Koulun perustaminen VARKAUDEN YHTEISKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulun perustaminen VARKAUDEN YHTEISKOULU"

Transkriptio

1 VARKAUDEN YHTEISKOULU Koulun perustaminen Oppikouluja perustettiin väestön sivistystason nostamiseksi. Fennomaanit halusivat luoda uuden suomenkielisen sivistyneistön. Ja se edellytti suomenkielisiä oppikouluja. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu Jyväskylän lyseo oli perustettu Savossa oli perustettu Kuopion lyseo 1872, Mikkelin ruotsinkielinen lyseo 1872 (vuodesta 1883 kaksikielinen), Savonlinnan lyseo 1884 ja Pieksämäen yhteiskoulu Leppävirran ja Joroisten rajalla sijainneessa Varkauden teollisuustaajamassa asui 1900-luvun alussa jo 2500 asukasta mutta siinä ei ollut oppikoulua. Ensimmäinen yritys oppikoulun perustamiseksi tehtiin keväällä Perustava kokous piti oppikoulua tarpeellisena mutta kouluasia kariutui hanketta tukeneen Wahl & Co:n Varkauden tehtaiden heikentyneeseen taloustilanteeseen ja kiistelyyn olisiko koulu suomen vai ruotsinkielinen. Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota siirsivät oppikouluhanketta. Kun olot Varkaudessa sisällissodan jälkeen alkoivat vähitellen palautua normaaleiksi, aika oli valmis suomalaisen oppikoulun perustamiselle. Väestöpohjaa oppikoululle oli, sillä taajamassa asui jo noin 4700 ihmistä. Yleinen kokous perusti kesällä 1919 yksityisen kannatusyhdistyksen omistaman Varkauden Suomalaisen Yhteiskoulun. Taustavoimina oli A. Ahlströmin omistaman tehtaan virkailijoita, kansakoulun opettajia, seudun maanviljelijöitä ja A. Ahlström Osakeyhtiö. Koulun ensimmäiseksi johtajaksi valittiin V.E. Pulliainen ( ). Oppikoulu alkoi kaksiluokkaisena Kansankeittiön rakennuksessa syyskuussa Oman koulukiinteistön rakentaminen aloitettiin keväällä 1921 Ahlströmin rahalahjoituksen turvin. Koulun toinen johtaja, U.K. Teittinen ( ) jakoi ensimmäiset keskikoulutodistukset vuonna Samana vuonna koulu pääsi pysyvän valtionavun piiriin. Oppilaat olivat lähtöisin tehtaan virkailijoiden kodeista, keskiluokasta, työväestöstä ja maanviljelijäperheistä.

2 Varkauden Yhteiskoulun rakennus Satakunnankadulla Varkauden Suomalaisen Yhteiskoulun kolmas johtaja, Mauno Koskinen toimi peräti 25 vuotta rehtorina ( ). Syyslukukauden alussa 1927 koulun nimi muuttui Varkauden Yhteiskouluksi. Samalla koulu alkoi laajentua kahdeksan luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Ensimmäiset 18 abiturienttia (10 naista ja 8 miestä) osallistuivat ylioppilaskirjoituksiin keväällä 1930 ja heistä 14 sai valkolakin. Oppilasmäärä ja oppilaiden sosiaalinen tausta Varkauden Yhteiskoulun oppilasmäärä nousi vuosien 1921 ja 1939 välisenä aikana 125 oppilaasta 285 oppilaaseen luvun alkuvuosien talouslama hidasti oppilasmäärä nousua, koska etenkään työväestö ei voinut laittaa lapsiaan oppikouluun. Perheiden rahat eivät oikein riittäneet lukukausimaksuihin, maksullisiin oppikirjoihin ja ruokailuun. Oppilaiden kotitausta olikin virkamies- ja keskiluokkapainotteinen. Vuonna 1935 heidän osuutensa oli 58,5 prosenttia. Työväestön lapsia oli oppilaista 28,1 prosenttia. Varkauden ympäristön maanviljelijäperheistä oli oppilaista 13.4 prosenttia. Oppikoulu toimi kuitenkin omalta osaltaan alueella säätykierron väylänä. Koulussa vallitsi tyttöenemmistö. Esimerkiksi vuonna 1937 tyttöjä oli 143 ja poikia 115. Lukioluokat olivat vielä tuolloin pieniä: kuudesluokkalaisia oli 12, vuotta vanhempia 15 ja päättöluokkalaisia vain 10. Sota-aika varjostaa oppimista Varkauden Yhteiskoulussa oli muiden oppikoulujen tavoin jo lukuvuonna aloitettu väestönsuojeluopetus. Talvisota vaikutti koulutyön arkeen huomattavasti. Koulurakennuksessa oli ajoittain majoitettuna sotilaita, evakkoja ja sotasairaalan henkilökuntaa. Kaksi opettajaa ja

3 neljä poikaoppilaista oli rintamalla. Oppilaita toimi ilmavalvonta-, sairaala- ja lottatyössä. Jo ennen talvisotaa oli perustettu oppilaiden Toveri- eli Teinikunta harrastustoimintaa varten. Teinikuntalaiset ottivat kummilapsen, kävivät auttamassa perheenäitejä mm. puiden pilkkomisessa ja osallistuivat ns. asevelityöhön. Useimmat lukiolaispojat kuuluivat suojeluskuntaan ja tytöt Lotta Svärd järjestöön. Keskikouluikäiset toimivat vastaavissa järjestöjen poika- ja tyttöosastoissa. Varkauden yhteiskoulun oppilasmäärä nousi sotavuosina. Lukuvuonna koulussa oli yli neljäsataa oppilasta. Lukuvuonna oppilaita oli 533: poikia 198 ja tyttöjä 335. Oppilasmäärää kasvatti Varkauden työväestön lisääntynyt halu laittaa lapsiaan oppikouluun. Koulussa opiskeli myös 64 rannikko- ja rajaseuduilta evakuoitua oppilasta. Tilanahtauden vuoksi koulua käytiinkin kahdessa vuorossa omassa ja Tehtaankoulun kiinteistössä. Suomen lukiopojat kutsuttiin helmikuussa 1944 armeijaan ilmatorjuntakoulutukseen. Yhteiskoulussakin lukioluokille jäi vain tyttöjä, kun viimeiset kahdeksan poikaa lähtivät asepalvelukseen. Sotavuosina kaatui kaikkiaan neljäkymmentä koulun entistä tai parhaillaan kirjoilla ollutta oppilasta. Sota-ajan puute ilmeni oppilaiden aliravitsemuksena, kuluneina vaatteina sekä huonoina kenkinä. Vain puolet oppilaista pystyi ostamaan kouluruokaa, jota Varkauden kansanhuoltotoimisto ja Lotta Svärd järjestö valmistivat. Lukuvuonna lämmin ateria oli tarjolla vain kahdesti viikossa! Kenkien ostolupia jaettiin vain muutamille kymmenille oppilaalle. Koska koulurakennus oli syksyllä 1944 sotasairaalan käytössä, kouluvuosi saattoi alkaa vasta marraskuussa ja oppimistulokset heikkenivät. Koulun oppilasmäärä kuitenkin kasvoi 657 oppilaaseen. Lukion kuudennella opiskeli 36 nuorta, seitsemännellä 21 ja kahdeksannella 19. Vaikeuksista huolimatta koulua myös kehitettiin: Yhteiskoulun oma orkesteri aloitti toimintansa. Mikko Parviainen aloitti seuraavana syksynä orkesterin kapellimestarina (hän hoiti tehtävää 1970-luvun alkuvuosiin saakka). Takaisin rauhan aikaan Varkauden Yhteiskoulun olot alkoivat normalisoitua lukuvuonna Oppilasmäärä laski 621 oppilaaseen. Lukioluokilla opiskeli 71 oppilasta, heistä 16 oli päättöluokalla. Oppilasmäärää laski se, että Leppävirralle, Joroisiin ja Heinävedelle oli perustettu kunnalliset keskikoulut. Myös perheiden talousvaikeudet saattoivat vähentää maksullisen oppikoulun opiskelua. Sota vaikutti vielä ylioppilaskirjoituksissa. Kevään ylioppilaskirjoitusten lisäksi asepalveluksessa oleville päättöluokkalaisille järjestettiin ylioppilaskirjoitukset heinäkuussa ja marraskuussa oli vielä ns. sotaylioppilaskirjoitukset niille, joilta oli lukio jäänyt kesken jatkosodan vuoksi. Lukuvuonna lukio alkoi laajeta kaksisarjaiseksi: VI A:lla opiskeli 24 oppilasta, samoin VI B:llä. Seitsemäsluokkalaisia oli 22 ja koulun vanhimpia 13. Lukiolaiset saattoivat nyt valita pitkän matematiikan ja luonnonopin tai lyhyen matematiikan ja latinan. Koulussa alkoi myös eräänlainen opinto-ohjaus, kun Ahlström Oy:n diplomi-insinööri ja talouskoulun johtajatar esittelivät teinikunnalle omia alojaan. Yhteiskoulun teinikunnan toiminta vilkastui rauhan tultua ja keskikoulun luokille perustettiin teinikuntaa vastaava noviisien liitto. Teinikunta järjesti Aleksis Kivi -juhlan ja perinteisen eroamisjuhlan kahdeksasluokkalaisille. Teinikunnalla oli shakin, retkeilyn ja historian harrastajien kerhot. Urheilu oli tärkeässä asemassa oppikoululaisten keskuudessa, ja

4 suosituin talvilaji oli jääpallo. Teinikunnan edustajia osallistui valtakunnallisille ja alueellisille teinipäiville. VARKAUDEN YHTEISLYSEO Koulun alkuvuodet Varkauden Yhteiskoulusta tuli valtion koulu , mikä merkitsi koulun talouden vakiintumista. Koulun nimi muuttui Varkauden Yhteislyseoksi. Koulussa pystyi uusina aineina opiskelemaan englantia, kotitaloutta ja käsityötä. Ahlström tuki yhä koulua: se antoi vuosittain raha-avustuksen ja Tehtaan koulusta tiloja maksutta koulun käyttöön. Rehtori Olavi Turtiainen ( ) johti yhtä Suomen suurimmista maaseudun oppikouluista. Koulussa oli 573 oppilasta vuonna 1950, ja vuoteen 1955 mennessä määrä oli kohonnut jo 781 oppilaaseen. Tilanahtauteen toi helpotusta, kun koulutyö alkoi syksyllä 1956 Päiviönsaarella uudessa isossa koulurakennuksessa. Teinikunnan toiminta oli varsin vilkasta. Se puuhasi koululle mm. eläinlääkärin, toimittajan, apteekkarin ja arkkitehdin kertomaan ammattien vaatimuksista. Myös kerhojen määrä lisääntyi. Kirjallisuuden kerho, luonnonharrastajien Kahlaajat-kerho (ent. retkeilykerho), Varkauden Yhteislyseon urheilijat, tyttöjen kristillinen teinikerho Sanior ja shakkikerho tarjosivat oppilaille vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Uusi koulurakennus uusi aika Varkauden yhteislyseossa lukuvuonna opiskeli 850 oppilasta. Lukio alkoi laajentua kolmisarjaiseksi. Lukiossa oli nyt 167 oppilasta ja lukio alkoi laajentua kolmisarjaiseksi.

5 Varkauden Yhteislyseon uusi koulurakennus kesällä 1956 Vaikka Varkauteen perustettiin toinen oppikoulu, Kuoppakankaan yhteiskoulu 1960 ja se laajeni asteittain kahdeksanluokkaiseksi, Yhteislyseon oppilasmäärä ei juuri vähentynyt. Syksyllä 1959 koulun rehtorina aloittanut Lauri Mikkola ( ) sai johdettavakseen hyvin suuren koulun, jossa oli 888 oppilasta. Lukiolaisten määrä vaihteli vuosittain 203 oppilaasta 264 oppilaaseen. Suurta oppilasmäärää selittävät Varkauden väkiluvun kasvu, suurten ikäluokkien tulo oppikoulu- ja lukioikään ja yleinen oppikoulun arvostus. Varkauden Yhteislyseon viimeisen rehtorin, Erkki Karjalaisen ( ), aikana oppilasmäärä hieman laski, mutta vielä koulun viimeisenä toimintavuotena oppilaita oli 802. Lapsen oppikoulussa opiskelusta koitui perheille kustannuksia. Lukukausimaksu oli pienin menoerä. Siitä saattoi vapautua, jos sai vapaaoppilaspaikan. Eniten rahaa kului oppikirjoihin. Oppikirjakustannuksia saattoi pienentää käyttämällä aiemman ikäluokan kirjoja. Kouluruokailu maksoi myös. Niinpä oppilaista noin puolet kävi syömässä ruokalassa. Loput tyytyivät eväisiin. Teinikunta harrastuksia, konvia ja perinteitä Varkauden Yhteislyseon Teinikunta osallistui koulun virallisten ja oppilaiden omien perinteiden vaalimiseen sekä kasvatti omalta osaltaan oppilaita sosiaaliseen vastuuseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Teinikunnan erilaiset kerhot tarjosivat oppilaille harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi lukuvuonna oli ruotsin, saksan ja englannin kerhot, kristillinen teinikilta, urheilukerhoja (koripallo, lentopallo, pingis), elokuva- ja näytelmäkerhot sekä

6 tähtitieteellinen kerho ja luonnonhistoriallinen kerho Kahlaajat. Urheilun harrastajat perustivat jopa omanseuran eli Varkauden Yhteislyseon Urheilijat VYLU:n. Yhteislyseolla ja Kuoppakankaan Yhteiskoululla oli yhteinen tähtitieteenkerho Andromeda, johon kuului 40 jäsentä luku toi mukanaan valokuvauskerhon ja yhteiskunnallisen kerhon. Epäsäännöllisemmin toimivista kerhoista mainittakoon raittius-, keskustelu-, radiotekniikan-, jazz-, näytelmä- ja postimerkkikerho. Teinikunta toimitti myös omaa lehteä jäsenilleen. Teinikunta järjesti oppilaille teeiltoja ja konventteja (tai konvia) eli illanviettoja läpi koko luvun. Osa konventeista oli tarkoitettu oman koulun oppilaille ja niillä lujitettiin yhteishenkeä. Näitä olivat ns. nahkakonvat uusille oppilaille ja potkukonvat abiturienteille. Isompia, enimmillään tuhannen nuoren kutsukonventteja Varkauden ja lähikuntien nuorille järjestettiin 3 4 lukuvuoden aikana. Konvissa esiintyi pop-yhtyeitä, ja niissä tanssittiin ja seurusteltiin. Konvissa ilmeni jossakin määrin jännitteitä lyseolaisten ja ammattikoululaisten välillä. Teinikunta toimi aktiivisesti itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa. Se organisoi itsenäisyyspäivän soihtukulkueen Pirtinniemen sankarihaudoille ainakin vuodesta Kuoppakankaan yhteiskoulun perustamisen jälkeen soihtukulkueeseen osallistuivat molempien koulujen teinikunnat. Soihtukulkueet lähtivät liikkeelle omilta kouluilta ja kokoontuivat sankarihaudoille. Vuosikymmen puolivälistä lähtien soihtukulkue jäi pois mutta kunniakäynnit sankarihaudoilla jatkuivat vuoteen Yhteislyseon teinikunta organisoi koulussa valtakunnalliset taksvärkkipäivät ja muut rahankeräykset sotainvalideille ja vammaisjärjestöille. Kun Suomessa kiinnostus kansainväliseen solidaarisuustyöhön ja sodanvastaiseen liikkeeseen oli lisääntynyt 1960-luvun jälkipuoliskolla, keräyskohteiksi tuli ns. kolmannessa maailmassa olevia kohteita.. Keräyskohteista mainittakoon: silmälasikeräys Intiaan, Mosambik-instituutti, Pohjois-Vietnam ja Chile Teinikunnan politisoituminen ja kouludemokratia Suomalaisen yhteiskunnan politisoituminen 1960-luvun lopulla heijastui myös Teinikuntaan. Sen jäsenet olivat yhä kiinnostuneempaa yhteiskunnallisista asioista. Niinpä Teinikunta järjesti koululla yhteiskunnallisia iltoja, joissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Teinikunnan yhteiskunnallinen kerho Bacchus teki lyseon opettajien ja oppilaiden puoluekannoista tutkimuksen, joka julkaistiin Warkauden Lehdessä! Warkauden lehteen haastateltiin Ahlströmin Varkauden tehtaiden johtaja Anders Ramsayta yritysdemokratiasta jne. Esimerkiksi lukuvuonna Teinikunta kampanjoi voimakkaasti yhteiskunnallisten aineiden uudistamiseksi, se oli järjestämässä koululle Neuvostoliitto 50 vuotta -tilaisuutta. Tekipä Teinikunta esityksen Voiton päivän juhlan järjestämisestä! Teinikunta organisoi ylempien luokkien ulosmarssin koulusta vastalauseena Suomen hallituksen päätökselle supistaa koulutusmenoja. Suomessa 1960-luvun lopulla esille nousseet vaatimukset koululaitoksen demokratisoimisesta oppilaiden vaikutusvallan lisäämisestä koulujen toiminnassa rantautuivat myös Yhteislyseoon. Lukuvuosina Yhteislyseossa pidettiin useita kouludemokratiaa käsitteleviä tilaisuuksia opettajille ja keskikoulun ylimmille ja lukioluokille. Eduskunta sääti viimein vuoden 1972 lopulla kouluneuvostoja koskevan lain. Sen mukaan opettajat, yli 16- vuotiaat oppilaat ja alle 16-vuotiaat oppilaat (apujäseniä) valitsivat suhteellisilla vaaleilla edustajansa kouluneuvostoon.

7 Ensimmäiset kouluneuvostovaalit pidettiin helmikuussa Varkauden yhteislyseossa kouluneuvoston oppilasjäsenten vaaleissa oli selvä poliittinen sävy, sillä ehdokkaita asettivat porvaririntama, yleisdemokraatit ja sitoutumattomat. Vaaleissa porvaririntama ja yleisdemokraatit saivat molemmat kaksi paikkaa. Ilmeisesti porvaririntama sai kuitenkin enemmän ääniä, koska heidän edustajansa valittiin kouluneuvoston varapuheenjohtajaksi. Merkittävää valtaa kouluneuvostoilla ei kuitenkaan ollut, sen toimialaan kuului lähinnä pienehköjä hallinnollisia asioita kuten järjestyssääntöjen muuttaminen ja rangaistusasiat. Urheilu Urheilu oli Varkauden Yhteiskoulussa ja sittemmin Varkauden Yhteislyseossa hyvin suosittu harrastus. Jääpallo oli poikien suosikkilaji 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Tämä ei ole ihme, sillä WP 35:n ensimmäiset menetysvuodet sijoittuvat juuri näihin aikoihin. Koulun joukkueet menestyivät oppikoulujen välissä Cup-muotoisissa sarjoissa parhaiten pesäpallossa ja koripallossa. Pesäpallon huippukausi sijoittui 1950-luvun lopulle, jolloin poikien joukkue oli lukuvuonna toinen ja seuraavan lukuvuonna neljäs. Koripallon valtakausi kesti 1960-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun. Koulun joukkue sijoittui kerran viidenneksi, kolme kertaa kahdeksanneksi ja kerran joukkue oli 16 parhaan joukossa. Jalkapallossa ja jääkiekossa koulun joukkueet eivät saavuttaneet menestystä. Varkauden Yhteislyseon tyttöjoukkueet osallistuivat oppikoulujen cup-muotoisiin sarjoihin pesäpallossa. Valtakunnallisella tasolla tyttöjen joukkueet eivät menestyneet. Piiritason joukkue voitti luvulla kahdesti. Kulttuuri ja kansainvälisyys Varkauden Yhteislyseon kouluvuoden ja itsenäisyyspäivän juhlat olivat ohjelmaltaan korkeatasoisia. Lisäksi järjestettiin myös paljon erilaisia kulttuuritilaisuuksia. Koulussa oli vuosittain (vuosien 1959 ja 1975 välisenä aikana) teatteri- ja lausuntaesitys sekä yksi tai useampi konsertti. Laulutaitelija Matti Tuloisela, harmonikkamestari Veikko Ahvenainen, oopperalaulaja Jorma Hynninen, lausuntataiteilijat Yrjö Jyrinkoski ja Veikko Sinisalo toivat koulun oppilaille ja opettajille kulttuurin tuulahduksia unohtamatta esimerkiksi Tapiola Big Bandia. Paikallista väriä toivat Varkauden orkesterin sekä musiikkikoulun orkesterin konsertit. Koulussa käytiin esittämässä Tsehovia, ja vierailijoita kävi KOM- ja AHAA-teattereista. Koulun oppilaat kävivät katsomassa Varkauden teatterin ja Kuopion kaupunginteatterin näytelmiä. Lyseon kansainvälistymisen alkuna voinee pitää koulussa lukuvuonna Yhdysvalloista kotoisin ollutta vaihto-oppilasta. Kahta vuotta myöhemmin koulussa vierailivat nuorisoryhmät Yhdysvalloista ja ruotsalaisesta ystävyyskaupunki Sandvikenista. Seitsemän VI-luokkalaista (lukiolaista) teki vastavierailun Sandvikeniin Koulun perinteet ja arvostus Varkauden yhteislyseossa oli traditioita, jotka vaikuttivat koulun ilmapiiriin. Koulun juhlissa esiintyi aina koulun oma orkesteri. Oppilaat ja opettajat kokoontuivat keskusaulan ympärille yhteiseen aamuhartaukseen kuuntelemaan puhetta ja laulamaan virttä. Vielä 1960-luvun lopulla oppilailla piti olla aamuhartauksissa mukana virsikirja, joka tosin lukiopojilla oli saattanut vaihtua sanakirjaksi. Lyseossa järjestettiin arvokas ja perinteinen itsenäisyysjuhla. Juhla sisälsi orkesterin ja kuoron esittämää klassista suomalaista musiikkia, runoja ja juhlapuheen. Opettajakunta oli

8 pukeutunut juhlapukuihin. Vielä lukujen vaihteessa opettajina toimi sodassa upseereina palvelleita miehiä, joiden takeissa välkkyivät useat kunniamerkit. Koulussa noudatettiin varsin muodollista käytöstä ja järjestyssääntöjä rikkonut oppilas saatettiin erotettiin. Esimerkiksi 1960-luvun alussa erotettiin seitsemän lukion oppilasta sopimattoman käytöksen vuoksi. Vielä vuosikymmenen puolivälissä tytöt niiasivat ja pojat kumarsivat. Oppilaiden piti teititellä ainakin vanhempia opettajia. Varkauden Yhteislyseo oli Kuoppakankaan Yhteiskoulua arvostetumpi koulu. Tämä johtui pitkälti siitä, että lyseo oli vanhempi koulu ja sillä oli arvokkaat aina vuoteen 1919 ulottuvat perinteet. Kouluun oli enemmän pyrkijöitä ja lyseoon oli vaikeampi päästä. Oppilasaines oli siten parempaa kuin Kuoppakankaalla. Tämä näkyi luonnollisesti ylioppilaskirjoitustenkin tuloksissa. Se vahvisti ihmisten näkemyksiä siitä, että Lyseo on parempi koulu. Vanhojen ja abiturienttien perinteet Varkauden lyseossa abiturienttien tapa valmistaa ennen koulusta lähtöä fresko oli ilmeisesti alkanut jo 1930-luvun alussa luvun puolivälissä tehtiin yhteinen iso fresko, johon kaikkien abiturienttien ja luokanvalvojien kuvat ja henkilöön sopivat tekstit mahtuivat. Freskon tekoon käytettiin paljon aikaa, 2 3 viikkoa, eikä vaivoja säästelty. Muutama vastuuhenkilö ideoi ja luonnosteli freskon, joka sitten hieman isommalla joukolla viimeisteltiin. Valmis fresko sijoitettiin koulun ruokalaan. Abiturienttien määrän kasvettua siirryttiin luokkakohtaisiin freskoihin, jolloin luokat kilpailivat, millä luokalla on tasokkain fresko. Opettajakunnan osallistuminen potkukonviin oli itsestään selvyys. Potkukonvissa lukion 2. luokkalaiset esittivät jokaisesta abiturientista tehdyn humoristissävytteisen laulun, jossa käsiteltiin oppilaan luonnetta tai oppilaaseen liittyneitä tapahtumia. Lauluja harjoiteltiin etukäteen, ja esitykset olivat varsin tasokkaita. Lauluja esitettiin myös abiluokkien luokanohjaajista. Opettajakunta esitti myös ohjelmanumeroita, jotka seurasivat ajan trendejä luvun alussa opettajat esittivät ohjelmaa mm. suosikkiyhtye Beatlesiin liittyen. Vastavetona 1960-luvun lopun politisoituneelle ilmapiirille opettajakunta esitti Maon punainen kirja -irvailun. Abiturienttien penkkariajelu oli ohjelmassa jo ainakin 1950-luvulla, jolloin ajelu tehtiin hevosten rekiajeluna. Vasta 1960-luku toi mukanaan kuorma-autot. Kun Varkauteen oli perustettu kahdeksanluokkainen Kuoppakankaan yhteiskoulu, abiajelu kiersi tervehtimässä kilpailevaa koulua.

9 Varkauden Yhteislyseon abit penkkariajelulla 1960-luvun alussa Yhteislyseolla järjestettiin potkukonvan jälkeisenä päivänä penkinpainajaiset eli penkkarit varmuudella lukuvuonna Koulutiloissa pidettyjen penkkareiden traditio jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä kouluhallitus lähetti 1970-luvun alussa kouluille kirjeen, jossa todettiin, ettei koulu ole valvontavastuussa penkinpainajaisista. Syytä paimenkirjeeseen voi arvailla. Selitys saattaa piillä vuodessa 1969 ja keskioluen myynnin vapautumisessa ja sen aiheuttamissa häiriöissä. Abiturienttien perinteikäs purpuriesitys esitettiin luultavasti ensimmäisen kerran helmikuussa Tyttöjen liikunnanopettaja harjoitutti purpurin ja ohjasi sen esityksen. Purpuri esitettiin koulun keskusaulassa, ja koko koulun väki seurasi esitystä. Kyseessä oli pohjalainen häänäytelmä, jossa roolihahmoina oli 8 10 vanhaan sääty-yhteiskuntaan kuulunutta henkilöä. He olivat pukeutuneet roolinsa mukaisiin asuihin: morsian ja sulhanen, morsiamen isä ja äiti, kirkkoherra ja ruustinna, renki ja piika, nuori neito ja hänen sulhasensa, joskus myös vallesmanni jne. Perusideana oli hääteemaan liittyen parinmuodostus. Alkuvuosina purpurissa oli vain vanhoja tansseja, mutta myöhemmin mukaan liitettiin näytelmällisiä osuuksia, jotka sisälsivät leikkimielisiä kommentteja ajankohtaisista asioista. Purpuri oli Varkauden Yhteislyseossa (ja sittemmin Päiviönsaaren lukiossa) lukuvuoden odotettuja kohokohtia, ja sen äitinä voinee pitää lukuvuonna tytöille liikuntaa opettanutta Liisa Eskolaa.

10 Vuoden 1958 purpuria Abiturienttien lähdön jälkeen koulun vanhin ikäluokka vanhat saivat vuoronsa. Alkuvuosina vanhat juhlistivat uutta asemaansa vain pukeutumalla arvokkaasti. Perinne muuttui, kun mukaan tuli vanhojen tanssin esittäminen koulun oppilaille ja opettajille. Lyseon teinikunta järjesti 1960-luvun alussa vanhojen tansseista kurssin oppilaille mutta myöhemmin tanssia harjoiteltiin liikunnanopettajien opastuksella. Yhteislyseossa vanhojen tanssin arvostus jäi aina perinteikkäämmän abiturienttien purpurin varjoon. Päiviönsaaren lukio Oppilasmäärä, koulun henki ja kansainvälinen toiminta Varkaudessakin siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuoden 1975 elokuussa. Lukiot itsenäistyivät ja keskikoulut sulautuivat peruskouluihin. Valtion koulu Varkauden Yhteislyseo muuttui Varkauden koululaitoksen Päiviönsaaren lukioksi. Koulun rehtorina toimi Erkki Karjalainen ( ). Aloitusvuonna lukiossa oli 269 oppilasta. Koulu oli hieman isompi kuin Yhteislyseo oli ollut viimeisenä toimintavuotenaan. Oppilasmäärä kasvoi 1980-luvulle tultaessa, ja huippulukema saavutettiin syksyllä 1983, jolloin lukiossa opiskeli 315 nuorta. Tämän jälkeen oppilasmäärä kääntyi laskuun, jota vauhditti Joroisten 1985 saama oma lukio ja Varkauden väkiluvun hidas väheneminen. Niinpä lukion kymmenen viimeisen toimintavuoden aikana koulussa opiskeli vuosittain keskimäärin 250 nuorta. Päiviönsaaren lukiossa ilmapiiri oli tasa-arvoisempi kuin Yhteislyseossa. Yhteislyseossa opettajien ja oppilaiden välillä oli ollut aina selvä ero. Oppilaat olivat kunnioittaneet opettajia ja opettajat vaatineet joskus hyvinkin muodollista käytöstä. Nyt opettajien auktoriteettiajattelu alkoi väistyä. Opettajat ja oppilaat muodostivat tasavertaisemman kouluyhteisön. Lukiossa

11 järjestettiin koulutyön piristykseksi konsertteja sekä taideiltapäivä. Vuonna 1976 Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja vanhempainyhdistyksen avulla alkoi tukioppilastoiminta. Toiminta lähti liikkeelle virkeästi, ja sen tavoitteen oli herättää oppilaissa yhteisvastuun tunnetta Päiviönsaaren lukion oppilasryhmät vierailivat Varkauden ystävyyskaupungeissa. Koulun 20 oppilasta vieraili 1970-luvun puolivälissä Tanskassa Nakskovissa. Päiviönsaaren lukion ja Kuoppakankaan lukion 20 oppilasta vieraili keväällä 1983 toistamiseen Nakskovissa. Lukuvuonna koulussa kävi vierailijoita Neuvostoliitosta Petroskoista, Unkarista Zalaegerszegista ja Nakskovista. Kaksi vuotta myöhemmin tapahtui vierailu ystävyyskaupunki Zalaegerszegiin. Teinikunta, oppilaskunta ja perinteet Päiviönsaaren lukion teinikunnan toiminta oli alkuvuosina laimeaa. Kokouksia oli vähän ja kerhotoiminta hiipui Luontokerho Kahlaajia lukuunottamatta. Lukuvuonna teinikunnan toiminta kuitenkin elpyi. Teinikunta kampanjoi tuolloin ilmaisen kouluruoan puolesta, järjesti mm. rokkikonventin, keräsi varoja pop-konserteilla ja diskoilloilla. Lisäksi se auttoi kesätöiden saamisessa, järjesti teema-viikkoja ja toimitti yhä omaa Teinidille lehteä. Lukiossa keväästä 1979 lähtien toiminut oppilaskunta jäi vahvan teinikunnan varjoon. Oppilaskunta kuitenkin suunnitteli koululle sisäisen tiedotuslehden ja toimitti Parvus-julkaisun. Teinikunnan, oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnankin toiminta hiipui 1980-luvun puolivälissä. Oppilaskunta elpyi toimintaan uudestaan vasta syksyllä Päiviönsaaren lukion oppilaat jatkoivat vanhoja perinteitä. Vielä 1980 luvun alussa potkukonvissa oli paljon tasokasta ja huolellisesti valmisteltua ohjelmaa. Abiturienttien purpuri ja vanhojen tanssit olivat koulussa yhä hyvin suosittuja. Potkukonvat muuttuivat 1990-luvun myötä aiempaan verrattuna pelkistetymmiksi. Abiturienteille ei enää laulettu, ja ohjelmassa esitetyn huumorin taso huononi. Oppilaat pääsivät oppilaskuntatoiminnan myötä osallistumaan jälleen taksvärkkiin ja naamiaisillanviettoihin. Oppilaat remontoivat talkoovoimin oppilaiden käyttöön vapaa-ajanhuoneen. Koulussa vietettiin 1990-luvun alkuvuosina kulttuuriteemapäiviä sekä esimerkiksi vappuna 1992 ympäristöteemapäivää. Samana vuonna juhlittiin Suomi 75 vuotta -teemaa. Siihen kuului teemapäivän lisäksi kulkue läpi kaupungin ja juhla Kuoppakankaalla keskuskentällä.. KUOPPAKANKAAN YHTEISKOULU Varkauden Keskikoulu Varkauden ja sen naapurikuntien väkiluku jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen. Esimerkiksi Varkaudessa oli vuonna 1945 asunut ihmistä ja 1950 asukkaita oli jo Varkauden Yhteiskoulu (Varkauden Yhteislyseo syksystä 1947 lähtien) ei enää riittänyt

12 alueen ainoaksi oppikouluksi. Leppävirralla ja Joroisissa alkoikin oppikouluopetus vuoden 1945 syksyllä ja Heinävedellä vuotta myöhemmin. Varkauden kauppala anoi talvella 1950 turhaan uutta valtion ylläpitämää keskikoulua. Niinpä kauppala perusti syksyllä 1950 yksityisen Varkauden keskikoulun, joka aloitti toimintansa Tehtaan koulun tiloissa. Koulua johti väliaikaisesti Tehtaan koulun johtaja Lauri Mikkola. Ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Erik Hulkkonen ( ). Keskikoulun ensimmäiset päästötodistukset jaettiin keväällä 1955 kaikkiaan 16 oppilaalle. Tilanpuute oli noussut jo vakavaksi ongelmaksi. Se helpottui osittain, kun Varkauden Yhteislyseo siirtyi 1956 uusiin tiloihin Päiviönsaarelle, jolloin Varkauden keskikoulu siirtyi vapautuneisiin tiloihin. Oppilasmäärän kasvu pakotti kuitenkin vuokraamaan lisätiloja eri tahoilta, mm. Ahlströmiltä ja työväenopistolta. Vuosikymmenen lopulla koulussa oli 12 luokkaa ja noin 450 oppilasta. Kuoppakankaan yhteiskoulu Yleinen kehitys Varkauden ja naapurikuntien keskikouluista lukioon pyrkivien määrä kasvoi 1950-luvun kuluessa. Tähän vaikuttivat sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ja yleinen koulutushalukkuuden lisääntyminen. Aiempaa pienituloisemmistakin perheistä lähdettiin oppikoulutielle. Lukion ja ylioppilastutkinnon nähtiin antavan hyvän perustan elämälle, koska se monipuolisti ammattiuravaihtoehtoja. Varkauden Yhteislyseon lukioluokkien vastaanottokyky oli kuitenkin rajallinen, sillä koulu oli kaksisarjainen. Yhä isompi osa lukioon haluavista jäi koulun ulkopuolelle. Tosin Leppävirralta Yhteislyseon lukioluokille hakevien määrää vähensi Leppävirran yhteiskoulun muuttuminen kahdeksanluokkaiseksi vuoden 1958 syksystä lähtien. Varkauden Keskikoulun ylläpito siirrettiin vuoden 1960 alusta Kuoppakankaan yhteiskoulun kannatusyhtiölle ja keskikoulun nimi muutettiin Kuoppakankaan Yhteiskouluksi. Koulu sai valtioneuvostolta luvan laajentua lukuvuoden alusta asteittain kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Uuden koulun rakentaminen Kuoppakankaalle oli aloitettu marraskuussa 1960, ja tammikuun lopulla 1962 Kuoppakankaan yhteiskoulu aloitti toimintansa omassa rakennuksessa. Koulun ensimmäisenä rehtorina toimi jo Varkauden keskikoulun rehtorina ollut Esko Aaltonen ( ). Varkauden Väkiluvun kasvu ( asukasta vuonna 1959) ja suurten ikäluokkien tulo oppikouluikään johti syksyllä 1960 uuden, kauppalan ylläpitämän viisiluokkaisen yksityisen Varkauden Keskikoulu -nimisen oppikoulun, perustamiseen. Kun Kuoppakankaan Yhteiskoulu siirtyi Kuoppakankaalle, Varkauden Keskikoulu siirtyi vapautuneisiin tiloihin. Koulun rehtorina toimi Veikko Myllys ( ) ja Arvo Rissanen ( ). Kuoppakankaan yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat keväällä Koulun oppilasmäärä kasvoi nopeasti. Vuosikymmenen lopulla koulussa oli 28 luokkaa, joista lukioluokkia oli 8. Esko Aaltosen jäätyä eläkkeelle, koulun rehtoriksi valittiin Hele Hätönen ( ). Lukuvuonna koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan. Oppilaita oli kaikkiaan 1032 ja heistä lukioluokilla opiskeli 236. Koulun oppilasmäärää kasvatti vuonna 1968

13 perustettu Varkauden iltakeskikoulu, joka muutettiin vuonna 1970 Kuoppakankaan Yhteiskoulun iltalinjaksi. Teinikunta perinteitä ja konvia Oppilaiden teinikunnan toiminta oli alkanut jo Varkauden keskikoulussa lukuvuonna Varkauden Yhteislyseon teinikunta on saattanut olla esikuvana, sillä alkuvaiheessa koulujen teinikunnilla oli vuosittain muutama yhteinen tilaisuus. Teinikunta liittyi lukuvuonna Suomen teiniliiton jäseneksi. Sen toiminta oli kuitenkin laimeaa Kuoppakankaan Yhteiskoulun lukio-opetuksen alkamiseen saakka. Teinikunta oli järjestämässä lukuvuonna alkanutta juhlavaa traditiota: itsenäisyyspäivän soihtukulkuetta Pirtinniemen sankarihaudoille, jonne saapui soihtukulkue myös Varkauden Yhteislyseolta. Sankarihaudoilla pidettiin yhteinen muistotilaisuus. Suomen itsenäisyyttä juhlistettiin ilmeisesti viimeisen kerran soihtukulkueella vuonna Teinikunta keräsi useina vuosina rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Rahankeräykset suuntautuivat aluksi savolaisen kulttuurin edistämiseen. Keräyskohteina olivat Pohjois-Savon kulttuurirahasto ja Helsingin yliopiston savolainen osakunta luvun loppuvuosina kohteet muuttuivat valtakunnallisiksi. Oppilaille olivat mieleisiä teinikunnan vuosina järjestämät suuret kutsukonvat, joita järjestettiin aina kevättalvella. Ensimmäinen Kuopparysäys kokosi Kuoppakankaan Yhteiskoulun tiloihin varkautelaisia, leppävirtalaisia ja joroislaisia nuoria 700. Huipentumana oli vuoden 1967 konva, jolloin paikalla oli peräti 1000 nuorta. Kuopparysäyksessä saattoi nähdä ja kuulla pop-musiikin tähtiä. Esimerkiksi Danny saapui Pyhimys Volvollaan viihdyttämään nuorisoa. Isojen kutsukonvien loppumisen syitä voi arvailla. Taustalla saattavat olla lisääntyneet järjestysongelmat olihan keskiolut ilmaantunut ruokakauppoihin vuoden 1969 alussa. Varkauden Tori-torppa täyttikin pian isojen konvien loppumisen aiheuttaman tyhjiön. Koululla järjestettiin jatkossa enää pienempiä konvia. Vanhojen ja abiturienttien perinteet Kuoppakankaan yhteiskoulun lukiolaiset omaksuivat karsitussa muodossa perinteitä Varkauden yhteislyseolaisilta. Abiturientit tekivät ainakin vuodesta 1964 lähtien ennen koulusta lähtöä yhteisen ison freskon, jossa oli jokaisesta abiturientista ja luokanvalvojasta valokuva ja henkilön luonnetta tai ominaisuuksia kuvaava naseva teksti.

14 Osa Kuoppakankaan Yhteiskoulun freskosta vuodelta 1964 Penkkariajelu kuorma-auton lavalla kuului myös asiaan. Abiturientit julistivat koulusta lähtöään meluisalla kiertoajelulla kaupungin keskustassa säästä riippumatta. VII-luokkalaiset järjestivät abiturienteille potkukonvan, jossa jokaiselle abiturientille esitettiin humoristissävytteinen laulu. Lauluja esitettiin myös opettajista, jotka olivat pääsääntöisesti paikalla. Opettajakunta esitti juhlissa omaa ohjelmaa. Esimerkiksi vuonna 1967 opettajat esittivät Mustalaisleirin. Abiturienttien lähdön jälkeen kouluun jäänyt vanhin ikäluokka, Vanhat, pukeutui arvolleen sopivasti, mutta vanhojen tanssia ei vielä 1967 ollut. Vanhojen tanssin alku ajoittuu vuosien 1967 ja 1973 väliseen aikaan. Kouluneuvosto Koulunuorison yhteiskunnallinen aktivoituminen näkyi teinikunnan toiminnassa. Ajan iskulauseena oli koululaitoksen demokratisoiminen oppilaiden oli saatava lisää vaikutusvaltaa koulujen päätöksenteossa. Yhteiskoulun teinikunta teki lukuvuonna aloitteen kouluneuvoston perustamisesta. Teinikunnassa toimi lukuvuonna Koulupoliittinen kerho, jonka tehtävänä oli lisätä oppilaiden koulupoliittista tietoisuutta. Kouluneuvostoja koskeva laki säädettiin vuoden 1972 lopussa, ja ensimmäiset vaalit pidettiin vuoden 1973 helmikuussa. Kuoppakankaan Yhteiskoulussakin oppilasehdokkailla oli puolueittain vaaliliitot mutta vaaliliittojen nimistä ja kannatuksesta ei valitettavasti ole tietoa. Suurista odotuksista huolimatta kouluneuvostojen työ osoittautui hyvin arkiseksi. Kouluneuvostot käsittelivät rangaistusasioita, päättivät koevarauslistojen käyttöönotosta ja edistivät ruokailulippujen myyntiä. Kouluneuvosto ja vanhempainneuvosto anoivat Varkauden kaupunginhallitukselta lukiolaisillekin ilmaista kouluruokailua. Kerhot tietoa ja maailmankuvan avartumista Kuoppakankaan Yhteiskoulussa toimi runsaasti erilaisia kerhoja. Oppilaiden valittavana oli musiikki-, tanssi-, urheilu- ja valokuvaus- ja kaitafilmikerhojen ohella myös lukuaineisiin liittyviä kerhoja. Näistä mainittakoon fysiikan, kemian, matematiikan, englannin ja venäjän

15 kerhot. Koulussa toimi ja 70-luvun vaihteeseen saakka Teinikilta eli kristillinen teinikerho. Yhteiskunnallis-taloudellisen kerho toimi lukuvuosina Kerhossa pidettiin alustuksia ja keskusteltiin ajankohtaisista poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä. Kerho antoi omalta osaltaan valmiuksia 1960-luvun lopun teinikunnan poliittiseen aktivoitumiseen. Kerhoista biologian ja tähtitieteenkerho Andromedan toiminta oli vilkkainta. Luonto Liittoon kuulunut Andromeda oli aluksi yhteinen Varkauden Yhteislyseon kanssa. Kerholaiset tekivät lintu- ja kasviretkiä Varkauden lähiympäristössä sekä maantieteeseen ja biologiaan liittyviä kartoituksia. Kerho järjesti myös opintoretkiä Itä ja Pohjois Suomen kohteisiin ja ulkomaillekin. Ulkomaan retket suuntautuivat Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Leningradiin. Lukuvuoden jälkeen Andromedan toiminta hiipui. Hengen ja ruumiin kulttuuri Kuoppakankaan Yhteiskoulu pyrki edistämään oppilaiden taideharrastuksia. Koulussa oli tarjolla valinnaisaineena kuoro- ja soitinyhtyetunnit lukuvuodesta alkaen, musiikin opetuksesta vastasi Nelly Lindroth (Himanka). Koulun juhlissa esiintyikin oman koulun kuoro ja orkesteri. Kuoro saavutti valtakunnallistakin menestystä, sillä lukiolaisista muodostettu Varkauden Yhteiskoulun teinikuoro sijoittui Suomen kulttuurikilpailuissa Tampereella lukuvuonna kuudenneksi. Koulussa järjestettiin myös useana vuonna henkisiä kilpailuja, jossa lajeina olivat lausunta, laulu, pianonsoitto ja kuvaamataito. Isommista produktioista mainittakoon lukuvuonna esitetty lapsiooppera Kukkaro, jonka laulajat olivat alaluokkalaisia mutta orkesteri koostui lukiolaisista. Urheilutoiminta oli vilkasta. Yhteiskoulun pojat pelasivat jääkiekossa, kori- ja jalkapallossa ystävyysotteluita Varkauden Yhteislyseon ja kauppaoppilaitoksen sekä Pieksämäen yhteiskoulun kanssa. Poikien joukkue osallistui oppikoulujen jääkiekko- ja koripallocupiin ilman mainittavaa menestystä. Oppikoulujen lentopallocupissa poikien joukkue pääsi toiselle kierrokselle. Yhteiskoulun tyttöjen joukkue osallistui säännöllisesti oppikoulujen pesäpallocupiin. Paras saavutus oli lukuvuonna hopea, kun joukkue hävisi loppuottelun Turun tyttölyseolle. Yhteiset kulttuuritilaisuudet ja Kansainvälinen toiminta Kuoppakankaan Yhteiskoulussa järjestettiin vuosittain useita kulttuuritilaisuuksia: konsertteja, lausuntaa, teatteria ja elokuvia. Monet Suomen eturivin taiteilijat kävivät vierailemassa koulussa. Esiintyjistä mainittakoon 1960-luvulla lausuntataiteilija Yrjö Jyrinkoski, laulaja Martti Tuloisela, viulisti Heimo Haitto ja koulujen musiikkikeskuksen yhtyeet luvulla koululla vierailivat muun muassa laulutaiteilija Jorma Hynninen, Liperit yhtye, Tapiola Big Band ja Gospel-yhtyeet. Paikallista kulttuuritarjontaa edustivat Varkauden musiikkiyhdistyksen orkesterin useat konsertit. Teatteritaidetta tarjosivat kouluteatterin ja KOM-teatterin vierailut sekä oppilaiden vierailut Varkauden teatterissa. Yhteiskoulussa panostettiin kulttuuritilaisuuksiin. Tilaisuudet olivat oppilaille maksullisia mutta koulukin osallistui kustannusten maksamiseen. Oppilaat saivat mahdollisuuden tutustua erilaisiin taidemuotoihin. Koulu täytti siten yhtä sen keskeistä tehtävää: kulttuuritraditioiden siirtämistä uusille ikäluokille.

16 Ensimmäinen virallinen koululaisvierailu ulkomaille tapahtui toukokuussa Kahdeksan VIja VII-luokkien oppilasta ruotsin lehtorin johdolla kävi tuolloin Varkauden ruotsalaisessa ystävyyskaupungissa Sandvikenissa. KUOPPAKANKAAN LUKIO Yleinen kehitys Peruskoulu-uudistuksen myötä Kuoppakankaan Yhteiskoulusta tuli Kuoppakankaan lukio ja Kuoppakankaan yläaste alkaen. Iltakoulu muuttui samalla Kuoppakankaan lukion iltalinjaksi. Kuoppakankaan lukion rehtoriksi valittiin jo Yhteiskoulun rehtorina toiminut Hele Hätönen. Hänen jälkeensä työtä jatkoi Jaakko Hendolin vuodesta Oppilasmäärät jatkoivat kasvuaan. Ennätys on lukuvuodelta , jolloin Kuoppakankaan lukiossa oli 21 luokkaa ja 313 oppilasta. Tämän jälkeen Varkauden ikäluokat alkoivat pienetä. Kun Joroinen sai oman lukion vuonna 1985, vähentyi Kuoppakankaan lukionkin oppilasmäärä, koska Joroisista oli ollut kotoisin noin 25 prosenttia lukion opiskelijoista. Vuonna 1982 lukioissa siirryttiin jaksotyöskentelyyn kurssimuotoisin oppimäärin. Uusien koululakien mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön lukuvuoden alusta. Lukuvuonna kevään ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvo oli parhaita koulun historiassa. Vain keväällä 1973 ne olivat olleet yhtä hyviä kuin tuona vuonna. Ylimääräiset kirjoitusaineet huomioiden tulos oli paras ja selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Vanhojen ja abiturienttien perinteet Abiturienttien ja vanhojen perinteet siirtyivät pääpiirteittäin Kuoppakankaan Yhteiskoulusta Kuoppakankaan lukioon. Abiluokat valmistivat huolellisesti oman freskon tietyn teeman ympärille. Freskossa oli kuvat oppilaista ja luokanvalvojasta sekä osuva henkilöön liittyvä lyhyt teksti. Potkukonvat pidettiin koululla, ja niihin osallistuivat oppilaat ja opettajakunta. Lukion 2. luokkalaiset esittivät lauluja abiturienteista ja opettajista. Opettajia koskeva lauluperinne jatkui 1990-luvun alkuun saakka. Abiturienttien abiajelu rekoilla kuului asiaan. Ajoreitti suuntautui kaupungin keskustan läpi Päiviönsaaren lukion edustalle, jossa käytiin tervehtimässä kilpailevaa koulua. Abit viettivät penkkareitaan 1980-luvun alusta lähtien naapurikaupungeissa. Esimerkiksi 1984 Kuoppakankaan ja Päiviönsaaren lukioiden abiturientit suuntasivat Joensuuhun Kimmeliin tilausajobusseilla. Paikalle oli myös 5 6 muun lukion abiturientteja Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Abiristeilyperinne rantautui Kuoppakankaan lukioon 1990-luvun alussa. Vanhojen päivään kuului itsestään selvästi arvokas pukeutuminen, johon oppilaat panostivat vuosi vuodelta yhä enemmän. Kokonaisuuden viimeisteli tytöillä tyylikäs kampaus. Liikunnanopettajat vastasivat vanhojen tanssin opetuksesta ja ohjauksesta. Vanhojen tanssin suosio kasvoi, joten lukuvuodesta lähtien alkoivat yleisöesitykset. Vanhojen päivä

17 päättyi illanviettoon jossakin lähikunnassa sijaitsevassa vuokratussa huvipaikassa. Ohjelmana oli musiikkia, tanssia ja viihtymistä. Kouluneuvosto, oppilaskunnan hallitus ja tukioppilastoiminta Kouluneuvostoissa oppilaat saivat mielipiteitään esille arkisissa asioissa, kuten koulun järjestyssääntöjen uusimisessa ja rangaistusasioiden käsittelyssä. Maksuttoman kouluruokailun saamiseksi ja matkakustannusten korvaamiseksi Kuoppakankaan lukio ja Päiviönsaaren lukio yhdistivät voimansa. Lukioiden kouluneuvostot ja vanhempainneuvostot anoivat lukuvuonna Varkauden kaupunginhallitukselta ilmaista ruokailua lukiolaisille. Tavoite toteutuikin vuoden 1980 alusta lähtien. Lukuvuonna esitetty anomus lukiolaisten matkakustannusten korvaamista toteutui seuraavana lukuvuonna. Uusien koululakien voimaantulon myötä kouluneuvostot lakkautettiin elokuun alussa Tilalle perustettiin oppilaskunnat, jotka toivat esille oppilaiden näkökulmia koulukäytänteisiin. Kuoppakankaan lukion oppilaskunta aktivoitui lukuvuodesta Se organisoi Taksvärkin ja SPR:n keräykset. Kävipä oppilaskunnan hallitus kertomassa yläasteen 9. luokkalaisille lukiosta opiskeluvaihtoehtona. Kouluviihtyvyyden parantaminen oli keskeistä lukion oppilaskunnan toimintasarkaa. Niinpä se järjesti Kuoppakankaan yläasteen oppilaskunnan hallituksen kanssa pukeutumispäiviä vapun aattona ja 1990-lukujen vaihteessa. Lukuvuonna oppilaskunta aloitti myös jäätelön ja suklaan myynnin. Oppilaskunnan hallitus oli myös mukana järjestämässä Vanhojen tanssin yleisönäytöksiä. Kuoppakankaan lukion oppilaskunta järjesti vuoden 1992 syyskuun alussa 15 minuutin opintoseisauksen, jolla oppilaskunta protestoi lukioon kohdistuvia määrärahaleikkauksia. Tempauksella oppilaskunta myös tuki Suomen lukiolaisten liiton kamppailua lukukausimaksuja vastaan. Kuoppakankaan lukiossa yritettiin aloittaa oppilaiden henkisen tukemiseen tähdännyt tukioppilastoiminta lukuvuonna , mutta vain kolmasosa luokista oli kiinnostunut aikeesta. Seuraavana lukuvuonna toiminta kuitenkin alkoi Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta. Hengen ja ruumiin kulttuuri Kuoppakankaan lukion juhlissa esiintyi säännöllisesti kuoro ja orkesteri. Koska varsin monet koulun oppilaat opiskelivat Varkauden musiikkiopistossa, he saattoivat antaa musiikillisen panoksensa koulun juhlissa. Koska samassa rakennuksessa toimi lukion ohella yläaste, olivat kuoro ja orkesteri yhteisiä. Orkesterin vahvuus oli 1980-luvun alkuvuosina soittajaa. Lukion kuoro oli musiikin valinnaisaineena, joka mahdollisti kuoron harjoittelun. Lukuvuoden itsenäisyyspäivän juhlassa esiintyi myös opettajien ja oppilaiden yhteinen kuoro. Kuorolaulun suosiota osoittanee, että lukuvuonna perustettiin kuoron rinnalle uusi viihdekuoro. Teatteritaide aktivoitui 1990-luvun alussa. Joulukuussa 1991 koulun näytelmäkerho esitti Pikku prinssin. Näytelmä sisälsi myös oppilaiden esittämää musiikkia. Seuraavana vuotena ukion ilmaisutaidon ryhmä esitti näytelmät Skin ja Ulle Vaarnamon Zikhi bara nastar.

18 Varkauden lukion opiskelijoita Showtime musiikkiteatteriesityksen jälkimainingeissa 2002 Kuoppakankaan lukion joukkueet saavuttivat lentopallossa menestystä. Lukuvuonna tyttöjen lentopallojoukkue sai lukioiden SM-kilpailussa hopeaa. Joukkue oli myös seuraavana vuonna toiseksi paras. Poikien lentopallojoukkue selviytyi lukioiden tasokkaassa sarjassa 10 parhaan joukkoon. Lukuvuonna poikien lentopallojoukkue osallistui Koululiikuntaliiton 48 joukkueen sarjaan. Tulos oli mainio, sillä joukkue sijoittui sarjassa neljänneksi. Yhteiset kulttuuritilaisuudet ja kansainvälinen toiminta Kuoppakankaan lukiossa jatkui kulttuuritilaisuuksien perinne. Vuosittain kulttuuritilaisuuksia oli 5-6. Kulttuuritarjonta muodostui klassisesta musiikista, pop-musiikista, gospel-musiikista, lausuntataiteesta ja teatteriesityksistä. Musiikkiesityksistä mainittakoon Kuopion kaupunginorkesteri, Oiling Boiling -yhtye, Rüsselsheimin hanuriorkesteri ja hengellisen musiikin Gospel-yhtyeet, Jussi & the Boys, Varkauden hanuristit, pianisti Izumi Tateno ja Pekka Ruuska. Teatteri- ja tanssitaidetta tarjosivat koululla esimerkiksi Penniteatterin pantomiimiesitys Ahaa-teatteri, tanssiteatterit Aurinkobaletti ja Minimi. Kansainväliset yhteydet alkoivat vilkastua Kuoppakankaan lukiossa 1980-luvulla. Koululla vieraili lähes vuosittain ulkomaisia luennoitsijoita ja koulussa oli ulkomaisia vaihto-oppilaita. Myös Kuoppakankaan lukiosta lähti oppilaita ulkomaille vaihto-oppilaaksi. Lukiolaiset tekivät myös opintoretkiä ulkomaille. Kohteina olivat Varkauden tanskalainen ystävyyskaupunki Nakskov ja ruotsalainen ystävyyskaupunki Sandviken. Lukuvuonna oppilaita vieraili Ukrainassa. Vierailu oli ilmeisen onnistunut, koska Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho lähetti erikseen kiitoskirjeen Kuoppakankaan lukioon:

19 Koululaisten Ukrainan matkan aikana koulunne mukana olleet oppilaat käyttäytyivät niin aktiivisesti ja hyvin, että heitä voi pitää esikuvallisina Suomen koululaitoksen edustajina ulkomailla. VARKAUDEN LUKIO Lukion synty ja opetus lukiossa Varkauden kaupungin virkamiesjohto ja poliittiset päättäjät alkoivat 1990-luvun alussa pohtia Päiviönsaaren ja Kuoppakankaan lukion yhdistämistä. Kaupungin taloustilanne oli heikentynyt, ja kaupunki joutui tiukalle säästökuurille. Kaikkien koulujen, myös lukioiden, resursseja leikattiin. Opetusryhmien kokoa suurennettiin ja henkilöstöä houkuteltiin palkattomiin lomiin. Toisaalta myös lukioon pyrkivien määrä oli vähentynyt. Varkaudessa ikäluokkien koko oli pienentynyt, eivätkä joroislaiset hakeneet enää Varkauden lukioihin. Päiviönsaaren lukion ja Kuoppakankaan lukion opettajakunnat vastustivat lukioiden yhdistämistä. Vastustus perustui osaksi koulujen perinteisiin ja osaksi pelkoon suurlukiossa ilmaantuvista ongelmista. Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin joulukuussa 1993, että kaksi lukiota yhdistetään Varkauden lukioksi lukuvuoden 1995 alusta. Koulu päätettiin sijoittaa Kuoppakankaan lukion tiloihin, jotka saneerattaisiin ajanmukaisiksi. Samalla päätettiin, että lukiossa otetaan käyttöön uusi luokkiin jakamaton opetussuunnitelma. Lukiolle luvattiin taata riittävästi resursseja monipuolisen kurssitarjonnan toteuttamiseksi. Lukion rehtoriksi valittiin Jaakko Hendolin ( ). Ensimmäisenä lukuvuotena lukiossa oli 477 oppilasta ja 15 ryhmää. Päiviönsaaren lukiossa opiskelunsa aloittaneet lukion kolmannen vuosikurssin oppilaat opiskelivat vielä vanhassa koulussa. Syyskuussa 1995 alkanut lukiorakennuksen korjaustyö jatkui syyslukauden 1996 loppuun. Uusittu rakennus vihittiin virallisesti käyttöön helmikuussa Varkauden lukiossa uusina toimintamuotoina ovat olleet erilaiset projektit. Koulu oli mukana 1990-luvun loppuvuosina valtakunnallisessa LUMA-hankkeessa, jonka tarkoitus oli tehostaa luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden kokeellista opetusta. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa avasi uusia mahdollisuuksia kouluille. Varkauden lukio toteutti yhdessä irlantilaisen ja italialaisen lukion kanssa musiikkiteatteriprojektin vuosituhannen vaihteessa. Osana kielten opiskelua ja kansainvälisyyskasvatusta Ranskan, Saksan ja Espanjan opiskelijat ovat tehneet lähes vuosittain leirikoulumatkoja. Yhteiskuntaopin valinnaiskurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -ryhmä osallistui vuoden 2009 keväällä Euroopan unionin rahoittamaan Euroscola hankkeeseen ja vieraili opintoretkellä Strasbourgissa.

20 Varkauden lukion opiskelijoita opintomatkalla Strasbourgissa 2009 Varkauden lukion oppilaskunnan hallitus on pyrkinyt lisäämään opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä. Oppilaskunnan hallitus ylläpiti yhdessä lukion vanhempainyhdistyksen kanssa koulukahviota vuoden 2004 loppuun saakka. Kahvio menestyi taloudellisesti hyvin, ja sen liikevaihto oli noin euroa vuodessa. Erimielisyydet verottajan kanssa johtivat vaikeuksiin. Verottajan mukaan oppilaskuntaa ei voinut pitää yleishyödyllisenä yhteisönä, minkä vuoksi kahvion voitosta oli maksettava veroa. Tämä johti kahvion toiminnan lopettamiseen. Verrattain lyhyen historiansa aikana Varkauden lukio on saavuttanut menestystä urheilussa. Lukion poikien joukkue voitti Koululiikuntaliiton lentopallosarjan vuosina 2003 ja 2004 sekä oli 2005 hopealla. Kaukalopallossa koulun joukkue voitti kultaa vuonna Lisäksi lukion oppilaat ovat saavuttaneet yleisurheilussa, hiihdossa ja judossa useita mitaleita. Perinteet ja tulevaisuus Vanhat Päiviönsaaren ja Kuoppakankaan lukioiden perinteet siirtyivät pääpiirteittäin Varkauden lukioon. Vanhojen traditiot ovat säilyneet ja kenties vahvistuneetkin. Lukion 2. luokkalaiset ovat panostaneet vuosi vuodelta yhä enemmän omaan juhlapäiväänsä. Abiturienttien perinteet ovat 2000-luvulla köyhtyneet. Varkauden Yhteiskoulun ajoilta 1930-luvulta peräisin oleva abien freskoperinne on kenties katkeamassa. Ilmeisesti luokattomassa lukiossa ei synny

Munkkiniemen yhteiskoulu. lukio

Munkkiniemen yhteiskoulu. lukio Munkkiniemen yhteiskoulu lukio TERVETULOA MUNKAN LUKIOON! Munkka on moderni yksityiskoulu, jolla on vankat perinteet. Lukiossa on laaja kurssitarjonta ja kattavasti kertauskursseja. Munkka on laatulukio,

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO Vuodesta 1898 alkaen Ylioppilaita jo lähes 12 000 Keski-Pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen lukio KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO KYL VAHVA YLEISLUKIO a Vankka pohja yo-tutkintoon, jatko-opintoihin ja hyvään

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä 66 Lasse Paajanen Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä Kansakoulujen kirjavalinnat Vuoden 1866 kansakouluasetuksessa määrättiin, että koulun johtajan tai johtajattaren oli lukuvuoden alussa tehtävä ehdotus

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra

Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011 Arto Nieminen ja Merja Wahra Taustaa TUPO-toiminta alkoi Hatanpäällä syyskuussa 2008 Ammatillisen koulutuksen vetovoima, alle 7 keskiarvolla

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Siirry nuolinäppäimillä diasta toiseen

Siirry nuolinäppäimillä diasta toiseen Siirry nuolinäppäimillä diasta toiseen Yksityinen lukio Perustettu vuonna 1927 Klaukkalassa vuodesta 1991 Opiskelijoita n. 400 Yleistä opetussuunnitelmaa noudattava lukio Laaja kurssitarjonta Yleislinjalle

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 15.04.2015 Sivu 1 / 1 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Kosonen Juha luokanopettaja virka Luokanopettaja 142084

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Helpompaa kuin luulin En ole katunut kertaakaan. ool. o to high school

Helpompaa kuin luulin En ole katunut kertaakaan. ool. o to high school e Helpompaa kuin luulin En ole katunut kertaakaan. ool o to high school IIsalmen lyseo Kevään yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 HELSINKI

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2016 2017 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8.

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ELOKUU pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ma 11.8. ti 12.8. ke 13.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen. Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi:

KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen. Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi: KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi: silloin Luoja Järvenpään asukkaita suosi. Tilanomistaja Westermacki päätti:

Lisätiedot

2.-luokkalaisille ja 2.-luokkalaisten huoltajille A1-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen 3. luokalle.

2.-luokkalaisille ja 2.-luokkalaisten huoltajille A1-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen 3. luokalle. 2.-luokkalaisille ja 2.-luokkalaisten huoltajille A1-kielivalinta ja hakeminen painotettuun opetukseen 3. luokalle Sivistystoimiala Ensimmäisen vieraan kielen (A1) opiskelu aloitetaan 3. luokalla A1-kielivalinta

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja nro 3 / 2014 Sivistyslautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja nro 3 / 2014 Sivistyslautakunta 33 Kokousaika Keskiviikko 9.4.2014 klo 18.00-20.16 (kahvitauko 19.15-19.34) Kokouspaikka Kosken Tl kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Saapuvilla olleet jäsenet varajäsenet Jalli Marja pj. :t 29-38

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

HAKASUON KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2013-2014. 1. Toiminta-ajatus Olemme hyvä kasvupaikka. 2. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet

HAKASUON KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2013-2014. 1. Toiminta-ajatus Olemme hyvä kasvupaikka. 2. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet HAKASUON KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2013-2014 1. Toiminta-ajatus Olemme hyvä kasvupaikka. 2. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet Koko koulu: kiireettömyys perinteet hyvinvointi: yhdessä tekeminen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot