Työmarkkinasanasto. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinasanasto. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä"

Transkriptio

1 Työmarkkinasanasto Valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä Arbetsmarknadsordlista Ctrala begrepp inom stats arbetsgivar- och personalpolitik Labour Market Glossary Key concepts in governmt employer and human resources policy Arbeitsmarktglossar Ztrale Begriffe der Arbeitgeber- und Personalpolitik des nnisch Staates Vocabulaire du marché du travail Principales notions ayant trait à la politique patronale et du personnel de l État Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston kanslia Taloustieto Oy, Helsinki 2005

2 1 2 valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Taloustieto Oy Julkaisijat: valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia Kustantaja: Taloustieto Oy Toimitus: Riina Kosun Taitto: Kimmo Aalton Kansi: MainosMayDay Oy, Vantaa ISBN ISSN (valtioneuvoston kanslia, kielipalvelun julkaisusarja) Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2005

3 SISÄLTÖ 2 3 KÄSITEKAAVIOLUETTELO ESIPUHE SANASTON KÄYTTÄJÄLLE Sanaston rajauksesta ja näkökulmasta Sanaston käytöstä Terminologisesta sanastotyöstä Sanastossa käytetystä termistöstä Sanastossa käytetyt merkintätavat Palaute TYÖMARKKINAT 1 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1.1 Hkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä 1.2 Työsuojelu 1.3 Palkkatilastot 1.4 Työvoimakustannukset 2 PALVELUSSUHTEET 2.1 Palvelussuhde 2.2 Palvelussuhte vaiheita 3 PALVELUSSUHTEEN EHDOT JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN 3.1 Työmarkkinatoiminta Työmarkkinaosapuolet Työmarkkinasopimukset Sopimuserimielisyyksi ratkaisemin Työrauha ja työriidat Työriitoj sovittelu 3.2 Palvelussuhte ehdot Palkkaus Palkkapolitiikka Palkan lajeja Valtion palkkausjärjestelmän mukain palkka Palkkausjärjestelmäuudistuks myötä poistuneita käsitteitä Valtion palkkausjärjestelmä ja s soveltamin Kustannust korvaukset Työaika Lomat ja poissaolot Vuosiloma

4 Poissaolot Perhevapaat 4 MUITA KÄSITTEITÄ LÄHTEET SUOMENKIELINEN HAKEMISTO

5 INNEHÅLL FÖRTECKNING ÖVER BEGREPPSDIAGRAM FÖRORD TILL LÄSAREN Avgränsning och perspektiv Användning av ordlistan Något om det terminologiska arbetet Termer som har använts i ordlistan Beteckningar som har använts i ordlistan Kommtarer ARBETSMARKNADEN 1 PERSONALPOLITIK 1.1 Ctrala begrepp inom personalpolitik 1.2 Arbetarskydd 1.3 Lönestatistik 1.4 Arbetskraftskostnader 2 ANSTÄLLNINGSFÖRHÅLLANDEN 2.1 Anställningsförhållandet 2.2 Faser i ett anställningsförhållande 3 ANSTÄLLNINGSVILLKOR OCH OLIKA SÄTT ATT PÅVERKA DEM 3.1 Arbetsmarknads- och avtalerksamhet Arbetsmarknads parter Arbetsmarknadsavtal Lösning av mingsskiljaktigheter som gäller avtal Arbetsfred och arbetstvister Medling i arbetstvister 3.2 Anställningillkor Lön Lönepolitik Löneformer Lön ligt stats lönesystem Begrepp som förinner när lönesystem revideras Stats lönesystem och tillämpning av det Kostnadsersättningar Arbetstid Semester och frånvaro Semester

6 Frånvaro Familjeledigheter 4 ÖVRIGA BEGREPP KÄLLOR SVENSKT INDEX

7 CONTENTS CONCEPT DIAGRAMS FOREWORD TO THE USER Scope and focus of the glossary Using the glossary Terminology work Terminology used in the glossary Notation used in the glossary Feedback THE LABOUR MARKET 1 HUMAN RESOURCES POLICY 1.1 Key concepts in human resources policy 1.2 Labour protection 1.3 Pay statistics 1.4 Labour costs 2 EMPLOYMENT RELATIONSHIPS 2.1 The employmt relationship 2.2 Stages of the employmt relationship 3 TERMS OF EMPLOYMENT AND HOW THEY ARE DETERMINED 3.1 Operation of the labour market The social partners in the labour market Collective agreemts Resolving agreemt disputes Industrial peace and industrial disputes Mediation of industrial disputes 3.2 Terms of the employmt relationship Pay Pay policy Types of pay The governmt pay system Concepts made obsolete with the introduction of the new pay system The governmt pay system and its application Reimbursemt of expses Working hours Holidays and absces

8 Annual holiday Absces Family leaves 4 OTHER CONCEPTS SOURCES ENGLISH INDEX

9 INHALTSVERZEICHNIS VERZEICHNIS DER BEGRIFFSPLÄNE VORWORT BENUTZERHINWEISE Thematische Eingrzung und Fokussierung im Glossar Aufbau des Glossars Zur Terminologiearbeit Im Glossar verwdete Termini Aufbau der Einträge Anregung und Kommtare ARBEITSMARKT 1 PERSONALPOLITIK 1.1 Ztrale Begriffe der Personalpolitik 1.2 Arbeitsschutz 1.3 Ztrale Begriffe der Lohn- und Gehaltsstatistik 1.4 Arbeitskost 2 DIENSTVERHÄLTNISSE 2.1 Distverhältnis 2.2 Phas eines Distverhältnisses 3 BEDINGUNGEN EINES DIENSTVERHÄLTNISSES UND EINFLUSSNAHME AUF DIE BEDINGUNGEN 3.1 Tarifpolitik Tarifpartei (1) Tarifverträge Beilegung von Vertragsstreitigkeit Arbeitsfried und Tarifkonflikt Schlichtung 3.2 Bedingung eines Distverhältnisses Arbeitstgelt Lohn- und Gehaltspolitik Lohn- und Gehaltsform Besoldung im Einklang mit dem staatlich Lohnund Gehaltssystem Im Zuge der Reform des staatlich Lohn- und Gehaltssystems abgeschaffte Begriffe Staatliches Lohn- und Gehaltssystem und seine Umsetzung Auslagerstattung Arbeitszeit

10 3.2.4 Urlaub und Arbeiterhinderung Jahresurlaub Arbeiterhinderung Familiurlaub 4 WEITERE BEGRIFFE QUELLEN DEUTSCHES REGISTER

11 TABLE DES MATIÈRES LISTE DES SCHÉMAS CONCEPTUELS AVANT-PROPOS AU LECTEUR Choix des termes et approche L ordonnancemt conceptuel Le travail terminologique Précisions terminologiques Convtions utilisées dans le Vocabulaire Commtaires MARCHÉ DU TRAVAIL 1 POLITIQUE DU PERSONNEL 1.1 Notions esstielles touchant à la politique du personnel 1.2 Santé et sécurité du travail 1.3 Statistiques salariales 1.4 Coûts de main-d œuvre 2 RELATIONS D EMPLOI 2.1 La relation d emploi 2.2 Étapes de la relation d emploi 3 LES CONDITIONS DE LA RELATION D EMPLOI ET COMMENT ELLES SONT DECIDÉES 3.1 Fonctionnemt du marché du travail Les partaires sociaux Les convtions collectives Le règlemt des conflits relatifs aux convtions collectives Paix sociale et différds du travail Le règlemt des différds du travail 3.2 Conditions de la relation d emploi Salaires Politique salariale Types de rémunération Salaire suivant le système de rémunération de l État Notions rdues caduques par la réforme du système de rémunération Système de rémunération de l État et mode d application Indemnisation des frais Temps de travail

12 3.2.4 Congés et absces Congés annuels Absces Congés familiaux 4 AUTRES NOTIONS SOURCES INDEX FRANÇAIS

13 KÄSITEKAAVIOLUETTELO FÖRTECKNING ÖVER BEGREPPSDIAGRAM CONCEPT DIAGRAMS VERZEICHNIS DER BEGRIFFSPLÄNE LISTE DES SCHÉMAS CONCEPTUELS Kaavio 1. Diagram 1. Diagram 1. Begriffsplan 1. Schéma 1. Valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan miellekartta Tankekarta över stats arbetsgivar- och personalpolitik Mind map of governmt employer and human resources policy Gesamtübersicht Staatliche Arbeitgeber- und Personalpolitik Politique patronale et du personnel de l État 61 Kaavio 2. Diagram 2. Diagram 2. Begriffsplan 2. Schéma 2. Hkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä Ctrala begrepp inom personalpolitik Key concepts in human resources policy Ztrale Begriffe der Personalpolitik Principales notions ayant trait à la politique du personnel de l État 65 Kaavio 3. Diagram 3. Diagram 3. Begriffsplan 3. Schéma 3. Työsuojelu Arbetarskydd Labour protection Arbeitsschutz Santé et sécurité du travail 79 Kaavio 4. Diagram 4. Diagram 4. Begriffsplan 4. Schéma 4. Palkkatilastokäsitteitä Lönestatistiska begrepp Concepts related to pay statistics Ztrale Begriffe der Lohn- und Gehaltsstatistik Notions de statistiques salariales 93 Kaavio 5. Diagram 5. Diagram 5. Begriffsplan 5. Schéma 5. Työvoimakustannukset Arbetskraftskostnader Labour costs Arbeitskost Coûts de main-d œuvre

14 Kaavio 6. Diagram 6. Diagram 6. Begriffsplan 6. Schéma 6. Palvelussuhde Anställningsförhållandet The employmt relationship Distverhältnis La relation d emploi 111 Kaavio 7. Diagram 7. Diagram 7. Begriffsplan 7. Schéma 7. Virka Tjänst Public ofce Amt La fonction 112 Kaavio 8. Diagram 8. Diagram 8. Begriffsplan 8. Schéma 8. Palvelussuhte vaiheita Faser i ett anställningsförhållande Stages of the employmt relationship Phas eines Distverhältnisses Étapes de la relation d emploi 153 Kaavio 9. Diagram 9. Diagram 9. Begriffsplan 9. Schéma 9. Työmarkkinaosapuolet Arbetsmarknads parter The social partners in the labour market Tarifpartei Partaires sociaux 183 Kaavio 10. Työmarkkinasopimukset Diagram 10. Arbetsmarknadsavtal Diagram 10. Collective agreemts Begriffsplan 10. Tarifverträge Schéma 10. Convtions collectives 209 Kaavio 11. Sopimuserimielisyyksi ratkaisemin: esimerkki Diagram 11. Lösning av mingsskiljaktigheter som gäller avtal: exempel Diagram 11. Resolving agreemt disputes: an example Begriffsplan 11. Beilegung von Vertragsstreitigkeit: Beispiel Schéma 11. Règlemt des conflits relatifs aux convtions collectives : un exemple 239 Kaavio 12. Työrauha ja työriidat Diagram 12. Arbetsfred och arbetstvister Diagram 12. Industrial peace and industrial disputes Begriffsplan 12. Arbeitsfried und Tarifkonflikt Schéma 12. Paix sociale et différds du travail

15 Kaavio 13. Työriitoj sovittelu Diagram 13. Medling i arbetstvister Diagram 13. Mediation of industrial disputes Begriffsplan 13. Schlichtung Schéma 13. Règlemt des différds du travail 261 Kaavio 14. Palkkapolitiikka Diagram 14. Lönepolitik Diagram 14. Pay policy Begriffsplan 14. Lohn- und Gehaltspolitik Schéma 14. Politique salariale 267 Kaavio 15. Palkan lajeja Diagram 15. Löneformer Diagram 15. Types of pay Begriffsplan 15. Lohn- und Gehaltsform Schéma 15. Types de rémunération 273 Kaavio 16. Valtion palkkausjärjestelmän mukain palkka Diagram 16. Lön ligt stats lönesystem Diagram 16. Pay in the governmt pay system Begriffsplan 16. Besoldung im Einklang mit dem staatlich Lohn- und Gehaltssystem Schéma 16. Salaire suivant le système de rémunération de l État 283 Kaavio 17. Valtion tis palkkausjärjestelmän mukain palkka Diagram 17. Lön ligt stats tidigare lönesystem Diagram 17. Pay in the former governmt pay system Begriffsplan 17. Besoldung im Einklang mit dem ehemalig staatlich Lohn- und Gehaltssystem Schéma 17. Salaire suivant l anci système de rémunération de l État 307 Kaavio 18. Valtion palkkausjärjestelmä ja s soveltamin Diagram 18. Stats lönesystem och tillämpning av det Diagram 18. The governmt pay system and its application Begriffsplan 18. Staatliches Lohn- und Gehaltssystem und seine Umsetzung Schéma 18. Système de rémunération de l État et son mode d application

16 Kaavio 19. Kustannust korvaukset Diagram 19. Kostnadsersättningar Diagram 19. Reimbursemt of expses Begriffsplan 19. Auslagerstattung Schéma 19. Indemnisation des frais 327 Kaavio 20. Työaika Diagram 20. Arbetstid Diagram 20. Working hours Begriffsplan 20. Arbeitszeit Schéma 20. Temps de travail 347 Kaavio 21. Vuosiloma Diagram 21. Semester Diagram 21. Annual holiday Begriffsplan 21. Jahresurlaub Schéma 21. Congés annuels 381 Kaavio 22. Poissaolot Diagram 22. Frånvaro Diagram 22. Absces Begriffsplan 22. Arbeiterhinderung Schéma 22. Absces

17 ESIPUHE Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1998 yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa sanastoprojektin, jonka tarkoituksa on tuottaa valtiovarainministeriön keskeist toimialoj termejä sisältäviä monikielisiä sanastoja ja selkiyttää sit näid aloj viestintää. Projektissa on laadittu tähän mnessä EMU-sanasto (1999), Budjettisanasto (2001) ja Verosanasto (2002). Neljäntä oli vuorossa valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikkaa käsittelevä sanasto. Työmarkkinasanasto sisältää noin 230 valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikkaan liittyvää, määriteltyä käsitettä sekä lisäksi noin 140 hakusanaa. Sanaston kielet ovat aikaisempi sanastoj tavoin suomi, ruotsi, glanti, saksa ja ranska. Sanasto on laadittu sisijaisesti valtionhallinnon käyttöön, mutta siitä toivotaan olevan hyötyä myös muille työmarkkinaosapuolille, kääntäjille, tulkeille, tiedottajille, toimittajille, tietoaloj ammattilaisille, opiskelijoille ym. alan termistöä ja käsitteid sisällön kuvauksia tarvitseville. Sanastoa käytettäessä on luonnollisesti otettava huomioon s valtiotyönantajanäkökulma. Työmarkkinasanastoprojektin vetäjänä toimi terminologi Riina Kosun valtioneuvoston kielipalvelusta. Sanaston aineiston rajaamisesta ja käsitteid sisällön kuvaust oikeellisuudesta vastasi projektiryhmä. Siih kuuluivat vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck (puhejohtaja), neuvotteleva virkamies Risto Savola, nanssineuvos Anja Simola, vanhempi hallitussihteeri Pirjo Staffans ja neuvotteleva virkamies Ptti Tuomin valtiovarainministeriöstä, erikoistutkija Riitta Aho Valtiokonttorista, vanhempi hallitussihteeri Tarja Brandes työministeriöstä sekä johtava terminologi Tellervo Hyttin valtioneuvoston kansliasta. Projektin vetäjä toimi myös projektiryhmän sihteerinä. Sanaston termi erikieliset vastineet ja teksti käännökset olivat kielityöryhmi vastuulla. Ruotsin osuud sanastoon laati Ulla Lundst valtioneuvoston käännöstoimistosta ja häntä avustivat Bjarne Andersson, Margareta Gustafsson, Hrika Nybondas-Kangas ja Kesia Sjövall, joista viimeksi mainittu Suom Kuntaliitosta. Englannin ryhmän muodostivat Merja Fleming, Richard Foley ja Mikko Nyyssölä. Saksan ryhmään kuuluivat Joachim Reimers Saksalais-suomalaisesta kauppakamarista ja Thomas Stagneth. Ranskan ryhmän jäset olivat Joël Ferrand, Paul Parant, Liisa Peura ja Kristiina Widius. Sanastoprojektin etemistä seurasi ja valvoi valtiovarainministeriön sanastotyön ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ministeriössä tehtävää sanastotyötä. Ohjausryhmä hyväksyi Työmarkkinasanaston projekti- ja kielityöryhmi työn tulokset. Ohjausryhmään kuuluivat puhejohtajana tietopalvelupäällikkö Irja Pelton ja jäsinä vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck, neuvotteleva virkamies Anders Colliander, kielkääntäjä Merja Fleming, nanssineuvos Anja Simola ja neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo valtiovarainministeriöstä sekä johtava 17

18 terminologi Tellervo Hyttin valtioneuvoston kansliasta. Ohjausryhmän sihteerinä toimi terminologi Riina Kosun. Sanastoprojektiin osallistuivat myös mm. terminologi Kaisa Kuhmon, joka teki projektin käynnistystyöt (alustava projektisuunnitelma ja termi-invtaario), ja terminologi Anna Dannberg, joka avusti sanaston laatimise liittyvissä teknisissä asioissa. Työmarkkinasanaston laatimise kuului kaksi lausuntokierrosta, simmäin sanaston suomkielisestä osuudesta ja toin kieliversioista. Kierrost aikana sanastoluonnoksista saatiin arvokasta asiantuntijapalautetta. 18

19 SANASTON KÄYTTÄJÄLLE Sanaston rajauksesta ja näkökulmasta Työmarkkinoihin liittyvän käsitteistön laajuud vuoksi Työmarkkinasanaston projektiryhmä on rajannut sanaston koskemaan joitain valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan keskeisiä osa-alueita. Rajauks tuloksa sanaston pääpaino on palvelussuhte ehtoihin liittyvillä käsitteillä. Näistä mm. eläkkeet ja työterveyshuolto on jätetty sanaston ulkopuolelle, koska ne käsitteistönsä runsaud takia vaatisivat omat erilliset sanastonsa. Työmarkkinasanaston näkökulma on valtiotyönantajan. Käsitteid määritelmiä kirjoitettaessa on kuitkin otettu huomioon myös yleist työmarkkinoid ja yleis työlainsäädännön näkökulma, ja määritelmät on pyritty laatimaan niin yleispäteviksi kuin mahdollista. Valtiotyönantajan erityispiirteet on tarvittaessa sisällytetty määritelmiä mahdollisesti seuraaviin selitteisiin. Valtion työmarkkinalaitos edustaa työnantajana valtion budjettitaloud piiriin kuuluvia virastoja, ja sanastossa tarkastellaan n kaikkea näitä virastoja koskevi keskustason työmarkkinasopimust käsitteistöä. Sanaston käsitteistöä ja sanaston lähteinä olleid säädöst ja sopimust muutoksia on seurattu kesäkuuhun 2004 saakka. Sanaston projektiryhmä tai kielityöryhmät eivät ota sanaston sisällöstä oikeudellista vastuuta. Sanastoon valitut ruotsinkieliset termit ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, joita käytetään Suomessa, ja ne saattavat poiketa Ruotsissa käytetyistä termeistä. Lisäksi sanastoon on sisällytetty joitakin pääasiassa Ruotsissa käytettäviä termejä. Vieraskielisiä vastineita valittaessa suomalaisia käsitteitä on verrattu n kaikkea Ison-Britannian, Saksan ja Ranskan työmarkkinajärjestelmissä, Euroopan unionin toimielimissä ja Euroopan tason työmarkkinajärjestöissä käytettyihin käsitteisiin ja termeihin. Usein suomalaisia käsitteitä vastaavia käsitteitä ei kuitkaan ole olemassa muualla, ja tällöin suomalaisille käsitteille on pyritty valitsemaan tai muodostamaan sellaiset vieraskieliset vastinetermit, jotka mahdollisimman hyvin kuvaisivat käsitteid olnaista sisältöä. Lisäksi mukaan on otettu jonkin verran vertailukohtana olleid kulttuuri työmarkkinajärjestelmistä peräisin olevia lähikäsitteitä. Sanaston käytöstä Sanaston käsitteet on ryhmitelty eri aihealueisiin (lukuihin) systemaattisessa järjestyksessä eli s mukaan, missä kohtaa käsitejärjestelmää ne sijaitsevat. Sanaston aihealueittaist lukuj yhteyte ja lopussa olevaan lukuun Muita käsitteitä on lisäksi koottu sanaston teksteissä (määritelmissä ja selitteissä) mainittuja käsitteitä erikielisine vastinetermeine. Näitä käsitteitä ei ole erikse määritelty, vaan niid kohdalta on viittaukset käsitteisiin, joid määritelmistä tai selitteistä löytyy niihin liittyvää tietoa. Sanaston kaikki käsitteet on numeroitu juoksevasti. Sanaston 19

20 lopussa on aakkosellin hakemisto. Hakemiston numerointi viittaa käsitteid numeroihin. Terminologisesta sanastotyöstä Työmarkkinasanaston laatimisessa on noudatettu terminologis sanastotyön periaatteita ja metelmiä, jotka on mukautettu aihealue erityiaatimuksiin. Työssä on terminologis sanastotyön periaatteid mukaisesti lähdetty liikkeelle käsitteestä eli ajattelun avulla muodostetusta mielikuvasta, joka koskee kulloinkin tarkasteltavana olevaa esinettä, oltoa, tapahtumaa tai ilmiötä. Sanaston laatimis lähtökohtana on ollut mukaan valittuj käsitteid sisällön analysoimin ja käsitteid keskinäist suhteid selvittämin. Toisin sano on selvitetty, millaisia ominaisuuksia ja piirteitä kuhunkin käsitteese liittyy, mikä on käsitte olnain sisältö, mit käsite eroaa lähikäsitteistään, millaiset ovat käsitteid väliset suhteet ja millain käsitejärjestelmä näid suhteid verkosta muodostuu. Käsitte analysoinnin jälke käsitte olnaisin sisältö on kuvattu kielellisesti määritelmän avulla. Terminologiset määritelmät sisältävät siis ainoastaan ne seikat, jotka yksilöivät kunkin käsitte ja erottavat s lähikäsitteistään. Kunkin käsitte määritelmä heijastaa käsitte paikkaa suuremmassa käsitejärjestelmässä. Määritelmissä on pyritty käyttämään joko yleiskiel yleisesti tunnettuja sanoja tai muualla sanastossa määriteltyjä termejä. Näistä syistä sanaston käsitteid (kut virkasuhde) terminologiset määritelmät voivat poiketa esim. säädöksiin tai työmarkkinasopimuksiin kirjatuista määritelmistä. Kansainvälist sanastotyöstandardi mukaisesti määritelmät on lisäksi kirjoitettu piellä alkukirjaimella eikä niid lopussa ole pistettä. Käsitettä, s lähikäsitteitä tai käsitte nimä toimivan termin käyttöä koskevaa, määritelmää täydtävää tietoa on puolestaan annettu normaalin virkke muotoon kirjoitetuissa, määritelmän alta sisnettyinä löytyvissä selitteissä. Joidkin käsitteid, kut työmarkkinat, sisältö on tarkkoja sääntöjä noudattavan terminologis määritelmän sijaan kuvattu väljemmin selitteessä. Sanaston määritelmät ja selitteet on laadittu yllä selostetuista näkökulmista, ja tästä syystä muutamat yleiskielessäkin esiintyvät sanat (esim. palkka, irtisanomin) on määritelty toisin, ylesä suppeammin, kuin yleiskiel sanakirjoissa. Käsitteid välisiä suhteita sekä käsitteid muodostamia kokonaisuuksia ja verkostoja on kuvattu käsitekaavioid avulla. Kaavioissa on erotettu kolmlaisia käsitesuhteita: - Laajemman yläkäsitte ja suppeamman alakäsitte välillä vallitsee hierarkkin käsitesuhde. Esimerkiksi työsopimussuhteese sisältyvät s yläkäsitte, palvelussuhte, piirteet (on työnantajan ja työntekijän välin oikeussuhde) ja lisäpiirteinä, että se on yksityisoikeudellin ja syntyy työsopimuks tekemisellä. Alakäsitettä voidaan siis pitää yläkäsitte erikoistapauksa. 20

21 - Koostumussuhteessa alakäsitteet ovat yläkäsitte osia, esimerkiksi palkan osia ovat tehtäväkohtain palkanosa ja hkilökohtain palkanosa. - Kaikki muut käsitesuhteet ovat funktiosuhteita. Funktiosuhteita ovat esimerkiksi toiminnan ja s kohte (hkilöstöpolitiikka hkilöstövoimavara) väliset suhteet, syy-seuraussuhteet ja ajalliset suhteet. Käsitejärjestelmät ovat ylesä sekakoosteisia, toisin sano kaikki edellä kuvatut käsitesuhteet voivat esiintyä samassa käsitejärjestelmässä. Käsitejärjestelmät ovat usein myös moniulotteisia: yläkäsitteitä voidaan jakaa eri perustein erilaisiin alakäsitteisiin. Esimerkiksi virkavapaudet voidaan jakaa syyn, palkallisuud ja peruste mukaan erilaisiin alakäsitteisiin (ks. kaavio 22. Poissaolot). Saman jakoperuste mukaiset käsitteet sulkevat toissa pois (esim. virkavapaus voi olla joko palkallin tai palkaton, mutta ei molempia yhtä aikaa), kun taas eri jakoperustein jaotellut alakäsitteet voivat muodostaa uusia käsitteitä (esim. perhevapaa voi olla palkallista tai palkatonta virkavapautta) eivätkä ole toisiaan poissulkevia. Sanastossa käytetystä termistöstä - Työntekijä / virkamies / palkansaaja - Termiä / sanaa työntekijä on sanastossa käytetty kolmella tavalla: 1) Termillä työntekijä (1) viitataan työsopimussuhteessa olevaan hkilöön (vrt. termi virkamies, jolla viitataan virkasuhteessa olevaan hkilöön). 2) Termillä työntekijä (2) viitataan palvelussuhteessa olevaan hkilöön palvelussuhte lajista riippumatta. 3) Sanalla työntekijä, jota ei ole kursivoitu eikä numeroitu, viitataan työtä tekevään hkilöön työnantajan vastapoolina (mm. palvelussuhdelajeihin ja palvelussuhte vaiheisiin liittyvi käsitteid kohdalla). - Termiä palkansaaja on käytetty mm. palkkaukse liittyvi käsitteid kohdalla viittaamaan palvelussuhteessa olevaan hkilöön palvelussuhdelajista riippumatta. - Virasto / yritys / organisaatio - Termillä virasto on viitattu julkis sektorin työnantajaan (ks. käsitte virasto selite sanastosta). - Sanalla yritys on viitattu yksityis sektorin työnantajaan. - Sanaa organisaatio on käytetty viittaamaan työnantajaan toimintasektorista (julkin/yksityin) riippumatta. 21

22 Sanastossa käytetyt merkintätavat Kuhunkin käsitteese liittyvä hakusana-artikkeli koostuu käsitte numerosta (1), suomkielisestä termistä (2), käsitte olnaisimman sisällön kuvaavasta määritelmästä (3) ja käsitettä koskevia lisätietoja sisältävästä sisnetystä selitteestä (4), erikielisistä vastineista (5), määritelmän käännöksistä (6) ja selitte käännöksistä (7). Termeihin liittyvää lisätietoa annetaan sivun alalaidassa olevissa alaviitteissä. (Ks. esim. käsite numero 232, peruspalkka.) Vastineid suvut (ruotsista vain ettsuku) on merkitty kursiivilla termin jälke. Esimerkki: luontoisetu 3 palvelussuhte perusteella työnantajan muuna kuin rahana antama etu 4 Luontoisetuja ovat esimerkiksi auto-, asunto-, puhelin- ja ravintoetu. 5 naturaförmån 6 förmån i annan form än pgar som arbetsgivare ger på grund av ett anställningsförhållande 7 Naturaförmåner är t.ex. bil-, bostads-, telefon- och kostförmån. Mikäli käsitteelle on hakusana-artikkelissa annettu useampi kuin yksi termi, suositeltava termimuoto on merkitty ylesä simmäiseksi. Joidkin synonyymi perään on lisätty huomautus termin käytöstä, käyttöyhteydestä, suositettavuudesta tai käsitteid vastaavuussuhteesta seuraavasti: säädöksissä Suom säädöksissä käytetty, yleiskielestä poikkeava muoto yleiskielessä yleiskielessä käytettävä ilmaus epävirallin arki- tai puhekielessä käytettävä ilmaus lyhne lyhnetty muoto lyhnesana vanhtunut käytöstä pois jäänyt termi tin käsite, jonka tarkoitetta ei ää sellaisaan ole olemassa hylättävä virheellin tai harhaanjohtava muoto suppeampi käsite suppeampi kuin suomalain käsite laajempi käsite laajempi kuin suomalain käsite lähikäsite suomalaista käsitettä lähes vastaava käsite Lisäksi sanastossa on käytetty seuraavia tunnuksia ja lyhteitä: suomi ruotsi glanti 22

23 de fr m n f mpl / npl / fpl adj subst verbi saksa ranska maskuliini neutri; ruotsin ett-suku feminiini monikossa oleva maskuliini / monikossa oleva neutri tai ruotsin ett-sukuin sana / monikossa oleva feminiini adjektiivi substantiivi verbi Määritelmissä, selitteissä ja sanaston lukuj johdantoteksteissä kursivoituina esiintyvät termit viittaavat käsitteisiin, joid sisältöä on muualla sanastossa kuvattu määritelmän ja/tai selitte avulla. Käsitekaavioissa on esitetty lihavoituina sellaiset termit, jotka esiintyvät sanastossa omina hakusana-artikkeleinaan. Kaavioissa termi edellä esiintyvät numerot viittaavat sanaston käsitteid järjestysnumeroihin. Useimmat kaaviot sisältävät termi lisäksi määritelmät, mutta eivät selitteitä. Käsitekaavioissa sulkeisiin ( ) merkittyjä termejä ei ole sanastossa omina hakusana-artikkeleinaan, vaan ne on lisätty kaavioon eräänlaisiksi apukäsitteiksi helpottamaan kaavion ymmärtämistä. Käsitekaavioita ei ole käännetty. Termin perässä sulkeissa oleva numero (1) erottaa toisistaan homonyymit eli kirjoitusasultaan samanlaiset termit, jotka kuitkin viittaavat eri käsitteisiin. Käsitekaaviossa hierarkkista suhdetta kuvataan puudiagrammilla: palvelussuhde työsopimussuhde Koostumussuhdetta kuvataan kampadiagrammilla. Poikkiviiva koostumussuhteisessa kaaviossa kuvaa sitä, että kysein osa ei esiinny aina kokonaisuud osana. palkka tehtäväkohtain palkanosa hkilökohtain palkanosa työaikakorvaus 23

24 Kaksoiiiva puolestaan viittaa siih, että kokonaisuute kuuluu ylesä monta kyseislaista osaa: vuosiloma lomapäivä Funktiosuhdetta kuvataan nuolilla: työnantaja palvelussuhde Katkoviivoin on merkitty käsitesuhteita, jotka eivät ole määrittelyn kannalta olnaisia eivätkä sit näy määritelmissä, mutta jotka helpottavat käsitte ja käsitejärjestelmän ymmärtämistä. työaika poissaolo Moniulotteisuutta on kuvattu paksunnetuilla viivoilla, joid viere on usein merkitty myös jaotteluperuste. (Ks. esim. kaavio 22. Poissaolot.) Käsitteid välist suhteid luonnetta on monissa kaavioissa selvnetty teksteillä, jotka on kirjoitettu viivoj tai nuolt ohe kursiivilla. (Ks. esim. kaavio 19. Kustannust korvaukset.) Terminologisessa sanastotyössä tavanomaisesti käytetyistä merkintätavoista on sanastossa poikettu tai niitä on laajnettu muutaman kaavion kohdalla. Koko sanaston aihealueet yhte kokoavassa miellekartassa (ks. kaavio 1. Valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan miellekartta) on käytetty terminologisesta käsitekaaviosta poikkeavaa esitystapaa ja merkintöjä. Kaaviossa 21. Vuosiloma on puolestaan otettu avuksi mm. aikajana, joka kuvaa kalterivuotta. Palaute Valtioneuvoston kielipalvelu ottaa mielellään vastaan sanastoa koskevia kommtteja: Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kielipalvelu PL Valtioneuvosto sähköposti: puhelin: (09) faksi: (09)

25 FÖRORD År 1998 inledde nansministeriet och statsrådets kansli tillsammans ett terminologiprojekt med avsikt att skapa flerspråkiga ordlistor med termer inom nansministeriets ctrala verksamhetsområd och att på så sätt underlätta kommunikation på dessa områd. Inom ram för projektet har man hittills utarbetat följande ordlistor: EMU-ordlista (1999), Budgetordlista (2001) och Skatteordlista (2002). D fjärde ordlistan i tur, Arbetsmarknadsordlista, behandlar stats arbetsgivaroch personalpolitik. D innehåller ca 230 dierade begrepp som gäller stats arbetsgivar- och personalpolitik och dessutom ca 140 sökord. Ordlistans språk är, precis som de tidigare ordlistornas, nska, ska, gelska, tyska och franska. Ordlistan är utarbetad främst med tanke på statsförvaltning, m förhoppningis kan d vara till nytta också för andra parter på arbetsmarknad, översättare, tolkar, informatörer, journalister, yrkesfolk inom informationsindustrin, studerande och andra som är i behov av terminologi på området och beskrivningar av vad begrepp innefattar. D som använder ordlistan skall naturligtvis beakta att perspektivet är d statliga arbetsgivars. Riina Kosun, terminolog vid språktjänst vid statsrådets kansli, ledde projektet med arbetsmarknadsordlistan. Materialet i ordlistan har avgränsats av projektgrupp, som också har anarat för riktighet i beskrivningarna av begrepps innebörd. Projektgrupp bestod av äldre regeringssekreterar Riitta Bäck (ordförande), konsultativa tjänstemann Risto Savola, nansrådet Anja Simola, äldre regeringssekreterar Pirjo Staffans och konsultativa tjänstemann Ptti Tuomin från nansministeriet, specialforskar Riitta Aho från Statskontoret, äldre regeringssekreterar Tarja Brandes från arbetsministeriet och ledande terminolog Tellervo Hyttin från statsrådets kansli. Ledar för projektet var också projektgrupps sekreterare. Språkarbetsgrupper har anarat för att ordlistans termer har fått sina motarigheter på de olika språk och översatt de texter som ingår. Ordlistans ska del sammanställdes av Ulla Lundst från statsrådets translatorsbyrå, och hon har biståtts av Bjarne Andersson, Margareta Gustafsson och Hrika Nybondas- Kangas samt av Kesia Sjövall från Finlands Kommunförbund. D gelska grupp bestod av Merja Fleming, Richard Foley och Mikko Nyyssölä. Till d tyska grupp hörde Joachim Reimers från Tysk-nska handelskammar och Thomas Stagneth. I d franska grupp ingick Joël Ferrand, Paul Parant, Liisa Peura och Kristiina Widius. Finansministeriets terminologiska ledningsgrupp, som arar för samordning av ministeriets terminologiska arbete, följde och övervakade hur arbetet med ordlistan framskred. Ledningsgrupp godkände resultat av projekt- och språkarbetsgruppernas arbete med arbetsmarknadsordlistan. Till ledningsgrupp hörde chef för informationstjänst Irja Pelton (ordförande), äldre regeringssekreterar Riitta Bäck, konsultativa tjänstemann Anders Colliander, översättar Merja Fle- 25

Valtion työnantaja-ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä. Arbetsmarknadsordlista Centrala begrepp inom statens arbetsgivar- och personalpolitik

Valtion työnantaja-ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä. Arbetsmarknadsordlista Centrala begrepp inom statens arbetsgivar- och personalpolitik Työmarkkinasanasto Valtion työnantaja-ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä Arbetsmarknadsordlista Centrala begrepp inom statens arbetsgivar- och personalpolitik Labour Market Glossary Key concepts

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Horisontti 2020 ajankohtaisinfo

Horisontti 2020 ajankohtaisinfo Horisontti 2020 ajankohtaisinfo Hanna Vuorinen Kustannusasioiden NCP 1.12.2016 Aiheet Uusi malliavustussopimus ja kommentoitu avustussopimus Malliavustussopimuksen muutokset Art. 4.2. Budjettisiirrot Art.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB

ENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa kirje

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB

ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku- ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa -

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Fonte 16045SAVA 16045VAVA 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS K16045VAK2 K16045SAK1 K16045K3 K16045K3

Fonte 16045SAVA 16045VAVA 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS K16045VAK2 K16045SAK1 K16045K3 K16045K3 Fonte 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS 16045SAVA K16045SAK1 K16045VAK2 K16045K3 16045VAVA K16045VAK1 K16045VAK2 K16045K3 1 2 900167 LE22SWL003 LE22VWL003 LE18VWL001

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

OLS for refugees webinaari

OLS for refugees webinaari OLS for refugees webinaari SISÄLTÖ: 1. OLS for refugees, tausta 2. OLS-testin ja kurssin esitttely 3. OLS for refugees, erityistä huomioitavaa OLS for refugees Objective: make OLS assessment and courses

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES Chair: Taina Saarinen Speakers: Inkeri Lehtimaja, Charles Mathies Main question (Why) should international students (not) learn Finnish as a part

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NHFiF Sihteeri Harri Koivusalo Kokouspöytäkirja Hallituksen kokous 4/2001 Aika: 17.10.2001 Klo 14:00-15:30 Paikka: Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Läsnä: Aija-Riitta Elo puheenjohtaja Harri Koivusalo sihteeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot