PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Perheyritysten liitolle strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Perheyritysten liitolle strategia 2004-2007 2"

Transkriptio

1 Perheyritysten liitolle strategia PÄÄKIRJOITUS Suomi tarvitsee vastuullista omistajuutta 3 Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila 6 Uudet hallituksen jäsenet AJANKOHTAISTA Verouudistuksen huomioon ottaminen vuonna 2003 ja VEROTUS Perheyritys Myllyn Paras täyttää joulukuussa 75 vuotta 12 YRITYSESITTELY Nina Nykopp edustaa Oy G. W. Sohlberg Ab:n viidettä sukupolvea 16 UUSI SUKUPOLVI Haasteinen tulevaisuus 18 Jatkajat koulutusohjelma perheyrityksille 20 TUTKIMUS JA KOULUTUS Johtajuus ja yhteiskunta II pohti strategiaa ja edunvalvontaa 22 NUORI POLVI Lindström Oy 155 vuotta 23 Center-Inn Ravintolat 20 vuotta 24 ONNITTELEMME Uusia jäsenyrityksiä 26 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Toimintakalenteri 2004 tammikuu 2 toiminnan selkärangaksi strategia Minulla oli ilo esitellä syyskokouksessamme marraskuussa strategiatyöryhmän puheenjohtajana Perheyritysten liiton strategia Kiitos kaikille syyskokouksessa strategiaa kommentoineille arvokkaista evästyksistänne. Hallitus on niiden ja neuvottelukunnan palautteen pohjalta tarkistanut strategiaa ja hyväksynyt sen lopullisesti joulukuun kokouksessaan. Haluan tässä esittää myös parhaimmat kiitokseni strategiatyöryhmämme jäsenille Philip Aminoffille, Heikki Lehtoselle, Anu Vauhkoselle, Matti Koiraselle, Anders Blomille ja Krista Elo-Pärssiselle heidän ansiokkaasta panoksestaan strategian muodostumiseen sekä sitoutuneesta työskentelytavastaan. Työryhmän toiminta oli hyvin tiivistä. Kokoonnuimme syksyn aikana kolme kertaa ja täytyy myöntää, että kokoukset venyivät joskus hyvinkin pitkiksi, kun innostuimme pohtimaan maailman menoa ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan sekä perheyrityksiin. Tärkeintä mielestäni kuitenkin on, että pystyimme määrittelemään liitolle elämäntehtävän, vision, arvot sekä strategiset tavoitteet. Pyrimme kertomaan mihin Perheyritysten liiton pitää toiminnassaan keskittyä, jotta visiomme siitä, että Suomessa olisi Euroopan parhaat edellytykset omistaa ja harjoittaa perheyritystoimintaa toteutuisi. P Ä Ä K I R J O I T U S Johtajuus ja Yhteiskunta II: Vakuuttavaa esiintymistaitoa Toimittaja-seminaari Nuoren polven hiihtomatka Pyhälle helmikuu Johtajuus ja Yhteiskunta II: Barcelona 9.2. Pohjanmaan aluetapaaminen Perheyritysaamiainen, vieraana Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä Veroseminaari yhteistyössä PricewaterhouseCoopersin kanssa maaliskuu Perheyritystutkijatapaaminen Naantalin kylpylässä Tavoitteenamme oli myös selkeyttää Perheyritysten liiton asemaa järjestökentässä. Päädyimme siihen, että liiton strateginen positio järjestökentässä on olla vastuullisen omistajuuden asianajaja. Liitto tulee ensi vuonna tekemään vastuullisesta omistajuudesta keskusteluasiakirjan, jossa vielä tarkennetaan, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa. Strategian sisällön pääkohdista voitte lukea tarkemmin tämän lehden sivuilta. Tulevissa numeroissa käsitellään strategian eri kohtia lähemmin. Ensi vuoden aikana myös hallitus, toimitusjohtaja ja työryhmät toiminnallaan tekevät strategiaa tutuksi koko jäsenkunnalle ja sidosryhmillemme. Nyt on tärkeää, että jäsenkuntamme ottaa strategian omakseen ja toteutamme kaikki sitä omalta osaltamme. Meistä itsestämme riippuu, miten hyvin saamme edistettyä suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä jatkossa. Haluan toivottaa teille kaikille oikein rauhallista joulua perheenne parissa. Timo Parmasuo Strategiatyöryhmän puheenjohtaja PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Nina Karlsson TAITTO PAINOPAIKKA Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI VERKKOSIVUT Perheyritysten liitto toivottaa kaikille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle OSOITTEENMUUTOKSET Suomi tarvitsee vastuullista omistajuutta Perheyritysten liiton syyskokouksen yhteydessä pidettävään seminaariin Vastuullinen omistajuus ketkä omistavat Suomen vuonna 2010? oli kokoontunut Palacen konferenssisaliin ennätysmäärä jäseniämmme kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja omistamisesta. Syyskokouksen jälkeen puheenvuoro oli pääministeri Matti Vanhasella, joka puheessaan mm. kertoi yritysten kasvun ja kilpailukyvyn ratkaisevan suomalaisen työn ja työllisyyden kohtalon. Sen vuoksi Suomen on hänen mielestään kannustettava yrityksiä riskinottoon ja palkittava yrittäjiä onnistumisesta. Yrittäjyyttä ei ole ilman omistajuutta. Tästä huolehtiminen on yksi valmisteilla olevan yritysverouudistuksen vaikeimmista kysymyksistä. Perheyrittäjyyteen liittyy ominaisuutena yhteiskuntavastuun kantaminen. Perheyrittäjyyden vahvuutena on selkeä omistajuus. Työntekijöiden kannalta tällainen omistajuus merkitsee vakautta, jota erityisesti elettävän laskukauden oloissa nyt tarvitaan. Pääministeri sai perheyrittäjiltä monia evästyksiä tulevaan yritysverouudistukseen, josta perheyrittäjät olivat hieman huolissaan. Menestyvät yritykset kasvun lähtökohta Ministeri Christoffer Taxell käsitteli puheenvuorossaan Omistamisen ihanuus ja kurjuus mm. muutoksia suomalaisten yritysten omistusrakenteessa. Ulkomaalaisomistus on lisääntynyt, mikä kertoo kotimaisten omistajien puutteesta. Yritysten siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen on vaihtelevia kokemuksia. On väistämätöntä, että menestyviä suomalaisia yrityksiä myydään jatkossakin ulkomaille. Nykykehitykseen voi vaikuttaa vain kilpailukykyä vahvistamalla. Omistamisen eli riskinoton tulee Suomessa olla vähintään yhtä houkuttelevaa kuin kilpailijamaissa, painotti Taxell. Menestyvät yritykset ovat hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Kansantalouden kannalta on järkevää, että on olemassa menestyviä, kansainvälisiä yrityksiä, joiden kotipaikka on Suomi. u A J A N K O H T A I S T A 3 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

3 Suomi tarvitsee dynaamisia yrityksiä, jotka pystyvät keräämään kasvuun tarvittavia pääomia. Verot liittyvät ennemmin talouskasvuun kuin veropolitiikkaan. Ketkä omistavat Suomen on suuren luokan kansallinen kysymys, jonka tulee kiinnostaa poliittisia päätöksentekijöitä. Christoffer Taxell ETLAn toimitusjohtaja Pertti Vartian puheenvuoro Suomestako tytäryhtiötalous? täydensi Christoffer Taxellin esitystä. Hänen mielestään ulkomaiset sijoitukset tuovat paljon hyvää mukanaan, mm. erityisosaamista. Tuotannollista toimintaa on houkuteltava Suomeen, jotta suomalaiset yritykset voivat sijoittaa ulkomaille, mikä on usein välttämätöntä niiden menestymiselle. Pertti Vartia Varallisuusverotus poistettva mielettömänä Electrosonicin hallituksen puheenjohtaja ja Perheyritysten liiton edunvalvontatyöryhmän varapuheejohtaja Philip Aminoff otti puheenvuorossaan kantaa varallisuusverotuksen mielettömyyteen. Varallisuusvero syö oleellisen osuuden työllistävän pääoman eli yrityksiin sijoitetun pääoman suorasta tuotosta. Pääomatulojen kokonaisverotus on Suomessa muutenkin hyvin ankara. Verotus alentaa oleellisesti työllistävän pääoman kiinnostavuutta sijoituskohteena ja suosii sijoituksia passiiviseen pääomaan. Terve yritystoiminta on kuitenkin yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytys. Philip Aminoff Jukka Paasikivi Myynneistä tulleet rahat ovat menneet muiden liiketoimintojen kehittämiseen, ei suoriin sijoituksiin ja lahjoituksiin. Päätimme lahjoitussummat ennen kuin saimme kahden suurimman myynnin tulot. Teimme kohde- ja sijoituspäätökset sekä koordinoinnin päällekkäisyyksien estämiseksi kaikessa rauhassa. Paanasen perhe on edelleen aktiivisesti mukana suomalaisen elinkeinoelämän kehittämisessä. Heitä työllistää omistuksessa olevien yritysten kehittäminen, Elmarin veljeä erityisesti tehtävät Eimon ostajayrityksessä, pääomasijoittaminen sekä hallitustehtävät. Suurempiakin hankkeita on mietinnässä, myöntää Elmar. 4 Philip Aminoff otti kantaa myös osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen. Hänen mielestään osinkojen kahdenkertainen verotus heikentää yritysten taseita, ohjaa säästöpääomia yritystoiminnasta passiiviseen pääomaan, pidentää oleellisesti sukupolvenvaihdosten takaisinmaksuaikaa sekä alentaa pitkäaikaisen omistamisen nettotuottoa suhteessa yhdenkertaisesti verotettavaan luovutusvoittoon. Pääministeri Matti Vanhanen Timo Parmasuo Päivä sai kiitosta: Palautteiden perusteella päivä oli onnistunut. Erityisesti kiitosta sai Philip Aminoffin esitys säästöpääoman epäoikeudenmukaisesta verotuksesta. Koko seminaari paneutui erittäin mielenkiintoiseen asiaan. Kokonaisuus oli onnistunut erityisesti yrityscaset ovat hyviä antamaan konkretiaa. Liiton toiminta siirtynyt ilahduttavasti edunvalvonnan puolelle. Perheyrittäjyys + omistajuus on enenevissä määrin ylpeyden aihe. Elmar Paananen Tulikohan pääministerille selväksi, että tuemme häntä ja hän pystyy taistelemaan vakaumuksensa puolesta. PERHEYRITYS PERHEYRITYS Perheyrityksen myyminen helppoa? Teräspeikko Oy:n hallituksen jäsen Elmar Paananen vastasi kysymykseen mitä perheyrityksen myymisen jälkeen. Elmarin isä Jalo Paananen on vuodesta 1965 lähtien ollut sijoittamassa 32 eri tuoteinnovaatioon tai kokonaisuuteen. Useimmat näistä sijoituksista ovat tapahtuneet erillisten yritysten muodossa. Perhe on myynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kymmenkunta yritystä. Tällä hetkellä Elmarilla, hänen vanhemmillaan ja sisaruksillaan on enemmistö viidessä yrityksessä. Myyntipäätös on aina ollut helppoa, koska emme ole olleet parhaita mahdollisia omistajia tai markkinatilanne on sanellut myymisen. Irrottautuminen ei ole ollut vaikeaa, koska päätöksen taustat ovat olleet aina hyvin selkeitä. Perheyrittäjäyleisön epäillessä myymisen helppoutta Elmar myönsi, että hänen isänsä on kerran lehtihaastattelussa sanonut, että Teräspeikko Oy ensimmäinen isän yrityksistä myydään vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Omistajuus on oikea fokus Perheyritysten liitolle. Paljon tehtävää. Strategiaan lisäys: Perheyhteisöön kuuluvat mm. työntekijät PERHEINEEN. Onnittelut liitossa aktiivisesti toimiville toiminnan strategian ja struktuurin kehittämisessä ja suuntaamisessa. Vastuullinen omistajuus on taitolaji Seminaaripäivän päätteeksi johtaja Jukka Paasikivi Oras Oy:stä pohti vastuullista omistajuutta perheyrityksessä. Hänen mielestään vastuullinen omistajaperhe on pitkäaikainen toiminnan osaaja ja kehittäjä, joka ymmärtää, kehittää, huolehtii ja kantaa vastuun myös sidosryhmistään. Arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Perhe määrittelee arvot. Vastuuseen kuuluu myös perheen ja yrityksen roolin erottaminen. Vastuullisen omistajuuden määrittää pitkälle myös se missä vaiheessa yritys ja omistajaperhe ovat. Sukupolvenvaihdoksen lähestyessä nuoren polven kouluttaminen jatkamiseen kuuluu myös vastuulliseen omistamiseen perheyrityksessä. Omistamisen velvoitteet ovat suuremmat kuin sen tuomat oikeudet, totesi Jukka Paasikivi puheenvuoronsa lopuksi. Yritysesittelyiden esittämistä tulisi välttää. A J A N K O H T A I S T A 5

4 Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila Perheyritysten liiton hallitus on joulukuun alussa kokouksessaan hyväksynyt liitolle strategian vuosiksi Strategia antaa liiton toiminnalle suuntaviivat, joiden mukaan toiminta keskitetään seuraavina vuosina suomalaisen omistajuuden edistämiseen, sukupolvenvaihdosten helpottamiseen, myönteisen kuvan luomiseen perheyrityksistä, perheyrityskoulutuksen ja tutkimuksen sekä alueellisen toiminnan kehittämiseen. Elämäntehtävä Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Visio Perheyritysten liitto pitää visionaan sitä, että Suomessa on Euroopan parhaat edellytykset omistaa ja harjoittaa perheyritystoimintaa. Toiminta-ajatus Perheyritysten liiton toiminta-ajatuksena on olla suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja koulutusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila. Strateginen positio Liiton strateginen positio järjestökentässä on olla vastuullisen omistajuuden asianajajana. Tavoitteena on sijoittua ja profiloitua jäsenyritysten omistajapolitiikan edustajaksi, jolla on puhevaltaa ja odotuksia myös yhteiskunta-, elinkeino- ja sääntelypolitiikan sekä työehdoista sopimisen alueilla. Strategiset tavoitteet 1. Perheyritysten liitosta suomalaisen omistajanäkemyksen muodostaja Perheyritysten liitossa muodostettu omistajanäkemys kanavoituu elinkeinoelämän järjestöihin liiton edustajien välityksellä. 2. Suomalaisen omistamisen kilpailukykyä vahvistettava Suomalaisen omistamisen kilpailukykyä mitataan perheyritysindeksillä, jonka keskeisiä mittareita ovat: - yritysvarallisuuden varallisuusvero - pääomatuloverotus - sukupolvenvaihdosten verotus - marginaaliverotuksen taso - perheyritysten osuus TOP 1000 yrityksestä 3. Perheyritysten liitosta arvostettu yhteisö Perheyritysten liitto on vuonna 2007 arvostettu edunvalvonta- ja yhteistyöorganisaatio, jolla on yli 250 jäsenyritystä kattaen maan eri osat. Arvot: Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys. Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Avoimuudella tarkoitamme aktiivista Timo Parmasuo, Meconet Oy, hallituksen puheenjohtaja ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, 6 A J A N K O H T A I S T A mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Jarmo Pouttu, Pouttu Oy, markkinointijohtaja 7 Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia. Pekka Sairanen, Metsäpuu Oy, toimitusjohtaja PERHEYRITYS Hallitus Uudet hallituksen jäsenet 2004 Lena Jungell 2004 Oy Karl Fazer Ab:n 4. polvi, 3 lasta KTM, Osakas, yksityisyrittäjä Harrastuksena telemark-hiihto, tennis Luottamustoimena mm. Fazer Leipomot Oy:n hallituksen jäsenyys Pekka Sairanen Metsäpuun 2. polvi, 2 lasta KTM, Toimitusjohtaja Harrastuksena perhe Luottamustoimina mm. TT:n edustajiston ja pkt-valtuuskunnan työvaliokunnan jäsen, Rakennustuoteteollisuuden varapj, Puusepänteollisuuden Liiton pj. Heikki Lehtonen Componentan 4. polvi, 2 lasta DI, Toimitusjohtaja Harrastuksena metsästys, lukeminen, kuntourheilu Luottamustoimina mm. Raute Oyj:n ja Jaakko Pöyry Group Oyj:n hallituksen varapj. ja Otava Kuvalehdet Oy, hallituksen jäsen Hallitus 2004 Puheenjohtaja Marjo Raitavuo Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja Lena Jungell, Oy Karl Fazer Ab, osakas Heikki Lehtonen, Componenta Oy, toimitusjohtaja Sole Molander, Raute Oyj, perheneuvoston hallituksen jäsen Jukka Paasikivi, Oras Oy, johtaja Martti Paloheimo, Paloheimo Oy, hallituksen puheenjohtaja

5 Perheyrittäjiä pääministeri Matti Vanhasen kanssa kävelyllä Osinkotulojen verotukseen haettava kannustavampia malleja Työllistävä yritysvarallisuus pitäisi kokonaan vapauttaa varallisuusverosta Vaikka Matti Vanhasen hallituksen verolinjaus keventääkin useimpien yritysten verotusta, kevennykset eivät kuitenkaan ulotu kaikkiin suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Ne työllistävät yli puolet yksityisen sektorin työvoimasta ja tuottavat yli kolme neljännestä koko yksityisen sektorin yritysten yhteisestä liikevaihdosta. Perheyritysten liitto haluaa jatkaa hallituksen kanssa keskusteluja yrittäjyyden politiikkaohjelman käytännön toteuttamisesta sekä siihen liittyvästä yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamisesta. Liiton tavoitteena on poistaa työllistävän yritysvarallisuuden varallisuusvero. Yritysvarallisuus tulee talletusten ja lähdeverollisten korkosijoitusten tapaan kokonaan vapauttaa varallisuusverosta, jottei työllistävän pääoman verotus osinkotulojen kahdenkertaisen verotuksen seurauksena nouse oleellisesti ankarammaksi kuin muun sijoituspääoman verotus. Ratkaisua yhdenkertaisesti verotettavien osinkotulojen katosta pidetään ankarana erikoisesti perhe- ja sukuyhtiöiden enemmistöomistajien keskuudessa. Osinkotulojen verotusta tulee lieventää vastaamaan paremmin hallituksen pyrkimystä vahvistaa kasvua myös pienestä ja keskisuuresta yrityskoosta ylöspäin. Verouudistuksessa suurin häviäjä on suomalainen työntekijä, jonka työnantajana olevan perheyrityksen omistajan motivaatiota pääomatuloverotuksen kiristämisellä heikennetään. Osinkokatto puree nimenomaan suurempien perheyritysten omistajiin. Kannattaako heitä kadehtia siksi, että heidän yrityksensä työllistävät? Todennäköisesti yrityksiä tulee myyntiin ja pääomia nostetaan yrityksistä merkittävästi aikaisempaa enemmän. Pitkällä tähtäimellä myös verottaja häviää, sillä vuoden 2005 jälkeen osinkoja Suomessa maksetaan aikaisempaa vähemmän. Vanhasen hallituksen uudistuspaketissa on myös hyviä elementtejä. Sukupolvenvaihdoksen verohuojennus on myönteinen ja odotettu uudistus. Perheyritysten ikääntyessä myös omistuspohja laajenee. Tämän johdosta on perusteltua eri tavoin laajentaa verohuojennuksen soveltamisalaa. Signaali työllistävälle pääomalle Hallituksen verolinjaus on selkeä signaali työllistävälle pääomalle. Sen asema kokonaisuutena heikentyy. Hallituksen viesti pääomalle on selkeä: paremman tuoton rahalle saa muualta kuin yrityksistä. Veroratkaisu koetaan perheyritysten keskuudessa valitettavasti pettymyksenä, koska hallitus ennakkoon markkinoi merkittävää kädenojennusta yrittäjäomistajille. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten huojentaminen vaikuttaakin lohdutuspalkinnolta tässä kokonaisuudessa. Osinkotulojen ylärajat ovat viesti siitä, että pääoman kannattaa etsiä suotuisampia oloja muualta kuin yritysvarallisuudesta. Menestyvimpien ja työllistävimpien yritysten, kuten suurehkojen perheyritysten (liikevaihtoa yli 10 miljoonaa euroa) verotus kiristyy. Hallitus on nyt asettanut suomalaisen elinkeinoelämän vetureille ylimääräistä painolastia, jonka lamauttavaa merkitystä ei nähtävästi vielä ymmärretä. Tätä taustaa vasten yrittäjyyden politiikka-ohjelman tavoitteet uudesta yrittäjästä kannattaa arvioida uudelleen. Perheyritykset työllistävät henkilöä Perheyritykset edustavat kasvollista ja paikallista pääomaa, joka työllistää Suomessa yli henkilöä. Suuretkin suomalaiset perheyritykset ovat pieniä globaalissa kilpailussa. Suomessa on noin yritystä, joista noin neljä prosenttia eli noin yritystä tekee yli 2 miljoonan euron vuosiliikevaihdon. Pääosa suomalaisista yrityksistä on perheyrityksiä. Yli 10 henkilöä työllistäviä perheyrityksiä on noin 6300 ja noin 5200 saman kokoluokan yrityksiä, joissa on perheyritysten piirteitä. Yhteensä nämä yritykset työllistävät noin henkilöä ja ne tekevät liikevaihtoa yli 66 miljardia euroa. i Lue verouudistuksen taustamuistio Työllistävän yritysvarallisuuden verotus ei enää kilpailukykyistä Nykymuodossaan hallituksen esitys johtaa siihen, että yrityspääomaan kohdistuva verotus on vastaisuudessa oleellisesti ankarampaa kuin muuhun sijoituspääomaan kohdistuva verotus. Esitys myös vaarantaa merkittävän määrän jo tehtyjä, vireillä olevia ja tulevia sukupolvenvaihdoksia, jotka perheyrityksissä rahoitetaan usein osinkotuloilla. Osinkotulojen verokatto pantava uuteen harkintaan Pääministeri Matti Vanhanen oli kutsunut perheyrittäjiä kävelyseurakseen Luukkiin lokakuun lopulla. Aamupäivän aikana keskusteltiin reippaan kävelyn tahdittamana verouudistuksesta. Yhdenkertaisesti verotettaville osinkotuloille ei pidä asettaa kattoa lainkaan. Jos katto asetetaan, on voitava löytää keinoja sen kannustavammalle toteuttamiselle. Lähtökohdaksi voi jälleen ottaa työllisyyden, jonka myös hallitusohjelma arvostaa korkealle. On etsittävä järjestelmä, jossa yhdenkertaisesti verotettava osuus on sitä korkeampi mitä suuremman määrän työntekijöitä yritys työllistää. E D U N VA L V O N T A 9 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

6 Verouudistuksen huomioon ottaminen vuonna 2003 ja 2004 Hallituksen linjaus tulevasta, vuoden 2005 alusta voimaan tulevasta verouudistuksesta kannattaa ottaa huomioon perheyrityksessä jo vuonna 2003 ja Vaikka pitkällä tähtäimellä voidaankin sanoa, että verouudistukset tulevat ja menevät eikä hätiköityjä toimenpiteitä kannata tehdä, verouudistuksen vaikutukset on jokaisessa yrityksessä syytä arvioida ennen muuta siksi, että osinkoverotukseen on tulossa keinotekoisia rajoja, jotka kohtelevat eri tavoin yrityksiä ja omistajia riippuen siitä millainen on yhtiön omistuspohja. Yritysverotusmuutoksen merkittävin plussa, verokannan alentaminen 29 prosentista 26 prosenttiin alkaen merkitsee sitä, että ne yhtiöt, joiden tilikausi päättyy muuna aikana kuin , siirtyvät alhaisemman verokannan piiriin aikaisemmin. Jos yhtiön tilikausi päättyy , verokanta koko tilikaudelta on 26 prosenttia, vaikka suurin osa tilikauden tuloksesta olisikin kertynyt vuodelta Julkisuudessa on paljon ollut esillä veroylijäämät ja niiden menettäminen. Selvää on, että uusi järjestelmä ei niitä edellytä, koska osinkoon ei liity yhtiöveron hyvitystä. Veroylijäämiä yhtiö on tarvinnut nykyjärjestelmässä silloin, kun se on jakanut osinkoa, mutta edelliseltä tilikaudelta ei ole kertynyt voittoa. Jaettuun osinkoon liittyvä yhtiöveron hyvitys on voitu tällöin kattaa veroylijäämillä, so. veroilla, jotka on maksettu aikaisempien vuosien voitoista. Uudessa järjestelmässä yhtiön ja omistajan verotus erkanevat ja kumpaakin verotetaan omasta tulostaan. Mikäli veroylijäämille annettaisiin rahallinen arvo, merkitsisi se sitä, että jo verotetun voiton verotusta kevennettäisiin jälkikäteen. Veroylijäämistä on erotettava käyttämättömät hyvitykset, jotka liittyvät pelkästään yhtiön verotukseen. Käyttämätön hyvitys kertyy nykyjärjestelmässä yhtiölle siinä tilanteessa, kun yhtiön voitosta menevä vero on vähemmän kuin saatuihin osinkoihin liittyvät hyvitykset. Käyttämätön hyvitys otetaan huomioon maksettuna verona nykyjärjestelmässä ja myös uudessa järjestelmässä. Koska jatkossa saatuihin osinkoihin ei liity yhtiöveron hyvitystä, niitä ei voi enää kertyä uuden järjestelmän aikana. Osinkoverotuksen kiristymisen myötä harkittavaksi tulee maksimipääomatulo-osingon nostaminen vuonna 2003 ja Osinko, jonka luonnollinen henkilö saa vuonna 2005, verotetaan uusien säännösten mukaan riippumatta siitä, miltä tilikaudelta jaettavasta voitosta on kysymys. Tässä tilanteessa on syytä arvioida myös tulevien vuosien osingonjakopolitiikka. Lähinnä harkittavaksi tulee kaksi vaihtoehtoa: jaetaan osinkoa jatkossa niin, että kenenkään luonnollisen henkilön saamat osinkotulot eivät ylitä euroa tai jaetaan osinkoa enintään 9 prosenttia nettovarallisuudesta, jolloin ne osakkaat, joiden osinkojen yhteenlaskettu määrä ylittää euroa, maksavat ylimenevältä osalta pääomatuloveroa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa perheyrityksen omistaja saa hyödykseen verokannan alenemisen 29 prosentista 26 prosenttiin yhtiötasolla ja toisaalta osakastaholla ei makseta lisäveroja, kun osingonjako pysytetään kateusvero -rajalla. Osingonsaajan tulot kuitenkin alenevat nykytilanteeseen verrattuna, joten mietittäväksi tulee se, onko mahdollista kerryttää omistajalle vuokra- tai korkotuloja yhtiöstä. Päädyttäessä tähän ratkaisuun lähtökohta on, että vuonna 2004 nostetaan maksimipääomatulo-osinko. Tältä osin voidaan laskea myös kipuraja siitä, paljonko osinkoa voi nostaa, jotta yhtiön ja osakkaan maksamat verot yhteensä olisivat samansuuruiset nykyjärjestelmässä ja tulevassa järjestelmässä. Tämä raja saavutetaan, kun osinkoa nostetaan listaamattomista yhtiöistä euroa. u Jälkimmäisessä vaihtoehdossa veronalaista tuloa on 70 prosenttia euron ylittävästä osingosta. Tämä raja ei ole yrityskohtainen vaan henkilökohtainen, jolloin sellainen henkilö, joka saa osinkoa useasta listaamattomasta yhtiöstä, maksaa veroa yhteenlaskettujen osinkojen ylittäessä euroa kalenterivuoden aikana. Veroprosentti euron ylittävästä osingosta on 19,6 prosenttia (28 % x 70 % x veronalainen osinko). Verrattaessa nykyjärjestelmää ja tulevaa, nähdään, että nykyjärjestelmässä, jos yhtiön voitto ennen veroja on 100 yksikköä ja vero 29, osingonsaaja saa 71 yksikköä osinkona itselleen. Uudessa järjestelmässä, kun siis puhutaan euroa ylittävästä osingosta osingon ollessa kuitenkin alle 9 prosenttia nettovarallisuudesta, 100 yksiköstä menee veroa yhtiö tasolla 26 ja jaetusta 74 yksiköstä veroa 14,5 yksikköä. Lopputulos on tältä osin se, että perheyhtiön ja sen omistajan verotus kiristyy ankarasti tarkasteltaessa sitä, kuinka paljon yhtiö ja omistajat maksavat veroja verrattuna yhtiön voittoon ennen veroja. Tämä kiristys olisi ehdottomasti vaatinut varallisuusveron poistamista niin kuin Arvelan työryhmä ehdottikin marraskuussa Työryhmän esitykset olivat kokonaisuus, josta hallitus poimi osan. A L U E T A P A A M I S E T Turku Perheyritysten liiton alueellinen lounastapaaminen Turussa kokosi Ravintola Roccaan marraskuussa noin 15 paikallista perheyrittäjää. Lounasvieraana oli kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä, joka toimii myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana. Paimio-Muurla -moottoritien avajaisista tilaisuuteen kiirehtinyt Ala-Nissilä keskusteli perheyrittäjien kanssa mm. ajankohtaisista hallituksen veropoliittisista esityksistä. Ola Saarinen, PricewaterhouseCoopers Oy 10 V E R O T U S Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. PERHEYRITYS PERHEYRITYS

7 Tänä päivänä viljamarkkinoiden yksi keskeinen toimija on Euroopan unioni. Myllyn Paras Oy:n liiketoiminta näyttää kasvavalta, kannattavalta ja uusia markkinoita valtaavalta. Toiminnan volyymi ylittää tänä vuonna kaikkien edellisten vuosien tason. Kun joukko Uudenmaan ja Etelä-Hämeen maanviljelijöitä kokoontui juhannuksen alla kesken heinätöiden vuonna 1928 miettimään oman myllyn perustamista, maamme itsenäistymisen murroksessa koettu viljanpuute oli tuoreessa muistissa. Hallituksen politiikka oli lisätä viljan omavaraisuutta korkeilla suojatulleilla. Vain kaura ja vehnäjauhot olivat poikkeuksia. Kauran tulli oli pieni, mutta kaurasuurimot olivat korkean tullimuurin takana. Tilanne näytti otolliselta kaurasuurimoita valmistavan myllyn perustamiselle. Hyvinkääläinen perheyritys Myllyn Paras täyttää joulukuussa 75 vuotta Kauraryyneistä tuoreen torttutaikinan tuoksuun Markkinoiden vaihtelut ja takavuosien ajoittaiset omistuskiistat ovat ravistelleet Myllyn Paras Oy:n (entisen Tuottajain Myllyn) 75-vuotista taivalta. Tie on ollut mutkaista kuin suomalainen maatalouspolitiikka. Itse asiassa juuri maatalouspolitiikka on ollut markkinoiden keskeinen vaikuttaja myllyn syntymästä lähtien. Tuskin kukaan haluaa väittää erityisesti maatalouspolitiikan olleen johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Tämän kanssa Myllyn Paras Oy:n kuitenkin on ollut elettävä. Sopeutumista se on usein vaatinut. Toisinaan ajat ovat olleet parempia toisinaan huonompia. Huonoista hetkistä on selvitty kehittämällä uusia toimintamalleja. Kaurapuurosta se alkoi Tuottajain Mylly Oy perustettiin Hyvinkään suojeluskuntatalolla Sattumalta samana päivänä syntyi Maino Savela, Myllyn Paras Oy:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja ja nykyisen toimitusjohtajan Pekka Savelan isä. Vasta myöhempi historia osaa kertoa, mitä vastasyntynyt maatalon poika aikanaan tulisi myllylle merkitsemään. Ensimmäinen kouriintuntuva tuntuma viljapolitiikan kiemuroihin saatiin heti, kun mylly oli valmis aloittamaan toimintansa. Viljan hinta putosi 40 prosenttia. Toisaalta elettiin pulakautta. Kansalla oli varaa vain kaurapuuroon. Juuri siihen saumaan mylly iski. Myllyn ensimmäisen uutuustuotteen nimi oli Oma-Jyvä. Mainoslause kuului: Sitä syömällä saa loppumatonta tarmoa ja kimmoisaa nuoruutta. Kuka sanoi, että funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat nykyajan keksintö? Markkinoiden valtaaminen ei koskaan ole helppoa. Oma-Jyvä yritti sitä kilpailemalla laadulla. Ennen kuin laatu pääsi puhumaan puolestaan, oli tukkukauppiaan edessä totisesti monta kertaa nöyrryttävä, sanoi myllyn ensimmäinen toimitusjohtaja Anton Ahtela. Pontta markkinoille pääsyyn antoivat Helsingin elintarvikemessuilta saadut laatupalkinnot. Elintarvikkeiden laatupalkinnoista kilpaillaan edelleen tänä päivänäkin. Niiden merkitys markkinoinnin kannalta ei ole mitenkään vähäinen. Oma-Jyvä raivasi tiensä perheenemäntien puurokattiloihin. Sotaa ja säännöstelyä Y R I T Y S E S I T T E L Y Maino Savela siirsi hankkimansa osake-enemmistön v pojalleen Pekalle, joka on ryhtynyt laajentamaan yrityksen toimintaa entistä kansainvälisemmäksi. Kohti sota-aikaa kuljettiin viljan hinnan vaihtelujen ja myllyn toiminnan useitten laajentamisten saattelemana. Mylly jauhoi ohraa, ruista ja vehnää. Se jatkoi toimintaansa koko sotaajan, vaikka raaka-aineen saannissa oli niin suuria vaikeuksia, ettei ajoittaisilta seisokeilta vältytty. u 13 PERHEYRITYS

8 Pastan valmistus alkaa Sota-aikaa seurasi pitkä säännöstelyn kausi. Elintarvikkeet olivat kortilla. Ensin elettiin Valtion Viljavaraston ja Kansanhuoltoministeriön ohjeitten mukaan. Sitten seurasi inflaatiota torjumaan tarkoitettu hintasulku ja hintasäännöstely. Hintasäännöstelyn aiheuttamien kummallisuuksien huippu nähtiin vuonna Keväällä rehujen hinnat nousivat niin korkeiksi, että ihmisravinnoksi tarkoitettua ruis- ja grahamjauhoa alettiin syöttää eläimille rehuksi. Syksyllä taas mylly myi ruisjauhoa tukkuliikkeille huokeammalla kuin se oli ostanut kotimaista ruista viljelijöiltä. Niin sanottu pisteostopolitiikka selittää nämä ihmeellisyydet. Sotien jälkeen elintason noustessa kansa alkoi haluta kaurapuuron sijasta vehnäpullaa. Hyvinkään mylly pystyikin toimittamaan vehnäjauhoa, joka laadultaan kelpasi myös helsinkiläisille leipureille. Fazer halusi ostaa Tuottajain Myllyllä oli enimmillään noin 500 viljelijäomistajaa. Joillakin usko loppui aina vaikeuksien kohdatessa. Omistus alkoi keskittyä. Rohkeimmat ostivat niiltä, joiden usko eniten horjui. Vuoden 1960 paikkeilla omistus oli keskittynyt niin pitkälle, että silloinen johtokunta omisti valtaosan osakkeista. Merkittäväksi osakkaaksi nousi vähitellen entinen säästöpankkimies Maino Savela, joka oli tullut keväällä 1969 myllyn palvelukseen. Tuohon aikaan myllyn tuotannosta yli puolet myytiin Fazerin Oululaisen leipomolle. Sateisena syyskesän päivänä vuonna 1969 myllyn konttoriin astelivat Sven ja Peter Fazer. Heillä oli vakavaa asiaa. He olivat valmiit ostamaan koko myllyn tai vaihtoehtoisesti vuokraamaan sen. Kolmas vaihtoehto oli, että Fazer ostaa koko myllyn tuotannon. Myllyn johto ei ollut valmis valitsemaan yhtäkään tarjotuista vaihtoehdoista. Suurista omistajista halukas osakkeittensa myyntiin oli ainoastaan Kytäjän kartanon silloinen omistaja. Kun sopimusta ei syntynyt, Fazer perusti oman myllyn, jolloin Hyvinkäältä katosivat markkinat puolelta tuotannosta. Tässä vaiheessa kartanon isäntä myi osakkeensa Maino Savelalle. Tuottajain myllystä tuli tällä osakekaupalla perheyritys. Osakkeitten enemmistö oli tullut Savelan perheen omistukseen, vaikka asia ei vielä ollutkaan yleisessä tiedossa. Rohkea osakekauppa teki Maino Savelasta saman tien toimitusjohtajan yritykseen, joka juuri oli menettänyt puolet markkinoistaan. Jauhojen irtokuljetus pelasti Nyt tarvittiin uusia innovaatioita. Pelastukseksi tuli Maino Savelan keksintö ryhtyä kuljettamaan jauhoja irtotavarana. Siihen asti jauhot oli kuljetettu säkeissä, vaikka suurilla leipomoilla oli valmiit putket ja siilot myös irtotavaran vastaanottamiseksi. Tankkiautokuljetukset toivat leipomoille säästöä ja myynnin varmistamiseksi solmittiin suurten leipomoiden kanssa kolmivuotisia sopimuksia. Kun Fazerin uusi mylly valmistui, Myllyn Paras Oy:n menekki ei romahtanut, vaan oli jopa kymmenen prosenttia suurempi kuin se oli ollut Fazerin ollessa suurasiakkaana. Itse asiassa myllyn oma tuotanto ei edes riittänyt noin suuren kysynnän tyydyttämiseen. Osa jauhoista oli ostettava toisilta myllyiltä ja välitettävä eteenpäin. Pienissä erissä tehtyjä ostoja eivät kilpailijat edes huomanneet. Pian Fazerin ostoyrityksen jälkeen nähtiin vielä oikea valtausyritys. Johtokunnan jäsenet myivät osakkeensa Vaasan Höyrymylly Oy:lle ostajan ilmeisesti tietämättä, että osakkeiden enemmistö oli jo Maino Savelan ja sukulaisten hallussa. Vaasan Höyrymylly Oy sai haltuunsa 41 prosenttia osakekannasta. Se tarjoutui ostamaan Savelan ja lähipiirin hallussa olleet osakkeet kolmikymmenkertaisella hinnalla verrattuna siihen, mitä niistä oli äskettäin maksettu. Kauppa olisi taannut ehdottoman enemmistön. Myöhemmin tarjous tästä vielä nelinkertaistettiin. Vaihtoehtoisesti Savela olisi saanut ostaa Vaasan Höyrymyllyn potin melkein tuplahintaan ensimmäiseen ostotarjoukseen verrattuna. Palkittuja tähtituotteita Myllyn Paras Oy:n toiminta-ajatukseen kuuluu jatkuva tuotekehitys. Uutuustuotteet ovat saaneet monia palkintoja Elintarviketeollisuusliiton Tähtituote kilpailussa. Vuonna 2000 palkittiin Esikypsytetyt Ohrasuurimot kunniamaininnalla. Vuonna 2002 finalisteiksi ylsivät Kauramannasuurimo ja Kauramurotaikina. Tänä vuonna tähtituotteeksi valittiin valmiina pakastelevyinä myytävä Myllyn Paras Pullataikina. Kun valtausyritys oli torjuttu, alkoi Myllyn Paras Oy:n toiminnan kehittäminen puhtaana perheyrityksenä. Pelkkä jauhojen valmistus ei näyttänyt takaavan riittävää kannattavuutta. Vuonna 1979 myllyn toimintaan liitettiin pastan valmistus. Alkuun päästiin ostamalla naapurista pieni makaronitehdas. Raaka-aine saatiin omasta takaa. Jo tuolloin muotiruoka kotioloissa oli makaronilaatikko. Koulujen ruokalistalla se on vielä tänäkin päivänä lasten ehdoton ykkönen. Makaronituotteen nimeksi otettiin Myllyn Paras. Nykyään se on yrityksen kaikkien tuotteiden tuotemerkki ja myös koko yritys sai saman nimen vuonna Sittemmin pastan valmistus on laajentunut ja jatkuu edelleenkin kannattavana. Myllyn Paras Oy:n markkinaosuus pastatuotteista on noin kolmannes. Pastatuotteiden valmistusta laajennettiin voimakkaasti kannattavan idänkaupan turvin. Käytettynä ostettu spagettilinja maksettiin ensimmäisellä vuoden mittaisella toimituksella silloiseen Neuvostoliittoon. Samoin ansaittiin toinen Sveitsistä ostettu uusi pastalinja. Valuuttakurssien vaihtelut merkitsivät aina uuden vaunulastin viennistä entistä parempaa tulosta, koska maksut oli sidottu dollarin kurssiin. Myllyn näkökulmasta myös asiakkaiden eli leipurien toiminta näytti kannattavalta. Sillä toimialalla askaroitiin liki kaksikymmentä vuotta, mutta lopulta katsottiin viisaammaksi luopua kovasti kilpaillulta alalta, joka oli keskittynyt muutaman suuren ketjun haltuun. Myllyn Paras Oy:n tuorein aluevaltaus on pakasteleivonta. Sahanmäen teollisuusalueella toiminta alkoi joulutorttuihin tarkoitetun voitaikinan valmistuksella. Nykyään tuotteita on kymmeniä ja menekki näyttää koko ajan kasvavan. Pakastetuotteiden valmistukseen on kehitetty niin paljon omaa teknologiaa, että se kiinnostaa myös ulkomaisia alan tuottajia. Valmistustekniikan lisenssejä markkinoidaan myös ulkomaille. Erkki Sarkkinen Jauhojen irtokuljetus oli merkittävä innovaatio, jolla pystyttiin valtaamaan markkinaosuutta. Myllyn Paras oli alansa uranuurtaja. Ostoon tarvittavaa rahaa ei silloin löytynyt. Myöhemmin osakkeet siirtyivät yrityskaupan myötä Suomen Sokerille eli Cultorille. Ne ostettiin nykyisen toimitusjohtajan Pekka Savelan aikana puoleen hintaan ensimmäiseen myyntitarjoukseen verrattuna. Nykyään koko osakekanta on perheen hallussa. 14 Y R I T Y S E S I T T E L Y Myllyn Paras tänään Sekä vilja että jauhot kulkivat alkuaikoina säkeissä. Pakkanen ei ollut mikään este 15 viljan hevoskuljetukselle jauhatukseen. Tuottajain Myllyllä oli enimmillään 500 Liikevaihto 35 milj. euroa viljelijäomistajaa. Omistajaisännät toivat tietysti viljansa omalle myllylle. Vienti 2 milj. euroa Henkilöstö 120 PERHEYRITYS

9 Nina Nykopp Titteli: toimitusjohtaja Syntynyt: Perhesuhteet: aviomies Erik Nykopp, lapset Carla 9 v. ja Casper 7,5 v sekä Australian terrieri Jekku, 4 kk Koulutus: yo-merkonomi Oy G. W. Sohlberg Ab:n 5. polven edustaja U U S I S U K U P O L V I Oy G. W. Sohlberg Ab on vuonna 1876 perustettu sukuyhtiö, joka nykyisin toimii GWS-konsernin emoyhtiönä. Konsernin tuotannollinen toiminta on keskitetty tytär- ja osakkuusyhtiöhin, joista osa on muodostettu yhtiöittämällä emoyhtiösta ja osa hankittu ostamalla. Osakkuusyhtiö Perlos Oyj Nina Nykopp edustaa Oy G. W. Sohlberg Ab:n viidettä sukupolvea. Hänet valittiin Perheyritysten liiton nuoren polven puheenjohtajaksi ensi vuodesta alkaen. Nina on toiminut viimeiset kolme vuotta perheen (Kari O. Sohlbergin) holding-yhtiön Pitonin toimitusjohtajana. Hän on myös aktiivisesti mukana miehensä Erik Nykoppin kanssa omistamansa Team Nykopp Ltd yrityksen toiminnassa. Team Nykopp järjestää mm. Pohjoismaiden ainoan vuosittaisen autonäyttelyn Helsinki Motor Show n, jossa kävijöitä on neljän messupäivän aikana yli Tämän vuoden marraskuussa näyttely järjestettiin 9. kerran. Helsinki Motor Shown järjestämisessä roolini on lähinnä koordinoida oman näyttelyhenkilökuntamme toimintaa ja huolehtia siitä, että kaikki toimii paikan päällä näyttelypäivien aikana. Mieheni Erik on päävastuullinen näyttelypaikkojen myynnin ja tapahtuman markkinoinnin osalta. Mielestäni Helsinki Motor Shown järjestämisessä mielekkäintä on läheinen näköalapaikka autoalan ja kaupan kehitykseen sekä vuosien saatossa läheisiksi kehittyneet asiakassuhteet. Perheen ja suvun merkitys koettiin vahvana. Suvun yhteisissä tapaamisissa perheen arvoista puhuttiin paljon ja yrityksen perustajasta kerrottiin tarinoita. GWS onkin minulle enemminkin iso perhe. Uskon, että meillä on sukulaisten kesken läheisemmät välit kuin olisi ilman perheyritystä. Sohlbergin suku on hyvin laaja. Suvulla on alunperin 11 sukuhaaraa (Gabriel Wilhelm Sohlbergilla oli 11 lasta) ja edelleen näistä 5 sukuhaaran edustajat toimivat aktiivisesti esim. Family Councilin piirissä. Nina oli vuonna 1993 mukana perustamassa GWS:n Family Councilia, jonka tehtävänä on toimia eräänlaisena siltana sukulaisten ja sukuyrityksen välillä. Family Council perustettiin, koska omistuspohjan ollessa laaja on tärkeää ylläpitää tiedonkulkua myös sukulaisilta GWS:n hallitukseen päin, jotta suvun kirjatut arvot, tulisivat huomioiduiksi myös liiketoimintaa kehitettäessä. Family Councilin 5 sukuhaaran edustajat toimivat yhteyshenkilöinä sukulaisten ja yrityksen välillä. Family Council ei kuitenkaan osallistu GWS:n operatiiviseen toimintaan eikä sillä ole päätäntävaltaa yritystä koskevissa asioissa. Sohlbergin suvulla on myös sukuyhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on suvun perinteiden ja läheisten suhteiden vaaliminen. Sukuyhdistyksen jäseniksi ovat tervetulleita kaikki sukumme edustajat, vaikka heillä ei enää olisikaan sukuyhtiön osakkeita omistuksessaan. Ninalla on neljä sisarusta, joista vanhin Tiina Tallberg on keväästä 2002 saakka ollut GWS:n hallituksen jäsen. Ninan kahdesta veljestä vanhempi Mika Sohlberg on myös jatkanut suvun yrittäjäperinteitä oman yrityksensä parissa. Nuorempi veljistä Kristian Sohlberg on tänä syksynä allekirjoittanut ensimmäisen rallin ammatilais-sopimuksensa vuoden 2004 MM-rallisarjasta Mitsubishi-tallin kanssa. Ninan nuorempi sisar Marika on asunut Ranskassa jo yli kymmenen vuoden ajan ja työskentelee miehensä kanssa omassa yrityksessä hevosten parissa. Viidennen polven edustajia suvussa on 45. He tapaavat toisiaan muiden suvun tapaamisten lisäksi pari kertaa vuodessa ilman vanhuksia eli 4. sukupolven edustajia. Näissä tapaamisissa mm. viidennen polven hallituksen jäsenet Tiina Tallberg ja Jan Hasselblatt kertovat hallituksen työskentelystä. Kiinnostuneita jatkajia suvun piiristä löytyy erityisesti hallitustyöskentelyä ajatellen. Operatiivinen toiminta kiinnostaa vain muutamaa 5. sukupolven edustajaa. - Olen ollut aikanaan kesätöissä GWS:ssä toimistotehtävissä ja mm. tiedotuksessa ja Pariisin ulkopuolella sijaitsevassa tytäryhtiössämme yo-kirjoitusten jälkeen, mutta vasta viime aikoina toimiminen sukuyrityksessämme on uudelleen alkanut kiinnostaa. Toisaalta tulevaisuuteeni voi yhtä hyvin kuulua lisäkoulutuksen hankkiminen ja jo olemassa olevan perheyrityksemme Team Nykoppin toiminnan kehittäminen uusille aloille. Kansainvälisyyttä nuoren polven työryhmään Nina valittiin ensi vuodesta alkaen Perheyritysten liiton nuoren polven työryhmän puheenjohtajaksi. Nina on vuosien mittaan osallistunut aktiivisesti liiton eri tilaisuuksiin. - Olen saanut liiton toiminnasta uusia kontakteja ja ideoita perheyrityksen omistamiseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyviin ongelmiin. Toiveeni on, että löytäisin itselleni toimivan mentor-suhteen Perheyritysten liiton jäsenten joukosta. Nuoren polven työryhmän puheenjohtajana haluaisin parantaa kansainvälisiä yhteyksiä ja vauhdittaa Next Generation Trainee Programmen onnistumista. Haluaisin myös rohkaista kaikkia jäsenyritystemme omistajia tulemaan mukaan toimintaan aikaisemmassa vaiheessa eli vaikka jo 15-vuotiaina. Telekommunikaatio- ja lääketeollisuuden tarkkuusmuovituotteet Osakkuusyhtiö Kyro Oyj Turvalasilinjat ja -koneet sekä energiantuotanto GWS Systems Oy teollisuuden työpisteet ja kalusteet 16 GWS Pikval Oy Helsinki Motor Shown jatkuminenkin on jo turvattu, sillä Nykoppien 9-vuotias Carla-tytär ilmoitti, että Helsinki Motor Showta ei koskaan saa myydä vaan hän haluaa aikanaan jatkaa näyttelyn järjestämistä Casperin kanssa. Perhe ennen yritystä Ninalla heräsi kiinnostus yrityselämään jo lapsena, kun hänen isänsä GWS:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Kari O. Sohlberg toi työpapereita kotiin. Perheyrityksen omistajina heillä oli kuitenkin perhe yritystä enemmän esillä. Sukupolvenvaihdos murroksessa GWS:n sukupolvenvaihdos on nyt tietyssä murrosvaiheessa, kun toimitusjohtaja Kari O. Sohlberg jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. Hänen jälkeensä toimitusjohtajaksi tuli Heikki Mairinoja, joka on yrityksen ensimmäinen suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja. Tavoitteena on, että 4-5 vuoden kuluttua suvun piiristä löytyisi toimitusjohtaja. Tällä hetkellä yrityksen operatiivisissa johtotehtävissä ei ole suvun jäseniä. GWS:ssä on nykyään tapana, että suoraan koulunpenkiltä ei tulla yrityksen johtotehtäviin, kuten joskus yrityksen historian alkuvuosikymmeninä olosuhteidenkin pakosta kävi. Nina ja Erik lastensa Carlan ja Casperin kanssa. Nuoren polven työryhmä saa Ninasta aktiivisen, päättäväisen ja toiset huomioon ottavan puheenjohtajan, jonka mottona on Se minkä teet, tee kunnolla. 17 myymälä- ja julkiskalusteet PERHEYRITYS PERHEYRITYS

10 Haasteinen tulevaisuus Suomessa on tällä hetkellä työssäkäyvien ja ei-työssäkäyvien suhde kutakuinkin fifty-fifty. Ikärakenne muuttuu nopeasti vanhusvaltaisempaan suuntaan. Samalla huoltosuhdeongelma (elätettävien ja elättäjien välillä) kärjistyy. Sen ennakoidaan olevan 70:30 jo muutaman vuosikymmenen kuluttua. Kun ikäihmisten eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikainen hoiva/kuntoutus ovat pelkästään julkisten menojen osalta nykyisin noin 17 prosenttia BKT:sta, ne kasvavat vuoteen 2030 mennessä lähes neljännekseen BKT:sta. Summaan sisältyvistä eläkkeistä tietty osa on aiemmin rahastoitu tulevaisuutta silmälläpitäen, mutta sekä yrittäjäeläkkeissä että julkisen sektorin eläkkeissä tuntuva osa eläkevastuusta on kattamatta. Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2000 tasosta vuoteen 2020 mennessä tasolle Samaan aikaan peruskoulu- ja nuorisoikäisten määrä vähenee vuoden 2000 tasosta vuoteen 2020 mennessä tasolle (7 21-vuotiasta). Nykyisillä eläkesäännöksillä poistuma nykytyövoimasta on noin henkeä per vuosi, mikä ylittää reilusti työmarkkinoille tulevan työvoiman määrän. Ikärakennekysymyksen rinnalla huolta aiheuttavat kansainvälistymisen ja maapalloistumisen luomat lisähaasteet yritysten kilpailukyvylle. Yrittäjien osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä on Suomessa alle viisi prosenttia, kun se eräissä Euroopan maissa on lähes kymmenen prosenttia ja EU:ssa keskimäärin 6,1 %:a. Vaikka yleinen suhtautuminen yrittäjyyteen on parantunut, entistä myönteisempi asenne ei ole vieläkään jaksanut kantaa tuon voimakkaampaan omakohtaiseen yrittäjäintentioon. Viime aikoina olemme itse kukin nähneet, että työvoima ei niinkään liiku Suomeen vaan työt ja työpaikat siirtyvät Suomesta kustannustehokkaampiin maihin. Kun kilpailukykyä haastaa kansainvälisyys ja maapalloistuminen, työn ja pääoman siirtyminen muihin maihin ja muissa maissa verotettavaksi on vakava uhka Suomen yhteiskuntataloudelle. Yhteiskuntatalous alkaa horjua ja sen myötä alkaa horjua yhteiskuntavakauskin. Perheyrittäminen, jossa työllistävä pääoma on kotimaista ja kasvollista, luo maahamme jalostusarvoa, luo yrityksiin ja koko yhteiskuntaan taloudellista lisäarvoa sekä edistää yhteiskuntavakautta. Vastuullisesti toimineiden ja kasvustaan huolehtineiden perheyritysten kateusverottaminen sopii huonosti niiden toimenpiteiden joukkoon, millä maata nyt pitäisi rakentaa. Perheyrittäjyyden ja perheomistajuuden edistäminen Suomessa ovat tehokkaimpia keinoja, joilla voidaan vastata sekä kansainvälistymiskehityksen kiristämään kilpailuun että heikkenevän huoltosuhteen ongelmiin. Perheet ovat kautta vuosisatojen osoittautuneet taitaviksi ja vastuullisiksi toimijoiksi, mitä tulee liiketoiminnan johtamiseen, kasvattamiseen ja omistamiseen. On suuri vahinko, jos perhe muuttuu tuotantoyksiköstä pelkäksi kulutusyksiköksi. Nykyisin enää seitsemän prosenttia kaikista kotitalouksista on yrittäjäkotitalouksia. Huomisen haasteiden kannalta olisi tärkeätä, että useampi suomalainen saisi syntyä ja kasvaa yrittäjäperheessä ja että perheyrittämisen edellytyksien parantamisesta kantaisi vastuun jokainen suomalainen päättäjä. Perheyrittäjyyden edistämisessä tutkimuksella ja koulutuksella on suuri merkitys. Koulutuspoliittisessa ajattelussa on Suomessa suosittu hajauttamista ja ns. tasaisen laadun politiikkaa maan eri koulutusyksiköiden välillä. Voimavaroja on kohdistettu näiden ideologioiden mukaan. On unohdettu se, että nimenomaan tutkimuksessa pitää tavoitella huipputasoa, koska etenkin tutkimuksessa erinomainen on tavattoman paljon vaikuttavampaa kuin keskinkertainen. Oma akateeminen työnantajani haluaa vankistaa, läheisessä yhteistyössä Perheyritysten liiton kanssa, asemiaan perheyrittäjyyden akateemisessa tutkimuksessa ja tutkintokoulutuksessa innovaattorina ja tuloksellisuuden kärkiyksikkönä sekä laatu- että määräkriteerein arvioituna. Perheyrittäjyys on meille Jyväskylässä erikoistumisen alue sekä maisteri- ja tohtorikoulutuksessa että postdoc-tutkimuksessa. Hiljattain tehty laatuvertailu, jossa toimintaamme arvioitiin suhteessa Euroopan ja Pohjois-Amerikan alan johtaviin yliopistoihin, osoitti sekä vahvuuksiamme että paljasti tiettyjä uudistamisja kehittämistarpeita. Työ laadun hyväksi jatkuu. Perheyritysbarometrin tuloksia Perheyritysten suhdannekuva on edellistä vuotta hiukan positiivisempi ja perheyritykset suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti. Perheyritykset odottavat myös liikevaihtonsa ja omavaraisuusasteensa kasvavan taloudellisen tilanteen kohentumisen myötä. Kansainvälistymiseen suhtaudutaan myös positiivisesti. Suurinta kasvua kansainvälisessä toiminnassaan ennustavat liikevaihdoltaan milj. euron yritykset. Henkilöstön määrä pysynee ennallaan. Perheyritykset arvioivat myös investointiensa kasvan lähivuosina toisin kuin pk-yritykset yleensä. Jopa puolet vastaajista arvioi investointiensa kasvavan. Perheen osuus yrityksissä vahva Perheen tai suvun omistusosuus yrityksissä pysynee ennallaan ja vakaana myös lähivuosina. Omistajia perheyrityksissä on yleensä alle 10, mutta vaihtelua esiintyy aina yhdestä omistajasta pörssiyrityksen tuhansiin omistajiin. Omistajan vaihdoksia on todennäköisesti odotettavissa hiukan enemmän kuin muutoksia yrityksen johdossa. Suuremmilla yrityksillä on sukuneuvostot. Family charter, perheen/suvun arvoja ja toimintatapoja määrittelevä säädöstö puuttui 80 %:lta vastaajista. Lähinnä suurimmilla yrityksillä oli sellainen. Perheyrityksissä on toimitusjohtajana usein suvun/perheen jäsen kuin myös hallituksen puheenjohtajanakin. Isoimmissa yrityksissä ulkopuolinen toimitusjohtaja on yleisempi kuin pienemmissä yrityksissä. Perheen/suvun osuus yritysten hallituksessa pysynee ennallaan, tällä hetkellä perheen/suvun edustus on yleensä noin puolet hallituksen jäsenistä. Sukupolvenvaihdoksiin varaudutaan ennakolta Sukupolvenvaihdosta yrityksessään seuraavan 1-2 vuoden aikana ennakoi neljännes vastaajista. Sukupolvenvaihdoksiin on myös valmistauduttu yrityksissä: yli puolella vastaajista on myös sukupolvenvaihdosta varten suunnitelma tai sellainen vireillä. Nuorille on myös yrityksen omia valmennusohjelmia tarjolla, 28 % vastaajista on valmennusohjelma jo olemassa tai vireillä sellainen. Kun sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi, valtaosalla (77 %) löytyy jatkaja perheen tai suvun jäsenten keskuudesta. Lähes neljännes vastanneiden yrityksistä on kuitenkin ilman perheen/suvun jatkajaa. Puolet vastaajista ilmoittaa jakamiensa osinkojen pysyvän ennallaan lähivuosina, mutta kolmannes arvioi määrän kasvavan. Syiksi on esitetty mm. sukupolvenvaihdostilanteita. Yritykset ovat jakaneet osinkoa keskimäärin 30 % tuloksestaan verojen jälkeen. Itsenäisyys ja riippumattomuus kannustavat Yleisten yhteiskunnallisten olosuhteiden perheyrittämistä kohtaan arvioidaan muuttuvan myönteisemmiksi lähivuosina kuten myös yrittäjyyttä kohtaan yleensä. Pienimmissä yrityksissä ennusteet olivat positiivisempia kuin isoissa yrityksissä. Kannustimena perheyrittämiseen koetaan itsenäisyys ja riippumattomuus, perinteiden jatkaminen sekä mahdollisuus vaurastua. Hankaloittavina tekijöinä perheyrittämistä ajatellen vastaajat kokevat verotuksen, liiketoiminnan taloudelliset riskit sekä sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat. Tulevaisuudessa jäsenet toivovat liiton toimivan erityisesti edunvalvonnassa. Myös koulutus sekä nuoren polven asiat koetaan tärkeiksi. Tutkimuksen kohderyhmä ja otos Vastaukset käyvät ilmi Perheyritysten liiton teettämästä perheyritysbarometrista, joka tehtiin vuonna 2003 jo neljättä kertaa. Barometrin aineisto kerättiin Perheyritysten liiton jäseniltä. Vastauksia saatiin mennessä 103 kpl eli 60 % liiton jäsenyrityksistä vastasi kyselyyn. Ennakoinnit tehtiin siten, että kahta seuraavaa lähivuotta verrattiin tähän vuoteen. 18 T U T K I M U S Matti Koiranen, professori Jyväskylän Yliopisto, taloustieteiden tiedekunta Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin jäsenyritystemme tuotteita sisältävä lahjakori. Onnetar suosi arvonnassa Petri Melasta Mainospyörä Oy:stä. 19 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

11 Jatkajat koulutusohjelma perheyrityksille Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus järjestää perheyrityksille suunnatun koulutusohjelman, jonka punaisena lankana on perheyritysten jatkuvuuden hallinta haasteellisessa toimintaympäristössä. Ohjelmassa keskitytään prosesseihin, jotka liittyvät yrityksen siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Siirtymisvaiheet kestävät tyypillisesti useita vuosia ja vaativat onnistuakseen monipuolista suunnittelua ja toteutukseen sitoutumista. Sukupolvenvaihdokset eivät rajoitu yrityksen siirtymiseen ensimmäiseltä sukupolvelta toiselle, vaan muutosprosessit ovat jatkuvia perheen ja yrityksen ikääntyessä. Jatkajat-koulutusohjelma alkaa keväällä 2004 ja se kestää noin vuoden. Ohjelmaan otetaan 10 yritystä. Ohjelma on tarkoitettu vähintään kahdelle osallistujalle yritystä kohden. Ohjelman kohdeyritykset ovat pääsääntöisesti päijäthämäläisiä pk-yrityksiä, koska hanketta rahoittaa osittain Euroopan sosiaalirahaston tavoite 2-ohjelma. Ohjelma on kuitenkin joustava siten, että suurempia ja myös Päijät-Hämeen ulkopuolella olevia yrityksiä voidaan ottaa rajoitetusti mukaan, toteaa projektipäälliikkö, tekniikan tohtori Mikko Mustakallio TKK:n Lahden keskuksesta. Yrityksen/organisaation suorituskyvyn kolme pääkysymystä: Kyky toimia kannattavasti, eli tuottaa ylijäämää enemmän kuin kuluttaa resursseja (profitability). Kyky tuottaa lisäarvoa asiakkaille (value creation). Kyky edistää omaa yhteiskunnallista perustehtävää (mission). Kari Lohivesi, Crystal Poolilla on moderni laivasto, joka pystyy liikennöimään vaativissakin olosuhteissta. Naisverkostossa pyöriteltiin numeroita ja rahdattiin laivoja N A I S V E R K O S T O Perheyritysnaiset kokoontuivat jälleen, tällä kertaa liiton syyskokouksen aattona Emäntäyrityksenä toimi Hollming Oy / Crystal Pool Oy, jonka tiloissa Helsingin Mikonkadulla ilta alkoi kuohuvalla maljalla ja jatkui yritysesittelyllä. Elisa Mikkolainen esitteli Crystal Pool Oy:n laivanrahtaustoimintaa Itämeren alueella ja kaikki saivat tutustua toiminnan hermokeskukseen, jossa laivojen kuormien suunnittelu ja aikataulutus tapahtuu. Laivoihin rahdataan monenlaisia tuotteita aina teollisuuskemikaaleista elintarvikeraaka-aineisiin. Laivanrahtaustietoiskun jälkeen herkuteltiin iltapalalla ja siirryttiin kuuntelemaan teoreettisempaa asiaa. Liiketalouden professori Kari Lohivesi Tampereen yliopistosta piti alustuksen yrityksen keskeisistä numeroista, esitteli mm. taseen ja tuloksen oleelliset seikat, jonka tiimoilta heräsi paljon kysymyksiä ja keskustelua. Pohdittiin miten perheyritysten hallituksissa käsitellään yrityksen keskeisiä numeroita sekä sivuttiin myös hallitustyöskentelyä yleensä. Myös pehmeitä ja laskennallisia arvoja punnittiin ja vertailtiin, sillä perheyrityksissä pelkät numerot eivät välttämättä kerro kaikkea yrityksestä ja sen arvoista. Next Generation Pyhän laskettelumatka Ohjelmassa on korkean tason luennoitsijoita, jotka edustavat kahta eri ryhmää: perheyritysten edustajat, joilla on kokemusta perheyritysten hallinnasta ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä muutosprosesseista sekä perheyrityksille palveluja tarjoavat yritykset, kuten esimerkiksi Capman Oyj, Grant Thornton Finland ja PricewaterhouseCoopers Oy. Ohjelman tärkeänä yhteistyökumppanina toimii Perheyritysten liitto ry. Jatkajat-koulutusohjelma maksaa osallistujayritykselle euroa. Ohjelmaan sisältyy kuusi kahden päivän lähikoulutusjaksoa, 12 päivää etäopetusta sekä yrityskohtaiset kehityshankkeet. Koulutusjaksojen pääteemat ovat seuraavat: u Perheyritysten maailma v Perhe yrityksen omistajana w Liiketoiminta: perheyrityksen toiminnan moottori x Sukupolvenvaihdos omistamisessa ja johtamisessa y Perheyritysten jatkuvuus: hallintarakenteet ja prosessit z Perheyritysten jatkuvuus: kyky muuttua Ohjelmaan voi osallistua myös suppeammin valitsemalla yhden tai useamman itseään eniten kiinnostavan koulutusjakson. Leppoisassa ja antoisassa illassa oli mukana yli 20 perheyritysnaista. Tunnelma oli lämmin ja avoin. Perheyritysten suuri merkitys kansantaloudessa saa yhä laajempaa ja ansaittua huomiota. Tämän johdosta perheyrityksiin kohdistuva tutkimus- ja koulutustoiminta on nopeasti kehittyvä ala. Jatkajat-koulutusohjelma vahvistaa merkittävästi Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa aloitettua tutkimus- ja kehitystyötä perheyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, Mikko Mustakallio kertoo. Perheyritysten liiton naisverkosto on perheyrityksissään työskentelevien sekä yrittäjäperheeseen kuuluvien naisten 20 T U T K I M U S J A K O U L U T U S Lisätietoja: Projektipäällikkö Mikko Mustakallio, vapaamuotoinen keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena N U O R I P O L V I 21 matkapuhelin tai i ohjelman esitteen saa osoitteesta PERHEYRITYS ? Lisätietoja naisverkoston toiminasta saa jäsenpalvelusta: tai puhelin (09) Mikä on naisverkosto? on tutustuttaa perheyritysnaisia toisiinsa. Tapaamiset ovat olleet lämminhenkisiä ja välittömän rentoja. Niihin on helppo tulla. Osallistujien innostus lupaa hyvää jatkoa verkostolle, johon toivotetaan tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet perheyritysnaiset. Tule mukaan viettämään Nuoren polven lasketteluviikonloppua Pyhälle! Viikonloppuna on Novaklubi, jossa esiintyvät Juha Tapio ja Telex. Laskettelumatkan hinta on noin 400 euroa (lennot + majoitus). Luvassa vapaata seurustelua ja painavaa asiaa! Mukaan mahtuu 16 henkilöä. Varaathan paikkasi ajoissa, kuitenkin viimeistään ! Lisätietoja ja ilmottautumiset: Nina Lillqvist, puhelin (09) tai sähköpostilla

12 Tekstiilejä ja puhtautta 155 vuotta Tarja Römer-Paakkanen tekee Valtiontilintarkastajille tutkimusta perheyrittäjyydestä vuonna Kari Jalas kertoi edunvalvonnan olevan 90 % oman argumentoinnin tuottamista ja 10 % asian ajamista päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Johtajuus ja yhteiskunta II pohti strategiaa ja edunvalvontaa N U O R I P O L V I Johtajuus ja yhteiskunta II ryhmä tapasi toisensa taas lokakuussa ja marraskuussa. Tapaamisissa kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja akateemisen maailman edustajilta sekä yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Osallistujien mielestä kurssin parasta antia on kuitenkin ollut kokemusten ja ajatusten vaihto ryhmän jäsenten kesken. Päivän keskusteluja on jatkettu rennoissa merkeissä illallisella. Lokakuun tapaamisessa Tampereen yliopiston professori Kari Lohivesi kertoi johtamisen ydinhaasteista ja strategisista erityispiirteistä sekä strategisesta uusiutumisesta ja miksi se on niin vaikeaa. Ryhmä vieraili myös Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja Berndt Brunowin luona keskustelemassa hänen kanssaan perheyrityksen johtajuudesta. Päivä päättyi tilinpäätöslukujen tulkitsemiseen. Numeroita meille avasi koulutusjohtaja Kari Alhola Haaga instituutin ammattikorkeakoulusta. Marraskuinen päivä aloitettiin vierailulla eduskuntaan, jossa meillä oli isäntänä tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Katainen. Hänen kanssaan ryhmämme keskusteli mm. Suomen ja suomalaisten yritysten tulevaisuudesta. Keskustelua jatkettiin Jyväskylän yliopiston projektitutkija Tarja Römer-Paakkasen kanssa. Päivän aikana apulaisjohtaja Matti Viialainen SAK:sta, toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamarista ja osastopäällikkö Pekka Tsupari Teollisuus ja Työnantajista kertoivat näkemyksiään perheyrityksistä, edunvalvonnasta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä. Jyrki Katainen toivoi tiiviin yhteydenpidon jatkuvan perheyritysten ja kansanedustajien välillä. Matti Viialainen odottaa perheyrityksiltä pidättyvyyttä irtisanomisissa ja lomautuksissa. Pekka Tsuparin mielestä talouden globalisoituminen ja verkostoituminen ovat toimintaympäristön megatrendit. Lindströmin tarina on edelläkävijöiden, rohkeiden ja uteliaiden kokeilijoiden tekemää historiaa. Tekstiilit ja puhtaus ovat aina olleet liiketoiminnan ytimessä. Nyky-Lindström vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Yrityksen syntymähetkenä pidetään heinäkuun 22:tta 1848, kun Carl August Lindström sai tavoittelemansa värjärimestarin arvon. Sen myötä hän saattoi ryhtyä liikkeenharjoittajaksi ja perustaa oman värjärinverstaan. C.A. Lindströmin poika Walfrid Engelbert lähti hakemaan alan oppia sekä Venäjältä että Keski-Euroopasta ja toi palatessaan kemiallisen pesun Suomeen. Pesula Oy sittemmin Uusi Pesula Oy oli esitellyt helsinkiläisille uutuuden, teollisen valkopesun. Yksi yrityksen pääomistajista oli yli-insinööri Johan Roiha. Kun Lindströmin pesula- ja värjäämöyritykselle ei löytynyt enää jatkajaa, Johan Roiha osti yrityksen osakekannan. Näin yhdistyivät perheyritykset Uusi Pesula Oy ja A.B. W.E. Lindström Oy vuonna Nyky-Lindström on edelleen perheyritys, ja sen johdossa on Johan Roihan pojanpoika Jukka Roiha. Lindström Oy:n edelläkävijyydestä todistaa myös tekstiilivuokrauksen tuominen Suomeen jo niinkin aikaisin kuin 1930-luvulla. Toinen maailmansota keskeytti tämän palvelutoiminnan, kunnes se 50-luvulla palasi jälleen Lindströmin valikoimaan luvulla Lindström kasvoi vahvasti ja laajensi toimintaansa uusille urille. Yritystä saattoi kutsua Täyden puhtauspalvelun taloksi. Palveluvalikoimassa oli niin siivous- ja jätehuolto- kuin pesula- ja tekstiilipalveluja. Jopa pressujen ja siirrettävien tupakointitilojen vuokraus kuuluivat palveluihin. Merkittävä käänne liiketoiminnan nykyiseen suuntaan tehtiin 1992, kun siivous- ja jätehuoltoliiketoiminnoista luovuttiin. Samana vuonna otettiin myös tärkeä askel kansainvälisille markkinoille ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Viroon. Kansainvälistyminen on jatkunut reippaassa tahdissa, keskimäärin joka vuosi on perustettu tytäryhtiö uuteen maahan. Asiakkaan tavoittelema yrityskuva toiminnan lähtökohdaksi Kuluttajapalveluista luopuminen 1997 merkitsi keskittymistä yritysten tekstiilipalveluihin. Puhuttiin Tekstiilivuokrauksen ammattilaisesta. Toiminta-ajatusta syvennettiin v. 2000, kun kaiken toiminnan lähtökohdaksi määriteltiin asiakkaan tavoittelema yrityskuva. Siitä huolehtiminen ja välittäminen kiteytettiin nykyiseen sloganiin Cares for your image. Välineenä yrityskuvan vahvistamisessa on kokonaisvaltainen tekstiilipalvelu. Se kattaa tekstiilien suunnittelun, hankinnat, pesun ja huollon, varastoinnin, kuljetukset ja jakelun sekä loppuun kuluneiden tekstiilien hävittämisen. Jatkuva tutkimus- ja kehitystyö tähtäävät korkeaan laatuun, tehokkaaseen toimintaan ja mahdollisimman alhaiseen ympäristökuormitukseen. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös laajaa palveluvalikoimaa: työvaate-, matto-, käsihygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluita. Lisäksi tytäryhtiö Comforta toimittaa Suomessa hotelleille niiden tarvitsemia tekstiilipalveluita. Edelläkävijyys ja toimialan jatkuva kehittäminen ovat edelleen perheyritykselle ominaisia piirteitä - Lindström on Euroopan johtavia tekstiilipalveluyrityksiä. Lindström on mm. Euroopan tekstiipalveluyritysten järjestön, E.T.S.A:n (European Textile Services Association) perustajajäsen. E.T.S.A. tekee huomattavaa toimialan tutkimus-, standardointi- ja markkinointityötä. Seuraavan viiden vuoden aikana Lindström laajentaa toimintaansa edelleen. Nykyisten 12 maan lisäksi perustetaan oma tytäryhtiö kolmeen Euroopan maahan. Konsernin liikevaihdon odotetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä 150 miljoonasta 300 miljoonaan euroon. Puolipyöreitä 155-vuotisjuhlia on vietetty loka-marraskuussa perhepiirissä, henkilöstön ja yrityksestä eläkkeelle jääneiden yhteisissä tilaisuuksissa. Isommat juhlat ovat tulossa viiden vuoden kuluttua, kun Lindström täyttää 160 vuotta. Erja Lohikoski, viestintäpäällikkö Kuva: Eija Hiltunen 22 Erikoistekstiilien pesula Konalassa. Pesun jälkeen huovat laitetaan kuivaajaan. O N N I T T E L E M M E 23 PERHEYRITYS

13 24 Center-Inn Ravintolat 20 vuotta Omenapuu kasvaa Helsingissä Vuonna 1983 Kuurman perhe äiti, isä ja kolme poikaa perustivat yhteisen yrityksen, joka ensi töikseen lunasti Eila-äidin johtaman ravintolan, nykyisen Omenapuun. Kauppaan kuuluivat myös silloiset ravintolat Kukkopaikka ja Sheriffi. Omenapuun ympärille on kasvanut värikäs ja mielenkiintoinen ryhmä rentoja ruoka- ja viihderavintoloita, jotka kaikki ovat keskellä Helsinkiä, vain muutaman korttelin päässä toisistaan. Eila Kuurman ennakkoluulottomat ruokaideat ovat kantaneet hienosti uudelle vuosituhannelle asti ja alkuvuosien vaatimaton linja pitää edelleen: kansainväliset maut sovitetaan suurelle yleisölle sopiviksi ja tunnelma säilytetään kotoisena ja ystävällisenä. Tänään 20-vuotias Center-Inn työllistää noin 300 henkilöä ja yrityksen liikevaihto on 20 milj. euroa. Center-Inn omistaa 13 anniskeluravintolaa. Syksyllä vuosipäivää juhlistettiin viettämällä pitkäaikaisimpien työntekijöiden kanssa pitkä viikonloppu Roomassa. Henkilökuntaa muistettiin myös lahjakortilla omiin ravintoloihin. Kun Eila Kuurmasta tuli Fazer-ravintoloiden ravintolatoimen johtaja, hän esitteli suomalaisille Omenapuuravintolan listalla kansainvälisiä herkkuja: pizzaa, pastaa, parsaa, lasagnea, hummeria, tacoja, tortilloja, grillattua kanaa. Hän tutustutti suomalaiset myös brunssiin ja tilaamaan viiniä laseittain. Omenapuun keittiössä leijuu herkullinen tuoksu viikon jokaisena päivänä. Kimmo, Eila ja Petri Kuurma maistelemassa uutuusannoksia. O N N I T T E L E M M E Eila Kuurma on vielä innokkaasti mukana Center-Innin toiminnassa hoitaen sidosryhmäsuhteita ja järjestäen erilaisia tilaisuuksia viiniklubeista muotinäytöksiin. Eilan kolmesta pojasta kaikki ovat osallistuneet yrityksen toimintaan. Tällä hetkellä Center-Innin toimitusjohtajana on jo 15 vuotta yrityksen toiminnassa mukana ollut KTM Kimmo Kuurma. Perheyrittämisessä seksikkäällä ravintola-alalla on mielenkiintoisinta se, että mikään päivä ei ole samanlainen. Haastetta yrittämiseen luo alati muuttuva toimintaympäristö mm. lainsäädäntöineen. Strategiaa pitää hioa koko ajan, jotta pysyisimme mukana yhteiskunnan muutoksissa. Kimmolle ei ole tuottanut mitään ongelmaa työskennellä tiiviisti äitinsä kanssa. Meillä on perhe perinteisesti ollut paljon tekemisissä keskenään. Kokoonnumme usein Hämeenlinnassa, Metsänkylän kartanossa yhteisten aterioiden merkeissä ja samalla keskustelemme työasioista. Kun annamme toisillemme tilaa, emme niin helposti joudu törmäyskurssille. HSO-sihteeri Ulla Kuurma tuli Center-Innin toimintaan mukaan, kun hänen miehensä Ilpo, Kuurman perheen vanhin poika, kuoli viitisen vuotta sitten. Ulla siirtyi 12 vuoden jälkeen rahoitusmaailmasta ravintolamaailmaan. Parasta tässä työssäni perheyrityksemme yhteyspäällikkönä on käsinkosketeltava työ, jonka tulokset näkee päivän tarkkuudella. Aikaisemmassa työpaikassani pankissa byrokratiaa oli enemmän. VTM Petri Kuurma tuli mukaan perheyritykseen noin vuosi sitten oltuaan ensin 7 vuotta kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hän toimii tällä hetkellä kehitysjohtajana. Isän ja Ilpon kuoltua sekä perheyrityksemme kasvettua tuntui olevan tarvetta vahvistaa perheenjäsentemme mukanaoloa yrityksen toiminnassa. Uskon tuovani yritykseen enemmän ulkopuolisen katsetta ja kyseenalaistan joitakin asioita. Center-Inn on vahvasti siirtynyt toiselle polvelle ja kolmaskin polvi on jo kiinnostunut perheyrityksessä työskentelemisestä. Ullan ja Ilpon 11-vuotias Kasperiinatytär on ollut innolla mukana postitushommissa ja haluaisi Omenapuun keittiöön töihin. Kimmolla on kolme lasta, joista vanhin 4-vuotias Kira on toiminut jo lähettityttönä. Katse on tulevassa, mutta kaikkeen uuteen ponnistetaan menneisyydestä ammennetulla tiedolla, taidolla ja tunteella. Pääomasijoittajan rooli sukupolvenvaihdoksissa tai muissa perheyritysten omistusjärjestelyissä Perheyrityksen muutostilanteessa pääomasijoittaja voi auttaa yrittäjäperhettä kasvattamaan yritystään kartoittamalla yhdessä perheen kanssa kasvun eri vaihtoehdot ja toimialan mahdollisuudet. Pääomasijoittaja tarjoaa tukea esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa, muussa omistusjärjestelyssä, suurissa investoinneissa, kansainvälistymisessä tai perheyrityksen viemisessä pörssiin. Pääomasijoittajan mukaantulo jakaa perheen kantamaa riskiä ja tuo laajemmat mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen. Rahoitusratkaisu räätälöidään aina perheyrityksen yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Perheyrittäjä kohtaa ennemmin tai myöhemmin kysymyksen yrityksensä toiminnan tulevaisuudesta. Perheyrittäjän luopuessa aktiivisesta roolistaan yrityksessä voidaan toiminnan jatkuvuus varmistaa sukupolvenvaihdoksen tai yrityskaupan avulla. Jos yrittäjä harkitsee yrityksensä myymistä, eikä sopivaa perheen sisäistä tai ulkopuolista jatkajaa toiminnalle ole löytynyt, saattaa sopiva ostaja löytyä pääomasijoittajan kautta. Verkostomme kautta monet menestyneet liikkeenjohtajat ja potentiaaliset yrittäjät etsivät itselleen sopivaa yritysostokohdetta, kertoo partneri Tuomas Lang CapManista. MBI-tyyppiset yrityskaupat (management buy-in), joissa yrityksen ulkopuolelta tuleva johto ostaa yrityksen yhdessä pääomasijoittajan kanssa, ovat yleistymässä, jatkaa Lang. Pääomasijoittaja voi näin toimia sillanrakentajana luopuvan ja uuden yrittäjän välillä. Sukupolvenvaihdostilanteissa pääomasijoittaja tarjoaa perheyrityksille ja erityisesti uudelle sukupolvelle rahoituksellista ja liikkeenjohdollista tukea. Mikäli pääomasijoittaja tulee yritykseen omistajaksi uuden sukupolven rinnalle, on yrittäjän käytettävissä pääomasijoittajan koko liikkeenjohdollinen osaaminen ja kontaktiverkostot. Pääomasijoittaja toimii eräänlaisena sparrauskumppanina sukupolvenvaihdokseen liittyvän siirtymävaiheen aikana. Pääomasijoittajan väliaikaiseksi tarkoitettu omistajuus mahdollistaa sen, että liiketoiminta voi kokonaisuudessaan palautua takaisin perustajaperheelle tai -suvulle, jos tämä lunastaa pääomasijoittajan osuuden yrityksestä takaisin. Hallituksen esittämä verouudistus kiristäisi toteutuessaan yrittäjien luovutusvoittoverotusta vuodesta 2005 lähtien. Perheyrityksen myynti kannattaakin toteuttaa vuonna 2004, jos yrittäjä on joka tapauksessa luopumassa yrityksestään yrityskaupan kautta. Verouudistuksen odotetaan lisäävän yrityskauppojen määrää ensi vuonna. Odotettavissa on vilkas yrityskauppavuosi, minkä ansiosta myyjillä ja ostajilla on tavallista paremmat mahdollisuudet toistensa löytämiseen, toteaa CapManin sijoitusjohtaja Matti Copeland. Copeland kehottaa yritysjärjestelyistä kiinnostuneita perheyrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä CapManiin. CapManin kanssa voi keskustella omaan yritykseensä liittyvistä ratkaisuista ilman kuluja. Suora keskusteluyhteys on nopein ja kustannustehokkain tapa selvittää, ovatko perheyrittäjän ja meidän intressimme yhteneväisiä, toteaa Matti Copeland. CapMan on yksi Pohjoismaiden johtavista pääomasijoittajista ja erikoistunut keskisuuriin yritysjärjestelyihin (buyout) eri teollisuuden aloilla, teknologiasijoituksiin sekä sijoituksiin life science -toimialalla. Neljäntoista toimintavuotensa aikana CapManille on kertynyt vankka kokemus sijoittamisesta listaamattomiin, yksityisiin yrityksiin. Toistaiseksi CapManin hallinnoimat rahastot ovat sijoittaneet 136 yritykseen ja irtautuneet 57 yrityksestä. Viimeisimpiä sijoituskohteita ovat Setec Oy ja Noiro Oy, ja viimeisin perheyrityssijoitus tehtiin heinäkuussa ruotsalaiseen Metallfabriken Ljunghäll AB:iin. Tällä hetkellä CapMan on mukana mm. seuraavissa perheyrityksissä: Copterline Oy, Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Matkatoimisto Oy Matka-Vekka ja Savcor Group. Esimerkkejä yrityksistä, joissa CapManin rahastot ovat olleet omistajia ja jotka ovat päätyneet takaisin perheen omistukseen, ovat Lappset Group Oy ja Royal-Ravintolat Oy. CapManilla on lähes 80 hengen tiimi Helsingissä, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa ja CapMan Oyj:n B-osake on listattu Helsingin pörssin päälistalla. Lisätietoja: Partneri Tuomas Lang, puhelin (09) tai Sijoitusjohtaja Matti Copeland, puhelin (09) tai P Ä Ä O M A S I J O I T T A M I N E N 25 PERHEYRITYS

14 Uudet Jäsenyritykset 26 Copterline Oy, Helsinki perustamisvuosi: 1990 toimiala: ilmaliikene liikevaihto: 12,1 milj. euroa henkilöstö: 77 omistajasuku: Ljungberg Tammet Oy, Tammisaari perustamisvuosi: 1946 toimiala: metallituotteet liikevaihto: 17 milj. euroa henkilöstö: 130 omistajasuku: Sommar, Ramsay Niemi & Co Oy, Helsinki perustamisvuosi: 1976 toimiala: talotekninen suunnittelu liikevaihto: 2,8 milj. euroa henkilöstö: 50 omistajasuku: Niemi E. M. Leino Oy, Helsinki perustamisvuosi: 1945 toimiala: teknisen alan tuontikauppa liikevaihto: 2,6 milj. euroa henkilöstö: 4 omistajasuku: Leino LSK Electrics Oy, Lahti perustamisvuosi: 1930 toimiala: sähköurakointi, -tarviketukkukauppa ja -huolto liikevaihto: 20 milj. euroa henkilöstö: 180 omistajasuku: Bohm, Huotari Laattapiste Oy / Heikki Haru konserni, Vantaa perustamisvuosi: 1979 toimiala: sisustustuotteiden maahantuonti liikevaihto: 18 milj. euroa henkilöstö: 66 omistajasuku: Haru WIP Asset Management, Helsinki perustamisvuosi: 1995 toimiala: omaisuuden hoito liikevaihto: 0,5 milj. euroa henkilöstö: 6 omistajasuku: Peter Immonen, Ilkka Herlin, Thomas Svartbäck Hyxo Oy / Höyrytys Oy, Kerava perustamisvuosi: 1968 / 1959 toimiala: vedenkäsittelyjätteiden agentuuri / höyryn myynti ja höyry- ja paineastioiden valmistus liikevaihto: 6,6 / 8,6 milj. euroa henkilöstö: 45 / 66 omistajasuku: Viiala Active People Oy, Helsinki perustamisvuosi: 1993 toimiala: henkilöstön vuokraus ja ravintolatoiminta liikevaihto: 10 milj. euroa omistajasuku: Klimscheffskij Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta. PERHEYRITYS PERHEYRITYS

15 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

16 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80 % ja ne työllistävät noin % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on %. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14 % toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä 180 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä. 31 PERHEYRITYS PERHEYRITYS

17 www. perheyritystenliitto. fi JOUKKO KIRJE PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU NELJÄÄN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Lynx, joulukuu 2003, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Korso

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN

SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen & Kerttu Jäntti & Tapani Lehto & Simo Orpana & Tytti Puukko SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2009

Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2009 Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri Helsinki 2009 2 Tiivistelmä Perheyritysten liiton barometrin 2009 tuloksiin perustuen voidaan esittää johtopäätöksenä seuraavaa siitä, miten kyselyyn vastanneet

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sakari Oikarinen Confidentum Oy Transeo Association ASBL Confidentum 2005 Sakari Oikarinen Perheyritysten omistusjärjestelyt ja lakiasianpalvelut, taloudellinen ja

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station 12.2.2010 Train Station 1 Esityksen sisältö Suunnittelun merkitys Vaihdoksen osapuolet Milloin jatkaja on valmis? Luopujayrittäjän tulevaisuuden suunnittelu Miksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten Miksi uutta toimintamallia tarvitaan? Monet kasvuhaluiset valmistavan

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Jan Sten Train Station Tampere, 27.9.2012 1 Johtajuuden muutokset Yleiskuva johtajuuden ja omistajuuden muutosprosesseista Muutosprosessien keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo Suuntana uusi kasvu Anders Blom 8.9.2010 Salo Eurofacts Oy www.eurofacts.fi www.fleishman.com Perustettu 1989 Suomessa edelläkävijä yhteiskunnallisena neuvonantajayrityksenä Omistus Blom Networks Oy 100

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous 09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous Hallituksen täydentäminen Hallitus ehdottaa, että hallitusta täydennetään uudella jäsenellä ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan KTM, CEFA Saga Forss (s. 1969).

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1 Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1. Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun valvojien

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc IXONOS OYJ Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen LIIKETOIMINTAKATSAUS Public 23.3.2009 2 TILIKAUDEN 2009 PÄÄTAPAHTUMIA Markkinatilanne heikkeni finanssikriisiä seuranneen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot