. Suurin osa on kuitenkin vuotiaita, joilla on ammattiosaamista ja kokemusta työelämästä. - Alkuinfon jälkeen järjestyy tapaaminen yritysneuvojan kanssa. Keski-Uudenmaan alueella asiantuntijaneuvojia on 75 eri alalta. He ovat esimerkiksi pankki- tai vakuutusalan ammattilaisia, juristeja, markkinoinnin tai yrityskaupan asiantuntijoita ja toimialaosaajia. Näissä tapaamisissa tutkitaan yritysideaa yksityiskohtaisesti, jos idea on jo riittävän pitkällä. Yleensä se ei kuitenkaan ole valmis ja siksi sitä on syytä kartoittaa tarkemmin: toimitilat, rahoitusmahdollisuudet, mahdollinen asiakaskunta ja jopa yrittämisen vaikutukset perheen kannalta käydään läpi. - Nykyisin parhaat yrittäjäkokelaat ovat ammattitaitoisia, hyviä yrittäjätyyppejä. Lähes puolet heistä on naisia. Yrittämistä ja siihen liittyviä riskejä ei enää pelätä yhtä paljon kuin takavuosina. - Ongelmana monilla asiakkailla on kuitenkin se, että talouden ymmärtäminen on vaikeaa. Heitä autetaan arvioimaan ja laskemaan, kuinka paljon tuotetta tai palvelua tulee myydä, jotta henkilö työllistyisi ja katetta syntyisi. Käydään läpi alvit ja eläkkeet, kulut ja verot. - Uusyrityskeskusten toiminta on erittäin läpinäkyvää, ja tuloksia mitataan useilla kriteereillä. Tärkein niistä on tätä kautta perustettujen yritysten elinkelpoisuus. Tavoitteena on, että kahden vuoden kuluttua 90 % yrityksistä on toiminnassa ja viiden vuoden kuluttua 80 %. Näihin tavoitteisiin on ylletty. - Tulevaisuuden kehittämiskohteina uusyrityskeskukset haluavat vahvistaa asiakkaiden ja niiden sidosryhmien linkittymistä muihin seudullisiin, julkisiin ja yksityisiin yrityspalveluihin. 14

15 Verkostossa mukana 31 Uusyrityskeskusta Juhlavuonna 2009 uusyrityskeskusverkosto laajenemassa koko Suomeen Suomen Uusyrityskeskukset ry on vuonna 1989 elinkeinoelämän toimesta perustettu yhteistoimintajärjestö, jonka tehtävänä on verkoston yleinen edunvalvonta, toimintojen koordinointi ja kehittäminen. Yhteistoimintajärjestön jäseninä ovat eri puolille Suomea perustetut uusyrityskeskukset sekä lukuisat yritykset, yhteisöt ja asiantuntijat, jotka haluavat olla mukana auttamassa alkuun uusia menestyviä yrityksiä. Uusyrityskeskusten verkosto palvelee kaikkialla MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Suomessa. Keskuksia Yrittäjäehdokkaat on 31, ja niissä on 80 palvelupistettä. Toimintamallia laajennetaan niillekin alu- Yrittäjäehdokkaat eille, joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA Asiantuntijaverkosto Yrittäjiksi aikovia asiakkaita palvelee uusyrityskeskuksissa 134 toimihenkilöä, 94 yritysneuvojaa ja 1300 asiantuntijaa. Verkostossa on neuvojina 41 naista. Toiminnan ytimenä ja erityispiirteenä on yli 1300 elinkeinoelämän edustajasta koostuva asiantuntijaverkosto. Taustatukena on yli 1000 yritystä ja 270 yhteisöä. Rahoituksensa uusyrityskeskukset saavat kolmelta taholta: kolmanneksen elinkeinoelämältä, kolmanneksen valtiolta ja kolmanneksen kunnilta. Käytän- Yrittäjäehdokkaat nössä valtiolta ja kunnilta tuleva rahoitus uusyrityskeskuksille ei ole vastikkeetonta, vaan se perustuu e- simerkiksi starttirahalausuntojen antamiseen. Vuonna 2008 starttirahalausuntoja annettiin yli 7000 kappaletta. Yhteistoimintajärjestön eli SUK ry:n perustoiminnan rahoitus kerätään jäseniltä. Hanketoimintaa rahoitetaan projektirahoituksella, jossa julkisella sektorilla on merkittävä rooli. Yrittäjiksi aikoville neuvonta on maksutonta. Uusyrityskeskusten palveluita ovat muun muassa asiakkaalle maksuton liikeidean arviointi, liiketoimintasuunnitelman ohjaus sekä perustamisneuvonta. Yrittäjäehdokkaat NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA RAHOITUS Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset Perustetun yrityksen kustannus verkostolle on noin 1000 euroa. Näin ollen verkoston kustannukset vuonna 2008 olivat noin 8 miljoonaa euroa. Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset 15 TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA TOIMINNAN OHJAUS JA Verkoston kesäpäivät Järvenpäässä 2008 LAUSUNTOJA YRITTÄJÄKOKEMUSTA TOIMIALAOSAAMISTA ASIANTUNTEMUSTA Neuvontaa Opastusta Lausuntoja NEUVONTAA OPASTUSTA TOIMINTAMALLI YRITTÄJÄKOKEMUSTA NEUVONTAA TOIMIALAOSAAMISTA OPASTUSTA ASIANTUNTEMUSTA LAUSUNTOJA MITEN MALLIA TOTEUTETAAN MITEN MALLIA TOTEUTETAAN MITEN MALLIA TOTEUTETAAN TOIMINNAN OHJAUS JA TOIMINNAN OHJAUS RAHOITUS JA RAHOITUS Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, Yritykset, kunnat, oppilaitokset valtio, järjestöt, oppilaitokset Yritykset Kunnat Valtio Järjestöt Oppilaitokset MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Asiantuntijaverkosto Asiantuntijaverkosto TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS Yrittäjäkokemusta Toimialaosaamista Asiantuntemusta ASIANTUNTEMUSTA MITEN MALLIA TOTEUTETAAN Yritykset, kunnat, valtio, järjestöt, oppilaitokset YRITTÄJÄKOKEMUSTA TOIMIALAOSAAMISTA TOIMINNAN OHJAUS JA RAHOITUS YRITTÄJ TOIMIAL ASIANT Asia YRITTÄJÄKOKEMUSTA Asiantuntija TOIMIALAOSAAMISTA ASIANTUNTEMUSTA YRITTÄJÄKOKEMUSTA TOIMIALAOSAAMISTA ASIANTUNTEMUSTA NEUVONTAA OPASTUSTA LAUSUNTOJA Asiantuntijaverkosto, kunnat, valtio, pilaitokset

16 Jari Jokilampi, Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Uusyrityskeskusten tärkein tehtävä on löytää elinkelpoisia yritysideoita ja auttaa niitä toteutumaan Yksi Suomen 31 uusyrityskeskuksista on Pirkanmaalla toimiva Tampereen seudun uusyrityskeskus Ensimetri. Se on 15-vuotisen toimintansa aikana ollut mukana perustamassa yritystä. Ne on seulottu yritysideasta, jotka Ensimetrin asiantuntijaverkosto on tutkinut. Jokilampi oli alun perin autokouluyrittäjä. Tutuksi silloisen Jobs & Societyn kanssa hän tuli Nuorkauppakamarin lehden päätoimittajana: hän haastatteli Jobs & Societyn toimitusjohtajaa Bengt Hellströmiä, kun Nuor- kauppakamari oli tehnyt yhteistyösopimuksen ja metalliala ovat mukana. Uusista yrityksistä 71 prosenttia perustettiin palvelualoille. Tuotannollisia yrityksiä oli 11 prosenttia. - Kaikkein tärkeintä on tasokkaan asiantuntijaverkoston kokoaminen arvioimaan liikeideaa ja neuvomaan, sanoo Jokilampi. - Asiantuntijana toimiminen on usein yritysten tulevien yhteistyökumppanien markkinointipanosta: asiantuntijat tulevat usein pankkien, vakuutuslaitosten ja tilitoimistojen piiristä. - Yrittäjäksi aikovan yleisin kysymys on usein, että mitä verottaja sanoo. Oikeastaan se on väärä kysymys, sillä kaikkein ensimmäiseksi pitäisi miettiä, mistä rahat tulevat eli kantaako yritysidea ja onko asiakaskuntaa. Vasta sitten tulee verotettavaa tuloa, jos on tullakseen. Mikä on uusyrityskeskusten tärkein tehtävä? Se on tietenkin löytää elinkelpoisia yritysideoita ja auttaa niitä toteutumaan, mutta yhtä tärkeää on karsia epäkelvot ideat. Alusta asti uusyrityskeskuksissa on panostettu laatuun, niin neuvonnan kuin toimintamenetelmienkin osalta. Jobs & Societyn kanssa. - Huomasin heti, että tämä on hyvä konsepti tässä tilanteessa, miksi ei myös Tampereelle. Innostuin asiasta ja sain merkittäviä paikallisia yritysjohtajia mukaan. Alueen kunnat tulivat myös, samoin työministeriö rakennemuutosrahoineen. Vuonna 2008 perustettiin 900 yritystä. Kaikkiaan tutkittiin yritysideaa. Enemmistö oli palvelualan yrityksiä, mutta myös tuotannolliset alat kutenrakentaminen Toiminnan laatua seurataan. Vuonna 2001 saatiin pitkään valmisteltu laatusertifikaatti, joka takaa, että koko neuvontaprosessi tehdään järjestelmällisesti ja oikein. Entä tulevaisuus? - Voimakas rakennemuutos on meneillään, myös Tampereen seudulla. Uusyrityskeskukset voivat tulla yhtenä neuvojana apuun esimerkiksi irtisanomistapauksissa. Ehkä toimintaa kehitetään myös ideapankin suuntaan. 16

17 Ajankohtaiset hankkeet luovat lisäarvoa Kahdestoista partnerisitoumus valmisteilla olleeseen hankkeeseen vihdoin saapunut ajoissa! Kirje Espanjasta kulki monen mutkan kautta. Kirjeestä iloitsemassa kehittämispäällikkö Heikki Pietarinen. Hanketoiminnan tarkoituksena on reagoida tarpeisiin yrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa sekä nostaa esille uusia, yrittäjyyttä edistäviä asioita. Lähtökohtina hankkeiden toteuttamiselle on se, että kehittämishankkeilla on lisäarvoa Suomen Uusyrityskeskuksille ja heidän asiakkailleen joko välittömästi tai lähitulevaisuudessa. Vuosina toteutettavista hankkeista osa keskittyy neuvontapalvelujen työvälineiden kehittämiseen, osa palveluprosessien kehittämiseen, osa neuvojien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. SUK toteuttaa myös hankkeita joissa tehdään esiselvityksiä ja uusien hankkeiden valmistelua. Myös yrittäjyydestä tiedottaminen ja siihen liittyvien kampanjoiden toteuttaminen ovat yhä tärkeämpiä. Keskeisimpiä hankkeita vuosina Maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona - MASUUNI Maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen ja neuvontatyön tukeminen uusyrityskeskusverkostossa ja muussa yrityspalvelujärjestelmässä. Valtakunnallista hanketta toteutetaan ja sen päärahoitus tulee ESR-rahoituksena. Yrittäjyyden teemaryhmä Yritysten kasvu ja uudistuminen ovat viime vuosina kiihtyneet maaseutualueilla nopeammin kuin kaupunkialueilla. Trendi jatkuu tulevina vuosina. Maaseutupolitiikan Yhteistyöryhmä on asettanut yrittäjyyden teemaryhmän valmistelemaan ja käynnistämään hankkeita, joilla tuetaan kasvavien liiketoiminta-alojen kehittymistä maaseutualueilla. Päärahoittajina ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskus ry MAEK yhdessä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kanssa. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteiden valmistelu Opetushallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteet. Tavoitteena on, että yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon uudistetut perusteet astuvat voimaan Suomen Uusyrityskeskukset osallistuu yritysneuvojien tutkinnon valmisteluun. Uusyrityskeskustoimintamallin laajentaminen Uusyrityskeskuksissa kehitettyä aloittavien yrittäjien neuvonnan ja yrittäjyyden edistämisen toimintamallia laajennetaan niillekin alueille joilla uusyrityskeskustoimintaa ei vielä ole. Suomen uusyrityskeskusten 20-vuotistaipaleella kerättyyn osaamiseen ja kokemukseen pohjautuen yrittäjyyttä nostetaan esille kampanjana, sekä korostetaan muun muassa uusyrityskeskusten valmiuksia aloittavan yrittäjän ohjaamisessa, yrittäjyyden erityiskysymyksissä, rahoittajayhteistyössä, sosiaalisen yrittäjyyden ohjaamisessa, maahanmuuttajien palvelemisessa, naisyrittäjyyden edistämisessä, nykyaikaisen maaseutuyrittäjyyden edistämisessä, sekä osaltaan teollisuuden rakennemuutosongelmien ratkaisu. 17

18 MAEK syntyi yhteistyön tuloksena Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK valmentaa, neuvoo ja tiedottaa Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus ry MAEK perustettiin vuonna 1996 yhdistämään ja vahvistamaan maaseudun yrittäjyyden edistämisen voimavaroja. Tarkoituksena oli voimistaa uuden yrittäjyyden syntymistä maaseudulle. MAEK perustettiin uusyrityskeskusverkoston veljesjärjestöksi turvaamaan maaseudun tarpeita, täydentämään tuolloin pitkälti kaupungeissa harjoitettua uusyrityskeskustoimintaa. Yhdistys kerää tietoa ja etsii uusia toimintamalleja ja palvelutuotteita erityisesti maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi sekä tarjottavaksi kaikkien uusyrityskeskusten ja soveltuvin osin eri yhteistyökumppaneiden omien verkostojen hyödynnettäväksi. Toiminta on yleishyödyllinen, eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa. Yhdistys tarjoaa yrityksen perustamista aikoville henkilöille ja yrityksille voittoa tavoittelematta valmennusta, neuvontaa ja muuta samankaltaista toimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää kokouksia, seminaareja ja neuvottelupäiviä. Jo alusta lukien MAEK käynnisti maakuntiin pilottihankkeita, maakunnallisia Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskushankkeita. Näitä käynnistettiin niin eteläiseen, itäiseen, keskiseen kuin läntiseenkin osaan Suomea. Käynnistetyt hankkeet toimivat useita vuosia, esimerkkinä Pohjois-Karjala jossa uusyrityskeskuksen yhteydessä MAEK-hanketta toteutettiin kymmenkunta vuotta. Paikallisten pilottien saavutukset ovat olleet merkittäviä: palvelujen tuella on autettu alkuun ja laajenemaan suuri määrä maaseudun pienyrityksiä. MAEKin sysääminä myös käynnistettiin yritysten välistä yhteistyötä muun muassa alihankintaverkostoihin. Toimintojen vaikuttavuutta on arvioitu useiden evaluointien yhteydessä, joihin nojautuen MAEK-toimintaa voidaan edelleen pitää tärkeänä ja ajankohtaisena. Valtakunnallisesti MAEK on toteuttanut useita merkittäviä kehitysaskeleita Maaseudulle muuttamista selvitellyt yrittäjyystutkimus: Heinonen, J Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheenvuoro maaseutuyrittäjyydestä. Turun yliopisto, B 12/2000. Maaseudulle muuttamista valmistelleiden yrittäjyyskoulutukset, toteutuspaikkakunta Helsinki. Toteutusvuodet Seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen: neuvojien koulutukset, seudulliset sopimukset. Toteutusvuodet Maallemuuttajan internet-portaali, ( jatkuu edelleen). Palvelun tarkoituksena on tuottaa tietoa maaseudulle muuttoa harkitseville henkilöille. Tiedon tuottamisen tukena on suuri joukko maakunnallisia toimijoita. 18

19 Naisyrittäjyyskeskus syntyi hanketoiminnan tuloksena Ritva Nyberg ja Taru Hautala (oik.) toimitusjohtajien vetäjänvaihdos tilaisuudessa Naisyrittäjyyskeskus ry tarjoaa alkaville yrittäjille laadukasta yritysneuvontaa, yrittäjäinfotilaisuuksia, yrittäjäkursseja ja yrittäjämentorointia. Kaikki yritysneuvojat ja mentorit ovat yrittäjiä yrittäjä auttaa yrittäjää periaatteen mukaisesti. Naisyrittäjyyskeskus ry kuuluu uusyrityskeskusten verkostoon, joiden yhteistoimintajärjestö on Suomen Uusyrityskeskukset ry. Naisyrittäjyyden Edistämiskeskus ry perustettiin Nimi muutettiin vuonna 1999 Naisyrittäjyyskeskus ry:ksi. Perustajajäseniä olivat Vakka-Suomen Uusyrityskeskus ry, Suomen Posti Oy, Ann Bags Oy, Oy Nordinfo Ab, Pro Palvelu Oy, Tnt Express Worldwide/ Tnt Suomi Oy, Oy Mu-Consultants Ab, Oy Piccafé Ab, Suomen Yrittäjät ry ja Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. Ekonomi Ritva Nyberg toimi Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtajana perustamisesta 1996 alkaen joulukuuhun 2008 saakka. KTT Taru Hautala aloitti toimitusjohtajana tammikuussa Naisyrittäjyyskeskuksen tavoitteena on auttaa, tukea ja neuvoa alkavaa yrittäjää. Keskeiset toimintamuodot ovat laadukas yritysneuvonta, yrittäjäkurssit ja yrittäjäksi info-tilaisuudet, verkostoituminen ja mentorointi. Naisyrittäjyyskeskuksen toimintatapa kiteytyy yrittäjä auttaa yrittäjää ideologiaan. Yritysneuvojina ja yrittäjäkurssien kouluttajina toimivat yrittäjät, jolloin neuvonta ja koulutus ovat mahdollisimman käytännönläheisiä alkavalle yrittäjälle. Naisyrittäjyyskeskus on saanut laatusertifikaatin laadukkaasta yritysneuvonnasta. Naisyrittäjyyskeskus on tarjonnut alkavalle yrittäjälle mentoreita, kokeneiden yrittäjien sparrausapua jo vuodesta 1998 alkaen. Naisyrittäjyyskeskuksen tuotteistettu mentorointimalli on saanut kansainvälisesti tunnustusta ja palkintoja, mm. EU komission Best Practise tunnustuksen. 19

20 SUK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari Marjut Hentunen Pekka Tsupari, hallituksen puheenjohtaja SUK neuvoo oikeat reitit yrittäjän alkutaipaleella - Aloittava yrittäjä kaipaa karttaa ja kompassia suunnistaessaan oudossa maastossa ilman aiempaa kokemusta. Uusyrityskeskusten neuvonta on tällainen kartta tai kokenut kumppani, joka auttaa löytämään oikeat reitit ja polut nopeasti. Näin kuvaa SUK:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Tsupari neuvonnan tulevaisuuden haasteita. - Keskeinen haaste on luoda koko Suomeen kattava yritysten polutusjärjestelmä. Siinä uusyrityskeskusten toimintamallilla sparrataan ja perustetaan yrityksiä yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa. Yritys polutetaan kahden tai kolmen vuoden kuluessa muihin yksityisiin ja julkisiin yrityspalveluihin aina sen mukaan, mitä palveluja yritys tarvitsee. - Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Tämä juna on nyt lähtenyt liikkeelle ja idea on saamassa kantavuutta. Uskon, että vuonna 2015 meillä on käytössä koko Suomen kattava yritysten polutusjärjestelmä. Sen elimellinen osa on uusyrityskeskusverkosto. - Uusyrityskeskusten menestys kertoo asiakaslähtöisestä toiminnasta, hyvistä tuloksista ja johdonmukaisesta kehitystyöstä. Kun toimintaa on arvioitu asteikolla 4-10, on asiakastyytyväisyydeksi saatu 8,9. Se on erittäin korkea luku tällaisessa työssä. - Uusyrityskeskukset ovat valtakunnallisesti kattava ja kiinnostava yhteistyökumppani. SUK:n kautta perustettiin viime vuonna jo noin puolet kaikista aloittaneista yrityksistä. Järjestelmä tarjoaa erinomaisen mallin, eräänlaisen yrittäjyyden ekosysteemin, jossa ovat mukana elinkeinoelämä eli yritykset sekä kunnat ja valtio. Julkiset yrityspalvelut voivat parhaiten hyödyntää verkostoa ottamalla rohkeasti käyttöön tilaaja-tuottaja -mallin tässä neuvontatyössä. 20

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

NAISYRITTÄJYYSKESKUS

NAISYRITTÄJYYSKESKUS NAISYRITTÄJYYSKESKUS Naisyrittäjyyden edistämistä 15 vuotta Sointu Lanki varapuheenjohtaja VISIO (2015) ry on pysyvä, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden arvostama, valtakunnallinen verkostomaisesti toimiva

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Uusyrityskeskukset palvelevat:

Uusyrityskeskukset palvelevat: Minustako yrittäjä? Uusyrityskeskukset palvelevat: 29 Uusyrityskeskusta Yli 100 palvelupistettä Yli 1000 neuvonantajaa Yli 10 000 uutta yritysideaa vuodessa Yli 10 000 yrittäjäehdokasta 35 000 maksutonta

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015 Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015 Marjo Öhmann, Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, TE aspa Olen perustamassa yritystä. Mistä pitäisi lähteä liikkeelle, mitä kaikkia asioita täytyy huomioida

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista Raportti Esitys 3.2.2010 25.5.2010 Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista INNOLINK RESEARCH OY Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Minna Vallo Meri Kokkola TEMPO ECONOMICS OY Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot Katariina Rantanen, yritysneuvoja YritysHelsinki Työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Maahanmuuttajayrittäjyys

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi Työmarkkinaneuvos Teija Felt 11.6.2009 Foorumin ohjelma (1/2) 10.00 Foorumin avaus Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö 10.15 Minun tarinani

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi

Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi Metropolia/Hyrrät Helsinki 5.9.2014 Seamk:n kehittämistoiminta omistajanvaihdosten edistämiseksi Ostamalla yrittäjäksi juha.tall@seamk.fi Euroopan komission yritysten omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Ys.fi ja seututyön tilanne 18.10.2011

Ys.fi ja seututyön tilanne 18.10.2011 Ys.fi ja seututyön tilanne 18.10.2011 Merja Heinonen yrityssuomi.fi, puh. 040 595 4920, merja.heinonen@ely-keskus.fi 19.10.201 1 Portaalin seuraavassa kehitysvaiheessa: Sisällöt nousevat asiayhteyteensä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto

Yrittäjän ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Esimerkki kurssiaikataulusta ja koulutuspäivistä v.2015 Starttipäivä 22.10.2015 klo 9-16 Yrittäjän ammattitutkinto ja sen suorittaminen Sirpa Korhonen, kehittämispäällikkö, Markkinointi-instituutti

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

KEUKEN YRITYSNEUVONTA 2013

KEUKEN YRITYSNEUVONTA 2013 KEUKE NEUVOO. Tuotamme maksuttomia yritysneuvontapalveluja Järvenpään, Karkkilan, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan, Sipoon ja Vihdin alueella toimiville yrityksille. KEUKE KEHITTÄÄ.

Lisätiedot

Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja s. 1944, Insinööri

Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja s. 1944, Insinööri Nimitystoimikunnan kokoonpano Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja s. 1944, Insinööri Kemira Oyj, nimitystoimikunnan jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2012 Tikkurila Oyj, nimitystoimikunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot