LUKU 5.4 Oppilashuolto

Transkriptio

1 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.4. OPPILASHUOLTO LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

2 Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

3 Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

4 5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.

5 Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

6 5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti. Kuhmon koulut Kuhmon kaupungissa on perustettu esiopetuksen, perusopetuksen, Kuhmon yhteislukion ja KAO:n Kuhmon toimipaikan yhteinen opiskelija- ja oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

7 Ohjausryhmään kuuluu opetushenkilöstön edustaja jokaisesta koulumuodosta, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulupsykologi, koulujen terveydenhoitajat ja perheneuvolan edustaja sekä muita yhteistyötahoja riippuen käsiteltävistä asioista. Ryhmän kutsuu koolle perusopetuksen oppilashuollosta vastaava rehtori. Kaikilla kouluilla toimii oma monialainen oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano ja vastuuhenkilö määritellään vuosittain. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyyn ja tuen tarpeen selvittämiseksi asiantuntijaryhmät kootaan tapauskohtaisesti. Kyläkoulujen esioppilaiden oppilashuolto hoidetaan osana perusopetuksen oppilashuoltotyötä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta oppilaitosyhteisössä. Kainuussa on yhteinen Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalvelujen ja Kainuun kuntien sivistyspalvelujen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry:n kanssa. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä

8 tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. Kuhmon perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Kuhmon perusopetuksen kouluilla on yhteinen oppilashuoltosuunnitelma, johon sisältyvät koulukohtaiset osuudet. Perusopetuksessa oppilashuollon kokonaistarve vaihtelee oppilasmäärän ja tarpeiden mukaan. Oppilashuollolliset palvelut ovat riittävät, kun oppilaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan opiskelijahuoltolain mukaisesti. Kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulupsykologi ja terveydenhoitaja toimivat yhteistyössä koulun opetushenkilöstön kanssa. Muita oppilashuollon yhteistyökumppaneita ovat mm. etsivä nuorisotyö, Kainuun Sote kuntayhtymän perhepalveluihin kuuluvat perheneuvola ja LANU-työryhmä sekä eri projekti-/hanketyöntekijät. Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa kouluterveydenhuollosta ja toimii lääkärin työparina. Terveydenhoitajan tehtävät liittyvät koulu- ja opiskeluyhteisöön, yksittäiseen oppilaaseen tai moniammatilliseen yhteistyöhön koulussa ja oppilaitoksessa. Kontion koululla ja kyläkouluilla on yhteinen kouluterveydenhoitaja. Tuupalan koulun terveydenhoitaja työskentelee osan työajastaan lukiolla. Kuraattori Kuraattori työskentelee pääosin perusopetuksessa työajan jakautuessa Kontion/kyläkoulujen ja Tuupalan koulun kesken. Lukion opiskelijoille kuraattorilla on aikaa muutama tunti viikossa. Kuraattori on osa koulun oppilashuoltoryhmää ja hän toimii yhteistyössä muiden koulun työntekijöiden kanssa. Kuraattorin tehtävänä on koulun ja huoltajien kasvatustyön tukeminen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja poistaa koulunkäynnin esteitä, edesauttaa oppilaiden elämänhallintaa ja koulutyön onnistumista sekä ohjata tarvittaessa oppilaita muiden palvelujen ulottuville.

9 Psykiatrinen sairaanhoitaja (miekkari) Nuorten mielenterveystyöntekijöiden työn tavoite on ehkäistä ja puuttua varhain oppilaiden psyykkiseen oireiluun ja huolenaiheisiin sekä antaa vanhemmille ja koululle keinoja tukea oireilevia oppilaita. Työ tukee osaltaan kodin ja koulun kasvatustyötä. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat yksilötyö oppilaiden kanssa, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nuoren asioissa, opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän konsultointi, sekä oppilaan ja perheiden tukemiseen liittyvä yhteistyö esim. perheneuvolan, lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Varsinainen työn kohderyhmä ovat oppilaat. Työ tehdään pääsääntöisesti kouluilla, tarpeen mukaan kotikäynneillä ja nuoreen liittyvissä yhteistyöverkostossa. Työn keskeiset periaatteet ovat varhainen huomaaminen ja tukeminen, nuoren osallisuus oman asiansa hoidossa ja verkostotyö asiakkaan asioissa. Miekkari on Tuupalan koululla kolmena päivänä viikossa. Nuori itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa yhteyttä miekkariin. Nuoren voivat ohjata työntekijälle myös opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori tai muu huolen huomannut koulun työntekijä. Koulupsykologi Koulupsykologin tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä, psyykkistä hyvinvointia ja kokonaiskehitystä. Työnkuvaan kuuluu mm. oppimisvaikeuksien selvittäminen ja tukitoimien suunnittelu yhdessä opettajien, huoltajien ja oppilaan kanssa sekä kasvuun, kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyvän keskusteluavun ja ohjauksen tarjoaminen oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Osana kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemista koulupsykologi tarjoaa konsultaatiota opettajille sekä osallistuu tarpeen mukaan oppilashuoltoryhmän toimintaan. Myös muu koulunkäynnin pulmia ennalta ehkäisevä toiminta (esim. luokkakohtainen työskentely) kuuluu koulupsykologin työnkuvaan. Oppilailla on oikeus kuraattorin, koulupsykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan yksilökohtaiseen tapaamiseen seitsemän työpäivän sisällä yhteydenoton jälkeen. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuhmon perusopetuksessa yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä käsitellään kouluterveyskyselyn tulokset ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimintamallit. Kouluissa toimivat KiVa koulu, oppilaskuntatoiminta, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta. Oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta lisätään valtakunnallisen Liikkuva koulu toiminnan mukaisesti sekä kerhotoiminnalla. Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on edistää oppilaiden ja koulun yhteistoimintaa ja antaa oppilaille mahdollisuus kehittää koulutyötä ja koulun viihtyvyyttä.

10 Oppilaskunnalle valitaan lukuvuosittain oppilaiden yleiskokouksessa hallitus, joka vastaa oppilaskunnan toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Oppilaskunnalla on myös mahdollisuus vaikuttaa koulun oppilashuoltosuunnitelmaan. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa opettaja. Kunkin lukuvuoden vastuuhenkilöt ja toimintasuunnitelma liitetään koulun vuosisuunnitelmaan. Tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukemaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa koulun yhteishenkeä ja työrauhaa sekä lisätä oppilaiden vastuuntuntoa ja omatoimisuutta. Tuupalan koululla tukioppilaina toimivat yhdeksännen vuosiluokan oppilaat, jotka ovat saaneet kahdeksannen vuosiluokan aikana tukioppilaskoulutuksen. Tukioppilaiden tärkeimpänä tehtävänä on ns. kummiluokkatoiminta, jonka tarkoituksena on helpottaa seitsemäsluokkalaisten sopeutumista uuteen kouluun. Tukioppilaat osallistuvat myös monin tavoin kiusaamisen ennaltaehkäisyyn sekä erilaisten tempausten ja teemapäivien järjestämiseen. Tukioppilastoiminnan järjestelyistä vastaa tukioppilastoiminnan ohjaaja, jona toimii yksi tai useampia opettajia. Kunkin lukuvuoden vastuuhenkilöt ja toimintasuunnitelma liitetään koulun vuosisuunnitelmaan. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnassa noudatetaan koulun toiminnalle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita. Kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin perustuvat luokkakohtaiset yhteenvedot antavat oppilaiden ja huoltajien tuottamaa tietoa luokkaryhmien hyvinvoinnista ja kehittämistarpeista sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Kuhmon perusopetus Kaikilla kouluilla toimii oma monialainen oppilashuoltoryhmä. Ryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa tai tarpeen mukaan useammin. Oppilashuoltoryhmien kokoonpano vaihtelee kouluittain. Ryhmiin kutsutaan tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmän kokouksista tehdään pöytäkirja, joka on koulun henkilöstön luettavissa. Pöytäkirjat säilytetään koulun kansliassa. Ryhmä päättää, kuka toimii sihteerinä.

11 Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät: Tuupala: - rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisluokanopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita - ryhmän toimintaa johtaa vuosisuunnitelmaan kirjattu oppilashuoltoryhmän vastuuhenkilö Kontio: - rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja tarvittaessa psykiatrinen sairaanhoitaja tai muita asiantuntijoita - ryhmän toimintaa johtaa vuosisuunnitelmaan kirjattu oppilashuoltoryhmän vastuuhenkilö Kyläkoulut: - koulunjohtajana toimiva luokanopettaja, luokanopettaja, kiertävä erityisopettaja, kuraattori, koulupsykologi sekä tarvittaessa terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja tai muita asiantuntijoita - ryhmän toimintaa johtaa koulunjohtaja yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Kuhmon perusopetuksen yhteistyökumppaneita (mm. perheneuvola, sosiaalitoimi, vapaa-aika-palvelut, seurakunta) pyydetään tarvittaessa mukaan koulun kehittämistoimintaan. yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa, Esiopetuksesta alakouluun siirryttäessä oppilaat tutustuvat kouluun tutustumispäivänä. Koulun edustaja(t) informoi esiopetuksen vanhempainilloissa kouluasioista. Tahot siirtävät opetuksen järjestämisen kannalta tarvittavaa tietoa tapaamisissa sekä oppilaskohtaisissa siirtopalavereissa. Esioppilaiden tiedonsiirtoon ja koulunkäyntiin liittyvät asiapaperit vastaanottaa Kontion koulun rehtori tai ensimmäisen luokka-asteen erityisopettaja. Oppilaiden siirtymistä toiselta luokalta kolmannelle luokalle valmisteltaessa pidetään huoltajille yhteinen vanhempaintilaisuus. Luokanopettajat ja erityisopettajat huolehtivat tiedonsiirrosta. Lisäksi erityisopettaja ja koulupsykologi tekevät tarvittavat testaukset. Yläkouluun siirtymisestä vanhemmat saavat tietoa 6. luokan kevätlukukauden vanhempaintilaisuudessa. Kevään aikana Tuupalan koulun opinto-ohjaaja käy kertomassa kuudesluokkalaisille tulevasta koulusta. Tiedot oppilaista siirtyvät yläkouluun lomakkein ja opettajien välisissä palavereissa. Oppilaat tutustuvat yläkouluun tutustumispäivänä toukokuussa.

12 Toiselle asteelle siirryttäessä oppilaista käydään huoltajan kirjalliseen suostumukseen perustuen siirtopalaverit Kuhmon yhteislukion ja KAO:n edustajien kanssa. HOJKS ym. asiakirjat toimitetaan toisen asteen oppilaitokseen oppilaitoksen pyynnöllä ja kyseisen oppilaan huoltajan kirjallisella luvalla. Oppilaan ohjauksen tunneilla kaikilla yläkoulun luokka-asteilla vierailee vuosittain paikkakunnan työ-ja elinkeinoelämän edustajia ja kaikki luokka-asteet tekevät vastavuoroisesti vuosittain vierailukäyntejä työpaikoille ja yrityksiin. Tarvittaessa käytetään ammatinvalinnanpsykologin palveluita. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat Kuhmossa toimiviin toisen asteen oppilaitoksiin sekä mahdollisuuksien mukaan muualla Kainuussa toimiviin vastaaviin oppilaitoksiin. Kevätlukukauden alussa järjestetään omalla koululla 9. luokkalaisille laajamuotoinen toisen asteen oppilaitoksia ja koulutusväyliä esittelevä tapahtuma. Oppilaiden huoltajille järjestetään jatko-opintoihin liittyvä vanhempaintilaisuus. Tavoitteena on, että kaikki yhdeksäsluokkalaiset hakevat yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Syrjäytymistä pyritän ehkäisemään panostamalla syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden ohjaukseen. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään lisäohjauskeskusteluita. yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Kuhmon peruskouluille on laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka sisältävät toimintaohjeet erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Turvallisuussuunnitelmat sisältävät mm. kriisisuunnitelman, pelastussuunnitelman sekä kiusaamisenvastaisen suunnitelman. Poistumisharjoitukset tehdään säännöllisesti yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä osallistuu koulun turvallisuus-, pelastus- ja kriisisuunnitelmien päivittämiseen ja laadintaan. Yhteistyötä tehdään työsuojeluvaltuutetun kanssa. yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Yhteistyötä tehdään terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä mm. terveydenhoitajan pitämien oppituntien tai tiedotustuokioiden muodossa. Viidesluokkalaisille pidetään oppitunti, jonka aiheena ovat murrosiän fyysinen, psyykkinen ja seksuaalisuuden kehitys. järjestyssäännöt Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt päivitetään lukuvuosittain ja oppilaiden velvollisuus on noudattaa niitä. Oppilaskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koulun järjestyssääntöihin.

13 poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Poissaolot kirjataan päivittäin. Alakouluissa luokanopettaja seuraa oppilaan poissaoloja. Tuupalassa aineenopettajat merkitsevät oppilaiden poissaolot sähköiseen järjestelmään ja luokanvalvoja vastaa poissaolojen seuraamisesta. Oppilaan poissaolon jatkuessa yli kolme päivää luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin, mikäli kotoa ei ole tullut ilmoitusta poissaolon syystä. tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Oppilaiden terveydenhoito, tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu ja hoitoon ohjaaminen järjestetään kouluterveydenhuollon ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Sairauden hoitoon tarvittavasta tuesta ja seurannasta sovitaan tapauskohtaisesti koulun, kodin ja hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakointi ja päihdyttävien aineiden tuominen ja käyttäminen koulussa ja koulun alueella on kielletty. Oppilaita ohjataan terveelliseen elämäntapaan eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Ohjaustyössä koulua tukevat poliisi, kaupungin vapaa-aikatoimi, seurakunta ja kerhojen järjestäjät. Käyttöön puututaan toimintaohjeiden mukaisesti (Kainuun maakunta-kuntayhtymän Yhteinen linja-ohjeistuksella). koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulukuljetukset hoidetaan perusopetusasetuksen mukaisesti. Kuljetusten odotusajalle järjestetään valvonta. Alakoulujen pysäkeillä ja alueilla koulut hoitavat valvonnan ja ohjauksen. Yläkoulun oppilaille annetaan ohjeet odotusajasta ja pysäkeistä. Kotipysäkeillä vastuu on huoltajilla. Koulu ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta ao. oppilaiden huoltajille. Koulumatkoilla tapahtuneet asiat kuuluvat pääsääntöisesti huoltajien selvitettäviksi. Koulut eivät voi määrätä niistä rangaistuksia. Koulukuljetuksen aikana oppilaat noudattavat kuljettajan antamia ohjeita. suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa,

14 yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Kuhmon perusopetus Suomen perusopetuslain (29 ) mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuhmon kaupungin koulut ovat mukana kiusaamista vastustavassa KiVa Koulu ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen ennaltaehkäisevin keinoin ja puuttumalla kiusaamistapauksiin KiVa Koulu toimintamallin mukaisesti. Kiusaamiseksi määritellään tahallinen, toistuva henkinen tai fyysinen kiusaaminen, jolla aiheutetaan harmia ja pahaa mieltä toiselle. KiVa Koulu ohjelman yleiset toimenpiteet ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä ja kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin. Oppilaiden asenteisiin, tietoihin sekä toimintatapoihin pyritään vaikuttamaan KiVa -teemojen kautta. Jokaisessa koulussa on suunniteltu omalle koululle toimiva KiVa-teemapaketti. Kohdennettuja toimenpiteitä käytetään kiusaamistapausten selvittelyssä ja niiden tarkoituksena on saada kiusaaminen loppumaan. Ne kohdennetaan kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin. Kiusaamistapauksia selvittävät ja seuraavat koulukohtaiset KiVa -tiimit. Tiimiläiset ovat yhteydessä opettajiin ja huoltajiin. Yksilöllisen tuen antamiseen ja jälkiseurantaan osallistuvat myös kuraattori ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Kiusaamistapaukset kirjataan KiVa toimintamallin mukaisesti. Kirjaukset kiusaamistapauksista säilytetään arkistossa. Vuosittain toukokuussa tehdään tilannekartoitukset, joiden pohjalta koulut saavat tietoa kiusaamistilanteesta (mm. paljonko kiusaamista esiintyy, kouluviihtyvyys, kiusaamiseen puuttuminen). Yksittäisiä konflikteja selvittää tilanteen havainnut opettaja, luokanopettaja/luokanvalvoja ja tarvittaessa rehtorit. Aikuisten ja oppilaiden väliset ristiriidat selvitetään esimiesten toimesta. Väkivaltaa, häirintää ja aggressiivista käyttäytymistä ehkäistään koulukohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa olevien toimintaohjeiden mukaisesti. Koulu tekee yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyötahojen kanssa voidaan suunnitella yhdessä teemapäiviä ja muuta toimintaa ja viranomaisia voidaan pyytää kouluille pitämään oppitunteja. Suunnitelmaan liittyviä toimintatapoja käsitellään henkilökuntakokouksissa, vanhempaintilaisuuksissa ja yhteistyötahojen kanssa käytävissä kokouksissa. Oppilaat saavat tietoa toimintatavoista koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja luokanvalvojantunneilla.

15 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen ohjeita päivitetään osana koulun normaalia arviointitoimintaa. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Kuhmon perusopetus Äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa tukeudutaan kaupungin valmiussuunnitelmaan. Koulujen turvallisuussuunnitelmiin on koottu ohjeet kriisi-, uhka- ja vaaratilanteita varten. Kriisisuunnitelma laaditaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Turvallisuussuunnitelmia päivitetään vuosittain ja henkilökunnan on velvollisuus tutustua niihin. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Kuhmon perusopetus Yksittäisen oppilaan taikka oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä. Tuen tarpeen selvittämiseksi asiantuntijaryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollonpalveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Oppilaalta tai tämän huoltajalta pyydetään suostumus ryhmän asiantuntijoiden nimeämiseen. Kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä.

16 Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä itsenäisesti oppilashuollon palveluja. Perusopetuksessa on yhtenäinen oppilashuoltokertomuslomake, johon opetushenkilöstöön kuuluva ryhmän jäsen kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi lain edellyttämät tiedot. Oppilashuoltokertomukset säilytetään salassapidettävien asiakirjojen arkistokaapissa. Kuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja laativat omat rekisterinsä siten kuin laki edellyttää ja määrää. Oppilashuoltoryhmällä on oikeus saada oppilaan tietoja käyttöönsä sikäli, kun niillä on oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä. Tietojen käsittelyssä otetaan huomioon se, mitä laki määrää salassapidosta ja tietojen siirrosta. Tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ei tarvita huoltajan suostumusta. Kolmiportaisen tuen oppimisen asiat käsitellään moniammatillisesti. Tuupalan koulun oppilaiden hakeutuminen joustavaan perusopetukseen valmistellaan ja hakemukset käsitellään moniammatillisessa ryhmässä (mm. tiedote vanhemmille, hakumenettely). Hallintopäätöksen tekee rehtori. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä toimintaa, jonka tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia, itsenäistä selviytymistä ja oppimistuloksia sekä edistää kouluyhteisön terveyttä ja turvallisuutta. Kouluterveydenhuollon toimintatapoina ovat oppilaskohtainen terveydenhoito, terveyskasvatus, koulun terveydellisten olojen valvonta, koulupäivän aikana koululaisille sattuneiden sairastapausten ja tapaturmien ensiapu ja hoito sekä mahdollinen jatkohoitoon ohjaus. Koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Oppilaskohtainen terveydenhoito tarkoittaa oppilaiden laajoja tai määräaikaisia terveystarkastuksia, jotka tehdään kerran jokaisen kouluvuoden aikana. Terveystarkastusten tarkoituksena on oppilaan terveydentilan kokonaisvaltainen kartoittaminen, oppilaan oman terveyskäsityksen huomioiminen, terveysriskien arvioiminen, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, ikäluokalle kuuluvat seulontatutkimukset, rokotukset ja terveyskasvatus.

17 Terveyskasvatuksella pyritään siihen, että nuoret ymmärtäisivät vastuunsa omasta terveydestään. Terveyskasvatuksen sisältöalueita ovat liikunta- ja ravitsemusneuvonta, tupakoinnin ja päihteidenkäytön ehkäisy, murrosiän kehitys sekä ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus. Lisäksi kouluterveydenhuollon tehtävänä on ammatinvalintaan liittyvien riskitekijöiden kartoittaminen. Laajassa terveystarkastuksessa lapsen/nuoren terveydentilan arvion lisäksi lääkäri ja terveydenhoitaja tekevät yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa koko perheen hyvinvoinnin arvion. Laajaan terveystarkastukseen voi sisältyä huoltajan kirjallisella suostumuksella opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Huoltajien suostumuksella hyödynnetään tarvittaessa moni ammatillista yhteistyötä niiltä osin kuin se on välttämätöntä oppilaan hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laaja terveystarkastus tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana: 1., 5. ja 8. luokalla. Vanhemmat kutsutaan mukaan lapsensa terveystarkastuksiin. Terveydenhoitaja sopii huoltajien kanssa oppilaalle laajan terveystarkastuksen lääkäriajan. Vuosina, jolloin ei järjestetä laajaa terveystarkastusta, terveydenhoitaja tekee määräaikaisia terveystarkastuksia. Terveystarkastuksiin ajat sovitaan joko vanhempien kanssa tai oppilas tulee terveydenhoitajan ilmoittamalla vastaanottoajalla. Oppilaalla on mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Kouluterveydenhoitajan vastaanottoajoista eri kouluilla tiedotetaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alussa koulun tiedotteella tai muulla tavalla. Koulutapaturmat ja kiireellistä hoitoa vaativat tapaukset (esim. sairaskohtaukset) pyritään hoitamaan välittömästi. Yhteyttä voi tarvittaessa myös ottaa joko hätänumeroon 112 tai Kuhmon terveysaseman päivystyspoliklinikalle. Koulutapaturmissa oppilaan jatkohoitoon kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa koulu. Jatkohoitoa vaatineista koulutapaturmista koululla kirjataan tapahtumakuvauslomake. Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinaisesti sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan kunnan terveysasemalla, jonne vanhemmat varaavat ajan. Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, vanhempien velvollisuus on huolehtia hänet kotiin. oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa, Erityisruokavaliot Kontion koulussa ja kyläkouluissa erityisruokavaliota tarvitsevien 1.-luokkalaisten huoltajat täyttävät yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa erityisruokavaliolomakkeen, joka toimitetaan koulun keittiölle. Huoltajat päivittävät erityisruokavalion tietoja tarvittaessa. Tuupalan koulussa kaikki erityisruokavaliota tarvitsevat 7.-luokkalaiset ja muualta muuttaneet uudet oppilaat palauttavat huoltajan allekirjoittaman lomakkeen erityisruokavaliostaan koulusihteerille. Muiden luokkien oppilaiden on ilmoitettava mahdolliset muutokset huoltajan allekirjoittamalla lomakkeella koulusihteerille.

18 Lääkitys koulupäivän aikana Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabeetikoiden lääkityksen järjestäminen. Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi vaikeasti allergisilla, astmaatikoilla tai epileptikoilla. Myös muut pitkäaikaissairaudet tai kehitysvammaisuus voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana. Usein työntekijän tehtävänä on annostella huoltajan toimittama lääkeannos, mikäli se on tarkoitettu koulussa tai aamu- tai iltapäivätoiminnassa otettavaksi. Tällöin ohjeesta ja lääkkeen toimittamisesta vastaa ensisijassa huoltaja ja lääkkeen antamisesta toimintayksikön työntekijä. Lääkehoidon järjestäminen koulussa Lääkehoidon toteuttaminen koulussa perustuu oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen. Opetustoimen lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa. Koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa lääkehoitoa toteuttavat usein lääkehoitoon kouluttamattomat henkilöt. Ohjeistuksen lääkkeen antamiseen antaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja kirjallisen luvan terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnalliset ohjeet (STM 2005) lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä, Oppilaalla on oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilasta autetaan koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa eri tukimuodoin. Tukimuoto määräytyy yksilöllisesti vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tukitoimien aloittaminen ja yhteistyö huoltajien kanssa. Yleiseen tukeen kuuluvat mm. tukiopetus, eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus jne. Tukea antaa luokanopettaja/aineenopettaja tai erityisopettaja ja tuen piirissä ovat kaikki koulun oppilaat. Tehostetun tuen saaminen perustuu pedagogiseen arvioon, joka on käsitelty moniammatillisesti. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Tehostettua tukea antaa luokanopettaja/aineenopettaja tai erityisopettaja oppilaalle laaditun oppimissuunnitelman mukaan. Erityistä tukea annetaan silloin, kun tehostetun tuen tavoitteet eivät toteudu eikä tuki ole riittävä. Oppimäärä/oppimäärät yksilöllistetään tarpeen mukaan oppilaan omien edellytysten mukaan. Oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhdessä huoltajien kanssa. Erityistä tukea annetaan yleensä pienryhmissä tai osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Joustavan perusopetuksen oppilaat kuuluvat oppilashuollon palveluiden piiriin. Oikeus opetukseen kuuluu myös sairaalassa oleville lapsille. Peruskoululain 4 :n mukaan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

19 Sairaala- ja kotikoulu järjestävät yhteisiä neuvotteluja ja vaihtavat opetuksen järjestämiseen liittyviä tietoja. Sairaalakouluun yhteydenpidosta vastaa luokanopettaja, luokanvalvoja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja. Yhteistyötä tehdään myös huoltajan kanssa. oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä, Oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Opetustilanteesta poistetulle oppilaalle järjestetään asianmukainen valvonta. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Koulusta erottamisesta tiedotetaan myös sosiaalihuoltoa (lastensuojelulaki 24 :n 2 momentti). yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi Kuhmon peruskoulut tekevät yhteistyötä paikallisten ja kainuulaisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoja kutsutaan tarvittaessa koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin sekä muihin koulun teematapahtumiin ja oppitunneille. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Kuhmon perusopetus Oppilashuoltoa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuollon järjestämiseen liittyvistä menettelytavoista kerrotaan tiedotteissa, vanhempaintilaisuuksissa, perusopetuksen nettisivuilla ja yhteistyötahojen kanssa käytävissä kokouksissa. Oppilaille kerrotaan koulun tukipalveluista. Huoltajat voivat osallistua oppilaan terveystarkastuksiin ja laajoihin terveystarkastuksiin huoltajat kutsutaan. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä

20 seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 5-kohta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 4 mom. Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 1 mom. Kuhmon kaupungin koulut Kuhmon kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulujen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Vastuu ryhmien toiminnasta on vastuuhenkilöillä, jotka kokoavat toiminnasta palautetta oppilailta, opettajilta, huoltajilta sekä oppilashuollon eri toimijoilta. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä lukuvuoden päättyessä. Keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 1 mom.)