Tulevaisuusfoorumit Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille

Transkriptio

1 Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006

2

3 Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006

4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2006 Taitto: Anja Järvinen, valtioneuvoston kanslia Julkaisun tilaukset: Julkaisija: valtioneuvoston kanslia 2

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät: Minna Järvinen Julkaisun laji: Julkaisu Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia KUVAILULEHTI Julkaisun nimi: Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Framtidsforum 2005 Ett gott samhälle för människor i alla åldrar Julkaisun osat: Tiivistelmä: Syksyllä 2005 valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Niihin kutsuttiin eri tahoja pohtimaan väestön ikärakenteen muutoksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä hahmottamaan alueiden tulevaisuusvaihtoehtoja ja tulevaisuuteen vaikuttamista. Tilaisuuksien lähtökohtana oli tulevaisuusselonteko sekä tulevaisuusvaliokunnan siitä antama mietintö. Pääteemoina olivat: Kolmas ikä elämänvaiheena (Mikkeli 5.9.) Palvelujen järjestäminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla (Hämeenlinna 12.9.) Terveyden edistäminen (Oulu 19.9.) Syrjäisen maaseudun mahdollisuudet (Lieksa 26.9.) Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä (Kerava ) Maahanmuutto (Lappeenranta ) Sosiaalinen pääoma ja hyvä elämä (Pietarsaari ) Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 800 henkilöä, jotka edustivat kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa, valtion aluehallintoa, yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä kansalaisja etujärjestöjä. Alustajina oli valtioneuvoston ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäseniä sekä alueellisia ja kansallisia asiantuntijoita ja paikallisia toimijoita. Hämeenlinnan ja Lappeenrannan tilaisuuksissa käytettiin ryhmätyöskentelyä niin, että päivän teemoja pohdittiin kaikkiaan lähes 40 työryhmässä. Samasta aiheesta eri puolilla Suomea käydyt keskustelut on koottu yhteen. Näistä keskeisimmät kysymykset on poimittu tähän raporttiin. Aiheita on tarkasteltu kansalaisten ja perheiden, yhteisöjen, yritysten, alueiden ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Väestön ikärakenteen muutos ja talouden globalisaatio edellyttää eri sektorien entistä tiiviimpää yhteistyötä. Muutos tulee painottumaan eri puolilla Suomea eri tavalla ja asettaa erilaisia haasteita eri alueille. Avainsanat: Väestökehitys, väestöpolitiikka, ikärakenteen muutokseen varautuminen. Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006 Kokonaissivumäärä: 92 Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Kieli: Luottamuksellisuus: Fi Julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia 3

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Minna Järvinen Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli PRESENTATIONSBLAD Publikation (även den finska titeln): Framtidsforum 2005 Ett gott samhälle för människor i alla åldrar Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Publikationens delar: Referat: Hösten 2005 arrangerade statsrådets kansli, riksdagens framtidsutskott och sju landskapsförbund gemensamt en serie regionala Framtidsforum Till dessa inbjöds olika instanser att dryfta de utmaningar och möjligheter som förändringen av befolkningens åldersstruktur för med sig samt att utarbeta framtidsalternativ och åtgärder för framtidspåverkan. Utgångspunkt för framtidsforumen var framtidsredogörelsen samt framtidsutskottets betänkande om samma ämne. Huvudteman var: Den tredje åldern (S:t Michel 5.9) Tjänster och boendeförhållanden i tillväxtområdena (Tavastehus 12.9) Främjandet av hälsan (Uleåborg 19.9) Den perifera landsbygdens möjligheter (Lieksa 26.9) Familjens framtid och familjen som en framtidsfaktor (Kervo 10.10) Invandring (Villmanstrand 17.10) Det sociala kapitalet och ett gott liv (Jakobstad 24.10) I evenemangen deltog inalles drygt 800 personer som företrädde ledande tjänste- och förtroendemän i kommunerna, statens regionalförvaltning, företag, högskolor och forskningsinstitutioner samt medborgar- och intresseorganisationer. Medlemmar i statsrådet och riksdagens framtidsutskott samt regionala och nationella sakkunniga och lokala aktörer deltog i evenemangen som diskussionsinledare. Vid evenemangen i Tavastehus och Villmanstrand arbetade man i grupper så, att dagens teman dryftades i sammanlagt nästan 40 arbetsgrupper. Man har sammanställt diskussionerna som hållits om samma tema på olika håll i Finland. I rapporten har man tagit med de mest centrala av dessa frågor. Man har granskat dessa teman ur medborgarnas och familjernas, samfundens, företagens, regionernas och hela samhällets synvinkel. Förändringarna i befolkningens åldersstruktur och globaliseringen av ekonomin förutsätter ett allt närmare samarbete mellan de olika sektorerna. Förändringen kommer att accentueras på olika sätt i olika delar av Finland och ställa olika krav på de olika områdena. Nyckelord: Befolkningsutveckling, befolkningspolitik, förberedelser inför förändringarna i åldersstrukturen. Övriga uppgifter: Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 2/2006 Sidantal: 92 Distribution: Statsrådets kansli ISSN: ISBN: Språk: Sekretessgrad: Fi Offentligt Förlag: Statsrådets kansli 4

7 Tulevaisuusfoorumit koordinaatioryhmän puheenjohtajan esipuhe Hallitus päätti maaliskuussa 2005 järjestää alueellisten tulevaisuusfoorumien sarjan yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja seitsemän maakuntaliiton kanssa. Tilaisuudet toteutettiin syksyn 2005 aikana eri puolilla maata, väestö- ja elinkeinorakenteeltaan ja -kehitykseltään erilaisissa maakunnissa. Lähtökohtana oli Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan siitä antama mietintö. Tilaisuuksissa lähdettiin hakemaan avointa keskustelua siitä, millaisena eri alueet näkevät kyseisen maakunnan ja Suomen tulevaisuuden ja miten eri alueilla muutokseen pitäisi valmistautua. Tämän kautta avautui uusia näkökulmia väestökehitykseen varautumiseen. Keskeinen viesti foorumikierroksella oli, että väestön ikärakenteen muutos ja talouden globalisaatio linkittyvät toisiinsa monilla eri tahoilla ja niiden haasteet heijastuvat eri tavalla kansalaisten, perheiden, yritysten, yhteisöjen ja alueiden arkeen. Tilaisuuksien toteuttaminen vaati monien eri tahojen välistä yhteistyötä. Esitän lämpimät kiitokset eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tärkeästä panoksesta tulevaisuuskeskustelussa ja maakuntaliitoille, jotka vastasivat merkittävällä tavalla tilaisuuksien onnistumisista eri puolilla Suomea. Haluan kiittää kaikkia puheenjohtajia, alustajia, kommenttipuheenvuoronpitäjiä, esiintyjiä ja työryhmiä tärkeästä panoksesta tilaisuuksissa. Kiitän myös koordinointityöryhmää ja sen sihteeristöä työn aktiivisesta ohjaamisesta. Eräs keskusteluissa usein toistunut näkökulma oli se, että asioita tulee tarkastella myös onnistumisten ja mahdollisuuksien, ei vain ongelmien kautta. Osaaminen, avautuminen ja uudistuminen ovat kilpailukykymme edellytyksiä. Onnistuneet sosiaaliset innovaatiot ovat syntyneet siitä, että tekijöillä on ollut tahtoa työskennellä yhteisen päämäärän eteen. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille syntyy eteenpäin näkemisen halusta, yhteiskunnallisesta rohkeudesta. Aktiivinen vuoropuhelu yli sukupolvirajojen mahdollistaa sen, että huomisenkin Suomi on meidän kaikkien. Mari Kiviniemi ministeri valtioneuvoston kanslia 5

8 6

9 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan esipuhe Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on ainutlaatuinen koko maailmassa. Teemme tulevaisuutta käsitteleviä arvioita ja raportteja aiheista, jotka koemme Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimmiksi haasteiksi. Tarkastelemme tulevaisuutta vuoden aikaperspektiivillä. Työmme on haastavaa, mutta antoisaa. Tulevaisuuden kehityslinjojen hahmotus vaatii kykyä aistia muutoksen tuulia ja ns. heikkoja signaaleja, jotta voisimme etukäteen varautua uusiin edessä oleviin haasteisiin. Tulevaisuus on aina erilainen kuin tämä hetki. Erilaisuudestaan huolimatta tulevaisuus voi olla hyvä, jos osaamme varautua, mukautua ja uudistua sen vaatimuksiin. Tätä työtä ei voi tehdä valiokunnan kammiosta käsin, vaan on mentävä ihmisten pariin, kuultava eri alojen asiantuntijoita ja ihmisiä monipuolisesti. Tulevaisuusfoorumit on ollut tärkeä osa tässä työssä. Käsissänne oleva raportti ei ole tarkka selostus tapahtumista, vaan aiheittain etenevä kuvaus koko foorumien annista. Vuoden 2005 kierroksen yhteistyökumppaneina olivat maakuntaliitot. Tämä tarkoitti entistä vahvempaan alueelliseen toimintaan ja monipuolisten näkemysten saamiseen eri puolilta Suomea. Osallistujina oli monipuolisesti virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen yritysten ja oppilaitosten edustajia. Vuoropuhelu oli hyvää ja erilaiset näkemykset tulevat esille tästä raportistakin. Yhteinen tavoitteemme on kuitenkin sama. Koetamme hahmottaa tulevaisuuden kuvaa eri näkökulmista ja miettiä miten Suomen tulisi varautua. Käytössämme oli myös erilaisia työskentelymenetelmiä, joiden avulla onnistuimme saamaan tilaisuuksista kaiken mahdollisen irti. Tulevaisuusvaliokunnan näkökulmasta foorumien konsepti on hyvä. Se mahdollistaa viestin kulkemisen ohi virallisten käsittelylistojen ja nostaa esille uusia kysymyksiä. Suomalaisen poliittisen johdon sitoutuminen tulevaisuustyöhön on olennaista menestymisemme kannalta. Jatkossa tilaisuuksien tulevaisuusnäkökulma on nostettava entistä paremmin esiin. Näin saamme foorumien tavoitteenasettelun kannalta olennaisimpia teemoja käsittelyyn. Myös valtioneuvoston kanssa tehtävän yhteistyön on oltava saumatonta. 7

10 Vuoden 2005 teemoja oli muun muassa työ, perheet, lapset, koulutus- ja innovaatiopolitiikka sekä palveluiden tulevaisuus. Kattavana teemana oli Suomi globalisoituvassa maailmassa. Teemojen asettelu oli hyvä ja raportin sisältö osoittaakin että pystyimme yhdessä paljon uutta tuottamaan. Nämä ydinteemat ovatkin kaikkein haasteellisimmat muutoksen kourissa ja siten olennaisinta myös meidän työssämme. Innoittavia lukuhetkiä! Jyrki Katainen puheenjohtaja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 8

11 Sisällys 1 TULEVAISUUSFOORUMIT 2005 HYVÄ YHTEISKUNTA KAIKENIKÄISILLE Taustaa ja tavoitteet Tilaisuudet MUUTOKSEEN VARAUTUMINEN MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ Työn organisoinnin muutokset Yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset Työssä jaksaminen Työvoiman saatavuuden kehitys ja työperustainen maahanmuutto KOULUTUKSEN JA INNOVAATIOPOLITIIKAN HAASTEET Työelämä ja koulutus Luovuudella innovaatioihin Innovaatiot liiketoiminnaksi PALVELUJEN TULEVAISUUS Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut palvelujen saatavuuden turvaaminen Hyvinvointipalvelujen vaihtoehdot Yhteiskunnan ja yksilön vastuunjako TYÖn ja PERHEEn YHTEENSOVITTAMINEN Lapsi- ja perhemyönteisyys lähtökohtana Työelämä ja perheiden hyvinvointi Edellytyksiä lapsiluvun kasvulle KOULU LASTEN JA NUORTEN ELÄMISEN YMPÄRISTÖNÄ Peruskoulut osana alueensa verkostoja Lasten ja nuorten kuuleminen päätöksenteossa TULEVAISUUDEN ASUMINEN JA KODIN LÄHIYMPÄRISTÖ Alueellinen jakautuminen Lapsiperheet ja asuminen Kasvavan vanhusväestön asumisen haasteet Vapaa-ajan asuminen YHTEISÖLLISYYS TULEVAISUUDEN RAKENNUSAINEENA Paikallinen kumppanuus Esimerkkejä kansalaistoiminnasta Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille...80 LIITE LIITE

12 10

13 1 TULEVAISUUSFOORUMIT 2005 HYVÄ YHTEISKUNTA KAIKENIKÄISILLE 1.1 Taustaa ja tavoitteet Syksyllä 2005 valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Foorumikierroksen lähtökohtana oli hallituksen marraskuussa 2004 eduskunnalle antama tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toukokuussa 2005 antama mietintö. Tausta Maaliskuussa 2005 hallitus teki iltakoulussa periaatepäätöksen seitsemän aluetilaisuuden järjestämisestä. Valtioneuvoston kanslia esitti niiden järjestämistä Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitoille. Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien koordinointia varten valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän, johon kutsuttiin eri ministeriöiden, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Stakesin ja Tilastokeskuksen edustajia. Koordinointiryhmän puheenjohtajana toimi ministeri Paula Lehtomäki ( saakka) ja ministeri Mari Kiviniemi. Ryhmän tehtävänä oli ohjata ja sovittaa yhteen eri osapuolten työtä tilaisuuksien valmistelussa ja läpiviennissä. Tulevaisuusfoorumit tilaisuudet olivat jatkoa hallituksen käynnistämälle alueellisten keskustelujen sarjalle, jota valtioneuvoston kanslia valmistelee yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, ministeriöiden ja alueellisten toimijoiden kanssa. Foorumisarjaa oli järjestetty vuosina 1998, 2000 ja Tavoitteet Syksyn 2005 Tulevaisuusfoorumeissa lähdettiin pohtimaan väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia mm. väestön ikärakenteen muutoksen, väestöpolitiikan ja alueen väestökehityksen näkökulmista. Tämän ohella pohdittiin alueiden tulevaisuusvaihtoehtoja ja tulevaisuuteen vaikuttamista. Koordinointiryhmä esitti, että tilaisuuksissa pyrittäisiin avoimeen ja ihmisläheiseen keskusteluun, jossa kuultaisiin monipuolisesti eri ikä- ja intressiryhmien näkökulmia väestön ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun avaamiseen toivottiin raikkaita ja rohkeita puheenvuoroja, jotka johdattavat keskustelua eteenpäin ja jatkotyöstävät tulevaisuusselonteossa ja tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä esiin nostettuja kysymyksiä. Maakuntaliitot tarttuivat haasteeseen, ja lähtivät rakentamaan tämän pohjalta ohjelmaa hallituksen ehdottamien aihepiirien ympärille. 11

14 Aihepiirit olivat: Kolmas ikä elämänvaiheena, Etelä-Savo, Mikkeli Palvelujen järjestäminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla, Kanta-Häme, Hämeenlinna Terveyden edistäminen, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu Syrjäisen maaseudun mahdollisuudet, Pohjois-Karjala, Lieksa Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä, Uusimaa, Kerava Maahanmuutto, Etelä-Karjala, Lappeenranta Sosiaalinen pääoma ja hyvä elämä, Pohjanmaa, Pietarsaari Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien ohjelmat on koosteena tämän raportin lopussa (liite 1). 1.2 Tilaisuudet Muutamat maakuntaliitot ottivat käyttöön uusia toimintamalleja tilaisuuksien toteuttamisessa. Pohjois-Karjalan tilaisuudessa oli nuorten ja yrittäjien haastattelut virittämässä yleisökeskustelua, ja Etelä-Karjalan tilaisuudessa maahanmuuttajanuoret esittivät kysymyksensä päättäjille videon välityksellä. Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa sovellettiin Learning Café -mallia, joissa tilaisuus rakentui lyhyistä alustuksista, pöytäkeskusteluista ja yhteisistä teemakeskusteluista. Jokaisessa pöydässä oli etukäteen nimetty puheenjohtaja, joka vauhditti keskustelua ja kokosi siitä yhteenvedon. Näiden tilaisuuksien alateemat on koosteena tämän raportin lopussa (liite 2). Kanta-Hämeen tulevaisuusfoorumi, Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Hämeenlinna

15 Learning Café -malli osoittautui toimivaksi. Sen ehkä kaikkein arvokkain anti oli kuitenkin siinä, että se kokosi eri alojen edustajat (opiskelijat, maahanmuuttajat, kansanedustajat, tutkijat jne.) yhdessä pohtimaan heitä kaikkia koskevia tulevaisuuden haasteita. Pienissä teemaryhmissä osallistujat pääsivät avoimeen keskusteluun, jossa kumpusi uusia avauksia maahanmuuttoon, koulutukseen, hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Näiden keskustelujen helmet on koottu tähän raporttiin. Maakuntaliittojen saama palaute tilaisuudesta on ollut erittäin myönteistä. Pöytäkeskustelujen anti jäi myös alueille maakuntaliittojen työstettäväksi. Tämän pohjalta voi todeta, että Tulevaisuusfoorumit -kierros täytti odotukset. Kierroksen aikana alueiden ja kansalaisten ääni tuli esiin. Tulevaisuusfoorumeihin osallistui yhteensä yli 800 henkeä. Suunnilleen puolet osallistujista oli kuntien ja aluehallinnon virkamies- ja luottamusmiesjohtoa ja puolet korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien, ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen, eläkeläisjärjestöjen, oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen edustajia. Muutamaan tilaisuuteen oli kutsuttu myös oppilaita seuraamaan keskustelua. Tulevaisuusfoorumit aineisto Seitsemän Tulevaisuusfoorumit tilaisuuden aineisto oli mittava. Tulevaisuusselonteossa ja tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä esiin nostettuja näkökulmia käsiteltiin melko kattavasti. Tilaisuuksissa kuultiin yhteensä yli 100 alustusta ja pyydettyä kommenttipuheenvuoroa. Learning Café -työskentelyyn osallistui lähes 40 työryhmää, jotka käsittelivät yhteensä 21 alateemaa. Työryhmissä istui yhteensä yli 300 henkilöä. Myös yleisökeskustelu oli paikoin runsasta. Väestön ikärakenteen muutokseen varautuminen vaatii poikkihallinnollista, laajaalaista ja pitkän aikavälin tarkastelua ja strategiaa. Tämän pohjalta foorumikierroksen antia on purettu niin, että samasta teemasta eri puolilla Suomea käydyt keskustelut on koottu yhteen. Toimialoittaisen tarkastelun sijaan teemoja on tarkasteltu kansalaisten ja perheiden, yhteisöjen, yritysten, alueiden ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Alustajien ja kommenttipuheenvuoron esittäjien puheenvuorot on luettavissa osoitteessa Mediaseuranta Tulevaisuusfoorumit aihetta käsiteltiin syksyn aikana mediassa. Alueellisissa valtalehdissä julkaistiin etukäteen tilaisuuden teemaa käsitelleitä asiantuntija-artikkeleita. Myös Tulevaisuusfoorumien nettisivujen käyttö oli aktiivista. Tilaisuuksien yhteydessä järjestettiin lehdistölle ministeritapaaminen ja osa tiedotusvälineiden edustajista myös seurasi tilaisuuksia. Tilaisuuksien aihepiirejä käsiteltiin muutamassa pääkirjoituksessa. Mediassa Tulevaisuusfoorumit -sarjasta annettiin myönteinen kuva ja tilaisuudet saivat kiitettävästi palstatilaa muiden ajankohtaisaiheiden rinnalla. 13

16 2 MUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Tulevaisuuden Suomella on edessään kaksi suurta haastetta, talouden globalisaatio ja väestön ikärakenteen muutos ja ne linkittyvät toisiinsa monilla eri sektoreilla. Työelämä, yrittäjyys ja koulutus joutuvat yhä voimakkaampaan muutokseen globalisoituvassa maailmassa. Samaan aikaan Suomen väestön huoltosuhde muuttuu. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli hengellä vuoteen 2030 mennessä samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. Näin voimakas väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen ja työllisyyteen. Sillä on mittavia julkistaloudellisia seurauksia ja se muuttaa hyvinvointipolitiikan painopisteitä. Ikärakenteen muutos koskee kaikkia ikäryhmiä ja vaatii eri osapuolten välistä tiivistä yhteistyötä ja verkottumista. Väestöryhmien keskinäisten suhteiden muuttuessa kyse ei ole vain ikääntyneistä aiheutuvien kustannusten noususta, vaan myös työikäisten määrän vähenemisen vaikutuksista. Työllisyyskehityksen rinnalla muutosta ohjaavat sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset muutokset. Väestönkehitys aiheuttaa etenkin taloudellisia haasteita, mutta nostaa esiin myös mahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen totesi Lieksan tilaisuuden avauspuheenvuorossa osuvasti: Nyt on tartuttava uusin eväin uuteen tilanteeseen. Ohjeeksi tulisi ottaa toivon johtaminen ja siirtyä ongelmakeskeisyydestä onnistumiskeskeisyyteen. Mikäli kysymme että mitä pitäisi välttää, millaisia merkittyjä ongelmia näemme edessä, alamme innovoida ongelmia. Tulisi painottaa onnistumiseen ja mahdollisuuksiin. Nyt tarvitaan luovuutta yhdistellä asioita. 1 Kuvio 1 Väestön ikärakenteen muutos vuosina 1950, 1975, 2003 ja ennuste vuosille 2015 ja vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja vuoden 2004 väestöennuste. 1 Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Lieksa

17 3 MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ 3.1 Työn organisoinnin muutokset Erikoistuminen ja verkottuminen Tulevaisuuden Suomi on yhä voimakkaammin tieto- ja verkostoyhteiskunta, jossa tiedon välitys, tiedonkäsittely ja uuden tiedon hyödyntäminen arjessa tulevat korostumaan. Teknologiapainotteisesta informaatioyhteiskunnasta siirrytään tietämysyhteiskuntaan, jonka seurauksena uudet ratkaisumallit tulevat korvaamaan vanhat järjestelmät, ja kehitystyö jatkuu. Taloudellinen menestyminen vaatii talouden avoimuuden antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä, vahvaa osaamista ja koko yhteiskunnan uudistumiskykyä. Alueiden menestyminen globaalin talouden oloissa riippuu yhä voimakkaammin niiden omiin vahvuuksiin perustuvasta erikoistumisesta ja kyvystä verkottua. Managerivallasta markkinatalouteen Keravalla puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen professori Jaakko Kiander toi esiin, että talouden kansainvälistyminen ja avautuminen kilpailulle on johtanut siihen, että säätelytaloudesta on alettu siirtyä kilpailutalouteen, managerivallasta markkinatalouteen. Tämän seurauksena on tapahtunut tiedonvälityksen, teknologian ja kulttuurin muutos. Globalisaatio on heijastunut työelämään, jossa kilpailu, epävarmuus, vaatimustaso ja tuloerot ovat kasvaneet. Pääoman liikkuvuus on vahvistanut sen neuvotteluasemaa ja johtanut funktionaalisen tulonjaon, työajan ja työehtojen muutoksiin. 2 Tätä samaa näkemystä tuki myös Lappeenrannassa työkulttuurin muutosta pohtinut työryhmä. Suomessa toimivien ulkomaalaisten yritysten määrän kasvu on heijastunut myös yrityskulttuurin muuttumiseen. 3 Yritysten sopeutuminen muutokseen Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustaneiden yrittäjien puheenvuoroissa korostettiin, että yhä kiristyvässä kilpailussa yritykset etsivät segmenttejä, markkinarakoja, joilla pärjääminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, nopeutta, suhteellisen pieniä sarjoja ja jatkuvaa innovointia. Tämä pakottaa yritykset erikoistumaan ja niiden tulee joustaa ja mukautua nopeasti muuttuviin kilpailuolosuhteisiin. Pietarsaaressa puhunut Pisla Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kuivalainen korosti, että muutokseen sopeutuvat yritykset pystyvät lisäämään tuottavuuttaan ja antamaan työntekijöilleen turvallisuutta. 4 2 Professori Jaakko Kiander, VATT, Kerava Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Toimitusjohtaja Pekka Kuivalainen, Pisla Oy, Pietarsaari

18 Työmarkkinoiden muutos Työntekijöiden tiedon ja osaamisen merkitys tulee korostumaan työympäristön muuttuessa yhä nopeatempoisemmaksi. 5 Erikoistumiskehityksen johdosta työntekijöiltä vaaditaan kykyä käsittää laaja-alaisesti oma osuutensa tuotantoprosessissa. Etenkin toimihenkilöpuolen työntekijöiden on jatkuvasti opittava uutta ja hallittava monipuolisempaa taitovalikoimaa kuin aikaisemmin. 6 Tässä tilanteessa korostuu kyky ja halu oppia uutta. Tulevaisuuden työmarkkinat edellyttävät työvoimalta enemmän mukautumiskykyä, joustoa ja erikoistumista. Tämä kehitys tulee heijastumaan yhä voimakkaammin mm. koulutusjärjestelmän vaatimuksiin. 7 Työympäristön ja väestön ikärakenteen muutoksen myötä työmarkkinoilla joudutaan sopeutumaan moniin eri kehityskulkuihin. Yhtäältä työvoima vähenee ja toisaalta se muuttuu ikäprofiililtaan. Yrittäjien ja työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle työmarkkinoilta poistuu nopeassa tahdissa pitkään kokemukseen pohjautuvaa osaamista. Työntekijöiden ikääntyessä työssä jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Osaavan työvoiman saatavuus ja työperustainen maahanmuutto vaativat toimenpiteitä. Entistä vaikeampaa työllistyminen on niillä työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneilla, kouluttamattomilla nuorilla ja vanhoja toimintamalleja hallitsevilla, uuteen järjestelmään sopeutumattomilla työntekijöillä. Myös maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistyminen on vaikeaa Yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset Sukupolvenvaihdokset ja niiden haasteet Yrittäjien ikääntyessä yritystoiminnalle ei riitä jatkajia. Suomessa on laskettu olevan noin yritystä, joista :ssa sukupolvenvaihdos on tulossa ajankohtaiseksi. Yrityskannan kehittäminen tulee olemaan suuri haaste. 9 Myös monille yrittäjille sukupolvenvaihdos on haasteellinen. Snellman Oy:n henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg mainitsi esimerkkinä sukupolvenvaihdokseen liittyvän verolainsäädännön mm. omaisuuden verotuksen Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm, Cloetta Fazer AB, Kerava Tulevaisuuden korkea-asteen koulutus -työryhmät, työryhmien puheenjohtajina johtava rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja professori Pekka Ruohotie, Tampereen yliopisto, Hämeenlinna Erityisasiantuntija Risto Laakkonen, ICMPD, Lappeenranta , kommentti yleisökeskustelussa, Pietarsaari Yleisökommentti, Pietarsaari Henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg, Snellman Oy, Pietarsaari

19 1. Pienimuotoinen yrittäjyys eläkeiän jälkeen Etelä-Savon yrittäjiä edustanut toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen korosti, että sukupolvenvaihdostilanteessa hiljaisen tiedon ja asiakkuuksien siirtäminen tulevat olemaan merkittäviä kysymyksiä. Erityisesti niillä alueilla, jolla väestö ikääntyy dramaattisesti, syntyy ensimmäisenä paineita motivoida ja kannustaa yrittäjiä jatkamaan vielä eläkeiän jälkeenkin. Eläkkeelle siirtyvien yrittäjien motivoimiseen tarvitaan uusia toimenpiteitä, esimerkiksi mahdollisuutta jatkaa pienimuotoista yrittäjyyttä eläkeiän jälkeen Mentorointi Lappeenrannassa ja Mikkelissä nostettiin esiin mentoroinnin merkitys yritystoiminnassa. Etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa uudelle yrittäjälle on tärkeää saada vanhemman yrittäjän käytännön kokemuksesta kertynyttä tietoa. Erityisen vahvasti tämä tulee esiin mikroyrittäjien kohdalla. Jarkko Wuorinen kuitenkin korosti, että sukupolvenvaihdostilanteessa molemmille osapuolille sopivan yhteisen toimintamallin löytyminen voi olla hankalaa, ja tämä saattaa olla lopulta yhteistyön este. Vanhojen toimintamallien yhdistyminen uusiin toimintamalleihin vaatii sopeutumista Tulevaisuuden yrittäjyys sosiaaliset verkostot Yrityksen toiminnan edellytyksiä ovat rahoituspääoman ja osaamisen ohella sosiaaliset verkostot. Menestyvän yrittäjyyden perustana ovat usein erilaiset yhteisöt. Yrittäjille yhdistyksissä toimiminen on avannut uusia mahdollisuuksia verkottua, ja etenkin Pohjanmaan alueella tällä on pitkät perinteet. Pohjanmaan tulevaisuusfoorumin puheenvuoroissa tuotiin monessa puheenvuorossa esiin yhteisöllisyyden merkitys yritystoiminnalle. Sosiaalisten verkostojen merkitystä tulee korostaa puhuttaessa tulevaisuuden yrittäjyydestä. 13 Lappeenrannassa työkulttuurin muutoksia miettineessä työryhmässä ehdotettiin monikansallisen yrittäjäklubin perustamista. 14 Alueiden osaamisen hyödyntäminen on yhtä lailla tärkeää. Alueen yritysten yhdistyminen alueen osaamiskeskukseen tarjoaa yrityksille yhteistyöverkostoa kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa, esitti alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Hämeenlinnassa. Tästä esimerkkinä on Hyvinkäällä toimiva Koneen osaamiskeskus Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli Yleisökommentti Pietarsaaren tilaisuudessa Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, Hämeenlinna

20 4. Yritysneuvontapisteet Maahanmuuttajien yrittäjyyttä pohtinut työryhmä piti tärkeänä, että yritystoimintaa tukevat tahot kootaan yhdeksi yritysneuvontapisteeksi, josta on saatavissa helposti ja nopeasti kaikki yritystoimintaa koskeva tieto. Tämän keskittämisen lisäksi tarvitaan internet-pohjainen tietopalvelu, josta löytyy eri kielillä tiedot yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista kuten lainsäädännöstä ja markkinoista. Yrityshautomotoimintaa pidettiin aloittavien yrittäjien kannalta tärkeänä verkostojen ja asiakkuuksien luomisessa Nuoret ja yrittäjyys Yrittäjyys vaatii moniosaamista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Liiketoiminnallinen osaaminen ja johtamisosaaminen ovat yrityksen olemassaolon perusedellytyksiä. Pohjois-Karjalan tilaisuudessa haastatelluista nuorista kukaan ei uskonut ryhtyvänsä tulevaisuudessa yrittäjäksi. Nuoret eivät tarkemmin osanneet eritellä miksi yrittäjyys ei kiinnosta. 17 Nuorten kiinnostusta yritystoimintaa kohtaan voitaisiin lisätä esimerkiksi jo ammatinvalinnan ohjauksessa. Yritystoiminnan aloittamisen kannusteena voisi olla esimerkiksi oppisopimus- tai työharjoittelut sukupolvenvaihdosyrityksissä. 18 Tätä samaa korostettiin myös Lappeenrannassa maahanmuuttajien yrittäjyyttä pohtineessa työryhmässä. 19 Lieksassa ilmaistiin huoli maatalousyrittäjien määrän vähenemisestä, mikä on sidoksissa nuorten poismuuttoon alueelta. Maatilojen toiminnan turvaamiseksi on panostettava maaseudun houkuttelevuuteen Työssä jaksaminen Työntekijöiden ikääntyminen Tulevaisuusfoorumit-kierroksen yhdeksi keskeisemmäksi kysymykseksi nousi työssä jaksaminen. Työntekijöiden ikääntyminen tulee lähivuosina aiheuttamaan muutospaineita etenkin erityisalojen mikroyrityksille. Niiden on varauduttava nopealla aikataululla mm. hiljaisen tiedon siirtämiseen, työtehtävien muutokseen ja henkilöstön uudelleenkouluttamiseen. Pienten- ja keskisuurten yritysten työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota, korosti moni puheenvuoron käyttäjä. 21 Vaasan yrittäjiä edustanut toimitusjohtaja Tuula Töyli muistutti, että pieniä ja 16 Maahanmuuttaja yrityksen perustajana ja yrittäjänä Suomessa -työryhmä, puheenjohtajana yrittäjä Edvard Hannolainen, Lappeenranta Harri Laukkanen, Riikka Valtonen, Irene Salas, Sampo Sorvisto, Lieksa Toimitusjohtaja Tuula Töyli, Vaasan Yrittäjät, Pietarsaari Maahanmuuttaja yrityksen perustajana ja yrittäjänä Suomessa -työryhmä, puheenjohtajana yrittäjä Edvard Hannolainen, Lappeenranta Maatalousyrittäjä Jari Rouvinen, Lieksa Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli ja henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg, Snellman Oy, Pietarsaari