POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTOSTA MIKKELIN RESERVINUPSEERIT 80 VUOTTA RUL:N JOHTAMISPÄIVÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTOSTA MIKKELIN RESERVINUPSEERIT 80 VUOTTA RUL:N JOHTAMISPÄIVÄ"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTOSTA MIKKELIN RESERVINUPSEERIT 80 VUOTTA RUL:N JOHTAMISPÄIVÄ

2 2 SAVON VASAMA

3 51. vuosikerta, lokakuu 2011 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu MIKKELI sähköposti: PÄÄTOIMITTAJA Raimo Mikkonen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Pentti Nuutilainen TAITTO Marko Hokkanen / Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy keväällä 2011 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Meneillään olevan toimintakauden 2011 tapahtumien kirjo on ollut hyvin kattava. Piirin alueella on toteutettu monia perinteisiä tapahtumia, samalla on myös katseita suunnattu tulevaisuuteen. Kuluvan syksyn aikana olemme saaneet lukea lehdistä ja kuullet eri tiedotuskanavien kautta tullutta pohdintaa siitä, että mistä löytyy rahoitus maanpuolustuksen menoihin. Jokainen asioita seuraava varmasti miettii mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Alueellinen maanpuolustus sopivalla toimintakuntoisella kalustolla kattaa ja turvaa tällä hetkellä maamme toimivan maanpuolustuksen. Puolustusvoimien näkyvyys luo myös tiettyä turvallisuuden tunnetta ja yleinen asevelvollisuus tukee tätä. Päätöksen tekijät joutuvat pohtimaan asioita monelta kantilta ja suunnitelmat on laadittava pitkälle tulevaisuuteen. Reserviläisten maanpuolustustahto on aina ollut ja on edelleen korkealla tasolla. Toivoa sopii, että tehtävät päätökset vaikeudestaan huolimatta kannustavat ja luovat uusia mahdollisuuksia reserviläisten mukanaoloon eri toiminta-alueilla. Myös uusien reserviläisten saaminen mukaan eri tapahtumiin on tärkeää, näin luodaan laaja ja toimiva kenttä. Yhdistystasolle saadaan näin laajuutta ja uusia ideoita. Toivoa sopii, että myös toimivan jäsenistön määrä saataisiin kasvuun. Sotiemme veteraanien avustamiseksi tehtävät keräykset ja muu tukeminen on myös tärkeää toimintaa, johon paikallinen yhdistys haluaa osallistua. Veteraanien tapaamisissa on aistittavissa se oikea, leppoisa ja välitön ilmapiiri. Syksyn saapuessa ja lopulta muuttuessa talveksi on sopiva aika miettiä tulevia tapahtumia, on tulossa yhdistyksien juhlia, kokouksia jne. Näihin tilaisuuksiin toivon täysiä tupia koska siellä on tilaisuus tavata tuttuja ja samalla vaihtaa kuulumisia. Haluan kiittää kaikkia tapahtumissa mukana olleita reserviläisiä sekä yhteistyökumppaneita merkittävästä tuesta joka on mahdollistanut eri tapahtumien järjestämisen. Reipasta syksyä! Raimo Mikkonen Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja SUUR-SAVON RESERVILÄISET Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Heino Marttinen SAVON VASAMA

4 Etelä-Savon Aluetoimiston ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Etelä-Savon Koulutus- ja tukiyksikön (KOTU) yhteistoimintaa on kehitetty määrätietoisesti vuodesta 2008 alkaen. Yhteistyön painopisteenä on ollut puolustusvoimien koulutusta tukevan ja laadukkaan koulutusjärjestelmän luominen. Järjestelmän avulla annetaan reserviläisille valmistavaa ja vapaaehtoista koulutusta kertausharjoituksia varten. Vuonna 2009 käynnistettin MPK:n Etelä-Savon KOTU:n kouluttajapankin luominen erilaisia harjoituksia varten. Päämääräksi asetettiin komppaniatasoisen puolustusvoimien kertausharjoituksen koulutuksen tukeminen KOTU:n reserviläisillä vuonna Tätä varten KOTU:n henkilöstön osaamista ja koulutusvalmiutta nostettiin parin vuoden aikana useilla MPK:n sekä Reserviupseerikoulun järjestämillä valtakunnallisilla kouluttajakursseilla. Paikallisella tasolla koulutuspäällikkö kapteeni evp Pertti Pulkkinen koulutti reserviläisiään erinomaisin tuloksin ja valmisti näin heitä kertausharjoituskoulutuksen läpivientiin. Kertausharjoitusta valmisteltiin viikonloppuna helmikuussa 2011 vapaaehtoisessa suunnitteluharjoituksessa. Harjoituksen aluksi Etelä-Savon Aluetoimiston edustajat antoivat harjoituksen teemat sekä runkosuunnitelman. Harjoituksessa KOTU:n reserviläiset koulutuspäällikkönsä johdolla suunnittelivat viikko-ohjelmien rungot sekä muodostivat työryhmiä eri aiheiden kouluttamiseksi. Harjoituksen lopuksi suunnittelutyön tulokset esiteltiin aluetoimiston päällikölle. Helmikuun harjoitusta seurasi kesäkuinen viikonlopun vapaaehtoinen Reservin vapaaehtoisuus on voimaa suunnitteluharjoitus. Tämä harjoitus painottui aiempien suunnitelmien jalostamiseen sekä koulutustapahtumien suunnitteluun ja valmisteluun. Tärkeänä osana harjoitusta oli joukkueen kouluttajien tekemä tulevien ryhmitysalueiden tiedustelu. Harjoituksessa saavutettiin valmius koulutuksen aloittamiseksi. Suunnitelmat ja osaaminen olivat hyvällä tasolla. Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan toimintakäskyn 2011 mukainen komppaniatason kertausharjoitus järjestettiin syyskuun puolivälissä. Se oli tiettävästi ensimmäinen tämän tason kertausharjoitus, jossa KOTU:n reserviläiset toimivat kouluttajina kouluttaen toisia, harjoitusjoukkoon sijoitettuja, reserviläisiä. Harjoitusjoukkoon oli nimetty vain muutama puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön kuuluva. He toimivat ensisijaisesti palvelusturvallisuuteen ja ammuntojen varotoimintaan liittyvissä tehtävissä. Harjoitus toteutettiin useassa osassa. Aluksi perustamisorganisaatio perusti itsensä sekä valmisteli joukkojen perustamisen. KOTU:n reserviläiset saattoivat välittömästi yksikkönsä perustamisen jälkeen loppuun valmis-telut komppaniaharjoituksen läpiviemiseksi. Komppania perustettiin kahdessa osastossa. Ensimmäisessä osastossa KOTU:n reserviläiset kouluttivat komppanian reserviläisjohtajat. He taas kouluttivat toisessa osastossa reserviläiskomppanian pääosat sekä toteuttivat perustamisen jälkeiset kohdistusammunnat ja joukon ryhmittymisen KOTU:n reserviläisten ohjauksessa. Perustamisen jälkeisinä päivinä komppanian koulutusta jatkettiin. Ryhmittymisen jälkeistä puolustusvalmiutta kehitettiin kranaatinheitinammunnoilla Taipalsaaren ampuma-alueella sekä reserviläispäällikön käskyn perusteella tehdyillä valmisteluilla ryhmitysalueella. Puolustusvalmiuden kehittämisen jatkuessa harjoituksen maaliosasto aloitti toimintansa tiedustellen harjoitusjoukon ryhmitystä sekä iskuin joukkoa vastaan. Taistelut taukosivat harjoituksen viimeisen päivän aamuna ja harjoituksen purkamisvaihe saatiin käynnistettyä. Harjoitus päätettiin yhteisellä loppupuhuttelulla, jossa käsiteltiin harjoitus sekä siitä kerätty palaute. Harjoituksen lopputulokseen oltiin tyytyväisiä kaikilla tasolla. Erityisesti KOTU:n vapaaehtoisten reserviläisten sitoutuneisuus, kehityshakuisuus ja motivoituneisuus näkyivät erittäin positiivisella tavalla harjoituksen pitkäjänteisen suunnittelun ja valmistelun sekä toteutuksen aikana. Harjoituksen tarkastanut Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen oli myös tyytyväinen näkemäänsä. Erityisesti hän korosti reserviläisen osaamista toisen reserviläisen kouluttamisessa, sillä näinhän poikkeustilanteissakin toimittaisiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näin mittavan harjoituksen toimeenpano, jossa kouluttajina käytettiin MPK:n vapaaehtoisia reserviläisiä, palveli hyvin sekä Etelä-Savon Aluetoimistoa että MPK:n Etelä-Savon Koulutus- ja tukiyksikköä. KOTU:n tukemana toteutettu kertausharjoitus oli komppanian suorituskyvyn kehittämisen lisäksi tärkeä harjoitus KOTU:n osaamisen mittaamiseksi. KOTU:n toiminta osoitti, että reserviläisten vapaaehtoisuus tuo voimaa myös aluetoimiston tehtäväkenttään. Hyvää syksyä ja turvallista talvea Savon Vasaman lukijoille. Everstiluutnantti Arto Hokkanen Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö 4 SAVON VASAMA

5 Kuluvan vuoden viimeinen neljännes on tämän lehden ilmestymisen myötä taas alkanut. Pääosa vuoden tapahtumakalentereiden annista on historiaa ja on taas aika vetää henkeä ja suunnitella tulevaa. Kuluva vuosi oli Suur-Savossa hieman edellisvuosia hiljaisempi, kirjaimellisestikin, sillä emme saaneet järjestettäväksemme yhtään SM-tason ammuntakilpailua edellisvuosien tapaan. Ensi vuonna tilanne on parempi, sillä perinneasekilpailu ammutaan jälleen kevään korvalla Mikkelin Karkialammella. Jatkossa pyritään saamaan vuosittain yksi suuri ampumatapahtuma Suur-Savon alueelle niin, että alueella olevaa osaamista ja hyvää ratakapasiteettia voidaan hyödyntää. Kuluvana vuonna alueellamme oli kaksi merkittävää uuden tyyppistä tapahtumaa. Toinen oli nuorehkoille reservinupseereille järjestetty Vänrikkipäivä, jonka Etelä-Savon Aluetoimisto järjesti vapaaehtoisena kertausharjoituksena. Toinen oli Reserviupseeriliiton 80-vuotisteemaan liittyvä yleisölle suunnattu Johtamispäivä, johon liittyviä tapahtumia vietettiin alueemme useilla paikkakunnilla. Jatkosta on aluetoimiston kanssa on sovittu, että nuorille ja nuorehkoille reserviläisille järjestetään vapaaehtoisista päivän kestäviä kertausharjoituksista, jotka vuorovuosin suunnataan reservinupseereille ja reservin aliupseereille. Niin ikään RUL:n johtamispäivästä tehdään vuosittainen tapahtuma toimintapäivän nimellä. Tämä on reserviläisvoimin järjestettävä tapahtuma joka suunnataan suurelle yleisölle. Molemmat tilaisuudet ovat oivallisia jäsenrekrytoimistilaisuuksia, jotka kannattaa hyödyntää. Tässä on jälleen Toimistosta tähystettyä hyvä tilaisuus yhdistää paikallisyhdistysten voimia tilaisuuden järjestämiseksi. Vuoden 2013 tukihakemuksia suunnitellessanne ottakaa tämä huomioon. Molemmista tapahtumista on enemmän lehden sisäsivuilla. Kuluvan vuoden tapahtumista kannattaa lisäksi mainita talvella yhteistoiminnassa Suomen ampujainliiton kanssa järjestetty tuomarikurssi sekä keväällä järjestetty ampumakouluttajakoulutus. Lisäksi jäsenistöä osallistui poliisin järjestämään ampuma-asekouluttajakoulutukseen. Kaksi viimeksi mainittua ovat uuden ampuma-aselain mukanaan tuomia kursseja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa ampumaharrastuksen ylläpito reserviläisyhdistyksissä. Ampumakoulutuksen lisäksi yhdistysten nykyisille ja toivottavasti tuleville vetäjille järjestettiin liittojen myötävaikutuksella yhdistysjohdon koulutuspäivä. Suomi on kuluneen sanonnan mukaan yhdistysten luvattu maa. Valitettavan usein yhdistysten toiminta lepää liian harvoilla harteilla. Tapahtumien järjestäjät ovat usein samoja henkilöitä kerrasta toiseen. Samoin aktiiviset osallistujat ovat usein samoja henkilöitä tapahtumasta toiseen. Tässä piilee vaara, että nämä muutamat aktiivit kyllästyvät järjestämään tapahtumia vuodesta toiseen eikä uusia vetäjiä löydy. Usein yhdistysten puhetta johtavat ja johtokunnissa istuvat vuosikaudet samat kasvot. Toimintaan kaivattaisiin uusia nuoria voimia uusin ajatuksin. Ymmärrän, että ihmisten vapaa-ajalla on monta ottajaa. Hyvien ja laadukkaiden reserviläistapahtuminen jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että riviin saadaan nuoria ja innokkaita reserviläistoiminnasta kiinnostuneita miehiä ja naisia, jotka tulevaisuudessa kykenevät ja haluavat viedä viestiä eteenpäin. Suur-Savon alueella toimii eräitä paikallisyhdistyksiä, joiden toiminta on käytännössä loppunut. Esitän ajatuksen, että tällaisten yhdistysten tulisi miettiä tulevaisuuttaan avoimin mielin ja eräänä ratkaisuna kannattaa pitää yhdistyksen lakkauttamista ja toiminnan sulauttamista suurempaan ja toivottavasti vireämpään naapuriyhdistykseen. Näin niille, jotka tahtovat osallistua toimintaan, voisi olla tarjolla tapahtumia suuremman yhdistyksen sateenvarjon alla. Reserviläisurheiluliitto lanseerasi pari vuotta sitten sähköisen kuntokortin liittojen jäsenten käyttöön. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden oman henkilökohtaisen liikuntapäiväkirjan ylläpitoon ja näin mahdollisuuden seurata omaa liikunta-aktiivisuuttaan. Lisäksi järjestelmästä löytyy kosolti hyvää tietoa terveellisestä ruokavaliosta. Valitettavasti jäsenistö ei ole ottanut palvelua omakseen. Valtakunnallisesti käyttäjiä on alle neljätuhatta, eli alle 10 prosenttia jäsenistöstä käyttää sähköistä kuntokorttia. Joko sinä olet ottanut kortin käyttöösi? Hyvä lukija. Epävarma taloustilanne näkyy myös lehtemme taloudessa. Tukijoiden saaminen on entistä vaikeampaa ja uusien saaminen lähes mahdotonta. Olemme kovasti kiitollisia jokaisesta saamastamme ilmoituksesta. Toivon, että lukijat ja jäsenistö käyttäisivät tukijoidemme palveluksia. Vaikka ensimmäisessä kappaleessa totesinkin, että pääosa kuluvan vuoden tapahtumakalentereiden annista on historiaa, niin onhan niitä toki vielä jäljellä mm. itsenäisyyspäivän ja joulun kunniavartiot sekä joulutulet. Toivottavasti nämä perinteikkään reserviläistapahtumat saadaan toteutettua mahdollisimman monella paikkakunnalla. Mauri Parantala SAVON VASAMA

6 Kapteeni Mika Haapiainen on aloittanut opiskelun esiupseerikurssilla ja toimin alueupseerina Mikan opiskelun ajan. Toivon Mikan ja hänen edeltäjiensä tekemän hyvän yhteistyön edelleen jatkuvan kaikkien eteläsavolaisessa maanpuolustus- ja veteraanityössä mukana olevien kanssa. Aloitin työskentelyn Etelä-Savon Aluetoimistossa henkilöstösektorilla vastuualueenani sijoittaminen ja henkilövaraaminen Etelä-Savon alueella. Sijoittaminen tarkoittaa sodan ajan joukkojen henkilöstövahvuuden ja ikärakenteen ylläpitämistä sekä kehittämistä ylempien johtoportaiden antamien perusteiden mukaisesti. Henkilövaraaminen, tai VAP, kuten asia myös ilmaistaan, on henkilön palvelukseen kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että virasto, laitos (vast.), yritys tai yhteisö varaa oman henkilöstönsä tarvittavilta osin oman toimintansa ylläpitämiseen poikkeusolojen aikana. Olen suorittanut varusmiespalveluksen Savon Prikaatissa vuosina Varusmiespalveluksen jälkeen olin töissä siviilissä eri tehtävissä. Mieleenpainuvimpana jaksona tuohon aikaan olin reserviläisenä rauhanturvajoukossa, jossa ammattisotilaan työstä innostuneena pyrin puolustusvoimiin töihin. Pääsinkin Savon Prikaatiin ja siellä 1. Jääkärikomppaniaan. Lyhyen työjakson jälkeen huomasinkin käveleväni Päällystöopistolla tammikuun 1990 pakkasessa kohti juhlasalia ja peruskurssin avajaistilaisuutta. Peruskurssin jälkeen toimin Savon Prikaatissa kouluttaja- ja esikuntatehtävissä aina sen lakkauttamiseen saakka. Savon Prikaatin aikana pääsin myös osallistumaan useisiin kriisinhallintaoperaatioihin aina Lähiidästä Balkanille ja Kashmirin vuoristoseutuihin saakka. Voi perustellusti sanoa, että ajat kriisinhallintajoukoissa opettivat ja näyttivät paljon maailman hyvyydestä mutta myös sen kääntöpuolesta. Savon Prikaatin lakkauttamisen yhteydessä sain siirron haluamaani joukko-osastoon eli Maasotakouluun. Takaisin siis Lappeenrantaan, jossa olin oppini sotilasammattiin saanut. Maasotakoulussa toimenkuvaani kuuluivat mm. yhteydenpito veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöihin. Voi siis sanoa alueupseerin työn olevan jollain tavoin tuttua edellisen joukko-osastoni työtehtävän kautta. Olen lyhyen ajan kuluessa ja Mikan perehdyttäessä minua tulevaan tehtävääni huomannut kuinka tärkeää on asioiden ennakointi. Ennakointi liittyy etenkin aluetoimistolta ja Savon Sotilassoittokunnalta pyydettyyn tukeen. Puolustusvoimat suunnittelee toimintansa niin sanotussa TRSS-aikataulussa (toiminnan ja resurssien suunnittelu ja seuranta). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluetoimisto saa tiedon järjestöjen ja yhdistysten tarvitsemasta tuesta kevättalvella koskien seuraavan vuoden tapahtumia. Kentällä voi olla hankalaa tiedostaa, että lähes kahden vuoden kuluttua pidettävä tapahtuma vaatii reagointia ja toimenpiteitä jo nyt. Kuitenkin kaiken kaikkiaan tämän prosessin aikataulun tiedottaminen ja jalkauttaminen kentälle on mielestäni onnistunut suhteellisen hyvin. Tästä on hyvä jatkaa. Ja vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, aika ajoin tulee kuitenkin niitä armeijan kielellä sanottuja pikatilanteita. Näihinkin tilanteisiin pyrimme löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Tosin tuen toteutuminen voi olla vaikeammin toteutettavissa tai jopa mahdotonta. Kuten monessa muussa asiassa, aluetoimisto toimii tukipyynnöissäkin yhden luukun periaatteella, toisin sanoen toivomme saavamme tukipyynnöt piiriorganisaatioiden kautta. Kaikkien meidän edelleen jatkaessa aktiivista toimintaa prosessin aikataulun tiedottamisessa ja muistamisessakin, saamme tukitarpeet omassa aikataulussamme käsiteltyä ja vietyä eteenpäin resurssien suunnittelemiseksi sekä edelleen päätettäväksi. Muistammehan iltojen jo pimennettyä, että vuodenaikojen vaihtelu tuo oman virikkeensä toimintaamme kun sen vain oikein haluamme oivaltaa. Toivotan mukavaa ja reipasta syksyn aikaa kaikille. Osastoupseeri Yliluutnantti Heikki Tonteri 6 SAVON VASAMA

7 TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) Avoinna ma-pe klo , la suljettu SAVON VASAMA

8 HYVÄ MAANPUOLUSTUSVÄKI Maanpuolustuspiirin kuulumisia teemalla Jos ei kehity, jää jälkeen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uudistunut organisaatio on vajaan vuoden vanha, mutta jo nyt on tullut esille monta mielenkiintoista ja haastavaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiskohdetta. Monta latua ei kannata yrittää hiihtää samaan aikaan ja siksi haasteita riittää vielä kauas tulevaisuuteenkin. Vaikka vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla menee kohtuullisen hyvin, on aina mietittävä miten menisi paremmin ja meneekö tulevaisuudessa yhtä hyvin. Siksi tämän kirjoituksen tarkoituksena onkin herättää ajatuksia ja keskustelua. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on lakiin perustuva vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistyöjärjestön rooli ja yksi keskeinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiskohde on eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan laaja-alainen kehittäminen. Tosin on todettava, että vaikka yhteistoiminnan kehittäminen on vain yksittäinen osa-alue, myös tässä latutarhassa on monta latua hiihdettävänä. Maanpuolustusharrastuksella on pitkät perinteet. Näihin juuriin perustuvat tämän päivän asenteet, arvot ja halu osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Toisaalta vuosikymmenten aikana muotoutuneissa toimintatavoissa ja maanpuolustuskulttuurissa on kehittämistarvetta, koska maailma on muuttunut ja tämän päivän olosuhteet ovat aivan erilaiset kuin missä elimme ennen. Aikoinaan maanpuolustusväki järjesti laadukkaita maanpuolustustapahtumia melko usein vain oman kylän voimin vain oman kylän osallistujille. Se oli luonnollista, koska kulkuyhteydet ja liikkumismahdollisuudet olivat aivan erilaiset kuin tänä päivänä. Suomi on ihmisten liikkumista ajatellen kutistunut. Kun ennen hevosvetoiseen aikaan kului puoli päivää mennä naapuripitäjään, nyt puolentoista tunnin automatkan päässä on lähes koko itäinen Suomi. Maanpuolustustahto ei ole muuttunut, mutta vanhojen aikojen perua on, että maanpuolustusväki ei kovin hanakasti osallistu oman kylän ulkopuolella järjestettäviin tapahtumiin, saati osallistu tapahtumien järjestelyihin. Maanpuolustusharrastuksen alueellisessa laajentamisessa on monta puolta. Näitä ovat järjestäjän, osallistujan ja tuen antajan näkökulma. Lisäksi yleisötapahtumien osalta ei saa unohtaa yleisön näkökulmaa. Laadukas tapahtuma edellyttää järjestelijöiltä laadukkaita järjestelyjä, ja sana laadukas voidaan kirjoittaa myös muotoon työteliäs. Maanpuolustustapahtumien perusjärjestelyt ovat käytännössä melkein samanlaiset, olipa osallistujia vähän tai paljon. MPK:n koulutustarjonnasta on jouduttu peruuttamaan joitakin kursseja sen takia, että tapahtumaan osallistujia on ollut liian vähän, ja vain siltä paikkakunnalta missä tilaisuus oli tarkoitus pitää. Monta kertaa perutun kurssin aihe on ollut sellainen, ettei osallistujan kotipaikalla eikä tapahtuman toimeenpanopaikkakunnalla ole oleellista merkitystä. Jos esimerkiksi aiheena on sotilasjohtaminen, ei ole juurikaan merkitystä missä kurssille osallistuja asuu, missä kurssi pidetään tai ketä kurssille osallistuu. Kurssin vetäjän kannalta asia on kiusallinen, koska pitkälle viedyt järjestelyt valuvat perumisen takia hukkaan. Kurssille ilmoittautuneen kannalta asia on harmillinen. Kalenterissa on varaus, odotukset ovat suuret, ja lopulta pettyy kun kurssi peruutetaan osanottajavähyyden takia. Toinen esimerkki järjestelyjen laajuudesta ja osallistujien määrästä on jotos. Jos partioita on vaikkapa kymmenen, järjestelyt ovat käytännössä samanlaiset, jos osallistujia olisi kolminkertainen määrä. Jotosten osalta(kin) on yleensä niin, että sekä järjestelijät että osallistujat ovat oman kylän väkeä. Mieluiten osallistutaan samaan jotokseen joka vuosi kuin käydään välillä katsomassa muitakin vastaavia tapahtumia. Aitiopaikalta on hyvä tähystää kun tarkastelee osanottajajoukon kotipaikkakuntia, eikä tähystäminen rajoitu pelkästään jotoksiin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeinen tukija on puolustusvoimat. Tuki vapaaehtoiselle maanpuolustukselle kulminoituu pääasiassa kolmeen tahoon eli kouluttaviin joukko-osastoihin, huoltorykmenttien varasto-organisaatioon sekä aluetoimistoihin. Tukea antavien tahojen määrä ei tulevaisuudessa kasva, päinvastoin, suuntaus on pienenemään päin. Puolustusvoimien kannalta tuen antamisessa on lopun perin kysymyksessä taloudellisuus eli rahan riittävyys, resurssien käytön tehokkuus ja tuottavuus eli mitä panostuksella saavutetaan. Edellä oleva voidaan sanoa myös yhdellä sanalla, painopiste. Se puolestaan tarkoittaa, että kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaisempaa panostaa enemmän ja harvemmin kuin vähän, usein ja moneen paikkaan. Tämä tulee tulevaisuudessa heijastumaan maanpuolustustapahtumien järjestelyihin ja laatuun, koska tuensaantimahdollisuudet tulevat väistämättä rajalli- 8 SAVON VASAMA

9 semmiksi. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän on yksinkertaisesti vain sopeuduttava tulevaisuuden kehitykseen, mieluiten etupainotteisesti. Mitä sitten pitäisi tehdä ja miten uudistua? Jäljempänä on joitakin näkemyksiä, ideoita ja ajatuksia mietinnän ja keskustelun pohjaksi sekä vapaasti käytettäväksi. Osallistuminen tapahtumiin myös oman kylän tai oman maakunnan ulkopuolella. Tämä on tietenkin jokaisen henkilökohtainen asia, mutta laaja-alainen ja monipuolinen osallistuminen tuo maanpuolustusharrastukselle yksilöllistä lisäarvoa. Pääsääntöisesti ei pety, jos kokeilee rohkeasti jotakin uutta. Eri tapahtumiin ensimmäistä kertaa osallistuvien antaman pa lautteen perusteella voi todeta, että kaikkein parhaiten uutta porukkaa vetää mukaan kun tietoa tapahtumasta saa hyvältä tutulta. Kerro siis kaverille. Osallistuminen eri tapahtumien järjestelyihin omaa paikallista tai alueellista organisaatiota laajemmin. Talkooväki on aina tarpeen ja hyvät ideat leviävät kuin itsestään silloin kun tapahtuman toimeenpanijat edustavat useita tahoja. MPK:n piirissä on perin vähäistä, että johonkin alaan syvällisesti paneutunut kouluttaja menee oman maakunnan ulkopuolelle kouluttamaan. Ei pitäisi puhua kouluttaja-avusta tai järjestelyavusta, koska olemme kaikki samaa väkeä ja teemme samaa työtä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Usean ei toimijan voimien keskittäminen samaan tapahtumaan. Yhteistyö vie eteenpäin ja panos-/tuotossuhde tulee edullisemmaksi eli saadaan aikaan helpommin, mutta enemmän. Tämä pätee varsinkin yleisötapahtumissa ja erityisesti silloin kun tapahtuma suunnataan koko perheelle. Tältä saralta Etelä-Savossa on paljon hyviä esimerkkejä, mutta laajentumisen varaakin on. Painopisteiden luonti. Painopisteajattelussa keskeistä on alueellinen ja ajallinen suunnittelu, koordinointi sekä voimien keskittäminen. Maanpuolustuspiirin näkökulmasta keskeistä on tarkastella Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Etelä-Savoa kiinteänä kokonaisuutena ja pitkällä juoksulla pitäisi päästä tilanteeseen, jossa kyse on maanpuolustuspiirin suunnitelmasta eikä kolmen maakunnan erillisistä toiminta- ja koulutussuunnitelmista. Ensiksi pitäisi kuitenkin kehittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri toimijoiden keskinäistä yhteydenpitoa ja koordinointia oman maakunnan sisällä ja seuraavana askeleena maakuntien välillä. Useasta pienestä harvempiin ja isompiin tapahtumiin. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö järjestää huhtikuussa samana viikonloppuna kuusi kurssia Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitusten tapaan. Kun usea koulutustapahtuma keskitetään ajallisesti, esimerkiksi huollon järjestelyt ja tapahtuman kaikinpuolinen hallinnointi on keskitetympää ja ajankäyttö tehostuu. Kömpelösti verraten kysymys on vastaavasta kuin jakaisi maastoruokaa pienellä pöntöllä kuutena viikonloppuna peräkkäin tai kuuteen eri paikkaan yhtä aikaa verrattuna siihen että ruokkisi saman väkimäärän yhdellä kertaa ja isosta pöntöstä. Kehittämiskohteiden ja ideoiden esille tuonti. Maanpuolustusväkeä tavatessa ei ole ollut yksi eikä kaksi kertaa kun esille on tullut oivallisia ideoita vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja MPK:n koulutustarjonnan kehittämiseksi. Hyviä ideoita aina kaivataan ja niissä on kehityksen siemen. MPK:n koulutustarjonta nojaa lähes kokonaan vapaaehtoisten kouluttajien varaan. Kouluttajien määrällä ei ole ylärajaa ja ovet ovat avoinna uusille haasteille. Uudet kouluttamisesta ja kurssien vetämisestä kiinnostuneet ovat enemmän kuin tervetulleita alati kasvavan kouluttajajoukon pariin. On ilo kuulla kysymys: Voiko tällaisen tai tällaisen tapahtuman vetää MPK:n tapahtumana. Yhtäläinen ilo on vastata, että kyllä. Vapaaehtoista maanpuolustusta voisi verrata vanhaan puutaloon. Aina silloin tällöin tarvitsee tehdä pientä remonttia ja päivitystä, jotta talo pysyy kunnossa ja se vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia. Sokkeli on kuitenkin vahva ja vakaa alusta. Hyväksi koettua ei kannata heittää romukoppaan. Vapaaehtoinen maanpuolustus on hyvä ja monipuolinen koko kansan harrastus. Niin, se teema Jos ei kehity, jää jälkeen. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri, piiripäällikkö Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö, päällikkö Ari Kuikka Suur-Savon Reserviläispiirin ja Suur-Savon Reserviupseeripiirin Piirikokoukset pidetään torstaina klo 17:00 alkaen Mikkelin upseerikerholla. SAVON VASAMA

10 Ajankohtaista Pohjois-Karjalan rajavartiostosta Pohjois-Karjalan rajavartiosto (P-KR) on kokenut mittavat muutokset viimeisten kuuden vuoden aikana. Rajavartioston henkilökunnan määrä on vähentynyt lähes neljänneksellä. Vuonna 2005 P-KR:ssa työskenteli 410 virkamiestä. Tämän vuoden lopulla heitä on 315 ja vuonna 2015 enää 270. Vuonna 2005 rajavartiostossa oli kolme rajavartioaluetta, joilla oli yhteensä kahdeksan rajavartioasemaa. Viime vuodenvaihteessa rajavartioalueet lakkautettiin. Rajavartiosto muuttui kolmiportaisesta organisaatiosta kaksiportaiseksi. Kahden viime vuoden aikana on yhdistetty ja lakkautettu rajavartioasemia kahdeksasta rajavartioasemasta on enää jäljellä kolme. Niiralan rajanylityspaikalle perustettiin vuonna 2006 uutena organisaatioyksikkönä rajatarkastusasema, jonne sijoitettiin noin puolet entisen Värtsilän rajavartioaseman henkilöstöstä. Rajaturvallisuustehtäviä tukevat tekniset järjestelmät sekä asevelvollisten koulutus- ja joukkotuotantojärjestelmä on uusittu perusteellisesti viime vuosien aikana. Sotien jälkeen P-KR:ssa ei ole näin lyhyessä ajassa koettu yhtä mittavia muutoksia. Rajaliikenne kasvaa Erityisen näkyvää on viime vuosina ollut Suomen ja Venäjän välisen liikenteen vahva kasvu. Itärajan kolmanneksi vilkkain rajanylityspaikka Tohmajärven Niiralassa avattiin läpivuorokautiselle liikenteelle syksyllä Viime vuonna siellä ylitti rajan ensimmäistä kertaa yli miljoona matkustajaa. Tänä vuonna liikenteen kasvu lähentelee 30 prosenttia ja vuoden päättyessä matkustajien lukumäärän arvioidaan olevan noin Rajanylityspaikan rakenteet eivät enää riitä kasvavalle rajaliikenteelle jo nyt rajanylityspaikan turvallisuus on koetuksella. Venäjän luoteisen alueen tiestön kehittyminen sekä väestön hyvinvoinnin kasvu tulee lähivuosina lisäämään liikennettä entisestään ja viisumivapauden myötä liikenne tulee vähintään kaksinkertaistumaan nykytasoon verrattuna. Rajaliikenteen hallitsemiseksi on käynnistetty Niirala-Värtsilä rajanylityspaikan kehittämishanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa rajanylityspaikalle rakennetaan lisäkaistoja sekä pysäköintialueita. Jos tämä Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtama hanke etenee suunnitellulla tavalla, rakentamaan päästään vuosien aikana. Vuosien aikana pyritään laajentamaan nykyistä raja-asemarakennusta. Vuosikymmenen lopulla tulee ajankohtaiseksi rakentaa nykyisen raja-aseman eteläpuolelle uusi lähtevän liikenteen tarkastusalue. Resurssien uudelleen kohdentamisella tilanne hallintaan Rajaliikenteen kasvun hallitsemiseksi rajavartioston on täytynyt kohdentaa kasvavassa määrin resursseja Niiralan rajatarkastusasemalle. Sama ilmiö on ollut tyypillistä kaikissa rajavartiostoissa itärajallamme. Voimakkaimmin tämä on kohdannut Kaakkois-Suomen rajavartiostoa (K-SR), joka ei ole kyennyt hallitsemaan muutosta omin sisäisin toimenpitein. P-KR ja muut pohjoiset rajavartiostot ovat joutuneet tukemaan K-SR:a luovuttamalla tälle resursseja, lähinnä luonnollisen poistuman myötä vapautuvia virkoja sekä niihin sidottuja palkkarahoja. P-KR:n menopainetta ovat lisänneet myös henkilöstön palkkauksista, kiinteistöistä sekä kalustosta johtuvien menojen kasvu. Hintojen nousua ei ole rajavartiostoille kompensoitu, vaan menokehys on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia. Toiminnan turvaamiseksi on ollut välttämätöntä uudistaa organisaatiota. Henkilöstöä uudelleen kohdentamalla on varmistettu riittävät resurssit tärkeimpiin rajaturvallisuustehtäviin. Toimipisteverkostoa harventamalla on mahdollistettu rajaturvallisuuden ylläpidon vaatima liikkuvuus ja valvontakyky vuokrarahoja on kohdennettu ajoneuvokalustoon ja valvontajärjestelmiin. Asevelvollisten koulutukseen panostetaan Rajavartiolaitoksella on ollut ja on tulevaisuudessakin merkittävä rooli sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Rajavartiostot sekä Raja- ja merivartiokoulu tuottavat puolustusjärjestelmällemme tärkeitä rajajääkäri- ja tiedusteluyksiköitä. Rajavartiolaitos on viime vuosina investoinut mittavasti erikoisrajajääkäreiden koulutusympäristön kehittämiseen Imatralla ja tänä vuonna on käynnistetty myös P-KR:n asevelvollisten koulutusympäristön kehittäminen. Ilomantsissa Hiienvaaran ampuma-alueella on juuri peruskorjattu ja ajanmukaistettu johto- ja huoltorakennusta. Ampuma-alueen rakentaminen jatkuu ensi vuonna, jolloin sinne tehdään ammuntojen turvallisuutta ja asevelvollisten viihtyvyyttä lisääviä rakenteita. Onttolan kasarmialueella on tänä syksynä rakennettu Rajajääkärikomppanialle uusi kalustohalli ja kunnostettu ajoneuvokatoksia. Onttolan alueen koulutusympäristön kehittäminen jatkuu lähivuosina ampuma- ja koulutusratojen kunnostamisella. 10 SAVON VASAMA

11 POHJOIS KARJALAN RAJAVARTIOSTO 2011 Henkilökunta 315 Varusmiehet 130 saapumiserä Rajakoirat 58 ParIoautot 38 MooKorikelkat 50 MooKoriveneet 23 Kiinteistöt m 3 Menokehys 21,860 milj Ð palkat 16,100 milj Ð muut 5,456 milj ONTTOLA: Esikunta Teknilliset palvelut RjK Hankkeet Ð Niiralan rajanylityspaikan rakenteellinen kehikäminen Ð 2 portaisen organisaaion toiminnan vakiinnukaminen Ð Rajajääkärikomppanian koulutusympäristön kehikäminen Rajaosuus 304 km elektroninen valvonta n. 20 km Rm 655 Lieksan rajavar*oasema Tohmajärven rajavar*oasema Ilomantsin rajavar*oasema P-KR:n viime vuosien mittavat muutokset on toteutettu Rajavartiolaitoksen strategisten linjausten mukaisesti. Vuonna 2005 julkistettu vuoteen 2015 tähdännyt strateginen suunnitelma ja sitä kahden vuoden välein seuranneet strategia 2017 ja 2019 ovat viitoittaneet johdonmukaisen tien kehittämistoimille. Strategiat ovat mahdollistaneet ennakoivat toimenpiteet, joilla on varmistettu rajallisten voima- Niiralan rajatarkastusasema HTV Rm II/123 Närsäkkälä (par*otukikohta) Strategista ketteryyttä tarvitaan varojen oikea-aikainen suuntaaminen rajaturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Toimintaympäristön muutos edellyttää jatkuvaa muutosvalmiutta ja -kykyä. Rajavartiolaitos on osoittanut strategisen ketteryytensä viime vuosien muutospaineissa. Muutokset ovat olleet osin raskaita mutta välttämättömiä. Tämä on tunnustettu niin oman henkilökunnan kuin ympäröivän yhteiskunnankin taholla. Muutokset eivät tule jäämään tähän. Valtion säästötoimet tulevat asettamaan tiukkoja rajoitteita Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien lähivuosien toiminnalle. Rajavartiolaitos päivittää parin vuoden välein toimintastrategiansa. Tulevasta strategia 2022:sta saamme perusteet tuleville kehittämistoimille, joita lähdemme toteuttamaan lähivuosina. Strategista ketteryyttä tarvitaan jatkossakin. Eversti Tero Kaakinen Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Juva SAVON VASAMA

12 RESERVIUPSEERIPIIRIN PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ Puolustusmenojen säästöistä Ennen vaaleja suurten puolueiden taholta annettiin lupauksia puolustusmäärärahojen pienestä lisäämisestä valtion ensi vuoden talousarvioon. Tarkoituksena oli turvata alueellisten joukkojen sotamateriaalin päivittäminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Maanpuolustusväki sai kokea melkoisen yllätyksen hallitusneuvottelujen kuluessa, kun saimme tietää uuden hallituksen kaavailevan päinvastoin 50 miljoonan euron suuruisia vuosittaisia supistuksia puolustusmäärärahoihin. Vieläkin suurempaa lisäsäästöä vaatii hallituksen budjettiesitys. Kun jo tehtyihin asehankintoihin on sidottu suuret määrärahat, puolustusvoimien taholta on suunniteltu supistusten kohdistamista lentotunteihin, meri- ja maastovuorokausiin sekä reservin kertausharjoituksiin. Edelleen säästölistoilla ovat organisaation karsinnat, varuskuntien lakkauttamiset ja jopa puolustusvoimien vakinaisen henkilöstön irtisanomiset. Reserviläiset, joiden varaan sodanajan puolustusvoimat suurelta osin perustuvat, hämmästelevät säästöjen kohdentamista jälleen kerran kertausharjoituksiin, vaikka nämä rahat ovat vain reilu puoli prosenttia puolustusvoimien vuotuisista menoista. Kaipaamme liittojemme näyttävää esiintymistä tässä asiassa ennen kuin eduskunta käsittelee tulevan vuoden budjettia. Jos puolustusvoimauudistuksessa kotimaan puolustus, maavoimien kehittäminen sekä reservin täysimittainen hyväksikäyttö priorisoidaan voimavaroja kohdennettaessa, säästöt voidaan tehdä maanpuolustustahtoa heikentämättä, palkatun henkilöstön tai reservin määrää supistamatta ja varuskuntia lakkauttamatta. Panostaminen henkilöstöön ja sen kouluttamiseen on tärkeämpää kuin investoinnit nopeasti vanhenevaan ja kalliiseen huipputekniikkaan. Säästö- ja supistusvaatimuksia koskevassa keskustelussa olisi hyvä muistaa, että jatkosodan alkaessa Suomen puolustusvoimien kokonaisvahvuus oli miestä sekä huolto- ja tukitehtävissä lottaa. Kenttäarmeijalla oli tuolloin tykkiä ja ilmavoimilla 235 lentokonetta. Nykyoloihin verrattuna maamme oli silloin köyhä ja juuri käydyn talvisodan runtelema. Seitsemän vuosikymmentä jatkosodan alkamisesta Vietämme tätä vuotta jatkosodan hyökkäysvaiheen 70-vuotismuistojen merkeissä. Vaikka jo sodan alkuvaihe aiheutti erityisesti nuorimmille reserviupseereille suuret menetykset kaatuneina ja haavoittuneina, keskuudessamme elää vielä onneksi nämä vaiheet nähneitä upseereita, joiden kokemuksia voimme suurella kunnioituksella kuunnella ja hyödyntää sekä tallentaa säilytettäväksi. Yleistä ihmetystä on kesän ja alkusyksyn aikana herättänyt, että tiedotusvälineemme ja erityisesti valtiollinen Yleisradiomme on lähes tyystin vaiennut hyökkäysvaiheen dokumentaarisesta käsittelystä, vaikka jatkosota on olennainen osa Suomen ja sen maanpuolustuksen historiaa. Reserviläisjärjestöjen piirissä meidän pitäisi syksyn tilaisuuksissamme käsitellä tähän teemaan liittyviä aiheita ja näin kunnioittaa jatkosodan sankarivainajien, sotainvalidien ja veteraanien uhrautuvaa taistelua isänmaan hyväksi. Tietenkin muistamme lottiemme panosta raskaan taistelumme tärkeinä tukijoina. Lottajärjestön perustamisestahan tuli keväällä 90 vuotta. Jäsenhankintaan lisää puhtia Suur-Savossa Reserviupseeriliiton viime vuonna alkanut jäsenhankintakampanja on piirissämme tuottanut tuloksia, mutta ei tarpeeksi hyviä. Erityistä iloa on saatu Ristiinan Reservinupseerien aktiivisuudesta, mikä on tuonut kerhoon runsaasti uusia jäseniä ja parhaille jäsenhankkijoille palkintopuukkoja. Ristiinalaiset kertovat mielellään kerhonsa jäsenhankinnan menestyksen salaisuuksista. Keskeinen tekijä on varmasti kerhon tarjoamien toiminta-aktiviteettien runsaus ja monipuolisuus. Nyt on aihetta myös muissa reserviupseerikerhoissamme heti syksyn alkaessa hankkia uusia jäseniä ja varmistaa jäsenmaksunsa maksamattomien jäsenyyden säilyttäminen. Pentti Nuutilainen Virastokuja 2, PERTUNMAA Puhelin (015) Virastokuja 2, PERTUNMAA Puhelin (015) SAVON VASAMA

13 In memoriam Kapteeni Antti Auriola Mikkelin reserviupseeritoiminnan grand old man, kapteeni Antti Auriola siirtyi ajasta ikuisuuteen Helteisenä lauantaina 11.6 mikkeliläiset reserviupseeriveljet saattoivat juhlallisin menoin arvostetun kunniapuheenjohtajansa haudan lepoon. Ilmatorjuntaupseerin koulutuksen saanut nuori vänrikki Auriola tuli v reserviupseeritoimintaan mukaan aluksi Toijalan ja myöhemmin Tampereen reserviupseerikerhojen jäsenenä. Aktiivinen toiminta alkoi hänen osaltaan, kun Ähtärin Reserviupseerikerho, maan vanhin maaseutukerho, valitsi hänet johtokuntaansa v.1964 ja pari vuotta myöhemmin sihteerikseen. Mikkeliin muutto ammattikoulun opettajan siviilitehtävien myötä perheelle tapahtui v Reserviupseerikerho sai tuoreesta mikkeliläisestä reserviupseerista innostuneen osallistujan riveihinsä ja vuodesta 1973 alkoi Auriolan yhdeksänvuotinen puheenjohtajakausi Mikkelin Reservinupseerien johdossa. Tuo puheenjohtajakausi sekä sen jälkeinen tuloksellinen työskentely kerhon piirissä palkittiin v hänen kutsumisellaan kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli viimeisiin elinpäiviinsä saakka kerhon aktiivinen toimija, jonka asiantuntemukseen myöhemmät puheenjohtajat ja hallitukset saattoivat tukeutua. Kapteeni Antti Auriola toimi Suur-Savon Reserviupseeripiirin piirihallituksen jäsenenä vuosina Tämän jälkeenkin hän oli piirijohdon käytettävissä monissa erityistehtävissä. Neljän vuosikymmenen ajan hän oli tiiviisti mukana piirin kilpailutoiminnassa, usein kilpailunjohtajana tai tuloslaskennan johtajana. Hyvä yhteistoiminta kilpailujen järjestämisessä puolustusvoimien ja veljespiirimme kanssa oli hänelle luontaista. Erityisesti sotilasurheilu oli lähellä Auriolan sydäntä myös valtakunnallisella tasolla. Olihan hän kaksi vuosikymmentä reserviupseeripiirin edustajana Reserviläisurheiluliitossa myötävaikuttaen monien SM-tason mestaruuskilpailujen isännyyden saamiseen Suur-Savoon. Osoituksena Antti Auriolan toiminnasta reserviläisurheilun alalla Reserviläisurheiluliitto palkitsi hänet v liiton ansioristillä n:o 1. Heraldikkona kapteeni Auriola suunnitteli vuosikymmenien aikana lippuja, pienoislippuja, ansiomitaleita ja erilaisia muistoesineitä puolustusvoimien eri joukko-osastoille. Näitä heraldiikan tuotteita hänen käsistään lähti myös monille reserviupseerikerhoille ja reserviläisyhdistyksille. Samoin hän toimi teknisenä asiantuntijana heraldisten tuotteiden hankinnassa. Maanpuolustusansioistaan hänet oli palkittu seuraavilla kunnia- ja ansiomerkeillä: SVR R, SU am, Vss. am 2, RUL am sk, SR, SpoikaR, Kilta-am ja RESUL ar. Muistamme kiitollisin mielin kapteeni Antti Auriolan elämäntyötä maanpuolustuksen ja reserviupseeritoiminnan hyväksi. Pentti Nuutilainen SAVON VASAMA

14 In memoriam Eino Ravolainen Reservin ylivääpeli Eino Armas Ravolainen kuoli synnynpitäjässään Kangasniemellä. Eino oli syntynyt Einon lapsuudenkoti oli Hyyrylän kylässä. Hän joutui pienestä pojasta pitäen tekemään raskaita maatilan töitä talon miesten ollessa sodassa. Oppivelvollisuutensa hän suoritti kotikylän kansakoulussa päättyneeseen kouluaikaan sisältyivät talvija jatkosota. Sodan vaikeat ajat loivat kansaan yhteishengen ja isänmaallisuuden, jotka arvot olivat Einon kantavina voimina koko elämän ajan. Einon nuoruudessa vapaa-aikaa vietettiin urheilemalla. Urheilusta tulikin koko elämän ajan jatkunut harrastus ja kantava voima. Innostus urheiluun johti Suomen poika-urheiluliiton nuoriso-ohjaajakurssille vuonna Varusmiespalveluksensa Eino suoritti Mikkelissä vuona 1951, yksikkönä oli JR 7. Varusmiespalveluksen jälkeen Einon aktiivinen reserviläisura kesti puolivuosisataa. Einon reserviläisyydessä korostui erityisesti reserviläisurheilu ja järjestötoiminta. Hän toimi menestyksekkäästi Kangasniemen Reserviläisten puheenjohtajana yli kaksikymmentä vuotta, jonka jälkeen hän jatkoi kunniapuheenjohtajana. Eino oli vanhan ajan reserviläisjohtaja, hän piti huolen yhdistyksen jäsenistä ja oli aina esimerkillisesti valmis osallistumaan toimintaan olipa kyse talkoista, urheilusta, itsenäisyyspäivän juhlallisuuksista tai joulutulista. Eino toimi vanginvartijana ja kersanttina puolustusvoimissa, kunnes hakeutui nuoremmaksi konstaapeliksi Savonlinnan poliisilaitokseen 1955 ja sieltä poliisikouluun, josta valmistui vuonna 1957 ja siirtyi Mikkelin Poliisilaitoksen nuoremmaksi konstaapeliksi. Vuonna 1959 hänet nimitettiin Kangasniemen nimismiespiiriin, jossa hän toimi työuransa loppuun saakka. Maalla kasvaminen oli tuonut vahvat Einolle valmiudet maaseutuelämään kuuluviin toimiin. Poliisilta vaadittiin enemmän käytännön osaamista ja vahvaa kuntoa, kuin lakipykälien pikkutarkkaa tulkintaa. Oli löydettävä laiton tehdas korvesta, postattava tehtailijat, jäljitettävä ja lopetettava loukkaantuneet hirvet, etsittävä kadonneet henkilöt ja hillittävä riitapukarit. Monesti kansalaisen toruminen, neuvominen ja auttaminen tepsivät paremmin, kuin sakkolappu. Suur-Savon Reserviläispiirissä on aina ollut koko sydämellään maanpuolustustyötä tekeviä miehiä. Eino jää historiaan yhtenä heistä. Nuoruuden kilpailujen ja vanhemmiten järjestötoiminnan tekijänä hän oli Suur-Savon Reserviläispiirin luottomies. Ansioistaan maanpuolustuksen ja urheilun hyväksi sekä muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta Eino sai lukuisia huomionosoituksia, kunnia- ja ansiomerkkejä. Me reserviläiset muistamme Einon ystävänä ja luotettavan kumppanina. Nyt arvostetun elämän päätyttyä muistamme Einoa kiitollisuuden ajatuksilla. Olli-Pekka Kanninen Einon pitkäaikainen ystävä 14 SAVON VASAMA

15 Vänrikkipäivä 9.4. Etelä-Savon Aluetoimisto kutsui noin 60 noin kolmekymppistä reservin vänrikkiä vapaaehtoiseen harjoitukseen Mikkelin Karkialammelle 9.4. Kutsutuista paikalle saapui 35. Päivä piti sisällään tietoiskuja puolustusvoimista, maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä sekä reserviläistoiminnasta. Maittavan lounaan jälkeen Iltapäivällä harjoitukseen osallistuvat pääsivät kokeilemaan taitojaan pistooliammunnassa. Antti Laitinen, Juva, Esa Wiik, Riihimäki, Kimmo Laamanen, Punkaharju Villetapio Ronkanen, Timo Kärkkäinen, Antti Kotro Villetapio Ronkanen Kauttamme huippumerkit reserviläisammuntaan ja ulkoiluun. Ampumaseurat Huom! Kysykää tarjous suuremmista patruuna/tarvike-eristä Katso myös: Lisätietoja:Joni Saariniva Puh: SAVON VASAMA

16 OSA 2 Merkittäviä mikkeliläisiä reservinupseereita Seppo Anttalainen JORMA MANNINEN Syntynyt Kangasniemellä. Rakennusmestari, työura Tielaitoksen palveluksessa Mikkelin Tiepiirissä; Urheilusaavutukset suunnistuksessa yksilö- ja joukkuelajeissa kansallisella ja pohjoismaisella tasolla. Reservin majuri Jo nuorena Jorma osoitti maanpuolustushenkeä mennessään vapaaehtoisena suorittamaan varusmiespalvelustaan Uudenmaan Rakuunapataljoonaan ja myöhemmin AUK:uun Savon Prikaatissa Reserviupseerikouluun hän meni syyskurssille no.100. RUK:n kurssin 900 oppilaan suunnistusmestaruuskilpailussa hän saavutti kolmannen sijan. Ennen armeijaa hän oli A.Ahlstromin metsäharjoittelijana Joutsassa ja Leivonmäellä. Sieltä hän siirtyi Kotkaan ja jatkoi harjoittelijana metsäalalla. Varsinaisen työuransa Jorma on tehnyt Tielaitoksella valmistuttuaan 3-vuotisen teknillisen koulun kurssilta rakennusmestariksi. Työpaikakseen hän valitsi Mikkelin Tiepiirin, jossa sijoittui suunnittelutoimialalle. Tielaitoksen velvoitteena on ollut varautuminen poikkeusoloihin. Jorma toimi oman toimensa ohella suojelukouluttajana omassa tiepiirissä. Kursseja oli Lohjalla ja Kuopiossa. Tiepiirin alueella oli joka vuosi suojeluharjoitus, johon osallistui 3-4 tiemestaripiiriä. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi Etelä-Savon alueella hallinnollisissa tehtävissä tiesuunnitelmien teettäjänä. Hän siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana. 50-luvulta Jorma mainitsee, että hänen voimistelunopettajansa Tapio Ikonen sanoi Jorman keskeytettyä koulun suunnistuskisassa suunnistusradan olleen tätimäisen helppo. Lausahdus ei kuitenkaan lannistanut Jorman suunnistusintoa. Suunnistuksen ohella hän on harrastanut aktiivisesti myös hiihtoa ja mm. Kuopion Teknillisessä koulussa opiskellessaan hän sai teknisten koulujen kilpailussa 2. sijan. Kilpa käytiin Kotkan Mussalossa, missä kilpailumatka oli 15 km. Lohikoskella v hän voitti kansalliset kisat puolen tunnin erolla seuraavaksi tulleeseen. Jormalla on kaksi poikaa, joista vanhempi toimii Turussa kirjastonhoitajana ja on koulutukseltaan uskontotieteilijä ja informaatikko. Nuorempi poika työskentelee Mikkelissä Helsingin yliopiston kirjaston digitointilaitoksella Pursialassa. Hänellä on myös suurkeittiöesimiehen koulutus. Edesmennyt vaimonsa Riitta toimi sairaanhoitajana Mikkelin Keskussairaalassa. Osassa 1 Erkki Kuukka ja nyt Jorma Manninen ovat saavutuksillaan todella kertomisen arvoisia ja todisteita siitä miten menestystä ei saada ilmaiseksi; se on vaatinut taipumusten lisäksi päättäväisyyttä ja kovaa työtä. Heidän harrastusaktiivisuutensa ei saa kuitenkaan masentaa lukijaa. Nuoremmat ikäpolvet voisivat saada kannustavia ajatuksia ja aineksia omaan kehitykseensä. Menestystä ei selitä pelkkä perimä. Siinä tarvitaan mukana myös tervettä kunnianhimoa ja päättäväisyyttä, jota kertomillani henkilöillä on täytynyt olla. Vähitellen on valjennut Jorma Mannisen mittava kilpailu-ura ja siinä saavuttamansa mestaruudet. Kertomukset Oltermannihiihdoista monilta vuosilta, yösuunnistuksesta, hiihtämisestä umpihangessa erilaisissa sääoloissa ja reitinvalinnan kiemurat antavat mahdollisuuden aistia tämän miehen todellista sitkeyttä ja sitä vastuuntuntoa, jota on tarvittu joukkuekoitoksissa. Kaiken tämän kokenut Jorma Manninen on varmasti ollut esikuvana ja innoittajana monelle nuoremmalle. Suunnistuksessa olisi varmasti hyödyllistä jakaa kokemuksen tietoa siitä innostuneille. Jorman ansiot aktiivisuunnistajaaikoinaan ovat mittavat. Tästä kertovat mm. Urheilun kasvot (v.1972 ) ja Suuri suunnistuskirja II (v. 1985) sivulla 47 oleva karttakuva. Vuonna -63 Keski-Suomen viestivoitto ja edelleen samana vuonna Jukolan viestin 2-sija Kangasniemen joukkueella. Samoin 16 SAVON VASAMA

17 Suomen Cup-mestaruus v. -65, jossa 5 henkilön sijoituspisteillä toi voiton, ja Susiviestin voitto v. -64 Kangasniemen joukkueella kertovat tarkkuudesta ja yksityiskohtien hallinnasta, millä päästään varmuuteen oikeasta suunnasta ja ajansäästämisen nikseistä. Ne edellyttävät nopeita ratkaisuja yksilö- ja joukkuetasolla. Tässä on yhtymäkohtia kerrakseen rauhanajan kilpailujen ja kenttäkelpoisuuden välillä. Johtajan oikeista ratkaisuista seuraa koko joukon menestys. Em. kirjassa sivulla 208 olevassa kuvassa Jorma on tullut maaliin rasittavan osuuden jälkeen, mutta ilme on vielä tuima ja päättäväinen. Kangasniemeläinen Tapio Ikonen kirjoitti Jormalle Uudenmaan Rakuunapataljoonaan, että tämä liittyisi Kangasniemen Reserviupseerikerhoon. Reserviupseeripiirien kisat olivat tuohon aikaan talvi-, maasto- ja partiokilpailuja sekä sotilas-kolmiotteluja. Punkaharjulla 3-otteluun osallistuessaan hän muistaa, että maastojuoksussa reitti sisälsi aikamoista kivikkoa, joten joka askelta oli tarkoin varottava. Mutta Jorma pystyi juoksemaan kovaa kivikko-osuuden, jolloin etumatka riitti voittoon. Vuonna -61 Jorma osallistui Reserviupseeriliiton kisoihin ja siitä alkoi sitten valtakunnallisten kisojen sarja. Forssassa hän oli sotilaspartiokilpailussa Rauno Tarkiaisen kanssa. Erkki Kohvakka ja Veikko Valkonen olivat nelikon au-kilpailijat. Vuonna -66 lokakuussa 25 km:n SM-suunnistuksessa Jorma oli sijalla 11. Kilpailemisen lisäksi Jorma on toiminut ratamestarina lukuisissa suunnistuskilpailuissa sekä kilpailujen johtajana mm. Reserviupseerien pohjoismaisissa maastomestaruuskilpailuissa v Jorma osallistui kansallisiin ja PM-kisoihin yksilö- ja joukkuetasolla. Keski-Suomen Viestissä ja Susiviestissä Jormalle tuli voittoja ja hyviä sijoituksia; useissa kisoissa 3-5 sijojen välillä. V Lohikoskella Jorma voitti kansalliset kisat. SM-viestissä Kangasniemen joukkue oli neljänte- nä. Jukolan viestissä tämä joukkue oli vuoden - 63 kakkossijan ohella kolme kertaa kymmenen parhaan joukossa. Vastoinkäymiset ja joskus ikäviltäkin tuntuvat tapaukset kilpailun kestäessä Jorma muistaa huumorilla. Eräs sellainen sattui vuonna -70, kun armeijan seeferi puri Jormaa. Koiraa kaitsenut kersantti ei ottanut koiraa luokseen em. seurauksin. Tapauksella ei ollut todistajia ja asia jäi siihen. Kartta ja kompassi, mies ja suomalainen luonto, nopeus ja päättäväisyys - siinä on voittamaton yhdistelmä ja mallia kenelle tahansa! EURO KELLO JA KULTA OY Häyrisentie Pieksämäki SAVON VASAMA

18 ARJEN TURVALLISUUS Jo aiemmilta vuosilta tutuksi tullut turvallisuusalan toimijoiden ja viranomaisten toimintaa esittelevä Arjen Turvallisuustapahtuma järjestettiin Kangasniemen torilla Järjestelyistä vastasi tänä vuonna poliisi. Paikalla toimintaa esittelivät mm. pelastuslaitos, puolustusvoimat, reserviläisjärjestöt, MPK, naisten valmiusliitto ja järvipelastajat. Paikalla oli toki myös Sotilaskotijärjestö sotilaskotiautoineen. Reserviläisjärjestöjen toiminnan esittelystä vastasivat tällä kertaa Kangasniemen Reserviupseerikerho ja Kangasniemen Reserviläiset. Esittelypisteessä ollut eko-ase herätti runsaasti mielenkiintoa ja jono ampumapaikalle oli katkeamaton koko tapahtuman ajan. Paikalla oli myös Savon Sotilassoittokunta, joka uunituoreen kapellimestarinsa musiikkiyliluutnanttti Jarkko Aaltosen johdolla viihdytti tapahtuman yleisöä. 18 SAVON VASAMA

19 RUK 104 -kurssi juhli Mikkelissä Kokelasjuna lähti Haminasta mukanaan tuhatkunta parikymppistä maanpuolustushenkeä uhkuvaa kokelasta. Täsmälleen viisikymmentä vuotta myöhemmin eli kokoontui edustava joukko kurssi 104:n edustajia päämajakaupunki Mikkeliin teemalla Marskin jalanjäljillä. Maavoimien komentaja kenraali Ilkka Aspara viritti esityksellään puolustusvoimien nykytilasta osanottajat sopivasti päivän teemaan. Karkialammella nautitun kenttälounaan ja joukko-osastotapaamisten jälkeen joukko olikin valmis juhlalliseen seppeleen laskuun Marskin patsaalla. Jalkaväkimuseo, Päämajamuseo sekä viestikeskus Lokki kuuluivat luonnollisesti päivän ohjelmaan. Kurssitapaamisen huippuna oli illallinen Marskin klubilla menuna tietysti à`la Marski. Kurssimme oppilaskunnan puheenjohtajan Antti Punkarin illallispuhe palautti mieliimme viidenkymmenen vuoden takaisen RUK 104-kurssin velvoittavan tunnuksen: Oppilaskunnan puheenjohtaja Antti Punkari piti isänmaallisen illallispuheen historiallisessa ympäristössä Marskin klubilla. Teidän on oikeus ja velvollisuus, perinne ja tulevaisuus. Teidän on maa, teidän on kansa. Teidän on vastuu. Jo hieman harmaantunut mutta samankaltaista maanpuolustushenkeä säteilevä joukko kuin viisikymmentä vuotta sitten poistui päämajakaupungista tyytyväisenä näkemäänsä ja kokemaansa, joten paikalliset isännät kenraali Ilkka Ilmola ja majuri Mauri Miettinen saattoivat hyvillä mielin toivottaa hyvää kotimatkaa - tapaamisiin muutaman vuoden päästä Hämeenlinnassa! Esitämme myös parhaat kiitokset Suur-Savon Reserviupseeripiirille, joka merkittävällä panoksella vaikutti kurssitapaamisen onnistumiseen. Mauri Miettinen. Etelä-Savon Reserviläisten Rynnäkkökivääriammunta Tuomas Penttilä, Mikkelin Reserviupseerit, 95 pistettä Alpo Leinonen silmä tarkkana Jo perinteiseksi muodostunut Etelä-Savon Aluetoimiston järjestämä rynnäkkökivääri ammunta ammuttiin Mikkelin Karkialammella 3.9. Osallistujia oli noin 70. Ammunan johti sotilasmestari Jukka Salmi Pieksämäeltä. Joukkuekilpailun voitti Mikkelin Reserviupseereiden 1. Joukkue, toiseksi sijoittui Savonlinnan Reserviupseerikerhon joukkue ja kolmanneksi Ristiinan Reservinupseerit. Tiukassa henkilökohtaisessa kilpailussa kolme parasta ampuivat saman pistemäärän 177. Napakymppien ja kymppien laskemisen jälkeen kisan voittajaksi selvisi Mauri Valkonen, toiseksi Toni Sivupuro ja kolmanneksi Toni Nuutinen. SAVON VASAMA

20 Syystarjous reservipiirien jäsenille Haix Airpower Pro R ammattijalkine uusi kevyt varsikenkä vain ja ainoastaan Suomen markkinoille. Suomalaiseen jalkaan suunniteltu. Core-Tex XCR-kalvo. SRC-pitoluokan pohja. Hinta 219,- (reserviläiskortilla hinnasta -10%) PATIKASTA löydät 5.11 tactical tuotteet GK-pro voimankäyttövarusteet ja välineet Savotta tuotteet Aclima merinovillaiset alusasut Led-Lenser taktiset valaisimet Jahti-Jakt metsästystuotteet North-ice ulkoilutuotteet Garmin maastonavigaattorit Ja paljon muuta! Savilahdenkatu Mikkeli Puh Avoinna ark ja la TERVETULOA! ULKOILEVAN IHMISEN ERIKOISLIIKE TURVAKOULUTUS * * * * Koulutustarjontamme: Järjestyksenvalvojakoulutukset (perus- ja kertauskoulutus) Järjestyksenvalvojan kaasusumutinja voimankäyttökoulutukset Uhkatilannekoulutukset eri henkilöstöryhmille Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutukset Savilahdenkatu 10, Mikkeli 20 SAVON VASAMA

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM Pääesikunta Ohje 1 (5) 28.12.2016 1. PELOGOS:n päätös AM15434/6.9.2016 2. PELOGOS:n päätös AM18359/7.10.2016 3. PELOGOS:n päätös AK5290/14.3.2014 4. JÄRJK:n ohje BM18006/7.12.2016 OMIEN MAASTOPUKUJEN M05

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomen meripelastusseuran strategia

Suomen meripelastusseuran strategia Suomen meripelastusseuran strategia 2008-2014 Esitys 1 Seuran historian 3. strategiakierros a e Voimassa oleva 2004 2010 strategia vahvistettiin yleiskokouksessa 27.2.2004 Kierros oli laaja ja lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kari Sutinen, pj TOIMINNAN OSA-ALUEET KOKOUSTOIMINTA KOULUTUS/EDUNVALVONTA, AKTIIVIT, JÄSENISTÖ EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN, AKTIIVIT/JÄSENISTÖ/TYÖNANTAJAT

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä.

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä. 1 /5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Jäsenemme ovat osallistuneet koirineen aktiivisesti sekä koe- ja näyttelytoimintaan sekä maastoharjoituksiin kuluneena vuonna. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 19.10.2013 klo 15:00 Paikka: Paloisten koulukeskus, Toivakka Läsnä: Juha Lampinen Markus Mäki-Kulmala Topi Saarelainen Hanna-Kaisa Mäki-Kulmala Elias Mäki-Kulmala Niina Ikonen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1 YLEISTÄ KERTOMUSVUODESTA Vuosi oli :n 34.toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta noudatti toimintasuunnitelman linjauksia ja vuosien saatossa muotoutuneita käytäntöjä. Päätehtäväänsä,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Kuntotapahtumat 7 x Keski-Uusimaa Rastit, 1853 (1827) suoritusta keskimäärin 265 osallistujaa / tapahtuma

Kuntotapahtumat 7 x Keski-Uusimaa Rastit, 1853 (1827) suoritusta keskimäärin 265 osallistujaa / tapahtuma 30.12.2009 1(5) TVV SUUNNISTUS TOIMINTAKERTOMUS 2009 TVV jatkoi TVV2010 projektia, jonka tavoitteena on nostaa seura nuorisosuunnistuksen kärkiseurojen joukkoon Suomessa. Seuran nuoret menestyivät parhaiten

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2014 Tuloslaskelma ja Tase KERAVAN RESERVILÄISET RY Toimintakertomus 2014 Kerava Yleistä Vuosi 2014 oli yhdistyksemme 56. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen

Lisätiedot

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 29.4.2016 kahdelle viikolle on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html. KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5.

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Pelastustoimi valmistelutyöryhmä 11.01.2017 Kokousaika 11.01.2017 kello 13:00 13:50 Kokouspaikka Juvan paloasema, Yhdystie 3, 51900 Juva Asialista: Sivu 1

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot