Selvitys työkyvyn tuen malleista. ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokratyössä Kimmo Terävä
|
|
- Susanna Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitys työkyvyn tuen malleista ja työterveyshuoltoyhteistyöstä vuokratyössä Kimmo Terävä 1
2 Sisällys 1. Johdanto Työkyvyn tuki vuokratyössä -hanke Tämä selvitys ja sen toteuttaminen Mitä vuokratyö on? Vuokratyöhön liittyvää viimeaikaista tutkimusta ja keskustelua Selvityksen tuloksia Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuoltoyhteistyö Käyttäjäyrityksen työpaikkaselvitykset, uusi työntekijä ja työsuojelusta huolehtiminen Työkyvyn tuen mallit Esimiestyön haasteet vuokratyössä Sairauspoissaolojen ilmoittaminen, seuranta ja velvollisuudet Sairaanhoito työterveyshuollossa Osatyökykyisten työskentely vuokratyössä Vuokratyöntekijän tietämyksen lisääminen työterveyshuollosta ja työkyvyn tuen malleista Loppusanat LÄHTEET 2
3 1. Johdanto Vuokratyö on vakiintunut osaksi suomalaista työelämää. Henkilöstöpalveluyritysten liiton arvion mukaan runsas prosentti Suomessa tehtävästä työstä on tällä hetkellä vuokratyötä (HPL:n internet-sivut). Eurooppalaisittain osuus on vielä varsin pieni, joten voidaan hyvin olettaa, että vuokratyön osuus kaikesta työstä on Suomessakin ennemminkin nousussa kuin laskussa. Tätä tukee myös tilastokeskuksen lokakuun alussa julkaisema tieto, jonka mukaan vuokratyön määrä on viime vuonna lisääntynyt selvästi (Tilastokeskuksen internet-sivut). Vuokratyössä on omat erityispiirteensä, joista yksi keskeisimmistä on se, että vuokratyöntekijä työskentelee muun kuin varsinaisen työnantajansa eli henkilöstöpalveluyrityksen tiloissa ja tämän johdon ja valvonnan alaisuudessa. Tästä johtuen esimiestyöhön, työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon liittyy omanlaisia haasteita, joiden ratkaisemiseksi on rakennettava juuri vuokratyöhön sopivia työkyvyn tuen malleja ja ratkaisuja. Merkittävä haaste vuokratyössä on jaettu työsuojeluvastuu henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Tämän vuoksi yhteistyö yritysten välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki perehdytykseen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten suojavarusteet hoidetaan lainmukaisesti ja työsuojelu huomioon ottaen. Nykyään jo yleisesti ymmärretään työhyvinvoinnin laaja-alaisuus ja sen merkitys yrityksen menestyksessä. Merkitys korostuu vuokratyössä, koska ala on henkilöstövaltainen. Esim. jo puolen prosentin vähennys vuosittaisissa sairauspoissaoloissa tarkoittaa merkittäviä säästöjä palkkakustannuksissa. Tämän lisäksi työhyvinvoivinti vaikuttaa suoraan työn tehokkuuteen ja laadukkuuteen. On hyvä huomata myös, että vuokratyö on monen erityisryhmän väylä työelämään. Mm. nuoret, maahanmuuttajat ja nykyään suuremmassa määrin jo eläkkeelle jääneet henkilöt muodostavat ison ryhmän vuokratyöntekijöistä. On tärkeää ymmärtää, että nämä ryhmät tarvitsevat mahdollisesti enemmän ja erilaisia työkyvyn tuen malleja. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa, vaan sen parantaminen tapahtuu itse yrityksissä. Työkyvyn tuki vuokratyössä -hankkeessa onkin keskeisenä tarkoituksena kehittää konkreettisia välineitä niin henkilöstöpalveluyrityksille kuin näiden asiakasyrityksille sopivien mallien rakentamiseksi ja niiden jalkauttamiseksi. Näitä välineitä kuvataan keväällä 2013 julkaistavassa oppaassa. Tämä selvitys on välivaihe ennen em. oppaan valmistumista. Selvityksen taustana on alan eri toimijoiden haastattelut ja materiaalit, joiden perusteella on pyritty löytämään keskeisiä työkyvyn tukemiseen ja työterveyshuoltoyhteistyön liittyviä ongelmia vuokratyössä ja mahdollisesti myös pohtimaan jo nyt niihin sopivia ratkaisuja. Hankkeen seurantaryhmä on ollut mukana aktiivisesti rakentamassa tätä selvitystä, joten heille ja muille hankkeessa mukana olleille tahoille isot kiitokset ansiokkaista kommenteista ja kehittämisehdotuksista. 3
4 2. Työkyvyn tuki vuokratyössä -hanke Työkyvyn tuki vuokratyössä -hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää työterveyshuollon, henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välistä yhteistyötä sekä työkyvyn tukea vuokratyössä ja siten parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa, työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä organisaatioiden käytäntöjä työkyvyn tukemisessa Hankkeen toteuttamisesta vastaa Kuntoutussäätiö, ja hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Hankkeen yhteistyötahoja ovat myös Henkilöstöpalveluyritysten liitto, Palvelualojen ammattiliitto, Toimihenkilöliitto ERTO, Työterveyslaitos, Barona ja Staffpoint. Hanke alkoi ja päättyy Hanke muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Aluksi vuoden 2012 aikana rakennettiin selvitys siitä, miten työterveysyhteistyö ja työkyvyn tukemisen mallit ovat tällä hetkellä käytössä vuokratyössä ja miten ne ylipäänsä toimivat. Selvityksissä saatujen kehittämistarpeiden pohjalta molemmissa yrityksissä tehdään syksyllä ja talvella 2012 kehittämistyötä, jossa pyritään löytämään käytännön ratkaisuja selvityksessä ilmenneisiin haasteisiin. Sekä selvityksessä havaittujen kehittämistarpeiden että syksyn työpajatyöskentelyn pohjalta rakennetaan Työkyvyn tuki vuokratyössä -opas, jota on tarkoitus jakaa mahdollisimman laajasti eri henkilöstöpalveluyrityksiin. Oppaassa pyritään ottamaan huomioon niin henkilöstöpalveluyrityksen, käyttäjäyrityksen kuin vuokratyöntekijänkin näkökulma. Opas toimii pohjana hankkeesta ja sen tuloksista tiedotettaessa. 2.1 Tämä selvitys ja sen toteuttaminen Hankkeen aluksi kartoitettiin sitä, minkälaisia malleja vuokratyöyritykset käyttävät tukeakseen henkilöstönsä työkykyä, ja sen tuloksena syntyi tämä selvitys. Selvitettäviin asioihin liittyivät myös mm. työterveyshuoltoyhteistyön tarkastelu, sairauspoissaolojen ilmoitus- ja seurantakäytännöt sekä työnjako henkilöstöpalveluyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Niin ikään asiaan liittyy olennaisesti vuokratyöntekijän perehdytys ja työturvallisuudesta huolehtiminen. Työsuojelurahaston ja Tampereen Teknillisen yliopiston vuonna 2011 tekemässä Työturvallisuuden edistäminen vuokratyössä ja yhteistyökäytännöt -tutkimushankkeessa rakennettiin malleja työturvallisuuden kehittämiseksi vuokratyössä, joten tässä hankkeessa ja selvityksessä ei perehdytä kovinkaan syvällisesti näihin asioihin uudestaan. Selvitystä varten haastateltiin keväällä 2012 yhteensä 18 henkilöä niin yhteistyöyrityksistä Baronasta ja Staffpointista kuin myös näiden työterveyshuolloista ja asiakasyrityksistä. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita Henkilöstöpalveluyritysten liitosta, Pamista ja Ertosta. Niin ikään selvityksen pohjana toimi em. yritysten työkyvyn tuesta tehty materiaali ja vuokratyöstä viimeisien vuosien aikana julkaistu tutkimustieto sekä aiheesta virinnyt julkinen keskustelu. Selvitystä täydennettiin vielä syksyllä 2012 kysymällä viideltä henkilöstöpalveluyrityksen esimieheltä heidän näkemyksiään erityisesti esimiestyöstä ja yhteistyöstä asiakasyritysten kanssa. 4
5 Sekä Baronalle että Staffpointille rakennettiin oma luottamuksellinen selvityksensä, jossa pyrittiin löytämään kummankin yrityksen keskeisimmät kehittämiskohteet. Tämä kaikille aiheesta kiinnostuneille suunnattu katsaus taas lähestyy asiaa yleisemmin ja pyrkii nostamaan esiin keskeisimpiä ongelmia ja mahdollisesti esittämään jo nyt jotain ratkaisuehdotuksia. 3 Mitä vuokratyö on? Henkilöstön vuokraus on ollut kasvava toimiala 2000 luvulla, mm vuodesta 2010 kasvua on ollut noin 15 prosenttia. Vuonna 2011 ala työllisti n henkilötyövuotta. Alan 10 suurinta yritystä vastaavat noin 2/3 alan liikevaihdosta, mutta valtaosa yrityksistä on pieniä ja työllistää alle 5 henkilöä. (HPL:n internet-sivut). Vuokratyöntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, mutta antaa työpanoksensa toiselle työnantajalle (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja). Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten käyttäjäyrityksen työpaikalla. Käyttäjäyritys suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan. (Työsuojeluhallinnon internet-sivut) Vuokratyössä työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on työnantajalla eli henkilöstöpalveluyrityksellä. Vuokratyöntekijöitä koskeva työterveyshuolto ei voi lähtökohtaisesti olla erilainen kuin henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevillä. Vuokrayrityksen työterveyshuollossa saattaa kuitenkin olla eroja, jotka perustuvat työsuhteen kestoon. Vuokratyöntekijän työterveyshuolto voi olla erilainen kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, koska vuokratyöntekijän työterveyshuollon järjestää vuokrayritys eikä käyttäjäyritys. (Vuokratyöopas, 2012) Käyttäjäyrityksellä on tiettyjä vuokratyöntekijöitä koskevia velvollisuuksia. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja työsuojeluvaltuutetulle. Osa työterveyshuollon toimenpiteistä liittyy kiinteästi työntekopaikkaan, ja käyttäjäyritys on yleensä teettänyt työpaikalla työpaikkaselvityksen. On myös huomattava, että käyttäjäyrityksen on huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin. Yhteistyö henkilöstöpalvelu- ja käyttäjäyrityksen välillä on tarpeellista, jotta mm. henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuoltopalveluiden tuottaja saa tarpeellisen tiedon työn tekemisen olosuhteista. (Vuokratyöopas, 2012). Myös muun ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, esim. työkyvyn tuen käytännöistä sopiminen edellyttää yhteistyötä. Kuten edellä olevasta havaitaan, lähtökohtaisesti sekä vuokratyönantajan että käyttäjäyrityksen vastuut työterveyshuollon ja työsuojelun toteuttamisesta ovat selkeät. Käytännössä toimiva työterveyshuolto ja työsuojelusta huolehtiminen vaativat kuitenkin tiivistä yhteistyötä ja selkeitä prosesseja jokaisen kolmen toimijan välillä. Oman haasteensa tuo myös se, että ala ja henkilöstöpalveluyritykset ovat kasvaneet nopeasti viime vuosien aikana, eivätkä työkyvyn ja työsuojelun prosessit kaikkien osalta ole pysyneet tässä vauhdissa mukana. 5
6 4 Vuokratyöhön liittyvää viimeaikaista tutkimusta ja keskustelua Vuokratyöstä on tänä vuonna julkaistu useampiakin tutkimuksia ja aiheesta on käyty aktiivista keskustelua julkisuudessa. Leimallista niin tutkimuksille kuin keskustelulle on niiden ristiriitaisuus. Riippuen tekijästä tai keskustelijasta vuokratyö nähdään joko mahdollisuutena tai uhkana. Myös vuokratyöntekijöiden omat näkemykset vaihtelevat paljon. Osa on erittäin tyytyväisiä kun taas toiset ilmoittavat väärinkäytöksistä ja kertovat haluavansa mahdollisimman pian perinteiseen työsuhteeseen. HPL ja Promenade Research Oy tekivät keväällä 2012 vuokratyöntekijätutkimuksen, johon osallistui 6124 vuokratyöntekijää 65 yrityksestä. Tutkimuksen perusteella vuokratyöntekijät ovat entistä tyytyväisempiä työhönsä ja tunsivat kuuluvansa aikaisempaa paremmin asiakasyrityksen työyhteisöön. Tutkimuksessa vuokratyötä oli valmis suosittelemaan 87 prosenttia vastaajista. Niin ikään keväällä 2012 Antti Tanskanen julkaisi useaan vuokratyötä koskevaan artikkeliinsa perustuvan väitöskirjan Huono-osaisia työntekijöitä? Tutkimus vuokratyöntekijöiden työelämän laadusta. Tämän tutkimuksen perusteella taas vuokratyöntekijöiden työelämä on kaikilla mittareilla huonompaa kuin muu työelämä. Suurimpana ongelmana Tanskanen näkee vuokratyöhön liittyvän epävarmuuden. Tutkimuksen mukaan vuokratyöntekijät saavat myös keskimäärin muita vähemmän palkkaa ja tekevät muita työntekijöitä enemmän osa-aikatyötä. Vuokratyöhön liittyvää tutkimusta analysoitaessa on syytä huomioida vuokratyön monimuotoisuus, sillä tyypillistä vuokratyöntekijää ei voida kuvata. Osa vuokratyöntekijöistä on lyhyissä työsuhteissa matalapalkka-alalla, kun taas toisaalta pitkälle koulutetut asiantuntijat voivat kilpailuttaa työnantajaa ja asettaa itse työnsä aikatauluja ja ehtoja. Keskeinen tyytyväisyyteen vaikuttava seikka onkin epäilemättä se, kuinka vapaaehtoista vuokratyön tekeminen on ja minkälaiset mahdollisuudet vuokratyöntekijällä on vaikuttaa työhönsä. Hyvä esimerkki edellisestä ovat lääkärit. Hannele Palukka ja Tiina Tiilikka ovat tutkimuksessaan Vuokratyöntekijänä hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa (2007) perehtyneet terveydenhuollon ammattilaisten tekemään vuokratyöhön. Tutkimuksessa ilmenee, että vuokratyö on työterveyshuollon ammattilaisille lähes aina oma valinta. Syy tähän valintaan on useimmiten hyvä palkka, mutta myös se, että vuokratyö takaa joustavan ja vapaan työn tekemisen muodon. Näin ollen myös lääkäreiden näkemykset vuokratyöstä ovat sangen myönteisiä. Kevään aikana keskustelua on herättänyt Korkeimman oikeuden vuokratyötä koskeva päätös (KKO 2012:10). Sen mukaan vuokratyön tekeminen ei oikeuta tekemään työntekijän kanssa määräaikaista työsopimusta. Määräaikaisuuden perusteena ei siis tämän päätöksen mukaan voi olla käyttäjäyrityksen työntekijää koskeva toimeksianto. Toinen vuokratyöhön vaikuttanut asia on EU:n vuokratyödirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY), joka muutti mm. työsopimuslakia. Direktiivin keskeinen sisältö on työvoiman vuokrausyritysten aseman tunnustaminen työnantajina ja markkinoiden vapauttaminen vuokratyön kielloista ja rajoituksista sekä toisaalta vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen säätämällä yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta (esim. avoimet työpaikat ilmoitettava myös vuokratyöntekijöille). Sekä KKO:n päätöksen että vuokratyödirektiivin käytännön merkitys vuokratyöhön nähdään vasta tulevien vuosien aikana. 6
7 5 Selvityksen tuloksia Tähän lukuun on koottu haastattelujen ja muun materiaalin pohjalta keskeisiä havaintoja vuokratyöhön liittyvien työkyvyn tuen mallien ja työterveyshuoltoyhteistyön haasteista ja kehittämiskohteista. On syytä huomioida, että haasteet eivät koske yksittäisiä hankkeessa mukana olleita yrityksiä, vaan ne ovat kooste asioista, joita on tullut esiin paitsi haastatteluissa, aiemmissa tutkimuksissa, niin myös muussa materiaalissa ja keskusteluissa alan toimijoiden, kuten työmarkkinajärjestöjen, kanssa. 5.1 Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuoltoyhteistyö Jokaisen työnantajan on tehtävä itselleen työterveyshuoltosopimus, johon kuuluu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto jokaiselle työntekijälle. Vuokratyössä työterveyshuollon järjestämisestä vastaa henkilöstöpalveluyritys. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon (Työturvallisuuskeskuksen internet-sivut) tulee sisältyä seuraavat asiat: työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen Yritysten olisi syytä käyttää enemmän aikaa työterveyshuoltosopimusten laadintaan ja pohtia sitä, mitä vastinetta haluaa saada rahalleen. On tärkeää, että edellä mainitut lakisääteisen työterveyshuollon vaatimukset toteutuvat myös vuokratyössä. Vuokratyön moninaisuudesta johtuen huolellisuus sopimuksen laadinnassa on henkilöstöpalveluyrityksille erityisen keskeistä. Sopimuksessa tulisi määrittää tarkkaan se, mitä palveluita siihen kuuluu. Lisäksi sopimuksessa olisi huomioitava myös vuokratyöyrityksen sisällä olevien eri toimialojen tarpeet (esim. ICT-ala vs. logistiikka) ja työterveyshuollon osaaminen niiden suhteen. Oman haasteensa työterveyshuoltosopimuksen laadintaan tuo muuttuvat henkilöstömäärät ja sitä kautta työntekijämäärien ja yleismaksun määrittäminen. Etenkin jos henkilöstöpalveluyrityksessä on paljon lyhyitä työsuhteita ja henkilöstömäärissä kausivaihteluja, oikean maksun määrittäminen voi olla haastavaa. Ylipäänsä voidaan arvioida, että nykyinen työterveyshuollon peruslaskutusmalli ei tue parhaimmalla mahdollisella tavalla vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon hankkineita asiakkaita. Erinäistä pohdintaa onkin käyty siitä, voisiko laskutusta muuttaa enemmän suoritteista palkitsemisesta kohti tulosten saavuttamista. 7
8 Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu siis kaikille työsuhteissa oleville työntekijöille. Kuitenkin osa vuokratyöntekijöistä on henkilöstöpalveluyritysten resurssipankeissa varalla ja työsuhde realisoituu vasta, kun työtä on tarjolla ja työsuhde astuu voimaan. Tämä johtaa siihen, että tällaista epäsäännöllistä vuokratyötä tekevä henkilö voi olla pitkän aikaa työterveyshuollon ulkopuolella. Työterveyshuoltosopimuksiin ja -yhteistyöhön liittyvät kiinteästi myös käyttäjäyrityksen kanssa tehtävät sopimukset ja toimeksiannot. Tällöin olisi syytä huomioida se, miten käyttäjäyrityksen työterveyshuollon toimenpiteiden kanssa edetään. Selkeä esimerkki tästä on käyttäjäyrityksen työterveyshuollon kautta tehtävät ergonomiatarkastukset käyttäjäyrityksen henkilökunnalle. Sopimuksessa pitäisi näkyä se, miten nämä ergonomiatarkastukset hoidetaan vuokratyöntekijöiden kanssa ja kuka niistä toimenpiteistä vastaa. Nykykäytäntö on kirjava, ja niinpä toisinaan käyttäjäyrityksen työterveyshuolto vastaa myös vuokratyöntekijöiden ergonomia-asioista ja toisinaan taas tämän hoitaa henkilöstöpalveluyritys. Jos näitä vastuita ei ole kirjattu selkeästi, on vaarana, että vuokratyöntekijät jäävät kokonaan työterveyspalveluiden ulkopuolelle. Jos sopimukseen kuuluu myös sairaanhoitoa, on tärkeää, että kaikki osapuolet tietävät sopimuksen sisällön. Tämä koskee paitsi henkilöstöpalveluyrityksen henkilökuntaa myös työterveyshuoltoa, jottei työntekijöitä ohjata sopimuksiin kuulumattomiin tutkimuksiin. Aikaisemmassa kappaleessa jo sivuttiinkin työterveysyhteishuollon ja henkilöstöpalveluyrityksen välistä yhteistyötä, mutta edelleen on syytä korostaa, että se on keskeisessä roolissa, jotta työkyvyn tuen eri prosessit toimivat halutusti. Olisi tärkeää, että henkilöstöpalveluyrityksellä ja työterveyshuollolla on sovitut tapaamiset vuosittain. Näiden tapaamisten teemoja voivat olla mm. työterveyshuoltosopimuksen tarkistaminen, työterveyshuollon toimintasuunnitelman rakentaminen/päivittäminen ja sairauspoissaolopäivien seuranta. Jos henkilöstöpalveluyrityksellä on toimipaikkoja useammalla paikkakunnalla, haasteet luonnollisesti kasvavat. Lähtökohtaisesti helpotusta asiaan tuo se, jos työterveyshuoltoa tuottavalla palveluntarjoajalla on itsellään toimipisteitä samoilla paikkakunnilla. Tämä ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan vuokratyöhön sopivien palveluiden tarjonta on varmistettava esim. erilaisten yhteyshenkilöjärjestelyin. 5.2 Käyttäjäyrityksen työpaikkaselvitykset, uusi työntekijä ja työsuojelusta huolehtiminen Yksi lakisääteisen työterveyshuollon keskeisistä tehtävistä on työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvitys on muutenkin yksi työterveyshuoltotoiminnan perusasioista. Koska vuokratyössä työntekopaikka on muu kuin itse henkilöstöpalveluyritys, työpaikkaselvitykseen liittyy monia haasteita. Lähtökohtaisesti työpaikkaselvityksen kussakin työpaikassa tekee käyttäjäyrityksen työterveyshuolto. Periaatteessa henkilöstöpalveluyrityksen tulisikin jos sopimusvaiheessa vaatia käyttäjäyritystä toimittamaan tiedot tehdyistä työpaikkaselvityksistä tai vaatia tekemään sellaisen. Ongelmia voi syntyä, jos käyttäjäyrityksessä asiaan ei haluta paneutua vaan mieluummin otetaan sellainen palveluntarjoaja, joka ei aktiivisesti selvityksiä vaadi. 8
9 Niin ikään henkilöstöpalveluyrityksen pitäisi saada tiedot asiakasyrityksessä tehdystä riskien arvioinnista. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Työympäristöä on tarkkailtava ja vaaratilanteet selvitettävä asianmukaisesti. (Työsuojeluhallinnon internet-sivut) Keskeinen haaste on myös siinä, miten tieto työpaikkaselvityksistä ja riskien arvioinneista saadaan kulkemaan myös henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuollolle. Vaikka laki ei siihen suoranaisesti velvoitakaan, olisi tärkeää, että sekä henkilöstöpalveluyrityksen että käyttäjäyrityksen työterveyshuolto tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoja niin työpaikkaselvityksistä kuin muista työsuojeluun ja työkyvyn tukeen liittyvistä asioista. Tämä korostuu etenkin silloin, jos työntekopaikalla on erityisiä turvallisuusriskejä tai vaatimuksia työntekijöille. Olisikin erittäin hyvä, jos koko työpaikkaselvitysprosessi tiedonkulkuineen ja vastuineen olisi kuvattu, ja sitä myös noudatettaisiin niin henkilöstöpalveluyrityksessä kuin käyttäjäyrityksessä. Koska työpaikkaselvityksen yhtenä tarkoituksena on kartoittaa työpaikan altisteet, työn fyysinen kuormittavuus sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat, se toimii myös perustana sille, että vuokratyöntekijällä on riittävät kyvyt ja terveydelliset edellytykset toimia työpaikassa ja työtehtävässään. Työpaikkaselvityksen kautta saadaan tietoa myös siitä, vaaditaanko vuokratyöntekijältä työterveystarkastusta ja minkälaisia suojavarusteita työssä tarvitaan. Myös perehdytys on työsuojelun kannalta olennaista. Tässäkin selvityksessä tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että arkipäivän kiireessä ei uutta vuokratyöntekijää aina ehditä perehdyttää kuin keskeisiin työturvallisuusasioihin, kuten poistumisreitteihin. Tämä on selkeä ongelma, ja perehdytyksessä olevat puutteet korostuvat siinä, että moni vuokratyöntekijä on nuori, jolla ei ole juurikaan aikaisempaa työkokemusta. Tampereen Teknillisen Yliopiston vuonna 2011 tekemä tutkimushanke selvitti juuri edellä mainittuja haasteita ja rakensi malleja ja tarkastuslistoja, joita noudattamalla voi viedä läpi mm. onnistunutta työhön kuin työturvallisuuteen liittyvää perehdytystä. Näiden mallien käyttö sovellettuna antaa jo hyvä lähtökohdan työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnan kehittämiseen. 5.3 Työkyvyn tuen mallit Viime vuosina yrityksissä on laajamittaisesti rakennettu työkyvyn tuen malleja. Tähän on vaikuttanut osaltaan vahvasti myös vuoden 2011 alussa voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos, joka edellyttää kyseisten mallien olemassaoloa täysimääräisten Kela-korvausten saamiseksi. Tämän selityksen perusteella ei voida laajamittaisesti arvioida, minkä verran malleja on jo vuokratyössä rakennettuna, mutta ainakin hankkeessa mukana olleissa henkilöstöpalveluyrityksissä ne olivat olleet jo käytössä useamman vuoden ajan. Työkyvyn tuen malleissa on kiteytettynä kyse siitä, että työpaikalla on yhteisesti sovittu käytännöt työkykyongelmien ratkaisemiseksi ja työhön paluun suunnittelemiseksi. Työkyvyn tuki -mallissa pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttumaan ilmeneviin työkyvyn ongelmiin ja tukemaan työntekijää 9
10 niiden ratkaisemisessa. Malliin liittyy usein sairauspoissaolorajat, joiden ylityttyä käydään puheeksiottokeskustelu, jonka perusteella ryhdytään tukitoimenpiteisiin, mikäli tällaisiin on tarvetta. Malliin kuuluu myös se, että työntekijällä on oikeus pyytää työkyvyn tukea esimieheltään, jos hän kokee ongelmia työkyvyssään. Esimiehen rooli mallien toteuttamisessa on keskeinen, joten siihen tutustaan paremmin seuraavassa luvussa. Työkyvyn tukemiseen kuuluu myös olennaisesti pitkältä sairauslomalta työhön palaavan ja hetken aikaa mahdollisesti vielä osatyökyisen työntekijän tukeminen. Malliin kuuluu mm. työkykyneuvottelu, jossa mahdollisesti sovitaan uudesta toimenkuvasta, jos tällaiselle on tarvetta. Henkilöstöpalveluyrityksissä on rakennettu malleja tätä varten, mutta käytännön kokemukset niistä ovat vielä varsin vähäisiä. Oman haasteensa tuo se, että vuokratyössä on paljon lyhyitä työsuhteita, jotka saattavat loppua pitkän sairausloman aikana, jolloin vuokratyöntekijä jää kokonaan työterveyshuollon palveluiden ulkopuolelle. 5.4 Esimiestyön haasteet vuokratyössä Vuokratyöntekijällä on lähtökohtaisesti kaksi esimiestä. Henkilöstöpalveluyrityksessä oleva esimies on hallinnollinen esimies, joka vastaa esim. palkanmaksusta ja työkyvyn tuen mallien toteuttamisesta. Asiakasyrityksessä olevalla esimies taas johtaa ja opastaa työtä itse työntekopaikalla. Henkilöstöpalveluyritysten esimiehet pitävät vaihtelevasti yhteyttä vuokratyöntekijään sekä asiakasyrityksen esimieheen. Kun tilanne on kunnossa, ei aktiivista kommunikaatiota pidetä välttämättä tarpeellisena. Varhaisen tuen malleissa keskeistä on ongelmiin puuttuminen heti niiden ilmaantuessa, joten jos henkilöstöpalveluyrityksen esimiehen yhteydenpito asiakasyritykseen ja vuokratyöntekijään on heikkoa, hänen on hyvin vaikea havaita alkavia ongelmia. Henkilöstöpalveluyrityksen yhteyshenkilöllä on tiedot vuokratyöntekijöiden poissaoloista mutta ei välttämättä käsitystä tämän työskentelystä käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksessä taas ei ole tietoa työntekijän sairauspoissaoloista, varsinkaan jos vuokratyöntekijä on työskennellyt muissakin yrityksissä. Näiden kahden esimiehen yhteydenpito onkin keskeistä, jotta mallit saadaan toimimaan hyvin. Ei voidakaan olettaa, että kerran vuodessa käyty rutiininomainen keskustelu täyttää vaatimukset, joilla malli saadaan toimimaan. Kun ongelmia ilmenee, on tärkeää, että kaikilla on tiedossa selvät prosessit siitä, miten asiassa edetään. On tärkeää, että on kirjattu ylös se, ketkä puheeksiottokeskustelussa ovat mukana, miten keskustelu etenee ja miten toimenpiteet viedään käytäntöön. Tässä selvityksessä haastatellut esimiehet olivat keskimäärin hyvin tietoisia oman työnsä haasteita ja korostivat oman aktiivisuutensa merkitystä siinä, miten he saavat tietoa vuokratyöntekijän onnistumisesta asiakasyrityksessä. Esimiehet halusivat korostaa myös asiakasyrityksen ja näiden esimiesten roolia. Asiakasyrityksen pitäisi myös itse olla aktiivinen, etenkin jos vuokratyöntekijällä ilmenee jotain ongelmia eikä odottaa niiden ratkeavan itsestään. Myös asiakasyritykseltä odotetaan vastuullista otetta, eikä vain käsien pesemistä ongelmatilanteissa. Lisäksi esimiehet kaipasivat enemmän ohjeistusta ja tukea siihen, miten ja milloin työterveyshuollon palveluita tulisi käyttää avuksi työkykyongelmien ratkaisemisessa. On myös hyvä huomioida, että vuokratyöntekijät saattavat kokea itse työnantajansa eli henkilöstöpalveluyrityksen etäiseksi, mikä taas vaikeuttaa esimiesten työtä esim. luottamuksellisen ilmapiirin rakentamisessa puheeksiottokeskusteluissa. Tässä nousee esiin jälleen perehdytyksen merkitys: 10
11 vuokratyöntekijälle tulisi heti työn aluksi selvittää selkeästi sekä henkilöstöpalveluyrityksen että käyttäjäyrityksen tehtävät ja roolit. Mallien rakentaminen ei luonnollisestikaan pelkästään riitä, vaan niistä on tiedottaminen ja arkipäivän toimintaan jalkauttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tätäkin selvitystä tehdessä ilmeni, että toimintatapojen muuttaminen ei ole yksinkertaista. Esimiehiltä vaaditaan uudenlaista aktiivista työotetta, sillä asioiden esiin ottaminen ei aina ole helppoa, varsinkaan kun henkilöstöpalveluyrityksen yhdyshenkilöillä ei ole viikoittaista tai mahdollisesti edes kuukausittaista kontaktia itse vuokratyöntekijään. Esimiehet kokivat kuitenkin työkyvyn mallit ja niihin liittyvät toimenpiteet hyvänä tukena omalle työlleen, mutta käytännön harjoittelua ja valmennusta kaivattiin entistä enemmän. 5.5 Sairauspoissaolojen ilmoittaminen, seuranta ja velvollisuudet Vuokratyöntekijän sairastuessa hän yleensä ilmoittaa sairauspoissaolostaan paitsi työntekopaikkaansa, myös henkilöstöpalveluyritykseen yhteyshenkilölleen. Käytännöt vaihtelevat, mutta joissakin henkilöstöpalveluyrityksissä tietyillä ennalta määritellyillä henkilöillä on mahdollisuus myöntää vuokratyöntekijälle yksi tai useampi päivä sairauslomaa. Useimmiten kuitenkin vaaditaan vähintään sairaanhoitajan todistus sairauspoissaolosta. Sairauspoissaolon ilmoittamisprosessi on vuokratyössä lähtökohtaisesti kunnossa, onhan ensiarvoisen tärkeää, että niin henkilöstöpalveluyrityksissä kuin käyttäjäyrityksissäkin saadaan välittömästi tieto sairastuneesta työntekijästä. Jos vuokratyöntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää työterveyshuoltoa sairaanhoitoon, haasteena on se, miten tiedot sairauspoissaoloista kulkevat työterveyshuoltoon. Useimmiten henkilöstöpalveluyritys seuraa poissaoloja ja pitää niistä kirjaa (riippumatta siitä mistä todistukset ovat peräisin) ilmoittaen poissaolot työterveyshuoltoon viimeistään silloin kun yhdenjaksoista sairauspoissaoloa on tullut täyteen 30 päivää. Jos työterveyshuolto pitää perusteltuna aloittaa työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi jo tässä vaiheessa, asiasta sovitaan työnantajan kanssa ja käynnistetään toimet Ongelmia voi syntyä silloin, jos yritys ei itse ylläpidä pidemmän aikavälin sairauspoissaolojen seurantaa. Tällöin vaihtoehto voi olla kaikkien sairauspoissaoloilmoitusten ja -todistusten lähettäminen työterveyshuoltoon, joka sitten kirjaa poissaolotiedot potilastietojärjestelmään. Tällainen toiminta ei kuitenkaan sisälly tavanomaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon, vaan asiasta on sovittava erikseen voimaan tulleen työterveyshuoltolain muutoksen (Kelan internet-sivut) myötä sekä työntekijän että työnantajan velvollisuudet sairauspoissaolojen ilmoittamisessa lisääntyvät. Tiivistettynä se tarkoittaa seuraavaa: 30 päivää sairauspoissaoloja: - työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolot 60 päivää sairauspäivärahaa: - Kela muistuttaa työntekijää työterveyshuollon B-lausunnon toimittamisesta 90 päivää sairauspäivärahaa: - työntekijän on viimeistään toimitettava Kelaan työterveyslääkärin kirjoittama lausunto jäljellä olevasta 11
12 työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä (ilman lausuntoa päivärahan maksu keskeytyy). Työterveyshuollon ja työntekijän lisäksi arviointia tekemässä on työpaikan esimies. Jotta henkilöstöpalveluyrityksetkin pystyvät täyttämän lain vaatimukset, vaatii se tekemisten ja prosessien sopimista, rakentamista ja dokumentointia niin käyttäjäyrityksen, työterveyshuollon kuin vuokratyöntekijöiden kanssa. 5.6 Sairaanhoito työterveyshuollossa Lähtökohtana on se, että lain mukaan koko yrityksen henkilöstölle on tarjottavat samanlaiset työterveyshuollon palvelut, eikä henkilöstöä voi erotella esim. tehtävän, työsopimuksen pituuden tai toimipaikan sijainnin mukaan. Muita kuin lakisääteisiä työterveyshuollon palveluita (kuten sairaanhoitoa) voidaan kuitenkin rajoittaa niin, että henkilö pääsee palvelun piiriin vasta, kun on ollut työsuhteessa työnantajaansa tietyn ajan. Jos henkilöstöpalveluyrityksellä on laajennettu työterveyshuolto, työterveyshoitajalla tai lääkärillä käynti sairaustapauksissa tapahtuu käytännössä maksusitoumuskäytännön kautta. Tällöin vuokratyöntekijä ilmoittaa sairastumisestaan henkilöstöpalveluyritykseensä, joka taas lähettää maksusitoumuksen työterveyshuoltoon. Tällainen käytäntö lisää jonkin verran työtä, mutta on usein välttämätön, koska henkilöstön suuren vaihtuvuuden takia työterveyshuollossa ei voida pitää ajantasaista rekisteriä vuokratyöntekijöistä. Selvityksessä ilmeni, että vuokratyöntekijät kokivat mahdollisen sairaanhoidon puuttumisen selvänä puutteena. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun käyttäjäyrityksen henkilökunnalla tämä palvelu on käytössään. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että oikeus sairaanhoitoon työterveyshuollossa tai sen puuttuminen on yksi merkittävimmistä eriarvoisuutta aiheuttavia ja siten sitoutumista heikentäviä asioita vuokratyössä. Asiaa pahentaa se, jos vuokratyöntekijöillä ei ole käsitystä, mitä työterveyshuollon palveluita heille kuuluu. Henkilöstöpalvelu-, ja toki muidenkin yritysten, kannattaa pohtia, voisiko tietyn tasoisilla työterveyshuoltosopimukseen liittyvillä lisäpalveluilla kuten sairaudenhoidolla lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja siten myös tehokkuutta. Vuokratyöntekijät kokivat yksittäisen sairauslomapäivän hakemisen julkisen terveydenhuollon puolelta usein hankalaksi ja tällöin saatettiin nähdä, että on helpompi tulla sairaana töihin. Ja selväähän on, että sairaana työskentely ei ole kenenkään kannalta hyvä vaihtoehto. Lisäksi sairauslomatodistukset työterveydestä haettaessa tiedot jäävät myös työterveyshuollon tilastoihin, eikä henkilöstöpalveluyrityksen tarvitse niitä erikseen siirtää sinne. 5.7 Osatyökykyisten työskentely vuokratyössä Osatyökykyisten työllistyminen on nostettu esiin aina hallitusohjelmaa myöden ja asian edistämiseksi on perustettu oma työryhmänsä. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että kaikki jollain tasolla työhön kykenevillä on myös mahdollisuus tehdä työtä. Keskeistä onkin pyrkiä eroon työkykyinen ei työkykyinen -ajattelusta, 12
13 ja laajennettava ajatusta niin, että mm. osatyökykyisille löytyy mahdollisuuksia työskennellä omien voimavarojensa mukaan. Vuokratyöyrityksissä ei ole juurikaan kokemuksia osatyökykyisten työllistämisestä. Satunnaisia kokeiluja mm. yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa on tehty, mutta voidaan sanoa, että tällä sektorilla on vielä paljon mahdollisuuksia. Keskeinen haaste osatyökykyisten työllistymisessä vuokratyöhön on, että käyttäjäyritys tilaa useimmiten täyden työpanoksen eikä sillä ole haluja lähteä tekemään yksittäisiä erityisjärjestelyjä niitä tarvitseville vuokratyöntekijöille. Toisaalta etenkin isoilla henkilöstöpalveluyrityksillä on tarjolla useiden eri alojen työtehtäviä. Tämä mahdollistaa tehtävien vaihdon ja mm. työkokeilun saman työnantajan palveluksessa. Tämä vaatii kuitenkin niin henkilöstöpalveluyrityksiltä kuin käyttäjäyrityksiltäkin uudenlaista asennoitumista ja toimivien mallien rakentamista. Yhtenä näkökulmana on myös syytä huomioida se, että käyttäjäyrityksillä on monenlaisia tarpeita ja esimerkiksi erilaisista projekteista tai tuntitöistä voisi löytyä juuri sopivia mahdollisuuksia osatyökykyisille, jotka eivät ole valmiita täyteen työviikkoon. 5.8 Vuokratyöntekijän tietämyksen lisääminen työterveyshuollosta ja työkyvyn tuen malleista Selvityksessä esiin noussut keskeinen ongelma koskee vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyritystenkin henkilökunnan tietoisuutta tarjolla olevista työterveyshuollon palveluista ja käytössä olevista työkyvyn tuen malleista. Vuokratyöntekijöille kyllä kerrotaan perehdytyksessä, mitä palveluja hänelle kuuluu, mutta tämä tieto ei ole enää silloin muistissa tai saatavilla, kun sitä varsinaisesti tarvitsee esim. sairastuessa. Sama koskee myös käyttäjäyrityksiä. Etenkin jos käyttäjäyritys käyttää useita eri henkilöstöpalveluyrityksiä, käyttäjäyrityksen esimiehillä harvoin on käsitystä siitä, mitä työterveyshuoltopalveluja vuokratyöntekijöille kuuluu. Henkilöstöpalveluyritys toki vastaa omien työntekijöidensä tiedottamisesta, mutta epätietoisuus ja mahdollisesti väärä informaatio asiakasyrityksessä ruokkii omalta osaltaan vuokratyöntekijöiden tyytymättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Myös työkyvyn tuen malli on heikosti tunnettu ja vaikka tietämystä siitä olisikin, se ei aina johda käytännön toimenpiteisiin edes henkilöstöpalveluyrityksen henkilökunnan toimesta. Tärkeää olisikin panostaa mallien juurruttamiseen ja käyttöönottoon heti uuden työntekijän perehdytyksessä. Tällöin olisi syytä myös korostaa sitä, että työntekijällä itselläänkin on oikeus pyytä tukea mahdollisiin työkyky- tai työsuojeluongelmiin. Mallien saaminen osaksi arkipäivän työtä vaatii pitkäjänteistä työtä, sillä työkykyasioiden esiin nostaminen ei ole helppoa ja esimiehille voi tulla kiusaus jättää vaadittavat asiat tekemättä toivoen niiden ratkeavan itsestään. Tämä ei luonnollisestikaan ole pelkästään vuokratyötä koskeva ongelma, mutta koska siellä suhde vuokratyöntekijään voi olla kaukaisempi tämän työskennellessä kokonaan toisessa työpaikassa, saattaa puuttumiskynnys olla normaaliakin korkeampi. 13
14 6 Loppusanat Hyvinvoiva työntekijä on mille tahansa yritykselle kilpailuetu. Työhyvinvointi on laaja-alainen käsite, jossa kyse ei ole pelkästään yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä vaan koko työyhteisön hyvinvoinnista. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös organisaation toimivuus ja johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri. Henkilöstöpalveluyritysten toiminta perustuu hyvinvoiviin ja tehokkaisiin työntekijöihin. Toisaalta taas alan erityispiirteet kuten useamman esimiehen malli ja eri työntekopaikka aiheuttavat monia haasteita työhyvinvoinnin kehittämisessä. Selvityksessä ilmeni, että työkyvyn tuen malleja ja työsuojeluasioita on henkilöstöpalveluyrityksissäkin pohdittu ja niitä on jo kirjattu ylös, mutta käytännön toteutus voi olla kirjavaa. Pelkkä työkyvyn tuen mallien kirjaaminen ei kuitenkaan riitä vaan ne on saatava vietyä osaksi arkipäivän toimintaa. Myös vuokratyöntekijöiden tietoisuus voimassa olevista työterveyshuollon palveluista ja työkyvyn malleista on varsin vähäistä. Pieniä henkilöstöpalveluyrityksiä ei tässä selvityksessä tutkittu, mutta voidaan olettaa että niissä ollaan työkyvyn tuen mallien rakentamisessa vielä varsin alkuvaiheessa niin kuin on havaittu olevan muidenkin alojen pienyrityksissä. Toki on myös huomioitava, että työterveyshuollon tarjoamat palvelut ovat usein kaavamaisia ja suurille yrityksille suunnattuja. Joka tapauksessa keskeinen huomio on se, että yhteistyö ja aktiivinen tiedon jakaminen niin henkilöstöpalveluyrityksen, käyttäjäyrityksen kuin näiden molempien työterveyshuoltojen kanssa on ehdoton edellytys, että mallit saadaan toimiviksi. Pitää myös muistaa, että vuokratyöntekijöiden ryhmä on varsin heterogeeninen ja vuokratyöntekijöillä on erilaisia toiveita ja tarpeita työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osa juuri työmarkkinoille tulleista nuorista vuokratyöntekijöistä saattaa tarvita enemmän tukea ja konkreettista ohjausta työelämän peruskysymyksissä, kun taas pitkälle koulutetut asiantuntijat arvostavat pidemmälle vietyjä työterveyshuollon palveluita. Kysymys on myös yhteiskunnallinen, sillä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi heidän kiinnittäytymisensä työelämään on ensiarvoisen tärkeää, ja tässä vuokratyöllä voi olla vastaisuudessa entistä suurempi rooli. Kaikille niin vuokratyöntekijöille, henkilöstöpalveluyrityksille, asiakasyrityksille kuin yhteiskunnallekin vuokratyöntekijöiden hyvinvointi on tärkeää ja se on hyvä yhteinen tavoite. Nopeatempoisella alalla voi olla kiusaus jättää työkyky- ja työhyvinvointiasiat huomioimatta, jos päteviä tekijöitä on muutenkin olemassa. Toisaalta vastaisuudessa työvoimasta kilpailu voi koventua, eikä varaa työntekijöiden valikointiin ole. Myös se, että jo nyt yhteiskunta odottaa yrityksiltä erilaisia työkyvyn tuen toimia ja työterveyshuoltoyhteistyön kehittämistä, tukee sitä, että myös vuokratyössä on syytä keskittyä konkreettisiin työkykyä ja työhyvinvointia kehittäviin malleihin ja toimenpiteisiin. 14
15 LÄHTEET: Kasvio, A. & Tjäder, J. Työ murroksessa. Helsinki Palukka, H & Tiilikka, T. Vuokratyöntekijänä hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa Promenade Research. Vuokratyötutkimus Internet-julkaisu: df SAK & PRO: Vuokratyöopas Siponen, K & Miettinen, J. Työtä kahden yrityksen alaisuudessa. Sitoutuminen vuokratyössä ja vuokratyön ristiriidat. Työelämän tutkimus , s Tampereen teknillinen yliopisto. Malli vuokratyön työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin varmistamiseen Internet-julkaisu: Tanskanen A. Huono-osaisia työntekijöitä? Tutkimus vuokratyöntekijöiden elämänlaadusta. Helsinki Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuokratyöopas Internet-julkaisu: Työturvallisuuskeskus. Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus Internet-lähteet:
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotHENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT
HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöterveyshuolto. Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen
Työterveyshuolto Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen 1 Sisältö 1 2 3 4 5 6 Työterveyshuolto kuuluu jokaiselle työntekijälle Työnantajan velvollisuudet Työnantajan on kuultava työntekijöitä
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyökyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011
Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTyökyvyn tuki vuokratyössä
Työkyvyn tuki vuokratyössä Kimmo Terävä Työkyvyn tuki vuokratyössä Työkyvyn tuki vuokratyössä Kimmo Terävä Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5, PL 39, 00411 Helsinki www.kuntoutussaatio.fi ISBN
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotHyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM
Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotVuokratyöntekijätutkimus 2014
Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotKorvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotVerkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa
Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
Lisätiedot