Tulevaisuusfoorumit Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille
|
|
- Eveliina Heikkinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006
2
3 Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006
4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2006 Taitto: Anja Järvinen, valtioneuvoston kanslia Julkaisun tilaukset: Julkaisija: valtioneuvoston kanslia 2
5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät: Minna Järvinen Julkaisun laji: Julkaisu Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia KUVAILULEHTI Julkaisun nimi: Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Framtidsforum 2005 Ett gott samhälle för människor i alla åldrar Julkaisun osat: Tiivistelmä: Syksyllä 2005 valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Niihin kutsuttiin eri tahoja pohtimaan väestön ikärakenteen muutoksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä hahmottamaan alueiden tulevaisuusvaihtoehtoja ja tulevaisuuteen vaikuttamista. Tilaisuuksien lähtökohtana oli tulevaisuusselonteko sekä tulevaisuusvaliokunnan siitä antama mietintö. Pääteemoina olivat: Kolmas ikä elämänvaiheena (Mikkeli 5.9.) Palvelujen järjestäminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla (Hämeenlinna 12.9.) Terveyden edistäminen (Oulu 19.9.) Syrjäisen maaseudun mahdollisuudet (Lieksa 26.9.) Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä (Kerava ) Maahanmuutto (Lappeenranta ) Sosiaalinen pääoma ja hyvä elämä (Pietarsaari ) Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 800 henkilöä, jotka edustivat kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa, valtion aluehallintoa, yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä kansalaisja etujärjestöjä. Alustajina oli valtioneuvoston ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäseniä sekä alueellisia ja kansallisia asiantuntijoita ja paikallisia toimijoita. Hämeenlinnan ja Lappeenrannan tilaisuuksissa käytettiin ryhmätyöskentelyä niin, että päivän teemoja pohdittiin kaikkiaan lähes 40 työryhmässä. Samasta aiheesta eri puolilla Suomea käydyt keskustelut on koottu yhteen. Näistä keskeisimmät kysymykset on poimittu tähän raporttiin. Aiheita on tarkasteltu kansalaisten ja perheiden, yhteisöjen, yritysten, alueiden ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Väestön ikärakenteen muutos ja talouden globalisaatio edellyttää eri sektorien entistä tiiviimpää yhteistyötä. Muutos tulee painottumaan eri puolilla Suomea eri tavalla ja asettaa erilaisia haasteita eri alueille. Avainsanat: Väestökehitys, väestöpolitiikka, ikärakenteen muutokseen varautuminen. Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2006 Kokonaissivumäärä: 92 Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Kieli: Luottamuksellisuus: Fi Julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia 3
6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Minna Järvinen Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli PRESENTATIONSBLAD Publikation (även den finska titeln): Framtidsforum 2005 Ett gott samhälle för människor i alla åldrar Tulevaisuusfoorumit 2005 Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille Publikationens delar: Referat: Hösten 2005 arrangerade statsrådets kansli, riksdagens framtidsutskott och sju landskapsförbund gemensamt en serie regionala Framtidsforum Till dessa inbjöds olika instanser att dryfta de utmaningar och möjligheter som förändringen av befolkningens åldersstruktur för med sig samt att utarbeta framtidsalternativ och åtgärder för framtidspåverkan. Utgångspunkt för framtidsforumen var framtidsredogörelsen samt framtidsutskottets betänkande om samma ämne. Huvudteman var: Den tredje åldern (S:t Michel 5.9) Tjänster och boendeförhållanden i tillväxtområdena (Tavastehus 12.9) Främjandet av hälsan (Uleåborg 19.9) Den perifera landsbygdens möjligheter (Lieksa 26.9) Familjens framtid och familjen som en framtidsfaktor (Kervo 10.10) Invandring (Villmanstrand 17.10) Det sociala kapitalet och ett gott liv (Jakobstad 24.10) I evenemangen deltog inalles drygt 800 personer som företrädde ledande tjänste- och förtroendemän i kommunerna, statens regionalförvaltning, företag, högskolor och forskningsinstitutioner samt medborgar- och intresseorganisationer. Medlemmar i statsrådet och riksdagens framtidsutskott samt regionala och nationella sakkunniga och lokala aktörer deltog i evenemangen som diskussionsinledare. Vid evenemangen i Tavastehus och Villmanstrand arbetade man i grupper så, att dagens teman dryftades i sammanlagt nästan 40 arbetsgrupper. Man har sammanställt diskussionerna som hållits om samma tema på olika håll i Finland. I rapporten har man tagit med de mest centrala av dessa frågor. Man har granskat dessa teman ur medborgarnas och familjernas, samfundens, företagens, regionernas och hela samhällets synvinkel. Förändringarna i befolkningens åldersstruktur och globaliseringen av ekonomin förutsätter ett allt närmare samarbete mellan de olika sektorerna. Förändringen kommer att accentueras på olika sätt i olika delar av Finland och ställa olika krav på de olika områdena. Nyckelord: Befolkningsutveckling, befolkningspolitik, förberedelser inför förändringarna i åldersstrukturen. Övriga uppgifter: Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 2/2006 Sidantal: 92 Distribution: Statsrådets kansli ISSN: ISBN: Språk: Sekretessgrad: Fi Offentligt Förlag: Statsrådets kansli 4
7 Tulevaisuusfoorumit koordinaatioryhmän puheenjohtajan esipuhe Hallitus päätti maaliskuussa 2005 järjestää alueellisten tulevaisuusfoorumien sarjan yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja seitsemän maakuntaliiton kanssa. Tilaisuudet toteutettiin syksyn 2005 aikana eri puolilla maata, väestö- ja elinkeinorakenteeltaan ja -kehitykseltään erilaisissa maakunnissa. Lähtökohtana oli Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan siitä antama mietintö. Tilaisuuksissa lähdettiin hakemaan avointa keskustelua siitä, millaisena eri alueet näkevät kyseisen maakunnan ja Suomen tulevaisuuden ja miten eri alueilla muutokseen pitäisi valmistautua. Tämän kautta avautui uusia näkökulmia väestökehitykseen varautumiseen. Keskeinen viesti foorumikierroksella oli, että väestön ikärakenteen muutos ja talouden globalisaatio linkittyvät toisiinsa monilla eri tahoilla ja niiden haasteet heijastuvat eri tavalla kansalaisten, perheiden, yritysten, yhteisöjen ja alueiden arkeen. Tilaisuuksien toteuttaminen vaati monien eri tahojen välistä yhteistyötä. Esitän lämpimät kiitokset eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tärkeästä panoksesta tulevaisuuskeskustelussa ja maakuntaliitoille, jotka vastasivat merkittävällä tavalla tilaisuuksien onnistumisista eri puolilla Suomea. Haluan kiittää kaikkia puheenjohtajia, alustajia, kommenttipuheenvuoronpitäjiä, esiintyjiä ja työryhmiä tärkeästä panoksesta tilaisuuksissa. Kiitän myös koordinointityöryhmää ja sen sihteeristöä työn aktiivisesta ohjaamisesta. Eräs keskusteluissa usein toistunut näkökulma oli se, että asioita tulee tarkastella myös onnistumisten ja mahdollisuuksien, ei vain ongelmien kautta. Osaaminen, avautuminen ja uudistuminen ovat kilpailukykymme edellytyksiä. Onnistuneet sosiaaliset innovaatiot ovat syntyneet siitä, että tekijöillä on ollut tahtoa työskennellä yhteisen päämäärän eteen. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille syntyy eteenpäin näkemisen halusta, yhteiskunnallisesta rohkeudesta. Aktiivinen vuoropuhelu yli sukupolvirajojen mahdollistaa sen, että huomisenkin Suomi on meidän kaikkien. Mari Kiviniemi ministeri valtioneuvoston kanslia 5
8 6
9 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan esipuhe Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on ainutlaatuinen koko maailmassa. Teemme tulevaisuutta käsitteleviä arvioita ja raportteja aiheista, jotka koemme Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimmiksi haasteiksi. Tarkastelemme tulevaisuutta vuoden aikaperspektiivillä. Työmme on haastavaa, mutta antoisaa. Tulevaisuuden kehityslinjojen hahmotus vaatii kykyä aistia muutoksen tuulia ja ns. heikkoja signaaleja, jotta voisimme etukäteen varautua uusiin edessä oleviin haasteisiin. Tulevaisuus on aina erilainen kuin tämä hetki. Erilaisuudestaan huolimatta tulevaisuus voi olla hyvä, jos osaamme varautua, mukautua ja uudistua sen vaatimuksiin. Tätä työtä ei voi tehdä valiokunnan kammiosta käsin, vaan on mentävä ihmisten pariin, kuultava eri alojen asiantuntijoita ja ihmisiä monipuolisesti. Tulevaisuusfoorumit on ollut tärkeä osa tässä työssä. Käsissänne oleva raportti ei ole tarkka selostus tapahtumista, vaan aiheittain etenevä kuvaus koko foorumien annista. Vuoden 2005 kierroksen yhteistyökumppaneina olivat maakuntaliitot. Tämä tarkoitti entistä vahvempaan alueelliseen toimintaan ja monipuolisten näkemysten saamiseen eri puolilta Suomea. Osallistujina oli monipuolisesti virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen yritysten ja oppilaitosten edustajia. Vuoropuhelu oli hyvää ja erilaiset näkemykset tulevat esille tästä raportistakin. Yhteinen tavoitteemme on kuitenkin sama. Koetamme hahmottaa tulevaisuuden kuvaa eri näkökulmista ja miettiä miten Suomen tulisi varautua. Käytössämme oli myös erilaisia työskentelymenetelmiä, joiden avulla onnistuimme saamaan tilaisuuksista kaiken mahdollisen irti. Tulevaisuusvaliokunnan näkökulmasta foorumien konsepti on hyvä. Se mahdollistaa viestin kulkemisen ohi virallisten käsittelylistojen ja nostaa esille uusia kysymyksiä. Suomalaisen poliittisen johdon sitoutuminen tulevaisuustyöhön on olennaista menestymisemme kannalta. Jatkossa tilaisuuksien tulevaisuusnäkökulma on nostettava entistä paremmin esiin. Näin saamme foorumien tavoitteenasettelun kannalta olennaisimpia teemoja käsittelyyn. Myös valtioneuvoston kanssa tehtävän yhteistyön on oltava saumatonta. 7
10 Vuoden 2005 teemoja oli muun muassa työ, perheet, lapset, koulutus- ja innovaatiopolitiikka sekä palveluiden tulevaisuus. Kattavana teemana oli Suomi globalisoituvassa maailmassa. Teemojen asettelu oli hyvä ja raportin sisältö osoittaakin että pystyimme yhdessä paljon uutta tuottamaan. Nämä ydinteemat ovatkin kaikkein haasteellisimmat muutoksen kourissa ja siten olennaisinta myös meidän työssämme. Innoittavia lukuhetkiä! Jyrki Katainen puheenjohtaja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 8
11 Sisällys 1 TULEVAISUUSFOORUMIT 2005 HYVÄ YHTEISKUNTA KAIKENIKÄISILLE Taustaa ja tavoitteet Tilaisuudet MUUTOKSEEN VARAUTUMINEN MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ Työn organisoinnin muutokset Yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset Työssä jaksaminen Työvoiman saatavuuden kehitys ja työperustainen maahanmuutto KOULUTUKSEN JA INNOVAATIOPOLITIIKAN HAASTEET Työelämä ja koulutus Luovuudella innovaatioihin Innovaatiot liiketoiminnaksi PALVELUJEN TULEVAISUUS Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut palvelujen saatavuuden turvaaminen Hyvinvointipalvelujen vaihtoehdot Yhteiskunnan ja yksilön vastuunjako TYÖn ja PERHEEn YHTEENSOVITTAMINEN Lapsi- ja perhemyönteisyys lähtökohtana Työelämä ja perheiden hyvinvointi Edellytyksiä lapsiluvun kasvulle KOULU LASTEN JA NUORTEN ELÄMISEN YMPÄRISTÖNÄ Peruskoulut osana alueensa verkostoja Lasten ja nuorten kuuleminen päätöksenteossa TULEVAISUUDEN ASUMINEN JA KODIN LÄHIYMPÄRISTÖ Alueellinen jakautuminen Lapsiperheet ja asuminen Kasvavan vanhusväestön asumisen haasteet Vapaa-ajan asuminen YHTEISÖLLISYYS TULEVAISUUDEN RAKENNUSAINEENA Paikallinen kumppanuus Esimerkkejä kansalaistoiminnasta Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille...80 LIITE LIITE
12 10
13 1 TULEVAISUUSFOORUMIT 2005 HYVÄ YHTEISKUNTA KAIKENIKÄISILLE 1.1 Taustaa ja tavoitteet Syksyllä 2005 valtioneuvoston kanslia, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja seitsemän maakuntaliittoa järjestivät yhdessä alueellisten Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien sarjan. Foorumikierroksen lähtökohtana oli hallituksen marraskuussa 2004 eduskunnalle antama tulevaisuusselonteko Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toukokuussa 2005 antama mietintö. Tausta Maaliskuussa 2005 hallitus teki iltakoulussa periaatepäätöksen seitsemän aluetilaisuuden järjestämisestä. Valtioneuvoston kanslia esitti niiden järjestämistä Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitoille. Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien koordinointia varten valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän, johon kutsuttiin eri ministeriöiden, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Stakesin ja Tilastokeskuksen edustajia. Koordinointiryhmän puheenjohtajana toimi ministeri Paula Lehtomäki ( saakka) ja ministeri Mari Kiviniemi. Ryhmän tehtävänä oli ohjata ja sovittaa yhteen eri osapuolten työtä tilaisuuksien valmistelussa ja läpiviennissä. Tulevaisuusfoorumit tilaisuudet olivat jatkoa hallituksen käynnistämälle alueellisten keskustelujen sarjalle, jota valtioneuvoston kanslia valmistelee yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, ministeriöiden ja alueellisten toimijoiden kanssa. Foorumisarjaa oli järjestetty vuosina 1998, 2000 ja Tavoitteet Syksyn 2005 Tulevaisuusfoorumeissa lähdettiin pohtimaan väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia mm. väestön ikärakenteen muutoksen, väestöpolitiikan ja alueen väestökehityksen näkökulmista. Tämän ohella pohdittiin alueiden tulevaisuusvaihtoehtoja ja tulevaisuuteen vaikuttamista. Koordinointiryhmä esitti, että tilaisuuksissa pyrittäisiin avoimeen ja ihmisläheiseen keskusteluun, jossa kuultaisiin monipuolisesti eri ikä- ja intressiryhmien näkökulmia väestön ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun avaamiseen toivottiin raikkaita ja rohkeita puheenvuoroja, jotka johdattavat keskustelua eteenpäin ja jatkotyöstävät tulevaisuusselonteossa ja tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä esiin nostettuja kysymyksiä. Maakuntaliitot tarttuivat haasteeseen, ja lähtivät rakentamaan tämän pohjalta ohjelmaa hallituksen ehdottamien aihepiirien ympärille. 11
14 Aihepiirit olivat: Kolmas ikä elämänvaiheena, Etelä-Savo, Mikkeli Palvelujen järjestäminen ja asumisoloista huolehtiminen kasvualueilla, Kanta-Häme, Hämeenlinna Terveyden edistäminen, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu Syrjäisen maaseudun mahdollisuudet, Pohjois-Karjala, Lieksa Perheiden tulevaisuus ja perheet tulevaisuuden tekijöinä, Uusimaa, Kerava Maahanmuutto, Etelä-Karjala, Lappeenranta Sosiaalinen pääoma ja hyvä elämä, Pohjanmaa, Pietarsaari Tulevaisuusfoorumit tilaisuuksien ohjelmat on koosteena tämän raportin lopussa (liite 1). 1.2 Tilaisuudet Muutamat maakuntaliitot ottivat käyttöön uusia toimintamalleja tilaisuuksien toteuttamisessa. Pohjois-Karjalan tilaisuudessa oli nuorten ja yrittäjien haastattelut virittämässä yleisökeskustelua, ja Etelä-Karjalan tilaisuudessa maahanmuuttajanuoret esittivät kysymyksensä päättäjille videon välityksellä. Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa sovellettiin Learning Café -mallia, joissa tilaisuus rakentui lyhyistä alustuksista, pöytäkeskusteluista ja yhteisistä teemakeskusteluista. Jokaisessa pöydässä oli etukäteen nimetty puheenjohtaja, joka vauhditti keskustelua ja kokosi siitä yhteenvedon. Näiden tilaisuuksien alateemat on koosteena tämän raportin lopussa (liite 2). Kanta-Hämeen tulevaisuusfoorumi, Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Hämeenlinna
15 Learning Café -malli osoittautui toimivaksi. Sen ehkä kaikkein arvokkain anti oli kuitenkin siinä, että se kokosi eri alojen edustajat (opiskelijat, maahanmuuttajat, kansanedustajat, tutkijat jne.) yhdessä pohtimaan heitä kaikkia koskevia tulevaisuuden haasteita. Pienissä teemaryhmissä osallistujat pääsivät avoimeen keskusteluun, jossa kumpusi uusia avauksia maahanmuuttoon, koulutukseen, hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Näiden keskustelujen helmet on koottu tähän raporttiin. Maakuntaliittojen saama palaute tilaisuudesta on ollut erittäin myönteistä. Pöytäkeskustelujen anti jäi myös alueille maakuntaliittojen työstettäväksi. Tämän pohjalta voi todeta, että Tulevaisuusfoorumit -kierros täytti odotukset. Kierroksen aikana alueiden ja kansalaisten ääni tuli esiin. Tulevaisuusfoorumeihin osallistui yhteensä yli 800 henkeä. Suunnilleen puolet osallistujista oli kuntien ja aluehallinnon virkamies- ja luottamusmiesjohtoa ja puolet korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien, ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen, eläkeläisjärjestöjen, oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen edustajia. Muutamaan tilaisuuteen oli kutsuttu myös oppilaita seuraamaan keskustelua. Tulevaisuusfoorumit aineisto Seitsemän Tulevaisuusfoorumit tilaisuuden aineisto oli mittava. Tulevaisuusselonteossa ja tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä esiin nostettuja näkökulmia käsiteltiin melko kattavasti. Tilaisuuksissa kuultiin yhteensä yli 100 alustusta ja pyydettyä kommenttipuheenvuoroa. Learning Café -työskentelyyn osallistui lähes 40 työryhmää, jotka käsittelivät yhteensä 21 alateemaa. Työryhmissä istui yhteensä yli 300 henkilöä. Myös yleisökeskustelu oli paikoin runsasta. Väestön ikärakenteen muutokseen varautuminen vaatii poikkihallinnollista, laajaalaista ja pitkän aikavälin tarkastelua ja strategiaa. Tämän pohjalta foorumikierroksen antia on purettu niin, että samasta teemasta eri puolilla Suomea käydyt keskustelut on koottu yhteen. Toimialoittaisen tarkastelun sijaan teemoja on tarkasteltu kansalaisten ja perheiden, yhteisöjen, yritysten, alueiden ja koko yhteiskunnan näkökulmista. Alustajien ja kommenttipuheenvuoron esittäjien puheenvuorot on luettavissa osoitteessa Mediaseuranta Tulevaisuusfoorumit aihetta käsiteltiin syksyn aikana mediassa. Alueellisissa valtalehdissä julkaistiin etukäteen tilaisuuden teemaa käsitelleitä asiantuntija-artikkeleita. Myös Tulevaisuusfoorumien nettisivujen käyttö oli aktiivista. Tilaisuuksien yhteydessä järjestettiin lehdistölle ministeritapaaminen ja osa tiedotusvälineiden edustajista myös seurasi tilaisuuksia. Tilaisuuksien aihepiirejä käsiteltiin muutamassa pääkirjoituksessa. Mediassa Tulevaisuusfoorumit -sarjasta annettiin myönteinen kuva ja tilaisuudet saivat kiitettävästi palstatilaa muiden ajankohtaisaiheiden rinnalla. 13
16 2 MUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Tulevaisuuden Suomella on edessään kaksi suurta haastetta, talouden globalisaatio ja väestön ikärakenteen muutos ja ne linkittyvät toisiinsa monilla eri sektoreilla. Työelämä, yrittäjyys ja koulutus joutuvat yhä voimakkaampaan muutokseen globalisoituvassa maailmassa. Samaan aikaan Suomen väestön huoltosuhde muuttuu. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli hengellä vuoteen 2030 mennessä samalla kun lasten ja työikäisten määrä vähenee. Näin voimakas väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen ja työllisyyteen. Sillä on mittavia julkistaloudellisia seurauksia ja se muuttaa hyvinvointipolitiikan painopisteitä. Ikärakenteen muutos koskee kaikkia ikäryhmiä ja vaatii eri osapuolten välistä tiivistä yhteistyötä ja verkottumista. Väestöryhmien keskinäisten suhteiden muuttuessa kyse ei ole vain ikääntyneistä aiheutuvien kustannusten noususta, vaan myös työikäisten määrän vähenemisen vaikutuksista. Työllisyyskehityksen rinnalla muutosta ohjaavat sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset muutokset. Väestönkehitys aiheuttaa etenkin taloudellisia haasteita, mutta nostaa esiin myös mahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen totesi Lieksan tilaisuuden avauspuheenvuorossa osuvasti: Nyt on tartuttava uusin eväin uuteen tilanteeseen. Ohjeeksi tulisi ottaa toivon johtaminen ja siirtyä ongelmakeskeisyydestä onnistumiskeskeisyyteen. Mikäli kysymme että mitä pitäisi välttää, millaisia merkittyjä ongelmia näemme edessä, alamme innovoida ongelmia. Tulisi painottaa onnistumiseen ja mahdollisuuksiin. Nyt tarvitaan luovuutta yhdistellä asioita. 1 Kuvio 1 Väestön ikärakenteen muutos vuosina 1950, 1975, 2003 ja ennuste vuosille 2015 ja vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja vuoden 2004 väestöennuste. 1 Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Lieksa
17 3 MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ 3.1 Työn organisoinnin muutokset Erikoistuminen ja verkottuminen Tulevaisuuden Suomi on yhä voimakkaammin tieto- ja verkostoyhteiskunta, jossa tiedon välitys, tiedonkäsittely ja uuden tiedon hyödyntäminen arjessa tulevat korostumaan. Teknologiapainotteisesta informaatioyhteiskunnasta siirrytään tietämysyhteiskuntaan, jonka seurauksena uudet ratkaisumallit tulevat korvaamaan vanhat järjestelmät, ja kehitystyö jatkuu. Taloudellinen menestyminen vaatii talouden avoimuuden antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä, vahvaa osaamista ja koko yhteiskunnan uudistumiskykyä. Alueiden menestyminen globaalin talouden oloissa riippuu yhä voimakkaammin niiden omiin vahvuuksiin perustuvasta erikoistumisesta ja kyvystä verkottua. Managerivallasta markkinatalouteen Keravalla puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen professori Jaakko Kiander toi esiin, että talouden kansainvälistyminen ja avautuminen kilpailulle on johtanut siihen, että säätelytaloudesta on alettu siirtyä kilpailutalouteen, managerivallasta markkinatalouteen. Tämän seurauksena on tapahtunut tiedonvälityksen, teknologian ja kulttuurin muutos. Globalisaatio on heijastunut työelämään, jossa kilpailu, epävarmuus, vaatimustaso ja tuloerot ovat kasvaneet. Pääoman liikkuvuus on vahvistanut sen neuvotteluasemaa ja johtanut funktionaalisen tulonjaon, työajan ja työehtojen muutoksiin. 2 Tätä samaa näkemystä tuki myös Lappeenrannassa työkulttuurin muutosta pohtinut työryhmä. Suomessa toimivien ulkomaalaisten yritysten määrän kasvu on heijastunut myös yrityskulttuurin muuttumiseen. 3 Yritysten sopeutuminen muutokseen Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustaneiden yrittäjien puheenvuoroissa korostettiin, että yhä kiristyvässä kilpailussa yritykset etsivät segmenttejä, markkinarakoja, joilla pärjääminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä, nopeutta, suhteellisen pieniä sarjoja ja jatkuvaa innovointia. Tämä pakottaa yritykset erikoistumaan ja niiden tulee joustaa ja mukautua nopeasti muuttuviin kilpailuolosuhteisiin. Pietarsaaressa puhunut Pisla Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kuivalainen korosti, että muutokseen sopeutuvat yritykset pystyvät lisäämään tuottavuuttaan ja antamaan työntekijöilleen turvallisuutta. 4 2 Professori Jaakko Kiander, VATT, Kerava Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Toimitusjohtaja Pekka Kuivalainen, Pisla Oy, Pietarsaari
18 Työmarkkinoiden muutos Työntekijöiden tiedon ja osaamisen merkitys tulee korostumaan työympäristön muuttuessa yhä nopeatempoisemmaksi. 5 Erikoistumiskehityksen johdosta työntekijöiltä vaaditaan kykyä käsittää laaja-alaisesti oma osuutensa tuotantoprosessissa. Etenkin toimihenkilöpuolen työntekijöiden on jatkuvasti opittava uutta ja hallittava monipuolisempaa taitovalikoimaa kuin aikaisemmin. 6 Tässä tilanteessa korostuu kyky ja halu oppia uutta. Tulevaisuuden työmarkkinat edellyttävät työvoimalta enemmän mukautumiskykyä, joustoa ja erikoistumista. Tämä kehitys tulee heijastumaan yhä voimakkaammin mm. koulutusjärjestelmän vaatimuksiin. 7 Työympäristön ja väestön ikärakenteen muutoksen myötä työmarkkinoilla joudutaan sopeutumaan moniin eri kehityskulkuihin. Yhtäältä työvoima vähenee ja toisaalta se muuttuu ikäprofiililtaan. Yrittäjien ja työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle työmarkkinoilta poistuu nopeassa tahdissa pitkään kokemukseen pohjautuvaa osaamista. Työntekijöiden ikääntyessä työssä jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Osaavan työvoiman saatavuus ja työperustainen maahanmuutto vaativat toimenpiteitä. Entistä vaikeampaa työllistyminen on niillä työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneilla, kouluttamattomilla nuorilla ja vanhoja toimintamalleja hallitsevilla, uuteen järjestelmään sopeutumattomilla työntekijöillä. Myös maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistyminen on vaikeaa Yrittäjien ikääntyminen ja sukupolvenvaihdokset Sukupolvenvaihdokset ja niiden haasteet Yrittäjien ikääntyessä yritystoiminnalle ei riitä jatkajia. Suomessa on laskettu olevan noin yritystä, joista :ssa sukupolvenvaihdos on tulossa ajankohtaiseksi. Yrityskannan kehittäminen tulee olemaan suuri haaste. 9 Myös monille yrittäjille sukupolvenvaihdos on haasteellinen. Snellman Oy:n henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg mainitsi esimerkkinä sukupolvenvaihdokseen liittyvän verolainsäädännön mm. omaisuuden verotuksen Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholm, Cloetta Fazer AB, Kerava Tulevaisuuden korkea-asteen koulutus -työryhmät, työryhmien puheenjohtajina johtava rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja professori Pekka Ruohotie, Tampereen yliopisto, Hämeenlinna Erityisasiantuntija Risto Laakkonen, ICMPD, Lappeenranta , kommentti yleisökeskustelussa, Pietarsaari Yleisökommentti, Pietarsaari Henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg, Snellman Oy, Pietarsaari
19 1. Pienimuotoinen yrittäjyys eläkeiän jälkeen Etelä-Savon yrittäjiä edustanut toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen korosti, että sukupolvenvaihdostilanteessa hiljaisen tiedon ja asiakkuuksien siirtäminen tulevat olemaan merkittäviä kysymyksiä. Erityisesti niillä alueilla, jolla väestö ikääntyy dramaattisesti, syntyy ensimmäisenä paineita motivoida ja kannustaa yrittäjiä jatkamaan vielä eläkeiän jälkeenkin. Eläkkeelle siirtyvien yrittäjien motivoimiseen tarvitaan uusia toimenpiteitä, esimerkiksi mahdollisuutta jatkaa pienimuotoista yrittäjyyttä eläkeiän jälkeen Mentorointi Lappeenrannassa ja Mikkelissä nostettiin esiin mentoroinnin merkitys yritystoiminnassa. Etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa uudelle yrittäjälle on tärkeää saada vanhemman yrittäjän käytännön kokemuksesta kertynyttä tietoa. Erityisen vahvasti tämä tulee esiin mikroyrittäjien kohdalla. Jarkko Wuorinen kuitenkin korosti, että sukupolvenvaihdostilanteessa molemmille osapuolille sopivan yhteisen toimintamallin löytyminen voi olla hankalaa, ja tämä saattaa olla lopulta yhteistyön este. Vanhojen toimintamallien yhdistyminen uusiin toimintamalleihin vaatii sopeutumista Tulevaisuuden yrittäjyys sosiaaliset verkostot Yrityksen toiminnan edellytyksiä ovat rahoituspääoman ja osaamisen ohella sosiaaliset verkostot. Menestyvän yrittäjyyden perustana ovat usein erilaiset yhteisöt. Yrittäjille yhdistyksissä toimiminen on avannut uusia mahdollisuuksia verkottua, ja etenkin Pohjanmaan alueella tällä on pitkät perinteet. Pohjanmaan tulevaisuusfoorumin puheenvuoroissa tuotiin monessa puheenvuorossa esiin yhteisöllisyyden merkitys yritystoiminnalle. Sosiaalisten verkostojen merkitystä tulee korostaa puhuttaessa tulevaisuuden yrittäjyydestä. 13 Lappeenrannassa työkulttuurin muutoksia miettineessä työryhmässä ehdotettiin monikansallisen yrittäjäklubin perustamista. 14 Alueiden osaamisen hyödyntäminen on yhtä lailla tärkeää. Alueen yritysten yhdistyminen alueen osaamiskeskukseen tarjoaa yrityksille yhteistyöverkostoa kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa, esitti alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Hämeenlinnassa. Tästä esimerkkinä on Hyvinkäällä toimiva Koneen osaamiskeskus Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli Yleisökommentti Pietarsaaren tilaisuudessa Työkulttuurin muutokset ja monikulttuurisuus -työryhmä, puheenjohtajana projektipäällikkö Aki Keskinen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Lappeenranta Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, Hämeenlinna
20 4. Yritysneuvontapisteet Maahanmuuttajien yrittäjyyttä pohtinut työryhmä piti tärkeänä, että yritystoimintaa tukevat tahot kootaan yhdeksi yritysneuvontapisteeksi, josta on saatavissa helposti ja nopeasti kaikki yritystoimintaa koskeva tieto. Tämän keskittämisen lisäksi tarvitaan internet-pohjainen tietopalvelu, josta löytyy eri kielillä tiedot yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista kuten lainsäädännöstä ja markkinoista. Yrityshautomotoimintaa pidettiin aloittavien yrittäjien kannalta tärkeänä verkostojen ja asiakkuuksien luomisessa Nuoret ja yrittäjyys Yrittäjyys vaatii moniosaamista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Liiketoiminnallinen osaaminen ja johtamisosaaminen ovat yrityksen olemassaolon perusedellytyksiä. Pohjois-Karjalan tilaisuudessa haastatelluista nuorista kukaan ei uskonut ryhtyvänsä tulevaisuudessa yrittäjäksi. Nuoret eivät tarkemmin osanneet eritellä miksi yrittäjyys ei kiinnosta. 17 Nuorten kiinnostusta yritystoimintaa kohtaan voitaisiin lisätä esimerkiksi jo ammatinvalinnan ohjauksessa. Yritystoiminnan aloittamisen kannusteena voisi olla esimerkiksi oppisopimus- tai työharjoittelut sukupolvenvaihdosyrityksissä. 18 Tätä samaa korostettiin myös Lappeenrannassa maahanmuuttajien yrittäjyyttä pohtineessa työryhmässä. 19 Lieksassa ilmaistiin huoli maatalousyrittäjien määrän vähenemisestä, mikä on sidoksissa nuorten poismuuttoon alueelta. Maatilojen toiminnan turvaamiseksi on panostettava maaseudun houkuttelevuuteen Työssä jaksaminen Työntekijöiden ikääntyminen Tulevaisuusfoorumit-kierroksen yhdeksi keskeisemmäksi kysymykseksi nousi työssä jaksaminen. Työntekijöiden ikääntyminen tulee lähivuosina aiheuttamaan muutospaineita etenkin erityisalojen mikroyrityksille. Niiden on varauduttava nopealla aikataululla mm. hiljaisen tiedon siirtämiseen, työtehtävien muutokseen ja henkilöstön uudelleenkouluttamiseen. Pienten- ja keskisuurten yritysten työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota, korosti moni puheenvuoron käyttäjä. 21 Vaasan yrittäjiä edustanut toimitusjohtaja Tuula Töyli muistutti, että pieniä ja 16 Maahanmuuttaja yrityksen perustajana ja yrittäjänä Suomessa -työryhmä, puheenjohtajana yrittäjä Edvard Hannolainen, Lappeenranta Harri Laukkanen, Riikka Valtonen, Irene Salas, Sampo Sorvisto, Lieksa Toimitusjohtaja Tuula Töyli, Vaasan Yrittäjät, Pietarsaari Maahanmuuttaja yrityksen perustajana ja yrittäjänä Suomessa -työryhmä, puheenjohtajana yrittäjä Edvard Hannolainen, Lappeenranta Maatalousyrittäjä Jari Rouvinen, Lieksa Toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo, Mikkeli ja henkilöstöpäällikkö Lena Holmberg, Snellman Oy, Pietarsaari
Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
Suomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
Maahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
Manner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä
Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu
Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen
Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen
Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa
Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia
Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %
rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
Tietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus
Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu
Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen
JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ
Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
Manner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen
Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
Moninaisuus on rikkaus Lahti
Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden
OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma
OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
Osatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari
Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa
Vanhusneuvostojen seminaari
Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat
Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt
Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
Suomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
Talous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
ALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.
Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
YrittäjÄ. Hyvä työnantaja
YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke
Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen