Selvitys työkyvyn tuen malleista. ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokratyössä Kimmo Terävä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys työkyvyn tuen malleista. ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokratyössä 12.12.2012. Kimmo Terävä"

Transkriptio

1 Selvitys työkyvyn tuen malleista ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokratyössä Kimmo Terävä 1

2 Sisällys 1. Johdanto Työkyvyn tuki vuokratyössä -hanke Tämä selvitys ja sen toteuttaminen Mitä vuokratyö on? Vuokratyöhön liittyvää viimeaikaista tutkimusta ja keskustelua Selvityksen tuloksia Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuoltoyhteistyö Käyttäjäyrityksen työpaikkaselvitykset, uusi työntekijä ja työsuojelusta huolehtiminen Työkyvyn tuen mallit Esimiestyön haasteet vuokratyössä Sairauspoissaolojen ilmoittaminen, seuranta ja velvollisuudet Sairaanhoito työterveyshuollossa Osatyökykyisten työskentely vuokratyössä Vuokratyöntekijän tietämyksen lisääminen työterveyshuollosta ja työkyvyn tuen malleista Loppusanat LÄHTEET 2

3 1. Johdanto Vuokratyö on vakiintunut osaksi suomalaista työelämää. Henkilöstöpalveluyritysten liiton arvion mukaan runsas prosentti Suomessa tehtävästä työstä on tällä hetkellä vuokratyötä (HPL:n internet-sivut). Eurooppalaisittain osuus on vielä varsin pieni, joten voidaan hyvin olettaa, että vuokratyön osuus kaikesta työstä on Suomessakin ennemminkin nousussa kuin laskussa. Tätä tukee myös tilastokeskuksen lokakuun alussa julkaisema tieto, jonka mukaan vuokratyön määrä on viime vuonna lisääntynyt selvästi (Tilastokeskuksen internet-sivut). Vuokratyössä on omat erityispiirteensä, joista yksi keskeisimmistä on se, että vuokratyöntekijä työskentelee muun kuin varsinaisen työnantajansa eli henkilöstöpalveluyrityksen tiloissa ja tämän johdon ja valvonnan alaisuudessa. Tästä johtuen esimiestyöhön, työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon liittyy omanlaisia haasteita, joiden ratkaisemiseksi on rakennettava juuri vuokratyöhön sopivia työkyvyn tuen malleja ja ratkaisuja. Merkittävä haaste vuokratyössä on jaettu työsuojeluvastuu henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Tämän vuoksi yhteistyö yritysten välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki perehdytykseen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten suojavarusteet hoidetaan lainmukaisesti ja työsuojelu huomioon ottaen. Nykyään jo yleisesti ymmärretään työhyvinvoinnin laaja-alaisuus ja sen merkitys yrityksen menestyksessä. Merkitys korostuu vuokratyössä, koska ala on henkilöstövaltainen. Esim. jo puolen prosentin vähennys vuosittaisissa sairauspoissaoloissa tarkoittaa merkittäviä säästöjä palkkakustannuksissa. Tämän lisäksi työhyvinvoivinti vaikuttaa suoraan työn tehokkuuteen ja laadukkuuteen. On hyvä huomata myös, että vuokratyö on monen erityisryhmän väylä työelämään. Mm. nuoret, maahanmuuttajat ja nykyään suuremmassa määrin jo eläkkeelle jääneet henkilöt muodostavat ison ryhmän vuokratyöntekijöistä. On tärkeää ymmärtää, että nämä ryhmät tarvitsevat mahdollisesti enemmän ja erilaisia työkyvyn tuen malleja. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa, vaan sen parantaminen tapahtuu itse yrityksissä. Työkyvyn tuki vuokratyössä -hankkeessa onkin keskeisenä tarkoituksena kehittää konkreettisia välineitä niin henkilöstöpalveluyrityksille kuin näiden asiakasyrityksille sopivien mallien rakentamiseksi ja niiden jalkauttamiseksi. Näitä välineitä kuvataan keväällä 2013 julkaistavassa oppaassa. Tämä selvitys on välivaihe ennen em. oppaan valmistumista. Selvityksen taustana on alan eri toimijoiden haastattelut ja materiaalit, joiden perusteella on pyritty löytämään keskeisiä työkyvyn tukemiseen ja työterveyshuoltoyhteistyön liittyviä ongelmia vuokratyössä ja mahdollisesti myös pohtimaan jo nyt niihin sopivia ratkaisuja. Hankkeen seurantaryhmä on ollut mukana aktiivisesti rakentamassa tätä selvitystä, joten heille ja muille hankkeessa mukana olleille tahoille isot kiitokset ansiokkaista kommenteista ja kehittämisehdotuksista. 3

4 2. Työkyvyn tuki vuokratyössä -hanke Työkyvyn tuki vuokratyössä -hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää työterveyshuollon, henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä yhteistyötä sekä työkyvyn tukea vuokratyössä ja siten parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa, työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä organisaatioiden käytäntöjä työkyvyn tukemisessa Hankkeen toteuttamisesta vastaa Kuntoutussäätiö, ja hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Hankkeen yhteistyötahoja ovat myös Henkilöstöpalveluyritysten liitto, Palvelualojen ammattiliitto, Toimihenkilöliitto ERTO, Työterveyslaitos, Barona ja Staffpoint. Hanke alkoi ja päättyy Hanke muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Aluksi vuoden 2012 aikana rakennettiin selvitys siitä, miten työterveysyhteistyö ja työkyvyn tukemisen mallit ovat tällä hetkellä käytössä vuokratyössä ja miten ne ylipäänsä toimivat. Selvityksissä saatujen kehittämistarpeiden pohjalta molemmissa yrityksissä tehdään syksyllä ja talvella 2012 kehittämistyötä, jossa pyritään löytämään käytännön ratkaisuja selvityksessä ilmenneisiin haasteisiin. Sekä selvityksessä havaittujen kehittämistarpeiden että syksyn työpajatyöskentelyn pohjalta rakennetaan Työkyvyn tuki vuokratyössä -opas, jota on tarkoitus jakaa mahdollisimman laajasti eri henkilöstöpalveluyrityksiin. Oppaassa pyritään ottamaan huomioon niin henkilöstöpalveluyrityksen, käyttäjäyrityksen kuin vuokratyöntekijänkin näkökulma. Opas toimii pohjana hankkeesta ja sen tuloksista tiedotettaessa. 2.1 Tämä selvitys ja sen toteuttaminen Hankkeen aluksi kartoitettiin sitä, minkälaisia malleja vuokratyöyritykset käyttävät tukeakseen henkilöstönsä työkykyä, ja sen tuloksena syntyi tämä selvitys. Selvitettäviin asioihin liittyivät myös mm. työterveyshuoltoyhteistyön tarkastelu, sairauspoissaolojen ilmoitus- ja seurantakäytännöt sekä työnjako henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Niin ikään asiaan liittyy olennaisesti vuokratyöntekijän perehdytys ja työturvallisuudesta huolehtiminen. Työsuojelurahaston ja Tampereen Teknillisen yliopiston vuonna 2011 tekemässä Työturvallisuuden edistäminen vuokratyössä ja yhteistyökäytännöt -tutkimushankkeessa rakennettiin malleja työturvallisuuden kehittämiseksi vuokratyössä, joten tässä hankkeessa ja selvityksessä ei perehdytä kovinkaan syvällisesti näihin asioihin uudestaan. Selvitystä varten haastateltiin keväällä 2012 yhteensä 18 henkilöä niin yhteistyöyrityksistä Baronasta ja Staffpointista kuin myös näiden työterveyshuolloista ja asiakasyrityksistä. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita Henkilöstöpalveluyritysten liitosta, Pamista ja Ertosta. Niin ikään selvityksen pohjana toimi em. yritysten työkyvyn tuesta tehty materiaali ja vuokratyöstä viimeisien vuosien aikana julkaistu tutkimustieto sekä aiheesta virinnyt julkinen keskustelu. Selvitystä täydennettiin vielä syksyllä 2012 kysymällä viideltä henkilöstöpalveluyrityksen esimieheltä heidän näkemyksiään erityisesti esimiestyöstä ja yhteistyöstä asiakasyritysten kanssa. 4

5 Sekä Baronalle että Staffpointille rakennettiin oma luottamuksellinen selvityksensä, jossa pyrittiin löytämään kummankin yrityksen keskeisimmät kehittämiskohteet. Tämä kaikille aiheesta kiinnostuneille suunnattu katsaus taas lähestyy asiaa yleisemmin ja pyrkii nostamaan esiin keskeisimpiä ongelmia ja mahdollisesti esittämään jo nyt jotain ratkaisuehdotuksia. 3 Mitä vuokratyö on? Henkilöstön vuokraus on ollut kasvava toimiala 2000 luvulla, mm vuodesta 2010 kasvua on ollut noin 15 prosenttia. Vuonna 2011 ala työllisti n henkilötyövuotta. Alan 10 suurinta yritystä vastaavat noin 2/3 alan liikevaihdosta, mutta valtaosa yrityksistä on pieniä ja työllistää alle 5 henkilöä. (HPL:n internet-sivut). Vuokratyöntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, mutta antaa työpanoksensa toiselle työnantajalle (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja). Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten käyttäjäyrityksen työpaikalla. Käyttäjäyritys suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan. (Työsuojeluhallinnon internet-sivut) Vuokratyössä työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on työnantajalla eli henkilöstöpalveluyrityksellä. Vuokratyöntekijöitä koskeva työterveyshuolto ei voi lähtökohtaisesti olla erilainen kuin henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevillä. Vuokrayrityksen työterveyshuollossa saattaa kuitenkin olla eroja, jotka perustuvat työsuhteen kestoon. Vuokratyöntekijän työterveyshuolto voi olla erilainen kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, koska vuokratyöntekijän työterveyshuollon järjestää vuokrayritys eikä käyttäjäyritys. (Vuokratyöopas, 2012) Käyttäjäyrityksellä on tiettyjä vuokratyöntekijöitä koskevia velvollisuuksia. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja työsuojeluvaltuutetulle. Osa työterveyshuollon toimenpiteistä liittyy kiinteästi työntekopaikkaan, ja käyttäjäyritys on yleensä teettänyt työpaikalla työpaikkaselvityksen. On myös huomattava, että käyttäjäyrityksen on huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin. Yhteistyö henkilöstöpalvelu- ja käyttäjäyrityksen välillä on tarpeellista, jotta mm. henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuoltopalveluiden tuottaja saa tarpeellisen tiedon työn tekemisen olosuhteista. (Vuokratyöopas, 2012). Myös muun ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, esim. työkyvyn tuen käytännöistä sopiminen edellyttää yhteistyötä. Kuten edellä olevasta havaitaan, lähtökohtaisesti sekä vuokratyönantajan että käyttäjäyrityksen vastuut työterveyshuollon ja työsuojelun toteuttamisesta ovat selkeät. Käytännössä toimiva työterveyshuolto ja työsuojelusta huolehtiminen vaativat kuitenkin tiivistä yhteistyötä ja selkeitä prosesseja jokaisen kolmen toimijan välillä. Oman haasteensa tuo myös se, että ala ja henkilöstöpalveluyritykset ovat kasvaneet nopeasti viime vuosien aikana, eivätkä työkyvyn ja työsuojelun prosessit kaikkien osalta ole pysyneet tässä vauhdissa mukana. 5

6 4 Vuokratyöhön liittyvää viimeaikaista tutkimusta ja keskustelua Vuokratyöstä on tänä vuonna julkaistu useampiakin tutkimuksia ja aiheesta on käyty aktiivista keskustelua julkisuudessa. Leimallista niin tutkimuksille kuin keskustelulle on niiden ristiriitaisuus. Riippuen tekijästä tai keskustelijasta vuokratyö nähdään joko mahdollisuutena tai uhkana. Myös vuokratyöntekijöiden omat näkemykset vaihtelevat paljon. Osa on erittäin tyytyväisiä kun taas toiset ilmoittavat väärinkäytöksistä ja kertovat haluavansa mahdollisimman pian perinteiseen työsuhteeseen. HPL ja Promenade Research Oy tekivät keväällä 2012 vuokratyöntekijätutkimuksen, johon osallistui 6124 vuokratyöntekijää 65 yrityksestä. Tutkimuksen perusteella vuokratyöntekijät ovat entistä tyytyväisempiä työhönsä ja tunsivat kuuluvansa aikaisempaa paremmin asiakasyrityksen työyhteisöön. Tutkimuksessa vuokratyötä oli valmis suosittelemaan 87 prosenttia vastaajista. Niin ikään keväällä 2012 Antti Tanskanen julkaisi useaan vuokratyötä koskevaan artikkeliinsa perustuvan väitöskirjan Huono-osaisia työntekijöitä? Tutkimus vuokratyöntekijöiden työelämän laadusta. Tämän tutkimuksen perusteella taas vuokratyöntekijöiden työelämä on kaikilla mittareilla huonompaa kuin muu työelämä. Suurimpana ongelmana Tanskanen näkee vuokratyöhön liittyvän epävarmuuden. Tutkimuksen mukaan vuokratyöntekijät saavat myös keskimäärin muita vähemmän palkkaa ja tekevät muita työntekijöitä enemmän osa-aikatyötä. Vuokratyöhön liittyvää tutkimusta analysoitaessa on syytä huomioida vuokratyön monimuotoisuus, sillä tyypillistä vuokratyöntekijää ei voida kuvata. Osa vuokratyöntekijöistä on lyhyissä työsuhteissa matalapalkka-alalla, kun taas toisaalta pitkälle koulutetut asiantuntijat voivat kilpailuttaa työnantajaa ja asettaa itse työnsä aikatauluja ja ehtoja. Keskeinen tyytyväisyyteen vaikuttava seikka onkin epäilemättä se, kuinka vapaaehtoista vuokratyön tekeminen on ja minkälaiset mahdollisuudet vuokratyöntekijällä on vaikuttaa työhönsä. Hyvä esimerkki edellisestä ovat lääkärit. Hannele Palukka ja Tiina Tiilikka ovat tutkimuksessaan Vuokratyöntekijänä hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa (2007) perehtyneet terveydenhuollon ammattilaisten tekemään vuokratyöhön. Tutkimuksessa ilmenee, että vuokratyö on työterveyshuollon ammattilaisille lähes aina oma valinta. Syy tähän valintaan on useimmiten hyvä palkka, mutta myös se, että vuokratyö takaa joustavan ja vapaan työn tekemisen muodon. Näin ollen myös lääkäreiden näkemykset vuokratyöstä ovat sangen myönteisiä. Kevään aikana keskustelua on herättänyt Korkeimman oikeuden vuokratyötä koskeva päätös (KKO 2012:10). Sen mukaan vuokratyön tekeminen ei oikeuta tekemään työntekijän kanssa määräaikaista työsopimusta. Määräaikaisuuden perusteena ei siis tämän päätöksen mukaan voi olla käyttäjäyrityksen työntekijää koskeva toimeksianto. Toinen vuokratyöhön vaikuttanut asia on EU:n vuokratyödirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY), joka muutti mm. työsopimuslakia. Direktiivin keskeinen sisältö on työvoiman vuokrausyritysten aseman tunnustaminen työnantajina ja markkinoiden vapauttaminen vuokratyön kielloista ja rajoituksista sekä toisaalta vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen säätämällä yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta (esim. avoimet työpaikat ilmoitettava myös vuokratyöntekijöille). Sekä KKO:n päätöksen että vuokratyödirektiivin käytännön merkitys vuokratyöhön nähdään vasta tulevien vuosien aikana. 6

7 5 Selvityksen tuloksia Tähän lukuun on koottu haastattelujen ja muun materiaalin pohjalta keskeisiä havaintoja vuokratyöhön liittyvien työkyvyn tuen mallien ja työterveyshuoltoyhteistyön haasteista ja kehittämiskohteista. On syytä huomioida, että haasteet eivät koske yksittäisiä hankkeessa mukana olleita yrityksiä, vaan ne ovat kooste asioista, joita on tullut esiin paitsi haastatteluissa, aiemmissa tutkimuksissa, niin myös muussa materiaalissa ja keskusteluissa alan toimijoiden, kuten työmarkkinajärjestöjen, kanssa. 5.1 Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuoltoyhteistyö Jokaisen työnantajan on tehtävä itselleen työterveyshuoltosopimus, johon kuuluu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto jokaiselle työntekijälle. Vuokratyössä työterveyshuollon järjestämisestä vastaa henkilöstöpalveluyritys. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon (Työturvallisuuskeskuksen internet-sivut) tulee sisältyä seuraavat asiat: työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen Yritysten olisi syytä käyttää enemmän aikaa työterveyshuoltosopimusten laadintaan ja pohtia sitä, mitä vastinetta haluaa saada rahalleen. On tärkeää, että edellä mainitut lakisääteisen työterveyshuollon vaatimukset toteutuvat myös vuokratyössä. Vuokratyön moninaisuudesta johtuen huolellisuus sopimuksen laadinnassa on henkilöstöpalveluyrityksille erityisen keskeistä. Sopimuksessa tulisi määrittää tarkkaan se, mitä palveluita siihen kuuluu. Lisäksi sopimuksessa olisi huomioitava myös vuokratyöyrityksen sisällä olevien eri toimialojen tarpeet (esim. ICT-ala vs. logistiikka) ja työterveyshuollon osaaminen niiden suhteen. Oman haasteensa työterveyshuoltosopimuksen laadintaan tuo muuttuvat henkilöstömäärät ja sitä kautta työntekijämäärien ja yleismaksun määrittäminen. Etenkin jos henkilöstöpalveluyrityksessä on paljon lyhyitä työsuhteita ja henkilöstömäärissä kausivaihteluja, oikean maksun määrittäminen voi olla haastavaa. Ylipäänsä voidaan arvioida, että nykyinen työterveyshuollon peruslaskutusmalli ei tue parhaimmalla mahdollisella tavalla vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon hankkineita asiakkaita. Erinäistä pohdintaa onkin käyty siitä, voisiko laskutusta muuttaa enemmän suoritteista palkitsemisesta kohti tulosten saavuttamista. 7

8 Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu siis kaikille työsuhteissa oleville työntekijöille. Kuitenkin osa vuokratyöntekijöistä on henkilöstöpalveluyritysten resurssipankeissa varalla ja työsuhde realisoituu vasta, kun työtä on tarjolla ja työsuhde astuu voimaan. Tämä johtaa siihen, että tällaista epäsäännöllistä vuokratyötä tekevä henkilö voi olla pitkän aikaa työterveyshuollon ulkopuolella. Työterveyshuoltosopimuksiin ja -yhteistyöhön liittyvät kiinteästi myös käyttäjäyrityksen kanssa tehtävät sopimukset ja toimeksiannot. Tällöin olisi syytä huomioida se, miten käyttäjäyrityksen työterveyshuollon toimenpiteiden kanssa edetään. Selkeä esimerkki tästä on käyttäjäyrityksen työterveyshuollon kautta tehtävät ergonomiatarkastukset käyttäjäyrityksen henkilökunnalle. Sopimuksessa pitäisi näkyä se, miten nämä ergonomiatarkastukset hoidetaan vuokratyöntekijöiden kanssa ja kuka niistä toimenpiteistä vastaa. Nykykäytäntö on kirjava, ja niinpä toisinaan käyttäjäyrityksen työterveyshuolto vastaa myös vuokratyöntekijöiden ergonomia-asioista ja toisinaan taas tämän hoitaa henkilöstöpalveluyritys. Jos näitä vastuita ei ole kirjattu selkeästi, on vaarana, että vuokratyöntekijät jäävät kokonaan työterveyspalveluiden ulkopuolelle. Jos sopimukseen kuuluu myös sairaanhoitoa, on tärkeää, että kaikki osapuolet tietävät sopimuksen sisällön. Tämä koskee paitsi henkilöstöpalveluyrityksen henkilökuntaa myös työterveyshuoltoa, jottei työntekijöitä ohjata sopimuksiin kuulumattomiin tutkimuksiin. Aikaisemmassa kappaleessa jo sivuttiinkin työterveysyhteishuollon ja henkilöstöpalveluyrityksen välistä yhteistyötä, mutta edelleen on syytä korostaa, että se on keskeisessä roolissa, jotta työkyvyn tuen eri prosessit toimivat halutusti. Olisi tärkeää, että henkilöstöpalveluyrityksellä ja työterveyshuollolla on sovitut tapaamiset vuosittain. Näiden tapaamisten teemoja voivat olla mm. työterveyshuoltosopimuksen tarkistaminen, työterveyshuollon toimintasuunnitelman rakentaminen/päivittäminen ja sairauspoissaolopäivien seuranta. Jos henkilöstöpalveluyrityksellä on toimipaikkoja useammalla paikkakunnalla, haasteet luonnollisesti kasvavat. Lähtökohtaisesti helpotusta asiaan tuo se, jos työterveyshuoltoa tuottavalla palveluntarjoajalla on itsellään toimipisteitä samoilla paikkakunnilla. Tämä ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan vuokratyöhön sopivien palveluiden tarjonta on varmistettava esim. erilaisten yhteyshenkilöjärjestelyin. 5.2 Käyttäjäyrityksen työpaikkaselvitykset, uusi työntekijä ja työsuojelusta huolehtiminen Yksi lakisääteisen työterveyshuollon keskeisistä tehtävistä on työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvitys on muutenkin yksi työterveyshuoltotoiminnan perusasioista. Koska vuokratyössä työntekopaikka on muu kuin itse henkilöstöpalveluyritys, työpaikkaselvitykseen liittyy monia haasteita. Lähtökohtaisesti työpaikkaselvityksen kussakin työpaikassa tekee käyttäjäyrityksen työterveyshuolto. Periaatteessa henkilöstöpalveluyrityksen tulisikin jos sopimusvaiheessa vaatia käyttäjäyritystä toimittamaan tiedot tehdyistä työpaikkaselvityksistä tai vaatia tekemään sellaisen. Ongelmia voi syntyä, jos käyttäjäyrityksessä asiaan ei haluta paneutua vaan mieluummin otetaan sellainen palveluntarjoaja, joka ei aktiivisesti selvityksiä vaadi. 8

9 Niin ikään henkilöstöpalveluyrityksen pitäisi saada tiedot asiakasyrityksessä tehdystä riskien arvioinnista. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti. (Työsuojeluhallinnon internet-sivut) Keskeinen haaste on myös siinä, miten tieto työpaikkaselvityksistä ja riskien arvioinneista saadaan kulkemaan myös henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuollolle. Vaikka laki ei siihen suoranaisesti velvoitakaan, olisi tärkeää, että sekä henkilöstöpalveluyrityksen että käyttäjäyrityksen työterveyshuolto tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoja niin työpaikkaselvityksistä kuin muista työsuojeluun ja työkyvyn tukeen liittyvistä asioista. Tämä korostuu etenkin silloin, jos työntekopaikalla on erityisiä turvallisuusriskejä tai vaatimuksia työntekijöille. Olisikin erittäin hyvä, jos koko työpaikkaselvitysprosessi tiedonkulkuineen ja vastuineen olisi kuvattu, ja sitä myös noudatettaisiin niin henkilöstöpalveluyrityksessä kuin käyttäjäyrityksessä. Koska työpaikkaselvityksen yhtenä tarkoituksena on kartoittaa työpaikan altisteet, työn fyysinen kuormittavuus sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat, se toimii myös perustana sille, että vuokratyöntekijällä on riittävät kyvyt ja terveydelliset edellytykset toimia työpaikassa ja työtehtävässään. Työpaikkaselvityksen kautta saadaan tietoa myös siitä, vaaditaanko vuokratyöntekijältä työterveystarkastusta ja minkälaisia suojavarusteita työssä tarvitaan. Myös perehdytys on työsuojelun kannalta olennaista. Tässäkin selvityksessä tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että arkipäivän kiireessä ei uutta vuokratyöntekijää aina ehditä perehdyttää kuin keskeisiin työturvallisuusasioihin, kuten poistumisreitteihin. Tämä on selkeä ongelma, ja perehdytyksessä olevat puutteet korostuvat siinä, että moni vuokratyöntekijä on nuori, jolla ei ole juurikaan aikaisempaa työkokemusta. Tampereen Teknillisen Yliopiston vuonna 2011 tekemä tutkimushanke selvitti juuri edellä mainittuja haasteita ja rakensi malleja ja tarkastuslistoja, joita noudattamalla voi viedä läpi mm. onnistunutta työhön kuin työturvallisuuteen liittyvää perehdytystä. Näiden mallien käyttö sovellettuna antaa jo hyvä lähtökohdan työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnan kehittämiseen. 5.3 Työkyvyn tuen mallit Viime vuosina yrityksissä on laajamittaisesti rakennettu työkyvyn tuen malleja. Tähän on vaikuttanut osaltaan vahvasti myös vuoden 2011 alussa voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos, joka edellyttää kyseisten mallien olemassaoloa täysimääräisten Kela-korvausten saamiseksi. Tämän selityksen perusteella ei voida laajamittaisesti arvioida, minkä verran malleja on jo vuokratyössä rakennettuna, mutta ainakin hankkeessa mukana olleissa henkilöstöpalveluyrityksissä ne olivat olleet jo käytössä useamman vuoden ajan. Työkyvyn tuen malleissa on kiteytettynä kyse siitä, että työpaikalla on yhteisesti sovittu käytännöt työkykyongelmien ratkaisemiseksi ja työhön paluun suunnittelemiseksi. Työkyvyn tuki -mallissa pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttumaan ilmeneviin työkyvyn ongelmiin ja tukemaan työntekijää 9

10 niiden ratkaisemisessa. Malliin liittyy usein sairauspoissaolorajat, joiden ylityttyä käydään puheeksiottokeskustelu, jonka perusteella ryhdytään tukitoimenpiteisiin, mikäli tällaisiin on tarvetta. Malliin kuuluu myös se, että työntekijällä on oikeus pyytää työkyvyn tukea esimieheltään, jos hän kokee ongelmia työkyvyssään. Esimiehen rooli mallien toteuttamisessa on keskeinen, joten siihen tutustaan paremmin seuraavassa luvussa. Työkyvyn tukemiseen kuuluu myös olennaisesti pitkältä sairauslomalta työhön palaavan ja hetken aikaa mahdollisesti vielä osatyökyisen työntekijän tukeminen. Malliin kuuluu mm. työkykyneuvottelu, jossa mahdollisesti sovitaan uudesta toimenkuvasta, jos tällaiselle on tarvetta. Henkilöstöpalveluyrityksissä on rakennettu malleja tätä varten, mutta käytännön kokemukset niistä ovat vielä varsin vähäisiä. Oman haasteensa tuo se, että vuokratyössä on paljon lyhyitä työsuhteita, jotka saattavat loppua pitkän sairausloman aikana, jolloin vuokratyöntekijä jää kokonaan työterveyshuollon palveluiden ulkopuolelle. 5.4 Esimiestyön haasteet vuokratyössä Vuokratyöntekijällä on lähtökohtaisesti kaksi esimiestä. Henkilöstöpalveluyrityksessä oleva esimies on hallinnollinen esimies, joka vastaa esim. palkanmaksusta ja työkyvyn tuen mallien toteuttamisesta. Asiakasyrityksessä olevalla esimies taas johtaa ja opastaa työtä itse työntekopaikalla. Henkilöstöpalveluyritysten esimiehet pitävät vaihtelevasti yhteyttä vuokratyöntekijään sekä asiakasyrityksen esimieheen. Kun tilanne on kunnossa, ei aktiivista kommunikaatiota pidetä välttämättä tarpeellisena. Varhaisen tuen malleissa keskeistä on ongelmiin puuttuminen heti niiden ilmaantuessa, joten jos henkilöstöpalveluyrityksen esimiehen yhteydenpito asiakasyritykseen ja vuokratyöntekijään on heikkoa, hänen on hyvin vaikea havaita alkavia ongelmia. Henkilöstöpalveluyrityksen yhteyshenkilöllä on tiedot vuokratyöntekijöiden poissaoloista mutta ei välttämättä käsitystä tämän työskentelystä käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksessä taas ei ole tietoa työntekijän sairauspoissaoloista, varsinkaan jos vuokratyöntekijä on työskennellyt muissakin yrityksissä. Näiden kahden esimiehen yhteydenpito onkin keskeistä, jotta mallit saadaan toimimaan hyvin. Ei voidakaan olettaa, että kerran vuodessa käyty rutiininomainen keskustelu täyttää vaatimukset, joilla malli saadaan toimimaan. Kun ongelmia ilmenee, on tärkeää, että kaikilla on tiedossa selvät prosessit siitä, miten asiassa edetään. On tärkeää, että on kirjattu ylös se, ketkä puheeksiottokeskustelussa ovat mukana, miten keskustelu etenee ja miten toimenpiteet viedään käytäntöön. Tässä selvityksessä haastatellut esimiehet olivat keskimäärin hyvin tietoisia oman työnsä haasteita ja korostivat oman aktiivisuutensa merkitystä siinä, miten he saavat tietoa vuokratyöntekijän onnistumisesta asiakasyrityksessä. Esimiehet halusivat korostaa myös asiakasyrityksen ja näiden esimiesten roolia. Asiakasyrityksen pitäisi myös itse olla aktiivinen, etenkin jos vuokratyöntekijällä ilmenee jotain ongelmia eikä odottaa niiden ratkeavan itsestään. Myös asiakasyritykseltä odotetaan vastuullista otetta, eikä vain käsien pesemistä ongelmatilanteissa. Lisäksi esimiehet kaipasivat enemmän ohjeistusta ja tukea siihen, miten ja milloin työterveyshuollon palveluita tulisi käyttää avuksi työkykyongelmien ratkaisemisessa. On myös hyvä huomioida, että vuokratyöntekijät saattavat kokea itse työnantajansa eli henkilöstöpalveluyrityksen etäiseksi, mikä taas vaikeuttaa esimiesten työtä esim. luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisessa puheeksiottokeskusteluissa. Tässä nousee esiin jälleen perehdytyksen merkitys: 10

11 vuokratyöntekijälle tulisi heti työn aluksi selvittää selkeästi sekä henkilöstöpalveluyrityksen että käyttäjäyrityksen tehtävät ja roolit. Mallien rakentaminen ei luonnollisestikaan pelkästään riitä, vaan niistä on tiedottaminen ja arkipäivän toimintaan jalkauttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tätäkin selvitystä tehdessä ilmeni, että toimintatapojen muuttaminen ei ole yksinkertaista. Esimiehiltä vaaditaan uudenlaista aktiivista työotetta, sillä asioiden esiin ottaminen ei aina ole helppoa, varsinkaan kun henkilöstöpalveluyrityksen yhdyshenkilöillä ei ole viikoittaista tai mahdollisesti edes kuukausittaista kontaktia itse vuokratyöntekijään. Esimiehet kokivat kuitenkin työkyvyn mallit ja niihin liittyvät toimenpiteet hyvänä tukena omalle työlleen, mutta käytännön harjoittelua ja valmennusta kaivattiin entistä enemmän. 5.5 Sairauspoissaolojen ilmoittaminen, seuranta ja velvollisuudet Vuokratyöntekijän sairastuessa hän yleensä ilmoittaa sairauspoissaolostaan paitsi työntekopaikkaansa, myös henkilöstöpalveluyritykseen yhteyshenkilölleen. Käytännöt vaihtelevat, mutta joissakin henkilöstöpalveluyrityksissä tietyillä ennalta määritellyillä henkilöillä on mahdollisuus myöntää vuokratyöntekijälle yksi tai useampi päivä sairauslomaa. Useimmiten kuitenkin vaaditaan vähintään sairaanhoitajan todistus sairauspoissaolosta. Sairauspoissaolon ilmoittamisprosessi on vuokratyössä lähtökohtaisesti kunnossa, onhan ensiarvoisen tärkeää, että niin henkilöstöpalveluyrityksissä kuin käyttäjäyrityksissäkin saadaan välittömästi tieto sairastuneesta työntekijästä. Jos vuokratyöntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää työterveyshuoltoa sairaanhoitoon, haasteena on se, miten tiedot sairauspoissaoloista kulkevat työterveyshuoltoon. Useimmiten henkilöstöpalveluyritys seuraa poissaoloja ja pitää niistä kirjaa (riippumatta siitä mistä todistukset ovat peräisin) ilmoittaen poissaolot työterveyshuoltoon viimeistään silloin kun yhdenjaksoista sairauspoissaoloa on tullut täyteen 30 päivää. Jos työterveyshuolto pitää perusteltuna aloittaa työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi jo tässä vaiheessa, asiasta sovitaan työnantajan kanssa ja käynnistetään toimet Ongelmia voi syntyä silloin, jos yritys ei itse ylläpidä pidemmän aikavälin sairauspoissaolojen seurantaa. Tällöin vaihtoehto voi olla kaikkien sairauspoissaoloilmoitusten ja -todistusten lähettäminen työterveyshuoltoon, joka sitten kirjaa poissaolotiedot potilastietojärjestelmään. Tällainen toiminta ei kuitenkaan sisälly tavanomaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon, vaan asiasta on sovittava erikseen voimaan tulleen työterveyshuoltolain muutoksen (Kelan internet-sivut) myötä sekä työntekijän että työnantajan velvollisuudet sairauspoissaolojen ilmoittamisessa lisääntyvät. Tiivistettynä se tarkoittaa seuraavaa: 30 päivää sairauspoissaoloja: - työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolot 60 päivää sairauspäivärahaa: - Kela muistuttaa työntekijää työterveyshuollon B-lausunnon toimittamisesta 90 päivää sairauspäivärahaa: - työntekijän on viimeistään toimitettava Kelaan työterveyslääkärin kirjoittama lausunto jäljellä olevasta 11

12 työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä (ilman lausuntoa päivärahan maksu keskeytyy). Työterveyshuollon ja työntekijän lisäksi arviointia tekemässä on työpaikan esimies. Jotta henkilöstöpalveluyrityksetkin pystyvät täyttämän lain vaatimukset, vaatii se tekemisten ja prosessien sopimista, rakentamista ja dokumentointia niin käyttäjäyrityksen, työterveyshuollon kuin vuokratyöntekijöiden kanssa. 5.6 Sairaanhoito työterveyshuollossa Lähtökohtana on se, että lain mukaan koko yrityksen henkilöstölle on tarjottavat samanlaiset työterveyshuollon palvelut, eikä henkilöstöä voi erotella esim. tehtävän, työsopimuksen pituuden tai toimipaikan sijainnin mukaan. Muita kuin lakisääteisiä työterveyshuollon palveluita (kuten sairaanhoitoa) voidaan kuitenkin rajoittaa niin, että henkilö pääsee palvelun piiriin vasta, kun on ollut työsuhteessa työnantajaansa tietyn ajan. Jos henkilöstöpalveluyrityksellä on laajennettu työterveyshuolto, työterveyshoitajalla tai lääkärillä käynti sairaustapauksissa tapahtuu käytännössä maksusitoumuskäytännön kautta. Tällöin vuokratyöntekijä ilmoittaa sairastumisestaan henkilöstöpalveluyritykseensä, joka taas lähettää maksusitoumuksen työterveyshuoltoon. Tällainen käytäntö lisää jonkin verran työtä, mutta on usein välttämätön, koska henkilöstön suuren vaihtuvuuden takia työterveyshuollossa ei voida pitää ajantasaista rekisteriä vuokratyöntekijöistä. Selvityksessä ilmeni, että vuokratyöntekijät kokivat mahdollisen sairaanhoidon puuttumisen selvänä puutteena. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun käyttäjäyrityksen henkilökunnalla tämä palvelu on käytössään. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että oikeus sairaanhoitoon työterveyshuollossa tai sen puuttuminen on yksi merkittävimmistä eriarvoisuutta aiheuttavia ja siten sitoutumista heikentäviä asioita vuokratyössä. Asiaa pahentaa se, jos vuokratyöntekijöillä ei ole käsitystä, mitä työterveyshuollon palveluita heille kuuluu. Henkilöstöpalvelu-, ja toki muidenkin yritysten, kannattaa pohtia, voisiko tietyn tasoisilla työterveyshuoltosopimukseen liittyvillä lisäpalveluilla kuten sairaudenhoidolla lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja siten myös tehokkuutta. Vuokratyöntekijät kokivat yksittäisen sairauslomapäivän hakemisen julkisen terveydenhuollon puolelta usein hankalaksi ja tällöin saatettiin nähdä, että on helpompi tulla sairaana töihin. Ja selväähän on, että sairaana työskentely ei ole kenenkään kannalta hyvä vaihtoehto. Lisäksi sairauslomatodistukset työterveydestä haettaessa tiedot jäävät myös työterveyshuollon tilastoihin, eikä henkilöstöpalveluyrityksen tarvitse niitä erikseen siirtää sinne. 5.7 Osatyökykyisten työskentely vuokratyössä Osatyökykyisten työllistyminen on nostettu esiin aina hallitusohjelmaa myöden ja asian edistämiseksi on perustettu oma työryhmänsä. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että kaikki jollain tasolla työhön kykenevillä on myös mahdollisuus tehdä työtä. Keskeistä onkin pyrkiä eroon työkykyinen ei työkykyinen -ajattelusta, 12

13 ja laajennettava ajatusta niin, että mm. osatyökykyisille löytyy mahdollisuuksia työskennellä omien voimavarojensa mukaan. Vuokratyöyrityksissä ei ole juurikaan kokemuksia osatyökykyisten työllistämisestä. Satunnaisia kokeiluja mm. yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa on tehty, mutta voidaan sanoa, että tällä sektorilla on vielä paljon mahdollisuuksia. Keskeinen haaste osatyökykyisten työllistymisessä vuokratyöhön on, että käyttäjäyritys tilaa useimmiten täyden työpanoksen eikä sillä ole haluja lähteä tekemään yksittäisiä erityisjärjestelyjä niitä tarvitseville vuokratyöntekijöille. Toisaalta etenkin isoilla henkilöstöpalveluyrityksillä on tarjolla useiden eri alojen työtehtäviä. Tämä mahdollistaa tehtävien vaihdon ja mm. työkokeilun saman työnantajan palveluksessa. Tämä vaatii kuitenkin niin henkilöstöpalveluyrityksiltä kuin käyttäjäyrityksiltäkin uudenlaista asennoitumista ja toimivien mallien rakentamista. Yhtenä näkökulmana on myös syytä huomioida se, että käyttäjäyrityksillä on monenlaisia tarpeita ja esimerkiksi erilaisista projekteista tai tuntitöistä voisi löytyä juuri sopivia mahdollisuuksia osatyökykyisille, jotka eivät ole valmiita täyteen työviikkoon. 5.8 Vuokratyöntekijän tietämyksen lisääminen työterveyshuollosta ja työkyvyn tuen malleista Selvityksessä esiin noussut keskeinen ongelma koskee vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyritystenkin henkilökunnan tietoisuutta tarjolla olevista työterveyshuollon palveluista ja käytössä olevista työkyvyn tuen malleista. Vuokratyöntekijöille kyllä kerrotaan perehdytyksessä, mitä palveluja hänelle kuuluu, mutta tämä tieto ei ole enää silloin muistissa tai saatavilla, kun sitä varsinaisesti tarvitsee esim. sairastuessa. Sama koskee myös käyttäjäyrityksiä. Etenkin jos käyttäjäyritys käyttää useita eri henkilöstöpalveluyrityksiä, käyttäjäyrityksen esimiehillä harvoin on käsitystä siitä, mitä työterveyshuoltopalveluja vuokratyöntekijöille kuuluu. Henkilöstöpalveluyritys toki vastaa omien työntekijöidensä tiedottamisesta, mutta epätietoisuus ja mahdollisesti väärä informaatio asiakasyrityksessä ruokkii omalta osaltaan vuokratyöntekijöiden tyytymättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Myös työkyvyn tuen malli on heikosti tunnettu ja vaikka tietämystä siitä olisikin, se ei aina johda käytännön toimenpiteisiin edes henkilöstöpalveluyrityksen henkilökunnan toimesta. Tärkeää olisikin panostaa mallien juurruttamiseen ja käyttöönottoon heti uuden työntekijän perehdytyksessä. Tällöin olisi syytä myös korostaa sitä, että työntekijällä itselläänkin on oikeus pyytä tukea mahdollisiin työkyky- tai työsuojeluongelmiin. Mallien saaminen osaksi arkipäivän työtä vaatii pitkäjänteistä työtä, sillä työkykyasioiden esiin nostaminen ei ole helppoa ja esimiehille voi tulla kiusaus jättää vaadittavat asiat tekemättä toivoen niiden ratkeavan itsestään. Tämä ei luonnollisestikaan ole pelkästään vuokratyötä koskeva ongelma, mutta koska siellä suhde vuokratyöntekijään voi olla kaukaisempi tämän työskennellessä kokonaan toisessa työpaikassa, saattaa puuttumiskynnys olla normaaliakin korkeampi. 13

14 6 Loppusanat Hyvinvoiva työntekijä on mille tahansa yritykselle kilpailuetu. Työhyvinvointi on laaja-alainen käsite, jossa kyse ei ole pelkästään yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä vaan koko työyhteisön hyvinvoinnista. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös organisaation toimivuus ja johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri. Henkilöstöpalveluyritysten toiminta perustuu hyvinvoiviin ja tehokkaisiin työntekijöihin. Toisaalta taas alan erityispiirteet kuten useamman esimiehen malli ja eri työntekopaikka aiheuttavat monia haasteita työhyvinvoinnin kehittämisessä. Selvityksessä ilmeni, että työkyvyn tuen malleja ja työsuojeluasioita on henkilöstöpalveluyrityksissäkin pohdittu ja niitä on jo kirjattu ylös, mutta käytännön toteutus voi olla kirjavaa. Pelkkä työkyvyn tuen mallien kirjaaminen ei kuitenkaan riitä vaan ne on saatava vietyä osaksi arkipäivän toimintaa. Myös vuokratyöntekijöiden tietoisuus voimassa olevista työterveyshuollon palveluista ja työkyvyn malleista on varsin vähäistä. Pieniä henkilöstöpalveluyrityksiä ei tässä selvityksessä tutkittu, mutta voidaan olettaa että niissä ollaan työkyvyn tuen mallien rakentamisessa vielä varsin alkuvaiheessa niin kuin on havaittu olevan muidenkin alojen pienyrityksissä. Toki on myös huomioitava, että työterveyshuollon tarjoamat palvelut ovat usein kaavamaisia ja suurille yrityksille suunnattuja. Joka tapauksessa keskeinen huomio on se, että yhteistyö ja aktiivinen tiedon jakaminen niin henkilöstöpalveluyrityksen, käyttäjäyrityksen kuin näiden molempien työterveyshuoltojen kanssa on ehdoton edellytys, että mallit saadaan toimiviksi. Pitää myös muistaa, että vuokratyöntekijöiden ryhmä on varsin heterogeeninen ja vuokratyöntekijöillä on erilaisia toiveita ja tarpeita työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osa juuri työmarkkinoille tulleista nuorista vuokratyöntekijöistä saattaa tarvita enemmän tukea ja konkreettista ohjausta työelämän peruskysymyksissä, kun taas pitkälle koulutetut asiantuntijat arvostavat pidemmälle vietyjä työterveyshuollon palveluita. Kysymys on myös yhteiskunnallinen, sillä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi heidän kiinnittäytymisensä työelämään on ensiarvoisen tärkeää, ja tässä vuokratyöllä voi olla vastaisuudessa entistä suurempi rooli. Kaikille niin vuokratyöntekijöille, henkilöstöpalveluyrityksille, asiakasyrityksille kuin yhteiskunnallekin vuokratyöntekijöiden hyvinvointi on tärkeää ja se on hyvä yhteinen tavoite. Nopeatempoisella alalla voi olla kiusaus jättää työkyky- ja työhyvinvointiasiat huomioimatta, jos päteviä tekijöitä on muutenkin olemassa. Toisaalta vastaisuudessa työvoimasta kilpailu voi koventua, eikä varaa työntekijöiden valikointiin ole. Myös se, että jo nyt yhteiskunta odottaa yrityksiltä erilaisia työkyvyn tuen toimia ja työterveyshuoltoyhteistyön kehittämistä, tukee sitä, että myös vuokratyössä on syytä keskittyä konkreettisiin työkykyä ja työhyvinvointia kehittäviin malleihin ja toimenpiteisiin. 14

15 LÄHTEET: Kasvio, A. & Tjäder, J. Työ murroksessa. Helsinki Palukka, H & Tiilikka, T. Vuokratyöntekijänä hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa Promenade Research. Vuokratyötutkimus Internet-julkaisu: df SAK & PRO: Vuokratyöopas Siponen, K & Miettinen, J. Työtä kahden yrityksen alaisuudessa. Sitoutuminen vuokratyössä ja vuokratyön ristiriidat. Työelämän tutkimus , s Tampereen teknillinen yliopisto. Malli vuokratyön työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin varmistamiseen Internet-julkaisu: Tanskanen A. Huono-osaisia työntekijöitä? Tutkimus vuokratyöntekijöiden elämänlaadusta. Helsinki Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuokratyöopas Internet-julkaisu: Työturvallisuuskeskus. Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus Internet-lähteet:

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Työyhteisöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Jari Korhonen Työterveyshuollon erikoislääkäri, liikelaitoksen johtaja Joensuun Työterveys Palvelujohtaja, Siun Sote (1.1.2017-) Petroskoi 7.10.2016

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite 4. Työsuojelu ja työturvallisuus työpaikalla yleisesti 5. Työsuojelu ja työturvallisuus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointi Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset tunnistaa Hyvä työpaikka & Osaavaa rekrytointia -tunnuksesta.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot