KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A Kaupunginhallitus Valtuusto

2

3 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulos ja menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4 3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista Tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätöksen merkinnät

5 5 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupunginjohtajan katsaus Kalajoen kaupungin visio ja strategia päivitettiin valtuustokauden alussa. Strategian mukainen toiminta on voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä entistäkin tärkeämpää. Kalajoen menestykseen uskotaan ja ohjat halutaan pitää omissa käsissä. Kalajoen kaupungin visio ja strategia Valtuustokauden alussa Kalajoen kaupungin visio ja strategia päivitettiin. Strateginen tarkastelu on paikallaan aina valtuustokauden alussa. Koko kuntasektori on voimakkaan uudelleenarvioinnin kohteena ja alueellamme on vireillä erittäin suuria investointeja, joten uudelleentarkastelulle oli tarvetta. Linjauksista käytiin työstämisen yhteydessä hyvässä hengessä perusteellinen keskustelu. Valtuutetut linjasivat, että Kalajoella jatketaan jo pitkään hyväksi havaitulla perustalla. Elinkeinojen edistäminen nähdään kaupungin keskeisenä keinona kasvattaa verotuloja, hoitaa työllisyyttä, parantaa tunnettavuutta, lisätä väestönkasvua ja mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottaminen itsenäisenä kuntana. Vahvalla elinkeinopolitiikalla rakennetaan paikkakunnan elinvoimaa ja hyödynnetään Kalajoen mahdollisuuksia. Tasapainoinen talous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien laadukkaiden palvelujen järjestämisen ja tuottamisen. Kalajoen kaupungin talous on perinteisesti ollut tasapainossa. Julkisen sektorin taloudelliset paineet ovat niin suuria, että myös Kalajoella on strategisten linjausten mukaisesti ennakkoluulottomasti parannettava tuottavuutta. Talouden reunaehtojen tiukentuessa on tärkeää reagoida nopeasti ja tehdä rohkeasti päätöksiä.

6 6 Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupungin väestönkasvu jatkui Kalajoen kaupungin väkiluku on kasvanut koko kaupunkiajan 2002 vuodesta lähtien. Kasvu jatkui vuonna Kaupunkilaisia oli vuoden lopussa Myönteinen väestökehitys ei ole itsestään selvyys. Lähialueella väestö kasvoi Kalajoen lisäksi vain Kokkolassa, Pyhäjoella ja Ylivieskassa. Kuntien välisessä nettomuutossa positiiviseen tulokseen pääsivät vain Kalajoki, Pyhäjoki ja Ylivieska. Kalajoella on siinä mielessä poikkeuksellinen tilanne, että väestö kasvaa ja samaan aikaan Kalajoki on myös Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupunki. Työllisyystilanne heikkeni kuitenkin Kalajoellakin suhteessa saman verran kuin koko maassa keskimäärin ja panostusta työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin tarvitaan edelleen. Keskimääräinen työttömyysaste Kalajoella oli vuonna ,6 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrässä oli kasvua. Tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty erityistoimenpiteet hankerahoituksella. Talous vielä tasapainossa Kaupungin talous on vielä tasapainossa. Vuosikate (vajaat 5 miljoonaan euroa) oli yli suunnitelmapoistojen. Nettovelka 1686 /asukas ylittää kuitenkin jo valtuuston linjaaman viiden vuoden keskimääräisen tason (1600 /asukas). Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen tulee kohdistumaan Kalajoellekin. Kaupungin palvelutuotannon järjestämisessä ei ole realistista odottaa sellaisia isoja leikkauksia, joilla menoja olennaisesti pienennetään ilman että kuntalaisille tarjottuja palveluja olennaisesti heikennetään. Kaikkien osapuolten kannalta on parasta tehdä palvelutuotannon kehittämistä ja rakenteellisia uudistuksia ajoissa ja hillitä tällä tavoin menojen kasvua. Näin pystytään samalla parhaiten takaamaan piirun verran korkeatasoisemmat palvelut. Kalajoen kaupungin selkeä ylivertaisuustekijä on ollut se, että meillä on ollut tehokas ja vaikuttava kunnallinen palvelutuotanto. Kalajoen vahvuus on ollut oikeat strategiset linjaukset ja ennen kaikkea se, että päätöksentekijät ovat rohkeasti uskaltaneet tehdä strategisten linjausten mukaisia ratkaisuja. Tulopohjan kehittymistä vahvistaviin elinkeinopoliittisiin panostuksiin on riittänyt niukkoinakin aikoina resursseja. Samalla on kaiken aikaa uudistettu kunnallista palvelutuotantoa siten, että Kalajoella saa keskimääräistä paremmat kunnalliset palvelut edullisesti.

7 7 Kiitos kuluneesta vuodesta Kalajoen kaupunki on maineensa veroinen ja voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen millaista työtä olemme yhdessä tehneet. Kehitettävää ja mahdollisuuksien parempaan hyödyntämistä meilläkin kuitenkin riittää. Kalajoen asema ja rooli kasvavana hyvien palvelujen kaupunkina eivät ole itsestään selviä, vaan ne on ansaittava ja hankittava. Menestykseen tarvitaan monen tahon osaamista, kovaa työtä ja hyvää yhteishenkeä. Menestys on monen tekijän summa ja me kaikki vaikutamme omalta osaltamme siihen millainen maine Kalajoella on ja kuinka vetovoimaiseksi kotikaupunkimme mielletään. Lämmin kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille sekä sitoutuneelle, osaavalle ja aikaansaavalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Jukka Puoskari Kaupunginjohtaja

8 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kalajoen kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Lokakuussa 2012 järjestetyissä kunnallisvaaleissa valittu uusi Kalajoen valtuusto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20, Kansallinen Kokoomus r.p. 4, Vasemmistoliitto r.p. 4, Perussuomalaiset r.p. 2, Pro Kalajoki 2, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p 1, Vihreä Liitto r,p, 1, Suomen Kristillisdemokraatit r.p 1. Valtuuston kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Märsylä Pekka maatilayrittäjä KESK pj Heikkilä Miika luokanopettaja KESK I vpj Arvo Jouko luokanopettaja, KOK II vpj koulunjohtaja Tilus Riitta A. kunnanjohtaja, HTM KESK III vpj Aho Erkki Yo-merkonomi PS Ainali Veli kanttori, eläkeläinen KD Alho Päivi koulunkäyntiavustaja, PLM VASL Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Halmeenpää Hanna biologian ja maantiedon lehtori VIHR Hietala Väinö kirvesmies, eläkeläinen VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Hänninen Sami opiskelija KESK Jyrinki Jouni toiminnanjohtaja KESK Kaattari Laura lastentarhanopettaja KESK Kinare Eero vapaa kirjoittaja, ex. yrittäjä VASL Murtoniemi Alpo ent. nuorisosihteeri, eläkkeellä KESK Myllylahti Terttu lehtori KESK Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK Mäntymäki Ritva luokanopettaja, koulunjohtaja KESK Nevalainen Tuomas proviisori, yrittäjä KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi PRO K Nivala Juha agrologi, talousneuvoja KESK Ojala Tapani insinööri, tuotantojohtaja KOK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pernu Lek myyjä PS Prittinen Anu kiinteistövälittäjä KESK Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK Rahja Mikko maatalousyrittäjä KESK Rahkola Juha toimitusjohtaja KOK Saari Hanna yrittäjä KOK Suni Timo SDP Tolonen Juhani turkistarhaaja KESK Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Vuotila Aulis yrittäjä, eläkeläinen KESK. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2013 toimi Pekka Märsylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Miika Heikkilä (KESK), toisena varapuheenjohtajana Jouko Arvo (KOK) ja kolmantena varapuheenjohtajana Riitta A. Tilus (KESK). Toimintavuonna 2013 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 139 asiaa. Vuoden 2012 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vuoden 2014 talousarvio Vuoden aikana järjestettiin 10 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. loma-asuntomessut, kuntarakenne, sosiaali- ja terveydenhuollon

9 9 palvelurakenneuudistus, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen vuoden 2012 tilinpäätösten esittelyt, tilinpäätös 2012, ruokapalveluiden uudelleenorganisointi ja opetuspalveluiden uudelleenorganisointi selvitykset, keskustan kauppakeskus asia ja vuoden 2014 talousarvionäkymät. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 17 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2013, 2 kpl. Kalajoen kaupungin strategia uudistettiin alkuvuoden 2013 aikana. Strategian uudistamista valmisteltiin valtuuston strategiaseminaareissa, joista ensimmäinen järjestettiin , toinen Seinäjoki/ Kuortane ja kolmas Strategia on kuvaus niistä valinnoista, painotuksista ja tavoitteista, joita valtuusto piti tärkeimpinä. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on huolehtia Kalajoen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK pj Hänninen Sami opiskelija KESK I vpj Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Raili Myllylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Hänninen (KESK). Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2014 aikana 24 kertaa ja käsitteli 329 asiaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi yksi jaosto: henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaosto kokoontui vuoden 2013 aikana 3 kertaa. Henkilöstöjaostoon kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Myllyllä Raili Niemelä Kullervo Kinare Eero Saari Hanna Tolonen Juhani pj vpj Kaupunginhallitus on valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä palvelualuetta kaksi toimikuntaa: elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan, jonka tehtävänä on tukea kaupungin kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan ympäristökuvaa sekä maaseututoimikunnan. Elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Puoskari Jukka pj Märsylä Pekka vpj Alho Sirkka Jyrinki Jouni Myllylä Raili Niemelä Mari Puusaari Alpo

10 10 Rahkola Juha. Maaseututoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Vuotila Henna pj Hukka Kauko vpj Ketola Voitto Kupari Tuomas Pasanen Heidi Suvanto Anja Tuura Oskari. Kaupungin muut tilivelvolliset toimielimet ja niiden jäsenet Keskusvaalilautakunta vuonna 2013 Nikupaavo Hanna Suni Lassi Ikäheimo Ilpo Peltola Eila Väre Pekka pj vpj Perusturvalautakunta vuonna 2013 Murtoniemi Alpo pj Valikainen Esko vpj Alho Päivi Heikkilä Eeva-Liisa Myllylahti Terttu Mäntymäki Ritva Nevalainen Tuomas Peltola Matti Tallila Ismo Sivistyslautakunta vuonna 2013 Nivala Juha Ainali Veli Alajoki Sari Alho Tiina-Sisko Kaattari Laura Rautakoski Ossi Salmela Eeva Tolonen Juhani Tuliniemi Jenni pj vpj Tarkastuslautakunta vuonna 2013 Prittinen Anu Niemelä Mari Hukka Kauko Karjalainen Reijo Lahti Hannu Nygård Heikki Peltola Eila Vuorinen Heli Tekninen lautakunta vuonna 2013 Rahja Mikko Halmeenpää Hanna Hihnala Sari pj vpj pj vpj

11 11 Kurikkala Jani Siirilä Aila Suni Timo Tilvis Päivi Yrjänä Juha Vuotila Aulis Ympäristölautakunta vuonna 2013 Oja Heikki Hilli Vuokko Heikkilä Hannu Hihnala Seppo Männistö Jaana Pernu Lek Siironen Niko pj vpj Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat vuonna 2013 Kaupunginjohtaja Palvelu Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut Yleishallinto Henkilöstöohjaus ICT palvelut Talousohjaus Kehittämispalvelut Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Kalajoen Satama Jukka Puokari Palveluvastaavat Yliparkas Juhani, talousjohtaja Puoskari Jukka, kaupunginjohtaja Mäki-Leppilampi Anne, perusturvajohtaja Siirilä Esa, sivistysjohtaja Raiman Marko, tekninen johtaja Palvelualuevastaavat Juvonen Otso, kaupunginsihteeri Juvonen Otso, kaupunginsihteeri Saari-Somero Mari, henkilöstöjohtaja (perhevapaalla vuonna 2013) Krank Sami, ICT -päällikkö Yliparkas Juhani, talousjohtaja Palvelualuevastaavat Himanka Miia, elinkeinojohtaja Pulkkinen Antti, maaseutujohtaja Anttio Esa, satamajohtaja Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteeen volyymi/m-% -1,2-0,8 Työttömyysaste-% (koko maa) 8,2 7,7 Ansiotaso / muutos-% 2,0 3,2 Veroaste, % BKT:sta 45,4 44,0 Julkinen kulutus 1,2 0,6 Yksityinen kulutus -0,6 0,2 Rahan arvon muutos-% 1,5 2,8 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,2 0,6 10 vuotta 1,9 1,9 Lähteet: Tilastokeskus, VM, Suomen Kuntaliitto Asukasluku Kalajoella Tavoite vuodelle 2013 oli asukasta.

12 12 Keskimäärin kuukausittain: Avoimet työpaikat Kalajoella Työttömyysaste Kalajoella 9,6 8,2 Työttömät työhakijat Kalajoella Alle 25-v tyött. työnhakijat Kalajoella Yli 50-v tyött. työnhakijat Kalajoella Yli vuoden työttömänä olleet Kalajoella Työttömyysaste Ylivieskan seutukunnassa 9,5 (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) Rakennusvalvonnan lupapäätökset Kalajoella Vuonna 2010 alkanut talouden kasvu heikkeni nopeasti. V BKT:n volyymi supistui jo toisena vuotena peräkkäin. Euroopan finanssikriisiä on seurannut reaalitalouden heikkeneminen, joskin sen vaikutukset ovat hyvin erilaiset EU-valtioissa; mm. Saksassa talouden kasvu on ollut positiivinen, kun monissa muissa EU-valtioissa talouden kasvu on ollut heikkoa tai peräti negatiivista. Vaikka Suomessa BKT on supistunut, on työttömyysaste pysynyt ennakoitua paremmalla tasolla. Korkotaso pysyi edelleen viime vuonna ennätyksellisen alhaisena. Ennakkotietojen mukaan koko maan kuntatalouden tasapaino parani v vuosikatteen osalta peräti yli 49 %. Verotulot kasvoivat koko maassa 6,7 %, mikä johtui pääosin verotuksen tilitysjärjestelmän muutoksesta v. 2013, mikä kasvatti tilityksiä kunnille kertaluonteisesti. Em. syy kasvatti verotuloja n. 80 % ja loppuosa kasvusta aiheutui palkkasumman kasvusta ja veroprosenttien noususta. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 %. Toimintakulut kasvoivat koko maassa ennakkoarvioiden mukaan 2,6 %. Käyttötulot kasvoivat toimintakuluja enemmän, mikä mahdollisti vuosikatteen kasvun. Tuloslaskelmatasolla talouden tasapaino parani v Koko maan lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13,4 % eli :sta :oon asukasta kohti. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla velkaantuminen oli koko maata suurempaa ja Keski-Pohjanmaalla pienempää. Tosin Keski-Pohjanmaa on maan velkaantunein maakunta ( /as) ja Pohjois-Pohjanmaa toiseksi velkaantunein (3.157 /as). Taseen mukaisesti tarkasteltuna kuntien tasapaino heikkeni, Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Lainsäädännön vaikutukset toiminnan ja talouden muutoksiin Verontilityslakia kesäkuussa 2013 siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Verontilityslain 3 muutettiin, että tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tuli voimaan 31. elokuuta Valtionosuuksia leikattiin v. 201 lisää 23 asukasta kohti, mikä tekee Kalajoen kaupungille Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kalajoen kaupungissa tilintarkastusyhteisön tarkastuskautta jatkettiin tarjouksen perusteella yhdellä vuodella eli vuosi Suurimmat investointikohteet

13 13 - tilivuoden 2013 aikana kaupunki hankki uusia maa-alueita 1,25 miljoonalla eurolla (ed. vuonna 1,65 M :lla). Valtuusto myönsi talousarviossa olevan 0,5 milj..n lisäksi 0,6 milj. lisää määrärahaa, - kaupunki hankki KOY Kalajoen Linja-autoaseman osakkeita vuonna 2013 vielä :lla, joten kaupunki omistaa osakkeista 100 % tilivuoden lopussa. - kaupunki hankki Kalajoen Hiekkasärkkien osakkeita v yhteensä :lla ja kaupungin omistusosuus on 91,3 % tilivuoden lopussa. - Merenojan koulun saneeraus valmistui tilivuonna ja tilivuonna 2013 käytettiin siihen 1.8 M ja kustannukset tilivuoden loppuun mennessä olivat yhteensä Kustannusarvio oli 4,45 M. - uuden asuntoalueen Kotipuiston infrastruktuurin rakentamiseen käytettiin ja lisäksi kevyen liikenteen väylään Kotipuisto koulukeskus yrityspuistojen kehittämishankkeeseen (40 % rahoitus). - Santaholma 2013 hankkeeseen Kalajoen matkailukaupungin ympäristöhanke (75 % rahoitus). - Kalajoen sataman investoinnit vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit Käyttötalouden toteutumisvertailu 2013 Menot Määrärahat Käytetty Tot % Alitus/- ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot % Alitus/- ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Netto Käytetty/ Kertynyt Tot % Nettomääräraha Alitus/- ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä ,

14 14 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMISVERTAILU 2013 ILMAN LOMITUSTA Menot Määrärahat Käytetty Tot % Alitus/-ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Netto Nettomääräraha Käytetty/ Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä ,

15 15 Käyttötalouden yhteenveto Menot Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Tulot Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Netto Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä ,

16 16 Käyttötalouden yhteenveto ilman lomitustointa Menot Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Tulot Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä , Yleistä käyttötalouden toteutumasta Määrärahoissa ja tuloarvioissa on huomioitu valtuustossa hyväksytyt muutokset. Toimintakulut ylittyivät 0,7 M ja toimintatuotot 1,6 M sekä toimintakate alittui 0,9 M. Ilman maatalouslomitusta toimintakulut ylittyivät 0,4 M ja toimintatuotot ylittyivät 1,4 M ja sekä toimintakate alittui 0,9 M. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen nettomenot alittuivat varaukseen nähden Kehittäminen Kehittämispalveluiden nettomenot alittuivat ja ilman lomitustoimintaa ne alittuivat Perusturva Perusturvapalveluiden tilipäätöksessä ovat mukana Merijärven kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin osalta ympäristöterveydenhuolto, joissa kaikissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvapalveluiden nettomenot alittuivat Sivistys Sivistyspalveluiden nettomenot ylittyivät Hallinnon nettomenot ylittyivät , perusopetuksen , keskiasteen ja vapaa-aikatoimen Tekninen Netto Muutos % Muutos Hallinto , Kehittäminen , Perusturva , Sivistys , Tekninen , Yhteensä ,

17 17 Teknisten palveluiden nettomenot alittuvat Tuloissa maan myyntivoitto ylittyi Tuloslaskelmatarkastelu Vaikuttavat tekijät Laskennallinen Tot Erotus Toteutuneet toimintatuotot ylittyivät 1 M ja toimintakulut 0,8 M, joten toimintakate alittui Verorahoitus kokonaisuudessaan jäi alle arvion , mikä johtui, että v:n 2012 verotulopohja jäi pienemmäksi kuin arvioitiin. Vuosikate oli 0,3 M suurempi kuin arvioitiin Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 % ja käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) kasvoivat 3,0 %, joten talouden tasapaino tuloslaskelmatasolla pysyi lähes ennallaan tilivuonna 2013 Verotulot Verotuloja kertyi 35,4 M, joka on vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli ja vähemmän verrattuna talousarvioon ja siihen tehtyihin muutoksiin yhteensä. Verotulojen kasvu oli alkuvuonna positiivinen ja lokakuun tilityksen perusteella olisi mahdollista päästä jopa 36 M :oon. Ja kun vielä tilitysjärjestelmä muuttui alkaen, jolloin tilityksiä siirtyi vuodenvaihteessa edelliselle vuodelle, olettamus oli, että verotuloja kertyy selvästi arvioitua enemmän. Vuoden 2012 verotuksen valmistuttua selvisi, että vuonna 2012 verotettavan tulon kertyminen ei ollutkaan arvion mukainen ja marras - joulukuussa 2013 verotuloja oikaistiinkin vastaamaan vuoden 2012 verotettavia tuloja. Eli verotuloja kertyi marras-joulukuussa selvästi arvioitua vähemmän. Kunnallisveroja kertyi , yhteisöveroja ja kiinteistöveroja arvioitua vähemmän. Valtionosuudet Laskennallisia valtionosuuksia kertyi 28,9 eli enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin ja enemmän kuin talousarviossa ja siihen tehtyjen muutosten jälkeen arvioitiin Rahoituserät Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus/netto Yhteensä *) *) = vuosikate Sijoitukset Kalajoen kaupunki sijoitti vv. 1999/2000 yhteensä 8,9 M Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituottoja. Sijoituksia hoitavat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti ulkopuoliset omaisuudenhoitajat valtakirjalla. Vuoden 2013 lopussa niiden arvo oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan yhteensä 13,8 M, joka on 0,7 M suurempi kuin edellisen vuoden lopussa (5,5 %). Vuonna 2007 kaupunki tuloutti 1,255 M sijoitustuottoja, jotka käytettiin elinkeinopoliittisiin investointeihin. Kaupungin tuloslaskelmaan ja tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat sijoitusvarojen osalta kirjattu seuraavat erät:

18 Korkotuotot Myyntivoitot Myyntitappiot Arvon alentuminen -2 0 Arvon korottaminen 26 9 Omaisuudenhoitajien palkkiot Vaikutus tulokseen on Omaisuuden markkina-arvo poikkeaa taseessa olevasta arvosta, koska arvon korottaminen (varovaisuuden periaate) saadaan tehdä vain hankintahintaan saakka. Korkomenot Korkomenot olivat (ed. v ) ja ne alittuivat talousarvioon nähden Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa arvioitiin korkotason olevan selvästi korkeammalla tasolla kuin se oli. Kaupungin lainakannasta 23,5 M (65 %) oli kuntatodistusohjelmien puitteissa laskettuja kuntatodistuksia, joiden korko euribor korkotasoa. Koko lainakanta oli vuoden lopussa 36,4 M. Investoinnit Investointien bruttomenot olivat 8,7 M ja nettoinvestoinnit 7,0 M. Investointimenot alittuivat 2,7 M Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tuloslaskelmatarkastelu Tp 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät Vuosikate Poistot Tulos Toimintakatteen muutos % 4,1 2,1 0,8 1,5 1,2 Vuosikatteen muutos % 0,2-5,0 6,7-10,8 10,5

19 19 Rahoituslaskelmatarkastelu Tp 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet Pys. vastaavien hyödykkeiden luovutukset Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksv. muutokset Rahoituksen rahavirta Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan vv toimintakate kasvaa vuosittain 0,8-2.1 %. Jotta päästään em. vuosina keskimäärin 1,4 %::n vuosikasvuun, edellyttää se hyvin määrätietoista menojen sopeuttamista. Em. arvio on tehty marraskuussa 2013, jonka jälkeen talouskehitys ja arviot tulevasta talouskehityksestä ovat heikentyneet. Verotulojen kasvu jää todennäköisesti tänä vuonna arvioitua pienemmäksi ja myös arviot tulevien vuosien kehityksestä ovat myös heikentyneet. Rahoituslaskelma ei sisällä olennaisia koulurakennusten jaksotettavia investointimenoja lukuun ottamatta Pohjankylän saneerausta Tarvetta on koulurakennusten em. suuremmalle saneeraukselle Kunnan henkilöstö Kaupungin henkilöstö Vakinaiset Muut Yhteensä Palkat ja palkkiot 33,8 M 33,4 M Henkilöstösivukulut 10,5 M 9,5 M Eläkekulut 8,3 M 7,5 M Muut henkilöstösivukulut 2,2 M 2,0 M Henkilöstökulut yhteensä 44,3 M 43,0 M Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä Yleistä Kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys kasvaa kuntien yhdistyessä, kuntakonsernien ja erilaisten palveluntuotantotapojen ja järjestelmien monimutkaistuessa sekä taloudellisen liikkumavaran supistuessa. Samalla johtamiselle asetetut odotukset kasvavat, palveluiden tarve lisääntyy ja syvenee. Lisäksi kunnallisen toiminnan riskit ovat osoittautuneet hyvin erilaisiksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymäntilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnat ja kuntayhtymät on velvoitettu antamaan tilinpäätöksessään hallituksen selonteot sisäisen valvonnan ja sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Yleisohjeen mukaan hallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja sen osana

20 20 riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäinen valvonta on olennainen osa tehokasta johtamista ulottuen kaikille organisaation tasoille. Sen osatekijöitä ovat sellainen johtamistapa ja valvontakulttuuri, joka edistää kaupungin tavoitteiden saavuttamista, resurssien tehokasta käyttöä ja toiminnan säännösten mukaisuutta. Merkittävän osan sisäisestä valvonnasta muodostavat myös riskienhallinta, luotettava ja oikeata tietoa tuottavaa raportointi ja tiedonvälitys sekä sisäinen tarkastus. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin organisaation toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla palvelualueillaan toimialojen ja niiden alaisten palveluyksiköiden hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonta ja systemaattinen riskienhallinta edellyttää yhdenmukaisia ohjeita. Selonteon tarkoituksena on mm. korostaa johdon vastuuta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja johtamisesta. Käytännössä selonteon toteuttaminen merkitsee sitä, että ylimmän johdon on sitoutettava alempi johto ja tätä kautta koko henkilökunta riskienhallintaan SISÄISEN VALVONNAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt konserniohjeet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankintaohjeen ( ) sekä hankekäsikirjan ( ). Kaupunginjohtaja on antanut toimintavuonna hankintaohjeita täydentävän seuraavan ohjeistuksen, jota noudatetaan kaikessa Kalajoen kaupungin hankinnoissa: pienhankintaostokset keskitetään pääsääntöisesti Kalajoelle. Mikäli Kalajoki toimii jonkin palvelun osalta yhteistoiminta-alueen vastuukuntana, palvelun pienhankinnat suoritetaan pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueen kunnista. Pienhankinnoissa otetaan käyttöön luottokortti järjestelmä. Kalajoen/yhteistoiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevissa liikkeissä lopetetaan Kalajoen kaupungin käytössä olevat tilit. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sijoitusomaisuuden sijoitusperusteiden tarkistamisen ( ). Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet on annettu. Palvelujen johtaminen ja hallinto on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajia toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Yhtiökokous valitsee yhtiön toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita.