TEEMANA: ORGANISAATIO- UUDISTUS. Organisaatiouudistukset astuvat voimaan. T-sairaalasta prosessiohjatun hoidon huippusairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMANA: ORGANISAATIO- UUDISTUS. Organisaatiouudistukset astuvat voimaan. T-sairaalasta prosessiohjatun hoidon huippusairaala"

Transkriptio

1 Organisaatiouudistukset astuvat voimaan T-sairaalasta prosessiohjatun hoidon huippusairaala Tekonivelet parantavat elämänlaatua TEEMANA: ORGANISAATIO- UUDISTUS Raportoinnille kiitosta 1

2 Talouden taantuma ja terveydenhuolto Keskustelu siitä, onko myös Suomen talous syöksynyt vahvasta kasvusta taantumaan vai peräti lamaan, on saivartelua. Varmaa on joka tapauksessa, että taloudellinen tilanne on nopeasti heikentynyt ja tämän kuopan syvin kohta on vielä edessä. Miten muuttunut taloudellinen tilanne vaikuttaa terveydenhuoltoon? Vuosien laman aikana muutokset terveydenhuoltoon olivat dramaattiset luvun huikea (10 20 % vuodessa) menojen ja palkkojen kasvu pysähtyi kuin seinään. Palkkoja ei korotettu lainkaan neljään vuoteen, lomarahoja vaihdettiin lomapäiviksi, sijaisten määrää vähennettiin ja terveydenhuollon työttömyys nousi suureksi. Lääkäreitäkin oli työttömänä tuhat, hoitajia useita tuhansia. Eräissä sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa työttömyysprosentti nousi 30:een. Kunnallisen terveydenhuollon menot vähenivät 10 %. Kymmeniä yksityisiä terveydenhuoltoyrityksiä meni konkurssiin. Terveydenhuollon tuottavuus kuitenkin parani 1990-luvun alkuvuosina eli vakiintuneen sanonnan mukaan löysät otettiin pois. Potilaat saivat hyvää hoitoa ja väestön terveydentila kehittyi jälkeenpäin arvioiden myönteisesti. Ymmärrettävistä syistä johtuen muun muassa työmatka- ja liikennetapaturmat vähenivät, mutta myös itsemurhien lukumäärä pieneni. Emme vielä tiedä millainen talouden kuoppa edessämme vuosina on. Ekonomistit ovat kuitenkin arvioineet, että 1990-luvun alun syvyyksiin ei nyt syöksyttäisi. Palkkaratkaisut ovat voimassa saakka. Niiden mukaan palkat nousevat 3-4 % seuraavan vuoden kuluessa. Koulutustuotanto jatkuu vahvana ja onkin mahdollista, että työvoimapulasta siirrytään taas työvoiman ylitarjontaan. Kunnallinen työ saattaa nousta tavoitelluksi. Lääkäripula ja muidenkin ammattilaisten vaje voi helpottaa. Varmaa on, että kuntien ja sairaanhoitopiirien on tiukennettava menojen kasvua. Oma sairaanhoitopiirimme aloitti sen jo vuoden 2009 talousarviossa, jossa käyttötalouden kasvuvauhtia pienennetään edellisistä vuosista. Sen sijaan investointibudjettimme kasvaa. Tästä ollaan laajasti yhtä mieltä. Julkisen vallan on nyt investoitava, kun yksityisen elinkeinoelämän rakennustyöt vähenevät. Rakennuskustannukset myös halpenevat, joten nyt on edullista rakentaa. Lainarahan laajamittainen käyttö, jota rakentaminen meillä sairaanhoitopiirissä merkitsee, on kuitenkin ongelmallista. Korkojen jatkuva heilahtelu lisää rahoituskustannuksiin arvaamattomuutta. Väestön keski-iän nousu ja terveysteknologian huikea kasvu jatkuvat talouden taantumasta huolimatta. Hoitotakuun ja kiireellisten potilaiden hyvän hoidon velvoitteet eivät helpotu, vaikka maan taloudellinen tila heikkenee. Tämä vaatii sairaaloissa ja terveyskeskuksissa aikaisempaa parempaa toimintojen organisoimista ja johtamista. Velvoitteista on selvittävä työntekijöiden määrää kasvattamatta. Myös seuraava palkkakierros on varmasti maltillisempi kuin edellinen. Yhteistoiminnan merkitys korostuu entisestään. Oma sairaanhoitopiirimme valmistautuu kohtaamaan talouden haasteet yhdessä omistajakuntien ja henkilöstönsä kanssa. Kyllä me selviämme on selvitty ennenkin. 2 Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet

3 1 Diskussionen om huruvida också den fi nländska ekonomin från en kraftig tillväxt har gjort en djupdykning till recession eller rentav till depression, är hårklyveri. Säkert är i varje fall att det ekonomiska läget snabbt har försämrats och att det djupaste stället av den här gropen ännu ligger framför oss. Hur inverkar det ändrade ekonomiska läget på hälsovården? Under depressionen åren var förändringarna inom hälsovården dramatiska. Den svindlande tillväxten i utgifterna och lönerna under 1980-talet (10-20 % per år) stannade upp som mot en vägg. På fyra år höjdes lönerna inte alls, semesterpengarna byttes ut mot semesterdagar, antalet vikarier minskades och arbetslösheten inom hälsovården steg till att bli hög. Också ett tusental läkare var arbetslösa, antalet arbetslösa skötare uppgick till fl era tusen. I en del medlemskommuner i sjukvårdsdistriktet steg arbetslöshetsprocenten till 30. Utgifterna för den kommunala hälsovården sjönk med 10 %. Tiotals företag inom hälsovårdsbranschen gick i konkurs. Den ekonomiska recessionen och hälsovården I början av 1990-talet förbättrades i alla fall produktiviteten inom hälsovården, man kunde med andra ord säga att mycket dödkött skalades bort. Patienterna fick god vård och enligt senare bedömningar utvecklades befolkningens hälsotillstånd i en positiv riktning. Av förståeliga skäl minskade bl.a. antalet olyckor vid arbetsresor och i trafiken, men också antalet självmord minskade. Vi vet ännu inte hurudan ekonomisk grop som vi har framför oss åren Nationalekonomerna har i alla fall bedömt att vi den här gången ändå inte störtar ned till samma djup som i början av 1990-talet. Löneavtalen är i kraft ända till Enligt dem stiger lönerna under nästa år med 3-4 %. Utbildningsproduktionen fortsätter kraftig och det är också möjligt att man från arbetskraftsbrist igen övergår till ett överutbud av arbetskraft. Det kommunala arbetet kan bli eftertraktat. Läkarbristen och också bristen på annan yrkesutbildad personal kan lätta. En sak som är säker är att kommunerna och sjukvårdsdistrikten måste strama åt utgiftsökningen. För vårt eget sjukvårdsdistrikt började det här redan i budgeten för år 2009, där driftsekonomins tillväxttakt minskas jämfört med föregående år. Däremot ökar vår investeringsbudget. Om detta är man i stor utsträckning eniga. Den offentliga sektorn måste nu investera då byggnadsarbetena inom det privata näringslivet minskar. Byggnadskostnaderna blir också biligare så det är nu förmånligt att bygga. Att i stor omfattning använda lånemedel, något som byggande för oss i sjukvårdsdistriktet innebär, är i alla fall problematiskt. De kontinuerliga fl uktuationerna i räntorna gör att det blir svårare än förut att beräkna de fi nansiella kostnaderna. Trots den ekonomiska recessioner fortsätter befolkningens medelålder att stiga och den svindlande tillväxten inom hälsovårdsteknologin fortsätter. Förpliktelserna med anledning av vårdgarantin och behovet god vård av brådskande patienter minskar inte även om landets ekonomiska situation försämras. På sjukhusen och hälsovårdscentralerna kräver detta en bättre organisering och ledning av verksamheten än tidigare. Man måste klara av förpliktelserna utan att öka på antalet anställda. Följande löneuppgörelse är säkert också måttligare än den föregående. Vikten av samarbete framhävs allt mer. Vårt eget sjukvårdsdistrikt förbereder sig på att tillsammans med ägarkommunerna och sin personal möta de ekonomiska utmaningarna. Vi klarar nog av det det har vi gjort också förut. Sisältö Talouden taantuma ja terveydenhuolto...2 Tekonivelet parantavat potilaiden elämänlaatua...4 Strategian mukaiset organisaatiouudistukset valmiiksi...6 Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksesta tulee alalle suuri toimija...7 Kaikki huollon palvelut piirinlaajuiseksi tulosyksiköksi... 9 Alueellisen erikoissairaanhoidon toimiala lähentää aluesairaaloita Henkilöstötoimistolle kaikki piirin henkilöstöasiat VSSHP:n tekniset palvelut tulosyksiköksi Den strategienliga organisationsreformen blir färdig...11 T-Pro tähtää toiminnan, organisaation ja johtamisen muutokseen...12 T-Pro-hankkeen projektit Sydänpotilaille tehokkaat hoitolinjat Potilaslähtöisyys korostuu Sairaanhoitopiirin toimintakulut lähes 500 miljoonaa...15 T-sairaalan kulkureitit muuttuvat Kunnilta kiitosta raportoinnin kehittämisestä...16 TOIMITUSTIEDOT Organisaatiouudistukset astuvat voimaan T-sairaalasta prosessiohjatun hoidon huippusairaala Tekonivelet parantavat elämänlaatua Raportoinnille kiitosta 1 TEEMANA: ORGANISAATIO- UUDISTUS Lasaretti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 7. vsk. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh. (02) Päätoimittaja: Aki Lindén puh. (02) , toimituspäällikkö: Esa Halsinaho puh. (02) Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tyks.fi. Toimitus ja taitto: Pramedia Oy. Yhteyshenkilöt: Pirkko Soininen ja Kaisa Riikilä, puh. (02) , fax (02) , sähköposti: pirkko.soininen@pramedia.fi. Toimituskunta: Aki Lindén (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Marko Marsala, Päivi Nygren, Turkka Tunturi. Osoitteenmuutokset: Puh. (02) , sähköpostitiedotus@ tyks.fi. Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo, ISSN Lisätietoja: Kannen kuva: Välinehuoltaja Hanna Enberg siirtyy organsiaatiomuutoksen myötä Sapan eli Sairaanhoidollisten palveluiden toimialan alle välinhuollon organisaatioon. Kuva: Mikael Soininen 3

4 Teksti: Pirkko Soininen I Kuva: Mikael Soininen Tekonivelet parantavat potilaiden elämänlaatua Tekonivelien kehitystyötä tehdään eri puolilla maailmaa. Väestön vanhetessa tekonivelien kysyntä kasvaa ja niiden avulla voidaan parantaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua ja pärjäämistä kotioloissa. Paimion sairaalassa järjestettiin marraskuun alkupuolella kansainvälinen Olkapää-symposium, johon osallistui kuutisenkymmentä lääkäriä Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Paimiossa asennetaan vuosittain keskimäärin 40 olkapään tekoniveltä ja suurin osa potilaista sairastaa nivelreumaa. Olkapään kipu on nivelreumassa tavallinen ja olkapää sairastuu prosentilla reumapotilaista. Tekoniveliä käytetään myös murtumien hoidossa ja kulumapotilailla sekä luukuolioissa ja joidenkin harvinaisten tautien hoidossa. Sairaalaamme on keskitetty koko sairaanhoitopiirin reumaortopedia ja potilaita hoidetaan paljon myös ostopalveluna. Kaiken kaikkiaan Suomessa asennetaan noin 150 olkapääproteesia vuodessa, kertoo reumaortopedi Hannu Tiusanen. Tekonivel lievittää erinomaisesti kipua, mutta liikkuvuuden palautuminen on yksilöllistä. Se riippuu jäljellä olevien lihasten tilasta ja siitä, kuinka ne saadaan istutetuksi tekonivelen pintaan, Tiusanen jatkaa. Olkapääproteesit ovat huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi lonkkien ja polvien tekonivelet, joita asennetaan Suomessa vuosittain noin Paimiossa olemme asentaneet Deltaproteeseja jo seitsemän vuoden ajan. Jos potilaalta puuttuu kokonaan kiertäjäkalvosin, kuten vanhemmilta potilailta usein, on Delta-proteesin asentaminen ainoa vaihtoehto, kertoo Tiusanen. Symposiumissa ruotsalainen ortopedi A. Ekelund esitteli Delta 3 -mallin parannetun version Delta Extendin. Vanha Delta 3 -malli toimi hyvin, mutta Ekelundin ryhmä on halunnut entisestään parantaa proteesia. Emme halunneet muuttaa tekonivelen perusrakennetta, mutta pyrimme parantamaan sitä. Aikaisemmassa mallissa muovi söi Paimion sairaalan Olkapää-symposiumiin kokoontuivat muun muassa ortopedit L. Seebauer (vas.), A. Ekelund, Esa Sipola, Tuomas Ylijama ja Hannu Tiusanen. Kuvasta puuttuu Paimion sairaalan leikkaustiimiin kuuluva Pjotr Sarantsin. helposti potilaan luuta ja aiheutti sen, että proteesin kiinnittävät ruuvit katkesivat. Uuden mallin pysyvyys on parempi, kertoi Ekelund. Ekelund on leikannut uudella menetelmällä jo yli sata potilasta ja hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä. Uudella menetelmällä on pystytty korjaamaan vaikeita tapauksia, joita ei vanhalla menetelmällä pysytty auttamaan. Kivuista kärsineet potilaat ovat saaneet uudesta menetelmästä avun ja leikkauksen jälkeen he ovat pystyneet nostamaan kätensä kokonaan ylös, syömään ja pukemaan itse, kertoo Ekelund. 4 Mallia videoidusta leikkauksesta Nivelreumassa olkapään tekonivelen ajoitus on yksilöllinen ja tekonivelvaihtoehtoja on useita. Voidaan käyttää puolitekoniveltä, joka asennetaan olkavarren yläosan sisään joko sementillä tai ilman. Tai voidaan käyttää pinnoitetekoniveltä tai totaaliproteesia, sekä erikoisproteesia, jonka toiminta perustuu käsivarren delta (hartia) lihaksen toimintaan (ns. reversed shoulder prosthesis) kuten esim Delta Extend tai Bigliani-Flatov reversed.

5 Symposiumin yhteydessä Ekelund asensi uudenlaisen tekonivelen 66-vuotiaalle naiselle, joka oli kaatunut vuoden alussa portaissa niin, että hänen olkapäänsä oli mennyt sijoiltaan. Tämän jälkeen potilas oli kärsinyt kovista kivuista ja huonosta liikkuvuudesta ja kiertäjäkalvosin oli revennyt kokonaan. Leikkaus välitettiin luentosaliin videoyhteyden kautta ja Ekelund ja kollegat keskustelivat leikkauksen kulusta operaation aikana. Pari tuntia kestänyt leikkaus meni hyvin ja potilas kotiutui neljä päivää myöhemmin. Symposiumissa esiteltiin myös toinen merkittävä teknonivel-uutuus: L. Seebauer leikkasi potilaan käyttäen kehittämäänsä anatomista tekoniveltä, joka valmistetaan potilaalle mittatilaustyönä leikkauspöydällä. Voimakasta kehitystä Ensimmäiset olkapään tekonivelet asennettiin 1950-luvulla. Tekonivelten kehitystyö menee koko ajan harppauksin eteenpäin, mutta suunnittelussa on tehty myös paljon virheitä. Tekonivelissä on käytetty esimerkiksi vääränlaista metallia, joka on liuennut elimistöön ja aiheuttanut luukatoa, Tiusanen kertoo. Tiusanen pitää ihanteellisena materiaalina nykyisin käytössä olevaa tanttaalimetallia: metalli on niin haurasta, että potilaan oma luu kasvaa metallin sisään ja metalli muuttuu vähitellen luuksi. Vaikka erityisesti olkapään tekoniveliä asennetaankin enimmäkseen reumapotilaille, niiden kysyntä kasvaa myös väestön vanhentuessa. Olkapään yläosan murtumat ovat vanhuksilla tavallisia, myös näiden korjaamiseen käytetään tekoniveliä, Tiusanen toteaa. Tekonivelleikkaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, yksi tekonivel maksaa noin euroa. Siksi olisikin erittäin tärkeää, että tekonivelistä saataisiin kehitettyä sellaisia versioita, jotka soveltuisivat mahdollisimman monelle potilaalle, pysyisivät hyvin, aiheuttaisivat vähän uusintaleikkauksia ja parantaisivat potilaiden elämänlaatua ja esimerkiksi kykyä selviytyä kotona mahdollisimman pitkään. A. Ekelund asensi parannetun Delta Extend-olkapääproteesin naispotilaalle kollegoiden seuratessa leikkausta videon välityksellä. 5

6 TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS Teksti: Esa Halsinaho I Kuvat: Markku Näveri, Mikael Soininen ja Esa Halsinaho Strategian mukaiset organi Vuoden vaihtuessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri saattaa käytännössä loppuun strategiaan kirjaamansa organisaatiouudistukset, kun se muodostaa viisi uutta koko piirin kattavaa toiminnallista kokonaisuutta. Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos kokoaa yhteen kuusi palveluja tuottavaa yksikköä ja noin 850 työntekijää. Alueellisen erikoissairaanhoidon toimiala ryhtyy koordinoimaan aluesairaaloiden noin 1150 työntekijän toimintaa sairaaloiden jäädessä kuitenkin edelleen omiksi tulosalueikseen. Kaikkien sairaaloiden huoltotoiminnat yhdistetään muodostettavaan VSSHP:n huoltopalveluiden tulosyksikköön, tek- niset ja kiinteistöhuollon toiminnot puolestaan VSSHP:n teknisten palveluiden tulosyksikköön. Molemmat toimivat sen jälkeen piirintasoisina palvelun tuottajina, vaikka ovatkin taloushallinnollisesti TYKSin taseessa. Huollossa työskentelee lähes tuhat ja tekniikan palveluissa noin 130 henkilöä. Lisäksi kaikki henkilöstöhallinnon viran ja toimen haltijat työskentelevät vuoden vaihduttua sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen henkilöstötoimiston alaisuudessa. Organisaation muutokset eivät vaikuta työntekijöiden työsuhteisiin, koska kaikki ovat koko ajan saman työnantajan, sairaanhoitopiirin, palveluksessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Sairaanhoitopiirin valtuusto Sairaanhoitopiirinhallitus Medbit Oy Vähemmistökielen lautakunta Hallintokeskus Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Psykiatrian tulosalue Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Aikuispsykiatria Johtokunta Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos TYKSLAB V-S kuvantamiskeskus V-S lääkehuolto V-S välinehuolto Patologia Kliininen neurofysiologia Alueellinen erikoissairaanhoito Johtokunta Loimaan aluesairaala Johtokunta Salon aluesairaala Johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitos TYKS Vakka-Suomen sairaala Turun yliopistollinen keskussairaala Konservatiivisen hoidon tulosryhmä Ihotaudit Keuhkosairaudet Kuntoutus Lastentaudit Neurologia Sisätaudit- Syöpätaudit KLFI ja PET Muu sairaanhoitotoiminta Operatiivisenhoidon tulosryhmä Anestesiologia ja tehohoito Ensiapu Fysiatria Kirurgia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Naistentaudit ja synnytykset Ortopedia ja traumatologia Silmätaudit Suusairaudet VSSHP:n huoltopalvelujen tulosyksikkö VSSHP:n teknisten palvelujen tulosyksikkö 6

7 TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTU saatiouudistukset valmiiksi Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksesta tulee alalle suuri toimija Uuden Liikelaitoksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Lehtonen Vuoden 2009 alusta sairaanhoitopiirin organisaatioon ilmaantuu uusi sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos. Siihen kuuluvat TYKSin kliininen neurofysiologia (20 työntekijää) ja patologia (55), Tykslab (346), Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus (277) sekä Varsinais-Suomen lääkehuolto (56) ja välinehuolto (97), yhteensä noin 850 työntekijää. Yksiköt tarjoavat sisällöltään toisistaan poikkeavia palveluita ja siksi ne säilyvät liikelaitoksessa erillisinä palvelualueina. Vuonna 2009 sairaanhoidollisten palveluiden liikevaihdoksi arvioidaan 112 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän hallitus on nimittänyt uuden liikelaitoksen toimitusjohtajaksi Olli- Pekka Lehtosen, joka on tähän asti toiminut Tykslabin toimitusjohtajana. Maanantaina kokoontunut johtokunta päätti ottaa liikelaitoksen nimeksi Tyks-Sapa-liikelaitos. Lehtosen mukaan uuden liikelaitoksen toimintaa yhdistää se, että kaikki sen antamat palvelut edellyttävät terveydenhuollon erityisosaamista, vaikka se ei itse varsinaisesti hoidakaan potilaita. Liikelaitoksena meidän on helpompi myydä palveluita myös kuntayhtymän ulkopuolelle. Ulkoinen myynti suuntautuu pääasiassa terveyskeskuksiin ja enimmillään sitä voi olla jopa runsas kolmannes liikevaihdosta, Lehtonen kertoo. Yhteinen osaaminen hyödyksi Sairaanhoidolliset palvelut on määritetty konsernipalveluiksi eli liikelaitos järjestää palvelut koko sairaanhoitopiirille. Sillä on oma johtokunta, jossa on myös Turun yliopiston edustaja. Toimitusjohtajaa avustaa kullakin palvelualueella johtaja ja ylihoitajat, jotka vastaavat työn käytännön tason organisoinnista. Kaikki sairaanhoidolliset palvelut vaikuttavat omalla merkittävällä tavallaan potilaan tutkimuksen ja hoidon onnistumiseen. Useinkaan potilaan diagnoosiin ei päästä ilman laboratoriota ja kuvantamista tai patologin lausuntoa. Kirurgi ei leikkaa yhtään leikkausta ilman huollettuja välineitä. Lääkkeiden oikea-aikainen ja virheetön toimittaminen on turvallisen hoidon perusedellytyksiä. Korostamme liikelaitoksessa itsenäisten palvelualueiden merkitystä. Kullakin on omat vakiintuneet tapansa toimia, asiakassuhteensa, laatujärjestelmänsä, henkilökunnan totutut tavat ja tuotemerkit. Yritämme tehdä yhteisen liikelaitoksen aloittamisen mahdollisimman yksinkertaisesti. Emme esimerkiksi perusta erillistä liikelaitoksen hallintoa, vaan käytämme eri palvelualueiden hallinnollisia resursseja ristiin, Lehtonen kertoo. Hän näkee, että yhteisessä organisaatiossa voidaan paremmin sovittaa yhteen eri palvelualueiden toiminnot potilaan tutkimuksen ja hoidon hyväksi. Voimme oppia toisiltamme erityisesti siinä, miten sairaanhoidolliset palvelut nivelletään potilaan tutkimukseen ja hoitoon. Meillä on yhteistä osaamista, jotka meidän kannattaa jakaa keskenämme. Niitä ovat esimerkiksi asiakassuhteiden hoito, raportointi palveluista, toiminnanohjaus, tarjousten ja hankintojen suunnittelu, Lehtonen sanoo. Liikelaitoksen tavoitteena on saada aikaan toimiva johtamisjärjestelmä vuonna Potilaalle koituvia mitattavia hyötyjä liikelaitos tavoittelee vuonna Haluamme kehittää sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksesta niin osaavan ja arvostetun toimijan, että palvelumme kelpaavat kaikille alueen terveysalan toimijoille potilaan tutkimuksen ja hoidon avustamisessa, Olli-Pekka Lehtonen kiteyttää. TYKSLAB aikoo kehittyä myös uuden liikelaitoksen osana Tykslab on uuden liikelaitoksen ainoa palvelualue, joka on ollut jo aiemmin liikelaitos. Viiden toimintavuotensa aikana se on panostanut asiakastoimintoihin, raportointiin ja talousseurantaan. Tämä kokemus voidaan nyt hyödyntää uudessa liikelaitoksessa. Tykslabin rekisteröity tuotemerkki jatkaa kuten muidenkin palvelualueiden nimet. Olemme saaneet taloutemme hallintaan ja voineet laskea laboratoriopalveluiden hintoja. Olemme kehittäneet oman johtamismallimme, joka on nyttemmin siirretty sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen toimintasääntöön, toimitusjohtaja Olli-Pekka Lehtonen toteaa. Olemme lähteneet hakemaan Tykslabille myös uusia asiakaspalvelumuotoja. Yksi sellainen voisi olla potilaan hoitoon liittyvien laboratoriotutkimusten tekeminen hoitoyksikössä vierianalytiikkana. Toinen alue on laboratoriotutkimusten oikean käytön tuki, joka perustuu kattaviin asiakasraportteihimme ja niistä saataviin vertailutietoihin. Näemme, että Tykslab voi edelleen kehittää palveluitaan uudessa liikelaitoksessa ja toisaalta myös oppia muilta palvelualueilta, Lehtonen sanoo. 7

8 TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS 8 Tykslabin palvelut kattavat 90 prosenttia Varsinais-Suomen julkisen terveydenhuollon laboratoriotutkimusten tarpeesta. Se tekee tai välittää lähes 4,5 miljoonaa laboratoriomääritystä ja suorittaa näytteenottoa vuodessa. Sillä on 31 näytteenottopistettä ja 33 miljoonan euron liikevaihto. Tykslabiin kuuluvat kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian ja kliinisen farmakologian erikoisalat. Kuvantamiskeskus palvelee laajasti koko maakuntaa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus jatkaa sairaanhoidollisten palveluyksiköiden liikelaitoksessa nykyisessä muodossaan koko piirin kattavana kuvantamisyksikkönä. Rakenteellisesti olemme olleet jo matkalla liikelaitokseksi toimittuamme kaksi vuotta taseyksikkönä. Budjettimme on jo ollut erillään muusta piirin budjetista vaikka samassa taseessa. Asiakkaamme ovat ostaneet meiltä tutkimuksia, jotka olemme pääosin tuottaneet itse, mutta jossain määrin olemme välittäneet myös ostopalveluita. Vastaavasti olemme ostaneet ja vuokranneet sairaaloilta tukipalveluita kuten laitoshuoltoa, kuvantamiskeskuksen johtaja Anu Alanen kertoo. Perustyön, eli röntgen-, ultraääni ja magneettitutkimusten, Alanen näkee toteutuvan organisaatiomuutoksista riippumatta samanlaisena myös liikelaitosmallissa. Tekemisen puitteet muuttuvat jossain määrin, toivoaksemme aikaisempaa joustavammiksi, kun kuntaomistajamme tulevat päätöksentekijöinä lähemmäs päivittäistä toimintaamme uuden liikelaitoksen johtokunnassa, Alanen sanoo. VSKK myy jatkossakin kuvantamistutkimuksia kaikille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloille, suurimmalle osalle ympäröivistä terveyskeskuksista sekä jonkin verran muillekin julkisille laitoksille kuten yliopistolle, puolustusvoimille ja joillekin yksityisille tilaajille. Kuvausten tekemiseen VSKK:llä on 14 osastoa ja lisäksi pieni hallinto-osasto. Lääkehuolto vastaa jo kahden sairaanhoitopiirin lääkekilpailutuksesta Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitokseen liitettävä Varsinais-Suomen lääkehuolto on toiminut sairaanhoitopiirin laajuisena taseyksikkönä kaksi vuotta. Siihen kuuluvat TYKSin sairaala-apteekki, jolla on toimipisteet Turussa, Paimiossa ja Raisiossa, sekä Loimaan ja Salon aluesairaaloiden, TYKSin Vakka-Suomen sairaalan ja Turunmaan sairaalan lääkekeskukset. Asiakasyksiköitä on runsaat 800, lääkepakkauksia jaellaan noin 2,7 miljoonaa ja omia valmisteita tuotetaan noin kpl vuodessa. Lääkehuollon johtajan, sairaala-apteekkari Kirsti Torniaisen mukaan suurimmat muutokset tapahtuivat jo kaksi vuotta sitten, eikä liikelaitoksen osaksi siirtyminen enää aiheuta lääkehuollossa kovinkaan tuntuvia muutoksia. Muista uuden liikelaitoksen yksiköistä lääkehuolto eroaa henkilöstökuluiltaan, joiden osuus budjetista on vain kymmenen prosenttia. Lääkehuollolla on merkittäviä sisäisiä asiakkaita myös oman liikelaitoksen sisällä, suurimpina kuvantamiskeskus ja Tykslab. Torniaisen mielestä lääkehuolto on kahden taseyksikkövuoden aikana päässyt tavoitteiden toteuttamisessa hyvään alkuun muun muassa yhtenäisissä toimintatavoissa. Tärkeänä apuna hän mainitsee kokouksissa käytettävän videoneuvottelujärjestelmän, jonka avulla on vähennetty matkustamiseen kuluvaa resurssia. TYKSin apteekki on vastannut jo pitkään piirissämme julkisen sektorin keskitetystä lääkkeiden kilpailutuksesta, joka on nyttemmin laajentunut myös Satakunnan sairaanhoitopiiriin ja sen terveyskeskuksiin. Tästä saadaan varsin mittava rahallinen hyöty. Välinehuollosta vasta nyt piirinlaajuinen yksikkö Sairaanhoitopiirin kattava välinehuollon palvelualue poikkeaa muista sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitokseen liitettävistä yksiköistä siinä, että sitä ei ole ollut vielä olemassa. Se muodostetaan vuodenvaihteessa kokoamalla TYKSin, Tykslabin ja piirin muiden sairaaloiden välinehuoltajat yhteen hallinnolliseen yksikköön. TYKSillä on välinehuoltokeskukset Kantasairaalassa, Kirurgisessa sairaalassa ja Raision sairaalassa. Näissä on jo valmiina atkpohjainen tilaus- ja laskutusjärjestelmä, jonka avulla ulkoisia asiakkaita voidaan palvella sujuvasti ja kustannusvastaavasti. Välinehuollon muu henkilöstö työskentelee ensi vuonna vuokratyövoimana sairaanhoitopiirin tulosyksiköiden sisällä, TYKSin klinikoissa ja muiden sairaaloiden osastoilla. Välinehuoltotoimintoja vuonna 2008 koordinoinut ylihoitaja Hanna Mäkilä katsoo, että ensi vuosi tuo vain vähäisiä muutoksia työntekijöiden näkökulmasta. Välinhuoltaja Tanja Pimenov siirtyy hänkin ensi vuonna Sapaan, välinehuollon organisaation alle. Teemme välinehuoltotyötä asiakkaan tiloissa, samalla ammattitaidolla kuin ennenkin. Asiakkaan edustaja on tuttu osastonhoitaja, joka toimii myös lähijohtajana. Tuotamme terveydenhuollossa tarvittavia korkealaatuisia puhdistus-, desinfiointi- ja sterilointipalveluita, sekä annamme koulutusta ja opastusta välinehuollossa. Osa toiminnastamme on sertifi oidun laatujärjestelmän piirissä ja tavoitteenamme on laajentaa sitä muihin välinehuoltokeskuksiin tulevina vuosina, Mäkilä toteaa.

9 TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTU Patologia toivoo yhteisiä tiloja Sairaanhoidollisiin palveluihin liitettävän patologian palveluyksikön pääasiallisena tehtävänä on diagnosoida sairauksia potilaista otetuista kudos- ja solunäytteistä. Yksikössä tutkitaan vuosittain noin kudosnäytettä ja solunäytettä sekä tehdään noin 300 lääketieteellistä ruumiinavausta. Patologin rooli on muuttunut ja nykyään hän onkin yhä kiinteämmin osa potilaan hoitotiimiä. Lääketieteelliset ruumiinavaukset ovat olennaisia potilaan tarkan kuolinsyyn selvittämisessä, mutta niillä on merkitys myös terveydenhuollon kokonaisuuden laaduntarkkailussa. Hoitoprosessi saa niistä tietoa, jonka avulla se voi kehittyä edelleen. Patologian ylilääkäri Olli Carpén huomauttaa, että patologinen diagnoosi maksaa paljon vähemmän kuin esimerkiksi syövän hoito. Laboratoriotesti maksaa kymmenistä euroista korkeintaan satoihin euroihin, uudet syöpälääkkeet tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin. Patologian yksikkö toimii yliopiston Medisiina-rakennuksessa, TYKSin U-sairaalassa ja BioCityssä. Carpénin mukaan yksikön harras toive on, että se saisi koko henkilöstönsä yksiin tiloihin, suunnitteilla olevaan Mikromedicum-rakennukseen. Patologian palvelualueen vaikeimpina haasteina Carpén pitää toisaalta säästö- ja tehokkuusvaatimusten yhdistämistä ja toisaalta diagnostiikan kehittämistä mahdollisessa kilpailutilanteessa yksityislaboratorioiden kanssa - yliopistosairaalalla kun on aivan eri velvoitteet. Kuka esimerkiksi kehittää ja testaa lääketieteen uudet menetelmät ja tarjoaa nä- mä palvelut myös muille sairaaloille, jos eivät yliopistosairaalat? Carpén kysyy. Kliinisestä neurofysiologiasta itsenäinen palvelualue Liittyessään sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitokseen kliinisestä neurofysiologiasta tulee itsenäinen palvelu-alue, kun se aiemmin on ollut niin sanottu KNIP-tulosyksikön vastuualue. Sen päätoimipaikka on TYKSin Kantasairaalassa. Va. ylilääkäri Maria Peltola kertoo, että kliinisen neurofysiologian osastolla on kattava laatujärjestelmä ja se toimii ainoana Suomessa FINASin (Suomen kansallinen akkreditointielin) akkreditoimana KNF-testauslaboratoriona. Me tuotamme tutkimuksia, joilla selvitetään tajunnanhäiriötä, epilepsiaa, paikallisia hermovammoja ja -pinteitä, hermon toimintaa leikkauksen aikana, ääreishermoston toimintahäiriöitä, lihastauteja, unenaikaisia hengityshäiriöitä ja unihäiriöitä, päiväaikaista väsymystä, aistijärjestelmien puutosoireita ja neuropaattista kipua sekä ohjataan botuliiniinjektioita lihakseen, Peltola kertoo Peltolan mukaan osaaminen neuropaattisen kivun diagnostiikassa on kansainvälistä huippuluokkaa. Konsultaatiota ja tutkimuspalveluja on tarjottu Pohjoismaiden laajuisesti. Keskeisin kehittämistavoite on tällä hetkellä video-eeg-ja unirekisteröintien saatavuuden parantaminen kysyntää vastaavaksi perustamalla video-eeg-unirekisteröintiyksikkö osana laajaa usean eri erikoisalan yhteistä kehityshanketta Epilepsian ja unihäiriöiden diagnostiikka ja hoito VSSHP:ssa. Kaikki huollon palvelut piirinlaajuiseksi tulosyksiköksi Sairaanhoitopiirin ravintohuollon, laitoshuollon, varastoinnin, kuljetuksen, vaatehuollon, ulkotöiden ja puhelinliikenteen palvelut liitetään alkaen hallinnollisesti yhdeksi tulosyksiköksi. Se pysyy kuitenkin TYKSin taseessa, kuten teknisten palveluiden tulosyksikkökin. Huoltopalvelujen tulosyksikössä työskentelee liki tuhat työntekijää ja sen budjetti on noin 45 miljoonaa euroa. Huoltopalveluiden päällikkö Kari Kandelbergin mukaan muutos ei kulminoidu vuodenvaihtumiseen, vaan on pitkä prosessi. Rakennamme organisaatiota, sorvaamme palvelusopimuksia ja määrittelemme laatu- ja taloudellisuustavoitteet palveluittain, kehitämme raportointia sekä mietimme palveluidemme tarvetta yhdessä tilaajien kanssa, Kandelberg luettelee. Tavoitteena on, että kaikki olisi valmista vuonna Näkyvin muutos ensi vuonna on uuden, suuren logistiikkakeskuksen valmistuminen Turkuun. Muut muutokset ovat pienempiä ja ne toteutuisivat Kandelbergin mukaan huollon organisoinnista huolimatta. Henkilökunnan työsuhteet eivät muutu eivätkä siihen liittyvät edut heikkene, pikemminkin päinvastoin. Kaikki etuudet säilyvät ja mahdollisuus monipuoliseen koulutukseen kasvaa. Saman alan esimiehet ovat tukena ja vertaistuki on paremmin hyödynnettävissä. Ketään ei pakkosiirretä pitkien matkojen päähän, mutta jos joku haluaa muuttaa työpistettä, sekin on mahdollista, Kandelberg sanoo. 9

10 TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS Alueellisen erikoissairaanhoidon toimiala lähentää aluesairaaloita Alueellisen erikoissairaanhoidon toimialan käynnistäminen vuoden 2009 alkaessa on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä merkittävä organisaatiouudistus. Uuteen toimialaan kuuluvat Loimaan ja Salon aluesairaalat, Turunmaan sairaala ja TYKS Vakka-Suomen sairaala. Meillä on aluesairaaloissa 1150 työntekijää ja etenkin konservatiivisilla aloilla olemme suuri toimija. Aluesairaalat esimerkiksi hoitivat lähes tarkalleen puolet kaikista sisätautien erikoisalan päivystyskäynneistä sairaanhoitopiirin sairaaloissa vuonna 2007, kertoo organisaatioyksikön toimialajohtajaksi määrätty Lisa Pelttari. Hän jatkaa edelleen TYKSin Vakka-Suomen sairaalan johtajavana lääkärinä ja hoitaa uutta tehtäväänsä näin ollen oman toimensa ohella. Sairaanhoitopiirissä toimivat terveyskeskukset ovat uuden toimialan tärkein sidosryhmä. Aluesairaalat vastaavat asukkaan (47 % sairaanhoitopiirin väestöstä) erikoissairaanhoidon palveluista sekä tuottavat muun muassa leikkausta, avohoitopalvelua ja yli hoitopäivää. Pelttarin mukaan aluesairaaloiden tarkastelu yhtenäisenä toimialana on tuonut esiin niiden monipuolisuuden, siellä jo olemassa olevan prosessiajattelun sekä monitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön. Toimialalähtöinen tarkastelu on auttanut meitä ymmärtämään aluesairaaloiden todellisen merkityksen erikoissairaanhoidon lähipalveluiden tuottajina sairaanhoitopiirissä, hän sanoo. Toimialan ykköstavoitteena on korkeatasoinen potilashoito. Tavoitteena on määrittää kullekin alueelle oma läheisyysperiaatteeseen ja potilaiden tarvitsemaan hoitoon perustuva palveluprofi ili. Potilashoidon pitää perustua kaikissa aluesairaaloissa käypä hoi- to suosituksiin, hoitoreitteihin ja erikoisalakohtaisissa johtoryhmissä yhteisesti sovittuihin toimintaperiaatteisiin. Tavoitteena on varmistaa laadukas hoitotyö aluesairaaloissa tulevaisuudessakin. Toimialalla on viisi muutakin tärkeää tavoitetta: hyvä organisointi ja johtaminen yhteneväinen toiminnan ja talouden suunnittelu potilaslähtöiset, hoitoprosessien osana toimivat tukipalvelut hyvä henkilöstöhallinto hyvä viestintä Alueellisen erikoissairaanhoidon johtaminen Alueelliseen erikoissairaanhoitoon on nimetty johtoryhmä, joka koostuu aluesairaaloiden operatiivisesta johdosta ja henkilöstön edustajasta. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja sen puhetta johtaa toimialajohtaja. Toimialan kaikki aluesairaalat säilyvät itsenäisinä tulosyksiköinä ja kunkin sairaalan operatiivinen johto vastaa oman sairaalansa toiminnasta ja tuloksesta. Toimialajohtajan rooli on koordinoiva. Tehtävänäni on toimia viestinviejänä aluesairaaloiden johdon ja sairaanhoitopiirin välillä ja auttaa aluesairaaloiden johtoa ja muutakin henkilöstöä siten, että potilaille voidaan tarjota korkeatasoista perustason erikoissairaanhoitoa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, Pelttari määrittelee. Uskon, että aluesairaaloiden merkitys toimijana lisääntyy lähivuosina. Avohoidon lisääntyessä aluesairaaloiden tehtäväkenttä laajenee ja niiden vastuu potilaiden kokonaishoidosta kasvaa. Yhteistyö niin perusterveydenhuollon, TYKSin kantasairaalan kuin yksityissektorinkin kanssa lisääntyy. Haasteenamme on uusien innovatiivisten toimintatapojen löytäminen potilashoidossa sekä henkilöstön saatavuus, osaamisen jatkuva kehittäminen ja IT-teknologian hyödyntäminen potilashoidossa uudella tavalla, Pelttari toteaa. Alueellisen erikoissairaanhoidon toimialan johtoryhmä: Vs. henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Hanna Limnell (TMS, ed. vas.), talouspäällikkö Mona Rönnholm (TMS), toimitusjohtaja Reijo Grönfors (TMS), johtava lääkäri Lisa Pelttari (VSS), johtava ylihoitaja Anne Hedman (SAS), johtava lääkäri Jari Välimäki (LAS, tak. vas.), johtava ylihoitaja Anne Isotalo (LAS), ylihoitaja Pirjo Suominen (VSS), hallintojohtaja Tapio Rantanen, hallintojohtaja Hannu Ampuja (SAS) ja johtava lääkäri Matti Helkiö (SAS). TMS = Turunmaan sairaala, VSS = TYKS Vakka-Suomen sairaala, SAS = Salon aluesairaala, LAS = Loimaan aluesairaala. 10 Henkilöstötoimistolle kaikki piirin henkilöstöasiat Sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinto keskitetään alkaen hallintokeskuksen henkilöstötoimistoon, jonka esimiehenä toimii henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöhallinnon tehtävissä eri puolilla sairaanhoitopiiriä työskentelevien henkilöiden työpisteet säilyvät kuitenkin ennallaan. Vs. henkilöstöpäällikkö Tom Riskin mukaan toimintojen yhdistämisellä tavoitellaan muun muassa selkeämpää organisaatiota, toimintatapojen yhtenäistämistä ja tehostamista sekä parempaa palvelua ja tiedon kulkua. Uudesta henkilöstötoimistosta tulee 59 työntekijän yksikkö, kun nykyisen 49 hengen toimiston vahvuuteen liitetään Salon ja Loimaan aluesairaaloiden sekä Halikon ja TYKSin Vakka-Suomen sairaalan 10 henkilöstöhallinnon työntekijää. Toimistoon kuuluvat varsinaisen henkilöstöväen lisäksi työsuojelupäällikkö, päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä työterveyshuolto. Uudistus mm. helpottaa sijaisuuksien järjestelyä, sillä toimiston varahenkilöjärjestelmä laajennetaan koko piirin kattavaksi, jolloin vuosilomat ja muut poissaolot voidaan paikata entistä paremmin.

11 TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTUS TEEMANA: ORGANISAATIOUUDISTU VSSHP:n tekniset palvelut tulosyksiköksi Sairaanhoitopiirin sairaaloiden rakennuttamisesta, kiinteistötoiminnasta ja teknisestä huoltotoiminnasta muodostetaan yhtenäinen piirinlaajuinen tulosyksikkö alkaen. Uuden teknisten palveluiden tulosyksikön vastuuhenkilö on teknillinen johtaja Juha Rantasalo. Hänen mukaansa yksikkö muodostaa toiminnallisesti ehjän kokonaisuuden, jonka tuotteistus ja toiminnan seurannan mittarit ovat jo lähes valmiina. Teknisen huollon tulosyksikkö jää edelleen TYKSin taseeseen, vaikka sen toiminta kattaakin koko sairaanhoitopiirin. Koska tietyt tekniset ylläpitopalvelut edellyttävät vahvaa paikallista osaamista ja tuntemusta, osa yksiköistä toimii jatkossakin paikallisesti sairaalakohtaisina yksikköinä ja osa aidosti koko piirin laajuisesti, Rantasalo kertoo. Piirin laajuisesti palvelujaan antavat lääkintätekniikan, rakennuttamisen ja tilahallinnan yksiköt sekä tietoliikenneverkkopalveluja tuottava yksikkö. Paikallisesti palveluja tuottavat TYKSin, Salon (sis. Halikon sairaalan) ja Loimaan aluesairaaloiden käyttötekniikan yksiköt, sekä TYKSin vahvavirta- ja viestintälaitehuollon sekä rakennushuollon yksiköt. Uuden organisaation takia kenenkään työpiste ei muutu pysyvästi, mutta esimerkiksi lääkintätekniikassa aluesairaaloiden henkilökuntaa koulutetaan työkomennuksilla TYKSissä, Rantasalo toteaa. Tekniikan yksikön sisälle muodostetaan VSSHP:n rakennuttamisesta ja tilahallinnasta vastaava yksikkö, joka jatkossa rakennuttaa ja suunnitteluttaa VSSHP:n rakennushankkeet. Uusi organisaatio yhtenäistää sairaaloiden toimintaa muun muassa vuokralaskutuksen, palvelujen tuotteistuksen, rakennuttamisen ja hallinnollisten käytäntöjen osalta. Palveluraportointia kehitetään läpinäkyvämmäksi. Toiminnanohjausjärjestelmän tiedoista tuotetaan asiakkaille internetiin sähköisiä asiakasraportteja, jopa reaaliaikaisesti. Den strategienliga organisationsreformen blir färdig I årsskiftet slutför Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt organisationsförändringarna som presenterades i strategin, i och med att distriktet bildar fem nya funktionella helheter som täcker hela distriktet. Affärsverket för sjukvårdsrelaterade tjänster för samman 6 tjänsteproducerande enheter och ca 850 anställda. Hit hör ÅUCS:s kliniska neurofysiologi och patologi, TYKSLAB, Egentliga Finlands central för medicinsk avbildning, samt Egentliga Finlands läkemedelsförsörjning och Egentliga Finlands instrumentvårdscentral. I affärsverket kvarblir enheterna som skilda serviceområden. Man uppskattar deras gemensamma omsättning uppgå till 112 miljoner euro för år Samkommunens styrelse har utnämnt Olli- Pekka Lehtonen till verkställande direktör för det nya affärsverket. Sektorn för den regionala specialiserade sjukvården börjar koordinera verksamheten för de ca 1150 anställda på kretssjukhusen, då kretssjukhusen ändå kvarstår som egna resultatområden. Loimaa och Salo kretssjukhus, Åbolands sjukhus och ÅUCS Vakka-Suomi sjukhus hör till den nya sektorn. Lisa Pelttari har utsetts till sektorchef. Hon fortsätter som ledande läkare för ÅUCS Vakka-Suomi sjukhus och sålunda handhar sin nya uppgift vid sidan om sin egen befattning Kretssjukhusen ansvarar för tjänsterna inom den specialiserade sjukvården för invånare (47 % av sjukvårdsdistriktets befolkning) samt producerar bl.a operationer, öppenvårdstjänster och över vårddagar. I budgeten för nästa år uppgår deras sammanräknade verksamhetskostnader till ca 83,5 miljoner euro. Man för samman underhållstjänsterna på alla sjukhus till resultatområdet för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts underhållstjänster som nu skall bildas, de tekniska funktionerna och fastighetsservicens funktioner i sin tur till resultatområdet för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts tekniska service. Båda verkar efter detta som tjänsteproducenter på distriktnivå, fastän de ur en synvinkel av ekonomiförvaltning hör till ÅUCS:s balansräkning. Till Egentliga Finlands underhållstjänster hör tjänsterna inom kosthåll, institutionsvård, lagring, transport, klädvård, utomhusarbete och telefontrafi k, inom vilka det arbetar närmare tusen personer. Dess budget är ca 45 miljoner euro. Man bygger nästa år en skild logistikcentral i Åbo för underhållstjänsterna. Underhållstjänsternas chef Kari Kandelberg ansvarar för verksamheten. Till Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts tekniska service hör både enheter som verkar på distriktnivå och på lokal nivå. Enheterna för medicinsk teknik, byggande och utrymmesförvaltning, samt enheten som producerar tjänster relaterade till telekommunikationsnätverk betjänar hela distriktet. Tjänster som behövs lokalt på sjukhusområdena produceras av enheterna för driftsteknik på ÅUCS samt på Salo (innefattar Halikko sjukhus) och Loimaa kretssjukhus, samt av ÅUCS:s underhåll av starkströms- och kommunikationsanordningar. Ansvarspersonen för den tekniska servicen är tekniska direktören Juha Rantasalo. Man bildar även av personalbyrån en enhet som betjänar hela sjukvårdsdistriktet. Bildandet av administrativa centralen, som skedde i början av pågående år, blir färdigt då även alla anställda inom personalförvaltningen på kretssjukhusen (utom Åbolands sjukhus) från och med årsskiftet verkar under personalbyrån vid sjukvårdsdistriktets administrativa central. T.f. personalchef Tom Riski ansvarar för byråns 59 anställdas verksamhet. De aktuella organisationsförändringarna inverkar inte på de anställdas anställningsförhållanden, då alla hela tiden är anställda av samma arbetsgivare, d.v.s. sjukvårdsdistriktet. 11

12 T-Pro tähtää toiminnan, organisaation ja johtamisen muutokseen TYKSin T-sairaalan laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistuu tulevassa vuodenvaihteessa, mutta kokonaisuudessa T-sairaalaan muutetaan vasta kolmen vuoden kuluttua. Silloin Turun alueen perusterveydenhuollon päivystys samoin kuin suuri osa erikoissairaanhoidon päivystyksestä ja muusta vaativasta ja raskaasta toiminnasta saavat uudet, nykyaikaiset tilat. Uudet tilat ovat mahdollisuus ja haaste. Uuden ympäristön myötä on otollinen tilaisuus ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Terveydenhuoltoa ja sairaaloita on pitkään moitittu kankeista organisaatioista ja jäykistä toimintatavoista. Nyt meillä on mahdollisuus luopua niistä vanhoista toimintamalleista, jotka ovat muotoutuneet vuosikymmenten aikana historiallisten tarpeiden perusteella mutta jotka eivät enää vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin ja haasteisiin. Vanhasta luopuminen ei myöskään ole itsetarkoitus, sen on perustuttava toiminnan analyysiin ja harkittuun uudistumiseen. T-Pro, T-sairaalan toiminnan, organisaation ja johtamisen muutoshanke on jatkoa sille uuden sairaalan toiminnan suunnittelulle, jota on tehty vuodesta 2004 lähtien. Nyt kun rakennuspiirustukset alkavat olla valmiina, voimme entistä yksityiskohtaisemmin paneutua niihin tavoitteena oleviin toiminnan uudistuksiin, joita haluamme tehdä ja joita asiakkaamme odottavat. Uudet toimintatavat edellyttävät usein myös muutoksia organisaatiorakenteessa, johtamisessa ja johtamisen välineissä. Visio, jonka mukaan T-sairaalasta tulee asiakkaiden, henkilökunnan ja omistajien arvostama prosessiohjatun sairaanhoidon huippusairaala, jossa uudet toimintatavat, hoidon laatu ja tulokset tekevät siitä halutun ja turvallisen sairaalan, vaatii toteutuakseen paljon työtä. tumisesta tai vammautumisesta. Sairastunut saattaa saada avun yhden asiantuntijan tietojen, taitojen ja osaamisen perusteella. Harvoin näin kuitenkaan on. Tarvitaan monialaista lääketieteen, hoitotyön ja muun sairaalassa saatavana olevan asiantuntijaryhmän osaamista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa löydetään oireiden oikeat syyt ja mitä useammin osataan tehdä ensimmäisellä kerralla oikein, sitä turvallisempaa ja laadukkaampaa hoito on ja sen paremmat ovat hoitotulokset. Tällöin toiminta on usein myös kokonaiskustannusten kannalta edullisinta. Millaisilla toimintatavoilla näihin päämääriin parhaiten päästään? T-sairaalassa tavoitteena on suunnitella toiminnan perustaksi hoitolinjat, jotka pohjautuvat juuri potilaan oireisiin eivätkä esimerkiksi perinteisiin erikoisaloihin. Erikoisaloja toki tarvitaan jo osaamisenkin vuoksi, mutta uudessa toimintamallissa tämä, kuten kaikki muukin osaaminen tuodaan hoitolinjojen kautta potilaan hyödyksi. Tavoitteena on, että T-sairaalassa on muutama potilaan oireisiin perustuva päähoitolinja, jotka jakautuvat tarvittaessa alaryhmiin. Potilaat tutkitaan näissä hoitolinjoissa, joihin on koottu kaikki tarvittava tieto, taito, osaaminen ja muu hoidossa tarvittava asiantuntemus. Rakennuksena T-sairaala on silti hyvinkin perinteinen sairaala. Siellä on päivystysalue, teho- ja valvontaosastoja, leikkausosasto, toimenpidehuoneita, vuodeosastoja, laboratoriotutkimuksia, lääketieteellistä kuvantamista, kuntoutusta ja niin edelleen Tavoitteena on vähentää tilasijoittelun avulla potilaiden siirtymisen ja siirtojen tarvetta sairaalan sisällä. Yhä lisääntyvän avohoitopainotteisuuden vuoksi vuodeosastotilojen suhde muun toiminnan tiloihin on aiempaa pienempi. T-Pro hankkeeseen kuuluu päähoitolinjojen ja niiden alaryhmien määrittely, sekä näissä toteutettavien hoitotapahtumien ketjun (tai usein verkoston) eli hoitoprosessin suunnittelu. Se on haastavaa useasta syystä. Tarvitaan monen asiantuntijan ja toimintayksikön osaamista ja työpanosta. Osaamista ja työpanosta tarvitaan usealla hoitolinjalla, usein samanaikaisestikin. Toiminnan ja yksiköiden riittävä resursointi ja asiantuntemuksen oikea johtaminen toimimaan potilaan parhaaksi ovat sujuvan toiminnan perusedellytykset. Uudistuvat tietojärjestelmät voivat auttaa toiminnan monessa haasteessa. Monet toiminnat palvelevat T-sairaalassa seitsemän päivää viikossa, 24 tuntia vuorokaudessa. Tätä kaikkea on T-Pro-hanke; peiliin katsomista, nykyisen analyysiä, paremman etsimistä uudessa ympäristössä, tärkeysjärjestykseen asettamista, uuden suunnittelua, koulutusta, opettamista, oppimista, keskustelua, tiedottamista, työtä uuden sairaalan rakentamiseksi. Heikki Korvenranta Projektijohtaja 12 Prosessiohjattu sairaala Prosessiohjatulla sairaalalla tarkoitamme sairaalaa, jossa hoito on suunniteltu vastaamaan yksittäisenkin potilaan ja hänen hoitonsa tarpeisiin. Sairastuessa potilas hakee apua oireeseensa. Oire voi olla selväpiirteinen tai epämääräinen, ja oireita voi olla useita. Hoidon tarve voi johtua myös loukkaan-

13 Kuva: Markku Näveri Kehittämispäällikkö Satu Suhonen (vas.), ylihoitaja Liisa Iire, projektijohtaja Heikki Korvenranta, konsultti Helena Mustikainen, konsultti Mikko Wennberg ja ylihoitaja Kaarina Tanttu suunnittelevat T-sairaalan tulevaa toimintaa kymmenien sairaalan asiantuntijoiden avulla. T-Pro-hankkeen projektit T-Pro eli TYKSin T-sairaalan toiminnallisen kehittämisen hanke on vaativa muutoshanke, jonka tavoitteena on hoitolinjoihin perustuvan toiminnan ja organisaation muodostaminen. Hanketta johdetaan koordinoidusti ammattimaisen projektihallinnan menetelmiä soveltaen. Hankkeella on ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Ohjausryhmä koostuu niin sairaanhoitopiirin ylimmästä, tulosryhmä- ja tukipalvelujohdosta, kuin myös Turun kaupungin ja terveystoimen, Turun yliopiston, HUS:n ja konsulttiyritykseksi valitun PricewaterhouseCoopersin edustajista. Hankeryhmässä on edustettuna niin potilaan hoidon kuin myös hallinnollisten ja sairaanhoidollisten tukipalveluiden asiantuntemus. T-Pro-hankkeen varsinainen operatiivinen työskentely tapahtuu erillisissä projekteissa, jotka hankejohdon koordinoimana linkitetään saumattomasti koko hankekokonaisuuteen. Kunkin projektin VSSHP:n vastuuhenkilöllä on PwC:ltä työpari, ja he yhdessä vastaavat kyseisen projektin eteenpäin viemisestä vuosien aikana. Hoitolinjojen kehittäminen -projektin tavoitteena on toimintatapojen muutos soveltamalla prosessijohtamisen periaatteita. Perinteisen yksikkökeskeisen toimintamallin sijaan muodostetaan noin 6 7 päähoitolinjaa, joihin keskitetään tiettyjen suurien potilasryhmien moniammatillinen, tarvittaessa erikoisalatkin ylittävä hoito. Uusi toimintatapa mahdollistaa potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, entistä laadukkaamman palvelukokonaisuuden ja tuottavuuden tehostamisen muun muassa sisäisiä viiveitä ja pullonkauloja vähentämällä. Pilottihoitolinjoina on analysoitu trauma- ja sydänpotilaan hoidon nykyisiä toimintamalleja, niiden hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita, joiden pohjalta suunnitellaan potilaslähtöinen palveluprosessi. Neurologisen potilaan hoitoprosessin pilotointi käynnistyi marraskuussa Tähän mennessä pilottityöryhmien työskentelyyn on osallistunut yhteensä noin 50 henkilöä. Päivystys-projektin tavoitteena on Turun alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen muodostaminen. Päivystyksen merkitys potilaan ohjautumisessa oikeaan hoitolinjaan on keskeinen. Organisaation ja johtamisen kehittäminen -projektin tavoitteena on uudistaa sairaanhoitopiirin organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä tukemaan hoitolinjoihin perustuvaa prosessijohdettua palvelutoimintaa nykyisen funktioihin perustuvan organisaatiomallin sijaan. Merkittävin muutos on vallan ja vastuun jalkauttaminen hoitolinjoihin mahdollisimman lähelle potilaan hoitoprosessia. Kokonaisvaltaisen johtamisosaamisen rooli korostuu niin talous- ja henkilöstöresurssien johtamisen kuin toiminnan suunnittelun, seurannan ja raportoinnin näkökulmasta. Tietojärjestelmätuki-projektissa selvitetään nykyisen ja tulevaisuuden tietojärjestelmien ja muun informaatioteknologian mahdollistama tuki hoitolinjoihin perustuville prosesseille ja niiden välisille rajapinnoille. Lisäksi määritetään tarvittava tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Muutoshallinta-projekti: onnistuneen muutoksen aikaansaamisen perusedellytys on sitoutunut henkilöstö. Muutosjohtamisen keskeisenä ajatuksena on antaa henkilöstölle alusta lähtien mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun ja sen täytäntöönpanoon. Lisäksi panostetaan monipuoliseen tiedottamiseen, henkilöstön koulutukseen ja valmennukseen. Satu Suhonen Kehittämispäällikkö Liisa Iire Ylihoitaja 13

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitos

Tyks-Sapa-liikelaitos Tuottavuutta osakeyhtiöillä ja liikelaitoksilla Tyks-Sapa-liikelaitos O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri O-P Lehtonen 1.4.2004-31.12.2008 TYKSLABliikelaitoksen toimitusjohtaja 1.4.2007-31.12.2008

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

KYSin uusi toimintamalli

KYSin uusi toimintamalli KYSin uusi toimintamalli Markku Härmä 25.10.2017 1 Kuopion yliopistollisen sairaalan strategia 2017-2022 1. Laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa kilpailukykyisesti systemaattinen hoidon tulosten ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2018

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2018 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 7.4.2017 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2018 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Pähkinänkuoressa: Keskushallinto ja sairaanhoitopiirin konserni. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 10.4.

Pähkinänkuoressa: Keskushallinto ja sairaanhoitopiirin konserni. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 10.4. Pähkinänkuoressa: Keskushallinto ja sairaanhoitopiirin konserni Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 10.4.2013 Organisaatio 1.1.2013 - Yhtymävaltuusto Hallitus Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokous 20.12.2011, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018

Lisätiedot

Muutos koko maakunnan välinehuolloksi. Katri Vironen, palvelualuejohtaja

Muutos koko maakunnan välinehuolloksi. Katri Vironen, palvelualuejohtaja Muutos koko maakunnan välinehuolloksi Katri Vironen, palvelualuejohtaja 1.2.2018 Mikä on Soite? Soite on maakunnallinen perus- ja erikoispalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteen liittävä

Lisätiedot

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen Kuntaneuvottelu 22.4.2015 O-P Lehtonen Katsaus sairaanhoitopiirin toimintaan ja talouteen 2014 Samuli Saarni: Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tavoitteet 2015 uudistusten tilannekatsaus Arja Pesonen:

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu 4.11.2013 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014.

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014. Yhtymähallitus 191 16.12.2013 Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014 356/1.12.120/2013 Yhtymähallitus 191 Kuntayhtymän johtosäännön 2 :n mukaan yhtymähallitus määrää kuntayhtymän

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 20.11.2014 125 ja se on voimassa 1.1.2015 alkaen. YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUIDEN (TYKS-SAPA) LIIKELAITOS

SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUIDEN (TYKS-SAPA) LIIKELAITOS SAIRAANHOIDOLLISTEN PALVELUIDEN (TYKS-SAPA) LIIKELAITOS Perustettu 1.1.2009- Yli 990 työntekijää (1.2.2016 -) Toimintatuotot 159,6 M (TP2015) Toimintamenot 154,0 M (TP2015) 1.1.2015 7 palvelualuetta ESITTELYN

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Kaj Suomela Finansiering av det nya landskapet Behovsfaktorer:

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT LAUSUNTOPYYNTÖ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIALUONNOKSESTA VUOSILLE 2014 2016 Sairaanhoitopirin hallitus käsitteli

Lisätiedot

Asiakaspalautteet

Asiakaspalautteet Asiakaspalautteet 1.1.2017 16.10.2017 Asiakaspalautteet 2017 1.1.2017-16.10.2017 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1.1.2017 31.3.2017 30.4.2017 19.6.2017 18.9.2017 1.10.2017 16.10.2017 Seinäjoen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Asiakas-/ potilaspalautteet

Asiakas-/ potilaspalautteet Asiakas-/ potilaspalautteet 1.1.2017 31.12.2017 Asiakas-/ potilaspalautteet 2017 Etelä-Pohjanmaan shp asiakas-/ potilaspalautejärjestelmä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on vuodesta 1998 kerätty

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Leena Setälä Leena Setälä sairaanhoitopiirin johtaja

Leena Setälä Leena Setälä sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 9.4.2018 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2019 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VSSHP toiminnan Riskianalyysi v Vuosisuunnitteluseminaari Kuntaneuvottelu

VSSHP toiminnan Riskianalyysi v Vuosisuunnitteluseminaari Kuntaneuvottelu VSSHP toiminnan Riskianalyysi v. 2017 Vuosisuunnitteluseminaari 18.9.2017 Kuntaneuvottelu 17.10.2017 Keskeiset vahvuudet (SWOT) suuri ja kiinnostava organisaatio ja työnantaja uskottava asema väestön keskuudessa

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta Sivu 1 SATSHP/407/02.02.02/2018 59 TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 1-3 KK/2018 Talousjohtaja Tero Mäkiranta 18.4.2018 Talousjohtajan katsaus sairaanhoitopiirin tammi-maaliskuun 2018 toimintaan ja talouteen:

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( )

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( ) Jäsenkuntia 18, asukkaita n. 196 600 (1.1.2017) Organisaatio Valtuusto 47 edustajaa jäsenkunnista Yhtymähallitus valtuuston valitsema hallitus, jossa 9 jäsentä Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Ketterä palveluiden tuottaminen ja käyttäminen prosessit johtaminen - tietotuki

Ketterä palveluiden tuottaminen ja käyttäminen prosessit johtaminen - tietotuki Ketterä palveluiden tuottaminen ja käyttäminen prosessit johtaminen - tietotuki Heikki Korvenranta 17.4.2013 Tyks/Vsshp PricewaterhouseCoopers HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Taustaa: T-sairaala ja

Lisätiedot

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI 1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI Luonnos Heikki P. 5.7.2010 Muutokset 27.7.2010, KL, TJ, HH, SP ja PM KUNTAKOHTAISET KUSTANNUSPAIKAT ENONKOSKI TK 1 KERIMÄKI

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013

KÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013 KÄYTTÖSUUNNITELMAT vuodelle 2013 Hallitus 11.1.2013 Sivut Käyttösuunnitelmat 1-5 Suoritteet 6-8 ERIKOISSAIRAANHOIDON VASTUUALUE Keskussairaalan käyttösuunnitelma 2013 10/2012 ENNUSTE 2012 enn121-ta13 Myyntituotot

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta

1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta 1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Pirkanmaan

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys. Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén

Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys. Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden

Lisätiedot

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, PPSHP Organisaatio v.2010 Organisaatiota kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukko 2. Avohoitokäynnit maakunnittain vuonna 2007, (ilman

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

KSSHP TASKUTIETOA 2017

KSSHP TASKUTIETOA 2017 KSSHP TASKUTIETOA 2017 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Hallituksen seminaari Kari Janhonen Talousjohtaja

Hallituksen seminaari Kari Janhonen Talousjohtaja Hallituksen seminaari 26.09.2017 Kari Janhonen Talousjohtaja Alijäämän kattaminen 2016 2017 2018 2019 Ylijäämä 0,9 0,8 2,0 1,0 PS 24 3,0 Myynti 2,6 Kum. alijäämä -9,4-5,6-3,6 0,0 24.10.2017 2 Talousarvio

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot