Tulevaisuusfoorumit Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuusfoorumit 2005. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille"

Transkriptio

1 Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006

2

3 Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006

4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2006 Taitto: Anja Järvinen, valtioneuvoston kanslia Julkaisun tilaukset: Julkaisija: valtioneuvoston kanslia 2

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät: Minna Järvinen Julkaisun laji: Julkaisu Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia KUVAILULEHTI Julkaisun nimi: Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Framtidsforum 2005 Ett gott samhälle för människor i alla åldrar Julkaisun osat: Tiivistelmä: Syksyllä 2005 valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Niihin kutsuttiin eri tahoja pohtimaan väestön ikärakenteen muutoksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä hahmottamaan alueiden tulevaisuusvaihtoehtoja ja tulevaisuuteen vaikuttamista. Tilaisuuksien lähtökohtana oli tulevaisuusselonteko sekä tulevaisuusvaliokunnan siitä antama mietintö. Pääteemoina olivat: Kolmas ikä elämänvaiheena (Mikkeli 5.9.) Palvelujen järjestäminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla (Hämeenlinna 12.9.) Terveyden edistäminen (Oulu 19.9.) Syrjäisen maaseudun mahdollisuudet (Lieksa 26.9.) Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä (Kerava ) Maahanmuutto (Lappeenranta ) Sosiaalinen pääoma ja hyvä elämä (Pietarsaari ) Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 800 henkilöä, jotka edustivat kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa, valtion aluehallintoa, yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä kansalaisja etujärjestöjä. Alustajina oli valtioneuvoston ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäseniä sekä alueellisia ja kansallisia asiantuntijoita ja paikallisia toimijoita. Hämeenlinnan ja Lappeenrannan tilaisuuksissa käytettiin ryhmätyöskentelyä niin, että päivän teemoja pohdittiin kaikkiaan lähes 40 työryhmässä. Samasta aiheesta eri puolilla Suomea käydyt keskustelut on koottu yhteen. Näistä keskeisimmät kysymykset on poimittu tähän raporttiin. Aiheita on tarkasteltu kansalaisten ja perheiden, yhteisöjen, yritysten, alueiden ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Väestön ikärakenteen muutos ja talouden globalisaatio edellyttää eri sektorien entistä tiiviimpää yhteistyötä. Muutos tulee painottumaan eri puolilla Suomea eri tavalla ja asettaa erilaisia haasteita eri alueille. Avainsanat: Väestökehitys, väestöpolitiikka, ikärakenteen muutokseen varautuminen. Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006 Kokonaissivumäärä: 92 Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Kieli: Luottamuksellisuus: Fi Julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia 3

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Minna Järvinen Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli PRESENTATIONSBLAD Publikation (även den finska titeln): Framtidsforum 2005 Ett gott samhälle för människor i alla åldrar Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Publikationens delar: Referat: Hösten 2005 arrangerade statsrådets kansli, riksdagens framtidsutskott och sju landskapsförbund gemensamt en serie regionala Framtidsforum Till dessa inbjöds olika instanser att dryfta de utmaningar och möjligheter som förändringen av befolkningens åldersstruktur för med sig samt att utarbeta framtidsalternativ och åtgärder för framtidspåverkan. Utgångspunkt för framtidsforumen var framtidsredogörelsen samt framtidsutskottets betänkande om samma ämne. Huvudteman var: Den tredje åldern (S:t Michel 5.9) Tjänster och boendeförhållanden i tillväxtområdena (Tavastehus 12.9) Främjandet av hälsan (Uleåborg 19.9) Den perifera landsbygdens möjligheter (Lieksa 26.9) Familjens framtid och familjen som en framtidsfaktor (Kervo 10.10) Invandring (Villmanstrand 17.10) Det sociala kapitalet och ett gott liv (Jakobstad 24.10) I evenemangen deltog inalles drygt 800 personer som företrädde ledande tjänste- och förtroendemän i kommunerna, statens regionalförvaltning, företag, högskolor och forskningsinstitutioner samt medborgar- och intresseorganisationer. Medlemmar i statsrådet och riksdagens framtidsutskott samt regionala och nationella sakkunniga och lokala aktörer deltog i evenemangen som diskussionsinledare. Vid evenemangen i Tavastehus och Villmanstrand arbetade man i grupper så, att dagens teman dryftades i sammanlagt nästan 40 arbetsgrupper. Man har sammanställt diskussionerna som hållits om samma tema på olika håll i Finland. I rapporten har man tagit med de mest centrala av dessa frågor. Man har granskat dessa teman ur medborgarnas och familjernas, samfundens, företagens, regionernas och hela samhällets synvinkel. Förändringarna i befolkningens åldersstruktur och globaliseringen av ekonomin förutsätter ett allt närmare samarbete mellan de olika sektorerna. Förändringen kommer att accentueras på olika sätt i olika delar av Finland och ställa olika krav på de olika områdena. Nyckelord: Befolkningsutveckling, befolkningspolitik, förberedelser inför förändringarna i åldersstrukturen. Övriga uppgifter: Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 2/2006 Sidantal: 92 Distribution: Statsrådets kansli ISSN: ISBN: Språk: Sekretessgrad: Fi Offentligt Förlag: Statsrådets kansli 4

7 Tulevaisuusfoorumit koordinaatioryhmän puheenjohtajan esipuhe Hallitus päätti maaliskuussa 2005 järjestää alueellisten tulevaisuusfoorumien sarjan yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja seitsemän maakuntaliiton kanssa. Tilaisuudet toteutettiin syksyn 2005 aikana eri puolilla maata, väestö- ja elinkeinorakenteeltaan ja -kehitykseltään erilaisissa maakunnissa. Lähtökohtana oli Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan siitä antama mietintö. Tilaisuuksissa lähdettiin hakemaan avointa keskustelua siitä, millaisena eri alueet näkevät kyseisen maakunnan ja Suomen tulevaisuuden ja miten eri alueilla muutokseen pitäisi valmistautua. Tämän kautta avautui uusia näkökulmia väestökehitykseen varautumiseen. Keskeinen viesti foorumikierroksella oli, että väestön ikärakenteen muutos ja talouden globalisaatio linkittyvät toisiinsa monilla eri tahoilla ja niiden haasteet heijastuvat eri tavalla kansalaisten, perheiden, yritysten, yhteisöjen ja alueiden arkeen. Tilaisuuksien toteuttaminen vaati monien eri tahojen välistä yhteistyötä. Esitän lämpimät kiitokset eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tärkeästä panoksesta tulevaisuuskeskustelussa ja maakuntaliitoille, jotka vastasivat merkittävällä tavalla tilaisuuksien onnistumisista eri puolilla Suomea. Haluan kiittää kaikkia puheenjohtajia, alustajia, kommenttipuheenvuoronpitäjiä, esiintyjiä ja työryhmiä tärkeästä panoksesta tilaisuuksissa. Kiitän myös koordinointityöryhmää ja sen sihteeristöä työn aktiivisesta ohjaamisesta. Eräs keskusteluissa usein toistunut näkökulma oli se, että asioita tulee tarkastella myös onnistumisten ja mahdollisuuksien, ei vain ongelmien kautta. Osaaminen, avautuminen ja uudistuminen ovat kilpailukykymme edellytyksiä. Onnistuneet sosiaaliset innovaatiot ovat syntyneet siitä, että tekijöillä on ollut tahtoa työskennellä yhteisen päämäärän eteen. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille syntyy eteenpäin näkemisen halusta, yhteiskunnallisesta rohkeudesta. Aktiivinen vuoropuhelu yli sukupolvirajojen mahdollistaa sen, että huomisenkin Suomi on meidän kaikkien. Mari Kiviniemi ministeri valtioneuvoston kanslia 5

8 6

9 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan esipuhe Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on ainutlaatuinen koko maailmassa. Teemme tulevaisuutta käsitteleviä arvioita ja raportteja aiheista, jotka koemme Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimmiksi haasteiksi. Tarkastelemme tulevaisuutta vuoden aikaperspektiivillä. Työmme on haastavaa, mutta antoisaa. Tulevaisuuden kehityslinjojen hahmotus vaatii kykyä aistia muutoksen tuulia ja ns. heikkoja signaaleja, jotta voisimme etukäteen varautua uusiin edessä oleviin haasteisiin. Tulevaisuus on aina erilainen kuin tämä hetki. Erilaisuudestaan huolimatta tulevaisuus voi olla hyvä, jos osaamme varautua, mukautua ja uudistua sen vaatimuksiin. Tätä työtä ei voi tehdä valiokunnan kammiosta käsin, vaan on mentävä ihmisten pariin, kuultava eri alojen asiantuntijoita ja ihmisiä monipuolisesti. Tulevaisuusfoorumit on ollut tärkeä osa tässä työssä. Käsissänne oleva raportti ei ole tarkka selostus tapahtumista, vaan aiheittain etenevä kuvaus koko foorumien annista. Vuoden 2005 kierroksen yhteistyökumppaneina olivat maakuntaliitot. Tämä tarkoitti entistä vahvempaan alueelliseen toimintaan ja monipuolisten näkemysten saamiseen eri puolilta Suomea. Osallistujina oli monipuolisesti virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen yritysten ja oppilaitosten edustajia. Vuoropuhelu oli hyvää ja erilaiset näkemykset tulevat esille tästä raportistakin. Yhteinen tavoitteemme on kuitenkin sama. Koetamme hahmottaa tulevaisuuden kuvaa eri näkökulmista ja miettiä miten Suomen tulisi varautua. Käytössämme oli myös erilaisia työskentelymenetelmiä, joiden avulla onnistuimme saamaan tilaisuuksista kaiken mahdollisen irti. Tulevaisuusvaliokunnan näkökulmasta foorumien konsepti on hyvä. Se mahdollistaa viestin kulkemisen ohi virallisten käsittelylistojen ja nostaa esille uusia kysymyksiä. Suomalaisen poliittisen johdon sitoutuminen tulevaisuustyöhön on olennaista menestymisemme kannalta. Jatkossa tilaisuuksien tulevaisuusnäkökulma on nostettava entistä paremmin esiin. Näin saamme foorumien tavoitteenasettelun kannalta olennaisimpia teemoja käsittelyyn. Myös valtioneuvoston kanssa tehtävän yhteistyön on oltava saumatonta. 7

10 Vuoden 2005 teemoja oli muun muassa työ, perheet, lapset, koulutus- ja innovaatiopolitiikka sekä palveluiden tulevaisuus. Kattavana teemana oli Suomi globalisoituvassa maailmassa. Teemojen asettelu oli hyvä ja raportin sisältö osoittaakin että pystyimme yhdessä paljon uutta tuottamaan. Nämä ydinteemat ovatkin kaikkein haasteellisimmat muutoksen kourissa ja siten olennaisinta myös meidän työssämme. Innoittavia lukuhetkiä! Jyrki Katainen puheenjohtaja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 8

11 Sisällys 1 TULEVAISUUSFOORUMIT 2005 HYVÄ YHTEISKUNTA KAIKENIKÄISILLE Taustaa ja tavoitteet Tilaisuudet MUUTOKSEEN VARAUTUMINEN MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ Työn organisoinnin muutokset Yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset Työssä jaksaminen Työvoiman saatavuuden kehitys ja työperustainen maahanmuutto KOULUTUKSEN JA INNOVAATIOPOLITIIKAN HAASTEET Työelämä ja koulutus Luovuudella innovaatioihin Innovaatiot liiketoiminnaksi PALVELUJEN TULEVAISUUS Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut palvelujen saatavuuden turvaaminen Hyvinvointipalvelujen vaihtoehdot Yhteiskunnan ja yksilön vastuunjako TYÖn ja PERHEEn YHTEENSOVITTAMINEN Lapsi- ja perhemyönteisyys lähtökohtana Työelämä ja perheiden hyvinvointi Edellytyksiä lapsiluvun kasvulle KOULU LASTEN JA NUORTEN ELÄMISEN YMPÄRISTÖNÄ Peruskoulut osana alueensa verkostoja Lasten ja nuorten kuuleminen päätöksenteossa TULEVAISUUDEN ASUMINEN JA KODIN LÄHIYMPÄRISTÖ Alueellinen jakautuminen Lapsiperheet ja asuminen Kasvavan vanhusväestön asumisen haasteet Vapaa-ajan asuminen YHTEISÖLLISYYS TULEVAISUUDEN RAKENNUSAINEENA Paikallinen kumppanuus Esimerkkejä kansalaistoiminnasta Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille...80 LIITE LIITE

12 10

13 1 TULEVAISUUSFOORUMIT 2005 HYVÄ YHTEISKUNTA KAIKENIKÄISILLE 1.1 Taustaa ja tavoitteet Syksyllä 2005 valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Foorumikierroksen lähtökohtana oli hallituksen marraskuussa 2004 eduskunnalle antama tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toukokuussa 2005 antama mietintö. Tausta Maaliskuussa 2005 hallitus teki iltakoulussa periaatepäätöksen seitsemän aluetilaisuuden järjestämisestä. Valtioneuvoston kanslia esitti niiden järjestämistä Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitoille. Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien koordinointia varten valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän, johon kutsuttiin eri ministeriöiden, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Stakesin ja Tilastokeskuksen edustajia. Koordinointiryhmän puheenjohtajana toimi ministeri Paula Lehtomäki ( saakka) ja ministeri Mari Kiviniemi. Ryhmän tehtävänä oli ohjata ja sovittaa yhteen eri osapuolten työtä tilaisuuksien valmistelussa ja läpiviennissä. Tulevaisuusfoorumit tilaisuudet olivat jatkoa hallituksen käynnistämälle alueellisten keskustelujen sarjalle, jota valtioneuvoston kanslia valmistelee yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, ministeriöiden ja alueellisten toimijoiden kanssa. Foorumisarjaa oli järjestetty vuosina 1998, 2000 ja Tavoitteet Syksyn 2005 Tulevaisuusfoorumeissa lähdettiin pohtimaan väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia mm. väestön ikärakenteen muutoksen, väestöpolitiikan ja alueen väestökehityksen näkökulmista. Tämän ohella pohdittiin alueiden tulevaisuusvaihtoehtoja ja tulevaisuuteen vaikuttamista. Koordinointiryhmä esitti, että tilaisuuksissa pyrittäisiin avoimeen ja ihmisläheiseen keskusteluun, jossa kuultaisiin monipuolisesti eri ikä- ja intressiryhmien näkökulmia väestön ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun avaamiseen toivottiin raikkaita ja rohkeita puheenvuoroja, jotka johdattavat keskustelua eteenpäin ja jatkotyöstävät tulevaisuusselonteossa ja tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä esiin nostettuja kysymyksiä. Maakuntaliitot tarttuivat haasteeseen, ja lähtivät rakentamaan tämän pohjalta ohjelmaa hallituksen ehdottamien aihepiirien ympärille. 11

14 Aihepiirit olivat: Kolmas ikä elämänvaiheena, Etelä-Savo, Mikkeli Palvelujen järjestäminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla, Kanta-Häme, Hämeenlinna Terveyden edistäminen, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu Syrjäisen maaseudun mahdollisuudet, Pohjois-Karjala, Lieksa Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä, Uusimaa, Kerava Maahanmuutto, Etelä-Karjala, Lappeenranta Sosiaalinen pääoma ja hyvä elämä, Pohjanmaa, Pietarsaari Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien ohjelmat on koosteena tämän raportin lopussa (liite 1). 1.2 Tilaisuudet Muutamat maakuntaliitot ottivat käyttöön uusia toimintamalleja tilaisuuksien toteuttamisessa. Pohjois-Karjalan tilaisuudessa oli nuorten ja yrittäjien haastattelut virittämässä yleisökeskustelua, ja Etelä-Karjalan tilaisuudessa maahanmuuttajanuoret esittivät kysymyksensä päättäjille videon välityksellä. Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa sovellettiin Learning Café -mallia, joissa tilaisuus rakentui lyhyistä alustuksista, pöytäkeskusteluista ja yhteisistä teemakeskusteluista. Jokaisessa pöydässä oli etukäteen nimetty puheenjohtaja, joka vauhditti keskustelua ja kokosi siitä yhteenvedon. Näiden tilaisuuksien alateemat on koosteena tämän raportin lopussa (liite 2). Kanta-Hämeen tulevaisuusfoorumi, Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Hämeenlinna

15 Learning Café -malli osoittautui toimivaksi. Sen ehkä kaikkein arvokkain anti oli kuitenkin siinä, että se kokosi eri alojen edustajat (opiskelijat, maahanmuuttajat, kansanedustajat, tutkijat jne.) yhdessä pohtimaan heitä kaikkia koskevia tulevaisuuden haasteita. Pienissä teemaryhmissä osallistujat pääsivät avoimeen keskusteluun, jossa kumpusi uusia avauksia maahanmuuttoon, koulutukseen, hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Näiden keskustelujen helmet on koottu tähän raporttiin. Maakuntaliittojen saama palaute tilaisuudesta on ollut erittäin myönteistä. Pöytäkeskustelujen anti jäi myös alueille maakuntaliittojen työstettäväksi. Tämän pohjalta voi todeta, että Tulevaisuusfoorumit -kierros täytti odotukset. Kierroksen aikana alueiden ja kansalaisten ääni tuli esiin. Tulevaisuusfoorumeihin osallistui yhteensä yli 800 henkeä. Suunnilleen puolet osallistujista oli kuntien ja aluehallinnon virkamies- ja luottamusmiesjohtoa ja puolet korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien, ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen, eläkeläisjärjestöjen, oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen edustajia. Muutamaan tilaisuuteen oli kutsuttu myös oppilaita seuraamaan keskustelua. Tulevaisuusfoorumit aineisto Seitsemän Tulevaisuusfoorumit tilaisuuden aineisto oli mittava. Tulevaisuusselonteossa ja tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä esiin nostettuja näkökulmia käsiteltiin melko kattavasti. Tilaisuuksissa kuultiin yhteensä yli 100 alustusta ja pyydettyä kommenttipuheenvuoroa. Learning Café -työskentelyyn osallistui lähes 40 työryhmää, jotka käsittelivät yhteensä 21 alateemaa. Työryhmissä istui yhteensä yli 300 henkilöä. Myös yleisökeskustelu oli paikoin runsasta. Väestön ikärakenteen muutokseen varautuminen vaatii poikkihallinnollista, laajaalaista ja pitkän aikavälin tarkastelua ja strategiaa. Tämän pohjalta foorumikierroksen antia on purettu niin, että samasta teemasta eri puolilla Suomea käydyt keskustelut on koottu yhteen. Toimialoittaisen tarkastelun sijaan teemoja on tarkasteltu kansalaisten ja perheiden, yhteisöjen, yritysten, alueiden ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Alustajien ja kommenttipuheenvuoron esittäjien puheenvuorot on luettavissa osoitteessa Mediaseuranta Tulevaisuusfoorumit aihetta käsiteltiin syksyn aikana mediassa. Alueellisissa valtalehdissä julkaistiin etukäteen tilaisuuden teemaa käsitelleitä asiantuntija-artikkeleita. Myös Tulevaisuusfoorumien nettisivujen käyttö oli aktiivista. Tilaisuuksien yhteydessä järjestettiin lehdistölle ministeritapaaminen ja osa tiedotusvälineiden edustajista myös seurasi tilaisuuksia. Tilaisuuksien aihepiirejä käsiteltiin muutamassa pääkirjoituksessa. Mediassa Tulevaisuusfoorumit -sarjasta annettiin myönteinen kuva ja tilaisuudet saivat kiitettävästi palstatilaa muiden ajankohtaisaiheiden rinnalla. 13

16 2 MUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Tulevaisuuden Suomella on edessään kaksi suurta haastetta, talouden globalisaatio ja väestön ikärakenteen muutos ja ne linkittyvät toisiinsa monilla eri sektoreilla. Työelämä, yrittäjyys ja koulutus joutuvat yhä voimakkaampaan muutokseen globalisoituvassa maailmassa. Samaan aikaan Suomen väestön huoltosuhde muuttuu. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli hengellä vuoteen 2030 mennessä samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. Näin voimakas väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen ja työllisyyteen. Sillä on mittavia julkistaloudellisia seurauksia ja se muuttaa hyvinvointipolitiikan painopisteitä. Ikärakenteen muutos koskee kaikkia ikäryhmiä ja vaatii eri osapuolten välistä tiivistä yhteistyötä ja verkottumista. Väestöryhmien keskinäisten suhteiden muuttuessa kyse ei ole vain ikääntyneistä aiheutuvien kustannusten noususta, vaan myös työikäisten määrän vähenemisen vaikutuksista. Työllisyyskehityksen rinnalla muutosta ohjaavat sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset muutokset. Väestönkehitys aiheuttaa etenkin taloudellisia haasteita, mutta nostaa esiin myös mahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen totesi Lieksan tilaisuuden avauspuheenvuorossa osuvasti: Nyt on tartuttava uusin eväin uuteen tilanteeseen. Ohjeeksi tulisi ottaa toivon johtaminen ja siirtyä ongelmakeskeisyydestä onnistumiskeskeisyyteen. Mikäli kysymme että mitä pitäisi välttää, millaisia merkittyjä ongelmia näemme edessä, alamme innovoida ongelmia. Tulisi painottaa onnistumiseen ja mahdollisuuksiin. Nyt tarvitaan luovuutta yhdistellä asioita. 1 Kuvio 1 Väestön ikärakenteen muutos vuosina 1950, 1975, 2003 ja ennuste vuosille 2015 ja vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja vuoden 2004 väestöennuste. 1 Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Lieksa

17 3 MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ 3.1 Työn organisoinnin muutokset Erikoistuminen ja verkottuminen Tulevaisuuden Suomi on yhä voimakkaammin tieto- ja verkostoyhteiskunta, jossa tiedon välitys, tiedonkäsittely ja uuden tiedon hyödyntäminen arjessa tulevat korostumaan. Teknologiapainotteisesta informaatioyhteiskunnasta siirrytään tietämysyhteiskuntaan, jonka seurauksena uudet ratkaisumallit tulevat korvaamaan vanhat järjestelmät, ja kehitystyö jatkuu. Taloudellinen menestyminen vaatii talouden avoimuuden antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä, vahvaa osaamista ja koko yhteiskunnan uudistumiskykyä. Alueiden menestyminen globaalin talouden oloissa riippuu yhä voimakkaammin niiden omiin vahvuuksiin perustuvasta erikoistumisesta ja kyvystä verkottua. Managerivallasta markkinatalouteen Keravalla puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen professori Jaakko Kiander toi esiin, että talouden kansainvälistyminen ja avautuminen kilpailulle on johtanut siihen, että säätelytaloudesta on alettu siirtyä kilpailutalouteen, managerivallasta markkinatalouteen. Tämän seurauksena on tapahtunut tiedonvälityksen, teknologian ja kulttuurin muutos. Globalisaatio on heijastunut työelämään, jossa kilpailu, epävarmuus, vaatimustaso ja tuloerot ovat kasvaneet. Pääoman liikkuvuus on vahvistanut sen neuvotteluasemaa ja johtanut funktionaalisen tulonjaon, työajan ja työehtojen muutoksiin. 2 Tätä samaa näkemystä tuki myös Lappeenrannassa työkulttuurin muutosta pohtinut työryhmä. Suomessa toimivien ulkomaalaisten yritysten määrän kasvu on heijastunut myös yrityskulttuurin muuttumiseen. 3 Yritysten sopeutuminen muutokseen Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustaneiden yrittäjien puheenvuoroissa korostettiin, että yhä kiristyvässä kilpailussa yritykset etsivät segmenttejä, markkinarakoja, joilla pärjääminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, nopeutta, suhteellisen pieniä sarjoja ja jatkuvaa innovointia. Tämä pakottaa yritykset erikoistumaan ja niiden tulee joustaa ja mukautua nopeasti muuttuviin kilpailuolosuhteisiin. Pietarsaaressa puhunut Pisla Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kuivalainen korosti, että muutokseen sopeutuvat yritykset pystyvät lisäämään tuottavuuttaan ja antamaan työntekijöilleen turvallisuutta. 4 2 Professori Jaakko Kiander, VATT, Kerava Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Toimitusjohtaja Pekka Kuivalainen, Pisla Oy, Pietarsaari

18 Työmarkkinoiden muutos Työntekijöiden tiedon ja osaamisen merkitys tulee korostumaan työympäristön muuttuessa yhä nopeatempoisemmaksi. 5 Erikoistumiskehityksen johdosta työntekijöiltä vaaditaan kykyä käsittää laaja-alaisesti oma osuutensa tuotantoprosessissa. Etenkin toimihenkilöpuolen työntekijöiden on jatkuvasti opittava uutta ja hallittava monipuolisempaa taitovalikoimaa kuin aikaisemmin. 6 Tässä tilanteessa korostuu kyky ja halu oppia uutta. Tulevaisuuden työmarkkinat edellyttävät työvoimalta enemmän mukautumiskykyä, joustoa ja erikoistumista. Tämä kehitys tulee heijastumaan yhä voimakkaammin mm. koulutusjärjestelmän vaatimuksiin. 7 Työympäristön ja väestön ikärakenteen muutoksen myötä työmarkkinoilla joudutaan sopeutumaan moniin eri kehityskulkuihin. Yhtäältä työvoima vähenee ja toisaalta se muuttuu ikäprofiililtaan. Yrittäjien ja työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle työmarkkinoilta poistuu nopeassa tahdissa pitkään kokemukseen pohjautuvaa osaamista. Työntekijöiden ikääntyessä työssä jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Osaavan työvoiman saatavuus ja työperustainen maahanmuutto vaativat toimenpiteitä. Entistä vaikeampaa työllistyminen on niillä työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneilla, kouluttamattomilla nuorilla ja vanhoja toimintamalleja hallitsevilla, uuteen järjestelmään sopeutumattomilla työntekijöillä. Myös maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistyminen on vaikeaa Yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset Sukupolvenvaihdokset ja niiden haasteet Yrittäjien ikääntyessä yritystoiminnalle ei riitä jatkajia. Suomessa on laskettu olevan noin yritystä, joista :ssa sukupolvenvaihdos on tulossa ajankohtaiseksi. Yrityskannan kehittäminen tulee olemaan suuri haaste. 9 Myös monille yrittäjille sukupolvenvaihdos on haasteellinen. Snellman Oy:n henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg mainitsi esimerkkinä sukupolvenvaihdokseen liittyvän verolainsäädännön mm. omaisuuden verotuksen Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm, Cloetta Fazer AB, Kerava Tulevaisuuden korkea-asteen koulutus -työryhmät, työryhmien puheenjohtajina johtava rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja professori Pekka Ruohotie, Tampereen yliopisto, Hämeenlinna Erityisasiantuntija Risto Laakkonen, ICMPD, Lappeenranta , kommentti yleisökeskustelussa, Pietarsaari Yleisökommentti, Pietarsaari Henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg, Snellman Oy, Pietarsaari

19 1. Pienimuotoinen yrittäjyys eläkeiän jälkeen Etelä-Savon yrittäjiä edustanut toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen korosti, että sukupolvenvaihdostilanteessa hiljaisen tiedon ja asiakkuuksien siirtäminen tulevat olemaan merkittäviä kysymyksiä. Erityisesti niillä alueilla, jolla väestö ikääntyy dramaattisesti, syntyy ensimmäisenä paineita motivoida ja kannustaa yrittäjiä jatkamaan vielä eläkeiän jälkeenkin. Eläkkeelle siirtyvien yrittäjien motivoimiseen tarvitaan uusia toimenpiteitä, esimerkiksi mahdollisuutta jatkaa pienimuotoista yrittäjyyttä eläkeiän jälkeen Mentorointi Lappeenrannassa ja Mikkelissä nostettiin esiin mentoroinnin merkitys yritystoiminnassa. Etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa uudelle yrittäjälle on tärkeää saada vanhemman yrittäjän käytännön kokemuksesta kertynyttä tietoa. Erityisen vahvasti tämä tulee esiin mikroyrittäjien kohdalla. Jarkko Wuorinen kuitenkin korosti, että sukupolvenvaihdostilanteessa molemmille osapuolille sopivan yhteisen toimintamallin löytyminen voi olla hankalaa, ja tämä saattaa olla lopulta yhteistyön este. Vanhojen toimintamallien yhdistyminen uusiin toimintamalleihin vaatii sopeutumista Tulevaisuuden yrittäjyys sosiaaliset verkostot Yrityksen toiminnan edellytyksiä ovat rahoituspääoman ja osaamisen ohella sosiaaliset verkostot. Menestyvän yrittäjyyden perustana ovat usein erilaiset yhteisöt. Yrittäjille yhdistyksissä toimiminen on avannut uusia mahdollisuuksia verkottua, ja etenkin Pohjanmaan alueella tällä on pitkät perinteet. Pohjanmaan tulevaisuusfoorumin puheenvuoroissa tuotiin monessa puheenvuorossa esiin yhteisöllisyyden merkitys yritystoiminnalle. Sosiaalisten verkostojen merkitystä tulee korostaa puhuttaessa tulevaisuuden yrittäjyydestä. 13 Lappeenrannassa työkulttuurin muutoksia miettineessä työryhmässä ehdotettiin monikansallisen yrittäjäklubin perustamista. 14 Alueiden osaamisen hyödyntäminen on yhtä lailla tärkeää. Alueen yritysten yhdistyminen alueen osaamiskeskukseen tarjoaa yrityksille yhteistyöverkostoa kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa, esitti alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Hämeenlinnassa. Tästä esimerkkinä on Hyvinkäällä toimiva Koneen osaamiskeskus Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli Yleisökommentti Pietarsaaren tilaisuudessa Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, Hämeenlinna

20 4. Yritysneuvontapisteet Maahanmuuttajien yrittäjyyttä pohtinut työryhmä piti tärkeänä, että yritystoimintaa tukevat tahot kootaan yhdeksi yritysneuvontapisteeksi, josta on saatavissa helposti ja nopeasti kaikki yritystoimintaa koskeva tieto. Tämän keskittämisen lisäksi tarvitaan internet-pohjainen tietopalvelu, josta löytyy eri kielillä tiedot yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista kuten lainsäädännöstä ja markkinoista. Yrityshautomotoimintaa pidettiin aloittavien yrittäjien kannalta tärkeänä verkostojen ja asiakkuuksien luomisessa Nuoret ja yrittäjyys Yrittäjyys vaatii moniosaamista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Liiketoiminnallinen osaaminen ja johtamisosaaminen ovat yrityksen olemassaolon perusedellytyksiä. Pohjois-Karjalan tilaisuudessa haastatelluista nuorista kukaan ei uskonut ryhtyvänsä tulevaisuudessa yrittäjäksi. Nuoret eivät tarkemmin osanneet eritellä miksi yrittäjyys ei kiinnosta. 17 Nuorten kiinnostusta yritystoimintaa kohtaan voitaisiin lisätä esimerkiksi jo ammatinvalinnan ohjauksessa. Yritystoiminnan aloittamisen kannusteena voisi olla esimerkiksi oppisopimus- tai työharjoittelut sukupolvenvaihdosyrityksissä. 18 Tätä samaa korostettiin myös Lappeenrannassa maahanmuuttajien yrittäjyyttä pohtineessa työryhmässä. 19 Lieksassa ilmaistiin huoli maatalousyrittäjien määrän vähenemisestä, mikä on sidoksissa nuorten poismuuttoon alueelta. Maatilojen toiminnan turvaamiseksi on panostettava maaseudun houkuttelevuuteen Työssä jaksaminen Työntekijöiden ikääntyminen Tulevaisuusfoorumit-kierroksen yhdeksi keskeisemmäksi kysymykseksi nousi työssä jaksaminen. Työntekijöiden ikääntyminen tulee lähivuosina aiheuttamaan muutospaineita etenkin erityisalojen mikroyrityksille. Niiden on varauduttava nopealla aikataululla mm. hiljaisen tiedon siirtämiseen, työtehtävien muutokseen ja henkilöstön uudelleenkouluttamiseen. Pienten- ja keskisuurten yritysten työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota, korosti moni puheenvuoron käyttäjä. 21 Vaasan yrittäjiä edustanut toimitusjohtaja Tuula Töyli muistutti, että pieniä ja 16 Maahanmuuttaja yrityksen perustajana ja yrittäjänä Suomessa -työryhmä, puheenjohtajana yrittäjä Edvard Hannolainen, Lappeenranta Harri Laukkanen, Riikka Valtonen, Irene Salas, Sampo Sorvisto, Lieksa Toimitusjohtaja Tuula Töyli, Vaasan Yrittäjät, Pietarsaari Maahanmuuttaja yrityksen perustajana ja yrittäjänä Suomessa -työryhmä, puheenjohtajana yrittäjä Edvard Hannolainen, Lappeenranta Maatalousyrittäjä Jari Rouvinen, Lieksa Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli ja henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg, Snellman Oy, Pietarsaari

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Lausunto sivistysvaliokunnalle 21.10.2015 Sivistysvaliokunnalle Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015 Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot