NRO Hyvinkään Konepajalla uskotaan tulevaisuuteen. s. 8 12

Transkriptio

1 NRO Hyvinkään Konepajalla uskotaan tulevaisuuteen s. 8 12

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Mauri Lunden Tiedottaja Jussi Päiviö Toimitussihteeri Raija Vuori-Lehkonen Toimittaja Hannu Siltala Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Mauri Lunden Timo Tukiainen Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi 3 Pääkirjoitus 4 Yrityksissä tapahtuu 5 Piinapenkissä 6 Työeläkeote 7 JaaEi 8 Pajalla taotaan, kun rauta on kuumaa 13 Sepon Sananen 14 Uudet taukotilat 17 Biljarditurnaus 18 Hiihtoleirit 20 Pilkkikilpailut 22 Henri Kuitunen 25 Henkilöstötutkimus 26 Henkilöstörahasto 28 Hannu Taanila 29 Liikkeen ääni 30 Eläkelait ja ihminen 32 Kesäpäivät 33 Kuulumisia koulutusrintamalta 35 Radanvarrelta 36 Osastot toimivat 38 Kiitokset 38 Krypton voittajat 38 Kuolleet 39 Ristikko Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design, Sanna Kallio ISSN Pilkkikisoissa jonnotettiin punnituksiin. KARI VILJAKAINEN 2 Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Raideliikennettä kehitetään Maan hallitus sai valmiiksi uuden liikennepoliittisen selonteon. Selonteko on todella tervetullut ja kauan odotettu. Tällaista laaja-alaista ja useamman vuoden linjausta tarvitaan niin elinkeinopolitiikan kehittämiseen, kuin alalla toimivan henkilöstön kannalta. Suunnitelmasta näkee tulevat investoinnit ja sen tahtotilan, jonka nykyiset päättäjät asettavat. Seuraavat hallitukset voivat sitä tietenkin täydentää, mutta hankkeiden suuruus sitoo rahat useiksi vuosiksi eteenpäin. Uusi piirre on rahojen hankinta ennakkoon, muualta kuin valtion kassasta. Myöhemmin ne palautetaan rahoittajalle korkoineen. Siitä ollaan oltu eri mieltä, onko sellainen raha kalliimpaa kuin valtion oma raha. Hyvää on se, että hankkeet voidaan näin aikaistaa, joskin sillä syödään tulevien vuosien liikkumavaraa. Raideliikenne on saanut selonteossa hyvän aseman. Hallitus on lunastanut lupauksensa kehittää raideliikennettä. Rautatieläisten kannalta heikoin lenkki selonteossa ovat nykyisten ratojen perusparannusrahat. Todellisuudessa ne laskevat entisestään, koska osa koreista syö tasoa alemmas. Selonteon valmistelu oli esimerkillinen, jossa kaikki osapuolet saivat olla mukana ja tuoda omat näkemyksensä valmistelijoille. Ainakin saimme kuulla miten muut liikennemuodot ja virkamiehet näkevät omat esityksemme. Linja-autoliikenne yrittikin pienellä ankalla siirtää katseet muualle väittäen VR: n hintapolitiikan vaikuttaneen kielteisesti liikennemääriin. Liikennepoliittisen selonteon loppurutistus tapahtuu puhtaasti virkamiesten valmistelemana ja poliittisilla päätöksillä eduskunnassa. Edellisen hallituksen aikana suuret investoinnit laitettiin järjestykseen erilaisilla koreilla, mutta siitä jäi rahoitus sopimatta. Uusi omistajaohjaus kertoi ensimmäisen tahtotilansa myös VR:n hallinnosta. Hallintoneuvostoa pienennettiin roimasti ja vaikutusvaltaa kavennettiin kunnolla. Hallintoneuvostojen roolin muuttamisesta saa syyttää vain hallintoneuvostoja itseään. Hallintoneuvostoista oli muodostunut poliitikoille paikka kertoa oman äänestäjäkunnan terveiset, niin aikatauluista, kuin mille asemalle pitää pysähtyä tai jatkaa lipunmyyntiä. Nämä asiat eivät kaipaa tämän tasoisia käsittelypaikkoja. Samalla poistettiin henkilöstön edustus hallintoneuvostosta. Henkilöstölle se oli enemmänkin paikka kuulla mitä poliitikot meidän työstämme tiesivät. Tärkeää oli myös kuulla heidän kehitysnäkymistään raideliikenteen tulevaisuudesta. VR-Yhtymän hallituksen muutokset ovatkin henkilöstölle paljon tärkeimpiä. Pitkäaikainen hallituksen puheenhohtaja Granholm vaihdettiin Lagerroosiin ja muutenkin tuotiin nykyisen hallituksen kavereita ja liike-elämän asiantuntijoita uusiksi päättäjiksi. Ay-liikkeen tehtäviin ei kuulu arvostella omistajien henkilövalintoja. Meille vain teot merkitsevät. Tärkeää on, että tavoitteena kaikilla on kyseisen toimialan ja yrityksen kehittäminen. Toinen pyyntö on mahdollisimman pitkäjänteinen kehittäminen. Silloin henkilöstö ehtii sopeutumaan mahdollisiin muutoksiin. Edellisen puheenjohtajan aikana tehtiin suuriakin leikkauksia, mutta henkilöstön kanssa yhteistyössä. Jäädään odottamaan tulevia linjauksia ja annetaan uusille päättäjille työrauha. Raideliikenne on saanut liikennepoliittisessa selonteossa hyvän aseman. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteissa jäsenrekisteriin. JOS SAIRATUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoi to vapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekis teriin ajanjakso, miltä et saa palk ka tuloa. Liiton jäsenrekisteri palvelee sinua klo , puhelin sähköposti: paivi.hakkinen-ojanen@rautl.fi. Rautatieläisten Liiton toimisto on kiinni perjantaina Henkilökunnan tavoittaa kiireellisissä asioissa matkapuhelimista. Hyvää Vappua toivottaa Rautatieläisten Liiton toimisto. Viime aikoina on kyselty hautausavustuksesta. Hautausavustus on poistunut Rautatieläisten Liitolta 1980-luvulla. Siitä säästöön jääneet varat käytetään eläkeläisten toimintaan sekä työssä olevien vakuutusturvaan. Työssä olevien kuoleman tapauksissa työnantaja on yleensä ottanut kollektiivisen henkivakuutuksen. Rautatieläinen

4 Yrityksissä tapahtuu Henkilöliikenteen kasvu nosti VR:n tuloksen VR-konsernin tulos vuodelta 2007 oli 66,4 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 63,1 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 87,1 (85,2) miljoonaa euroa. Tulos on kuluvan vuosikymmenen paras. Myönteiseen tuloskehitykseen vaikutti lähinnä henkilöliikenteen kasvu. Liikevaihtoa kertyi 1 334,1 (1 264,6) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä. Henkilöliikenteen matkojen kokonaismäärä oli 66,7 miljoonaa, joka on ennätyksellisen suuri. Kaukoliikenteen matkoja tehtiin 12,9 miljoonaa, jossa oli kasvua edellisvuodesta 3,1 %. Suomen ja Venäjän välillä tehtiin junamatkaa. Kasvua oli 18,4 %. Matkojen määrä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä kasvoi 4,9 % ja oli 53,7 miljoonaa. YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne kasvoi 14,6 %. Matkojen määrä oli 11,5 miljoonaa. Lähiliikenteen voimakkaaseen kasvuun vaikutti Lahden oikoradan avaaminen syyskuussa YTV-alueen matkamäärät olivat 42,3 miljoonaa, jossa oli kasvua 2,5 %. Henkilöliikenteen liikevaihto oli 370,2 (340,0) miljoonaa euroa. Venäjän tavaraliikenteen määrä laski VR Cargon kuljetusmäärä oli 40,3 (43,6) miljoonaa tonnia. Kotimaisen liikenteen osuus oli 26,2 (26,0) miljoonaa tonnia. Kansainvälisen tavaraliikenteen määrä oli 14,1 (17,6) miljoonaa tonnia. Kotimaan liikenteessä suurin tavararyhmä oli metsäteollisuuden kuljetukset, joita oli 20,1 miljoonaa tonnia. Metalliteollisuuden kuljetuksia oli 4,4 miljoonaa tonnia ja kemianteollisuuden kuljetuksia 1,6 miljoonaa tonnia. Metsäteollisuuden kuljetukset kasvoivat edellisvuodesta 2,3 %, mutta metalliteollisuuden kuljetukset laskivat 4,4 % ja kemianteollisuuden kuljetukset laskivat 0,5 %. Kansainvälisestä liikenteestä suurin osa eli 13,5 miljoonaa tonnia oli Venäjän ja Suomen välistä liikennettä. Se väheni edellisvuodesta 20,0 %. Siitä noin 40 % oli raakapuun tuontia, noin 40 % kemianteollisuuden tuotteita ja loput lähes kokonaan metalliteollisuuden tuotteita. Raakapuun tuontikuljetukset Venäjältä vähenivät runsaat 30 %. Tavaraliikenteen transitokuljetusten määrä oli 3,5 miljoonaa tonnia. Transitokuljetukset vähenivät 16,4 %. VR Cargon liikevaihto oli 340,0 (358,9) miljoonaa euroa. VR-Rata edelleen merkittävin rataurakoitsija Oy VR-Rata Ab:n liikevaihto oli 244,5 (239,2) miljoonaa euroa. Suurin asiakas oli liikenne- ja viestintäministeriön alainen Ratahallintokeskus, joka hallinnoi valtion rataverkkoa. Sen tilaamista ratatöistä VR-Radan osuus oli runsaat puolet. Suurin radan päällysrakenneurakka oli Turun ja Toijalan välillä. Muita merkittäviä päällysrakenneurakoita oli muun muassa väleillä Uimaharju Lieksa, Tampere Seinäjoki Oulu ja Kuopio Ii salmi. Ratapihaurakoista huomattavimmat olivat Helsingissä Ilmalan varikkoalueella ja Imatralla. Rautatiesuunnittelun keskeisiä kohteita olivat rataosien Seinäjoki Oulu, Toijala Turku ja Tornio Kolari perusparannusten suunnittelu. Ilmalan kalustohalli suuri investointikohde Konsernin investoinnit olivat 118,9 (110,3) miljoonaa euroa, josta VR Osakeyhtiön raideliikennekaluston osuus oli 39,2 (58,7) miljoonaa euroa. Kalustoinvestoinnit kohdistuivat pääasiassa tavaravaunuihin ja henkilöliikennekaluston saneerauksiin. Helsingin varikon junakalustohallin rakennustyö Ilmalassa oli huomattava investointikohde. Hallin avulla parannetaan junien huoltoa etenkin talviaikaan. Varikon peruskunnostustyöt jatkuvat vuoteen VR:ltä valtiolle osinkoa 54,8 miljoonaa euroa VR-Yhtymä maksaa viime vuoden tuloksestaan valtiolle osinkoa 54,8 miljoona euroa. Yhtiökokous päätti asiasta Vuoden 2006 tuloksesta osinko oli 30,4 miljoonaa euroa. Samlla yhtiökokous valitsi yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi merenkulkuneuvos Antti Lagerroosin (uusi). Hallituksen jäsenet ovat diplomi-insinööri Christer Granskog (uusi), aluejohtaja Maaret Heiskari, aluepääluottamusmies Jorma Hellsten, toimitusjohtaja Antti Mäkelä (uusi), kauppaneuvos Soili Suonoja (uusi), talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma ja finanssineuvos Markku Tapio. VR:n hallintoneuvostoon nimitettiin 12 jäsentä. Aikaisemmin heitä oli 22. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Matti Ahde. Varapuheenjohtajana toimii kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä. Jäsenet ovat poliittinen sihteeri Katja Alvoittu, kansanedustaja Thomas Blomqvist (uusi), puoluesihteeri Sari Essayah (uusi), kansanedustaja Timo Korhonen (uusi), maanviljelijä Raili Myllylä, kansanedustaja Lauri Oinonen, kansanedustaja Minna Sirnö (uusi), kansanedustaja Satu Taiveaho, kansanedustaja Raija Vahasalo ja kansanedustaja Raimo Vistbacka (uusi). 4 Rautatieläinen

5 JUSSI PÄIVIÖ Piinapenkissä 1. Kerro työhistoriastasi 2. Kerro lyhyesti ammatistasi 3. Mikä työssäsi on mukavinta? 4. Mitä teet vapaa-ajallasi? Heikki Arhippainen 1. Varsinaisen palkkatyöni aloitin 1969 Wärtsilän Turun telakalla hakeuduin uusiin töihin. Yhtenä vaihtoehtona oli VR:n Turun konepaja. Samaan ajankohtaan työpaikan vaihdon kanssa koin läheisen omaisen menetyksen, joten uusi työsuhde alkoi apeissa merkeissä. Osana työhistoriaan voitaneen kytkeä luottamushenkilötoiminta. Turun konepaja oli kiinteä työyhteisö. Kuten muissakin samankaltaisissa työpaikoissa verkosto oli toimiva ammatillisesti. poliittisesti jne. Vaikka luottamustoimintaa ei luokitellakaan varsinaiseksi työksi, tuskin sitä voidaan eriyttää ja unohtaa. Turun konepajan ja koko kunnossapidon sopeuttaminen työllisti silloista osasto 3:n toimihenkilö- ja luottamusmiesporukkaa vapaaajankin. Lopputulos oli valtaapitävien tahdon mukainen, tukin mitä ympäristö antoi, ei riittänyt. Myötäelän työelämän muutosten kouriin joutuneiden ihmisten kanssa ja on helppo samaistua heidän tuskaansa. Samalla ihailen Kemijärven Sellutehtaan henkilöstön ja myös paikkakuntalaisten oikeutettua toimintaa työpaikan säilyttämisen puolesta. 2. Aloitin vaunujen muutostöissä, joka sähköistämisen myötä koski kaikkia aiemmin valmistuneita henkilövaunujen sähköistyksen muutoksia. 90- luvun puolivälistä olen suorittanut vaunujen reputuksia ja muuta, mikä liittyy henkilövaunujen huolto- ja kunnossapitotoimintaan. 3. Nykyisessä työssäni koen hyväksi olla pieni osa kuljetusjärjestelmää, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnalliset korostaen ympäristöystävällisiä arvoja. Koen kuuluvani osaksi kiinteää Turun varikon koko kunnossapitopalvelujen huomaamatonta osatekijää koko kuljetusketjussa. Usein haastatteluissa ja julkisuudessa ruohonjuurityö unohdetaan ja sitä osaa, joka kohtaa maksavan asiakkaan, julkiskuvaa esitellään. 4. Olen ollut mukana yhteiskunnallisissa talkootöissä, minkä muulta nikkaroinnilta olen joutanut. Mieleisin harrastus, jos niin voi sanoa, on kaikenlainen rakennusnikkarointi. Matkailua harrastan käytettävissä olevan ajan ja pääoman rajoissa. Mahdollisen muun liikenevän ajan viihdyn vallan hyvin, epäsosiaalisesti yksin. Rautatieläinen

6 ISTOCKPHOTO Toukokuussa posti tuo työeläkeotteen Työeläkeote lähetetään jokaiselle Suomessa asuvalle vuotiaalle vuoden 2008 aikana. Vuosittain lähetettävästä työeläkeotteesta voit seurata eläkkeesi karttumista ja tarkistaa ansiotietosi. Eläkkeellä olevista vain osa-aikaeläkeläiset saavat työeläkeotteen. Otteita lähetetään yhteensä arviolta noin 3 miljoonaa. VR Eläkesäätiö lähettää työeläkeotteet toukokuun aikana. Otteen saavat myös ne alle 63-vuotiaat, jotka ovat erityisen eläkeiän (55, 58, 60) perusteella lisäeläketurvan mukaisella vanhuuseläkkeellä. Mikä on työeläkeote? Työeläkeotteelle on koottu tiedot yksityisen puolen työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta sekä tiedot eläkettä kartuttavista palkattomista ajoista eli sosiaalietuustiedot. Työeläkeotteella näkyy yksityisen puolen työsuhteista edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneen lakisääteisen eläkkeen määrä. Yli 50-vuotiaille henkilöille on arvioitu myös tuleva vanhuuseläkkeen määrä 63, 65 ja 68 vuoden iässä. Tarkista työeläkeotteesi tiedot Kun saat työeläkeotteen, tarkista heti tietojen oikeellisuus. Mikäli tiedot ovat oikein, ei tarvitse tehdä mitään. Jos tiedoissasi on korjattavaa, toimita korjatut tiedot VR Eläkesäätiöön ohjeiden mukaisesti. Eläkesäätiö selvittelee pyynnöstäsi työsuhteesi 10 vuoden ajalta. Tätä vanhempien työsuhteiden korjauspyyntöihin tulee liittää työtodistus ja palkkatodistus. Mitä tietoja työeläkeotteella ei ole? Tiedot työskentelystä julkisella puolella, kuten valtiolla tai kunnalla eivät ole vielä mukana työeläkeotteella. Suurella osalla VR:n henkilökuntaa on valtion palvelua eli eläkekarttumaa VR:n palveluksesta ajalta ennen Näitä tietoja ei siis työeläkeotteella vielä ole. Työeläkeotteella on kuitenkin merkintä julkisen puolen palveluksesta ja yhteystiedot eläkelaskelman pyyntöä varten. Julkisen puolen tiedot on arvioitu saatavan otteelle vuonna Tätä aikaisemmin ei Valtiokonttorista ole saatavissa eläkelaskelmaa, jossa olisi huomioitu vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset. Tiedot lisäeläkkeestä eivät ole mukana työeläkeotteella. Merkittävällä osalla VR:n henkilöstöä on VR:n yhtiöittämisen yhteydessä sovittuja lisäeläke-etuuksia, joita tietoja ei työeläkeotteella ole. Lisäturvasta ja lakisääteisistä eläkkeistä VR Eläkesäätiö antaa pyynnöstä eläkearvion noin vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Arviolaskelmissa on silloin huomioitu myös valtion eläkkeen osuus. Mikäli et ole saanut työeläkeotetta kesäkuun 10. päivään mennessä, ota yhteys Eläkesäätiömme. Selvitämme, miksi otetta ei ole lähetetty. Syynä voi olla mm., että osoitetiedoissa on puutteita tai että Sinulla on eläkehakemus vireillä. Pääasia on, että tarkistat yksityisen puolen työsuhteittesi tietojen oikeellisuuden. Mikäli tiedot ovat oikein, ei siis tarvitse tehdä mitään. 6 Rautatieläinen

7 Seponsananen Sopimustyöryhmien työstöö ja tilannetta Täähänny on melki kokoaikaista voimassaolevan sopimuksen läpikäyntiä näin lehrenkin puitteissa. Puhelimessa ja erilaisissa kirjeissähän tätä tulee tehtyä päivittäin. Nonnii ei muuta kun asialle. Sopimuksen yhteydessä sovittiin kuudesta erillisestä työryhmästä joiden työskentelyaika päättyy 2008 kesäkuussa, 2008 lopussa tai vuoden 2009 lopussa. Niin ja yhden työryhmän määräaika päättyi jo viime vuoden lopulla. Ei tullu viä valmista vaan jouruttiin jatkoajalle. Tästä viä tua perässä. Työryhmät on kaikki aloittaneet työskentelynsä ja tekstiäkin on rakenneltuna jo erillisiä arkkeja joten kyä ne siältä taas valmistuu. Tavoitettavissaolo korvausjärjestelmän käyttöön oton osalta, koskien kolmosliitettä, on tarkoitus saada valmiiksi niin, että järjestelmä olisi käyttöön otettavissa jo kesäkuun alusta 2008 lukien. Tässä työryhmässä on tehty laajoja selvityksiä erilaisista kustannustekijöistä sekä henkilöstöön vaikuttavista kysymyksistä. Palkkaliite 3:n osalta mm. vuosityöaikaa, työaikapankin toimivuutta ja matkatunteihin liittyviä kysymyksiä selvittävän työryhmän työskentelyaika päättyy kesäkuun lopussa Työryhmä on jo tehnyt laajoja selvityksiä eri työaikamalleihin liittyvistä asioista. Kakkosliittteen palkkausjärjestelmän kehittämistä selvittämään sovittiin sopimuksella kaksi erillistä työryhmää. Ensin selvitetään nykyisin käytössä olevan palkkausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä erilliskysymyksiä. Mm. välirahakäytäntöön, työkohtaiseen palkkaukseen sekä henkilökohtaiseen palkanosuuteen liittyviä asioita. Tämä työryhmä on käynnistynyt ja erillisselvityksiä on tehty laajasti ja tarkasteltu myös mahdollisen kenttäkyselyn suorittamista. Toinen kakkosliitteen palkkausjärjestelmän kehittämiseen liittyvä työryhmä aloittaa varsinaisen työskentelynsä kun edellä mainittu ryhmä on saanut valmista aikaan. Tämä toisen työryhmän toimeksiantona onkin sitten tehdä mahdollinen ehdotus kokonaan uuden palkkausjärjestelmän luomisesta. Molempien työryhmien määräaika on vuoden 2009 loppuun. Palkkaliite ykkösen osalta sopimuksella sovittiin kahdesta erillisestä työryhmästä. Toisen työryhmän tehtävänä on selvittää vuoden 2008 loppuun mennessä järjestelmän kehittämistä tuloksellisuutta ja osaamista painottavaan suuntaan. Tämä työryhmä on työskentelynsä myös aktiivisesti aloittanut. Ryhmän toimesta suoritettiin kenttäkysely; minkämoisia ongelmia on nykyjärjestelmässä ja minkälaisia kehittämistarpeita on havaittu, kun järjestelmä on nyt ollut neljä vuotta käytössä. Toisen työryhmän tehtävänä on selvittää työehtosopimuksen 14 :n neljännen kohdan muuttamisesta ja sen soveltamisohjeista. Tämän työryhmän työ piti saada valmiiksi niin, että järjestelmä olisi ollut käytettävissä jo tämän vuoden alusta lukien. Edellä mainittu työehtosopimuksen kohtahan liittyy ns. vajaiden jaksojen tuntien takaisin teettämiseen vuosilomien, koulutuksen tai sairaslomien johdosta. Samoin ns. teknisten ylitöiden poistamisesta. Pelkistetysti sanottuna, keskeytyspäiväjärjestelmän lopettamisesta. Tekstilliset osuudet, periaatteet sekä ns. soveltamisohjeet on kyä saatu valmiiksi, mutta käyttöönotto takkuaa pahemman kerran. Tekijöinä on mm. ATK- järjestelmiin liittyvät uudistushankkeet. Nykyisin käytössä oleva TAHKOjärjestelmä tullaan korvaamaan uudella summausjärjestelmällä. Tämä uusi järjestelmä tulee käyttöön 2009 alusta jolloin on myös mahdollista luoda myös sisälle keskeytyspäivien lopettamiseen liittyvät määrittelyt. Toki muutenkin nää aina aikaa ottaa nää erillisuudistukset.onhan se kai perusteltuakin, kun muutokset tarvii aina määrittelyn, testauksen ja toteutuksen. Parasta se on loppuun asti valmistella, ettei kaikki työajat sekoile, niinkun ny on näyttäny käyneen VIP:ssä.Eli virallisesti saadaan kaikki lopullisesti käyttöön ens vuoden alusta. Työryhmässä on kuitenkin yksimielisesti sovittu periaatteesta, että ns. takaisin teettämistä tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin välttää viimeiseen asti. Työryhmän toimesta tullaan erikseen vielä kirjelmöimään eri osapuolille, että asia ymmärrettäisiin koko rataverkolla. Korjausta erelliseen lehteen ja Transpointin liiton jäsenille Kauko-ohjattavista vetureista laitteet tullaan reevee 12 lisäksi asentamaan päivysveturi Dr 14 eikä reevee 16 (isoovvaaleeseen) niinkun viimeks kirjottelin. Transpointissa työskenteleville liiton jäsenille lähetettyyn jäsen kirjeeseen joka liittyi henkilöstölippuasioihin. Korjattakoon, että vuoden 2008 osalta sovittu korvaus maksetaan kesäkuun alkuun 2008 mennessä. Seppo Raiso työehtosihteeri Rautatieläinen

8 Suomessa on tehty lähes puolitoistavuosisataa junia ja vaunuja. Ammattitaito on ollut aina tärkein kilpailuvalteista niin kotimaan kuin ulkomaan markkinoilla kilpailtaessa. Pelkästään VR:llä, entisellä Valtionrautateillä, oli Suomessa aikoinaan 13 konepajaa. Tänään niitä on jäljellä kaksi, Hyvinkää ja Pieksämäki. Vierailimme huhtikuun alussa Hyvinkään konepajalla katsomassa miten siellä syntyy uusia junia vai syntyykö enää ollenkaan. Veturiverstas korkealta ja kovaa. 8 Rautatieläinen

9 Hyvinkään pajalla taotaan, kun rauta on kuumaa Väki vähenee, bileet eivät parane Hyvinkään konepajalta lähti viimeinen omavalmisteinen uusi tuote, Sr1 veturi jo Tänään konepaja on keskittynyt vaunujen ja veturien peruskorjaamiseen. VR Osakeyhtiön Hyvinkään konepajalla korjataan ja kunnossapidetään sähkövetureita ja sähköjunia sekä matkustajavaunuja. Konepaja aloitti toimintansa vuonna 1949 Viipurin konepajan jäädessä rajan toiselle puolelle. Paja on jaettu eri alueisiin. Siellä on ainakin; moottoriverstas, laiteverstas, sähkökonekorjaamo, veturiverstas, vaunu- ja sähkömoottoriverstas, teliverstas ja tehdaspalvelu. Työntekijöitä Hyvinkään konepajalla on tällä hetkellä n 290 ja osa-aikaisia, ketkä ovat pääosin osa-aikaeläkkeellä, on Pääluottamusmies Sakari Helander valtakuntansa porteilla. noin 30, lisäksi on muutama kymmenen toimihenkilöä. Takavuosiin verrattuna henkilöstön vähennys on ollut todella rajua. Enimmillään, 1970-luvun lopulla, Hyvinkään konepajalla oli töissä jopa noin henkilöä, Sakari Helander kertaa Pajan historiaa ja toimintaa. Sakari Helander on ensimmäisen kauden pääluottamusmies. Todellinen supliikkimies. Hänen toimikautensa alkoi 2008 vuoden alusta voittoisten vaalien jälkeen. Sakari on uuden ajan luottamusmies, joka luottaa neuvottelun voimaan ja kyky lähestyä ihmisiä hänellä on ilmiömäinen, aivan kuten edeltäjällään Jukka Tapanaisella. Sakarista huokuu empaattinen olemus ja hänellä on todellista luottoa myös työnantajaan päin. Sakarin mukaan suurimmat ongelmat pajalla on vuokratyöntekijöistä käytävä keskustelu ja se, että vieläkin korostetaan liiaksi omaa tuotanto-osastoa. Vaikkakin konepaja koostuu monesta osastosta, niin liiaksi katsotaan pelkästään omaa osastoa. Työntekijöiden tulisi enemmän puhaltaa yhteen hiileen. Sen lisäksi on vieläkin näkyvissä Pasilan ja Turusta tulleiden omat ryhmät ja sitten Hyvinkään vanhojen duunareiden. Olen itsekin tullut Pasilan konepajalta tänne. Nyt jos koskaan olisi tärkeää puhaltaa yhteen hiileen, Sakari selvittää Hyvinkään konepajan tilannetta. Sakari Helander on huolissaan myös työvoiman riittävyydestä. Viime aikoina rekrytoidut nuoret eivät kiinnity. Lyhyen ajan sisällä on lähtenyt viisi vasta otettua nuorta työntekijää. Kilpailu työvoimasta käy jo nyt kovana. Alihankintaa tai oikeastaan vuokratyövoimaa Sakari ei pidä suurena peikkona, mutta vakituista työvoimaa hän kaipaisi lisää. Vuokratyövoiman käyttöä ei pidä lisätä. Minimissään pitäisi vakituistaa mahdollisimman monta ulkopuolista ammattiosaajaa VR:lle jatkuvuuden kannalta. Nuoria pitäisi houkutella uusin keinoin tänne. Tulevaisuudesta ei kannata olla huolissaan muuten kuin, että miten työvoima riittää. Tilauskirjat ovat nyt täynnä ja tulevaisuudessakin varmasti töitä riittää. Nyt on henkilöstöpula, vaikka sitä vuokratyövoimalla paikataankin, niin silti vakituisia pitäisi saada nopeasti lisää. Vanhemmat osaajat lähtevät pikkuhiljaa eläkkeelle ja vuokratyöntekijät eivät niin Rautatieläinen

10 Tuula toivoisi VR:ltä tasapuolisempaa kohtelua miesten ja naisten välillä. Juha Rajakallio kaipaa lisää nuoria pajalle töihin. kiinnity VR:ään kuin vanhat ammattilaiset, Sakari toteaa. Veturiverstaalla puhutaan isoilla kirjaimilla Veturiverstaalta tavoitimme Hyvinkään konepajan nuorisojaoston vetäjän Juha Rajakallion. Juha on uuden polven rautatieläinen, joka on ehtinyt nähdä ennen VR:lle tuloa monen moista. Hyvinkään konepajalla Juha on ollut töissä nelisen vuotta. Uusien työntekijöiden vähäinen rekrytointi saa Juhan myös mietteliääksi. Pelkona on, että osaaminen katoaa, koska uutta porukkaa ei palkata lisää. Yhtenä vaihtoehtona tilanteen parantamiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi olisi moniosaamisen lisääminen ja töiden kierrättäminen. Juha ehdottaa. Hän tekee itse suurimmaksi osaksi MGP ruiskuja DV 12 vetureihin ja jarrulevyjä Toki palkkausjärjestelmämme kaipaa kehittämistä. Moniosaamista ei oteta huomioon riittävästi eikä työmäärää ja tehokkuutta, Juha listaa samalla kehitysideoista työehtosopimukseen. Juha on kovanluokan ammattilainen. Selkeällä esiintymisellä ja uusilla tuoreilla ajatuksilla, Juha on tulevaisuuden pelastajia myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Juhan pitäminen toiminnassa on haaste vanhenevalle aktiiviporukalle Rautatieläisten Liiton osasto 2:lle, joka vietti tässä hiljan satavuotisjuhliaan. Kokemusta ja osaamista Valtuuston jäsen Jarmo Nordlund nostaa mäntiä pois työparinsa Seppo Olkkosen kanssa. Seppo tuli Hyvinkään konepajalle töihin jo1968. Lähes kuudenkympin iästä huolimatta yli 40 kilon mäntää Seppo käsittelee varmoin ammattimiehen ottein. Työmenetelmiä onkin kehitetty jatkuvasti, toteaa Jarmo Nordlund. Täällä jokainen kaveri on todellinen ammattimies tai nainen ja he ovat ylpeitä siitä. Siksi pajalta saattaa välillä tulla koviakin vaatimuksia työnantajan ja liiton suuntaan Jarmo linjaa. TEAM keskusteluun Nordlund haluaa ottaa kantaa sen verran, että valtuusto teki yksimielisen päätöksen tutkia mahdollista TEAM-liittoprojektia ja tutkimusta on hyvä jatkaa. Tosin tietoa hän kaipaisi enemmän tavallisille jäsenille projektista. Aktiivinen toimija Vaunukorjaamon luottamusmies Jari Velin on monessa mukana myös siviilissä. Hän istuu Hyvinkään kaupunginvaltuustossa ja toimii puheenjohtajana Hyvinkäänkylän työväenyhdistyksessä. Hän onkin tunnettu persoona koko Hyvinkäällä. Jari Velin toivoisi kasvot myös VR: n johdolle. Nykyinen VR:n johto, niin myös konepajan johto, on kasvotonta. Ei heitä juuri näy missään, Jari toteaa. Jari kantaa huolta myös tulevaisuudesta. 10 Rautatieläinen

11 Jarmo Nordlund ja Seppo Olkkonen huoltavat DV 12 moottoria. Miten voi olla ylpeä ammatistaan, kun uusia harjoittelijoita ei palkata. Vieressä on ammattikoulu, josta ei juuri työharjoittelijoita tänne tule. Miten voi olla tulevaisuutta, jos ammattitaito ajetaan alas, Jari kyselee. Toki alihankkijoita tulee ja menee ja niistä vain muutama päätyy VR:lle vakituiseen työsuhteeseen. Ammattitaito katoaa, vanhojen konkareiden jäädessä eläkkeelle, Jari toteaa. Jari ei kauaa ehdi jutella, vaan hän jatkaa SM 2 junan saneerausta. Levyjä laitetaan seinään nopealla tahdilla. Tällä hetkellä saneerauksen vauhti on kahdeksan SM 2 yksikköä vuodessa, mutta tavoitteena on nostaa määrä jopa kymmeneen. Tämä tuo Jarin mukaan muutamia ongelmia, vaikka tavarantoimittajat eivät tällä tahdillakaan näytä jatkuvasti pysyvän perässä, miten sitten käy, jos määrää vielä nostetaan. Jari toteaa. Lisäksi tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa. Mistä sitä irrotetaan, Jari kysyy. Usko tulevaisuuteen on kova Hyvinkään konepajan päällikkö Jukka Suurtala, antaa kiitosta työntekijöilleen. Nyt tulee haastava jakso, kun vuoteen 2020 mennessä pitäisi kaikki vanhat dieselveturit olla korvattuna uudella kalustolla sekä lisäksi uusia sähkövetureita on tulossa. Tarvitaan vanhaa osaamista pitkään, mutta samalla pitäisi vielä uutta väkeä saada hoitamaan uutta kalustoa. Tämä on haastava yhtälö, Suutarla toteaa. Määrä on nyt noin 30 prosenttia henkilöstöstä. Tarkoituksena ei ole sitä lisätä. nykyisestä, määrä on nyt hyvä Se Jari Velin, ammattimies työnsä ääressä. Rautatieläinen

12 Valtuuston jäsen Kari Korpela, Toivoo työnantajalta myös lisää rekrytointeja ja selkeämpää henkilöstöpolitiikkaa. Timo Lintilä on nuorenpolven luottamusmies. mahdollistaa ruuhkien tasaamisen ja uusia vakituisia löytyy sitä kautta. Saamme sieltä hyvää työvoimaa. Järjestelmä toimii molemmin puolin. Työntekijät tietävät mihin ja minkälaisiin hommiin he tulevat ja työantajalla on tuntumaa kaveriin, Suutarla vastaa kritiikkiin vuokratyövoimasta. Tulevaisuudesta Suutarlalla on myös positiiviset näkemykset. Töitä riittää tällä hetkellä hyvin. Hän on vain hieman huolissaan talouden ylikuumenemisesta koko Suomessa. Nyt on jo näkyvillä kaikki samat merkit kuin 1990-luvun alussa. Tavarantoimittajilla on pitkät toimitusajat ja nuoret hakeutuu muihin hommiin. Mutta muuten kaikki pelimerkit ovat nyt meillä. Se on meistä itsestämme kiinni, miten tulevaisuudessa Hyvinkään konepaja kehittyy ja mitä täällä tehdään, Suutarla sanoo luottavaisena. Teksti ja kuvat, Jussi Päiviö Hyvinkään konepajan päällikkö Jukka Suutarlalla on vahva usko pajan tulevaisuuteen. Työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen toivoisi työnantajalta enemmän vastuuta työsuojeluasioissa ja pienempää puuttumiskynnystä vääriin työskentelytapoihin. 12 Rautatieläinen

13 Jaaei On muutoksen aika Ilmastonmuutos on tosiasia ja siitä puhutaan ympäri maailmaa. Muutoksen vaikutukset ovat ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia. Vaikutukset voivat pahimmillaan johtaa jopa sotiin tai terrorismiin. Koko ihmiskunnan on siis muutettava ajatteluaan ja käyttäytymistään. Meillä on vielä mahdollisuus korjata tilannetta vapaaehtoisesti, jatkossa olemme pakon edessä. Meillä liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin viidennes kaikista päästöistä. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa. Liikennepolitiikan linjoja on muutettava nopealla tahdilla radikaalisti ympäristömme hyväksi. Juhannusliikennettä lukuun ottamatta Suomen ruuhkiin on vain yksi syy ja se on työmatkaliikenne. Muutoin liikenneverkolla on tilaa vaikka kuinka. Avainsanaksi nouseekin joukkoliikenne ja sen toimintaedellytysten oleellinen parantaminen. Ydinkysymys on kertalipun hinnan suhde oman auton käyttöön verrattuna. Tähän ongelmaan hallituksen esittämässä liikennepoliittisessa selonteossa on nykytukien lisäksi esitetty suurten kaupunkien 10 miljoonan joukkoliikenteen lipputukea. Se on näpertelyä. Heikosti liikkeelle lähtenyttä työsuhdematkalippuakin hallitus lupaa vain selvittää. Rautateille osoitetut lisäresurssit tullaan käyttämään vähäliikenteisille rataosuuksille mistä syystä perusradanpidon korvausinvestointeihin tarkoitetut määrärahat tulevat todellisuudessa laskemaan. Ne jäävät n. 60 miljoonaa alle tavoitetasosta. On mietittävä mihin määrärahoja kohdistetaan. Investoidaanko uusiin väyliin, vai käytetäänkö vastaavat varat yksityisautoilua vähentäviin joukkoliikenteen lipputukiin. Pidän selvänä, että rautateiden merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi muutama vuosi sitten vähäliikenteisiä rataosuuksia oltiin purkamassa. Eduskunta oli kuitenkin toista mieltä. Nyt tilanne on päinvastainen, puunsaannin turvaamiseksi niitä kunnostetaan. Ratahallintokeskus oli haluton jatkamaan myös ratojen sähköistämistä, mutta eduskunta päätti, että ohjelmaa tulee jatkaa ja sitä jatketaan. Erikoista on, että hallituksen kehyspäätöksessä sähköistysohjelmaa ei enää toteuteta hyötykustannus periaatteen mukaisesti. Hallitus on muuttanut edeltäjänsä linjaa ja päättänyt sähköistysinvestointien tärkeysjärjestyksen enemmän aluepoliittisin kuin liikennepoliittisin perustein. Rautateistä puhuttaessa tulisi nähdä kokonaisuuksia. Kansallisesti pääsuoni vie Helsingistä Ouluun. Suomen kansantuotteesta suurin osa tehdään kolmiossa Helsinki Tampere Turku. Tässä kolmiossa tulisi pyöriä nopeita junia. Kansainvälisesti tärkein suunta on yhteys Venäjälle. Kolmessa tunnissa Pietariin on realistinen tavoite. Hallitukselta voisi toivoa aloitteellisuutta myös siinä, että Venäjän kanssa neuvoteltaisiin siitä, miten ratayhteyksiä voitaisiin kehittää Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen välillä. Helsingin kasvupaineet vaativat myös liikenneolosuhteiden kehittämistä. Keskusteluun tulevat tuolloin länsi-metron lisäksi rantarata ja Länsirata Espoosta Lohjalle. Kaksoisraide Karjaalle olisi omiaan lievittämään pääkaupunkiseudun liikenneruuhkia. Ilmanstonmuutoksen turjumisessa avainsanaksi nousee joukkoliikenne ja sen toimintaedellytysten parantaminen. Ydinkysymys on kertalipun hinnan suhde oman auton käyttöön verrattuna. Vaikka Länsiradan on sanottu olevan pitkässä kuusessa, niin tilanteen muuttuessa se voi toteutua nopeassakin aikataulussa. Siinä yhteydessä pitäisin tärkeänä, että voidaan huolehtia myös sujuvasta raideyhteydestä lentokentälle. Vaalikauden alkuun sopii erinomaisesti liikennepoliittinen selonteko. Tässä selonteossa on hyviä tekstiosia, mutta kirjoitetun tekstien toteuttamiseen tarvittavat määrärahat puuttuvat. Tästä syystä selonteon vaikuttavuus jää aneemiseksi. Se ei pysty vastaamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen liikenteelle asettamiin päästöjen vähentämistavoitteisiin. Matti Saarinen, kansanedustaja, sd, valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, Lohja Rautatieläinen

14 Junahenkilökunta sai Helsinkiin Uudet taukotilat Puolen vuoden evakko parakeista ja muista väliaikaisista tiloista päättyi, kun juhlittiin junahenkilökunnan uusia hienoja taukotiloja. Tupaantuliaisissa oli tarjolla tiloihin tutustumisen ohella ruisleipää ja terveysjuomaa. Lisäksi paikalla oli VR:n yhteistyökumppani SATS jakamassa tietoa kuntoilumahdollisuuksista sekä Hyvä kunto, jonka esittelypisteessä oli mahdollisuus kokeilla voimiaan. Tilojen suunnittelu alkoi todenteolla syksyllä 2006, jolloin pidettiin VR Henkilöliikenteen aluejohtaja Pekka Söderlingin johdolla suunnittelukokous. Hänen tavoitteena oli viedä junahenkilökunnan esikuntajoukot; vuorosuunnittelu, opastuskonduktöörit ja junahenkilökunnanesimiehet lähelle konduktöörejä. Lisäksi kaukoliikenteen muiden paikkakuntien konduktööreiltä puuttui rauhallisia elpymistiloja. Remontin myötä niitäkin on nyt taukotilan alakerrassa. Tyytyväisiä Junahenkilökunnan esimies Jorma Neuvonen on tyytyväinen uusiin tiloihin. Tärkeänä hän piti sitä, että henkilöstö on päässyt, edustajiensa työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten edustuksella, koko ajan vaikuttamaan ja suunnittelemaan tiloja. Lisäksi on välittänyt hiljaisempienkin työntekijöiden mielipiteet ja toiveet eteenpäin suunnittelijoille. Neuvonen ei ole suotta tyytyväinen, tilat ovat modernit ja avarat. Tilat on vielä pientä viilausta vaille, mutta tyytyväisiä ollaan. Kovin juttu on väljyys ja kesäaikana jäähdyttävä ilmastointi, Jorma toteaa tyytyväisenä. Parantamisen kohtia Jorma näkee muutamia esimerkiksi asemavalvomon ja henkilöstön käytön osalta. Järjestelyjä työpöytien osalta täytyy tehdä vielä ja myös äänieristys kaipaa kohentamista työskentelyrauhan takaamiseksi. Alakerran elpymistiloihin tilattiin vasta viikolla 16 kolme runkopatjasänkyä J-P Mäkelä ja Henri Virras tutustuvat uuteen myyntilaitteeseen. Jorma Neuvonen ja uudet koneet. 14 Rautatieläinen

15 Uusiin taukotiloihin ollaan tyytyväisiä. ja sängyillä levätään päiväpeiton päällä, mutta tyynyliinan vaihtomahdollisuus on kuitenkin, Jorma listaa muutamia parantamiskohteita. Pienistä kehittämiskohteista huolimatta Jorma Neuvonen on tyytyväinen lopputulokseen. Helsingin liikennehoitoalueen pääluottamusmies Timo Jelekäinen on myös pääosin tyytyväinen tilaratkaisuihin. Hänkin on kuullut asiallisia parannusehdotuksia samoista asioista mistä Neuvonen. Tilat ovat siistit ja hienot, mutta komennuksen tiloista annan satikutia. Päivittäin tiloissa käy kymmeniä ihmisiä ravaamassa. Vuorosuunnittelijoilla ei ole riittävää työrauhaa. Vaikka tilat ovat heilläkin hienot, niin työrauha pitäisi saada jollakin tavalla. Käyttäähän näitä tiloja Kommentti Uusiin konduktöörien tiloihin ollaan tyytyväisiä, eikä syyttä. Vanhat olivatkin jo pahasti rapistuneet. Lähiliikenteessä tehdyn työssäjaksamistutkimuksen mukaan konduktööreillä on pahoja ongelmia jaksamisessa. Uudet tilat ovat pieni asia, mutta varmasti auttaa osaltaan kun paikka, missä hengähtää tauoilla. Etenkin Lähiliikenteen konduktöörin työ on niin hektistä ja kuormittavaa, että kaikki työympäristön parannukset ovat erittäin tervetulleita. Tätä työtä VR Henkilöliikenne on nyt tosissaan tekemässä. Henkilökunnan tulisikin suhtautua avoimin mieliin suuriinkin uudistuksiin. En usko, että lähiliikennepäällikkö Kari Pekka Rosenholm niitä kiusatakseen tekee, vaan koska aidosti välittää työntekijöistään ja heidän jaksamisestaan. Työntekijät eivät ole vain tuotantokoneita. Pallo on nyt heitetty Henkilöliikenteen johdolle, että nämä pyrkisivät nyt tosissaan parantamaan junahenkilökunnan työoloja.rauta tieläisten Liitto ry on avoimin mielin mukana kaikissa työntekijöiden jaksamista parantavissa hankkeissa. Jäämme odottamaan tuloksia. Jussi Päiviö Rautatieläinen

16 Lepotuolit tulevat olemaan kovassa käytössä. Lasiovi on yllättävän paksu... päivittäin veturinkuljettajat mukaan laskien kolmatta sataa ihmistä, Jelekäinen toteaa. Toivottavasti pysyy siistinä Konduktööri Henri Virras on myös tyytyväinen lopputulokseen. Pitkään parakeissa ravaaminen ja monessa paikassa juokseminen oli raskasta. Totta kai siihenkin tottui ja sen kanssa pystyi olemaan ja elämään, mutta olihan tilojen valmistuminen upea juttu. Henrin mieleistä uudet tilat ovat asialliset ja hyvät. Kiitosta saavat eritoten lepo elpymistilat uusine tuoleineen. Pientä kankeutta uusissa tiloissa aina vähän on, mutta kyllä asiat ja tavat pikkuhiljaa löytävät paikkansa, Henri to- teaa ja kantaa samalla huolta tilojen siisteydestä. Kun nyt pysyisi siistinä. Yhteisiä tiloja tulisi vaalia, kun omaa kotiaan. Henri toivookin, että siivoojat kävisivät säännöllisemmin. Nyt kun on esimerkiksi kaksi pyhää peräkkäin, niin paikat ovat törkyiset ja usein vessasta on paperit ja pesuaineet lopussa, Henri viestittää. Vielä erillään Junahenkilökuntaan kuuluu olennaisena osana myös veturinkuljettajat. Nyt tiloja jäi vielä erottamaan lasinen ovi, joka on paksumpi kuin miltä näyttää. Veturikuljettajien työsuojeluvaltuutetun Jan Nylundin mukaan erillisten tilojen perusteluna on työrauha. Siihen miksi veturinkuljettajat eivät halunneet yhteisiä tiloja, on syynä työrauha. Mikäli tilat olisi yhdistetty, läpikulkua olisi tullut lisää, jolloin elpymisen mahdollisuus olisi olennaisesti heikentynyt, Nylund toteaa. Tällä hetkellä tiloihin ollaan tyytyväisiä, mutta pientä hienosäätöä tarvitaan. Muutamia muutoksia ehkä joudutaan tekemään käyttökokemusten perusteella, Nylund toteaa lopuksi. Vuorosuunnittelija Seppo Peltonen työpäytänsä ääressä. Teksti ja kuvat, Jussi Päiviö 16 Rautatieläinen

17 Biljardimestaruus 2008 Rautatieläisten Liiton ensimmäiset biljardimestaruuskilpailut käytiin 5. huhtikuuta Seinäjoella Cafe Framessa. Kilpailuissa oli peräti 10 osallistujaa. Määrä ei ollut suuri, mutta sitäkin tasokkaampi. Osallistuja oli saapunut ympäri Suomenmaata. Edustettuna oli monta osastoa. Lieneekö syynä vähäiseen osallistumiseen se, että Helsingin konduktöörien Ari Viemerö ja Juha Hietanen biljardipöytä on siirretty taukotilojen alakertaan, johon ei lyhyillä tauoilla ehdi pelaamaan, ottamaan konduktööristä mittaa. Yleisesti on se käsitys, että Helsingin konduktöörien joukosta tulee monta kovaa pelimiestä. Kilpailun järjestämisestä vastasi Antti Ahonen, Rautatieläisten Liiton osasto 73: n puheenjohtaja. Antti on itsekin lajin aktiivi harrastaja. Antti oli tyytyväinen osallistuja määrään vaikka se jäikin ennakoitua pienemmäksi. Hän miettiikin, että jatkossa mestaruuskilpailut olisi hyvä järjestää muiden tapahtumien yhteydessä. Miksei myös veturi- ja virkamiehiäkin houkutella mukaan, Antti toteaa innostuneena. Pelit olivat kisoissa kovatasoisia. Muutama huippu jännittävä kohtaaminenkin nähtiin. Kilpailut alkoivat pelaajien sijoittamisella kaavioon. Siinä ei juuri huipulle vielä voi päästä, vaan vastustaja arvottiin ensimmäiseen ottelusarjaan. Alkupelit pelattiin paras viidestä systeemillä ja välierissä tarvittiinkin jo neljä voittoa jatkoon. Välierissä olivat mukana Kari Harkio ja Juha Laitila ja ottelukaavion mahdollistamana Harkio hävittyään sai vielä mahdollisuuden paikata toisessa välierässä Juha Karjalaista vastaan. Loppuottelu käytiinkin lopulta Harkion ja Laitilan välillä. Voittajaksi selviytyi tiukan finaalin sarjan jälkeen Juha Laitila, josta kruunattiin ensimmäinen Rautatieläisten Liiton biljardimestari. Juha Laitila ottikin vastuun seuraavista kisojen järjestämisestä. Mukaan tullaan houkuttelemaan myös RVL ja veturimiehet sekä tekniset ja akateemisetkin eli VRU:n kanssa tullaan tekemään kisojen järjestämisestä yhteistyötä. Seppo Lindelöf kehui kisoja vuolaasti, hän oli erittäin tyytyväinen ensimmäisiin kisoihin, vaikka voittoa ei tällä kertaa tullutkaan. Voitto ei ole tärkeintä, vaan osallistuminen. Hieno juttu, että kisat vihdoin järjestettiin. Seppo kertoi iloisesti puolivälierähäviöstä huolimatta. Biljardikisoissa oli todellinen toverillinen tunnelma. Tälläisille tapahtumille on sosiaalinen tilaus jatkossakin. Teksti: Antti Ahonen ja Jussi Päiviö Kuvat: Jussi Päiviö Seppo Lindelöf Juha Laitila, voittajan tyylinäyte. Kisojen järjestäjä Antti Ahonen Rautatieläinen

18 Hiihtoleiri I Ykköshiihtoleiri sai hulppeen alun kun Kemijärvelle pyyhkäistiin juhlajunalla siitä aiheesta ojjo juttuja pirettynä joten eipä siitä sen enempää. Mutta komeeta oli alotus, oli soittoo laulua ja juhlajunakonehktööriä. Varsinaiset hiihtoretket sitten käynnisteltiin sunnuntaina komeassa auringon paisteessa ja hyvien konelatujen kannatellessa. Oli siinä etelän variksilla ihmettelemistä kun ympärillä oli metritolkulla valkoista lunta ku ei sitä ollu juurikaan kukaan leiriläinen kotikulmillaan nähny, muuta kun hetkellisesti silloin tällöin. Eipähän toi näyttäny haittaavan sillä suksi kyllä kulki ja jossei kulkenu, niin Risto tai Jouko laitto pohjaan sitä, mitä tarvittiin ja taas pelas. Ajankohta kun oli aikaisempaan nähren jonniivverran aikanen, niin paukuttelipa komeita yäpakkasiakin viikolle,meinaan oli parinaamuna komekytäraatia pakkasta, mutta kun aikamme aurinkoo ooteltiin niin päästiimpä jo 10 aikaan liikkeelle. Yhrelle illalle oli järjestetty Astelin toimesta hulppee kotailta jossa tarjolla oli loimulohta ja keittiön laittamaa käsittämättömän hyvää kastike lohen kyytipojaks. Hiihrettyä ja lasketeltua tuli ja kylpylässäkin lilluttua. Huttu-Ukkokin kävi kodalla ja enskerlaiset sai kasteen ja muutkin erilaisia kastejuomia. Upeeta oli taas kerran joukkojen kans olla yhressä melkein tommosella vapaareissulla. Reunahuomautuksena vois toreta että vetäjän osalta oliki viimeinen leiri, joten kaikista n. 20 suuret kiitokset. teksti, Seppo Raiso kuvat, Pirkko Rautala 18 Rautatieläinen

19 Hiihtoleiri II Houkuttelin kurssikavereitani jo hyvissä ajoin hakemaan hiihtoleirille ja lopulta meitä lähtivät Sari, Jani ja minä. Emme olleet kukaan vielä käyneet Lapissa, joten tämä oli upea kokemus meille kaikille. Nyt haluamme sinne uudestaan ja uudestaan. Lapin luonto luo outoa taikaa; se on uskomaton paikka. Pyhän Astelissa majoituimme neljän hengen mökkeihin, joissa oli kaikki mukavuudet hetkivalmista kiuasta myöten. Pääsimme Janin kanssa samaan mökkiin ja kämppikseksi tulivat kipparit Arvo Laine Kemijärveltä ja Pertti Vainikka Lappeenrannasta. Herrat pääsevät muuten tänä vuonna ansaituille vapaille, joten onnittelut heille jo etukäteen. Pojat muistavat varmasti vitsimme tunnit tapissa. Sää Pyhällä oli päivällä +1 astetta ja yöllä - 20 astetta. Lunta oli 70 cm aivan mahtava sää reippailuun. Hoidettuja latuja Pyhällä on 174 kilmetriä, joten kaikille riittää vaikeusastetta varmasti riittävästi. Hiihdimme vetäjän Hannu Siltalan johdolla porukassa, ja se oli todella mukavaa. Pidimme riittävästi taukoja ja välillä sytytimme laavulla tulen, grillasimme makkaraa ja jatkoimme matkaa päivätupiin. Levähdimme taas, grillasimme ja juttelimme ja tutustuimme rautatieläisiin. Aina oli upeaa huumoria ilmassa. Retket olivat noin 20 kilometrin mittaisia, mutta porukalla, hyvällä asenteella ja huumorilla ne menivät hujauksessa. Paikannimetkin ovat hauskoja: Rykimäselkä, Kiimaselkä, Porontahtoma, Kuukkeli, Soutaja, Tiaislaavu, Porolaavu, Karhunjuomalampi, Kapista, Huttujärvi, Latvavaara, Kalliokumpu ym. Omatoimisella porukalla menimme Pyhälle laskettelemaan. Se oli ainutlaatuinen kokemus. Hissin noustessa tunturin päälle tuntui kuin olisi mennyt pakastearkkuun, jossa tulee lumisia faaraoita vastaan. Silloin oli niin sankka sumu, että rinteen päällä näki noin 5 metriä eteensä. Oli etsimistä löytää rinteen fosforikepit tullakseen alas. Rinteet on merkitty selkeästi: helppo, keskivaikea ja vaikea. Me tulimme alas ensikertalaisina kuin James Bond. Kaikkia välineitä voi vuokrata tai tuoda omat mukanaan ja hissiliput rautatieläinen saa puoleen hintaan. Rantasauna avantoineen oli hauska ja piristävä kokemus, josta jäi hyvät muistot ikuisesti mieleen. Kotatunnelma ja siellä nautittu loimulohi pannukahveineen ja lettuineen ja tietysti lapinkastajaiset olivat ainutlaatuisia kokemuksia. Lapissa on muun muassa mahdollisuus tavata Huttu-ukko silmätysten. Vaikka porukassa oli vasta taloon tulleita ja kohta ansaituille vapaille siirtyviä kavereita, silti jutut ja sävelet olivat samat olimmepa hiihtämässä, laskettelemassa, saunan lauteilla, avannossa tai ruokailemassa. Tämä oli mahtava kokemus. Suuri kiitos vetäjälle ja kaikille mukana olleille rautatieläisille; te olette ainutlaatuista ja huippuporukkaa! Teksti: Tommi Rajamaa, lähiliikennekonduktööri Kuvat: Hannu Siltala Rautatieläinen

20 Pilkkikilpailu veti väkeä Rautatieläisten Liiton pilkkimestaruuskilpailut pidettiin Joensuun Hopealahdessa 5. huhtikuuta. Paikalla Joensuun Hopealahdessa oli reilut 80 pilkkijää. Sarjoja löytyi kaikkiaan viisi, niin veteraaneille kuin liiton jäsenten perheenjäsenillekin. Lisäksi käytiin kilpailu osastojen välisessä joukkuekisassa, johon sai osallistua kolmehenkisellä joukkueella. Joukkue kisan voiton vei osasto 104 Kajaani.sta. Joukkue otti jo kolmannen kiinnityksen kiertopalkintoon. Kalasaaliskin on mahtava. Ennen jäälle lähtöä käytiin kilpailujen säännöt ja sarjat lävitse. Allekirjoittanut, järjestösihteeri Visa Tammi, käytti megafonia ja antoi lopuksi lähtökomennuksen jäälle. Näin pilkkikisa pääsi virallisesti juhlallisin seremonioin alkamaan. Hopealahden puitteen antoivat mahtavat olosuhteet kisojen järjestämiselle. Sääkin suosi näyttämällä parhaimman puolensa. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Jäälläkään ei ollut ylimääräistä vettä. Oli mukava nauttia pilkkimisestä. Suurin osa kilpailijoista tulikin punnitukseen vasta viimetingassa, kello aikaan. Puntarilla häärivät tottuneesti lukuja kirjaamassa työehtosihteeri Kyösti Matikainen ja punnitusta hoitamassa Visa Tammi. Pilkkimisen jälkeen oli porukalle tarjolla kunnon lihasoppa Hopealahden pihalla soppatykistä. Soppamestareina olivat Joensuulaiset veteraanit Reijo Lementtinen ja Raimo Salman, jotka olivat keittäneet mestarin ottein maukkaan sopan apunaan Matti Salo. Paikalle oli saapunut myös runsas joukko katselijoita, reilut parikymmentä. Koko kisaporukka nousi pitkälti yli sadan henkilön. Palkintojenjako tapahtui heti soppalounaan jälkeen Hopealahden pihalla ja päärakennuksen terassilta. Palkintojen jakajina toimivat liitto hallituksen jäsenet Juhani Raatikainen ja Ahti Sinkkonen. Lopulta linja-auto saapui hakemaan porukkaa. Paluumatkalla jännitettiin, kestääkö kelirikkoinen tie vai ei kesti kuin kestikin. Näin päästiin onnellisesti junalle ja kotia kohti. Visa Tammi järjestösihteeri punnituksessa vaaka joutui koville suurten saaliiden kanssa Soppa maistui osallistujille. 20 Rautatieläinen