TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Johtoryhmä YT-ryhmä Hallitus Tarkastuslautakunta Valtuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN DIREKTÖRENS ÖVERSIKT FÖR ÅR KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE Jäsenkunnat Opiskelijamäärän kehitys Valtuusto Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Hallitus Johtokunnat YT-elin ja työsuojelu Ammattiosaamisen toimikunta Johtoryhmä Opiskelijayhdistys Henkilöstömäärän kehitys TILIKAUDEN 2011 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTYMÄN TALOUDELLINEN ASEMA Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen TALOUSARVION 2011 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yhteisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan 2011 toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu KEHITTÄMISPROSESSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Johtaminen ja tukipalvelut prosessi Nuorten koulutuspalvelut -prosessi (NuKo-tiimi) Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut -prosessi (TYKE) TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TEHTÄVÄALUEITTAIN Yhtymän hallinto ja yhteiset palvelut Yhtymäpalvelut ja kiinteistöpalvelut Oppisopimuspalvelut RegiOnline IT-palvelut Kokkolan ammattiopistot Kokkolan ammattiopisto Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsinstitut Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMISTA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOULUTUSYHTYMÄN MENOIHIN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitase Perussopimus, opiskelijamääräkeskiarvot kunnittain ja opistoittain Perussopimus, jäsenkuntien maksuosuudet Perussopimus, jäsenkuntien osuudet peruspääomasta Peruspääoma, jäsenkuntien ääniosuudet ja äänimäärä valtuustokaudella TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 80

4 1 JOHDON KATSAUS VUOTEEN 2011 Vuoden 2011 alkupuolella talouden kasvuodotukset olivat Suomessa varovaisen myönteiset, mutta kesällä suhdanteet kääntyivät nopeasti negatiivisiksi. Yhdysvaltojen ja Etelä-Euroopan valtioiden velkaantumiskriisi loivat epävarmuutta maailmantalouteen, mikä heijastui nopeasti vientiriippuvaiseen Suomeen. Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella heijastusvaikutukset jäivät onneksi nytkin muuta maata pienemmiksi. Loppuvuodesta suhdannetilanne vakiintui takaisin hitaan kasvun vaiheeseen. Alueen työllisyystilanne vuoden lopussa oli Pohjanmaan suuralueella edelleen Uudenmaan jälkeen Suomen toiseksi paras, vaikka työttömyyden lasku hiukan hidastuikin. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste oli 8,7 %, Kokkolan seutukunnan 9,0%, Kaustisen seutukunnan 7,9% ja Pietarsaaren seutukunnan 5,7%. Myös nuorisotyöttömyyden lasku hidastui loppuvuodesta 2011 ja oli jo joulukuussa hiukan korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä Keski-Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 441, mikä on 16,2 % kaikista työttömistä. Koko maassa nuorten osuus työttömistä oli 12,4 %, joten maakunnan nuorten työttömyys on edelleen hiukan koholla. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) valmistui loppuvuodesta Koulutusyhtymässä suunnitelmakauden päätavoitteet ovat hyvin linjassa uuden KESU:n kanssa: koulutusohjelmien työelämävastaavuuden arviointi ja ennakointi, koulutuksen läpäisyn kehittäminen, työllisyyttä edistävät toimenpiteet, oppimisen henkilökohtaistaminen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, laadunhallinnan vahvistaminen sekä koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen. Vuoden 2011 aikana on käynnistetty useiden tavoitteiden systemaattinen edistäminen ja hankkeet jatkuvat vuodelle Kestävän kehityksen toimintaohjelma käynnistettiin vuoden 2011 loppupuolella, yrittäjyyden oppimispolkua mallinnettiin ja oppimisympäristöjen kehittäminen oli vahvasti esillä sekä rakentamisinvestoinneissa että toimintamallien kehittämisessä. Esimiestyötä kehitettiin mm. toteuttamalla 360-asteen arviointi esimiehille. Verkostotoiminnassa olemme olleet aktiivisia alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Merkittävinä alueellisen verkostotoiminnan tuloksina voidaan mainita Keskipohjalainen koulutusväylä -hankkeen valmistelu yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa, toisen asteen yhteistyön jatkuminen sekä Botnia-yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa sekä yhteiset lahjoitusprofessuurit. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarveselvitys laadittiin yhdessä alan koulutus- ja työnantajatahojen kanssa. Opetustoiminnan tulosten seurantaa kuvaamaan laadittiin Opiskelijaraportti ensimmäistä kertaa. Opiskelijoiden oppimistuloksista kertoo myös hyvä menestys Taitaja-kisoissa. Vuonna 2011 olimme opiskelijoiden kisamenestyksen perusteella 4. sijalla kaikkien järjestäjien osalta. Vuonna 2011 koulutusyhtymä sai kahdelta eri taholta ulkoista palautetta toiminnastaan. Koulutusyhtymä osallistui ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun, jossa erityisteemana olivat yksilölliset oppimispolut. Hakemuksen perusteella pääsimme ulkoisen arviointikäynnin kohteeksi ja saimme palauteraportin. Vaasan maakunta-arkisto suoritti arkistolain mukaisen tarkastuksen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä marraskuussa. Näistä arvioinneista saatuja palauteraportteja käytetään osaltaan toiminnan kehittämisen pohjana. Vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli ns. SORA-lainsäädäntöä (SORA = opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja), joka vuoden 2012 alusta lähtien tekee mahdolliseksi opiskeluoikeuden peruuttamisen vakavissa soveltumattomuuden tilanteissa aloilla, joilla soveltumattomuudesta on merkittäviä riskejä turvallisuudelle. Koulutusyhtymään asetettiin SORA-lainsäädännön edellyttämä Opiskeluoikeuden toimikunta, jonka toiminta käynnistyi vuoden 2012 alusta. Ammatillisen koulutuksen vetovoima jatkui hyvänä vuonna Ammatillisen peruskoulutuksen painotettu kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2011 oli 2762 opiskelijaa, joka ylitti järjestämisluvan 35 opiskelijalla. Vuoden lopussa OKM myönsi 14 määräaikaista lisäpaikkaa vuotta 2011 koskien, joten ylitys jäi 21 opiskelijaan. Myös aikuiskoulutuksessa oli kasvua lähes kaikissa koulutusmuodoissa. Vuoden aikana valmisteltiin järjestämisluvan uudistaminen vapaan sivistystyön kansanopistotoiminnan osalta ja kulttuuriopiston nimenmuutos Keski-Pohjanmaan Opistoksi. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan saimme uutena tutkintona turvallisuusalan perustutkinnon järjestämisoikeuden. Yhtymän taloudellinen tulos vuonna 2011 oli selkeästi heikompi verrattuna poikkeuksellisen hyvään vuoteen Tilikauden 2011 tulokseksi muodostui ,85 euroa, mikä alitti selkeästi talousarvioissa asetetun 1

5 tavoitteen euroa. Tilikauden tulostavoitteista jäämiseen vaikuttivat mm. odotettua pienempi 0,2 % tasokorotus valtionosuusrahoituksessa sekä rakentamiseen liittyvien väliaikaistilojen vuokrakulut, muuttokulut ja tilojen uudistamiseen liittyvät käyttötaloushankinnat. Aikuisopiston tilikauden tulos jäi alle talousarviotavoitteen ja selkeästi negatiiviseksi ( ). Syynä suureen tappioon oli katteellisten koulutusten määrän vähentyminen sekä rakentamiseen liittyvä kustannukset. Lisäksi aikuisopiston projektien omarahoituksiin tuli lisäystä noin edellisvuoteen verrattuna. Muuten yhtymän opistojen ja tehtäväalueiden osalta taloudelliset tulokset pääosin ylittivät talousarvion tavoitteet. Tulosrahoituksessa vuonna 2011 koulutusyhtymä oli sijalla 3. suurten järjestäjien joukossa, ja tulosrahoitusta saatiin noin 1.95 m. Vuoden 2011 toimintatuotot olivat 48,1 m, jossa kasvua edellisvuoteen oli vain 0,8 %. Toimintakulut kasvoivat 5,1 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,15 euroa tilinpäätöserien (poistoero, investointivaraukset ja rahastot) jälkeen. Yhtymän bruttoinvestoinnit vuoden aikana olivat yhteensä Investointituloja kertyi , joten nettoinvestoinnit olivat Uutta lainaa otettiin 3 m. Vuoden 2011 investointiosuuksista merkittävimmät olivat Kannuksen teknotalo, aikuisopiston hallitilojen laajennus, ammattikampuksen 1. vaihe ja ammattiopiston metallin uudet tilat. Talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä Pieniin peruskorjauskohteisiin käytettiin kiinteistöpalvelujen työohjelman mukaisesti ja irtaimen kaluston hankintoihin yhteensä Investointiohjelmassa painottuivat myös uusien rakennuskohteiden suunnittelu, joista merkittävimmät ovat Kokkolan Torkinmäen ammattikampushankkeen 2.vaihe, kampushalli, kulttuuriopiston laajennushanke sekä aikuisopiston mediakeskus LIMEn tilat. Yhtymän taseasema säilyi investoinneista huolimatta hyvällä tasolla. Omavaraisuusaste on 67,0 %, taseen ylijäämäkertymä 8,69 m, rahastojen pääomat yhteensä 2,26 m sekä poistoero ja investointivaraukset yhteensä 5,7 m. Lainakanta oli vuoden lopussa 6,5 m. Tuleva toimintavuosi 2012 on talouden osalta erityisen haasteellinen. Hallitusohjelma, valtion vuosien talousarviokehysten säästötavoitteet, julkisen hallinnon rakenteelliset uudistukset ja EU-rahoitusten aleneminen heijastuvat alueelliseen kuntapalvelu-, koulutus- ja kehittämistoimintaan. KESU sisältävät myös toisen asteen koulutusta koskevia leikkaussuunnitelmia. Vuoden 2013 alusta voimaan astuu koulutustakuu, joka toisaalta edellyttää kaikille peruskoulun päättäville jatkomahdollisuuksien turvaamisen yhdessä lukioiden ja muiden alueen viranomaisten kanssa. Aikuiskoulutuksen kaikkiin rahoitusmuotoihin on tulossa merkittäviä supistuksia. Toiminnan tehokkuuteen ja taloudelliseen tuloksellisuuteen sekä yhteistyöhön opistojen ja eri aluetoimijoiden kesken on kiinnitettävä erityistä huomiota samalla kun toiminnan laadullinen kehitys halutaan varmistaa. Vuoteen 2012 siirrytään muutoinkin muutoksen tilanteessa. Koulutusyhtymässä yhteensä 16 vuotta ja viimeiset neljä vuotta johtajana työskennellyt Jukka Ylikarjula siirtyi vuodenvaihteessa maakuntajohtajaksi Keski-Pohjanmaan liittoon. Vuoden 2012 alkuun sisältyy merkittävänä asiana uuden johtajan rekrytointi. Kiitokset vuodesta 2011 opiskelijoillemme, henkilöstölle, luottamushenkilöstölle sekä työelämän yhteistyökumppaneillemme. Kokkolassa Jukka Ylikarjula, yhtymäjohtaja saakka Liisa Sadeharju, vs. johtaja vuoden 2012 alussa 2

6 LEDNINGENS ÖVERSIKT ÖVER 2011 De ekonomiska tillväxtförväntningarna i Finland i början av 2011 var försiktigt positiva, men på sommaren svängde konjunkturerna snabbt till det negativa. Förenta staternas och de sydeuropeiska ländernas skuldkris skapade osäkerhet i världsekonomin, vilket snabbt avspeglade sig på det exportberoende Finland. I Mellersta Österbotten och Jakobstadsområdet blev återverkningarna lyckligtvis även denna gång mindre än i det övriga landet. I slutet av året stabiliserade sig konjunkturläget åter vid en långsam tillväxt. Sysselsättningsläget i Österbottens storområde var i slutet av året fortsatt näst bäst i Finland efter Nyland, trots att arbetslösheten sjönk i något långsammare takt. Arbetslösheten i Mellersta Österbottens var 8,7 %, i Karleby region 9,0 %, i Kaustby region 7,9 % och i Jakobstads region 5,7 %. Även ungdomsarbetslösheten sjönk långsammare i slutet av 2011 och var i december något högre än året innan. I Mellersta Österbottens landskap var den unga, under 25-åriga, arbetslösa sammanlagt 441, vilket är 16,2 % av alla arbetslösa. De ungas andel av alla arbetslösa i hela landet uppgick till 12,4 %. Ungdomsarbetslösheten i landskapet var således något högre. Undervisnings- och kulturministeriets Utvecklingsplan för utbildning och forskning blev färdig i slutet av Utbildningssamkommunens huvudsakliga mål för planeringsperioden ligger väl i linje med den nya Utvecklingsplanen: utvärdering och prognostisering av utbildningsprogrammens arbetslivsmotsvarighet, utveckling av fullföljd utbildning, sysselsättningsfrämjande åtgärder, inlärningens individualisering och erkännande av tidigare förvärvad kompetens, stärkande av kvalitetsledning samt förbättrande av kontakterna mellan utbildning och arbetsliv. Under 2011 inleddes åtgärder för att systematiskt främja ett flertal målsättningar och dessa projekt sträcker sig in på I slutet av 2011 startade ett åtgärdsprogram för hållbar utveckling, en modell för företagsamhetens inlärningsstig ställdes och till utvecklandet av lärmiljöer lades stort fokus både inom bygginvesteringar samt utvecklingen av handlingsmönster. Chefsarbetet utvecklades bland annat genom en 360-gradersmätning. Inom nätverksverksamheten har vi varit aktiva regionalt, nationellt och internationellt. Nämningsvärda resultat inom den regionala nätverksverksamheten är beredningen av projektet Österbottniskt utbildningsbana i samarbete med yrkeshögskolan och universitetscentralen, det fortsatta samarbetet på andra stadiet, Botnia-samarbetet med högskolorna i området samt de gemensamma donationsprofessurerna. En utredning av kompetensbehovet inom social- och hälsovårdbranschen i Mellersta Österbotten utarbetades i samarbete med utbildningsanordnare och arbetsgivare i branschen. För att beskriva resultaten av undervisningsverksamheten utarbetades första gången en studeranderapport. Den goda framgången i Mästare-tävlingarna visar också på goda lärresultat var vi enligt studerandes tävlingsframgång på fjärde plats bland alla utbildningsanordnare fick utbildningssamkommunen extern feedback på sin verksamhet från två håll. Samkommunen deltog i tävlingen om kvalitetspriset för yrkesutbildning där det särskilda temat var individuella lärovägar. På grund av ansökan blev vi föremål för ett externt utvärderingsbesök och fick en feedbackrapport. Vasa landskapsarkiv genomförde en granskning enligt arkivlagen i Mellersta Österbottens utbildningssamkommun i november. Rapporterna från dessa utvärderingar används i sin del för utveckling av verksamheten beredde Undervisnings- och kulturministeriet den s.k. SORA-lagstiftningen om lösningar i olämplighetsfrågor om studierätt som från början av 2012 gör det möjligt att dra in studierätten i allvarliga fall av olämplighet inom branscher där olämplighet utgör en allvarlig risk för säkerheten. Inom utbildningssamkommunen tillsattes en Kommitté för studierätt enligt lagstiftningen. Verksamheten inleddes i början av Yrkesutbildningen var fortsatt attraktiv Det viktade totala antalet studerande inom grundläggande yrkesutbildning 2011 var vilket överskred utbildningstillståndet med 35 studerande. I slutet av året beviljade undervisnings- och kulturministeriet 14 tidsbegränsade tilläggsplatser för 2011 och det överskridande antalet studerande sjönk därmed till 21. Också vuxenutbildningen hade tillväxt inom nästan alla utbildningsformer. Under året bereddes förnyandet av tillståndet för att ordna utbildning för folkhögskoleverksamhet inom fritt bildningsarbete och namnändringen av kulturinstitutet till Mellersta Österbottens Institut. Som ny examen i tillståndet för att ordna grundläggande yrkesutbildning ingick grundexamen inom säkerhetsbranschen. 3

7 Samkommunens ekonomiska resultat 2011 var klart svagare än det exceptionellt goda året Resultatet för räkenskapsåret 2011 var ,85 euro som klart understeg budgetmålet på euro, bland annat på grund av en nivåförhöjning på 0,2 % av statsandelsfinansieringen som var mindre än förväntat, hyreskostnader för tillfälliga lokaler på grund av byggande, flyttkostnader och anskaffningar inom driftsekonomin vid lokalrenovering. Vuxeninstitutets resultat för räkenskapsåret nådde inte budgetmålet och är klart negativt ( euro). Orsaken till den stora förlusten är ett minskat antal intäktsbringande utbildningar och kostnaderna i anslutning till byggandet. Dessutom tillkom en ökning på cirka euro i egenfinansieringen av vuxeninstitutets projekt jämfört med året innan. I övrigt överskred de ekonomiska resultaten för samkommunens institut och uppgiftsområden budgetmålen. För den resultatsfinansieringens del låg utbildningssamkommunen på tredje plats bland de stora anordnarna och finansieringen uppgick till 1,95 miljoner euro. Verksamhetsintäkterna 2011 var 48,1 miljoner euro med en tillväxt från förra året på endast 0,8 %. Verksamhetskostnaderna ökade med 5,1 %. Räkenskapsperiodens överskott blev ,15 euro efter bokslutsposterna (avskrivningsdifferens, investeringsreserver och fonder). Samkommunens bruttoinvesteringar under året uppgick till sammantaget euro. Investeringsinkomsterna var euro varför nettoinvesteringarna blev euro. Nytt lån på 3 miljoner euro upptogs. De viktigaste investeringsobjekten 2011 var Teknohuset i Kannus, utvidgningen av vuxeninstitutets hallar, den första fasen av yrkescampus och yrkesinstitutets nya lokaler för metall. Husbyggnadsinvesteringarna uppgick sammantaget till euro. För små ombyggnadsobjekt användes euro i enlighet med arbetsprogrammet för fastighetsservice och för anskaffning av lösa inventarier sammanlagt euro. Investeringsprogrammet hade fokus även på planeringen av nybyggnation där de viktigaste objekten är andra fasen av Torkinmäki yrkescampusprojekt i Karleby, campushallen, kulturinstitutets utvidgningsprojekt samt vuxeninstitutets mediecenter LIMEs lokaler. Samkommunens balans stannade trots investeringarna på en god nivå. Soliditetsgraden är 67,0 %, balansräkningens ackumulerade överskott 8,69 miljoner euro, fondkapitalet sammanlagt 2,26 miljoner euro samt avskrivningsdifferensen och investeringsreserverna sammanlagt 5,7 miljoner euro. Lånestocken var i slutet av året 6,5 miljoner euro. Verksamhetsåret 2012 blir ekonomiskt sett synnerligen utmanande. Regeringsprogrammet, statens sparmål för budgetramarna , den offentliga sektorns strukturella reformer och de minskade EUfinansieringarna avspeglar sig på den regionala kommunservice-, utbildnings- och utvecklingsverksamheten. Utvecklingsplanen för utbildning och forskning innehåller även planer på nedskärning av andra stadiets utbildning. I början av 2013 träder en utbildningsgaranti i kraft. Garantin förutsätter att fortsatt utbildning tryggas i samarbete med gymnasierna och andra myndigheter i regionen för alla som gått ut grundskolan. Vuxenutbildningens alla finansieringsformer kommer att drabbas av betydande nedskärningar. Särskild vikt måste fästas vid verksamhetens effektivitet och ekonomiska resultat samt vid samarbetet mellan instituten och olika regionala aktörer samtidigt som verksamhetens kvalitativa utveckling ska säkras. Ingången till 2012 kännetecknas även i övrigt av förändring. Jukka Ylikarjula som har varit anställd vid utbildningssamkommunen i sammanlagt 16 år och de senaste fyra åren som direktör är sedan årsskiftet landskapsdirektör på Mellersta Österbottens förbund. Mycket betydelsefull sak i början av år 2012 är rekryteringen av en ny direktör. Ett varmt tack för 2011 till våra studerande, vår personal, de förtroendevalda och våra samarbetspartner inom arbetslivet. Karleby Jukka Ylikarjula Liisa Sadeharju direktör till tf. direktör sedan ingången av

8 2 KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE 2.1 Jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Jäsenkuntien alueella asui vuoden 2011 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus koulutusyhtymästä ja opiskelijamäärät kolmen vuoden keskiarvona ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä (arvio) Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% kasvu , ka , Halsua , ,21 2,25 Kalajoki , ,72 2,89 Kannus , ,86 6,55 Kaustinen , ,19 7,39 Kokkola , ,08 52,06 Lestijärvi , ,92 0,76 Perho , ,23 4,10 Pietarsaari , ,15 12,90 Sievi , ,39 1,27 Toholampi , ,54 4,26 Veteli , ,52 4,37 Sopimuskunnat: Kruunupyy , ,26 0,30 Vöyri , ,26 0,30 Pedersöre , ,52 0,60 Yhteensä , ,84 100, Opiskelijamäärän kehitys Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2011 keskimäärin 2.761,6 yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisissa sekä valmistavissa koulutuksissa (tammi- ja syyskuun painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös aikuiskoulutuksen opiskelijat, niin vuosiopiskelijoiden kokonaismäärä oli noin opiskelijaa. Näitä opiskelijamääriä ei voi mitata samalla tavalla kuin muiden, koska kurssien kesto ja sopimusten määrä vaihtelee. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina (painotettu ka/vuosi): Oppilaitos Kokkolan ammattiopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Kokkolan kauppaopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Keski-Pohjanmaan aikuisopisto YHTEENSÄ Tavoite Toteutunut , , , ,8 402,9 449,6 421,0 416,9 448,4 464,1 450,0 439,2 539,7 534,9 535,0 565,8 214,9 203,2 225,0 235,5 73,8 86,1 80,0 77,1 151,3 146,2 140,0 153,7 99,7 99,5 90,0 99,6 94,2 104,3 104,0 113,8 175,0 185,3 175,0 175, , , , ,6 5

9 Perustutkinto-opiskelijoista kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on ollut seuraavasti: Toteutunut Oppilaitos Kokkolan ammattiopisto 78,7 94,3 109,8 Tekniikan ala 51,8 58,5 62,8 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 26,9 35,8 47,0 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 69,9 73,0 71,7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 69,9 73,0 71,7 Kokkolan kauppaopisto 120,9 122,3 112,5 Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 96,0 96,5 89,2 Luonnontieteiden ala 22,3 21,8 19,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2,7 4,0 4,3 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 56,7 60,9 68,7 Kannuksen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 33,6 31,3 29,3 Kaustisen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 4,4 4,3 8,1 Perhon toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 16,3 23,4 29,3 Toholammin toimipaikka, kulttuuriala 2,4 2,0 2,0 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 10,0 9,5 11,6 Humanistinen ja kasvatusala 3,2 1,0 1,4 Kulttuuriala 6,8 8,5 10,2 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 336,2 360,0 374,3 Muita opiskelijoita on ollut seuraavasti: Muut kuin yksikköhintaopiskelijat Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijatyövuotta Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät NOSTE-opiskelijatyöpäivät * Muu, opiskelijatyöpäivinä** * Noste-koulutukset päättyivät v ** mm. hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne. 6

10 2.3 Valtuusto Koulutusyhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 46-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2011 valtuusto kokoontui kolme kertaa ja päätti yhteensä 29 asiasta. Valtuuston puheenjohtajisto Palosaari-Penttilä Pirjo pj. Isohanni Anna-Maria I vpj. Mikkola Silja II vpj. Jäsenkuntien edustajat HALSUA Hotakainen Tapani Jylhä Hanne KALAJOKI Hänninen Sami Tilus Riitta A. Tuorila Sanna KANNUS Isohanni Anna-Maria Koskinen Tommi Mikkola Silja Mäkitalo Tarja KAUSTINEN Hakola Kirsti Harju Jorma Koskinen Jouni Palosaari-Penttilä Pirjo KOKKOLA Harsunen Raimo Heino Esa Kippo-Kovasin Lea Koskela Joonas Laitila Veikko Passoja Terttu Pohjola Vesa Ström Aija Uusikartano Lea Ylitalo Alpo LESTIJÄRVI Haasiomäki Osmo Tuikka Elina PERHO Humalajoki Tapani Koivuniemi Jorma Vainionpää Sakari PIETARSAARI Häggblom Bjarne Ittonen Jarmo Silvennoinen Pentti Tupeli Timo ( saakka) Aspvik Matts ( alkaen) Vähäsöyrinki Eija SIEVI Jussila Mauno Kinnunen Kimmo TOHOLAMPI Heikkilä Timo Hylkilä Marja Pahkakangas Kauko VETELI Pakkala Risto Pulkkinen Marketta Savolainen Veijo Sopimuskuntien edustajat KRUUNUPYY Lerbacka Markus Saajoranta Pekka VÖYRI Näsman Lisbeth PEDERSÖRE Björklund Ritva Sundqvist Rolf 2.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Raimo Harsunen (pj.) Kokkolasta, Bjarne Häggblom (vpj.) Pietarsaaresta, Elsi Hautaniemi Kokkolasta, Jussi Rämet Kokkolasta ja Annikki Korpijärvi Kokkolasta. Koulutusyhtymän vastuullisina tilintarkastajina ovat toimineet JHTT KH Elina Pesonen, JHTT Esko Säilä ja JHTT Aatos Mäkelä KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:stä. 7

11 2.5 Hallitus Koulutusyhtymän 11-jäsenisen hallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston käsittelemien asioiden täytäntöönpanosta. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2011 ja päätettävänä oli yhteensä 153 asiaa. Varsinaiset jäsenet 2011 Timo Virolainen, puheenjohtaja (Kokkola) Esa Kant, varapuheenjohtaja (Kokkola) Carl-Göran Henriksén (Kokkola) Marja Hylkilä (Toholampi) Sirkka Juusela-Pekkarinen (Kannus) Leila Lehtinen (Kannus) Pekka Märsylä (Kalajoki) Sari Puutio (Kokkola) Jarmo Rasmus (Kokkola) Pentti Silvennoinen (Pietarsaari) Maarit Wik (Pietarsaari) Henkilökohtaiset varajäsenet Kimmo Kinnunen (Sievi) Jaana Pikkarainen-Haapasaari (Kokkola) Katja Liimatta-Åström (Kokkola) Maria Keltti-Heikkilä (Veteli) Mikko Tamminen (Perho) Leena Oikarinen (Kokkola) Tapani Hotakainen (Halsua) Kaisu Valtonen (Lestijärvi) Ritva Hänninen (Toholampi) Maija Ekman (Pietarsaari) Ahti Lehtonen (Pietarsaari) Esittelijät Pöytäkirjanpitäjä Jukka Ylikarjula, johtaja Eija Nylund, hallintosihteeri Liisa Sadeharju, koulutusjohtaja vuorotteluvapaa Jukka Penttinen, talouspäällikkö, vs. koulutusjohtaja Minna Kallioinen, vs. talouspäällikkö Johtokunnat Vuonna 2011 koulutusyhtymässä on toiminut kaksi johtokuntaa. Ammattiopetuksen johtokunta toimii ammattiopiston, kauppaopiston, sosiaali- ja terveysalan opiston ja kulttuuriopiston johtokuntana ja maaseutuopetuksen johtokunta maaseutuopiston ja sen yksiköiden johtokuntana. Hallitus toimii aikuisopiston johtokuntana. Johtokuntien varsinaiset jäsenet vuonna 2011: Ammattiopetuksen johtokunta: Yrjö Kurth, pj. (Kokkola) Taisto Paasila, vpj. (Kokkola) Johanna Lehtinen (Pietarsaari) Eija Liikamaa (Kokkola) Behljulji Mihrija (Kokkola) Eero Mourujärvi (Kokkola) Outi Niemi-Parpala (Kokkola) Risto Nikkanen (Kokkola) Ari Tuikka (Kokkola) Jarmo Rasmus (hallituksen edustaja) Dieter Heiermann (opettajien edustaja) Sanna Siirilä-Hyyppä (muun henkilökunnan edustaja) Eveliina Sippola (opiskelijoiden edustaja) Maaseutuopetuksen johtokunta: Tapani Orjala, pj. (Kokkola) Oili Salo, vpj. (Kaustinen) Håkan Bystedt (Kokkola) Matti Humalajoki (Perho) Jouni Koskinen (Kaustinen) Kauko Pahkakangas (Toholampi) Marjo Pietilä (Kokkola) Leila Pihlajamaa (Lestijärvi) Marja Tastula (Kaustinen) Marja Hylkilä (hallituksen edustaja) Jorma Koivuniemi (opettajien edustaja) Tapani Humalajoki (muun henkilökunnan edustaja) Esittelijät: Sirkku Purontaus, rehtori Mervi Huttula, rehtori Tarja Halkosaari, rehtori Kari Ilmonen, rehtori Sihteeri: Kaija Kantola, toimistosihteeri Esittelijä: Jarmo Matintalo, rehtori Sihteeri: Liisa Takalo, taloussihteeri Kokouksissa on paikalla myös yksikönjohtajat ja aikuiskoulutuspäällikkö. 8

12 2.7 YT-elin ja työsuojelu Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen YT-ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena 5-jäsenisenä jaoksena. Työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkilä ja lisäksi oppilaitoksissa toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. YT-ryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana 6 kertaa ja työsuojelujaos 4 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Työnantajan edustajat Sirkka Juusela-Pekkarinen, hallituksen jäsen Esa Kant, hallituksen jäsen Sari Puutio, hallituksen jäsen, vpj. Jarmo Matintalo, rehtori Tapani Salomaa, rehtori Jukka Ylikarjula, johtaja Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö Elina Seppä-Jokela, palkka-asiamies Sirkka Kykyri, henkilöstösihteeri, sihteeri Työntekijöiden edustajat Dieter Heiermann Juko/OAJ, pääluottamusmies, pj. Hilkka Mommo, Juko/OAJ, sosiaali- ja terveysala Taisto Hakkarainen, Juko/OAJ, maaseutu Kirsi Wacklin, Juko/OAJ, kauppa ja hallinto Eero Keronen, Juko/OAJ, aikuiskoulutus Leila Keski-Oja, Jyty, pääluottamusmies Pirjo Ström, JHL, pääluottamusmies Juha Landin, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelujaosto Työsuojeluvaltuutetut: Juha Landin (pj.) Juha Joki (vpj.) Matti Varpaluoma Markku Pohjonen Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö, sihteeri 2.8 Ammattiosaamisen toimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen hyväksymisestä vastasi ammattiosaamisen toimikunta, joka kokoontui vuoden 2011 aikana 4 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Ammattiosaamisen toimikunta Hannu Göös, puheenjohtaja Ismo Lassila, varapuheenjohtaja Reima Virkkala Virpi Sorvisto Mirka Rajaniemi Outi Vehkamäki Ahti Ekdahl Matti Varpaluoma Marja-Liisa Svenfelt Tove Strömbäck Sirkku Purontaus Liisa Sadeharju Maari Wik, yhtymähallituksen edustaja Miika Kalliokoski, opiskelijajäsen Timo Raikula, opiskelijajäsen Tuija Koukkari, asiantuntijajäsen Essi Hukka, sihteeri 9

13 2.9 Johtoryhmä Koulutusyhtymän johtoryhmään kuuluivat vuonna 2011 kaikkien opistojen rehtorit sekä yhtymäpalveluiden viranhaltijoista yhtymäjohtaja, koulutusjohtaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi hallintosihteeri. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä 15 kertaa. Johtoryhmän roolina yhtymän organisaatiossa on strategian täytäntöönpano, yhteisistä käytännön asioista sopiminen sekä valtuuston ja hallituksen päätösten valmisteleminen ja toteuttaminen Opiskelijayhdistys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys KeKo ry on kokoontunut vuonna 2011 viisi kertaa. Keväällä 2011 opiskelijayhdistys järjesti opiskelijoille ja henkilökunnalle salibandyturnauksen. Opiskelijayhdistyksellä oli edustus koulutusyhtymän tiimeissä; toisen asteen yhteistyöryhmä, kansainvälisyystiimi ja ammattiosaamisen toimikunta. Hallituksessa toimineet jäsenet v.2011 Kalliokoski Miika (KAO), puheenjohtaja Sini Rintala (KAO) Emilia Kulmala (KAO) Sarell Saila (KKO) Hirvi Emilia (MSO, Kannus) Väli-Torala Niina (MSO, Kaustinen) Väisänen Vilma (MSO, Kaustinen) Tenhunen Leila (MSO, Perho) Raikula Timo (MSO, Toholampi) 2.11 Henkilöstömäärän kehitys Yksiköiden palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 614 työntekijää, joista 172 määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 52,3 %. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 48 vuotta 1 kuukausi. Koko henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta 2 kuukautta. Henkilöstöstä naisia on 61,9 % ja miehiä 38,1 %. Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Yksityiskohtaiset henkilöstötiedot esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. Henkilötyövuodet Tot Yhteiset palvelut 106,71 104,94 106,47 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 30,77 31,86 32,98 Kiinteistöpalvelut 51,35 52,29 51,79 Oppisopimustoimisto 3,92 3,97 4,34 RegiOnline IT-palvelut 20,67 16,82 17,36 Kokkolan ammattiopistot 265,01 288,06 299,86 Kokkolan ammattiopisto 143,08 149,85 155,76 Kokkolan kauppaopisto 36,83 39,04 40,45 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 54,60 61,68 64,04 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 30,50 37,49 39,61 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 128,07 124,36 130,31 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 74,14 83,06 81,65 YHTEENSÄ 573,93 600,42 618,29 10

14 3 TILIKAUDEN 2011 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTY- MÄN TALOUDELLINEN ASEMA 3.1 Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän yksityiskohtainen tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksen lopussa. Koulutusyhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli koulutusyhtymän rahoitustulos ilmoittaa riittääkö koulutusyhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat käyttöomaisuuden poistot. Koulutusyhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelma, 1000 (ulkoinen) TP 2011 TP 2010 Muutos-% TP 2011 TP 2010 Muutos- % Toimintatuotot Myyntituotot ,8 Maksutuotot , ,7 Tuet ja avustukset ,7 Vuokratuotot ,5 Muut tuotot , ,7 Toimintatuotot yhteensä , ,8 Toimintakulut Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset , ,6 Vuokrat ,8 Muut kulut , ,1 Toimintakulut yhteensä ,1 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate ,6 Korkotulot , ,3 Muut rahoitustulot Korkomenot , Muut rahoitusmenot Rahoitustuotot/kulut netto , Vuosikate ,4 Suunnitelmapoistot ,2 Arvonalentumiset Tulos ilman satunnaisia eriä ,1 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,4 Poistoeron muutos , ,2 Varausten muutos , ,8 Rahastojen muutos Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä ,6 Yhtymän vuosikate oli 2,5 miljoonaa euroa. Vuosikatteen suhde poistoihin oli 106 %, kun edellisvuonna se oli 185 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,15 euroa. Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2011 TP 2010 Toimintatuotot/kulut, % 106,90 % 111,42 % 105,74 % 110,30 % Vuosikate/poistot % 112,92 % 209,59 % 106,04 % 185,20 % Poisto, % (poistot/toim.tuotot) 5,43 % 5,38 % 5,03 % 5,05 % 11

15 3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat koulutusyhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa koulutusyhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelma (1000 ) TP 2011 TP 2010 Muutos (t ) TP 2011 TP 2010 Muutos (t ) Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Vuoden 2011 aikana otettiin uutta talousarviolainaa 3 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 5,4 m ja lyhytaikaisia lainoja 1,1 m. Lainasaamisia koulutusyhtymällä on 1 milj. euroa. Kassavarat vuoden lopussa olivat 1,9 m ja ne riittävät keskimäärin 15,2 päivän maksuvalmiuteen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2011 TP 2010 Investointien tulorahoitus, % 42,99 % 100,41 % 58,41 % 88,56 % (vuosikate/omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % 35,09 % 81,60 % 45,56 % 76,89 % (vuosik./om.meno+antol.lis.+lainanlyh.) Lainakanta , m 13,3m 11,9m 6,5m 4,4m Kassavarat , m 2,2m 2,7 m 1,9m 1,7m Kassan riittävyys (ka. vuosi/pv) 17,97 pv 20,15 pv 15,24 pv 14,60 pv 12

16 3.3 Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän taseen loppusumma oli ,16 euroa. Koulutusyhtymän tase ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaiset taseen liitteet on esitetty liitetiedoissa. Peruspääoman määrä on kasvanut tilivuoden 2011 aikana ,99 euroa. Taseen tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 67,00 % 69,22 % 69,95 % 73,80 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 26,36 % 23,76 % 23,37 % 19,33 % Lainakanta , Lainasaamiset kunnilta , VASTAAVAA (1000 ) VASTATTAVAA (1000 ) T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineettomat hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero hankinnat Vapaaehtoiset varaukset Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VARAUKSET Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset 0 2 PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset Pitkäaikaiset velat Muut saamiset Siirtosaamiset 1 2 Saamiset Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin Saadut ennakot Rahoitusarvopaperit Ostovelat Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat Käteisvarat 5 5 Siirtovelat Pankkitilit Lyhytaikaiset velat Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

17 3.4 Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitaseen tunnusluvut TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 57,69 % 59,33 % 58,93 % 62,80 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 40,52 % 37,16 % 37,21 % 32,00 % Lainakanta , Lainasaamiset kunnilta , VASTAAVAA (1000 ) VASTATTAVAA (1000 ) T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osakepääoma 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0 21 Muut omat rahastot Aineettomat hyödykkeet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet OMA PÄÄOMA Rakennukset VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero hankinnat Vapaaehtoiset varaukset Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VARAUKSET Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muu saamiset Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset Pitkäaikaiset velat Muut saamiset Siirtosaamiset 1 4 Saamiset Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin Saadut ennakot Rahoitusarvopaperit Ostovelat Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat Käteisvarat 5 5 Siirtovelat Pankkitilit Lyhytaikaiset velat Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

18 Koulutusyhtymään konsernina kuuluvat: Kiinteistö Oy Kokkolan Kirkkolehto, joka on purettu vuoden 2011 lopussa ja kiinteistöyhtiön omaisuus on siirretty koulutusyhtymälle. Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park, jonka osakekannasta omistus on 100 % eli euroa, Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, jonka osakekannasta omistus on 75 % eli euroa, Muut olennaiset osakeomistukset ovat: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö, osakeomistus 50,0 % äänivaltaisista A- osakkeista eli ,89 euroa ja 150 osaketta sekä lisäksi äänivallattomia B-osakkeita 300 osaketta eli ,78 euroa, Teknologiakeskus KETEK Oy, osakkeita 140 kpl, joiden arvo euroa ja omistusosuus 40 %, Kiinteistö Oy Kokkolan Innogate, osakkeita 756 kpl, joiden arvo euroa ja omistusosuus 30,6 %, Asunto Oy Perhon Opiskelija-Asunnot, osakkeita 400 kpl, joiden arvo euroa ja omistusosuus 40 %, Kannuksen tutkimustila Luova Oy, jonka osakekannasta omistus on 40,0 % eli euroa ja Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki, jonka osakannasta omistus on 49,0 % eli euroa. Tytäryhtiöt, Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park ja Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, on yhdistetty konsernitaseeseen pariarvomenetelmällä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö on yhdistetty konsernitaseeseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin rahoituslaskelmassa on tulorahoituksen korjauserissä eliminoitu osuus osakkuusyhteisön voitosta. Investointimenoissa ei ole huomioitu osakkuusyhteisöosuuksiin laskennallisia eriä, jotka eivät vaikuta rahavirtoihin. Muut vähäiset osakeomistukset on ilmoitettu taseerittelyissä. Konsernin toiminta, ohjaus ja valvonta Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus ja Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park Oy ovat kiinteistöyhtiöitä. Koulutusyhtymällä on niiden hallituksissa edustus ja yhtymän kiinteistöpalvelut-yksikkö vastaa tilojen hoidosta. Kiinteistö Oy Kokkolan Innogaten osalta yhtymällä on edustajat hallituksessa. RegiOnline ja oppisopimustoimisto ovat vuokralaisina kiinteistössä. Yhtiöiden toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyön kautta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa toiminnallisina tavoitteina ovat yhteistyön edistäminen opetus- ja hanketoiminnassa sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käyttö. Yhtymä toimii ammattikorkeakoulun lainojen takaajana. Tältä osin seurataan aktiivisesti ammattikorkeakoulun taloudellista tilannetta ja vaikutetaan taloudellisen liikkumavaran vahvistumiseen. Toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyöskentelyn kautta. Yhtymällä on edustajat hallituksessa ja yhtymän johtaja toimii asiantuntijajäsenenä yhtiön hallituksessa. Tarvittaessa ammattikorkeakoulun edustajia voidaan pyytää myös yhtymän hallituksen kokouksiin esittelemään toimintaansa, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida. 15

19 3.5 Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna 2011 Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistuloihin ja menoihin ei ole yhdistetty konsernitaseen eriä. Kokonaistalouden laskelma osoittaa, että koulutusyhtymän taloudellinen liikkumavara oli vuonna 2011 ylijäämäinen noin euroa. TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,9 Korkotuotot 93 0,2 Korkokulut 140 0,3 Muut rahoitustuotot 4 0,0 Muut rahoituskulut 7 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut 97 0,2 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin 381 0,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,2 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 2 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 318 0,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 129 0,2 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

20 3.6 Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Koulutusyhtymän toimintaa ohjaa koulutusyhtymän strategia sekä yhtymäsuunnitelma ja talousarvio. Toiminnan onnistumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä valvonnalla, joka käsittää sekä toimintojen valvonnan että riskien hallinnan. Laatutyön ja sähköisten järjestelmien kehittyminen on parantanut sisäistä valvontaa viime vuosina. Sisäisen valvonnan keskeiset osa-alueet ovat: taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta toiminnallisten tavoitteiden seuranta riskienkartoitus päätösten perusteena olevan tiedon luotettavuus lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja toimielinten päätösten noudattaminen omaisuuden ja resurssien turvaaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Koulutusyhtymässä toimitaan yhtymän omien sääntöjen ja ohjeiden sekä kansallisten määräysten, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Keskeiset ohjeet opetustoiminnalle tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallitukselta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suurin osa opetustoiminnasta perustuu valtakunnallisesti määriteltyihin tutkinnon perusteisiin. Opetustoimintaa ohjaa hallituksen vahvistama opetussuunnitelman yhteinen osa sekä rehtorien vahvistamat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Opetustoiminnan laadun dokumentoinnista, seurannasta ja ohjeistamisesta vastaa yhtymän koulutusjohtaja, jolla on myös hallintosäännössä määritelty vastuu opetuksen laadun kehittämisestä. Henkilöstöhallintoon ja työlainsäädäntöön liittyvistä asioista vastasivat yhtymän johtaja, koulutusjohtaja sekä opistojen rehtorit. Henkilöstön osalta tehdään työehtosopimusten mukaiset työaikasuunnitelmat, työnkuvaukset sekä työn vaativuuden arvioinnit. Suuri osa henkilöstöstä käy myös esimiehen kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Työsuojelusta vastaa kiinteistöpäällikkö ja yhtymällä on ajantasainen työsuojelun suunnitelma sekä kaikkien kiinteistöjen osalta pelastussuunnitelmat. Työturvallisuusjaosto kokoontuu säännönmukaisesti 4 kertaa vuodessa ja on samassa yhteydessä tehnyt vuorojärjestyksen mukaisesti yksiköiden työsuojelutarkastukset. Yhtymän omia virallisia sääntöjä ovat valtuuston vahvistamat hallintosääntö ja tarkastussääntö sekä hallituksen vahvistamat hankintasääntö, matkustussääntö, projektihallinnon ohje sekä sisäisen valvonnan ohje. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet asetetaan talousarviossa seuraavalle tilikaudelle ja yhtymäsuunnitelmassa kolmivuotiskaudelle, jonka mukaisesti laaditaan yksiköille tulos- ja tavoitesopimukset. Talousarvion vahvistamismenettely takaa yksiköiden tasapuolisen kohtelun. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain tehtävissä osavuosikatsauksissa ja projektiraporteissa, kuukausittain tehtävissä talousraporteissa sekä vuosittain tilinpäätöksessä ja henkilöstötilinpäätöksessä. Riskienhallinnan järjestäminen Toiminnan riskit liittyvät opiskelijamäärän ja palvelujen kysynnän määrän ennustettavuuteen ja siihen miten kustannukset pystytään sopeuttamaan toimintatuottoihin. Tarjontaa pyritään kohdentamaan ennakointityön avulla, jossa huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset ennusteet. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään aktiivisella opiskelijahuollolla. Henkilöstön osaamiseen ja työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Kiinteistöomaisuudesta pidetään huolta vuosittaisen investointi- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Yhtymän vakuutusasiat hoidetaan keskitetysti yhtymäpalveluissa niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin omaisuuden osalta. Vakuutusasioissa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. 17