Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta"

Transkriptio

1 Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta Krista Laine, Heli Penttinen ja Anna Kotsalo-Mustonen LTT-Tutkimus Oy Teknologiakatsaus 94/2000 Helsinki 2000

2 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 60 teknologiaohjelmaa. ISSN x ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2000

3 Esipuhe Arkikielenkäytössä palvelut tuovat ensimmäiseksi mieleen esim. ravintola- tai hotellipalvelut, joissa palvelua tarjotaan useimmiten suoraan yksittäiselle ihmiselle. Ulkoistamisen lisääntyessä palveluyrityksiä syntyy kuitenkin yhä enemmän teollisuuden piirissä ja teollisuuden tarpeisiin; palveluyritys toteuttaa jonkin osan arvoketjusta, joka ei palvelun ostajalle ole omaa ydinosaamista. Palvelun määritelmä ei ole yksioikoinen. Palvelu mielletään usein abstraktiksi tuotteeksi. Siten esimerkiksi sopimusvalmistusta ei välttämättä pidetä palveluna, vaikka siinä sinänsä konkreettinen lopputuote onkin asiakaskohtainen ja saattaa myös sisältää paljon henkistä työtä, kuten suunnittelua. Elektroniikan teknologiaohjelman ETX:n Palvelut ja perusrakenteet -aiheryhmän tarkoituksena on edesauttaa elektroniikkateollisuuden palvelukulttuurin ja infrastruktuurin kehittymistä. Koska elektroniikkaan liittyvän palveluliiketoiminnan kentän katsottiin olevan varsin huonosti hahmotettu ja sen arvioitiin sisältävän runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, päätettiin aiheryhmän puitteissa käynnistää tutkimus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Tutkimustyö tilattiin LTT-Tutkimus Oy:ltä ja sitä johti KTT Anna Kotsalo-Mustonen. Tutkijoina toimivat KTT Heli Penttinen ja ETM Krista Laine. Tutkimuksen ohjausryhmän muodosti em. aiheryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Manu Mäkelä Eqvitec Advisors Oy:stä. Ryhmän muina jäseninä ovat olleet Katja Ahola Tekesistä, Christian Carlsson FIMKOsta, Marja Hamilo Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto SETistä, Veikko Hjerppe Forpen Oy:stä, Jarmo Kivikunnas CADMIC Oy:stä, Leo Laaksonen Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto SETistä, Ari Loikkanen PI-yhtiöistä, Risto Louhenperä Credicon Oy:stä, Pertti Löfgren Charme Oy:stä, Juha Mikkola Eqvitec Partners Oy:stä, Riku Ryödi Digia Oy:stä, Risto Setälä Tekesistä ja Jukka Toukonen ABB Corporate Research Oy:stä. Parhaimmat kiitokset sekä tutkimuksen tekijöille että aktiiviselle ohjausryhmälle. Ne yli sata yritystä, jotka vastasivat heille lähetettyyn kyselyyn, ansaitsevat erityisen suuret kiitokset; luonteestaan johtuen kysely vaati varsin paljon aikaa ja vaivaa vastaajalta. Lämpimät kiitokset myös kaikille tutkimusta varten haastatelluille ja tutkimuksen esimerkkiyritysten edustajille. Toivomme, että tutkimusraportti auttaa hahmottamaan monipuolista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden palvelujen kenttää ja antaa ideoita palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Helsingissä Teknologian kehittämiskeskus Tekes

4 Alkusanat Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden merkitys maamme kilpailukyvylle on jo huomattava ja odotukset sen roolista ovat haastavat. Lähes millä mittarilla tahansa tarkastellen ala kehittyy huimaa vauhtia: henkilöstön määrää, liikevaihtoa ja vientiä kuvaavat luvut kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Varjona tulevaisuuden yllä leijuu kuitenkin huoli riittävien resurssien saamisesta. Toimialan yritysten tapa toimia samoin kun niiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten alan tarkka hahmottaminen on vaikeata. Raja-aidat eri funktioiden välillä yritysten sisällä ovat jo kaatuneet tai kaatumassa ja horisontaaliset ja vertikaaliset arvoketjut muuttavat jatkuvasti rajojaan. Jatkuva muutos merkitsee yrityksille toisaalta uusia mahdollisuuksia mutta yhtälailla uusia haasteita. Tutkimuksessa on pyritty valottamaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimintalogiikkaa. Toimialana se on dynaaminen ja heterogeeninen ja sen selkeä rajaaminen ja määrittelykin alkaa olla vaikeata. Alalla toimii hyvinkin erilaisia ja erilaisella toimintalogiikalla menestyviä yrityksiä perinteistä teollista toimintaa harjoittavista yrityksistä aina jatkuvasti muuttuvaan osaamiseen tukeutuviin asiantuntijayrityksiin. Ymmärrystä alasta on tässä tutkimuksessa pyritty lisäämään mm. seuraavissa asioissa: Miltä tämä odotuksilla ladattu toimiala näyttää, miten se toimii ja minkälaisia toiminnallisia ketjuja se sisältää. Kuinka hyvin alalla vallitseva tapa tehdä itse kaikki yhä toimii? Miten hyvin alan yritykset osaavat hyödyntää toinen toistensa ydinosaamista? Kohtaavatko alan palvelukysyntä ja -tarjonta toisensa? Tietävätkö alaa palvelevat ja alan yritykset toistensa tarpeet ja tarjonnan? Mitä haasteita yrityksillä on ja mitä ne odottavat julkisen sektorin tekevän toimialan hyväksi? Toimialan resurssipulaan ja osaamistarpeisiin liittyviin keskusteluihin tutkimuksen tulokset tuovat myös uusia näkökulmia. Tutkimuksen valmistumiseen ovat myötävaikuttaneet useat alalla toimivat henkilöt, joiden kaikkien yhteisenä tavoitteena on toimialan edellytysten kehittäminen. Kaikille heille lämmin kiitos heidän panoksestaan. Helsingissä KTT Anna Kotsalo-Mustonen LTT-Tutkimus Oy

5 Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikkatoimiala on vaikeasti hahmotettavissa sen dynaamisen luonteen vuoksi. Arvoketjujen rakentuminen ja toimialaan kuuluvien toimintojen ja palvelujen rajaaminen ei ole enää yksiselitteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli alustavasti kartoittaa Suomessa toimivien sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten eri ydinliiketoimintaprosessien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vuonna Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennetta ja palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista selvitettiin asiantuntijahaastattelujen ja kirjekyselyn avulla. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamista lähestyttiin jakamalla yrityksen toiminta ydinprosesseihin, joista valittiin kolme prosessia tarkemman tarkastelun kohteeksi. Valittujen tuote-, tuotantoja markkinointiprosessien osalta kartoitettiin yritysten nykyinen ja tuleva palvelukysyntä ja -tarjonta yhteensä 45 alaprosessin tai toiminnon suhteen. Samoin selvitettiin minkälainen käsitys yrityksillä on omasta tarjonnan tai vastaavasti kysynnän tuntemuksestaan. Tulokset viittaavat siihen, että useissa tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvissä toiminnoissa esiintyy lisäostotarvetta. Palvelujen merkittävyyttä kartoitettaessa huomattiin myös, että alan ja niiden toimintaa kiinteästi tukevien palveluyritysten kokemissa liiketoiminnan kannalta merkittävissä palveluissa on jonkin verran eroja. Tämä saattaa osittain heikentää palvelutarjonnan ja -kysynnän kohtaamista. Suuremmaksi ongelmaksi nousee tulosten perusteella kuitenkin yritysten heikohko markkinatuntemus palvelujen tarjonnan ja kysynnän suhteen. Tulevaisuus näyttää oikein suuntautuvien palvelujen tarjoajien kannalta tästä huolimatta melko valoisalta, sillä ostojen arvioitiin lähitulevaisuudessa kasvavan kaikkien tarkasteltujen ydinprosessien osalta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kriittisiksi menestystekijöiksi asiantuntijat nostavat mm. yritysten kyvyn uudistua erityisesti liiketoimintalogiikan suhteen, tiukan fokuksen ottamisen ja tulevaisuutta koskevan näkemyksen sekä asiakasrajapinnan hallinnan globaaleilla markkinoilla. Tärkeänä pidettiin myös kykyä toimia poikkitieteellisen tiedon varassa ja rekrytoida sekä sitouttaa koulutettu henkilöstö. Kehitystä uhkaaviksi tekijöiksi nousi selvimmin resurssipula sekä henkilöstön että komponenttien odotettu niukkuus huolestutti alan yrityksiä. Samoin dynaamisuuden mukana seuraava alan arvaamattomuus sekä mahdollisen laman vaikutukset asiakaskuntaan loivat varjoja yritysten muuten valoisaan tulevaisuuteen. Resurssipulaan ratkaisuja haettaessa olisi hyödyllistä pohtia vielä onko kaikki tehtävä itse vai onko tarvittavaa osaamista tarjolla palveluna. Pohdintaan kehottavat myös tutkimuksen tulokset: palvelutarjonnan tuntemisessa on kehittämisen varaa - erityisesti ulkomaisten palvelujen suhteen. Yleisesti ottaen kysynnän ja tarjonnan, sekä kotimaisen että ulkomaisen, paremmalla kohtaamisella kyettäisiin osaltaan helpottamaan resurssipulaa. Uusien teknologioiden ja älyn osuuden kasvamisen tuotteissa ja palveluissa nähtiin tuovan mahdollisuuksia alalle. Myös kyky haistella ja luoda tulevia trendejä tuo jopa rajattomia mahdollisuuksia kasvulle. Yleinen johtopäätös tutkimuksen tulosten perusteella on, että kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa on vielä parantamisen varaa. Samoin yritykset kokevat tuntevansa palvelutarjonnan vain kohtuullisesti, tosin eri ydinprosessien suhteen tilanne hieman vaihteli. Kysynnästä eri palveluntarjoajilla oli vastaajien omien arvioiden mukaan hieman parempi käsitys, mutta erityisesti markkinointiprosessiin liittyen tuntemuksen lisäämiseen on syytä. Tuloksia tulkittaessa ja yleistettäessä tulee muistaa melko alhainen vastausprosentti sekä vastanneidenkin yritysten haluttomuus kattavasti vastata kyselyn kaikkiin kysymyksiin. Tulokset tuovat kuitenkin kaivattua lisävalaistusta alan toimintalogiikkaan ja osaltaan tukevat yksittäisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Tulevaisuudessa yritykset fokusoivat toimintaansa aiempaa tarkemmin ja lisäävät ulkoistamisen kautta palvelujen kysyntää. Odotettavissa on näin ollen yhä fragmentoituneempi ja vaikeammin seurattava markkina toimialan palveluille. Toisaalta tämä tuo mahdollisuuden uusille alan palveluyrittäjille ja kohdistaa kiinnostuksen myös ulkomaiseen palvelutarjontaan, jonka tuntemus on yritysten keskuudessa vielä verraten vähäistä.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä 1 Johdanto Tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksen toteutus 2 2 Sähkö- ja elektroniikka-alan ominaispiirteet ja menestystekijät Toimialan rajaus Toimialan keskeiset ominaispiirteet Toimialan menestystekijät 9 3 Tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Tuoteprosessi Palvelujen merkittävyys (tuoteprosessi) Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (tuoteprosessi) Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä 2005 (tuoteprosessi) Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuoteprosessi) Tuotantoprosessi Palvelujen merkittävyys liiketoiminnalle (tuotantoprosessi) Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (tuotantoprosessi) Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä vuonna 2005 (tuotantoprosessi) Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuotantoprosessi) Markkinointiprosessi Palvelujen merkittävyys liiketoiminnalle (markkinointiprosessi) Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (markkinointiprosessi) Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä vuonna 2005 (markkinointiprosessi) Palvelujen kysynnän ja tarjonnan tuntemus (markkinointiprosessi) Yhteenveto tarkastelluista prosesseista 20 4 Sähkö- ja elektroniikka-alan kehittämiskohteet ja kehitys vuonna Sähkö- ja elektroniikka-alan kehittämisen kohteet osto- ja myyntitoiminnassa Sähkö- ja elektroniikka-alan tulevaisuuden haasteet Sähkö- ja elektroniikka-alan tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet 25 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Sähkö- ja elektroniikkateollisuus tutkimuskohteena Palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen: keskeiset tulokset Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset alan yrityksille Alan järjestöjen rooli kehittämisessä Julkisen sektorin toimenpiteet 29 Lähteet ja tutkimuksessa käytetty oheismateriaali 31

7 Liitteet 1. Tutkimuksissa tarkastellut TOL luokat ja lista haastatelluista henkilöistä Kirjekyselyn toteutus Kyselylomake Haastattelurunko Vastanneiden yritysten liikevaihto ja sähkö- elektroniikka-alan osuus liikevaihdosta 49 Tekesin teknologiakatsauksia 51

8 1 Johdanto 1.1 Tausta Sähkö- ja elektroniikkateollisuutta voidaan luonnehtia nopeasti kehittyvänä sekä kasvavana teollisuudenalana, joka yhtäältä joutuu jatkuvasti mukautumaan teknologian muutoksiin ja toisaalta vastaamaan globalisoitumisen haasteisiin. Teknologian jatkuva kehittyminen pakottaa yritykset yhä uudelleen sopeuttamaan omaa osaamistaan. Samanaikaisesti globalisoituminen näkyy yrityksissä sekä kiristyvänä kilpailuna että paineena erikoistua kapealle erikoisalalle laajoilla kansainvälisillä markkinoilla. Toimittaessa tässä haasteellisessa ympäristössä yritysten strategiseksi kysymykseksi nousee oman ydinosaamisen ja tukitoimintojen määrittäminen. Yrityksen on päätettävä, mihin se keskittää voimavaransa ja mitä se ostaa ulkopuolelta. Yritysten keskittäessä voimavarojaan ydinosaamisensa ympärille, jää perus- ja tukitoimintojen hoitamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Muut kuin yrityksen ydinosaamiseen liittyvät tarpeet ja tehtävät voidaan hoitaa itse tai erilaisten yhteistoimintaverkostojen avulla toimialan ja muiden toimialojen yritysten kanssa. Tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja niihin liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta on vähän tarjolla. Tilanteen hahmottamiseksi palvelut voidaan eritellä mm. seuraavan palveluntuottajatahoon perustuvan luokituksen avulla: Palvelut voidaan tehdä tai tuottaa itse, hankkia yrityksen tai konsernin sisäisenä palveluna, ulkoistaa ja ostaa toimialan palveluyrityksiltä tai ostaa palveluna toimialan ulkopuolelta. Palvelun tuottamiseen liittyvä osaaminen nousee usein esiin ulkoistamispäätöksiä tehtäessä. Silloin kun palvelu ei ole lähellä yrityksen varsinaista ydinosaamista on ulkoistamispäätös yleensä helpompi tehdä kuin tilanteessa, jossa palvelu on hyvin lähellä yrityksen ydinosaamista. Jälkimmäisessä tilanteessa ulkoistamispäätöstä saattavat vaikeuttaa mm. tietoturvaan liittyvät riskit. Palvelun tuottajatahon näkökulmasta tarkastellen on erotettavissa palvelut, joissa toiminto vaatii toimialan erityisosaamista tai palveluun liittyyvä osaaminen on toimialariippumatonta. Esimerkiksi itse tuotettavat ja usein omaan ydinosaamiseen liittyvät palvelut voivat vaatia niin syvällistä omaa osaamista, ettei niitä ole mahdollista ostaa palveluna. Toisaalta itse tuottamiseen on voitu päätyä myös pelkästään sen vuoksi, ettei sopivaa palvelua ole tarjolla tai siitä ei olla tietoisia. Itse tuotettavat palvelut voivat siten olla luonteeltaan joko toimialan erityisosaamista vaativia tai niiden tuottaminen voi perustua toimialariippumattomaan osaamiseen. Ostettaessa palvelu yrityksen tai konsernin sisäisenä palveluna voidaan olettaa, että palvelun tilaajan osaaminen ko. palvelun tuottamisesta voi olla vähäisempää kuin tuotettaessa palvelu itse. Tilanne on samankaltainen myös silloin kun palvelu ulkoistetaan ja ostetaan toimialan palveluyrityksiltä. Tehtäessä yhteistyötä oman talon sisällä perusta luottamukselle ja avoimemmalle tiedon vaihdolle on kuitenkin jo usein olemassa. Tuottajatahon ollessa omasta talosta tai samalta toimialalta palvelun tuottamiseen liittyy yleensä myös toimialan erityisosaamista. Toimialan ulkopuolelta ostettava palvelu on usein melko kaukana palvelua tarvitsevan yrityksen ydinosaamisesta. Tällöin myös palvelun käyttäjän ydintoimintaan liittyvät riskitekijät, kuten tietoturvakysymykset, ovat pienempiä. Ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta tarjottavan palvelun soveltuminen alan toimintaan, koska palvelun tarjoajan osaaminen ja sen käyttäjän ydinosaaminen ovat etäällä toisistaan. Palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta on mielenkiintoista tarkastella tilannetta, jossa palvelu ostetaan joko toimialan sisältä tai sen ulkopuolelta. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on alustavasti kartoittaa Suomessa toimivien sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten eri ydinliiketoimintaprosessien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vuonna Tutkimuksen tarkoituksena on luoda hahmotelma Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialan rakenteesta ja arvon lisääntymisestä toiminnallisissa ketjuissa. Tavoitteena on myös tuottaa meneillään olevalle ETX-ohjelmalle ja uusille teknologiaohjelmille tietoa toimintaedellytysten kehittämiseksi, jotta alan kansallista osaamispääomaa olisi mahdollista hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksen avulla pyritään lisäksi kartoittamaan mahdollisia palvelujen markkina-aukkoja. 1

9 1.3 Tutkimuksen rajaukset Koska sähkö- ja elektroniikkateollisuus on hyvin laaja ja heterogeeninen toimiala päädyttiin tutkimussuunnitelmaa laadittaessa seuraaviin, tutkimuksen toteutuksen ja tulosten kannalta keskeisiin rajauksiin: Tutkimuksessa keskityttiin Suomessa toimiviin sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksiin sekä näiden ydinliiketoimintaprosesseja välittömästi tukeviin palveluyrityksiin. Kattavan kuvan saamiseksi tarkasteluun otettiin mukaan 19 TOL luokituksen mukaista toimialaa, jotka liittyivät suoraan sähkö- ja elektroniikka-alaan tai sitä läheisesti tukeviin palveluihin (Liite 1). Näistä kysyntää arvioi valmistava teollisuus ja tarjontaa sekä alan että alaa palvelevat yritykset (ks. kuva 1). Palveluyrityksistä tarkastelun kohteena olivat spesifisti sähkö- ja elektroniikka-alalle palveluja tarjoavat yritykset, mikä jätti yleisluontoisemmat kaikille toimialoille tarjottavat palvelut, kuten siivous ja vartiointipalvelut, tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelu rajattiin kyselytutkimuksen osalta vielä kolmeen ydinliiketoimintaprosessiin (tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosessi), mikä rajallisten tutkimusresurssien puitteissa mahdollisti yksityiskohtaisen tietojen keräämisen (Liite 3 / kyselylomake). Tästä johtuen kyselytutkimuksen osalta ei analysoida muita liiketoiminnalle tärkeitä prosesseja kuten esim. henkilöstöhallinnon tai johtamisen prosesseja (ks. kuva 3, kpl 2). Ajallisesti tutkimus kohdentui vuosien tilanteeseen sekä arvioon vuoden 2005 tilanteesta. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kolmessa, ajallisesti osittain päällekkäin toteutetussa vaiheessa marraskuussa 1999 kesäkuussa Vaihe 1. Asiantuntijahaastattelut Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennetta ja arvon lisääntymistä toiminnallisissa ketjuissa haastattelemalla alan asiantuntijoita. Tekesin ETX-ohjelman Palvelut ja perusrakenteet -aihealueryhmä avusti haastateltavien nimeämisessä (Liite 1). Samalla pyrittiin myös kartoittamaan kriittisiä ongelmakohtia kyselytutkimuksen strukturointia varten. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen kappaletta marraskuun 1999 toukokuun 2000 välisenä aikana. Vaihe 2. Case-kuvaukset Projektin aikana tehtiin yrityshaastattelujen pohjalta 3 case-kuvausta, joissa jäsenneltiin toimialaan liittyviä ilmiöitä haastatellun yrityksen kautta. Nämä case-kuvaukset on esitetty raportissa itsenäisinä esimerkkeinä. Vaihe 3. Kirjekysely Postitse lähetetty kyselylomake kohdistettiin Suomessa toimiville sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksille, sekä nii- Kuva 1. Tutkimuksen fokus. * Alan yritykset viittaavat pääasiassa valmistavaa teollisuutta edustaviin sähkö- ja elektronikka-alan yrityksiin ** Palveluyrityksillä tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikka-alan toimintaa kiinteästi tukevia, palveluihin erikoistuneita, yrityksiä 2

10 den ydinliiketoimintaprosesseja (tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosessi) välittömästi tukeville palveluyrityksille. (TOL luokat liitteessä 1, kyselylomake liitteessä 3). Kysely toteutettiin tarkemmin liitteessä 2 kuvatulla tavalla viidellä eri kyselylomaketyypillä. Pienten yritysten (alle 200 työntekijää) toimitusjohtajille lähetettiin kyselylomake, jossa yrityksiä pyydettiin täyttämään palvelujen ostoa ja myyntiä koskevat tämän hetkiset tiedot sekä vuoden 2005 arviot kolmen ydinliiketoimintaprosessin eri toimintojen osalta. Palveluyrityksiltä kysyttiin sitä vastoin vain myyntiä koskevia tietoja. Suurille yrityksille (yli 200 henkeä työllistäville) lähetettävä kyselylomake oli muuten sama, mutta se sisälsi vain yhden kolmesta ydinliiketoimintaprosessista. Työtehtävien spesifiyden vuoksi lomake kohdennettiin prosessin luonteen mukaisesti joko ylimmälle johdolle, tuotekehityspäällikölle, tuotantopäällikölle tai markkinointijohtajalle, jota pyydettiin vastaamaan kyselyyn edustamansa vastuualueen osalta. Lomakkeissa oli lisäksi avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät toimenpiteitä sähkö- ja elektroniikkatoimialan palveluoston ja -myynnin kehittämiseksi, toimialan uhkakuvia sekä välittömiä yritysten ja julkisen sektorin kehitystarpeita kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kohdeyritysten yhteystiedot hankittiin kaupallisesta yritysrekisteristä, jonka mukaan valittujen TOL 1995-luokkien sisällä toimii yhteensä alan yritystä (päätoimialanaan ko. alaa tekeviä on 9 317), joista yritystä on alle 200 henkilöä työllistäviä ja 174 yli 200 henkilöä työllistäviä. Yritysten suuresta määrästä johtuen kohdeyritykset valittiin tarkkaan harkitulla otannalla, niin että kustakin yritysryhmästä (pienet, suuret ja palveluyritykset) saataisiin tasaisesti vastauksia. Tutkimuksen fokusoituessa sähkö- ja elektroniikka-alan ydinliiketoimintaa tukeviin yrityksiin otoksen kooksi muodostui lopulta yritystä. Kyselyt lähetettiin näihin kohdeyrityksiin huhtikuun 2000 aikana ja yhteensä 105 yritystä (9 %) palautti kyselyn toukokuun loppuun mennessä. Erittäin yksityiskohtaisten kysymysten vuoksi vastausprosentti jäi odotetusti alhaiseksi. Tämän vuoksi kyselylomakkeen vastausten tulkinnassa sekä koko toimialaa koskevissa yleistyksissä on syytä olla varovainen. Vastanneiden yritysten ilmoittama puhtaasti sähkö- ja elektroniikka-alaan liittyvä liikevaihto oli valittujen TOL luokkien osalta yhteensä noin 8,4 miljardia markkaa, josta suurien yritysten osuus oli 7,1 miljardia (liite 5). Pienten alle 200 hengen yritysten sekä TOL luokituksen mukaisten palveluyritysten liikevaihto oli yhteensä 1,3 miljardia, josta pienten yritysten liikevaihto muodosti valtaosan palveluyritysten liikevaihdon jäädessä vajaaseen 300 miljoonaan. Tässä kohdin on kuitenkin syytä todeta, että kyseessä olevat palveluyritykset toimivat yleensä yhtäaikaisesti monilla muilla toimialoilla sähkö- ja elektroniikka-alan lisäksi, joten niiden todellinen liikevaihto on huomattavasti edellistä lukua suurempi. Kaikista vastanneista yrityksistä noin 64 prosentilla sähkö- ja elektroniikka-alan osuus liikevaihdosta oli yli 75 prosenttia (liite 5). Vastanneet yritykset jakautuivat päätoimintatavaltaan melko tasaisesti kuvassa 2 esitettyjen vaihtoehtojen kesken Suurin osa (45 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa joko laitevalmistajia tai palvelujen tuottajia. Myös kokonaisratkaisujen toimittajien sekä sopimusvalmistajien tai komponenttitoimittajien osuus (yht. 30 %) oli huomattava. Vaihtoehtoon muu vastasi viisi yritystä, jotka ilmoittivat päätoimintatavakseen materiaalien toimittamisen, konsultoinnin tai ohjelmistojen valmistamisen. Vastanneet yritykset edustivat kattavasti myös useita toimialoja. Taulukossa 1 on eriteltynä yritysten edustamat toimialat kunkin yritystyypin mukaan. Muu 5% Laitevalmistaja Palvelujen tuottaja 23 % 22 % Järjestelmien osatoimittaja 12 % Sopimusvalmistajat/ Komponenttitoimittajat Kokonaisratkaisujen toimittaja 18 % 20 % Kuva 2. Vastanneiden yritysten päätoimintatapa: lukumäärä ja suhteellinen osuus (n=94). 3

11 Taulukko 1. Vastanneiden yritysten toimialat. Sähkö- ja elektroniikka-alalle palveluja tarjoavat yritykset Palveluja ostavat pienet sähköja elektroniikka-alan yritykset Palveluja ostavat suuret sähköja elektroniikka-alan yritykset Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Tekninen testaus ja analysointi Liikkeenjohdon konsultointi Projekti- ja laitostoimitusten urakointi Työvoiman vuokraus Laitossuunnittelu Mekaniikkasuunnittelu Tekninen konsultointi Ohjelmointi Pölyn poistot ja kaasun puhdistus Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Teollisuusautomaatio- ja mittalaitteet Kodinkoneet (talouskoneet) Kaapelit ja johtimet Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet Valaistuslaitteet, -sähkölamput Muut sähkölaitteet Nosto- ja siirtolaitteet Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Teollisuusautomaatio- ja mittalaitteet Tietokoneet ja toimistoelekt. laitteet Lääketieteen elektroniikkalaitteet Elektroniikan komponentit Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Huolto- ja kunnossapitopalvelut Kodinkoneet (talouskoneet) Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet Valaistuslaitteet, sähkölamput Muut sähkölaitteet Nosto- ja siirtolaitteet Kulutuselektroniikan laitteet Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Elektroniikan komponentit Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Tekninen testaus ja analysointi Projekti- ja laitostoimitusten urakointi 4

12 2 Sähkö- ja elektroniikka-alan ominaispiirteet ja menestystekijät Raportin toinen luku keskittyy haastateltujen henkilöiden näkemyksiin Suomen sähkö- ja elektroniikka-alan nykytilasta ja menestystekijöistä. 2.1 Toimialan rajaus Palveluilla tarkoitetaan tämän raportin yhteydessä ns. tuottajapalveluja, joita käytetään välituotepanoksena muiden palvelujen ja tavaroiden tuottamiseen. Nämä palvelut ovat usein teollisuuden ulkoistamia palveluja, joiden tuotanto hoidettiin ennen itse. Lisääntyneen ulkoistamiskehityksen ja arvoketjujen pilkkoutumisen myötä palvelujen käsite on laajentunut. Tästä ovat esimerkkinä sähkö- ja elektroniikka-alalla hiljattain yleistyneet ulkoistetut tuotekehitys- ja suunnittelupalvelut. Vallalla olevan käsityksen mukaan sähkö-, elektroniikkaja ohjelmistotoimialojen rajapinta on häilyvä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, mitä tuoteominaisuuksia tehdään elektroniikan avulla ja mitä puolestaan ohjelmilla. Useimmat haastateltavat olivat sitä mieltä, että ohjelmistotalot voidaan lukea sähkö- ja elektroniikka-alaan kuuluviksi, sillä asiakkaille menevissä loppuratkaisuissa ohjelmistot ovat usein osa kokonaisratkaisua. Ohjelmistotoiminnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä elektronisiin laitteisiin ja järjestelmiin sulautettuja ohjelmistoja sekä toimintaan, tuotannonohjaukseen ja valmistuksen laadunohjaukseen käytettäviä ohjelmistoja, jotka ovat usein osa sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten omaa toimintaa. Samalla tavalla palveluista esimerkiksi asennuspalvelut ja asiakastuki voidaan myydä erikseen, mutta usein ne ovat tiivisti kokonaispakettiin kytkettyjä. 2.2 Toimialan keskeiset ominaispiirteet Toimialaa ja sen ominaispiirteitä voidaan kuvata monella eri logiikalla. Tässä raportissa esitellään ensin haastatteluissa esille tulleita yleisiä trendejä ja sen jälkeen alaa kuvataan liiketoimintaprosessimallin avulla. Alan heterogeenisuuden vuoksi karkeisiin yleistyksiin on suhtauduttava varovasti, sillä perinteisemmän sähkö- ja elektroniikka-alan sekä uudemmalla toimintalogiikalla toimivien, pääasiassa informaatioteknologia- ja tietoliikennealan yritysten, välillä on eroja. Haastateltujen näkemykset painottuivat voimakkaammin viimevuosien aikana syntyneen uudemman teollisuudenalan ominaispiirteisiin. Kyselytutkimus painottui sen sijaan enemmän perinteisempään sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen. Haastateltujen asiantuntijoiden mielestä sähkö- ja elektroniikka-alaa leimaavat varsin vahvat ominaispiirteet. Sähkö- ja elektroniikka-alalle tunnusomaisiksi piirteiksi nousivat seuraavat asiat: Toimialan houkuttelevuus: Viimeaikoina erityisesti alalle hiljattain tulleiden ja uudella toimintalogiikalla toimivien yritysten toimintaan on liittynyt poikkeuksellisen korkeita tuotto-odotuksia sekä taloudellisia riskejä. Tilanne on erilainen perinteisemmän sähkö- ja elektroniikkatuotannon parissa, jossa katteet saattavat olla hyvin vaatimattomia. Matala alalletulon kynnys: Investointikustannukset ovat yleisesti ottaen melko pienet esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuuteen verrattuna. Alalletuloa helpottaa nykyinen rahoituksen suhteellisen helppo saatavuus erityisesti informaatioteknologian osalta. Ennustamaton muutos- ja kasvuvauhti mm. yritysostojen ja fuusioiden avulla: Toimijoiden kenttä muuttuu nopeassa tahdissa erilaisten yritysjärjestelyjen kautta. Yritykset etsivät synergiaetuja päällekkäisiä toimintoja karsimalla, hankintoja keskittämällä ja tuotekehitysresursseja yhdistämällä. Erityisesti pienten innovaatiopainotteisten yritysten elinikä on usein lyhyt, mutta myös suurempien yritysten keskuudessa on viime vuosien aikana tapahtunut huomattavia omistusjärjestelyjä. Alalla tehdään myös jatkuvasti innovaatioita, jotka lyhentävät teknologioiden ja tuotekonseptien syklejä. Toimijoiden hierarkkisuus: Alan toimijat voidaan luokitella ainakin viidelle eri arvonmuodostuksen tasolle. Ylimmällä tasolla ovat kokonaisratkaisujen toimittajat, jotka toimivat usein trendien näyttäjinä. Näitä yrityksiä on lukumäärältä vähiten, mutta niiden toiminnan kokonaiskatteet ja -riskit ovat muita suurempia. Seuraavana tulevat integroivat järjestelmätoimittajat, järjestelmien osatoimittajat ja laitevalmistajat Alimpana arvoketjussa ovat sopimusvalmistajat ja komponenttitoimittajat, joilla on usein kokonaisratkaisujen toimittajia alhaisemmat katteet. Riskit ovat eri hierarkiatasoilla erilaisia. Ylimmällä tasolla riskit liittyvät monesti liiketoiminnan oi- 5

13 keaan suuntaamiseen ja alimmalla tasolla tilausten jatkuvuuteen. Palvelujen tarjoajat toimivat puolestaan kaikilla arvoketjun tasoilla. Vahva verkostoituminen jo yritystoiminnan alkuvaiheessa: Kilpailu keskittyy yhä enenevässä määrin arvoketjuyhteistyöhön ja verkostoihin, jolloin niiden ulkopuolelle jäävät yritykset ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa. Verkostoituminen on varsinkin pienille yrityksille elinehto. Massatuottajien vähäisyys, räätälöintiasteen korkeus ja tuotannon joustavuus. Yritykset siirtävät massatuotantoaan lisääntyvässä määrin ulkomaille Suomen toimintojen keskittyessä tuotekehitysprosesseihin ja niiden kanssa läheisessä vuorovaikutussuhteessa olevaan tuotantoon. Tietoliikenneteollisuuden ja erityisesti Nokian keskeinen asema: esimerkiksi Ericssonin ja Nokian matkapuhelimet tuottavat monien keskeisten toimittajayritysten liikevaihdosta lähes prosenttia, mutta poikkeuksiakin on olemassa. 1 Toisaalta tietoliikenteen suuri kysyntä ja Nokian maailmanlaajuinen menestyminen on kasvattanut monista sopimusvalmistajista kansainvälisiä osaajia, jotka eivät enää ole yhtä voimakkaasti riippuvaisia päätilaajastaan kuin muutama vuosi sitten. Henkilöstön vaikea saatavuus ja poikkeuksellisen korkea koulutustaso erityisesti tietoliikenteen ja informaatioteknologian alueella. Useat yritykset toteavat jääneensä viimeisen neljän viiden vuoden aikana tuotekehitystoimintojen rekrytointitavoitteesta. Alan nuoruuden vuoksi puute kokeneista projektinvetäjistä ja kansainvälistäjistä on suuri. Myös erikoistekniikoiden hallitsijoista on kova kysyntä. Selkeä pyrkimys taistella globaaleilla markkinoilla maailmanluokassa menestymisestä: Yritysten kansainvälistyminen on ollut nopeampaa kuin monilla muilla aloilla. Kansainvälisille markkinoille tähdätään voimakkaasti heti alusta lähtien. Edellä esiteltyjen yleisten trendien lisäksi toimialaa voidaan kuvata mm. seuraavan liiketoimintaprosessimallin avulla. Malli koostuu alan keskeisistä ja osittain rinnakkaisista ja limittäin menevistä osaprosesseista, joita voidaan täydentää erilaisilla palveluilla. Osaprosessien eteneminen ja järjestys voivat vaihdella tilanteesta riippuen. Sähkö- ja elektroniikkatuotannolle ovat ominaisia lukuisat erikoisosaamista vaativat työvaiheet, jotka soveltuvat hyvin myös palveluna ostettaviksi. Näiden työvaiheiden integrointi samoin kuin koko arvoketjun hallinta asettavat haasteita onnistuneen liiketoimintaprosessin läpiviemiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdistettiin kuvassa 3 esitettyihin tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin ja niihin liittyviin palveluiksi soveltuviin työvaiheisiin (liite 3, kyselylomake). Edellä esitetyt ominaispiirteet viestivät, vaikkakin vain yhtenä otoksena koko totuudesta, alan toimintalogiikan muutoksesta. Toimialojen ja prosessien raja-aitojen häilyessä kriittiseksi tulee uusien vertikaaliratkaisujen löytäminen ja arvoketjujen integroiminen. Seuraavassa case-kuvauksessa on esitetty yksi esimerkki tuotteen arvoketjun integroimisesta. 1 Poikkeuksena voidaan mainita esimerkiksi Ahlström Electronics Group, josta on kasvanut syksyn 1999 yritysoston kautta varteenotettava elektroniikan sopimusvalmistaja. Ahlström Electronics Groupin pääasiakkaita ovat Tellabs, Oras, Hedpro ja Orbis. Nokia ei ole tällä hetkellä asiakkaana, sillä sen nopea kasvu ei yrityksen mukaan antaisi tilaa muiden asiakkaiden kasvulle (Talouselämä ). Toisena laajan asiakaskunnan omaavana yrityksenä voidaan mainita röntgen- ja lasertekniikoihin erikoistunut KSH-Productor Oy, jonka toimintaa esitellään tarkemmin case-esimerkin yhteydessä luvussa 3. 6

14 Kuva 3. Liiketoimintaprosessin eri vaiheet. Palveluina hankittaviksi soveltuvat esim. seuraavat osaprosessien työvaiheet: STRATEGIAPROSESSI TUOTEPROSESSI TUOTANTOPROSESSI Liikkeenjohdon konsultointi: tilanneanalyysit, kilpailu- ja toimintastrategiat. Piiri- ja ASIC-suunnittelu, muotoilu, systeemisuunnittelu, ohjelmistosuunnittelu, EMC-tarkastelut, karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus, protojen valmistus, viranomaishyväksyttämiset, komponenttikirjastojen ylläpito jne. Valmistuslinjojen layout-suunnittelu, tuotantolinjojen tai yksittäisten laitteiden kunnossa- ja käynnissäpito, käyttöönotot, ylösajot, jätehuolto jne. MARKKINOINTIPROSESSI Markkinakuvan ylläpito, markkinointiviestintä, asiakaspalautteen hankkiminen ja analysointi, markkinointistrategiakonsultointi jne. TOIMITUS- JA LOGISTIIKKAPROSESSI Elektroniikkakomponenttien hankintaan, huolintaan ja varastointiin liittyvät palvelut. 7

15 CASE KONSUL ENGINEERING OY esimerkki tuotteen arvoketjun integroimisesta kolmiulotteisen virtuaalimallin avulla Sähkö- ja elektroniikkasuunnittelun alihankinta on vielä kyntämätön sarka Konsul-yhtiöiden toimitusjohtajan Olavi Nykäsen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten kannattaisi enenevässä määrin ulkoistaa tuotekehitystehtäviä verkostoitumalla palveluyrityksien kanssa. Perusteluna hän pitää erilaisten teknologioiden tuotetiedon hallinnan, simuloinnin ja laskennan voimakasta kehitystä, johon yritysten oma muutoskyky ei riitä vastaamaan tuotannon, tuotekehityksen ja markkinoinnin toimintatapojen integroituessa. Nykäsen mielestä sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten ja niiden toimintaa kiinteästi tukevien palveluyritysten yhteistyömahdollisuudet ovat vielä monelta osin kartoittamatta sekä mahdollisuudet eri tuotantoteknologioiden arvoketjujen kehittämiseen käyttämättä. Konsul Engineering on tuottanut suunnittelupalveluja vuodesta 1985 lähtien metsä-, energia-, metalli-, sähköja elektroniikka- sekä medical-alan yrityksille. Yritys on erikoistunut 90-luvulla kolmiulotteisiin tietokoneavusteisiin suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin, lisäarvopalveluihin, kuten animaatioihin ja visualisointeihin sekä simulointiin ja FEM-laskentaan. Johtavana kolmiulotteista kone- ja mekaniikkasuunnittelua sekä uusinta teknologiaa laajasti soveltavana palveluyrityksenä Konsul Engineering nimeää ydintuotteekseen virtuaalisen kolmiulotteisen tuotemallin, jonka ympärille on mahdollista integroida tuotannon, tuotekehityksen ja markkinoinnin tuotetiedonhallinta sekä jatkossa myös teollisuuden e-ratkaisut eli tuotteisiin ja tuotantolaitoksiin liittyvä informaatioteknologia. 3D-tuotemalli voidaan tehdä myös varioituvaksi, mikä mahdollistaa tuotteen suunnittelun automatisoimisen. Tietoverkkojen nopeutuessa on mahdollista siirtyä lisääntyvissä määrin etäkonfigurointiin, jolloin tuotteen määrittelyn ja toimituskohtaisen suunnittelun voi tehdä asiakas. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi 3D-virtuaalituotetta voidaan käyttää markkinoinnin, koulutuksen, tuotannon ja asennuksen sekä käytön ja huollon tietämyshallinnan perustana, jolloin tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin rajat tulevat häilyviksi. Seuraavassa kuviossa on esitetty malli asiakkaan tuotteen arvoketjun integroimisesta palveluyrityksen tarjoaman virtuaalisen kolmiulotteisen tuotemallin avulla. Yrityksen kannattaa harkita suunnittelu- ja tuotekehitystoimintojensa ja erityisesti niihin liittyvien lisäarvopalvelujen ulkoistamista uusien työtapojen ja tekniikoiden käyttöönoton yhteydessä. Tämän prosessin toteuttaminen ulkopuolisella palveluyrityksellä on yritykselle usein sekä ajallisesti sekä taloudellisesti kannattavampaa. Omien resurssien riittämättömyys tulee esille varsinkin silloin kun prosessien läpivientiin tarvitaan erikoisosaamista, jota ei löydy omasta takaa. Mikäli tämä erikoisosaaminen tulee kriittiseksi yrityksen tulevaisuuden ydintoiminnan kannalta, voidaan palveluyritystä käyttää enemmän prosessin läpivientiin osallistuvana konsulttina kuin sen itsenäisenä toteuttajana. Monissa tapauksissa prosessin toteuttaminen saattaa myös sitoa yrityksen oman henkilökunnan aikaa liikaa, jolloin palvelu on kannattavampaa ostaa ulkopuolelta vaikka yrityksellä olisikin omaa osaamista. Asiakkaan tuotteen arvoketjua on mahdollista integroida virtuaalisesta kolmiulotteista mallista saatavien monikäyttöisten palvelujen avulla. Varioituvat tuotemallit (CAD) mahdollistavat koneiden tai laitteiden toimitussuunnittelun automatisoinnin ja toimitus- ja tarjoussuunnitteluaikaa pystytään säästämään noin prosentilla. 3D-mallinnuksen avulla myös tuotannon käynnistäminen nopeutuu mm. simulaatioiden ansiosta. CADjärjestelmään linkitettyjen myyntikonfiguraattorien (sähköinen lomakkeisto tilatun tuotteen määrittelyyn) avulla tilausten läpimenoaika nopeutuu ja virheiden määrä tuotteissa vähentyy. Kolmiulotteisten CAD-mallien kuvamateriaalista tehtäviä visualisointeja ja animaatioita voidaan käyttää monipuolisesti mainonnan ja koulutuksen apukeinoina tuote-esittelyissä sekä kokoonpanon, asennuksen sekä huollon ja käytön ohjaamisessa. Virtuaalimallien avulla käyttäjän on myös itse mahdollista muunnella tuotetta. Tuotekehityksen ja suunnittelun ulkoistamiseen liittyy myös ongelmia sekä asiakkaan että palveluyrityksen näkökulmasta. Näitä ovat mm. tietoturvariskit sekä omistusoikeuteen liittyvät kysymykset, sillä tuotteen omistaja ja yritys voi olla sidoksissa suunnittelijaan tuotteen koko elinkaaren ajan. Pienten palveluyritysten ongelmaksi nousee lisäksi usein henkilöstön vaihtuvuus, sillä erikoistekniikoita hallitsevasta henkilökunnasta on työmarkkinoilla kova kysyntä. Yhtenä ratkaisuna pidetään palveluyritysten ja sopimusvalmistajien muodostamia alliansseja, sillä myös sopimusvalmistajat joutuvat yhä useammin tarjoamaan T&K-palveluja tilaajan paineista johtuen. 8

16 Asiakkaan tuotteen arvoketjun integroituminen A S I A K A S Suunnittelu- ja tuotekehityksen ulkoistamista puoltavat tekijät: uusien työtapojen ja teknologioiden käyttöönotto omien resurssien riittämättömyys Toimintojen integroituminen ULKOISTAMINEN Toimintojen integroituminen A S I A K K A A N suunnittelu kokoonpano testaus koulutus PALVELUYRITYS: Virtuaalinen kolmiulotteinen tuote varioituvat tuotemallit myyntikonfiguraattorit simuloinnit animaatiot, visualisoinnit markkinointi myynti ylläpito huolto A S I A K K A A N TYÖN TUOTTAVUUDEN PARANTUMINEN TUOTANTO- JA TUOTEKEHITYSPROSESSIEN NOPEUTUMINEN KUSTANNUSÄÄSTÖJEN SAAVUTTAMINEN 2.3 Toimialan menestystekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan kriittisenä menestystekijänä pidetään kykyä uudistua markkinoilla, joille on tyypillistä erittäin lyhyet markkinoilletuloajat. Yrityksellä on lisäksi oltava selkeä visio, tiukka fokus ja tarkka vainu tulevista trendeistä. Markkinajohtajan asemaan päässyt yritys voi myös luoda tarpeita, sillä asiakkaat eivät välttämättä tiedä mitä he tulevaisuudessa tarvitsevat. Yhtä tärkeää on myös vahvan yhteistyökyvyn hallinta innovatiivisuuden ja nopean reagointikyvyn turvaamiseksi. Yritysten tulee keskittyä ydinosaamiseensa ja kyetä hallitsemaan laajoja alihankintaverkkoja, kumppanuuksia sekä strategisia liittoutumia. Myös liiketoimintalogiikan uudistamiskyky tulee entistä tärkeämmäksi modulaarisuuden, automatisoinnin ja verkostoitumisen yleistyessä. Kansainvälisen ja jopa globaalin markkinoinnin osaamistarve voi tulla eteen heti yrityksen perustamisen jälkeen. Erityistä huomiota vaaditaan asiakasrajapinnan hallinnassa, jotta lokalisoinnin haasteisiin voidaan vastata massaräätälöinnin yleistyessä. Alalla vallitsevan työvoimapulan vuoksi hyvin koulutetun henkilöstön onnistunut rekrytointi ja toimintaan sitouttaminen nousevat avainasemaan. Toiminnan muuttuessa entistä enemmän ohjelmistopainotteiseksi syntyy paineita uudenlaisen työvoiman hankintaan. Myös poikkitieteellisyyden ja -toiminnallisuuden tuomien vahvuuksien hyödyntäminen muodostuu erityisen tärkeäksi, sillä yrityksellä tulee olla kyky integroida eri teknologioita, tuotekehitystä sekä myynti- ja markkinointitoimintaa asiakkaalle tarjottavan kokonaisratkaisun löytämiseksi. 9

17 3 Tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista tarkastellaan pääasiassa toteutetun kyselytutkimuksen tulosten perusteella asiantuntija- ja yrityshaastattelujen täydentäessä tietoja. Ensin käydään lyhyesti läpi tutkimuksen kohteena olevat ydinprosessit, minkä jälkeen tarkastellaan yleisemmin palvelujen myynti- ja ostotoiminnan kehittämisen kohteita. 3.1 Tuoteprosessi Kirjekyselyn ensimmäinen osio koski tuoteprosessia, joka oli jaettu 18 palveluna ostettavaan tai myytävään toimintoon (ks. kuva 4) Palvelujen merkittävyys (tuoteprosessi) Yritykset arvioivat palvelujen merkittävyyttä asteikolla 1 5. Kuvaan 4 on sijoitettu tuoteprosessiin liittyvät palvelut niiden merkittävyyden mukaan. Suurimman yhteenlasketun arvon saanut palvelu on tulkittu merkittävimmäksi ja vastaavasti pienimmän arvon saanut merkityksettömimmäksi. Palveluyritysten vastaukset on erotettu palveluja ostavien sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten vastauksista. lveluyritysten keskuudessa liiketoiminnan kannalta merkittävimpinä toimintoina pidettiin projektinhallintaan sekä ohjelmistosuunnitteluun liittyviä palveluita. Muita palveluyrityksille tärkeitä toimintoja olivat viranomaishyväksyttämiset, tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen sekä karakterisointi, validointi, verifiointi sekä testaus. Sitä vastoin piiri- ja piirilevynsuunnittelu koettiin vastanneiden palveluyritysten liiketoiminnan kannalta lähes merkityksettömiksi. Lähinnä valmistavaa teollisuutta edustavat palveluja ostavat sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset pitivät palveluyritysten tavoin projektinhallintaan, ohjelmistosuunnitteluun, viranomaishyväksyttämisiin sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin ja testaukseen liittyviä palveluita tärkeinä. Palveluyrityksistä poiketen myös protojen valmistus sekä EMC-tarkastelut nousivat tärkeimpien palveluiden joukkoon. Suurimmat erot palveluyritysten ja puhtaasti sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten välillä olivat protojen valmistuksessa, piirilevyjen suunnittelussa sekä tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistamisessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistuttaa, että vastaajien pienestä määrästä johtuen tuloksia ei voida yleistää koko alaa koskeviksi vastaajien toimintaprofiilien saattaessa painottaa voimakkaasti tiettyjä palveluja. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa-antavaa informaatiota merkittäviksi koettujen palvelujen kohtaamisesta vastanneiden yritysten osalta Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (tuoteprosessi) Vastanneiden yritysten yhteenlasketut ostovolyymit olivat koko tuoteprosessiin liittyvien palveluiden osalta noin 83 miljoonaa markkaa vuodessa. Monet yritykset jättivät kuitenkin markkamääräisiä tietoja koskevat kysymykset täyttämättä, joten todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi. Eniten yritysten keskuudessa ostettiin piiri- ja ASIC-suunnittelupalveluita (8 Mmk) sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin sekä testaukseen liittyviä palveluita (8,3 Mmk). Tämä oli mielenkiintoista, sillä toimintojen merkittävyyttä kysyttäessä piiri- ja ASIC-suunnittelu koettiin melko merkityksettömiksi. Syynä tähän on muutamien suurten yritysten ostojen painottuminen muiden yritysten pitäessä ko. toimintoja omalle liiketoiminnalleen melko merkityksettöminä. Myös T&K-henkilöstön vuokraukseen liittyvä ostojen määrä oli suuri (11 Mmk), mutta lähes puolet siitä oli yhden suuren yrityksen ostoja. Vastanneiden palveluyritysten tuoteprosessiin liittyvä vuosittainen myynti oli yhteensä noin 167 miljoonaa markkaa. Palveluyritykset myivät ilmoittamiensa markkamäärien perusteella eniten projektinhallintaan, EMC-tarkasteluihin, määrittelyyn sekä systeemisuunnitteluun liittyviä palveluja. Muita myynniltään merkittäviä palveluja olivat T&K-prosessiin sekä ohjelmistojen suunnitteluun liittyvät toiminnot. Jonkinlaista kuvaa puolestaan valmistavan sähkö- ja elektroniikka-alan sisäisestä tarjonnasta edustaa 5 11

18 Merkittävä Palveluja tarjoavat palveluyritykset: Palveluja ostavat yritykset: Merkittävä Projektinhallinta Ohjelmistosuunnittelu Tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen Viranomaishyväksyttämiset Karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus Määrittely, systeemisuunnittelu Toteutettavuusanalyysit ja teknologiaselvitykset T&K henkilöstön vuokraus Materiaalin uudelleen käytön suunnittelu Luotettavuusanalyysit EMC-tarkastelut Muotoilu Rakennesuunnittelu, materiaalien valinta Protojen valmistus Komponenttikirjastojen, datapankkien ylläpito Lämpösuunnittelu, värähtelyjen hallinta Piirisuunnittelu, Asic-suunnittelu Piirilevynsuunnittelu Protojen valmistus Projektinhallinta Viranomaishyväksyttämiset EMC-tarkastelut Ohjelmistosuunnittelu Karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus Määrittely, systeemisuunnittelu Muotoilu Piirilevynsuunnittelu Toteutettavuusanalyysit ja teknologiaselvitykset Rakennesuunnittelu, materiaalien valinta Luotettavuusanalyysit T&K henkilöstön vuokraus Lämpösuunnittelu, värähtelyjen hallinta Tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen Materiaalin uudelleen käytön suunnittelu Piirisuunnittelu, Asic-suunnittelu Komponenttikirjastojen, datapankkien ylläpito Merkityksetön Kuva 4. Palvelun merkittävyys liiketoiminnalle, tuoteprosessi (n=74). Merkityksetön yrityksen ilmoitus myydä tuoteprosessiin liittyviä palveluja yhteensä 83,6 miljoonalla markalla. Vastausten perusteella sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset ostaisivat enemmän ohjelmistosuunnitteluun, protojen valmistukseen, projektin hallintaan sekä piiri- ja ASICsuunnitteluun liittyviä palveluita mikäli näitä olisi enemmän tarjolla. Toisaalta taas palveluyritykset ilmoittivat voivansa myydä näitä palveluja enemmän mikäli kysyntää olisi, lukuunottamatta piiri- ja ASIC-suunnitteluun liittyviä palveluita. Vastausten perusteella pientä kysyntää olisi myös toteuttavuusanalyyseihin ja teknologiaselvityksiin, määrittelyyn ja systeemisuunnitteluun sekä rakennesuunnitteluun ja materiaalien valintaan liittyvissä palveluissa Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä 2005 (tuoteprosessi) Palveluyritykset arvioivat tuoteprosessiin liittyvien palvelujen myynnin lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti ohjelmistosuunnitteluun, toteutettavuusanalyyseihin ja teknologiaselvityksiin sekä määrittelyyn ja systeemisuunnitteluun liittyvien myyntien oletettiin kasvavan voimakkaasti. Näiden lisäksi projektinhallintaan sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin sekä testaukseen liittyvien myyntien odotettiin lisääntyvän selvästi. Alan sisäisen palvelutarjonnan arvioitiin kaksinkertaistuvan. Alan yritykset arvioivat tuoteprosessiin liittyvien ostojen puolestaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Ostojen arvioitiin kasvavan erityisesti ohjelmistojen suunnittelussa, protojen valmistuksessa, T&K-henkilöstön vuokrauksessa sekä karakterisoinnissa, validoinnissa, verifioinnissa ja testauksessa Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuoteprosessi) Tuoteprosessiin liittyvien palvelujen tarjonnan tuntemusta kysyttäessä valtaosa (70 %) palveluja ostavista sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksistä ilmoitti tuntevansa palvelutarjonnan Suomessa vähintään tyydyttävästi, mutta vain 3 % piti palvelutarjonta tuntemustaan erittäin hyvänä (kuva 5). Ulkomaiden palvelutarjonnan tuntemus oli selvästi kotimaata huonompi, sillä 70 % vastaajista ilmoitti tuntevansa tuoteprosessiin liittyvien palvelujen tarjonnan ulkomailla joko huonosti tai erittäin huonosti. Vastanneista palveluyrityksistä valtaosa (57 %) ilmoitti tuntevansa tuoteprosessiin liittyvien palvelujen kysynnän kotimaassa joko tyydyttävästi tai hyvin, mutta peräti 30 % arvioi tuntevansa kysynnän huonosti (kuva 6). 12

19 % Erittäin huonosti Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erittäin hyvin Kuva 5. Tuoteprosessiin liittyvän palvelutarjonnan tuntemus Suomessa (palveluja ostavat alan yritykset, n=53). % Erittäin huonosti Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erittäin hyvin Kuva 6. Tuoteprosessiin liittyvän palvelukysynnän tuntemus Suomessa (palveluyritykset, n=22). Valtaosa (70 %) palveluyrityksistä tunnusti tuntevansa palvelujen kysynnän ulkomailla joko huonosti tai erittäin huonosti ja vain harvat (6 %) ilmoittivat tuntevansa sen hyvin. Tuoteprosessin hallintaan ja organisointiin on yrityksissä useita eri vaihtoehtoja. Seuraava case tarkastelee tuoteprosessiin liittyvien palvelujen organisointia niiden ulkoistamisen kautta esimerkkinä eräänlaisesta tavasta vastata syntyneisiin haasteisiin. 13

20 CASE KONE Oyj: Esimerkki hissisuunnitellun ulkoistamisesta KONE-konsernin toimialana on hissien, liukuportaiden ja muiden vastaavien lähikuljetuslaitteiden kehittäminen, valmistaminen, asentaminen, uudistaminen ja huolto sekä kunnossapito. Tuotanto on keskitetty pääasiassa neljään maahan virtaviivaistamalla toiminta muutamiin suuriin yksiköihin, joita täydentävät pienemmät erikoistuotteisiin keskittyneet tehtaat. Yritys on panostanut markkinaosuuden lisäämiseen orgaanisella kasvulla, yrityskaupoilla ja yhteistyöllä mm. japanilaisen Toshiban kanssa. Yhteistyö Toshiban kanssa on ollut hedelmällistä yhdessä kehitetyn liukuporrastuotteen menestyksen ansioista. Toisena merkittävänä innovaationa voidaan pitää Koneen kehittämää konehuoneetonta hissiä, jolla yritys on oman arvionsa mukaan saavuttanut neljän vuoden teknologisen etumatkan kilpailijoihinsa nähden. Tällä hetkellä Kone on maailman kolmanneksi suurin hissiyhtiö ja sen suurimmat kilpailijat ovat amerikkalainen Otis, sveitsiläinen Schindler ja saksalainen Thyssen. Onnistuneiden tuotekehitysprosessien lisäksi Kone on monien muiden hyvin menestyneiden teollisuusvalmistajien tapaan huomannut tuotteen arvoketjun loppupään hyödyntämisen merkityksen tänä päivänä jo yli 60% yrityksen liikevaihdosta tulee hissien huollosta, ylläpidosta ja uusimisesta. Suuntana on lisääntyvässä määrin tarjota palveluratkaisuja perinteisen tuotannon sijaan. Lisäarvon osoittaminen ja arvoketjun tarkasteleminen asiakkaan näkökulmasta ovat nousseet avaintekijöiksi. Kone on panostanut mittavasti myös tietoverkkoon parantaakseen huollon palvelutasoa, kilpailukykyä ja tehokkuutta. Kehityskohteina yritys pitää uusien vertikaaliratkaisujen ja oikeiden partnereiden löytämistä sekä projektin hallinnan kehittämistä. Yhtenä strategisena ratkaisuna on ollut Hyvinkään erikoishissitehtaiden suunnittelutoiminnan ulkoistaminen yrityksen keskittyessä voimakkaammin myyntiketjun ja tuotantoprosessin hallintaan. KONETTE DESIGN CENTER OY ulkoistettua hissisuunnittelua Keväällä 1999 Kone ulkoisti valtaosan Hyvinkään erikoishissitehtaiden suunnittelutoiminnasta. Mukana ulkoistamisessa on Suomen kolmanneksi suurin suunnittelutoimisto Etteplan Oy, jonka erikoisalaa ovat teollisuuden tuotantolinjojen ja tuotteiden suunnittelu sekä tuotekehitys. Näin syntyi noin sadan hengen suunnittelupalvelujen moniosaaja, uudistaja sekä partneri. Uuden Konette Design Centeriksi nimetyn yrityksen tavoitteena on parantaa kokonaisvastuullisesti asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla sidosryhmilleen lisäarvoa. Kone merkitsi uuden yhtiön osakkeista 40 prosenttia ja Etteplan, jonka tytäryritys Konette on, hallitsee 60 prosenttia osakkeista. Konetten tärkeimmät asiakkaat ovat Kone, Konecranes International Oy sekä Valmet Oy. Toiminnan lähtökohtana sekä kasvun ja kehityksen perustana on Suomen aidoin ja syvällisin verkottumis- ja osaomistussopimus Kone Oyj:n kanssa. Konetten toimitusjohtajan Timo Juvosen mukaan kysymyksessä on toimintojen selkeä keskittäminen sekä jouston luominen erityisesti erikoishissien kysynnän suuria heilahteluja vastaan Koneen oman osaamisen keskittyessä toimintojen virtaviivaistamisen myötä pääasiassa teknologiaan, tuotantoon ja myyntiketjun hallintaan, Konetten tehtäväksi määriteltiin suunnittelun ja palvelujen tuotteistamisen hallitseminen. Koneen säilyttäessä itsellään myös oman tuotekehitysosastonsa Konettelle siirtyi ulkoistamisen myötä neljä erilaista teknologia-alaa (ks. taulukko): ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelu, mekaaninen suunnittelu, sähköisten ohjausjärjestelmien kokonaisvaltainen suunnittelu sekä toimitusprojektien toteutus. Toimintamme Koneen ja muiden suomalaisten, kansainvälisesti tunnettujen yritysten kanssa on käynnistynyt hyvin. Osaamisemme, varsinkin ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelussa, dynaaminen toimintatapamme sekä palveleva asenteemme ovat korkealle arvostettuja, mikä on näkynyt ja näkyy yrityksen nopeana kasvuna. Konetten arvioitu budjetti vuodelle 2000 on 43 Mmk ja henkilökuntaa on vuoden lopussa henkeä, vaikka uuden työvoiman rekrytointi erityisesti ohjelmistopuolella ei ole helppoa. Viiden vuoden päästä Konetten arvioidaan työllistävän noin 200 työntekijää, ei pelkästään Suomessa, vaan myös Yhdysvalloissa sekä kolmessa, neljässä Euroopan maassa, joihin Konette kansainvälistyy yhdessä sopivien partnereiden kanssa. Samalla Koneen osuus tilauksissa supistuu nykyisestä 90 prosentista noin 50 prosenttiin. 14

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY

Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista. Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Selvitys Kilpilahti Kulloon yrityspalvelutarpeista Tammikuu 2017 Matti Herlevi Posintra OY Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tausta... 2 3 Nyby Kulloo yritysalue... 2 4 Selvityksen toteutus... 3 5

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Numeron Oy yrityksenä Numeron Oy on vakavarainen ja kehittää järjestelmää oman rahoituksen turvin Numeron on nopeasti ja tuloksellisesti kasvava Workforce

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot