Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2008

2 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut (SE) 2009:1 ISSN

3 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnanan rahoitus Tasetarkastelu Kunnan kokonaistulot ja -menot v Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 34 2 Toteutumisvertailu 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat 52 2,2. Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelman toteutuminen Talousarvion tuloslaskelman toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu kaupunki ja liikelaitokset Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Kuopion Vesi Kuopion Ateria Kallaveden Työterveys Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 7 Luettelot ja selvitykset 7.1 Luettelo vuonna 2008 käytetyistä kirjanpitokirjoista 264 Sivu 3

4 4

5 1 Toimintakertomus 5

6 1.1. Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen muutos jäi viime vuonna 0,9 prosenttiin. Kasvu oli hitainta 1990-luvun alun laman jälkeen. Edellisinä vuosina bkt:n muutos oli 4-5 prosentin suuruusluokkaa. Kansantalous kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla vielä kohtuullisesti, mutta notkahti pahoin vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla. Finanssikriisi laajeni maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi ja saavutti Suomen, jonka vienti kohtasi voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Kansantuotteen muutos jäi jo kolmannella vuosineljänneksellä niukasti miinusmerkkiseksi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tilanne synkkeni viimeisellä vuosineljänneksellä ja täytti jo kansantalouden taantuman tunnusmerkit. Kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan alkaneen vuoden aikana 3-4 %. Kuntatalous heikkeni Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan jonkin verran. Kuntien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat hieman kulutusmenojen kasvua nopeamminkin, mutta toimintatulojen menoja hitaampi kasvu sekä rahoitusmenojen ja poistojen kasvu heikensivät kuntataloutta. Kuopion kaupungin toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 6,4 %. Toimintamenojen kasvu oli noin yhden prosenttiyksikön verran kuntatalouden keskimääräistä hitaampaa. Verorahoituksen kasvussa yllettiin maan keskimääräiseen, kun Kuopion valtionosuuksien muutos oli maan keskiarvoa suurempi, mutta verotulojen kehitys jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi. Kuntatalouden yleinen trendi oli tuloslaskelman ylijäämän lievä supistuminen. Kuopion talous oli alijäämäinen, mutta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Mittavien kaupungin elinvoimaa ja palvelukykyä kohentavien investointien johdosta Kuopio velkaantui merkittävästä omaisuuden myynnistä (Teknologiakeskus Teknia Oy:n osakkeet) huolimatta. Kuopion tilikauden 2008 alijäämä on talousarviossa asetetun tavoitteen mukainen, ollen 11,6 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 30,2 milj. euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 13,5 sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 38,1 milj. euron alijäämää. Kaupungin liiketoimintojen kannalta vuosi 2008 oli tavanomaista ongelmallisempi mm. energiantuotannon raaka-aineiden voimakkaan hintaturbulenssin takia. Liikelaitosten ylijäämien kaupungin tulosta kohentava vaikutus kuivui lähes kokonaan, ollen vain 0,2 milj. euroa. Myönteistä kehitys sen sijaan oli ydinkaupungin toiminnoissa, joissa alijäämäksi kirjattiin vuonna ,4 milj. euroa ja vuonna 2008 alijäämä pienentyi 5,7 milj. eurolla 11,7 milj. euroon. Tämä kuvastaa toimialojen entistä tiukempaa talouskuria ja sitoutumista talouden ja toimintojen tasapainottamispyrkimykseen. Tuloksen kohentumisesta huolimatta Kuopion taloudellinen asema on selvästi alijäämäinen, jota edelleen pahentuva yleinen talouden taantuma uhkaa syventää. Kaupungin on sopeutettava aktiivisesti toimintaansa, jotta alijäämäinen talous saadaan käännettyä positiiviselle uralle yleisen taantuman kääntyessä kasvuun. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2008 kattamaan noin 68 % poistoista. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 33 % investointien omahankintamenosta. 6 Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna on kuntien keskiarvon, euroa, alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2008 viimeisenä päivänä Kuopiossa noin euroa. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin suuremmat kuin Kuopion kaupungin. Vuoden 2008 aikana kaupunkiin valmistui ennakkotietojen perusteella 524 rakennusta, joissa oli asuntoja 513 kpl. Kaupungin mittavin kehityssuunta oli Saaristokaupunki ja eteläisen Kuopion elinkeinoalueet. Saaristokadun avaaminen lyhensi sekä fyysistä että henkistä välimatkaa eri kaupunginosien välillä. Matkuksen ja sen lähialueiden kokonaisuus on muodostamassa elinkeinoaluekokonaisuuden, joka on jopa rinnasteinen merkitykseltään Saaristokaupungin asuntoaluekokonaisuuteen. Kuopion elinvoimaa turvaavat investoinnit ovat olleet kaupungille taloudellisesti hyvin mittavia, mutta niillä saavutetaan merkittävää ja vuosikymmeniä kestävää kilpailukykyhyötyä koko itäiselle Suomelle. Kaupunki myi vuoden 2008 alussa Teknologiakeskus Teknia Oy: n kiinteistöliiketoiminnat sekä alkavien yritysten hautomopalvelut Technopolis Oyj:lle. Osaamiskeskustoiminnan jatkamista varten perustettiin Kuopio Innovation Oy. Vuonna 2007 kaupunkiin syntyi 1213 uutta työpaikkaa. Vuosi 2008 piti yllä saman mittakaavan positiivista kehitystä. Työttömyys aleni edelleen vuoden 2008 aikana. Monipuolistunut elinkeinorakenne ja suotuisa viime aikojen kehitys lupaa hyvää kehitystä Kuopiolle, vaikka voimakkaasti taantuva globaali- ja kansallinen talous varmasti vaikuttaa myös paikalliseen toimintaympäristöömme. Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa oli n. 465 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni 17 henkilöä ja kokonaisuudessaan Kuopion kaupungin henkilöstömäärä liikelaitoksineen väheni 15 henkilöä. Kokonaistyöaika henkilötyövuosina toimialoittain väheni vuodesta 2007 yhteensä 25,6 henkilötyövuotta. Vuoden 2008 alussa laadittiin, hyväksyttiin ja alettiin toteuttaa toiminnan ja talouden vakauttamisohjelmaa, jonka tavoiteasetantaa täsmennettiin huonontuvan kuntatalouden reunaehtojen mukaiseksi syksyllä. Ohjelmassa kaupunki on asettanut tavoitteekseen siirtyä uuteen asiakaslähtöiseen palvelualuepohjaiseen toimintajärjestelmään vuoden 2011 alussa. Osana tätä uudistusta kaupunki etenee ns. hyvän toiminnan periaatteiden mukaisen laatupolitiikan sisäänajossa. Vuoden 2008 aikana kaupungin toimintojen tuotteistaminen eteni lupaavasti ja työ saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi vuoden 2009 aikana. Karttulan ja Kuopion kuntaliitosselvitys valmistui vuoden 2007 lopussa. Käyty kuntaliitosneuvottelu päätyi sopimukseen liitoksesta, joka tulee tapahtumaan Kuntaliitossopimus hyväksyttiin valtuustoissa Syksyn aikana käynnistettiin valmistautuminen liitokseen hyväksymällä hallituksissa tavoitteet, toimenpiteet sekä niiden valmisteluvastuut liitosta edeltäville vuosille 2009 ja Syksyn 2008 aikana aloitettiin myös henkilöstön sijoitussuunnitelman laadinta, joka valmistuu kesään 2009 mennessä. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyen Kuopion kaupunkiseudulla edettiin monipuolistuvaan yhteistyöhön lähikuntien kanssa. Vuonna 2008 valmisteltiin Tuusniemen kanssa

7 terveyspalvelujen järjestämistä isäntäkuntamallilla Kuopion toimesta vuoden 2009 alusta lähtien. Suonenjoen kanssa linjattiin eteneminen ns. strategiseen kuntakumppanuuteen pohjautuen. Vuosi 2008 oli merkittävä kulttuurin, liikunnan ja matkailun vuosi. Erityisen huomionarvoista oli, että Tanssiteatteri Minimi valittiin vuoden teatteriksi ja myös Kuopion kaupunginteatteri oli kunniakkaasti ehdolla yhdeksi nalisteista. Haluan kiittää Kuopion kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa siitä, että vuosi 2008 loppujen lopuksi ja monien vaiheiden jälkeen saatiin toteutumaan likipitäen suunnitelmien mukaisesti. Yhteinen sitoutumisemme mahdollisti sen, että voimakkaasti ja äkkinäisesti muuttuvassa toimintaympäristössä saavutimme varsin kiitettävästi sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Vuosi 2009 ja mitä ilmeisimmin muutama sitä seuraavakin vuosi, tulee olemaan kansantalouden ja myös kuntatalouden kannalta hyvin ongelmallinen. Kuopion kaupunki tulee tekemään parhaansa, että kaupungin palvelukyky säilyy edelleen hyvänä, joskin muutoksia negatiiviseen suuntaan on väistämättä tapahtumassa. Aika, jota nyt elämme korostaa kaupungin vastuuta asukkaidensa hyvinvoinnista, jota turvataan pitämällä huolta sekä kaupunkimme elinvoimasta ja kilpailukyvystä että kaupunkipalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä. Tiukkenevat ajat korostavat kaupunkia, sen asukkaita, päättäjiä ja henkilökuntaa, yhteisvastuullisina toimijoina. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 7

8 1.1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 59 ja kaupunginhallituksen 11. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2008 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Keskustapuolue 16 3 Sdp 15 3 Kokoomus 12 3 Vasemmistoliitto 7 1 Vihreät 6 1 KD 3 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2008: Puheenjohtaja terveydenhoitaja Leila Savolainen I varapuheenjohtaja, opettaja Jaakko Kosunen II varapuheenjohtaja näyttelijä Markku Söderström. Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2008: Puheenjohtaja, palomestari Pekka Kaartinen I varapuheenjohtaja, TtM, sairaanhoitaja Marja-Leena Puputti II varapuheenjohtaja, professori, ylilääkäri Seppo Saarikoski Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajana toimi Petteri Paronen ja apulaiskaupunginjohtajana Jukka Pulkkinen. Yleinen kehitys Kuopion väkiluku kasvoi runsaat 620 henkilöä vuoden 2008 aikana ja vuodenvaihteen väestönmäärä oli lähes henkilöä. Väestönkasvusta noin 200 henkilön lisäys oli luonnollista väestönkasvua ja loput yli 400 henkilöä oli muuttovoittoa. Tulomuutto Kuopioon oli lähellä viime vuosien tasoa, mutta lähtömuutto väheni selvästi. Muuttovoitosta suurin osa (70%) tuli kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja loput nettona ulkomailta. Kuopion seudulla selvää kasvua sai vuonna 2008 ainoastaan Kuopio. 8 Suomen taloustilanne muuttui merkittävästi vuoden 2008 aikana ja vuoden viimeisinä kuukausina maamme kokonaistuotanto alkoi supistua. Kuopion viime vuoden tuoreimmissa tilastoissa tilanne ei näy vielä juurikaan ja muutoinkin talouden suhdannevaihtelut heijastuvat yleensä lievempinä ja pienellä viiveellä Kuopion talousalueelle. Syksyn 2008 aikana alkoi kuitenkin näkyä jo merkkejä taloustilanteen muuttumisesta: työttömyyden alenemisvauhti hiipui ja viimeisinä kuukausina työttömyysluvut kääntyivät kasvuun. Avoimien työpaikkojen määrä väheni. Myös asuntorakentamisessa alkoi näkyä merkkejä varovaisuudesta: loka-joulukuussa asuntorakentamiseen myönnetyt luvat vähenivät selvästi edellisvuosista. Vuonna 2007 Kuopion työpaikkakehitys oli vielä hyvin myönteinen ja nettona kasvu oli noin 1200 työpaikkaa. Myös alkuvuodesta 2008 Kuopion seudun yritysten liiketoiminta kehittyi vielä hyvin. Liiketoiminnan (liikevaihto, palkkasumma ja vienti) kehitysluvut olivat positiivisia ja alkuvuoden hyvä kehitys oli etenkin teollisuuden ja kaupan ansiota. Kesää kohti kuukausittaiset teollisuuden ja viennin kehitystiedot antoivat jo kuitenkin pieniä viitteitä kehityksen kääntymisestä heikompaan suuntaan. Koko vuonna 2008 työttömien määrä oli Kuopiossa keskimäärin henkilöä kuukaudessa, joka on 10 prosenttia työvoimasta. Keskimäärin työttömien määrä väheni noin 250 henkilöä ja 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Loka- ja joulukuussa työttömiä oli enemmän kuin vuosi takaperin kuten myös muissa suurissa kaupungeissa. Joulukuussa 2008 Kuopion työttömyysaste (11,4%) oli 14 suurimman vertailukaupungin joukossa kuudenneksi alin pääkaupunkiseudun, Vaasan ja Turun jälkeen. Vastaavasti koko maan työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Kuopion uusista asunnoista valtaosa sijoittuu nykyisin Saaristokaupungin alueelle. Vuonna 2008 uusia asuntoja valmistui Kuopioon yhteensä runsaat 500 kpl, mikä on hyvin lähelle viime vuosien keskimääräistä tasoa. Vajaat 200 asunnoista oli kerrostaloissa, runsaat 200 omakotitaloissa ja loput noin 100 rivitaloissa. Kerrostaloista valtaosa valmistui keskustaan ja pientaloista suurin osa Savolanniemen ja Rautaniemen alueille Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen muutos jäi viime vuonna 0,9 prosenttiin. Kasvu oli hitainta 1990-luvun alun laman jälkeen. Edellisinä vuosina bkt:n muutos oli 4-5 prosentin suuruusluokkaa. Kansantalous kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla vielä kohtuullisesti, mutta notkahti pahoin vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla. Finanssikriisi laajeni maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi ja saavutti Suomen, jonka vienti kohtasi voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Kansantuotteen muutos jäi jo kolmannella vuosineljänneksellä niukasti miinusmerkkiseksi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tilanne synkkeni viimeisellä vuosineljänneksellä ja täytti jo kansantalouden taantuman tunnusmerkit. Kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan alkaneen vuoden aikana 3-4 %. Työllisyyden kehitys oli vuoden loppupuolelle saakka suotuisaa mutta kääntyi viimeisen vuosineljänneksen aikana selkeästi huonompaan suuntaan. Raju muutos näkyi erityisesti lomautettujen määrän moninkertaistumisena vuoden 2008 viimeisinä kuukausina. Vuoden 2008 keskimääräinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 6,4 %. Muutos edelliseen vuo-

9 teen oli vuosikeskiarvona vielä + 0,5 prosenttiyksikköä. Kertomusvuoden lopun nopeaa käännettä tilanteessa kuvaa se, että tammikuun 2009 työllisyysaste oli 68,3 % (tammikuussa ,3) ja työttömyysaste 7 % (edellinen tammikuu 6,8 %). Valtiovarainministeriö arvioi tammikuun lopulla työttömyysasteen kohoavan tänä vuonna noin 8 prosentin tasolle. Inflaatio kiihtyi vuonna 2008 suurimpiin lukemiin sitten 1980-luvun lopun. Kuluttajahintaindeksin nousu oli ennakkotietojen mukaan 4,1 %. Vastaava muutos oli v noin 2,5 % ja tätä edeltävinä vuosina yhden prosentin tuntumassa. Inflaatiota ovat erityisesti kiihdyttäneet mm. elintarvikkeiden ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kohoaminen sekä mittavat palkkasopimukset, joiden myötä ansiotasoindeksi nousi yli 5 %. Inflaatio hidastui kuitenkin loppuvuodesta rajun suhdannemuutoksen myötä. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen arvioidaan jäävän alkaneena vuonna 1-1,5 prosentin suuruusluokkaan. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulon kasvu kiihtyi viime vuonna nimellisesti yli 6 % lukemiin, mutta reaalinen muutos jäi kiihtyneen inflaation myötä edellisen vuoden tasolle. Palkka- ja eläketulojen muutos oli yli 7 prosenttia ja sosiaalietuuksien muutos oli ennakkotietojen mukaan vajaat 4 %. Kotitalouksien kulutusmenot olivat hieman suuremmat kuin käytettävissä olevat tulot. Kotitalouksien velkaantuminen jatkui, mutta edellistä vuotta selvästi hitaampana. Yritysten toimintaylijäämä supistui ennakkotietojen mukaan muutamalla prosentilla edellisestä vuodesta. Yrittäjätulo väheni noin 15 %. Välittömiä veroja ja veroennakoita yritykset maksoivat 6 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Kiinteät investoinnit kotimaahan lisääntyivät kuitenkin edelleen. Kasvua oli 10 prosenttia ja se kohdistui pääosin rakennusinvestointeihin. Valtionhallinnon rahoitusasema pysyi vielä ylijäämäisenä, mutta huomattavasti edellistä vuotta vähemmän. Valtiontalouden ylijäämä oli noin 1,6 mrd. euroa, kun se oli vuotta aiemmin 3,8 mrd. euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat noin kaksi prosenttia, mutta välittömien verojen kasvu pysähtyi. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti noin 7 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli yhteenlaskettuna 7,7 miljardia euroa ylijäämäinen työeläkelaitosten rahoitusylijäämän oltua liki 6 miljardia euroa. Ylijäämä oli 4,2 prosenttia kansantuotteesta. Ylijäämä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5,2 %. Julkisyhteisöjen velka talouden muille sektoreille ja ulkomaille laski hieman ollen vuoden 2008 lopussa 62,1 miljardia euroa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 33,4 % (35,1 % v. 2007). Kuntatalous heikkeni Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan hieman. Kuntien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat hieman kulutusmenojen kasvua nopeamminkin, mutta toimintatulojen menoja hitaampi kasvu sekä rahoitusmenojen ja poistojen kasvu heikensivät kuntataloutta. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli ennakkotietojen mukaan 125 % poistoista, kun vastaava tunnusluku vuotta aiemmin oli 135 %. Kuntien lainakanta jatkoi positiivisesta tuloslaskelmasta huolimatta nousuaan. Kuntasektorin pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä oli vuoden 2008 lopussa 8,75 mrd. euroa. Kasvua on 0,6 mrd. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä kasvoi runsaalla sadalla eurolla ollen vuoden lopussa euroa. Kuopion talouden kehitys Kuopion kaupungin toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 6,4 %. Toimintamenojen kasvu oli noin yhden prosenttiyksikön verran kuntatalouden keskimääräistä hitaampaa. Verorahoituksen kasvussa yllettiin maan keskimääräiseen, kun Kuopion valtionosuuksien muutos oli maan keskiarvoa suurempi, mutta verotulojen kehitys jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi. Kuopion tuloslaskelman alijäämä hieman supistui kun taas kuntatalouden yleinen trendi oli tuloslaskelman ylijäämän lievä supistuminen. Lähtökohtatilanteen heikkoudesta johtuen Kuopio velkaantui mittavasta omaisuuden myynnistä (Teknian osakkeet) huolimatta yli kaksinkertaisesti maan keskiarvoa nopeammin ja tilikauden tulos jäi selkeästi maan keskimääräistä heikommaksi. Kuopion tilikauden alijäämä on vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan 11,6 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 30,2 milj. euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 13,5 sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 38,1 milj. euron alijäämää. Vuoden 2007 tilinpäätökseen kirjattiin liikelaitosten ylijäämiä yhteensä 3,9 milj. euroa, mikä pieneni vuoden 2008 tilinpäätöksessä 0,2 milj. euroon. Puolestaan ydinkaupungin alijäämäksi kirjattiin vuonna ,4 milj. euroa ja vuonna alijäämä pienentyi 5,7 milj. eurolla 11,7 milj. euroon. Hienoisesta alijäämän pienenemisestä huolimatta Kuopion taloudellinen asema on raskaasti alijäämäinen, jota edelleen pahentuva yleinen talouden taantuma uhkaa syventää. Kaupungin on sopeutettava aktiivisesti toimintaansa mahdollisuuksien mukaan, jotta alijäämäinen talous saadaan käännettyä positiiviselle uralle yleisen taantuman kääntyessä kasvuun. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2008 kattamaan noin 68 % poistoista. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vastaava tunnusluku on 125 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 33 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 65 %. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2008 viimeisenä päivänä Kuopiossa noin euroa. Kuntien yhteenlasketun velan määrä oli euroa. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin Kuopion kaupungin. 9

10 Henkilöstö Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin henkilöä, joista lii kelaitosten palveluksessa oli n. 465 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni 17 henkilöä ja kokonaisuudessaan Kuopion kaupungin henkilöstömäärä liikelaitoksineen väheni 15 henkilöä. Henkilöitä keskimäärin toimialoittain Tarkastustoimi 3 3 Hallinto- ja kehittämiskeskus Yleishallinto Hankintatoimi Atk-keskus Painatuskeskus 10 9 Ympäristökeskus Koulutuspalvelut Kansalaisopisto Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuripalvelukeskus Vapaa-ajan palvelut Tekninen virasto Rakennusvalvonta Tilakeskus Ydinkaupunki yht Liikelaitokset - Kallaveden työterveys Kuopion Ateria Kuopion Energia Kuopion Vesi Taseyksikkö - Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopion kaupunki yht Kokonaistyöaika henkilötyövuosina toimialoittain väheni vuodesta 2007 yhteensä 25,6 henkilötyövuotta. Alla oleva taulukko ei sisällä Kuopion Energian henkilötyövuosia. Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2008 aikana ole tapahtunut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa luokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2008 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vuoden 2009 aikana laaditaan erillinen ympäristöraportti, jossa ympäristökysymyksiä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kansainvälisen rahoituskriisin laajeneminen reaalitalouteen ja sen vaikutukset kuntien verorahoituksen kasvun ehtymiseen on merkittävin kaupungin palveluihin ja toimintaan vaikuttavista riskeistä. Nopeaan velkaantumiseen liittyvänä uhkana on mainittava se, että pääosa lainakannasta on lyhyisiin korkoihin sidottuja korkoherkkiä lainoja. Kokonaistyöaika henkilötyövuosina toimialoittain Toimiala/liikelaitos Keskusvaalilautakunta 0,1 0,3 0,2 Tarkastustoimi 3,5 3,0 3,0 2,9 Hallinto- ja kehittämiskeskus 94,9 103,7 82,7 84,8 Maaseutukeskus 36,1 Yleishallinto 8,1 15,4 11,4 14,9 Hankintatoimi 13,0 12,9 12,9 14,3 Atk-keskus 44,3 44,1 49,7 43,9 Painatuskeskus 9,2 8,7 8,9 8,6 Ympäristökeskus 70,8 72,2 61,6 54,6 Koulutuspalvelut 1 082, , , ,8 Kansalaisopisto 65,6 114,7 136,8 131,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 548, , , ,4 Kulttuuripalvelukeskus 276,0 266,3 272,1 269,5 Vapaa-ajan palvelut 154,7 153,1 156,7 147,7 Tekninen virasto 369,6 364,1 355,1 356,6 Rakennusvalvonta 11,2 11,8 12,5 12,1 Tilakeskus 327,0 312,5 310,4 304,8 Kallaveden Työterveys 30,4 29,5 Kuopion Ateria 262,4 254,4 247,6 240,6 Kuopion Vesi 80,1 79,3 78,2 74,4 P-S pelastuslaitos 253,3 252,3 247,1 249,1 Yhteensä 5 711, , , ,9 10

11 Kaupungin seutuyhteistyö Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (Paras) tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää kehitystä, jolla luodaan elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Kuopion kaupunki valmisteli kevään 2007 aikana kuntakohtaisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelman. Samanaikaisesti kaupungin oman suunnitelman kanssa valmisteltiin lain edellyttämä Kuopion seudun seutusuunnitelma. Seutusuunnitelman toteutumista on seurattu kolme kertaa vuoden 2008 aikana (kaudet ja sekä koko vuosi). Ministeriö on pyytänyt mennessä Kuopiolta tietoja seutusuunnitelman toteutumisesta. Syysistuntokauden 2009 alussa valtioneuvosto tekee seuduilta saaduista palautteista eduskunnalle selonteon kuntaja palvelurakenne hankkeen (Paras) etenemisestä maassa Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitosselvitys Karttulan ja Kuopion kuntaliitosselvitys valmistui vuoden 2007 lopussa ja sen käsittely tapahtui vuoden 2008 alkupuolella. Tehtyjen selvitysten perusteella käyty kuntaliitosneuvottelu päätyi sopimukseen liitoksesta, joka tulee tapahtumaan Kuntaliitossopimus hyväksyttiin valtuustoissa Syksyn aikana käynnistettiin valmistautuminen liitokseen hyväksymällä hallituksissa tavoitteet, toimenpiteet sekä niiden valmisteluvastuut liitosta edeltäville vuosille 2009 ja Syksyn 2008 aikana aloitettiin myös henkilöstön sijoitussuunnitelman laadinta, joka valmistuu kesään 2009 mennessä Prosessien ja prosessijohtamisen määrittelyprojektin tilanne 2008 Prosessien ja prosessijohtamisen määrittely I vaihe päättyi lokakuussa 2008, jolloin palvelualueiden asiakkuudet, perustehtävät sekä alustavat prosessikartat saatiin määriteltyä. Projekti jatkui II vaiheena kaupunginhallituksen päätöksellä Projektissa täsmennetään prosessikartat, kartoitetaan palvelut sekä palveluiden nykytilanne (mittarit, tuotteistus, kehittäminen sekä prosessikuvausten tila). Projektin eteneminen on käynnistänyt hankkeen, jota kutsutaan palvelualueuudistukseksi. Uudistuksen tavoitteena on kehittää asiakasryhmien palveluja yksittäisiä palveluja laajempina kokonaisuuksina. Kokonaisnäkemyksen kehittäminen uudistaa myös johtamisen toimintatapoja. Tuotteistaminen Toimialat nimesivät henkilöt, joiden tehtävänä oli laatia huhtikuun loppuun mennessä toimialakohtaiset tuotteistussuunnitelmat ja määritellä, kuinka tuotteistustyötä toteutetaan toimialalla. Tuotteistussuunnitelmien sisällöllisenä vähimmäisvaatimuksena oli kaupunkitasoinen tuotteistusviitekehys. Tuotteistus eteni toimialoilla suunnitelmien mukaisesti. Tuotteistustyö toteutuu suunnitelmien mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä. Kaupungin sisäiset kehittämishankkeet Laatupolitiikka-työn tilanne 2008 Laatupolitiikan määrittelyyn perustettu työryhmä sai valmiiksi laatupolitiikan (hyvän toiminnan periaatteiden) mukaisen käsikirjan, joka nimettiin hyvän toiminnan käsikirjaksi. Hyvän toiminnan periaatteet ja käsikirja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen käyttöönoton suunnittelu käynnistettiin. Toimialojen johtoryhmien koulutus järjestettiin ja hyvän toiminnan käsikirjaa esiteltiin vielä toimialojen johtoryhmissä elo-syyskuussa Käyttöönotto viivästyi loppuvuoden osalta Prosessien ja prosessijohtamisen määrittelyprojektin takia, koska samat henkilöt ovat mukana sekä hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönotossa että mainitussa projektissakin. Käyttöönotto jatkuu maaliskuulle 2010, kuten alun perin käyttöönotosta on sovittukin. 11

12 12

13 1.2. Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut 28,7 % 29,4 % Vuosikate / Poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 68,3 % 59,1 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

14 1.2.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset P-S Pelastuslaitoksen lisäveloitus /-hyvitys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

15 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % 33,2 % 31,5 % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + 32,6 % 30,7 % Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate 3,4 3,9 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Rahavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut / vuosi, Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 9 6 Asukasmäärä

16 1.2.3 Tasetarkastelu TASE Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hank III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiantojen varat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

17 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl Saadut ennakot Ostovelat Muut velat ja liittymismaksut II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 62,7 % 66,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 43,1 % 40,4 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä

18 1.2.4 Kunnan kokonaistulot ja -menot Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu TULOT % % Toiminta Toimintatuotot , ,4 Verotulot , ,0 Valtionosuudet , ,5 Korkotuotot , ,7 Muut rahoitustuotot , ,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot , ,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0, ,0 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT Toiminta Toimintakulut , ,4 - Valmistus omaan käyttöön 0 0 Korkokulut , ,7 Muut rahoituskulut 40 0,0 10 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 144 0, ,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ,1-5 0,0 Investoinnit Investointimenot , ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 305 0, ,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 186 0,0 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0 Erotus Täsmäytys v.2008: Kokonaistulot - Kokonaismenot = = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [ 8772 ] - [ 4980 ] = [ 3792 ] 18

19 1.3. Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 kpl Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 3 kpl Muut yhtiöt 2 kpl 1 kpl Yhdistykset 1 kpl Kuntayhtymät 6 kpl Osakkuusyhteisöt 1 kpl 7 kpl Yhteensä 18 kpl 9 kpl Tytäryhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen tilinpäätökset on jätetty yhdistelemättä niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Yhdistelemättä jätettyjen yhteisöjen omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden tuloksesta on annettu liitetieto. 19

20 1.3.2 Konsernin toiminnan ohjaus Toiminnanohjausta toteutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien Kuopion kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja Kuopion kaupungin konserniohjeet sekä kaupunginhallituksen hyväksymän Hyvä hallintotapa Kuopio konsernissa ohjeen periaatteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain laadittavassa talousarvioissa tytäryhteisöille strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupunginhallitus valvoo osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Kaupunginjohtajat, omistajaohjausjohtaja, toimialajohtajat ja muut viranhaltijat seuraavat konsernin osien toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Yhteisön tulee raportoida aina, kun sen toiminnassa on havaittavissa olennaisia poikkeamia kaupungin määrittämistä tavoitteista. Mahdolliset poikkeamat käsitellään konsernijohdossa ja niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. Konserniyhteisöille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen: KEVAMA OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARIT TAVOITE 2008 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet: Ostopalvelusopimuksen mukaiset palvelut Avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyminen Laadukkaat palvelut Taloudelliset tavoitteet: Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Kuntouttava työtilaisuus (työsuhteinen työtilaisuus) Tuetun työllistymisen mallin mukaiset työhönvalmentaja palvelut Kuntouttava ja valmentava toiminta Palveluiden tuotteistus Avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyminen Toimiva asiakaspalaute -järjestelmä Nettotulos 45 paikkaa (työsuhteinen työtilaisuus) 40 paikkaa 60 paikkaa Palvelut tuotteistettu Työllistyy vähintään 30 % Asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön Tunnusluku on positiivinen henkilöä - 26 henkilöä Työhallinto vastaa asiakkaiden ohjautumisesta palveluun - 56 henkilöä - Kevama Oy:ssä on tuotteistettu työkuntoutuspalvelut: Startti, työnhakuvalmennus,työhönvalmennus, työhönvalmentajapalvelut, kipinä, työkokeilu, työelämävalmennus avoimille työmarkkinoille työllistyi 18% - Sekä työkuntoutuja-asiakkaita että lähettäviä tahoja koskeva asiakaspalautejärjestelmä on otettu käyttöön syksyllä Asiakaspalautejärjestelmää on kehitetty vuoden 2008 lopussa. - Nettotulos ,64 - Nettotulosprosentti 2,1 %