Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta"

Transkriptio

1 Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta Krista Laine, Heli Penttinen ja Anna Kotsalo-Mustonen LTT-Tutkimus Oy Teknologiakatsaus 94/2000 Helsinki 2000

2 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 60 teknologiaohjelmaa. ISSN x ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2000

3 Esipuhe Arkikielenkäytössä palvelut tuovat ensimmäiseksi mieleen esim. ravintola- tai hotellipalvelut, joissa palvelua tarjotaan useimmiten suoraan yksittäiselle ihmiselle. Ulkoistamisen lisääntyessä palveluyrityksiä syntyy kuitenkin yhä enemmän teollisuuden piirissä ja teollisuuden tarpeisiin; palveluyritys toteuttaa jonkin osan arvoketjusta, joka ei palvelun ostajalle ole omaa ydinosaamista. Palvelun määritelmä ei ole yksioikoinen. Palvelu mielletään usein abstraktiksi tuotteeksi. Siten esimerkiksi sopimusvalmistusta ei välttämättä pidetä palveluna, vaikka siinä sinänsä konkreettinen lopputuote onkin asiakaskohtainen ja saattaa myös sisältää paljon henkistä työtä, kuten suunnittelua. Elektroniikan teknologiaohjelman ETX:n Palvelut ja perusrakenteet -aiheryhmän tarkoituksena on edesauttaa elektroniikkateollisuuden palvelukulttuurin ja infrastruktuurin kehittymistä. Koska elektroniikkaan liittyvän palveluliiketoiminnan kentän katsottiin olevan varsin huonosti hahmotettu ja sen arvioitiin sisältävän runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, päätettiin aiheryhmän puitteissa käynnistää tutkimus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Tutkimustyö tilattiin LTT-Tutkimus Oy:ltä ja sitä johti KTT Anna Kotsalo-Mustonen. Tutkijoina toimivat KTT Heli Penttinen ja ETM Krista Laine. Tutkimuksen ohjausryhmän muodosti em. aiheryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Manu Mäkelä Eqvitec Advisors Oy:stä. Ryhmän muina jäseninä ovat olleet Katja Ahola Tekesistä, Christian Carlsson FIMKOsta, Marja Hamilo Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto SETistä, Veikko Hjerppe Forpen Oy:stä, Jarmo Kivikunnas CADMIC Oy:stä, Leo Laaksonen Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto SETistä, Ari Loikkanen PI-yhtiöistä, Risto Louhenperä Credicon Oy:stä, Pertti Löfgren Charme Oy:stä, Juha Mikkola Eqvitec Partners Oy:stä, Riku Ryödi Digia Oy:stä, Risto Setälä Tekesistä ja Jukka Toukonen ABB Corporate Research Oy:stä. Parhaimmat kiitokset sekä tutkimuksen tekijöille että aktiiviselle ohjausryhmälle. Ne yli sata yritystä, jotka vastasivat heille lähetettyyn kyselyyn, ansaitsevat erityisen suuret kiitokset; luonteestaan johtuen kysely vaati varsin paljon aikaa ja vaivaa vastaajalta. Lämpimät kiitokset myös kaikille tutkimusta varten haastatelluille ja tutkimuksen esimerkkiyritysten edustajille. Toivomme, että tutkimusraportti auttaa hahmottamaan monipuolista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden palvelujen kenttää ja antaa ideoita palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Helsingissä Teknologian kehittämiskeskus Tekes

4 Alkusanat Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden merkitys maamme kilpailukyvylle on jo huomattava ja odotukset sen roolista ovat haastavat. Lähes millä mittarilla tahansa tarkastellen ala kehittyy huimaa vauhtia: henkilöstön määrää, liikevaihtoa ja vientiä kuvaavat luvut kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Varjona tulevaisuuden yllä leijuu kuitenkin huoli riittävien resurssien saamisesta. Toimialan yritysten tapa toimia samoin kun niiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten alan tarkka hahmottaminen on vaikeata. Raja-aidat eri funktioiden välillä yritysten sisällä ovat jo kaatuneet tai kaatumassa ja horisontaaliset ja vertikaaliset arvoketjut muuttavat jatkuvasti rajojaan. Jatkuva muutos merkitsee yrityksille toisaalta uusia mahdollisuuksia mutta yhtälailla uusia haasteita. Tutkimuksessa on pyritty valottamaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimintalogiikkaa. Toimialana se on dynaaminen ja heterogeeninen ja sen selkeä rajaaminen ja määrittelykin alkaa olla vaikeata. Alalla toimii hyvinkin erilaisia ja erilaisella toimintalogiikalla menestyviä yrityksiä perinteistä teollista toimintaa harjoittavista yrityksistä aina jatkuvasti muuttuvaan osaamiseen tukeutuviin asiantuntijayrityksiin. Ymmärrystä alasta on tässä tutkimuksessa pyritty lisäämään mm. seuraavissa asioissa: Miltä tämä odotuksilla ladattu toimiala näyttää, miten se toimii ja minkälaisia toiminnallisia ketjuja se sisältää. Kuinka hyvin alalla vallitseva tapa tehdä itse kaikki yhä toimii? Miten hyvin alan yritykset osaavat hyödyntää toinen toistensa ydinosaamista? Kohtaavatko alan palvelukysyntä ja -tarjonta toisensa? Tietävätkö alaa palvelevat ja alan yritykset toistensa tarpeet ja tarjonnan? Mitä haasteita yrityksillä on ja mitä ne odottavat julkisen sektorin tekevän toimialan hyväksi? Toimialan resurssipulaan ja osaamistarpeisiin liittyviin keskusteluihin tutkimuksen tulokset tuovat myös uusia näkökulmia. Tutkimuksen valmistumiseen ovat myötävaikuttaneet useat alalla toimivat henkilöt, joiden kaikkien yhteisenä tavoitteena on toimialan edellytysten kehittäminen. Kaikille heille lämmin kiitos heidän panoksestaan. Helsingissä KTT Anna Kotsalo-Mustonen LTT-Tutkimus Oy

5 Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikkatoimiala on vaikeasti hahmotettavissa sen dynaamisen luonteen vuoksi. Arvoketjujen rakentuminen ja toimialaan kuuluvien toimintojen ja palvelujen rajaaminen ei ole enää yksiselitteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli alustavasti kartoittaa Suomessa toimivien sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten eri ydinliiketoimintaprosessien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vuonna Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennetta ja palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista selvitettiin asiantuntijahaastattelujen ja kirjekyselyn avulla. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamista lähestyttiin jakamalla yrityksen toiminta ydinprosesseihin, joista valittiin kolme prosessia tarkemman tarkastelun kohteeksi. Valittujen tuote-, tuotantoja markkinointiprosessien osalta kartoitettiin yritysten nykyinen ja tuleva palvelukysyntä ja -tarjonta yhteensä 45 alaprosessin tai toiminnon suhteen. Samoin selvitettiin minkälainen käsitys yrityksillä on omasta tarjonnan tai vastaavasti kysynnän tuntemuksestaan. Tulokset viittaavat siihen, että useissa tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvissä toiminnoissa esiintyy lisäostotarvetta. Palvelujen merkittävyyttä kartoitettaessa huomattiin myös, että alan ja niiden toimintaa kiinteästi tukevien palveluyritysten kokemissa liiketoiminnan kannalta merkittävissä palveluissa on jonkin verran eroja. Tämä saattaa osittain heikentää palvelutarjonnan ja -kysynnän kohtaamista. Suuremmaksi ongelmaksi nousee tulosten perusteella kuitenkin yritysten heikohko markkinatuntemus palvelujen tarjonnan ja kysynnän suhteen. Tulevaisuus näyttää oikein suuntautuvien palvelujen tarjoajien kannalta tästä huolimatta melko valoisalta, sillä ostojen arvioitiin lähitulevaisuudessa kasvavan kaikkien tarkasteltujen ydinprosessien osalta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kriittisiksi menestystekijöiksi asiantuntijat nostavat mm. yritysten kyvyn uudistua erityisesti liiketoimintalogiikan suhteen, tiukan fokuksen ottamisen ja tulevaisuutta koskevan näkemyksen sekä asiakasrajapinnan hallinnan globaaleilla markkinoilla. Tärkeänä pidettiin myös kykyä toimia poikkitieteellisen tiedon varassa ja rekrytoida sekä sitouttaa koulutettu henkilöstö. Kehitystä uhkaaviksi tekijöiksi nousi selvimmin resurssipula sekä henkilöstön että komponenttien odotettu niukkuus huolestutti alan yrityksiä. Samoin dynaamisuuden mukana seuraava alan arvaamattomuus sekä mahdollisen laman vaikutukset asiakaskuntaan loivat varjoja yritysten muuten valoisaan tulevaisuuteen. Resurssipulaan ratkaisuja haettaessa olisi hyödyllistä pohtia vielä onko kaikki tehtävä itse vai onko tarvittavaa osaamista tarjolla palveluna. Pohdintaan kehottavat myös tutkimuksen tulokset: palvelutarjonnan tuntemisessa on kehittämisen varaa - erityisesti ulkomaisten palvelujen suhteen. Yleisesti ottaen kysynnän ja tarjonnan, sekä kotimaisen että ulkomaisen, paremmalla kohtaamisella kyettäisiin osaltaan helpottamaan resurssipulaa. Uusien teknologioiden ja älyn osuuden kasvamisen tuotteissa ja palveluissa nähtiin tuovan mahdollisuuksia alalle. Myös kyky haistella ja luoda tulevia trendejä tuo jopa rajattomia mahdollisuuksia kasvulle. Yleinen johtopäätös tutkimuksen tulosten perusteella on, että kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa on vielä parantamisen varaa. Samoin yritykset kokevat tuntevansa palvelutarjonnan vain kohtuullisesti, tosin eri ydinprosessien suhteen tilanne hieman vaihteli. Kysynnästä eri palveluntarjoajilla oli vastaajien omien arvioiden mukaan hieman parempi käsitys, mutta erityisesti markkinointiprosessiin liittyen tuntemuksen lisäämiseen on syytä. Tuloksia tulkittaessa ja yleistettäessä tulee muistaa melko alhainen vastausprosentti sekä vastanneidenkin yritysten haluttomuus kattavasti vastata kyselyn kaikkiin kysymyksiin. Tulokset tuovat kuitenkin kaivattua lisävalaistusta alan toimintalogiikkaan ja osaltaan tukevat yksittäisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Tulevaisuudessa yritykset fokusoivat toimintaansa aiempaa tarkemmin ja lisäävät ulkoistamisen kautta palvelujen kysyntää. Odotettavissa on näin ollen yhä fragmentoituneempi ja vaikeammin seurattava markkina toimialan palveluille. Toisaalta tämä tuo mahdollisuuden uusille alan palveluyrittäjille ja kohdistaa kiinnostuksen myös ulkomaiseen palvelutarjontaan, jonka tuntemus on yritysten keskuudessa vielä verraten vähäistä.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä 1 Johdanto Tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksen toteutus 2 2 Sähkö- ja elektroniikka-alan ominaispiirteet ja menestystekijät Toimialan rajaus Toimialan keskeiset ominaispiirteet Toimialan menestystekijät 9 3 Tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Tuoteprosessi Palvelujen merkittävyys (tuoteprosessi) Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (tuoteprosessi) Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä 2005 (tuoteprosessi) Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuoteprosessi) Tuotantoprosessi Palvelujen merkittävyys liiketoiminnalle (tuotantoprosessi) Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (tuotantoprosessi) Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä vuonna 2005 (tuotantoprosessi) Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuotantoprosessi) Markkinointiprosessi Palvelujen merkittävyys liiketoiminnalle (markkinointiprosessi) Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (markkinointiprosessi) Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä vuonna 2005 (markkinointiprosessi) Palvelujen kysynnän ja tarjonnan tuntemus (markkinointiprosessi) Yhteenveto tarkastelluista prosesseista 20 4 Sähkö- ja elektroniikka-alan kehittämiskohteet ja kehitys vuonna Sähkö- ja elektroniikka-alan kehittämisen kohteet osto- ja myyntitoiminnassa Sähkö- ja elektroniikka-alan tulevaisuuden haasteet Sähkö- ja elektroniikka-alan tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet 25 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Sähkö- ja elektroniikkateollisuus tutkimuskohteena Palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen: keskeiset tulokset Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset alan yrityksille Alan järjestöjen rooli kehittämisessä Julkisen sektorin toimenpiteet 29 Lähteet ja tutkimuksessa käytetty oheismateriaali 31

7 Liitteet 1. Tutkimuksissa tarkastellut TOL luokat ja lista haastatelluista henkilöistä Kirjekyselyn toteutus Kyselylomake Haastattelurunko Vastanneiden yritysten liikevaihto ja sähkö- elektroniikka-alan osuus liikevaihdosta 49 Tekesin teknologiakatsauksia 51

8 1 Johdanto 1.1 Tausta Sähkö- ja elektroniikkateollisuutta voidaan luonnehtia nopeasti kehittyvänä sekä kasvavana teollisuudenalana, joka yhtäältä joutuu jatkuvasti mukautumaan teknologian muutoksiin ja toisaalta vastaamaan globalisoitumisen haasteisiin. Teknologian jatkuva kehittyminen pakottaa yritykset yhä uudelleen sopeuttamaan omaa osaamistaan. Samanaikaisesti globalisoituminen näkyy yrityksissä sekä kiristyvänä kilpailuna että paineena erikoistua kapealle erikoisalalle laajoilla kansainvälisillä markkinoilla. Toimittaessa tässä haasteellisessa ympäristössä yritysten strategiseksi kysymykseksi nousee oman ydinosaamisen ja tukitoimintojen määrittäminen. Yrityksen on päätettävä, mihin se keskittää voimavaransa ja mitä se ostaa ulkopuolelta. Yritysten keskittäessä voimavarojaan ydinosaamisensa ympärille, jää perus- ja tukitoimintojen hoitamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Muut kuin yrityksen ydinosaamiseen liittyvät tarpeet ja tehtävät voidaan hoitaa itse tai erilaisten yhteistoimintaverkostojen avulla toimialan ja muiden toimialojen yritysten kanssa. Tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja niihin liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta on vähän tarjolla. Tilanteen hahmottamiseksi palvelut voidaan eritellä mm. seuraavan palveluntuottajatahoon perustuvan luokituksen avulla: Palvelut voidaan tehdä tai tuottaa itse, hankkia yrityksen tai konsernin sisäisenä palveluna, ulkoistaa ja ostaa toimialan palveluyrityksiltä tai ostaa palveluna toimialan ulkopuolelta. Palvelun tuottamiseen liittyvä osaaminen nousee usein esiin ulkoistamispäätöksiä tehtäessä. Silloin kun palvelu ei ole lähellä yrityksen varsinaista ydinosaamista on ulkoistamispäätös yleensä helpompi tehdä kuin tilanteessa, jossa palvelu on hyvin lähellä yrityksen ydinosaamista. Jälkimmäisessä tilanteessa ulkoistamispäätöstä saattavat vaikeuttaa mm. tietoturvaan liittyvät riskit. Palvelun tuottajatahon näkökulmasta tarkastellen on erotettavissa palvelut, joissa toiminto vaatii toimialan erityisosaamista tai palveluun liittyyvä osaaminen on toimialariippumatonta. Esimerkiksi itse tuotettavat ja usein omaan ydinosaamiseen liittyvät palvelut voivat vaatia niin syvällistä omaa osaamista, ettei niitä ole mahdollista ostaa palveluna. Toisaalta itse tuottamiseen on voitu päätyä myös pelkästään sen vuoksi, ettei sopivaa palvelua ole tarjolla tai siitä ei olla tietoisia. Itse tuotettavat palvelut voivat siten olla luonteeltaan joko toimialan erityisosaamista vaativia tai niiden tuottaminen voi perustua toimialariippumattomaan osaamiseen. Ostettaessa palvelu yrityksen tai konsernin sisäisenä palveluna voidaan olettaa, että palvelun tilaajan osaaminen ko. palvelun tuottamisesta voi olla vähäisempää kuin tuotettaessa palvelu itse. Tilanne on samankaltainen myös silloin kun palvelu ulkoistetaan ja ostetaan toimialan palveluyrityksiltä. Tehtäessä yhteistyötä oman talon sisällä perusta luottamukselle ja avoimemmalle tiedon vaihdolle on kuitenkin jo usein olemassa. Tuottajatahon ollessa omasta talosta tai samalta toimialalta palvelun tuottamiseen liittyy yleensä myös toimialan erityisosaamista. Toimialan ulkopuolelta ostettava palvelu on usein melko kaukana palvelua tarvitsevan yrityksen ydinosaamisesta. Tällöin myös palvelun käyttäjän ydintoimintaan liittyvät riskitekijät, kuten tietoturvakysymykset, ovat pienempiä. Ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta tarjottavan palvelun soveltuminen alan toimintaan, koska palvelun tarjoajan osaaminen ja sen käyttäjän ydinosaaminen ovat etäällä toisistaan. Palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta on mielenkiintoista tarkastella tilannetta, jossa palvelu ostetaan joko toimialan sisältä tai sen ulkopuolelta. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on alustavasti kartoittaa Suomessa toimivien sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten eri ydinliiketoimintaprosessien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vuonna Tutkimuksen tarkoituksena on luoda hahmotelma Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialan rakenteesta ja arvon lisääntymisestä toiminnallisissa ketjuissa. Tavoitteena on myös tuottaa meneillään olevalle ETX-ohjelmalle ja uusille teknologiaohjelmille tietoa toimintaedellytysten kehittämiseksi, jotta alan kansallista osaamispääomaa olisi mahdollista hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksen avulla pyritään lisäksi kartoittamaan mahdollisia palvelujen markkina-aukkoja. 1

9 1.3 Tutkimuksen rajaukset Koska sähkö- ja elektroniikkateollisuus on hyvin laaja ja heterogeeninen toimiala päädyttiin tutkimussuunnitelmaa laadittaessa seuraaviin, tutkimuksen toteutuksen ja tulosten kannalta keskeisiin rajauksiin: Tutkimuksessa keskityttiin Suomessa toimiviin sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksiin sekä näiden ydinliiketoimintaprosesseja välittömästi tukeviin palveluyrityksiin. Kattavan kuvan saamiseksi tarkasteluun otettiin mukaan 19 TOL luokituksen mukaista toimialaa, jotka liittyivät suoraan sähkö- ja elektroniikka-alaan tai sitä läheisesti tukeviin palveluihin (Liite 1). Näistä kysyntää arvioi valmistava teollisuus ja tarjontaa sekä alan että alaa palvelevat yritykset (ks. kuva 1). Palveluyrityksistä tarkastelun kohteena olivat spesifisti sähkö- ja elektroniikka-alalle palveluja tarjoavat yritykset, mikä jätti yleisluontoisemmat kaikille toimialoille tarjottavat palvelut, kuten siivous ja vartiointipalvelut, tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelu rajattiin kyselytutkimuksen osalta vielä kolmeen ydinliiketoimintaprosessiin (tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosessi), mikä rajallisten tutkimusresurssien puitteissa mahdollisti yksityiskohtaisen tietojen keräämisen (Liite 3 / kyselylomake). Tästä johtuen kyselytutkimuksen osalta ei analysoida muita liiketoiminnalle tärkeitä prosesseja kuten esim. henkilöstöhallinnon tai johtamisen prosesseja (ks. kuva 3, kpl 2). Ajallisesti tutkimus kohdentui vuosien tilanteeseen sekä arvioon vuoden 2005 tilanteesta. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kolmessa, ajallisesti osittain päällekkäin toteutetussa vaiheessa marraskuussa 1999 kesäkuussa Vaihe 1. Asiantuntijahaastattelut Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennetta ja arvon lisääntymistä toiminnallisissa ketjuissa haastattelemalla alan asiantuntijoita. Tekesin ETX-ohjelman Palvelut ja perusrakenteet -aihealueryhmä avusti haastateltavien nimeämisessä (Liite 1). Samalla pyrittiin myös kartoittamaan kriittisiä ongelmakohtia kyselytutkimuksen strukturointia varten. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen kappaletta marraskuun 1999 toukokuun 2000 välisenä aikana. Vaihe 2. Case-kuvaukset Projektin aikana tehtiin yrityshaastattelujen pohjalta 3 case-kuvausta, joissa jäsenneltiin toimialaan liittyviä ilmiöitä haastatellun yrityksen kautta. Nämä case-kuvaukset on esitetty raportissa itsenäisinä esimerkkeinä. Vaihe 3. Kirjekysely Postitse lähetetty kyselylomake kohdistettiin Suomessa toimiville sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksille, sekä nii- Kuva 1. Tutkimuksen fokus. * Alan yritykset viittaavat pääasiassa valmistavaa teollisuutta edustaviin sähkö- ja elektronikka-alan yrityksiin ** Palveluyrityksillä tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikka-alan toimintaa kiinteästi tukevia, palveluihin erikoistuneita, yrityksiä 2

10 den ydinliiketoimintaprosesseja (tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosessi) välittömästi tukeville palveluyrityksille. (TOL luokat liitteessä 1, kyselylomake liitteessä 3). Kysely toteutettiin tarkemmin liitteessä 2 kuvatulla tavalla viidellä eri kyselylomaketyypillä. Pienten yritysten (alle 200 työntekijää) toimitusjohtajille lähetettiin kyselylomake, jossa yrityksiä pyydettiin täyttämään palvelujen ostoa ja myyntiä koskevat tämän hetkiset tiedot sekä vuoden 2005 arviot kolmen ydinliiketoimintaprosessin eri toimintojen osalta. Palveluyrityksiltä kysyttiin sitä vastoin vain myyntiä koskevia tietoja. Suurille yrityksille (yli 200 henkeä työllistäville) lähetettävä kyselylomake oli muuten sama, mutta se sisälsi vain yhden kolmesta ydinliiketoimintaprosessista. Työtehtävien spesifiyden vuoksi lomake kohdennettiin prosessin luonteen mukaisesti joko ylimmälle johdolle, tuotekehityspäällikölle, tuotantopäällikölle tai markkinointijohtajalle, jota pyydettiin vastaamaan kyselyyn edustamansa vastuualueen osalta. Lomakkeissa oli lisäksi avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät toimenpiteitä sähkö- ja elektroniikkatoimialan palveluoston ja -myynnin kehittämiseksi, toimialan uhkakuvia sekä välittömiä yritysten ja julkisen sektorin kehitystarpeita kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kohdeyritysten yhteystiedot hankittiin kaupallisesta yritysrekisteristä, jonka mukaan valittujen TOL 1995-luokkien sisällä toimii yhteensä alan yritystä (päätoimialanaan ko. alaa tekeviä on 9 317), joista yritystä on alle 200 henkilöä työllistäviä ja 174 yli 200 henkilöä työllistäviä. Yritysten suuresta määrästä johtuen kohdeyritykset valittiin tarkkaan harkitulla otannalla, niin että kustakin yritysryhmästä (pienet, suuret ja palveluyritykset) saataisiin tasaisesti vastauksia. Tutkimuksen fokusoituessa sähkö- ja elektroniikka-alan ydinliiketoimintaa tukeviin yrityksiin otoksen kooksi muodostui lopulta yritystä. Kyselyt lähetettiin näihin kohdeyrityksiin huhtikuun 2000 aikana ja yhteensä 105 yritystä (9 %) palautti kyselyn toukokuun loppuun mennessä. Erittäin yksityiskohtaisten kysymysten vuoksi vastausprosentti jäi odotetusti alhaiseksi. Tämän vuoksi kyselylomakkeen vastausten tulkinnassa sekä koko toimialaa koskevissa yleistyksissä on syytä olla varovainen. Vastanneiden yritysten ilmoittama puhtaasti sähkö- ja elektroniikka-alaan liittyvä liikevaihto oli valittujen TOL luokkien osalta yhteensä noin 8,4 miljardia markkaa, josta suurien yritysten osuus oli 7,1 miljardia (liite 5). Pienten alle 200 hengen yritysten sekä TOL luokituksen mukaisten palveluyritysten liikevaihto oli yhteensä 1,3 miljardia, josta pienten yritysten liikevaihto muodosti valtaosan palveluyritysten liikevaihdon jäädessä vajaaseen 300 miljoonaan. Tässä kohdin on kuitenkin syytä todeta, että kyseessä olevat palveluyritykset toimivat yleensä yhtäaikaisesti monilla muilla toimialoilla sähkö- ja elektroniikka-alan lisäksi, joten niiden todellinen liikevaihto on huomattavasti edellistä lukua suurempi. Kaikista vastanneista yrityksistä noin 64 prosentilla sähkö- ja elektroniikka-alan osuus liikevaihdosta oli yli 75 prosenttia (liite 5). Vastanneet yritykset jakautuivat päätoimintatavaltaan melko tasaisesti kuvassa 2 esitettyjen vaihtoehtojen kesken Suurin osa (45 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa joko laitevalmistajia tai palvelujen tuottajia. Myös kokonaisratkaisujen toimittajien sekä sopimusvalmistajien tai komponenttitoimittajien osuus (yht. 30 %) oli huomattava. Vaihtoehtoon muu vastasi viisi yritystä, jotka ilmoittivat päätoimintatavakseen materiaalien toimittamisen, konsultoinnin tai ohjelmistojen valmistamisen. Vastanneet yritykset edustivat kattavasti myös useita toimialoja. Taulukossa 1 on eriteltynä yritysten edustamat toimialat kunkin yritystyypin mukaan. Muu 5% Laitevalmistaja Palvelujen tuottaja 23 % 22 % Järjestelmien osatoimittaja 12 % Sopimusvalmistajat/ Komponenttitoimittajat Kokonaisratkaisujen toimittaja 18 % 20 % Kuva 2. Vastanneiden yritysten päätoimintatapa: lukumäärä ja suhteellinen osuus (n=94). 3

11 Taulukko 1. Vastanneiden yritysten toimialat. Sähkö- ja elektroniikka-alalle palveluja tarjoavat yritykset Palveluja ostavat pienet sähköja elektroniikka-alan yritykset Palveluja ostavat suuret sähköja elektroniikka-alan yritykset Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Tekninen testaus ja analysointi Liikkeenjohdon konsultointi Projekti- ja laitostoimitusten urakointi Työvoiman vuokraus Laitossuunnittelu Mekaniikkasuunnittelu Tekninen konsultointi Ohjelmointi Pölyn poistot ja kaasun puhdistus Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Teollisuusautomaatio- ja mittalaitteet Kodinkoneet (talouskoneet) Kaapelit ja johtimet Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet Valaistuslaitteet, -sähkölamput Muut sähkölaitteet Nosto- ja siirtolaitteet Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Teollisuusautomaatio- ja mittalaitteet Tietokoneet ja toimistoelekt. laitteet Lääketieteen elektroniikkalaitteet Elektroniikan komponentit Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Huolto- ja kunnossapitopalvelut Kodinkoneet (talouskoneet) Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet Valaistuslaitteet, sähkölamput Muut sähkölaitteet Nosto- ja siirtolaitteet Kulutuselektroniikan laitteet Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Elektroniikan komponentit Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Tekninen testaus ja analysointi Projekti- ja laitostoimitusten urakointi 4

12 2 Sähkö- ja elektroniikka-alan ominaispiirteet ja menestystekijät Raportin toinen luku keskittyy haastateltujen henkilöiden näkemyksiin Suomen sähkö- ja elektroniikka-alan nykytilasta ja menestystekijöistä. 2.1 Toimialan rajaus Palveluilla tarkoitetaan tämän raportin yhteydessä ns. tuottajapalveluja, joita käytetään välituotepanoksena muiden palvelujen ja tavaroiden tuottamiseen. Nämä palvelut ovat usein teollisuuden ulkoistamia palveluja, joiden tuotanto hoidettiin ennen itse. Lisääntyneen ulkoistamiskehityksen ja arvoketjujen pilkkoutumisen myötä palvelujen käsite on laajentunut. Tästä ovat esimerkkinä sähkö- ja elektroniikka-alalla hiljattain yleistyneet ulkoistetut tuotekehitys- ja suunnittelupalvelut. Vallalla olevan käsityksen mukaan sähkö-, elektroniikkaja ohjelmistotoimialojen rajapinta on häilyvä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, mitä tuoteominaisuuksia tehdään elektroniikan avulla ja mitä puolestaan ohjelmilla. Useimmat haastateltavat olivat sitä mieltä, että ohjelmistotalot voidaan lukea sähkö- ja elektroniikka-alaan kuuluviksi, sillä asiakkaille menevissä loppuratkaisuissa ohjelmistot ovat usein osa kokonaisratkaisua. Ohjelmistotoiminnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä elektronisiin laitteisiin ja järjestelmiin sulautettuja ohjelmistoja sekä toimintaan, tuotannonohjaukseen ja valmistuksen laadunohjaukseen käytettäviä ohjelmistoja, jotka ovat usein osa sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten omaa toimintaa. Samalla tavalla palveluista esimerkiksi asennuspalvelut ja asiakastuki voidaan myydä erikseen, mutta usein ne ovat tiivisti kokonaispakettiin kytkettyjä. 2.2 Toimialan keskeiset ominaispiirteet Toimialaa ja sen ominaispiirteitä voidaan kuvata monella eri logiikalla. Tässä raportissa esitellään ensin haastatteluissa esille tulleita yleisiä trendejä ja sen jälkeen alaa kuvataan liiketoimintaprosessimallin avulla. Alan heterogeenisuuden vuoksi karkeisiin yleistyksiin on suhtauduttava varovasti, sillä perinteisemmän sähkö- ja elektroniikka-alan sekä uudemmalla toimintalogiikalla toimivien, pääasiassa informaatioteknologia- ja tietoliikennealan yritysten, välillä on eroja. Haastateltujen näkemykset painottuivat voimakkaammin viimevuosien aikana syntyneen uudemman teollisuudenalan ominaispiirteisiin. Kyselytutkimus painottui sen sijaan enemmän perinteisempään sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen. Haastateltujen asiantuntijoiden mielestä sähkö- ja elektroniikka-alaa leimaavat varsin vahvat ominaispiirteet. Sähkö- ja elektroniikka-alalle tunnusomaisiksi piirteiksi nousivat seuraavat asiat: Toimialan houkuttelevuus: Viimeaikoina erityisesti alalle hiljattain tulleiden ja uudella toimintalogiikalla toimivien yritysten toimintaan on liittynyt poikkeuksellisen korkeita tuotto-odotuksia sekä taloudellisia riskejä. Tilanne on erilainen perinteisemmän sähkö- ja elektroniikkatuotannon parissa, jossa katteet saattavat olla hyvin vaatimattomia. Matala alalletulon kynnys: Investointikustannukset ovat yleisesti ottaen melko pienet esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuuteen verrattuna. Alalletuloa helpottaa nykyinen rahoituksen suhteellisen helppo saatavuus erityisesti informaatioteknologian osalta. Ennustamaton muutos- ja kasvuvauhti mm. yritysostojen ja fuusioiden avulla: Toimijoiden kenttä muuttuu nopeassa tahdissa erilaisten yritysjärjestelyjen kautta. Yritykset etsivät synergiaetuja päällekkäisiä toimintoja karsimalla, hankintoja keskittämällä ja tuotekehitysresursseja yhdistämällä. Erityisesti pienten innovaatiopainotteisten yritysten elinikä on usein lyhyt, mutta myös suurempien yritysten keskuudessa on viime vuosien aikana tapahtunut huomattavia omistusjärjestelyjä. Alalla tehdään myös jatkuvasti innovaatioita, jotka lyhentävät teknologioiden ja tuotekonseptien syklejä. Toimijoiden hierarkkisuus: Alan toimijat voidaan luokitella ainakin viidelle eri arvonmuodostuksen tasolle. Ylimmällä tasolla ovat kokonaisratkaisujen toimittajat, jotka toimivat usein trendien näyttäjinä. Näitä yrityksiä on lukumäärältä vähiten, mutta niiden toiminnan kokonaiskatteet ja -riskit ovat muita suurempia. Seuraavana tulevat integroivat järjestelmätoimittajat, järjestelmien osatoimittajat ja laitevalmistajat Alimpana arvoketjussa ovat sopimusvalmistajat ja komponenttitoimittajat, joilla on usein kokonaisratkaisujen toimittajia alhaisemmat katteet. Riskit ovat eri hierarkiatasoilla erilaisia. Ylimmällä tasolla riskit liittyvät monesti liiketoiminnan oi- 5

13 keaan suuntaamiseen ja alimmalla tasolla tilausten jatkuvuuteen. Palvelujen tarjoajat toimivat puolestaan kaikilla arvoketjun tasoilla. Vahva verkostoituminen jo yritystoiminnan alkuvaiheessa: Kilpailu keskittyy yhä enenevässä määrin arvoketjuyhteistyöhön ja verkostoihin, jolloin niiden ulkopuolelle jäävät yritykset ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa. Verkostoituminen on varsinkin pienille yrityksille elinehto. Massatuottajien vähäisyys, räätälöintiasteen korkeus ja tuotannon joustavuus. Yritykset siirtävät massatuotantoaan lisääntyvässä määrin ulkomaille Suomen toimintojen keskittyessä tuotekehitysprosesseihin ja niiden kanssa läheisessä vuorovaikutussuhteessa olevaan tuotantoon. Tietoliikenneteollisuuden ja erityisesti Nokian keskeinen asema: esimerkiksi Ericssonin ja Nokian matkapuhelimet tuottavat monien keskeisten toimittajayritysten liikevaihdosta lähes prosenttia, mutta poikkeuksiakin on olemassa. 1 Toisaalta tietoliikenteen suuri kysyntä ja Nokian maailmanlaajuinen menestyminen on kasvattanut monista sopimusvalmistajista kansainvälisiä osaajia, jotka eivät enää ole yhtä voimakkaasti riippuvaisia päätilaajastaan kuin muutama vuosi sitten. Henkilöstön vaikea saatavuus ja poikkeuksellisen korkea koulutustaso erityisesti tietoliikenteen ja informaatioteknologian alueella. Useat yritykset toteavat jääneensä viimeisen neljän viiden vuoden aikana tuotekehitystoimintojen rekrytointitavoitteesta. Alan nuoruuden vuoksi puute kokeneista projektinvetäjistä ja kansainvälistäjistä on suuri. Myös erikoistekniikoiden hallitsijoista on kova kysyntä. Selkeä pyrkimys taistella globaaleilla markkinoilla maailmanluokassa menestymisestä: Yritysten kansainvälistyminen on ollut nopeampaa kuin monilla muilla aloilla. Kansainvälisille markkinoille tähdätään voimakkaasti heti alusta lähtien. Edellä esiteltyjen yleisten trendien lisäksi toimialaa voidaan kuvata mm. seuraavan liiketoimintaprosessimallin avulla. Malli koostuu alan keskeisistä ja osittain rinnakkaisista ja limittäin menevistä osaprosesseista, joita voidaan täydentää erilaisilla palveluilla. Osaprosessien eteneminen ja järjestys voivat vaihdella tilanteesta riippuen. Sähkö- ja elektroniikkatuotannolle ovat ominaisia lukuisat erikoisosaamista vaativat työvaiheet, jotka soveltuvat hyvin myös palveluna ostettaviksi. Näiden työvaiheiden integrointi samoin kuin koko arvoketjun hallinta asettavat haasteita onnistuneen liiketoimintaprosessin läpiviemiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdistettiin kuvassa 3 esitettyihin tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin ja niihin liittyviin palveluiksi soveltuviin työvaiheisiin (liite 3, kyselylomake). Edellä esitetyt ominaispiirteet viestivät, vaikkakin vain yhtenä otoksena koko totuudesta, alan toimintalogiikan muutoksesta. Toimialojen ja prosessien raja-aitojen häilyessä kriittiseksi tulee uusien vertikaaliratkaisujen löytäminen ja arvoketjujen integroiminen. Seuraavassa case-kuvauksessa on esitetty yksi esimerkki tuotteen arvoketjun integroimisesta. 1 Poikkeuksena voidaan mainita esimerkiksi Ahlström Electronics Group, josta on kasvanut syksyn 1999 yritysoston kautta varteenotettava elektroniikan sopimusvalmistaja. Ahlström Electronics Groupin pääasiakkaita ovat Tellabs, Oras, Hedpro ja Orbis. Nokia ei ole tällä hetkellä asiakkaana, sillä sen nopea kasvu ei yrityksen mukaan antaisi tilaa muiden asiakkaiden kasvulle (Talouselämä ). Toisena laajan asiakaskunnan omaavana yrityksenä voidaan mainita röntgen- ja lasertekniikoihin erikoistunut KSH-Productor Oy, jonka toimintaa esitellään tarkemmin case-esimerkin yhteydessä luvussa 3. 6

14 Kuva 3. Liiketoimintaprosessin eri vaiheet. Palveluina hankittaviksi soveltuvat esim. seuraavat osaprosessien työvaiheet: STRATEGIAPROSESSI TUOTEPROSESSI TUOTANTOPROSESSI Liikkeenjohdon konsultointi: tilanneanalyysit, kilpailu- ja toimintastrategiat. Piiri- ja ASIC-suunnittelu, muotoilu, systeemisuunnittelu, ohjelmistosuunnittelu, EMC-tarkastelut, karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus, protojen valmistus, viranomaishyväksyttämiset, komponenttikirjastojen ylläpito jne. Valmistuslinjojen layout-suunnittelu, tuotantolinjojen tai yksittäisten laitteiden kunnossa- ja käynnissäpito, käyttöönotot, ylösajot, jätehuolto jne. MARKKINOINTIPROSESSI Markkinakuvan ylläpito, markkinointiviestintä, asiakaspalautteen hankkiminen ja analysointi, markkinointistrategiakonsultointi jne. TOIMITUS- JA LOGISTIIKKAPROSESSI Elektroniikkakomponenttien hankintaan, huolintaan ja varastointiin liittyvät palvelut. 7

15 CASE KONSUL ENGINEERING OY esimerkki tuotteen arvoketjun integroimisesta kolmiulotteisen virtuaalimallin avulla Sähkö- ja elektroniikkasuunnittelun alihankinta on vielä kyntämätön sarka Konsul-yhtiöiden toimitusjohtajan Olavi Nykäsen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten kannattaisi enenevässä määrin ulkoistaa tuotekehitystehtäviä verkostoitumalla palveluyrityksien kanssa. Perusteluna hän pitää erilaisten teknologioiden tuotetiedon hallinnan, simuloinnin ja laskennan voimakasta kehitystä, johon yritysten oma muutoskyky ei riitä vastaamaan tuotannon, tuotekehityksen ja markkinoinnin toimintatapojen integroituessa. Nykäsen mielestä sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten ja niiden toimintaa kiinteästi tukevien palveluyritysten yhteistyömahdollisuudet ovat vielä monelta osin kartoittamatta sekä mahdollisuudet eri tuotantoteknologioiden arvoketjujen kehittämiseen käyttämättä. Konsul Engineering on tuottanut suunnittelupalveluja vuodesta 1985 lähtien metsä-, energia-, metalli-, sähköja elektroniikka- sekä medical-alan yrityksille. Yritys on erikoistunut 90-luvulla kolmiulotteisiin tietokoneavusteisiin suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin, lisäarvopalveluihin, kuten animaatioihin ja visualisointeihin sekä simulointiin ja FEM-laskentaan. Johtavana kolmiulotteista kone- ja mekaniikkasuunnittelua sekä uusinta teknologiaa laajasti soveltavana palveluyrityksenä Konsul Engineering nimeää ydintuotteekseen virtuaalisen kolmiulotteisen tuotemallin, jonka ympärille on mahdollista integroida tuotannon, tuotekehityksen ja markkinoinnin tuotetiedonhallinta sekä jatkossa myös teollisuuden e-ratkaisut eli tuotteisiin ja tuotantolaitoksiin liittyvä informaatioteknologia. 3D-tuotemalli voidaan tehdä myös varioituvaksi, mikä mahdollistaa tuotteen suunnittelun automatisoimisen. Tietoverkkojen nopeutuessa on mahdollista siirtyä lisääntyvissä määrin etäkonfigurointiin, jolloin tuotteen määrittelyn ja toimituskohtaisen suunnittelun voi tehdä asiakas. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi 3D-virtuaalituotetta voidaan käyttää markkinoinnin, koulutuksen, tuotannon ja asennuksen sekä käytön ja huollon tietämyshallinnan perustana, jolloin tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin rajat tulevat häilyviksi. Seuraavassa kuviossa on esitetty malli asiakkaan tuotteen arvoketjun integroimisesta palveluyrityksen tarjoaman virtuaalisen kolmiulotteisen tuotemallin avulla. Yrityksen kannattaa harkita suunnittelu- ja tuotekehitystoimintojensa ja erityisesti niihin liittyvien lisäarvopalvelujen ulkoistamista uusien työtapojen ja tekniikoiden käyttöönoton yhteydessä. Tämän prosessin toteuttaminen ulkopuolisella palveluyrityksellä on yritykselle usein sekä ajallisesti sekä taloudellisesti kannattavampaa. Omien resurssien riittämättömyys tulee esille varsinkin silloin kun prosessien läpivientiin tarvitaan erikoisosaamista, jota ei löydy omasta takaa. Mikäli tämä erikoisosaaminen tulee kriittiseksi yrityksen tulevaisuuden ydintoiminnan kannalta, voidaan palveluyritystä käyttää enemmän prosessin läpivientiin osallistuvana konsulttina kuin sen itsenäisenä toteuttajana. Monissa tapauksissa prosessin toteuttaminen saattaa myös sitoa yrityksen oman henkilökunnan aikaa liikaa, jolloin palvelu on kannattavampaa ostaa ulkopuolelta vaikka yrityksellä olisikin omaa osaamista. Asiakkaan tuotteen arvoketjua on mahdollista integroida virtuaalisesta kolmiulotteista mallista saatavien monikäyttöisten palvelujen avulla. Varioituvat tuotemallit (CAD) mahdollistavat koneiden tai laitteiden toimitussuunnittelun automatisoinnin ja toimitus- ja tarjoussuunnitteluaikaa pystytään säästämään noin prosentilla. 3D-mallinnuksen avulla myös tuotannon käynnistäminen nopeutuu mm. simulaatioiden ansiosta. CADjärjestelmään linkitettyjen myyntikonfiguraattorien (sähköinen lomakkeisto tilatun tuotteen määrittelyyn) avulla tilausten läpimenoaika nopeutuu ja virheiden määrä tuotteissa vähentyy. Kolmiulotteisten CAD-mallien kuvamateriaalista tehtäviä visualisointeja ja animaatioita voidaan käyttää monipuolisesti mainonnan ja koulutuksen apukeinoina tuote-esittelyissä sekä kokoonpanon, asennuksen sekä huollon ja käytön ohjaamisessa. Virtuaalimallien avulla käyttäjän on myös itse mahdollista muunnella tuotetta. Tuotekehityksen ja suunnittelun ulkoistamiseen liittyy myös ongelmia sekä asiakkaan että palveluyrityksen näkökulmasta. Näitä ovat mm. tietoturvariskit sekä omistusoikeuteen liittyvät kysymykset, sillä tuotteen omistaja ja yritys voi olla sidoksissa suunnittelijaan tuotteen koko elinkaaren ajan. Pienten palveluyritysten ongelmaksi nousee lisäksi usein henkilöstön vaihtuvuus, sillä erikoistekniikoita hallitsevasta henkilökunnasta on työmarkkinoilla kova kysyntä. Yhtenä ratkaisuna pidetään palveluyritysten ja sopimusvalmistajien muodostamia alliansseja, sillä myös sopimusvalmistajat joutuvat yhä useammin tarjoamaan T&K-palveluja tilaajan paineista johtuen. 8

16 Asiakkaan tuotteen arvoketjun integroituminen A S I A K A S Suunnittelu- ja tuotekehityksen ulkoistamista puoltavat tekijät: uusien työtapojen ja teknologioiden käyttöönotto omien resurssien riittämättömyys Toimintojen integroituminen ULKOISTAMINEN Toimintojen integroituminen A S I A K K A A N suunnittelu kokoonpano testaus koulutus PALVELUYRITYS: Virtuaalinen kolmiulotteinen tuote varioituvat tuotemallit myyntikonfiguraattorit simuloinnit animaatiot, visualisoinnit markkinointi myynti ylläpito huolto A S I A K K A A N TYÖN TUOTTAVUUDEN PARANTUMINEN TUOTANTO- JA TUOTEKEHITYSPROSESSIEN NOPEUTUMINEN KUSTANNUSÄÄSTÖJEN SAAVUTTAMINEN 2.3 Toimialan menestystekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan kriittisenä menestystekijänä pidetään kykyä uudistua markkinoilla, joille on tyypillistä erittäin lyhyet markkinoilletuloajat. Yrityksellä on lisäksi oltava selkeä visio, tiukka fokus ja tarkka vainu tulevista trendeistä. Markkinajohtajan asemaan päässyt yritys voi myös luoda tarpeita, sillä asiakkaat eivät välttämättä tiedä mitä he tulevaisuudessa tarvitsevat. Yhtä tärkeää on myös vahvan yhteistyökyvyn hallinta innovatiivisuuden ja nopean reagointikyvyn turvaamiseksi. Yritysten tulee keskittyä ydinosaamiseensa ja kyetä hallitsemaan laajoja alihankintaverkkoja, kumppanuuksia sekä strategisia liittoutumia. Myös liiketoimintalogiikan uudistamiskyky tulee entistä tärkeämmäksi modulaarisuuden, automatisoinnin ja verkostoitumisen yleistyessä. Kansainvälisen ja jopa globaalin markkinoinnin osaamistarve voi tulla eteen heti yrityksen perustamisen jälkeen. Erityistä huomiota vaaditaan asiakasrajapinnan hallinnassa, jotta lokalisoinnin haasteisiin voidaan vastata massaräätälöinnin yleistyessä. Alalla vallitsevan työvoimapulan vuoksi hyvin koulutetun henkilöstön onnistunut rekrytointi ja toimintaan sitouttaminen nousevat avainasemaan. Toiminnan muuttuessa entistä enemmän ohjelmistopainotteiseksi syntyy paineita uudenlaisen työvoiman hankintaan. Myös poikkitieteellisyyden ja -toiminnallisuuden tuomien vahvuuksien hyödyntäminen muodostuu erityisen tärkeäksi, sillä yrityksellä tulee olla kyky integroida eri teknologioita, tuotekehitystä sekä myynti- ja markkinointitoimintaa asiakkaalle tarjottavan kokonaisratkaisun löytämiseksi. 9

17 3 Tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista tarkastellaan pääasiassa toteutetun kyselytutkimuksen tulosten perusteella asiantuntija- ja yrityshaastattelujen täydentäessä tietoja. Ensin käydään lyhyesti läpi tutkimuksen kohteena olevat ydinprosessit, minkä jälkeen tarkastellaan yleisemmin palvelujen myynti- ja ostotoiminnan kehittämisen kohteita. 3.1 Tuoteprosessi Kirjekyselyn ensimmäinen osio koski tuoteprosessia, joka oli jaettu 18 palveluna ostettavaan tai myytävään toimintoon (ks. kuva 4) Palvelujen merkittävyys (tuoteprosessi) Yritykset arvioivat palvelujen merkittävyyttä asteikolla 1 5. Kuvaan 4 on sijoitettu tuoteprosessiin liittyvät palvelut niiden merkittävyyden mukaan. Suurimman yhteenlasketun arvon saanut palvelu on tulkittu merkittävimmäksi ja vastaavasti pienimmän arvon saanut merkityksettömimmäksi. Palveluyritysten vastaukset on erotettu palveluja ostavien sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten vastauksista. lveluyritysten keskuudessa liiketoiminnan kannalta merkittävimpinä toimintoina pidettiin projektinhallintaan sekä ohjelmistosuunnitteluun liittyviä palveluita. Muita palveluyrityksille tärkeitä toimintoja olivat viranomaishyväksyttämiset, tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen sekä karakterisointi, validointi, verifiointi sekä testaus. Sitä vastoin piiri- ja piirilevynsuunnittelu koettiin vastanneiden palveluyritysten liiketoiminnan kannalta lähes merkityksettömiksi. Lähinnä valmistavaa teollisuutta edustavat palveluja ostavat sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset pitivät palveluyritysten tavoin projektinhallintaan, ohjelmistosuunnitteluun, viranomaishyväksyttämisiin sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin ja testaukseen liittyviä palveluita tärkeinä. Palveluyrityksistä poiketen myös protojen valmistus sekä EMC-tarkastelut nousivat tärkeimpien palveluiden joukkoon. Suurimmat erot palveluyritysten ja puhtaasti sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten välillä olivat protojen valmistuksessa, piirilevyjen suunnittelussa sekä tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistamisessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistuttaa, että vastaajien pienestä määrästä johtuen tuloksia ei voida yleistää koko alaa koskeviksi vastaajien toimintaprofiilien saattaessa painottaa voimakkaasti tiettyjä palveluja. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa-antavaa informaatiota merkittäviksi koettujen palvelujen kohtaamisesta vastanneiden yritysten osalta Palvelujen osto- ja myyntivolyymit (tuoteprosessi) Vastanneiden yritysten yhteenlasketut ostovolyymit olivat koko tuoteprosessiin liittyvien palveluiden osalta noin 83 miljoonaa markkaa vuodessa. Monet yritykset jättivät kuitenkin markkamääräisiä tietoja koskevat kysymykset täyttämättä, joten todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi. Eniten yritysten keskuudessa ostettiin piiri- ja ASIC-suunnittelupalveluita (8 Mmk) sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin sekä testaukseen liittyviä palveluita (8,3 Mmk). Tämä oli mielenkiintoista, sillä toimintojen merkittävyyttä kysyttäessä piiri- ja ASIC-suunnittelu koettiin melko merkityksettömiksi. Syynä tähän on muutamien suurten yritysten ostojen painottuminen muiden yritysten pitäessä ko. toimintoja omalle liiketoiminnalleen melko merkityksettöminä. Myös T&K-henkilöstön vuokraukseen liittyvä ostojen määrä oli suuri (11 Mmk), mutta lähes puolet siitä oli yhden suuren yrityksen ostoja. Vastanneiden palveluyritysten tuoteprosessiin liittyvä vuosittainen myynti oli yhteensä noin 167 miljoonaa markkaa. Palveluyritykset myivät ilmoittamiensa markkamäärien perusteella eniten projektinhallintaan, EMC-tarkasteluihin, määrittelyyn sekä systeemisuunnitteluun liittyviä palveluja. Muita myynniltään merkittäviä palveluja olivat T&K-prosessiin sekä ohjelmistojen suunnitteluun liittyvät toiminnot. Jonkinlaista kuvaa puolestaan valmistavan sähkö- ja elektroniikka-alan sisäisestä tarjonnasta edustaa 5 11

18 Merkittävä Palveluja tarjoavat palveluyritykset: Palveluja ostavat yritykset: Merkittävä Projektinhallinta Ohjelmistosuunnittelu Tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen Viranomaishyväksyttämiset Karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus Määrittely, systeemisuunnittelu Toteutettavuusanalyysit ja teknologiaselvitykset T&K henkilöstön vuokraus Materiaalin uudelleen käytön suunnittelu Luotettavuusanalyysit EMC-tarkastelut Muotoilu Rakennesuunnittelu, materiaalien valinta Protojen valmistus Komponenttikirjastojen, datapankkien ylläpito Lämpösuunnittelu, värähtelyjen hallinta Piirisuunnittelu, Asic-suunnittelu Piirilevynsuunnittelu Protojen valmistus Projektinhallinta Viranomaishyväksyttämiset EMC-tarkastelut Ohjelmistosuunnittelu Karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus Määrittely, systeemisuunnittelu Muotoilu Piirilevynsuunnittelu Toteutettavuusanalyysit ja teknologiaselvitykset Rakennesuunnittelu, materiaalien valinta Luotettavuusanalyysit T&K henkilöstön vuokraus Lämpösuunnittelu, värähtelyjen hallinta Tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen Materiaalin uudelleen käytön suunnittelu Piirisuunnittelu, Asic-suunnittelu Komponenttikirjastojen, datapankkien ylläpito Merkityksetön Kuva 4. Palvelun merkittävyys liiketoiminnalle, tuoteprosessi (n=74). Merkityksetön yrityksen ilmoitus myydä tuoteprosessiin liittyviä palveluja yhteensä 83,6 miljoonalla markalla. Vastausten perusteella sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset ostaisivat enemmän ohjelmistosuunnitteluun, protojen valmistukseen, projektin hallintaan sekä piiri- ja ASICsuunnitteluun liittyviä palveluita mikäli näitä olisi enemmän tarjolla. Toisaalta taas palveluyritykset ilmoittivat voivansa myydä näitä palveluja enemmän mikäli kysyntää olisi, lukuunottamatta piiri- ja ASIC-suunnitteluun liittyviä palveluita. Vastausten perusteella pientä kysyntää olisi myös toteuttavuusanalyyseihin ja teknologiaselvityksiin, määrittelyyn ja systeemisuunnitteluun sekä rakennesuunnitteluun ja materiaalien valintaan liittyvissä palveluissa Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä 2005 (tuoteprosessi) Palveluyritykset arvioivat tuoteprosessiin liittyvien palvelujen myynnin lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti ohjelmistosuunnitteluun, toteutettavuusanalyyseihin ja teknologiaselvityksiin sekä määrittelyyn ja systeemisuunnitteluun liittyvien myyntien oletettiin kasvavan voimakkaasti. Näiden lisäksi projektinhallintaan sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin sekä testaukseen liittyvien myyntien odotettiin lisääntyvän selvästi. Alan sisäisen palvelutarjonnan arvioitiin kaksinkertaistuvan. Alan yritykset arvioivat tuoteprosessiin liittyvien ostojen puolestaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Ostojen arvioitiin kasvavan erityisesti ohjelmistojen suunnittelussa, protojen valmistuksessa, T&K-henkilöstön vuokrauksessa sekä karakterisoinnissa, validoinnissa, verifioinnissa ja testauksessa Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuoteprosessi) Tuoteprosessiin liittyvien palvelujen tarjonnan tuntemusta kysyttäessä valtaosa (70 %) palveluja ostavista sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksistä ilmoitti tuntevansa palvelutarjonnan Suomessa vähintään tyydyttävästi, mutta vain 3 % piti palvelutarjonta tuntemustaan erittäin hyvänä (kuva 5). Ulkomaiden palvelutarjonnan tuntemus oli selvästi kotimaata huonompi, sillä 70 % vastaajista ilmoitti tuntevansa tuoteprosessiin liittyvien palvelujen tarjonnan ulkomailla joko huonosti tai erittäin huonosti. Vastanneista palveluyrityksistä valtaosa (57 %) ilmoitti tuntevansa tuoteprosessiin liittyvien palvelujen kysynnän kotimaassa joko tyydyttävästi tai hyvin, mutta peräti 30 % arvioi tuntevansa kysynnän huonosti (kuva 6). 12

19 % Erittäin huonosti Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erittäin hyvin Kuva 5. Tuoteprosessiin liittyvän palvelutarjonnan tuntemus Suomessa (palveluja ostavat alan yritykset, n=53). % Erittäin huonosti Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erittäin hyvin Kuva 6. Tuoteprosessiin liittyvän palvelukysynnän tuntemus Suomessa (palveluyritykset, n=22). Valtaosa (70 %) palveluyrityksistä tunnusti tuntevansa palvelujen kysynnän ulkomailla joko huonosti tai erittäin huonosti ja vain harvat (6 %) ilmoittivat tuntevansa sen hyvin. Tuoteprosessin hallintaan ja organisointiin on yrityksissä useita eri vaihtoehtoja. Seuraava case tarkastelee tuoteprosessiin liittyvien palvelujen organisointia niiden ulkoistamisen kautta esimerkkinä eräänlaisesta tavasta vastata syntyneisiin haasteisiin. 13

20 CASE KONE Oyj: Esimerkki hissisuunnitellun ulkoistamisesta KONE-konsernin toimialana on hissien, liukuportaiden ja muiden vastaavien lähikuljetuslaitteiden kehittäminen, valmistaminen, asentaminen, uudistaminen ja huolto sekä kunnossapito. Tuotanto on keskitetty pääasiassa neljään maahan virtaviivaistamalla toiminta muutamiin suuriin yksiköihin, joita täydentävät pienemmät erikoistuotteisiin keskittyneet tehtaat. Yritys on panostanut markkinaosuuden lisäämiseen orgaanisella kasvulla, yrityskaupoilla ja yhteistyöllä mm. japanilaisen Toshiban kanssa. Yhteistyö Toshiban kanssa on ollut hedelmällistä yhdessä kehitetyn liukuporrastuotteen menestyksen ansioista. Toisena merkittävänä innovaationa voidaan pitää Koneen kehittämää konehuoneetonta hissiä, jolla yritys on oman arvionsa mukaan saavuttanut neljän vuoden teknologisen etumatkan kilpailijoihinsa nähden. Tällä hetkellä Kone on maailman kolmanneksi suurin hissiyhtiö ja sen suurimmat kilpailijat ovat amerikkalainen Otis, sveitsiläinen Schindler ja saksalainen Thyssen. Onnistuneiden tuotekehitysprosessien lisäksi Kone on monien muiden hyvin menestyneiden teollisuusvalmistajien tapaan huomannut tuotteen arvoketjun loppupään hyödyntämisen merkityksen tänä päivänä jo yli 60% yrityksen liikevaihdosta tulee hissien huollosta, ylläpidosta ja uusimisesta. Suuntana on lisääntyvässä määrin tarjota palveluratkaisuja perinteisen tuotannon sijaan. Lisäarvon osoittaminen ja arvoketjun tarkasteleminen asiakkaan näkökulmasta ovat nousseet avaintekijöiksi. Kone on panostanut mittavasti myös tietoverkkoon parantaakseen huollon palvelutasoa, kilpailukykyä ja tehokkuutta. Kehityskohteina yritys pitää uusien vertikaaliratkaisujen ja oikeiden partnereiden löytämistä sekä projektin hallinnan kehittämistä. Yhtenä strategisena ratkaisuna on ollut Hyvinkään erikoishissitehtaiden suunnittelutoiminnan ulkoistaminen yrityksen keskittyessä voimakkaammin myyntiketjun ja tuotantoprosessin hallintaan. KONETTE DESIGN CENTER OY ulkoistettua hissisuunnittelua Keväällä 1999 Kone ulkoisti valtaosan Hyvinkään erikoishissitehtaiden suunnittelutoiminnasta. Mukana ulkoistamisessa on Suomen kolmanneksi suurin suunnittelutoimisto Etteplan Oy, jonka erikoisalaa ovat teollisuuden tuotantolinjojen ja tuotteiden suunnittelu sekä tuotekehitys. Näin syntyi noin sadan hengen suunnittelupalvelujen moniosaaja, uudistaja sekä partneri. Uuden Konette Design Centeriksi nimetyn yrityksen tavoitteena on parantaa kokonaisvastuullisesti asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla sidosryhmilleen lisäarvoa. Kone merkitsi uuden yhtiön osakkeista 40 prosenttia ja Etteplan, jonka tytäryritys Konette on, hallitsee 60 prosenttia osakkeista. Konetten tärkeimmät asiakkaat ovat Kone, Konecranes International Oy sekä Valmet Oy. Toiminnan lähtökohtana sekä kasvun ja kehityksen perustana on Suomen aidoin ja syvällisin verkottumis- ja osaomistussopimus Kone Oyj:n kanssa. Konetten toimitusjohtajan Timo Juvosen mukaan kysymyksessä on toimintojen selkeä keskittäminen sekä jouston luominen erityisesti erikoishissien kysynnän suuria heilahteluja vastaan Koneen oman osaamisen keskittyessä toimintojen virtaviivaistamisen myötä pääasiassa teknologiaan, tuotantoon ja myyntiketjun hallintaan, Konetten tehtäväksi määriteltiin suunnittelun ja palvelujen tuotteistamisen hallitseminen. Koneen säilyttäessä itsellään myös oman tuotekehitysosastonsa Konettelle siirtyi ulkoistamisen myötä neljä erilaista teknologia-alaa (ks. taulukko): ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelu, mekaaninen suunnittelu, sähköisten ohjausjärjestelmien kokonaisvaltainen suunnittelu sekä toimitusprojektien toteutus. Toimintamme Koneen ja muiden suomalaisten, kansainvälisesti tunnettujen yritysten kanssa on käynnistynyt hyvin. Osaamisemme, varsinkin ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelussa, dynaaminen toimintatapamme sekä palveleva asenteemme ovat korkealle arvostettuja, mikä on näkynyt ja näkyy yrityksen nopeana kasvuna. Konetten arvioitu budjetti vuodelle 2000 on 43 Mmk ja henkilökuntaa on vuoden lopussa henkeä, vaikka uuden työvoiman rekrytointi erityisesti ohjelmistopuolella ei ole helppoa. Viiden vuoden päästä Konetten arvioidaan työllistävän noin 200 työntekijää, ei pelkästään Suomessa, vaan myös Yhdysvalloissa sekä kolmessa, neljässä Euroopan maassa, joihin Konette kansainvälistyy yhdessä sopivien partnereiden kanssa. Samalla Koneen osuus tilauksissa supistuu nykyisestä 90 prosentista noin 50 prosenttiin. 14

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa 15.12.2009 Finpro ry KiVi seminaari Helsinki Matti Heikkonen Esiintyjän profiili Matti Heikkonen Nykyinen Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere WinWind Oy Normet Oy Tuotteita joiden suunnittelussa hyödynnetään digitaalista tuoteprosessia

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot