Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNTA Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava P35644

2 1 (30) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Arviointimenetelmät Vaikutusalue ja vaikutusten tunnistaminen Nykyinen kaavatilanne ja kaavaehdotus (luonnos ) Käytetyt lähtöaineistot ja niiden kattavuuden Yleistä lähtöaineistoista Käytetyt paikkatietoaineistot Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet Arvokkaat luontokohteet ja uhanalaiset ja suojellut luontotyypit Metsäalueet Erityisesti suojeltavat ja uhanalaiset lajit Luontodirektiivin liitteen IV eläinlajit Linnut Ekologiset yhteydet ja viheralueiden verkosto Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutusten Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pohjavesialueisiin Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin Vaikutukset arvokkaille luontokohteille ja uhanalaisille ja suojelluille luontotyypeille Arvokkaat metsäalueet (METSO) ja metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt Vaikutukset uhanalaisiin, erityisesti suojeltaviin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin Vaikutukset linnustoon Vaikutukset ekologiseen verkostoon Vaikutusten lieventäminen Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet... 29

3 1 (29) Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava 1 Arviointimenetelmät Tämä työ on Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonto- ja ilmastovaikutusten. Periaatteena arvioinnissa on ollut verrata yleiskaavaehdotuksen aiheuttamia maankäytön muutoksia suhteessa nykytilaan sekä alueella voimassa oleviin kaavoihin (Yleiskaava 1995, Partolan osayleiskaava, Pirkkalan rantojen käytön osayleiskaava ja Toivion osayleiskaava). Arvioinnin kohteena on Kaakkois- Pirkkalan osayleiskaavan ehdotusluonnos Arvioinnissa tarkastellaan osayleiskaavan ehdotuksen mukaisen rakentamisen ja lisääntyvän virkistyskäytön vaikutuksia luonnonympäristöön. on laadittu alueelta olemassa olevien luontoinventointitietojen ja muiden lähtötietojen pohjalta. tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä kaavaratkaisun vaikutusten suunnasta sekä vaikutusten kohdistumisen alueellisista painopisteistä. Vaikutusarvioinnissa esille nousevat siten kaavan merkittävimmät myönteiset ja kielteiset luontovaikutukset. Vaikutusten on tehty asiantuntija-arviona. Työssä on käytetty mm. seuraavaa viranomaisohjeistusta: Vaikutusten kaavoituksessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 10/2006) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Söderman 2003) Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa (Ympäristöministeriö 2017) Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa (Sierla ym. 2004) Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt (Nieminen & Ahola 2017) Luontoselvitykset yleis- ja asemakaavoissa (Huttunen ym. 2002) Vaikutusten arvioinnin ovat laatineet Pirkkalan kunnan toimeksiannosta FM biologi Marja Nuottajärvi ja FM biologi Tiina Mäkelä :stä. 2 Vaikutusalue ja vaikutusten tunnistaminen Kaavan luontovaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on Pirkkalan kunnan alueella sijaitseviin luontoarvoiltaan arvokkaisiin alueisiin ja merkittäviin huomionarvoisten eliölajien elinympäristöihin sekä luonnonvaroihin. Vaikutukset voivat olla luonnon monimuotoisuuden kannalta joko myönteisiä tai kielteisiä. Vaikutusten arvioinnin päämääränä on muodostaa kokonaiskuva vaikutusten merkittävyydestä, joka puolestaan muodostuu vaikutuksen suuruudesta (mm. laajuus, kesto ja kohdentuminen) sekä vaikutuskohteen herkkyydestä. Vaikutuskohteen herkkyyteen vaikuttavat mm. kohteen

4 2 (29) harvinaisuus, sietokyky muutoksille, sopeutuvuus, alueen monimuotoisuus ja haavoittuvuus. Oheiseen taulukkoon on koottu kaavaratkaisun mukaisesta rakentamisesta aiheutuvia mahdollisia luontovaikutuksia. Ne jakautuvat suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Taulukko 1. Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia. VAIKUTUS Suorat vaikutukset Epäsuorat vaikutukset Elinympäristöjen väheneminen tai tuhoutuminen tai niiden laadun heikkeneminen (esim. rakentamisessa) Abioottisten tekijöiden muuttuminen (esim. maaperän poisto, eroosio) Yksilöiden kuolleisuus (esim. tietapaturmat, kasvillisuuden tuhoutuminen) Yksilöiden siirtyminen pois alueelta (esim. häirinnän tai elinympäristön tuhoutumisen vuoksi) Elinympäristöjen pirstoutuminen ja yhteyksien katkeaminen (esim. elinympäristöjen poistaminen tai esteet kuten tiet) Häirintä (esim. rakentamismelu, liikenne, ihmiset, vapaana liikkuvat lemmikit) Yksilöiden tai populaatioiden kuolleisuus elinympäristöjen vähenemisen tai laadun huonontumisen vuoksi (kantokyvyn väheneminen) Populaation elinkelpoisuuden väheneminen Populaation dynamiikan muuttuminen Lisääntynyt kilpailu (myös vieraslajit) Lajiston koostumuksen muuttuminen abioottisten olosuhteiden muutoksen vuoksi Lajiston ja elinympäristöjen koostumuksen muuttuminen reunavaikutuksen vuoksi Elinympäristöjen eristäytyminen (isolaatio) ja geenivaihdon väheneminen Onnistuneen lisääntymisen väheneminen Myöhemmin ilmenevät vaikutukset (esim. saalis-petosuhteiden muutokset) 3 Nykyinen kaavatilanne ja kaavaehdotus (luonnos ) Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan suunnittelualueella on voimassa Pirkkalan yleiskaava vuodelta Kaava-alueen koilliskulmassa osa alueesta sijoittuu oikeusvaikutteisen Partolan osayleiskaavan alueelle. Sääksjärven rannalla sekä Iso Naistenjärven rannalla puolestaan on voimassa Pirkkalan rantojen käytön osayleiskaava. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava kumoaa valmistuessaan nämä kaavat.

5 3 (29) Kuva 1. Pirkkalan yleiskaava 1995 (vas.) ja Partolan osayleiskaava, joka sijoittuu kaava-alueen koilliskulmaukseen (oik.). Kuva 2. Sääksjärven (vas.) ja Iso-Naistenjärven (oik.) ranta-alueet Pirkkalan rantojen käytön osayleiskaavassa (v.1986).

6 4 (29) Kuva 3. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotuksen luonnos ( ).

7 5 (29) 4 Käytetyt lähtöaineistot ja niiden kattavuuden 4.1 Yleistä lähtöaineistoista Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset luontoon on arvioitu alueella laadittujen luontoselvitysten sekä muiden saatavilla olevien tietojen perusteella. Osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä ovat mm.: Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luontoselvitysten täydennys 2018 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Toivion osayleiskaavan luontoselvitys 2016 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Muita alueelta aiemmin laadittuja selvityksiä ovat mm.: Sito Oy 2011: Pirkkalan kunta, Linnakallion alueen luontoselvitys Ramboll Oy 2012: Pirkkalan kunta, keskustan yleiskaavan luontoselvitys Ramboll Oy 2012: Tampereen kaupunki, Peltolammin Myllyvuoren asemakaavan luontoselvitys, lepakkokartoitus ja linnustoselvitys Junttanen, Sanna 2009: Pirkkalan Saukkolammin-Taaporinvuroen alueen luontoselvitys Korte, Kari 2004: Pirkkalan Killo-Toivio alueen liito-oravaselvitys Luontoselvityksissä on selvitetty kattavasti luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien (mm. liito-orava ja lepakot) sekä luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavien luontotyyppien, uhanalaisten luontotyyppien ja metsälain arvokkaiden kohteiden esiintyminen kaavoitettavalla alueella. Lisäksi kaava-alueen rakentamattomille osille on laadittu linnustoselvitykset, joissa on kartoitettu alueella esiintyvät lintulajit ja rajattu linnuston kannalta tärkeät alueet. Kohdennetusti on laadittu myös muita lajikohtaisia selvityksiä (viitasammakko). Selvityksiin sisältyviä epävarmuustekijöitä on arvioitu tarkemmin vaikutuskohteittain. 4.2 Käytetyt paikkatietoaineistot Natura- ja luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmat (SYKE, avoin tieto) Arvokkaat lintualueet (IBA, FINIBA & MAALI) (Birdlife Suomi 2017) Peruskarttarasterit (MML 2017) Ortoilmakuvat (MML 2017) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2017) Kaava-aineistot (aluevaraukset ja rakentamisen painopistealueet) Pirkanmaan elinkeino- ja ympäristökeskuksen uhanalais- ja liitooravatietokannan tiedot selvitysalueelta Kaava-alueelta laadittujen luontoselvitysten paikkatietoaineistot Metsäkeskuksen metsävara-aineisto (metsälain 10 mukaiset kohteet ja muut arvokkaat kohteet)

8 6 (29) 4.3 Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmien kohteet Tiedot Natura-alueiden, luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojeluohjelmien kohteista on saatu Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto tietokannasta. 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja uhanalaiset ja suojellut luontotyypit 4.5 Metsäalueet Tiedot arvokkaista luontotyypeistä (mm. luonnonsuojelulain luontotyypit, uhanalaiset luontotyypit ja metsälain arvokkaat elinympäristöt) on saatu Pirkkalan kunnalta ja ensisijaisesti alueella osayleiskaavaa varten tehdyistä luontoselvityksistä. Metsien ja soiden nykytilannetta arvioitaessa on lähdeaineistona käytetty alueella laadittuja luontoselvityksiä, METSO -inventointeja ja paikkatietoaineistoja kuten Metsäkeskuksen metsävara-aineistoja (metsälain 10 mukaiset kohteet ja muut arvokkaat kohteet). Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman mukaiset METSOkohteet on inventoitu kaava-alueelta kunnan omistamista metsistä vuosina 2015 ja 2016 (FCG 2016). 4.6 Erityisesti suojeltavat ja uhanalaiset lajit Tiedot erityisesti suojeltavista ja uhanalaisista eliölajeista on saatu mm. alueella laadituista luontoselvityksistä ja Pirkanmaan ELY-keskuksen paikkatietoaineistoista. 4.7 Luontodirektiivin liitteen IV eläinlajit Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintymisen nykytilaa ja vaikutuksia lajeihin yleiskaava-alueella on tarkasteltu alueella laadittujen luontoselvitysten perusteella. Liito-oravaselvitykset koko kaava-alueelle vuonna 2018 (FCG 2018) Liito-oravaselvitykset koko kaava-alueella vuosina 2015 ja 2016 (FCG 2016). Lepakkoselvitys Kontinmäen-Pyramiitinnotkon alueelle vuonna 2018 (FCG 2018) Lepakkoselvitykset vuonna 2015 ja 2016 (FCG 2016) Viitasammakkoselvitys kohdennettuna Saukkolammelle ja läheisille vesikuopille v (FCG 2018) Lisäksi käytössä on olleet Pirkanmaan elinkeino- ja ympäristökeskuksen uhanalaisja liito-oravatietokannan tiedot selvitysalueelta. Muiden luontodirektiivin liitteen IV(a) lajiryhmien osalta kaava-alueella laadituissa luontoselvityksissä on pyritty tunnistamaan lajeille ja lajiryhmille tärkeät elinympäristöt yleiskaavan laadinnan vaatimalla tarkkuudella.

9 7 (29) 4.8 Linnut Valtakunnallisesti merkittävät lintualueet (IBA) koottiin BirdLifen aineistoista (BirdLife 2017) ja kansallisesti merkittävät lintualueet (FINIBA) SYKE:n ja Birdlifen julkaisusta Suomen tärkeät lintualueet - FINIBA (Leivo, ym. 2001). Maakunnallisesti merkittävät linnustokohteet saatiin valtakunnallisen MAALIhankkeen tuloksista, joista Pirkkalan kunnan alueella vastasi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys (PiLy 2014). Lisäksi kaava-alueen linnustosta ja linnuille tärkeistä alueista on saatu tietoa kaavaa varten laadituista linnustoselvityksistä: Linnustoselvitys Kontinmäen-Pyramiitinnotkon alueelle vuonna 2018 (FCG 2018) Linnustoselvitys (painotus kaava-alueen rakentamattomille osille) vuonna 2016 (FCG 2016). Luontoselvityksen lintuhavainnot 2015 (FCG 2016). 4.9 Ekologiset yhteydet ja viheralueiden verkosto Yleiskaava-alueelle sijoittuvat ekologiset käytävät on määritelty alueelta laaditussa luontoselvityksessä (FCG 2016). Samassa selvityksessä on myös laadittu alueen geoekologinen suositus, joka perustuu luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden sijaintiin, luonnon yleispiirteisiin ja alueelle sijoittuviin ekologisiin yhteyksiin. 5 Arvioinnin epävarmuustekijät Yleiskaava-alueen luonnon yleispiirteet, arvokkaat luontokohteet ja lajiston kannalta tärkeät elinympäristöt on selvitetty kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta riittävällä tasolla. Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät arvokkaan lajiston esiintymisen vaihteluun eli luontoselvityksissä esille tulleet lajistoesiintymät voivat sijoittua eri vuosina ja vuodenaikoina eri alueille, mutta kuitenkin kullekin lajille soveltuvan elinympäristön rajoissa. Voidaan olettaa, että alueelta havaittu arvokas vanhojen metsien lajisto esiintyy samalla metsäalueella jatkossakin. Luontotyyppien osalta epävarmuutta liittyy vanhaa puustoa kasvavien kohteiden pysyvyyteen. Metsätaloustoimenpiteet, joiden toteuttamisesta päättää metsänomistaja, muuttavat pitkällä aikavälillä puuston ikä- ja lajisuhteita. Virkistyskäytön osalta on jossain määrin epävarmaa ennustaa sen suuntautumista. Alueen asukasmäärän kasvaessa alueen virkistyskäyttäjäpotentiaali kasvaa ja todennäköisesti suurin osa virkistyskäytöstä suuntautuu Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen olemassa oleville ja kaavassa osoitetuille reiteille. Epävarmuustekijöitä liittyy yksilöiden tekemiin valintoihin käyttäytymisessään eli kunnioitetaanko alueen luonnonarvoja, pidetäänkö alueella ulkoilutettavat koirat kytkettyinä ja liikutaanko alueella merkityillä reiteillä.

10 8 (29) 6 Vaikutusten 6.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutusten muodostuminen Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset muodostuvat rakentamisen myötä tapahtuvasta kallioperän louhinnasta ja maaperän poistosta sekä muokkauksista. Tällaiset vaikutukset rajoittuvat toisaalta selvärajaisesti rakennettavaksi osoitettaville alueille, mutta ovat luonteeltaan pysyviä. Kallio- ja maaperän arvoalueille kohdistuessaan tällaiset vaikutukset vaikuttavat kohteen arvoihin kokonaisuutena. Vaikutusten Kaavan mukaista rakentamista on osoitettu paikoin kallioisille alueille, missä on jo suoritettu louhintaa (Pyhäjärventien varrella) tai missä mahdollisesti tarvitaan pienimuotoisempaa louhintaa eri puolilla kaava-aluetta. Laajimmat kalliomaan esiintymät sijoittuvat V-1 alueille eikä niille kohdistu vaikutuksia. Selvitysalueelle sijoittuu valtakunnallisessa kallioalueinventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi luokiteltu Taaporinvuoren-Myllyvuoren kallioalue. Kallioalue sijoittuu kaavassa virkistysalueeksi osoitetulle alueelle V-1 ja on merkitty merkinnällä ge. Kaavamääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että geologisen muodostelman sisältämien arvojen säilyminen turvataan. Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Kaavamerkintä turvaa arvokkaan kallioalueen arvot. Maaperän osalta rakentaminen sijoittuu pääosin rakennettavuudeltaan hyville moreenimaille, osittain myös savimaille sekä saraturv le. Kaava-alueelle ei sijoitu maaperän arvokohteita. Kaavan mukaisten ratkaisujen vaikutukset maaperälle ovat lievät-kohtalaiset ja rajoittuvat rakentamispaikoille. Kaavaratkaisun myötä Taaporinvuoren-Myllyvuoren alueen virkistyskäyttö todennäköisesti hieman lisääntyy. Alueella on kuitenkin olemassa jo nykyisellään aktiivisessa virkistyskäytössä oleva opastettu polkuverkosto. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että virkistyskäytön aiheuttamien vaikutusten ja alueen käytön määrän välillä ei ole lineaarista yhteyttä, vaan suurimmat muutokset luonnonympäristössä tapahtuvat jo alhaisella käyttömäärällä ja ensimmäisten vuosien aikana (Cole 2004). Tämän jälkeen virkistyskäyttö aiheuttaa vain hieman lisävaikutuksia ympäristöön (Cole 2004). Maaston kuluminen tuleekin keskittymään olemassa olevalle polkuverkostolle. Virkistyskäyttäjien lisääntyessä nykyiset polut levenevät erityisesti alueilla, joilla on kosteapohjaisia soistumia (kallioalueen notkelmissa) ja jyrkkiä kallioisia osuuksia. Kuluminen jää yleensä melko paikalliseksi eivätkä luontotyyppien ominaispiirteet yleensä muutu laaja-alaisesti. Taaporinvuoren-Myllyvuoren alueelle kohdistuvat vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. 6.2 Vaikutukset pohjavesialueisiin Selvitysalueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijoittuvat niin etäälle kaava-alueesta (yli 4,5 km) ettei potentiaalisia vaikutuksia arvioida muodostuvan.

11 9 (29) 6.3 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin Vaikutusten muodostuminen Suojelualueille kohdistuvat vaikutukset muodostuvat suojelun perusteena oleviin lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvista suorista ja epäsuorista vaikutuksia. Rakentamisvaiheessa suojelualueiden läheisyydessä tapahtuva rakentaminen aiheuttaa mm. melua, joka voi välillisesti karkottaa eläimistöä suojelualueilta. Kaavan toteutumisen jälkeen suoria vaikutuksia aiheutuu ihmisten ja lemmikkieläinten aiheuttamasta käyttöpaineesta, joka voi muuttaa alueilla esiintyviä luontotyyppejä ja elinympäristöjä (kuluminen ja rehevöityminen) sekä aiheuttaa häiriötä. Lisääntyvä häiriö voi esimerkiksi heikentää lintujen lisääntymismenestystä suojelualueilla. Asutuksen myötä myös vapaana liikkuvien kissojen ja koirien ja niiden aiheuttamien haittojen määrä lisääntyy. Välillisiä vaikutuksia voi aiheutua mm. muutoksista valuma-alueilla (vesitasapainon muutokset ja hulevesien mukana tulevat epäpuhtaudet). Vaikutuksia voi muodostua myös, mikäli suojelualueiden verkostoa yhdistävät viheryhteydet heikentyvät tai katkeavat. Kaavan toteutumisen jälkeen aiheutuvat vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja pysyviä. Vaikutusten Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueelle tai suoraan siihen rajautuen ei sijoitu luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmien mukaisia alueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sijoittuvat niin etäälle osayleiskaava-alueesta, ettei niille arvioida kohdistuvan suoria vaikutuksia. Epäsuorien vaikutuksien arvioidaan jäävän lieviksi. Lähimmillään noin 300 metrin päässä kaava-alueen rajasta itään Tampereella sijaitsee Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue. Rauhoituksen tarkoituksena on ollut säilyttää maakunnallisesti arvokkaan lehdon kasvillisuus ja eläimistö sekä alueen pienvesiuoman rauhallinen luonnonmaisema (Tampereen kaupunki 2003). Suurin osa luonnonsuojelualueen alasta sijoittuu kaava-alueelta katsoen rautatien taakse. Lähimmäs suojelualuetta osayleiskaavassa on osoitettu virkistysaluetta (V-1), nykyisiä asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja asuntoalueita (A) sekä ohjeellinen uusi pääkokoojakatu (pk), ohjeellinen pyöräilyn laatuverkko ja pääverkko ja ohjeellinen tieliikenteen yhteystarve. Virkistysalueen kanssa päällekkäisinä merkintöinä Taaporinvuoressa on osoitettu suojelualuevaraus geologiselle muodostumalle sekä ekosysteemipalvelujen tuottamisen kannalta tärkeä alue. Osayleiskaavan merkinnät turvaavat siten Pirkkalan puolella ekologista jatkumoa Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen suuntaan. Ohjeellisen uuden pääkokoojakadun toteutuessa suojelualueen suuntaan kantautuu väliaikaista rakentamisaikaista melua, jonka merkittävyys luonnonsuojelualueen kannalta jää todennäköisesti lieväksi, koska kaava-alueen ja suojelualueen välisellä 300 metrin levyisellä maastovyöhykkeellä kasvaa varttunutta ja vanhaa yhtenäistä havumetsää, joka vaimentaa melun tehokkaasti. Mikäli metsä olisi kaadettuna rakentamisen aikana, vaikutukset voimistuisivat, mutta todennäköisesti tuolloinkaan vaikutuksen suuruus ei olisi lievää suurempi. Osayleiskaava-alueelta valuvat pintavedet yhdistyvät luonnonsuojelualueen läpi virtaavaan Myllyojaan suojelualueen ulkopuolella alavirran puolella eli kaavan toteuttamisesta ei aiheudu suojelualueen pintavesille vaikutuksia. Suojelualueelle suuntautuu osayleiskaava-alueelta muutamia virkistysreittejä, mutta etäisyyden vuoksi sekä osayleiskaava-alueen sisäisen hyvän virkitysreitistön

12 10 (29) vuoksi voidaan olettaa, ettei luonnonsuojelualueelle suuntaudu sellaista merkittävää virkistyskäytön lisääntymistä, joka uhkaisi luonnonsuojelualueen suojeluarvoja. 6.4 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille ja uhanalaisille ja suojelluille luontotyypeille Vaikutusten muodostuminen Hakkuut, rakentaminen ja rakennettavien alueiden kuivattamista varten tehtävät ojitukset ovat keskeisimpiä luontokohteita muuttavia tekijöitä. Myös arvoalueiden reunamilla tapahtuvat muutokset, rakennetun ympäristön ja päällystettyjen alueiden laajentuminen, ja virkistyskäytön myötä lisääntyvä kulutus vaikuttavat luontokohteisiin haitallisesti. Arvokkaille luontokohteille voi aiheutua niin sanottua reunavaikutusta eli niiden tuulisuus- ja valoisuusolosuhteet voivat muuttua, minkä myötä kohteella voi tapahtua tuulenkaatoja sekä pitkällä aikavälillä kasvillisuusmuutoksia kuten heinittymistä valoisuuden lisääntyessä. Erityisesti suoluontokohteiden sekä pienvesikohteiden osalta rakentaminen voi aiheuttaa vesitalouden muuttumista eli arvokohde voi pitkällä aikavälillä kuivua tai kohteelle voi ohjautua huonolaatuisia pintavalumavesiä. Pienvesien valuma-alueilla tapahtuva toiminta ja etenkin rakentamisvaiheessa kiintoainesvalumat voivat hetkellisesti heikentää niiden luontoarvoja. Kaavan toteutumisen jälkeen suoria vaikutuksia aiheutuu ihmisten ja lemmikkieläinten aiheuttamasta käyttöpaineesta, joka voi muuttaa arvokohteilla esiintyviä luontotyyppejä ja elinympäristöjä (kuluminen ja rehevöityminen) sekä aiheuttaa häiriötä. Vaikutusten Suurin osa luontoselvityksissä rajatuista arvokkaista luontotyyppikohteista sijoittuvat kaavan virkistysalueelle, V-1, jota koskee määräys: Aluetta suunniteltaessa on luotava yhtenäinen virkistysreittiverkko. Osan reiteistä tulee olla liikkumisesteisten käyttöön soveltuvia. Alueelle sallitaan yleistä virkistystoimintaa sekä liikuntaa ja urheilua palveleva rakentaminen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueella suoritettavat toimenpiteet vaativat MRL 128 mukaisen maisematyöluvan. Virkistysalueelle määrätty maisematyölupaedellytys turvaa osaltaan luontokohteiden säilymistä sekä niiden ympäristön säilymistä suurelta osin metsäisenä. Tällöin myös alueen ekologinen jatkuvuus ja eliöiden kulku- ja leviämisyhteydet säilyvät parempina. Pääosalle kohteista on annettu kaavamerkintä luo (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) ja lisämääräys s, m ja l kohdentamaan kaavamääräystä kunkin kohteen arvojen mukaisesti (kuva 4). Seuraavassa on käsitelty vaikutuksia kohdetyypeittäin ja kohteittain. Luontoselvitysten mukaisten kohteiden sijoittuminen suhteessa kaavakarttaan on esitetty kuvassa 5.

13 11 (29) Kuva 4. Osayleiskaavassa osoitetuttuja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita koskevat merkinnät ja määräykset (Ehdotuksen luonnos ). Kansallisesti / seudullisesti arvokkaat kohteet Osayleiskaava-alueelta on rajattu yhteensä viisi luontokohdetta arvoluokassa kansallisesti / seudullisesti arvokas luontokohde eli näillä kohteilla on luonnonsuojelu- tai vesilain mukainen suojelustatus ja niillä esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä sekä valtakunnallisen kallioalueinventoinnin mukaista arvoaluetta. Kohteilla on lisäksi silmälläpidettäviä luontotyyppejä, monimuotoista lahopuustoista metsää ja muita luonnon monimuotoisuusarvoja ja ne muodostavat tärkeän osan alueen ekologisesta verkostosta. Kohteet ovat Taaporinvuori-Myllyvuori (kohde numero 1), luonnonsuojelulain 29 mukaiset lehmusmetsiköt (kohteet numero 2, 5 ja 6) sekä Saukonoja (kohde numero 4). Taaporinvuori-Myllyvuori on osoitettu osayleiskaavassa virkistysalueena V-1 ja suojelualuevarauksena, jonka määräyksenä on: Alueella on todennäköisesti luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset kriteerit täyttäviä lehmusmetsiköitä sekä metsälain 10 :n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Lisäksi alue on lepakkojen siirtymiseen ja ruokailuun käyttämä alue ja valtakunnallisesti arvokas geologinen muodostuma. Alue on tarkoitettu suojeltavaksi. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Toimenpiteet, jotka ovat tarpeen suojeluarvojen säilyttämiseksi tai palauttamiseksi, kuitenkin sallitaan. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu suojelualueeksi, kuitenkin enintään 10 vuotta tämän yleiskaavan voimaantulosta lukien. Lisäksi Taaporinvuoren-Myllyvuoren alue on osoitettu ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeänä alueena (co2) ja alueelle on merkitty useita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo) sekä lepakoiden siirtymiseen ja ruokailuun käyttämää aluetta (lep/s). Ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeän alueen määräyksenä on: Alueella on kaikissa toiminnoissa otettava huomioon ekosysteemipalvelujen turvaaminen, erityisesti hiilen sidonta,

14 12 (29) luonnon monimuotoisuus, maaperä, vesien suojelu ja virkistyskäyttö. Metsien käsittelyssä sallittuja ovat poiminta- ja alle 0,3 ha pienaukkohakkuut, jotka suoritetaan lintujen pesintäajan ulkopuolella. Muut toimenpiteet vaativat MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan. Kaavamerkintöjen ja määräysten voidaan arvioida turvaavan Taaporinvuoren- Myllyvuoren alueen luonnonarvoja ja merkitystä ekologisessa verkostossa varsin hyvin. Alueen metsien voidaan arvioida säilyvän yhtenäisinä ja kaavaratkaisut tukevat alueen luonnonarvojen kehittymistä edelleen monimuotoisemmiksi. Luonnonsuojelulain 29 mukaiset lehmusmetsiköt (kohteet numero 2, 5 ja 6) on osoitettu merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (lehmusmetsikkö) (luo/s) ja määräyksellä: Merkinnällä on osoitettu todennäköisesti luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset kriteerit täyttävä lehmusmetsikkö. Suojeltavan luontotyypin tilaa vaarantavia tai heikentäviä toimenpiteitä ei saa suorittaa. Metsien käsittelyssä tulee säilyttää lehmuksia ja metsiä on hoidettava siten, että edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Alueella on voimassa 43.2 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Alueelta laadituissa luontoinventoinneissa kohteiden on todettu täyttävän suojeltavan luontotyypin kriteerit. Kohteiden varsinaisesta suojelusta vastaa alueellinen ELY-keskus, joka muodostaa luontotyypin rajauspäätöksen. Kaksi kohteista (5 ja 6) sijoittuvat Taaporinvuoren-Myllyvuoren alueelle ja näiden metsiköiden luontoarvojen arvioidaan säilyvän todennäköisesti nykyisen kaltaisina ja kaavaratkaisut tukevat kohteiden luonnonarvojen kehittymistä edelleen monimuotoisemmiksi. Kohde numero 2 sijoittuu puolestaan asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (Y/VU), missä lehmusmetsikön säilyminen ja arvot tulee turvata tarkemman asemakaavoituksen yhteydessä. Lehmusmetsikön ympärille tulee muodostaa riittävä suojavyöhyke estämään reunavaikutuksen aiheuttamat tuulenkaatoriskit ja kohteen vesitalouden säilymisestä tulee huolehtia. Lehmusmetsiköille ominainen lajisto on valoisuudesta hyötyvää, joten ympäristön muuttuminen avoimemmaksi ja valoisammaksi ei aiheuta haittaa. Saukonoja (kohde 4) on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo ja luo/m). Saukonojan arvokkaimmiksi todetut osat ovat osoitettu merkinnällä luo/m, jonka määräys on: Merkinnällä on osoitettu metsälain 10 :n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen (vesitalous, pienilmasto) säilyminen. Metsiä on hoidettava siten, että edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Alueella on voimassa MRL 43.2 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Tämä arvokkain uoman osuus on osoitettu myös Taaporinvuoren-Myllyvuoren suojelualuevarausalueeseen sisältyvänä. Saukonojan yläjuoksulla sijaitseva Saukkolammi on myös osoitettu luo/m merkinnällä, mikä turvaa puron vesitalouden säilymistä. Kaavamerkintöjen ja määräysten voidaan arvioida turvaavan Saukonojan arvokkaimman osuuden luonnonarvoja ja merkitystä ekologisessa verkostossa varsin hyvin. Alueen luontotyyppien voidaan arvioida säilyvän luonnontilaisina ja kaavaratkaisut tukevat kohteen luonnonarvojen kehittymistä edelleen monimuotoisemmiksi. Saukonojan ympärillä on myös riittävän laajat virkistysalueesta V-1 muodostuvat suojavyöhykkeet. Arvokkaasta uomaosuudesta ylävirtaan sijaitsevat, kaavassa osoitetut tie- ja kevyen liikenteen ylitykset tulee toteuttaa laadukkaasti siten, ettei uomaan kohdistu haitallisia kiintoaineshuuhtoumia tai virtausolojen haitallisia muutoksia.

15 13 (29) Saukonojan luonnontilaltaan heikompi alajuoksun osuus on osoitettu merkinnällä luo, jonka määräys on: Merkinnällä on osoitettu luontoarvoltaan merkitykselliset kohteet, joilla esiintyy uhanalaisia, suojeltavia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on otettava huomioon, ettei alueen luonto- tai maisema-arvoja vaaranneta tai heikennetä. Alueella on voimassa MRL 43.2 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Tälle uomaosuudelle on osoitettu ohjeellisen uuden pääkokoojakadun, uuden ohjeellisen kevyen liikenteen reitin sekä ohjeellisen pyöräilyn laatuverkon ja pääverkon ylitys. Väylien yhteisellä ylityskohdalla sijaitsee jo nykyisellään virkistysreitti, minkä alla Saukonoja on putkitettu. Ahtaasti mitoitettu nykyinen putkitus on suositeltavaa korvata pääkokoojakadun rakentamisen yhteydessä laadukkaalla rakenteella, jonka alla purouoman virtausolot ovat luontaisemmat eli purouoman ekologinen jatkuvuus on parempi kuin putkituksessa. Nykyisen putkituksen ympäristössä Saukonojan varren puusto on nuorempaa ja luonnontilaltaan heikompaa kuin muualla uoman varsilla, joten uutta ylitystä toteutettaessa ei jouduta kaatamaan vanhaa arvokasta puustoa. Uutta ylitystä ja siltarakennetta toteutettaessa tulee huolehtia, ettei uomaan pääse haitallisia kiintoaineshuuhtoumia tai muita haitallisia huuhtoumia. Kokonaisuutena kaavaratkaisut turvaavat Saukonojan luontoarvoja hyvin eikä kohteen luonnonsuojelullisille arvoille aiheudu kaavasta heikennyksiä. Alavirralle osoitettu pääkokoojakadun ja kevyen liikenteen ylitys voi toisaalta parantaa uomarakennetta nykyiseen putkitukseen verrattuna, mutta väylin ylitys toisaalta tuo puroympäristöön melusta ja liikenteen päästöistä aiheutuvaa häiriötä. Ylitys aiheuttaa myös nykyistä leveämmän katkoksen Saukonojan varren puustosta ja pensastosta muodostuvaan ekologiseen yhteyteen. Saukonojan eteläpuolella sijaitsee kuitenkin laaja Taaporinvuoren-Myllyvuoren metsäinen alue, joka turvaa puustoisia yhteyksiä tarvitsevan lajiston kulkuyhteydet. Saukonojan alajuoksulle aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat enintään kohtalaiset. Paikallisesti arvokkaat luontokohteet: Osayleiskaava-alueelta on rajattu yhteensä 11 luontokohdetta arvoluokassa paikallisesti arvokas luontokohde eli näillä kohteilla on vesi- tai metsälain mukainen suojelustatus ja/tai niillä esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä. Kohteilla on lisäksi silmälläpidettäviä luontotyyppejä, monimuotoista lahopuustoista metsää tai muita luonnon monimuotoisuusarvoja ja ne ovat osa alueen ekologista verkostoa. Kohteista kahdeksan (kohdenumerot 3a, 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16) sijoittuvat kokonaisuudessaan virkistysalueelle V-1 uuden rakentamisen ulkopuolelle ja näille kohteille on annettu kaavamerkintöjä turvaamaan kohteiden arvoja eli luo, luo/m, luo/l (kuva 4). Kohteiden välittömään läheisyyteen on lisäksi jäämässä vaihteleva vyöhyke rakentamatonta virkistyskäyttöön osoitettua metsäaluetta (V-1), joka toimii kohteen suojavyöhykkeenä. Osa näistä kahdeksasta kohteesta sijoittuu muuhun maankäyttöön osoitetun alueen (asuntoalue A/res, TP/res, ohjeellinen uusi pääkokoojakatu, ohjeellinen tieliikenteen yhteystarve, ohjeellinen pyöräilyn laatuverkko ja pääverkko) läheisyyteen. Näiden kohteiden osalta (kohteet numero 3a, 11, 12, 14, 16) uuden maankäytön toteutuessa kohteelle aiheutuu osittaista lievää reunavaikutusta ja mahdollista lievää vaikutusta kohteen vesitaloudelle. Kohteiden säilyttämistä turvaavat niille annetut luo-kaavamääräykset ja kohteiden vesitalouden turvaamista voidaan tarkastella tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. On arvioitavissa, että kohteille ei aiheudu lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka muuttaisivat kohteiden ominaispiirteitä ja luonnonsuojelullisia arvoja kohtalaisissa tai merkittävissä määrin.

16 14 (29) Paikallisesti arvokkaista kohteista kolmelle ei ole kaavassa annettu luo-merkintää. Nämä kohteet ovat osittain luonnontilaisen kaltaisia puroja ja puronvarsimetsiä (kohteet numero 7, 8 ja 9). Kohde 7 sijoittuu työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueen (KMt) ja virkistysalueen (V-1) rajalle ja se on rajattu osittain myös ohjeellisena hulevesien käsittelyalueena. Kohteen ominaispiirteet muuttuvat todennäköisesti merkittävästi ympäristön maankäytön muuttumisen myötä. Toisaalta kohteen turvaamista voidaan tarkastella tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Kohde 8 sijoittuu ohjeellisen keskuspuistoksi varatulle virkistysalueelle VKV-2, joka kaavamääräyksen mukaan varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alue on tarkoitettu vesiaiheeseen tukeutuvaksi rakennetuksi puistoksi. Alueelle sallitaan yleistä virkistystoimintaa, liikuntaa ja urheilua sekä kulttuuria palveleva rakentaminen. Suurin osa kulkureiteistä tulee olla esteettömiä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueella suoritettavat toimenpiteet vaativat MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan. Kohteen 8 alue on osoitettu myös ohjeellisena hulevesien käsittelyalueena. Kohteen 8 puron ja puronvarsimetsän voidaan siten ennakoida pääosin säilyvän, mutta kohteen ominaispiirteet voivat jossain määrin muuttua. Kohteen 9 alueelle on kaavassa osoitettu asuntoaluetta (A-1), yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (Y/VU), ohjeellinen bulevardi (pk), uusi ohjeellinen kevyen liikenteen reitti ja ohjeellinen pyöräilyn laatuverkko ja pääverkko sekä ohjeellinen uusi kiertoliittymä. Kohteen 9 arvioidaan häviävän kokonaisuudessaan alueen maankäytön toteutuessa. Kohteen turvaamista voidaan tarkastella tarkemmin vielä asemakaavoituksen yhteydessä, mutta todennäköisesti sen ominaispiirteet muuttuvat joka tapauksessa voimakkaasti. Kohteiden 7,8 ja 9 muuttuminen tai häviäminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, mutta kohteiden suojelustatus ja merkitys on koko osayleiskaava-alueen luontoarvojen kannalta vähäinen ja kohteiden menetys aiheuttaa kaava-alueen luonnon monimuotoisuudelle enintään vähäistä heikennystä. Muut arvokkaat luontokohteet: Osayleiskaava-alueelta on rajattu yhteensä yhdeksän luontokohdetta arvoluokassa muu arvokas luontokohde eli näillä kohteilla ei ole luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaista suojelustatusta eikä niillä esiinny uhanalaisia luontotyyppejä tai kasvilajeja. Kohteilla on silmälläpidettäviä luontotyyppejä, monimuotoista lahopuustoista metsää tai muita luonnon monimuotoisuusarvoja ja ne ovat osa alueen ekologista verkostoa. Kohteista neljä eli Pehkusuo (kohde numero 23), Iso Naistenjärvi rantoineen (kohde numero 24), ojittamaton isovarpuräme (kohde numero 19) ja puro ja puronvarsimetsä (kohde numero 21) sijoittuvat kokonaisuudessaan virkistysalueelle V-1 uuden rakentamisen ulkopuolelle ja näille kohteille on annettu kaavamerkintöjä turvaamaan kohteiden arvoja eli luo, luo/m, luo/l (kuva 4). Kohteiden välittömään läheisyyteen on lisäksi jäämässä vaihteleva vyöhyke rakentamatonta virkistyskäyttöön osoitettua metsäaluetta (V-1), joten kohteille ei ole kohdistumassa reunavaikutusta eikä todennäköisesti sellaisia vesitalouden muutoksia, jotka heikentäisivät kohteiden arvoja. Näille kohteille ei todennäköisesti aiheudu kaavaratkaisuista lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä niiden luontoarvoja vähentäviä vaikutuksia. Luokkaan muu arvokas luontokohde kuuluvista kohteista kolme eli varttunut lehtomaisen kankaan kuusivaltainen metsä (kohde numero 17) ja monimuotoinen metsä (kohde numero 18) Pyhäjärventien läheisyydessä sijoittuvat osittain virkistysalueille (V ja V-1) ja reunoiltaan osittain asemakaavoitettavaksi

17 15 (29) tarkoitetuille asunto- (A) ja työpaikkojen/palveluiden (TP) alueille siten, että niiden pinta-ala vähenee. Kohteille ei ole annettu luo-kaavamerkintää. Kohteiden pintaala vähenee kohteiden reunoilla jäljelle jäävän kohteen säilyessä yhtenäisenä eli kohteet eivät pirstaloidu. Kohteet rajoittuvat nykyisellään rakennettuun ympäristöön tai avoimeen alueeseen eli ne ovat jo nykyisellään reunavaikutteisia. Kohteet sijoittuvat virkistysalueille, joilla suoritettavat toimenpiteet vaativat MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan. Kohteiden ja niiden arvojen voidaan arvioida säilyvän alueella vähintään kohtalaisissa määrin. Pinta-alamenetykset aiheuttavat lievää-kohtalaista heikennystä kohteille. Niitty (kohde numero 22) Kaitalankulmalla Kaitalan tilalla sijoittuu puolestaan asemakaavoitettavaksi tarkoitettavalle asuntoalueelle (A/res) sekä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaalle alueelle (sk), jonka suunnittelussa tulee huomioida rakennusperinteiset-, asutushistorialliset-, ja maisemakokonaisuusarvot. Niityn arvoja tällä hetkellä eniten uhkaava tekijä on umpeenkasvu, ja maltillinen rakentaminen kaavamääräyksen mukaisesti niityn ympäristössä voi vaikuttaa myönteisesti niityn säilymiseen avoimena lähimaisemassa. Kaksi muuta arvokas luontokohde luokkaan kuuluvaa kohdetta sijoittuu rakennettavaksi osoitetulle alueelle eli monimuotoinen metsä (kohde numero 20) Kaitalankulmalla Majaniemen pohjoispuolella sekä lahopuustoinen lehtomainen kangas (kohde numero 3b) Toiviossa. Kohteille ei ole annettu luo-kaavamerkintää. Monimuotoinen metsä Kaitalankulmalla sijoittuu asemakaavoitettavaksi tarkoitettavalle asuntoalueelle (A/res) ja se voidaan mahdollisuuksien mukaan säilyttää korttelialueella tarkemman asemakaavasuunnittelun yhteydessä. Kohde on hyvin pienialainen (0,25 hehtaaria), joten sen mahdollinen menettäminen ei aiheuta luonnon monimuotoisuusarvojen heikentymistä kaava-alueen kokonaisuutta tarkastellen. Lahopuustoinen vanha metsä Toiviossa sijoittuu ohjeellisen uuden pääkokoojakadun reitille. Kohde häviää todennäköisesti kokonaisuudessaan tien toteuttamisen yhteydessä. Tämän kohteen ja kokoojakadun ympäristössä laaditun tarkemman kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen ( 2018) mukaan alueella on melko runsaasti vanhahkoa-vanhaa lehtomaista kuusi- ja sekapuukangasta, jolla on hyvä potentiaali kehittyä luontoarvoiltaan merkittävämmäksi metsäalueelle osoitetun V-1 kaavamerkinnän puitteissa. Rajatun kohteen häviäminen aiheuttaa siten alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta vain lievää heikennystä. Vaikutukset yleiselle luonnon monimuotoisuudelle Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueelta rajatut arvokkaat luontokohteet ovat alueen luonnon monimuotoisuuden ydinalueita, joilla luontotyyppien ja eliölajiston monimuotoisuus on suurinta. Ydinalueita yhdistävät rakentamattomat metsäiset tai muutoin kasvustoiset alueet toimivat eliöstön kulku- ja leviämiskäytävinä ja ylläpitävät alueen ekologista toimintaa ja sen jatkuvuutta. Kaavaratkaisussa on turvattu merkittävin osa arvokkaista luontoalueista ja kohteista asianmukaisin kaavamerkinnöin ja määräyksin ja muodostettu arvoalueille yleisesti ottaen riittävät suojavyöhykkeet. Joidenkin paikallisesti arvokkaiden tai muutoin arvokkaiden kohteiden osalta on odotettavissa kohteen häviäminen tai voimakas muuttuminen, mutta nämä kohteet ovat merkitykseltään vähäisiä eikä niiden menetys vaaranna osayleiskaavan luonnon monimuotoisuutta kokonaisuutena. Kaavaratkaisussa on muodostettu laaja virkistys- ja viheraluekokonaisuus uuden maankäytön rinnalle ja kaavamääräyksin on turvattu myös toiminnallisuuden säilyminen alueella.

18 16 (29) Alueelle osoitettu uusi asuinrakentaminen lisää kaava-alueen virkistysreittien käyttäjäpotentiaalia, mutta koska alueella on jo nykyisellään hyvin opastetut ja toimivat virkistysreitit, uusi asujaimisto ohjautuu todennäköisesti käyttämään näitä reittejä. Uusia reittejä ei ole sijoitettu kasvillisuudeltaan herkille luontotyypeille. Taaporinvuoren-Myllyvuoren alueelle kaavassa osoitetut merkinnät ja määräykset turvaavat aluetta myös virkistyskäytön osalta. Kaavaratkaisuilla arvioidaan olevan osayleiskaava-alueen luonnon monimuotoisuudelle kokonaisuutena enintään lieviä heikentäviä vaikutuksia.

19 17 (29) b 3a Kuva 5. Kaava-alueen arvokkaat kasvillisuus- ja luontotyyppikohteet sijoitettuna kaavakartalle.

20 18 (29) 6.5 Arvokkaat metsäalueet (METSO) ja metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt Vaikutusten muodostuminen Rakentamisen pääasiallinen vaikutus metsiin ja soihin on arvokkaiksi luokiteltujen metsä- ja suoelinympäristöjen pinta-alan pieneneminen ja alueiden pirstoutuminen. Vaikutus syntyy rakentamisen aikana ja on pysyvä. Rakentamisalueilta aiheutuu metsäalueille myös reunavaikutusta, joka edelleen pienentää arvokkaiden metsäalueiden pinta-alaa. Lisääntyvä virkistyskäyttö lisää siihen käytettävien metsäalueiden kulumista. Vaikutuksen merkittävyys riippuu rakennettavien alueiden koosta ja sijoittumisesta arvokkaille metsäalueille. Vaikutusten METSO ohjelman kriteerit täyttäviä kohteita alueella ovat Pyramiitinnotkon ympäristössä sijaitsevat metsälehmusmetsiköt ja Pyramiitinnotkossa sijaitseva Saukonojan ympäristön metsäalue. Kohteet on merkitty kaavaan virkistyskäyttöön varatulle alueelle (V-1) luo-merkinnöin, jotka turvaavat alueiden ominaispiirteiden säilymisen. Alueilla on voimassa MRL 43.2 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Kaava-alueen etelä- ja länsiosiin sijoittuu laajoja yhtenäisiä, talouskäytössä olevia ja luontoarvoiltaan tavanomaisia metsäalueita, jotka on merkitty kaavassa virkistysalueeksi V-1. Alueella suoritettavat toimenpiteet vaativat MRL 128 mukaisen maisematyöluvan, mikä osaltaan turvaa alueiden säilymistä metsäisinä. Vanhassa Pirkkalan yleiskaavassa alueet on merkitty laajalti metsätalousalueeksi (M). Nyt suunnitellut uudet kaavamerkinnät turvaavat metsäluonnon arvoja paremmin kuin vanhassa Pirkkalan yleiskaavassa eli uuden kaavaratkaisun vaikutus on myönteinen verrattuna aiempaan. Kaavaratkaisussa maankäytön painopisteet on keskitetty jo rakennettujen alueiden ja tiestön tuntumaan, mikä vähentää metsäalueiden pirstoutumista ja kaavan vaikutuksia tavanomaiselle metsäluonnolle. Metsäkeskuksen metsävara-aineiston mukaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt eli metsälain 10 mukaiset kohteet ovat Metsäkeskuksen rajaamia virallisia metsälakikohteita, jotka tulee huomioida metsänkäytössä metsälain mukaisesti. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueella nämä kohteet sijoittuvat pääosin luontoselvityksissä rajatuille ja kaavassa luo-merkinnällä osoitetuille kohteille. Muutama kohde sijoittuu luo-kohderajausten ulkopuoliselle virkistysalueelle, missä kaavamääräys turvaa luontoarvojen huomioon ottamista; lisäksi yleiskaavassa metsälaki on voimassa V-alueilla, joten metsälakikohteet tulevat huomioiduksi metsänkäsittelyssä myös metsälain kautta. 6.6 Vaikutukset uhanalaisiin, erityisesti suojeltaviin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin Vaikutusten muodostuminen Suoria vaikutuksia uhanalaiselle ja muille suojeltavalle lajistolle aiheutuu, mikäli lajin kasvupaikka tai elinympäristö tuhoutuu, sen laatu heikkenee tai eläinlaji hylkää elinympäristönsä esim. rakentamisesta tai virkistyskäytöstä aiheutuvan melun tai muun häiriön seurauksena. Lisääntyvän asutuksen myötä lisääntyvät lemmikit voivat lisätä joidenkin pienikokoisten eläinlajien kuolleisuutta.

21 19 (29) Vaikka alueella ei selvitysten perusteella esiinny liito-oravaa, on alueella silti lajille potentiaalisia elinympäristöjä, joille laji voi siirtyä tulevaisuudessa, mikäli elinympäristöt säilyvät. Liito-oraviin kohdistuvia vaikutuksia voi muodostua yleiskaavassa esitetyn rakentamisen myötä, mikäli lajille potentiaalinen elinympäristöjen pinta-ala pienenee, laatu heikkenee tai kulkuyhteydet elinalueiden välillä heikentyvät. Liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat rakentamisen aikana, kun puustoa raivataan. Lepakoihin kohdistuvia vaikutuksia voi aiheutua, mikäli lepakoiden kannalta tärkeiden saalistusalueiden pinta-ala pienenee, niiden lisääntymis- ja levähdysalueita häviää tai niitä heikennetään. Ruokailualueiden laatu voi heikentyä myös esim. metsien hoidon tai valaisemisen johdosta (virkistyskäyttökohteet). Valaistuksen haitta kohdistuu erityisesti valoa karttaviin siippalajeihin. Harvalukuisten lajien populaatioiden säilyminen pitkällä aikavälillä edellyttää eri elinalueiden välisten yhteyksien säilymistä sekä myös asuttamattomien sekä tulevaisuudessa soveliaiksi kehittyvien elinympäristöjen verkostoa. Epäsuoria vaikutuksia voi aiheutua, mikäli esimerkiksi jonkin uhanalaisen kasvilajin kasvupaikka rehevöityy ilmanpäästöjen vaikutuksesta tai kasvupaikan vesitasapaino muuttuu epäsuotuisaksi valuma-alueella tapahtuneiden muutosten johdosta. Vaikutukset lepakoihin Eri lepakkolajit poikkeavat elinympäristövaatimuksiltaan. Alueella esiintyvät viiksi/isoviiksisiipat ovat erikoistuneet saalistamaan varttuneissa metsissä, jotka eivät ole liian tiheitä. Erikoistuneimpina lajeina viiksisiipat ovat herkempiä ympäristön muutoksille kuin esimerkiksi pohjanlepakko, joka voi saalistaa monenlaisissa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä (Wermundsen & Siivonen 2008). Myös keinovalaistus vaikuttaa viiksisiippalajeja karkottavasti. Lepakoille tärkeitä alueita on kartoitettu Kaakkois-Pirkkalan alueella vuosina 2015, 2016 ja Alueelta todetut lepakoille tärkeät alueet on lisätty kaavaotteelle kuvassa 6. Kaava-alue on lepakoiden kannalta pääosin melko tavanomaista metsätalouden muokkaamaa elinympäristöä. Lepakoiden esiintyminen keskittyy varttuneemmille metsäkuvioille ja elinympäristöiksi sopiville ranta-alueille.

22 20 (29) Kuva 6. Selvityksissä todetut tärkeät lepakkoalueet lisättynä kaavaotteelle. Kaavaratkaisun toteutuessa menetetään noin kymmenen hehtaarin laajuinen, III luokan lepakkoalueeksi määritelty metsäkuvio Iso-Makkaran metsäalueen itäpuolella, joka on kaavassa merkitty A-2 alueeksi (merkinnällä osoitetaan pääasiassa keskitehokkaaseen asumiskäyttöön varattavat alueet). Selvitysten perusteella alueella ruokailee lähinnä elokuulla yksittäisiä viiksisiippoja ja pohjanlepakoita. Lisäksi menetetään kaava-alueen pohjoisosissa oleva noin 1,8 hehtaarin laajuinen III luokan lepakkoalue, jolla havaittiin muutamia viiksisiippoja läpi kesän. Alue on merkitty kaavassa A-1 alueeksi (Merkinnällä osoitetaan pääasiassa tehokkaaseen asumiskäyttöön varattavat alueet). Kuvion halkaisee nykyiselläänkin Karjalantie. Kaava-alueella todettu ainoa lepakoille tärkeä, luokan II ruokailualue sijoittuu virkistyskäyttöön varatulle V-1 alueelle. Ruokailualue on merkitty merkinnällä lep/s. Kaavamääräyksen mukaisesti alue säilytetään rakentamattomana ja nykyistä puustoa ja muuta kasvillisuutta säilytetään. Alueella on voimassa MRL 43.2 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Merkintä turvaa alueen säilymisen metsäisenä ja lepakoiden ruokailualueeksi soveltuvana. Myös muut luokan III lepakkoalueet säilyvät osana virkistyskäyttöön tarkoitettuja metsäkuvioita. Varttuneempien metsäalueiden raivaaminen kaava-alueelta heikentää jossain määrin alueella esiintyvien siippalajien ruokailuympäristöjen määrää ja laatua. Lajitasolla vaikutukset jäävät kuitenkin paikallisiksi, eikä maankäyttö tule vaikuttamaan Suomessa yleisinä esiintyvien lepakkolajien maakunnallisiin tai

23 21 (29) valtakunnallisiin kantoihin. Kaava-alueella säilyy myös runsaasti virkistysalueeksi varattua metsäaluetta. Usein lepakoilla on käytössään useita ruokailualueita, joten mikäli vaikutuksia kohdistuu vain yksittäiseen ruokailualueeseen, siirtyvät lepakot saalistelemaan toisille alueille. Metsäisillä alueilla elävien isoviiksi- ja viiksisiippojen saalistusalueet ovat tunnetusti melko laajoja. Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan isoviiksisiipoilla voi olla jopa 14 eri ruokailualuetta, jotka ovat kooltaan noin 1-4 hehtaaria. Ruokailualueet voivat sijaita jopa kymmenen kilometrin etäisyydellä levähdyspaikasta ja yhden kolonian elinpiiri voi kattaa 100 km 2 :n alueen (Diez & Kiefer 2016). Viiksisiipoilla ruokailualueet sijaitsevat hieman lähempänä, keskimäärin alle kolmen kilometrin etäisyydellä koloniasta (Diez & Kiefer 2016). Kokonaisuudessaan kaavaratkaisun vaikutus viiksisiippojen ruokailualueisiin arvioidaan melko vähäiseksi. Virkistysalueiden valaisu (ulkoilureitit) voi vaikuttaa haitallisesti viiksisiippalajeihin. Keinovalo voi jo hyvin alhaisilla määrillä häiritä esimerkiksi lepakoiden luonnollista vuorokausirytmiä tai haitata niiden suunnistusta (Voight ym. 2018). Mikäli kaavaan merkittyjä virkistysreittejä valaistaan, voivat valoa karttavien siippalajien elinympäristöt heikentyä paikallisesti. Vaikutuksia voidaan vähentää tämän raportin kappaleessa 7 esitetyillä keinoilla. Pohjanlepakolle kaavan vaikutus voi olla jopa myönteinen, sillä laji ruokailee tyypillisesti puoliavoimissa ympäristöissä myös asutuksen tuntumassa, pihoissa ja puutarhoissa ja hyödyntää ruokaillessaan myös katuvalaistusta (poimii katulampuilta valon houkuttelemia hyönteisiä) (Voight ym. 2018). Pohjanlepakko menestyy hyvin myös kaupunkiolosuhteissa. Se saalistaa esimerkiksi puustoisilla kerrostalojen pihoilla sekä teiden ja parkkipaikkojen yllä (Wermundsen & Siivonen 2008). Siksi pohjanlepakkoa ei yleensä tarvitse erikseen huomioida suunnittelussa. Lepakot liikkuvat öisin, eivätkä ne ole ne ole arkoja ihmistä kohtaan. Näin ollen päiväsaikaan tapahtuva ihmistoiminta (mm. rakentamisesta aiheutuva melu) ei todennäköisesti merkittävästi häiritse lepakoita. Selvitysten perusteella alueella ei ole lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Vaikutukset liito-oravaan Selvitysten perusteella kaava-alueella ei esiinny tällä hetkellä liito-oravaa, mutta alueella on paikoin lajille hyvin sopivaa elinympäristöä. Kaavaratkaisuista ei siten aiheudu lajille välittömiä vaikutuksia, mutta lajille potentiaalisen metsäalueen määrä ja rakenne muuttuvat jossain määrin. Kaavaratkaisussa on muodostettu Taaporinvuoreen ja sen ympäristöön (mukaan lukien Saukonojan varren) yhtenäinen metsäinen virkistysaluekokonaisuus V-1, joka muodostaa liito-oravalle soveltuvan kulkuyhteyden Tampereen ja Pirkkalan metsien välille. Osa osayleiskaava-alueella olevista liito-oravan potentiaalisista elinympäristöistä säilyy osana arvokkaita luontokohteita, jotka on merkitty kaavaan luo merkinnällä. Liitooravan esiintymiselle säilyy kaiken kaikkiaan hyvät mahdollisuudet jatkossakin. Vaikutukset viitasammakkoon Selvitysten perusteella kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei esiinny viitasammakkoa eikä viitasammakolle erityisen potentiaalisia elinympäristöjä. Kaavaratkaisusta ei näin ollen aiheudu lajille vaikutuksia.

24 22 (29) 6.7 Vaikutukset linnustoon Vaikutusten muodostuminen Rakentamisen merkittävimpiä vaikutuksia linnuston kannalta ovat elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen sekä reunavaikutus. Lisäksi monet linnut karttavat rakennettua ympäristöä. Karkottava vaikutus ulottuu keskimäärin noin kilometrin säteelle rakennetusta ympäristöstä ja vaikutus on voimakkainta avoimessa ympäristössä (Benitez-Lopez ym. 2010). Rakennuskannan korkeudella on merkitystä lähinnä kosteikkojen ja avoimien ympäristöjen läheisyydessä sekä merkittävillä muuttoreiteillä ja muuttoalueilla. Elinympäristövaikutusten lisäksi rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat melu ja muu rakentamisesta aiheutuva häiriö. Asukasmäärän kasvun myötä myös lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttamat haitat lisääntyvät. Samalla lisääntyvät lemmikit ja erityisesti vapaana saalistavat kissat ja koirat voivat lisätä lintujen kuolleisuutta ja heikentää etenkin maassa pesivien lintulajien pesimämenestystä. Suoria vaikutuksia ovat myös lisääntyvän liikenteen ja rakennuskannan aiheuttamat törmäyskuolemat. Herkimpiä vaikutuksille ovat linnustollisesti arvokkaat alueet (pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueet), jotka sijoittuvat uusien liikenneväylien tai rakentamisenalueiden läheisyyteen sekä uhanalaisten tai muutoin harvinaisten lintulajien elinympäristöt. Vaikutusten Alueen linnustoa ja linnuille tärkeitä alueita on kartoitettu Kaakkois-Pirkkalan alueella vuosina 2015, 2016 ja Alueelta todetut linnuille tärkeät alueet on lisätty kaavaotteelle kuvassa 7. Asumis- ja työpaikkarakentamisen myötä metsäalueet pienenevät ja vaikutukset kohdistuvat suoraan alueilla esiintyvien lintujen elinympäristöihin, joiden määrä ja laatu heikkenevät. Elinympäristöjen menetykset ovat pysyviä, mutta rakentamisesta aiheutuvat häiriövaikutukset ovat lyhytkestoisia. Asuin- ja työpaikka-alueiden läheisyydessä linnustolliset arvot ovat jo lähtökohtaisesti ympäröiviä alueita keskimääräistä vähäisempiä, joten asumisrakenteen tiivistäminen jo rakennetuilla alueilla vähentää kaavaratkaisusta muodostuvia vaikutuksia. Kaava-alue on pääpiirteissään lintujen kannalta melko tavanomaista metsätalouden muuttamaa metsäympäristöä. Alueella ei esiinny merkittäviä uhanalaisten lintulajien elinympäristöjä, vaikka laajoilla metsäalueilla pesiikin monia viimeisimmässä lintujen uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaisiksi luokiteltuja metsälintulajeja kuten hömö- ja töyhtötiainen, punatulkku ja viherpeippo. Edellä mainitut lajit ovat kuitenkin yhä alueellisesti ja valtakunnallisesti hyvin yleisiä. Alueella esiintyy myös muutamia silmälläpidettäväksi luokiteltuja ja lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja. Alueellisesti tarkasteltuna harvalukuisin pesimälaji on vuoden 2018 linnustoselvityksessä havaittu pähkinähakki. Potentiaalinen pesimäalue sijoittuu Saukkolammin ympäristön metsäalueelle, joka säilyy kaavaratkaisun toteutuessa nykyisellään. Pyramiitinnotkon länsipuolelle jäävä, linnuston kannalta tärkeäksi arvotettu, varttunut metsäkuvio säilyy kaavan toteutuessa lähes nykyisellään. Alueen pohjoisosan halkaisee uusi tielinjaus, joka vähäiseltä osin pirstoo metsäaluetta. Metsäalue on kaavassa merkitty virkistysalueena (V-1), jolla suoritettavat

25 23 (29) toimenpiteet vaativat MRL 128 mukaisen maisematyöluvan. Merkintä turvaa alueen säilymisen pääosin metsäisenä ja metsälinnuston kannalta potentiaalisena pesimäalueena. Alueella on merkitystä mm. alueellisesti harvalukuiselle pohjantikalle. Kaava-alueen länsiosaan, Iso-Naistenjärven alueelle ei ole osoitettu muuttuvaa maankäyttöä, eikä järvellä mahdollisesti pesiville vesilintulajeille muodostu suoria vaikutuksia. Kaavaratkaisun myötä alueen virkistyskäyttö tulee todennäköisesti hieman kasvamaan, mikä voi lisätä pesimäaikaan esiintyvää häiriötä. Virkistyskäytön vaikutukset voidaan olettaa jäävän pienemmiksi, mikäli hyödynnetään olemassa olevaa reittiverkostoa. Kuva 7. Selvityksissä todetut linnuston kannalta tärkeät metsäalueet kaavaotteella. 6.8 Vaikutukset ekologiseen verkostoon Vaikutusten muodostuminen Uusien asuinalueiden rakentaminen, metsien kaataminen, uudet tie- ja raidelinjaukset voivat heikentää tai jopa katkaista ekologisia yhteyksiä luonnon ydinalueiden välillä. Tämä aiheuttaa suoria vaikutuksia kaikkiin ko. verkostoa hyödyntäviin eliölajeihin. Rakennetuilla alueilla vaikutus on pysyvä.

26 24 (29) Myös virkistyskäyttö voi heikentää ekologista verkostoa, mikäli virkistyskäyttöä osoitetaan samoille ekologisen verkoston osille, joita eläimet käyttävät liikkumiseen. Aiheutuva häiriö voi heikentää etenkin herkkien eläinlajien mahdollisuuksia käyttää yhteyksiä varsinkin jos yhteydet ovat kovin kapeita tai avoimia. Ekologinen verkosto toimii leviämisreittinä myös kasvilajeille ja kulutukselle herkät lajit voivat kärsiä virkistyskäytön aiheuttamasta kulumisesta. Rakentamisen aiheuttaman estevaikutuksen suuruus ekologiselle verkostolle riippuu merkittävästi rakennettavan alueen tulevan maankäytön intensiteetistä ja maankäyttömuodon mukana tulevasta muusta infrastruktuurista kuten teistä. Aidattujen valtateiden ja teollisuusalueiden sekä leveiden ja riista-aidoilla rajattujen teiden estevaikutus on suurempi kuin asutuksen. Väljään rakennetun asuinalueen estevaikutus pienempi kuin tiiviin, voimakkaasti pinnoitettua aluetta sisältävän. Vaikutukset ekologiseen verkostoon Osayleiskaava-alueen yhtenäinen rakentamattoman metsäalue muodostaa yhden Tampereen kaupunkiseudun merkittävimmistä luonnon ydinalueista ja ydinalueiden välisestä yhdysrakenteesta (Pirkanmaan liitto 2014). Kaakkois-Pirkkalan luonnon ydinalueessa yhdistyvät monipuoliset, merkittävät luonnonarvot sekä rakentamattoman luonnonympäristön laajuus ja yhtenäisyys. Alueella on siten erityinen asema maakunnan viheralueverkostossa. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelle on osoitettu seudullisesti merkittävää taajamiin liittyvää virkistysaluetta ja/tai taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeää aluetta (V) (Pirkanmaan liitto 2017). Seudullisen merkityksen lisäksi kaava-alue sisältää runsaasti paikallisesti tarkastellen arvokkaita ekologisia yhteyksiä, jotka yhdistävät ekologisia luonnonarvojen ydinalueita. Tärkeimmiksi ekologisiksi yhteyksiksi on määritelty Taaporinvuoren-Myllyvuoren laajan metsäalueen ohella metsäalueita Korven peltojen ympäristössä pohjoisen suuntaan sekä arvokkaista luontokohteista ja tavanomaisemman metsän alueista koostuvia nauhamaisia metsäalueita etelään ja länteen. Järvien rantametsät sekä pienvesiä reunustavat metsät muodostavat luontaisia puusto- ja elinympäristöjatkumoita, jotka toimivat ekologisina yhteyksinä myös vesielinympäristöistä riippuvaisille lajeille. Ekologisten yhteyksien käyttäjistä avainlajeja ovat yleisesti liito-orava, hirvieläimet, lepakot sekä virtavesien lajit. Liito-oravalle ja lepakoille soveltuvat karkeasti yleistäen samantyyppiset kulkuyhteydet. Selvitysalue on nykyisellään suurelta osin metsäinen ja eläimet voivat liikkua melko esteettömästi alueen eri osissa. Kuitenkin mm. valtatie 3 heikentää jo nykyisellään ekologisia yhteyksiä kaava-alueen ympäristössä. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ekologiselle verkostolle ovat rakentamisen alueella ja läheisyydessä tapahtuva maansiirtotoiminta, louhinta, läjitys- ym. toiminta ja niistä aiheutuvat häiriöt. Rakentamisenaikainen häiriö on kuitenkin väliaikaista eikä vaikutus ole pitkällä aikavälillä merkittävä. Kaavan toteuduttua uusien asuin- ja työpaikka-alueiden ja liikenneväylien mahdollisesti aiheuttamat ekologisten yhteyksien katkeamiset ovat pysyviä, mutta koska ko. aluevaraukset on kohdistettu jo olemassa olevien toimintojen läheisyyteen, jäävät kaavasta aiheutuvat vaikutukset vähäisemmiksi. Luontoselvityksessä esitetyt ekologiset yhteydet on huomioitu kaavaratkaisussa hyvin (kuva 8). Uusi tielinjaus katkoo pohjois-etelä -suuntaisia yhteyksiä, mutta

27 25 (29) kaavassa on esitetty yhteyksien kohdalle ohjeelliset yli- tai alikulut. Suunnittelemalla yli- tai alikulut eläinten liikkumista tukeviksi, voidaan uuden tielinjauksen vaikutuksia vähentää. Osayleiskaavassa on osoitettu virkistysalueina maakuntakaavan mukaiset seudullisesti merkittävät virkistysalueet eli osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät heikennä alueen merkitystä osana seudullista ekologista viherverkostoa. Esitetyt viheryhteydet toimivat sekä ekologisina että virkistyksellisinä yhteyksinä keskeisten viheralueiden välillä. Virkistyskäyttöä suunniteltaessa tulee huomioida myös se, että ainakin arat eläinlajit saattavat karttaa alueita, joilla ihmiset liikkuvat, mikä voi heikentää ekologista yhteyttä. Kaava-alueella tulee pyrkiä asemakaavoitusvaiheissa huomioimaan myös paikallisien ekologisten yhteyksien säilyminen jättämällä tiiviiden rakentamisalueiden väliin rakentamattomana säilyviä alueita. Kuva 8. Kaava-alueen ekologiset yhteydet on lisätty kaavakartalle.