EESPÄIN! JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖ 100 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EESPÄIN! JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖ 100 VUOTTA"

Transkriptio

1 EESPÄIN! JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖ 100 VUOTTA TYÖN VUODET MUISTOJA POLSUN KULMASTA

2 Enemmän ylijäämänpalautusta! Nyt 2%! Ostojen keskittäminen on entistäkin kannattavampaa! Ylijäämänpalautusta maksetaan Keskimaan myöntämällä S-Etukortilla Keskimaan omista toimipaikoista kirjatuista ostoista. Vuoden 2007 aikana tehdyistä ostoista ylijäämänpalautusta maksetaan puoli prosenttia aikaisempaa enemmän eli 2 %. 2 h+k, 50,5 m 2 Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa. Kysy lisää Jyväskylän palvelutoimistosta, Kauppakatu 7, Jyväskylä, puh. (014) valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan.

3 100 VUOTTA TYÖTÄ JYVÄSKYLÄN HYVÄKSI Jyväskylä on kehittynyt pienestä maalaiskylästä modernin yhteiskunnan keskisuureksi kaupungiksi. Kehityksessä piirtyvät suomalaisen yhteiskunnan muutoksen tunnusmerkit. Kaupungin väestö on kasvanut kunnanosa- ja kuntaliitosten sekä vilkkaan muuttoliikkeen johdosta. Kaupunki on tänään merkittävä valtakunnanosakeskus ja maakunnan pääkaupunki. Se tunnetaan teollisuuden, teknologian, koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan alojen vahvasta osaamisestaan. Jyväskylän rikkaus on monimuotoinen ja kaunis luontoympäristö, jota kaupunkirakenteen laajentumisen tahti on koetellut. Kehitys ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään. Sitä on ohjattu yhteistyöllä kaupungin ja elinkeinoelämän sekä eri alojen koulutusosaajien kanssa. Menneinä vuosikymmeninä poliittisella vasemmistolla on ollut poikkeuksellisen vahva ote kaupungin kehittämisessä, koska sillä oli pitkän aikaa vahva enemmistö kaupungin korkeimmassa päätöksentekoelimessä eli kaupunginvaltuustossa. EESPÄIN! Tänä aikana luotiin se perusta kaupungin hyvinvointipalveluille, joita asukkaat yhä käyttävät. Koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalitoimi ovat aina olleet kulttuuri- ja ympäristötoimen ohella politiikkamme tärkeimpiä alueita kaupunkisuunnittelua unohtamatta. Kehityksessä on korostettu kansanvaltaisia periaatteita ja menettelytapoja siten, että poliittinen toimintamme on perustunut ohjelmalliseen tavoiteasetteluun. Se on viety vaaleissa äänestäjien arvioitavaksi. Näin menetellään tulevaisuudessakin. Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö on työväenyhdistysten yhteistyö- ja katto-organisaatio. Sen merkitys ja rooli tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kehityksen ajamisessa on yhä tärkeä. Kunnallisjärjestön täyttäessä nyt 100 vuotta haluan kiittää jokaista toimintaamme osallistunutta ja yhä osallistuvaa toveria toiminnan vuosista. Samalla osoitan kiitokseni poliittisille ja muillekin yhteistyökumppaneille, joiden kanssa kaupunkiamme on aikojen kuluessa yhdessä rakennettu. Sosialidemokratiaa pidetään vakaana ja luotettavana yhteiskunnallisena liikkeenä. Se on tavallisten ihmisten naisten ja miesten arkista toimintaa, jossa keskustelemalla ja toinen toistaan kuuntelemalla ja kunnioittamalla etsitään oikeaksi arvioitu toimintalinja. Sellainen linja, joka kestää suurissakin ajan vaihteluissa. Matti Ojala Jyväskylän sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja JYVÄSKYLÄN SOS.DEM.KUNNALLISJÄRJESTÖN 100-VUOTISJULKAISU Vastaava toimittaja: Vesa Karvinen puh Toimituskunta: Kalevi Olin (pj), Pentti Tossavainen, Hanna Plattonen, Kirsti Leskinen ja Matti Ojala Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen puh Kirjapaino: Rota-Finn Oy Turku Etusivun kuva: Ilkka Pietarinen Kuvassa vas. Taina Viikari, Kati Sainio, Noora Sainio ja Niilo Käyhkö 3

4 Pankki kaikille, joilla on pieniä, keskisuuria tai isoja unelmia. Monille meistä unelmien asunnon ostaminen on elämän tärkein yksittäinen kauppa, joka vaatii onnistuakseen vastuulliset ja ammattitaitoiset rahoitusjärjestelyt. Jos sinulla on unelma, tule Osuuspankkiin. Onnittelumme 100-vuotistoiminnan johdosta. 4

5 TERVEHDYKSET PYSYVÄT ARVOT UUDISTUVA LIIKE Sosialidemokratia on erottamaton osa inhimillistä yhteiskuntaa. Ihmiset perustivat liikkeemme aikanaan hyvin vaikeissa olosuhteissa. He halusivat itselleen ja lapsilleen oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, joka toimii yhteisvastuun periaatteella. Vaikka maailma on muuttunut ja Suomi vaurastunut ja tasa-arvoistunut, kehityksen suunta tänään ei täytä kaikilta osin asetettuja vaatimuksia. Siksi arvomme ja tavoitteemme ovat tärkeitä ja ajankohtaisia. Sosialidemokratia on ennen kaikkea arvoja ja niistä pysyviä arvoja. Mikäli esimerkiksi vapaus ja yhteisvastuu katoaisivat, häviäisi samalla sosialidemokratian ydin. Arvot ohjaavat ihmisten käyttäytymistä. Päätökset valtiollisessa toiminnassa, kunnissa ja yrityksissä tukeutuvat arvovalintoihin. Sosialidemokraatit vastustavat kehitystä, jolla halutaan tuoda Suomeen kova amerikkalainen kapitalismi. Sellainen, jonka arvovalinnoissa painaa vain raha ja jossa kaikki on kaupan, kunhan hinnasta sovitaan. Ja jossa ihmisarvo jää rahan ja taloudellisen vallan alle. Mutta yhtä lailla olemme vastustaneet myös kommunismin leviämistä. Tämän olemme tehneet kertomalla omat tavoitteemme ja keinomme demokratian vahvistamiseksi vaaleissa. Arvovalintojamme ohjaa, että ihminen on ainutkertainen sosiaalinen olento kaikissa elämänsä vaiheissa. Lapsista on huolehdittava, samoin sairaista, vanhuksista ja vammaisista. Palkansaajien oikeuksia olemme aina puolustaneet. Työn tekijöille kuuluu oikeudenmukainen osa tuloksesta, on aina ollut linjamme. Pienyrittäjää olemme ymmärtäneet, ovathan liikkeemme juuret niin räätäleiden kuin suutareiden työssä. Arvomme pysyvät ennallaan, mutta liikettä haluamme uudistaa. Toivotamme uudet sukupolvet, erityisesti nuoret ja nuoret lapsiperheet mukaan vaikuttamaan. Tähän tarjoaa luontevan väylän kunnallinen päätöksenteko ja ensi kunnallisvaalit. Pidetään yhdessä huolta siitä, että kunnallisvaaleissa ehdokaslistat ovat monipuoliset ja ihmisiä puhuttelevat. Tänään SDP on valtakunnan politiikassa haastajana oppositiossa. Nyt meillä on mahdollisuus puhua omien tavoitteidemme puolesta ilman kompromisseja porvareiden kanssa. Oppositio ei kuitenkaan poista haluamme harjoittaa yhteistoimintaa ja sopia isänmaalle tärkeistä asioista. Neuvottelu ja sopiminen ovat sosialidemokratian olennaista ydintä: mahdollistaahan laaja yhteistoiminta yhteiskunnan rauhallisen uudistustyön. Näin on menetelty myös Jyväskylän Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön toiminnassa, kun tätä kaupunkia ja seutukuntaa on kehitetty. Kehitystyö jatkuu ja nyt laajaalaisella yhteistyöllä yhteisesti sovittavin tavoittein. Maakunnan pääkaupunki vahvistaa asemaansa kehityksen merkittävänä suunnannäyttäjänä maassamme. SDP:n johdon nimissä onnittelen 100-vuotiasta kunnallisjärjestöä sen tärkeästä työstä paikallisdemokratian hyväksi ja Jyväskylän kehittämiseksi viihtyisäksi asua, opiskella, tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoa, taiteita ja tieteitä sekä viettää vapaa-aikaa. Seuratkoon menestys työtänne myös tulevaisuudessa Eero Heinäluoma SDP:n puheenjohtaja 5

6 YIT Koti Asuntomyymälä palvelee uudessa osoitteessa Kuormaajantie 7 Nyt voit entistä helpommin syventyä upeisiin materiaaleihin, värimaailmoihin ja kokonaisuuksiin. YIT Koti Asuntomyynti, Kuormaajantie 7, Jyväskylä Puh yitkoti.fi 6

7 TERVEHDYKSET Yhdessä uutta Jyväskylää rakentamaan Suomen kuntakenttää ravistellaan uudistumaan monin eri tavoin. Valtioneuvoston käynnistämä kuntaja palvelurakenneuudistus sekä kehitystä ohjastava puitelaki muodostavat vankan viitekehyksen. Tulevaisuus on innovatiivisten ja kulttuuriltaan rikkaiden kaupunkiseutujen. Jako menestyjiin ja häviäjiin on jo tutkijoiden mukaan nähtävissä. Seututilinpäätökset 2006 kertovat rajuista alueellisista väestön ja työpaikkojen rakentumisen muutoksista tällä vuosikymmenellä. Onneksi Jyväskylässä ja koko seudulla on monin tavoin osattu lukea merkkejä ja ryhtyä toimeen. Usean vuoden verkostokaupunkihanke on muotoutumassa yhä konkreettisemmiksi toimenpiteiksi. Korpilahti on liittymässä Jyväskylään vuoden 2009 alussa. Tänä syksynä valmistellaan tiiviillä aikataululla kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitystä. Mikäli ensi vuonna tehtäisiin päätökset liittymisestä, tämäkin ajankohta olisi vuoden 2009 alussa. Nyt on rohkeiden päätösten aika, jotta turvataan Jyväskylän kilpailukyky ja toimivat palvelut. Jyväskylän kaupunki ja koko seutumme on palkittu erilaisin palkinnoin ja mainesanoin. Tuoreimman bkt, työlliset ja väestö indikaattorin mukaan kolme menestyneintä kaupunkiseutua ovat olleet Tampere, Oulu ja Jyväskylä. Samat kolme menestyskaupunkiseutua sijoittuvat myös muuttohalukkuustutkimusten kärkeen. Työllisten määrän muutos on puolestaan Jyväskylässä Suomen suurista kaupungeista korkein. Viime vuonna jyväskyläläisten yritysten määrän kasvu oli suurin kymmeneen vuoteen. Ennätysmäisen suuret satojen miljoonien eurojen investoinnit kaupan, teollisuuden, teknologioiden ja palveluiden piirissä ovat seudullemme leimallisia. Rakentamisen tahti on seuraavina vuosina vain entisestään kiihtyvä. Uudet investoinnit tuovat uusia työpaikkoja, tarvitaan osaajia ja uutta koulutettua työvoimaa. Jyväskylän vetovoimaan ovat vaikuttaneet erityisesti yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu vahva koulutusperusta sekä osaaminen ja yrittäjyys. Uuden Jyväskylän keskeisenä tavoitteena tulee olla asukkaiden, yrittäjien ja elinkeinoelämän sekä eri yhteisöjen turvallisen elämisen ja toiminnan takaaminen. Asukkaiden hyvinvointi on oltava kaiken uudistustyön keskeisimmässä ytimessä. Jyväskylän Sos.Dem Kunnallisjärjestö on jo 100 vuoden ajan rakentanut Jyväskylää vastuullisella luottamushenkilötoiminnalla ja edistämällä muun muassa teollisuuden, sivistyksen ja aktiivisen kansalaistoiminnan avulla kaupunkimme menestymistä. Uuden Jyväskylän rakentamisessa tarvitaan meitä kaikkia, joten yhteistoiminnalle on edelleen suuri tarve. Jyväskylän kaupungin lämpimät onnittelut ja kiitokset juhlivalle yhdistykselle. Markku Andersson kaupunginjohtaja 7

8 Lounaispuiston vappujuhla vuonna vuotta työtä Jyväskylän hyväksi Sosialidemokraattisten kunnallisjärjestöjen toiminta alkoi vuonna 1906 Oulussa pidetyn puoluekokouksen päätöksellä: kuntien ja kaupunkien työväenjärjestöjen yhdyselimiksi haluttiin perustaa kunnallisjärjestöjä. Jyväskylässä toiminnassa oli mukana aluksi työväenyhdistysten lisäksi ammattiosastoja, mutta ne jäivät muutaman vuoden päästä kunnallisjärjestön ulkopuolelle. Parina ensimmäisena toiminnan vuosikymmenenä ja erityisesti uuden kunnallislain jälkeen käytiin keskusteluja parhaimmasta tavasta organisoida toimintaa. Kansalaissodan seurauksena vuonna 1918 toiminta kuitenkin kohtasi vaikeuksia: kokouksien pitäminen oli hankalaa ja puhe- ja painovapautta kahlittiin. Kunnallisjärjestön vuoden 1920 marraskuun pöytäkirjasta löytyy tilasto valkoisen terrorin uhrina kuolleista: 16 miestä kuoli tai murhattiin sekä lisäksi kaksi kaupungissa asunutta, muualla kirjoilla olijaa ja lisäksi yksi kaupungissa asunut Amerikan kansalainen. Jyväskylä kuitenkin säilyi kansalaissodan varsinaisilta sotatapahtumilta, ja monilta katkeruuksilta säästyttiin. Jyväskylän sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön toiminnan 100 vuoteen mahtuu monia värikkäitä ja ristiriitaisiakin aikoja, mutta samalla voimakkaita kasvun vuosia, jossa kaupunkia poliittisilla päätöksillä laajennettiin ja oloja määrätietoisesti parannettiin. Ensimmäinen vuokratalo vuonna 1920 Ennen kansalaissotaa sosialidemokraattien kunnallispoliittiset asemat eivät olleet vielä kummoiset, mutta 1920-luvulla tilanne muuttu: kunnallisvaaleissa käytettiin uusia kampanjoinnin muotoja ja omalla aloitteellisuudellaan sosialidemokraatit haastoivat porvarit tasapäiseen kamppailuun. Sosialidemokraattien kunnallispoliittisena saavutuksena kaupunki alkoi rakentaa vuokraasuntoja. Ensimmäinen talo valmistui vuonna Sosialidemokraattisen naisyhdistyksen aloitteesta kaupunkiin puuhattiin myös lasten päiväkotia ja leikkikenttää. Toiminta vaikeutui 1930-luvulla tullessa. Kaupunkilaisia hämmensi sekä vuoden 1926 että 1928 vaaleissa käytetyt sosialidemokraattien useat vaalilistat. Lapuanliikkeen vaikutus näkyi ilmapiirin oikeistolaisuutena ja talouspulan kärjistyminen 1930-luvun alkupuolella. Vuosikymmenestä löytyy myös seitsemän vuotta, jolloin kunnallisjärjestö ei käytännössä toiminut. Toiminnalle tuli kuitenkin uusi tarve, kun alueliitosten ansiosta kaupungin väkiluku kasvoi 9000:sta :een ja myös uusia työväenyhdistyksiä perustettiin. Harjukin pelastettiin Sotien jälkeiset vuodet olivat jo ripeää kaupungin kasvun aikaa, jossa meinattiin Harjukin muuttaa soraksi. Kaupunginhallitus nimittäin esitti vuonna 1946, että Harjusta myytäisiin soraa, mutta sosialidemokraattien valtuustoryhmä puheenjohtajansa Eino Palanderin johdolla äänin 8-4 puolsi alueen jättämistä puistoksi valmistui Jyväskylään suurperhetalot ja muitakin talohankkeita. Asuntopula olikin kovaa sodan jälkeisinä vuosina ja 1960-luvut olivat voimakasta kaupungin rakentamisen aikaa, väkilukin kasvoi vuoden 1950-loppuun mennessä jo :een valittiin Jyväskylään ensimmäiseksi sosialidemokraattiseksi kaupunginjohtajaksi Jorma Tuominen. Myös hänen seuraajansa Veli Järvinen ( ) oli sosialidemokraatti, samoin kuin Jaakko Loven ( ) ja Pekka Kettunen ( ). Eripuran vuodet Sosialidemokraateille luvun loppu ja 1960-luku oli myös eripuran aikaa. Lähes kaikki työväenjärjestöt jakaantuivat. Vuonna 1959 perustettu työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattinen liitto (TPSL) imi kannatustaan erityisesti ammattiyhdistysliikkeestä ja esiintyi monissa vaaleissa omilla listoillaan. Hajaantuminen rikkoi myös monien sosialidemokraattien keskinäisiä suhteita. -Jos asuisin vielä Jyväskylässä, niin kyllä ne tepsuttajat kiertäisivät vieläkin toisel- 8

9 Lauritsalassa asuva Pentti Hasu on eläkepäivinään paneutunut politiikan sijasta kalastusharrastukselleen. Tenolta on käyty nappaamassa tämäkin 18-kiloinen lohi. Fanni Front, 86, käy vielä sosialidemokraattien kokouksissa ja seuraa aktiivisesti elämänmenoa. 9 le puolelle katua, arvelee samoilla vuosikymmenillä toiminnassa mukana ollut, nykyään Parikkalassa asuva Pentti Hasu, 83. Hasu sanoo itsekin välillä hermostuneensa ja jättäneensä toiminnan. -Suutuspäissäni hävitin koko arkistonkin, muistelee nyt Hasu lähes 50 vuoden jälkeisiä tapahtumia. Hasu oli mukana kuitenkin vielä 1964 järjestämässä kunnallisjärjestön sihteerinä kunnallisvaaleja. Myös TPSL: n yhdistysten kanssa oli päästy sopimukseen, että vaaleissa esiintyisi vain yksi sosialidemokraattinen vaaliliitto. Vaaleissa sosialidemokraatit saavuttivatkin siihen astisen toimintansa parhaan vaalituloksen: 40,9 prosenttia toi 20 valtuustopaikkaa. Pentti Hasu oli myöskin aikanaan käynnistämässä sosialidemokraattien vaalityötä kirkollisvaaleissa, vaikka työväestön ja papiston välit eivät vielä silloin olleet kovinkaan kummoiset. Hasu muistelee, että vaalipaikkana oli kaupungin kirkko ja paikalla oli myös silloinen pitkäaikainen kirkkoherra Hjalmar Paunu. -Kun Paunu näki minut, niin hän huusi, että sieltä se kommunisti tulee. Minä sanoin hänelle, että tiedätkös montako lyhtypylvästä on Väinönkadun ja Asemakadun välillä, kommunistit ovat uhanneet hirttää minut jokaiseen niistä, muistelee Hasu. Kunnallisjärjestön työntekijänä vuosina oli Fanni Front. Hän kuului myös aikoinaan TPSL:n joukkoihin. Nykyään 86-vuotias Front käy veteraanikerho Wanhojen Tovereiden kokouksissa ja muistelee, että riidoista huolimatta asioista yritettiin vaikeinakin vuosina sopia. Yhteinen valtuustoryhmäkin yritettiin säilyttää. -Muistelen, että kerran valtuustoryhmässä oltiin jo oven suussa lähdössä. Asiaa en enää muista, mutta lähellä oli ulosmarssi. Eino Palander sai kuitenkin porukat rauhoiteltua, muistelee Fanni Front. Valtuutettuna hän itse ajoi erityisesti kaupungin siivoojien ja muiden pienipalkkaisten asemaa. Siivoojat saatiinkin silloin kaupungin virkasuhteeseen. -Paikallisessa lehdessä kirjoitettiinkin, että siivoojat tulivat töihin kuin virkamiehet, kertoo Front. Myös koulutuksen tasa-arvoisuuteen liittyviä asioita vietiin lävitse niinä työn vuosina, jolloin Fanni Frontkin oli kunnallisjärjestön hommissa. Suuri uudistus oli peruskoulu, jolla varmistettiin tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. -Sosialidemokraattiern aloitteesta valittiin silloin myös ensimmäinen koulukuraattori Jyväskylään, muistelee Front. Rakentamisen aikaa Alueliitoksien myötä laajentuneessa kaupungissa oli jo 1960-luvun puolivälissä yli asukasta ja monet merkittävät investoinnit saatiin käyntiin. Kaupungissa käynnistyi mm. kunnallinen kotisairaanhoito, poikien oppilaskoti, Lohikosken kirjasto, vauhtia sai myös Lohikosken kansakouluhanke ja Halssilan kansakoulun rahoitus. Sakari Knuuttila teki aloitteen iltaoppikoulusta ja sekin myöhemmin perustettiin. Vuoden 1972 vaaleihin sosialidemokraatit hyväksyivat ensimmäisen kunnallispoliittisen ohjelmansa, siitä lähtien käytäntö on jatkunut muissakin vaaleissa. Samaisella vuosikymmenellä käytiin keskusteluja mm. kirjastotalon ja teatteritalon rakentamisesta, mutta ne toteutuivat vasta 1980-luvulla. Kunnallisjärjestön merkitys on korostunut erityisesti kunnallisvaalivuosina. Useissa vaaleissa sosialidemokraateilla on ollut eniten ehdokkaita, josta voi kiittää myös vilkasta koulutustoimintaa luvulla oli suosiossa erityisesti ns. puoluekoulut, joissa todistuksen saivat kymmenet sosialidemokratiasta kiinnostuneet toverit luvulla koulutusta toteutettiin Kuntakoulun nimellä. Vaaliaktiivisuus ongelmana 1990-luvun vaaleissa ja myöhemminkin ongelmana on ollut kansalaisten vähäinen vaaliaktiivisuus. Vuoden 1996 vaaleissa menetettiin kaupungissa vasemmistoenemmistö, vaikka valtakunnallisessa vertailussa parjättiinkin tyydyttävästi. Erityisesti pitkään jatkunut työttömyys ja maan hallituksen vähäiset tulokset talous- ja työllisyyspolitiikassa lisäsivät ihmisten passiivista suhtautumista. Vuosituhannen alussa Jyväskylässä oli jo yli asukkaan kaupunki. Vuoden 2004 vaaleissa sosialidemokraatit ovat edelleenkin valtuuston suurin ryhmä, mutta kannatus tippui alle kolmannekseen annetuista äänistä ensimmäisen kerran sitten 1910-luvun. Äänestysprosentti viimeksi käydyissä kunnallisvaaleissa oli 54.2 prosenttia. Kunnallisjärjestön keskeinen tehtävä toimia sos.dem. järjestöjen yhteistyöelimenä jatkuu ja uudet haastavat tehtävät odottavat. Vesa Karvinen Lähteet: Jenny Lindborgin kokoama Jyväskylän sos.dem.kunnallisjärjestön 100-vuotishistoriikki Pentti Hasun puhelinhaastattelu Fanni Frontin haastattelu

10 100 vuotta sitten Millainen Suomi ja Jyväskylä oli vuonna 1907, kun Jyväskylän sos.dem. kunnallisjärjestö aloitti toimintansa? Ainakin hyvin erilainen kuin nykyään. SDP:n puheenjohtajana oli vuonna 1907 Edvard Valpas ja puoluesihteerinä Matti Turkia. *** Ensimmäiset Laukon torppareiden joukkohäädöt tehtiin tammikuussa. Häätöjen seurauksena yli 500 ihmistä menetti asuntonsa. Monet asuivat kesän metsässä ja lähialueen ladoissa. Epäoikeudenmukaisiksi koetut häädöt saivat paljon julkisuutta ja käynnistivät uudistusten sarjan, joka paransi torppareiden ja maatyöläisten asemaa. *** Kansalaiset pääsivät ensimmäistä kertaa yhdenvertaisina äänestämään edustajansa yksikamariseen eduskuntaan. Äänioikeuden lisäksi naiset saivat ensimmäisinä maailmassa oikeuden asettua myös ehdokkaiksi. Sosialidemokraatit saivat vaalissa 37,0 % hyväksytyistä äänistä ja eduskuntaan 80 edustajaa. *** *** Eduskunta hyväksyi yleisen kieltolain. Sortavalassa kaupunki oli juhlavalaistu tapahtuman kunniaksi. Jyväskylässä kunnalliset sähkövalot olivat tulleet kaupunkiin vuonna 1902, mutta tuskin niillä myöhemminkään juhlistettiin kieltolakia. Kunnallistekniikassa päästiin eteenpäin, kun vesijohtoverkosto, vesisäiliö ja pumppuaseman rakennettiin luvun alussa *** 100 vuotta sitten Jyväskylä ei ollut vielä varsinaisesti teollisuuskaupunki. Suurin tehdas oli Frediksonin lakki-, kravatti- ja hansikastehdas. Asemakaava-alueen laajennuskin hyväksyttiin vasta vuonna *** Jyväskylässä kaupungin ensimmäinen elokuvateatteri Maat ja Kansat avattiin kauppias Niemeläisen talossa. Samalla vuosikymmenellä aloitti myös Työväen elävät-kuvat niminen elokuvateatteri Työväenyhdistyksen tontilla. Sorretun Voima-lehti oli alkanut ilmestyä edellisenä vuonna. Tilastojen mukaan seuraavana vuonna 1908 levisi Jyväskylään lehteä 303 kpl, mutta vankoille torpparialueille, kuten Jyväskylän pitäjään jo 557 kpl. Keuruullekin tilattiin silloin yli 600 lehteä. (VK) Jykes onnittelee Jyväskylän Sosiaalidemokraattien Kunnallisjärjestöä 10

11 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja: Sosiaalisia haasteita ei saa jättää sivuraiteelle Millaisia myönteisiä ja vastaavasti kielteisiä kokemuksia Sinulla on kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimimisesta. -Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiminen on ollut tosi haasteellinen, mutta mielenkiintoinen tehtävä. Jyväskylän poliittinen ilmapiiri on kuitenkin ollut niin yhteistyöhakuinen, että olemme pystyneet tekemään merkittäviä yhteisiä linjauksia. Luottamusmiesten rooli on kunnissa muuttunut. Lautakuntia on karsittu ja harvoista luottamusmiehistä on tullut melkein puolipäiväisiä "virkamiehiä". Tampereella kokeillaan jopa pormestarimallia? Mitä itse ajattelet tästä kehityksestä? -Yhteiskunnallinen, kuten kunnallinenkin päätöksenteko monimutkaistuu ja nopeutuu samanaikaisesti. Tässä kehityksessä on luottamushenkilöiden asemaa vahvistettava, tai vielä nykyistäkin enemmän päätöksentekoa ajautuu virkamiesten tehtäväksi. Pormestarimalli ja sen erilaiset sovellukset ovat mielenkiintoisia ja osoittavat mielestäni suuntaa, johon on mentävä. Luottamushenkilöillä tulee olla nykyistä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään ja tämä edellyttää riittävän ajankäytön lisäksi myös todellista korvausta/palkkaa suoritetusta työstä. Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Veijo Koskisen (sd.) mielestä elinkeinopolitiikan rinnalle tarvitaan myös kaupunkisosiaalipolitiikkaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen pitää Jyväskylän poliittista ilmapiiriä yhteistyökykyise- Jyväskylässä eletään voimakasta kasvun kautta. Kaupunki on laajenemassa ja elinkeinoelämä kukoistaa. Onko vaarana, että jotain jää rattaiden väliin? -Jyväskylän kaupunkialueen kuntarakenteen muutokset ovat positiivinen asia. Ne vahvistavat seudun asemaa kansallisessa ja kansainvälisessäkin kilpailussa yrityksistä ja osaavista ihmisistä. Taloudellinen kehityksemme on ollut jo toistakymmentä vuotta positiivista ja seudun asema on vahvistunut. Tämän kehityksen jatkuminen on turvattava. -Korkea työttömyys ja monenlaiset sosiaaliset haasteet ovat samanaikaisesti edessämme ja niitä ei saa jättää sivuraiteelle. Jyväskylän kaupungin ja seudun kehityksessä on nähtävissä kaksijakoisuus; varsin laajalla osalla väestöä menee melkoisen hyvin mutta työttömyys, köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ovat todellisuutta melkein viidennekselle asukkaista ja se ei ole hyväksyttävää. Elinkeinoja vetovoimapolitiikan rinnalla on vahvistettava kaupunkisosiaalipolitiikkaa, jolla vastataan näihin haasteisiin. Valtakunnan tasolla porvariyhteistyö kukoistaa. Onko sillä heijastuksia tai vaikutuksia paikallistasoon, kuten kaupungin päätöksentekoon? -Valtakunnan politiikkahan ei suoranaisesti heijastu kunnalliselle tasolle, mutta totta kai nykyhallituksen linjaukset vaikuttavat edellytyksiimme vastata niihin haasteisiin 11 joita palvelutarpeiden muutos aiheuttaa. Täällä Jyväskylässähän meillä on ollut laajapohjainen koalitio tämän vaalikauden aikana ja yhteisenä tehtävänä kaupungin talouden vakauttaminen ja palveluiden turvaaminen. Monilla kansalaisilla on pelko, että kunta-ja palvelurakenneuudistuksen kautta kaupunkiin tulevat rahat käytetään konserttisalin rakentamiseen. Mitä siitä ajattelet? -Ei todellakaan käytetä. Paras-hankkeen kautta tulevat eurot käytetään kuntaliitossopimuksen mukaan Korpilahden kehittämiseen ja jos Jyväskylä ja maalaiskunta päättävät muodostaa yhdessä uuden kunnan, niin siitä tulevat eurot menevät varmasti infra-investointeihin. Konserttisalikysymys ei rakentamisen ja rahoituksen suhteen ole tämän vuosikymmenen asioita. Lisää voimavaroja vanhuksiin ja kotihoitoon Suuri kysymys on, kuinka kaupunki pystyy hoitamaan kasvavan vanhuusväestön palvelut, erityisesti terveydenhoitoon liittyvät tarpeet. Ostetaanko ne entistä enemmän ulkopuolelta vai riittävätkö omat resurssit? -Ikääntyvien ihmisten palvelut kokonaisuudessaan ovat suuri haaste täällä Jyväskylässä, kuten koko maassa. Ostopalveluita on käytetty ja käytetään jatkossakin nimenomaan palveluasumisen osalta mutta mitä raskaampaan hoitoon mennään, sitä suurempi vastuu on kunnalla. Jyväskylän tulee jatkossa pystyä lisäämään resursseja erityisesti kotihoidossa ja vanhusten laitoshoidossa. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhteenliittämiseksi on käynnistynyt selvitysmiehen työ ja itse johdat selvitystyön työryhmää. Minkä vuoden alussa järjestetään se ilotulitus, jolla juhlistetaan uutta kaupunkia? -Nyt keskitymme tekemään selvitystyötä ja katsotaan sitten missä ollaan kun erityisselvitys on valmis ja selvitysmies Asikainen jättää raporttinsa Kun sos.dem.kunnallisjärjestö perustettiin 100 vuotta sitten, lähdettiin taistelemaan kahdeksan tunnin työpäivän, maksuttoman koulutuksen ja julkisen terveydenhuollon puolesta. Miten mielestäsi silloin asetetut tavoitteet ovat täyttyneet? -Nämä sosialidemokraattien keskeiset, Forssan kokouksen tavoitteet on aikalailla saavutettu ja nykyinen hyvinvointiyhteiskuntamme perustuukin nimenomaan sosialidemokraattisten periaatteiden pohjalle. Tämän päivän ja tulevaisuuden haasteet liittyvät ihmisiä eriarvoistavan kehityksen katkaisemiseen, globalisaation haittojen torjuntaan ja ilmaston muutoksen asettamiin haasteisiin. Jos nyt pitäisi asettaa uusia tavoitteita seuraavaksi sadaksi vuodeksi, millaisia ne olisivat? -Tasa-arvoisen yhteiskunnan säilyttäminen, lähtökohtaisten erojen tasaaminen yhteiskuntapolitiikan keinoin. Kysymykset: VESA KARVINEN Kuva: ILKKA PIETARINEN

12 12

13 -Julkista terveydenhoitoa ajetaan tällä hetkellä ihan selvästi yksityiseen suuntaan, sanoo Riitta Mäkinen, 28, Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Kun julkiselta sektorilta suunnataan resursseja muualle, rapautetaan samalla koko systeemi, uskoo Mäkinen. -Sen jälkeen on hyvin helppo vedota siihen, että julkisen sektorin palvelut eivät toimi eihän mikään toimi ilman riittäviä resursseja. Oikeudenmukaisuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon ajaminen on tärkeää. Ihmisillä pitää olla samanveroiset mahdollisuudet, raha ei saa ratkaista. Riitta Mäkinen on niitä nuoria naisia, jotka politiikkaan lähtiessään saavat helposti nostetta alleen. Takana on yhteiskuntatieteiden opinnot ja keväällä loppuun saatettu maisterin tutkinto. Vanhempienkin esimerkki on kannustanut yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Ensimmäisissä kunnallisvaaleissa ei vielä tullut valtuustopaikkaa, mutta ehdokkuus vaaleissa toi jäsenyyden Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Riitta Mäkinen arvelee, että omat aatteelliset ajatukset kiteytyvät parhaiten juuri tässä lautakunnassa. Helppoa ei kuitenkaan aina ole ollut. -Muutamat kokoukset erityisesti viime vuonna olivat sellaisia, että kun niistä lähti, otti monta päivää päähän, muistelee Mäkinen. Isoja päätöksiä runtattiin oikeiston yhden äänen enemmistöllä. -Alkukeväästä löytyi yhteistäkin tahtoa, mutta kaupunginhallituksen budjettiraami saattaa taas viedä valon mennessään, murehtii Mäkinen. -Toivoa ei kuitenkaan voida vielä heittää menemään, saa nähdä kuinka asiassa käy. Ainakin lakisääteiset palvelut kaupungin on jokatapauksessa turvattava. Aate ei vanhene Sosialidemokraattinen puolue elää tällä hetkellä vaalitappion jälkeistä keskustelun ja uudistumisen aikaa. Mitä ajatuksia se kirvoittaa? Iso kunnallispoliittinen kysymys on pätkätyötä tekevien asema. -Valtaosa heistä Jyväskylässäkin on hoito- ja palvelualalla työskenteleviä naisia, sanoo sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Riitta Mäkinen. -Uudistuminen on vaikea kysymys. Heinäluoma oli kyllä oikeassa siinä, ettei uudistaminen lähde nimenmuutoksesta. Aate ei mene vanhaksi. Mäkisen mielestä perinteiset äänestäjät voivat olla tällä hetkellä aika turhautuneita - joko jättävät kokonaan äänestämättä tai sitten löytyvät ääriryhmien porukoista. -Itsekurimuksessa rämpiminen täytyy kuitenkin lopettaa ja suunnata katseet tulevaisuuteen Riitta Mäkinen: Raha ei saa ratkaista, saako ihminen palveluja ja keskittyä siihen, kuinka asioita tehdään paremmin. -Liikkumavaraa aattellisessa kentällä ei juuri ole, mutta mieluummin askel vasempaan kuin oikeaan. Aatteen perusarvot on nostettava reippaasti esille ja osoitettava, että SDP on koko kansan yhteisellä asialla, heikompia unohtamatta, miettii Mäkinen. - Kyllähän näin on tehtykin, mutta tapa on ollut joskus räksyttävä ja negatiivinen. Uusia toimintamalleja ei ole aina saatu perille. pelkän kritisoimisen - vaikka kuinka aiheellisen tahansa - lisäksi on esitettävä konkreettisia vaihtoehtoja ja ryhdyttävä myös reippaasti toimeen asioiden ajamiseksi. Mikä innostaisi nuoria? Erityisesti Mäkinen on pohtinut, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Yhteiskunta-asioita opiskelleena Riitalle esimerkiksi äänestäminen on itsestäänselvyys, mutta kaikille nuorille se ei ole. - Kyllä se liittyy puolueenkin uudistumiseen; miten tavoitetaan nuoret äänestäjät? Tokihan nuoria voidaan houkutella vaaliuurnille esimerkiksi drinkkilippuja jakamalla ja pitämällä vaalivalvojaisia suositussa yökerhossa, mutta on eri asia, kuinka fiksuna ja hyväksyttävänä tällaista ääntenkalastelua voidaan pitää. -Luotan kuitenkin siihen, että tänä päivänä nuorissa on paljon ajattelevia ja yhteisistä asioista aidosti kiinnostuneita yksilöitä ja poliittinen kiinnostus on kasvussa. Politiikkaa on tuotava esiin sellaisten käytännöllisten esimerkkien kautta, jotka koskettavat läheisesti myös nuoria ja keskustelua avattava siellä, missä nuoretkin ovat. Viestinnän ja ulkoasun uudistaminen ajan tasalle on yksi keskeinen tekijä. Naiset asialla Riitta Mäkinen on tänä vuonna kirjoittanut Jyväskylän sos. dem. naisten 100-vuotishistoriikkia. -Naisilla on ollut keskeinen rooli kehityksen suuntaamisessa ja naiset ovat huolehtineet monista sosiaalisista tehtävistä ennen hyvinvointivaltion kehittymistä. -Kiinnostavaa oli myös huomata, että naiset olivat jo vuonna 1911 vaatimassa miesten ja naisten samapalkkaisuutta. Tämä tasapalkkaisuus ei ole siis mikään uusi ajatus. -Tärkeitä uudistuksia on aiemmin ollut mm. lasten päivähoidon järjestäminen. Se on tuonut naisille mahdollisuuden ansiotyöhön ja parantanut erityisesti työläisperheiden elinehtoja. Riitta Mäkinen painottaa jatkossakin yhteiskuntavastuun merkitystä. -Tänä päivänä ajatusmaailma on muuttunut. Tuntuu, ettei enää välitetä ihmisistä. Välinpitämättömyys, kuten esimerkiksi työllisyysmäärärahojen vähentäminen, tulee kuitenkin yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Ihmiset lähtevät edelleenkin erilaisista lähtökohdista ja yhteiskunnalla on edelleenkin paljon tehtävää näiden erojen tasoittamisessa. Teksti ja kuva: VESA KARVINEN 13

14 Nordea Pankki Suomi Oyj Asiantuntijamme takaavat, ettet jää kysymyksinesi yksin Sijoittaminen vaatii asiantuntevia neuvoja. Siksi me emme halua asiakkaidemme tekevän sijoituspäätöksiä arvailujen varassa. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika konttoriimme. Teemme sen mahdolliseksi Jyväskylä nordea.fi A 14

15 Turvallista liikennettä, nuorisotiloja, terveydenhoitoa... Kaupunginosissa riittää parannettavaa Monet sosialidemokraatit toimivat aktiivisesti omalla asuinalueellaan ja lähiympäristössään jyväskyläläisten elinolojen kohentamiseksi. Työtä silti riittää koko ajan. Kysyimme joiltakin alueiden demarivaikuttajilta, mikä asia omalla alueella kaipaisivat pikaista kohennusta tai parannusta. Hanna Pilke, Lohikoski: tiloja nuorisolle Hanna Pilke on Lohikoskella vaikuttava nuori demari ja Lohikosken sosialidemokraattien tiedotussihteeri, joka toivoisi kohennusta alueen nuoriso- ja asukastiloihin. -Lohikoski on ihanteellinen paikka asua, jokapäiväiseen elämään liittyvät palvelut löytyvät läheltä. Sekä tietysti Lohikosken Sosialidemokraatit hoitamassa asukkaiden asioita. Pahin epäkohta on nuoriso - ja asukastilojen puuttuminen. Siksi vaadimme asian pikaista korjaamista. -Nykyisen kirjaston yhteydessä tai koulun vieressä, Pajutie 19:ssä, olevat tilat sopisivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen ja tilan kunnostus voitaisiin tehdä yhteistyössä alueen nuorten kanssa, sanoo Hanna. Tuulikki Väliniemi, Keltinmäki: neuvola takaisin Keltinmäessä asuva Tuulikki Väliniemi kantaa huolta Keltinmäen lisäksi mm. Myllyjärven, Mäyrämäen ja Mustalammen asioista: -Suurin murhe on kunnallisten terveydenhoidon lähipalvelujen puute. Meiltä vietiin viime kesänä sekä neuvola että hammashuolto ilman järjellistä perustelua. Meitä on noin 7000 ja lisää asukkaita muuttaa koko ajan. Neuvolarakennus on vuokrattu ulkopuolisille se on saatava sille kuuluvaan käyttöön! -Toinen murheemme on alueemme nuorisotoimi, joka on vuosia toiminut tiheään vaihtuvin työntekijöin ja viimeiset kaksi vuotta ollut remonttien vuoksi lähes kokonaan suljettu. Rakennus on nyt kunnossa, mutta nyt on saatava pysyviin työsuhteisiin vähintään kaksi ammattilaista huolehtimaan neuvolan ohella kasvavien lastemme ja nuortemme hyvinvoinnista - Jyväskylän tulevaisuudesta, sanoo Väliniemi. Pentti Närhi on keljonkankaalainen demarivaikuttaja. Hän haluaisi asukkaita yhdis- Pentti Närhi, Keljonkangas: aluetupa asukkaille tävän kokoontumispaikan. -Toivoisin, että Keljonkankaalle löytyisi jatkossa asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, ns. "aluetupa". Asukkaat voisivat tavata siellä toisiaan, pohtia yhdessä asuinalueen kehittämistarpeita ja järjestää vapaa-ajan aktiviteetteja jne. Toisin sanoen toivon Keljonkankaalle vahvistuvaa yhteisöllisyyttä, sanoo Närhi. Ilmansaasteisiin huomiota Kalevi Olin, Jyväskylän keskusta-alue: ilmansaasteet kuriin Kalevi Olin on valtuutettuna ja Jyväskylän Työväenyhdistyksen puheenjohtajana kantanut huolta monista keskusta-alueen kehittämisteemoista. Monet hänen kannattamansa hankkeet istuvat tosin muidenkin alueiden kehittämispyrkimyksiin. -Tärkeänä pidän arkielämän tärkeiden palvelujen ylläpitämistä. Myös turvallisuuden takaaminen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi on keskeinen asia. Ilman saasteiden torjuminen koko kaupunkialueella on myös tärkeää, tähdentää Olin. Kuokkalan Ristonmaalla asuva demarivaikuttaja Aila Kruus näkee, että kotikulma on viihtyisä ja hyvä asuinalue muttei vielä läheskään valmis. -Tärkeimmät ja kiireellisimmät kohteet ovat liikenneturvallisuuden ja samalla viihtyisyyden lisääminen sekä kirjastopalveluiden parantaminen. Kuokkalassa muutenkin riittää parantelemista. Aila Kruus, Kuokkala: kirjastopalvelut ja kehävaylä kuntoon -Kuokkalan keskustan liikenneympyrä on valmistumassa mutta kehäväylällä kasvaa edelleen metsä. Kirjastopalvelujen kohentaminen ja kehäväylän rakentaminen ovat ne kiireellisimmät mieleen tulevat asiat. Koulukirjastoon on luvassa kohennusta ja lapset 15

16 ja nuoret pääsevän näin kunnon palvelujen piiriin, iloitsee Aila Kruus. Marjatta Hynynen näkee, että omalla asuinalueella Huhtasuolla on hyvät peruspalvelut, joita Seppälän palvelut täydentävät. - Suurena ongelmana koemme täällä Laukaantien ja Suluntien vaarallisen risteyksen. Laukaantien liikenne lisääntyy jatkuvasti, samoin Huhtasuolle rakennetaan -Teiden kunto on keskimääräistä huonompaa tasoa ja alueen leikkipuistot ja kentät ovat jääneet osin heitteille, sanoo Reinikainen. -Köhniön uimarantakin näyttää aika alakuloiselta. Jotain olis tehtävä. Säynätsalolainen Pentti Tossavainen lataa pöytään toiveita Säynätsalon keskustan ilmeen kohottamiseksi. -Ensimmäisenä UPM Kymmenen tulisi saattaa vaneritehtaan julkisivu vastaamaan yhtiön myönteistä julkisuuskuvaa. Toisena kohtana tulisi ns. Pentti Tossavainen, Säynätsalo: keskustan ilme kuntoon Perälän kaupan julkisivu saattaa vastaamaan sen arkkitehtoonista arvoa. Kolmanneksi Tossavainen ehdottaa Parviaisentie 10:n purkamista ja rakentamista kaavan mukaiseen käyttöön. Tossavainen sanoo odottavansa paljon myös Nuorisoasunnot Oy:n arkkitehdin Jani Janssonin ja Pertti Reinikaisen ideoilta Viertolan entisöimiseksi ja ympäristön rakentamiseksi. (VK) Marjatta Hynynen, Huhtasuo: turvallinen kulkuyhteys asukkaille lisää asuntoja, joten on korkea aika turvata asukkaille turvallinen kulkuyhteys. Risteys on jo vaatinut yhden ihmisuhrin. Sen pitäisi jo asettaa turvallisuus etusijalle rahojen jaossa, painottaa Marjatta Hynynen. Kypärämäessä asuva Pertti Reinikainen on sitä mieltä, että kaupungin kasvaessa tulisi huolehtia myös vanhojen kaupunginosien palveluista ja kunnosta. Pertti Reinikainen, Kypärämäki: tiet ja leikkipuistot kuntoon 16

17 17

18 Survo-Korpelassa vietetyissä Elonkorjuujuhlissa vuonna 2004 osallistujat pukeutuivat teeman mukaisesti.. Monenlaisten marjojen ja vihannesten joukossa kolmas vasemmalta Gloria Lapitan porkkanapuvussa, vierellään Galina Ahtamo pupuna. Merirosvo Jim Pedros alias Pekka Laine juonsi juhlan. Salasana GloriaGalina Motto: Jos ei tee työtä, ei voi syödä (venäjä) " Pag May Tiyaga, May Nilaga!" (tagalogi, Filippiinit) Gloria Lapitan muutti perheineen vuonna 1992 Filippiineiltä Suomeen ja suoraan Kuokkalaan, jossa hän yhä asuu. Perheen isä oli iranilainen. Nuorin kolmesta lapsesta oli 2-vuotias ja kaksoset, tyttö ja poika, olivat 9-vuotiaita. Maaliskuussa oli kylmä, lunta oli paljon ja tiet liukkaita, muistelee Gloria Lapitan noita aikoja. Ensi töiksi oli hankittava lämpimiä vaatteita ja laitettava isommat lapset kouluun. Gloria itse lähti suomenkielen kurssille. Mietin minkälainen elämä minulla on täällä Suomessa. En tiennyt Suomesta mitään muuta kuin Helsingin. Lapset ovat aikuistuneet. Gloria asuu nuorimman tyttärensä kanssa. Vanhempi opiskelee Kanadassa. Hän on kansainvälisen tason painija, jolla on useita suomenmestaruuksia. Poika opiskelee Suomessa ja jatkaa isänsä jälkiä urheiluseura Kuokkalan Tähden painin valmentajana. Glorian perheessä eletään sujuvasti kolmea kulttuuria; filippiiniläistä, iranilaista ja suomalaista. Galina Ahtamo on asunut Jyväskylässä yli kymmenen vuotta. Koti on Kypärämäessä, perheeseen kuuluu puolison lisäksi kaksi lasta. Avioliitto suomalaisen miehen kanssa toi venäläisen Galinan Suomeen ja Jyväskylään Pietarista. Lasten harrastusten myötä Galina Ahtamo on orientoitunut suomalaiseen elämän menoon. Koulun vanhempaintoimikunnassa Ahtamo on toiminut aktiivisesti. Perheen kotikieli on suomi. Luonto ja liikunta ovat Galina Ahtamolle mieluisia asioita. Ja musiikki. Kysymykseen kuinka hän on viihtynyt Jyväskylässä, Ahtamo vastaa, että hyvin! Ei paikka korista ihmistä, vaan ihminen paikkaa. Pitää järjestää asiat niin, että viihtyy. Työ on osa ihmisen elämää Ennen Suomeen tuloaan filippiiniläinen Gloria Lapitan työskenteli 15 vuotta oikeuslaitoksessa toimistotyöntekijänä. Hän on koulutukseltaan merkonomi. Perheen kampaamo- ja vaateyrityksissä hän teki töitä myös. Työn löytäminen Suomesta oli vaikeaa. Suomen kieli on vaikea minulle, mutta koko ajan olen aktiivinen, sanoo Gloria. Hän hakeutui kielikursseille ja etsi työkokeilupaikkoja, joita onkin kertynyt: työvoimatoimisto, päiväkoti, Martat, kouluvirasto... Vapaaehtoistyötekijänä kävin kertomassa kouluissa ja päiväkodeissa omasta kulttuurista ja laitoin ruokaa, muistelee Gloria Lapitan. Vuosituhannen vaihteessa aktiivisesti toimineesta monikulttuurisesta Satakieli ry:stä Lapitan sai sitten lopulta ensimmäisen työpaikkansa työllistämistuella. Kun lasten asiat olivat ensin järjestyksessä, aloitti Galina Ahtamo työnhaun. Elokuvaalan insinöörikoulutuksen saanut Ahtamo haki töitä luonnollisesti ensin oman alansa läheltä. Toiveikkaasti alkanut työkokeilu Ylen TV2:ssa ei kuitenkaan johtanut puheena olleeseen oppisopimuskoulutukseen. Työ on osa ihmisen elämää, sanoo Ahtamo. Työtä ei tehdä pelkästään rahan takia. Ennen Suomeen muuttoaan Galina Ahtamo toimi myös musiikin ja päiväkodin opettajana. Hänellä on 9 vuoden musiikkikoulutus. Häntä kiinnostaa luova, sosiaalinen työ ihmisten parissa. Työn saaminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen juttu muualta tulleelle. Valtiot laittavat paljon varoja kansalaisten koulutukseen, sitä pitäisi päästä hyödyntämään, pohtii Galina Ahtamo.. Pupu ja porkkana Kahden G:n polut kohtasivat itse asiassa jo vuosia sitten kansalaisopiston järjestämien maahanmuuttajien suomenkielen- ja kulttuurin kurssien Me osaamme - näyttelyn yhteydessä. Galina Ahtamo kertoo nauraen opettajan sanoneen hänelle kutakuinkin, että tässä kamera käteen, mene ja tee video näyttelystä. Kolme vuotta sitten yhdessä järjestetyllä bussimatkalla Galina esitti videon ja Gloria totesi olevansa siinä mukana! Molempien työura on käynnistynyt Tekevän ja jatkunut sittemmin KYT:n (Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry) hallinnoimissa projekteissa. Yhdessä he ovat työskennelleet ensin Networkshop- ja parastaikaa Virma-projektissa. Networkshop oli pakolaisille suunnattua toimintaa, jossa tarkoituksena oli oppia suomen kieltä ja kulttuuria, näyttää mitä osaa ja ottaa osaamisensa käyttöön. Toiminta oli työpajatyyppistä ja tapahtui kaupungin keskustassa. Täältä sai alkunsa palstanviljelytoiminta. Tuolloin alettiin myös järjestää Elonkorjuujuhlia Survo-Korpelan tilalla yhteistyössä Kuokkalan Asukkaat ry:n, Japa ry:n ja kaupungin tonttiosaston kanssa. Ensimmäisen Elonkorjuujuhlan kunniaksi Galina ja Gloria hankkivat juhlapuvut Tekevän pukuvuokraamosta. Galinalla oli pupu- ja Glorialla porkkanapuku. Näiltä NWS- ajoilta on peräisin heidän yhteinen lempinimensä: 2G-tytöt. Ilolla iäkkääksi! Vuonna 2006 käynnistyneen Virma-projektin tarkoituksena on ikääntyneiden maahanmuuttajien mielekkään elämän verkoston kehittäminen. Toimintapisteitä on Kuokkalassa, Huhtasuolla, Keltinmäessä, keskustassa sekä Palokassa ja Vaajakoskella. Projektia rahoittavat RAY: n lisäksi Jyväskylän kaupunki ja 18

19 maalaiskunta. Kuntien rahoitus on käymässä kitsaaksi. Hallituksen päätös työllistämismäärärahojen suuntaamisesta yrityksille vähentää kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä huomattavasti. Kolmannella sektorilla on kuitenkin merkittävä rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana. Se täydentää muiden palvelujen puuttuvia osia. Viranomaiset lähettävät tai suosittelevat mm. Virman toimintaa asiakkaille, joille heillä ei ole tarjota vastaavaa palvelua. Virman toiminnassa mukana olevat ovat eläkeikäisiä tai lähellä sitä. Toiminnan tarkoitus on lisätä heidän toimintakykyään selviytyä omatoimisesti suomalaisesta arkielämästä. Opiskellaan arkikieltä, harjoitetaan liikuntaa, tehdään retkiä, eri alojen asiantuntijat vierailevat. Palstanviljely on tärkeää toimintaa keväästä syksyyn. Toiminta tapahtuu omilla asuinalueilla. Tavoitteena on myös alueen muihin eläkeläisjärjestöihin tutustuminen. Että ihminen ei jää yksin, sanoo Gloria ja Galina jatkaa, vaan löytää oman mielekkään elämän verkoston, ihmisverkoston. Galinan ja Glorian työnä on etsiä kontakteja ja auttaa, saattaa tutustumaan muihin. Teemme yhdessä, sanoo Gloria Lapitan. He toimivat ikääntyvien maahanmuuttajien tukijoina: sosiaalityötekijänä, neuvojana, tiedottajana, tulkkina, suomen kielen opettajana, työvoimatoimiston virkailijana, ystävänä, viihdyttäjänä. Ja opastavat myös, että ei kaikki ole ilmaista, mainitsee Galina Ahtamo hymyillen. Aito asia Jokaisella on tarve läheisyyteen, sanoo Gloria Lapitan ja Gloria Lapitan (vas) ja Galina Ahtamo Ainolan pihapiirissä. Siellä vietettiin viime kesän elonkorjuujuhlat. Ainolan vanhassa kahvilarakennuksessa ja pihapiirin nuotiolla on erilaisten ryhmien helppoa ja viihtyisää tulla yhteen. jatkaa haluavansa tehdä työtä sydämellä. Galina Ahtamo toistaa sanomansa venäläisen sananlaskun hiukan toisin: Ihminen koristaa työtä, ei työ ihmistä. Nauraen 2G-tytöt kertovat asiakkaiden sanovan, että salasana pulmien ratkaisuun on GloriaGalina! Ihmiset tietävät, että me aina autamme. Olemme aitoja, sytytetään ihmisiä, murretaan muureja, hymyllä saa paljon aikaan, kannustavat naiset toisiaan. Jokaisella on oma paikka maailmassa, uskoo Gloria. Koputetaan niin kauan kuin meille avataan, vakuuttaa Galina. Kirsti Leskinen KOTI kaikkiin elämäntilanteisiin. Onnittelemme lämpimästi 100-vuotiasta Jyväskylän Sosiaalidemokraattista Kunnallisjärjestöä! Kauppakatu 26, JYVÄSKYLÄ V O I M A A T A K A N A. 19

20 Polsun kulma vuonna 1956.Toinen kuva alhaalla on otettu noin 20 vuotta myöhemmin. Monien muistojen kohtaamispaikka Hyvää huomenta Jyväskylä, Polsun kulmalla tavataan... Kansankapakka! Kulttuuriravintola! Työväenravintola! Kauppakadun ja Väinönkadun kulma kääntyy ainakin vanhempien jyväskyläläisten suussa Polsun kulmaksi. Sen on ollut Jyväskylän ravintolatoiminnan keskuspaikka - ja on sitä vieläkin. Kun Googlen hakukoneeseen kirjoittaa sanat Polsun kulma, tulee osuma Helsingin Sanomien arkistoon. Vuonna 2004 julkaistussa jutussa nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen muistelee, että Jyväskylässä voi saada turpiinsa iltaisin ja viikonloppuisin Harjun portaiden yläpäässä. Toinen paha taisteluareena on kirkkopuisto, kolmas asema-aukio ja neljäs kävelykatu. Varmin paikka on kuitenkin Polsun kulma, jossa ei tarvita kuin pikkukysymys puolenyön jälkeen: onko täällä kovia jätkiä, muistelee Koskinen lehtijutussa. Polsun kulmaan liittyy paljon niin kovien kuin vähän pehmeämpienkin jätkien kohtaamisia. Paikka on osa niin Jyväskylän kuin työväenliikkeenkin historiaa, eräänlainen kaupungin olohuone. Polsun kulma tunnettiin Talousneuvos Matti Ojala on ollut vuosikymmenien ajan monella tavalla kehittämässä alueen ravintolatoimintaa. Ojala muistelee, että kun Teatteriravintolan saneerauksen jälkeen toiminta siirtyi kellari- 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä Kokouskutsu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä AIKA: Maanantai 28.11.2011 klo 17.30 - PAIKKA: Kuopion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla.

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot