EESPÄIN! JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖ 100 VUOTTA

Transkriptio

1 EESPÄIN! JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖ 100 VUOTTA TYÖN VUODET MUISTOJA POLSUN KULMASTA

2 Enemmän ylijäämänpalautusta! Nyt 2%! Ostojen keskittäminen on entistäkin kannattavampaa! Ylijäämänpalautusta maksetaan Keskimaan myöntämällä S-Etukortilla Keskimaan omista toimipaikoista kirjatuista ostoista. Vuoden 2007 aikana tehdyistä ostoista ylijäämänpalautusta maksetaan puoli prosenttia aikaisempaa enemmän eli 2 %. 2 h+k, 50,5 m 2 Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa. Kysy lisää Jyväskylän palvelutoimistosta, Kauppakatu 7, Jyväskylä, puh. (014) valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan.

3 100 VUOTTA TYÖTÄ JYVÄSKYLÄN HYVÄKSI Jyväskylä on kehittynyt pienestä maalaiskylästä modernin yhteiskunnan keskisuureksi kaupungiksi. Kehityksessä piirtyvät suomalaisen yhteiskunnan muutoksen tunnusmerkit. Kaupungin väestö on kasvanut kunnanosa- ja kuntaliitosten sekä vilkkaan muuttoliikkeen johdosta. Kaupunki on tänään merkittävä valtakunnanosakeskus ja maakunnan pääkaupunki. Se tunnetaan teollisuuden, teknologian, koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan alojen vahvasta osaamisestaan. Jyväskylän rikkaus on monimuotoinen ja kaunis luontoympäristö, jota kaupunkirakenteen laajentumisen tahti on koetellut. Kehitys ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään. Sitä on ohjattu yhteistyöllä kaupungin ja elinkeinoelämän sekä eri alojen koulutusosaajien kanssa. Menneinä vuosikymmeninä poliittisella vasemmistolla on ollut poikkeuksellisen vahva ote kaupungin kehittämisessä, koska sillä oli pitkän aikaa vahva enemmistö kaupungin korkeimmassa päätöksentekoelimessä eli kaupunginvaltuustossa. EESPÄIN! Tänä aikana luotiin se perusta kaupungin hyvinvointipalveluille, joita asukkaat yhä käyttävät. Koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalitoimi ovat aina olleet kulttuuri- ja ympäristötoimen ohella politiikkamme tärkeimpiä alueita kaupunkisuunnittelua unohtamatta. Kehityksessä on korostettu kansanvaltaisia periaatteita ja menettelytapoja siten, että poliittinen toimintamme on perustunut ohjelmalliseen tavoiteasetteluun. Se on viety vaaleissa äänestäjien arvioitavaksi. Näin menetellään tulevaisuudessakin. Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö on työväenyhdistysten yhteistyö- ja katto-organisaatio. Sen merkitys ja rooli tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kehityksen ajamisessa on yhä tärkeä. Kunnallisjärjestön täyttäessä nyt 100 vuotta haluan kiittää jokaista toimintaamme osallistunutta ja yhä osallistuvaa toveria toiminnan vuosista. Samalla osoitan kiitokseni poliittisille ja muillekin yhteistyökumppaneille, joiden kanssa kaupunkiamme on aikojen kuluessa yhdessä rakennettu. Sosialidemokratiaa pidetään vakaana ja luotettavana yhteiskunnallisena liikkeenä. Se on tavallisten ihmisten naisten ja miesten arkista toimintaa, jossa keskustelemalla ja toinen toistaan kuuntelemalla ja kunnioittamalla etsitään oikeaksi arvioitu toimintalinja. Sellainen linja, joka kestää suurissakin ajan vaihteluissa. Matti Ojala Jyväskylän sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖN 100-VUOTISJULKAISU Vastaava toimittaja: Vesa Karvinen puh Toimituskunta: Kalevi Olin (pj), Pentti Tossavainen, Hanna Plattonen, Kirsti Leskinen ja Matti Ojala Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen puh Kirjapaino: Rota-Finn Oy Turku Etusivun kuva: Ilkka Pietarinen Kuvassa vas. Taina Viikari, Kati Sainio, Noora Sainio ja Niilo Käyhkö 3

4 Pankki kaikille, joilla on pieniä, keskisuuria tai isoja unelmia. Monille meistä unelmien asunnon ostaminen on elämän tärkein yksittäinen kauppa, joka vaatii onnistuakseen vastuulliset ja ammattitaitoiset rahoitusjärjestelyt. Jos sinulla on unelma, tule Osuuspankkiin. Onnittelumme 100-vuotistoiminnan johdosta. 4

5 TERVEHDYKSET PYSYVÄT ARVOT UUDISTUVA LIIKE Sosialidemokratia on erottamaton osa inhimillistä yhteiskuntaa. Ihmiset perustivat liikkeemme aikanaan hyvin vaikeissa olosuhteissa. He halusivat itselleen ja lapsilleen oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, joka toimii yhteisvastuun periaatteella. Vaikka maailma on muuttunut ja Suomi vaurastunut ja tasa-arvoistunut, kehityksen suunta tänään ei täytä kaikilta osin asetettuja vaatimuksia. Siksi arvomme ja tavoitteemme ovat tärkeitä ja ajankohtaisia. Sosialidemokratia on ennen kaikkea arvoja ja niistä pysyviä arvoja. Mikäli esimerkiksi vapaus ja yhteisvastuu katoaisivat, häviäisi samalla sosialidemokratian ydin. Arvot ohjaavat ihmisten käyttäytymistä. Päätökset valtiollisessa toiminnassa, kunnissa ja yrityksissä tukeutuvat arvovalintoihin. Sosialidemokraatit vastustavat kehitystä, jolla halutaan tuoda Suomeen kova amerikkalainen kapitalismi. Sellainen, jonka arvovalinnoissa painaa vain raha ja jossa kaikki on kaupan, kunhan hinnasta sovitaan. Ja jossa ihmisarvo jää rahan ja taloudellisen vallan alle. Mutta yhtä lailla olemme vastustaneet myös kommunismin leviämistä. Tämän olemme tehneet kertomalla omat tavoitteemme ja keinomme demokratian vahvistamiseksi vaaleissa. Arvovalintojamme ohjaa, että ihminen on ainutkertainen sosiaalinen olento kaikissa elämänsä vaiheissa. Lapsista on huolehdittava, samoin sairaista, vanhuksista ja vammaisista. Palkansaajien oikeuksia olemme aina puolustaneet. Työn tekijöille kuuluu oikeudenmukainen osa tuloksesta, on aina ollut linjamme. Pienyrittäjää olemme ymmärtäneet, ovathan liikkeemme juuret niin räätäleiden kuin suutareiden työssä. Arvomme pysyvät ennallaan, mutta liikettä haluamme uudistaa. Toivotamme uudet sukupolvet, erityisesti nuoret ja nuoret lapsiperheet mukaan vaikuttamaan. Tähän tarjoaa luontevan väylän kunnallinen päätöksenteko ja ensi kunnallisvaalit. Pidetään yhdessä huolta siitä, että kunnallisvaaleissa ehdokaslistat ovat monipuoliset ja ihmisiä puhuttelevat. Tänään SDP on valtakunnan politiikassa haastajana oppositiossa. Nyt meillä on mahdollisuus puhua omien tavoitteidemme puolesta ilman kompromisseja porvareiden kanssa. Oppositio ei kuitenkaan poista haluamme harjoittaa yhteistoimintaa ja sopia isänmaalle tärkeistä asioista. Neuvottelu ja sopiminen ovat sosialidemokratian olennaista ydintä: mahdollistaahan laaja yhteistoiminta yhteiskunnan rauhallisen uudistustyön. Näin on menetelty myös Jyväskylän Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön toiminnassa, kun tätä kaupunkia ja seutukuntaa on kehitetty. Kehitystyö jatkuu ja nyt laajaalaisella yhteistyöllä yhteisesti sovittavin tavoittein. Maakunnan pääkaupunki vahvistaa asemaansa kehityksen merkittävänä suunnannäyttäjänä maassamme. SDP:n johdon nimissä onnittelen 100-vuotiasta kunnallisjärjestöä sen tärkeästä työstä paikallisdemokratian hyväksi ja Jyväskylän kehittämiseksi viihtyisäksi asua, opiskella, tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoa, taiteita ja tieteitä sekä viettää vapaa-aikaa. Seuratkoon menestys työtänne myös tulevaisuudessa Eero Heinäluoma SDP:n puheenjohtaja 5

6 YIT Koti Asuntomyymälä palvelee uudessa osoitteessa Kuormaajantie 7 Nyt voit entistä helpommin syventyä upeisiin materiaaleihin, värimaailmoihin ja kokonaisuuksiin. YIT Koti Asuntomyynti, Kuormaajantie 7, Jyväskylä Puh yitkoti.fi 6

7 TERVEHDYKSET Yhdessä uutta Jyväskylää rakentamaan Suomen kuntakenttää ravistellaan uudistumaan monin eri tavoin. Valtioneuvoston käynnistämä kuntaja palvelurakenneuudistus sekä kehitystä ohjastava puitelaki muodostavat vankan viitekehyksen. Tulevaisuus on innovatiivisten ja kulttuuriltaan rikkaiden kaupunkiseutujen. Jako menestyjiin ja häviäjiin on jo tutkijoiden mukaan nähtävissä. Seututilinpäätökset 2006 kertovat rajuista alueellisista väestön ja työpaikkojen rakentumisen muutoksista tällä vuosikymmenellä. Onneksi Jyväskylässä ja koko seudulla on monin tavoin osattu lukea merkkejä ja ryhtyä toimeen. Usean vuoden verkostokaupunkihanke on muotoutumassa yhä konkreettisemmiksi toimenpiteiksi. Korpilahti on liittymässä Jyväskylään vuoden 2009 alussa. Tänä syksynä valmistellaan tiiviillä aikataululla kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitystä. Mikäli ensi vuonna tehtäisiin päätökset liittymisestä, tämäkin ajankohta olisi vuoden 2009 alussa. Nyt on rohkeiden päätösten aika, jotta turvataan Jyväskylän kilpailukyky ja toimivat palvelut. Jyväskylän kaupunki ja koko seutumme on palkittu erilaisin palkinnoin ja mainesanoin. Tuoreimman bkt, työlliset ja väestö indikaattorin mukaan kolme menestyneintä kaupunkiseutua ovat olleet Tampere, Oulu ja Jyväskylä. Samat kolme menestyskaupunkiseutua sijoittuvat myös muuttohalukkuustutkimusten kärkeen. Työllisten määrän muutos on puolestaan Jyväskylässä Suomen suurista kaupungeista korkein. Viime vuonna jyväskyläläisten yritysten määrän kasvu oli suurin kymmeneen vuoteen. Ennätysmäisen suuret satojen miljoonien eurojen investoinnit kaupan, teollisuuden, teknologioiden ja palveluiden piirissä ovat seudullemme leimallisia. Rakentamisen tahti on seuraavina vuosina vain entisestään kiihtyvä. Uudet investoinnit tuovat uusia työpaikkoja, tarvitaan osaajia ja uutta koulutettua työvoimaa. Jyväskylän vetovoimaan ovat vaikuttaneet erityisesti yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu vahva koulutusperusta sekä osaaminen ja yrittäjyys. Uuden Jyväskylän keskeisenä tavoitteena tulee olla asukkaiden, yrittäjien ja elinkeinoelämän sekä eri yhteisöjen turvallisen elämisen ja toiminnan takaaminen. Asukkaiden hyvinvointi on oltava kaiken uudistustyön keskeisimmässä ytimessä. Jyväskylän Sos.Dem Kunnallisjärjestö on jo 100 vuoden ajan rakentanut Jyväskylää vastuullisella luottamushenkilötoiminnalla ja edistämällä muun muassa teollisuuden, sivistyksen ja aktiivisen kansalaistoiminnan avulla kaupunkimme menestymistä. Uuden Jyväskylän rakentamisessa tarvitaan meitä kaikkia, joten yhteistoiminnalle on edelleen suuri tarve. Jyväskylän kaupungin lämpimät onnittelut ja kiitokset juhlivalle yhdistykselle. Markku Andersson kaupunginjohtaja 7

8 Lounaispuiston vappujuhla vuonna vuotta työtä Jyväskylän hyväksi Sosialidemokraattisten kunnallisjärjestöjen toiminta alkoi vuonna 1906 Oulussa pidetyn puoluekokouksen päätöksellä: kuntien ja kaupunkien työväenjärjestöjen yhdyselimiksi haluttiin perustaa kunnallisjärjestöjä. Jyväskylässä toiminnassa oli mukana aluksi työväenyhdistysten lisäksi ammattiosastoja, mutta ne jäivät muutaman vuoden päästä kunnallisjärjestön ulkopuolelle. Parina ensimmäisena toiminnan vuosikymmenenä ja erityisesti uuden kunnallislain jälkeen käytiin keskusteluja parhaimmasta tavasta organisoida toimintaa. Kansalaissodan seurauksena vuonna 1918 toiminta kuitenkin kohtasi vaikeuksia: kokouksien pitäminen oli hankalaa ja puhe- ja painovapautta kahlittiin. Kunnallisjärjestön vuoden 1920 marraskuun pöytäkirjasta löytyy tilasto valkoisen terrorin uhrina kuolleista: 16 miestä kuoli tai murhattiin sekä lisäksi kaksi kaupungissa asunutta, muualla kirjoilla olijaa ja lisäksi yksi kaupungissa asunut Amerikan kansalainen. Jyväskylä kuitenkin säilyi kansalaissodan varsinaisilta sotatapahtumilta, ja monilta katkeruuksilta säästyttiin. Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön toiminnan 100 vuoteen mahtuu monia värikkäitä ja ristiriitaisiakin aikoja, mutta samalla voimakkaita kasvun vuosia, jossa kaupunkia poliittisilla päätöksillä laajennettiin ja oloja määrätietoisesti parannettiin. Ensimmäinen vuokratalo vuonna 1920 Ennen kansalaissotaa sosialidemokraattien kunnallispoliittiset asemat eivät olleet vielä kummoiset, mutta 1920-luvulla tilanne muuttu: kunnallisvaaleissa käytettiin uusia kampanjoinnin muotoja ja omalla aloitteellisuudellaan sosialidemokraatit haastoivat porvarit tasapäiseen kamppailuun. Sosialidemokraattien kunnallispoliittisena saavutuksena kaupunki alkoi rakentaa vuokraasuntoja. Ensimmäinen talo valmistui vuonna Sosialidemokraattisen naisyhdistyksen aloitteesta kaupunkiin puuhattiin myös lasten päiväkotia ja leikkikenttää. Toiminta vaikeutui 1930-luvulla tullessa. Kaupunkilaisia hämmensi sekä vuoden 1926 että 1928 vaaleissa käytetyt sosialidemokraattien useat vaalilistat. Lapuanliikkeen vaikutus näkyi ilmapiirin oikeistolaisuutena ja talouspulan kärjistyminen 1930-luvun alkupuolella. Vuosikymmenestä löytyy myös seitsemän vuotta, jolloin kunnallisjärjestö ei käytännössä toiminut. Toiminnalle tuli kuitenkin uusi tarve, kun alueliitosten ansiosta kaupungin väkiluku kasvoi 9000:sta :een ja myös uusia työväenyhdistyksiä perustettiin. Harjukin pelastettiin Sotien jälkeiset vuodet olivat jo ripeää kaupungin kasvun aikaa, jossa meinattiin Harjukin muuttaa soraksi. Kaupunginhallitus nimittäin esitti vuonna 1946, että Harjusta myytäisiin soraa, mutta sosialidemokraattien valtuustoryhmä puheenjohtajansa Eino Palanderin johdolla äänin 8-4 puolsi alueen jättämistä puistoksi valmistui Jyväskylään suurperhetalot ja muitakin talohankkeita. Asuntopula olikin kovaa sodan jälkeisinä vuosina ja 1960-luvut olivat voimakasta kaupungin rakentamisen aikaa, väkilukin kasvoi vuoden 1950-loppuun mennessä jo :een valittiin Jyväskylään ensimmäiseksi sosialidemokraattiseksi kaupunginjohtajaksi Jorma Tuominen. Myös hänen seuraajansa Veli Järvinen ( ) oli sosialidemokraatti, samoin kuin Jaakko Loven ( ) ja Pekka Kettunen ( ). Eripuran vuodet Sosialidemokraateille luvun loppu ja 1960-luku oli myös eripuran aikaa. Lähes kaikki työväenjärjestöt jakaantuivat. Vuonna 1959 perustettu työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattinen liitto (TPSL) imi kannatustaan erityisesti ammattiyhdistysliikkeestä ja esiintyi monissa vaaleissa omilla listoillaan. Hajaantuminen rikkoi myös monien sosialidemokraattien keskinäisiä suhteita. -Jos asuisin vielä Jyväskylässä, niin kyllä ne tepsuttajat kiertäisivät vieläkin toisel- 8

9 Lauritsalassa asuva Pentti Hasu on eläkepäivinään paneutunut politiikan sijasta kalastusharrastukselleen. Tenolta on käyty nappaamassa tämäkin 18-kiloinen lohi. Fanni Front, 86, käy vielä sosialidemokraattien kokouksissa ja seuraa aktiivisesti elämänmenoa. 9 le puolelle katua, arvelee samoilla vuosikymmenillä toiminnassa mukana ollut, nykyään Parikkalassa asuva Pentti Hasu, 83. Hasu sanoo itsekin välillä hermostuneensa ja jättäneensä toiminnan. -Suutuspäissäni hävitin koko arkistonkin, muistelee nyt Hasu lähes 50 vuoden jälkeisiä tapahtumia. Hasu oli mukana kuitenkin vielä 1964 järjestämässä kunnallisjärjestön sihteerinä kunnallisvaaleja. Myös TPSL: n yhdistysten kanssa oli päästy sopimukseen, että vaaleissa esiintyisi vain yksi sosialidemokraattinen vaaliliitto. Vaaleissa sosialidemokraatit saavuttivatkin siihen astisen toimintansa parhaan vaalituloksen: 40,9 prosenttia toi 20 valtuustopaikkaa. Pentti Hasu oli myöskin aikanaan käynnistämässä sosialidemokraattien vaalityötä kirkollisvaaleissa, vaikka työväestön ja papiston välit eivät vielä silloin olleet kovinkaan kummoiset. Hasu muistelee, että vaalipaikkana oli kaupungin kirkko ja paikalla oli myös silloinen pitkäaikainen kirkkoherra Hjalmar Paunu. -Kun Paunu näki minut, niin hän huusi, että sieltä se kommunisti tulee. Minä sanoin hänelle, että tiedätkös montako lyhtypylvästä on Väinönkadun ja Asemakadun välillä, kommunistit ovat uhanneet hirttää minut jokaiseen niistä, muistelee Hasu. Kunnallisjärjestön työntekijänä vuosina oli Fanni Front. Hän kuului myös aikoinaan TPSL:n joukkoihin. Nykyään 86-vuotias Front käy veteraanikerho Wanhojen Tovereiden kokouksissa ja muistelee, että riidoista huolimatta asioista yritettiin vaikeinakin vuosina sopia. Yhteinen valtuustoryhmäkin yritettiin säilyttää. -Muistelen, että kerran valtuustoryhmässä oltiin jo oven suussa lähdössä. Asiaa en enää muista, mutta lähellä oli ulosmarssi. Eino Palander sai kuitenkin porukat rauhoiteltua, muistelee Fanni Front. Valtuutettuna hän itse ajoi erityisesti kaupungin siivoojien ja muiden pienipalkkaisten asemaa. Siivoojat saatiinkin silloin kaupungin virkasuhteeseen. -Paikallisessa lehdessä kirjoitettiinkin, että siivoojat tulivat töihin kuin virkamiehet, kertoo Front. Myös koulutuksen tasa-arvoisuuteen liittyviä asioita vietiin lävitse niinä työn vuosina, jolloin Fanni Frontkin oli kunnallisjärjestön hommissa. Suuri uudistus oli peruskoulu, jolla varmistettiin tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. -Sosialidemokraattiern aloitteesta valittiin silloin myös ensimmäinen koulukuraattori Jyväskylään, muistelee Front. Rakentamisen aikaa Alueliitoksien myötä laajentuneessa kaupungissa oli jo 1960-luvun puolivälissä yli asukasta ja monet merkittävät investoinnit saatiin käyntiin. Kaupungissa käynnistyi mm. kunnallinen kotisairaanhoito, poikien oppilaskoti, Lohikosken kirjasto, vauhtia sai myös Lohikosken kansakouluhanke ja Halssilan kansakoulun rahoitus. Sakari Knuuttila teki aloitteen iltaoppikoulusta ja sekin myöhemmin perustettiin. Vuoden 1972 vaaleihin sosialidemokraatit hyväksyivat ensimmäisen kunnallispoliittisen ohjelmansa, siitä lähtien käytäntö on jatkunut muissakin vaaleissa. Samaisella vuosikymmenellä käytiin keskusteluja mm. kirjastotalon ja teatteritalon rakentamisesta, mutta ne toteutuivat vasta 1980-luvulla. Kunnallisjärjestön merkitys on korostunut erityisesti kunnallisvaalivuosina. Useissa vaaleissa sosialidemokraateilla on ollut eniten ehdokkaita, josta voi kiittää myös vilkasta koulutustoimintaa luvulla oli suosiossa erityisesti ns. puoluekoulut, joissa todistuksen saivat kymmenet sosialidemokratiasta kiinnostuneet toverit luvulla koulutusta toteutettiin Kuntakoulun nimellä. Vaaliaktiivisuus ongelmana 1990-luvun vaaleissa ja myöhemminkin ongelmana on ollut kansalaisten vähäinen vaaliaktiivisuus. Vuoden 1996 vaaleissa menetettiin kaupungissa vasemmistoenemmistö, vaikka valtakunnallisessa vertailussa parjättiinkin tyydyttävästi. Erityisesti pitkään jatkunut työttömyys ja maan hallituksen vähäiset tulokset talous- ja työllisyyspolitiikassa lisäsivät ihmisten passiivista suhtautumista. Vuosituhannen alussa Jyväskylässä oli jo yli asukkaan kaupunki. Vuoden 2004 vaaleissa sosialidemokraatit ovat edelleenkin valtuuston suurin ryhmä, mutta kannatus tippui alle kolmannekseen annetuista äänistä ensimmäisen kerran sitten 1910-luvun. Äänestysprosentti viimeksi käydyissä kunnallisvaaleissa oli 54.2 prosenttia. Kunnallisjärjestön keskeinen tehtävä toimia sos.dem. järjestöjen yhteistyöelimenä jatkuu ja uudet haastavat tehtävät odottavat. Vesa Karvinen Lähteet: Jenny Lindborgin kokoama Jyväskylän sos.dem.kunnallisjärjestön 100-vuotishistoriikki Pentti Hasun puhelinhaastattelu Fanni Frontin haastattelu

10 100 vuotta sitten Millainen Suomi ja Jyväskylä oli vuonna 1907, kun Jyväskylän sos.dem. kunnallisjärjestö aloitti toimintansa? Ainakin hyvin erilainen kuin nykyään. SDP:n puheenjohtajana oli vuonna 1907 Edvard Valpas ja puoluesihteerinä Matti Turkia. *** Ensimmäiset Laukon torppareiden joukkohäädöt tehtiin tammikuussa. Häätöjen seurauksena yli 500 ihmistä menetti asuntonsa. Monet asuivat kesän metsässä ja lähialueen ladoissa. Epäoikeudenmukaisiksi koetut häädöt saivat paljon julkisuutta ja käynnistivät uudistusten sarjan, joka paransi torppareiden ja maatyöläisten asemaa. *** Kansalaiset pääsivät ensimmäistä kertaa yhdenvertaisina äänestämään edustajansa yksikamariseen eduskuntaan. Äänioikeuden lisäksi naiset saivat ensimmäisinä maailmassa oikeuden asettua myös ehdokkaiksi. Sosialidemokraatit saivat vaalissa 37,0 % hyväksytyistä äänistä ja eduskuntaan 80 edustajaa. *** *** Eduskunta hyväksyi yleisen kieltolain. Sortavalassa kaupunki oli juhlavalaistu tapahtuman kunniaksi. Jyväskylässä kunnalliset sähkövalot olivat tulleet kaupunkiin vuonna 1902, mutta tuskin niillä myöhemminkään juhlistettiin kieltolakia. Kunnallistekniikassa päästiin eteenpäin, kun vesijohtoverkosto, vesisäiliö ja pumppuaseman rakennettiin luvun alussa *** 100 vuotta sitten Jyväskylä ei ollut vielä varsinaisesti teollisuuskaupunki. Suurin tehdas oli Frediksonin lakki-, kravatti- ja hansikastehdas. Asemakaava-alueen laajennuskin hyväksyttiin vasta vuonna *** Jyväskylässä kaupungin ensimmäinen elokuvateatteri Maat ja Kansat avattiin kauppias Niemeläisen talossa. Samalla vuosikymmenellä aloitti myös Työväen elävät-kuvat niminen elokuvateatteri Työväenyhdistyksen tontilla. Sorretun Voima-lehti oli alkanut ilmestyä edellisenä vuonna. Tilastojen mukaan seuraavana vuonna 1908 levisi Jyväskylään lehteä 303 kpl, mutta vankoille torpparialueille, kuten Jyväskylän pitäjään jo 557 kpl. Keuruullekin tilattiin silloin yli 600 lehteä. (VK) Jykes onnittelee Jyväskylän Sosiaalidemokraattien Kunnallisjärjestöä 10

11 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja: Sosiaalisia haasteita ei saa jättää sivuraiteelle Millaisia myönteisiä ja vastaavasti kielteisiä kokemuksia Sinulla on kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimimisesta. -Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiminen on ollut tosi haasteellinen, mutta mielenkiintoinen tehtävä. Jyväskylän poliittinen ilmapiiri on kuitenkin ollut niin yhteistyöhakuinen, että olemme pystyneet tekemään merkittäviä yhteisiä linjauksia. Luottamusmiesten rooli on kunnissa muuttunut. Lautakuntia on karsittu ja harvoista luottamusmiehistä on tullut melkein puolipäiväisiä "virkamiehiä". Tampereella kokeillaan jopa pormestarimallia? Mitä itse ajattelet tästä kehityksestä? -Yhteiskunnallinen, kuten kunnallinenkin päätöksenteko monimutkaistuu ja nopeutuu samanaikaisesti. Tässä kehityksessä on luottamushenkilöiden asemaa vahvistettava, tai vielä nykyistäkin enemmän päätöksentekoa ajautuu virkamiesten tehtäväksi. Pormestarimalli ja sen erilaiset sovellukset ovat mielenkiintoisia ja osoittavat mielestäni suuntaa, johon on mentävä. Luottamushenkilöillä tulee olla nykyistä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään ja tämä edellyttää riittävän ajankäytön lisäksi myös todellista korvausta/palkkaa suoritetusta työstä. Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Veijo Koskisen (sd.) mielestä elinkeinopolitiikan rinnalle tarvitaan myös kaupunkisosiaalipolitiikkaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen pitää Jyväskylän poliittista ilmapiiriä yhteistyökykyise- Jyväskylässä eletään voimakasta kasvun kautta. Kaupunki on laajenemassa ja elinkeinoelämä kukoistaa. Onko vaarana, että jotain jää rattaiden väliin? -Jyväskylän kaupunkialueen kuntarakenteen muutokset ovat positiivinen asia. Ne vahvistavat seudun asemaa kansallisessa ja kansainvälisessäkin kilpailussa yrityksistä ja osaavista ihmisistä. Taloudellinen kehityksemme on ollut jo toistakymmentä vuotta positiivista ja seudun asema on vahvistunut. Tämän kehityksen jatkuminen on turvattava. -Korkea työttömyys ja monenlaiset sosiaaliset haasteet ovat samanaikaisesti edessämme ja niitä ei saa jättää sivuraiteelle. Jyväskylän kaupungin ja seudun kehityksessä on nähtävissä kaksijakoisuus; varsin laajalla osalla väestöä menee melkoisen hyvin mutta työttömyys, köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ovat todellisuutta melkein viidennekselle asukkaista ja se ei ole hyväksyttävää. Elinkeinoja vetovoimapolitiikan rinnalla on vahvistettava kaupunkisosiaalipolitiikkaa, jolla vastataan näihin haasteisiin. Valtakunnan tasolla porvariyhteistyö kukoistaa. Onko sillä heijastuksia tai vaikutuksia paikallistasoon, kuten kaupungin päätöksentekoon? -Valtakunnan politiikkahan ei suoranaisesti heijastu kunnalliselle tasolle, mutta totta kai nykyhallituksen linjaukset vaikuttavat edellytyksiimme vastata niihin haasteisiin 11 joita palvelutarpeiden muutos aiheuttaa. Täällä Jyväskylässähän meillä on ollut laajapohjainen koalitio tämän vaalikauden aikana ja yhteisenä tehtävänä kaupungin talouden vakauttaminen ja palveluiden turvaaminen. Monilla kansalaisilla on pelko, että kunta-ja palvelurakenneuudistuksen kautta kaupunkiin tulevat rahat käytetään konserttisalin rakentamiseen. Mitä siitä ajattelet? -Ei todellakaan käytetä. Paras-hankkeen kautta tulevat eurot käytetään kuntaliitossopimuksen mukaan Korpilahden kehittämiseen ja jos Jyväskylä ja maalaiskunta päättävät muodostaa yhdessä uuden kunnan, niin siitä tulevat eurot menevät varmasti infra-investointeihin. Konserttisalikysymys ei rakentamisen ja rahoituksen suhteen ole tämän vuosikymmenen asioita. Lisää voimavaroja vanhuksiin ja kotihoitoon Suuri kysymys on, kuinka kaupunki pystyy hoitamaan kasvavan vanhuusväestön palvelut, erityisesti terveydenhoitoon liittyvät tarpeet. Ostetaanko ne entistä enemmän ulkopuolelta vai riittävätkö omat resurssit? -Ikääntyvien ihmisten palvelut kokonaisuudessaan ovat suuri haaste täällä Jyväskylässä, kuten koko maassa. Ostopalveluita on käytetty ja käytetään jatkossakin nimenomaan palveluasumisen osalta mutta mitä raskaampaan hoitoon mennään, sitä suurempi vastuu on kunnalla. Jyväskylän tulee jatkossa pystyä lisäämään resursseja erityisesti kotihoidossa ja vanhusten laitoshoidossa. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhteenliittämiseksi on käynnistynyt selvitysmiehen työ ja itse johdat selvitystyön työryhmää. Minkä vuoden alussa järjestetään se ilotulitus, jolla juhlistetaan uutta kaupunkia? -Nyt keskitymme tekemään selvitystyötä ja katsotaan sitten missä ollaan kun erityisselvitys on valmis ja selvitysmies Asikainen jättää raporttinsa Kun sos.dem.kunnallisjärjestö perustettiin 100 vuotta sitten, lähdettiin taistelemaan kahdeksan tunnin työpäivän, maksuttoman koulutuksen ja julkisen terveydenhuollon puolesta. Miten mielestäsi silloin asetetut tavoitteet ovat täyttyneet? -Nämä sosialidemokraattien keskeiset, Forssan kokouksen tavoitteet on aikalailla saavutettu ja nykyinen hyvinvointiyhteiskuntamme perustuukin nimenomaan sosialidemokraattisten periaatteiden pohjalle. Tämän päivän ja tulevaisuuden haasteet liittyvät ihmisiä eriarvoistavan kehityksen katkaisemiseen, globalisaation haittojen torjuntaan ja ilmaston muutoksen asettamiin haasteisiin. Jos nyt pitäisi asettaa uusia tavoitteita seuraavaksi sadaksi vuodeksi, millaisia ne olisivat? -Tasa-arvoisen yhteiskunnan säilyttäminen, lähtökohtaisten erojen tasaaminen yhteiskuntapolitiikan keinoin. Kysymykset: VESA KARVINEN Kuva: ILKKA PIETARINEN

12 12

13 -Julkista terveydenhoitoa ajetaan tällä hetkellä ihan selvästi yksityiseen suuntaan, sanoo Riitta Mäkinen, 28, Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Kun julkiselta sektorilta suunnataan resursseja muualle, rapautetaan samalla koko systeemi, uskoo Mäkinen. -Sen jälkeen on hyvin helppo vedota siihen, että julkisen sektorin palvelut eivät toimi eihän mikään toimi ilman riittäviä resursseja. Oikeudenmukaisuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon ajaminen on tärkeää. Ihmisillä pitää olla samanveroiset mahdollisuudet, raha ei saa ratkaista. Riitta Mäkinen on niitä nuoria naisia, jotka politiikkaan lähtiessään saavat helposti nostetta alleen. Takana on yhteiskuntatieteiden opinnot ja keväällä loppuun saatettu maisterin tutkinto. Vanhempienkin esimerkki on kannustanut yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Ensimmäisissä kunnallisvaaleissa ei vielä tullut valtuustopaikkaa, mutta ehdokkuus vaaleissa toi jäsenyyden Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Riitta Mäkinen arvelee, että omat aatteelliset ajatukset kiteytyvät parhaiten juuri tässä lautakunnassa. Helppoa ei kuitenkaan aina ole ollut. -Muutamat kokoukset erityisesti viime vuonna olivat sellaisia, että kun niistä lähti, otti monta päivää päähän, muistelee Mäkinen. Isoja päätöksiä runtattiin oikeiston yhden äänen enemmistöllä. -Alkukeväästä löytyi yhteistäkin tahtoa, mutta kaupunginhallituksen budjettiraami saattaa taas viedä valon mennessään, murehtii Mäkinen. -Toivoa ei kuitenkaan voida vielä heittää menemään, saa nähdä kuinka asiassa käy. Ainakin lakisääteiset palvelut kaupungin on jokatapauksessa turvattava. Aate ei vanhene Sosialidemokraattinen puolue elää tällä hetkellä vaalitappion jälkeistä keskustelun ja uudistumisen aikaa. Mitä ajatuksia se kirvoittaa? Iso kunnallispoliittinen kysymys on pätkätyötä tekevien asema. -Valtaosa heistä Jyväskylässäkin on hoito- ja palvelualalla työskenteleviä naisia, sanoo sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Riitta Mäkinen. -Uudistuminen on vaikea kysymys. Heinäluoma oli kyllä oikeassa siinä, ettei uudistaminen lähde nimenmuutoksesta. Aate ei mene vanhaksi. Mäkisen mielestä perinteiset äänestäjät voivat olla tällä hetkellä aika turhautuneita - joko jättävät kokonaan äänestämättä tai sitten löytyvät ääriryhmien porukoista. -Itsekurimuksessa rämpiminen täytyy kuitenkin lopettaa ja suunnata katseet tulevaisuuteen Riitta Mäkinen: Raha ei saa ratkaista, saako ihminen palveluja ja keskittyä siihen, kuinka asioita tehdään paremmin. -Liikkumavaraa aattellisessa kentällä ei juuri ole, mutta mieluummin askel vasempaan kuin oikeaan. Aatteen perusarvot on nostettava reippaasti esille ja osoitettava, että SDP on koko kansan yhteisellä asialla, heikompia unohtamatta, miettii Mäkinen. - Kyllähän näin on tehtykin, mutta tapa on ollut joskus räksyttävä ja negatiivinen. Uusia toimintamalleja ei ole aina saatu perille. pelkän kritisoimisen - vaikka kuinka aiheellisen tahansa - lisäksi on esitettävä konkreettisia vaihtoehtoja ja ryhdyttävä myös reippaasti toimeen asioiden ajamiseksi. Mikä innostaisi nuoria? Erityisesti Mäkinen on pohtinut, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Yhteiskunta-asioita opiskelleena Riitalle esimerkiksi äänestäminen on itsestäänselvyys, mutta kaikille nuorille se ei ole. - Kyllä se liittyy puolueenkin uudistumiseen; miten tavoitetaan nuoret äänestäjät? Tokihan nuoria voidaan houkutella vaaliuurnille esimerkiksi drinkkilippuja jakamalla ja pitämällä vaalivalvojaisia suositussa yökerhossa, mutta on eri asia, kuinka fiksuna ja hyväksyttävänä tällaista ääntenkalastelua voidaan pitää. -Luotan kuitenkin siihen, että tänä päivänä nuorissa on paljon ajattelevia ja yhteisistä asioista aidosti kiinnostuneita yksilöitä ja poliittinen kiinnostus on kasvussa. Politiikkaa on tuotava esiin sellaisten käytännöllisten esimerkkien kautta, jotka koskettavat läheisesti myös nuoria ja keskustelua avattava siellä, missä nuoretkin ovat. Viestinnän ja ulkoasun uudistaminen ajan tasalle on yksi keskeinen tekijä. Naiset asialla Riitta Mäkinen on tänä vuonna kirjoittanut Jyväskylän sos. dem. naisten 100-vuotishistoriikkia. -Naisilla on ollut keskeinen rooli kehityksen suuntaamisessa ja naiset ovat huolehtineet monista sosiaalisista tehtävistä ennen hyvinvointivaltion kehittymistä. -Kiinnostavaa oli myös huomata, että naiset olivat jo vuonna 1911 vaatimassa miesten ja naisten samapalkkaisuutta. Tämä tasapalkkaisuus ei ole siis mikään uusi ajatus. -Tärkeitä uudistuksia on aiemmin ollut mm. lasten päivähoidon järjestäminen. Se on tuonut naisille mahdollisuuden ansiotyöhön ja parantanut erityisesti työläisperheiden elinehtoja. Riitta Mäkinen painottaa jatkossakin yhteiskuntavastuun merkitystä. -Tänä päivänä ajatusmaailma on muuttunut. Tuntuu, ettei enää välitetä ihmisistä. Välinpitämättömyys, kuten esimerkiksi työllisyysmäärärahojen vähentäminen, tulee kuitenkin yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Ihmiset lähtevät edelleenkin erilaisista lähtökohdista ja yhteiskunnalla on edelleenkin paljon tehtävää näiden erojen tasoittamisessa. Teksti ja kuva: VESA KARVINEN 13

14 Nordea Pankki Suomi Oyj Asiantuntijamme takaavat, ettet jää kysymyksinesi yksin Sijoittaminen vaatii asiantuntevia neuvoja. Siksi me emme halua asiakkaidemme tekevän sijoituspäätöksiä arvailujen varassa. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika konttoriimme. Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä nordea.fi A 14

15 Turvallista liikennettä, nuorisotiloja, terveydenhoitoa... Kaupunginosissa riittää parannettavaa Monet sosialidemokraatit toimivat aktiivisesti omalla asuinalueellaan ja lähiympäristössään jyväskyläläisten elinolojen kohentamiseksi. Työtä silti riittää koko ajan. Kysyimme joiltakin alueiden demarivaikuttajilta, mikä asia omalla alueella kaipaisivat pikaista kohennusta tai parannusta. Hanna Pilke, Lohikoski: tiloja nuorisolle Hanna Pilke on Lohikoskella vaikuttava nuori demari ja Lohikosken sosialidemokraattien tiedotussihteeri, joka toivoisi kohennusta alueen nuoriso- ja asukastiloihin. -Lohikoski on ihanteellinen paikka asua, jokapäiväiseen elämään liittyvät palvelut löytyvät läheltä. Sekä tietysti Lohikosken Sosialidemokraatit hoitamassa asukkaiden asioita. Pahin epäkohta on nuoriso - ja asukastilojen puuttuminen. Siksi vaadimme asian pikaista korjaamista. -Nykyisen kirjaston yhteydessä tai koulun vieressä, Pajutie 19:ssä, olevat tilat sopisivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen ja tilan kunnostus voitaisiin tehdä yhteistyössä alueen nuorten kanssa, sanoo Hanna. Tuulikki Väliniemi, Keltinmäki: neuvola takaisin Keltinmäessä asuva Tuulikki Väliniemi kantaa huolta Keltinmäen lisäksi mm. Myllyjärven, Mäyrämäen ja Mustalammen asioista: -Suurin murhe on kunnallisten terveydenhoidon lähipalvelujen puute. Meiltä vietiin viime kesänä sekä neuvola että hammashuolto ilman järjellistä perustelua. Meitä on noin 7000 ja lisää asukkaita muuttaa koko ajan. Neuvolarakennus on vuokrattu ulkopuolisille se on saatava sille kuuluvaan käyttöön! -Toinen murheemme on alueemme nuorisotoimi, joka on vuosia toiminut tiheään vaihtuvin työntekijöin ja viimeiset kaksi vuotta ollut remonttien vuoksi lähes kokonaan suljettu. Rakennus on nyt kunnossa, mutta nyt on saatava pysyviin työsuhteisiin vähintään kaksi ammattilaista huolehtimaan neuvolan ohella kasvavien lastemme ja nuortemme hyvinvoinnista - Jyväskylän tulevaisuudesta, sanoo Väliniemi. Pentti Närhi on keljonkankaalainen demarivaikuttaja. Hän haluaisi asukkaita yhdis- Pentti Närhi, Keljonkangas: aluetupa asukkaille tävän kokoontumispaikan. -Toivoisin, että Keljonkankaalle löytyisi jatkossa asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, ns. "aluetupa". Asukkaat voisivat tavata siellä toisiaan, pohtia yhdessä asuinalueen kehittämistarpeita ja järjestää vapaa-ajan aktiviteetteja jne. Toisin sanoen toivon Keljonkankaalle vahvistuvaa yhteisöllisyyttä, sanoo Närhi. Ilmansaasteisiin huomiota Kalevi Olin, Jyväskylän keskusta-alue: ilmansaasteet kuriin Kalevi Olin on valtuutettuna ja Jyväskylän Työväenyhdistyksen puheenjohtajana kantanut huolta monista keskusta-alueen kehittämisteemoista. Monet hänen kannattamansa hankkeet istuvat tosin muidenkin alueiden kehittämispyrkimyksiin. -Tärkeänä pidän arkielämän tärkeiden palvelujen ylläpitämistä. Myös turvallisuuden takaaminen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi on keskeinen asia. Ilman saasteiden torjuminen koko kaupunkialueella on myös tärkeää, tähdentää Olin. Kuokkalan Ristonmaalla asuva demarivaikuttaja Aila Kruus näkee, että kotikulma on viihtyisä ja hyvä asuinalue muttei vielä läheskään valmis. -Tärkeimmät ja kiireellisimmät kohteet ovat liikenneturvallisuuden ja samalla viihtyisyyden lisääminen sekä kirjastopalveluiden parantaminen. Kuokkalassa muutenkin riittää parantelemista. Aila Kruus, Kuokkala: kirjastopalvelut ja kehävaylä kuntoon -Kuokkalan keskustan liikenneympyrä on valmistumassa mutta kehäväylällä kasvaa edelleen metsä. Kirjastopalvelujen kohentaminen ja kehäväylän rakentaminen ovat ne kiireellisimmät mieleen tulevat asiat. Koulukirjastoon on luvassa kohennusta ja lapset 15

16 ja nuoret pääsevän näin kunnon palvelujen piiriin, iloitsee Aila Kruus. Marjatta Hynynen näkee, että omalla asuinalueella Huhtasuolla on hyvät peruspalvelut, joita Seppälän palvelut täydentävät. - Suurena ongelmana koemme täällä Laukaantien ja Suluntien vaarallisen risteyksen. Laukaantien liikenne lisääntyy jatkuvasti, samoin Huhtasuolle rakennetaan -Teiden kunto on keskimääräistä huonompaa tasoa ja alueen leikkipuistot ja kentät ovat jääneet osin heitteille, sanoo Reinikainen. -Köhniön uimarantakin näyttää aika alakuloiselta. Jotain olis tehtävä. Säynätsalolainen Pentti Tossavainen lataa pöytään toiveita Säynätsalon keskustan ilmeen kohottamiseksi. -Ensimmäisenä UPM Kymmenen tulisi saattaa vaneritehtaan julkisivu vastaamaan yhtiön myönteistä julkisuuskuvaa. Toisena kohtana tulisi ns. Pentti Tossavainen, Säynätsalo: keskustan ilme kuntoon Perälän kaupan julkisivu saattaa vastaamaan sen arkkitehtoonista arvoa. Kolmanneksi Tossavainen ehdottaa Parviaisentie 10:n purkamista ja rakentamista kaavan mukaiseen käyttöön. Tossavainen sanoo odottavansa paljon myös Nuorisoasunnot Oy:n arkkitehdin Jani Janssonin ja Pertti Reinikaisen ideoilta Viertolan entisöimiseksi ja ympäristön rakentamiseksi. (VK) Marjatta Hynynen, Huhtasuo: turvallinen kulkuyhteys asukkaille lisää asuntoja, joten on korkea aika turvata asukkaille turvallinen kulkuyhteys. Risteys on jo vaatinut yhden ihmisuhrin. Sen pitäisi jo asettaa turvallisuus etusijalle rahojen jaossa, painottaa Marjatta Hynynen. Kypärämäessä asuva Pertti Reinikainen on sitä mieltä, että kaupungin kasvaessa tulisi huolehtia myös vanhojen kaupunginosien palveluista ja kunnosta. Pertti Reinikainen, Kypärämäki: tiet ja leikkipuistot kuntoon 16

17 17

18 Survo-Korpelassa vietetyissä Elonkorjuujuhlissa vuonna 2004 osallistujat pukeutuivat teeman mukaisesti.. Monenlaisten marjojen ja vihannesten joukossa kolmas vasemmalta Gloria Lapitan porkkanapuvussa, vierellään Galina Ahtamo pupuna. Merirosvo Jim Pedros alias Pekka Laine juonsi juhlan. Salasana GloriaGalina Motto: Jos ei tee työtä, ei voi syödä (venäjä) " Pag May Tiyaga, May Nilaga!" (tagalogi, Filippiinit) Gloria Lapitan muutti perheineen vuonna 1992 Filippiineiltä Suomeen ja suoraan Kuokkalaan, jossa hän yhä asuu. Perheen isä oli iranilainen. Nuorin kolmesta lapsesta oli 2-vuotias ja kaksoset, tyttö ja poika, olivat 9-vuotiaita. Maaliskuussa oli kylmä, lunta oli paljon ja tiet liukkaita, muistelee Gloria Lapitan noita aikoja. Ensi töiksi oli hankittava lämpimiä vaatteita ja laitettava isommat lapset kouluun. Gloria itse lähti suomenkielen kurssille. Mietin minkälainen elämä minulla on täällä Suomessa. En tiennyt Suomesta mitään muuta kuin Helsingin. Lapset ovat aikuistuneet. Gloria asuu nuorimman tyttärensä kanssa. Vanhempi opiskelee Kanadassa. Hän on kansainvälisen tason painija, jolla on useita suomenmestaruuksia. Poika opiskelee Suomessa ja jatkaa isänsä jälkiä urheiluseura Kuokkalan Tähden painin valmentajana. Glorian perheessä eletään sujuvasti kolmea kulttuuria; filippiiniläistä, iranilaista ja suomalaista. Galina Ahtamo on asunut Jyväskylässä yli kymmenen vuotta. Koti on Kypärämäessä, perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi lasta. Avioliitto suomalaisen miehen kanssa toi venäläisen Galinan Suomeen ja Jyväskylään Pietarista. Lasten harrastusten myötä Galina Ahtamo on orientoitunut suomalaiseen elämän menoon. Koulun vanhempaintoimikunnassa Ahtamo on toiminut aktiivisesti. Perheen kotikieli on suomi. Luonto ja liikunta ovat Galina Ahtamolle mieluisia asioita. Ja musiikki. Kysymykseen kuinka hän on viihtynyt Jyväskylässä, Ahtamo vastaa, että hyvin! Ei paikka korista ihmistä, vaan ihminen paikkaa. Pitää järjestää asiat niin, että viihtyy. Työ on osa ihmisen elämää Ennen Suomeen tuloaan filippiiniläinen Gloria Lapitan työskenteli 15 vuotta oikeuslaitoksessa toimistotyöntekijänä. Hän on koulutukseltaan merkonomi. Perheen kampaamo- ja vaateyrityksissä hän teki töitä myös. Työn löytäminen Suomesta oli vaikeaa. Suomen kieli on vaikea minulle, mutta koko ajan olen aktiivinen, sanoo Gloria. Hän hakeutui kielikursseille ja etsi työkokeilupaikkoja, joita onkin kertynyt: työvoimatoimisto, päiväkoti, Martat, kouluvirasto... Vapaaehtoistyötekijänä kävin kertomassa kouluissa ja päiväkodeissa omasta kulttuurista ja laitoin ruokaa, muistelee Gloria Lapitan. Vuosituhannen vaihteessa aktiivisesti toimineesta monikulttuurisesta Satakieli ry:stä Lapitan sai sitten lopulta ensimmäisen työpaikkansa työllistämistuella. Kun lasten asiat olivat ensin järjestyksessä, aloitti Galina Ahtamo työnhaun. Elokuvaalan insinöörikoulutuksen saanut Ahtamo haki töitä luonnollisesti ensin oman alansa läheltä. Toiveikkaasti alkanut työkokeilu Ylen TV2:ssa ei kuitenkaan johtanut puheena olleeseen oppisopimuskoulutukseen. Työ on osa ihmisen elämää, sanoo Ahtamo. Työtä ei tehdä pelkästään rahan takia. Ennen Suomeen muuttoaan Galina Ahtamo toimi myös musiikin ja päiväkodin opettajana. Hänellä on 9 vuoden musiikkikoulutus. Häntä kiinnostaa luova, sosiaalinen työ ihmisten parissa. Työn saaminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen juttu muualta tulleelle. Valtiot laittavat paljon varoja kansalaisten koulutukseen, sitä pitäisi päästä hyödyntämään, pohtii Galina Ahtamo.. Pupu ja porkkana Kahden G:n polut kohtasivat itse asiassa jo vuosia sitten kansalaisopiston järjestämien maahanmuuttajien suomenkielen- ja kulttuurin kurssien Me osaamme - näyttelyn yhteydessä. Galina Ahtamo kertoo nauraen opettajan sanoneen hänelle kutakuinkin, että tässä kamera käteen, mene ja tee video näyttelystä. Kolme vuotta sitten yhdessä järjestetyllä bussimatkalla Galina esitti videon ja Gloria totesi olevansa siinä mukana! Molempien työura on käynnistynyt Tekevän ja jatkunut sittemmin KYT:n (Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry) hallinnoimissa projekteissa. Yhdessä he ovat työskennelleet ensin Networkshop- ja parastaikaa Virma-projektissa. Networkshop oli pakolaisille suunnattua toimintaa, jossa tarkoituksena oli oppia suomen kieltä ja kulttuuria, näyttää mitä osaa ja ottaa osaamisensa käyttöön. Toiminta oli työpajatyyppistä ja tapahtui kaupungin keskustassa. Täältä sai alkunsa palstanviljelytoiminta. Tuolloin alettiin myös järjestää Elonkorjuujuhlia Survo-Korpelan tilalla yhteistyössä Kuokkalan Asukkaat ry:n, Japa ry:n ja kaupungin tonttiosaston kanssa. Ensimmäisen Elonkorjuujuhlan kunniaksi Galina ja Gloria hankkivat juhlapuvut Tekevän pukuvuokraamosta. Galinalla oli pupu- ja Glorialla porkkanapuku. Näiltä NWS- ajoilta on peräisin heidän yhteinen lempinimensä: 2G-tytöt. Ilolla iäkkääksi! Vuonna 2006 käynnistyneen Virma-projektin tarkoituksena on ikääntyneiden maahanmuuttajien mielekkään elämän verkoston kehittäminen. Toimintapisteitä on Kuokkalassa, Huhtasuolla, Keltinmäessä, keskustassa sekä Palokassa ja Vaajakoskella. Projektia rahoittavat RAY: n lisäksi Jyväskylän kaupunki ja 18

19 maalaiskunta. Kuntien rahoitus on käymässä kitsaaksi. Hallituksen päätös työllistämismäärärahojen suuntaamisesta yrityksille vähentää kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä huomattavasti. Kolmannella sektorilla on kuitenkin merkittävä rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana. Se täydentää muiden palvelujen puuttuvia osia. Viranomaiset lähettävät tai suosittelevat mm. Virman toimintaa asiakkaille, joille heillä ei ole tarjota vastaavaa palvelua. Virman toiminnassa mukana olevat ovat eläkeikäisiä tai lähellä sitä. Toiminnan tarkoitus on lisätä heidän toimintakykyään selviytyä omatoimisesti suomalaisesta arkielämästä. Opiskellaan arkikieltä, harjoitetaan liikuntaa, tehdään retkiä, eri alojen asiantuntijat vierailevat. Palstanviljely on tärkeää toimintaa keväästä syksyyn. Toiminta tapahtuu omilla asuinalueilla. Tavoitteena on myös alueen muihin eläkeläisjärjestöihin tutustuminen. Että ihminen ei jää yksin, sanoo Gloria ja Galina jatkaa, vaan löytää oman mielekkään elämän verkoston, ihmisverkoston. Galinan ja Glorian työnä on etsiä kontakteja ja auttaa, saattaa tutustumaan muihin. Teemme yhdessä, sanoo Gloria Lapitan. He toimivat ikääntyvien maahanmuuttajien tukijoina: sosiaalityötekijänä, neuvojana, tiedottajana, tulkkina, suomen kielen opettajana, työvoimatoimiston virkailijana, ystävänä, viihdyttäjänä. Ja opastavat myös, että ei kaikki ole ilmaista, mainitsee Galina Ahtamo hymyillen. Aito asia Jokaisella on tarve läheisyyteen, sanoo Gloria Lapitan ja Gloria Lapitan (vas) ja Galina Ahtamo Ainolan pihapiirissä. Siellä vietettiin viime kesän elonkorjuujuhlat. Ainolan vanhassa kahvilarakennuksessa ja pihapiirin nuotiolla on erilaisten ryhmien helppoa ja viihtyisää tulla yhteen. jatkaa haluavansa tehdä työtä sydämellä. Galina Ahtamo toistaa sanomansa venäläisen sananlaskun hiukan toisin: Ihminen koristaa työtä, ei työ ihmistä. Nauraen 2G-tytöt kertovat asiakkaiden sanovan, että salasana pulmien ratkaisuun on GloriaGalina! Ihmiset tietävät, että me aina autamme. Olemme aitoja, sytytetään ihmisiä, murretaan muureja, hymyllä saa paljon aikaan, kannustavat naiset toisiaan. Jokaisella on oma paikka maailmassa, uskoo Gloria. Koputetaan niin kauan kuin meille avataan, vakuuttaa Galina. Kirsti Leskinen KOTI kaikkiin elämäntilanteisiin. Onnittelemme lämpimästi 100-vuotiasta Jyväskylän Sosiaalidemokraattista Kunnallisjärjestöä! Kauppakatu 26, JYVÄSKYLÄ V O I M A A T A K A N A. 19

20 Polsun kulma vuonna 1956.Toinen kuva alhaalla on otettu noin 20 vuotta myöhemmin. Monien muistojen kohtaamispaikka Hyvää huomenta Jyväskylä, Polsun kulmalla tavataan... Kansankapakka! Kulttuuriravintola! Työväenravintola! Kauppakadun ja Väinönkadun kulma kääntyy ainakin vanhempien jyväskyläläisten suussa Polsun kulmaksi. Sen on ollut Jyväskylän ravintolatoiminnan keskuspaikka - ja on sitä vieläkin. Kun Googlen hakukoneeseen kirjoittaa sanat Polsun kulma, tulee osuma Helsingin Sanomien arkistoon. Vuonna 2004 julkaistussa jutussa nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen muistelee, että Jyväskylässä voi saada turpiinsa iltaisin ja viikonloppuisin Harjun portaiden yläpäässä. Toinen paha taisteluareena on kirkkopuisto, kolmas asema-aukio ja neljäs kävelykatu. Varmin paikka on kuitenkin Polsun kulma, jossa ei tarvita kuin pikkukysymys puolenyön jälkeen: onko täällä kovia jätkiä, muistelee Koskinen lehtijutussa. Polsun kulmaan liittyy paljon niin kovien kuin vähän pehmeämpienkin jätkien kohtaamisia. Paikka on osa niin Jyväskylän kuin työväenliikkeenkin historiaa, eräänlainen kaupungin olohuone. Polsun kulma tunnettiin Talousneuvos Matti Ojala on ollut vuosikymmenien ajan monella tavalla kehittämässä alueen ravintolatoimintaa. Ojala muistelee, että kun Teatteriravintolan saneerauksen jälkeen toiminta siirtyi kellari- 20