Vuosikertomus ja vastuuraportti 2008

Transkriptio

1 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2008

2

3

4 Satu, 28, palveluasiantuntija Eteran vuosikertomus

5 Sisältö 6 Etera on eläketurvan asiantuntija 8 Avainlukuja Eteran uutisvuosi Talous painui taantumaan 11 Tärkeimmät sidosryhmät ovat omistaja-asiakkaat ja henkilöstö 12 Toimitusjohtajan katsaus: Haastava markkinatilanne heikensi tulosta Taloudellinen vastuu 14 Etera tuottaa taloudellista turvaa 18 Haastava sijoitusvuosi 21 Etera maksoi 906 miljoonaa euroa eläkkeitä Sosiaalinen vastuu 22 Asiakkaan arvostaminen ja vastuullisuus ovat toiminnan perusta 27 Asiakastyytyväisyys parani 33 Eteralla on laajat sidokset elinkeinoelämään Ympäristövastuu 34 Ympäristövastuu on osa arjen toimintaa Hallinto ja ohjaus 38 Hyvä hallintotapa ohjaa toimintaa 43 Hallintoneuvosto 44 Hallitus 47 Tilintarkastajat 47 Neuvottelukunnat 48 Johtoryhmä 49 Johtavat toimihenkilöt 49 Eteran takuupääoman omistajat 50 Sisällön vertailu GRI-ohjeiston suosituksiin 5 Eteran vuosikertomus 2008

6 Etera on eläketurvan asiantuntija Missio Eteran perustehtävänä on tuottaa vakuutetuille työntekijöille ja vakuutuksenottajille hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Visio Etera on menestyvä, asiakasta arvostava työeläkeosaaja. Arvot Asiakkaan arvostaminen Osaaminen Uudistuminen Vastuullisuus ja kannattavuus Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, joka vakuuttaa työntekijöitä ja yrittäjiä kaikilta toimialoilta. Työntekijät vakuutetaan työntekijän eläkelain TyEL:n ja yrittäjät yrittäjän eläkelain YEL:n mukaan. Etera edistää hyvinvointia ja tuottaa taloudellista turvaa. Eteran omistavat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät ja takuupääoman omistajat. Ylintä päätösvaltaa Eterassa käyttää yhtiökokous. Toimielimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Vastuullisuus on Eteran liiketoimintastrategian lähtökohta. Corporate governance -suositukset ohjaavat Eteran hallintoa ja johtamista. Eettiset periaatteet huomioidaan toiminnassa. Etera toimii arvojensa mukaisesti. Etera huolehtii työntekijän ja yrittäjän eläketurvasta Asiakkaita ovat työnantajat, heidän palveluksessaan olevat työntekijät, joiden eläketurvasta Etera huolehtii, sekä yrittäjät, eläkkeenhakijat ja -saajat. Vuoden 2008 lopussa Eteralla oli TyEL-sopimusasiakasta. Tilapäisesti vakuutusmaksuja maksoi lisäksi asiakasta. Vuonna 2008 Etera huolehti työntekijän ja yrittäjän eläketurvasta. Eläkkeitä maksettiin eläkkeensaajalle. Suuri osa Eteran asiakkaista on rakennusalan yrityksiä. Asiakaskunta on laajentunut myös muun muassa teollisuuteen sekä hoiva-, henkilöstövuokraus- ja palvelualoille. Etera on toiminut avoimilla työeläkemarkkinoilla vuodesta 2007 lähtien. Siihen saakka Etera vastasi ainoana eläkeyhtiönä LEL- ja TaEL-alojen työeläketurvasta. Työeläkevakuuttamisessa ja eläketurvassa Eteralla on yli 45 vuoden kokemus ja osaaminen. Vuonna 2008 Eteran markkinaosuus oli 5,6 prosenttia. Hallinnon organisointi YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO VAALIVALIOKUNTA HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA PUHEENJOHTAJISTO TARKASTUS- VALIOKUNTA JOHTORYHMÄ Eläkeasiain neuvottelukunta Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta Vakuutettujen neuvottelukunta Neuvottelukunnat ovat hallituksen nimittämiä, epävirallisia yhteistyöelimiä Eteran vuosikertomus

7 Etera vuonna 2008 Vakuutusmaksutulo 569 milj. euroa Eläke- ja kuntoutuskulut 906 milj. euroa Sijoitukset milj. euroa Toimintapääoma 621 milj. euroa Vastuuvelka milj. euroa Vakuutettuja työntekijöitä ja yrittäjiä TyEL-sopimusasiakkaita YEL-vakuutuksia Eläkkeensaajia Tehokkaita ja joustavia vakuutuspalveluita Etera tarjoaa yrityksille, yhteisöille, yrittäjille ja kotitalouksille lakisääteistä työeläkevakuuttamista ja siihen liittyviä palveluita. Vaivaton vakuuttaminen, erinomainen asiakaspalvelu sekä monipuoliset työhyvinvointipalvelut ovat Eteran vahvuuksia. Etera kehittää voimakkaasti verkkopalveluitaan. Vuoden 2009 keväällä avattiin uudistunut etera.fi-palvelu, joka tarjoaa entistä yksilöllisempää ja vaivattomampaa palvelua. Etera on kehittänyt myös uuden sähköisen ilmoitustavan, Eteran Nopsan. Se yhdistää vuosi- ja kuukausi-ilmoitustapojen parhaat puolet. Hyvinvointia ja taloudellista turvaa Vakuutetuille työntekijöille ja yrittäjille Etera antaa eläketurvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Vakuutetun lähiomaisilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Ammatillinen kuntoutus ja työhyvinvointipalvelut auttavat työntekijää pitämään yllä työkuntoaan ja jatkamaan työssä pidempään. Yrittäjän eläkevakuutuksen työtulo on pohjana myös muihin sosiaalietuuksiin. Etera tarjoaa sähköisiä palveluita myös vakuutetuille työntekijöille ja eläkkeenhakijoille. Vakuutetut voivat korjata työeläkeotteensa tietoja sähköisesti, arvioida tulevan eläkkeensä määrää Eteran Eläkelaskurissa ja täyttää eläkehakemuksen sähköisesti. Työeläkesijoittaminen on pitkäjänteistä Etera sijoittaa eläkevaroja tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkesijoittamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Sijoitustoiminnassaan Etera noudattaa lojaalisuuden, aktiivisuuden, läpinäkyvyyden ja kohtuullisuuden periaatteita. Sijoitusvuosi 2008 oli poikkeuksellinen finanssikriisin vuoksi. Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä helpotettiin väliaikaisella lailla syksyllä Se vahvisti myös Eteran vakavaraisuutta. Eteran vakavaraisuus on turvaavalla tasolla. Vuonna 2009 Etera siirtää asiakashyvityksiin 0,2 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Tavoitteena on pitää asiakashyvitykset kilpailukykyisinä. Eteran organisaatio TOIMITUSJOHTAJA Kalevi Hemilä RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS Riskienhallintapäällikkö Timo Tarkkanen 7 Eteran vuosikertomus 2008 ASIAKKUUDET JA VAKUUTTAMINEN Varatoimitusjohtaja Hannu Tarkkonen ELÄKKEET Eläkejohtaja Kari Härkönen SIJOITUKSET Sijoitusjohtaja Mika Pesonen AKTUAARI Aktuaarijohtaja Timo Mäkelä VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Riitta Heinonen LAKIASIAT JA HENKILÖSTÖ Johtaja Tuula Kallio TALOUS Talouspäällikkö Vesa Kananen ICT Tietohallintojohtaja Helena Sorri VAKUUTUSLÄÄKETIEDE Ylilääkäri Juhani Juntunen

8 Avainlukuja Muutos, % Taloudellinen vastuu TyEL-palkkasumma, milj YEL-työtulosumma, milj Vakuutusmaksutulo, milj ,5 Eläke- ja kuntoutuskulut, milj Vastuunjakokorvaukset, milj Vastuuvelka, milj Sijoitukset käyvin arvoin, milj Sijoitustuotto käyvin arvoin, milj Sijoitustuotto käyvin arvoin, % -17,0 4,5 Toimintapääoma, milj. 1) Vakavaraisuusasema 1) 2,2 2,0 Vakavaraisuusaste, % 1) 14,0 31,2 Kokonaisliikekulut, milj ±0 Kokonaistulos, milj Hoitokustannustulos, % 101,7 96,7 Asiakashyvitykset, milj. 4,3 18,2-76 Asiakashyvitykset, % palkkasummasta 0,2 0,6 Henkilöstökulut, milj Sosiaalinen vastuu TyEL-sopimusasiakkaat 2) YEL-vakuutukset TyEL-vakuutetut Eläkkeensaajat ±0 Henkilöstö keskimäärin Ympäristövastuu Energiankulutus, MWh Vedenkulutus, m Jätteiden hyötykäyttöaste, % Jätekustannukset, ) Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä muutettiin syksyllä ) Vuoden 2007 luku ei ole vertailukelpoinen vakuutussopimusrekisterin tarkistuksen vuoksi. Vuonna 2007 sopimusasiakkaiksi muutettiin LEL:sta ja TaEL:sta yrityksiä, joilla ei ole ollut liiketoimintaa vuonna Eteran vuosikertomus

9 Eteran uutisvuosi 2008 Maaliskuu Etera ja Kuopion Yrittäjät ry palkitsivat vuoden senioriyrittäjän. Senioriyrittäjäpalkinnon sai yrittäjä Raimo Venäläinen. Hän perusti Venäläisen Moottoriliikkeen Kuopioon jo 45 vuotta sitten. Eteran julkisti vuoden 2007 tuloksensa. Vakuutusmaksutuloa saatiin 628 miljoonaa euroa, ja 6,1 miljardin euron sijoitukset tuottivat 4,5 %. Asiakashyvitykset olivat alan parhaat. Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja maksettiin 863 miljoonaa euroa. Huhtikuu Eteran internetsivuilla avautui eläkearviolaskuri. Eteran vakuuttamat työntekijät ja yrittäjät voivat laskea arvion tulevasta eläkkeestään. Eteran yhtiökokous järjestettiin Toukokuu Työeläkeotepostitukset alkoivat. Etera postitti kaikkiaan työeläkeotetta. SuomiMies seikkailee -kiertue starttasi Rovaniemeltä. Se kiersi toukokuussa kaikkiaan yhdeksällä paikkakunnalla. Etera oli kampanjan pääyhteistyökumppani. Eteralaisten liikuntapäivää vietettiin Finnair Stadiumilla. Turun Kuninkaanlaakson hoivapalvelukeskus nousi harjakorkeuteen. Hoivapalvelukeskus ja siihen toisessa vaiheessa liittyvä senioritalojen rakentaminen on Turun suurin rakenteilla oleva yhtenäinen seniori- ja hoivapalvelutalokokonaisuus. Kuninkaanlaakson palveluista vastaa Esperi Care Oy. Eteran varainhoito äänestettiin toiseksi parhaaksi. Etera äänestettiin kansainvälisessä The 2008 Thomson Reuters Extel Survey -tutkimuksessa toiseksi parhaaksi varainhoitajaksi Suomessa. Kyseessä on yli sijoitusalan ammattilaisen arviot 63 maassa. Heinäkuu Etera menestyi kesäkuun siirtokierroksella. Kesäkuun siirtokierros lisäsi Eteran vakuutusmaksutuloa noin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa. Elokuu Eteran julkaisi osavuosituloksensa. Vakuutusmaksutuloa saatiin 261 miljoonaa euroa, eläkkeitä ja kuntoutuskuluja maksettiin 450 miljoonaa euroa. Sijoitusten tuotto oli -5,8 %. Etera julkaisi ensimmäisen metsäkonealan työhyvinvointioppaan. Yhteistyössä alan yritysten ja Koneyrittäjien liiton kanssa tehty opas julkistettiin FinnMETKO messuilla. Syyskuu Tilkassa vietettiin harjannostajaisia. Etera on keväästä 2007 peruskorjannut arvokasta Tilkan entistä sotilassairaalaa monipuoliseksi hoivapalvelukeskukseksi. Etera järjesti Menestyvä Yritys -tapahtuman yhdessä pääkaupunkiseudun uusyrityskeskusten kanssa. Lokakuu Eteran asiakastyytyväisyystutkimus valmistui. Tulokset olivat erinomaiset: 96 % asiakkaista piti sähköistä vakuuttamista Eterassa erittäin vaivattomana. Eteraa piti asiantuntevana 93 % ja ystävällisesti palvelevana 92 %. Palkkahallintokiertue käynnistyi Porista. Eteran järjestämät Palkkahallintopäivät pidettiin 13 paikkakunnalla. Tilkan verran tarinoita -kirja julkistettiin. Kirja koottiin Eteran keräämistä tarinoista. Sen kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Marraskuu Eteran hallitus vuosille valittiin. Eteran työyhteisön toimivuus -tutkimus valmistui. Henkilöstön työtyytyväisyys lisääntyi edellisvuodesta. Etera ja Kainuun Yrittäjät ry jakoivat vuoden senioriyrittäjäpalkinnon. Palkinnon sai yrittäjä Elina Kemppainen.

10 Talous painui taantumaan Kansainvälisen talouden tila heikkeni nopeasti loppuvuodesta. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi muuttui globaaliksi ja levisi reaalitalouteen. Myös Suomen talous kääntyi loppuvuonna laskuun. Vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti. Kulutuskysyntä ja investoinnit vähenivät. Öljyn korkea maailmanmarkkinahinta vuoden ensimmäisellä puoliskolla kiihdytti inflaatiota. Joulukuussa inflaatio oli 3,5 prosenttia, mutta hidastui alkuvuodesta Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 2,7 prosenttia. Työttömyysaste oli joulukuussa 6,1 prosenttia. Osakemarkkinat romahtivat Suuri amerikkalainen investointipankki ajautui syksyllä konkurssiin. Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti katosi ja rahoituksen saatavuus heikkeni voimakkaasti. Osakekurssit romahtivat ja asuntojen hinnat laskivat useissa maissa. Keskuspankit ympäri maailmaa yrittivät rauhoittaa tilannetta lisäämällä likviditeettiä rahoitusmarkkinoilla ja laskemalla ohjauskorkojaan. Elvyttävää rahapolitiikkaa täydensi monissa maissa elvyttävä finanssipolitiikka ja valtioiden tukitoimenpiteet pankeille. Talouden kasvu pysähtyi Vuonna 2007 Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,4 prosenttia edellisvuodesta, mutta talouden kasvu hidastui jo alkuvuonna 2008 ja aleni selvästi kahdella viimeisellä neljänneksellä. Koko viime vuonna bruttokansantuote kasvoi vielä ennakkotietojen mukaan 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2009 bruttokansantuotteen arvioidaan painuvan jopa 3 5 prosenttia miinukselle ja työttömyyden pahenevan. Tuotanto supistui viimeisellä neljänneksellä melkein kaikilla toimialoilla voimakkaasti. Erityisesti kaupan ja liikenteen tuotanto alenivat loppuvuodesta. Teollisuudessa, palvelualoilla ja rakentamisessa tuotanto kasvoi vielä koko vuonna. Vakavaraisuutta vahvistettiin lailla Joulukuussa 2008 tuli voimaan lainmuutos, jolla vuoden 2010 loppuun saakka kevennettiin eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevia sääntöjä. Tavoitteena on muun muassa, että työeläkeyhtiöiden ei tarvitsisi myydä osakkeita epäedullisessa markkinatilanteessa. Muutos vahvisti Eteran vakavaraisuutta. Maaliskuussa 2009 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän sijoitussäännösten uudistamista. Sosiaalituposta sopimus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt neuvottelivat eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat esitykset vuosille Tavoitteena on parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Neuvotteluratkaisu liitettiin sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen Sata-komitean ehdotukseen sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä linjauksista. Eläkeiästä keskusteltiin kiihkeästi Helmikuussa 2009 maan hallitus päätti esittää vanhuuseläkeiän nostamista 65 vuoteen, mitä työmarkkinajärjestöt, oppositio ja kansalaiset vastustivat kiihkeästi. Hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt löysivät kiistoihin ratkaisun maaliskuussa. Eläkeiän alarajan nostamiselle etsitään vaihtoehtoja. Keskimääräistä 59,4 vuoden eläkkeellesiirtymisikää on tarkoitus nostaa vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Linjaukset tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä Jukka Rantalan vetämässä Eläkeneuvotteluryhmässä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Myös vuoden 2005 työeläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeellesiirtymisiän nousuun seurataan. Erityisesti halutaan tukea työhyvinvointia, työssä jatkamista ja osaamista. Vakuutusyhtiölaki voimaan Uusi vakuutusyhtiölaki tuli voimaan Myös lakiin liittyvät asetukset ja Vakuutusvalvontaviraston määräykset tulivat samalla voimaan. Vakuutusyhtiölakia sovelletaan työeläkeyhtiöihin edelleen vain siltä osin kuin työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa säädetään. Vakuutusmeklarien palkkioihin liittynyt kolmen vuoden siirtymäaika päättyi Nyt meklarit saavat ottaa palkkiota vain toimeksiantajaltaan eli asiakkaalta, mutta eivät vakuutusyhtiöltä. Finanssivalvonta aloitti Työeläkeyhtiöidenkin toimintaa valvova viranomainen, Finanssivalvonta, aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Sille siirtyivät pääosin entisten Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen tehtävät. Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä, mutta on hallinnollisesti itsenäinen. Eteran vuosikertomus

11 Tärkeimmät sidosryhmät ovat omistajaasiakkaat ja henkilöstö Tutkimusten avulla Etera seuraa sidosryhmiensä odotuksia ja mittaa toiminnan tuloksellisuutta. Asiakastyytyväisyyttä, työyhteisön toimivuutta ja esimiestyötä sekä yrityskuvaa tutkitaan vuosittain. Hallitus tekee itsearvioinnin. Neuvottelukunnat ja asiakasraadit antavat myös palautetta. Sidosryhmien odotuksia ja toiminnan tuloksia Sidosryhmä Odotuksia Tuloksia vuonna 2008 Omistaja-asiakkaat Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran omistavat vakuutuksenottajat, heidän Eterassa vakuutetut työntekijänsä sekä takuuosuuden omistajat. Eläkeasiakkaat Eläkkeenhakijat ja -saajat sekä muut korvauksen saajat Henkilöstö Eterassa työskenteli vuonna 2008 keskimäärin 357 henkilöä. Yhteistyökumppanit Alihankkijat ja tavarantoimittajat Kilpailijat ja työeläke- ja finanssialan toimijat Viranomaiset ja päättäjät Elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt Tiedotusvälineet 11 Eteran vuosikertomus 2008 Hyvät sijoitustuotot, vakavaraisuus ja kokonaistulos Asiakasta arvostava, luotettava työeläkeyhtiö, joka maksaa kilpailukykyiset asiakashyvitykset ja jolla on laadukas asiakaspalvelu ja hyvät työhyvinvointipalvelut. Helppo ja vaivaton vakuuttaminen Luotettava toimija, joka on asiantunteva työeläketurvan toimeenpanija. Hyvä yrityskuva Ystävällinen, osaava toiminta ja palvelu Oikea-aikaiset eläkepäätökset ja eläkkeen maksaminen Asiakkaan arvostaminen Haastavat ja monipuoliset työtehtävät Kilpailukykyinen palkkaus Tasa-arvoinen kohtelu Työssä viihtyminen Hyvät kehittymismahdollisuudet Luotettava kumppanuuus Molemminpuolinen hyöty yhteistyöstä Luotettava kumppanuus, hyvä maksuvalmius ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet Asiallinen toiminta ja yhteistyökyky Lakien noudattaminen, velvollisuuksien ja tehtävien asiantunteva hoitaminen Lakisääteisen työeläketurvan luotettava ja asiantunteva toimeenpano Avoin ja luotettava viestintä Nopea palvelu Ammattimainen tiedottaminen Kansainvälinen finanssikriisi heikensi tulosta. Sijoitustuotto oli -17,0 % ja sijoitustoiminta tuotti milj. euroa. Vakavaraisuus oli turvaavalla tasolla 2,2. Asiakashyvitystä maksetaan 0,2 % vakuutetun palkoista. Se alentaa työnantajan maksuosuutta keskimäärin 1,2 % sopimustyönantajan vakuutusmaksusta vuonna Tutkimuksen mukaan 96 % asiakkaista pitää sähköistä vakuuttamista Eterassa erittäin vaivattomana. Eteraa pitää asiantuntevana 93 % ja ystävällisesti palvelevana 92 %. Etera koetaan luotettavana ja asiantuntevana työeläkeyhtiönä, jossa on erinomainen palvelu, räätälöidyt työhyvinvointipalvelut ja hyvä yrityskuva. Eläkkeensaajista ja -hakijoista 90 % oli sitä mieltä, että Etera arvostaa heitä. Etera sai arvosanaksi tavasta hoitaa eläkeasiaa eläkkeensaajilta 4,0 ja eläkkeenhakijoilta 3,8 asteikolla 1 5. Asiakaspalvelu sai arvosanan 3,9. Henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2008 keskimäärin 3 henkilöä kohden. Eteralla on tasa-arvosuunnitelma. Henkilöstön työtyytyväisyys lisääntyi edellisvuodesta: työtyytyväisyysindeksi oli 40 (31 v. 2007). Henkilöstön pitkäjänteiseen kehittämiseen panostetaan. Esimiesarvioinnin keskiarvo oli 3,84 asteikolla 1 5. Palkitseminen nousi kehittämiskohteeksi. Jatkettiin yhteistyötä yhteistyö- ja liiketoimintakumppaneiden kanssa. Yhteistyö oli onnistunutta. Tilaukset, sopimukset ja laskut hoidettiin sovitusti. Eteran edustajat osallistuivat eri työryhmiin ja yhteistyöelimiin Työeläkevakuuttajat TELAssa, Finanssialan Keskusliitossa ja Eläketurvakeskuksessa. Vakuutusvalvontavirastolle ja sosiaali- ja terveysministeriölle raportoitiin säännösten mukaisesti. Osallistuminen Eteran hallintoon. Aktiivinen yhteydenpito järjestöihin. Yhteistyö toimi käytännössä. Etera tiedottaa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yhteyksiä lehdistöön hoidettiin erillisissä tapaamisissa. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin viisi. Toimittajat arvioivat viestinnän ammattimaiseksi ja laadukkaaksi.

12 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Haastava markkinatilanne heikensi tulosta Haastava markkinatilanne heikensi Eteran tulosta. Finanssikriisi romahdutti sijoitusmarkkinat ja pudotti sijoitustoiminnan tuotot miinukselle. Loppuvuodesta myös talous kääntyi laskuun. Eteran vakuutusmaksutulo väheni, mutta vakuutusten siirtoliike tasapainottui. Uusista vakuutuksista Etera sai markkinaosuuttaan suuremman osuuden. Vuosi oli Eteralle toinen kilpailussa TyEL:n voimaantulon jälkeen. Työeläkesijoittaminen on pitkäjänteistä Eterassa ei ole koettu aiemmin yhtä huonoa sijoitusvuotta. Varsinkin syyskuun jälkeen pörssikurssit putosivat jyrkästi. Loppuvuosi painoi tuoton 17 prosenttia miinukselle. Kokonaistuloksen tappio syntyi lähes kokonaan sijoitustoiminnasta. Vakavaraisuus pysyi vaikeissa olosuhteissa turvaavalla tasolla. Joulukuussa voimaan tullut lainmuutos vahvisti merkittävästi toimintapääomaa ja vakavaraisuutta. Asiakashyvitysten taso laski heikon sijoitustuoton vuoksi. Eteran kiinteistösijoitustoiminta palkittiin Vuoden 2008 rakennuttaja -palkinnolla. Eteran omistama ja Museoviraston suojelema Tilkka valmistui keväällä 2009 hoivapalvelukeskukseksi. Suunnitteilla ja rakenteilla on eri puolilla maata palvelutaloja. Samalla tarjoamme työtä monen alan ammattilaisille rakentajista lastenhoitajiin. Eläkeyhtiölle sopii erinomaisesti sijoittaminen pitkäaikaisiin ja tuotoltaan vakaisiin sosiaalisiin infrahankkeisiin. Eläkeyhtiö hakee tuottoa sijoituksilleen ennen kaikkea pitkällä aikavälillä tulevien eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi. Työeläkejärjestelmä tasaa taloudellisten kriisien ja sijoitustuottojen heilahteluista aiheutuvan riskin varsin hyvin. Painopiste toiminnan tehostamisessa Kilpailu työeläkemarkkinoilla on vaatinut meiltä viime vuosina huomattavia panostuksia. Kehittämällä sähköistä liiketoimintaa pystymme tarjoamaan entistä joustavampia vakuutuspalveluita asiakkaillemme ja samalla tehostamaan omaa toimintaamme. Pyrimme lisäämään kustannustehokkuutta kaikessa toiminnassamme. Eteran uusi verkkopalvelu otettiin käyttöön vastikään. Reaaliaikaisen kuukausi-ilmoittamisen rinnalle olemme kehittäneet uuden vakuutustavan, Eteran Nopsan, joka yhdistää kuukausi- ja vuosi-ilmoitustavan edut. Suurasiakassegmentissä siirtokierrokset voitollisia Vakuutusmaksutulo pieneni 9,5 prosenttia, ja pudotti Eteran markkinaosuuden 5,6 prosenttiin. Syynä maksutulon vähenemiseen oli vakuutusten siirtoliike edellisvuonna. Nyt siirtoliike eläkeyhtiöstä toiseen hiljeni huomattavasti edellisvuodesta. Lähtevien ja tulevien asiakkai- Eteran vuosikertomus

13 den maksutulo oli melko tasapainossa: maksutuloa siirtyi Eterasta enää vain kolme miljoonaa euroa enemmän muille yhtiöille kuin saatiin tulevilta asiakkailta uutta. Ensimmäisenä kilpailuvuonna 2007 maksutuloa lähti yli sata miljoonaa euroa. Suurasiakassegmentissä vuoden 2008 kaikki neljä siirtokierrosta olivat voitollisia. Samoin vuoden 2009 ensimmäinen siirtokierros oli Eteralle voitollinen, joten suunta näyttää hyvältä. Asiakaskunnassa on runsaasti rakennusalan yrityksiä, mutta uusia asiakkaita on saatu muun muassa liiketoiminnan palveluista sekä hoivapalveluista. Asiakkaat ovat keskittäneet vakuutuksiaan. Uusia TyEL- ja YEL-vakuutuksia teimme Eteran markkinaosuutta vilkkaammin. Tilapäisvakuuttajissa olemme edelleen markkinajohtaja. Työuria pidemmiksi Eläkkeitä haettiin edellisvuotista enemmän. Etenkin vanhuuseläkehakemukset lisääntyivät suurten ikäluokkien tultua eläkeikiin. Eteran vakuutetut siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 64-vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutusrahalle siirrytään keskimäärin 51-vuotiaana. Työkyvyttömyydestä kaksi kolmannesta aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Varsinkin näiden sairauksien ennalta ehkäisy ja työhyvinvointi lisäävät ihmisten työssäolovuosia. Eterassa työhyvinvointipalveluita kehitetään aktiivisesti. Vuonna 2005 toteutetulla työeläkeuudistuksella pyrittiin siihen, että ihmiset jatkavat ja jaksavat työssä aiempaa pidempään. Työnantajat ovat ottaneet haasteen vastaan, ja ovat panostaneet työhyvinvointiin. Toivottavasti talouden taantuma ei pysäytä tätä positiivista kehitystä. Työssä jatkamiseen ja työurien pidentämiseen tähtäävät myös hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen alkuvuodesta 2009 solmimat sopimukset. Niin sanotun sosiaalitupon on tarkoitus hidastaa työttömyyseläkeputkeen siirtymistä ja nostaa osa-aikaeläkkeen ikää. Eläkeneuvotteluryhmässä haetaan keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen ja eläkkeelle siirtymisiän nostoon vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työelämässä tarvitaan osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä. Lämpimät kiitokseni koko henkilöstölle Eteran eteen tekemästänne työstä. Uskomme tulevaisuuteen. Jossakin vaiheessa taantuma hellittää ja kasvu alkaa. Kalevi Hemilä toimitusjohtaja 13 Eteran vuosikertomus 2008

14 TALOUDELLINEN VASTUU Etera tuottaa taloudellista turvaa Eteran vastuulla on satojen tuhansien ihmisten eläketurva ja suuri varallisuus. Lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpano on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa. Etera sai vakuutusmaksutuloa 569 miljoonaa euroa vuonna 2008 (628 milj. euroa v. 2007). Se väheni 9,5 prosenttia edellisvuodesta. Syynä oli huomattava vakuutusten siirtoliike edellisvuonna. YEL-vakuutusmaksutulon osuus oli kuusi miljoonaa euroa (3 milj. euroa v. 2007). TyEL-palkkasumma oli milj. euroa (2 872 milj. euroa v. 2007) ja YEL-työtulo 35 miljoonaa euroa (18 milj. euroa v. 2007). Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi 906 miljoonaa euroa (863 milj. euroa v. 2007). Se oli viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 276 miljoonaa euroa (218 milj. euroa v. 2007). Eläkkeensaajia oli vuoden lopussa ( v. 2007). Eteralla oli vuoden lopussa sijoituksia miljoonaa euroa (6 089 milj. euroa v. 2007), mikä oli 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2008 sijoitustuotto oli -17,0 prosenttia (4,5 % v. 2007). Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvaavuus ja tuottavuus. Olennaista on pitkäjänteisyys: sijoituksille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto pitkällä aikavälillä. Sijoitustuotto heikensi kokonaistulosta Eteran kokonaistulos vuonna 2008 oli miljoonaa euroa (47 milj. euroa v. 2007). Kokonaistulos muodostuu varsinaisen vakuutustoiminnan tuloksesta, sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta. Vuonna 2008 Eteran kokonaistulosta painoi miinukselle pääasiassa sijoitustoiminnan tulos, joka oli miljoonaa euroa (8,1 milj. euroa v. 2007). Vakuutustoiminnan tulos oli -1 miljoona euroa (37,4 milj. euroa v. 2007) ja hoitokustannustulos -0,7 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa v. 2007). Eteran kokonaisliikekulut olivat 51 miljoonaa euroa (51 milj. euroa v. 2007). Liikekuluista suurin osa on palkkoja ja palkkioita henkilöstölle sekä tietojärjestelmäkuluja. Henkilöstökulut olivat 20,9 miljoonaa euroa (20,5 milj. euroa v. 2007). Kustannustehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota vuoden 2008 aikana. Vertailtavissa olevat liikekulut vähenivät neljä prosenttia edellisvuodesta. Toimintaa tehostetaan edelleen entistä kustannustehokkaammaksi. Vakuutusten siirtoliike tasaantui Vakuutusten siirtoliike eläkeyhtiöstä toiseen hiljeni koko työeläkealalla huomattavasti edellisvuodesta. Vuonna 2008 eläkeyhtiöstä toiseen siirtyi 4,3 prosenttia TyEL-maksutulosta. Edellisvuonna vastaava luku oli 5,6 prosenttia. Yritykset voivat siirtää työeläkevakuutuksiaan eläkeyhtiöstä toiseen neljännesvuosittain. Lähtevien ja tulevien asiakkaiden maksutulo oli Eterassa melko tasapainossa: maksutuloa siirtyi Eterasta 3,4 miljoonaa euroa enemmän muille eläkeyhtiöille kuin saatiin tulevilta asiakkailta uutta. Siirtoliike hiljeni selvästi vuodesta 2007, jolloin kilpailun avautuessa Eterasta siirtyi muihin yhtiöihin 114,6 miljoonaa euroa TyEL-maksutuloa. Eteran vuosikertomus

15 Haastava vuosi Vakuutusten siirtoliike tasapainottui. Vakavaraisuus oli turvaavalla tasolla. Sijoituksia oli vuoden lopussa milj. euroa. Sijoitustuotto oli -17,0 %. Etera palkittiin vuoden rakennuttajana. Tilkka peruskorjattiin vanhusten hoivapalvelukeskukseksi. Etera maksoi eläkkeitä ja kuntoutuskuluja 906 milj. euroa.

16 TALOUDELLINEN VASTUU 427 M Vakuutusmaksutulo 569 M 39 M Liikekulut ja lakisääteiset maksut Vastuunjakojärjestelmä 703 M Työnantaja 456 M 5M 103 M 203 M Työntekijä 113 M Sijoitustuotto M Eläkevarat M Asiakashyvitys vuonna M Eteran rahavirrat 2008 Vakuutusmaksutuloa Etera sai 569 miljoonaa euroa, josta työnantajien maksuosuus oli 456 miljoonaa euroa ja työntekijöiden 113 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulosta Etera käytti lakisääteisiin maksuihin ja muihin kuin sijoitustoiminnan liikekuluihin 39 miljoonaa euroa. Lisäksi siirtymäkauden kuluja varten tehty liikekulukuormitus (5 milj. euroa) purkautui. Osa maksutulosta käytettiin tilivuonna maksettujen eläkkeiden rahoittamiseen eläkelaitosten yhteisen vastuunjakojärjestelmän kautta (427 milj. euroa) ja osa rahastoitiin tulevia eläkkeitä varten (103 milj. euroa). Sijoitukset tuottivat tappiota miljoonaa euroa, joka katettiin toimintapääomaa purkamalla. Asiakashyvityksiin Etera siirsi 4,3 miljoonaa euroa. Suuri osa maksetuista eläkkeistä rahoitettiin suoraan vakuutusmaksutulolla vastuunjakojärjestelmän kautta (703 milj. euroa). Osa maksettiin eläkevaroista (203 milj. euroa). Yhteensä Etera maksoi eläkkeitä 906 miljoonaa euroa. Maksetut eläkkeet 906 M Asiakkaat keskittivät vakuutuksiaan, ja asiakkaita saatiin myös uusilta toimialoilta, kuten liiketoiminnan palveluista. Eteraan tulleiden asiakkaiden joukossa oli myös paluumuuttajia, jotka palasivat takaisin Eteran asiakkaiksi. Valtaosa Eterasta lähteneistä asiakkaista oli pienyrityksiä. Suurasiakassegmentissä Eteraan siirtyi selkeästi enemmän vakuutettuja työntekijöitä kuin lähti pois, ja kaikki vuoden 2008 siirtokierrokset olivat voittoisia. Uusien vakuutusten myynti vilkastui Vakuutusten uusmyynti kasvoi Eterassa merkittävästi. Koko työeläkealan uusista TyEL-vakuutuksista tehtiin Eteraan 14 prosenttia (12 % v. 2007). Samoin yrittäjävakuutusten myynti on kasvanut hyvin: vuonna 2008 uusista YEL-vakuutuksista tuli Eteraan 7 prosenttia. Eteralla oli vuoden lopussa TyEL-sopimusasiakasta. Luku ei ole vertailukelpoinen edellisvuoden luvun kanssa vakuutussopimusrekisterin tarkistuksen vuoksi. Vuonna 2007 sopimusasiakkaiksi muutettiin LEL:sta ja TaEL:sta sellaisia yrityksiä, joilla ei ollut liiketoimintaa vuonna Vuoden aikana TyEL-maksuja maksoi lisäksi tilapäisesti asiakasta. Etera on edelleen markkinajohtaja tilapäisissä vakuuttajissa. Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden aikana ( v. 2007). Vakuutettujen määrä pieneni 26 prosenttia. Yrittäjäasiakkaita oli vuoden aikana (1 603 v. 2007), mikä oli 66 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eteran markkinaosuus yksityisalan työeläkevakuutuksista laski noin 5,6 prosenttiin (6,9 % v. 2007). Vakavaraisuus säilyi turvaavalla tasolla Toimintapääoma oli 621 miljoonaa euroa (1 471 milj. euroa v. 2007). Toimintapääoma on se osa varallisuudesta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Se toimii sijoitustoiminnan riskipuskurina. Eteran vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 692 milj. euroa v. 2007). Se väheni 14 prosenttia edellisvuodesta. Eteran vakavaraisuus on turvaavalla tasolla. Eteran vakavaraisuusaste oli 14,0 prosenttia (31,2 % v. 2007) ja vakavaraisuusasemaa kuvaava suhdeluku 2,2 (2,0 v. 2007). Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä muutettiin vuoden lopulla, mikä vahvisti myös Eteran vakavaraisuutta. Asiakashyvityksiin Etera siirtää tänä vuonna 4,3 miljoonaa euroa (18,2 milj. euroa v. 2008). Se on keskimäärin 0,2 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta (0,67 % v. 2008). Asiakashyvitys alentaa työnantajan maksuosuutta keskimäärin 1,2 prosenttia sopimustyönantajan vakuutusmaksusta vuonna Eteran kokonaistulos Tuloksen synty, milj Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät Vastuuvelan tuottovaatimus Hoitokustannustulos* -0,7 1,5 - Kokonaistulos * Vuoteen 2006 asti Etera ei laskenut hoitokustannustulosta. Eteran vuosikertomus

17 Etera uudistaa verkkopalveluitaan Etera kehittää voimakkaasti verkkopalveluitaan: keväällä 2009 avattiin uudistunut etera.fi ja kesällä lanseerataan uusi ilmoitustapa Eteran Nopsa. Vakuutusmaksutulo Milj % + 6 % + 8 % - 13 % - 9,5 % Vuonna 2008 YEL-vakuutusmaksutulon osuus oli 6 milj. (3 milj. v. 2007). Riskienhallinta tukee tavoitteiden toteutumista Eteran riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sen tehtävänä on liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi, rajoittaminen ja valvonta. Eteran hallitus määrittää sisäisen valvonnan sisällön ja arvioi sen tilaa vuosittain. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Eteran liiketoimintastrategiassa arvioidaan keskeiset liiketoimintaa uhkaavat riskit ja niiden hallintamenetelmät. Riskienhallintaa koordinoi, suunnittelee ja raportoi riskienhallintapäällikkö, joka toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Eterassa toimii riskienhallintaryhmä, jossa on kaikkien toimintojen edustus. Ryhmän puheenjohtajana toimii riskienhallintapäällikkö. Vakuutustoimintaan liittyviä riskejä ovat vakuutusmaksutulon ja vastuuvelan riittävyys suhteessa Eteran vastuulla oleviin menoihin. Vakuutustekniset riskit analysoidaan aktuaaritoiminnossa vuosittain, ja ne otetaan huomioon Eteran riskienhallintasuunnitelmassa. Operatiivisen toiminnan olennaisimmat riskit liittyvät tietojärjestelmiin, prosesseihin, henkilöstöön ja asiakkuuksiin. Ne kartoitetaan toimintokohtaisesti osana vuosisuunnittelua, ja niitä seurataan ja niistä raportoidaan neljännesvuosittain. Toiminnan lainmukaisuutta varmistetaan riippumattomalla juridisella compliance -toiminnalla, jota koordinoi Compliance officerina laki- ja henkilöstöasioista vastaava johtaja. Toimitusjohtajan alaisuudessa on riippumaton sisäinen tarkastaja, joka arvioi sisäisen valvonnan tilaa ja riittävyyttä ja tekee kehitysehdotuksia. Kaikki palvelut etera.fi:stä Verkkopalvelu-uudistuksen johtotähtenä oli entistä vaivattomamman, selkeämmän ja monipuolisemman palvelukokonaisuuden luominen. Eteran Ekstranet, Renki-palvelu ja internetsivustot yhdistyivät yhdeksi verkkopalveluksi. Uudistuksen myötä kaikki Eteran sähköiset palvelut löytyvät samasta osoitteesta. Uusi etera.fi palvelee asiakkaitamme aiempaa yksilöllisemmin, kertoo tuotepäällikkö Eija Savolainen Eterasta. Uutta on esimerkiksi se, että verkkopalveluun kirjautunut asiakas löytää käyttämänsä palvelut heti ensimmäiseltä sivulta. Asiakas voi halutessaan ottaa myös lisää palveluita käyttöönsä. Nopsa säästää aikaa Etera tarjoaa asiakkailleen myös uuden sähköisen ilmoitustavan Eteran Nopsan. Uutuus otetaan käyttöön vaiheittain kesällä Se yhdistää kuukausi- ja vuosi-ilmoitustapojen parhaat puolet. Nopsa säästää aikaa ja vaivaa. Sen etuna on, että eläkevakuutusmaksut ovat aina ajan tasalla. Työntekijätiedot tarvitsee lähettää kuitenkin vain kerran vuodessa ei enää kuukausittain, Savolainen kertoo. Kuukausittain ilmoitetaan vain työntekijöiden toteutunut palkkasumma, ja vakuutusmaksu maksetaan sen perusteella. Nopsa huomioi maksussa sekä asiakashyvityksen että perustekoron. Maksut ovat aina ajan tasalla, eikä yllätyksiä tule, Savolainen kuvailee. Nopsan rinnalla valittavana ovat edelleen kuukausi- ja vuosi-ilmoitustavat. 17 Eteran vuosikertomus 2008

18 TALOUDELLINEN VASTUU Haastava sijoitusvuosi Eteran sijoitustoiminnan tavoitteena on turvaavuus ja tuottavuus. Hyvää tuottoa tavoitellaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2008 kansainvälinen finanssikriisi heikensi myös Eteran sijoitustuottoja. Etera tavoittelee sijoituksilleen mahdollisimman hyvää tuottoa, jotta annetusta eläkelupauksesta voidaan pitää kiinni. Samalla huolehditaan siitä, ettei sijoiteta liian riskipitoisiin kohteisiin. Eläkevarojen sijoittamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Suuntaviivat määritellään sijoitussuunnitelmassa Sijoitustoiminnan keskeiset suuntaviivat määritellään sijoitussuunnitelmassa, jonka Eteran hallitus vahvistaa vuosittain. Suunnitelmassa arvioidaan Eteran toimintaympäristöä, riskejä ja mahdollisuuksia. Näiden pohjalta määritellään sijoitusjakauma eli se, millaiseen salkun kokoonpanoon Etera pyrkii. Riskienhallinta on keskeinen osa sijoitustoimintaa. Eteran sijoitukset on hajautettu sekä omaisuuslajeittain että maantieteellisesti. Sijoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään sijoitussuunnitelmassa. Sijoitustuottoihin ja arvonmuutoksiin liittyviä riskejä seurataan, analysoidaan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Finanssikriisi painoi sijoitustuotot miinukselle Vuosi 2008 oli poikkeuksellinen sijoitusvuosi. Sijoitusmarkkinat olivat erittäin haastavat erityisesti loppuvuodesta. Finanssikriisi vaikutti myös Eteran sijoitustuottoihin. Eteran sijoitusomaisuus oli vuoden 2008 lopussa miljoonaa euroa (6 089 milj. euroa v. 2007). Sijoitusten tuotto oli -17,0 prosenttia (4,5 % v. 2007). Vuoden 2008 puolivälissä tuotto oli -5,8 prosenttia. Sijoitusjakauma todellisen riskiaseman mukaan milj. Kiinteistösijoitukset 17 % Absoluuttisen tuoton sijoitukset 4 % Osakesijoitukset 21 % Korkosijoitukset 58 % Korkosijoitukset sisältävät lainasaamisia, joukkovelkakirjalainoja ja muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia. Osakesijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet, private equity -sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet. Kiinteistösijoitukset sisältävät sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä. Vuoden lopussa riskikorjatun jakauman mukaan Eteran sijoituksista 58 prosenttia (44 % v. 2007) oli korkosijoituksia. Osakesijoitusten osuus oli 21 prosenttia (37 % v. 2007) ja kiinteistösijoitusten osuus 17 prosenttia (14 % v. 2007). Absoluuttisen tuoton sijoituksia oli 4 prosenttia sijoituksista (5 % v. 2007). Etera lisäsi korkosijoitusten osuutta salkussa Etera vähensi osakesijoitusten osuutta sijoitussalkussa ja lisäsi korkosijoituksia. Vuoden lopussa suurin osa Eteran sijoituksista oli korkosijoituksia. Niitä oli yhteensä 2 845,5 miljoonaa euroa (2 652,6 milj. euroa v. 2007). Korkosijoitukset sisältävät lainasaamiset, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset. Korkosijoitusten tuotto oli kokonaisuudessaan -2,1 prosenttia (1,4 % v. 2007). Joukkovelkakirjalainojen tuotto oli -3,0 prosenttia (1,0 % v. 2007). Lainasaamiset tuottivat 5,1 prosenttia (5,1 % v. 2007). Muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja talletusten tuotto oli 4,7 prosenttia (8,8 % v. 2007). Kireä tilanne rahoitusmarkkinoilla lisäsi TyEL-takaisinlainojen kysyntää syksyn aikana. Eteran lainakanta kasvoi 138,5 miljoonaa euroa eli 83 prosenttia edellisvuodesta. Lainasaamisia oli vuoden lopussa 306,8 miljoonaa euroa (168,3 milj. euroa v. 2007). Vaikea vuosi osakesijoittajalle Osakekurssit tekivät ennätyksellisen laskun, ja vuosi oli erittäin haastava osakesijoittajalle. Myös Etera vähensi osakesijoitusten osuutta sijoitussalkussa ja lisäsi pienempiriskisten korkosijoitusten osuutta. Vuoden lopussa Eteralla oli osakesijoituksia 1 028,1 miljoonaa euroa (2 244,6 milj. euroa v. 2007). Osakesijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet, private equity -sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet. Osakesijoitusten tuotto oli kokonaisuudessaan -40,9 prosenttia (5,7 % v. 2007). Noteerattujen osakkeiden tuotto oli -44,4 prosenttia (3,4 % v. 2007). Private equity -sijoitusten tuotto oli -7,2 prosenttia (24,1 % v. 2007), mutta noteeraamattomat osakkeet tuottivat 2,1 prosenttia (114,1 % v. 2007). Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2009 jatkuvat epävarmoina. Eteran vuosikertomus

19 Noteeratut osakkeet milj. (riskikorjattu) Japani 13 % Pohjois- Amerikka 13 % Kehittyvät markkinat 12 % Eurooppa 18 % Suomi, Pohjoismaat 45 % Työeläkejärjestelmä sopeutuu hyvin talouden taantumaan Suomen työeläkejärjestelmä tasaa taloudellisten kriisien ja sijoitustuottojen heilahteluista aiheutuvan riskin varsin hyvin. Pitkällä aikavälillä eläkejärjestelmän kestokyky riippuu kansantalouden tilasta elinkeinoelämän tuottokyvystä ja työllisyyden kehityksestä. Voimme olla monessa suhteessa tyytyväisiä nykyiseen työeläkejärjestelmäämme, toteaa Eteran aktuaarijohtaja Timo Mäkelä. Talouden taantumassa työeläkelaitokset ja työeläkejärjestelmä kantavat riskin yhdessä. Eläkkeensaajat, vakuutetut työntekijät tai vakuutuksenottajat eivät tilapäisen talousnotkahduksen takia joudu suoraan maksajiksi. Jos taloudellinen taantuma syö pörssikursseja, se näkyy ensi vaiheessa eläkelaitosten vakavaraisuuden alenemisena, ei eläkkeiden pienenemisenä. Kriisin pitkittyessä vaikutukset heijastuvat toki jossain vaiheessa joko vakuutusmaksuihin tai eläkkeisiin, Mäkelä kertoo. Eteralla on vähän hedge-sijoituksia Absoluuttisen tuoton sijoituksia Eteralla oli vuoden 2008 lopussa 192,4 miljoonaa euroa (314,9 milj. euroa v. 2007). Ne koostuvat pääomaturvatuista kokonaisuuksista, sijoitusstrategioista ja hedge-rahastoista. Absoluuttisen tuoton sijoitukset tuottivat -19,1 prosenttia (4,9 % v. 2007). Hedge-sijoitusten aktiivinen vähentäminen aloitettiin kesällä ja niitä vähennettiin edelleen loppuvuoden aikana. Absoluuttisen tuoton sijoitusten osuus Eteran sijoituksista oli vuoden lopussa 3,9 prosenttia (5,2 % v. 2007). Kiinteistömarkkinat hiljenivät loppuvuodesta Rahoitusmarkkinoiden kriisi saavutti myös suomalaiset kiinteistömarkkinat kesällä Vielä alkuvuodesta kauppoja tehtiin kohtalaisen paljon, mutta loppuvuotta kohden markkinat jäähtyivät nopeasti. Eteralla oli vuoden lopussa 851,6 miljoonaa euroa kiinteistösijoituksia (877,1 milj. euroa v. 2007). Vaikka kiinteistösijoitusten arvo on laskenut, on kiinteistösijoitusten osuus sijoitussalkusta edelleen noussut. Syynä tähän Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva Suomen työeläkejärjestelmä rahastoi etukäteen noin neljänneksen eläkemenoistaan. Loppuosa eli noin 75 prosenttia eläkkeistä rahoitetaan suoraan kunkin vuoden vakuutusmaksulla. Osittainen rahastointi merkitsee, että järjestelmä tasaa sukupolvien välistä eläkkeiden rahoitusta. Rahastoitua eläkemenoa varten jokaisella työeläkelaitoksella on oltava vastaavat varat taseessaan. Lisäksi eläkelaitoksilta vaaditaan riittävää puskurirahastoa taloudellisten heilahtelujen varalle. Ne ottavat ensimmäiset lyönnit kriisitilanteessa vastaan. Kriisin pitkittyessä pitää nostaa vakuutusmaksua tai puuttua etuuksien tasoon. Työeläkejärjestelmän toimeenpano on hajautettu monille eri toimijoille. Tämä on tärkeä piirre sijoitustoiminnan riskejä ajatellen. Sijoitustuotot , % % 15 11, ,7 7,7 4, , Viiden vuoden keskituotto 2,6 % Keskituotto on laskettu geometrisen kaavan mukaan. 19 Eteran vuosikertomus 2008

20 TALOUDELLINEN VASTUU Milj Sijoitusjakauma riskiaseman mukaan Kiinteistösijoitukset Absoluuttisen tuoton sijoitukset Osakesijoitukset Korkosijoitukset on erityisesti osakesijoitusten arvon voimakas lasku. Vuoden lopussa kiinteistösijoitusten osuus Eteran sijoitussalkusta oli 17 prosenttia (14 % v. 2007). Muuttunut markkinatilanne näkyi myös Eteran kiinteistösalkun arvossa. Erinomaisten vuosien 2006 ja 2007 jälkeen Eteran kiinteistösalkun arvo kääntyi vuonna 2008 lievään laskuun. Kiinteistösijoitusten tuotto jäi 1,2 prosenttiin (12,5 % v. 2007). Etera palkittiin vuoden rakennuttajana Eteran kiinteistösijoitussalkku koostuu edelleen pääosin suorista kiinteistösijoituksista. Epäsuorien sijoitusten eli kiinteistörahastojen osuus oli vuoden lopussa 17 prosenttia (8 % v. 2007), ja ne tuottivat 1,5 prosenttia (14,1 % v. 2007). Vuoden lopussa Eteran kiinteistösijoituksista 52 prosenttia oli toimitiloja ja 16 prosenttia liikekiinteistöjä. Asuntojen osuus oli 7 prosenttia ja sijoitustonttien osuus samoin 7 prosenttia. Alkuvuonna 2009 Etera sai Vuoden rakennuttaja palkinnon. Sen myönsi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. RAKLin mukaan Etera on yhdistänyt onnistuneesti tuottavan kiinteistösijoittamisen ja vastuullisen rakennuttamisen. Etera sijoittaa palvelutaloihin ja senioriasuntoihin Etera on sijoittanut viime aikoina vanhusten palvelutaloihin ja senioriasuntoihin. Vuoden aikana valmistuivat muun muassa Kuninkaanlaakson palvelutalo Turkuun, Kärjen palvelutalo Seinäjoelle sekä 35 senioriasuntoa Kemiin. Eteran omistama Tilkan entinen sotilassairaala peruskorjattiin monipuoliseksi hoivapalvelukeskukseksi. Uudet asukkaat pääsivät muuttamaan Tilkkaan tammikuussa Vantaalle Etera rakennuttaa hoivakotia, johon tulee tilat sekä lasten päiväkodille että vanhuksille. Palvelutalohankkeita on lisäksi vireillä useille eri paikkakunnille. Tämäntyyppiset sosiaaliset infrahankkeet sopivat hyvin eläkeyhtiölle, joka tavoittelee pitkäaikaisia sijoituksia ja vakaita tuottoja. Sijoitustoiminnan nettotuotto Sitoutuneen pääoman tuotto, % Sijoitustuotot, milj. Sitoutunut pääoma Lainasaamiset 9,9 196,3 5,1 5,1 5,1 5,2 5,7 Joukkovelkakirjalainat -70, ,6-3,0 1,1 0,3 4,9 7,4 sis. korkorahastoja -89,9 550,5-16,3-0,5 0,3 4,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, sis. korkorahastoja 7,1 129,5 5,5 8,5 2,8 2,1 2,2 Osakkeet ja osuudet -987, ,0-39,2 5,7 17,5 31,0 13,7 Kiinteistösijoitukset 10,3 867,4 1,2 12,5 14,2 7,8 6,4 sis. sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä 1,4 93,8 1,5 14,1 13,1 13,5 Sijoitukset yhteensä , ,7-17,0 4,5 7,8 11,7 8,8 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot ja kulut -1,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,7-17,0 4,5 7,7 11,7 8,7 Eteran vuosikertomus