Musiikkipäivät 45. HETAN Konsertit & taiteilijat. Maijan kauha. Muisteluksia. Ohjelmisto keskiaukeamalla s. 8 10

Transkriptio

1 45. HETAN Musiikkipäivät Konsertit & taiteilijat Ohjelmisto keskiaukeamalla s Maijan kauha konsertoi kuoroille s. 13 Muisteluksia vuosien varrelta s. 4, 6

2 2 Pääkirjoitus K ävin ensimmäisen kerran elämässäni taidelainaamossa Jyväskylässä joskus 90-luvun alussa. En ollut tiennyt sellaista edes olevan. Minusta oli aivan uskomatonta, että sieltä voi lainata tauluja kotiin niin kuin kirjastosta kirjoja. Taulua voi sitten katsella kotonaan kaikessa rauhassa, sovittaa eri seinille, palauttaa sen kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua tai ostaa itselleen. Mikäpä sen parempi tapa nauttia kuvataiteesta eikä tarvitse katua vääriä kauppoja. Siellä mie ihastuin tauluun, jonka luulin olevan lappilaisen taiteilijan tekemä. Kuvassa näin poron tuntureineen sekä upeat ruskan värit. Taulu oli keskisuomalaisen Kirsi Neuvosen Made in Finland. Muutamalla pelkistetyllä viivalla tauluun oli maalattu koko minun elämäni. Siinä taulun edessä seisoessani tunsin lämmintä yhteenkuuluvaisuutta kotiseutuuni ja tiesin, että enää en haikaille muille maille vierahille. Kummastelin suuresti, miten joku muualla asuva osaa vangita tauluun juuri ne tunteet ja maalata juuri ne värit, jotka mie lappilaisena itse olisin halunnut maalata. Erämaan luonto on aina ollut tärkeä osa suomalaisten elämää ja kulttuuria, sillä jo esihistoriallisista ajoista lähtien on pyritty taiteen keinoin luomaan yhteys ihmisen ja luonnon välille. Taide avaa uusia näkökulmia luonnon tarkasteluun, mutta myös luonto avaa uusia näkökulmia taiteeseen. Maailman tunnetuimpiin kuuluva, enontekiöläissyntyinen saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapää ei kirjoittanut runoissaan luonnosta, vaan hän kirjoitti Luonto kulttuurin lähde itse luontoa. Meillä onkin ilo ja kunnia kuulla lankalauantaina Hetan Musiikkipäivillä Pehr Henrik Nordgren Laulusarja Nils-Aslak Valkeapään runoihin. Viime vuonna Nils-Aslak Valkeapää olisi täyttänyt 70 vuotta. Enontekiön koskematon ja karu luonto takaa hiljaisuutta ja avaruutta maailmassa, joka on täynnä hälyä ja me- Kuva: Ibbá Lauhamaa lua. Hiljaisuus on elämys, jossa ei tarvitse tehdä mitään. Silloin saa vain olla ja hengittää puhdasta ilmaa. Jorma Ollilan vetämässä maabrändivaltuuskunnan loppuraportissakin toivotaan, että suomalaiset käyttäisivät maan parasta resurssia, kaikille avointa luontoa. Enontekiöllä meillä on tarjota tätä resurssia enemmän kuin missään muualla Suomessa, sillä kunnan pinta-alasta on suojeltua pinta-alaa noin 70 prosenttia. Hetan 45. Musiikkipäivillä voi suuria ja pieniä extremeelämyksiä kokea nyt sekä musiikin että luonnon avulla. Kaunis kirkko, pienet kyläkoulut ja Pyhäkeron autiotupa ovat konserttipaikkoina ainutlaatuisia ja antavat varmasti musiikkivieraillemme jotakin sellaista myös elämästämme, jota ei suurissa metropoleissa saavuta. Sydämellisesti tervetuloa Hetan Musiikkipäiville pääsiäisenä Irene Salonen Hetan Musiikkipäivien hallituksen puheenjohtaja Nature a source of art I visited an art rental shop in Jyväskylä in the 1990 s for the first time in my life. Before that I didn t even know such things existed. I found it incredible that one was able to borrow paintings and bring them home as if borrowing books from a library. That way it s possible to admire the painting with no rush, see how it looks on different walls of the room, return it after three or six months or eventually buy it. What could possibly be a better way to enjoy visual arts and make sure no purchase goes amiss. In that art shop I fell in love with a painting I thought was made by an artist originating in Lapland. I saw a reindeer with fells and autumn colors as its background. Named Made in Finland, it turned out to be painted by Kirsi Neuvonen who comes from central Finland. With a few plain strokes she had recreated my entire life. Standing in front of it watching I felt a warm connectedness to my home and knew I would no longer yearn for foreign lands far far away. I was amazed how someone not living in in the north could capture the feelings and colors that I, as a daughter of Lapland, would have wanted to paint. The wilderness has always been an important part of life and culture here in Finland. Ever since pre-historic times people have tried to create a bond between themselves and nature through the means of art. While art can bring new perspectives into looking at nature may nature also provide a new look on art. Nils-Aslak Valkeapää, the world-famous Sami artist from Enontekiö, is said not to have written about nature but to have written in a way that is part of nature in itself. Hereby, on Holy Saturday, we will be honored to hear a song cycle based on the poetry of Valkeapää. The song cycle was composed by Pehr Henrik Nordgren. Last year Valkeapää would have turned 70. In a world full of noise and clamor the untouched and rugged nature of Enontekiö guarantees spaciousness and peace of mind. Silence is an experience that demands nothing. One may only breathe the clear air and let go. The board aiming at improving the brand Finland has outside its boundaries has expressed their wish: Finns should use to best resource they have which is the nature that is open to all. Enontekiö provides more of this resource than any other place in Finland. 70 percent of the surfacea area of Enontekiö is protected. During this 45th anniversary of Hetta Music Festival a visitor will be able to experience something extreme in a larger or smaller scale, through both music and the surrounding nature. A beautiful church, small schools in the smaller villages and the wilderness cabin of Pyhäkero are unique concert sites and are bound to provide the visitors something that life in the big metropolises simply cannot bestow. I wish you a warm welcome on Easter, April 14th to April 20th 2014, to Hetta Music Festival. Irene Salonen Chairman of the board, Hetta Music Festival Päätoimittaja Irene Salonen Toimittajat Sirpa Mannela Satu Kotavuopio Kannen kuva Kari Autto Tekninen toteutus Tunturi-Lapin Kirjapaino Hetan Musiikkipäivät ry puh hetan.musiikkipaivat@enontekio.fi hetanmusiikkipaivat

3 Tervehdys Hetan Musiikkipäivien ohjelmalehtiseen 3 Presidentin tervehdys Tervehdys Hetan Musiikkipäiville Hetan Musiikkipäivät ovat jo 45 vuoden ajan tarjonneet klassisen musiikin kulttuurielämyksiä sekä alueen ihmisten ja kaikkien meidän muidenkin kuulijoiden iloksi. Tunturilappilainen Hetan kunta tarjoaa vielä mahtavat puitteet niin ruumiin kuin sielunkin ravinnolle. Hetan musiikkipäivien pitkän ja vankan suosion kasvun salaisuuksia on sen muuttuminen Hetan Musiikkipäivät ovat jo 45 vuoden ajan tarjonneet ajan mukana. Näin klassisen tänäkin musiikin vuonna. kulttuurielämyksiä Kulttuuritarjontaa sekä alueen on ih-taamisten ja kaikkien meidän muidenkin kuulijoiden ilok- lisätty ja kohdennettu myös nuoremmalle si. Tunturilappilainen kuulijakunnalle Hetan järjestämällä kunta tarjoaa vielä koululaiskonsertteja. mahtavat puitteet niin ruumiin kuin sielunkin ravinnolle. Muuttuva aika juhlavuoden Hetan teema Musiikkipäivien kuvaakin pitkän osuvasti ja vankan tätä ilmiötä. suosion kasvun salaisuuksia on sen muuttuminen ajan mukana. Näin tänäkin vuonna. Kulttuuritarjontaa on taas lisätty ja kohdennettu myös nuoremmalle kuulijakunnalle järjestämällä koululaiskonsertteja. Muuttuva aika juhlavuoden teema kuvaakin osuvasti tä- Toivotan kaikille hienoja kulttuurielämyksiä nähdään Hetan Musiikkipäivillä! tä ilmiötä. Toivotan kaikille hienoja kulttuurielämyksiä nähdään Hetan Musiikkipäivillä! Presidentti Presidentti Tarja Tarja Halonen Hetan Hetan Musiikkipäivien suojelija Hetan Musiikkipäivät aina pääsiäisenä Kunnanjohtajan tervehdys Tervetuloa elämyksien Enontekiölle! K evät herättää aistimaan nopean muutoksen luonnossa. Jos mietin, miltä kevät kuulostaa, niin minulle se on yöpakkasen kovettaman hangen karhea ääni suksen alla, muuttomatkoiltaan palaavien hanhien laulua sekä täällä talvehtineiden riekkojen päkätystä tievoissa ja metsojen sointia mäntykankailla. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus lomailla hetki keväisessä Lapissa. Hiihto- ja laskettelukelit ovat parhaimmillaan ja meillä kevätpäivistä voi nauttia myös vaikkapa lumikenkäillen Jyppyrän laelle ja pelaamalla siihen päälle kierroksen frisbeegolfia maailmanluokan väylillä. Lapset löytävät vauhdin hurmaa pulkkamäestä, vähän isommat moottorikelkkaurilta. Pilkkiessä taas voi kokea uskomattoman Kuva: Terhi Vanha hiljaisuuden ympärillään ainakin siihen saakka, kunnes kala käy koukkuun. Tähän äänimaisemaan yhtyvät joka kevät Hetan Musiikkipäivien tuomat sävelet. Yhdistelmä tarjoaa tilaisuuden aistia jotain uutta, nähdä kenties tuttu ja turvallinen uudessa valossa. Viime pääsiäisenä vaimoni koki Hetan kylänraitin uusin silmin kirkkokonsertista kotiutuessaan. Ensikosketus Musiikkipäivien antiin oli ollut huikea ja kotimatkaa oli vieläpä valaissut vihreänsävyinen ja punareunainen revontulivyö. Kotiinpalaajan kasvoilta paistoi hillitön energialataus. Tänä pääsiäisenä haluan jakaa tuon elämyksen. Mikko Kärnä Enontekiön kunnanjohtaja Kuva: Anne Keskitalo-Hohti

4 4 Mietteitä Lapista, Hetasta, Hetan Musiikkipäivistä Oman elämäni merkkipaaluina K un Sirpa Mannela pyysi minua kirjoittamaan muisteluja Hetan Musiikkipäivien kauteni tiimoilta, ajattelin että eiköhän se helposti luonnu! Myöhemmin asiaa tarkemmin ajateltuani huomasin, että vaikka kauteni alusta tulee tänä vuonna kuluneeksi kahdeksan vuotta, kuuluu päivien muistelu ns. lähimuistin piiriin ja siis ei vielä kristallisoituneeseen mitä-miksi-siis-muistiin. Edelleen huomasin, että pystyn objektiivisesti muistelemaan vain niitä hetkiä, jolloin en ollut itse lavalla tai muuten hääräämässä. Lapin lumon synty Yhteys Hetan Musiikkipäiviin on varmaan syytä aloittaa lapsuudesta. Isälläni oli ilmeinen tarve sivistää ja elävöittää perheensä Suomi-kuvaa, ja niinpä perhe, yhteensä kuusi henkeä pakattiin kohti Lappia. Vuosi oli heinäkuu 1950 ja minun ikäni juuri täytetty kuusi vuotta. Matkamme kulki reittiä: Kemi, Rovaniemi (joissa pysähdyimme sukulaisiin), Kittilä (jossa äidin isäni toimi metsänhoitajana), Levi, Pallas, Raattama, Hetta, Karesuvanto, Kilpisjärvi, Skibotn, Tromsa ja takaisin. Matkan muistikuvia ja kohokohtia olivat yhtäkkiset jyrkät Levin rinteet (ei laskettelu-), nousu Sammaltunturin yli Pallakselle, väen täytyi nousta useasti linja-autosta pois, jotta olisimme päässeet ylös. Pallaksen keroista jäi mieleen kauneuden lisäksi niin lähellä ja niin kaukana. Laskeutuminen Hettaan vaati isältäni selityksen miksi, kun menemme pohjoiseen eivät tunturit suurene. Vastaus oli selkeä: tämä on Enontekiön keskus ja kauppapaikka. Mieleeni jäi eniten Ounasjärvi. Matka jatkui Palojoensuusta Karesuvannon kautta Kilpisjärvelle, jossa kokeilimme Saanalle nousua. Lähdimme suoraan hotellilta alkavaa polkua ja pääsimme suurin piirtein Saanajärvelle, jolloin eväät ja puhti loppuivat. Laskeutuminen Jäämerelle ja Skibotniin oli ihmeellinen kokemus ja vielä ihmeellisempi oli pitkä rantatie Tromsaan. Tromsa, pääkohteemme oli kuitenkin silloisille aisteilleni pettymys; kauniin puukylän täytti läpitunkeva valaan ja kalojen jätösten haju! Omituista kyllä paluusta Helsinkiin ei jäänyt ainuttakaan muistikuvaa! Tästä reissusta eteenpäin liikuin usein isäni mukana Lapissa (jostain syystä aina Länsi-Lapissa) ja mieleeni on painunut kasvien keruut ja tiemestarin talon yläkerta Kilpisjärvellä (talo seisoo siellä vieläkin). Muusikkona vierailin Hetan Musiikkipäivillä ensimmäisen kerran Mauno Astalan kaudella. Tarkkaa vuotta en muista, mutta se tapahtui kamariorkesteri Candellan mukana. Soitin Haydnin C- Duuri konserttoa orkesterin kanssa, jota johti Pekka Helasvuo ja konserttimestarina soitti silloinen nuori viulisti Jukka- Pekka Saraste. Näin myöhemmin ajateltuna meidän kolmen osia olisi voinut vaihtaa miten päin tahansa. Seuraavat Hetan Musiikkipäivien kohtaamiset tapahtuivat Pekka Vapaavuoren ja Matti Apajalahden kausina. Yhtyeinä olivat Oulun Kamariorkesteri ja Lapin Kamariorkesteri. Tällä kertaa toimin kapellimestarina. Guinnesin ennätys erään konserttipäivän ajopäiväkirjasta Lähdin ajamaan aamulla Rovaniemeltä Lapin Kamariorkesterin linja-auton perässä Pellon kirkkoa kohti, jossa meillä oli harjoitus illan matkakonserttia varten. Harjoitusten jälkeen lähdin ajamaan Enontekiön lentokenttää kohti vastaanottamaan perhettäni, josta edelleen Galdotievaan majapaikkaamme. Sen jälkeen kiireesti takaisin Pelloon konserttiin, joka ei varmaan ollut elämäni keskittyneimpiä ja taas takaisin nukkumaan Galdotievaan. Harjoituksen ja konsertin lisäksi kilometreja taisi kertyä n Ei onnistuisi enää! 2000-luvulla perhesiteet toivat minut jälleen Hettaan, jossa tutustuin soittamalla yhdessä myös edeltäjääni Vesa- Matti Tastulaan. Hän sitten ehdotti minua vaihteessa jatkajakseen. Luotin kokemukseeni ohjelman rakentajana sekä musiikillisiin kontakteihini niin, etten kauaa miettinyt suostumustani. Vuosi 2007 oli ensimmäinen koetinkiveni ja tartuin tehtävään innolla ja tarmolla. Pääajatuksia suunnittelussa oli viikon mittainen kokonaisdramaturgia, jolla olisi myös teema. Ainakin yksi suurimuotoinen pääsiäisaiheinen teos kuuluisi ohjelmistoon, uusi ja vanha musiikki löisivät kättä, josta myös ajatus vuosittaisen sävellystilauksen toteuttamisesta. Edelleen muiden kuin puhtaasti pääsiäisaiheisten, mutta puhuttavuudeltaan samanarvoisten teosten mukaanottamista. Se oliko se oikein jääköön jälkipolvien arvioitavaksi! 2007-vuodesta taisi tulla yleisö- ja budjettiennätys, mutta myös apurahaennätys? Mieleeni jäi Tampere Rawn kantaesitys Paavo Korpijaakon Requiemista, Jorma Hynnisen ja Risto Laurialan esittämä Schubertin Winterreise täpötäydelle kirkkosalille, jossa jouduin istumaan lisätuoleina tuotujen penkkien välissä. Bachin Johannes-Passio kuvanauhoitettiin aina kuoron sopraanon pyörtymistä myöten nettiin Hetan Musiikkipäivät 40 vuotta olikin sitten koko Enontekiön voimain ponnistus. Juurilleen palasivat sekä Seitakuoro että Lapin Kamariorkesteri. Muiskuvani hahmoittuvat Enontekiö elää konsertin lasten lauluun yhdistettynä Osuma ensemblen ja Tunturilaulajien musisointiin. Jouni Kaipaisen suurtyö Aurinkolaulu sai radioidun kantaesityksensä Päivi Nisula ja Esa Ruuttusen tähdittämässä esityksessä. Esitys onneksi taltioitiin Yle 1:lle. Vuosi oli valitettavasti hallituksen puheenjohtaja Hilkka Vanhapihan viimeinen koettiin jälleen täysiä saleja. Tällä kertaa Oulaisten nuorisokuoro, Laaksojen kamarikuoro Vox Ardens, Tapani Tirilän johdolla ja jousiorkesteriversion sijaan erinomaisesti sovitettuna ja Timo Kinnusen soittamana. Ehdotin Kinnuselle kuultuni jälkeen, että miten olisi Mozartin Requiem samalla tavalla? Yleisön poistuessa korviini kantautui entisen hallituksen jäsenen lausahdus: parasta mitä olen tässä salissa kuullut! 2012 teemana Uhri ja Armo oli lähellä teemaa. Lauantain yökonsertissa ei tainnut olla kuivaa silmää Pia Freundin ja Anna Laakson TheresienStadt lauluja keskitysleiriltä esityksessä. I Pääsiäispäivän konsertti Armo sai kuin taivaan hyväksynnän: konserttipäivän aamuna Pensola-Tikkanen perheen esikoinen ilmoitti tulostaan ja matka kohti Rovaniemeä alkoi. Onneksi Meta4 on muutakin kuin jousikvartetti, ja monipuolisen taiteilijakunnan toimesta luotiin pian uusi ohjelma. Sain myös itse ilmoittaa hymyilevälle yleisölle ohjelmamuutostemme syyn. Taisin myös saada myös parhaan mahdollisen päätöksen juhlille toimimalla lehdenkääntäjänä olikin sitten Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin ja uuden taiteellisen johtajan, Lauri Pulakan esittäytyminen. Kumpikin osapuoli oli kuitenkin vanhoja Hetan kävijöitä. Mitä sitten jää kokonaisuutena mieleen? Kiitollisuus. Hetan Musiikkipäivät ry:n hallitukselle, sen edesmenneelle puheenjohtajalle Hilkka Vanhapihalle ja hallituksen jäsenelle Martti Vieltojärvelle pyyteettömästä ja rohkeasta työstä vaikeissakin vaiheissa. Rahallisesta tuesta pitkäaikaiselle Lapin kulttuurimesenaatille Kauko Sorjoselle ja hänen nimeään kantavalle säätiölle. Korkeatasoisten oppilaitosten tuesta orkestereiden ja kuorojen muodossa. Ilman Oulun konservatorion, Oulunseudun ammattikorkeakoulun, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun rohkeaa, myös rahallista satsausta meillä ei olisi ollut Oulu Festivoa, OAMK:in kamarikuoroa ja Pyynikki Sinfoniaa. Samaan luokkaan voimme laskea myös Oulaisten nuorisokuoron ja Sinfoniaorkesteri Vivon. Muu esittäjäkunta ja säveltäjät edustavat sitä korkeaa kansainvälistä, itsestään selvää tasoa, että tuntuu tarpeettomalta jatkaa kertomusta pitkällä luettelolla! Kaikille vapaaehtoistyöntekijöille. Last but not least kiitos Enontekiön kunnalle rohkeasta uskosta kuntansa kruununjalokiven vaalimiseen. Hetan Musiikkipäivät palaavat lähelle juuriaan Ilolla olen lukenut Lauri Pulakan tulevan Pääsiäisen ohjelman! Se on sekä hyvä että lähempänä sitä, mistä kaikki alkoi. Kauan eläköön Hetan Musiikkipäivät! Ari Angervo Hetan Musiikkipäivien taiteellinen johtaja

5 5 Kahvila-ravintola Cafe Silja Hyvä ja edullinen ruokapaikka keskellä kylää Mm. erikoisburgerit poro- ja gurppaburger Menu A-oikeudet Perjantai- ja lauantai-iltaisin vauhdikasta karaokea, discomusiikkia ja tanssia. Tervetuloa! Cafe Silja Riekontie 1 Koru Laakso Korut ja matkamuistot Hetassa Jewelry and Souvenirs at center of Hetta ERÄOPAS KULTASEPPÄ JOIKKAAJA Ounastie 165 ENONTEKIÖ p Perheyritys on kestinnyt vieraitaan Tilavat hotellihuoneet, edulliset majatalohuoneet, maankuulu pitopöytä, kotoisa tunnelma, yksilöllinen palvelu, monipuoliset oheispalvelut... Tervetuloa tutustumaan ja ihastumaan sekä osallistumaan 90-vuotisjuhlavuoteemme! Hotelli HETAN MAJATALO Riekontie 8, Puh Visiteeraahan nettisivustoillamme! LAPIN KAMARIORKESTERIN LEVYJÄ VÄLITTÄÄ LAKKA R.Y. Kysy lisää: leena.tiitinen@pp2.inet.fi markettamelakari3@gmail.com Levyjä saatavana: Tunturi-Lapin luontokeskus, Hetta Galleria Raekallio, Pöntsö Taksi-Jim Jim Niemelä Peltovuoma, Enontekiö HETAN PESUTUPA Ruijantie Enontekiö puh Pa avontalo LOMAKYLÄ Hetta, ENONTEKIÖ p. (016) , paavontalo@co.inet.fi HAMMASLÄÄKÄRI KITTILÄSSÄ Hammaslääkäri Yrjö Mäkiö Valtatie 43 Vastaanotto sopimuksen mukaan Ajanvaraus J. Ad. Rantakokko Enontekiö p. (016) Palvelemme: Ma Pe La Su ( ) Muusikot tulivat keväiseen tunturimaailmaan, ihastuivat sen luontoon ja valoon, ryhtyivät musisoimaan. Siitä syntyi 45 vuotta sitten Hetan Musiikkipäivät, joka jatkuu entistä elinvoimaisempana. Korkeatasoisista musiikkielämyksistä kiittäen ja tuleville vuosille parhainta menestystä toivottaen OUNIS OY Rakkaudesta Enontekiöön Rautaosasto Ma Pe La Syväjärventie KARESUVANTO Puh /Kari Nauti hiihtämisestä ja rentoudu sitten Fysio-Hetta Oy hieronta- ja fysioterapiapalvelut Pirjo Järvistö Neljäntuulen risteyksessä, hyvällä sijainnilla Matkallasi Kilpisjärvelle Hettaan Tervetuloa meille kahville, syömään tai majoittumaan. Edullisia mukavia ratkaisuja juuri Sinulle, tule ja nauti. Avoinna / Open joka päivä. In the heart of Lapland On your way to Kilpisjärvi Hetta Welcome for coffee, eating and sleeping. We have nice and affordable solutions, only for You. Muonio Pallas Särkijärven Majat Jerisjärvi Särkijärven Majat / Tarja Veisto Särkijärventie 40, Muonio, tel +358-(0) , Tervetuloa Hotelli Jussan Tuvalle viihtymään! Kodikas hotellimme palvelee asiakkaita kaikkina vuodenaikoina. Ravintolassamme voit nauttia aitoja lappilaisia herkkuja. Juhlia, kokouksia ja muita tilaisuuksia varten voit varata elämyskeskus-tilausravintolamme Vuollikan. Vuollikka sijaitsee rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla Ounasjärven rannalla. Kysy lisää ja varaa lomasi! Ounastie 140, Enontekiö p f. (016) jussantupa@jussantupa.fi Olos Särkijärvi Levi Rauhala Ylläs

6 6 Neljäkymmentäviisi vuotta! Sehän on hirmuisen pitkä aika ihmisen elämässä. Tuohon vuosimäärään mahtuu monenlaisia vaiheita. Muutin Helsingistä Rovaniemelle vuonna 1971, mutta olin kuullut Hetan Musiikkipäivistä jo aikaisemmin. Ystäväni ja seinänaapurini oli osunut Lapin-matkallaan pääsisäisenä Hettaan ja kertoi innoissaan, että siellähän oli mahtava meininki. Tuo meininki tuli minulle tutuksi, kun aloin käydä Musiikkipäivillä esiintymässä ja vähitellen siitä tuli minulle oleellinen osa pääsisäisen viettoa. En pitkiin aikoihin voinut kuvitellakaan pääsisäistä ilman Hetan Musiikkipäiviä. Aika kaoottistahan se silloin alkuaikoina usein oli. Toisinaan tulimme Hettaan tietämättä, mihin illalla päänsä kallistaisi. Jostain kuitenkin löytyi patjoja ja koululuokan lattialta vielä vapaata tilaa. Josain esityksessä tarvittiin urkuria, kun se, jonka piti olla ei ollut tullutkaan, mutta onneksi löytyi varamies. Meininkiä riitti ja mukavat muistot jäivät jälkipolville kerrottaviksi. Jossain vaiheessa kuitenkin tulivat realiteetit vastaan. Alun huuma laantui ja järjestystä piti saada. Mauno Astalan visiot olivat fantastisia, mutta eväät niden toteuttamiseen loppuivat. Onneksi Enontekiöltä ja Lapin läänin taidetoimikunnasta löytyi ihmisiä, jotka näkivät tapahtuman arvon ja olivat valmiita panemaan itsensä likoon. Minun osuuteni viestikapulan viejänä tuli pian tämän jälkeen, kuitenkin vaiheessa, jossa oli jo koossa ainekset Hetan Musiikkipäivien nostamiselle järjestyneeksi musiikkitapahtumaksi. Taitavien muusikkoystävien avulla Hetan Musiikkipäivät nousivatkin valtakunnallisesti arvostetuksi tapahtumaksi ja median lempilapseksi. Muitakaan unohtamatta tekee mieli mainita erikseen Suomalais-virolainen barokkiorkesteri, jonka Andres Mustosen kanssa perustimme Hetan Musiikkipäivien orkesteriksi. Se oli useiden vuosien ajan Musiikkipäivien sielu. Luotsit ovat vaihtuneet, mutta tapahtuma on pitänyt pintansa. Onnittelut 45-vuotiaalle oikein sydämen pohjasta ja menestystä uudelle taiteelliselle johtajalle. Pekka Vapaavuori Hetan Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Kuva: Hannu Vapaavuori Musiikin ihmeet Kuva: Kari Autto E lämä on ihmeellistä. Kuinka usein liki seitsemän vuosikymmentä eläneenä olenkaan ollut sen edessä, että ympyrä on sulkeutunut. Näin kävi myös, kun Hetan Musiikkipäivien uusi johto ryhtyi aktivoimaan viestintäänsä 45. juhlavuotensa siivittämänä. Lupauduin auttamaan Musiikkipäivien viestinnän suunnittelussa sekä uusien kotisivujen toteutuksessa, ja mistä sitten itseni löysinkään Kun olin hankkinut mökin Enontekiön Ketomellasta, kiinnosti minua upean luonnon lisäksi paikallinen historia ja kulttuuri. Siihen saankin jatkuvaa perehdyttämistä mökkinaapuriltani ja ystävältäni Kari Auttolta. Esimakua Enontekiöstä olin saanut jo 1950-luvun alkuvuosista lähtien perheen Lapin reissuilta ja kirjallisuudesta. Jo hyvin nuorena lukemisesta tuli minulle tärkeä osa elämää. Isäni oli hukuttanut suruaan kirjoihin jäätyään leskeksi 26-vuotiaana. Niinpä kotona oli myös Lappia käsitteleviä kirjoja, mm. Samuli Paulaharjua ja Yrjö Kokkoa, joita jo aivan poikasena ryhdyin lukemaan. Kirjat vaikuttivat Lapin kuumeen syntymiseen, ja kuume on pysynyt kroonisena. Oli luonnollista, että hankittuani mökin Enontekiöltä liityin Yrjö Kokko-seuraan. Kohokohta olikin vuonna 2003 vietetty Yrjö Kokon syntymän 100-vuotisjuhla, hänen kunniakseen Joentekijäisiin pystytetyn lintutornin vihkimistilaisuus, seminaarit sekä vierailu Kokon Ungelon torpassa hänen lastensa opastamana. Toinen tärkeä osa elämääni on ollut musiikki. Äitini oli saanut lahjaksi kauniin sopraano-äänen. Hän lauloi 30-luvun alkuvuosista lähtien erilaisissa kuoroissa ja usein solistisissa tehtävissä. Vasta aikuisena ymmärsin, mistä hän oli joutunut luopumaan. Hän kohtasi isämme sotavuonna 1942, syntyi kolme poikaa, koti ja yrittäminen ei antanut mahdollisuutta omalle laulajan uralle sodanjälkeisessä Suomessa. Häneltä kuitenkin sain laulun lahjan ja kiinnostuksen musiikkiin. Niinpä oli luonnollista, että osallistuin 2000-luvun alusta lähtien Musiikkipäivien konsertteihin, kun pääsiäisen aikaan olin Enontekiöllä. Ihmettelin, miten tänne Lapin perille oli voinut syntyä näin hyvin järjestetty korkeatasoinen klassisen musiikin tapahtuma. Kun sain käsiini Erkki Apajalahden hienosti toteuttaman Hetan Musiikkipäivien 20-vuotishistoriikin Hetta-kronikan, asia selvisi ja samalla koin yllätyksen. Historiikin sivuilta tuli eteeni työtovereita, ystäviä ja tuttuja Oulun työvuosiltani ja luvuilta. Oulun konservatorion opettajat, oululaiset muusikot ja kuorot olivat noina vuosikymmeninä lähes joka vuosi esiintyjinä Musiikkipäivillä. Heitä olivat mm. Oulun konservatorion rehtori Elias Palola, hänen lahjakkaat viulistipoikansa Juhani ja Erkki Palola, Rajamäen lahjakkaat viulisti-tyttäret, Oulukvartetti, jonka muodostivat Elias Palola, Rauno Rännäli, Antti Simojoki ja Jussi Malmi, Tuiran Kamarikuoro johtajanaan Pekka Mäntymaa, Oulun NMKY:n Mieslaulajat johtajanaan Kalervo Kullas. Oulun seurakuntien soittokunta Markku Kojon johtamana, Markku Jounelan johtama Oulun Kamarikuoro sekä Pekka Vapaavuori, joka vuonna 1983 tuli tunturiin ja joka otti vastuun Musiikkipäivistä taiteellisena johtajana. Erityisen mieluisat muistot minulla on yhteistyöstä Oulun konservatorion johdossa olleiden Elias Palolan ja Pekka Vapaavuoren kanssa. Oli sitten kyse esiintymisistä Oulun kaupungin erilaisissa tilaisuuksissa, vierailumatkoista ystävyyskaupungeissa taikka ulkomaisten opettajien rekrytoinnista, löysimme aina yhteisen sävelen. Mutta Enontekiö ja Hetan Musiikkipäivät eivät keskusteluissamme tulleet koskaan esille, kumma kyllä - olimme niin kiinni muissa mielenkiintoisissa asioissa. Uusi kukoistus Hetan Musiikkipäivien hallituksella ja uudelle johdolla puheenjohtajanaan Irene Salonen ja taiteellisena johtajana Lauri Pulakka on kunnianhimoiset suunnitelmat. Tarkoituksena on tarjota konsertteja sekä ruskan että joulun aikaan, laajentaa ohjelmistoa myös perinteisen klassisen musiikin ulkopuolelle sekä tarjota konsertteja myös kylillä, kuten jo tänä pääsiäisenä tapahtuu. Nämä suunnitelmat ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen sekä paikallisilta että vapaa-ajanasukkailta. Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Pekka Vapaavuori kirjoitti vuonna 1987: Hetan Musiikkipäivät jatkuu ja kukoistaa niin kuin Lapin metsä, joka on sitkeä mutta herkkä. Vaalikaamme sitä huolella. Se on yksi Lapin ihmeistä. Hetan 45. Musiikkipäivät osoittavat, että vaalimisessa on onnistuttu. Uusi aika luo mahdollisuudet uuteen kukoistukseen. Ihmeitä syntyy idealismin sekä vahvan tahdon ja tekemisen yhdistelmällä. Tästä ihmeestä voimme kaikki nauttia Musiikkipäivien 45. juhlavuotena. Ilkka Vaura Enontekiön ystävä jo vuodesta 1953

7 Grilli Niestapaikka HET N KOT Rauhallinen lomakylä Enontekiön Hetassa, Ounasjärven rannalla Uudistettu grilli-kioski Hetan keskustassa palvelee pääsiäisen aikana joka päivä 11-21! Tervetuloa herkuttelemaan! Perhejuhlat, häät, ristiäiset, oma Kappeli. Rakennamme ryhmällesi valmismatkan Enontekiölle. Puh Ounastie 583, Enontekiö p hetankota@hetankota.fi ROPIN PIRTTI KY Mökkejä, sauna, kahvila, camping matkalla Kilpisjärvelle! Avaamme lauantaina 5.4.! Poikkea Pirtin kuuluisalle munkkikahville! Käsivarrentie 8896, Muonio Puh ropinpirttiky@gmail.com Taksipalvelu PAAVO PALO p Enontekiö / Hetta Piirinuohooja Karri Angeli Nuohous, savuhormien kunnostus, tikkaat ja asennus, iv-kanavien puhdistus Puh Ounastie 3068, Peltovuoma Käsivarren Moottori ja Metalli Oy Ajoneuvojen huolto/korjaus ja metallityöt Käsivarrentie 3835, Karesuvanto /Ville, /Joona 7 TAKSI ERKKI KESKITALO Puh hlön taksibussi Koulutettu ja lisenssioitu FAF personal trainer Saija-Maaret Hiihto Lumikenkäily Melonta Pyöräily Vaellus Välinevuokraus Opaspalvelut Käännöstyöt willijoki@willijoki.fi Hopeapaja ja käsitöiden erikoisliike Silverworkshop and local handcrafts Hetassa Norjaan vievän tien varrella Ruijantie 15, ENONTEKIÖ +358 (0) kuntosaliohjaukset ravitsemusneuvonta lajikohtaiset ohjelmat ryhmäliikunta luennot ja kuntotestaus Saija-Maaret Runtotyöt Sari taitaa, maalaa aitaa, kaivaa ojaa, kantaa puita, harkkaa, kolaa. Pienen ryytimaankin laittaa, potut kylvää, vihtat taittaa. Hintaan 25 /tunti. Yhteydenotot iltasella taikka hyvissä ajoin viestisellä: keskitalonsari@gmail.com, puh TAPAHTUMATIEDOTTAMISEN TUKENA V I E S T I N T Ä T O I M I S T O JUHLS SILVERGALLERY KAUTOKEINO NORJA Hetta - Kautokeino 80 km Muonio - Kautokeino 155 km Kittilä - Kautokeino 234 km MUONION APTEEKKI Enontekiön sivuapteekki Kustaavantie 1, Enontekiö p. (016) Avoinna: ma pe Muonion apteekki Kosotuskeino 2, Muonio p. (016) Avoinna: ma pe 9 17 la Avoinna joka päivä klo tlf: Palvelupisteet: Rajabaari Puranen, Karesuvanto Kilpishalli, Kilpisjärvi

8 8 Musiikki kutsuu Hettaan Hetan Musiikkipäivät tuo tänä vuonna musiikin viestin pohjoiseen jo 45. kerran. Rovaniemeläisen Seita-kuoron ja Mauno Astalan yhteistyöstä 1960-luvulla alkanut tapahtuma on kehittynyt harvinaislaatuisen sitkeäksi ja elinvoimaiseksi ilmiöksi. Kiitos tästä kuuluu monille: paikalliset järjestäjät ja Enontekiön kunta ovat uskoneet Musiikkipäivien tarpeellisuuteen vaikeinakin aikoina, aiempien vuosien taiteelliset johtajat Mauno Astala 1980-luvulle saakka, Pekka Vapaavuori, Matti Apajalahti, Vesa-Matti Tastula ja Ari Angervo ovat luotsanneet Musiikkipäiviä menestyksekkäästi. Erityiskiitos kuuluu tietenkin yleisölle, joka on löytänyt tiensä Hetan Musiikkipäivien konsertteihin ja näin taannut tapahtuman olemassaolon oikeutuksen. Aloitan kauteni Hetan Musiikkipäivien johtajana kiitollisena kaikille edellä mainituilla! Vuosien mittaan Hetan Musiikkipäivillä on esiintynyt huippuluokan muusikoita. Taiteellisesta tasosta ja kunnianhimosta ei ole tingitty ohjelmistossakaan, joka on ulottunut renessanssi- ja barokkiajan musiikista uuden musiikin tilausteoksiin. Sekä eri aikojen teosharvinaisuuksia että rakkaita suosikkisävellyksiä on tarjottu yleisön kuultavaksi. Pohjoinen ulottuvuus ja paikallisuus ovat myös olleet erityisasemassa. Ohjelmistoa ovat määrittäneet myös tapahtuman ajankohta pääsiäisviikolla ja keskeinen konserttipaikka, Hetan kaunis ja akustiikaltaan suotuisa kirkko. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa tulevien vuosien Musiikkipäiviä. Juhlien teemana on tänä vuonna Muuttuva aika. Teeman voi ajatella heijastavan Musiikkipäivien pitkää matkaa 1960-luvun Suomesta tähän päivään, mutta myös konserttien ohjelmistoa, jossa usein rinnastetaan eri aikojen musiikkia keskenään. Vastakohdat synnyttävät energiaa, joka toimii muutoksen katalysaattorina. Asettamalla vastakohtia vierekkäin niiden välinen kätketty yhteyskin saattaa nousta esiin synnyttäen elämyksiä, jotka toivon mukaan säilyvät pysyvinä muistoina kuulijoiden mielissä. Musiikki on aikataidetta ja muutos musiikin elinehto. Sisäinen muutos, sävellyksen tarina, on osa sen rakenteen logiikkaa. Sen seuraamiseen ja siitä nauttimiseen ei tarvita alan koulutusta, vain avoimia korvia ja avointa mieltä ja hetkeä kuunteluun. Elämme muuttuvassa ajassa juuri siksi meidän on hyvä rauhoittua, kuunnella, pysähtyä. Tänäkin vuonna juhlien taiteilijat edustavat alansa huippua. Olen iloinen voidessani toivottaa heidät tervetulleiksi Hettaan. Samoin toivotan yleisön, enontekiöläiset ja muualta tulevat, lämpimästi tervetulleiksi konsertteihimme, kulkemaan hetken kanssamme muuttuvassa ajassa. Lauri Pulakka taiteellinen johtaja Jatkamme perinnettä! Enontekiöläisille konserttiliput puoleen hintaan! (Lukuun ottamatta kyläkonsertteja ja luontokeskuksen iltamusiikkia.) MAANANTAI klo Matkakonsertti (Suom. aikaa) Haaparannan kirkko, Ruotsi Liput 15 Arcangelo Corelli: Sonaatti viululle ja basso continuolle op. 5/1 D-duuri Jean-Henri d Anglebert: Prelude non mesure Allemande Passacaille Richard Jones: Sonaatti viululle ja basso continuolle A-duuri Johann Helmich Roman: Sonaatti viululle ja basso continuolle F-duuri Georg Friedrich Händel: Sonaatti viululle ja basso continuolle op. 1/6 g-molli Francesco Geminiani: Sonaatti sellolle ja basso continuolle op. 5/2 d-molli Johann Sebastian Bach: Sonaatti viululle ja basso continuolle G-duuri The Jones Band: Kreeta-Maria Kentala, Lauri Pulakka, Mitzi Meyerson Matkakonsertti Haaparannassa Tämänvuotiset Musiikkipäivät käynnistyvät Meri-Lapissa Ruotsin puolella, kun The Jones Band esiintyy vierailukonsertissa Haaparannan kirkossa. The Jones Band on barokin ajan harvinaiseen kamarimusiikkiin erikoistunut kokoonpano. Yhtyeen nimi viittaa Richard Jones nimiseen englantilaiseen barokkisäveltäjään, jonka musiikkia The Jones Band levytti ensimmäisessä projektissaan pari vuotta sitten. The Jones Bandissa soittavat keskipohjalaismuusikot Kreeta-Maria Kentala (viulu) ja Lauri Pulakka (sello) sekä Berliinin musiikkikorkeakoulun cembalonsoiton professori Mitzi Meyerson. Haaparannan kirkossa järjestettävässä konsertissa kuullaan sävellyksiä Italiasta, Saksasta ja Englannista sekä Ruotsin oman barokkisäveltäjän, Raumalla syntyneen Johann Helmich Romanin musiikkia. The Jones Band konsertoi samalla ohjelmalla Göttingenin Händel-festivaaleilla Saksassa kesäkuussa. Yhtyeen seuraava levy, italialaisen Giovanni Battista Somisin musiikkia sisältävä äänite ilmestyy vuonna TIISTAI klo Neljän tuulen tiellä lauluja Lapista, Enontekiön koulukeskuksen liikuntahalli Liput 20 Jouni Apajainen, Reijo Kumpulainen ja Ville Linnala Neljän tuulen tiellä Neljän tuulen tiellä konsertti on taiteilijoiden Hetan Musiik Muuttu Jouni Apajainen (laulu ja kitara), Reijo Kumpulainen (haitari) ja Ville Linnala (basso) musiikillinen matka Lapin maahan. Laulut vievät sisälle lappilaiseen elämään ja ihmiseen. Musiikki on juurevaa ja puhuttelevaa. Sovituksista vastaavat Reijo ja Ville, joiden lappilaisen taustan voi kuulla heidän musiikissaan. Vuodesta 2011 muusikoita on yhdistänyt yhtye nimeltään Nousukausi, jonka esikoisalbumi Taivaspalat julkaistiin toukokuussa Samana vuonna Jouni, Reijo ja Ville julkaisivat Lapin lauluja 2 nimisen albumin, joka on jatkoa Reijon ja Villen vuonna 2010 julkaisemalle Lapin lauluja levylle. KESKIVIIKKO klo Koulu- ja kyläkonsertti Peltovuoman koulu Liput 5 Kreeta-Maria Kentala, Touko Kentala, Jouko Mansnerus, Lauri Pulakka, Meeri Pulakka, Roosa Pulakka klo Koululaiskonsertti Enontekiön koulukeskus Kreeta-Maria Kentala, Touko Kentala, Jouko Mansnerus, Lauri Pulakka, Meeri Pulakka, Roosa Pulakka klo Iltamusiikki Puro Perhonjokeen, Tunturi-Lapin Luontokeskus Liput 10 Bachin sooloviuluteoksia ja kaustislaista kansanmusiikkia. Kreeta-Maria Kentala Konsertit kouluissa sekä Luontokeskuksessa Hetan Musiikkipäivien esiintyjät tuovat musiikkia Enontekiön kouluihin ja kyliin. Juonnetussa konsertissa kuullaan tuttuja ja tuntemattomia säveliä kansanmusiikista klassiseen. Konserteissa esiintyvät Kreeta-Maria Kentala ja Jouko Mansnerus poikansa Touko Kentalan kanssa sekä Lauri Pulakka tyttäriensä Meerin ja Roosan kanssa. Soitinvalikoimaan kuuluu jousisoittimia sekä harppu. Keskiviikkoiltana saamme nauttia Enontekiön luontokeskuksessa Kreeta-Maria Kentalan tulkitsemista Johann Sebastian Bachin sooloviuluteoksista ja kaustislaisesta pelimannimusiikista konsertissa, joka on saanut otsikokseen Puro Perhonjokeen. Käy tykkäämässä ja jakamassa Musiikkipäivien kokemuksia! hetanmusiikkipaivat Minna Pensola-Tikkanen Petteri Salomaa Asko Heiskanen. Kuva: Sami Perttilä

9 9 kipäivät va aika ohjelmisto KIIRASTORSTAI klo Koulu- ja kyläkonsertti Karesuvannon koulu Liput 5 Kreeta-Maria Kentala, Touko Kentala, Jouko Mansnerus, Lauri Pulakka, Meeri Pulakka, Roosa Pulakka klo 18 Kiirastorstain iltamessu Enontekiön kirkko Avustaa Kreeta-Maria Kentala, viulu klo Yhteys Yksinäisyys konsertti, Enontekiön kirkko Liput 15 Richard Wagner (sov. Stradel): Verwandlungsmusik oopperasta Parsifal G. Ph. Telemann: Fantasia d-molli sooloviululle J.S. Bach: Sonaatti G-duuri viululle ja basso continuolle BWV 1021 Arvo Pärt: Fratres Louis Couperin: Prélude non mesuré Passacaille Richard Jones: Sonaatti viululle ja basso continuolle a-molli Peteris Vasks: Pieskarieni (Kosketuksia) Kiril Kozlovsky, Minna Pensola, Anni Haapaniemi, The Jones Band Koulukonsertista kohti pääsiäispyhiä Torstai-aamuna kuullaan koulu- ja kyläkonsertti Karesuvannon koululla. Illalla alkaa Enontekiön kirkon konserttien sarja. Pääsiäisajan konserttiohjelmien yhtenä inspiraation lähteenä ovat olleet pääsiäiskertomuksen huikaisevat vastakohdat ensimmäisen ehtoollisen yhteydestä Getsemanen yksinäisyyteen ja Golgatan ahdingosta ylösnousemuksen kirkkauteen. Ensimmäinen konsertti on saanut kiirastorstain hengessä nimekseen Yhteys Yksinäisyys. Konsertissa esiintyvät pianisti Kiril Kozlovsky, viulisti Minna Pensola, oboisti Anni Haapaniemi ja The Jones Band. Ohjelmassa asetetaan rinnakkain barokkimusiikkia sekä Richard Wagnerin, Arvo Pärtin ja Peteris Vasksin sävellykset. PITKÄPERJANTAI klo Jeesuksen kuolinhetken hartaus, Enontekiön kirkko Avustaa Anni Haapaniemi, oboe klo Ahdinko Lohdutus konsertti, Enontekiön kirkko Liput 15 Peteris Vasks: Episodi e canto perpetuo Arvo Pärt: Spiegel im Spiegel J.S. Bach: Kantaatti BWV 56, Kreuzstab Anni Haapaniemi, Kreeta-Maria Kentala, Kiril Kozlovsky, Jouko Mansnerus, Mitzi Meyerson, Minna Pensola, Lauri Pulakka, Meeri Pulakka, Julius Pyrhönen, Petteri Salomaa, Antti Tikkanen Ahdinko Lohdutus Pitkäperjantain konsertissa toisiinsa heijastetaan Peteris Vasksin pianotrio Episodi e canto perpetuo ja Johann Sebastian Bachin ns. Ristinpuukantaatti Arvo Pärtin Spiegel im Spiegel (Peili peilissä) -sävellyksen kautta. Latvialaisen Vasksin pianotrio kuvaa säveltäjän omien sanojen mukaan vaikeaa matkaa ahdingon, pettymyksen ja rakkauden kärsimyksen valtakunnan lävitse. Bachin kantaatin teksti puolestaan vertaa ihmisen elämää laivan matkaan, jossa sekstanttina toimii ristinpuu. Kantaatin solistina ja johtajana on Petteri Salomaa, orkesterina Hetan Musiikkipäivien barokkiyhtye. LANKALAUANTAI klo Vanhainkotikonsertti, Luppokoti Hiihtovaellus Pyhäkeron kämpälle klo 13 Musiikkihetki Pyhäkeron kämpällä Kansanmusiikkia klo Vierailukonsertti (Suom. aikaa) Juhlsin hopeapaja, Kautokeino, Norja Barokin kamarimusiikkia The Jones Band klo Kohti valoa konsertti Enontekiön kirkko Liput 20 Francis Poulenc: Sonaatti oboelle ja pianolle Pehr Henrik Nordgren: Lávllaráidu Nils-Aslak Valkeapää divttai e Op. 45 (1978) (Lauluja Nils-Aslak Valkeapään runoihin) W.A. Mozart: Duo viululle ja alttoviululle G- duuri K 423 Max Bruch: osia teoksesta 8 Stücke klarinetille, alttoviululle ja pianolle Anni Haapaniemi, Asko Heiskanen, Kiril Kozlovsky, Jouko Mansnerus, Minna Pensola, Lauri Pulakka, Petteri Salomaa, Antti Tikkanen Neljän konsertin päivä Musiikkipäivien muusikot ahkeroivat lauantaina. Päivä alkaa vanhainkodin asukkaille suunnatulla konsertilla. Kello 13 on vuorossa musiikkihetki Pyhäkeron kämpällä. The Jones Band vierailee iltapäivällä Norjan puolella Kautokeinossa, kun perinteinen yhteistyö Juhlsin hopeapajan kanssa jatkuu. Konsertissa kuullaan barokin kuvailevaa, puhuvaa ja puhuttelevaa kamarimusiikkia. Myöhäisillan konsertti Enontekiön kirkossa on otsikoitu Kohti valoa. Konsertissa matkataan alun vakavista tunnelmista kaipuun kautta kohti pääsiäisaamun riemua. Ranskalaisen Francis Poulencin oboesonaatti saa seurakseen Pehr Henrik Nordgrenin lauluja, jotka hän sävelsi vuonna 1978 Nils-Aslak Valkeapään Lapin luontoa, rakkautta ja vuodenaikojen vaihtelua herkästi kuvaaviin saamenkielisiin runoihin. Mozartin valoisa duo viululle ja alttoviululle sekä Bruchin tunnelmalliset triosävellykset täydentävät ohjelman. I PÄÄSIÄISPÄIVÄ klo I Pääsiäispäivän messu Enontekiön kirkko Avustaa Meeri Pulakka klo Kirkkaus yli kaiken maan Enontekiön kirkko Liput 15 Robert Schumann Fantasiestücke Nicolas Bruhns: Kantaatti Mein Herz ist bereit Camille Saint-Saëns: Sonaatti oboelle ja pianolle op. 166 W.A. Mozart: Klarinettikvintetto A-duuri K. 581 Anni Haapaniemi, Asko Heiskanen, Kiril Kozlovsky, Jouko Mansnerus, Minna Pensola, Lauri Pulakka, Petteri Salomaa, Antti Tikkanen, The Jones Band Päätöskonsertti Hetan Musiikkipäivät 2014 päättyy 1. pääsiäispäivänä konserttiin Kirkkaus yli kaiken maan. Otsikko on saatu barokkisäveltäjä Nicolaus Bruhnsin kantaatin Mein Herz ist bereit (Sydämeni on valmis) säkeestä. Konsertissa kuullaan kolmen aikakauden musiikkia, Bruhnsin teoksen lisäksi Robert Schumannin romanttiset Fantasiakappaleet ja Camille Saint-Saënsin herkkä oboesonaatti, jotka johdattavat Wolfgang Amadeus Mozartin myöhäiskauden mestariteokseen, sisäistynyttä valoa säteilevään klarinettikvintettoon. II PÄÄSIÄISPÄIVÄ klo 13 II Pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus, Pyhäkeron kämppä Jouko Mansnerus Julius Pyrhönen Antti Tikkanen Kuva: Stefan Bremer Meeri Pulakka Touko Kentala Roosa Pulakka Kuva: Antti Hannuniemi

10 10 Pärt ja Vasks hiljaisuuden ja inhimillisyyden mestarit The Jones Band The Jones Band The Jones Bandissa soittavat keskipohjalaismuusikot Kreeta-Maria Kentala (viulu) ja Lauri Pulakka (sello) sekä Berliinin musiikkikorkeakoulun cembalonsoiton professori Mitzi Meyerson. The Jones Band on barokin ajan harvinaiseen kamarimusiikkiin erikoistunut kokoonpano. Jouni Apajainen (laulu ja kitara), Reijo Kumpulainen (haitari) ja Ville Linnala Vuodesta 2011 muusikoita on yhdistänyt yhtye nimeltään Nousukausi, jonka esikoisalbumi Taivaspalat julkaistiin toukokuussa Samana vuonna Jouni, Reijo ja Ville julkaisivat Lapin lauluja 2 nimisen albumin, joka on jatkoa Reijon ja Villen vuonna 2010 julkaisemalle Lapin lauluja levylle. Anni Haapaniemi Oboisti Anni Haapaniemi on kotoisin Toholammilta, Keski-Pohjanmaalta. Soolooboistina hän on toiminut Tampere Fiharmoniassa vuosina , Helsingin Kaupunginorkesterissa vuosina ja syksystä 2009 alkaen Tapiola Sinfoniettassa. Haapaniemi on orkesterityön ohella aktiivinen kamarimuusikko: hän on Arktinen Hysteria -puhallinkvintetin, Uusinta- kamariyhtyeen sekä Ensemble Schratin jäsen. Asko Heiskanen Asko Heiskanen kuuluu Tapiola Sinfoniettan soittajistoon. Hän soittaa myös klassismin ja barokin ajan klarinetteja Ensemble Schratissa, Trio Origossa ja Suomalaisen Barokkiorkesterissa. Kreeta-Maria Kentala Viulisti Kreeta-Maria Kentala konsertoi eri orkesterien solistina ja johtajana sekä tekee koulutusprojekteja vanhan musiikin tyyleistä. Hänellä on myös monta vakituisesti toimivaa yhtyettä, joiden kanssa hän konsertoi ja levyttää säännöllisesti. Ville Linnala, Jouni Apajainen ja Reijo Kumpulainen Kiril Kozlovsky Kiril Kozlovsky on syntynyt Mogilevissa. Hän on opiskellut pianonsoittoa Valko-Venäjän Musiikkiakatemiassa sekä Sibelius- Akatemiassa. Kozlovsky valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian pianomusiikin osastolta keväällä Kiril Kozlovsky on esiintynyt soolokonsertein ja kamarimuusikkona useilla kansainvälisillä festivaaleilla mm. Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Venäjällä, Virossa ja Espanjassa. Hän esiintyy myös säännöllisesti liedpianistina Suomessa ja ulkomailla. Jouko Mansnerus Jouko Mansnerus opiskeli Sibelius-Akatemiassa, Rooman Santa Cecilia-konservatoriossa sekä Ruotsin Radion musiikkikoulussa Edsbergissä. Hän on soittanut kamarimusiikkia lukuisissa kokoonpanoissa eri puolilla maailmaa. Jouko Mansnerus on toiminut Suomalaisen Kamariorkesterin ja Suomalaisen Barokkiorkesterin äänenjohtajana ja on periodisoittimia käyttävän Rantatie-kvartetin alttoviulisti. Hän toimii myös äskettäin perustetussa Barocco Boreale-orkesterissa. Mitzi Meyerson Mitzi Meyerson on maailmanlaajuisesti tunnettu cembalotaiteilija ja pedagogi. Hänen konserteillaan ja levytyksillään on erinomainen maine, ja viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana hän on opettanut satoja cembalisteja, joista monista on tullut kansainvälisen tason taiteilijoita. Aktiivisen musiikin tutkimustyön ja kansainvälisen konsertoinnin lisäksi Meyerson omistaa aikaansa opetukselle: hän on historiallisten kosketinsoitinten professori Universität der Künste yliopistossa Berliinissä. Minna Pensola Minna Pensolan viuluopinnot alkoivat Helsingin Konservatoriossa, jatkuivat Sibelius- Akatemiassa ja päättyivät viimein Zürichin musiikkikorkeakoulussa. Minna Pensola esiintyy kamarimuusikkona ja solistina sekä on jousikvartetti Meta4:n jäsen Minna Pensola perusti Klasariklubin Helsingin Punavuoreen tarkoituksena tarjota erilainen estradi klassiselle musiikille ja tuoda se niiden ihmisten kuultavaksi, jotka eivät muuten konserttisaleihin eksy. Meeri Pulakka Meeri Pulakka opiskelee laulua Sibelius- Akatemian laulumusiikin aineryhmässä opettajanaan Marjut Hannula. Hän on monipuolinen muusikko ja on valmistunut Anni Haapaniemi myös viulupedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Viulistina Pulakka on soittanut paljon kamarimusiikkia mm. Melisa-jousikvartetin 1. viulistina ja ollut avustajasoittajana Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa. Tällä hetkellä Pulakka keskittyy lauluopintoihinsa viettäen vaihto-opiskeluvuotta Wienissä mutta soittaa myös mielellään kamarimusiikkia tilaisuuden tullen. Julius Pyrhönen Julius Pyrhönen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna Pyrhönen työskentelee kontrabasson varaäänenjohtajana Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa ja esiintyy kamarimuusikkona mm. Novjaro Quintetissä, Chydenius-kapellissa ja pohjoismaisessa Årstider-projektissa. Lisäksi Pyrhönen soittaa barokkibassoa ja violonea vanhan musiikin kokoonpanoissa. Petteri Salomaa Baritoni Salomaa on esiintynyt runsaasti oratorio- ja konserttisolistina merkittävimpien pohjoismaisten ja useiden huomattavien eurooppalaisten ja amerikkalaisten orkesterien kanssa. Hän on tunnustettu barokin ja klassis-romanttisen ajan autenttisten esitysten tulkitsija. Oman taiteellisen työnsä lisäksi Salomaa on kysytty henkilö taiteellisissa vastuu- ja asiantuntijatehtävissä. Hän on pidetty pedagogi ja lauluprofessori, jonka opetuksesta voi nauttia Sibelius-Akatemiassa ja Tukholman Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulussa. Syksystä 2013 lähtien Salomaa toimii Taideyliopiston Sibelius- Akatemiassa laulumusiikin ainejohtajana. Antti Tikkanen Pohjois-Pohjanmaalta Oulaisista kotoisin oleva Antti Tikkanen esiintyy solistina ja kamarimuusikkona sekä on jousikvartetti Meta4:n jäsen. Solistina Tikkanen on esiintynyt muun muassa Helsingin Kaupunginorkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Oulu Sinfonian ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa. Tikkanen järjestää kotiseudullaan Kamari Soi! -tapahtumaa yhteistyössä Oulaisten Musiikkiviikkojen kanssa. Lisäksi Suomalainen barokkiorkesteri on kiinnittänyt Tikkasen taiteelliseksi johtajakseen tammikuusta 2014 alkaen. Hetan Musiikkipäivillä kuullaan kahden baltialaisen nykysäveltäjän teoksia. Molemmat ovat löytäneet oman, persoonallisen ja suurta yleisöä puhuttelevan sävelkielensä, jonka avulla he ovat nousseet aikamme suosituimpien säveltäjien joukkoon. Kaksikosta vanhempi, virolaissyntyinen Arvo Pärt (s. 1935) on tullut tunnetuksi 1970-luvun loppupuolelta lähtien ajattomasta, mystissävyisestä sävellystyylistään, jota hän itse kutsuu tintinnabuli-musiikiksi ( kulkus-musiikki ). Tämä vaihetta edelsi pitkä kokeilevan etsinnän kausi: 1960-luvulta alkaen Pärt sovelsi sävellyksissään useita Länsi-Euroopan taidemusiikin uusia saavutuksia ja oli jo silloin useaan otteeseen ristiriidassa vallitsevan neuvostoestetiikan kanssa. Uuden tyylin myötä ristiriita kärjistyi ja vuonna 1981 Pärt, harras ortodoksi, emigroitui Berliiniin. Tämän jälkeen hänen teoksiaan ei saanut seitsemään vuoteen esittää Neuvostoliitossa. Tätä nykyä Pärt on yksi tunnetuimpia ja esitetyimpiä nykysäveltäjiä koko maailmassa. Latvialainen Peteris Vasks (s. 1946) on maansa nykysäveltäjistä merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin. Hänen tyylilleen on ominaista tunteikas, julistava sävelkieli; sen sisältö on helposti omaksuttavissa ja tämä piirre on tehnyt säveltäjästä varsin suositun. Mistään helppohintaisuudesta ei kuitenkaan ole kyse. Musiikki on hänelle, baptistipastorin pojalle, inhimillinen ja lohduttava voima. Vaikka Vasksin musiikki avautuu vaivatta kouluttamattomallekin kuulijalle, se etenee silti kompromissittomasti omien sisäisten lakiensa mukaisesti. Vasks puhuu sävellyksissään oman kansansa ja ihmisenä olemisen tärkeistä kysymyksistä. Nämä kaksi ovat hänelle erottamattomat. Musiikkipäivien ohjelmassa on kaksi Pärtin teosta, Minna Pensolan (viulu) ja Kiril Kozlovskyn (piano) esittämät Fratres sekä Spiegel im Spiegel. Teokset kuuluvat Pärtin tunnetuimpien sävellysten joukkoon. Vasksin tuotannosta kuullaan pianotriolle sävelletty Episodi e canto perpetuo. Sen esittävät Antti Tikkanen (viulu), Lauri Pulakka (sello) ja Kiril Kozlovsky (piano). Pelimanni ja Bach Kaustislainen viulutaiteilija Kreeta-Maria Kentala on aito pelimannien perillinen: hänen isänsä Aaro Kentala oli yksi kansanmusiikin nousun keskeisiä hahmoja 1960-luvulla, ja äitinsä isä Viljami Niittykoski maineikas kansanpelimanni ja säveltäjä. Kreeta-Maria jatkaa sukunsa perinteitä soittamalla aktiivisesti kaustislaista kansanmusiikkia ja tätä nykyä myös toimimalla Kaustisen pelimanniyhdistyksen puheenjohtajana. Kreeta-Maria kertoo konsertin ohjelmasta: Bachin sooloviulupartitojen eli tanssisarjojen yhdistäminen kaustislaiseen kansanmusiikkiin on ollut ajatuksissani jo pitkään. Monelle saattaa juolahtaa mieleen, että onko tarpeellista rinnastaa kansanmusiikkiin Bachin mestariteoksia, joita ei edes tanssittaviksi ole tarkoitettu? Mutta täytyy sanoa, että ainakin näin soittajan näkökulmasta tämä on ollut erittäin avartavaa. Kun pistin Bachin ja Kaustisen tanssit seurustelemaan keskenään, alkoi molemmille tapahtua jotain. Kaustislaisessa pelimannimusiikissa on virtaavuutta ja laveutta, musiikista tulee mieleen jokilaakso ja sitä ympäröivät pellot ja kallioiset metsät. Bachin musiikki on täynnä nerokkaasti uloskirjoitettuja korukuvioita sekä pieniä ja niin uskomattoman hienoja yksityiskohtia, että niitä selvitellessä saattaa jäädä maisema näkemättä. Pelimanniperinne on elänyt Kaustisen seudulla vahvana aina 1700-luvulta lähtien, ja kaustislainen musiikki on myös täynnä ihan samanlaisia tunnetiloja ja yllätyksellisiä harmonisia käänteitä kuin barokki konsanaan. On myös jännittävää havaita, että barokin svengi ja kansanmusiikin svengi alkavat pikkuhiljaa sulautua yhdeksi kokonaisuudeksi, joka nimenomaan kommunikoi keskenään, ilman sen kummempaa kategorisointia mikä mihinkin kuuluu. Kappaleita valitessani metsästin nimenomaan tunnelmaltaan sukulaissieluisia pareja, joissa joskus voi olla vain häivähdys samaa, kuten joku samantyyppinen kuviointi tai rytminen elementti. Kiril Kozlovsky

11 11 Historiaa vuosittain 1963: Seitakuoron harjoitusleiri tuli Hettaan: Musiikki ja Hetta kohtasivat toisensa. Molemmin puolinen rakkaus oli syntynyt ensi silmäyksellä. Niinpä Seitakuoro kävi vuosikausia aina keväisin harjoittelu- ja hiihtoretkellä Hetassa. 1969: Hetan Musiikkipäivät syntyivät virallisesti Mauno Astalan työn tuloksena. Yhteensä 51 kuorolaista ja muusikkoa osallistui tapahtumaan, jonka nimenä oli alussa Musiikkia Pohjoisessa. 1978: Soihtu sammui musiikki ei Pohjolan Sanomat otsikoi. 150 hengen hiihtäjän soihtukulkue lähti koululta Bachin musiikin säestämänä järven jäälle, mutta sää teki tepposet näyttävälle esitykselle. Myrsky ja sade sammuttivat nuorison soihdut ennen aikojaan. 1981: Enontekiön taidetoimikunta Elsa Vuontisjärven johdolla otti järjestääkseen Hetan Musiikkipäivät yhdessä kunnan kulttuuritoimen kanssa. 1982: Käyttöön otettiin Pentti Tullan suunnittelema tunnus. 1984: pidettiin Hetan Musiikkipäivät ry:n perustava kokous kunnanjohtaja Tuomo Karjalaisen koolle kutsumana. Perustajajäseniksi merkittiin Anneli Aro, Jorma Juutilainen, Fiilus Keskitalo, Maija-Liisa Keskitalo, Timo Kurki, Lauri Orava, Anja Rötkönen, Aura Vuontisjärvi, Elsa Vuontisjärvi, josta tuli myös ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja. 1985: Yhdistys osti 1985 flyygelin Oulusta Musiikki Kullakselta kunnan takaaman lainan turvin. Hetan Musiikkipäivät liittyi Finland Festivalsiin ensimmäisenä talvitapahtumana : Erkki Apajalahden toimittama Hetta Kronikka julkaistiin Hetan Musiikkipäivien 20-vuotisjuhlan kunniaksi. 1991: Arktinen Jäädraama näyteltiin Musiikkipäivillä. Sen käsikirjoitti ja ohjasi Lilja Kinnunen-Riipinen ja sävelsi Risto Vähäsarja. Esiintyjinä olivat Enontekiön koululaiset. 1993: Pitkäperjantain ja pääsiäispäivän jumalanpalvelukset televisioitiin suorina lähetyksinä saameksi tekstitettyinä. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kirkkoon eivätkä edes eteiseen, vaikka penkkejä kannettiin lisää. 1994: Yhdistyksen huonosta rahatilanteesta johtuen ei järjestetty Hetan Musiikkipäiviä. Enontekiön Yrittäjäyhdistys järjesti korvaavan tapahtuman Hetan Pääsiäissävel. 1996: Reijo Kela tanssiesityksineen ei päässyt kirkkoon. Sen sijaan Kela tanssi valtuustosalin suojatulla pöydällä, kiipeili seinän rimoissa paljain jaloin ja yöpaidassa Risto Vähäsarjan säestäessä. Ranskan television kuvaajaryhmä vieraili Hetan Musiikkipäivillä. 1997: Tsekin tasavallan suurlähettiläs Dana Hunátová tyttärineen tuli neljän päivän vierailulle Hetan Musiikkipäiville. 1999: Amerikkalaisesta tutkimuksesta innostuneena annettiin kaikille 1999 syntyneille enontekiöläisille vauvoille Lumen Valo -yhtyeen CD-levy. Tutkimus kertoi, että vastasyntyneen henkiseen kehitykseen voi vaikuttaa musiikin ja varsinkin klassisen musiikin kuuntelu. 2001: Presidentti Tarja Halonen puolisoineen ja seurueineen tuli Arkangelin valtiollisen kamariorkesterin konserttiin yksityiseltä lomaltaan Äkäslompolosta. 2002: Enontekiön kunta juhlisti 125-vuotis merkkipäiväänsä ja järjesti Hetan Musiikkipäivät. 2004: Vesa-Matti Tastula otti taiteellisen johtajan työn lisäksi hoitaakseen myös puheenjohtajan tehtävät, hoitaen niitä kolme vuotta. 2007: Taiteellisen johtajan Ari Angervon aikana Hetan Musiikkipäivillä totuttiin kuulemaan kantaesityksiä. Paavo Korpijaakon Requim esitettiin tänä vuonna. 2009:Juhlavuonna Enontekiö elää -päivä luontokeskuksessa oli omistettu lapsille. Koululaiset tekivät yli 100 juhlavuoden teemaan Luonto ja ihminen liittyvää työtä. Töistä tehtiin näyttely ja kuudesta painatettiin Hetan Musiikkipäivien korttisarja. Oppilaiden esitykset jatkuivat kylän läpi kunnantalolle, Luppokodille, Aspataloon ja lopuksi yhteiseen kirkkokonserttiin Tunturilaulajien ja Osuma-ensemblen kanssa. 2012: Hetan Musiikkipäivien hallitus vieraili omin kustannuksin Helsingin Musiikkitalossa kuuntelemassa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, jossa soitti tuleva taiteellinen johtaja Lauri Pulakka. 2014: Julkaistiin Hetan Musiikkipäivien ensimmäinen lehti. Lähteet: Erkki Apajalahti, Hetta-Kronikka ja Hetan Musiikkipäivien arkisto Historiaa henkilöittäin Yhdistyksen synty Hetan Musiikkipäivien yhdistystä olivat suunnittelemassa Hetassa Yrjö Alamäki, Tornionlaakson kuntaintoimikunta; Anneli Aro, Enontekiön kunta; Mauno Astala, Hetan Musiikkipäivien isä; John Eriksson, Regionmusiken (Ruotsi); Jorma Juutilainen, Enontekiön seurakunta; Tuomo Karjalainen, Enontekiön kunta; Maija-Liisa Keskitalo, Enontekiön kulttuurilautakunta; Seppo Kimanen, Kuhmon kamarimusiikki; Timo Kurki, Enontekiön kansalaisopisto; Kari Laine, Lapin läänin taidetoimikunta; Timo Närhinsalo, Lapin läänin taidetoimikunta; Lauri Orava, Enontekiön Taideyhdistys; Jan Pawlowski, Rikskonserter (Ruotsi); Anja Rötkönen, Rajakuntien yhteistyöprojekti; Harry Sernklef, Regionmusiken (Ruotsi); Ellen Urho, Valtion säveltaidetoimikunta; Elli Valkama, Enontekiön Taideyhdistys; Pekka Vapaavuori, taiteellinen johtaja, Hetan Musiikkipäivät; Elsa Vuontisjärvi, Enontekiön Taideyhdistys; Heikki Lampela, Matkailun Edistämiskeskus; Erkki Pohjola, Tapiola-kuoro; Erik Prost, Tromssan musiikkikoulu (Norja) ja Martti Vuolukka, Pohjolan Sanomat. Yhdistyksen puheenjohtajat kautta aikojen Elsa Vuontisjärvi vuoden verran, Maija-Liisa Keskitalo 8 v, Pekka Välimäki 3 v, Martti Vieltojärvi 3 v, Vilho Vähäsarja 4 v, Vesa-Matti Tastula 3 v, Hilkka Vanhapiha 6 v, Asko Muraja 3 v ja Irene Salonen v alkaen. Hetan Musiikkipäivien taiteelliset johtajat Mauno Astala n. 15 v, Pekka Vapaavuori 10 v, Matti Apajalahti 5 v, Vesa-Matti Tastula 6 v, Ari Angervo 7 v ja Lauri Pulakka v alkaen. Yhdistyksen sihteerit Anneli Aro, Ritva Laakso, Anne Keskitalo- Hohti, Juhana Kelloniemi ja nyt Satu Kotavuopio. Pitkäaikaisimmat hallituksen jäsenet Timo Kurki, Ritva Laakso, Pekka Välimäki, Maija-Liisa Keskitalo, Martti Vieltojärvi, Anni-Marja Valkeapää, Vesa-Matti Tastula, Hilkka Vanhapiha, Terttu Pohjanen, Asko Muraja, Lasse Mäkitalo, Pentti Raittimo, Vilho Vähäsarja ja Aarne Kultima. Lue lisää Hetan Musiikkipäivien kotisivuilta " KONSERTTI Enontekiön kirkossa su Soile Isokoski säestäjänään Ilkka Paananen Hetan Musiikkipäivät Minun Musiikkipäiväni Olen mukana Hetan Musiikkipäivien järjestelyissä aina vaan. Nykyisin toimin yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Ja mitäpä saan tästä itselleni? elävän musiikin konsertteja yhdessä tekemistä mukavien ihmisten kanssa elämyksiä sielunhoitoa; kun istun kirkon penkissä hiljentyneenä ja annan ajatusten virrata musiikin mukana Ihailen hyvää ammatillista osaamista: mm. puusepän käden jälkeä, taitoluistelijan spiraalia, soittajan saamia säveliä soittimesta. Olen nähnyt, kuinka kymmeniä vuosia laulanut tai soittanut taiteilija harjoittelee tunteja ennen konserttia saadakseen esitykseensä huippusuorituksen meidän kirkossamme. Ihailen myös nuoren innokkaan taiteilijan energistä esitystä. Tarvitaan lisää ihmisiä mukaan tekemään tätä meidän enontekiöläisten yhteistä tapahtumaa, joka sinnittelee kuin vaivaiskoivu puhjeten lehtiin joka kevät. Ritva Laakso Hetan Musiikkipäivien jäsen vuodesta 1991 lähtien Tule mukaan toimintaan tai kannatusjäseneksi! Hetan Musiikkipäivät ry:n jäseneksi pääsee maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun: 15 /hlö tai 50 yritys/yhteisöjäsen, ainaisjäsenmaksu on 120 Kuva: Paula Alatörmänen Tilinumerot: POP FI tai Nordea FI Kirjoita viestikenttään nimesi ja osoitteesi. Kiitoksin, Hetan Musiikkipäivät ry

12 12 Enontekiön seurakunta onnittelee ja kiittelee Hetan Musiikkipäivien organisaatiota Hetan Musiikkipäivien 45. järjestämiskerran yhteydessä on aihetta onnitteluihin ja kiitoksiin. On erittäin ansiokasta, että sekä nykyiset ja entiset toimijat ovat jaksaneet ahertaa lukemattomia talkootyötunteja tällaisen vuosittaisen tapahtuman eteen. Musiikkia pohjoiseen -idea on kantanut tänne saakka vuosikymmenten ajan ja toivomme, että se kantaa vielä kauas tulevaisuuteenkin. Musiikkipäivät ovat tavoittaneet tuhansia kuulijoita sekä paikallisesta väestöstä että Lappiin tulleista turisteistakin. Musiikki on saanut syventää vieraiden Lappi-kokemusta ja tuonut uutta väriä siihen. Paikkakuntalaiset ovat saaneet nauttia kotimaisista ja ulkomaisista huipputason muusikoiden esityksistä. Enontekiön seurakunta on ollut alusta saakka mukana tapahtumien keskiössä. Seurakunta on tarjonnut tilojaan vapaasti musiikkipäivien käyttöön jo vuosikymmeniä. Enontekiön komea ja puhutteleva kirkko on saanut olla pääkonserttipaikkana koko ajan. Koska Musiikkipäivien ajankohdaksi vakiintui heti alussa pääsiäisaika, on seurakunnan kirkkovuosikalenterin yksi merkittävimmistä juhlapyhistä, ellei jopa merkittävin, saanut ympärilleen sen arvoista musiikkia. Hetan Musiikkipäivät ovat antaneet seurakunnan pääsiäisajan viettoon paljon uusia sävyjä, musiikkiesitykset ovat syventäneet pääsiäisajan kirkollista sanomaa. Toisaalta ajankohta aiheuttaa varmasti myös haasteita ohjelmiston ja konserttiohjelmien laatijoille. Kirkon sisätilat ja kirkko itsessään viestivät perinteisiä kristillisiä arvoja ja seurakunta elää kirkkovuotta todeksi kirkoissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Siksi kirkossa esitettävä musiikki tulee olla sopusoinnussa sekä kirkkorakennuksen että kirkkovuoden ajankohdan kanssa. Pääsiäistä edeltävä viikko, hiljainen viikko, piinaviikko, on seurakunnalle murheen ja tuskan aikaa. Silloin ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia itsensä tutkistelemiseen ja hiljentymiseen ja rauhoittumiseen Jeesuksen kärsimyksen sanoman äärellä. Hiljaista viikkoa nimitetään usein erheellisesti pääsiäisviikoksi, Ari-vaari Venlan kastejuhlassa. Kuvassa mukana Venlan serkut Nooa ja Vilma, mahdollisesti tulevia Hetan musiikkipäivien muusikkoja, EMO:n käyrätorvi- ja viuluoppilaita. pääsiäisviikkohan on vasta pääsiäisen jälkeinen viikko. Hiljaisella viikolla monet ihmiset, myös Lapin kevättalveen tulevat turistit haluavat, että kirkko tarjoaa paikan hiljentyä ja rukoilla. Hiljentymiseen ja rukoukseen musiikki antaa uuden, hienon lisäulottuvaisuuden. Huolella tästäkin näkökulmasta valittu musiikki tukee erinomaisella tavalla myös kirkon sanomaa. Yleensä nimenomaan soitinmusiikki antaa tilaa juuri tähän. Luonnollisesti kirkkomusiikin suuret teokset, hiljaisella viikolla ennen muuta passiot, antavat myös laulumusiikin keinoin hienoa lisäväriä hiljaisen viikon hengelliseen sanomaan. Hetan Musiikkipäivillä on ollut ainakin J. S. Bachin Johannes-passio esillä muutama vuosi sitten. Tiedän asian sen vuoksi, koska olin itse mukana tuota teosta esittämässä. Tämän vuoden ohjelmassa on mukana pienimuotoisempaa Bachin kantaattimusiikkia. Hiljaisen viikon lauantain, lankalauantain ja pääsiäisyön messun jälkeen seurakunta iloitsee ja riemuitsee Kristuksen ylösnousemuksesta. Silloin on juhlan aika ja musiikki saa aivan uudenlaisen sävyn. Olen seurannut Musiikkipäivien ohjelmia vaihtelevasti eri vuosina, mutta olen huomannut, että todella hienosti tämä ilmeen vaihtuminen on huomioitu musiikin valinnassa. Edellä oleva seurakunnallinen näkökulma ja kirkon käyttäminen konserttitilana aiheuttaa varmasti suuria paineita ohjelmiston ja konserttiohjelmien laatimiseen. Hienosti ovat taiteelliset johtajat tätä asiaa pystyneet vuosien saatossa organisoimaan. On hyvä, että tapahtumalla on käytössään myös muita konserttipaikkoja. Sekin on erityisen hienoa, että konsertteja on jalkautettu muuallekin kuin Hettaan. Hetan Musiikkipäivien alkuvaiheen merkittävimpänä puuhamiehenä oli Astalan Mauno, Mane. Sain itse aikanaan tutustua Maneen ollessani Kemissä kanttorina. Hän oli hyvin originelli persoona ja omistautui musiikille hyvin intohimoisesti. Hän oli tuttu näky kameransa kanssa eri musiikkitilaisuuksissa. Hän johti useita eri kuoroja, joista Seitakuoro on tietenkin Hetan Musiikkipäivien näkökulmasta tärkein. Omasta näkökulmastani hän oli myös mm. Pohjan Mieslaulajien, kemiläisen mieskuoron, jota itsekin aikanaan n. 5 vuoden ajan johdin, yksi aiemmista johtajista. Tuosta yhteydestä johtuu myös yksi selkeimpiä muistikuviani Manesta. Olin Pohjan Mieslaulajien mukana konserttimatkalla Luulajassa joskus 80-luvun alkuvuosina, silloin urkusäestäjän roolissa. Kirkkokonsertin jälkeen menimme illalliselle, olisikohan se ollut Pohjola- Nordenin organisoima perinteinen konserttikaronkka? Istuin samassa pöydässä Manen ja mm. Jutilan Leenan kanssa. Leena, myös yksi omista laulunopettajistani, oli laulusolistina tuossa kirkkokonsertissa. Ruoka-annokset olivat kait sen verran tuhteja, ettei Leena jaksanut ihan kaikkea syödä. Aivan luontevasti Mane, tosin kyllä luvan jälkeen, sieppasi Leenan lautasen ja söi sen viimeistä murua myöten tyhjäksi. Ilmeisesti tällainen toiminta oli aivan luontevaa hänelle, eikä sitä kukaan millään tavalla paheksunut. Astalan Maunon kautta sain varmasti myös ensimmäiset kontaktini Hetan musiikkipäiviin. Tällainen talvinen musiikkitapahtuma hienossa ympäristössä on aina jollakin tapaa kiehtonut minua, mutta osallistumismahdollisuuteni ovat olleet kovin rajalliset. Ensimmäisen kerran Hetan musiikkipäiville pääsin osallistumaan silloisen työpaikkani, Oulun seudun ammattikorkeakoulun kautta vasta muutama vuosi sitten. Angervon Ari, kaimani ja tavallaan myös kollegani, toimi Oulussa Festivo-orkesterin johtajana ja ammattikorkeakoulun opettajana. Hän toimi silloin myös Hetan Musiikkipäivien taiteellisena johtajana, nythän hän juuri jätti musiikkipäivien taiteellisen johtajan pestin nuorempiin käsiin. Ari pyysi meidän talon kamarikuoroa mukaan ja valmistelimme hänen johdollaan Johannes-passion. Sitä en muista, mikä vuosi se oli, mahdollisesti se oli Sitäkään en muista tarkkaan, lauloinko tuossa passioesityksessä Pietarin ja Pilatuksen osia, muualla olen niitä rooleja laulanut. Tuosta esityksestä muistan sen, että se oli oululaisen econcerthousen varhaisimpia suoria nettilähetyksiä ja sitä seurattiin netin välityksellä erittäin laajasti. Yksi kuorolaisista pyörtyi esityksen aikana ja se kyllä aiheutti paljon kyselyitä ja keskustelua nettilähetyksen yhteydessä olevalla keskustelupalstalla. Seuraavana keväänä olimme myös oululaisin voimin mukana musiikkipäivillä. Silloin yhtenä roolinani oli ammattikorkeakoulun kamarikuoron johtaminen, kun meille annettiin vastuualueeksemme tehdä pitkäperjantain sanajumalanpalveluksesta Musiikkipäiville sopiva musiikillinen kokonaisuus. Tuo kokemus on jäänyt jotenkin erityisellä tavalla mieleeni, unohtumaton hetki Hetan kauniissa kirkossa hyvän musiikin, syvän hengellisen sanoman ja miellyttävien musiikkiystävien kanssa. Uskon, että tuollaisia kokemuksia on monilla Musiikkipäivillä esiintyneillä muusikoilla ja myös kuulijoilla. Oma suhteeni Hetan Musiikkipäiviin on siis varsin läheinen musiikillisen taustani ja historiani vuoksi. Olen koulutukseltani myös kanttori ja laulunopettaja ja olen toiminut kanttorin viroissa tuolla Meri-Lapin suunnalla, Simossa ja Kemissä ja myöhemmin myös Oulussa. Viimeiset vuodet, lähes 10 vuotta, olen toiminut nykyisen Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin lehtorin virassa. Opiskelin työni ohessa teologiaa ja sain pappisvihkimyksen jälkeen mahdollisuuden tulla hoitamaan sijaisena reiluksi puoleksi vuodeksi Enontekiön ja Muonion yhteistä kirkkoherran virkaa. Olen erittäin iloinen siitä, että voin nyt vt. kirkkoherran roolissa olla yhtenä keväänä mukana Hetan Musiikkipäivillä. Valitettavasti muut työtehtävät rajoittavat osallistumistani kaikkiin konsertteihin, mutta annan mielelläni kaiken mahdollisen tuen Musiikkipäivien onnistumiseksi. T oivotan omasta ja Enontekiön seurakunnan puolesta parhaimmat kiitokseni ja onnen ja siunauksen toivotukseni juhlavuottaan viettävälle Hetan Musiikkipäiville. Yhteistyö on ollut antoisaa ja siunauksellista ja uskon, että jatkossakin seurakunta haluaa olla mukana tapahtuman järjestelyissä. Seurakunta ei ole pystynyt suuriin taloudellisiin tukiin, mutta tilojen käyttö ja muu käytännöllinen yhteistyö on ollut helppo järjestää. Ari Rautakoski Enontekiön ja Muonion yhteinen vt. kirkkoherra YLE radioi Hetassa Hetan Musiikkipäivien kiirastorstain ja pitkäperjantain konsertit on mahdollista kuulla tuoreeltaan radiossa, kun YLE Radio 1 lähettää konsertit peräkkäinen lauantaina klo alkaen. Konsertit toimittaa Kare Eskola ja niiden yhteydessä kuullaan myös Jälkikoirat-lähetys, jossa vetäjänä on Olli Virtaperko. Kiirastorstain konsertti on saanut päivän hengessä nimekseen Yhteys Yksinäisyys. Konsertin ohjelmassa asetetaan rinnakkain barokkimusiikkia sekä Richard Wagnerin, Arvo Pärtin ja Peteris Vasksin sävellykset, joitten kautta aukeaa erilaisia näkökulmia konsertin teemaan. Esiintymässä ovat pianisti Kiril Kozlovsky, viulisti Minna Pensola, oboisti Anni Haapaniemi ja The Jones Band, jossa barokki-instrumentteja soittavat viulisti Kreeta-Maria Kentala, sellisti Lauri Pulakka ja cembalisti Mitzi Meyerson. Pitkäperjantain konsertissa Ahdinko Lohdutus toisiinsa heijastetaan Peteris Vasksin pianotrio Episodi e canto perpetuo ja Johann Sebastian Bachin ns. Ristinpuu-kantaatti Arvo Pärtin Spiegel im Spiegel (Peili peilissä) -sävellyksen kautta. Latvialaisen Vasksin pianotrio kuvaa säveltäjän omien sanojen mukaan vaikeaa matkaa ahdingon, pettymyksen ja rakkauden kärsimyksen valtakunnan lävitse. Sen soittavat viulisti Antti Tikkanen sekä Kiril Kozlovsky ja Lauri Pulakka. Pärtin teoksessa viuluosuuden soittaa Tikkasen puoliso, Minna Pensola. Konsertin tematiikan yhdistää Bachin kantaatti Ich will den Kreuzstab gerne tragen. Sen solistina ja johtajana on baritoni Petteri Salomaa. Barokkisoittimia käyttävänä orkesterina Hetan Musiikkipäivien taiteilijoista kokoonpantu yhtye.

13 13 Maijan kauha konsertoi kuoroille Maija Vuontisjärvi on säästänyt kulhon, jossa monet taikinat tehtiin ja Kalle Vuontisjärvikin lappapuuroa valkeaksi vatkasi. Koulun keittiössä 1970-luvulla Maija Vuontisjärven (keskellä) apuna olivat Kaija Kumpulainen (vas.) ja Majatalon silloinen apulainen Anja. Maija loihti ruuat parinkymmenen vuoden ajan, ja välillä sai kipittää vaikkapa viemään iltakahvit kanttori Pipatille kirkon lehterille saakka. 25 litran lättytaikinat ja munkkeja niin paljon, että naapurienkin pakastimet niillä täytettiin. Niin, Hetan Musiikkipäivien ruokapuolesta huolehtineen Maija Vuontisjärven muistot ovat isoja ja makeita. Lämpiminä munkitkin heille aina tarjottiin, vaikka ne etukäteen leivottiin valmiiksi. Uunissa lämmitettiin, muistelee äskettäin 90 vuoden arvokkaan iän saavuttanut Maija Vuontisjärvi. Maija ehti muonittaa musiikkipäiväläisiä sekä emännöimässään Hetan Majatalossa että koululla, missä esiintyjät harjoittelivat. Niitä tuli ja meni pitkin päivää, ainahan siinä joku tarvitsi jonkinlaista suuhunpantavaa. Vaikka uni jäi tapahtuman aikana aina vähälle, kiitokset ovat Maijalle kuitenkin päällimmäisiksi jääneet mieleen. Joskus oli ehdittävä koululle aamuviideksi, mutta eivät esiintyjät koskaan mitään vaatineet, kiittelivät aina. Keittiöväkeä kehuskeltiin usein myös laulujen voimin. Siinä kauhan varressa kyllä kuuli monta konserttia. Levyjä meille keittiöön myös jätettiin paljon. V aikka Mauno Astalaa ja hänen Seitakuoronsa keväisiä reissuja Hettaan pidetäänkin koko Hetan Musiikkipäivien alkuunpanijana, ilman Maijaa jokakeväiset päivät olisivat saattaneet hyvinkin päättyä jo. Onhan aivan kirjoihin ja kansiin kirjattu, että Maijan ruokapuoli oli yksi syy seitakuorolaisten tulolle aina Hettaan. Musiikkipäivien alkuaikoja piinannutta varojen vähyyttä ei sentään Maijankaan hyvällä ruualla voitettu, mutta paikallinen pankinjohtaja sai silloin soiton. Kysyin, että mistä nyt rahoitus saataisiin, että pääsisivät tänäkin vuonna Hettaan konsertteja pitämään, Maija kertoo. Maijalla nimittäin oli jo tuolloin tiedossaan markkinoinnin ja mainonnan merkitys. Hän ymmärsi, että tarvitaan jotakin muutakin kuin hyvät ladut, jotta matkailijoita saataisiin keväisin kuntaan. Ja olen aina ollut musiikki-ihminen, rakastanut musiikkia, itse kirkkokuoroon kuulunut Maija mainitsee. Maksapihvit, käristys, kotikalja ja täytekakut. Niistä täyttyivät Musiikkipäivät ja monesta muustakin Maijan herkusta. Kaikki mitä pystyttiin, tehtiin etukäteen. Erilaiset laatikot esimerkiksi olivat paistamista vaille valmiina odottamassa esiintyjiä. Maijan keittiössä lusikat lauloivat ja vispilät viheltelivät. Emännän lisäksi töissä saattoi olla kuusikin apulaista. Niin, ja tietenki Kalle, Maijan aviomies, jonka apu saattoi tulla esiin yllättävissä paikoissa. Lappapuuro oli eräs muusikkojen herkku. Kerran Kalle istui suuren kulhon kanssa hangessa ja vatkasi ja vatkasi puuroa. Viimein menin katsomaan, että kuinka kauan siinä kestää. Kalle ei ollut lopettanut vatkaamista, kun luuli, että lappapuuron on oltava aivan valkoinen ennen kuin se on valmista, muistelee Maija miehensä avuliaisuutta nauraen. V älilauantain illanvietto oli eräs Maijan mieleenjäänyt asia. Silloin esiintyjät itse viettivät keskenään iltaa, pitivät hauskaa konserttiketjun keskellä. Siellä tarjottiin puolikkaita lenkkimakkaroita tomaatin ja juuston kanssa. Mekin sitten Joka vuosi Maija Vuontisjärvi itsekin osallistui johonkin konserttiin. Maijalla oli myös suuri vaikutus siihen, että musiikkipäivät saatiin pysyväksi Hetan tapahtumaksi. Hetan Musiikkipäivillä sunnuntaina 20. huhtikuuta järjestetään Hetan Majatalolla lyhyt musiikkihetki ja mahdollisuus päivälliseen. Silloin muistellaan yhdessä Musiikkipäiviä ja sitä, kuinka juhlat ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella. Kuvia voi ottaa mukaan. Muistelun jälkeen on lyhyt musiikkiesitys, jonka jälkeen päivällinen ennen kirkon päätöskonserttia. Musiikkipäivien muistelua klo 16 ja päivällinen klo 17. Päivällinen 15 / hlö, ennakkoilmoittautuminen. olimme sukkatansseissa mukana. Maija ja Maijan perhe olikin kuin samaa sakkia esiintyjien kanssa. Maijan työt Musiikkipäivien keittiömestarina päättyivät, kun Mauno Astala jäi pois kuoronsa johtajan paikalta. Maija myöntää, että Seitakuoro on yhä lähimpänä sydäntä - eikä tunne liene kovin yksipuolinen. Vaikka kuorolaisten kokoonpano on vuosien varrella vaihtunut, Maijaa ei ole unohdettu. Kutsu on tullut niin Seitakuoron 50-vuotiskaronkkaan kuin Mauno Astalan muistomerkin paljastustilaisuuteenkin. Kotiinkin he tulivat muutama vuosi sitten pitämään yllätyskonsertin vain minulle, Maija tyytyväisenä muistelee. Niin monta Hanna-tädin kakkua ja luumukermahyytelöä Maija ehti pa- rinkymmenen vuoden aikana tehdä, että on varmasti jokaisen yksityiskonserttinsa ansainnut. Katja Keskitalo

14 14 Musiikkipäivien esiintyjät pääseva huskysafarilla nauttimaan hienoista maisemista ja hiljaisuudesta musiikin vastapainona. Hiljainen huskykyytikin on musiikkia korville K orke at a s oi n e n musiikki on luonnollisesti Hetan Musiikkipäivien tärkeintä antia tänäkin vuonna, mutta tällä kertaa tapahtuman muusikot pääsevät nauttimaan esitysten lomassa myös hiljaisuuden huminasta ja eläimellisestä elämyksestä. Pasi Ikosen ja Anna McCormackin yritys CA- PE Lapland tarjoaa Hetan Musiikkipäivillä esiintyville muusikoille huskytarhavierailun ja kuuden kilometrin mittaisen koiravaljakkoretken. Huskykyyti on kuitenkin sekin musiikkia korville, sillä moottorin pärinän sijaan matkalla kuuluu lähinnä vain hiljaisuutta. Luonnossa liikkuminen ja koirien kanssa toimiminen ovat reissujen pääelementit. Koiravaljakolla kulkeminen on hiljaista, eikä se ole fyysisesti kovin raskasta, Pasi kertoo. Kuluva talvi on Hetassa asuvien Pasin ja Anna seitsemäs kausi koiravaljakoiden parissa, mutta muuta yritystoimintaa heillä on ollut jo aiemminkin, pääasiassa tapahtumajärjestelyjen parissa. CAPE Lapland -yrityksen ja Hetta Huskies -koiratarhan yhdessä Anna McCormackin kanssa omistava Pasi Ikonen pitää Hetan Musiikkipäiviä hienona tapahtumana. Koiria Pasin ja Annan Hetta Huskies -huskytarhassa on tällä hetkellä reilut sata, ja oppaat ja harjoittelijat mukaan lukien yrityksessa työskentelee kymmenkunta henkilöä. Yritys on myös varsin kansainvälinen toimija, sillä työntekijöitä tulee ympäri maailmaa. Ulkomailta tulevat työntekijät ja harjoittelijat löytävät meidät useimmiten netin kautta. Meillä on myös jonkun verran yhteistyötä niin Suomessa kuin ulkomaillakin sijaitsevien oppilaitosten kanssa, Pasi kertoo. Koiravaljakkoajeluiden lisäksi CAPE Lapland tarjoaa talvisin myös hiihtovaelluksia, vuoristohiihtoa ja lumikenkäilyä, kesäisin ohjelmassa on melontaa ja maastopyöräilyä sekä jäätikkökursseja Norjan puolella. Luontoon ja ulkoiluun liittyvää taito- ja turvallisuuskoulutusta sekä väinevuokrausta tarjoamme myös ympäri vuoden. Vaikka yrityksen pyörittäminen vie paljon aikaa, ehtii aktiivinen pariskunta muutakin. Pasi Kuva: Pasi Ikonen esimerkiksi on yrittäjien edustajana useissa paikallisissa hallituksissa ja työryhmissä, lisäksi hän on Lapin Koiravaljakkoyrittäjien puheenjohtaja sekä Suomen Survival Killan hallituksessa. Hetan Musiikkipäivinen konserteissakin Pasi ja Anna ovat käyneet mahdollisuuksien mukaan. Pääsiäinen tahtoo toki olla meillä aika kiireinen töiden puolesta, joten aika on usein rajoittava tekijä. Musiikkipäivät on hieno tapahtuma, ja on hyvä, että Enontekiöllä järjestetään erilaisia tapahtumia niin paikallisten kuin matkailijoidenkin iloksi, Pasi summaa. Molemmille musiikki on tuttu harrastus, mutta Pasin mukaan Anna on heistä kahdesta se musikaalisempi. Anna on soittanut aikanaan paljonkin, hänen soitinvalikoimaansa kuuluvat piano, sello, klarinetti ja irlantilainen tinapilli. Minä paukuttelin rumpuja yläasteella ja lukiossa ollessani, mutta soittaminen jäi sen jälkeen, Pasi kertoo. Veera Syväjärvi Vuosikymmenten yhteistyö yli valtakunnan rajojen Juhls Silvergallery on toiminut vakituisena matkakonserttipaikkana läpi Hetan Musiikkipäivien historian. Mauno Astalan ja Regine Juhlsin tavatessa puhuttiin aina musiikista. He molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että myös pohjoisessa pitää olla mahdollista esittää ja kuulla klassista musiikkia. Astala edisti tätä Suomen Lapissa ja Juhls Norjan Lapissa. Yhteinen musiikkiyhteistyö Hetan Musiikkipäivien ja Juhlsin välillä sai täten alkunsa. Juhls Silvergallery on Frank ja Regine Juhlsin elämän mittainen projekti. Galleria on rakentunut kokonaisuudeksi eri vuosikymmenten aikana rakennetuista tiloista. Kaikki alkoi 60-luvun huoneesta ja rakennustyö saatiin viimein päätökseen 90-luvun huoneeseen. Ideat ovat syntyneet luonnosta, mm. kinostunut lumi on antanut arkkitehtuurille muodon. Musiikkipäivien konsertit pidetään 70-luvun isossa salissa, joka rakennettiin tätäkin käyttötarkoitusta ajatellen. Harmoniaa Ajaton tyyli ja tasapaino ovat olennaista. Vanhoja materiaaleja käytetään uudella tavalla, vanha ja uusi yhdistyy, samoin yksikertainen ja monimuotoinen etsivät oman paikkansa. Myös galleria ja talli yhdistyivät. Juhlsit ovat tavoitelleet luonnon ja kulttuurin yhteiseloa, jonka tärkeänä osana ovat eläimet. Kanojen ja lampaiden eloa voit seurata samalla, kun nautit klassisesta musiikista. Ainutlaatuista! Toki joskus esiintyjät joutuvat kilpailemaan kanojen kanssa, sillä musiikin innoittamina nekin innostuvat esiintymään ja kaakattamaan samanaikaisesti omia aarioitaan. Onpa konserttien aikana käynyt niinkin, että emännän on pitänyt mennä auttamaan lammasta synnytyksessä. Flyygeli Kautokeinoon Erään kerran Juhlsilla työskentelevä hettalainen kirvesmies kertoi Reginelle, että Hetasta olisi mahdollista ostaa käytöstä poistettava piano. Kirvesmies kovasti kannusti ja painosti, että soitin olisi ostettava nyt tai tilaisuus menisi ohitse. Hän lupasi jopa kuljettaa soittimen Suomesta Norjaan. Regine vastusti asiaa, sillä heidän suurta saliansa ei ollut vielä rakennettu, eikä ollut vielä oikea aika ostaa tilaa vievää soitinta. Kerran kuorma-autolla tulleessaan kirvesmies pyysi Juhlsin väkeä katsomaan mitä hän oli tuonut ja Regine iloitsi suuren heinäkuorman nähdessään. Heinää ei elämille olisi koskaan liikaa. Mies siirsi heiniä ja sieltä paljastui venäläisvalmisteinen flyygeli! Ei siis mikään pieni piano vaan hieno flyygeli. Näin Enontekiön kirkossa ennen käytetty soitin löysi uuden rakastavan kodin Juhlsilta. Konsertit Pääsiäislauantain Musiikkipäivien konsertit tuovat kuulijoita Juhlsille tuvan täydeltä. Kuulijoita levittäytyy salin lisäksi gallerian muihin huoneisiin ja välillä istutaan lattiallakin. Koko Juhlsin perhe lähiystävineen tarjoilee konsertin väliajalla ilmaiseksi konserttivieraille myös kahvit. Konserttien fantastisesta ja ainutlaatuisesta ilmapiiristä kerääntyy aina nauttimaan musiikin ystävää. Tänä pääsiäisenä lankalauantaina klo 17 (Suomen aikaa) alkavassa konsertissa esiintyy The Jones Band. Regine Juhlsin haastattelu Sirpa Mannela

15 15 Miksi kannattaa olla Osuuspankin asiakas? Lappi sydämessä PARHAAT KESKITTÄMISEDUT Konkreettisia etuja asioinnista. Mitä enemmän keskität asiointiasi meille, sitä enemmän OP-bonuksia kertyy. KOKONAISVALTAINEN FINANSSIPALVELU Päivittäiset palvelut, rahoitus, kiinteistönvälitys, vakuutukset sekä sijoitus- ja lainopillisetpalvelut samassa pankissa ja verkkopalvelussa. LÄHELLÄ ASIAKASTA Paikallinen palvelu ja laajin konttoriverkosto. OP puhelinpalvelusta saat henkilökohtaista palvelua ma-pe klo OSUUSTOIMINNALLINEN Asiakkaanamme sinulla on mahdollisuus olla mukana pankin päätöksenteossa. Osuuspankin perustehtävä on sen omistajajäsenten taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen. LAPPILAINEN Kartuttanut lappilaisten varallisuutta jo yli 90 vuoden ajan. MOBIILI Pankki- ja vakuutusasiointia paikasta ja ajasta riippumatta. OP-mobiili-sovellus toimii iphone-, Android- ja Windows Phone-laitteissa. Yhdessä hyvä tulee. Haluatko hyötyä nopeasti sähkön hinnanmuutoksista? Spot-sopimuksen hinta seuraa kuukausittain markkinahintaa, jonka voit aina tarkistaa pohjoismaisen sähköpörssin Nord Pool Spotin sivuilta. Sopimus on turvallinen vaihtoehto, mutta sinun tulee varautua kuukausittaisten sähkölaskujen loppusummien vaihteluun varsinkin, jos kulutusmääräsi vaihtelee voimakkaasti. Jos haluat turvata maksamasi hinnan enimmäisrajan, valitse uusi Polar Spot Hintakatto. Tee sähkösopimus helposti netissä: Rajanylistä yhteistyötä yli 25 vuotta Samarbete över gränserna i mer än 25 år Tornionlaakson Neuvosto luo kasvuedellytyksiä alueen hyvinvoinnille ja pyrkii turvaamaan rajanylisen yhteishengen kehittymisen. Väestön toimeentulomahdollisuuksien parantamisella ja alueen vakaalla sekä pitkäjänteisellä kehittämisellä voidaan varmistaa Tornionlaakson kulttuurin säilyminen ja voimistuminen. Tornedalsrådets gränsöverskridande arbete i vår region där tre nordiska länder strålar samman bidrar till att skapa välstånd. En stabil och långsiktig utveckling av Tornedalens näringsliv tryggar ekonomin och främjar den tornedalska kulturens fortlevnad nu och i framtiden. Kuva Anne Keskitalo-Hohti Puh./Tel Matkapuh./Mobil Käyntiosoite/Besöksadress: Storgatan 85, Haparanda Postiosoite: PL 145, 95401, Tornio, Finland Postadress: Box 76, S Haparanda, Sverige Tornionlaakson Neuvosto perustettiin toukokuussa Jäsenkunnat Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö, Haaparanta, Övertorneå, Pajala, Kiiruna, Storfjord, Kåfjord, Nordreisa ja Kautokeino muodostavat Tornionlaakson Neuvoston, joka on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin. Tornedalsrådet bildades i maj Kommunerna Torneå, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Enontekis, Haparanda, Övertorneå, Pajala, Kiruna, Storfjord, Kåfjord, Nordreisa och Kautokeino är medlemmar Tornedalsrådet, ett samarbets- och intresseorgan för Tornedalen.

16 16 V iides Saami Ski Race maratonhiihto starttaa Hetan koulukeskuksesta kohti Kautokeinoa lauantaiaamuna yhdeksältä Suomen aikaa. Kisaan ehtii vielä mukaan ilmoittautumalla saamiskirace.fi -sivujen kautta torstaina klo 19:00 mennessä. Matkoina ovat 90 km, 60 km ja 30 km. Tänä vuonna harjoitteluolosuhteet ovat olleet hienot lumisessa Pohjois- Lapissa. Enää ei kisoihin ehdi paljon harjoitella, mutta varustautua kannattaa silti hyvin. Aukeassa maastossa tuuli voi tuntua yllättävän tuimalta ja aurinkolasit on syytä ottaa mukaan, vaikka aurinko ei siniseltä taivaalta paistaisikaan. Jos kunto ei tänä vuonna vielä riitä Saami Ski Racen hiihtämiseen, voi ladun varteen mennä kavereita ja sukulaisia kannustamaan. Maali on Nopeat ehtivät vielä Saami Ski Race starttaa jo lauantaina! Norjan yhdistetyn kova kolmikko. Kautokeinon Bakteharjissa ja sinne ovat kaikki tervetulleita! Viime vuonna miesten sarjassa kaksoisvoitto meni Ruotsiin Daniel Dyranderille ja Mats Riekkolalle. Norjalainen Kristian Olsen tuli kolmanneksi. Lapponiahiihdossa liikaa harjoitellut Daniel Strand ylitti maaliviivan neljäntenä. Naisten sarjassa kaksoisvoiton saivat suo- Saami Ski Race klo 9 Hetta Kautokeino, 90 km klo 11 Näkkälä Kautokeino, 60 km klo 13 Siebe Kautokeino, 30 km (Suomen aikaa) Jälki-ilmoittautumishinnat: 95 e / 90 km 75 e / 60 km 60 e / 30 km malaisnaiset. Maaliviivan ensimmäisenä ylitti Jenni Höylänen, joka oli urakoinut sitä ennen jo Lapponia hiihtoviikon ja voittanut siellä naisten kokonaiskilpailun. Toisena maaliin tuli Imke Höfling yli puoli tuntia Jennille hävinneenä. Kolmas naisten sarjassa oli norjalainen Berit Anne Reinås. Nopein 90 km hiihto Saami Ski Racessa tehtiin vuoden 2011 myö- tätuulessa, jolloin miesten sarjan voittajan aika oli 3 tuntia ja 36 minuuttia. Kaikkien ei ole kuitenkaan tarpeen urakoida kisaa läpi noin huikealla vauhdilla. Matka taittuu verkkaisemmallakin hiihdolla ja samalla ehtii ihailemaan maisemia sekä nauttimaan huoltopisteiden tarjoilusta. Hiihtäjiä odotetaan maaliin Kautokeinoon viimeistään iltayhdeksältä. Pääsiäisen aikaan Hetassa Meidän tutustumisemme Enontekiön monipuolisiin retkeilymahdollisuuksiin alkoi kesävaelluksista. Jossakin vaiheessa joku meistä löysi Hetan pääsiäisajan musiikkijuhlat. Ja nyt olemme jo pitkään säännöllisesti suunnanneet kolmen neljän hengen porukalla pääsiäisen ajaksi Hettaan. Tammikuussa hyvissä ajoin varaamme Paavon talosta Hautamäen Helinältä mökin majapaikaksemme. Olemme vahvasti sitä mieltä, että meillä on erinomainen tapa hoitaa sekä henkistä että fyysistä kuntoamme: päivät hiihdämme upeissa tunturimaisemissa ja illalla istumme Hetan koruttoman kauniissa kirkossa kuuntelemassa musiikkia; milloin orkesterimusiikkia, milloin kuorolaulua tai yksinlaulua. Hienoja musiikkielämyksiä olemme saaneet kokea! Paavon talon isäntäpari, Helinä ja Jyri Hautamäki pitävät vieraistaan hyvää huolta. Tarjolla on maukasta kotiruokaa emännän ja isännän seurassa. Makoisat saunan löylyt pehmittävät rasittuneet lihakset hiihtolenkin jälkeen. Paitsi että Helinä pitää huolta meidän syömisestämme, hän myös joka päivä kertoo tulevan illan konserttiohjelmasta ja sovittelee vieraiden kanssa iltapalan tarjoamisen ajankohdan jokaiselle sopivaan aikaan. Onnittelemme Hetan Musiikkipäiviä ja toivotamme hyvää jatkoa uudelle 45-vuotistaipaleelle! Tapaamme pääsiäisenä Hetassa laduilla ja konserteissa! Irja Salo, Leena ja Risto Tiitinen ja Raili Vaarala Tukipaketin Perinteiset turvin jopa alle lämpöpäivät kymppitonnin asennettuna! Peltovuomassa IVT-maalämpöpumppu tai ilma/vesilämpöpumppu. to klo Kosti Stoorilla, Ounastie 2899 Yli-Muoniossa pe klo Jarkko Rantakokolla, Ylimuoniontie 175 Tule ja näe toiminnassa oleva IVT-maalämpöjärjestelmä! Tutustu samalla maalämpöratkaisuihin sekä lämpö- ja vesiporakaivoihin. Paikalla Oulun Rakennus ja Energian Lämpöpumput Lämmitysjärjestelmä Juha Wiman ja Suomen Maalämpöporauksen Janne Ylitalo, sekä tyytyväisiä maalämpöasiakkaita. Tarjoamme myös nisukahvit! Musiikkipäivien ja hiihdon ystävät vasemmalta Irja Salo, Raili Vaarala ja Leena Tiitinen. Hetan Musiikkipäivät Hyviä päätöksiä on tuettu ennenkin, mutta ei koskaan näin tuntuvasti. Hyödynnä kotitalousvähennys ja energia-avustus täysimääräisesti, niin saat IVT-maalämpö- tai ilma/vesilämpöpumpun asennettuna kotiisi alle kymppitonnin. Raatteentie 24, Oulu p , ore@elisanet.fi Säästät useita tuhansia euroja ja saat kotiisi ympäristösi arvostaman lämmitysjärjestelmän vuosiksi eteenpäin. Valitse IVT-lämpöpumppu, jonka toimivuus on todistettu purevassakin pakkasessa. IVT-jälleenmyyjä palveluksessasi: Teema: Rajalla