Metallialan arvostusta tulee lisätä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallialan arvostusta tulee lisätä"

Transkriptio

1 KYMEN JA SAVO-KARJALAN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2011 Tässä lehdessä: Miten työympäristöön voi vaikuttaa...3 Liittokokousvaaleissa on kyse liiton linjasta...4 Matti Mäkelä arvioi työehtosopimusta Uutta rytmiä ay-toimintaan...6 Nuorille annettava toimintamahdollisuuksia...7 Kaivostyö kiehtoo...9 Henkilöstövuokrausytiöiden ongelmista...16 Terästehtaan vaikuttajia.17 Sopimuksen pääkohdat..19 Pekele! Päiväkirjamerkintöjä sopimuksen syntyvaiheista...21 Metallin Vaikuttajien vaaliteemat...23 Vahvassa vauhdissa oleva Ponsse keskiaukemalla. Metallialan arvostusta tulee lisätä YIT:n Leppävirran konepajalla työskentelevät Harri Hujanen ja Pentti Huuskonen ovat huolissaan metallialan arvostuksesta. He olisivat toivoneet alan palkkaukseen suurempaa korjausta, mitä uusi sopimus tuo. Tässä lehdessä on myös monilta muilta työpaikoilta tunnelmia syksyn sopimusratkaisun jäkeen.

2 2 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT pääkirjoitus Hannu Hyttinen: Nyt tarvitaan Joensuun Abloy-tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jari Jormalainen. Askel eteenpäin Emme tietenkään voi nyt tehdystä sopimuksesta riemuita, mutta lakosta saatu tulos varmasti parantaa metallin neuvotteluasemia tulevaisuudessa. Metalli asetti omat tavoitteet julkiseksi jo keväällä. Tämä vaikutti niin, että toiminta muuttui avoimemmaksi ja jäsenlähtöisemmäksi. Kuitenkaan Teknologiateollisuus ei halunnut neuvotella tosissaan ja tarjosi niin mitättömiä sopimuskorotuksia, että neuvotteluja ei kannattanut jatkaa. Syksyllä tilanne jatkui aivan samanlaisena. Metallin sopimus oli katkolla ja metalli julkisti lakkovaroituksen. Metallin lakkovaroitus puri välittömästi ja keskusjärjestöt aloittivat yhteisen raamisopimusmallin väännön. Raamisopimuskin oli kaatumassa, mutta valtiovallan painostuksilla keskusjärjestöt palasivat neuvotteluihin ja näin raamisopimus saatiin aikaan. Myös metalli sitoutui äänestyksen jälkeen raamisopimusmalliin. Ennen kuin metallia koskeva lakko oli alkamassa, niin Teknologiateollisuus ei vieläkään ottanut metallia vakavasti vaan neuvottelut etenivät valtakunnansovittelijan pakeille. Ensimmäinen sopimusesitys valtakunnansovittelijalta kaatui selvään äänestystulokseen, jonka myötä myös lakko alkoi. Lakko ehti edetä kolmanteen päivään, kun sovittelija kutsui osapuolet neuvottelupöytään ja tarjosi uutta sovintoesitystä. Tästä voi päätellä, että Teknologiateollisuus havaitsi metallin kentän yhtenäisyyden ja he halusivat sovintoa. Toinen sovintoesitys ei tietenkään ollut metallin alkuperäisten tavoitteiden mukainen, koska metalli päätti jo aiemmin äänestyksen jälkeen sitoutua raami-sopimusmallin mukaisiin neuvotteluihin. Esityksessä oli kuitenkin huomattava parannus paikallisen erän soveltamista koskien. Siitä oli poistettu kohta, jonka mukaan paikallinen erä sovellettaisiin työnantajan määräämällä tavalla. Tämä vaikutti oleellisesti sopimusesityksen hyväksyntään. Uskon, että tulevaisuudessa kun neuvotellaan omista tavoitteista, niin metallin neuvotteluasemat ovat parantuneet huomattavasti, ellemme lähde kesken omien neuvottelujen sooloilemaan hätäisiin pelastusoperaatioihin. Muistutan kuitenkin, että tehokas sopimustoiminta tulevaisuudessa on jäsenistä kiinni. Jäsenet valitsevat liittokokousvaaleissa edustajansa liittokokoukseen, joka puolestaan valitsee edustajat Metalliliiton hallintoon. Jari Jormalainen vahvaa Metalliliittoa Metallityöntekijät ansaitsevat oman, vahvan liittonsa. Se on paras tie hakea metallin väelle ay-turvaa ja edunvalvontaa. Näin toteaa Hannu Hyttinen, joka on Metallin liittovaltuuston jäsen. Hyttinen tietää, mistä puhuu. Hänellä on monipuolinen kokemus erilaisista luottamustehtävistä. Hän oli pitkään pääluottamusmiehenä ja hän on ollut viisi kertaa Metalliliiton liittokokousedustajana. Työehtosopimuspolitiikan on Hyttisen mielestä jatkossa oltava terävämpää kuin menneinä aikoina. Metallin on tehtävä sopimuksia, joilla säilytetään ostovoima. Tällä kierroksella Hyttisen mielestä oli jo hiukan yritystä, ylityökielto ja muutaman päivän lakko. Hyvää hänen mielestään oli se, että valtuusto näytti itse- näisyytensä ja torjui ensimmäisen sovitteluesityksen. Lakon jälkeen sopimusesitykseen saatiin merkittäviä parannuksia. Metallin liittovaltuustolta vaaditaan Hyttisen mukaan jatkossakin päättäväisyyttä, jotta kehitys saataisiin käännettyä parempaan suuntaan ja palkkojen ostovoiman lasku pysäytettyä. Nykyinen valtuusto on nuorentunut. On paljon uusia ihmisiä. Toivoisin että he käyttäisivät enemmän puheenvuoroja, jotta kentän ääni kuuluisi liiton korkeimmassa päättävässä elimessä. Viime aikoina valtuusto on ollut aiempaa itsenäisempi. Toivottavasti se itsenäisyys myös säilyy. Tyrmäys eläkeiän nostolle Liiton pitää Hyttisen mukaan panostaa myös työssä jaksamiseen. Eläkeiän nostamisaikeet hän tyrmää täysin. Kokonaisuutta ajatellen on tärkeää nykyisen eläkelain puolustaminen. Ei ole mitään järkeä lähteä eläkeiän nostamiseen. Työnantajien tehtävä on ensisijaisesti pitää niitä ihmisiä töissä, jotka haluavat tehdä töitä, koska nyt on mahdollisuus työskennellä 67 ikävuoteen asti. Hän ihmettelee sitä, että hyviä ammattimiehiä työnnetään pihalle jo viisikymppisinä. Onko tämä muka sitä työnantajien joustavuutta ja yhteiskunnallista vastuuta? Minä en luota näissä asioissa myöskään mihinkään poliittiseen puolueeseen. Ammattiyhdistysliikkeen pitää tässä olla lujana ja saada aikaan uudistuksia, että työntekijät jaksavat ja haluavat tehdä pitempään töitä. Hannu Hyttinen toteaa, että metallityöntekijät tarvitsevat jatkossakin oman, vahvan liiton. METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2011 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Aulis Torkkeli Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Työsuojeluvaalit ovat muistuttaa vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Juha Pesola: Jokaisen voitava vaikuttaa työympäristöönsä Työsuojeluvaltuutettu voi vaikuttaa, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä, sanoo Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola sanoo, että työsuojeluvaltuutettu voi olla enemmänkin kuin pelkkä lakien ja sopimusten valvoja. Valtuutetulla on mahdollisuus kehittää työpaikan turvallisuutta, terveellisyyttä, työhyvinvointia ja sitä kautta myös tuottavuutta. Pesolan mukaan työsuojelu on hidasta mutta palkitsevaa puurtamista. Hetkessä ei tule näkyvää tulosta, mutta vähitellen eteenpäin kulkevista asioista tulee lumipalloreaktio. On aina hienoa, kun jollain työpaikalla on saatu selkeitä tuloksia aikaan ja näkee, että työ on kannattanut. Sen näkee ihmisten asenteessa ja motivaatiossa, Pesola sanoo. Riskejä voi ehkäistä suunnittelulla Pesolan vetämässä Metalliliiton työsuojeluyksikössä Helsingissä työskentelee viisi toimitsijaa ja sihteeri. Lähtökohta on, että me emme voi viedä kaikkia asioita työpaikoille. Työsuojelun on oltava työpaikkojen omaehtoista toimintaa. Me voimme tukea, jakaa tietoa ja antaa koulutusta. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä pystyisi vaikuttamaan omaan työympäristöönsä. Sitä tukee osaava työsuojeluvaltuutettu ja mahdollisesti työsuojeluasiamiehet. Siinä auttaa myös hyvä työterveyshuolto ja kattavasti tehty vaarojen selvitys ja riskien arviointi, Pesola kertoo. Pesolan mielestä työpaikoilla ja ammattiosastoissa pitäisikin pohtia nykyistä enemmän ennalta vaikuttamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että lakia noudatetaan, mutta työsuojelun kehittäminen on työpaikkojen omissa käsissä. Jos joku kuvittelee, että silloin työsuojelu on kunnossa kun on hankittu kaikki suojavälineet, niin hän on väärässä. Yleensä jos täytyy käyttää suojaimia, jossain kohdin on jääty puolitiehen. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa. Työsuojeluosaamista myös pienille työpaikoille Suurimpia työsuojeluongelmia metalliteollisuuden työpaikoilla ovat melu, huono ilmanvaihto, hankalat työasennot ja haitalliset aineet. Pesolan mukaan niillä työpaikoilla, missä ymmärretään työsuojelutyön ongelmat ja mahdollisuudet, ei suuria ongelmia olekaan. Mutta toisilla työpaikoilla yrityksen johto ajattelee edelleen vanhakantaisesti, että työsuojelu on vain pakollinen kustannuserä, vaikka yhdessä työsuojelun tason kanssa yleensä kohentuvat laatu ja tuottavuus. Suuremmilla työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuilla on keskimäärin enemmän koulutusta, osaamista ja myös aikaa työsuojelukysymysten hoitamiseen kuin pienillä työpaikoilla. Tästä syystä ongelmat tunnistetaan herkemmin. Tämä onkin iso kysymys. Meidän pitää saada pienemmille työpaikoille tietoa, osaamista ja kiinnostusta työsuojelun kehittämiseen, Pesola pohtii. Oman haasteensa työsuojelun kehittämiseen heittää yritysten pilkkoutuminen pienemmiksi yksiköiksi ja niin sanottujen yhteisten työpaikkojen yleistyminen ja vuokratyö. Jo yli puolella työpaikoista työskentelee työntekijöitä, jotka ovat eri työnantajien palveluksessa. Kuinka jaksaa eläkeikään asti? Metallityö on keskimäärin fyysisesti hyvin kuormittavaa. Henkistä kuormittavuutta taas lisää esimerkiksi toistotyö, kiire ja koko ajan yleistyvä vuorotyö. Yksi suurimpia ongelmia on se, että metallityöntekijä ei selviä eläkkeelle asti näin raskaissa töissä. Ei ole poikkeuksellista, jos siirrytään eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää, vaan on poikkeuksellista, jos sinne selvitään. Pesola toivoo, että nyt marras joulukuussa järjestettävät työsuojeluvaalit herättävät työpaikoilla keskustelemaan asioista, ja että työsuojelutehtäviin löytyy intoa ja halukkuutta. Parhaassa tapauksessa työsuojeluvaltuutettu ei ole pelkästään lakien, normien ja sopimusten valvoja, vaan hän on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Valtuutettu voisi miettiä, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä. Tähän työhön tarjoaa hyvän mahdollisuuden liittojen yhteinen Hyvä työ Pidempi työura -hanke. Lisätietoa saa muun muassa hankkeen kotisivuilta

4 4 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Ville-Petteri Risberg: Kaikki joukolla vaikuttamaan liittokokoukseen! Liittokokouksessa tehdään päätökset liiton tulevasta linjasta. Paljon ratkeaa jo liittokokousvaalien ehdokasasettelussa, muistuttaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Nyt on oikea aika lähteä ehdokkaaksi. Metalliliiton seuraava liittokokous pidetään toukokuussa 2012, ja edustajat kokoukseen valitaan maaliskuussa käytävissä liittokokousvaaleissa. Metallin vasemmiston ja sitoutumattomien Metallin Vaikuttajat vaaliliiton ehdokasasettelu on jo hyvässä vauhdissa. Työ on alkanut jokaisessa vaalipiirissä, ja vielä mahtuu mukaan vaikuttamaan liiton tulevaisuuteen, sanoo Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. On tärkeää, että ehdokkaita asetetaan mahdollisimman monipuolisesti. Nuoria ja kokeneita, miehiä ja naisia, kaikilta eri aloilta ja eri puolilta maata, Risberg sanoo. Ehdokasasettelu päättyy tammikuun lopussa. Tällä kertaa vaaliliitto voi asettaa enimmillään 771 ehdokasta. Liittokokouksessa päätetään Metalliliiton suuret linjat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kokouksen käsittelemät asiat tulevat suoraan jäseniltä ammattiosastojen esityksinä ja aloitteina. Ammattiosastoissa on nyt tärkeää käydä liittokokouksen keskusteluasiakirjan pohjalta keskusteluja ja tehdä esityksiä ja aloitteita liittokokoukselle. Niistä muodostuvat linjat liiton toiminnalle, ja se on tärkeä prosessi liiton demokratialle, Risberg sanoo. Hartiavoimin ehdokashankintaan Ville-Petteri Risberg kannustaa kaikkia Metallin Vaikuttajien tekijöitä ja tukijoita olemaan erityisen aktiivisia liittokokousvaalien ehdokasasettelussa, aloitteiden tekemisessä ja varsinaisessa liittokokouksessa. Nyt kun työehtosopimuskierros on käyty ja lakon pölyt laskeutuvat, liittokokousvaalityö käynnistyy täydellä teholla, Risberg sanoo. Vain aktiivisella vaikuttamisella turvamme demokratian toteutumisen Metalliliitossa. Se vaatii meiltä kaikilta hartiavoimin töitä, mutta me pystymme siihen. Metallin Vaikuttajat vaaliliiton tavoitteena vaalien ehdokasasettelussa on täydet listat mahdollisimman monessa vaalipiirissä. Kaikkien ehdokkaiden ei tarvitse olla valmiiksi kokeneita. On myös tärkeää saada uutta, nuorta näkökulmaa asioihin ja sähäkkää vaikuttamista. Kyllä näihin tehtäviin kasvaa, Risberg kannustaa. Metallin Vaikuttajat lähtee liittokokousvaaleihin ohjelmal- la, jonka seitsemän tasavahvaa teemaa ovat palkkakehityksen turvaaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, työn ja perheelämän yhteensovittaminen, koulutuksen kehittäminen, vuokratyön käytön suitsiminen, harmaan talouden kitkeminen ja liiton kehittäminen. Nämä vaaliteemat ovat tulleet suoraan jäseniltä. Teemat ovat syntyneet työpajatyöskentelynä valtuuston ja liittotoimikunnan vasemmistoryhmien kanssa heidän työpaikoilta tuomien terveisten perusteella, Risberg kertoo. Metallin Vaikuttajien vaaliteemat ovat sivulla 23 Liittokokous 2012 Metallityöväen liiton liittokokous järjestetään sääntöjen mukaan joka neljäs vuosi. Seuraava, 21. liittokokous järjestetään Liittokokoukseen valitaan 464 kokousedustajaa suhteellisella vaalilla. Ennakkoon voi äänestää postitse ja uurnavaali järjestetään Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka muodostavat vaaliliittoja. Ehdokas voi olla vain yhden vaaliliiton listoilla. Metallin Vaikuttajat on Metallilii- ton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto. Vaalit ovat samalla myös Metallityöväen työttömyyskassan edustajiston vaalit, joissa valitaan edustajat kassan edustajiston kokoukseen. Liittokokous päättää liiton toiminnan suurista linjoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi sekä valitsee liiton puheenjohtajan ja liiton sihteerin sekä muut liittotoimikunnan jäsenet. Lisäksi liittokokous valitsee jäsenet liittovaltuustoon.

5 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Matti Mäkelä: Perälauta pitää Lakolla saatiin perälauta, sanoo Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Hänen mielestään Metalliliiton neljän päivän lakon suurin saavutus oli, että työnantajapuoli joutui taipumaan aatteellisista periaatteistaan. Viime keväästä asti käydyt Metalliliiton työehtosopimusneuvottelut kärjistyivät lokakuun lopussa Metalliliiton ylityökieltoon ja yli 40 yrityksen neljän päivän lakkoon. Metalliliitto ja työnantajaliitto Teknologiateollisuus pääsivät sopuun vasta työtaistelun ja valtakunnansovittelijan sovitteluehdotuksen kautta. Metalliliiton sihteerin Matti Mäkelän mukaan niin sanottu perälauta oli lakon suurin saavutus. Perälauta tarkoittaa sitä, että jos uuden työehtosopimuksen työpaikkakohtaisen erän sopimisesta ei päästä työpaikalla pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä sopuun, korotus tulee kaikille työpaikan työntekijöille yhtä suurena yleiskorotuksena. Se oli tärkeä juttu. Työnantajat joutuivat luopumaan omasta tavoitteestaan, ja meidän tavoite kirjattiin sovintoesitykseen. Työnantajille on tärkeä ideologinen kysymys, että entistä isommasta osasta palkankorotuksia pitäisi sopia työpaikoilla. Nyt se saatiin taas torjuttua, Mäkelä sanoo. Se vaan oli niin, että siihen tarvittiin tämä neljän päivän lakko, jotta työnantaja sen uskoi. Mäkelä sanoo, että lakko myös näytti, että Metalliliiton organisaatio on kunnossa. Jos lakosta voi niin sanoa, niin lakko onnistui hyvin. Lakon organisointi lähti hyvin liikkeelle, ja lakkopäätökset pystyttiin tekemään ja viemään läpi. Lakko piti hyvin työpaikoilla, Mäkelä sanoo. Työnantaja taivutettiin takaisin tupopöytään Metalliliiton työehtosopimusneuvotteluja käytiin aluksi liittokohtaisina neuvotteluina, koska työnantajapuoli on jo useita vuosia vastustanut kiivaasti keskusjärjestöjen tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ja keskitettyä sopimista ylipäätään. Tänä syksynä maailmantalouden näkymien uudelleen synkistyessä työnantajapuoli käänsi yllättäen kelkkansa ja palasi keskitettyjen ratkaisujen neuvottelupöytään. Keskitetyn sopimisen vastustaminen sai Etelärannassa jo uskonnon aseman. Hyvin tiedettiin, että maassa olisi kipeästi tarvittu keskitettyä sopimista muutama vuosi sitten, mutta mikään järkipuhe ei Etelärannassa tehonnut. Nyt on tuuli kääntynyt ja hyvä niin, Matti Mäkelä sanoo. Palkankorotusten muodossa on jo pitkään ollut vastakkain Metalliliiton vaatimat senttimääräiset korotukset ja työnantajaliiton ajamat prosenttikorotukset. Senttikorotukset tulisivat yhtä suurina jokaiselle työntekijälle; prosenttikorotukset nostavat enemmän jo ennestään suurempia tuntipalkkoja. Prosenttikorotukset nyt tähän sopimukseen jäivät, vaikka tavoiteltiin senttimääräisiä. Kaikkia tavoitteita ei aina saada toteutettua, se täytyy hyväksyä, Mäkelä suhtautuu realistisesti. Metalliliiton palkankorotustavoite oli 4 prosenttia sopimuksen ensimmäiselle vuodelle ja 2 prosenttia toiselle. Lopulta päästiin sopuun 2,4 prosentin ja 1,9 prosentin korotuksista. Kun otetaan vielä huomioon 150 euron kertakorvaus, 0,2 prosentin veronalennus ja 0,2 prosentin vakuutusmaksualennus, niin ollaan aika lähellä tavoitetta. Raamissa paljon muutakin kuin palkat Matti Mäkelä korostaa, että raamiratkaisun pohjalta neuvotellussa työehtosopimuksessa palkankorotukset ovat vain yksi osa ratkaisua. Keskitetyn sopimisen myötä mukaan tuli asioita, joita pelkästään liittokohtaisessa neuvottelussa ei olisi päästy sopimaan. Esimerkiksi lomarahan jaksottamisen poistuminen on merkittävä asia, Mäkelä sanoo. Lomarahan jaksottamisella tarkoitetaan sitä, että työttömäksi jäävän pitämättömät lomapäivät ovat syöneet työttömyyspäivärahan maksupäiviä. Raamisopimuksessa tämä kytkös poistetaan. Se on tällä hetkellä vaikuttanut jopa 6000 meidän jäsenen elämään. Tästä uudistuksesta tulee työttömäksi jääville merkittävä taloudellinen hyöty, Mäkelä sanoo. Lomarahan jaksottamisen poistuminen hyödyttää jäseniä myös Metallityöväen työttömyyskassan työn helpottumisena. Jaksotus on ollut työttömyyskassalla erittäin työläs järjestelmä, ja nyt työaikaa vapautuu jäsenten nopeampaan palveluun muissa asioissa. Mäkelän mukaan työehtosopimukseen tuli myös hyviä liittojen välillä neuvoteltuja pa- rannuksia. Esimerkiksi palkallinen isyysloma kirjattiin nyt meidän sopimukseen, matkatyösäännöksiin tuli parannuksia, vuokratyövoiman käyttöön liittyviä epäkohtia korjataan, komennusmiesten majoitusmääräyksiä kehitetään, luottamusmiehelle tulee lisää luottamusmiestunteja ja paljon muuta, Mäkelä listaa. Työehtosopimukseen mukaan Metalliliitto ja Teknologiateollisuus asettavat kymmenkunta työryhmää kehittämään erilaisia alan asioita. Esimerkiksi työhyvinvointityöryhmä selvittää, miten ikääntyneet työntekijät jaksaisivat paremmin töissä. Malmikaivosten työryhmässä taas selvitetään, neuvotellaanko kaivotyöntekijöille oma alakohtainen työehtosopimus, Mäkelä kertoo esimerkkejä. Matti Mäkelän mukaan Metallin työehtosopimuksen suhteen on tärkeää katsoa koko suurta kuvaa. Yleiseen julkisuuteen nousi vain palkka ja miten se jaetaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä on iso paketti missä on paljon muitakin uudistuksia. Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä toteaa, että sopimusratkaisua on arvioitava kokonaisuutena.

6 6 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Uudenlaista rytmiä saatava ay-toimintaan Kimmo Kapasen työura metallialalla sai alkunsa Enson konepajakoulusta. Sen jälkeen hän oli joillakin työpaikoilla Savonlinnassa muun muassa Ahlströmin konepajalla. Nyt hän on ollut vähän yli kymmenen vuotta Ässä-tekniikalla levyseppänä ja hitsarina. Kapanen on Savonlinnan Metallityöväen ammattiosaston toimikunnan jäsen. Kimmo Kapanen toivoo, että alueen ammattiyhdistystoimintaan saataisiin enemmän ytyä. Jostain syystä toiminta täällä Etelä-Savon alueella on melkoisen vaisua. Sellainen mielikuva minulle on tullut, kun olen käynyt aluetoimikunnan kokouksissa. Varsinkin niitä aktiiveja on vähän, jotka vaikuttavat valtakunnan tasolla. Kapasen mielestä tämän kyllä toisaalta ymmärtää, koska alueelta on hävinnyt niin paljon metallialan työpaikkoja. Moni on joutunut alalta pois ja ehkä ihmisistä on sen takia tullut varovaisia. Mutta täytyyhän asiat silti hoitaa ja edunvalvonta ei suju, jos ammattiyhdistysliike ei toimi tehokkaasti. Liitolle evästyksiä Kapanen lähettää Metalliliitolle sellaisia terveisiä, että jatkossa pitää olla vielä tiukempana kuin tällä sopimuskierroksella. Niin kauan kuin minä muistan niin metalli on ollut eräällä tavalla suunnan näyttäjänä. Se suunta, mitä metalli on näyttänyt, ei ole kovin hyvä. Se on merkinnyt palkkojen ostovoiman laskua. Tähän kehitykseen ei Kapasen mukaan tälläkään kierroksella saatu selkeää muutosta, joten toimintaa alan palkkatason nostamiseksi pitää edelleen tehostaa. Tietysti on muitakin asioita, mitä sopimuksessa pitää kehittää, esimerkiksi työolosuhteisiin pitää saada parannusta. Näin edesautetaan työssä jaksamista, josta nykyisin paljon puhutaan. Pelkkä puhe ei kuitenkaan auta. Luottamusmiesten asema paremmaksi Liiton sopimuspolitiikan merkitys korostuu Kimmo Kapasen mukaan pienillä työpaikoilla. Meillä on huonommat neuvotteluvaltit kuin isoilla työpaikoilla. Luottamusmiesten rooli korostuu pienillä työpaikoilla. Siksi luottamusmiesten asemaa tulisi vahvistaa. Monissa paikoissa luottamushenkilöillä on nykyisin aika vaikea toimia. Luottamushenkilöt ovat kuitenkin ainoita, ketkä meidän puolesta puhuvat. Aika moni on työpaikoilla hiljaa siksi koska eivät nykyisin uskalla puhua. Se johtuu varmaan näistä epävarmoista ajoista. On ollut lamaa laman perään. Kapasen mielestä asioista Sweet Blue Vibe -yhtyeeseen kuuluvat Kimmo Kapasen (toinen vas.) lisäksi Heikki Juutinen (bassokitara), laulusolisti Mika Rask ja Arto Kasanen (kitara). Levyseppä Kimmo Kapanen rentoutuu vapaa-aikanaan soittamalla rumpuja arvostetussa Sweet Blue Vibe -bändissä. kuitenkin pitää pystyä juttelemaan kenen kanssa vain. Kaikkein helpointa on kun pystyy asioita hoitamaan puhumalla ja pystyy vielä tekemään kompromisseja. Pitää pyrkiä ratkaisuihin että molemmat sekä työntekijä ja työnantaja ovat tyytyväisiä. Ässä-Tekniikalla tilanne näissä asioissa on suhteellisen hyvin. Kyllä työntekijöiden mielipiteitä kuunnella ja asioista neuvotellaan. Mutta tietysti resurssit ovat pienemmät kuin suurilla firmoilla. Rumpuja lyömällä rentoutuu Vapaa-aikanaan Kimmo Kapanen rentoutuu musiikin kanssa. Innostus soittamiseen lähti jo pikkupoikana. Ensimmäiset rummut hommasin, kun olin 12 vuotta vanha. Keräilin pulloja ja tein kaikkea, mitä pystyin tekemään lehdenjaosta lähtien. Ostin niillä rahoilla rummut ja siitä se lähti. Nykyisin hän soittaa Metallin Esiintyjäkisan pääpalkinnon taannoin voittaneessa Sweet Blue Vibe -bändissä. Soittaminen on tärkeä juttu ja iso henkireikä normaaliin arkirutiiniin, Kapanen sanoo. Soitetaan aina kun pystytään, harjoitellaan ja välillä käydään keikoilla. Kun pääsee rumpuja lyömään, niin siinä saa päivän tavallaan nollattua. Vaikka bändin musisointi Metallin Esiintyjäkisojen tuomariston mukaan on ammattilaistasoa, niin heillä ei ole tarkoitus tehdä soittamisesta ammattia. fakta Ässätekniikka Harrastus on harrastus, Kapanen kuittaa. Jos se tuo jotakin mukanaan, niin se on positiivista. Sweet Blue Vibe -bändi on ollut kasassa jo kolmisentoista vuotta, eikä porukalla ole aikomustakaan lopettaa. Soitetaan niin pitkään kuin pystytään ja ohjelmistossa on kaikkea muuta paitsi tanssimusiikkia, Kapanen naurahtaa. Ässätekniikan konepaja Savonlinnassa on perustettu vuonna Sen henkilökunta muodostuu eri ammattiryhmien osaajista. Tuon henkilöstön ja modernien koneiden avulla Ässätekniikassa tehdään vaativia kone- ja laitekokonaisuuksia paperi- ja konepajateollisuudelle. Ässätekniikan toimitilat muodostuvat entisestä telakkahallista, joka antaa mahdollisuudet isojen kappaleiden tekoon (n. 100 tonnia) ja lastauksen suoraan alukseen.

7 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Nuorille pitää antaa toimintamahdollisuuksia Joensuussa, Abloyn tehtaalla työskentelevä Samuli Hakkarainen on Metalliliiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäsen. Tuo toimikunta ohjaa koko liiton virallista nuorisotoimintaa. Samuli Hakkarainen valittiin nuorisotoimikuntaan melkein kylmiltään. Hän ei ollut paljonkaan ollut ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa mukana. Aluksi olin pihalla kuin lumiukko, Samuli naurahtaa. Mutta pian pääsin hommasta jyvälle ja olen kyllä tykännyt siitä todella paljon. Nuorisotoimikunta järjestää muun muassa Metallin nuorten kesäpäiviä. MetalliMeeting on jo perinteinen metallin nuorten tapahtuma. Lisäksi on muita tapahtumia esimerkiksi Saksan IG-metallin nuorisovaltuuskunnan vierailu. Innostajia kaivataan Tuolta nuorisotoimikunnan näköalapaikalta Samuli Hakkarainen on huomannut, ettei nuorten kannalta kaikki asiat liitossa ole suinkaan kunnossa. Liiton toimintaan pitää saada enemmän nuoria. Ammattiosastot ovat tässä avainasemassa. Vanhempien ihmisten pitäisi joskus tajuta jättää oma hommansa nuorelle, mikäli löytyy Samuli Hakkarainen on Metalliliiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäsen. sopivan innokas nuori. Itse hän kokee olleensa onnekas koska Abloylla on ollut vahvoja persoonia, jotka halu- sivat nostaa nuoria, esimerkiksi Vänskän Timo ja Jormalaisen Jari. Noilta miehiltä hän sai tietoa ja innostusta. Olen tyytyväinen että olen lähtenyt toimintaan mukaan. En ole katunut hetkeäkään. Samanlaisia innostajia kaivattaisiin muillekin työpaikoille. Yksisilmäistä puoluepolitikointia Yhtenä nuoria karkottavana tekijänä Samuli pitää puoluepolitikointia. Jos on innokkaita nuoria, niin he eivät välttämättä pääse toimintaan mukaan, koska heillä ei ole puoluekantaa tai on väärän puolueen leima otsassa. Leimoja lyödään liian helposti. Yksisilmäistä valtapolitiikkaa pitäisi vähentää. Samuli korostaa, että meille kaikille on hyötyä siitä, kun on enemmän väkeä toiminnassa. Erilaiset mielipiteet vain rikastuttavat toimintaa. Kun ajetaan yhteisiä etuja, niin hajottavat asiat pitäisi jättää sivuun. Tavoitteena liittokokous Samuli Hakkarainen on ollut viitisen vuotta Abloylla työssä ja on ammatiltaan ajaja-asettaja. Hän on myös ammattiosaston toimikunnan jäsen. Tätä nuorten huomioimisen ja paremman yhteistyön sanomaa Samuli on jo pitkään korostanut. Hänen tavoitteenaan on päästä myös tulevaan Metallin liittokokoukseen edustaksi. Tuossa kokouksessa linjataan liiton toiminta tulevaksi neljäksi vuodeksi, hän muistuttaa. Onko työhyvinvointi vain korulause? Työhyvinvointiin sisältyy todella paljon asioita. Työhyvinvointiin vaikuttaa oman vapaa-ajan lisäksi muun muassa työolosuhteet, työn jatkuvuus, ihmissuhteet työpaikalla, työn mielekkyys ja asiallinen kohtelu. Työnantajat voivat vaikuttaa suoraan työpaikalla liittyviin asioihin omien tahtojensa mukaan. Työpaikat jotka haluavat parantaa työhyvinvointia, sitoutuvat yritysjohtoa myöten yhteisiin tavoitteisiin. Myös työntekijöiden vapaaajan toimintaan työnantajat voivat vaikuttaa. Työpaikoilla voidaan kannustaa erilaisilla kannustimilla työntekijöitä pitämään oma kunto ja terveys kunnossa. Lisäksi työntekijöiden asema yrityksissä tulisi olla tärkeä voi- mavara, josta pidetään huolta ja heitä arvostetaan osana yrityksen menestystekijöistä. Harvoin saamme lukea lehdistä tai katsoa televisiosta uutista, että meillä on osaava ja mahtava henkilöstö, joka myös palkitaan kun yritys on tehnyt hyvää tulosta. Tosin olemme saaneet valitettavan usein uutisia, joissa kyllä irtisanotaan työntekijöitä tai lakkautetaan toimintoja. Tämäkö se luo ihmisille sitoutumista ja turvallisuuden tunnetta omassa työssään? Olisi kuitenkin tärkeää että perustukset ovat kunnossa, jonka jälkeen on hyvä rakentaa aito terve työyhteisö. Jari Jormalainen Työsuojeluvaltuutettu Metallin valtuuston jäsen Jari Jormalainen pohtii kirjoituksessaan, millaiselle perustalle rakentuu terve työyhteisö.

8 8 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Nykyinen YIT:n Lepävirran konepajan pääluottamusmies Harri Hujanen (vasemmalla) ja hänen edeltäjänsä Pentti Huuskonen. Metallialan arvostusta nostettava Harri Hujanen toimii ensimmäistä kautta Leppävirran YIT:llä luottamusmiehenä. Aiemmin hän toimi varaluottamusmiehenä. Lisäksi hän on perehtynyt luottamusmiehen tehtäviin käymällä Murikka-opistossa luottamusmiehen peruskurssin ja jatkokurssin. Nyt on ollut aika lailla värikäs vuosi takana, Harri sanoo. Tässä on ollut lomautuksiakin. Lamasta ei ole päästy vielä oikein jaloilleen. Lomautukset loppuivat maaliskuussa ja nyt lokakuussa alkoivat uudelleen. Kansainväliset suhdanteet vaikuttavat tällä alalla, kilpailu on kova. Matkatyöt lomautuksen vaihtoehtona Harri Hujanen on ollut samalla työpaikalla työssä vuodesta 1995 lähtien. Silloin yritys kuului Hackmanille. Sitten eräiden välivaiheiden jälkeen YIT osti konepajan vuonna Siitä lähtien ollaan YIT:n kirjoilla oltu. Olen levyseppä-hitsaaja, Harri kertoo. Plasmahitsaus, jauhekaarihitsaus ja mankelointi ovat minun pääasiallisia töitäni. Tänä vuonna Harri Hujasella alkoivat matkatyöt, joten viikot hän on poissa Leppävirralta. Harri Hujanen. Kun työpaikalla oli hiljaista, niin mietittiin vaihtoehtoja lomautukselle. Kartoitettiin ensin ketkä ovat halukkaita ja kenellä on mahdollisuuksia lähteä reissuhommiin. Ja nyt ollaan Siilinjärvellä reissutöissä. Ollaan YIT:n kirjoilla, mutta on eri työnjohdot ja muut. Metalliala sopii monelle Harri Hujanen kokee, että liiton pitäisi erityisesti panostaa metallialan arvostuksen nostamiseksi. Metallin pitäisi saada sellainen kehitys aikaiseksi, että se toisi jatkuvuutta, että saataisiin nuoria työntekijöitä innostumaan alasta. Tämä ei ole mikään suosikkiala nuorten silmissä. Harrin mielestä arvostus edellyttää kunnollista palkkausta. Toinen asia, mitä tulee kehittää, on työolosuhteet. Tosin monilla nuorilla on jo varmasti karissut se käsitys että tämä työ on raskasta ja likaista. Koneet ja laitteet kehittyvät. Pitäisin tätä alaa nykynuorisollekin sopivana. Metallialalla on hyvin laaja skaala, monenlaista työtä ja työympäristöä on tarjolla. Epämääräinen paketti ei tyydytä Pentti Huuskonen on metallin liittovaltuuston jäsen. Tätä kirjoitettaessa hän on juuri saanut käsiinsä keskusjärjestöjen raamiratkaisun liittokohtaisten sopimusneuvottelujen pohjaksi. Siltä pohjalta, mitä olen ehtinyt tutustumaan, on hyvin kaksijakoiset tunnelmat. Tältä istumalta en itse olisi hyväksymässä tätä ratkaisua metallin neuvottelujen pojaksi. Hän korostaa, että varsinkin palkankorotusten osalta teksti on melko epäselvä. Tässä on sellaisia asioita, jotka ottavat selkeältä palkankorotuksen määrältä pohjan pois. Nämä tämän hetken tunnelmat ovat sellaiset, että taidan olla eimies tällä kohtaa. Taso ei käy selville Pentti Huuskonen peilaa tarjousta niihin vaatimuksiin, mitä metallilla tälle sopimuskierrokselle oli. Metalli tavoitteli 18 kuukauden sopimusta ja kuuden prosentin palkankorotusta. Nyt tämä sopimuskausi raamisopimuksen pohjalta on 25 kuukautta, Huuskonen pohtii. Sopimuskorotukset siltä ajalta ovat 4,3 prosenttia. Määritelmä sopimuskorotus pitää sisällään palkankorotukset ja muut mahdollisesti siihen vaikuttavat kustannuserät. Tämä muut kustannuserät on hyvin arveluttava asia. Siis tällä hetkellä ei ole selkeää kuvaa, mikä palkankorotusten oikea taso loppujen lopuksi olisi. Metallin pitäisi olla palkkajohtaja Pentti Huuskosen tyytymättömyys pohjautuu siihen, ettei liitto ole viettänyt viime vuosina mitään riemujuhlaa puolustaessaan työntekijöiden etuja. Metallin pitäisi pyrkiä isona vientialan liittona selkeästi tavoittelemaan palkkajohtajuutta, mikä sillä on aikoinaan ollut. Viime aikoina on käynyt niin että metalli, verrattuna yleiseen palkkakehitykseen, on jäänyt jälkeen. Itseäni erityisesti kummastuttaa nämä julkisen sektorin alojen eli kuntien ja valtion palveluksessa olevat. Hehän ovat olleet palkkajohtajia viime sopimuskierroksilla. Ja vientialat, joiden kuuluisi olla palkkajohtajia, ovat jääneet jalkoihin. Huuskonen perää metallialan arvostuksen nostamista. Kun puhutaan metallialan arvostuksesta ja nuorten hakeutumisesta metallialan töihin, niin kyllä palkkauksen taso näyttelee siinä tärkeää osaa. JK. Tämän haastattelun jälkeen valtuusto äänesti jatkaako metalli raamiratkaisun pohjalta neuvotteluja. Tulos oli: kyllä 38 ääntä, ei 12 ääntä. Pentti Huuskonen kuului siihen tusinaan, joka halusi, että liitto lähtee tavoittelemaan tarjottua parempaa sopimusta. Lopulta liitto lähti lakolla ajamaan parempaa ratkaisua. Jotain parannusta saatiin, mutta ei sitä palkkajohtajuutta, jota Huuskonen ajoi takaa. fakta YIT:n Leppävirran konepaja Leppävirran konepajalla suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia säiliö-, putkisto- ja laitekomponentteja ruostumattomista, haponkestävistä ja duplex-teräksistä sekä muista erikoismateriaaleista. Konepajan palveluihin kuuluu osa- ja komponenttitoimitusten lisäksi kokonaisvaltaiset projektitoteutukset. Konepajan vahvaa osaamista ovat mm. säiliöt, massatornit, kaasukellot, biokaasusäiliöt, reaktorit, kolonnit, lämpöakut, siilot ja erilaiset sakeutin- ja selkeytinaltaat. Pentti Huuskonen kuului liittovaltuustossa siihen joukkoon, joka olisi halunnut nostaa metallin jälleen palkkajohtajaksi. Keskusjärjestöjen raamiratkaisu ei hänen mielestään tarjonnut siihen mahdollisuutta.

9 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Leppävirralla moni joutuu hankkimaan uuden ammatin Heikki Lauronen on yksi niistä, jotka jäivät työttömäksi, kun Danfoss Leppävirralla lopetti. Viimeisten työntekijöiden työsuhde päättyi neljäs elokuuta. Kaikkiaan työttömäksi jäi Danfossin tehtaan lopettamisen myötä lähes sata työntekijää. Lauronen toimi tuolloin tehtaan työsuojeluvaltuutettuna. Laurosen käsityksen mukaan kylmälaiteasentajat myös sijoittuvat työelämään hyvin. Nämä laitteiden asennukset ovat tulleet luvanvaraisiksi. Tämä vaikuttaa siihen, että me saamme tästä hyvän ammatin. Jos haluja on niin uskon, ettei kukaan ainakaan työttömäksi jää. Koulutus tuntuu mukavalta Tilanne vakiintunut Sirkka-Liisa Ainasto lähti jälleen pääluottamusmiehen hommiin, kun työpaikalla pyydettiin, vaikka työntekijöiden etujen puolustaminen ei näinä aikoina ole kovin helppoa. Muutokset mullistavat työelämää Sirkka-Liisa Sirkkis Ainasto muutti Sorsakoskelle nelisentoista vuotta sitten. Hän on toiminut vuosia pääluottamusmiehenä, ensin Järvenpäässä ja sitten Sorsakoskella. Pienen tauon jälkeen hänet valittiin jälleen Iittalan tehtaan pääluottamusmieheksi. Lähdin kun pyysivät, hän selittää. Ei siitä oikein eroon pääse, kun on tottunut vaikuttamaan asioihin. Sirkkis on henkilökohtaisesti kokenut työelämän nopean muutoksen. Pääluottamusmiehenä hän on joutunut selvittelemään erilaisia kriisejä, puolustamaan työntekijöitä muutosten puristuksessa, olemaan yt-neuvotteluissa. Usein hän on tuskaisena kokenut oman voimattomuutensa, kun ei keinot riitä, väkeä on vähennetty ja työtoverit ovat joutuneet lähtemään talosta. Tuntuu että koko ajan tahti työpaikoilla vain kiristyy, työntekijöistä otetaan entistä enemmän irti. Enemmän inhimillisyyttä Iittalassa on määräaikaisten kanssa satakunta työntekijää tällä hetkellä. Tämän tästä on ollut yt-neuvotteluja. Nytkin on irtisanottu kahdeksan henkilöä. Entinen aterinpuoli loppui nyt kokonaan. Ensin siirtyi valmistus ulkomaille. Viime vuosina siellä on vain pakattu aterimia. Nyt loppuivat pakkaamisetkin täällä. Harmittaa niiden puolesta, jotka irtisanotaan, Sirkkis toteaa. Hän toteaa, että ikävöi joskus niitä vanhoja aikoja, jolloin työelämässä oli enemmän inhimillisyyttä. Sorsakoskellakin on vahva patruunahistoria. Kaikki ei varmasti ollut ennen hyvin, mutta tuntuu, että silloin tehtaan johtamisessa oli inhimillisempi ote. Hän kuitenkin korostaa, ettei moiti paikallisia johtajia. Kyllä ne käskyt tulevat muualta. Se on yleinen linja. Liitot lepsuilevat Ammattiliitoilta Sirkkis odottaisi enemmän tukea, eväitä joilla luottamusmies paremmin voisi puolustaa työntekijöiden etuja. Tuntuu että liitot vain lepsuilee. Ne lähtevät työnantajien kelkkaan. Mitä siinä voi luottamusmies tai yksittäinen työntekijä tehdä. Hän korostaa, ettei yksin Metalliliitto, vaan kaikki muutkin liitot tuntuvat menettäneen otteensa. Nyt tarvittaisiin sellaista asennetta, ettei koko ajan anneta periksi. Palkankorotusten pitää pysyä edes hintojen nousun mukana. Inflaatio syö elintasoa koko ajan. Ruuan hinta nousee, kaikki hinnat nousevat. Palkkakysymykset ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi ammattiliittojen pitää puuttua määräaikaisiin työsuhteisiin ja vuokratyövoiman käyttöön. Meillä on vielä väki saatu pidettyä oman talon kirjoilla, toki neuvotteluja asiasta on käyty. Tyhjän päälle pudonneilla työntekijöillä oli edessään uudet haasteet. Piti saada uusi työpaikka, monen piti opetella kokonaan uusi ammatti. Heikki Lauronen opiskelee parhaillaan kylmälaiteasentajaksi. Hän kertoo että samalla kurssilla on kahdestatoista oppilaasta peräti seitsemän entistä Danfossin työntekijää. Pähkäiltiin mitä mahdollisuuksia olisi tarjolla ja sitten lähdettiin TE-keskusksen kautta räätälöimään tätä koulutusta. Tarvetta on. Tällekin kurssille oli paljon enemmän hakijoita, mitä voitiin ottaa. Itse hän on valitsemaansa koulutukseen hyvin tyytyväinen. Kun on kolmekymmentä vuotta ollut työelämässä, niin tämä tuntuu hiton mukavalta. Oppii uusia asioita. Tämä poikkeaa työelämästä. Osa on teoriaa mutta suuri osa käytännön työtä. Heikki Lauronen on Sorsakosken metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Siksi hän kantaa huolta myös siitä, miten muut osaston jäsenet tässä työpaikkojen myllerryksessä selviävät. Kokonaisuudessaan Danfossin entiset työntekijät ovat Laurosen mukaan sijoittuneet aika hyvin työelämään. Osa on perustanut oman yrityksen. Paikalliset firmat ovat palkanneet valmiiksi ammattitaitoisia työntekijöitä. Osa on lähtenyt koulutukseen opettelemaan kokonaan uutta ammattia. Työpaikoilla on tapahtunut melkoisia muutoksia, mutta nyt tilanne ammattiosaston alueella vakiintuneen. Irtisanomisia ei juuri nyt ole tiedossa. On ainoastaan Iittalan Aterinpuoli, josta kahdeksan on irtisanottu. Sorsakosken Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja Heikki Lauronen lähti monien muiden tavoin uudelleenkoulutukseen, kun Leppävirran suurin yritys Danfoss lopetti toimintansa.

10 10 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Kaivostyö kiehtoo Marko Blombergia Outokumpulainen Marko Blomberg aikoo jatkaa paikkakunnan ja sukunsa perinteitä. Hän on menossa uuteen Kylylahden kaivokseen työhön. Nyt on jo vinotunnelin teko kaivokseen aloitettu. Ilmeisesti helmikuun alussa alkavat työt. Elokuun alusta lähtien Blomberg on ollut koulutuksessa opettelemassa uutta ammattiaan. Aiemmin hän on ollut metallitöissä oikeastaan koko ikänsä, viimeksi Okun koneistuspalvelussa hitsarina. Olen ollut 14 vuotta samassa firmassa ja halusin vaihtelua. Ja kaivostyö on minua aina kiinnostanut. Kiinnostus johtuu paitsi paikkakunnan kaivosperinteistä, myös siitä kun hänen isänsä oli vanha kaivosmies, joka työskenteli Keretin kaivoksessa 25 vuotta. Kaupunginvaltuutettu ensimmäistä kautta Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat Marko Blombergia. Hän on ammattiosastonsa toimikunnan jäsen. Viime kunnallisvaaleissa hänet valittiin myös kaupunginvaltuuston jäseneksi. Hän toteaa, että kokemukset valtuustotyöskentelystä ovat melko hyvät. Kyllä minua kiinnostaa valtuutetun työ. Mitä enemmän olen siihen perehtynyt, sitä enemmän se on alkanut kiinnostaa. Vaikutusmahdollisuudet valtuustossa ovat kuitenkin melko pienet. Enemmän pystyy vaikuttamaan lautakunnissa. Jääkiekkovalmentaja myös Aktiivisuutta Marko Blombergilla riittää myös urheiluun. Hän toimii viidettä kautta naisten jääkiekkovalmentajana. Naisjoukkue OoKoo Mimmit pelaa Suomi-sarjassa. Joukkueessa on tällä hetkellä 19 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Harjoitukset ovat kaksi kertaa viikossa ja sitten pelit päälle. Matkustusta eri pelipaikoille tulee paljon. Se käy kalliiksi ja koska kyse ei ole mistään ammattilaisjoukkueesta, niin pelaajat maksavat osan kuluista itse. Jonkun verran apua tulee sponsoreilta. Valmentajan työ vaatii paljon, mutta paljon se antaakin, kun onnistumisia tulee, Blomberg toteaa. On hieno nähä kun ihmiset on iloisia. Vastaavasti kun pettymys tulee, niin ihmettelee, miksi tätä tekee. Peli tietysti sinänsä viehättää minua. Tavoitteita pitää olla Joukkue on kahtena viime vuonna voittanut sarjassaan kolmannen palkinnon. Viime kaudella pronssi oli viimeisen pelin varassa. Tästä jääkiekkokausi alkoi, toteaa valmentaja Marko Blomberg ja näyttää OoKoo Mimmien ja Kalpan N Teamin peliilmoitusta. Silloin oteltiin TPS:ää vastaan vieraissa. Voitolla päästiin kolmanneksi. Mikäli oltaisiin hävitty oltaisiin oltu viidensiä. Marko Blombergin mukaan tavoitteita pitää olla. Siksi tälle kaudelle on asetettu tavoitteeksi vähintään toinen sija. Palkkaa valmentamisesta ei tällä tasolla saa. Joskus saa joululahjan, jos kehtoovat ostaa, Blomberg naurahtaa. Blomberg on toiminut myös erotuomarina vuodesta 1996 lähtien. Olen tuomaroinut lähinnä kolmosdivaria ja junioreiden pelejä. Joskus oli mahdollisuus lähteä kokeilemaan, mihin kynnet kykenee, mutta kun katsoo miten tuomareita pöllytetään, niin ei yhtään harmita. Täytyy kakkosdivareidenkin peleissä ihmetellä miten tuomareiden korvat kestää.

11 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Pajalla ja reissutöissä Näin Servicen puolella moni kesä hujahtaa nopeasti reissuhommissa. Onhan se vaihtelua, sillä pitkät talvet ollaan yleensä pajalla. Toisille komennustyöt istuvat kuin itsestään, toisille ne aiheuttavat melkoista stressiä. Joskus reissusta kotiin tultua on muutamaan päivään mahdotonta olla ajattelematta työasioita, ja useampi lomapäivä hujahtaakin pohtiessa. Sitten saattaa jonkin verran onnistua lomailemaankin, mutta kyllä se vapaa taas loppupäästä kapenee, kun alkaa pohtia töihin paluuta. On sääli, että reissuhommat vievät aina sen parhaan ajan vuodesta. Onhan se kuitenkin niin, että reissussa hankkii paremmin. Ei sekään ole itsestäänselvyys, sillä ylimääräiset tulot tulevat silloinkin ylitöistä. Aikataulut ovat melkoisen tiukat ja päivät pitkiä, mutta se on oikeastaan vain hyvä juttu. Eipähän jää turhaa vapaa-aikaa, sillä hotellihuoneessa hengailu on suoraan sanottuna turhauttavaa. Tekemistä ei ole, mutta silti olisi hyvä osata jotain harrastaa. Toisille se on urheilua, toisille jotain muuta. Vaatii kyllä jonkinlaista taiteilua, että pitkän päivän jälkeen jaksaa motivoida itsensä harrastamaan. Ei se taida olla niin kovin suuri ihme, jos reissussa stressiä kertyy Näin työsuojeluvaltuutettuna on todettava, että työturvallisuusriskit ovat asennustyömailla huomattavasti suuremmat kuin pajaolosuhteissa. Siinä olisi ehdottomasti kehittämisen varaa. Onneksi turvavälineet ja asenteet ovat pikkuhiljaa parantuneet, mutta varsinkin vanhemmilla hitsareilla ja asentajilla vanhat tavat ovat tiukassa. Onhan se niinkin, että aikataulut ja olosuhteet vaikeuttavat usein turvallisuusmääritysten noudattamista, ja useat työt voisivat kariutua pilkunviilaukseen. Parempaa suuntaa olisi kuitenkin syytä miettiä. Eräs painava kehittämisen kohde olisi myös päiväraha. On vaikea ymmärtää, miksi sitä piti pudottaa. Sitähän pitäisi päinvastoin nostaa vähintään 2 / vuosi, jotta saataisiin jälkeen jääminen kiinni. Suhtautuminen reissuhommiin on hyvin paljon kiinni tekijästä. Toiset haluaisivat reissuun jatkuvasti, toiset eivät koskaan ja loput haluavat tehdä sekä että. Varmasti ne, joille reissuhommat maistuvat erityisen hyvin, näkevät komennushommissa enemmän hyvää. Reissussa tapaa uusia ihmisiä, saa vaihtaa maisemaa ja sitä rahaakin hankkii. Rahahan siinä eniten painaa, siksi itsekin reissaan, mutta olisi se joskus mukava viettää osa kesästä ihan kotosallakin. Risto Eklund putkiseppä, työsuojeluvaltuutettu Foster Wheeler Energia oy Työsuojeluvaltuutettu Risto Eklund. Karkottaako sana politiikka nuoret ay-toiminnasta? Sana politiikka tuntuu olevan mörkö nuorille. Kukahan viisas keksisi tämän sanan tilalle tähän päivään sopivan vastineen. Nuorilla on sellainen käsitys, ettei ay- toiminnassa muuta tehdäkään kuin pelataan likaista poliittista peliä. Politiikka sananahan esiintyy monissa eri yhteyksissä, kunnissa harrastetaan esim. aluepolitiikkaa, yrityspolitiikkaa, perhepolitiikkaa, jne. Työpaikoilla harjoitetaan henkilöstöpolitiikkaa. Saattaahan olla että joissakin perheissä voi toinen osapuoli olla jopa sanelupolitiikan uhrina. Sitten kun mennään sanaan puoluepolitiikka ja politikointi, niin asiat muuttuvatkin ihan toisenlaisiksi. Puoluepolitiikkaa voi harrastaa monella eri tavalla, paljon on ihmisen itsensä toiminnasta kiinni se, minkälainen kuva välittyy ulospäin. Jos toiminta on sellaista, että kaikin keinoin yritetään saada ns. kilpailija mollattua, sitä eivät kaikki voi hyväksyä, ja se karkottaa hyviä kavereita pois toiminnasta. Esimerkkejä löytyy omasta ammattiosastostanikin, se on valitettavaa. Yleensä on vielä niin että nämä mollaajat saavat karkotettua omaa väkeänsä pois toiminnasta, eli tekevät karhunpalveluksen itselleen. En tiedä onko siinä mitään järkeä. Tällaista toimintaa harrastetaan lähinnä aluetoimistoista käsin, ammattiosastoissa sitä ei juurikaan harrasteta, jo siitäkin syystä, että muutenkaan niihin ei tahdo saada ihmisiä valittua hoitamaan asioita, ei siellä ole varaa enää politikointiin. Tällä menolla ammattiosastojen toimintaa pyörittää veteraaniporukka. Itse olen toiminut metallin riveissä aktiivisesti 70-luvulta lähtien, eikä ole tarvinnut likaiseen toimintaan turvautua. Ja vaikka lokaa on tullut niskaan, niin toiminnasta luopumiseen se ei ole johtanut. Olemalla oma itsensä, ja rehellisesti asiat hoitamalla kyllä pärjää, eikä omatunto kolkuta. Risto Pyhäjärvi Varkaus

12 12 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Ponsse rynnis Vieremäläisen Ponssen tilanne näyttää tällä hetkellä valoisalta. Muutama vuosi sitten koettu notkahdus on ohitettu, metsäkoneita menee maailmalle ja taloon palkataan uutta väkeä. Näin vakuuttavat pääluottamusmies Heikki Hiltunen ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Laitinen. Nuorta väkeä on nyt tullut, se on silmiinpistävää. Tommosta parikymppistä ja vähän päälle, sanoo Hiltunen. Valitettavasti ei kaikkia niitä ole saatu tulemaan takaisin, jotka irtisanottiin. Toki ammattimiehet ovat jo hakeutuneet muuallekin töihin. Pasi Laitinen on tyytyväinen, että vauhdin kiihtyminen ei ole tapahtunut työolosuhteiden kustannuksella. Myös työsuojelussa on menty eteenpäin. Tapaturmia vähennetään koko ajan. Positiivinen ongelma Heikki Hiltunen on nähnyt Ponssen kehityksen melkein alusta asti. Hän on ollut talossa vuodesta 1973 lähtien, jolloin talossa ei ollut kuin viitisentoista työntekijää. Olen aina sanonut, että olen nähnyt tämän talon alun ja nousun, mutta onneksi loppua ei ole näkyvissä, Hiltunen naurahtaa. Pääluottamusmiehenä Heikki Hiltunen on toiminut vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen hän toimi entisen pääluottamusmiehen Jari Aittokosken varamiehenä monta kautta. Hän pitää positiivisena ongelmana sitä, että töitä on pikkusen liikaa. Meillä on vielä karvaassa muistissa kaikki irtisanomiset ja lomautukset. Kiire on kuitenkin pakottanut erityisjärjestelyihin. Äskettäin sovittiin paikallisesti, että tehään ysituntista päivää. Yksi tunti päivässä jatkettiin työaikaa. Kyllä se kuormittaa työntekijöitä, mutta vastapainona oli, että sitten viikonlopun tietämissä jäi enemmän aikaa perheelle. Eikä se rahallisestikaan työntekijöille huono järjestely ollut. Työympäristöön panostetaan Työpäivän tilapäinen pidentäminen ei saa moitteita myöskään työsuojeluvaltuutetulta, koska sen vaihtoehtona olisi ollut viikonloppuina työskentely. Pasi Laitisen mielestä Ponssella ei ole yleensäkään ollut suuria ongelmia työsuojeluasioissa. Työsuojeluun panostetaan koko ajan. Ei tarvihe tapella työnantajan kanssa. Hyvin suhtautuu niihin ehdotuksiin, joilla pyritään työympäristöä kehittämään ja työsuojelua parantamaan. Suojavarusteita on tullut, kun niitä on esitetty. Meillä ajatellaan, että se on hyvä, jos työntekijä on tyytyväinen. Se poikii myös taloudellisesti. Asiat riitelee, ei miehet Pääluottamusmies Heikki Hiltunen toteaa, että asiat hoituvat Työsuojeluvaltuutettu Pasi Laitinen toteaa, että työsuojeluun Ponssella on panostettu melko hyvin.

13 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ tää vauhdilla Ponssella melko luonnikkaasti. Jotain erimielisyyksiä on ollut matkan varrella, mutta pääsääntöisesti me on pärjätty hyvästi. Ilmeisesti mutkattomat suhteet ovat pitkälti perua Ponssen perustajan Einari Vidgrénin ajoilta. Perinteet säilyvät, henkilösuhteet ovat hyvät, Hiltunen vakuuttaa. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén sanoi, että toimiston ovi on auki, jos on asiata. Saapi tulla milloin tahansa. On myö keskusteltu. Ja jos kaikesta ei olla samaa mieltä, niin täytyy muistaa, että jos joku riita tulee, niin asiat riitelee, ei miehet. Työntekijöiden etu tärkein Heikki Hiltunen on lupautunut Metallin Vaikuttajien ehdokkaaksi tulevissa liittokokousvaaleissa. Hän on yhdessä liittokokouksessa käynyt ja tietää nyt paremmin, mihin suuntaan yrittää liittoa kääntää. Jäsenen asian pitää painottua enemmän ja politiikka täytyy pitää hirmu matalalla. Sitä mä toivon. Vaaleissa on selvä jako, vasemmistoliitto ja demarit. Demarit ovat määräävässä asemassa. Minulle ainakin on noussut mieleen kysymys, onko heillä puoluekanta tärkeämpi kuin jäsenen edut. Heikki Hiltusta on pyydetty molempien vaaliliittojen listoille ehdokkaaksi. Tein päätökseni siksi koska uskoin, että vasemmistoliittoa lähellä olevien Vaikuttajien kautta on parempi mahdollisuus olla jäsenten asialla. Tiedän että saan sanoa oman mielipiteeni. Hiltunen kertoo esimerkkinä jokin aika sitten Savon Sanomissa olleen jutun. Sen mukaan kaksi demarivaikuttajaa oli saanut kunnallispolitiikassa puolueryhmältään huomautuksen, kun äänestivät kouluasiassa puolueen kantaa vastaan. Kyläkoulu säilyi, mutta sitä puolustaneet kaksi edustajaa saivat huomautuksen. Minä lähden siitä että jos jossain asiassa työntekijöiden etu menee puolueen edun edelle, niin jäsenen etu voittaa, sanoo Hiltunen. Se on se meidän juttu, vahvistaa Pasi Laitinen, joka on luvannut liittokokousvaalityössä antaa Heikki Hiltuselle vahvaa sivustatukea. Pääluottamusmies Heikki Hiltunen pitää Ponssen tulevaisuudennäkymiä valoisina. Koirakoulutus vastapainona fakta Ponsse Sekä pääluottamusmiehelle että työsuojeluvaltuutetulle tärkeä vapaa-ajan harrastus on koirien koulutus. Heikki Hiltunen on Iisalmen seudun käyttö- ja seurakoirayhdistyksen puheenjohtaja. Hänellä on itsellään kaksi saksan paimenkoiraa. Se on hyvä irtautumiskeino työpaikan jutuista. Kun oli vaikeat ajat ja irtisanomiset painoi päälle, niin oli helpottavaa lähteä koiran kanssa mettään tai kentälle. Siellä ne murheet unehtuu, kun kahtoo tekkeekö se Sesse niin kuin käsketään. Ja jos se ei tottele, ei voi syyttää kuin ihteensä. En ole osannut kouluttaa. Pasi Laitinen puolestaan kouluttaa ajokoiria, opettaa niitä ajamaan jänistä. Myös hänellä on kaksi koiraa. Käyn kovasti metällä. Pitää olla työlle vastapainoa ja harrastuksia. Ja kotona on kolme lasta, jotka harrastavat jääkiekkoa. Niitä joutuu kuljettelemaan pelireissuille. Liekö tämä koiraharrastus jonkinlainen vaatimus, jotta pääsee Ponssella luottamustehtäviin. Nimittäin yrityksen nimi, Ponsse, tulee vieremäläisen koiran mukaan. Se oli aikoinaan sekarotuinen ajokoira, paikkakunnalla kuuluisa, sitkeä ja kestävä jäniksen ajaja. Teksti ja kuvat: Timo Sandberg Ponsse Oyj on vieremäläinen metsäkoneita valmistava pörssiyritys. Sen perusti Einari Vidgrén vuonna Konsernin palveluksessa on noin 800 työntekijää ja toimintaa on 40 maassa. Konserniin kuuluvat emoyhtiön Ponsse Oyj:n lisäksi sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt: Ruotsissa Ponsse AB, Norjassa Ponsse AS, Ranskassa Ponssé S. A. S., Britanniassa Ponsse UK Ltd., Yhdysvalloissa Ponsse North America Inc., Brasiliassa Ponsse Latin America, Venäjällä OOO Ponsse, Hongkongissa Ponsse Asia-Pacific Ltd, Kiinassa Ponsse China Ltd, Uruguayssa Ponsse Uruguay S. A. sekä Suomessa Seinäjoella Epec Oy.

14 14 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Martti Räsänen tavoittelee parempia päätöksiä ja suurempia kaloja Martti Räsänen työskentelee levyseppä-hitsaajana Brandente Oy:llä Kuopiossa. Hän on melko uusi työntekijä ja totuttelee vasta talon tavoille. Aikaisemmassa työpaikassaan hän toimi pitkään työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä. Hän on Kaavin metallityöväen ammattiosaston jäsen. Metallin liittovaltuustossa hän on varajäsenenä. Kokemusta liittokokouksesta Vaikka Martti Räsänen on heivannut luottamustehtäviä vähemmälle, hän on kuitenkin suostunut ehdokkaaksi Metallin liittokokousvaaleihin Metallin Vaikuttajien listoilla. Liittokokous on metallin korkein päättävä elin. Pidän tärkeänä, että on monipuolisesti ehdokkaita, jotta jäsenet voivat valita kokoukseen mieleisensä edustajat. Martilla on jo selkeä käsitys, mihin hän on pyrkimässä. Viime liittokokousvaaleissa hänet valittiin varaedustajaksi ja kun varsinainen oli estynyt, hän osallistui kokoukseen. Siinä sai tuntumaa liittokokouksen työstä. Oli se mielenkiintoinen kokemus, aika iso tapahtuma, hän toteaa. Nyt kun tietää miten se homma toimii, pystyy varmasti paremmin vaikuttamaan päätöksiin. Tiukempia vaatimuksia Martti Räsänen pitää hyvänä sitä, että Metalliliitto on ollut tällä kierroksella tiukempana sopimusvaatimuksissaan kuin aikaisemmin. Alalla julistettiin ylityökielto ja oli muutaman päivän lakkokin suurimmissa metallialan yrityksissä. Porukka tosiaan haluaisi parempia sopimuksia ja isompia prosentteja. Minusta tuntuu, etteivät nämä prosentit suuria ilonpurkauksia saa aikaiseksi. Laajaan lakkoon ei kuitenkaan Martti Räsäsen mielestä tänä ajankohtana ollut edellytyksiä, joten tähän oli nyt tyytyminen. Tilanne on monilla metallityöpaikoilakin melko huono. Kun yleensäkään ei mene hyvin niin ei näillä alihankkijoillakaan voi olla mikään huipputilanne. Taitaa olla niin että edellisenkin laman jäljet ovat vielä osittain selvittämättä. Suuren kalan pokaaleja Vapaa-aikanaan Martti Räsänen harrastaa perhokalastusta. Kesäisin kierretään kalastamassa ympäri Suomea, ulkomaillakin. Martti tekee itse omat perhonsa. En taiteile sen sidonnan kanssa, vaan teen perhoja nimenomaan kalastusta varten. Hän ei siis hienostele veivaamalla toinen toistaan koreampia houkuttimia, kuljettele niitä näyttelyihin houkuttelemaan kalastajia. Mutta kalojen tavat hän tuntee ja saa perhoillaan saalista. Olen käynyt esimerkiksi Kiirunassa useampana vuonna. Kyllä sieltä ihan hyvä tulos tulee joka kesä. Harjusta pyydetään. Siellä on suuria harjuksia. Sen lisäksi tulee taimenia. Martti Räsänen on pari kertaa voittanut seuransa, Riistaveden Perhokalastajien, myöntämän suurimman kalan pokaalin. Viimeksi tuli 1060 grammaa painava harjus, jolla voitin. Martti Räsänen on asettumassa ehdolle seuraavissa Metallin liittokokousvaaleissa. fakta Brandente Oy Kuopiolainen Brandente Oy tuottaa korkeatasoisia konepajatuotteita yhdessä koti- ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Brandenten asiakkaina on kotimaisia vientiyrityksiä. Yrityksen tavoitteena on palvella asiakkaitaan entistäkin laajem pien ja laadukkaampien kokonaisuuksien toimittajana. Tämä tilanne vetää perhokalastaja Martti Räsäsen suuta hymyyn. Brandente valmistaa itse konepajallaan laserleikkeet, levytyöt, hitsauksen, koneistukset ja kokoonpanon. Asiakkaan luona tapahtuva teräsrakentaminen kuuluu myös Brandenten palveluun.

15 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Lomautus hyötykäytössä, oma aktiivisuus kannattaa Timo Partinen lomautettiin liperiläiseltä reilusti toista sataa henkeä työllistävältä Mantsinen Groupilta Joulukuussa Partisen lomautus kesti kaikkiaan puolitoista vuotta. Hän ei jäänyt tuleen makaamaan vaan opiskeli ensimmäisen vuoden aikuisopistossa ja sai töitäkin opistolta lopulle lomautusajalleen. Pahimmillaan meillä Mantsisella taisi olla vain viisi tai kuusi hitsaria työssä ja koko muu porukka lomautettuna. Laskukausi iski rysäyksellä ja työllisyys suorastaan romahti, toisaalta ylös kun vihdoin tultiin niin nousukin sitten oli nopea. Viimeisen vuoden aikana on jo palkattu uuttakin väkeä, kertoo Timo Partinen Mantsisen tilanteesta. Kävin tyrkyllä Lomautuksen alettua Timo hakeutui ensin koulutukseen: Kävin itse Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aikuisopistossa, vähän niin kuin tyrkyttämässä itseäni koulutukseen. Opistolta sanoivat, että tervetuloa vaan kunhan saat koulutusrahoituksen järjestettyä. Seuraavaksi sitten työkkärissä käynnillä sovittiin, että voin aloittaa koulutuksen ja kahden viikon sisällä lomautuksen alkamisesta olin kurssilla. Suoritin ensin aiemmin kesken jääneen kone- ja metallialan perustutkinnon. Siitä jatkoin eteenpäin ja seuraavaksi suoritin hitsaajan ammattitutkinnon sekä sen perään vielä hitsausneuvojatutkinnon. Opiskelussa hurahti kaikkiaan vuoden verran, hän ynnäilee kurssiaikaansa. Tartuin mahdollisuuteen Kun opiskelu oli loppusuoralla, Timo päätti kokeilla kepillä jäätä ja tarjosi osaamistaan opiston käyttöön: 2009 syksyllä kyselin sitten olisiko opistolla tarvetta työntekijöille. Kyselystä seurasi, että minut palkattiin määräaikaisesti opastamaan hitsausopiskelijoita. Palkkasivat siitä huolimatta, että kritisoin eräässä tilaisuudessa koulun toimintatapoja. Tuossa tilaisuudessa oli läsnä 40 opiskelijan lisäksi rehtori, toimialajohtaja ynnä muuta väkeä. Sami Piippo toteaa, ettei uusi sopimus anna hurraahuutoihin aihetta. Timo Partinen käytti lomautusaikaansa opiskeluun. Ehkä jäin mieleen kun kritiikin lisäksi esitin parannusehdotuksia. Siinä kävi vielä niinkin, että maksoivat palkkaa enemmän kuin olin itse osannut pyytää, tartuin mahdollisuuteen ja se kannatti. Puolisen vuotta olin Kohtuullinen ratkaisu Kiuruvedellä sijaitsevan MW Powerin pääluottamusmies Sami Piippo pitää saavutettua teknologiateollisuuden sopimusratkaisua kohtuullisena. Palkankorotukset eivät ole suuria, joten ei tässä silti hurraahuutoihin ole aihetta. Hän toteaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa jäsenistö ei kuitenkaan kovin suuria odottanut. Hyvänä Piippo pitää sitä, että tällä kertaa liitto oli vähän jämäkämpi kuin aikaisemmin. Ennen metalli on avannut pään ja toiset on sen jälkeen tehneet sopimuksen ja ottaneet pikkusen enemmän. Tämä astinlautana oleminen on aika laajasti metallin jäsenistöä ärsyttänyt. Erittäin tärkeänä Sami Piippo pitää sopimuskierroksen viime puristuksella saavutettua niin sanottua perälautaa. Se turvaa, että korotukset tulevat kaikille samansuuruisina, mikäli työpaikan neuvotelluissa ei päästä opistolla työssä kunnes lomautukseni päättyi ja palasin Mantsiselle. toisenlaisesta jakomallista yksimielisyyteen. Viime aikoina paikallinen sopiminen palkankorotusten kohdalla on mielestäni mennyt liian pitkälle. Heikoilla tällöin ovat varsinkin sellaiset työpaikat, joissa edunvalvonta ei ole kunnossa. Hyvät näkymät MW Power on Metson (omistusosuus 60 %) ja Wärtsilän (omistusosuus 40 %) yhteisyritys. Se toimittaa ratkaisuja paikalliseen energiantuotantoon. Sami Piippo on MW Powerin Kiuruveden tehtaan tämänhetkiseen tilanteeseen tyytyväinen. Työllisyysnäkymät ovat ihan hyvät. Pitkälti kevättalvelle on töitä tiedossa. Hän kertoo, että aina ei talviaika energia-alalla ole näyttänyt näin valoisalta, joskus työpaikalla on jopa jouduttu lomautuksiin.

16 16 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Kirsi Cissu Mäkinen Epäkohtiin on uskallettava puuttua Kirsi Cissu Mäkinen on nykyisin purkutyömiehenä Kymen Timanttityöllä Kotkassa. Taidan olla ainut nainen täällä tekemässä näitä töitä, hän naurahtaa. Hän kertoo, että miesten tahdissa pysyminen vaatii melko kovaa kuntoa. Cissu on kuitenkin työhönsä tyytyväinen. Olen aina tullut hyvin toimeen miesvaltaisessa työpaikassa. Työsuojelu lapsenkengissä Melkoisen työpaikkamyllerryksen kautta Cissu Mäkinen on nykyisiin purkuhommiin ajautunut. Aiemmin hän oli Dinamet Oy Go On -henkilöstövuokrausyhtiön töissä Eupecin Maakaasuputkitehtaalla Kotkan Mussalossa. Se työmaa oli alusta asti melko vaikea. Kantapään kautta lähdettiin opettelemaan asioita. Niin varmaan työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin. Hän huomasi nopeasti, että työpaikalla ei toimittu työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan. Kyseessä oli varsin laaja projekti, joten olisi olettanut että työnantaja olisi ottanut selville lain ja sopimuksen määräykset. Erityisesti työsuojeluasiat olivat Cissun mukaan lapsenkengissä. Oikeudentuntoisena ihmisenä hän yritti ottaa asioista selvää. Oikeudet vietiin Turvallisesta työympäristöstä hyötyvät kaikki. Hän kertoo, että ensisijaisesti erimielisyydet koskivat työolosuhteita. Työaika- ja irtisanomisasiat hiersivät myös. Kun kirjoitettiin työsopimukset, niin siellä luki, että työsopimus on voimassa kolme viiva viisi vuotta projektin loppuun asti, Cissu kertoo. Sitten siellä oli pieni pykälä, jossa sanottiin että asiakkaan tarpeen mukaan. Ja johan meidät heti ensimmäisenä vuonna joulutauon tullessa irtisanottiin koko porukka. Sitten mietittiin tammikuussa ketkä pääsee töihin ja ketkä ei pääse. Kellä alkoi vähän aikaisemmin työsuhteet, heille luvattiin arkipyhäkorvaukset. He saivat arkipyhäkorvaukset, niin jo ne muutaman kuukauden kuluttua perittiin pois. Meiltä vietiin oikeudet ihan totaalisesti, Cissu Mäkinen kiteyttää silloisia tunnelmia. Metallilta apua Cissu Mäkinen yritti yhteyshenkilönä hoitaa asioita. Se ei ollut helppoa, sillä työpaikalla oli monta erilaista kulttuuria, eri kansallisuuksia. Asiat eivät aina sujuneet kuten Suomessa on totuttu. Asioiden hoidon tehostamiseksi työntekijät alkoivat vaatia työpaikalle luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Eupecilla itsellään oli jo pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Heidän apujaan ei saanut mielellään käyttää. Cissu Mäkinen valittiin lopulta työsuojeluvaltuutetuksi, mutta käytännössä hänen oli varsin vaikea tehdä valtuutetun tehtäviä. Esimerkiksi koulutus tehtävään evättiin. Noissa asioissa hän sai apua Metalliliitolta ja on siitä kiitollinen. Maakaasuputkitehtaan osalta apua ja neuvoja tarvittiin aika paljon. Metalliliitto toimi hyvin. Siellä oli tietotaitoa ja aina sai apua, kun otti puhelimen käteen. Kiitos myös metallin järjestökoulutuksen. Nyt minulla on tarvittavaa tietotaitoa myös itselläni. Edut eivät ole vastakkaiset Tuo työpaikka on nyt lopettanut toimintansa, mutta Cissu Mäkinen kehottaa kiinnittämään huomiota vastaavien yritysten toimintaan. Siellä syntyvä mielivalta ja työntekijöiden etujen polkeminen saattaa helposti levitä koko alalle. Reilusti pelisääntöjä noudattavat yritykset eivät ehkä pärjääkään kilpailussa. Työntekijät ei tänä päivänä uskalla sanoa mielipiteitään vuokrayhtiöissä, peli on niin kovaa. Ja kuitenkaan kysymys ei todellisuudessa ole siitä, että työntekijöiden ja työnantajien edut työympäristöasioissa olisivat vastakkaiset. Olenkin sitä mieltä että turvallinen työympäristö, henkinen hyvinvointi työssä ovat asioita, jotka auttavat työntekijää niin kuin työnantajaakin viihtymään työssään. Hyöty on molemminpuolinen. Myös tasa-arvo asiat ovat tänä päivänä tapetilla ja niihin todella pitää kiinnittää huomiota. Tärkeitä asioita eteenpäin Cissu Mäkinen kertoo arvostavansa sitä, että hänellä on aina ollut työtä. Nyt minulla on hyvä työpaikka ja olen päässyt toteuttamaan siellä itseäni. Siellä kiinnitetään myös työsuojeluasioihin paremmin huomiota. Ja tilaaja, joka teettää tätä urakkaa, on tarkka ja olosuhteet ovat kohtalaisen hyvät. Cissu on lupautunut liittokokousvaaleissa Metallin Vaikuttajien ehdokkaaksi. Hänen ensisijaisena tavoitteenaan on edistää työympäristökysymyksiä. Tähän voi vaikuttaa liittokokouksessa, jossa vedetään liiton toiminnan suuntaviivat neljäksi vuodeksi eteenpäin. Omalta osaltaan hän haluaa jatkossakin vaikuttaa ja viedä eteenpäin tärkeäksi kokemiaan asioita. Hän on nyt nähnyt millaisia epäkohtia työpaikoilla voi olla. Asiat eivät korjaannu, jos joku ei puutu niihin, Cissu Mäkinen painottaa.

17 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Terästehtaalla vahvoja vaikuttajia Anssi Piirainen ja Kari Sairanen ovat aktiivisia Metallin Vaikuttajia Ovakon terästehtaalla Imatralla. Anssi Piirainen on ollut kolmisenkymmentä vuotta Ovakolla työssä. Hänellä on myös mittava kokemus erilaisista työpaikan luottamustehtävistä. Hän on ollut luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä, työsuojeluasiamiehenä. Nyt kun luottamusmiehiä karsittiin olen ollut yhdysmiehenä. Hän on ollut metallin liittokokousedustajana, on parhaillaan liittotoimikunnassa Jukka Porkan varamiehenä sekä ammattiosaston toimikunnan jäsen. Lisäksi hän toimii tehdaspalokunnassa. Myös kunnallisella puolella luottamusta Piiraisella on riittänyt. Hän on muun muassa Imatran kaupunginvaltuustossa, teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Kannatus kasvussa Kari Sairanen puolestaan on ollut 20 vuotta Ovakolla. Hän on toiminut osaston varaluottamusmiehenä. Hän oli myös ehdokkaana työpaikan varapääluottamusmieheksi. Kannatus ei paikkaan vielä aivan riittänyt, mutta hyvä äänimäärä innosti jatkamaan entistä tehokkaammin toiminnassa. Sekä Sairanen että Piirainen ovat Metallin Vaikuttajien toiminnassa mukana. Kolmas vahva vaikuttaja työpaikalla on Petri Ahvo, joka ei päässyt tähän haastatteluun. He kaikki ovat myös asettumassa ehdokkaaksi Metallin liittokokousvaaleissa. Miehet kertovat, että Metallin Vaikuttajien toiminta Imatralla on vielä melko vaatimatonta, mutta kannatusta on. Ensimmäistä kerta vuosiin Imatran Vasemmistoliitto sai jäseniä lisää eduskuntavaalien jälkeen, sanoo Piirainen. Saatiin toistakymmentä jäsentä lisää. Sitä ennen näytti varsin hiljaiselta tämä homma. Työssä jaksamiseen panostettava He painottavat, että liiton tulee panostaa työssä jaksamisen edellytysten parantamiseen. Puhutaan koko ajan että työssäoloikää pitäisi pidentää, mutta työolosuhteet ovat sellaiset, että yhä aikaisemmin ihmiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä asia pitäisi saada kuntoon. On ihmisiä jotka tekevät kolmivuorotyötä, lisää Sairanen. Ei pidä tuijottaa niinkään Anssi Piiraisella on runsaasti luottamustehtäviä niin työpaikalla, kotikaupungissaan Imatralla kuin myös Metallityöväen liiton hallinnossa. Kari Sairanen painottaa, että kolmivuorotyötä tekevien asemaa pitäisi parantaa. ikää kuin työvuosia. Kolmivuorotyö on raskaampaa ja kuluttavampaa. Siinä työssä pitäisi olla omat eläkesäännöt. Yhdessä metallin valtuuston kokouksessa puhuttiin vakavasti syyslomasta kaikille työntekijöille, Piirainen kertoo. Silloin puhuttiin, että sitä ajetaan eteenpäin, mutta näin ei ole käynyt. Pikemminkin tuntuu, että tuo tavoite on unohdettu. Syysloma olisi todella tarpeellinen ja se pitäisi toteuttaa työajan lyhennyksen kautta. Oikeudenmukaista palkkausta tarvitaan Anssi Piirainen ja Kari Sairanen eivät pidä hyvänä kehityksenä sitä, että metallin sopimuksessa on pitkään lisätty paikallista sopimista. On hyvä että luottamusmiehen asemaa sopimuksessa on parannettu, mutta pääluottamusmiehelle on annettu kuitenkin liikaa valtaa sopia työpaikan palkankorotuksista. Oikeudenmukainen palkkakehitys on jäänyt taka-alalle. Palkankorotukset on jaettu yksittäisissä työpaikoissa niin kuin pääluottamusmies on sanellut. He toteavat, että työpaikalla on yleensäkin kritisoitu melko vahvasti metallin linjaa. Kaikki muut ovat tehneet paremman sopimuksen, kun metalli on avannut pään, Sairanen sanoo. Saa nähdä kuinka nyt käy. Ottavatko toiset metallia paremmat korotukset. Anssi Piirainen pitää kuitenkin hyvänä kehityksenä pyrkimystä palata keskitetyn palkkaratkaisun suuntaan. Hyvänä hän pitää myös sitä, että lakolla saatiin rajoitettua työnantajan valtaa paikallisen erän jakamisessa. Kärjistynyt poliittisuus pois Molemmilla miehillä on oma vahva yhteiskunnallinen näkemyksensä. He korostavat kuitenkin, ettei puoluepolitiikan pitäisi tunkea esiin silloin, kun toimitaan ammattiyhdistysliikkeessä. Jäsenten asioiden hoito pitää saada etusijalle, Sairanen korostaa. Täällä on joitakin henkilöitä, jotka opettavat ihmisiä sellaiseen kylmään sotaan, Piirainen sanoo. Joidenkin vanhojen puoluejyrien ajama kylmä politiikka hajottaa sitä yhteistä rintamaa, jota me tarvitaan asioiden hoitamiseksi. Kärjistynyt poliittisuus vain kasvattaa työkaverit vihaamaan toisiaan. Aktiivista vapaa-aikaa Piirainen ja Sairanen korostavat, että vapaa-aikana pitää olla harrastuksia, jotka auttavat irrottautumaan työpäivän kuvioista ja luottamustehtävien paineista. Sairanen pelaa tietokoneiden kanssa ja käy kuntosalilla. Tietokoneet ovat tulleet tutuiksi, koska hänellä aiemmin oli sen alan yritys. Nykyisin yritystä ei enää ole. Sitä pitäisi tehdä päätoimisesti. Kun päätyö on Ovakolla, niin aikaa ei riitä. Piiraisella paljon aikaa kuluu kunnallispoliittisissa asioissa. Talvisin hiihdän, joskus käyn salilla ja pelaan kaukalopalloa silloin tällöin. Käyn myös keskustelupalstoilla keskustelemassa omalla nimellä. Aika aktiivisesti olen kirjoitellut lehdissä kaupungin ja ammattiyhdistysliikkeen asioista.

18 18 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Syksy 2011 Lakko oli ja meni. Toinen sovintoesitys hyväksyttiin. Metalliliitto lakkoilee noin 40 vuoden välein. Se on lienee talousnäkymät huomioon ottaen sopiva aikaväli muistuttaa, että mekin olemme olemassa. Metallin valtuuston varapuheenjohtaja Juha Kapiainen käytti Ahjossa osuvasti vertausta kulmahampaan paljastamisesta. Nyt ei kuitenkaan ollut tarvetta aivan koko purukaluston näyttöön/käyttöön, kohtalainen irvistys riitti. SAK:ta arvosteltiin mediassa siitä, että jäsenliitot kävelevät sen yli. Käsitykseni mukaan SAK:n tehtävä on mm. toimia jäsenliittojen vaatimusten esittäjänä neuvottelutilanteissa. Lakkovaroituksen antamisen jälkeen media uutisoi näyttävästi lakon vaikutuksesta vientiin. Ei liene tarpeen esittää omaa kantaani aiheesta: Ruokkivaa kättä ei ole soveliasta purra. Pikkujoulut Orilammella Savonlinnaan syyskuussa suunniteltu Metallin Vaikuttajien tapahtuma jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Sangen huolestuttavaa ajatellen toimintamme tulevaisuutta. Superviikonloppu oli tarkoituksella järjestetty syksylle, etteivät kesälomat/mökkikausi estäisi kenenkään osallistumista. Toivotaan että Kymen Vaikuttajapäivät Orilammella yhdistettynä pikkujouluihin saavat runsaan osanoton. Vaikuttajapäivillä valitaan toimintaryhmällemme mm. puheenjohtaja, mahdolliset muutokset johtoryhmään, kerrotaan kuluneen vuoden toiminnasta ja suunnitelmista tulevalle vuodelle. Ehdokashankinta Lienee syytä vielä muistuttaa ehdokashankinnasta tulevan maaliskuun liittokokousvaaliin. Aikaa on vielä ja ehdokkaita tarvitaan lisää. Emme ole vielä asettamassamme tavoitteessa. Juha Suni Pääluottamusmies, Garcotec Finland Oy Kymen Metallin ja Autoalan Vaikuttajien puheenjohtaja Juha Suni Jylpyn Automaalaus Oy LISÄÄ LIKSAA! Metallin ammattiosastoilta tuli liki 1200 aloitetta neuvottelujen pohjaksi. Aloitteet syntyvät todellisista parannustarpeista ja halusta korjata epäkohtia! EK ja Teknologiateollisuus ry harjoittavat tarkoitushakuista työ- ja yleistilanteen synkistelyä, joka on osaltaan ruokkimassa lamahysteriaa! Työtilanne näyttäisi edelleenkin olevan vähintäänkin kohtuullinen jopa hyväkin useimmilla konepajoilla ja telakathan ovat saaneet tilausvahvistuksia joidenka vaikutus ulottuu laajalle alihankintaketjuun. Odotukset työpaikoilla korotusten tasosta ovat jotakin aivan muuta kuin työnantajien esittämä korotustarjous. Tiivistettynä: Lisää ostovoimaa työnantajien maksamana eikä niinkään verohelpotuksina joidenka maksumiehiksi itse voidaan joutua hallituksen kohdentaessa leikkauslistoja. Metalliliiton on pystyttävä nyt näyttämään vahvuutensa ja halunsa jäsentensä edunvalvojana, monesta edellisestä sopimusratkaisusta on jäänyt sen verran vaisu jälkimaku! Jos työnantajilla ei ole nyt sopimishaluja meidän täytyy niitä herätellä, eiköhän se tahtotila sieltä ajallaan löydy! Pentti Huuskonen Metallin liittovaltuuston jäsen JK. Ylläoleva on ylimääräisessä valtuuston kokouksessa 30.9 käyttämäni puheenvuoro. Jylpyntie Kotka Puh Fax M P Pentti Huuskosella oli johdonmukainen linja sopimuskierroksella.

19 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Sopimuksen pääkohdat Valtakunnansovittelija antoi sunnuntaina teknologiateollisuuden lakkoon sovintoesityksen. Metalliliiton liittovaltuusto hyväksyi sen maanantaina Sovintoesitykseen sisältyvät palkkojen korotukset sekä luottamusmiesten työstä vapautuksen lisääminen. Sopimuskausi Palkkojen korotukset ) Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti mennessä. 2) Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja ,6 % yleiskorotus 0,8 % paikallinen erä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan ja sovitaan pääluottamusmiehen kanssa jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää liittojen apua, ja jos näinkään ei sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille Palkkataulukkoja korotetaan 2,4 % Lisiä korotetaan 2,4 % Kertaerä 150 euroa maksetaan vuoden 2012 alussa niille, joiden yhtäjaksoinen työsuhde on alkanut ja on voimassa kertaerän maksupäivänä. Osa-aikaiselle erä lasketaan sovitun ja täyden työajan suhteessa. Kertaerän maksamista voidaan sopia paikallisesti toisinkin. Kuntakalleusluokka II paikkakuntakalleusluokka poistuu ja noudatetaan I kalleusluokkaa. Tämä merkitsee 1,18 %:n korotusta II pkl:n taulukkopalkkoihin. Vuosi ) Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti mennessä. 2) Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja ,3 % yleiskorotus 0,6 % paikallinen erä jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää liittojen apua, ja jos näinkään ei sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille Palkkataulukkoa korotetaan 1,9 % Lisiä korotetaan 1,9 % Uuden teknologiateollisuuden työehtosopimuksen voimassaoloaika on Muuta Luottamusmiehen vapautus työstä Säännöllisen vapautuksen määrää neljän viikon jaksoissa nostettiin 1 8 tuntia. Vapautukseen vaikuttavat työntekijämäärät pysyvät ennallaan. Uudet tuntimäärät ovat 5, 17, 36, 60, 84, 100 ja 148 sekä kokonaan vapautettu. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä määrääviä kertoimia korotettiin 5 %:lla. Kouluttautumisvapaa Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otetaan maan hallituksen kirjaus tavoitteesta työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta. Hallitus aloittaa valmistelun koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Kirjauksessa mainitaan työntekijän osallistuminen työnantajan määräämällä tavalla vuosittain kolmen päivän ajan henkilöstön osaamista lisäävään koulutukseen. Yli 55-vuotiaiden kohdalla päiviä voidaan käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Uudesta järjestelmästä valmistellaan kolmikantaisesti esitys mennessä ja se otetaan käyttöön Yritysten henkilöstösuunnitelmia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan tämä järjestely. Tekstimuutokset Työehtosopimusneuvotteluissa Teknologiateollisuus ry:n kesken on sovittu lisäksi seuraavista muutoksista työehtosopimuksen teksteihin. 13 Työajan tasaaminen Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun (aiemmin kesäkuun loppuun) mennessä. 14 Tes-ylityö Ns. tes-ylityön hyväksyttäviin poissaoloihin lisättiin lapsen sairaudesta johtuva palkallinen poissaolo sekä ammatillinen tai hyväksytty ay-koulutus momentti Määräyksiin, jolloin viikkovapaan ei katsota toteutuvan, lisättiin työantajan määräämä koulutus tai työnantajan määräyksestä tehty matka. 16 Matkakustannukset Matkakustannuksissa työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisäkorvausta saa työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvauksen määrä on Verohallituksen verovapaaksi vahvistama. 16 Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella Asuntoa koskevia määräyksiä muutettiin niin, että asumistilaa tulee olla majoitettavaa työntekijää kohti vähintään 10 neliötä (aiemmin kirjaus oli 10 kuutiometriä). Huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö. Jos komennus samassa kohteessa kestää enintään viikon, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Asumistilaa on silloin oltava vähintään 13 neliötä. 18 Liiton hallintoon kuuluvat Metalliliiton liittotoimikuntaan, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen valitulla on oikeus saada vapautusta työstään osallistuakseen kokouksiin. 20 Isyysvapaa Isyysvapaan ajalta maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Työsuhteen on tullut kestää vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. 29 Ulkopuolisen työvoiman käyttö Jos ulkopuolista työvoimaa käytettäessä syntyy perusteltu epäilys, että tilaajan sopimuspuoli ei hoida lakisääteisiä tai työehtosopimuksen mukaisia velvoitteita, tulee tilaajan yhdessä pääluottamusmiehen kanssa arvioida asiaa ja tarpeellisten tietojen hankkimista ja ryhtyä toimiin selvitysten hankkimiseksi. Tilaajan pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä näihin selvityksiin. Alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin voidaan ottaa ehto, jonka mukaan tilaajalla on oikeus velvoittaa sopimuspuolensa luotettavan selvityksen antamiseen. Luottamusmiessopimus Pääluottamusmiehen varamiehen irtisanominen tai lomauttaminen ei saa perustua luottamusmiestehtävään silloin, kun hän ei toimi sijaisena tai hänellä ei ole luottamusmiehen asemaa. Työnantajan tulee ilman eri vaatimusta osoittaa toimen johtuneen muusta. Sama määräys koskee myös työsuojeluvaravaltuutettua. Työryhmiä Liitot asettavat muun muassa seuraavat työryhmät: alan kehittämistyöryhmä työpaikkakohtaisia kokeiluja seuraava työryhmä ulkomaisen työvoiman käyttöä selvittävä työryhmä, mm. lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen määräytyminen huolto- ja kunnossapitotyöryhmä selvittää näihin liittyviä erityistarpeita etenkin tilanteissa, joissa työntekemispaikat vaihtuvat jatkuvasti vuokratyövoiman käyttö; mm. vuokratyödirektiivin sovittaminen kansallisesti palkkamääräysten uudistaminen ja palkkarakenteen ylläpito työaikamääräysten ja työaikajärjestelyjen selvittäminen malmikaivosten työehtosopimuksen kehittäminen työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointi ja työurat Valtion toimenpiteet Mikäli keskusjärjestöjen allekirjoittama raamisopimus toteutuu, tulee hallitus omalla paketillaan mukaan. Sen myötä muun muassa Lomakorvauksen jaksotus poistuu. Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työeläkemaksujen noususta kompensoidaan 0,2 prosenttiyksikön suuruinen osuus alentamalla ansioverotusta. Yhteisöveroa alennetaan lisää 0,5 prosenttiyksikköä. Raamin kattavuus Keskusjärjestöt arvioivat sopimansa raamin toteutumista sen mukaan, miten kattavasti eri aloilla on solmittu sen mukaisia työehtosopimuksia. Jos kattavuutta ei ole riittävästi, liitot arvioivat irtisanoutuvatko ne sopimuksesta Sopimuksen irtisanominen on tehtävä mennessä. Jos taloudellisessa kehityksessä tapahtuu merkittäviä poikkeamia suuntaan tai toiseen, osapuolet arvioivat tilannetta. Mikäli liitot eivät pääse arviosta yksimielisyyteen, voidaan sopimus irtisanoa niin että se päättyy

20 20 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT Terho Ihalainen vaikuttaa nyt Metalliliitossa Vahva pohjoissavolainen vaikuttaja Terho Ihalainen työskentelee nykyisin Metallityöväen Liitossa. Hänet valittiin kesäkuussa liiton sopimusyksikön työehtotoimitsijaksi. Ihalainen työskenteli aiemmin koneistajana Samesor Oy:ssä Kuopiossa. Hän oli työpaikkansa pääluottamusmiehenä 12 vuotta ja on toiminut pitkään Kuopion Metallityöväen ammattiosaston (60) puheenjohtajana. Hän on ollut myös Metallin valtuuston varajäsen ja vaikuttanut myös Siilinjärven kunnallispolitiikassa. Kunnanhallituksen jäsenyydestä hän luopui elokuussa. Harrastuksikseen hän mainitsee kalastuksen ja pesäpallon. Terho Ihalaisen tavoittaa numerosta: Sähköpostiosoite on: Aulis Torkkeli on pikkuisen suivaantunut nimittelystä, joka ei perustu tosiasioihin. Aulis Torkkeli: Olen mieluummin Vaikuttaja kuin juoksupoika Kotkan auto- ja konealan ammattiosaston puheenjohtaja Aulis Torkkeli on henkeen ja vereen ammattiyhdistysmies. Hän haluaisi, että Metalliliitossa laajalla yhteistoiminnalla nostettaisiin alan arvostus ylös. Siksi häntä ärsyttää yksisilmäisyys ja tyhmyys, joihin silloin tällöin törmää. Hän kertoo esimerkkinä sen, että Murikka opistossa joku demarinuori oli nimitellyt häntä kommunistiksi. Sinä vaiheessa ajattelin, että mitä tämä ay-toiminta on, mihin me ollaan menossa, jos nuoret ovat tuollaisia. Kuka kylvää tätä eripuraa ja nimittelyä? Mie sain siitä lisää kipinää. Jos ne noin nuorina on noin aivopestyjä, niin tulevaisuus ei hyvältä näytä. Torkkeli ei ole minkään puolueen jäsen ja vakuuttaa, ettei tule ikinä olemaan. Hän kokee, että puoluepoliittinen yksisilmäisyys on haitaksi yhteisten etujen ajamiselle. Kun olin liittokokouksessa, niin sain äänestää oman mieleni mukaan, siten kuin milestäni oli alan työntekijöiden etujen mukaista. Ihmettelin, kun seurasin esimerkiksi vieressä olevia toisen ryhmän jäseniä, kolmea tyttöä, joista yksi kertoi, milloin lappu ryhmäpäätöksen mukaan nostetaan. Se tuntui todella suurelta pelleilyltä. Siellä pieni piiri päätti kaiken. Aulis Torkkeli kokee, että Autoalan Vaikuttajissa hän voi toimia vapaasti. Jos sä haluat olla eri mieltä, sä voit olla. Sulla on mahdollisuus vaikuttaa, muutenkin kuin että tanssit niin kuin toiset käskevät. Terho Ihalainen (oikealla) on nyt Metalliliiton työehtotoimitsija. Hänen kanssaan kuvassa on toimisijavuosiltaan vanhempi konkari Kymen aluetoimitsija Tapio Anttila.

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Lakko-organisaatio saatiin testattua

Lakko-organisaatio saatiin testattua HELSINGIN JA UUDENMAAN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 2/2011 Tässä lehdessä: Heli Hovi-Karlsson esittelyssä sivulla 12 Lisäksi mm: Miten työympäristöön voi vaikuttaa...3 Liittokokousvaaleissa on kyse liiton

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LUOTTAMUSMIES- VAALIEN OHJEET

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LUOTTAMUSMIES- VAALIEN OHJEET METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LUOTTAMUSMIES- VAALIEN OHJEET Sisältö 1... 3 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 3 3 Luottamusmiehen tehtävät... 5 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 6 5 Ehdokkaiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ ARVOSTA KAIKKIA SEN TOIMIJOITA - 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 7.10.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot