K A L A J O E N K A U P U N G I N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K A L A J O E N K A U P U N G I N"

Transkriptio

1 K A L A J O E N K A U P U N G I N T A L O U S A R V I O TALOUSSUUNNITELMA Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma RAKENTAMISOHJELMA Kaupunginhallitus Valtuusto

2

3 Sisällys 1. KALAJOEN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGIA YHTEENVETO YLEISPERUSTELUT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KÄYTTÖTALOUS HALLINTOPALVELUT TOIMINNANOHJAUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMINTA KONSERNIOHJAUS HENKILÖSTÖOHJAUS TALOUSOHJAUS YLEISHALLINTO ICT-PALVELUT KEHITTÄMISPALVELUT ELINKEINOPALVELUT MAASEUTUPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT HYVINVOINTIPALVELUT TERVEYSPALVELUT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO SIVISTYSPALVELUT HALLINTO VARHAISKASVATUSPALVELUT PERUSASTEEN KOULUTUS KESKIASTEEN KOULUTUS KALAJOKI AKATEMIA TEKNISET PALVELUT HALLINTO-JA TOIMISTOPALVELUT MAANKÄYTTÖPALVELUT TILAPALVELUT RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT KUNTATEKNIIKKA YMPÄRISTÖNOHJAUS INVESTOINNIT LIITTEET HYVINVOINTIPALVELUJEN ORGANISAATIOKAAVIO JÄSENYYDET JÄRJESTÖISSÄ JA LIITOISSA KOKOUSPALKKIOT TALOUSARVION SITOVUUS VEROTULOJEN ARVIOINTI VALTIONOSUUDET LASKENNALLISESTI ERIYTETTYN LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA/ VIEMÄRILAITOS VÄESTÖ JA ELINKEINORAKENTEEN TAVOITTEET

4 1. KALAJOEN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään elämään sekä monipuoliset palvelut kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. 1. Elinkeinot Toiminta-ajatus Kalajoen elinkeinoelämä on aktiivista, innovatiivista, kilpailukykyistä ja tulevaisuutta ennakoivaa. Elinkeinojen edistäminen on kaupungin keskeinen keino kasvattaa verotulojaan, hoitaa työllisyyttään, parantaa tunnettavuuttaan, lisätä väestökasvuaan ja mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottaminen itsenäisenä kuntana. Visio Kalajoki on laajasti tunnettu vireänä yritysten toimintaympäristönä ja on haluttu sekä kilpailukykyinen vaihtoehto aktiiviselle yritystoiminnalle. Strategia - panostetaan toimialojen kehittämiseen ja kasvuun - kehitetään omia vahvuuksia monipuolisen elinkeinorakenteen säilymiseksi - toimitaan ennakkoluulottomasti uusien elinkeinojen syntymiseksi - tuetaan olemassa olevien yritysten kasvua ja yritysten omistajanvaihdoksia - panostetaan kaupungin vetovoimaisuuteen - edistetään osaavan työvoiman saatavuutta - tavoitellaan työpaikkojen kasvua 4 2. Kuntatalous Toiminta-ajatus Terve kuntatalous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien laadukkaiden palvelujen järjestämisen ja tuottamisen. Visio Talous on tasapainossa, mikä mahdollistaa riittävät resurssit myös pitkällä aikavälillä itsenäiselle toiminnalle. Strategia - vuosikate on yli suunnitelmapoistojen ja nettovelka on keskimäärin viiden vuoden aikajaksolla enintään euroa asukasta kohti - konsernivelka on enintään euroa asukasta kohti - tuottavuutta parannetaan ennakkoluulottomasti - kaupungin palveluissa on käytössä poikkihallinnollinen toimintatapa - verotus ja julkisten palvelujen maksut ovat korkeintaan alueen keskiarvossa - kaupungilla on valmius nopeaan reagointiin ja päätöksentekoon taloustilanteen mukaan

5 3. Perusturvapalvelut Toiminta-ajatus Perusturvapalvelut tukevat asukkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä, ylläpitämisessä ja hoidossa eri elämänvaiheissa. Luonteva ja tarkoituksenmukainen yhteistyö jatkuu sekä Keski-Pohjanmaan että Pohjois-Pohjanmaan suuntaan. Visio Perusturvapalvelut on kehityksen kärjessä kulkeva laadukas, asiakaslähtöinen ja taloudellinen sosiaalija terveyspalvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kalajoki järjestää perusturvapalvelut vastuukuntamallilla. Yhteistoiminnassa tavoitellaan mallia, jossa Sote-palvelujen toiminnan ja talouden ohjaus Kalajoen kaupungilla on vahvaa. Strategia - kaupunki järjestää perusturvan palvelut omana toimintana, yhteistoimintana ja ostopalveluna - toimintaympäristön muutoksiin reagoidaan nopeasti - palvelujen kehittämisessä hyödynnetään uusia innovatiivisia ratkaisuja - ennaltaehkäisevällä, kuntouttavalla ja terveyttä edistävällä toimintatavalla vahvistetaan väestön terveyttä ja hyvinvointia - kannustetaan, tuetaan ja aktivoidaan väestön vastuunottoa omasta ja läheisten hyvinvoinnista - yksilöllisten palveluiden avulla tuetaan ihmisten omatoimista selviytymistä kodinomaisissa olosuhteissa 5 4. Sivistyspalvelut Toiminta-ajatus Riittävä koulutus ja laaja-alainen sivistys tukevat asukkaiden sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Hyvin järjestetyt sivistyspalvelut luovat edellytyksiä kaupungin kehitykselle, elinvoimalle ja vetovoimalle. Visio Kalajoki tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti innovatiivisista opetusjärjestelyistä, hyvistä oppimistuloksista sekä Kalajoki Akatemian ja matkailukeskuksen monipuolisista ja korkeatasoisista vapaa-ajanpalveluista. Kaupunki on arvostettu yhteistyökumppani toimijaverkostoissa. Strategia - jatketaan opetuspalveluiden kehittämistä laatujärjestelmän avulla - tuetaan lasten kasvua ja nuorten elämänhallintaa yhdessä kotien kanssa - vahvistetaan kaupungissa toimivien oppilaitosten yhteistyötä ja vetovoimaa - liikuntapalvelut edistävät kaikenikäisten aktiivista liikkumista sekä tukevat perusturvapalveluja ikääntyneiden liikunnan aktiivisessa harrastamisessa - nykyaikaistetaan ennakkoluulottomasti oppimisympäristöjä - vakiinnutetaan ja edelleen kehitetään Kalajoki Akatemian toimintaa

6 5. Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Toiminta-ajatus Yhdyskuntasuunnittelulla luodaan mahdollisuudet kaupungin kehitykselle. Toiminnalla saadaan aikaan kestävää, mielenkiintoista ja viihtyisää yhdyskuntarakennetta. Merellisyys ja jokivarret hyödynnetään maankäytön suunnittelussa luontoarvot huomioiden. Kauppaa ja palveluita kehitetään vetovoimaisiksi kokonaisuuksiksi. Visio Kalajoki on voimakkaasti kehittyvä vetovoimainen kaupunki. Strategia - maankäyttöön kohdistuviin tarpeisiin ja haasteisiin reagoidaan nopeasti uusilla ja innovatiivisilla ratkaisumalleilla - aktiivisen maanhankinnan tavoitteena on määrän ja laadun lisäksi riittävän suurien kokonaisuuksien aikaansaaminen, sekä taajama- ja palvelurakenteen tiivistys - kaavoitus keskitetään kunnan omistamalle maalle, riittävän laajoihin kokonaisuuksiin, ensisijaisesti vetovoimaisille alueille - kaupungin tonttivarannon on oltava riittävän monipuolinen laadun ja sijainnin suhteen - kaupungin omaisuutta pidetään kunnossa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti - keskustaajaman viihtyisyyttä ja kaupan palveluiden toimintaedellytyksiä parannetaan - kaavoituksella ja kyläsuunnitelmilla varmistetaan kylille rakentaminen ottaen huomioon maaseutuelinkeinojen kasvumahdollisuudet Luottamushenkilöt Toiminta-ajatus Luottamushenkilöt kehittävät Kalajokea yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa sekä tekevät vastuullisia päätöksiä avoimesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio Yhdessä olemme piirun verran parempia. Strategia - yhteistyökykyiset, motivoituneet, ennakkoluulottomat ja johdonmukaiset luottamushenkilöt tiedostavat taloudellisten resurssien ja palveluiden tasapainon - luottamushenkilöt huomioivat kaupungin omistamien yhteisöjen, kuntien yhteistoiminnan haasteet sekä palvelu- ja aluerakenteen muutokset - demokraattisesti ja poliittisesti tehtyihin päätöksiin sitoudutaan

7 7 7. Henkilöstö Toiminta-ajatus Hyvällä työelämän laadulla varmistetaan ammattitaitoisen henkilökunnan viihtyminen ja rekrytointi. Sijoitus työhyvinvointiin on sijoittamista organisaation tuottavuuteen. Visio Kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vastuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Strategia - hyvän työnantajakuvan vahvistaminen - hyvän asiakaspalvelun kehittäminen - hyvien työkäyntäntöjen siirtäminen ja työtehtävien dokumentointi - johtamisen, esimiestoiminnan ja alaistaitojen kehittäminen - osaamisen ja prosessien kehittäminen - työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen - sisäisen tiedotuksen ja luottamuksen vaaliminen ja lisääminen 8. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Toiminta-ajatus Asukkaiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksella ja aktiivisella yhteistoiminnalla saadaan lisää voimavaroja Kalajoen kehittämiseen ja tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Kansainvälisyys on luonteva osa kaupungin ja kaupunkilaisten toimintaa. Sillä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja uuden tietotaidon saamista kaupunkiin ja se rikastuttaa kalajokista kulttuuria. Visio Kalajoki ja kalajokiset ovat toivottuja ja menestyviä yhteistyökumppaneita alueellisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Strategia - Opiskelussa, yritystoiminnassa, matkailussa ja kansalaistoiminnassa kansainvälisyydellä on näkyvä ja tärkeä rooli - Tuetaan työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista Kalajoen yhteistoiminta ja kansainvälisyys on avointa ja luottamusta herättävää

8 Vuosikate Vuosikate Vuosikate Vuosikate /as /as 8 2. YHTEENVETO KESKEISIÄ TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA TA 2015 TA 2014 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 99,3 M 98,5 M VUOSIKATE 4,2 M 4,7 M VUOSIKATE % VERORAHOITUKSESTA 6,10 % 7,30 % VUOSIKATE /ASUKAS VEROPROSENTTI 20,00 % 19,50 % LAINAMÄÄRÄ 38,4 M 39,0 M LAINAMÄÄRÄ /ASUKAS VUOSIKATE VV Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Vuosikate Vuosikate /asukas VUOSIKATE Vuosikate Vuosikate /asukas Vv Vv Tp Tp 2013 Ta 2014 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2016 Ts 2017 Ts

9 Yhteenveto Määrärahat Tuloarviot Netto Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos arvio euro % arvio euro % arvio euro % KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUT Valtuusto Toiminnan ohjaus ja arviointi , ,6 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi , ,0 Keskusvaalikautakunta Vaalit Kaupunginhallitus Konserniohjaus , , ,4 Henkilöstöohjaus , , ,8 Talousohjaus , , ,5 Yleishallinto , , ,7 ICT-palvelut , , ,6 HALLINTOPALVELUT YHT , , ,2 Kaupunginhallitus KEHITTÄMISPALVELUT Elinkeinopalvelut , , ,6 Maaseutupalvelut , , ,5 Kalajoen satama , , ,0 KEHITTÄMISPALVELUT YHTEENSÄ , , ,3 Perusturvalautakunta PERUSTURVAPALVELUT Hallinto , , ,9 Hyvinvointipalvelutt , , ,0 Terveyspalvelut , , ,5 Ympäristöterveydenhuolto , , ,4 PERUSTURVAPALVELUT YHT , , ,8 PERUSTURVAPALVELUT ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA , , ,9 ERIKOISSAIRAANHOITO , , ,3 9

10 10 Yhteenveto Määrärahat Tuloarviot Netto Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos arvio euro % arvio euro % arvio euro % Sivistyslautakunta SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatus , , Hallinto , , Perusasteinen koulutus , , ,0 Keskiaste , , ,6 Vapaa-aikapalvelut , , ,1 SIVISTYSPALVELUT YHT , , ,2 Tekninen lautakunta TEKNISET PALVELUT Hallinto ja toimistopalvelut , , ,3 Maankäyttöpalvelut , , ,3 Tilapalvelu , , ,3 Ruoka- ja siivouspalvelut , , ,4 Kuntatekniikka , , ,6 TEKNISET PALVELUT Ympäristönohjaus , , ,9 TEKNISET PALVELUT YHT , , ,0 KÄYTTÖTALOUS YHT , , ,2

11 11 Yhteenveto Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS arvio euro % arvio euro % arvio euro % Kiinteä omaisuus , , Osakkeet Kuntayhtymät Irtaimisto , ,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA 0 0 Talonrakennus , , ,4 Julkinen käyttöomaisuus , , ,5 Viher- ja ulkoilualueet , , ,9 Liikelaitokset , , ,7 INVESTOINNIT YHTEENSÄ , , ,0 TULOSLASKELMAOSA Verotulot ,5 Valtionosuudet ,8 Korkotulot ,4 Muut rahoitustulot ,5 Korkomenot ,0 Muut rahoitusmenot ,0 RAHOITUSTOIMINTA Tulorahoituksen korjauserät Antolainojen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys ,5 Lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksut+jälkikäteen maks. vo:t Vaikutus maksuvalmiuteen SITOVAT MÄÄRÄRAHAT/ TULOARVIOT YHTEENSÄ , ,9

12 12 KOKONAISMENOT TA 2015 Käyttötalousmenot ,7 Investoinnit ,0 Rahoitusmenot ,9 Tulorahoituksen korjauserät ,3 Antolainat 0 0,0 Lainojen lyhennys ,1 Yhteensä ,0 KOKONAISMENOJEN JAKAUTUMINEN TA Tulorahoituksen Tulorahoituksen korjauserät Lainojen lyhennys Antolainat korjauserät -4% 0% -4% 0% 0% Rahoitusmenot -1% Investoinnit -10% Käyttötalousmenot -85% KOKONAISTULOT TA 2015 %-osuus Toimintatuotot ,3 Verotulot ,0 Valtionosuus ,6 Rahoitustulot ,7 Omaisuuden myynti ,7 Rahoitusosuudet investointeihin ,4 Lainanotto ,8 Liittymismaksut+jälk. maks vo ,4 Yhteensä ,0 KOKONAISTULOJEN JAKAUTUMINEN VUONNA Lainanotto 7,8 % Rahoitusosuudet investointeihin 1,4 % Omaisuuden myynti 0,7 % Rahoitustulot 0,7 % Liittymismaksut+jäl k. maks vo 0,4 % Toimintatuotot 21,3 % Valtionosuus 29,6 % Verotulot 38,0 %

13 13 KÄYTTÖTALOUSMENOT PALVELUITTAIN TA TA 2015 Osuus % Muutos % Palvelu TA 2014 TA 2015 TA 2014 TA 2015 TA 2015 Hallinto ,3 4,2-1,0 Kehittäminen ,6 7,5-12,7 Perusturva ,0 49,5 3,5 Sivistys ,5 22,3-0,9 Tekniset ,6 16,5-0,4 *) Yhteensä ,0 100,0 0,2 *) Sisältää mm. kaikkien rakennusten kunnossapidon ja siivouksen sekä ruokapalvelut KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KÄYTTÖTALOUSMENOJEN OSUUDET TA OSUUDET TA 2015 Tekniset 16,5 % Hallinto 4,2 % Kehittäminen 7,5 % Sivistys 22,3 % Perusturva 49,5 % KÄYTTÖTALOUSMENOT MENOLAJEITTAIN Osuus % Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2014 TA 2015 Henkilöstömenot ,9 52,9 52,3 0,0-0,7 Palvelujen ostot ,8 35,1 35,2-2,0 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 6,7 6,5 4,2-3,1 Avustukset ,7 3,7 4,1 0,4 10,6 Muut menot ,2 1,6 1,9 34,7 15,5 YHTEENSÄ ,0 100,0 100,0 0,0 0,4 KÄYTTÖTALOUSMENOJEN OSUUDET TA 2015 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6,5 % Avustukset 4,1 % Muut menot 1,9 % Palvelujen ostot 35,2 % Henkilöstömenot 52,3 %

14 TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut Vesihuollon liittymismaksut Sähkön myyntituotot Satamatoiminnan myyntituotot Jätteen kulj. ja käsittelyn myyntituotot Muut liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset Sotilasvammalain mukaiset korvaukset Lomituspalvelukorvaukset Muut korvaukset Täydet valtiolta saadut korvaukset Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Kotikuntakorvaukset Jäsenkuntien maksut/korvaukset kunt.yht Muut yhteistoimintakorvaukset Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Muut suoritteiden myyntituotot Työterveyshuollon myyntituotot 74 Oppisopimuskoulutuksen koul.korvaukset Täyskustannusmaksut pakollisista vakuutu Muut myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Yleishallinnon maksut Yleishallinnon maksut Terveydenhuollon maksut Perusterv.huol. laitoshoid. asiak.maksut Avohoidon lääkäripalvelujen maksut Muut terveydenhuollon maksut Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Maksut lapsiperheiden kotipalvelumaksut Muut kotipalvelumaksut Hoitopäivämaksutulot Muut sosiaalitoimen maksutulot Sosiaalitoimen maksut Opetus- ja kulttuuritoimen maksut Muut opetus- ja kulttuurit. maksutulot Opetus- ja kulttuuritoimen maksut Yhdyskuntapalvelujen maksut Suunnittelu- ja mittaustoim. maksutulot Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksutulo Muut yhdyskuntapalvelujen maksutulot Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Lomituspalvelumaksutulot Muut palvelumaksutulot Muut palvelumaksut Maksutuotot

15 TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos % Tuet ja avustukset Työllistämistukitulot Maakunnan kehittämisraha EU-tuki kunnan kehittämisprojektiin Valtion avustukset Yhdistymisavustukset Koulumatkatuki Valtion korvaus kuntouttavasta työtoimi Perustoimeentulotuen valtionosuus Muut tuet ja avustukset Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Asuntojen vuokratulot Muiden rak. vuokratulot Maa- ja vesial. vuokratulot Koneiden ja laitt. vuokratulot Muut vuokratulot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Perustoimeentulotuen takaisinperintä Tarvehark. ja ennaltaehk. totun tak.per Muut tuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Luottamushenkilöiden kokouspalkkio Palvelussuhteisten kokouspalkkio Vakinaisten palkat Sijaisten palkat Määräaikaisten palkat Työkorvaukset Työllisyystyöntekijöiden palkat Erilliskorvaukset Pesukorvaus maatalouslomittajat Puhelinkorvaus maatalouslomittajat Siviilipalvelumiesten päivärahat -45 Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät Palkat ja palkkiot

16 TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos % Henkilösivukulut Eläkekulut KuEL-maksut / palkkaperusteinen KUEL-maksut / eläkemenoperusteinen KUEL-maksut / varhaiseläkemenoperust Vael eläkemaksut Kunnan maksamat eläkkeet Eläkekulut Muut henkilösivukulut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut sosiaalivakuutusmaksut Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelujen osto valtiolta Asiakaspalvelujen osto kunnilta Asiakaspalvelujen osto kuntayhtymiltä Asiakaspalvelujen osto muilta Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalv Painatukset ja ilmoitukset Posti- ja telepalvelut Vakuutukset Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Raken.ja alueiden rak.ja kunn.pitopalv Koneiden ja laitt. rak/kunn.pitopalv Majoitus- ja ravitsemispalvelut Matkustuspalvelut Kuljetuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja -kulttuuripalvelut Osuus verotuskustannuksiin Muut yhteistoimintaosuudet Sähkönsiirtopalvelu Muut palvelut Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot

17 TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Toimisto- ja koulutarvikkeet Kirjallisuus Elintarvikkeet Vaatteisto Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Siivous- ja puhdistusaineet Poltto- ja voiteluaineet Lämmitys Sähkö Vesi Kalusto Rakennusmateriaali Muu materiaali Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille Lasten kotihoidontuki Yksityisen hoidon tuki Omaishoidontuki Perustoimeentulotuki Tarveharkintainen toimeentulotuki Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki Kuntouttavan työtoiminnan toimintaraha Koulumatka-avustus Muut avustukset kotitalouksille Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yhteisöille Työmarkkinatuen kuntaosuus Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Maa- ja vesial. vuokramenot Rak. ja huoneistojen vuokramenot Koneiden ja laitt. vuokramenot Muut vuokrakulut Vuokrat Muut toimintakulut Välilliset verot Välittömät verot Pysyvien vastaavien myyntitappiot Muut kulut Suhdetoiminta ja edustus Myyntisaamisten luottotappiot Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

18 TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos % Verotulot Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtiono Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkotuotot antolainoista ulkopuolisille Korkotuotot sijoituksista ja talletuk Maksuliikennetilien korkotuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Osinkotuotot ja osuuspääomien korot Verotilitysten korkotuotot ja korotukset Viivästyskorkotuotot Arvopapereiden myyntivoitot Kauppahintasaamisten korkotuotot Muut rahoitustuotot Vastuunjakolainat 555 Takausprovisiotuotot Arvonalentumisten palautumiset Muut rahoitustuotot Korkokulut Korkokulut lainoista ulkopuolisilta Korkokulut Muut rahoituskulut Verotilitysten korkokulut -4 Viivästyskorkokulut ja korotukset Luottoprovisiot -252 Arvonalentum. vaiht.vast. rahoit.varois Arvopapereiden myyntitappiot Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Poistoeron vähennys (+) Poistoeron muutos Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

19 19 3. YLEISPERUSTELUT Yleiset kehitysnäkymät Kansantalous Suomen talous ei ole vieläkään saavuttanut reaalisesti v:n 2008 BKT:n lukuja (185,7 mrd ). BKT laski jälleen vv ja v pysyttänee v:n 2013 tasolla. Kasvu on hyvin heikkoa vv , keskimäärin 1,4 %/v. Viime vuosien talouskehitys on ollut olennaisesti heikompaa kuin mitä keskeiset talouden asiantuntijatahot ovat esittäneet. Talouden heikkoon kasvuun ja jopa sen supistumiseen vaikuttavat useat perustavanlaatuiset tekijät: - finanssikriisi, - talouden voimakas rakennemuutos o teollisuudessa investointien väheneminen ja teollisuuden siirtyminen pois Euroopasta o Suomessa metsäteollisuuden ja mobiiliteollisuuden työpaikkojen väheneminen - yleinen kysynnän heikkeneminen. Suomen talouden kasvu on perustunut hyvään vientiin ja kun kansainvälinen kysyntä on vähentynyt, on sillä ollut selvä talouden dynamiikkaa heikentävä vaikutus. Bruttokansantuotteen (BKT) muutos % (volyymin muutos): Lähde: Peruspalvelubudjetti (=PPB) ; Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2014 vv ja Tilastokeskus vv Inflaatio oli viime vuonna 1,5 % ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan 1,1 % ja ensi vuonna 1,5 % sekä vv keskimäärin 1,8 % vuodessa. Taulukko kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien (lukuun ottamatta bkt) kehityksestä vuosina : Lähde: VM ja Suomen Kuntaliitto Muuttuja (%-muutos) Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Yleinen ansiotaso 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 Kuntien ansiotaso 3,6 1,8 1,2 1,1 1,6 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Kuntatalous vuoteen 2018 saakka PPB:n mukaan Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti vuonna 2013 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene,

20 vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntatalouden toimintamenojen kasvu hidastui 2,5 prosenttiin vuonna Kunta-alan palkkamenot kasvoivat runsaat ½ prosenttia ja ansiotaso nousi noin 2 %. Kunnat sopeuttivat toimintaansa ja vähensivät henkilöstöään. Toimintatulot kasvoivat 2,8 % eli nopeampaa kuin toimintamenot. Toimintamenot kasvavat vuosina nimellisesti keskimäärin vajaan 2 %. Vuosina toimintamenojen kasvua hidastaa liikelaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen keskimääräinen kasvu olisi vuosina noin 2½ %. Laskelman lähtökohtana on laskennallinen väestötekijöistä johdettu palvelutarpeen kasvu. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Toimintamenojen nimellistä kasvua hidastaa kustannustason maltillinen kasvu. Kustannustason nousuennuste perustuu valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin oletuksiin. Myös kuntien omat sopeutustoimet hillitsevät toimintamenojen kasvua vuonna Tulevina vuosina toimintamenojen kasvua hidastaa rakennepoliittisen ohjelman kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät toimenpiteet. Toimenpideohjelmalla tavoitellut säästövaikutukset voidaan sisällyttää laskelmiin vain niiltä osin, kuin toimenpiteistä on riittävän täsmällisiä tietoja ja luotettavia arvioita niiden vaikutuksista. 20 Myös velkaantuminen lisääntyy PPB:n mukaan.

21 21 Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavan suhteellisen maltillisesti, nimellisesti n. 3,4 % vuodessa. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkeen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen ja yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kunnallisveron veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset ja vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Vuoden 2015 valtionosuudet valtionvarainministeriön osalta maksetaan kunnille uuden järjestelmän mukaisina. Laskentaperusteissa otetaan nyt huomioon ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo, koulutustausta, syrjäisyys ja työpaikkaomavaraisuus sekä Lapissa saamelaisten kotiseutualuelisä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtionosuusjärjestelmä pysyi entisellään, joskin järjestelmän mukaiset yksikköhinnat keskeisiltä osin laskivat olennaisesti. Vuoden 2015 valtionosuudet kunnille ovat vajaat 8 mrd euroa ja n. 130 M vähemmän kuin v ja niihin sisältyy uusia valtionosuusleikkauksia 296 M, josta 88 M on sellaisia eriä, joilla valtio perii kunnallisten tulojen korotuksia; kiinteistöverojen rajojen nosto 48 M ja sote maksujen korotusten vaikutus 40 M. Lisäksi vo:n harkinnanvaraisen korotuksen alentaminen 20 M :lla sisältyy leikkaukseen. Kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan ja työtulovähennystä kasvatetaan, mikä merkitsee kuntien verotulojen vähentymistä 77 M :lla. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan 1,7 %:lla, mikä vähentää myös kuntien verotuottoa 18 M :lla. Lapsivähennys aiheuttaa kuntien verotuottoihin 38 M :n vähennyksen. Eläkeläisten verotuksen keventäminen vähentää kuntien verotuloja 61 M. Korkomenojen ja matkakulujen vähennysoikeuksien rajaukset lisäävät kuntien verotuloja 38 M. Em. veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta. Verotulojen arvioidaan kasvavan vv keskimäärin 2,6 % ja valtionosuuksien 0,6 %. Valtionosuudet sisältävät myös veroperusteisiin tehtyjen muutosten aiheuttamat menetysten kompensaatiot kunnille. Kuntatalouden vuosikate ei riitä kattamaan poistoja vuosina

22 Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarvio kuntien tilinpidon mukaan, mrd. Käyvin hinnoin Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -26,4-26,9-27,9-28,7-29,4-30,3 2. Verotulot 20,6 21,2 21,5 22,0 22,8 23,5 3. Valtionosuudet, käyttötalous 8,3 8,1 8,0 8,1 8,1 8,3 4. Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1-0,1 5. Vuosikate (= ) 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6 1,4 6. Poistot -2,6-2,7-2,7-2,8-2,9-3,0 7. Satunnaiset erät, netto 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3 0,3 8. Tilikauden tulos 0,4 1,2-0,6-1,0-1,1-1,3 Rahoitus 9. Vuosikate 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6 1,4 10. Satunnaiset erät 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3 0,3 11. Tulorahoituksen korjauserät -0,6-1,6-0,5-0,5-0,5-0,5 12. Tulorahoitus, netto (= ) 2,5 2,3 1,6 1,4 1,4 1,2 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,7-6,9-4,6-4,6-4,6-4,6 14. Rahoitusosuudet ja myyntitulot 1,1 3,7 1,2 1,1 1,1 1,1 15. Investoinnit, netto (= ) -3,6-3,2-3,5-3,5-3,5-3,5 16. Rahoitusjäämä (= ) -1,1-0,8-1,9-2,1-2,1-2,3 17. Lainakanta 15,6 17,2 19,1 21,3 23,4 25,7 18. Kassavarat 5,2 5,2 5,1 5,1 5,0 4,9 19. Nettovelka (= ) 10,4 12,0 14,0 16,2 18,4 20,8 Investointien on laskelmassa arvioitu pysyvän korkealla tasolla johtuen tiedossa olevista investointipaineista. Edellä kuvatulla kehityksellä vuosikate jäisi koko tarkasteluajanjaksolla selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. V kuntatalouden lainakannan arvioidaan olevan 25,7 mrd euroa eli n /asukas. Kuntatalouden bruttovelka suhteessa BKT:en nousisi lähes 12 %:iin tarkastelukauden lopussa. Myös paine kunnallisveroprosenttien korotuksiin edelleen kasvaa. Korkotaso pysynee vielä v alhaisella tasolla, mutta korkotason nousu keskipitkällä aikavälillä lisää korkomenoja. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuluvan vuoden alkuperäisen talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten jälkeen tuloslaskelman vuosikatetavoite on 4,7 M. Marraskuussa 2014 tehdyssä arviossa vuosikatetavoite ylitettäneen. Kaupungin taloudellinen tasapaino ja kokonaistaloudellinen asema ovat vuoden 2014 talousarviossa tehtyjä arvioita myönteisempi. Tammi-syyskuun erikoissairaanhoidon menot ovat yli miljoona euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin ja toimintakatteen määrärahasta oli käytetty 66,7 % (lask. 75 %). VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA TALOUSSUUNNITELMAAN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Talousarviossa on otettu huomioon Kalajoen kaupungin toiminnan ja palvelujen lisäksi isäntäkuntana toimiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Merijärven kunnalle ja ympäristöterveydenhuollon palveluissa Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Lomituspalveluissa on otettu huomioon palvelujen tuottaminen ja järjestäminen Kalajoen kaupungin lisäksi Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kunnille. Lisäksi on otettu huomioon maaseutuhallinnon palvelujen tuottaminen Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Kalajoen kaupungin toimesta tuotettujen ja järjestettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vastuualueella asuu asukasta ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen alueella runsaat asukasta. Maaseutuhallinnon vastuualueen asukasluku on ja lomituspalveluiden vastuualueen asukasluku on vajaat Strategiat Päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavat strategiat on hyväksytty valtuustossa Tulot Kalajoen kaupungin käyttötulot (=toimintatulot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) ovat 88,3 M. euroa. Verotulot ovat 37,75 M, valtionosuudet 29,4 M ja toimintatuotot 21,2

23 M. Verorahoitus kasvaa v:sta 2014 vuoteen 2015 n. 2,5 %. Kasvu johtuu pääasiassa veroprosenttien korotuksista. Käyttötulot Milj Käyttötulot 78,5 83,8 86,3 88,5 88,7 88,3 Verotulot 30,7 33,4 34,4 35,4 36,5 37,7 Valtionosuudet 26,3 27,8 27,9 28,9 29,2 29,4 Toimintatuotot 21,5 22,6 24,0 24,1 23,0 21,2 Käyttötulot %-osuudet Käyttötulot 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Verotulot 39,1 39,9 39,8 40,1 41,1 42,7 Valtionosuudet33,5 33,2 32,4 32,7 33,0 33,3 Toimintatuotot 27,4 27,0 27,8 27,3 25,9 24,0 Toimintatuotot Toimintatuotot (myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot) ovat v yhteensä 21,2 M eli 7,7 % pienemmät kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Toimintatuottojen väheneminen johtuu pääasiassa Kalajoen Sataman yhtiöittämisestä 1,5 M ja puhdasvesilaitoksen myymisestä 0,26 M, jotka vaikuttavat v Toimintatuottoihin sisältyvät korvaukset isäntäkuntana järjestetyistä palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon osalta Merijärven kunnalta sekä ympäristöterveydenhuollon ja maataloushallinnon osalta Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnilta sekä Raahen kaupungilta. Sosiaali- ja terveyden huollon oma tuotanto on tuotteistettu ja palvelujen myynti perustuu ostettujen tuotteiden määrään. Muualla tuotettujen palvelujen laskutus tapahtuu läpilaskutusperiaatteella. Ympäristöterveydenhuollon osalta laskutus tapahtuu sopimuksen perusteella kustannusten jaon mukaan. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ovat 5,1 M, kasvua 1,2 %. MELA:n korvaus lomituspalvelukustannuksiin on arvioitu 4,0 milj. :ksi, joka on 3,1 % vähemmän kuin v Myös lomituspalvelukustannukset arvioidaan kuluvaa vuotta pienemmiksi 1,8 %. Ilman Melan korvauksia toimintatuottojen arvioidaan vähenevän 8,9 %. Käyttötalouden maksuja ja taksoja tarkistetaan vähintään kustannusnousua vastaavasti ottaen huomioon kaupungin talousstrategiassa mainitut linjaukset. Toimintaperiaatteiltaan itsekannattavissa toiminnoissa, kuten esim. jätevesihuollossa tavoitteena on, että tuotot kattavat toiminnasta aiheutuvat käyttö- ja pääomamenot. Keskeisiä perusturvapalveluiden maksuja kuten terveyskeskus-, vuodeosasto-, hammashoito- ja päivähoitomaksuja voidaan korottaa vain valtioneuvoston päätöksellä. Viemärilaitoksen maksujen tuotto ei kata kaikkia laitoksen aiheuttamia käyttö- ja investointimenoja (jaksotettuja). Viemärilaitoksen maksuihin sisältyy tulevina vuosina olennainen korotuspaine ja maksuja joudutaan edelleen korottamaan. Viemärilaitoksen taloudellisena tavoitteena on pitkällä tähtäimellä rahoittaa maksuilla käyttö- ja investointimenot niin, ettei siihen tarvita enää verorahoitusta. Verotulot Kalajoen kaupungin talousstrategian mukaan verotus on korkeintaan alueen keskiarvossa. Kalajoen kaupungin tuloveroprosentti on v vahvistettu 20,00 %:ksi eli sitä korotetaan 0,50 % -yksikköä. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus on koko vuoden tasolla 0,8 M ja ensimmäisenä vuonna 0,75 M (11 kk). Tuloveroprosentin korotuksen ohella korotetaan myös kiinteistöveroprosentteja. Korotuksilla varaudutaan lähivuosina kaupungin talouden pitämiseen tasapainossa ja siihen kuuluu myös toimintojen sopeuttamista. Korotuksien jälkeenkin kaupungin veroprosentit ovat strategian mukaisella tasolla. 23

24 Koko maassa tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo on tänä vuonna (2014) 20,36 % ja painotettu 19,74 %; viimeksi mainitussa näkyy suurten kaupunkien painoarvo eli alhaisemmat veroprosentit ja korkeampi verotettava tulo. Vuonna 2014 Ylivieskan seutukunnan tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo on 21,13 %. Pohjois-Pohjanmaan kuntien painotettu keskiarvo on 20,36 % sekä Keski-Pohjanmaan kuntien painotettu keskiarvo 20,66 %. Tuloveroprosenttien selkeillä kuntakohtaisilla eroilla on taloudellista merkitystä kuntalaisillekin: kaksi % -yksikköä alhaisemmalla tulovero-%:lla :n vuosituloilla kuntalainen maksaa 600 vähemmän veroja sekä :n tuloilla vähemmän veroja. Jos perheessä molemmat vanhemmat käyvät palkkatyössä, on ero vuodessa. V verotettavan tulon (ent. äyrimäärä) arvioidaan kasvavan 1,2 % ja v kasvavan 0,1 %. Vuosien arviot perustuvat Suomen Kuntaliiton koko maan arvioon sekä arvioon aluetalouden kehityksestä. Kalajoen työttömyys on alle koko maan keskiarvon. Syyskuussa 2014 koko maan työttömyysprosentti TEM:n mukaan oli 12,0 %, Pohjois-Pohjanmaalla 13,9 %, Ylivieskan seutukunnassa 11,7 ja Kalajoella 10,2 %. Työttömyysprosentti on kohonnut viimeisen vuoden aikana n. 1 % -ysikköä. Yhteisöverotulojen arvioidaan v kasvavan vuodesta 2014 siksi, että kuntasektorin yhteisöveron määrän arvioidaan nousevan. Kaupungin jako-osuus kasvoi v ,6 % ja edellisenä vuonna 7,4 %. Vuonna 2015 yhteisöverotulojen arvioidaan olevan Vuoden 2015 jako-osuus määräytyy vuosien 2012 ja 2013 kaupungin osuuksien keskiarvona ja se on lopullinen jako-osuus ensi vuodelle. Kuntasektorin jako-osuus laskee nousee 0,8 % -yksikköä 36,36 %:iin. Korotuksella kompensoidaan kuntasektorille 75 M työmarkkinatuen rahoitusvastuuta. Kiinteistöverotuloja arvioidaan v kertyvän euroa, joka 16,4 % suurempi kuin v Nousu johtuu kiinteistöveroprosenttien korotuksista eli asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,35 %:ta 0,40 %:iin, yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,75 %:sta 0,90 %:iin ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,90 %:sta 1,00 %:iin. Korotusten tuottolisäys on Kiinteistöverolakia muutetaan vuodelle 2015 niin, että vakituisten asuinrakennusten alaraja nousee 0,32 %:sta 0,37 %:iin ja myös yläraja nousee 0,5 % -yksikköä. Yleisen alaraja 0,60 %:sta 0,80 %:iin ja myös yläraja nousee vastaavan suuruisella korotuksella. Alarajojen korotusvaikutusta leikataan niiltä kunnilta, joiden veroprosentti on uusien alarajojen alapuolella. Leikkauksista ei ole vielä yksityiskohtaista päätöstä. Tarkemmat laskelmat verotulojen kertymästä ovat talousarvion liiteosassa. Valtionosuudet Valtionosuuksia myöntää kaksi ministeriötä; valtiovarainministeriö (VM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). OPM:n myöntämä valtionosuus muodostuu mm. lukion, ammatillisen opetuksen, pidennetyn oppivelvollisuuden, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopiston, nuorisotyön ja liikunnan valtionosuuksista. Suurin osa OKM:n valtionosuudesta muodostuu toisen asteen koulutuksen valtionosuudesta ja siinä se myönnetään koulutuksen järjestäjälle. Muun valtionosuuden eli valtaosa valtionosuudesta myöntää VM. VM:n alaisen valtionosuujärjestelmä muuttuu vuonna Uudistus pohjautuu nykyiselle järjestelmälle, mutta uudistusta on perusteltu sillä, että se on yksinkertaisempi kuin nykyinen, määräysperusteita on uusittu ja vähennetty ja laskennallisuutta on lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. OKM:n alainen valtionosuujärjestelmä ei muutu perusteiltaan ensi vuonna, mutta yksikköhinnat muuttuvat. Toisen asteen koulutuksen valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistellaan ja sen rahoitusperusteiden muutokset tullevat voimaan OKM:n valtionosuus on negatiivinen, koska siinä kunnat rahoittavat osaltaan mm. ammatillista koulutusta /asukas, joka on kaikille kunnille sama (v ,40 ). Vuonna 2014 se on yhteensä ja v arviolta

25 Kaupungin talousarvion 2015 valtionosuusarviolaskelman mukaan VM:n alaiset valtionosuudet vähenevät (-1,2 %) ja OKM:n alaisia valtionosuuksia vähennetään vähemmän ensi vuonna verrattuna v:een Kokonaisuudessa valtionosuudet kasvanevat vajaat eli 0,6 %. Koko maassa valtionosuudet vähenevät 1,6 %. Valtionosuuksien kehityksen arviointia vaikeuttaa valtionosuusjärjestelmän ja verotusjärjestelmän linkittyminen toisiinsa, joita ovat esimerkiksi verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa. Myös kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä vaikeuttaa eri vuosien valtionosuuksien vertailua kuten esimerkiksi kiinteistöverojen alarajojen noston vaikutusten imurointi valtiolle ja työmarkkinatuen kustannusten osa kompensointi kunnille v Lopullisesti valtionosuudet v:lle 2015 vahvistetaan ensi vuodenvaihteessa, joten talousarviossa olevat euromäärät ovat arvioita. VM:n valtionosuusprosentti v on 29,57 % (v ,57 %) ja OKM:n 29,32 % (41,89 %). Talousarvion liiteosassa on tarkempi erittely valtionosuuksista. Organisaatio ja toiminnot Vuoden 2015 talousarviossa tapahtuvat muutokset: Osana talouden sopeuttamisohjelmaa Kalajoen kaupunki vähentää myös jäsenmaksukuluja ja karsii päällekkäisyyksiä. Näin ollen kaupunki kuuluu vain yhteen maakunnalliseen liittoon. Kalajoen kaupunki osallistuu Ylivieskan seutukuntayhdistyksen kautta Kerttu Saalasti säätiön hallintoon. Kalajoen kaupunki eroaa vuoden 2016 alusta Keski-Pohjanmaan Liitosta ja Kerttu Saalasti säätiöstä. Eroamisista huolimatta kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä etelässä ja idässä sekä pohjoisessa olevien yhteistyötahojen kanssa. Kaupunki seuraa aktiivisesti aluehallinnon ja palvelurakenteen muutoksia. Perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteistyö: Julkishallinnon organisaatioiden on kehitettävä palvelutuotantoaan ja palveluprosessejaan samalla tavalla jatkuvan kehittämisen periaatteella kuin minkä tahansa asiakaspalveluita muuttuvassa toimintaympäristössä tuottavan organisaation. Palveluiden on kyettävä vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Myös niiden tuottamisen organisointi on tehtävä asiakaslähtöisesti, ei sektorilähtöisesti. Asiakkaan on tunnistettava ja löydettävä palvelu helposti ettei asiakasta siirrellä palvelutuottajan eri sektoreiden viranhaltijoiden välillä. Toimintaympäristön suuria muutoksia viime vuosina ja tulevina vuosina ovat kuntarakenteen uudistuminen, lasten, nuorten ja perheiden lisääntynyt tuen tarve, työllistymisen kasvavat haasteet, palvelutuotannon taloudellisten resurssien niukkeneminen ja sote-uudistus. Lisäksi toisen asteen opetuksen ja vapaan sivistystyön rahoitusta ja ylläpitäjäverkkoa ollaan supistamassa ja rahoitusperusteita muuttamassa. Näihin muutoksiin vastaaminen edellyttää hyvin konkreettisella tasolla sivistys- ja perusturvapalvelujen osalta sektorikohtaisten raja-aitojen poistamista sekä toiminnan uudistamista ja tehostamista. Uudistaminen on prosessi, joka etenee vaiheittain tavoitteena korkeatasoiset, asiakkaille yhtenäisenä kokonaisuutena näkyvät hyvinvointipalvelut. Prosessin ensimmäisenä vaiheena muodostetaan perusturva- ja sivistyspalveluista uusi hyvinvointipalvelut kokonaisuus vuoden 2015 alusta. Kaksi lautakuntaa ohjaa kumpikin liitteenä olevassa kaaviossa näkyviä palvelualueita. Palvelualueiden sisällä tehdään muutoksia niin, että perusturvapalveluihin kootaan lasten ja perheiden tukipalvelut, toimisto- ja taloushallintopalvelut sekä työ- ja toimintapalvelut. Näihin palveluihin sijoittuu henkilöstöä, joka työskentelee tällä hetkellä joko sivistys- tai perusturvapalveluissa ko. tehtävissä. 25

26 26 Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät sivistyspalveluihin ja niistä muodostetaan nykyistä tiiviimpi toiminnallinen kokonaisuus; mm. päivähoito, esiopetus, ip/ap - toiminta, kerhotoiminta sekä avoin päiväkoti. Edellä mainitut toimintakokonaisuudet kuuluvat sivistys- tai perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan. Kokonaisuuden onnistumiseksi lautakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä ja yhteisohjausta. Syyslukukauden 2015 alusta Pahkalan ja Raution alueiden perusopetuksen järjestämisessä tapahtuu seuraavat muutokset: Pahkalan alueen oppilaiden koulu on Raumankarin koulu sekä Raution koulun oppilaiden koulu on Typpön ja Kärkisen alueen oppilaiden osalta Tyngän aluekoulu ja Raution koulun muiden oppilaiden osalta Pöllän koulu. Rautiossa sijaitsevasta Pöllän koulusta tulee Raution koulu. Kalajoen satama yhtiöitetään sekä puhdasvesilaitos ja Himangan puhdistamo myydään. Kaupungin prosessien ja järjestelmien kehittämistarve korostuu, kun palvelujen ja toimintojen tuottavuusvaatimus kasvaa. Kokonaistaloudellisuuden ja laadun vuoksi hankitaan ICT-palvelujen tietohallinnon lausunto ennen kaupungin organisaatiossa tehtäviä prosessien (toimintatapojen) ja tietojärjestelmien muutoksissa/hankinnoissa. Henkilöstö Henkilöstöstrategiassa todetaan henkilöstön kehittämisen ja toiminnan tuloksellisuuden välinen yhteys. Strategian mukaan kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vastuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Kaupungin palveluksessa on kaikkiaan hieman yli 1000 henkilöä. Lukuun sisältyvät myös määräaikaisesti työstä poissa olevat ja heidän sijaisensa. V henkilöstömenot ovat 44,0 M, josta on vähennystä kuluvan vuoden talousarvioon eli -0,8 %. Seuraavassa henkilöstömenojen vertailu: Kaikki henkilöstömenot Työllisyyden h-menot Lomituksen h-menot Netto Muutos % Kaikki henkilöstömenot 8,4 7,4 3,1 0,0-0,7 Työllisyyden h-menot 15,6 1,4-23,8-0,9-0,9 Lomituksen h-menot 36,4 7,3-0,7-7,2-0,7 Netto 5,9 7,6 4,2 0,8-0,7 Nyt voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset on allekirjoitettu kaudelle Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta; ensimmäinen jakso on ja toinen jakso on

27 27 Ensimmäisen jakson toinen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson ( ) sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Talousarviossa 2015 on varauduttu em. sopimusten mukaisiin palkantarkistuksiin. Palkkojen oheiskustannukset (%) on laskettu seuraavien perusteiden mukaisesti: Sairausvakuutus 2,15 2,15 - Työttömyysvakuutus 2,95 2,95 - Muut 1,30 1,30 - KuEL 16,75 17,05 - Varhe-maksu 1,0 1,0 - VaEL 21,78 21,39 Palkkaperusteiset eläkevakuutusmaksut ovat KuEL ja VaEL sekä Varhe-maksu. Näiden lisäksi on eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja se on euromääräinen ja v yhteensä , josta lisäystä vuoteen 2014 verrattuna (3,2 %). Se jaetaan eri palveluyksiköille toteutuneiden palvelussuhteiden mukaisesti ja se on talousarviossa arvio. Palkkoihin ja palkkoihin on varattu 33,9 M (-0,4 M, -1,2 %), eläkevakuutusmaksuihin 7,9 M (+0,15 M,+1,9 %) ja muihin sivukuluihin 2,1 M (-3,4 %). Maksettavien palkkojen ja palkkioiden sivukulut ovat yhteensä 29,51 %, ed. vuonna 28,97 %. Henkilöstökulut v ovat yhteensä 44.0 M. Päivittäisessä henkilöstötoiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Avautuvat virat/toimet Avoimeksi tulevat virat/toimet sekä yli kolme kuukautta kestävät sijaisuudet ovat täyttölupamenettelyssä. Täyttöluvan käsittelee kaupunginhallitus palveluvastaavan ja henkilöstöjohtajan esityksestä. Tehtävän avauduttua palvelussa suoritetaan kriittinen arviointi palveluvelvoitteen täyttämisen vaihtoehdoista, joiden läpikäynnissä otetaan huomioon myös muissa palveluissa käytettävissä olevat resurssit. Lisäksi tulee arvioida ostopalvelun vaihtoehto, johon kaupungissa toteutettu kustannuslaskenta antaa tukea. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kokonaisuuden (palvelun tarve/laatu/ kustannus) kannalta täyttö on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto, tehdään siitä esitys kaupunginhallitukselle. Esityksestä tulee ilmetä arvioinnin lopputulos sekä palvelutarpeen edellyttämä henkilömitoitus. Sijaiset Henkilöstön poissaolotilanteissa sijainen voidaan yksittäistapauksessa harkiten palkata, mikäli kyseessä on - vuorotyö tai vuorotyön luonteinen tehtävä - laissa, asetuksessa tai muussa velvoittavassa ohjeessa määritelty henkilöstön minimimitoitus - toimivaltaisen esimiehen harkinta, että sijaisen ottaminen on välttämätöntä potilas- tai asiakasturvallisuuden, asiakaspalvelun, asian kiireellisyyden tai kaupungille koituvan taloudellisen seuraamusuhan vuoksi - muu vastaava pakottava peruste sijaisen ottamiseen Sijaiskustannusten kehitystä seurataan johtoryhmässä. Vuosilomat

28 Vuosiloman kohdentamisessa hyödynnetään sopimuksen mukainen koko lomakausi (toukokuu-syyskuu) mahdollisimman laajasti. Tällöin loma-aikojen palvelutuotantoa rasittava vaikutus voidaan jakaa tasaisesti ja minimoida haitat. Samalla vähennetään painetta sijaisten palkkaamiseen. Osa-aikaisen henkilöstön vuosilomakohtelu ei poikkea normaalitilanteesta. Palvelussuhteisiin liittyviä periaatteita Palvelussuhteita perustettaessa tulee tehtäväkuvaus määritellä riittävän laajasti. Työntekopaikaksi merkitään Kalajoen kaupunki sekä työpiste palvelussuhteen alkaessa. Nämä määrittelyt mahdollistavat henkilöstön joustavan sijoittamisen muuttuvissa tilanteissa. Määräaikaisen palvelussuhteen peruste on kirjattava työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen. Perusteltuja syitä määräaikaiselle palvelussuhteelle ovat mm. sijaisuuden hoitaminen, harjoittelu, ulkopuolinen rahoitus, kausiluonteinen työ tai toiminnan uudelleen organisointi. Jokaisen määräaikaisen palvelussuhteen peruste on harkittava tapauskohtaisesti eikä peräkkäisten määräaikaisuuksien ketjuuntuminen saa johtaa vakinaisten palvelussuhteiden syntyyn. Talousarvio 2015 sisältää seuraavat henkilöstömuutokset: Hallintopalvelut: Satamamestari siirtyy kehittämispalveluista hallintopalveluihin ja kaupunki myy satamamestarin palveluita 60 % työajasta satamayhtiölle. ICT palveluihin perustetaan projektitoimisto yksikkö, josta keskitetysti hoidetaan hankkeiden ja projektien hallinnointi. Ensi vaiheessa on tarkoitus palkata projektipäällikkö, mikäli saadaan riittävä hankekanta kuitenkin niin, että tehtävä on määräaikainen (3 v + 3 v optio). Projektipäällikkö hallinnoi projekteja. Tarkoitukseen siirretään määrärahaa konserniohjauksesta ennakoimattomien hankkeiden kuntaosuuteen tarkoitetusta määrärahasta. Kehittämispalvelut: Satama yhtiöitetään vv. 2014/2015, jolloin satamajohtaja ja satamakapteeni siirtyvät satamayhtiön palvelukseen ja satamamestari jää kaupungin palvelukseen. Hallintopalveluista ja elinkeinopalveluista kohdennetaan henkilöstöresursseja uudelleen siten, että perustetaan kaupungin tiedotuksesta ja markkinoinnista vastaava toimi, jossa tehtävässä oleva koordinoi kaupungin tiedotusta ja markkinointia sekä toimii kaupungin yhteyshenkilönä matkailun markkinoinnissa. Tehtävä on määräaikainen enintään kolmeksi vuodeksi. Tehtävän kustannuksiin haetaan hankerahoitusta Perusturvapalvelut: Sosiaalityön alla olevassa Duunipaikassa ovat määräaikaisina 1 ohjaaja ja 1 apuohjaaja. Osasto 1 0,5 sairaanhoitajan toimen lisäys ja lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi, kun toimi avautuu. Vastaanotossa lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi, kun se avautuu. Sivistyspalvelut: Varhaiskasvatus siirtyy v:n 2015 alusta sivistyspalveluihin perusturvapalveluista, jolloin 106 tehtävää siirtyy sivistyspalveluihin. Perusturvapalveluista siirtyy psykologi sivistyspalveluihin. Perustetaan yksi vakinainen koulukuraattorin toimi ja 1 ½ määräaikaista koulukuraattorin tointa. Pahkalan ja Raution alueiden perusopetuksen uudelleen järjestelyjen yhteydessä ensi vaiheessa kuusi opettajan virkaa vähenee ja yhden esikoulun opettajan tuntimäärä vähenee. Kirjastopalveluissa vakinaistetaan määräaikainen kirjastovirkailija ja nuorisotyössä vakinaistetaan yksi määräaikainen nuoriso-ohjaaja. Tekniset palvelut: Puhdasvesilaitos ja Himangan alueen pumppaamo myydään toimintaa harjoittaville yhtiöille, jolloin vesilaitoksenhoitaja siirtyy yhtiölle. ½ kiinteistönhoitajan lisäys ja vastaavasti vähennetään ostopalveluja. Avoimeksi tulevaa metallimiehen tointa ei täytetä. Nimikemuutokset: ICT-päällikön virka muutetaan tietohallintojohtajan viraksi. Tietohallintojohtajan tehtävänä on johtaa ja koordinoida koko Kalajoen kaupunkikonsernin tietohallintoratkaisujen järjestämistä, mikä sisältää mm. palvelu- ja toimintaprosessien innovatiivista kehittämistä niin, että niillä 28

29 saavutetaan tehokkaalla tavalla palveluille ja toiminnoille asettavat tavoitteet. Lisäksi tietohallintojohtajan tehtävänä on - vastata Kalajoen kaupunkikonsernin kokonaisarkkitehtuurista, johon kuuluvat prosessit (prosessiarkkitehtuuri), tiedot (tietoarkkitehtuuri), järjestelmät (järjestelmäarkkitehtuuri) ja teknologia (teknologia-arkkitehtuuri), vastata Kalajoen kaupungin tietoturvasta, - vastata IT-toimittajien hallinnasta, - vastata Kalajoen kaupungin osalta alueellisesta tietohallintoyhteistyöstä sekä - sote tietohallintoyhteistyöstä. Perusturvapalveluissa lähihoitajan toimi muutetaan asumispalvelupäällikön viraksi. Organisaatiouudistuksessa kootaan yhteen kaikki perusturvapalveluiden asumispalvelut koordinoinnin ja hallinnan kustannustehokkuuden takaamiseksi. Asumispalveluista vastaa asumispalvelupäällikkö. Paikkatietosuunnittelijan toimi muutetaan paikkatietoinsinöörin viraksi. Paikkatietoinsinööri vastaa pohjakarttojen hyväksymisestä ja kaavoitusmittausten valvonnasta. Lisäksi hän vastaa paikkatietoaineistojen hankinnasta, ylläpidosta, luovuttamisesta sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ylläpidosta. Kaavoitusmittausten valvonta ja pohjakarttojen hyväksyminen on lainsäädännön mukainen. Palvelujen osto Järjestäessään palveluja kaupunkilaisille Kalajoen kaupunki myös ostaa niitä muilta palvelujen tuottajilta. Kun uusia palveluja järjestetään tai olemassa olevia laajennetaan, vaihtoehtona on myös palvelujen osto. Palvelujen ostoa voidaan käyttää silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti edullista ja tarkoituksenmukaista. Kokonaistaloudellista edullisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon kaupungilla jo olemassa olevien resurssien käyttö sekä palvelujen käytännön järjestelymahdollisuudet uusien palvelujen tuottamisessa tai nykyisten palvelujen laajentamisessa. Päävastuualueittain tulee laatia käyttösuunnitelmat sekä suunnitella toiminnat siten, että ne eivät aiheuta päävastuualueen määrärahan ylittymistä ja nykyinen palvelutuotanto voidaan turvata. Avustukset Tavoitteena on, että avustukset kohdentuvat oikein avustuksen tarkoituksen mukaisesti. Investoinnit Investoinnit ovat vuonna 2015 kokonaisuudessaan 9,9 M ja nettoinvestoinnit 7,8 M. Kaupunki toteuttaa Elinkeinostrategiassa 2015 hyväksyttyjen periaatteiden mukaiset toimenpiteet ja niistä tehdään erilliset päätökset. Investointien painopiste on sellaisissa hankkeissa, joilla vahvistetaan tulopohjaa ja edistetään asukasluvun ja työpaikkojen kasvua. Investointikohteet hankkeistetaan, milloin se on mahdollista ja silloin niiden kustannuksiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin toimenpiteillä ja investoinneilla pidetään yllä ja parannetaan yleisessä matalasuhdannevaiheessa taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Kaupungin sijoitusten tuottoa ja mahdollisesti pääomaa voidaan käyttää erillisellä päätöksellä kaupungin kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden edistämiseen ja/tai vaihtoehtoisena sijoituskohteena. Osakkeet ja osuudet yhteensä: Tuottoarvio Kalajoen Satama Oy:lta. Tuotto tapahtuu pääoman palautuksena taseeseen. 29

30 Talonrakennus yhteensä 5,1 M : Perusasteisen opetuksen järjestämiseen käytettävät tilat ratkaistaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Oppilasmäärä, tilojen kunto ja käytettävyys, laadukkaan opetuksen toteuttaminen ja/tai taloudelliset edellytykset ratkaisevat, mitä tiloja käytetään opetustiloina. V:n 2015 aikana, kun keskiasteen kouluverkostorakenne on selvinnyt, valmistellaan keskustan alueen mukaan lukien Rahjan ja Mehtäkylän koulurakennusten korjaus- sekä mahdolliset rakentamistarpeet. Mehtäkylän koulurakennus on vanha ja teknisen käyttöikänsä loppupuolella opetuskäytössä ja tällähetkellä oppilasmäärältään pienenemässä. Peruskorjauksen/uudisrakentamisen sijaan on perusteltua varautua keskustan alueen perusopetustiloja koskevan ratkasun yhteydessä siihen, että Mehtäkylän koulun oppilaat voivat siirtyä näihin tiloihin. Raution alueelle peruskorjataan koulutiloja tai rakennetaan uusia koulutiloja tai rakennetaan uusi koulu, mikäli oppilasmäärä ja laadukkaan opetuksen toteuttamismahdollisuudet sitä edellyttävät. Talonrakennuskohteissa ei ole erillisinä isompia perusturvapalveluiden ja koulujen talonrakennuskohteita lukuun ottamatta asumispalveluyksikköä, jolle on saatu ehdollinen ARA:n avustuspäätös. Perusturvapalveluiden organisointi alkaen ratkeaa sote rakennelain käsittelyn yhteydessä. Sote rakennelakiehdotuksen mukaan sote palvelut siirtyvät sote järjestäjäkuntayhtymän vastattavaksi alkaen. Yksittäisten koulujen talonrakennuskohteet otetaan rakentamisohjelmaan, kun on tehty tilasuunnitelma kaupungin tarvitsemista koulutiloista. Suurin yksittäinen talonrakennuskohde ensi vuonna on keskuskeittiön rakentaminen 2,6 M. Tavoitteena on tuottaa laadukkaasti ja taloudellisesti Kalajoen kaupungin eri palveluissa tarvittavat ateriat. Himangalle rakennetaan uusi perusturvapalveluiden käyttöön asumispalveluyksikkö, jonka kustannusarvio on 1,2 M. Hankkeeseen on saatu ehdollinen ARA:n rahoitusavustus 0,6 M. Raution monitoimikeskuksen saneeraukseen varataan mm. varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon palveluja varten. Varhaiskasvatus ei kuulu sote rakennelain sisältämien toimintojen piiriin. Saneerauksella on tarkoitus turvata terveydenhuollon palvelujen säilyminen Rautiossa. Ventelän pihapiirin kunnostamiseen varataan 0,25 M samoin sama summa suunnitteluvuodelle Julkinen käyttöomaisuus yhteensä 2,3 M : Julkisessa käyttöomaisuudessa varataan katujen ja teiden rakentamiseen ja päällystämiseen keskustaan ja muille alueille 1,2 M. Hiekkasärkkien matkailualueiden kunnallistekniikan rakentamiseen sekä matkailua tukeviin investointihankkeisiin varataan ensi vuodelle Hannila-Mätäsmaan kaava-alueen toteuttamiseen varataan ja Rahvon teollisuusalueen Kalajoentien peruskorjaukseen kaupungin varataan 1,32 M, josta Ely-keskus rahoittaa 50 %, sekä Lestijoen tulvasuojelun suunnittelukustannuksiin Viher- ja ulkoilualueet 0,29 : Keskustaajamien lähiliikuntapaikkojen ja keskuspuiston rakentamiseen ja peruskorjaukseen varataan yht Tavoitteena on saada ulkopuolista rahoitusta 1/3. 30

31 31 Liikelaitokset 0,38 M : Viemärilaitoksen investointeihin varataan Satamalaitos ja puhdasvesilaitos sekä puhdistamo eivät ole alkaen suorassa Kalajoen kaupungin omistuksessa. Irtaimisto Varataan yhteensä Kaupunginhallitus päättää määrärahan jakamisesta palveluille. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Tavoitteena on pitää kaupungin palvelut laadukkaana ja kustannustehokkaana siten, että kaupunki voi ne käyttötuloilla rahoittaa ja talous on tasapainossa. Kaupungin talousstrategiassa on määritelty taloutta koskevat tavoitteet ja niiden kriteerit. Vuoden 2015 talousarvion tuloslaskelma osoittaa 4,1 M :n vuosikatetta, joka yli suunnitelmapoistojen. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kertyneitä ylijäämiä oli 11,92 M, mikä asukasta kohti on 943. Vuoden 2014 tilinpäätös tullee osoittamaan ylijäämää siten, että kertynyt ylijäämä tullee olemaan yli 12 M. Toimintamenojen arvioidaan vv kasvavan keskimäärin 1,75 % vuodessa ja käyttötulojen (=toimintatulot + verotulot + valtionosuudet) keskimäärin 1,1 % vuodessa. Valtionosuuksia leikataan lisää v runsaat 53 /asukas, v runsaat 7 /asukas ja v runsaat 9 /asukas. Kaikkiaan vv kohdistuvat valtionosuusleikkaukset ovat v yhteensä 1,5 mrd eli 276 /asukas. Yleinen talouskasvu on arvion mukaan vv ,2 %:sta 1,4 %:iin, joten verotulokehityskin on maltillinen, mikäli Kalajoen aluetalous noudattaa yleistä kehitystä. Em. lisäksi kuntien talouteen tulee vaikuttamaan hallituksen hyväksymä rakennepoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täyttää julkisen talouden kestävyysvaje, jonka arvioidaan olevan runsaat 9 mrd euroa. Kuntasektorin osuus siitä on n. 4 mrd euroa. Rakennepoliittisen ohjelman kuntasektorille kohdistuvat toimet liittyvät kuntien palvelujen kehittämiseen, verotustason nostoon, tuottavuuden nostoon jne. Kuntakohtaisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa ole vielä arvioitu. Jos arvioinnin perusteena käytetään per capitaa, on Kalajoen kaupungin osuus n. 4 milj euroa v eli 310 euroa/as. Valtionosuuksien leikkauksiin, alhaiseen verotulojen kasvuun ja rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksiin Kalajoen kaupunki varautuu palvelujen ja toimintojen sopeutuksella, jonka arvon on v:n 2019 tasossa 4 milj. euroa (5 %) ja v veroprosenttien nostoon. Lisäksi käyttömenojen kasvu on pidettävä korkeintaan 1,1 %:ssa, mieluummin se alla. Sopeutus koskee kaikkia kaupungin toimintoja ja palveluita, jotka vaikuttavat tuloihin ja menoihin. Hallintopalvelujen konserniohjaukseen on varattu määräraha kehittämistoimintaa varten, jota kaupunginjohtajan päätöksellä käytetään hankkeisiin, joiden kustannussäästö- ja/tai tuoton lisäysarvio ylittää hankkeeseen käytettävän euromäärän. Hankkeet ovat palvelujen rajat ylittäviä tai muutoin olennaisia kaupungin palvelujen ja toimintojen kehittämisen kannalta. Sopeutusohjelma sisältää investointeja mm. opetustiloihin ja ruokapalveluihin. Investoinneilla voidaan parantaa palvelujen tasoa ja tehostaa toimintaa sekä alentaa kustannustasoa ja alentaa kustannustason nousua tulevina vuosina. Investoinneista johtuen taloussuunnittelukauden alussa velkaantuminen lisääntyy, mutta myöhempinä vuosina voidaan lainatasoa laskea. Jos todetaan määrärahan olevan talousarviovuoden aikana loppuvuodelle riittämätön, on tarkasteltava kattamismahdollisuutta palvelun sisältä. Mikäli se ei ole mahdollista, asia on tuotava kaupunginhallituksen käsittelyyn ja etsittävä kattamismahdollisuutta muualta joko menon vähennyksinä tai tulon lisäyksinä. Palvelut järjestetään edelleen tehokkaasti. Konserniyhteisöt Kaupungilla ei ole tarvetta erityisen kuntalain mukaisen tasapainottamisohjelman laatimiseen.

32 Kaupunkikonserni toimii koordinoidusti ja siten, että koko konsernin resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Tukipalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan kokonaisvaltaisesti. Konserniohjauksessa ja konserniyhtiöissä noudatetaan hyväksyttäjä konserniohjeita. 32 Sijoitukset Sijoitusomaisuuden arvo per raporttien perusteella on Kalajoki-rahaston pääoma mukaan lukien 14,25 M eli se on 5,32 M suurempi kuin sijoitusten alkaessa ja euroa suurempi kuin Sijoitusten tuottoa on tuloutettu runsaat 1,25 M tammihelmikuun vaihteessa Viimeisen 12 kk:n aikana tuotto % on 4,02 % per annum. Sijoitussuunnitelman mukaan sijoitustoiminnassa pääomalle on tavoitteena tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman korkeaa tuottoa maltillisella riskitasolla. Sijoitusten käytöstä on maininta edellä investointiosion ensimmäisessä kappaleessa. Lainamäärä Valtuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuudet nostaa lainaa rahoituslaskelmassa esitetty määrä joko pitkäaikaiseen korkoon sidottuna tai lyhytaikaiseen korkoon sidottuna riippuen siitä, mikä on edullista kaupungille markkinatilanne huomioiden. Lisäksi valtuusto antaa valtuudet nostaa lyhytaikaista lainaa enintään euron tilapäiseen rahoitustarpeeseen. Tyngän aluekoulun rakentamiseen saatava valtionosuus maksetaan jälkikäteen ja ennen kuin valtionosuus on maksettu kaupungin kassaan, joudutaan se rahoittamaan tulorahoituksella ja/tai lainanotolla. Viides erä seitsemästä erästä maksetaan v Lainamäärissä ei ole mukana palautettavia liittymismaksuja. Lainamäärän kehitys TP 2012 TP 2013 TP ENN 2014 TA2015 TS 2016 TS 2017 Lainamäärä Lainaa /as Lainaa ja lainaa /as Lainamäärä Lainaa /as TP 2012 TP 2013 TP ENN 2014 TA2015 TS 2016 TS Nettolainamäärä Nettolaina on korolliset lainat vähennettynä rahoitusomaisuusarvopapereilla sekä raha- ja pankkisaamisilla. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä nettolainamäärä oli euroa eli euroa asukasta kohti. Nettolainamäärä on euroa eli euroa asukasta kohti. Nettolainamäärä laskee v. 2014, mutta kasvaa suunnittelukauden alkuvuosina. Tavoitteena on, että nettolainamäärä laskee niin, että se on keskimäärin viiden vuoden tarkastelujaksolla enintään euroa asukasta kohti. Leasing rahoitus

33 Leasing on rahoitusmuoto. Kaupungin rahoitushuollosta päättää kaupunginhallitus valtuusto määrittelemien perusteiden mukaisesti. Leasing rahoitusta voidaan käyttää, mikäli rahoitustapa on kokonaistaloudellisesti edullinen ja tarkoituksenmukainen. Leasing rahoituksen käytöstä yli :n investointikohteiden osalta päättää kaupunginhallitus. 33

34 34 4. TULOSLASKELMA Tehtävä Tuloslaskelma osoittaa, kuinka paljon tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin, muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Käyttötalousosan palvelualueiden tulot on summattu tuloslaskelman toimintatuloihin ja menot toimintamenoihin. Samoin yhdistetään vastuualueiden suunnitelmapoistot tuloslaskelman asianomaiselle riville. Näkökulma Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmassa ja seuraavassa rahoituslaskelmaosassa. Tuloslaskelmassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutumisen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmasta suoraan saatavat tunnusluvut ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos sekä tilikauden yli- ja alijäämä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen kuntalaki ei edellytä vuositasolla. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen, kun kertynyt alijäämä on katettu. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säädökset ovat kuntalain 65 :ssä. Kuntalain 65 :n muutos on tullut voimaan alkaen. Pykälän 3 momentin mukaan: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

35 35 TULOSLASKELMA VUODELLE 2015 MUUTOS TA 2014 MUUTOS TA 2014 % MUUTOS TP 2013 % TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot Myyntitulot ,0-10,7 Maksutulot ,6-0,8 Tuet ja avustukset ,4-8,4 Muut tulot ,6-7,6-35,8-12,1 Valmistus omaan käyttöön ,1-22,4 Toimintakulut Henkilöstömenot ,7-0,7 Palvelujen ostot ,7-1,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 1,0 Avustukset ,6 11,0 Muut menot ,4 0,2 55,5 0,4 Toimintakate ,2 5,4 Verotulot ,5 6,5 Valtionosuudet ,8 1,9 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ,4-6,6 Muut rahoitustulot ,5 2,0 Korkomenot ,0 112,5 Muut rahoitusmenot ,0 140,6-0,1-126,4 Vuosikate ,0-15,5 Suunnitelmapoistot ,6-12,5 Tilikauden tulos ,2-43,7 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) ,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,4-37,8 Vuosikate % 5,6 5,3 4,7 Vuosikate verorahoituksesta % 7,7 7,2 6,2 Vuosikate /asukas Kalajoen satama sekä puhdasvesilaitos ja Himangan alueen puhdistamo siirtyvät v pois kaupungin kirjanpidosta.

36 TULOSLASKELMA VUODELLE TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vuosikate % 5,6 5,3 4,7 3,4 3,3 Vuosikate verorahoituksesta % 7,7 7,2 6,2 4,5 4,4 Vuosikate /asukas Kalajoen satama sekä puhdasvesilaitos ja Himangan alueen puhdistamo siirtyvät v pois kaupungin kirjanpidosta. 36

37 37 5. RAHOITUSLASKELMA Tehtävä Rahoitusosa osoittaa, miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Näkökulma Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainankannan muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnitelmakauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset lukuun ottamatta liittymismaksuja. Viemärilaitoksen liittymismaksut ovat palautuskelpoisia, joten ne kirjataan taseeseen pitkäaikaiseen vieraaseen päämaan. Liittymismaksut ovat korottomia velkoja kaupungin taseessa. Laskentaperusteet ovat seuraavat: Rahoituslaskelma Tulorahoitus on tuloslaskelman mukainen. Investoinnit ovat tämän talousarvion investointiohjelman mukainen

38 RAHOITUSLASKELMA 2015 TP 2013 TA 2014 TA 2015 MUUTOS Muutos % Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ ,0 Satunnaiset erät +/- 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/ ,4 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit ,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 6,0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,6 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 Lyhyaikaisten lainojen lisäys/vähennys +/ ,8 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset Jälkikäteen maksettavat valtionosuudet Muut maksuvalmiuden muutokset ,0 0,0 Rahoituksen rahavirta ,7 Rahavarojen muutos ,6 38

39 RAHOITUSLASKELMA Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- TP TA TA TS TS Satunnaiset erät +/- 0 Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhyaikaisten lainojen lisäys/vähennys +/ Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset Jälkikäteen maksettavat valtionosuudet Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

40 40 6. KÄYTTÖTALOUS 6.1. HALLINTOPALVELUT TOIMINNANOHJAUS Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin. Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kaupunkikonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnasta ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueena talousarviovuonna on hyväksyttyyn kaupungin strategiaan nojautuva kaupungin toiminnan ohjaaminen, konsernihallinnon johtaminen ja kaupungin tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen. Keskeistä on kaupungin toiminnan ja talouden määrätietoinen ohjaaminen vaikean taloudellisen kauden yli. Toimintaympäristön muutokset Edelleen on vaikeutuvan taloustilanteen tuomat haasteet ja vaikutukset. Lainsäädännön uudistukset ml. kuntalain kokonaisuudistus ja SOTE uudistus. Valtion tasolla tehtävät mahdolliset valtakunnalliset päätökset ja järjestelmäratkaisut. Konsernikokonaisuuden monimutkaistuminen lisää omistajaohjauksen ja yhteisten konsernipalvelujen kehittämisen merkitystä. Vuosittain pidetään keskimäärin yksitoista valtuuston kokousta sekä tarpeen mukaan seminaareja ja iltakouluja. Talousarvioon on varattu määrärahat kaupunginvaltuuston toimintaan 11 kokouksen verran ja 9 iltakouluun/seminaariin. TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = VALTUUSTO Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Kokoukset Käsitellyt asiat Seminaarit+iltakoulut Osallistumisprosentti 97,40 100,00 100,00 100,00 100

41 41 TP TA TA Muutos e Muutos % KAUPUNGINVALTUUSTO TALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE , KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2015 pidetään Eduskuntavaalit. Vaalipäivä on Suomessa sunnuntai Muut ajankohdat ovat: Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin Keskusvaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Vaalilautakuntia on viisi, johon kuuluu viisi jäsentä ja vaalitoimikuntia on kaksi Äänestysalueita ovat seuraavat 5: Rautio, Tynkä, Pohja, Etelä, Himanka. Äänioikeutettuja on väestötietojärjestelmän mukaan yhteensä

42 42 VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄ KUNNAN ASUKKAAT ÄÄNESTYS- ALUEITTAIN Rekisteritilanne Pohj-Suomen mti 208 Kalajoki Numero Äänestysalue Raution koulu, Rautiontie 1513, RAUTIO Tyngän aluekoulu, Tilvistie 33, TYNKÄ Yläaste, Pohjankyläntie 6, KALAJOKI Kalajoen ammattiopisto ARTEM, Opintie 2, KALAJOKI Himangan palvelutoimisto, Raumankarintie 2, HIMANKA Yhteensä Kalajoki Äänioikeusikäiset ovat vuonna 1996 tai aikaisemmin syntyneitä. Miehiä Naisia Yhteensä Äänioik.m. Äänioik.n. Äänioik.yht Vuosina pidetään seuraavasti vaaleja: Vuonna 2015: Eduskuntavaalit Vuonna 2016: Kunnallisvaalit Vuonna 2017: Ei säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2018: Presidentinvaalit Vuonna 2019: Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit Vuonna 2020: Kunnallisvaalit Vuonna 2021: Ei säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2022: Ei Säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2023: Eduskuntavaalit Talousarvioon on varattu määrärahat keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien kokouksiin ja viranhaltijoiden palkkoihin ja kokouspalkkioihin ym. vaalimenoihin. Vaalilain 188 :n mukaisesti oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksen ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta europarlamenttivaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Vuoden 2014 Europarlamenttivaaleissa kertakorvauksen määrä oli 2,0.

43 43 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = KESKUSVAALILAUTAKUNTA Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = VAALIT TP TA TA Muutos e Muutos % KESKUSVAALILAUTAKUNTA TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE TARKASTUSTOIMINTA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TARKASTUSLAUTAKUNTA Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TARKASTUSTOIMINTA TP TA TA Muutos e Muutos % TARKASTUSLAUTAKUNTA TALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE KONSERNIOHJAUS Konserniohjaus muodostuu kaupunginhallituksesta ja kaupunginjohtajasta. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallituksen vastuuseen hallinnosta kuuluu mm. kaupunginhallituksen alaisen hallinnon yhteensovittaminen ja käytännön hallinnosta huolehtiminen. Taloudenhoidon vastuu käsittää laskentatoimen, maksuliikenteen, sisäisen valvonnan sekä muun taloudenhoidon järjestämisen. Kaupunginhallituksen on myös valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Hallitus valvoo kaupungin muiden toimielinten toimintaa, seuraa kaupungin yleistä kehitystä ja valvoo kaupungin etua.

44 Kaupunginhallitus kokoontuu pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta kesätaukoa. Talousarvioon on varattu määrärahat kaupunginhallituksen toimintaan 25 kokouksen verran. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisuudessa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Työn vuosittaiset painopisteet ja tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta ja talousarvion linjauksista sekä kuntasektorin ajankohtaisista näkymistä. Myös hallitusohjelman asettamat uudistustavoitteet vaikuttavat kaupunginjohtajan työhön suunnittelukaudella. Kaupungin strategia on uudistettu vuonna Strategia ohjaa ja sitouttaa päätöksentekoa; sen keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että kaikissa palveluissa ja päätöksenteon tasoilla edetään kohti yhteisiä päämääriä ja tavoitteita. Strategian toteuttamisesta vastaa kaupunginjohtaja. Talousarvioon on varattu määrärahat kaupunginhallituksen toimintaan sekä suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivien viranhaltijoiden henkilöstökuluihin. Määrärahaa on varattu kaupunginhallituksen ennalta määrittelemättömiin kohteisiin. Talousarviossa on varattu määrärahaa sellaisten yhteisöjen toiminnan tukemiseen, jotka eivät kuulu minkään toimialan avustustoiminnan piiriin. Henkilöstö Kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan sihteeri Menot: Avustukset Vuoden 2015 talousarviossa kustannuspaikalla 1301 kaupunginhallitus on avustukset yhteisöille määrärahaa käytössä Vuodesta 2013 lähtien on myönnetty euroa Kalajoen Kr Opistolle. Opisto on rakennuttanut asuntolarakennuksen (2,4 M ). Avustuksesta päätetään vuosittain ja myönnetään korkeintaan 10 v. Muut toimintakulut Kustannuspaikalle 1302 kaupunginjohtaja on muut toimintakulut käytössä määrärahaa hankkeiden rahoitusosuuksiin, kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä varautua. Keskeisiä konserniyhtiöitä koskevia tavoitteita Kalajoen Lämpö Oy: toimittaa kaukolämpöä edulliseen hintaan yhtiön talous pysyy tasapainossa Kalajoen keskustan kaukolämmön tuottaminen pitemmälle ajanjaksolle ratkaistaan vuoden 2015 aikana Lämmön hinnan vertailukohteina ovat vastaavan kokoiset ja tyyppiset laitokset perus- ja kulutusmaksujen osalta. Tyyppikäyttönä on esim. asuminen ja teollinen toiminta sekä laitoskäyttö. Talouden osalta seurataan: liikevaihtoa, liikevoittoa, tilikauden voittoa/tappiota ja lainamäärää ja niistä laskettavia tunnuslukuja. KOY Kalajoen Vuokra-asunnot Yhtiöin toiminnan tavoitteena on osana Kalajoen kaupungin kaupunkikonsernia tuottaa ja ylläpitää vuokra-asuntoja siten, että toiminta tukee kaupungin kokonaisstrategian toteutumista. Asumispalveluja tarjotaan koko väestölle huomioiden toiminnassa se, että paikkakunnalla vanhusten asumispalveluita tarjoaa myös muut yhteisöt. Erityisenä painopistealueena tarjo- 44

45 taan asuntoja paikkakunnalla toimivien kasvavien yritysten henkilöstölle. Koordinaation optimoimiseksi uusista rakennushankkeista keskustellaan kaupungin kanssa. Yhtiö ei pyri toiminnallaan kilpailemaan omistusasuntoja tuottavien yritysten kanssa. Kaupungin kokonaiskehityksen seuraaminen siten, että voidaan riittävän ajoissa ennakoida asuntojen tuleva tarve. Erityinen paino suunnittelun lähtökohdissa on pyrkiä määrittämään kulloinkin halutut huoneistokoot. Yhtiön talous pidetään tasapainossa ja maksuvalmius on kunnossa sekä vuokra-asuntojen Painopisteinä v on Himangan alueen vuokra-asuntojen korjaukset yhtiön päättämän ohjelman mukaisesti sekä uuden vuokra-asuntokohteen suunnittelu. Asuntojen korjaukset kohdistuvat usealle vuodelle. Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kalajoen Hiekkasärkät Oy on aktiivinen toimija matkailun kehitysyhtiönä sekä kumppanina että investoijana. Tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta. Kalajoen Satama Oy Kalajoen Sataman Oy:n toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa niin, että yhtiö kykenee varautumaan tulevaisuudessa liiketaloudellisesti välttämättömiin investointeihin ja yhtiö kykenee tulouttamaan omistajalle vuodessa euroa. Lisäksi tavoitteena on liikevaihdon kasvu. 45 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = KONSERNIOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Kaup.hall. kokoukset Käsitellyt asiat Seminaarit+iltakoulut Osallistumisprosentti 90,60 100,00 100,00 100,00 100,00

46 46 TP TA TA Muutos e Muutos % KONSERNIOHJAUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE , HENKILÖSTÖOHJAUS Henkilöstöohjaus on keskitetty sisäinen tukipalvelu, jonka tehtävänä on antaa organisaation toimivalle johdolle tuki päivittäiseen henkilöstötyöhön ja palkanlaskentaan. Lisäksi se vastaa strategisesta henkilöstötyöstä ja henkilöstön hyvinvointi- ja kehittämistoiminnasta. Henkilöstöohjaus valmistelee ja esittelee henkilöstöä koskevat asiat kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätettäväksi. Henkilöstöohjaus antaa lausunnon kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvista henkilöstöä ja resursointia koskevista asioista. Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaostoon kuuluu 5 jäsentä. Henkilöstöjaosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstöjaoston toimintaan sekä henkilöstöohjauksessa toimivien viranhaltijoiden henkilöstökuluihin ja muuhun toimintaan. Henkilöstö Henkilöstöjohtaja ja 4,2 palkkasihteeriä. Yhteistoiminta Henkilöstöohjaus vastaa myös yhteistoiminnasta ja neuvottelutoiminnasta sekä työnantajapolitiikan koordinoinnista. Asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilöstön asemaan ja palvelusuhteisiin, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin käsitellään YT toimikunnassa, johon kuuluvat puheenjohtajana kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuollon edustaja sekä henkilöstöjohtaja, joka toimii myös työsuojelupäällikkönä. Kaupungin johtoryhmässä on henkilöstöryhmien edustus. Työsuojelu Työsuojelu on osa YT toimikuntaa, jossa käsitellään työsuojeluun liittyvät asiat. Työsuojelutoimikunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Työpaikkakohtaisia palavereja pidetään tarvittaessa. Tarkastuksia tehdään edelleen työterveyshuollon kanssa yhteisesti ja niissä käydään läpi mm. työn kuormittavuutta, ergonomiaa ja fyysisiä olosuhteita esim. ilmanlaatua ja vetoisuutta. Työsuojelupiiri tekee tarkastuksia muutaman vuosittain ja niissä on mukana työsuojelupäällikön lisäksi työsuojeluvaltuutettu. Yhteistoiminta

47 YT-toimikunnan tavoitteena on vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteistä näkemystä kaupungin kokonaiskehittämisessä sekä henkilöstön sitoutumista hallitun jatkuvan kehityksen toimintamalliin. Valmisteilla olevista henkilöstöä koskevista asioista ja muutoksista tiedotetaan avoimesti ja ajantasaisesti. Kehittämishankkeet valmistellaan yhteistoiminnallisesti. Hyviä aloitteita otetaan YT-toimikuntaan käsiteltäväksi ja toimintakelpoisista aloitteista maksetaan palkkio. Henkilöstöetuudet Kaupungin HR toiminnan tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoisen sekä fyysisen että psyykkisen työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen, vahvistaa tiimien jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä yhdessä tekemisenkokemuksia, viestiä positiivista mielikuvaa Kalajoen kaupungista hyvänä työnantajana sekä toteuttaa henkilöstöstrategiaa käytännössä. HR -ohjelman aktiviteettejä voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt sekä vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, joiden työaika on vähintään 18 t/vko. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Talousarvioon on varattu määrärahat työsuojeluvaltuutettujen, luottamusmiesten palkkoihin, ym. toimintamenoihin sekä HR-toimintaan ja pikkujouluun tms. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstötyön tuottavuus edellyttää esimiehiltä hyviä henkilöstöjohtamistaitoja ja henkilöstöltä hyviä työyhteisötaitoja. Esimiesten kouluttamiseen kiinnitetään huomioita ja vahvistetaan heidän valmiuksiaan laadukkaaseen johtamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Lisäksi esimiehiä koulutetaan hallitsemaan tehtäviinsä liittyvät työoikeudelliset kysymykset ja toimintamallit. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Työpaikkakokoukset pidetään säännönmukaisesti. Työpaikan ristiriistoihin tai muihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Kaupungilla aiemmin käytössä olleesta henkilöstörahakäytännöstä luovutaan vähäisen käytön ja suuren hallinnollisen työn vuoksi. Henkilöstön virkistykseen tarkoitettua avustusta on voinut hakea 10 /hlö/vuosi. Tämän sijaan talousarvioon on varattu määräraha koko kaupungin henkilökunnalle suunnattavaa työhyvinvointitapahtumaa varten (6.000 ). Talousarvioon on lisäksi varattu määrärahat vuonna 2014 tehtävän työtyytyväisyyskyselyn jatkotoimenpiteisiin (6.000 ) ja esimiestyön kehittämiseen (7.000 ). Työterveyshuolto Henkilöstön työhyvinvointia seurataan systemaattisesti työterveyshuollon ohjausryhmässä 3-4 kertaa vuodessa. Työterveystarkastusten tavoitteena on erityisesti terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen, edistäminen sekä työperäisten sairauksien ehkäisy ja oireiden tunnistaminen. Terveystarkastukset mahdollistavat varhaisen hoidon tai kuntoutuksen käynnistämisen. Lisäksi terveystarkastuksissa käsitellään tietoa työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta ja muutoksista sekä ohjataan turvallisiin työtapoihin. Myös tukeminen terveellisiin elintapoihin on edelleen tärkeää. 47

48 Työpaikkaselvitysten tavoitteena on tunnistaa työstä ja työoloista johtuvat vaara- ja kuormitustekijät ja arvioida niiden vaikutukset työntekijän terveyteen. Siihen kuuluvat toistuvat työpaikkakäynnit ja tarvittaessa erityisselvitykset kuten ergonomisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden selvitykset tai työhygieeniset mittaukset. Kalajoen kaupungin työterveyshuollosta vastaa Suomen Terveystalo Oy. Tavoitteena on myös painopisteen lisääminen ennalta ehkäisevään toimintaan. Työterveyden palvelujen ostoon on varattu TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = HENKILÖSTÖOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Henk.jaoston kokoukset Käsitellyt asiat/henk.jaosto Henkilöstön sairauspäivät TP TA TA Muutos e Muutos % HENKILÖSTÖOHJAUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 4 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE , TALOUSOHJAUS Hallintopalvelujen taloustoimi koordinoi koko kaupungin taloustointa, hoitaa kirjanpidon, maksuliikenteen, kassavalmiuden, myynti- ja ostoreskontran siltä osin kuin niitä ei ole hajautettu, vastaa talouden sekä väestö- ja elinkeinorakenteen tietohuollosta sekä avustaa kaupungin strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa. Talousohjauksessa kootaan ja valmistellaan vuosittain talousarviokirja, osavuosikatsaukset ja tasekirja. Niin ikään talousohjauksessa laaditaan sekä kaupungin tilinpäätös että konsernitilinpäätös. Talousohjaus myy laskentatoimen palveluja myös kaupungin tytäryhtiöille. Toimintaympäristön muutokset ja painopisteet Kaupungin taloudellinen tasapainotilanne on kunnossa. Kuitenkin kaupungin keskeisten tulolähteiden, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu heikentyy olennaisesti ja uhkana on jopa nii-

49 den lasku joiltakin osin. Palvelun tuottamis- ja järjestämistapa voi muuttua olennaisesti tulevina vuosina ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Em. syistä johtuen kaupungin palveluja ja toimintoja joudutaan sopeuttamaan käytettävissä oleviin tuloraameihin seuraavina vuosina. Uuden kuntalakiesityksen mukaan kuntien kriisikuntakriteerit määritellään vuoden 2015 tilinpäätöksestä lähtien konsernitilinpäätöksen perusteella. Tämä asettaa entistä suurempia vaatimuksia konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen taloudelliselle toiminnalle sekä tapahtumien dokumentaatiolle ja raportoinnille. Tavoitteet Talousohjaus tukee oman osaamisensa osalta muita palveluja niiden palvelujen ja toimintojen kehittämis- ja sopeuttamisprosesseissa, mikä on keskeinen painopistealue suunnittelukauden aikana. Tavoitteena on saada palvelujen ja tavaroiden toimittajilta laskut nykyistä enemmän sähköisessä muodossa ja siten vähentää laskujen skannaustarvetta. Myös myyntilaskujen osalta tavoitteena on lisätä sähköisten laskujen vastaanottajien osuutta. Tuotteistamista jatketaan edelleen. Raportointia kehitetään. Osto- ja myyntilaskuoperaattori kilpailutetaan talousarviovuoden aikana. Tavoitteena on ammatillisesti korkeatasoinen toiminta, joka tuottaa erityisesti talouden ohjausta ja seurantaa varten mahdollisimman ajantasaista ja oikeaa tietoa kaupungin ja myös konsernin päätöksentekijöille sekä muille toiminnasta ja taloudesta vastaaville. Henkilöstö Talousjohtaja, kehittämis- ja laskentapäällikkö, pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä ja 2 toimistosihteeriä. TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = KAPUGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TALOUSOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Ostoreskontratositteet kpl Myyntireskontra kpl Sisäiset laskut kpl Kassan tuotto % 0,3 0,3 0,3 49

50 TP TA TA Muutos e Muutos % TALOUSOHJAUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,1 Maksutuotot 900 Muut toimintatuotot 20 TOIMINTATUOTOT ,1 50 Valmistus omaan käyttöön 209 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE , YLEISHALLINTO Yleishallinto toimii kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston ratkaisuvaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa. Yleishallinto hoitaa organisaation vaihteen ja toimistotarvikehankinnat. Yleishallinto vastaa keskusarkistosta ja ohjaa asiakirjahallintoa. Yleishallinto tukee muuta organisaatiota hankintatoimessa. Samoin yleishallintoon kuuluu velkaneuvonta ja kunnallinen edunvalvonta. Kaupunginkanslia ja asiakaspalvelu ja monistus Tavoitteet Hallintoprosessien ja asiakirjahallinnon työvälineenä käytetään koko organisaation kattavaa sähköistä asianhallinta- ja asiakirjanhallintajärjestelmää. Sähköisen asioinnin ja asioiden käsittelyn kehittäminen. Hyvin hoidetut valtuuston ja hallituksen kokoukset - esityslistat ovat selkeitä ja sovitussa ajassa jaossa, ja niissä on riittävät materiaalit Henkilöstö: Kaupunginkanslia: kaupunginsihteeri, arkistosihteeri, toimistosihteeri Asiakaspalvelu ja monistus: 0,8 toimistosihteeriä Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnan tehtävänä on ylivelkaantumisen ehkäiseminen ja sen seurauksien korjaaminen. Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston välisen toimeksiantosopimuksen mukaan tarjotaan talous- ja velkaneuvontaa mm. Kalajoen kaupungin asukkaille. Talous- ja velkaneuvonnan toimialueella oli yhteensä asukasta. Palveluksessa on kaksi toimihenkilöä, jotka toimivat Ylivieskassa ja Haapajärvellä. Tavoite 2015: Yhtenä tavoitteena myös tulevalle vuodelle pidetään nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää velka- ja talousneuvontaa resurssien puitteissa. Mahdollisimman lyhyellä jonotusajalla ja ennakoivalla ohjauksella katsotaan olevan suuri taloudellinen merkitys velalliselle sekä myös kuntien sosiaalitoimelle.

51 51 Toimintaympäristön muutokset: Vuosi 2014 näyttäisi toteutuvan asiakasmäärältään vuoden 2013 kaltaisena tullee voimaan velkajärjestelylain muutos, joka tuo toiminimiyrittäjät velkajärjestelyn piiriin. Lisäksi lakimuutos lyhentää työttömien odotusaikaa velkajärjestelyyn pääsemiseksi. Lakimuutokset ovat mittavimpia sitten velkajärjestelylain voimaan tulon vuonna Muutokset vaativat työntekijöiden koulutusta, toimintatapojen muutosta ja uudelleen organisointia. Velkaneuvonnan valtiollistamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta toistaiseksi muutos ei ole toteutumassa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan liikettä valtiollistamisen suuntaan saattaa tapahtua seuraavalla tai sitä seuraavalla hallituskaudella. Talousarvioon on Kalajoen kaupungin osuudeksi varattu määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Kunnallinen edunvalvonta Seuraaviin maksuosuuksiin on varattu määrärahaa: Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kuntaliitto Yhteensä TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = YLEISHALLINTO TALOUS TOIMINTATUOTOT TP TA TA Muutos e Muutos % Myyntituotot ,8 Maksutuotot 900 Muut toimintatuotot 278 TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,7

52 ICT-PALVELUT ICT-palvelut on Kalajoen kaupungin hallintopalveluihin sijoitettu tukipalveluyksikkö, joka tuottaa muille yksiköille tarvittavia tietohallinto- ja ICT-palveluita palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. ICT-palveluiden toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys. Tietohallinto - Johtaa konsernin tietohallintoratkaisujen järjestämistä ja kehittämistä - Vastaa konsernin kokonaisarkkitehtuurista - Tukee konsernin palvelu- ja toimintaprosessien innovatiivista kehittämistä kokonaisuuksina - johtaa konsernin ICT-palvelutuotantoa - Vastaa kaupungin osalta alueellisesta tietohallintoyhteistyöstä sekä sote-tietohallintoyhteistyöstä Vuonna Tuetaan aktiivisesti palvelu- ja toimintaprosessien kehittämistä osana taloudellista sopeuttamista. - Jatketaan tietohallintoyhteistyön kehittämistä ja syventämistä. Järjestelmäpalvelut Järjestelmäpalvelut käsittävät tietojärjestelmien asentamista, valvontaa, ylläpitoa kustannustehokkaasti. Järjestelmiä tarkastellaan kokonaisuuksina, jotta palveluiden tuottamisessa voidaan hyödyntää yhteisiä osioita mahdollisimman paljon. Suurin osa palveluista tuotetaan omasta konesalista. Vuonna Lisätään palvelumyyntiä. - Sähköpostipalveluiden kilpailutus. Työasemapalvelut Työasemapalvelut käsittävät työasemien tukipalvelutoiminnot: hankintapalvelut, asennukset, tukipalvelut ja hävittäminen. Vuonna 2015 kehitetään työasemien ja erityisesti mobiililaitteiden hallintaa. Laitehallinnalla pyritään vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen nykyisillä resursseilla. Teknologiapalvelut Teknologiapalvelut käsittävät tietotekniset ratkaisut, joita käytetään varsinaisten palveluiden tuottamisessa. Palveluihin kuuluvat mm. konesali, varmistukset, levyjärjestelmät, palvelimet, tietoliikennepalvelut ja tietoturva. Projektitoimisto Vuonna Kehitetään ja syvennetään tietoliikenneyhteistyötä muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa. - Uusitaan varmistuspalvelu ja rakennetaan konesalivarmistus yhdessä yhteistyökuntien kanssa. Hanketoimintaa kehitetään palkkaamalla erityinen projektipäällikkö, joka keskittyy projektien johtamiseen. Tällä helpotetaan hankkeisiin rekrytointia ja vähennetään hanketyöntekijän tehtäväkuvaa. Projektipäällikön kustannukset jyvitetään hankkeille. Rekrytointi aloitetaan, kun hankekanta on riittävän suuri.

53 Henkilöstö Tietohallintojohtaja, järjestelmäasiantuntija, tietoliikenne- ja järjestelmäasiantuntija, kolme ITtukihenkilöä, laiteasentaja (palkkatuki) ja Pyhäjoen IT-tukihenkilö. TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT ICT-PALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Työasemat / kpl Fyysiset palvelimet / kpl Virtuaaliset palvelimet / kpl käyttäjät /kpl Dokumentoidut järjestelmät / kpl Dokumentoidut rajapinnat / kpl Etäpisteet Työasemapalvelu /kpl 169, Verkkopalvelu /kpl 96, Virtuaalipalvelin /kpl (keskihinta) 916, Käyttäjähallinta /kpl 8, TP TA TA Muutos e Muutos % ICT-PALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut toimintatuotot 595 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,6 53

54 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = VALTUUSTO, KESKUSVAALILTK, TARKASTUSLTK JA KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT 54 TP TA TA Muutos e Muutos % TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,3 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 897 TOIMINTATUOTOT ,5 Valmistus omaan käyttöön 209 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE , KEHITTÄMISPALVELUT ELINKEINOPALVELUT Elinkeinopalvelut toteuttaa elinkeinojen edistämistoimenpiteitä keskittymällä yritys- ja hankeneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen ja rahoitukseen, yritysten tavanomaisesta poikkeavien toimitilaratkaisujen selvittämiseen, yhteistyöverkoston toimintaan sekä päätöksenteon valmisteluun elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Valtaosa yritys- ja hankeneuvontapalveluista tuotetaan itse Kalajoen Yrityspalvelukeskuksen kautta. Palveluja hankitaan myös seudullisista yrityspalveluista. Hankkeiden kuntarahoitusosuus kanavoidaan Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Rieska-Leaderin kautta, osin rahoittamalla hankkeita suoraan tai toteuttamalla niitä itse. Elinkeinopalvelut on osa Kalajoen kaupungin kehittämispalveluita ja fyysisesti osa Kalajoen Yrityspalvelukeskusta. Toimintaa ohjaa kaupunginhallitus ja sen alainen elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Elinkeinostrategian tavoitteet 2025 Elinkeinopolitiikan yleiset tavoitteet on määritelty syyskuussa 2014 hyväksytyssä Kalajoen elinkeinostrategiassa, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä - aktiivi-ikäisen väestön määrä säilyy vähintään vuoden 2012 tasolla, jolloin vuotiaita oli kokonaisväestö kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa, jossa vertailukohtana vuoden 2013 asukasluku työpaikkojen bruttolisäys on noin 80 työpaikkaa vuosittain - työpaikkarakenteen vinoutuma oikenee siten, että ns. mies-/naistyöpaikkojen osuus on mahdollisimman lähellä toisiaan, jossa vertailukohtana on vuoden 2012 tilanne 57 % miestyöpaikkoja / 43 % naistyöpaikkoja.

55 55 Toiminnan painopistealueet 2015 Elinkeinojen kehittämisen ja yritysneuvonnan pääasiakasryhmät on jaettu viiteen osa-alueeseen elinkaarensa vaiheen perusteella; perustettavat ja aloittavat yritykset, kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia omaavat yritykset, ikääntyvien tai muuten yritystoiminnasta luopuvien yrittäjien omistamat yritykset, alueelle sijoittuvat tai haluttavat yritykset sekä kriisi- ja muutosvaiheen yritykset. Kalajoen elinkeinopolitiikan kärkihankkeita vuonna 2015 ovat - kaupallisten palvelujen kehittäminen ja keskustan kehittäminen - toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja yrityshautomo - matkailustrategian ja sen kasvuohjelman mukaiset hankkeet - sataman toiminnan kasvattaminen. Tavoitteet ja toimenpiteet asiakasryhmittäin 1 Perustettavat ja aloittavat yritykset Tavoitteena on yritysten nettolisäys 20 yritystä vuodessa, joihin syntyy yhteensä 25 työpaikkaa. Toimenpiteinä on mm. kaksi yrittäjyyttä ja yrityksen perustamista käsittelevää teematilaisuutta, joille jatkumona järjestetään yrityshankekohtaista liiketoiminnan suunnitteluapua ja perustamisneuvontaa yrityspalvelukeskuksen toimesta. Yhteistyötä tiivistetään yrittäjiksi aikovien tärkeiden sidosryhmien kanssa. Yrittäjäksi aikovien potentiaalia kasvatetaan yrittäjyyskasvatuksella ja menemällä mukaan maakunnalliseen yrittäjyyskylähankkeeseen. 2 Kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia omaavat yritykset Tavoitteena on saada kasvuyritysten ja vientiyritysten määrä kansalliselle keskitasolle eli noin 40 yritykseen molemmissa ryhmissä. Työpaikkatavoite on tässä kohderyhmässä keskimäärin 1 / yritys eli yhteensä 80 uutta työpaikkaa. Toimenpiteet kohdistetaan niin paikallista, kansallista kuin kansainvälistäkin kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Toimenpiteinä ovat kasvupotentiaalia omaavien yritysten tunnistaminen ja sen jälkeen aktivointikäynnit kohderyhmän yrityksissä vähintään kerran vuodessa. Yritykset luokitellaan paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen kasvun yrityksiksi. Yritysten kehittämistarpeista, rahoituksista sekä kasvun edistämisestä ja toteuttamisesta laaditaan tavoitteet ja toimenpideohjelmat yritysneuvonnan avulla. Niiden jatkumoksi järjestetään asiantuntija-apua toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan osaamisen hankkimiseen. Tarpeen mukaan järjestetään yritysryhmäkohtaisia kehittämisohjelmia, joissa tavoitteena on yritysten avainhenkilöiden aktivoiminen sekä kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen. Lisäksi kaupunki on mukana kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävissä seudullisissa kehittämishankkeissa. Kasvun edellyttämissä toimitilajärjestelyissä kaupungilla on aktiivinen rooli. 3 Ikääntyvien/muuten yritystoiminnasta luopuvien yrittäjien omistamat yritykset Tavoitteena on saada vuosittain vireille noin 20 omistajanvaihdosprosessia. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa on palkattua henkilökuntaa. Tavoite koskee kaikkea yrittäjyyttä. Yrityspalvelukeskus on päivittänyt lähivuosina ikääntyvien yrittäjien omistamien yritysten rekisterin. Yrityspalvelukeskus järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vuosittain vähintään kaksi yrityksen hallittua luovuttamista ja sen edellyttämiä toimenpiteitä käsittelevää teematilaisuutta. Teematilaisuuden jatkumoksi tarjotaan tai järjestetään yrityskohtaista asiantuntijapalvelua, jonka tavoitteena on omistajanvaihdokseen tähtäävän, konkreettisen suunnitelman laatiminen ja tapauskohtaisesti suunnitelman toteuttamisessa avustaminen. Tiedotetaan yllä mainituista palveluista aktiivisesti sidosryhmiä, erityisesti tilitoimistoja. Kaupungilla ja sen yrityspalveluilla on aktiivinen rooli yrityksen jatkajan auttamisessa sekä mahdollisesti tarvittavissa toimitilajärjestelyissä.

56 56 4 Alueelle sijoittuvat / haluttavat yritykset Tavoitteena on saada Kalajoelle vuosittain vähintään kaksi tervettä, kasvuhakuista, jo toimivaa yritystä tai yrityksen yksikköä, joissa on potentiaalia kasvaa yli kymmenen työpaikan yrityksiksi / yksiköiksi. Ensisijaiset toimialat tässä kohderyhmässä ovat matkailu, hyvinvointi, hoiva, energia ja kauppa ja näiltä toimialoilta etenkin sellaiset yritykset, jotka tuovat uudenlaista toimintaa Kalajoelle. Toimenpiteinä on mm. markkinointimateriaalin luominen, täsmämarkkinointi tarkoin valittuihin yrityksiin, yhteydenpito potentiaalisten yritysten sidosryhmiin (esim. tuuli- ja ydinvoimayhtiöt, paikallisten yritysten verkostot) sekä olemassa olevien toimitilojen hyödyntäminen ja niiden aktiivinen markkinointi. 5 Kriisi- ja muutosvaiheen yritykset Tavoitteena on toimintaympäristön ja markkinatilanteiden äkillisistä muutoksista aiheutuneiden yritysten kriisitilanteiden ennaltaehkäiseminen. Tavoitteena on yrityksen kriisi- ja muutostilanteen kohdatessa löytää mahdollisimman nopeasti oikeat toimenpiteet ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Ensisijainen kohderyhmä on työllistävät yritykset, joiden mahdolliset vaikeudet pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin. Toimenpiteinä tarjotaan tai välitetään asiantuntija-apua tilanteen kartoittamiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi yrityksen sidosryhmien kanssa. Yrityspalvelukeskuksella on useita toimintatapoja ja työkaluja eri kriisi- ja muutostilanteiden varalta. Muut toimenpiteet Elinkeinopalvelut vastaa keskitetysti Kalajoen kaupungin imagomarkkinoinnin toimenpiteistä, jota varten laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma. Suunnitelman toteutuksesta vastaa viestintäkoordinaattori ja viestintätiimi. Kaupungin markkinoinnissa tavoitellaan yhtenäistä ja laadukasta ilmettä kustannustehokkaasti toteutettuna. Hankeneuvonnan painopisteenä on uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen, hanketoiminnan aktivointi ja koordinointi, hankevalmistelu ja hankehallinnoinnissa avustaminen. Erityispainopisteenä on suorien EU-rahoituskanavien selvittäminen ja hyödyntäminen etenkin matkailutoimialan kehittämisessä. Hankkeet Elinkeinopalveluihin on varattu määrärahaa seuraavien hankkeiden toteuttamiseen: - Rajaton (Kalajoki osatoteuttajana) - toimintaympäristötukihanke (cleantech) - uudet matkailun kehittämishankkeet - määräraha uusien hankkeiden käynnistämiseen. Henkilöstö Elinkeinojohtaja, yritysasiantuntija, turkistalousneuvoja, toimistosihteeri, hanke- ja yritysasiamies ja hankesihteeri (0,5 htv). Projektityössä projektipäällikkö ja lähivalmentaja (0,8 htv).

57 57 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT ELINKEINOPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Yrityskanta kpl Työpaikkamäärä Työpaikkarakenne (mies-/naistyöpaikat) 57/43% 56/44% 55/45% Vientiyritykset kpl Kasvuyritykset kpl Uudet omistajanvaihdosprosessit Kalajoelle siirtyvät yritykset / yksiköt Toiminnan kysyntä-/laajuustiedot Henkilöstö 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Projektihenkilöstö TP TA TA Muutos Muutos % ELINKEINOPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot 709 TOIMINTATUOTOT ,9 Valmistus omaan käyttöön 260 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,4 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE , MAASEUTUPALVELUT Maaseutupalvelut vastaavat maaseutuhallinnon järjestämisestä Kalajoen yhteistoiminta-alueella. Maaseutuhallinnon tehtävät järjestetään Maaseutuviraston kanssa allekirjoitetun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajaviranomaistehtävien lisäksi sopimukseen sisältyvät mm. tuenhakijoiden riittävä koulutus sekä muutkin tehtävät asetettujen palvelutavoitteiden mukaisesti. Maaseutuhallinnon tehtävien lisäksi maaseutupalvelut vastaavat maatalouden, maaseudun ja kylien kehittämisestä toimialueellaan. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Maaseutuhallinto Vuosi 2015 tulee olemaan työteliäs ja haasteellinen maatalouspolitiikan ja sitä myötä tukijärjestelmän muutoksien johdosta. Viljelijöiden antamat ympäristötukisitoumukset päättyvät ja tilat ovat uusien valintojen edessä. Tukijärjestelmä uudistuu kaikkinensa kauttaaltaan. Muutos tulee lisäämään työmäärää ja tarvitsemaan erityistä panostusta viljelijätukikoulutuksiin. Sähköisen asioinnin koulutusten lisäksi tuenhakijoiden riittävä koulutus on yhteistoiminta-alueiden

58 vastuulla. Tukijärjestelmän muutos aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia tilatasolle. Tuenhakijoiden koulutus järjestetään omasta henkilökunnasta muodostettavalla koulutustiimillä. Tukijärjestelmän muutoksen lisäksi Maaseutuvirasto siirtää yhteistoiminta-alueiden vastattavaksi lisää tehtäviä. Näistä esimerkkeinä mm. kasvulohkojen piirtäminen, sekä erilaiset ristiintarkastustehtävät. Maatalouden ja maaseudun kehittäminen Verkostojen ja yhteistyön hyödyntämistä jatketaan alueen maaseudun kehittämiseksi. Maaseudun kehittämisen vastuuhenkilölle on tarvetta irrottaa enemmän aikaa kehittämistyölle. Maaseudun kehittämistyöryhmä jatkaa aktiivista työtä maaseudun kehittämisen osalta. Vuonna 2015 päivitetään Kalajoen maaseutustrategia ja samalla kohdennetaan kehittämisavustukset sekä tarvittavat resurssit vastaamaan strategian mukaisesti maatalouden haasteisiin. Resurssoinnissa lisätään oman työpanoksen osuutta maatalouden kehittämiseen ja vuodelle 2015 haetaan kahta kehittämishanketta: 1. Maatilan menestyksen eväät Hankkeella saadaan parannettua maatilayritysten taloudellista kannattavuutta, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen sekä parantaa viljelijäperheen jaksamista. Hankkeessa järjestetään osaamistason kohottamiseen tähtääviä asiantuntija / teemapäiviä sekä parannetaan talousosaamista järjestämällä talouskoulutusta. Talouskoulutus jaetaan kahteen osioon: 1. Maatilayrityksen liikkeenjohdon perusteet ja 2. Maatilayritysten talouden analysointi. Talous-koulutuksen kumpaankin osioon sisältyy kaksi tilakohtaista ohjauspäivää. Yksityisrahoitusosuus kerätään tilakohtaisista ohjauspäivistä. 2. Lähiruoka tutuksi Hankkeen avulla on tarkoitus tutustuttaa koululaiset alueen maataloustuotantoon ja ruoan tiehen maatiloilta kuluttajan pöytään saakka. Lisäksi on tarkoitus tutustuttaa koululaiset alueen luonnonantimiin, eli kalaan, riistaan, marjoihin ja sieniin. Kouluille luodaan kummitiloja, joiden tuotantoon on mahdollisuus tutustua paikan päällä. kotitaloustunneilla ja lähiruokateemapäivillä on tarkoitus valmistaa ja syödä lähialueen tiloilla tuotettua ja luonnosta saatuja elintarvikkeita. Yhteistyötahoja ovat alueen koulut, Ruukin maaseutuopisto, tuottajajärjestöt, ammattikalastajat, metsästysseurat ja Leader- toimintaryhmät. Hankkeelle palkataan kokoaikainen projektipäällikkö ja käytetään lisäksi osittain omaa henkilöstöresurssia. Edellä olevien hankkeiden lisäksi osallistutaan Pohjois-Pohjanmaan Liiton laajakaistahankkeeseen yhteistyötahojen kanssa. Myös muihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteutettaviin maaseudun kehittämistä edistäviin hankkeisiin osallistutaan mikäli ne katsotaan hyödyllisiksi. Kylätoiminta Kylätoiminnassa jatketaan edellisvuonna hyvin käyntiin lähteneitä kunta-kohtaisia kierroksia. Kuntakohtaiset kierrokset laajennetaan vaiheittain koskemaan koko yhteistoiminta-aluetta. Tiedotusta kylä-asioista lisätään. Jatkossa sekä kokouskutsut, että muistiot pidetyistä tilaisuuksista lähetetään tiedoksi luottamushenkilöille. Kylätoiminnan aktivoimiseksi haetaan rahoitusta yhteistoiminta-alueen kylien kehittämishankkeelle. Kyläkordinaattori hankkeessa selvitetään alueella toimivien kylien kehittämistarpeet ja kehittämishankkeiden tarpeet ja mahdollisuudet. Ohjataan kylätoimijoita meneillään olevien hankkeiden pariin. Aktivoidaan kylätoimijoita kyläkohtaisilla tapaamisilla ja verkotetaan kylätoimijat hyödyntämään alueella oleva osaaminen ja onnistuneet kehittämistoimet. Hankkeeseen palkataan kokoaikainen työntekijä ja lisäksi siihen käytetään oman henkilöstön työpanosta. Lomituspalvelut Lomatoimen tehtävänä on järjestää maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalvelut lomituspalvelulain antamien oikeuksien ja velvollisuuksien puitteissa alkaen Kalajoen, Pyhäjoen ja Merijärven sekä alkaen myös Alavieskan kuntien alueella 58

59 59 Toimintaympäristön muutos Lomituspalvelut toimivat osana yrityspalvelukeskusta, jonka muodostavatelinkeino- ja maaseutupalvelut. Paikallisyksikkö koostuu Kalajoen, Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kunnista. Vuodelle 2015 Toimintaympäristöön ei tule muutoksia ja näin on mahdollista panostaa tähän alueeseen ja toiminnan kehittämiseen edelleen. Toiminnan painopisteet Turvataan viljelijöiden ja tarhaajien oikeudet lomituspalveluihin ja samalla huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja työssä viihtymisestä. Vuodelle 2015 tärkeä tavoite on kehittää toiminta edelleen sujuvammaksi ja rekrytoida ammattitaitoista väkeä sekä maatalous- että turkistarhalomitukseen. Haaste on myös pitää jo olemassa oleva ammattitaitoinen henkilöstö työssä ja työkykyisenä. Panostamme henkilöstön työkykyyn ja työhyvin vointiin sekä työssä viihtymiseen ja yhtenä tavoitteena on sairaus poissaolojen vähentäminen. Käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Maatalouden rakenne ja olosuhteet tiloilla muuttuvat. Lomittajat joutuvat hyvin nopeassakin tahdissa vaihtamaan tilaa ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin sekä oppimaan outojen koneiden ja laitteiden käyttöä. Lomittajien jatkuva kouluttaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeä osa tätä ketjua niin maatilojen kuin turkistarhojen lomituksen turvaamiseksi. Hallinnossa panostetaan tilakäynteihin ja työolosuhteiden seuraamiseen tiloilla joissa lomittajat työskentelevät. Lomituspalvelulain muutos velvoittaa hallintoa tekemään palvelusuunnitelman kaikille tiloille. Palvelusuunnitelmia päivitetään vuoden 2014 alusta jatkuvasti niin että yhdelläkään tilalla suunnitelma ei olisi kolmea vuotta vanhempi. Toiminnalliset tavoitteet Käytössä on valtakunnallinen tuloskortti. Tavoitteet ja mittarit tuloskorttiin ovat vaikuttavuus, asiakkaat, henkilöstö sekä taloudellisuus ja tehokkuus. Lomituspäivän hinta pysyy suhteessa sillä kohtuullisella tasolla missä se on ollut. Lomituspäivän nettohinta vuonna 2013 oli ja pysyy edelleen maan keskiarvon alapuolella, joka oli vuonna ,27. Lomituspäivän pituus ja lomittajien keskimääräiset työ-ajat saadaan kohtaamaan oikein ja tasapuolisesti. Lomituspäivän pituus poikkeaa +/ - 10 % valtakunnan keskiarvosta. Turvataan viljelijöiden oikeudet niin, että pyydetyistä lomituspäivistä mahdollisimman suuri osa pystytään lomittamaan, tavoite ja realistinen toteuma arvio n. 96 %. Valtakunnallinen tavoite; 90 % myönnetyistä sijaisavuista toteutuu. Vuosiloma annetaan lainmukaisesti ja jokaista yrittäjää kohti enintään 0,5 % alle laissa mainitun rajan, vuonna 2014 tavoite 25,5 pv / yrittäjä, oikeus 26 pv. Vuosilomia siirtyy seuraavalle vuodelle max 10 %. Yleisarvosanaa kysytään maatalouslomittajien ammattitaidosta vuosiloma-lomituksesta ja sijaisapulomituksesta asteikolla 1-5, valtakunnallinen tavoite 4. Hallinnon yleisarvosanaa kysytään asiakaspalvelussa, tavoitettavuudessa ja tiedon-saannin riittävyydestä myös asteikolla 1-5 ja näissä kaikissa myös valtakunnallinen tavoite 4. Melan tavoite on että vuonna 2015 mobiilin piirissä on 90 % lomittajista ja myös meillä vielä lisätään sen käyttöä. Mobiili korvaa paperisen version työselosteesta ja on suorassa yhteydessä lomitusohjelmaan.

60 Kehitetään turkistarhaajien lomituspalvelua ja tarpeen mukaan pystytään järjestämään kunnallinen lomitus laajenevalle kysynnälle. Vuonna % tarhaajista valitsi itse järjestetyn lomituksen mutta todennäköisesti ajan kanssa tilanne muuttuu. 60 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT MAASEUTUPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Maaseutuelinkeinojen kehittäminen tukea hakevia tiloja kpl Kalajoki tukea hakevia tiloja kpl YTA rahoituksen määrä euroa Valtionlainat+avustuksia kpl / euroa Korkotukilainoja kpl / euroa Avustuksia kpl / euroa investointitukiasioita kpl tuotanto-oikeus asioita kpl maa- ja metsätalouden henkilöt Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Maataloustulo euroa Kalajoki Maataloustulo euroa YTA Eu- ja kansalliset tuet euroa Kalajoki Eu-ja kansalliset tuet euroa YTA aktiivitiloja Keskim. tilakoko ha Kalajoki 45,5 45,5 46,8 Keskim. Tilakoko YTA 46,5 47,5 48,5 SPV--kauppoja henkilöstö 8,8 7,5 7,5 Lomitus lomitetut päivät Laatutavoitteet asiakastyytyväisyys 97 % 95 % 96 % Taloudellisuus lomituspäivän hinta Vaikuttavuus toteutumis aste 98 % 97 % 98 % Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Yrittäjien määrä Henkilöstö

61 TP TA TA Muutos Muutos % MAASEUTUPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,6 Valmistus omaan käyttöön 190 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset Muut toimintakulut ,6 TOIMINTAKULUT ,7 61 TOIMINTAKATE ,5 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS (EMT ja MST) Palvelu = KEHITTÄMISPALVELUT TP TA TA Muutos Muutos % Talous TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,7 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE , PERUSTURVAPALVELUT

62 HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT Hallinto Perusturvapalvelut tukevat asukkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä, ylläpitämisessä ja hoidossa eri elämänvaiheissa. Perusturvapalvelut ovat kehityksen kärjessä kulkeva laadukas, asiakaslähtöinen ja taloudellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kalajoki järjestää perusturvapalvelut vastuukuntamallilla. Yhteistoiminnassa tavoitellaan mallia, jossa Sote-palvelujen toiminnan ja talouden ohjaus Kalajoen kaupungilla on vahvaa. Peruspalveluohjelmassa on kohdennettu valtionosuutta vanhuspalvelulain mukaiseen kehittämiseen: ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseen, omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Nämä kehittämisalueet on huomioitu Ikäpoliittisessa ohjelmassa, joka on laadittu Muita kehittämiskohteita ovat Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntömuutosten pohjalta tulevat toimenpiteet. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät sivistystoimeen. Perusturvapalveluiden palvelualueet ovat Hyvinvointipalvelut, Terveyspalvelut sekä Ympäristöterveydenhuolto. Perusturvan Hallinnon ydinprosessit ovat johtaminen (lautakuntatyöskentely ja tuotannon johtaminen) ja talouden ohjaus. Sote lainsäädäntö on uudistuksen kohteena ja tuo toteutuessaan suuria muutoksia. Muutoksen valmisteluun osallistutaan yhteistyössä alueen muiden Sote- toimijoiden kanssa. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Sote uudistukseen valmistautuminen Asiakkaat ovat tyytyväisiä perusturvapalveluihin Yhteistyöhön osallistuminen Jokilaaksossa ja Keski- Pohjanmaalla Asiakaspalvelukoulutus päätökset kaikkien toimipisteiden TAK keskiarvo 4 Perusturvapalvelut ovat laadukkaat ja kustannustehokkaasti järjestetty Uusia toimintatapoja kehitetään ennakkoluulottomasti sote kustannukset /asukas Tilastoinnin ja suoritteiden kirjaamisen kehittäminen ja yhtenäistäminen Hankinnat onnistuvat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti Kvanto- ja Tytti ohjelmien käyttöönotto vuoden 2015 aikana Laskutiedon keruu automatisoituu Hankinta koulutus laskutusprosessin nopeutuu niin, että oman tuotannon laskut ovat lähteneet kuukauden 3. viikko Hankinnan keskeytykset Eri asteiset valitukset Perusturvapalveluiden esitys sisältää seuraavat henkilöstömuutokset: Osasto 1 osa-aikaisen sairaanhoitajan 0,5 kokoaikaistaminen ja yhden lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi avautuessa, vastaanoton lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi toimen avautuessa, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi, kuntouttavan työtoiminnan apuohjaajan määräaikainen toimi (palkkatuki).

63 63 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT Palvelualue = HALLINTO Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Ltk:n kokoukset Käsitellyt asiat/ PERUSTURVAPALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % HALLINTO TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,0 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointipalvelujen palvelualueet ovat vammaispalvelut, sosiaalityö, kotiin annettavat palvelut sekä vanhusten palveluasuminen.

64 Tavoitteet toimenpiteet mittarit Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Asumispalvelujen kehittäminen kasvavaan tarpeeseen Vakinaistetaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virka ja jatketaan Duunipaikan ohjaajan määräaikaisen toimen täyttöä kahdella vuodella. Kuntouttavassa työtoiminnassa 1,5 työntekijää. Jatketaan Duunipaikkakokeilua kahden vuoden määräajalla ja palkataan 1 apuohjaaja. Tiivistetään Askel-projektin resurssien käyttöä. Ryhmäkoti Himangan rakentaminen Vammaispalveluiden organisaatiorakenteen muutos Mäntyrinteen remontti v Palvelusetelin käytön laajentuminen asumispalveluissa, Salmenrannan remontti 64 työmarkkinatuen kuntaosuus 60 henkeä aktivointitoimissa ostopalvelujen määrä hoitohenkilökunnan mitoitus suosituksen mukainen Kotona asumisen tukeminen Kuntouttavan työotteen lisääminen palvelurakenteen muutoksella Kotihoidon toiminnanohjaus järjestelmän hyödyntäminen Omaishoidon tuen määrärahalisäyksen kohdentaminen ikäihmisiin Osasto 2 muutetaan tehostetun kuntoutuksen yksiköksi ja yksikkö siirtyy hyvinvointipalvelujen organisaatioon., paikkaluku vähenee neljällä 20:sta 16:een välitön työaika/asiakas kotona asuvien määrä 92 % yli 75-vuotiaista Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 13 % yli 75-vuotiaista omaishoidossa 5-6 % yli 75- vuotiaista Kuntoutuspäivät Käyttöaste

65 65 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT Palvelualue = HYVINVOINTIPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 3,9 >3,6 >3,6 Sosiaalityö Toimeentulotuen ruokakunnat Toimeentulotuen ruokakunnat Me Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelu asiakkaat Lastensuojelu asiakkaat Me Last.suoj. laitoshoito/vrk Last.suoj. laitoshoito/vrk Me Last.suoj. perhehoito vrk Lastenvalvojan sopimukset Kuljetuspalvelun asiakkaat Kuntoutt.työt. asiakkaat Kuntoutt.työt. asiakkaat Me Kuntouttava työtoimintapvt Vammaispalvelut Vammaispalvelun asiakkaat Ka Vammaispalveluasiakkaat, Me Erityishuollon piirissä/kalajoki Erityishuollon piirissä/merijärvi Ryhmäkoti Puistola, asukaspaikat asumispäivät tukiasuntopäivät (6) Ryhmäkoti Ankkuri, asukaspaikat asumispäivät Asumispalveluiden osto Perhehoidossa Monitoimikeskus Maakari, asiakkaat toimintapäivät/kalajoki toimintapäivät/merijärvi Monitoimikeskus Kuunari, asiakkaat toimintapäivät Kotiin annettavat palvelut Yli 75-v asuu kotona % Säännöllistä kotihoitoa saa % ikäluokasta Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Kalajoki Säännliisen kotihoidon asiakkaat Merijärvi Kotihoidon käynnit Kalajoki Kotihoidon käynnit Merijärvi Perhetyö/asiakasperheet Perhetyön käynnit Kalajoki Perhetyön käynnit Merijärvi tukipalveluasiakkat Ka/Me 510/50 10 Omaishoidontukea saa yli 75-v % 5 5 Omaishoidontuen saajat Ka/Me Omaishoidontuen saajat Merijärvi Ikääntyneiden palveluasuminen Asuu tehostetussa palv. asumisessa % 5 8 Mäntyrinne (59 paikkaa) Maininki (29 paikkaa) Salmenranta (22 paikkaa) Asumispäivät Kalajoki Asumispäivät Merijärvi Asumispäivät/palvelusetelillä tuotetut (20) Asumispalveluiden ostot/ Kalajoki Asumispalveluiden ostot/ Merijärvi Palveluasumisen käyttö% 91,

66 TP TA TA Muutos e Muutos % HYVINVOINTIPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,8 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE , TERVEYSPALVELUT Terveyspalveluihin sisältyvät perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, psykososiaalinen yksikkö Osviitta ja erikoissairaanhoito. 66 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveydentilan seuranta ja sairaanhoito, terveyden edistäminen ja terveysneuvonta, terveystarkastukset, kuntoutus, päivystys sekä mielenterveys- ja päihdetyö sekä osastohoito. Lisäksi omana toiminta järjestetään laboratorio- ja röntgenpalvelut. Toimintamalleina ovat ennalta ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa yksiköissä. Terveyspalvelut järjestetään Kalajoella, Himangalla ja Merijärvellä. Kaikissa toimipisteissä on neuvola- ja vastaanottotoimintaa. Perusterveydenhuoltoon sisältyvät: neuvola, perusterveydenhuollon avohoito ja osastohoito sekä kuntoutus. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Ennalta ehkäisevä työ Perheiden hyvinvoinnin tukeminen Varhainen toteaminen Perhesuunnittelu Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Aikuisten vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Mammografiat Naisten ikäkausitarkastukset Suolistosyöpäseulonta TAK arviointi Kouluterveyskysely Käyttöaste- tilastot Tehdyt tarkastukset hoitajat/lääkärit äitiys- ja lastenneuvolassa Toteutumatilasto Toteumatilasto

67 Tartuntatautien ehkäisy Asiakkaiden tarkoituksenmukainen hoitoonohjaus ja hoidontoteutus Erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilasryhmien hoidon turvaaminen Tarkoituksenmukaiset ja ennalta ehkäisevät kuntoutuspalvelut Perussairaanhoitoa tarvitsevien osastohoidon järjestäminen Riittävä hoivapaikkojen määrä Osasto 1:n potilaiden akuuttihoito lisääntyy ja pitkäaikaispotilaiden määrä vähenee Rokotustoiminta Terveysneuvonta Hoidon tarpeen arviointi Syöpä-, reuma-, astma, diabetes, sydän-, siedätysja uniapneahoitajan vastaanotot Kuntoneuvola Fysio-, toiminta- ja puheterapia 65- vuotta täyttävien kuntokartoitukset ja ohjaus (Welmed) Apuvälinepalvelu Oikea hoidonporrastus, 40 osastopaikkaa Yhteistyö hyvinvointipalveluiden kanssa Sairaanhoitajatyövoiman lisäresurssointi osastolla 1 Kuntouttavan työotteen kehittäminen Osasto 2:n kehittäminen kuntouttavaksi hoitoyksiköksi THL:n rokotusraportit 67 TAK-arviointi Tele-Q Hoitotakuun toteutuminen STM:n, THL:n ja AVIn kyselytutkimukset toiminnan toteutumisesta Käyntitilasto TAK -arviointi Avo-, ryhmä- ja kuntoneuvola-asiakasmäärät apuvälinelainaus / palautusmäärä TAK arviointi RAVA Hoitoaika Pitkäaikaispotilaiden määrä Henkilöstö Neuvola: osastonhoitaja, terveydenhoitaja 10, lähihoitaja 0,5 Vastaanotto: Terveyspalvelujohtaja, terveyskeskuslääkäri 6,5, osastonhoitaja, sairaanhoitaja 6, lähihoitaja 4,5, toimistosihteeri 1,5, laboratoriohoitaja 4, röntgenhoitaja 2, välinehuoltaja 1,5 Kuntoutus; vastaava fysioterapeutti fysioterapeutti 3, kuntohoitaja 2, toimintaterapeutti ja puheterapeutti Osasto 1: osastonlääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitaja 7,5, lähihoitaja 16, laitosapulainen, vaatehuoltaja 0,5, osastosihteeri, sh-varahenkilö Osasto 2: osastonlääkäri 0,5, osastonhoitaja 0,5, apulaisosastonhoitaja 0,5, sairaanhoitaja 5,5, lähihoitaja 7,5, farmaseutti Osviitta Psykososiaalinen yksikkö Osviitta tuottaa perheneuvonnan, mielenterveys- sekä päihdetyön palvelut. Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntoutumisja asumispalvelujen järjestämisvastuu on myös osa Osviitan toimintaa. Painopistealueena v on perheneuvolatyön kehittäminen.

68 Tavoitteet toimenpiteet mittarit Tarjota perheneuvolan asiakkaille tarvetta vastaavat palvelut Kattavat perheneuvolapalvelut perheterapiakoulutetun sos.työntekijän lisääminen tulevaisuudessa vähentää ostopalvelujen tarvetta Ryhmämuotoisten toimintojen lisääminen TAK Henkilöstö Sosiaalityöntekijä/palvelupäällikkö, psykologi, 4,5 sairaanhoitaja, ohjaaja 68 terapiapalveluiden oston määrän väheneminen osallistujien määrä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu koskee koko yhteistoiminta-alueen n asukasta. Kalajoen yt-alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta käyttää myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (Kiuru) ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoidon palveluja. Lisänä käytetään myös yksityisiä palveluntuottajia. Erityistason hoito koko toiminta-alueella tapahtuu OYS:ssa. Omana toimintana tuotetaan radiologian, psykiatrin, äitiyshuollon, gynekologian, gastroenterologian, lastenpsykiatrian ja päihdepsykiatrian vastaanottopalveluja. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Oikea hoidonporrastus toimii Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu pysähtyy Lääkärit ohjeistetaan erikoissairaanhoitoon lähettämiskäytännöissä Potilaat eivät odota vuodeosastolle pääsyä erikoissairaanhoidossa Potilaiden hyvä ohjeistus ja informointi Toteutumaraportit Talousarvion toteutuminen Suun Terveydenhuolto Suun terveydenhuollolla tarkoitetaan hammaslääketieteen ja sen erikoisalojen mukaisia, hampaiston, suun ja leukojen sairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden ehkäisyyn, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Suun terveydenhuollon tavoitteena on taata väestölle läpi elämän jatkuva hampaiston, suun ja leukojen sekä niihin välittömästi liittyvien elinten terveys ja toimintakyky. Koska suun alueen sairaudet heijastuvat monin tavoin myös muuhun elimistöön, on kyse myös yksilön yleisen terveydentilan hoidosta. Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan valistus- ja ehkäisytyö sekä hampaiden ja suun alueen tutkimus ja hoitotoimenpiteet saman tasoisina koko väestölle. Valtioneuvoston asetus edellyttää ensimmäistä lastaan odottavien perheiden suun tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon järjestämistä, sekä opiskelijoiden suunterveystarkastukset kerran opiskeluaikana. Toimintaympäristön muutokset ja painopistealueet Tarjotaan koko väestölle kattavat palvelut. Nämä sisältävät oikomishoidon, jossa käytetään apuna suunnittelussa konsultoivia erik. hammaslääkäreitä, kiinnityskudossairauksien hoidon toteutettuna vaativilta osiltaan erik. hammaslääkärin ja/ tai asiaan perehtyneen hammaslääkärin toimesta. Protetiikka ja suukirurgia pyritään tekemään suurelta osin omana toimintana.

69 Näiden erikoisosaamista vaativien potilaiden kohdalla tehdään tiimityötä omien tk. hammaslääkärien ja suuhygienistien kesken. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Asiakaspalvelun parantaminen Koululaisten suunterveyden parantaminen Kustannustehokas toiminta Koulutus ja osaston sisäinen kehittäminen Riskiryhmien seulonta ja tehokas profylaksia Laajasti toteutettu järjestelmällinen hoito TAK-arviointi DMF 12 vuotiailla alle 1,25 15 vuotiaiden DMF =0 yli 25 %:lla 69 Nettokustannus /asukas alle 70 E Henkilöstö Vastaava hammaslääkäri, hammaslääkäri 6, osastonhoitaja, suuhygienisti, hammashoitaja 7

70 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TP TA TA TS TS Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4, Neuvola Perhesuunnittelu/Ka Perhesuunnittelu/Me Äitiysneuvola/Ka Äitiysneuvola/Me Äitiysneuvola laajat terveystarkastukset Lastenneuvola/Ka Lastenneuvola/Me Lastenneuvola laajat terveystarkastukset Koulu- opisk.terv. Ka Koulu- opisk.terv. Me Kouluterv.hoito laajat terveystarkastukset Aikuisten ter-ja sair Ka Aikuisten ter-ja sair Me Vastaanotto Lääkärin vast.otto Ka Lääkärin vast.otto Me Lääkäri, puh Ka Lääkäri, puh Me Ulkokuntalaisten käynnit Päiv. sairaanhoit.ka *) Päiv. sairaanhoit.me Diabeteskäynnit Ka *) Diabeteskäynnit Me Osasto I Hoitopäivät Hoitojaksot Keskim. hoitoaika 20, ,8 Käyttöaste 94,4 <96 % <96% Osasto II Hoitopäivät Hoitojaksot Keskim.hoitoaika 19 <18 <14 käyttöaste 88,7 % <96% <97% Laboratorio Laboratoriotutkimukset Asiakasmäärät Rasitustutkimukset Omat lab.tutkimukset Lähetetyt lab.tutkimukset Röntgen Rtg-tutkimukset Ekg-tutkimukset Ultraäänitutkimukset Ortopantomografiatutkimukset Myydyt tutkimukset

71 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TP TA TA TS TS Kuntoutus Fysioterapiakäynnit - avo Ka avo Me laitos / vuodeosasto Ka Kotikäynnit Kuntoneuvola, Ka Kuntoneuvola, Me Ryhmät Ka Ryhmät Me Ryhmäkäynnit Ka Ryhmäkäynnit Me Apuvälinekäynnit Ka Apuvälinekäynnit Me Puheterapia, laitos Puheterapia, avoka Puheterapia, avome Toimintaterapia Ka Toimintaterapia Me Toimintaterapia laitos Ka Hammashuolto Hammashuollon käynnit/kalajoki Hammashuollon käynnit/merijärvi Suuhygienistin käynnit Kust.e/käynti netto 47,31 50,6 Kust. e/asukas netto 56,36 55 katetaan potilasmaksuilla 31,6 41 % DMF/dmf 3 v 0,25 0,3 0,3 6 v 0,05 0,1 0,1 12 v 1,28 1,2 1,2 Ehjähampaisia 5 v % 50 % ehjähampaisia 15-vuotiaista % % 25 % D-indeksi 3 v 0,25 0,3 0,3 Asiakkaita väestöstä % 44,5 43 % 43 % Osviitta Asiakaspalaute(1-5) 4 Lasten psykiatrin käynnit Pene asiakaskäynnit /Kalajoki Pene asiakaskäynnit /Merijärvi Asiakaskäynnit/MTT/Ka Asiakaskäynnit/MTT/Me Aikuispsykiatrin käynnit Ka Aikuispsykiatrin käynnit Me Päihdeasiakaskäynnit Ka Päihdeasiakaskäynnit Me Ryhmäkäynnit Ka / Me / asumispäivät/osto MTT/Kalajoki asumispäivät/osto MTT/Merijärvi

72 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TP TA TA TS TS Erikoissairaanhoito KALAJOKI K-PKS, hpv pkl hoitojaksot K-PKS, psykiatria hpv pkl 650 hoitojaksot 25 OYS, hpv pkl hoitojaksot Oulaskangas, hpv pkl hoitojaksot OYS, psykiatria, hpv pkl hoitojaksot Visala, hpv pkl hoitojaksot Raahe, hpv pkl MERIJÄRVI OYS, hpv pkl hoitojaksot Oulaskangas, hpv pkl hoitojaksot OYS, psykiatria, hpv pkl Visala, hpv hoitojaksot TP TA TA Muutos e Muutos % TERVEYSPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot ,2 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,5 72

73 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kalajoen kaupunki tuottaa isäntäkuntamallilla ympäristöterveydenhuollon palvelut Raahen ja Kalajoen kaupungeille sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kunnille. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioiden valvotaan ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain, kuluttajaturvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Toimintaympäristön muutokset Valtakunnallisessa terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Suunnitelmallisesta valvonnasta vapautuvat resurssit käytetään terveydensuojelulainsäädännön mukaiseen valvontaan, esimerkiksi ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtakunnallisesta tupakkalain valvontaohjelmassa on suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Elintarvikevalvonnassa vähennetään sellaisten kohteiden tarkastuksia, joissa riskit ovat vähäiset. Valvonnan riskiperusteisuutta korostetaan. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Toimijat ja päättäjät kokevat valvonnan tarpeelliseksi ja vaikuttavaksi Valvonnan näkyvyyden lisääminen projekteista ja ajankohtaisista asioista tiedottamalla Yhteistapaamiset toiminnanharjoittajien ja viranomaisten kesken, henkilöstön koulutus TAK-kysely Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Valvontakohdetietojen näkyminen valtakunnallisessa tietojärjestelmässä Riskinarvioinnin kehittäminen Osallistuminen esim. kaavoitukseen ja sisäilmatyöryhmään. Yhteistarkastukset poliisin, pelastuslaitoksen, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Tietojen kerääminen ja siirtäminen tietojärjestelmään Valvontasuunnitelman toteutuminen, tarkastus %, kattavuus l. tarkastetut kohteet % Turvallinen toimintaympäristö, turvallinen elinympäristö, vähemmän sairastumisia, vähemmän onnettomuuksia Tietojärjestelmässä olevien kohteiden määrän vertaaminen valvontasuunnitelmaan Henkilöstö ympäristöterveydenhuollon johtaja, 5 terveystarkastajaa, 6 praktikkoeläinlääkäriä

74 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT Palvelualue = YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TP TA TA TS TS Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4 El.lääkärin sairauskäynnit El.lääkärin vast.oton käynnit Lihantarkastus(riista) 0 0 Eläinsuojelutarkstukset Terveydenhuoltokäynnit maidontuotantotilat Tartuntatautien valvonta Elintarvikel.muk.tarkast Terv.suoj.lain muk. Tarkast Toim.p.tupak.väh.lain muk.tarkast Lääkelain(nikot.k.v.)muk.tark Kulutustav.ja kul.palv.turv.lain tark Kemikaalilain muk.tarkast viranom.suor.näytt.otto,elintarv vir.om.muut mitt./näytt.otot(pintapuht.n.) talousvesi uimavesi(uimahalli,kylp.jne) uimavesi (uimaranta) muut mahd.mitt./näytt.(ppn) asunn.t.muu olesk.t.:sis.ilm asunn.t.muu olesk.t.:muut mitt./näytt YMPÄRISTÖTERVEYDEN- TP TA TA Muutos e Muutos % HUOLTO TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,3 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 Valmistus omaan käyttöön 140 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4 74

75 75 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ TP TA TA Muutos e Muutos % Talous TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,5 TOIMINTATUOTOT ,5 Valmistus omaan käyttöön 140 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , SIVISTYSPALVELUT HALLINTO Sivistyspalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja varhaiskasvatuspalveluita, perus- ja lukiokoulutuspalveluita sekä kansalaisopistopalveluita. Lasten ja nuorten kehittymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa yhdessä toimien. Kalajoki Akatemia tuottaa Kalajoen kaupungin tarjoamat vapaa-ajanpalvelut kulttuuri- ja urheiluopistomaisesti. Sen puitteissa tuotetaan monipuolisia mahdollisuuksia ja tapahtumia nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuhun vapaa-ajan harrastustoimintaan. Hallinto Hallinnon tehtävänä on ohjata toimintaa siten, että kaupunkipäättäjien sivistys-palveluille asettamat tavoitteet saavutetaan. Palvelutuotannon toimintamalleja seurataan ja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Palveluyksiköiden toimivalta ja resurssit pidetään mahdollisimman lähellä toimintaa suorittavia yksiköitä. Hallinnon resurssoinnin on kustannustehokasta. Henkilöstö Sivistystoimenjohtaja, talouspäällikkö, koulusihteeri 0,5, sivistystoimen sihteeri

76 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT Palvelualue = HALLINTO TP TA TA Muutos e Muutos % TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,2 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE , VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä kotihoidon- ja yksityisenhoidon tuesta. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Päiväkodeissa järjestetään esiopetus niille lapsille, jotka esiopetuksen lisäksi tarvitsevat päivähoitoa. Toimintaympäristön muutokset ja painopistealueet Lapselle tarjotaan varhaiskasvatusta mahdollisuuksien mukaan vanhempien toivomassa muodossa. Vuorohoidon tarve on selkeästi lisääntynyt ja vuorohoitopaikkoja lisätään tarvetta vastaavaksi. Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa lisääntyy ja tiivistyy. Yksityiseen päivähoitopaikkaan osoitettu palveluseteli on vaihtoehto kunnan omalle toiminnalle. Lapsi voi jossain elämänvaiheessa tarvita tehostettua tai erityistä tukea. Tasapainoisen kehityksensä turvaamiseksi tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Erityisen tuen järjestämiseksi tarvitaan riittävästi henkilöstöä. Merijärven Koivutuvan perhepäivähoitajan toimi muutetaan lastenhoitajan toimeksi. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Laadukas varhaiskasvatus Riittävä osaava henkilöstö, avustajat. TAK-arviointi Henkilöstön koulutus. Lapsille suunnattu kysely Yksiköiden käyttöaste on 80% Lomien keskittäminen. Käyttöasteen seuranta kuukausittain. Lapsiryhmien rakennemuutokset tehdään tarvetta vastaaviksi. Läsnäolopäivät/ Käyttöaste tilasto

77 77 Henkilöstöresurssien käyttö on joustavaa yksiköiden välillä. Päivähoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen. kanssa tiivistyy. Palvelusetelin käyttöä li- osoittaa toivottuun hoito- Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien Päivähoitopaikka voidaan sätään. paikkaan lain asettamissa Yksityisen 52-paikkaisen päiväkodin rajoissa. aloittaa toiminnan elokuussa Henkilöstö Palvelualuejohtaja, päivähoidon ohjaaja 1½, toimistosihteeri ½, päiväkodin johtaja 3, erityislastentarhanopettaja 1, lastentarhanopettaja 12, lastenhoitaja 12½, päivähoitaja 2, ryhmäavustaja 4, perhepäivähoitajat: ryhmäperhepäiväkodeissa 19 (vakinaista) + 3 (määräaikaista), omassa tai lasten kotona 33 (vakinaista)+ 14 (määräaikaista). TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT Palvelualue = VARHAISKASVATUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) Päiväkotipaikat Ryhmäperhepk. Kalajoki Ryhmäperhepk. Merijärvi Perhepäivähoitopaikat Kalajoki Perhepäivähoitopaikat Merijärvi Päiväkodit läsnäolopäivät Ryhmäperhepvähoito - läsnäolopäivät Kalajoki läsnäolopäivät Merijärvi Perhepäivähoito - läsnäolopäivät Kalajoki läsnäolopäivät Merijärvi Käyttöaste, koko pvhoito Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Ka Yksityisen hoidon tuen piirissä Ka Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Me Yksityisen hoidon tuen piirissä Me Palveluseteli myönnetty/lapsi

78 78 TP TA TA Muutos e Muutos % VARHAISKASVATUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,7 Tuet ja avustukset 247 Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE , PERUSASTEEN KOULUTUS Perusopetuspalvelut muodostuvat vuosiluokkien 0-9 opetuksesta, oppimisen ohjauksesta, oppilashuollosta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Perusopetuksen kouluja on yhteensä 9. Raumankarin koulussa on yhtenäinen perusopetus 0-9 ja Merenojan koulu on yläkoulu vuosiluokille 7-9. Esiopetusta järjestetään myös Mäntylän, Satumajakan ja Puolukan päiväkodeissa. Toimintaympäristön muutokset Julkisen talouden sopeuttamistoimet edellyttävät muutoksia opetuspalveluiden tuottamisen rakenteissa myös Kalajoella. Perusopetuksen koulujen lukumäärä sopeutetaan tiukkenevaan taloudelliseen toimintaympäristöön ja jäljelle jäävien koulujen tilakapasiteetti otetaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Oppiminen, opetus, työtehtävien suorittaminen työpaikoilla ja muu yhteiskunnan toiminta perustuu kiihtyvällä nopeudella ict -osaamiseen, digitaalisten menetelmien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Johtajaopettajien toimenkuviin liitetään erikseen määriteltäviä kehittämistehtäviä. Toiminnan painopiste - kehittyvien pedagogisten mahdollisuuksien (mm. digitaaliset oppimisympäristöt, samanaikaisopetus) systemaattinen käyttöönotto ja niiden edellyttämä koulutus - henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen - toiminnan taloudellisen tehokkuuden lisääminen sivistyspalveluille asetettujen säästötavoitteiden mukaisesti Opetuksen laadun ja sisällön kehittämistä jatketaan perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden (2012) mukaisesti.

79 Tavoitteet Perus- ja esiopetuksen tavoitteet määritellään valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa ja kaupungin omassa opetussuunnitelmassa sekä koulujen vuosisuunnitelmissa. Nämä tavoitteet päivitetään ja uusitaan meneillään olevassa OPS2016 -prosessissa. Kalajoella tätä työtä tehdään yhdessä Merijärven kanssa. Syksyllä 2016 käyttöönotettava uusi paikallinen opetussuunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Oppilaskohtainen kokonaiskustannus on Kalajoella neljänneksi suurin taajaan asuttujen kuntien vertailussa. Tavoitteena vuodelle 2015 on, että kustannus laskee kouluverkon tiivistämisen ja opetustilojen käyttöasteen kohoamisen avulla samalle tasolle kuin naapurikunnissa (Ylivieska, Oulainen, Nivala), euroa/oppilas. Koulupäivien liikunnallistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota Liikkuva Kalajoki -hankkeen tuella. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla on ainakin yksi pitkä välitunti koulupäivän aikana, jonka aikana kaikki oppilaat liikkuvat aktiivisesti. Henkilöstö 2,5 perusopetuksen rehtoria, 2 koulusihteeriä, 55 luokanopettajaa, 35 aineenopettajaa, 13 erityisopettajaa, 8 esiopetuksen tuntiopettajaa, 7 tuntiopettajaa perusopetuksessa, 33 vakinaista koulunkäyntiavustajaa, 3 vakinaista aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa, koulukuraattori, koulupsykologi 79

80 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT Palvelualue = Ei hallintoa mukana PERUSASTEINEN KOULUTUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Kalajoki Koulujen 0-6 viikkotuntimäärä Esiopetustunnit päiväkodit Yläkoulujen viikkotuntimäärä Kohderyhmä: Vuosiluokkien 1-6 ja EHA.opp. Etelänkylä joista esikoululaisia Mehtäkylä joista esikoululaisia Pahkala joista esikoululaisia Pohjankylä joista esikoululaisia Pöllä joista esikoululaisia Rahja joista esikoululaisia Raumankari joista esikoululaisia Rautio joista esikoululaisia Tyngän aluekoulu joista esikoululaisia Vuorenkallio joista esikoululaisia Pienluokat 0-6 A, B, C, D joista esikoululaisia Luokat pienluokat Vuosiluokat 7-9 Merenojan koulu Raumankarin koulu Pienluokat Vuosiluokat Yhteensä joista esikoululaisia Esikoululaiset päivähoito

81 1 563 TA TA Muutos e Muutos % PERUSASTEEN KOULUTUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,5 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 81 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE KESKIASTEEN KOULUTUS Kalajoen Lukio Lukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta, jota vaaditaan yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden lukio- ja ylioppilaspohjaisten opintojen aloittamiseksi. Painopistealueet ja tavoitteet Kalajoen lukio tarjoaa Kalajoen, lähikuntien ja laajemmankin alueen nuorille korkeatasoista opetusta ja innostavan oppimisympäristön. Opetus ja oppiminen tuottavat oppilaille laajat ja hyvät tiedot ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten. Päivälukiolaisten määrä syksyllä 2014 oli 268, mikä on yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Vetovoima perustuu laadukkaaseen opetukseen ja monipuoliseen kurssitarjontaan sekä lukion eritystarjontaan eli kuvataidelinjaan, eri lajien aamuharjoituksiin sekä kansainvälisyyteen. Kansainvälinen yhteistyö jatkuu edelleen vilkkaana. Uusi monenvälinen Nordplus -hanke alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu vuoteen 2016 asti. Kansainvälisyys on osoittautunut vahvaksi vetovoimatekijäksi, ja sen aktiivista kehittämistä jatketaan Etälukion kautta tarjotaan opetusta niille opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä niille, jotka haluavat opiskella yksittäisiä lukioaineita esim. kieliä. Etälukion kautta on myös päivälukion opiskelijoilla mahdollisuus suorittaa opintoja sellaisissa aineissa, joita Kalajoen lukiossa ei muuten ole mahdollista tarjota. Syksyllä 2010 aloitettiin yhteinen kaksoistutkintoon tähtäävä koulutus Kalajoen ammattiopiston kanssa. Yhteistyö jatkuu, ja lukio toteuttaa koulutukseen kuuluvat lukio-opinnot Kalajoen ammattiopistolle ostopalveluina. Kaksoistutkintoa opiskelevia on mukana tällä hetkellä 29. Toimintaympäristön muutokset Toisen asteen julkisen rahoituksen alenemisesta johtuen kaikki järjestämisluvat perutaan ja ylläpitäjien on haettava niitä uudelleen syksyllä 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Uuden toimiluvan saamisen keskeisiä kriteereitä ovat mm. oppilasmäärä, koulutustarve, ylläpitäjien määrä alueella ja ylläpitäjän pitkän tähtäyksen taloudellisen mahdollisuudet oppilaitoksen ylläpitoon.

82 Lukioiden yksikköhinta alenee ensi vuonna noin euroon/oppilas ja rahoituksen myöntämisen perusteisiin tulee lisää tekijöitä. Oppilasmäärän lisäksi saatavaan rahoitukseen vaikuttavat jatkossa ( ) mm. suoritettujen yo-tutkintojen määrä ja jatko-opintoihin pääseminen. Ylioppilastutkinnon sähköistyminen asettaa haasteita paitsi laitepuoleen niin myös opettajien osaamiseen. Tietotekniikan käyttöön perustuvia oppimis- ja opetusmenetelmiä tulee ottaa käyttöön jo ennen kokeiden sähköistymistä. Syksyllä 2014 lukionsa aloittavat opiskelijat ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden ylioppilastutkinto toteutetaan osittain sähköisenä. Nykyisten tietojen perusteella koulun on järjestettävä oppilaalle vaatimusten mukainen tietokone ylioppilastutkintoa varten. Kustannuksia tulee aiheuttamaan myös tieto- ja sähköverkon rakentamien kirjoituksia varten. Lukion oppilasmäärän kasvun ja kurssitarjonnan kehittämisen vuoksi lukio kärsii jo tällä hetkellä tilojen ahtaudesta. Nykyisten tilojen puitteissa oppilasmäärän ja tarjonnan kasvattaminen ei ole enää mahdollista. Asia tulee ottaa huomioon tehtäessä Kalajoen kouluverkkoa koskevia päätöksiä. Lukion vetovoima on perustunut osittain merkittävään aamuharjoitusten tarjontaan, jonka ansioita lukiolaisilla on ollut mahdollisuus yhdistää oman lajinsa valmennus osaksi koulupäivää. Tämän vetovoimatekijän säilyttämisen ja toiminnan laajuuden vuoksi Kalajoki Akatemia koordinoi ja vastaa aamuharjoituksien järjestämisestä vuoden 2015 alusta lukien. Henkilöstö 11 opettajaa, 14 yhteistä opettajaa Merenojan koulun kanssa ja yksi yhteinen tuntiopettaja Kalajoen ammattiopiston kanssa. TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = KESKIASTE Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Lukion kurssit Laatutavoitteet Tuottavuus/taloudellisuus Lukio nettom /opp (ei kiint., ruok) Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Toiminnan laajuustiedot Lukion opp Etälukio opp koko oppim Aineopisk. opp aineopisk

83 TP TA TA Muutos e Muutos % KESKIASTE TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT ,1 83 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE , KALAJOKI AKATEMIA Kalajoki Akatemia tuottaa Kalajoen kaupungin vapaa-ajanpalvelut kulttuuri- ja urheiluopistomaisesti. Näitä palveluita ovat kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Kalajoki Akatemian toiminnassa keskeistä on tiivis ja uusia toimintamalleja kehittävä yhteistyö muiden vapaa-ajan ja matkailualan toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Kalajoki Akatemian järjestämät ja tuottamat palvelut uudistetaan Kalajoki Akatemian perustamisen yhteydessä tehtyjen linjausten mukaisesti. Kansalaisopisto Kansalaisopisto järjestää harrasteperusteista yleissivistävää koulutusta. Järjestettävät kurssit lapsille, nuorille ja aikuisille tukevat omaehtoista itsensä kehittämistä ja lasten ja nuorten koulutyötä, parantavat jatko-opintovalmiuksia ja edistävät kansalaistaitoja ja sivistyksellisen tasaarvon toteutumista. Kouluikäisille lapsille ja nuorille kansalaisopisto antaa opetusta taide- ja taitoaineissa myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Myös kansalaisopiston toimintaa sopeutetaan tiukkenevaan talousraamiin. Järjestettäviä kursseja on noin 30 vähemmän kuin lukuvuonna Kaikkien kurssien arvioitu opetustuntien määrä lukuvuodelle on 9100 tuntia. Lyhytkursseissa keskitytään tietyille kohderyhmille räätälöityihin kursseihin. Toiminnan painopiste kurssitarjonnan kehittäminen kysynnän mukaan sähköiset asiakaspalautteet opettajien työtyytyväisyyden ylläpitäminen ja kehittäminen kurssien sisällön pitäminen laadukkaana toiminnan sopeuttaminen julkisen rahoituksen alenemiseen Tavoitteet Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen laatuajattelun mukaisesti opettajilta ja oppilailta saadun palautteen mukaisesti.

84 84 Henkilöstö Rehtori, koulutussuunnittelija, päätoiminen musiikinopettaja sekä 49 tuntiopettajaa. Musiikkiopisto Musiikkiopistotoiminta on järjestetty yhteistyössä Ylivieskan, Alavieskan, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kanssa siten, että toiminnan järjestämisestä vastaa Ylivieskan kaupunki. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Kalajoella on musiikkiopistossa 90 oppilaspaikkaa vuodelle Opetustuntien määrä viikossa on Kalajoella 124 tuntia ja Kalajoen kaupungin maksuosuus on euroa. Talousarvioon on lisäksi varattu 5000 euron määräraha Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Kokkolassa opiskelevien oppilaiden opetuskustannuksiin. Kirjastopalvelu Kirjasto järjestää kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston keskeinen tehtävä on sisältöjen välittäminen laadukkaasti ja monimuotoisesti. Kirjastot ovat verkottuneet ja tarjoavat peruspalvelujensa ja -kokoelmiensa lisäksi kaikenikäisille kuntalaisille myös tietoverkkopalveluja. Kalajoen kirjasto on verkottunut Alavieskan, Nivalan, Merijärven, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kanssa Tiekkö -kirjastoiksi, joilla on uusi, yhteinen verkkokirjasto ja kirjastojärjestelmä. Verkkokirjastossa on uutuuksina mm. kirja-arvostelut ja -esittelyt ja asiakaspalautteen parempi käsittely. Verkkokirjasto parantaa ja yhtenäistää pääkirjaston ja Himangan kirjaston palvelua. Tiekkö -kirjastojen palvelustrategia valmistuu v Palvelun perustana on se, että palveluverkon kokoelmat ovat käytössä samalla kirjastokortilla ja alueellisella palvelulla. Käytössä on koko Pohjois-Suomen kattava kuljetusjärjestelmä, joka parantaa aineiston saatavuutta. Yhteistyön laajeneminen valtakunnallisen Celia -kirjaston kanssa parantaa ääni- ja koskettelukirjojen lainausmahdollisuuksia erityisryhmille. Toiminnan painopisteet ja tavoitteet Kirjasto aktivoi lasten ja nuorten lukuharrastusta mm. kampanjoilla, kirjavinkkauksella ja kirjallisuusdiplomin suorittamisella sekä kattavalla ja ajanmukaisella lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankinnalla ja kirjastoauton hyvillä palveluilla koko kaupungin alueella. Lastenkirjastopalvelujen kehittämisellä pyritään saavuttamaan kaikki alle kouluikäiset lapset. Satutunteihin, - tuokioihin ja lasten tilaisuuksiin osallistumista seurataan jatkuvasti. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta lisätään ja ollaan yhteistyössä koulujen kanssa. Kirjastoauto palvelee kyliä, sivukylien kouluja ja käy päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa. Raution kylän kirjastoautopalveluja on laajennettu ja muutoksia pyritään tekemään palautteen pohjalta. Kirjaston roolia tapahtumien järjestäjänä ja kuntalaisten olohuoneena kehitetään. Yhteistyötä muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa tiivistetään. Pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja kirjailijavierailuja. Vuonna 2015 uutena palveluna alkaa säännöllinen ikäihmisten tietokonevalmiuksien parantaminen, tablettitohtori. Lukupiirit jatkavat toimintaansa. Tavoitteena on, että kuukausittain järjestetään jokin tapahtuma tai tilaisuus. Henkilöstö Kirjastotoimenjohtaja(50 %), kaksi kirjastonhoitajaa, 7 kirjastovirkailijaa, sivutoiminen kirjasvirkailija/informaatikko

85 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tarjoavat kuntalaisille ja vierailijoille tilaisuuksia henkiseen ja elämykselliseen virkistykseen sekä itsensä kehittämiseen taiteen ja kulttuuritoiminnan kautta. Toimintamuotoina ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kulttuuripainotteisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen ja koordinointi sekä paikkakunnalla toimivien kulttuuritoimijoiden taloudellinen ja muu tuki. Kulttuuripalvelut vastaavat kotimuseo Havulan toiminnan kehittämisestä ja muun museotoiminnan koordinoinnista kaupungissa yhteistyössä kotiseutuyhdistyksen kanssa. Toiminnan painopisteet Toiminnan painopisteenä on yhteistyön tiivistäminen koulujen kulttuurikasvatuksen, taiteen perusopetuksen, matkailualan yrittäjien, kulttuuriyhdistysten, taiteilijoiden ja kulttuurituottajien sekä alueellisten kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Tavoitteet Tavoitteena on kulttuurisen näkökulman lisääminen jo vakiintuneeseen vapaa-ajan toimintaan sekä uusien kulttuuripainotteisten tapahtumien kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös museotoiminnan aktivoiminen, musiikki-, teatteri-, tanssi- ja taidetoiminnan yhteistyön ja yhteismarkkinoinnin sekä leiritoiminnan kehittäminen. Henkilöstö 1 kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalveluiden keskeisimpiä tehtäviä ovat liikuntatoimen suunnittelu ja kehittäminen kaupungissa sekä urheiluseurojen ja -järjestöjen toiminnan tukeminen. Tavoitteena on tarjota hyvät mahdollisuudet ja puitteet liikunnan harrastamiseen kaupungissa ja edistää liikuntaharrastusta taloudellisella ja muulla tuella. Toiminnan painopisteet Resursseja suunnataan toimintaan, joka parantaa liikuntamahdollisuuksia ja - motivaatiota kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi tai lainkaan. Erityisinä painopistealueina ovat nuorisotoiminta sekä ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen. Liikunnalla tuetaan nuorison kasvua ja kehitystä luoden pohjaa elinikäiselle liikunnan harrastukselle ja mielekkäälle tekemiselle. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishanke jatkuu urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa tapahtuvan yhteistyön turvin. Kalajoen kaupunki on mukana vuosina Liikuntatieteellisen Seuran käynnistämässä kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeessa. Tavoitteena on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten liikuntaedellytysten parantaminen ja kehittäminen sekä säästöjen tuottaminen ennaltaehkäisevällä terveysliikunnalla perusturvan toimintaympäristössä. Toiminnan tavoitteet - liikunnan tunnustaminen yleisesti tärkeäksi kuntalaisten terveyden ylläpitäjäksi ja hyvinvoinnin resurssiksi sekä osaksi kuntastrategiaa, erityisliikunnan ohjauksen organisointi - lasten ja nuorten innostaminen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen - terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien aikuisten ja ikääntyvän väestön aktivointi sopivan liikunnan pariin - liikunnan harrastamismahdollisuuksien kehittäminen koko kaupungin alueella - yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa - liikuntamatkailun ja luontoliikuntaedellytysten kehittäminen Kalajoella järjestetään 2015 nuorten yleisurheilun SM-kilpailut. Tavoitteena on SM -kisojen vaatimusten mukaisesti välineistön kuntoon saattaminen sekä ajanotto- ja tulospalvelulaitteiston päivittäminen. 85

86 86 Liikuntapaikkojen kehittämisessä tärkeitä kohteita vuonna 2015 ovat mm. Pohjankylän koulun pihalle sijoittuvien lähiliikuntapaikkojen peruskorjaus, Merenojan lähiliikuntapaikan jatkoksi rakennetaan Senioripuisto/ fitnes track/ keskusleikkipuisto, johon haetaan Pohjois-Suomen AVI :lta avustusta veikkausvoittovaroista. Lisäksi kohteena ovat Kalajoen hiihtokeskuksen kehittäminen/hiihtomaa ja Kotipuiston valaistu kuntorata/-latu. Kalajoella on tällä hetkellä selkeästi puutetta jatkuvasti kasvavien harrastajaryhmien sekä eri sarjatasoilla pelaavien palloilujoukkueiden tarvitsemista sisäliikuntatiloista. Henkilöstö Liikuntasihteeri Nuorisotyö Nuorisopalveluita ovat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilojen järjestäminen, harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen ja edistäminen, tiedotus- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki. Nuorisotyötä ja -politiikkaa tehdään ja toteutetaan monialaisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten kanssa sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien toimijoiden kanssa. Toteutetaan nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä nuorisolainmukaisen ja opetusministeriön tukeman etsivän nuorisotyön ja yksilövalmennuksen sekä alueellisen Jelppiverkko -toiminnan avulla. Tavoitteet - nuorisotilojen suuri käyttöaste edellisten vuosien tapaan, uutena menetelmänä myös alakouluikäisten sekä tyttöjen toiminnan kehittäminen nuorisotiloilla - nuorisotiedotustyön toimintamallien kehittäminen sosiaalisen median avulla - koulunuorisotyön luotujen toimintamallien tehokas käyttäminen ja menetelmien juurruttaminen osaksi koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä. - sosiaalisessa mediassa tehtävän nuorisotyön huomiointi - nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen nuorisovaltuustotoiminnalla ja muilla vaikuttamiskanavilla - nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisuuden vahvistaminen etsivän nuorisotyöntekijän sekä nuorten työpajan yksilövalmentajan tuella - nuorten yhteisöllisyyden kehittäminen (tapahtumat, leirit, retket) - ehkäisevä päihdetyö otetaan huomioon kaikessa vapaa-ajan toiminnassa - toteutetaan hyvinvointisuunnitelman mukaisia toimenpiteitä Toimintaympäristön muutokset Nuorisotalo Alexin kattava korjaussuunnitelma ja sen toteuttaminen. Nuorisotalo Alexin yläkerran tilat kokonaan nuorisotoiminnan käyttötiloiksi, jolloin toimintaa voidaan lisätä ja toiminnan sisältöjä muokata nuorten tarpeita vastaaviksi. Alakertaan luodaan kokoontumistiloja yhdistyksille ja järjestöille Henkilöstö Vapaa-ajanohjaaja, nuoriso-ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä, yksilövalmentaja

87 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = VAPAA-AIKAPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Kansalaisopiston tunnit Kirjaston paikallislainat Kirjaston aukiolotunnit Kirjastokäynnit Laatutavoitteet Tuottavuus/taloudellisuus Lainaus/asukas Kirj.käynti/asukas Kirj.nettomenot /asukas Kansal.op.opisk./kurssi Kansal.op. /tunti Kansal.op. /opisk Musiikkiopisto /v/opp Alexin/Rehiksen kerhot osallist Vapaa-ajan koulutus- ja valistust Kerho ja muut tapahtumat Discot, konsertit Kultuuritapahtumat Jäähallin käyttö Kansanhiitoruorituksia Uintikampanja/metriä Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Toiminnan laajuustiedot Kansalaisopiston opiskelijat Musiikkiopiston oppilaat Musiikkiopiston tunnit TP TA TA Muutos e Muutos % VAPAA-AIKAPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE

88 88 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,9 TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE , TEKNISET PALVELUT HALLINTO-JA TOIMISTOPALVELUT Yleistä Teknisten palveluiden toiminnan tulee tukea kaupungin strategiaa ja kaupungin asettamien tavoitteiden toteutumista. Teknisten palveluiden toimintaa ohjaa tekninen lauta-kunta ja ympäristölautakunta. Teknisissä palveluissa otettiin uusi organisointimalli käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Tekniset palvelut jakaantuvat viiteen palvelualueeseen. Näitä ovat tilapalvelu, kuntatekniikka, maankäyttöpalvelu, ruoka- ja siivouspalvelut sekä ympäristönohjaus. Yhteistyö palveluiden välillä on tehtävä-/asiakaslähtöistä. Toimintaympäristö Talousarvio kehys tarkoittaa teknisten palveluiden osalta toimintamenojen supistamista :lla ja toimintatuottojen kasvua :lla. Vuoden 2015 alusta Himangan alueella siirryttiin vesihuollossa samaan malliin kuin muuallakin Kalajoen alueella. Kuntarakennelaki ja tiukkeneva taloustilanne tuo tulevaisuudessa oman haasteensa teknisen palvelun toiminnalle. Ympäristönohjukseen toimintaan tuo tulevaisuudessa muutoksia rakennusvalvonnan alueellistaminen. Alueellistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja valmistelutyö on käynnissä. Toiminnan painopisteet Toimintakaudella kehitetään ylläpidon laatuluokituksia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennetun ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ruokapalveluiden toiminnan uudelleen organisoidaan. Teknisten palveluiden toiminnan hintatietoutta lisätään mm. tuotteistamisella. Toiminnalliset tavoitteet

89 Teknisten palveluiden tavoitteena on ohjata nykyistä palvelutuotantoa mahdollisimman tehokkaasti, sekä etsiä uusia kilpailukykyisiä toimintamuotoja, asiakaslähtöisyyttä kuitenkaan unohtamatta. Kaupungin omaisuutta pidetään kunnossa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Maankäyttöön kohdistuviin tarpeisiin reagoidaan nopeasti uusilla ja innovatiivisilla ratkaisumalleilla. Henkilöstö Henkilöstö tekee avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko kaupungin palvelutuotannon kehittämiseksi kaupunkilaisten tarpeita vastaavaksi. Toimenkuvat ja tehtäväkuvaukset tarkistetaan. Oman työn sisällön ja ammattitaidon kehittämistä tuetaan ja ohjataan kehityskeskusteluin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena tulee olla yksilön osaamisen ja työtehtävien yhteensopivuus. Hallinto Hallinto- ja toimistopalvelut tukevat koko organisaation toimintaa. Teknisten palveluiden (Tekpa) hallintoon sisältyy myös teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan toiminta, sekä alueellisen pelastuslaitoksen kuntakohtainen kustannuserä. Toimintaympäristö Suoraan kuntalaisille annettavien neuvonta- ja erilaisten teknisten tukipalveluiden tarve on viime vuosina lisääntynyt. Tämä kehitys näkyy erityisesti ympäristö- ja rakennustarkastusten ja valvonnan tarpeen kasvuna. Vesihuollon uudelleen organisoinnin myötä vesilaskutus poistuu. Toiminnan painopisteet Tavoitteena on tehostaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja integroitumalla kaupungin organisaatioon saumattomasti. Resurssien käyttöä optimoidaan ja ohjataan kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Työnjaon uudistuksilla ja tarkennuksilla optimoidaan henkilöresurssien käyttöä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioimiseksi laaditaan mittareita ja kehitetään toimintolaskentaa. Samalla lisätään maksullisten palveluiden tarjontaa eri palvelualueiden toimintakentässä yli kuntarajojen. Henkilöstö Tekninen johtaja, laskentasihteeri, toimistosihteeri 70 %, toimistosihteeri 60 %, toimistosihteeri 50 %. TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Lautakunnan kokoukset Käsitellyt asiat Jäsenten osallistumis-%

90 90 TEKNISET PALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % HALLINTO- JA TOIMISTOPAL TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 3 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttöpalvelut vastaavat kaupungin maaomaisuudesta, karttaomaisuudesta ja maankäytön suunnittelusta. Toiminta-ajatuksen mukaisesti kaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittyminen. Strategian mukaan maanhankinnalla ja tonttipolitiikalla edesautetaan kaupungin kehitystä. Paikkatietoaineistoa tuotetaan ja ylläpidetään aktiivisesti. Kalajoen kaupungin maankäyttöpalvelut myyvät paikkatietopalveluita Pyhäjoelle, Sieviin ja Merijärvelle viisivuotissopimuksilla (2012-) sekä aluearkkitehtipalvelua Merijärvelle (vuosisopimuksella). Toimintaympäristö Maankäyttöpalveluiden talous ja henkilöstöhallinnolliset asiat sijoittuvat kokonaisuudessaan teknisiin palveluihin. Toimintaa ohjaa maaomaisuuden ja kaavoituksen osalta elinkeino- ja maankäyttötoimikunta sekä paikkatietopalveluiden osalta tekninen lautakunta. Henkilöstön kouluttamisella ja riittävillä henkilöstöresursseilla pyritään takaamaan ammattitaidon kehittyminen. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Toimintaympäristön talouden tilanne ja vakaa ja toiminnan mahdollistava. Kehitystoimenpiteet Maankäyttöpalveluiden toimintaa ohjaa tällä hetkellä kaupungin strategian lisäksi valtuuston vuosittain hyväksymä sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) vaatima kaavoituskatsaus. Siinä vuosittaisen katsauksen lisäksi esitellään kaavoitusohjelma viidelle vuodelle. Maankäyttöpalveluilla on toimintasuunnitelma ja maankäyttöohjelma virkamiestyöskentelyä varten. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet maanhankinnalle, kaavoitukselle ja tonttien luovutukselle. Tavoitteiden toteutumista seurataan mittareiden avulla. Maankäyttöohjelmaa päivitetään parittomina vuosina. Mittarointia kehitetään vastaamaan maankäyttöpalveluiden tarvetta muun muassa seurata tonttivarannon kehittymistä. Painopistealueena on maanhankinnan, kaavoituksen ja rakentamisen toteutuksen nivominen yhteen. Olevia asemakaavoja pyritään markkinoimaan ja myymään toteutukseen asti erityisesti keskustan kerrostalokortteleiden osalta. Kortteli Dyynin arkkitehtuurikilpailu toteutetaan tontinluovutuskilpailuna. Maaomaisuuden osalta pyritään keskittämään maanhankintaa strategisesti tulevaisuudessa tärkeille alueille (Vuorenkallio, Liikuntapuisto, Lepistönperä). Kaavoituksen osalta painotus on keskustan yleiskaavassa, loma-asuntotonttien asemakaavoituksessa ja keskustan asemakaava-alueiden tiivistämisessä. Paikkatiedon osalta viimeistellään

91 Himangan kaavan pohja- ja johtokartta sekä laaditaan kiinteistörekisterikartta. Tuotteistaminen ja asiakkuusstrategia käynnistetään vuoden 2015 aikana. Vastuuhenkilönä toimii paikkatietosuunnittelija. Kaavoitus Kaavoitus vastaa kaupungin maankäytön suunnittelusta yleis-, asemakaava- ja detaljitasolla, antaa rakentamiseen liittyvät lausunnot sekä laatii selvityksiä. Kaavoitustoimi osallistuu maakuntakaavatason suunnitteluun, valmisteluprosesseihin ja kehittämisprojekteihin. Kaavoitustoimen tehtäviin kuuluu lisäksi neuvonta, koulutus, tiedotus ja ohjaus. Toimintaympäristö Toimintaympäristö vakiintuu. Panostamista henkilöstön kouluttamiseen jatketaan. Riittävillä henkilöstöresursseilla pyritään takaamaan kaupungilla säilyvä maankäytön suunnittelun ammattitaito. Kaavojen osalta vastuutetaan hankkeita kaikille. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Kaavoitussopimukset laaditaan kaavoituspäällikön viranhaltijapäätöksinä kaikkiin tuulivoimapuistojen osayleiskaavoihin sekä tarvittaessa asemakaavoihin. Toiminnalliset tavoitteet Kaavoitus työstää useita eri kaava- ja kehittämishankkeita. Vuoden 2015 aikana työstetään seuraavia kaavahankkeita: 91 Yleiskaavat (tp)= tuulivoimapuisto-osayleiskaava (x)= valmistuu vuoden 2015 aikana (o)= kaupungin omana työnä kaavoitettava Keskusta osayleiskaava x Mökkiperä-Pahkamaa tp x Juurakko tp x Kokkoneva tp Torvenkylä tp Läntinen tp Asemakaavat Marina-vierasvenesatama x Liikuntapuisto x Plassi-Santaholman laajennus Lepistönperä Matkailutie Lankiperä Eteläinen kiertoliittymä Veistämöntie-Raumankari Mäntyperä-Sautinkari Meri-Himanka x o x xo o xo o o Kalajoella on kolme tuulivoimapuistojen osayleiskaavaa lainvoimaisena. Ne mahdollistavat 68 voimalan toteuttamisen Kalajoen keskustan pohjoispuolelle. Vuonna 2015 valmistuu tavoitteellisesti kaksi osayleiskaavaa käsittäen noin 53 voimalaa, toinen alueista sijoittuu keskustan pohjoispuolelle ja toinen Kärkinen-Rautio-alueelle. Tämän lisäksi on käynnissä ja käynnistymässä neljä muuta tuulivoimapuistohanketta, jotka voisivat käsittää noin 50 voimalaa yhteensä. Keskustan osayleiskaavoitus jatkuu. Asemakaavoituksen osalta painopisteenä ovat loma-asuntoalueiden ja kaupan kaavoittaminen sekä keskustan tiivistäminen. Vuoden 2015 aikana valmistuu yleiskaavaa 5900 ha ja asemakaavaa 310 ha. Uusia asuin- ja rivitalotontteja tulee arviolta 70 kpl ja loma- asuntotontteja arviolta noin 306 kpl kaupungille.

92 Kehitystoimenpiteet Vuonna 2015 kehittämisen teemana on eri prosessimenetelmien tartuntapintojen kehittäminen (kaavoitus-rakennusvalvonta-ympäristötarkastus) ja arkkitehtuurikilpailun järjestäminen. Tavoitteena on lisäksi kaavallisesti mahdollistaa ja selkeyttää matkailutoimintojen sijoittumista Hiekkasärkillä (ravirata, leirintäaluetoiminnot, loma-asuminen, reitit). Henkilöstö Kaavoituspäällikkö, kaavoitusteknikko ja kaavasuunnittelija. Maaomaisuus Maaomaisuus vastaa kaupungin maaomaisuuden kehittämisestä; maanhankinnasta, maan vaihtamisesta ja sen myymisestä. Maaomaisuutta pyritään hankkimaan strategisesti tärkeiltä alueilta niin, että maankäytön suunnittelulla pystytään vastaamaan kaupungin kehittämistarpeisiin. Maaomaisuuden tehtäviin kuuluu myös tontinmyynti ja tonttihinnoittelut, kauppakirjat ja vuokrasopimukset, lainhuudot ja lohkomiset sekä muut kiinteistökauppoihin liittyvät toimenpiteet. Toimintaympäristö Kaupunginhallitus asettaa määrärahat suoraan maaomaisuudelle. Henkilöstön kouluttamisella pyritään vahvistamaan osaamista. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Toiminnalliset tavoitteet Maaomaisuuden osalta pyritään keskittämään maanhankintaa strategisesti tulevaisuudessa tärkeille alueille (Vuorenkallio ja urheilukeskus sekä Lepistönperä). Himangan kirkonseudun ja muiden Kalajoen taajamien osalta tehdään täydentävää maanhankintaa tarpeen ja tilanteen mukaan. Tonttien lohkomisia suoritetaan vuoden 2015 aikana noin kpl (Hannila-Mätäsmaa sekä uudet teollisuusalueet). Maaomaisuus keskittyy maanhankintaan seuraavilla alueille (x= kaavahanke käynnissä). - Vuorenkallio - Urheilukeskus - Plassi - Lepistönperä - Keskustan laajenemisalueet (osayleiskaava x) - Kalajoentien varsi Kehitystoimenpiteet Maanhankinnassa selvitetään vaihtoehtoisia toimintamalleja tapauksissa, joissa maanhankinta keskittyy useamman maanomistajan ja kiinteistön alueelle. Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön YTCad ohjelmiston osa, joka mahdollistaa keskitetyn maaomaisuuden hallinnan ja käytettävyyden. Ohjelman käyttöönoton myötä voidaan vastata taloushallinnon vaatimuksiin (kirjanpito). Ohjelman käyttöönotto ei vaadi erillistä investointia. Maaomaisuustietojen siirtäminen tietokantaan vaatii projektiluontoista työpanostusta. Projektiin pyritään palkkaamaan määräajaksi esim. maanmittausalan opiskelija tai kausityöntekijä. Henkilöstö Maanmittausteknikko, kiinteistösihteeri Paikkatieto Paikkatieto vastaa kaupungin karttaomaisuuden hankinnasta ja ylläpidosta. Paikkatieto vastaa myös suunnittelun perusaineistojen hankinnasta ja luovuttamisesta, maastomittauksista, karttojen hyväksymisestä sekä ohjelmistojen ja laitteistojen ylläpidosta. Paikkatieto myy ympäristökunnille paikkatietopalveluita. Toimintaympäristö Kuntien asemakaavan pohjakartan hyväksymistä ja kaavoitusmittausten valvontaan liittyvää lainsäädäntöä on muutettu ( /323) maankäyttö- ja rakennuslaissa 54 a, 54 b ja 92

93 54 c. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 b :ssä todetaan edellä mainituista tehtävistä seuraavasti: Kaavoitusmittausta valvoo kunnan viranhaltija. Kaavoitusmittauksen valvojan on oltava tehtävään soveltuvan maanmittauksen tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri, insinööri tai teknikko. Kunta voi vastata valvonnasta yhteistoiminnassa toisen kunnan kanssa kuntalain 76 :n mukaisesti. Pohjakarttojen hyväksyminen ja kaavoitusmittausten valvonta on kuulunut loppuvuodesta 2012 alkaen paikkatietosuunnittelijan toimenkuvaan. Paikkatietosuunnittelijan toimi on tällä hetkellä työsuhteinen toimi. Paikkatietosuunnittelijan toimi muutetaan paikkatietoinsinöörin viraksi, jotta Kalajoen kaupungin sekä kolmen yhteistyökunnan kaavoitusmittausten valvonta ja pohjakarttojen hyväksyminen saadaan lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Paikkatietoinsinööri vastaa pohjakarttojen hyväksymisen, kaavoitusmittausten valvonnan lisäksi paikkatietoaineistojen hankinnasta, ylläpidosta, luovuttamisesta sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ylläpidosta. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Kaupungilla on käytössään useita (6 7 kpl) paikkatiedon keräämiseen ja ylläpitoon liittyviä ohjelmistoja. Kyseiset ohjelmistot ovat keskeisimpiä viranomaistoiminnan työvälineitä kaupungin eri toimialoilla ja etenkin teknisissä palveluissa. Ohjelmistoilla tuotetaan myös kuntalaisille tarjottavia karttapalveluita. Ohjelmistojen käyttäjämäärät ovat viime vuosina lisääntyneet, jonka vuoksi on jouduttu hankkimaan uusia lisenssejä. Ohjelmistojen kehittämis- ja ylläpitomaksut nousevat valtion taholta tulleiden velvoitteiden, lisääntyneen käyttäjämäärän ja yleisen kustannuskehityksen vuoksi. Muutokset ohjelmistojen käyttäjämäärissä ja ylläpitokustannusten muutokset tulee huomioida talousarvion yhteydessä. Henkilöstön kouluttamisella pyritään vahvistamaan osaamista. Maanmittausalan harjoittelijoiden palkkaamismahdollisuus kesäkaudelle on erittäin tärkeää erillisten kartoitusprojektien (Himangan kiinteistörekisterikartta) hoitamiseksi sekä mittaustoiminnan ylläpitämiseksi kesälomien aikana. Toiminnalliset tavoitteet Himangan pohjakartta (taajaman osalta) on valmistunut kiinteistörekisterikarttaa lukuun ottamatta. Himangan kirkonkylän kiinteistörekisterikartan laatiminen ja siihen liittyvät täydennyskartoitukset on käynnistetty kesäkaudella 2014 yhden maanmittausalan harjoittelijan ja kausityöntekijän voimin. Himangan kiinteistörekisterikartan laatimista jatketaan vuoden 2015 aikana arkistotutkimuksilla ja maastomittauksilla. Leton asemakaavan pohjakarttaan liittyvät kiinteistörekisterikartan täydennysmittaukset on saatu maastotöiden osalta valmiiksi keväällä Maastomittauksista vastasivat kausityöntekijä ja harjoittelija. Pohjakartan käyttöönotto edellyttää vielä rekisterikartan viimeistelemistä toimistotyönä Vuorenkallion Hiihtomajan välisellä alueella. Leton uuden pohjakartan myötä kaavoituksen käytettävissä on yhtenäinen vektorikartta Kalajoen keskustan ja Kalajoen sataman välisellä alueella. Suunnitelmallista kaavan pohjakarttojen uudistamista jatketaan valmistelemalla vuoden 2015 aikana aloitettavia kartoitushankkeita. Kaavan pohjakartan uudiskartoitus kohdistuu Rahjankylän ja Himankakylän väliselle ranta-asemakaavan alueelle. Facta kuntarekisterin kehittämistä jatketaan parantamalla ja ottamalla uusia paikkatietoaineistoja käyttöön eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. Maastomittauksissa merkittävimmät työsuoritteet ovat uusien kaava-alueiden (Hannila-Mätäsmaa, Kesäranta, Marina - Keskuskari, Rahvo, tuulivoimapuistot) rakennuspaikkojen ja kunnallistekniikan mittaukset sekä kaavan pohjakarttojen ja johtokarttojen täydennysmittaukset. Yhteistyökuntien (Pyhäjoki, Sievi, Merijärvi) kanssa on syksyllä 2012 tehty viisivuotissopimukset paikkatietopalveluiden myymisestä. Yhteistyökunnille tarjottavia paikkatietopalveluita kehitetään valmisteltavan asiakkuusstrategian avulla. Työsuoritteiden määrä säilyy todennäköisesti vuoden 2014 tasolla. Kehitystoimenpiteet Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön kaupungin maaomaisuuden ylläpitojärjestelmä YtCad ohjelmiston avulla. Paikkatietoon liittyvien palveluiden tuotteistaminen ja asiakkuusstrategia käynnistetään vuoden 2015 aikana. 93

94 Luodaan edellytyksiä esimies- ja ammattialakohtaiselle kouluttautumiselle. Jatketaan säännöllinen työpalaverikäytäntö, jossa käydään läpi ajankohtaiset ja tulevat työsuoritteet. Selkeytetään työtehtävien priorisointia ja kehitetään yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen kanssa. Henkilöstö Paikkatietoinsinööri, mittaustyönjohtaja ja mittamiehet (4) sekä kesäkaudella 1 2 maanmittausalan harjoittelijaa. 94

95 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = MAANKÄYTTÖPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Yleiskaavat uusi ha Yleiskaavat muutos ha Asemakaavat uusi ha Asemakaavat muutos ha Ranta-asemakaavat uusi ha Ranta-asemakaavat muutos ha Yleiskaava-aluetta ha Asemakaava-aluetta ha Ranta-asemakaava-aluetta ha Lainvoimaiseksi kpl Lainvoimaiseksi ha,asemak Lainvoimaiseksi ha, osayl Kaavamuistutukset 17 Kaavavalitukset 1 Oikaisukehoitukset 0 Henkilöstö Asuntotontit Hietavainio Itäymmyrkäinen/Ahopuisto Mäntyperä Plassi Ämmä Etelänkylä Kotipuisto Mätäsmaa Tynkä Rautio Pikku-Mansikka Meri-Himanka Kärmekallio Hillilä Pahkala Torvenkylä Himankakylä Asuntotonttien arvo Loma-asuntotontit Teollisuus- ja liiketontit Meinala Rahja Rahvo Rautio Valtatien varsi Lahdensuun alue Kannuskylä Teollisuustonttien arvo Henkilöstö

96 96 TP TA TA Muutos e Muutos % MAANKÄYTTOPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,9 Muut toimintatuotot ,7 TOIMINTATUOTOT ,7 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE , TILAPALVELUT Tilapalvelun perustehtävänä on hallinnoida kaupungin omistamia rakennuksia ja pitää niitä käyttötarkoituksen edellyttämässä toimintakunnossa. Rakennukset muodostavat käyttöarvoa huomattavasti pienemmältä kirjanpitoarvoltaankin n.40 milj.euroa merkittävän omaisuusmassan, jonka arvon säilyminen voidaan turvata vain riittävällä kunnossapitotasolla. Määrältään ja laadultaan riittävät toimitilat luovat pohjan ns. peruspalvelutuotannolle. Toimintaympäristön muutokset Tilapalvelun alaisuudessa on omina alueinaan rakentaminen, kiinteistön ylläpito ja kiinteistötoimi. Rakentaminen kattaa pääosin ns. rakennuttamisen ja pienempien kohteiden kilpailuttamisen ja valvonnan kaikkien kaupungin kiinteistöjen osalta. Kiinteistön ylläpito kattaa hallintokuntien käytössä olevien kiinteistöjen varsinaisen ylläpidon ja kunnossapidon. Kiinteistötoimen alaisuudessa ovat vuokrattavat liike- ja teollisuuskiinteistöt ja kaupungin omistamat asunnot. Syksyllä 2014 työnsä aloittanut isännöitsijä toimii myös kaupungin edustajana kaikissa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä Talousarviokehyksessä on asetettu Teknilliselle palvelulle tavoite toimintamenojen supistamiseen ja toimintatulojen lisääminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tilapalveluiden osalta päätetty pienentää menoja, seuraavin toimenpitein. Raution kuukausiperustainen kiinteistönhoitosopimus muutetaan tuntiperusteiseksi. Kaupungin varikolla ollutta metallimiehen tointa ei täytetä. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapidon määrää supistetaan. Kaupungilla on myynnissä useita kiinteistöjä. Kauppojen toteutuessa kiinteistöjen ylläpitomenot pienenevät. Teollisuuden ja tuotannon tarpeisiin tulevat laajennukset ja saneeraukset tehdään yleensä kiireisellä aikataululla, samoin kuin äkillistä korjausta vaativat kohteet, kuten vesivauriot yms. Nämä työt ohittavat tärkeysjärjestyksessä normaalit kiinteistöjen kunnossapitotyöt jotka siirtyvät näin myöhempään ajankohtaan. Toiminnan painopistealueet Kalajoen kaupunki on liittynyt Kuntien energiaohjelmaan, jota viedään eteenpäin ja jatketaan ns. energiakatselmuksien suorittamista. Katselmuksissa käydään läpi kiinteistöjen energiataloudellisuus ja selvitetään energiansäästötoimenpiteet. Katselmusten jälkeen haetaan investointiavustusta hankkeille ja laitetaan hankkeet investointiohjelmaan. Energiaohjelmaan kuuluva uusiutuvan energian kuntakatselmus on suoritettu ja sen esittämiä lämpöpumppuinvestointeja suorasähkölämmityskiinteistöihin ja esitettyjä maalämpöjärjestelmiä pyritään toteuttamaan.

97 Viime vuosina ovat työpaikkojen työturvallisuusasiat sekä viihtyvyyteen vaikuttavat olosuhdeasiat tulleet korostuneesti esille. Rakennusten ilmastointien toimivuuteen ja sisäilman puhtauteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ongelmaksi on viime aikoina koettu vanhemmissa kiinteistöissä ilmastoinnin epätasapaino, joka hyvin useasti johtaa sisäilman hajuongelmiin, joka taas poikkeuksetta koetaan homeen hajuksi, vaikka kysymyksessä on rakennuksen rakenteiden hajut. Kiinteistöjen ilmanvaihdon tasapainoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Kiinteistöjen ilmastointikanavat ja ilmastointikoneet puhdistetaan määräajoin. Suunnitelmallista kunnossa pitoa pyritään kehittämään niukkenevista resursseista huolimatta. Tuotteistamisen avulla pyritään lisäämään hintatietoisuutta ja palveluiden sisällön tuntemusta. Toiminnalliset tavoitteet Riittävän huolto- ja vuosikorjaustoiminnan tavoitteena on säilyttää kaupungin omistamat rakennukset mahdollisimman hyväkuntoisina ja käyttötarkoitustaan palvelevina. Huolellinen hoito ja riittävä kunnossapito säilyttävät rakennuksen arvon, lisäävät jatkavat rakennuksen käyttöikää ja vähentävät ratkaisevasti ennenaikaista peruskorjaustarvetta, parantaen samalla työskentelyolosuhteita ja lisäten siten myös työmotivaatiota rakennuksessa työskentelevien keskuudessa. Vuosittain suhteessa vähentyneet määrärahat kiinteistöjen kunnossapitoon ja vuosikorjauksiin aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita. Toimintamenojen leikkaukset rasittavat kiinteistöjen kunnossapitoa. Vähenevät määrärahat vähentävät suunnitelmallista kunnossapidon osuutta. Tavoitteena on kohdistaa niukkenevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin kohteisiin ja näin saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Kaupungin kiinteistöille pyritään laatimaan pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma, joka helpottaisi kunnossapidon kohdentamisessa. Kouluverkkoratkaisun valmistuttua, laaditaan kouluille pitkän aikavälin saneeraussuunnitelmat. Henkilöstö Talonrakennuspäällikkö, rakennusmestari, isännöitsijä, toimitilasihteeri, kiinteistönhoitaja 10, kirvesmies 3. 97

98 98 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT TILAPALVELU Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Rakennukset perusturvapalveluiden rakennukset kpl kerrosala m² sivistyspalveluiden kiinteistöt kpl kerrosala m² toimistorakennuskiinteisöt kpl kerrosala m² teollisuus- ja liikekiinteistöt kpl kerrosala m² liikeosakehuoneistot kerrosala m² asuinrakennukset kerrosala m² asunto-osakehuoneistot kerrosala m² toiminnasta poistetut rakennukset kerrosala m² muut rakennukset kerrosala m² satamarakennukset kerrosala m² TP TA TA Muutos e Muutos % TILAPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,2 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,9 TOIMINTATUOTOT ,6 Valmistus omaan käyttöön ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE , RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Ruokapalvelu Ruokapalveluiden tehtävä on vastata sivistystoimen ja perusturvan toimintayksiköiden, sekä ateriapalveluiden piirissä olevien asiakkaiden ruokapalveluiden toteuttamisesta, hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyisesti. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin. Ruokapalvelu toimii tärkeänä tukipalveluna kaupungin eri hallintokunnille.

99 99 Toimintaympäristö Ruoanvalmistuskeittiötä, jotka kaikki toimivat myös erisuuruisina keskuskeittiöinä, on kuusi (Merenojan koulu, Pohjankylän koulu, Raumankarin koulu, Himangan palvelukeskus, Mäntyrinteen seniorikeskus ja terveyskeskus). Keskuskeittiöt huolehtivat omassa yksikössään sijaitsevien asiakkaiden ateriatarpeet, lisäksi toimittavat ruokaa palvelu- ja jakelukeittiöihin. Palvelukeittiöitä on kolme, Mäntylän, Puolukan ja Satumajakan päiväkotien keittiöt. Jakelukeittiöitä on kahdeksan (Etelänkylän koulu, Mehtäkylän koulu, Pahkalan koulu, Pöllän koulu, Rahjan koulu, Raution koulu, Tyngän aluekoulu ja Vuorenkallion koulu). Lisäksi valmistuskeittiöistä toimitetaan ruoka päivähoidon, kehitysvammahuollon ja vanhusten asumispalveluyksiköihin, joita kaupungin alueella on vajaa kaksikymmentä. Ruoan jakaminen ja astiahuolto hoidetaan ao. toimipisteissä työskentelevän henkilöstön toimesta. Kunta-alalla eletään muutosvaiheessa, eikä Kalajoki ole tässä poikkeuksena. Mahdollisia muutoksia on tässä vaiheessa lähes mahdoton ennakoida. Kesken vuoden tuleviin muutoksiin yritetään reagoida mahdollisimman joustavasti. Vuodelle 2015 suunniteltu keskuskeittiön rakentaminen tuo suurimmat muutokset ruokapalveluihin. Suurimmat muutokset painottunevat vasta vuodelle 2016, jolloin uusi keskuskeittiö on tarkoitus ottaa käyttöön. Keskuskeittiö tullaan rakentamaan nykyistä terveyskeskuksen keittiötä laajentamalla ja saneeraamalla nykyisiä tiloja. Rakennusajaksi terveyskeskuksen keittiön toiminnot tulee hajauttaa muihin keittiöihin, turvaten ruoan valmistuksen koko terveyskeskuksen keittiön asiakkaille. Keskuskeittiön rakentaminen tuo uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja nostattaa ruuan valmistuksen kapasiteettiä. Toiminnan painopistealueet Vuosittain pyritään valitsemaan akuutimmat kehityskohteet. Vuodelle 2015 ne ovat seuraavat: - ruoka ja siivouspalveluiden sisäisen yhteistyön kehittäminen, esim. yhdistelmätyöntekijöitä lisäämällä. - työnkuvien muuttaminen muutosvaiheessa (esim. eläkkeelle jäänti). - uusien toimintatapojen etsiminen. Ruoka ja siivouspalveluissa tullaan laatimaan palvelun kuvaukset ja palvelukortit. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto on aloitettu vuoden 2014 aikana. Järjestelmän käyttöönottoa jatketaan vuoden 2015 aikana. Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalveluiden tavoitteena on tuottaa aterioita tehokkaasti, suosien kotimaisia raaka-aineita, taaten ravintoarvoiltaan monipuolisen ja turvallisen ateriakokonaisuuden, jokaiselle asiakasryhmälleen. Toiminta on hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyistä. Henkilöstö Ruokapalvelupäällikkö, 5,5 ruokapalveluesimiestä, 16 kokkia, 8,42 ravitsemistyöntekijää, 3,65 laitoshuoltajaa. Osa-aikaisten työntekijöiden työajat on laskettu yhteen ja ilmoitettu kokoaikaisina. Laitoshuoltajien (yhdistelmätyöntekijät) tehtävistä on ilmoitettu keittiön toimintoihin käytettävä työaika. Lisäksi keittiöillä työskentelee 3,40 työllisyysvaroin palkattua ruokapalvelutyöntekijää, kokoaikaiseksi laskettuna. Kaikki vuoden 2014 ja vuoden 2015 työsopimukset on tehty/tehdään määräaikaisiksi, ruokapalvelun uudelleen organisoinnista johtuen. Osaaikaeläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden eläkkeellä olo aika täytetään tarpeen mukaan. Siivouspalvelu Siivouspalveluiden tehtävä on vastata eri hallintokuntien käytössä olevien kiinteistöjen, sekä muiden erikseen määritettyjen kiinteistöjen siivouksesta, hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyisesti. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin. Siivouspalvelu toimii tärkeänä tukipalveluna kaupungin eri hallintokunnille ja muille kiinteistöjen käyttäjille.

100 Toimintaympäristö Keskuskeittiön rakentamisen yhteydessä siivous- ja ruokapalveluiden toimintoja kehitetään yhteistyössä ja pyritään hyödyntämään yhteisiä resursseja (esim. yhdistelmätyöntekijät). Lukiolta ja Aluekoululta on jäämässä laitoshuoltaja eläkkeelle alkuvuodesta. Kohteiden siivous ja Aluekoulun jakelukeittiötehtävät päivitetään ja tehdään palvelukuvaukset yhteistyössä ruokapalvelun kanssa Toiminnan painopistealueet Tuottaa siivouspalvelu tehokkaasti ja kilpailukykyisesti tarkoituksenmukaisella puhtaustasolla tilojen käyttötarkoitus ja puhtaustasovaatimukset huomioiden. Toiminnalliset tavoitteet Palvelukuvaukset tehdään kaikkiin kohteisiin, joissa on ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstöä töissä. Tehtävät päivitetään sitä mukaa kun kohteissa tapahtuu muutoksia henkilöstössä, toiminnassa tai tiloissa. Avautuviin toimiin haetaan tarvittaessa täyttölupa kaupunginhallitukselta. Tehdään saumatonta yhteistyötä ruokapalvelun kanssa hyödyntäen henkilöstön osaamista ja työaikaa. Panostetaan henkilöstön työ hyvinvointiin mm. kehittämällä tiedottamista, järjestämällä mahdollisuus työnkiertoon ja järjestämällä koulutussuunnitelman mukaisia koulutuksia. Henkilöstö Siivoustyönjohtaja ja 37,5 laitoshuoltajaa kokoaikaiseksi laskettuna TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Ruokapalvelu Sivistyspalv. ateriasuoritt Perusturvan ateriasuoritt TP TA TA Muutos e Muutos % RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,4

101 KUNTATEKNIIKKA Liikenneväylät Ja Yleiset Alueet Yleistä Vastuualue sisältää liikenneväylien, liikenneohjauslaitteiden sekä kuivatusjärjestelmien kunnossapidon asemakaava-alueilla sekä teollisuus- ja tarha-alueilla. Kaupungin omistuksessa on n. 120 km kaava-alueen teitä, kevyenliikenteenväyliä 35 km, katu- ja tievalaistusta yli 65 km. Yhdyskuntateknisten verkostojen ja rakenteiden kunnossapidon tehtävänä on toiminnallisuuden turvaamisen lisäksi hidastaa tai pysäyttää rakenteiden rappeutuminen ja siten ylläpitää sijoitetun omaisuuden arvo. Tulevina vuosina katu- ja latuvalaistuksen uusiminen tulee olemaan haastava tehtävä. Vuoden 2015 jälkeen elohopeahöyrylamppujen tuonti kielletään. Kunnossapidossa tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen vikaantunut valaisin korvataan joko suurpainenatriumvalaisimella tai LED-valaisimella. Kuntatekniikan osalta toimintamenojen sopeuttamistarvetta on kohdennettu ylläpitoon, avustuksiin ja jaksottamalla toiminnan painopisteet eri vuosille. Tällä hetkellä yksityistieavustusta saa 134 tiekuntaa (215 km 972m). Tekninen lautakunta päättää yksityistieavustusten perusteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yksityisavustuksiin on v käytettävissä yhteensä Ikäihmisten aurauspalvelua varten määräraha on varattu teknisiin palveluihin, jotka toteuttavat aurauspalvelun. Perusturvapalvelut määrittävät aurauspalvelun myöntämisen kriteerit. Metsäautoteiden uusia hankkeita ei avusteta. Avustuksen piirissä jo olevat metsäautotiet avustetaan nykyisen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Ilmasto muutos vaikuttaa siten, että sääolosuhteiden ääri-ilmiötä esiintyy useammin. Tämä tarkoittaa nopeasti vaihtuvia keliolosuhteita ja runsaita sateita. [lähde: Ilmatieteenlaitos] Toiminnan painopisteet Hyvin hoidettu ja suunnitelmallisesti rakennettu katuverkosto on tärkeä osa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Liukkauden torjunta ja alueiden kuivatusjärjestelmien riittävän toiminnan varmistaminen ovat erityispainopistealueina. Lisäksi kunnossapidon laatuluokituksen ja saneerausohjelman tekeminen ovat suunnitelmakauden keskeisiä painopistealueita. Viihtyisyyteen ja katuilmeeseen kiinnitetään erityistä huomiota mm. risukoita poistamalla. Toiminnalliset tavoitteet Liikenneväylät ja niihin liittyvät rakenteet pidetään liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa. Henkilöstö Laadullisia tavoitteina tulevalle kaudelle; - kunnossapito niin, ettei kaupungin teillä tapahtuisi kunnossapitopuutteiden takia onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai muita henkilövahinkoja - kunnossapitotoimia ennakoimalla eli päällysteiden reikiä paikkaamalla, reunapalteiden poistolla sekä laskuojien aukaisulla ja kunnon tarkkailulla etukäteen jatketaan rakenteiden elinikää merkittävästi - katuvalaistuksen ohjausta nykyaikaistamalla, järjestelmällisellä huollolla ja vanhojen katuvalojen uusimisella pidetään valaistuksen kustannukset kurissa pitkällä aikavälillä.

102 Yhdyskuntatekniikaninsinööri, kuntatekniikanrakennusmestari, 4 työntekijää ja toimistosihteeri 40 %. Viher Ja Ulkoilualueet 102 Yleistä Vastuualue sisältää kaupungin omistuksessa olevat puisto- ja liikunta-alueet, veneilyreitit, venesatamat 9 kpl sekä yleiset ulkoalueet. Jäähallin osalta hoidetaan muut kuin kiinteistön ylläpidon tehtävät, kiinteistön osalta vastuu on tilapalvelussa. Viher- ja ulkoilualueiden hoidossa on tavoitteena rakennettujen alueiden pitäminen käyttökunnossa. Kuntoradoilla valaistuksessa käytetyt elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna Kuntoratojen valaistuksen muuttamiseen joko suurpainenatrium- tai led- valaisimiin pyritään vuosittaisilla uudistamisilla. Uusia puistorakennuskohteita on kaava-alueilla ja ne pyritään saamaan investointi-ohjelmaan. Näiden alueiden rakentaminen toteutetaan urakoitsijoilla tai osaksi kaupungin omana työnä. Erityisosaamista vaativissa töissä käytetään joko kaupungissa olevia ammattihenkilöitä tai teetetään työ ostopalveluna. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään erityistä huomioita alueiden siisteyteen ja yleisilmeeseen. Viher- ja ulkoilualueet luokitellaan kuntoluokkiin. Toiminnan painopisteet Painopisteenä ulkoilu- ja liikunta-alueilla pidetään alueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämistä. Tähän pyritään tehostamalla kunnossapitoa. Leikkikentillä kiinnitetään huomio leikkivälineiden turvallisuuteen ja omavalvonnan lisäämiseen. Vanhimmat leikkikentät vaativat leikkivälineiden uusimista nykyisiä turvallisuusvaatimuksia vastaaviksi. Yleisten alueiden viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. risukoita poistamalla. Toiminnalliset tavoitteet Kunnossapidon ja rakentamisen tavoitteena on saada alueet sellaiseen kuntoon, että ne palvelevat käyttäjien tarpeita. Yleiseen siisteyteen kiinnitetään huomiota. Tarpeellisen tiedon jakamiseen käyttäjille kehitetään mm. internet palvelun välityksellä. Esimerkkeinä ovat jäähallivuorot, sekä latujen ja jääalueiden kunnostusajankohdista viestittäminen. Puistoalueilla suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan alueiden myöhempi kunnossapito. Henkilöstö Viher- ja ulkoilualueiden työtehtävissä työskentelee kaupunginpuutarhurin lisäksi kuusi henkilöä ympärivuotisesti ja yksi vakituinen henkilö kesäaikana. Kesäaikana palkataan lisäksi tuntipalkkaisia työntekijöitä sesonkitöihin. Työllisyysvaroin on palkattu henkilöstöä määrärahojen puitteissa. Viemärilaitos Viemärilaitos omistaa jätevedenkeräilyverkoston pumppaamoineen. Viemäriverkostoa on yli 140 kilometriä ja jätevesipumppaamoita 72 kpl. Valtuuston päätöksellä Himangan puhdistamo ja Himangan vedenottamot (Uusi-Somero ja Vihtari), Vihtarin runkolinja ja runkolinja Uusi-Someron vedenottamolta alavesisäiliölle myydään Vesikolmio Oy:lle. Sopimus astuu voimaan Valtuuston päätöksellä Himangan veden jakeluverkosto ja alavesisäiliö myydään Osuuskunta Valkeavedelle. Näin vedenjakelussa yhtenäistyy käytännöt Kalajoen kanssa. Sopimus astuu voimaan Toimintaympäristön muutokset Vesihuollon järjestäminen Kalajoella ja Himangalla yhtenäistetään. Kalajoen kaupungin alueella toimii kunnallinen viemärilaitos, jonka kirjanpito on eriytetty vesihuoltolain mukaan. Viemärilaitos vastaa jäteveden keräilystä kuluttajilta ja johtaa jäteveden puhdistettavaksi Vesikolmio Oy:n puhdistamoille.

103 103 Himangan kunnallinen vesilaitos poistuu. Toiminnan painopisteet Viemäriverkoston vuotovesimäärän pienentämiseen panostetaan voimakkaasti korjaamalla vuotavat linjaosuudet. Vuotovesien vähentäminen pienentää tulevia huomattavia vuotovesisanktioita Vesikolmion jätevesilaskutuksessa. Pumppaamoiden päivystys ulkoistetaan HSK Sähkölle yhdessä tilapalveluiden kanssa ja näin parannetaan viemäriverkoston huollon ja korjausten järjestelmällisyyttä ja asiakaspalvelua. Toiminnalliset tavoitteet Viemäriverkoston ja pumppaamoiden huoltoon tulee voida jatkossa osoittaa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilö. Jätevesipumppaamoiden automatisointia jatketaan edelleen ja päivystys-järjestelyitä tehostetaan. Kaikki linjapumppaamot saatetaan kaukovalvonnan piiriin.

104 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = KUNTATEKNIIKKA Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Määrätavoitteet Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Kunnossapid. kaavatiet/km Kunnossapid. kev.liik.väylä/km Avustettavat yksityistiet/km Kalajoki, katuvalot kpl Himanka, katuvalot kpl Viemäriin liitetyt kiinteistöt Kalajoki Himanka Puhdistettu jätevettä m³ Kalajoki Himanka laskutettu jätevettä m³ Kalajoki Himanka vuotovesiä Kalajoki Himanka Taloudellisuus puhdistettu jätevesi puhdistettu jätevesi Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot jätevedenpuhdistamo kpl 1 1 JV-pumppaamot kpl Kalajoki Himanka viemäriverkostoa km Kalajoki HImanka Vedenottamoita/kpl Vesijohtoverkostoa/km Vesijohtoon liitetyt kiinteistöt Pumpattu vettä verkostoon 0 Vihtari Uusi-Somero Ostettu vettä 0 Kannuksen vesiosuuskunta Lohtajan vesiosuuskunta laskutettu vettä Hävikki Vuokratut venepaikat Puistot ja leikkikentät Jäähallin käyttötunnit Jäähallin /käyttötunti Jäähalli kpl Urheilukentät kpl Kaukalot Valaistut ladut km Hoidettava latuverkosto km

105 105 TP TA TA Muutos e Muutos % KUNTATEKNIIKKA TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,3 Maksutuotot Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT ,7 Valmistus omaan käyttöön ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,81 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , YMPÄRISTÖNOHJAUS Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävät perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiseen rakentamisen valvontaan ja neuvontaan kuten mm: rakennuslupien käsittely lausunnot ja kannanotot rakennuslain mukaisiin rakennuskaava-, suunnittelutarve- ja poikkeuslupa-asioihin. asuinrakennusten korjauksiin myönnettävien avustusten käsittely, rakennustyön valvonta ja neuvonta. Toimintaympäristö Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö- ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatuun ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Laki edellyttää rakennuslupakäsittelyssä rakennusvalvonnan tehtävän mm naapurien kuulemisen, rakennuspaikalla suoritettavan alkukatselmuksen ja aloituskokouksen sekä rakentamiseen liittyvät katselmukset jotka ovat lisänneet rakennusvalvonnan työmäärää. Laki asuntojen energia- ja korjausavustuksista tuli voimaan Entiseen käytäntöön verrattuna laki lisää avustuskäsittelyssä tarveharkintaa sekä selvittelyä avustuksen saajan varallisuudesta. Lain perusteella avustukset tullaan myöntämään pääsääntöisesti yli 65-vuotialle eläkeläisille ja talojen energiakorjauksiin. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Käsittelyjärjestelmiä koskevat rakentamissuunnitelmat joudutaan käsittelemään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rakennus-/toimenpidelupina. Vuoden 2011 kesäkuussa tuli voimaan MRL:n muutos, että lämpökaivot ja maalämpöputkistojen asennus tuli luvanvaraiseksi ja ne joudutaan käsittelemään MRL:n mukaisina toimenpidelupina.

106 106 Vuoden 2012 heinäkuussa tuli voimaan uudet energiamääräykset. Määräykset edellyttävät rakennusvalvonnalta uusien asiakirjojen vaatimista lupahakemuksiin ja valvonnan lisäystä. Myös jatkossa energiamääräykset tulevat kiristymään. Kalajoen teknisten palvelujen organisointiselvityksessä mainittujen asioiden käyttöönotto on tavoitteena suunnitelmakaudella. Näitä ovat: systemaattisen yhteistoimintatavan kehittäminen maankäyttöpalvelun kanssa Vuoden 2015 aikana valmistuu uusia tuulipuistokaavoja ja ne työllistävät myös rakennusvalvontaa. Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa lupahakemusten vastaanottaminen sähköisenä lupapiste.fi avulla. Sähköinen asiointi parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia toimittaa hakemukset kellonajasta riippumatta rakennusvalvontaan. Sähköisestä asioinnista aiheutuu myös noin euron ylläpitokulut edellisvuoteen verrattuna. Rakennusvalvonnan taksat päivitetään. Toiminnan painopiste ja toiminnan tavoitteet Rakentamiseen liittyvien lupa-asioiden joustava käsittely Henkilöstö Rakennustarkastaja 2, toimistosihteeri Ympäristönvalvonta Ympäristövalvonnan tehtävät perustuvat pääosin ympäristönsuojelulakiin ja ympäristöasetukseen, jotka määrittelevät toiminnot, joille edellytetään lupakäsittely. Tehtäviin kuuluu myös ympäristölupien ja ilmoitusten valvonta. Muita toimialaan kuuluvia viranomaispäätöksiä ovat maa-ainesten ottamiseen ja maiseman muuttumiseen liittyvät luvat sekä tilapäistä melua ja rantojen ruoppauksia koskevat ilmoitukset, sekä naapuruussuhdelain mukainen asioiden hoito. Toimintaympäristö Ympäristönsuojelulain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja turvallisen elinympäristön säilymistä. Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 713/2014). Ympäristöluvassa asetetaan toimintaa koskevat lupaehdot, joiden avulla pyritään ehkäisemään ympäristöhaittoja ennakolta. Maa-aineksien ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981) ja asetus maa-ainestenottamisesta (926/2005). Tavoitteena on turvata asianosaisten osallistumismahdollisuus päätösten valmisteluun sekä avoin tiedottaminen käsiteltävänä olevista asioista. Ympäristöluvallisten ja rekisteröityjen laitosten valvontaa varten tulee uuden ympäristönsuojelulain mukaan olla valvontasuunnitelma, jonka perusteella tehdyistä valvontakäynneistä voidaan periä maksu. Ympäristölupien taksa on päivitettävä ja lisättävä valvontamaksut taksaan. Vanhentuneita ympäristölupia on käsiteltävä edelleen tulevina vuosina. Maa-ainesten ottoa valvotaan vuosittain. Valvonnallisesti huomiota tulee kiinnittää loppuun otettujen ottopaikkojen jälkihoitotöiden suorittamiseen. Maa-ainestaksa on päivitettävä. Tuulivoimapuistot työllistävät jatkossa edelleen kaavoituksen sekä ympäristölupaprosessien kautta. Haja-asutuksen jätevesineuvontaan liittyen on käynnistetty vesihuoltosuunnitelman päivitys yhteistyössä teknisten palveluiden kanssa. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn tila tulee selvittää viemäriverkoston toimialueen ulkopuolisilta alueilta.

107 107 Ympäristötarkastajan palveluita myydään Kannukseen yksi päivä viikossa. Toiminnan painopisteet 1. Ympäristölupavelvollisten toimintojen valvonta ja ympäristölupahakemusten käsittely. 2. Maa-ainesoton luvat sekä valvonta. 3. Ympäristöön liittyvien ilmoitusten käsittely 4. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvä neuvonta. 5. Ympäristöasioiden huomioiminen kaavoituksessa ja maankäytössä. Toiminnalliset tavoitteet - suorittaa valvontaohjelman mukaiset tarkastukset lupamääräysten valvomiseksi tai lupavelvollisuuden arvioimiseksi turkistarhoilla - antaa ratkaisu lupahakemuksesta julki keskimäärin 3 kk kuluttua hakemuksen kuuluttamisesta - suorittaa yksi valvontakäynti jokaiselle maa-ainesottopaikalle - osallistua omalta toimialalta kaavoitukseen viranomaisneuvottelujen muodossa - seudullisen haja-asutuksen jätevesineuvontaprojektin jatkaminen Henkilöstö Ympäristötarkastaja (80%), toimistosihteeri (30%) TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = YMPÄRISTÖNOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Rakennusvalvonta Rakentamisen luvat kpl Rakennusluvat Toimenpideluvat Ilmoitusluvat Purku- ym luvat Katselmukset kpl Lausunnot kpl Korjauspäätökset kpl Uusiutuvan energian käyttöönottoavustuksia kpl, Poikkeuslupien valmistelu kpl Aloituskokoukset kpl Ympäristönsuojelu Lupapäätökset kpl Tarkastukset kpl Lausunnot kpl Tiedotus- ja valistustilaisuudet kpl Ilmoitukset Maa-ainesluvat kpl Henkilöstö 4,3 4,3 4,3

108 TP TA TA Muutos e Muutos % YMPÄRISTÖNOHJAUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot ,1 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,9 TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,3 Valmistus omaan käyttöön ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,3 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,0

109 INVESTOINNIT KALAJOEN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTIEN YHTEENVETO Euro VALT. OSUUS YHT KIINTEÄ OMAISUUS MENOT TULOT NETTOMENOT OSAKKEET JA OSUUDET MENOT TULOT NETTOMENOT KUNTAYHTYMÄT MENOT TULOT NETTOMENOT TALONRAKENNUS MENOT TULOT NETTOMENOT JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS MENOT TULOT NETTOMENOT URHEILU- JA LIIKUNTAPAIKAT MENOT TULOT NETTOMENOT LIIKELAITOKSET MENOT TULOT NETTOMENOT IRTAIMISTO MENOT TULOT NETTOMENOT YHTEENVETO MENOT TULOT NETTOMENOT

110 110 KALAJOEN KAUPUNKI MUUT INVESTOINNIT KUIN RAKENTAMINEN JA IRTAIMISTON HANKINTA Euro VALT.OSUUS KIINTEÄ OMAISUUS (KAUPUNGINHALLITUS) MENOT ) TULOT NETTO Maan myynti ja osto KUNTAYHTYMÄT MENOT TULOT NETTOMENOT Esitys K-P:n koulutuskuntayhtymällle, että luopuvat investointimenojen perimisestä kunnilta. OSAKKEET JA OSUUDET (KAUPUNGINHALLITUS) MENOT TULOT NETTO Varaudutaan kirjaston tilojen rakentamiseen

111 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: TALONRAKENNUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Euro HANKE KUST.ARV VALT. OSUUS PERUSTURVAN RAKENNUKSET Mäntyrinne *) Seniorikeskuksen muutostyöt 1) Himangan asumispalveluyksikkö *) ) Himangan Palvelukeskuksen Sprinklauksen ja ilmastoinin rakentaminen 1a) PERUSOPETUKSEN RAKENNUKSET Pohjankylän koulun liikennejärjestelyt ) Keskustan alueen koulurakennukset 4) LIIKUNTA JA NUORISOTOIMEN RAKENNUKSET Jäähalli Pukukoppien laajennus ja saneeraus ) Monitoimiareena 6) KULTTUURITOIMEN RAKENNUKSET Havula Automaattinen paloilmoitin laitteisto ) LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENNUKSET *) Muut liike- ja teollisuusrakennukset ) Tabascon hallin maalämpö ) Paloaseman rakentaminen ) KYLPYLÄ Vedenkäsittelyjärjestelmän uusiminen ) Allasosaston saneeraus ) MUUT RAKENNUKSET Raution monitoimikeskus ) Keskuskeittiö ) Kaupungin varikko Vanhan navetan purku ) Ventelän pihapiirin kunnostus ) ERITTELEMÄTÖN LTK MÄÄRÄRAHA ) YHTEENSÄ TULOT VALTIONOSUUDET NETTOMENOT

112 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Tekninen lautakunta Päävastuualue: Tekniset palvelut TALONRAKENNUS 1) Osastoittainen saneeraus. Haetaan ARA:n avustusta. Tarkastellaan ensin SOTE-ratkaisun vaikutusta investointiohjelmaan. 2) Himangan asumispalveluyksikkön rakentaminen. ARA:n ehdollinen avustuspäätös saatu. 1a) Tarkastellaan ensin SOTE-ratkaisun vaikutusta investointiohjelmaan. 3) Pohjankylän koulun parkkipaikan järjestelyt, siirto vuodelta Toteutus kun liiketilan rakentaminen alkaa. 4) V:n 2015 aikana, kun keskiasteen kouluverkostorakenne on selvinnyt, valmistellaan keskustan alueen mukaan lukien Rahjan ja Mehtäkylän koulurakennusten korjaus- sekä mahdolliset rakentamistarpeet. 5) Pukuhuoneiden kunnostus ja laajennus. Sis. Katon korjauksen. Haetaan avustusta kohteeseen. 6) Hankkeen konsepti ja laajuus päätetään matkailun kasvuohjelman yhteydessä. 7) Paloilmoitinlaitteiston muuttaminen automaattiseksi. Hankkeelle haetaan museoviraston avustusta. 8) Kaupunginhallituksen päätöksillä liike- ja teollisuustilojen korjauksiin, saneerauksiin ja rakentamiseen. 9) Ennen lämmistysvalinnan ratkaisua selvitetään kaukolämmön mahdollisuudet lämmitysratkaisuna. 10) Uuden paloaseman rakentaminen. Palosuojelurahaston avustus. 11) Veden kloorauksen uusiminen kloorielektrlyysilaitteistoksi. 12) Kuntokartoitus ja alustava toimintasuunnitelma 13) Raution monitoimikeskukseen saneerataan sivistys- ja perusturvapalveluille tiloja. 14) Uuden keskuskeittiön rakentaminen 15) Navetan purku ja aidan/katoksen rakentaminen. 16) Ventelän pihapiirin kunnostus. Hankke toteutetaan yhteistyönä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa. 17) Erittelemätön lautakunnan jakama määräraha pienemmille kohteille. 112

113 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Euro HANKE KUST.ARV VALT. OSUUS KESKUSTA JA MUUT ALUEET ) Venteläntien muuttaminen kaavan ) mukaiseksi Kynätien rakentaminen ) Tuomipakanportin kadun rakentaminen ) Tammiojantien rakentaminen ) Kotipuisto ) Santaholman alue ) Käärmekallion alueen infra ) Hiekkasärkien ydinalueen LP-alueen ) rakentaminen Hilmantorin rakentaminen ) Keskuskari Kosteikkoalueen kunnostaminen ) Hannila-Mätäsmaan kaava-alue ) Hiekkasärkkien matkailualueiden ) rakentaminen SADEVESIJÄRJESTELMÄT ) TIEVALAISTUS Keskusta ja muut alueet ) Katuvalojen omistajuusmuutokset/ely ) TEOLLISUUS JA TARHA-ALUEET Rahvon teollisuusalueen laajentaminen ) Tarha-alueiden peruskunnostus ) YHTEISHANKKEET Kalajoentien parantaminen ) Alikulut (Tynkä ja kasitie) ) Lestijoen tulvasuojelu ) YHTEENSÄ TULOT VALTIONOSUUDET NETTOMENOT

114 114 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut 1) Taajamien kaava-alueiden kadunrakentaminen. Erilliset TekLtk jaon mukaisesti. 2) Venteläntien muuttaminen kaavan mukaiselle paikalle. 3) Kaavan mukaisen kadun rakentaminen 4) Asemakaavamuutoksen mukaisten katujen rakentaminen korttelissa ) Kotipuiston alueen katujen asfaltointi tontien rakentamisen mukaan. 6) Santaholman alueen kunnallistekniikan rakentaminen 7) Katujen rakentaminen tonttikysynnän mukaan 8) Kaavan mukaisen LP-alueen rakentaminen. 9) Hilmantorin rakentaminen hiekkasärkkien ydin keskustaan 10) Lammen ruoppaus ja ympäristöhaitan poistaminen. Lupaprosessi menossa. Haetaan avustusta. 11) Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen. 12) Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen sekä matkailua tukevat investointihankkeet. 13) Uusien kaava-alueiden sadevesiviemäröinti ja vanhojen uusiminen /saneeraus. 14) Elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna Valaisimien uusiminen. 15) Omistuksen yhdenmukaistaminen. 16) Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen. 17) Tarha-alueiden rakentaminen ja kunnostaminen. Jokelan tarha-alueen laajentaminen. 18) Kalajoentien kunnostaminen. Rahoitus 50 %. Tie siirtyy toteutuksen jälkeen kaupungin kaduksi kadunpitopäätöksellä. 19) ELY on päävastuullinen toteuttaja ja rahoittaja. 20)Valtio toimii hankkeen rakennuttajana ja kaupugilta maksuosuus urakkaan tai kaupunki toimii rakennuttajana ja valtiolta rahoitusosuus hankkeelle. Lestijokisuun jälkiruoppaus totetutetaan Lestijoen tulvasuojelutoimenpiteiden yhteydessä.

115 115 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: VIHER- JA ULKOILUALUEET Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Euro HANKE KUST.ARV VALT. OSUUS LIIKUNTAPAIKAT Valaistuksen uusiminen radoille ) Lankkupolkujen uusiminen ) PUISTOT JA LEIKKIKENTÄT Erittelemätön rakentaminen ) Keskuspuisto/lähiliikuntapaikat ) Pikku-Mansikan lammikon kunnostusruoppaus ) VENESATAMAT Ämmän venesataman venevajat ) Konikarvon sataman laajentaminen ) YHTEENSÄ TULOT VALTIONOSUUDET NETTOMENOT ) Elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna Valaisimet joudutaan uusimaan suurpainenatrium tai led valaisimiin. Varaudutaan kuntoratojen osalta vuosittain tehtävillä uusimisilla. 2) Hiekkasärkkien vanhimpien lankkupolkujen uusiminen 3) Kaava-alueilla sijaitsevien kaupungin omistuksessa olevien alueiden rakentaminen. Leikkikenttien peruskorjaus ja leikkivälineiden uusiminen nykyisiä turvallisuusmääräyksiä vastaaviksi. Uusinvestointien rahoittamiseen haetaan hankerahoitusta/avustusta 4) Merenojankoulu vuonna 2014 ja Pohjankylänkoulu vuonna 2015 ja Raumankarinkoulu vuonna Hankkeelle haetaan lähiliikuntapaikka-avustusta 30 % 5) Asuinalueen lammikon ruoppaus 6) Ämmän satamaan rakennetaan alue uusille venevajoille. Investointikustannus sisällytetään venevajan rakennuspaikan vuokraan. 7) Konikarvon sataman kehittäminen. Venepaikkojen lisäys (suunittelu 2016 ja toteutus 2018) Haetaan hankerahoitusta.

116 116 Päävastuualue: Tekniset palvelut LIIKELAITOKSET Euro HANKE KUST.ARV VALT. OSUUS VIEMÄRILAITOS Uusien viemärilinjojen rakentaminen ) Viemäriverkoston perusk ) Jätevedenpumppamojen rak ) Haja-asutusalueen viemäröinti ) Viemäriverkoston vuotovedet ) YHTEENSÄ TULOT VALTIONOSUUDET 0 NETTOMENOT ) Uusien viemärilinjojen rakentaminen asemakaava-alueiden laajennuksille. Mitkä eivät sisälly EAKR hankkeisiin. 2) Viemäriden uusiminen kadun peruskorjauksen yhtydessä. 3) Jätevesipumppaamoiden rakentaminen ja kunnostaminen. 4) Haja-asutusalueiden viemäröinti. Toteutus edellyttää riitävän määrän liittymäsopimuksia. 5) Vuotovesien vähentämistavoite.

117 117 RAKENNUSHANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEKOKAAVIO RAKENNUSHANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET EUR EUR YLI 1 MILJ. EUR HANKESUUNNITELMAN JA KUSTANNUSARVION HYVÄKSYY TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS PÄÄSUUNNITTELIJAN VALITSEE TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT PÄÄPIIRRUSTUKSET JA RAKENNUSTAPASELOSTUKSET HYVÄKSYY TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA TYÖN SUORITUSTAVASTA PÄÄTTÄÄ TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT URAKOITSIJAN VALITSEE TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS URAKKASOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAA TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TYÖN VALVOO TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT VASTAANOTTOTARKASTUKSEN SUORITTAA TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT LOPPUSELVITYKSEN HYVÄKSYY TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS TAKUUTARKASTUKSEN SUORITTAA TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT Mikäli urakkatarjous ylittää kustannusarvion, työn aloituksesta päättää kaupungin hallitus. Loppuselvitys euron hankkeista toimitetaan tidoksi kaupungin hallitukselle. Loppuselvitys tehdään 3 kuukauden kuluessa vastaanoto-/jälkitarkastuksesta. Investointien toteutuminen esitetään valtuustolle osavuosikatsauksien ja tilinpäätöksen yhteydessä.

118 LIITTEET 8.1. HYVINVOINTIPALVELUJEN ORGANISAATIOKAAVIO HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSLTK PERUSTURVALTK Hyvinvointipalvelut johtaja Hallinto- ja toimistopalvelut Johtoryhmä Perusopetus Varhaiskasvatus Keskiaste Kalajoki Akatemia Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Ympäristöterveydenhuolto Lukio Kansalaisopisto Sosiaalityö Suun terveydenh. Terveysvalvonta Kirjasto Kulttuuri Musiikkiopisto Lasten ja perheiden tukip. Työ- ja toimintapalvelut Kotiin annettavat palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Osviitta Eläinlääkintähuolto Liikunta Palveluasuminen

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

K A L A J O E N K A U P U N G I N

K A L A J O E N K A U P U N G I N K A L A J O E N K A U P U N G I N T A L O U S A R V I O 2 1 6 TALOUSSUUNNITELMA 217 218 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma RAKENTAMISOHJELMA 216 22 Kaupunginhallitus 3.11.215 Valtuusto 15.12.215 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TARVASJOEN KUNTA Sivu 1 TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 3101 Myyntitulot valtiolta 40.632 44.900,00 44.900,00 3.968,52 40.931,48 8,8 3102 Myyntitulot kunnilta 445.358 434.873,00

Lisätiedot

KÄYTTÖ TA KÄYTTÖ TA TS TS 2014 2015 2015 01-06 2016 2017 2018

KÄYTTÖ TA KÄYTTÖ TA TS TS 2014 2015 2015 01-06 2016 2017 2018 Parikkalan kunta Sivu 1 004060 Saaren koulu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 3116 Muut myyntituotot kunnilta 4.287 3.000 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 25.9.2012 liite nro 7 Virallinen budjetti Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2014-31.12.2014

Perusturvalautakunta 25.9.2012 liite nro 7 Virallinen budjetti Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2014-31.12.2014 Äänekosken kaupunki Sivu 1 01000310 Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 3140 Työsuorituksien myyntituotot 10.400 10.000 4.188 8.000-20,0 Muut suoritteiden

Lisätiedot

PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_2014

PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_2014 PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_ 22.1.2015 1 Toimielin 39 YHT.TOIM.AL.PERUSTURVAPALVELUT TP 2012 TP 2013 12-2013 Tot. % KS + M Kasvu Kasvu 12 - Tot. % Jäljellä Poikkeama TP2013 -%

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TP Yht. TA+ Toteuma 10 Toteuma 09 Tot-%/10 Arvio 2010 Arvio 2010 2009 Muutos 01-04 01-04 4 kk * 3 Va:n arvio 00000400 PERUSTURVAPALVELUT

TP Yht. TA+ Toteuma 10 Toteuma 09 Tot-%/10 Arvio 2010 Arvio 2010 2009 Muutos 01-04 01-04 4 kk * 3 Va:n arvio 00000400 PERUSTURVAPALVELUT Haukiputaan kunta Sivu 1 00000400 PERUSTURVAPALVELUT 0050 TALOUS 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 3080 Täydet valtiolta saadut ko 3083 Lääkäreiden koulutuskorva 78 489 76 700 20 046 3 860 26,1 60

Lisätiedot

TP TA TA Muutos% Muutos 2013 2014 2015 eur

TP TA TA Muutos% Muutos 2013 2014 2015 eur Haapaveden kaupunki Sivu 1 Talousarvio 11:02:08 002200 Ympäristöpalv. hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Maksutuotot Yleishallinnon maksut 3200 Yleishallinnon maksut 20 Yleishallinnon maksut 20 Maksutuotot

Lisätiedot

Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492)

Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492) Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492) INTIME/Talouden Suunnittelu 5610 Eläinlääkintähuolto Selite

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

LIITE 4 ArnoV jk 23.10.2013 asia no 7. 750 LuonAMUSH ENKILÖJOHTO -7000 -490-49 -1800-9339 -9339 -9339 -9339 -9339 752 YLLÄPITÄJÄN HALL. JA YHT.TOIM.

LIITE 4 ArnoV jk 23.10.2013 asia no 7. 750 LuonAMUSH ENKILÖJOHTO -7000 -490-49 -1800-9339 -9339 -9339 -9339 -9339 752 YLLÄPITÄJÄN HALL. JA YHT.TOIM. POHJOIS-KARJALANAMMATrIOPISTOVALTIMO LIITE 4 ArnoV jk 23.10.2013 asia no 7 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 750 LuonAMUSH ENKILÖJOHTO Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 2014

2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 2014 TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 000100 Rahoitus 5000 Kunnan tulovero 6 444 942 6 350 000,00 6 600 000,00 6 700 000,00 6 850 000,00 5100 Kiinteistövero 518 186 570 000,00 575 000,00 575 000,00 575 000,00 5200 Osuus

Lisätiedot

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä Kunnanhallitus 12.5.2014 78 liite n:o 1 Kunnanjohtajan päätökset 1.3.2014-30.4.2014 :t 6-16 Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä 1.3.2014 alkaen. Teille

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

K A L A J O E N K A U P U N G I N

K A L A J O E N K A U P U N G I N K A L A J O E N K A U P U N G I N T A L O U S A R V I O 2 0 1 4 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma RAKENTAMISOHJELMA 2014-2018 Kaupunginhallitus 2.12.2013 Valtuusto 17.12.2013

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOULULAUTAKUNNAN ALAISEN TOIMINNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015. Budjetti 2015

HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOULULAUTAKUNNAN ALAISEN TOIMINNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015. Budjetti 2015 HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOULULAUTAKUNNAN ALAISEN TOIMINNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Budjetti 2015 003100 Päivähoidon hallinto 4002 Vakinaisten viranhaltijoiden -82 687 4100 KuEL-maksut -14 100 KuEL

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Alkuper. Ta-muutos Ta + muutos talousarvio yhteensä 7000 Tekninen toimisto 3198 Muut myyntituotot 0-7 700-7 700 * Muut suoritt.

Lisätiedot

********************************************************************************* * * * 73 Tilattu 05.03.2014 14:28 SLRAPO * * SAVITAIPALEEN KUNTA

********************************************************************************* * * * 73 Tilattu 05.03.2014 14:28 SLRAPO * * SAVITAIPALEEN KUNTA ********************************************************************************* * 73 Tilattu 05.03.2014 14:28 SLRAPO * * SAVITAIPALEEN KUNTA Käynnistynyt 05.03.2014 14:28 ILKKAV * * LISTAUSKAUSI 201312

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 5.12.2012

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 5.12.2012 560VA Nuoriso- ja liikuntatoimi 2012 12 560TA Hallinto 3 Toimintatuotot 0 0 0 30 Myyntituotot 0 0 0 4 Toimintakulut 445 637 445 637 444 369 40 Henkilöstökulut 395 177 395 177 395 177 41 Palkat ja palkkiot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tuotot kulut 18.12.2014 13:09 LOPULLINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Kustannuspaikka 520-3 Tekninen lautakunta

Tuotot kulut 18.12.2014 13:09 LOPULLINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Kustannuspaikka 520-3 Tekninen lautakunta Tuotot kulut 18.12.2014 13:09 LOPULLINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Kustannuspaikka 520-3 Tekninen lautakunta 2 015 5210 (Tekninen hallinto) Tuotot 4 500 3050 Jätteen kuljetuksen ja käsitte 4 500 3294 Muut palvelumaksut

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Liite Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan 8.12.2015 asia nro 3. Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma 2016

Liite Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan 8.12.2015 asia nro 3. Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Liite Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokuntaan 8.12.2015 asia nro 3. Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta 8.12.2015 Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

6.000,00 TOIMINTATUOTOT

6.000,00 TOIMINTATUOTOT Jämsän Vesi Sivu 1 Ulkoinen/Sisäinen 01.01. - 31.12. 075000 Jämsän Veden hallintopalvelut 3520 Varastolisä 6.000,00 6.000,00 6.000,00 6.000,00 Valmistus omaan käyttöön 3710 Valmistus omaan käyttöön/palkat

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvio 2016. 60 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautak 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 600 Kirjastopalvelut 6000 Kirjasto

Talousarvio 2016. 60 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautak 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 600 Kirjastopalvelut 6000 Kirjasto 60 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautak 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 600 Kirjastopalvelut 6000 Kirjasto Talousarvio 2016 3135 Oppisopimuskoulutuksen koul.k 0 3140 Muut myyntituotot 1 000 3149 Sis.muut

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-%

Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Tiliraportti Tammikuu-Marraskuu 2015 Kustannuspaikka: 6001, 6002, 6003, 6005, 6011, 6101, 6102, 6103, 6104, 6201, 6301, 6401 Summatasot: Kustannuspaikka 3.11.2015 Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KUVA 321/02.01.00/2014 4940 Muut kulut -200 * Menot yht. -432 591 Netto ennen poistoja -420 091

KUVA 321/02.01.00/2014 4940 Muut kulut -200 * Menot yht. -432 591 Netto ennen poistoja -420 091 6000 Kirjasto 3115 Muut yhteistoimintakorvaukset 0 3135 Oppisopimuskoulutuksen koul.k 0 3140 Muut myyntituotot 1 500 3275 Muut opetus- ja kult.t.maks. 11 000 3330 Muut tuet ja avustukset 0 3530 Muut tuotot

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

IITIN KUNTA Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 6000 Kirjasto 27.9.2013 14:51:06

IITIN KUNTA Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 6000 Kirjasto 27.9.2013 14:51:06 IITIN KUNTA Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 6000 Kirjasto 27.9.2013 14:51:06 3115 Muut yhteistoimintakorvaukset -811 3135 Oppisopimuskoulutuksen koul.k -2 000-500 3140 Muut myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

YMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014

YMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014 YMP 23.1.2014 Hyrynsalmen kunta Ympäristölautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Meno- ja tulolajeittain Tekninen- ja valvontatoimi (13501) Valvonta, kaavoitus ja mittaus (13502) Liikenneväylät (13503) Liikunta-

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Toteutuma vuoden alusta. 6400 Maaseutupalvelujen hallinto 11.2.2015

Toteutuma vuoden alusta. 6400 Maaseutupalvelujen hallinto 11.2.2015 6400 Maaseutupalvelujen hallinto 4000 Vakituisen hlöstön palkat Kuel 0 0 0-2632 2632 ***** 4003 Kokouspalkkiot luottamustoimis -10000 0-10000 -8360-1640 83,6 4004 Muut luottamushenkilökorvaukse -3000 0-3000

Lisätiedot

2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 2013

2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 2013 TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 031010 Kunnanhallitus 4001 Kokouspalkkiot -25 312-27 000,00-25 000,00-25 750,00-26 523,00 4100 KuEL-maksut -591 4101 Eläkemenoperust.maksu -3 665-6 150,00-6 150,00-6 335,00-6 525,00

Lisätiedot

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 2015

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 2015 TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 2014 TA TA 2016 TA 2017 TA 2018 011010 Kunnallisvaalit 4001 Kokouspalkkiot -4 000,00 4003 Työsuhteisten palkat -500,00 4004 Tuntipalkat -1 500,00 4100 KuEL-maksut -450,00 4150 Kansaneläke-

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

asiaan Ympäristölautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelma YM 7.3.2013 Liittyy . Hyrynsalmen kunta Y m päristölautaku nta Käyttösuunnitelma 2013

asiaan Ympäristölautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelma YM 7.3.2013 Liittyy . Hyrynsalmen kunta Y m päristölautaku nta Käyttösuunnitelma 2013 YM 7.3.2013 Liittyy asiaan Ympäristölautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelma. Hyrynsalmen kunta Y m päristölautaku nta Käyttösuunnitelma 2013 Meno- ja tulolajeittain Tekninen- ja valvontatoimi (13501)

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Lapin liitto 25.10.2014 KÄYTTÖSUUNNITELMA TOIMINTAVUOSI 2015 YLEINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 110 VALTUUSTO B2015 B2014 TOT. 08/2014 Henkilöstökulut 21 600 19 774 10 634 5010 Kokouspalkkiot

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla.

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla. 1(8) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun muuttujat tilastovuodesta/tilikaudesta 2015 alkaen (tiedonkeruu keväällä 2016). Käyttötaloustiedot Käyttötaloustiedot kerätään kolmessa kokonaisuudessa;

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

3530 Muut tuotot 0 576 * Tulot yht. 0 576

3530 Muut tuotot 0 576 * Tulot yht. 0 576 50 Koulutuslautakunta 33 LASTEN PÄIVÄHOITO 3300 Hallinto ja yleispalvelut Talousarvio Toteuma 2015 2014 3530 Muut tuotot 0 576 * Tulot yht. 0 576 4001 Vak.kk-palkat (viranh+työsuht) -62 728-61 686 4007

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Liite 3, AmoJtkJK 11.12.2013. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri. Käyttötaloussuunnitelma 2014 350 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO

Liite 3, AmoJtkJK 11.12.2013. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri. Käyttötaloussuunnitelma 2014 350 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Liite 3, AmoJtkJK 11.12.2013 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Käyttötaloussuunnitelma 2014 350 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO 4001 Kokouspalkkiot ja ansionm -8 600 4100 KuEL-maksu -602

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 16.11. 071010 Teknisen toimen hallinto 3285 Rakennusvalvonta- ja -tarkast 894 4001 Kokouspalkkiot -3 600-2 800,00 4002 Viranhaltijoiden palkat -57 311-27 220,00-25 685,00 4060 Jaksotetut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS VALTUUSTO HUOM. YM. LAUKAAN KUNTA Kaavoitus- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2016 VALTUUSTO 7.12.2015 46. Tili/Kustannuspaikka TA 2016

KÄYTTÖTALOUS VALTUUSTO HUOM. YM. LAUKAAN KUNTA Kaavoitus- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2016 VALTUUSTO 7.12.2015 46. Tili/Kustannuspaikka TA 2016 TA 2016 71001 KARA-LAUTAKUNTA 2016 4000/71001 Luottamushenkilöiden palkkiot -10000 4150/71001 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut -400 4341/71001 ICT-palvelut -1500 4410/71001 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut

Lisätiedot

Luumäen kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 7000 Tekninen toimisto 10.10.2014 11:13:00

Luumäen kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 7000 Tekninen toimisto 10.10.2014 11:13:00 Luumäen kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 7000 Tekninen toimisto 10.10.2014 11:13:00 Selite TP2013 TA2014 HALL.K. % KJ TA2015 TS2016 TS2017 5103 Konsulttipalveluiden ostoa kuntoarvioiden

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot