Jäsenprintti 1/2015 Hyvää kevättä ja kesää kaikille! Muistattehan ilmoittautua Syysrasteille!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäsenprintti 1/2015 Hyvää kevättä ja kesää kaikille! Muistattehan ilmoittautua Syysrasteille!"

Transkriptio

1 Sininauhaliiton Jäsenprintti 1/2015 Mikko Paartola / Vastavalo Opintomatkalla Englannissa Sosiaalinen media on luonteva osa järjestön viestintää Hyvää kevättä ja kesää kaikille! Muistattehan ilmoittautua Syysrasteille!

2 Shutterstock Keväällä kerran KÄVELIN LAAJALLA PELTOAUKEALLA ja näin joutsenten nousevan lentoon. Kauniit, valkoiset linnut kaarsivat ylitseni ja katosivat horisonttiin. Saappaani upposivat kosteaan, kyntämättömään maahan ja viime vuoden viljankorsia tarttui mukaani. Joenpenkalla leskenlehdet kukkivat ja virtaava vesi oli samean ruskeaa. Aurinko houkutteli riisumaan käsineet ja pipon. Hengitin syvään. JÄRJESTÖTYÖ ON KULKEMISTA erilaisissa maastoissa. Säätilat ja mielialat vaihtelevat, mutta ihmiset pysyvät. Työtä tehdään auttamisen halusta ja ihmisten hyväksi. Onko meillä aina tietoa, mikä on kenenkin ihmisen hyvä? Muistammeko kysyä ja kuunnella? Voimmeko hyväksyä sameat ajatukset ja mukana kulkevat raskaat muistot? Osaammeko saatella matkaan ja päästää irti? JOKAINEN KOHTAAMINEN ON ainutlaatuinen. Kohtaaminen vaatii pysähtymistä ja keskittymistä. Ajan ja huomion antamista. Joidenkin ihmisten kanssa keskusteleminen on helppoa ja joidenkin kanssa vaikeaa. Vuorovaikutuksessa sanat ja ajatuk set liikkuvat kumpaankin suuntaan. Antaminen ja saaminen ovat tasapainossa ja tilanteesta voi lähteä virkistyneenä ja hyvillä mielin. Työtekijänä, vapaaehtoisena, asiakkaana, vertaisena, ihmisenä. TÄSSÄ JÄSENPRINTISSÄ KERROTAAN mm. vaikuttamisesta, välittämisestä ja työllistämisestä. Järjestöissä tehdään tärkeää työtä ihmisten hyväksi ja ihmisten kanssa, monin eri tavoin. Olemme rohkeasti ihmisen puolella. Arvostava kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden kanssa. Vanhan kansan sanonta arvaa oma tilasi ja anna arvo toisellekin on edelleen ajankohtainen. Kaikki ihmiset ja kaikki kohtaamiset ovat tervetulleita. Eräät ihmiset tulevat elämääsi siunauksena. Eräät tulevat elämääsi opetuksena. - Äiti Teresa ASTA JUNTUNEN järjestöpäällikkö Sininauhaliitto puh Kehitysjohtaja Päivi Heimonen Puh , Johtaja Aarne Kiviniemi Sininauhaliitto ja Sininauhasäätiö Puh , Keskustoimisto Mäkelänkatu 50, Helsinki Puh Kaikki sähköpostit ovat muotoa: 2 Jäsenprintti

3 Eduskuntavaalien aikaan kannattaa vaikuttaa päättäjiin. Ennen vaaleja ehdokkailla on aikaa ja heidät saa mukaan oman järjestön tärkeisiin tapahtumiin. Myös heti vaalien jälkeen moni vastavalittu on tavallista auliimpi kuuntelemaan. Kuinka moni meistä on hyödyntänyt tämän mahdollisuuden? Olli Kariniemi VAALIEN JÄLKEEN kannattaa erityisesti järjestön oman alueen kansanedustajat ottaa aktiivisesti huomioon. Kansanedustajat luonnollisesti ovat kiinnostuneita nimenomaan oman alueensa järjestöistä. Tätä kannattaa hyödyntää ja pyrkiä vaikutta maan edustajaan, jotta hänen kiinnostuksensa Sininauhaliiton jäsenjärjestöille tärkeisiin asioihin lisääntyy entisestään. On tärkeä saada mahdolli sim man paljon toimintamme puolestapuhujia, jotka vievät meille tärkeitä asioita eteenpäin. Kansanedustajiin pystyy vaikuttamaan aktiivisuudella ja selkeillä viesteillä. Viime vaalikauden päätteeksi oli upeaa kuulla valtakunnallisessa sote-vaalipaneelissa, kuinka yksi ensimmäisen kauden kansanedustaja kertoi kaikista järjestöistä Sininauhaliiton ja erityisesti sen yhden jäsenyhteisön itselleen kaikkein läheisimmäksi järjestöksi. Läheinen suhde oli syntynyt järjestön aktiivisen toiminnan ansiosta. Sisältö oli ollut niin puhuttelevaa, että kristillisen päihdetyön asioista oli tullut sydämen asioita myös tälle kansanedustajalle. Monta yhteistä asiaa oli vaalikauden aikana tämän yksittäisen kansanedustajan aktiivisuudella saatu eteenpäin. Vaikuttamisen Studio Onni aika UUSI EDUSKUNTA ja hallitus näyttävät suuntaa moniin kysymyksiin, jotka ovat keskeisiä työmme tulevaisuuden kannalta. Sote, hankintalainsäädäntö, rahapeliyhtiöiden uudistus ja uusi päihdehuoltolaki ovat kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. On tärkeä olla heti alusta alkaen aktiivinen näissä asioissa. Kannattaa tehdä riittävästi työtä ja löytää ne kansanedustajat, jotka oikeasti kuuntelevat meille tärkeitä viestejä ja vievät niitä myös eteenpäin. Jokaisella paikallisella ja alueellisella järjestöllä on aivan erityinen mahdollisuus vaikuttaa juuri sen alueen kansanedustajien kautta yhteisiin asioihin. PONNISTELLAAN SIIS YHDESSÄ, jotta saamme kristillisen päihdetyön ihmisarvoäänet kuuluviin myös tulevalla eduskuntakaudella. AARNE KIVINIEMI johtaja Sininauhaliitto Sote, hankintalainsäädäntö, rahapeliyhtiöiden uudistus ja uusi päihdehuoltolaki ovat kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Jäsenprintti 3

4 Anna Jakoaho Jari-Juhani Helakorpi TEKSTI: ASTA JUNTUNEN Jäsenjärjestöpäivillä Riihikirkon alttari-ikkuna avautuu keväiseen maisemaan. nautittiin yhdessäolosta ja tutustuttiin uusiin toimintamalleihin Tähän joku lainaus tai ajatus Jäsenjärjestöpäivien annista... Vesalan leirikeskus tarjosi toimivat puitteet Jäsenjärjestöpäiville. Erkki Lajunen Erkki Lajunen Arslan Raja Jäsenjärjestöpäivillä Vesalan leirikeskuksessa Keski-Suomessa kokoonnuttiin oppimaan uutta ja virkistäytymään. Työpajoissa oli mahdollisuus pureutua erilaisin teemoihin ja menetelmäpolulla sai maistella useita eri toimintamalleja. Uutta tietoa saatiin SOTE-uudistuksesta, arvioinnista ja kansainvälisestä työstä. Hankepäällikkö Marja Heikkilä Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeesta toi terveiset sosiaali- ja terveysalan muutoksista. Tilanne on pysähdyksissä ja nyt odotellaan uutta hallitusohjelmaa. Järjestöjen rooli on tärkeä, joten kannattaa valmistautua erilaisiin vaihtoehtoihin. Arviointiosuudessa Sininauhaliiton arviointipäällikkö Nina K. Hietakangas kannusti järjestöjä hyvään yhteistyöhön kuntien kanssa. Toimintasuunnitelma kannattaa tehdä huolella ja siten, että se on arvioitavissa. Sekä järjestölle että kunnalle on hyötyä selkeästä suunnitelmasta ja se toimii hyvänä pohjana keskustelulle ja neuvotteluille. Työpajoissa aiheina olivat järjestötyö sosiaalisessa mediassa, asumisen tukemi- Pitkäaikainen Sininauhaliiton hallituksen jäsen Erkki Arvaja sai kiitokset johtaja Aarne Kiviniemeltä. Musiikkikahvilassa viihdyttivät Jyväskylän musiikkikoulun oppilaat. 4 Jäsenprintti

5 nen, Perheklubi- ja Pilke -toiminta sekä sosiaalinen työllistäminen. Menetelmäpolulla kierrettiin viidellä rastipisteellä: Green Care, kirpputori, pimeä kahvila, vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki. Keski-Suomen näkövammaiset ry pystytti Vesalaan pimeän kahvilan (Pime Cafe), jossa pistäydyttiin sokkoina ja saatiin kokemus täysin pimeässä toimimisesta. Mielenkiintoista, rauhoittavaa, jännittävää, keskittymistä vaativaa, vaikuttavaa, olivat kommentteja pimeästä kahvilasta ulos tullessa. Sininauhaliiton johtaja Aarne Kiviniemi totesi päätöspuheenvuorossaan, että juuri nyt on vaikuttamisen aika ja työtä kannattaa jokaisen tehdä omalla alueellaan. Maakunnan kansanedustajat kuuntelevat paremmin oman alueensa järjestöedustajia kuin keskusjärjestön johtajaa. Sininauhaliitto tekee oman osuutensa valtakunnallisesti muun muassa kannanottojen muodossa ja osallistumalla keskusteluun päättäjien ja taustavaikuttajien kanssa. Jäsenjärjestöpäivien yhteydessä olleessa liiton kokouksessa työstettiin kannanottoa, joka lähetettiin viestinä hallitusneuvotteluihin. Kuvat: Erkki Lajunen Toivon tuojat ja tekijät 2015 Toivon tuoja -palkinnon vastaanotti toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho Helsingin Klubitalolta ja Toivon teko -palkinnon Maritta Pulkkinen Suolahden Ystävän tuvalta. Palkintojen saajat valitsi työministeri Lauri Ihalainen ja perusteena oli tänä vuonna työllistäminen. Liiton puolesta palkinnot jakoi johtaja Aarne Kiviniemi ja kehitysjohtaja Päivi Heimonen. Erkki Lajunen Globaalin päihdetyön mahdollisuudet Kansainvälisen Siniristin pääsihteeri Anne Babb kertoi Jäsenjärjestöpäivillä globaalista päihdetyöstä ja järjestöjen mahdollisuuksista osallistua verkoston toimintaan. Euroopassa on 12 miljoonaa alkoholiriippuvaista ihmistä ja alkoholi aiheuttaa 155,8 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Maailmanlaajuisesti haitallinen alkoholinkäyttö johtaa 2,5 miljoonaan kuolemaan vuosittain. Alkoholi on Euroopan kolmanneksi suurin riskitekijä ei tarttuvien tautien kuten syövän ja sydänja verisuonitautien syntymisessä. Maailmanlaajuinen strategia alko- holihaittojen vähentämiseksi julkaistiin vuonna 2010, mutta WHO:lla ja valtioilla ei ole riittävästi resursseja se toimeenpanemiseksi. Valtiot tarvitsevat tukea lainsäädännön valmistelussa ja järjestöt ovat tärkeitä toimeenpanijoita, totesi Babb. Kristillisiä päihdetyötä tekeviä järjestöjä ovat IFBC ja ISAAC ja muita päihdejärjestöjä FORUT ja IOGT. Yhteistyötä tehdään muun muassa WHOn, UNICEFin ja FIDAn kanssa. Babbin mukaan kristityillä on hieno mahdollisuus vaikuttaa päihdehaittojen vähentämiseksi, sillä kristillisiä järjestöjä ja kirkkoja on ympäri maailman. WHO on antanut kaikille mandaatin toimia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja työtä riittää jokaiselle. Tutkitusti vaikuttavia menetelmiä ovat saatavuuden rajoittaminen, kulutuksen vähentäminen verotuksella ja hinnoittelulla sekä markkinoinnin ja mainonnan säätely. Pelkkä valistus ei auta, vaan sen lisäksi tarvitaan asian henkilökohtaista työstämistä ja ratkaisukeskeisiä malleja ja puheeksioton menetelmiä. Babb muistuttaa, että Siniristiliike toimii yli 40 maassa, joten yhteistyötä voi tehdä laajasti. Työtä tehdään eri puolilla maailmaa ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa työssä, tuetussa asumisessa, työllistämisessä ja ryhmätoiminnassa. Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä on päihdetyön huippuosaajia sekä vapaaehtoisia ja yhteistyöverkostoissa on poliitikkoja, jotka haluavat olla tekemässä päätöksiä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Anne Babb innosti kaikkia pohtimaan, mitä jokainen itse voi tehdä. Sukkien kutominen, lähimmäisen kuunteleminen, epäkohtien esiin nostaminen ja lobbaaminen ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja. Huom! Jäsenjärjestöpäivät pidetään ensi vuonna Jäsenprintti 5

6 Rohkeasti ihmisen puolella Olli Kariniemi Kannanotto hallitusneuvotteluihin Sininauhaliitto pitää hallitusneuvotteluissa oikeana suuntana sitä, että työelämän nykyisiä rakenteita ollaan valmiita uudistamaan. Kuitenkin Sininauhaliitto on huolissaan siitä, jos työelämän kehittämistoimissa ei riittävästi oteta huomioon työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäyttäviä toimintamalleja ja käytäntöjä. Sininauhaliitolla on viisi strategista viestiä hallitusneuvotteluihin. Nämä tulisi huomioi da työelämän ja hyvinvoinnin kehittämisessä kaikkien kansalaisten kohdalla. 1. Heikossa asemassa olevat saadaan mukaan työhön ja tekemiseen välityömarkkinoita uudistamalla Osallistuminen työelämään ei toteudu vain avoimilla työmarkkinoilla, jossa työntekijä myy työpanostaan työnantajalle. On yksilön ja yhteiskunnan etu, että osatyökykyisille ja välityömarkkinoilla oleville henkilöille taataan nykyistä joustavammin työllistymispolkuja. Mikäli osatyökykyisyys osoittautuu pysyväksi, tulee ihmiselle antaa mahdollisuus jäädä pysyvästi välityömarkkinoille. Heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien työllistyminen tulee ymmärtää osana kokonaisuutta, jossa on monia muitakin syrjäytymisen syitä (asunnottomuus, köyhyys, päihde- ja mielenterveysongelmat). Näiden henkilöiden työllistymisen vahvistamiseksi tulee poliittisen päätöksenteon tukea kokonaisvaltaisesti syrjäytymistä vähentävien toimintamallien kehittämistä. Työelämästä syrjäytyminen on tässä yksi olennainen osa. Järjestöt ovat onnistuneet kehittämään sellaisia kokonaisvaltaisen kohtaamisen malleja, joilla on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. 2. Nuorisotakuun vaikuttavuutta lisättävä Vaikeaan tilanteeseen joutuneiden nuorten osallisuuden lisäämiseksi on nuorisotakuun toimivuutta tehostettava. Nuorisotakuun resurssien tulee kohdistua nykyistä vahvemmin niihin nuoriin, jotka tukea todella tarvitsevat. Nuorten asunnottomuuden poistaminen tulee asettaa nuorisotakuun strategiseksi kärjeksi. ARA ja Raha-automaattiyhdistys tulee ottaa mukaan rahoittamaan nuorille kohdennettujen asuntojen ja toiminnallisten tilojen hankintaa ja saneeraamista. 3. Yksinäisyyteen puuttumiseksi on kehitettävä uusia toimintamalleja Yksinäisyys on Suomessa vakava ongelma ja siihen yhdistyvät usein myös päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Hallituksen tulee käynnistää kansallinen ohjelma yksinäisyyteen puuttumiseksi. Ohjelman resursseja tulee kohdentaa sellaisiin järjestölähtöisiin yhteisöllisiin toimintoihin, joilla vähennetään tehokkaasti yksinäisyyttä. 4. SOTE-uudistus tulee toteuttaa tehokkaasti ja vastuullisesti Sote-uudistus tulee ottaa hallitustyöskentelyn kiireellisimpien asioiden joukkoon. Uudistuksen toteuttaminen nopealla aikataululla on välttämätöntä. Tulee valita sellainen toimintamalli, jonka toteuttamiseen ei mene liian pitkää aikaa. Resurssit tulee kohdentaa nimenomaan sote-integraation onnistumisen varmistamiseen siten, että heikossa asemassa olevien ryhmien osallisuus palveluihin paranee. Järjestöjen erityisasema heikossa asemassa olevien ryhmien palveluissa on viime vuosina palveluiden hankinnoissa liian usein sivuutettu. Pienten järjestöjen paikalliselle osaamiselle sekä järjestöjen aatteelliselle palvelutoiminnalle tulee taata erityinen asema heikossa asemassa olevien palveluissa, kuten on toimittu useissa muissa EU-maissa. 5. Rahapeliyhtiöiden fuusio tulee toteuttaa vastuullisesti Rahapeliyhtiöiden fuusion kärjessä tulee olla vastuullisuus ja haittojen minimointi. Haittojen ehkäisemiseksi rahapeliautomaatteihin tulee ottaa käyttöön pakollisena tunnistautuminen. Tämä vähentää automaattien tuottoa, mutta vähentää myös rahapelihaittoja merkittävästi. Arpajaislakia tulee uudistaa siten, että rahapeliongelmien ehkäisyyn ja hoitoon kohdennetaan rahapelituotoista riittävä määrä pysyvän hoitojärjestelmän ja rahapelihaittojen ehkäisyyn varmistamiseksi. Rahapelituottojen jakosuhdelaki tulee toteuttaa niin, että heikossa asemassa olevien ryhmien osallisuuden lisäämiseen kohdentuvat toimintamuodot ovat selkeänä strategisena painopisteenä. Helsinki Aarne Kiviniemi Johtaja Sininauhaliitto Puh Lisätietoja Sininauhaliitto on lähes sadan järjestön keskusliitto. Liitossa ja sen jäsenjärjestöissä toimii yli tuhat ammattilaista ja yli 2000 vapaaehtoista sekä lähes tuhat tukityöllistettyä. Liitto kokoaa laajan yhteistyöverkoston vaikeaan tilanteeseen joutuneen ihmisen auttamiseksi. Liiton ja sen jäsenyhteisöjen erityisosaamista ovat päihde- ja pelihaitat, riippuvuudet, mielenterveysongelmat, pitkäaikaisasunnottomuus sekä sosiaalinen työllistäminen. 6 Jäsenprintti

7 Yhteinen välittämisen eetos? Tuore kristillisen päihdetyön järjestökenttää tarkasteleva tutkimus Aatteena auttaminen kertoo siitä työstä, jota Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä tehdään. Toivottavasti kirjasta on teidän järjestöllenne iloa ja hyötyä, kiitokset jokaiselle vastaajalle. Kirjan kolmas luku käsittelee päivätoiminnan, asumisen ja hoidon kuntoutuksellista otetta. Tulokset antavat ymmärtää, että kristillisen päihdetyön toimijoita yhdistää yhteinen auttamisen ja välittämisen eetos. Lähes kaikki vastaajat katsoivat, että väite Tavoittelemme sitä, että asiakkaat tietävät olevansa hyväksyttyjä kuvastaa erittäin hyvin oman yksikön toimintaa. Myös väitteet Itsen hyväksyminen ja itsen arvostaminen ovat tärkeitä tavoitteita toiminnassamme ja Tahdomme välittää varauksetonta hyväksyntää kaikille asiakkaillemme vastasivat lähes kaikkien vastaajien mielestä erittäin hyvin työtä. Ihailtavan yhdenmukaisesti eri toimintojen vastaavat katsovat kristillistä päihdetyötä kokoavan otteen löytyvän juuri hyväksymisestä ja arvostamisesta. Näitä tuloksia on mukava kertoa eteenpäin. Kyselyn luonne asettaa kuitenkin varauksia, joita järjestöissä on hyvä miettiä. Ensiksikin, on aivan eri asia vastata, että yksikössä tavoitellaan asiakkaan kokemusta hyväksynnästä, kuin toteuttaa tällaista asennetta käytännössä. Kysely ei voi ottaa kantaa siihen, miten vastausten mukainen eetos toteutuu päivittäisissä kohtaamisissa. Tämän arvioiminen jää kunkin järjestön tehtäväksi. Tarkoitus ei ole millään muotoa kyseenalaistaa eetosta ei lainkaan, päinvastoin. Mutta tarkoitus on haastaa jatkuvasti miettimään, miten hyväksytyksi tulemisen kokemus kunkin kävijän tai asiakkaan kohdalla voidaan toteuttaa. Mitä juuri tuo ihminen tarvitsee kokeakseen olevansa hyväksytty, hyväksyäkseen itsensä ja arvostaakseen itseään? Mitä minä ja me voimme tehdä, jotta voimme välittää hyväksyntää, arvostusta, armoa? Miten toimimme, että emme ehdollista hyväksyntää, emme luo kriteerejä arvostukselle emmekä vaadi mitään armon vastineeksi? Vaikka eetos on vahva ja vilpitön, kysymykset ovat vaikeita ja vastauksetkin helppoja vain teoriassa. Rakkaus on hyvä vastaus, mutta mitä se tarkoittaa juuri tänään juuri tuolle ihmiselle. Tästä päästään kyselyn toiseen rajoitteeseen: kysely ei ota mitenkään kantaa siihen, miten kävijät kokevat käynnin ja asiakkaat asiakkuuden. Vaatisi aivan toisenlaisen tutkimusotteen selvittää, kokevatko kristillisen päihdetyön kohtaamat ihmiset, että he ovat hyväksyttyjä tai että he oppivat arvostamaan itseään. En epäile tätäkään, mutta kannustan jatkuvaan arviointiin. Varsinaisesti kävijöihin ja asiakkaisiin suuntaava kärki osoittaa kuitenkin toisaalle, niihin, joita toiminta ei tavoita. Jos on olemassa avoin toiminta, jossa työtä ohjaavat kävijöiden varauksettomaan hyväksymiseen ja arvostamiseen kannustavat periaatteet, miksi joku ei kuitenkaan halua osallistua? Jos yksikin jättää tulematta tai kokee kynnyksen liian korkeana, mikä hyväksymisessä ja arvostamisessa on epäonnistunut? Jos toisaalta kyse on asiakkuudesta ja palvelusta, jossa osallistuminen ei samalla tavalla perustu vapaaehtoiseen valintaan, miten arvostaminen ja hyväksyminen näkyvät asiakkaan kokemuksessa asumisen tai hoidon palvelusta, miten tämä kokemus heijastuu saavutettuihin tuloksiin ja miten nämä tulokset ovat viestittävissä palvelun ostajalle? Arvostusta ja hyväksyntää ei ole olemassa muuten kuin koettuna. Välittämisen, auttamisen, arvostamisen ja hyväksymisen eetos on tärkeä, mutta kaikissa tilanteissa vain kävijän tai asiak kaan kokemus on merkityksellistä: arvostusta ja hyväksyntää ei ole olemassa muuten kuin koettuna. Tätä kokemusta on tärkeää jatkuvasti arvioida ja tehdä näkyväksi. PEKKA LUND tutkimuspäällikkö Sininauha Pekka Lund Erkki Lajunen Jäsenprintti 7

8 Kuntalaiset tarvitsevat arjessaan järjestöjen tukea Sininauhaliiton tutkimuksessa on tarkasteltu paikallista kumppanuutta sekä kristillisen päih dejärjestön auttamisen eetos ta kunnan ja järjestön näkökulmasta. Tapaustutkimusta varten haastateltiin keskisuuren suomalaisen kaupungin hyvinvointi palveluista vastaavan tilaajaorganisaation sekä palvelutuotannon edustajia. Lisäksi tutkimukseen osallistui samassa kunnassa toi mivan Sininauhaliiton jäsenjärjestön johto, työntekijöitä ja hallituksen jäseniä. Tutkimusta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR). Kiitos tutkimuksessa mukana olleille! Päivi Kivelä Kumppanuus yleishyödyllisesti toimivien järjestöjen kanssa on kunnille inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tapa järjestää hyvinvointipalveluja. Tämä näkemys on alkanut toistua myös tulevaisuuden hyvinvointipolitiikkaa linjaavissa lausunnoissa. Jo nyt kumppanuuden hyödyt oivaltaneissa kunnissa pidetään tärkeänä, että esimerkiksi sote-uudistus toteutetaan niin, että paikallisesti kehitettyjen monituottajamallien edut ja järjestöjen erityisosaamisen varaan räätälöidyt ratkaisut voidaan turvata jatkossakin. Tämä kävi ilmi Sininauhaliiton toteuttamassa tutkimuksessa. Neuvottelupöydässä järjestön erityispiirteet, osaaminen ja niistä kunnalle koituva hyöty on kuitenkin esitettävä kielellä, jota kuntakumppanin päätöksentekosysteemi ymmärtää. Tutkimukseen osallistuneessa jäsenjärjestössä nähtiin, että esimerkiksi tuotteistamis- ja vaikuttavuuspuhe ei vaaranna järjestön aatetta ja auttamisen eetosta, jos se määrätietoisesti vaalii perustehtäväänsä ja arvopohjaansa järjestön sisäisessä dialogissa. Rohkeampaa vaikuttamista järjestötyön puolesta On hyvä, että järjestökentällä tehdään palvelumuotoilua ja pyritään toimin- tamallien vaikuttavuuden osoittavien mittareiden kehittämiseen. Niukkuutta jakavissa kunnissa saattaa kuitenkin olla epärealistisia käsityksiä siitä, mihin järjestöjen resurssit nykytodellisuudessa riittävät. Aktiivisen kansalaisen harteille lastataan suuria odotuksia hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden visioissa. Kansalaisten hyvinvoinnin ja järjestöjen tulevaisuuden kannalta onkin vähintään yhtä tärkeää tehdä näkyväksi myös paikallisen kansalaistoiminnan, vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden rajat. Uskaltaudutaanko järjestöissä tähän työhön? Sekä paikallisessa politiikassa että laajemmassa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa on säilytettävä realismi. Kuka viestii ja vaikuttaa järjestöjen, kansalaistoiminnan ja heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset tavoittavien palveluiden puolesta elleivät järjestöt sitä itse tee? Johtaako ajan hengen mukainen jatkuva joustaminen ja loputon ketteryyden virittäminen järjestöt yhä syventyvään vähemmällä enemmän -kierteeseen? Kolmannen sektorin julkiselle vallalle alisteinen asema voi lukita järjestöt kiltin partiopojan aina valmiina -rooliin, elleivät ihmiset järjestöissä aktiivisesti pyri johtamaan järjestöjä ulos tästä roolista. Nöyrän palvelijankin tien päässä voi lopulta odottaa järjestöille ominaisen palvelutuotannon näivettyminen. Nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuntalaisia. Kuva: Jari Kurvinen / Vastavalo 8 Jäsenprintti

9 Yhteisestä uhkakuvasta yhteisen tavoitteen puolustamiseen Tiukassa taloustilanteessa julkinen valta, ja kunnat sen paikallisina edustajina, tuudittautuisivat mielellään siihen, että aatteen palo tai auttamisen eetos kantaa järjestöjä mahdottomiin suorituksiin myös jatkossa. Kenties samansuuntaista, järjestöissä tehtävän palkka- ja vapaaehtoistyön jatkuvaan kuormittavuuden lisääntymiseen johtavaa ajattelua löytyy myös järjestöjen sisältä. Kunnassa puolestaan voi olla ylioptimistisia käsityksiä tarkemmin hahmottelemattomasta muista lähteistä tulevasta rahoituksesta, jonka arvellaan takaavan järjestöille riittävät puitteet kukoistavan paikallisen kansalaistoiminnan vaalimiseen. Tosiasiassa palvelutuotantoon satsanneiden järjestöjen toiminnan jatkuvuus on usein riippuvainen kuntien ostopalvelusopimuksista, myös kansalaistoiminnan osalta. Todellisuus esimerkiksi kristillisissä päihdejärjestöissä on jokapäiväistä toiminnan priorisoimista sekä henkilöstön voimavarojen venyttämisen maksimointia. Julkisella sektorilla käy yhä selvemmäksi, että se ei pärjää yksin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan oman palvelutuotannon laajentaminen ei ole vallitsevassa poliittisessa tilanteessa mahdollista. Sitä ei myöskään pidetä järkevänä, koska pitkälle erikoistunut vastaanottokäytäntöihin perustuva palvelujärjestelmä ei kuitenkaan tavoita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten arkea. Järjestöt ja kunnat ovat siis tavoitteineen samassa veneessä ja niiden vahvuudet täydentävät toisiaan. Palveluiden järjestämiseen liittyvän päätöksenteon etääntyminen yhä kauemmas paikallistasolta näyttäytyy uhkana sekä kunnissa että sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Järjestökentän vaikuttamistyössä koettu uhka tulisi kääntää mahdollisuudeksi ja tiivistää paitsi järjestöjen keskinäiset rivit, myös yhteisrintama järjestöihin myönteisesti suhtautuvien julkisen vallan edustajien kanssa. Sekä järjestöt että kuntalaitos ovat olemassa ihmistä siis kuntalaista varten. PÄIVI KIVELÄ tutkija Sininauhaliitto Satu Mustonen Järjestöavustaja auttaa tietotekniikan ja sosiaalisen median kiemuroissa Pop Up -projekti ja asumisen tukeminen Pop Up on Ray:n avustama 3-vuotinen pro jekti, joka käynnistyi maaliskuussa Hankkeessa on tavoitteena luoda ja juurruttaa Sininauhasäätiön ja muiden Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen sekä asumi sen tukemista toteuttavien toimijoiden käyttöön Pop Up -asumisneuvontakios kin ja matalankynnyksen asumistaitojen kurssitoiminnan mallit, jotka tukevat yhdessä tai erikseen päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten itsenäisen asumisen onnistumista ja turvallisuutta. Kokonaisuuden avulla parannetaan asiakkaiden elämänlaatua tukemalla asumisen valmiuksien kehittymistä ja oppimista arjessa selviytymiseen. Arslan Raja toimii Sininauhaliiton kehittämisyksikössä järjestöavustajana ja tutustuu samalla järjestötoimintaan. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa: teknistä avustamista, kokousjärjestelyjä, postitusta, palautteiden kokoamista, valokuvausta ja varaston hoitamista. Jäsenjärjestöt voivat kutsua Rajaa apuun esimerkiksi sosiaalisen median (Facebook, Twitter ym.) puitteissa tai vaikka kouluttamaan päiväkeskuksen asiakkaita tietokoneen peruskäyttötaidoissa. Yhteydenotot: Sininauhasäätiön Pop Up -projektissa ovat aloittaneet projektivastaavana Petra Laasonen (oik.) ja projektisuunnittelijana Ruth Marttinen. Kurssin osallistujat valitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan Pop Up -asumisneuvontakioskin kautta tai yhteistyökumppaneiden ohjaamina. Lisätietoja Pop Up -projektista: Petra Laasonen projektivastaava Ruth Marttinen projektisuunnittelija Jäsenprintti 9

10 Opintomatkalla Englannissa Juha Valta Pirkko Huopalainen Nuorten työllistäminen Newcastlessa Workforce of tomorrow tulevaisuuden työvoimaa Rauman Seudun Katulähetys järjesti maaliskuun alussa tutustumismatkan Newcastleen Englannin koillisosaan. Newcastle on tunnettu satamastaan ja hiilikaivoksistaan, mutta nykyisin eniten työllistää julkinen sektori, matkailu ja asiantuntijapalvelut. Työttömyysprosentti on 10,8 % ja lisäksi 12,3 % asukkaista on vailla ammattikoulutusta. Työelämä on suuressa muutoksessa ja varautuakseen tulevaan on työnantajien kartoitettava tulevaisuuden työvoimatarpeensa ja alettava värvätä uutta sukupolvea töihin. Uutta sukupolvea kutsutaan Millenium-sukupolveksi, syntyneet. Milleniumilaiset näkevät itsensä yksilöinä ja ainutlaatuisina, ovat teknisesti taitavia ja suorituskeskeisiä. Perhe on heille tärkeä ja tiimityö sujuu, he ovat myös huomion hakuisia ja kaipaavat kunnioitusta ja aitoutta. Aiemmista sukupolvista poiketen he eivät elä tehdäkseen työtä, vaan tekevät työtä elääkseen, mielekäs tekeminen on heille tärkeää. Tämä sukupolvi on kasvanut menestyksen aikakautena ja 38 ikävuoteen mennessä heillä tulee olemaan keskimäärin 15 eri työtä. Uusi sukupolvi haastaa työnantajien ja johtajien tavan tehdä työtä, mutta siihen on valmistauduttava, sillä nuoret ovat tulevaisuuden työvoimaa. Newcastle Futures -palvelu tukee työnhakijoita kohti työllistymistä, yhdistää nuoria tukevia yhteistyötahoja ja tarjoaa rekrytointipalveluja työnantajille. Kävimme tutustumassa terveysasemaan, jossa kaksi nuorta oli palkattuna oppisopimuksella. Aloite nuorten palkkaamiseen tuli henkilöstöltä, jotka pohtivat omaa ikääntymistään ja halusivat nuorta työvoimaa joukkoonsa. Nuorista vastuussa oleva johtaja oli itse nuoruudessaan kulkenut samanlaisen polun, aloittanut työelämässä ja sitten kouluttautunut ammattiin. 10 Jäsenprintti

11 Tilastot kertovat karua kieltä Newcastlen tilanteesta. Oppisopimuksella ammattiin Newcastle Futures -palvelun kautta terveysasema sai kuusi ehdokasta, joista valitsivat kolme haastatteluun. Emma ja Daniel saivat paikat ja aloittivat oppisopimuksen, johon kuuluu käytännön työn lisäksi teoriaopetusta. Heidän työtehtäviään ovat mm. asiakkaiden vastaanotto ja ohjaaminen lääkärille tai laboratorioon, ei ainoastaan kopiointia ja kahvin keittämistä. Koko työyhteisön sitoutuminen nuorten palkkaamiseen on tärkeää, sillä ohjausvastuu on kaikilla, eikä vain harjoitteluvastaavalla. Teoriaan kuuluvat tehtävät työpaikalla vaikuttivat alussa haastavilta, mutta yhteisellä pohtimisella sopivat tehtävät löytyivät. Nuoret ovat käteviä ja nopeita esimerkiksi tekniikan kanssa. Opastusta ja rohkaisua nuoret tarvitsevat paljonkin ja valmennusta mm. sosiaalisissa taidoissa. Emma on saanut hyvää palautetta aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa, vaikka tilanne oli hänestä hyvin pelottava. Erityisesti vanhukset ja nuoret ovat olleet hyvin tyytyväisiä nuoriin työntekijöihin. Terveysasema on rekrytoimassa jatkossa uusia nuoria, sillä Emman ja Danielin toivotaan pääsevän eteenpäin työelämässä, eikä jumittuvan ensimmäiseen työpaikkaansa. Tutustumismatka osoitti, että haasteet nuorten työllistymisessä ovat samanlaisia niin Suomessa kuin Englannissakin. Osa nuorista opiskelee ammattiin ja siirtyy jouhevasti työelämään, mutta toiset tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta työpaikkansa löytämiseksi. Suomessa nuorten työllistämiseen on käytettävissä mm. palkkatuki, Sanssi-kortti ja oppisopimuskoulutus. Nuoret Duuniin on Pohjois-Savossa toimiva Euroopan sosiaalirahaston ja Ely-keskuksen rahoittama hanke, jonka toiminta perustuu laajan yhteistyöverkoston toimintaan. Newcastlen mallissa työvoimaneuvoja oli nuoren ja työnantajan käytettävissä ja varmisti molempien tarpeiden kohtaamisen. Työvalmentajat ja työvoimaneuvojat ovatkin ensiarvoisen tärkeitä, ettei työsuhde kariudu selvitettävissä oleviin ristiriitoihin. Ennakoivalla työllä apua nuorille Teknologia on kehittynyt nopeasti ja nuoret ovat kasvaneet tekniikan ympärille. Kommunikointi on siirtynyt erilaisten sovellusten kautta käytäväksi ja nuorten sosiaaliset taidot ovat heikentyneet tämän myötä kaikkialla maailmassa. Nuoret tarvitsevat henkilön, joka auttaa työn haussa, työhaastatteluun valmistautumisessa ja jopa työhaastattelussa. Yritysten kannattaisi rohkeammin ottaa nuoria uusia osaajia joukkoonsa, kehittää toimintatapojaan ja hyödyntää nykynuorison teknologian osaamista. Englannissa tehdään paljon ennakoivaa työtä nuorten työllistymisen hyväksi ja siitä voisi ottaa mallia myös Suomeen. Yrityksille pitäisi saada tietoutta mm. nuorten työllistämisen erilaisista tukimahdollisuuksista ja nuorten osaamisen hyödyntämisestä. Nuorissa on hiljaista voimaa, joka kannattaa ottaa käyttöön. Nuori täytyy nähdä voimavarana, ei hidasteena. Kukaan ei ole valmis suoraan koulunpenkiltä, vaan tekemällä oppii. Lähteet: Newcastle Futures -esitteet Newcastle City Council Economic Development Unit, Newcastle Working City -esite PIRKKO HUOPALAINEN projektivastaava JUHA VALTA projektityöntekijä Sininauhaliitto Jäsenprintti 11

12 Vihreä veräjä esittäytyi Viikin Gardeniassa Viikin Gardeniassa pidetyssä Avaa Vihreä veräjä -päivässä esiteltiin Green Care -menetelmiä lähes seitsemällekymmenelle sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijälle huhtikuussa. Sininauhaliiton Vihreä veräjä -projekti on kehittänyt luontoavusteista toimintaa vuodes ta 2011 lähtien. Sen tavoitteena on ollut kehittää Green Care -mene telmiä kuntoutumisen tueksi ja pilottitoimintaa on toteutettu yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa. Minna Malin ja Tuomo Salovuori avasivat Avaa Vihreä veräjä päivän trooppisessa Gardeniassa. Päivän aluksi ja lopuksi kuultiin laulavaa opaskoiraa Ärriä. Ärri laulaa mieluiten bluesia. Helsingin Klubitalojen ja Helmi ry :n jäsenet ovat osallistuneet Sininauhaliiton Vihreä veräjä -hankkeen kanssa Majvikin maatilan työtoimintaan jo kolmena kesäkautena. Tapahtumassa esiteltiin toimintaa maatilan työhön osallistuneiden jäsenten ottamien valokuvien avulla. Puutarhatoiminta on ollut eräs keskeisimpiä Vihreän veräjän menetelmiä ja Gardenian päivässäkin osallistujat pääsivät istuttamaan orvokin taimia ja kylvämään kesäkukkien siemeniä. Silloin kun sää ei salli ulkona puuhaamista, luontoon liittyvät kädentaidot tarjoavat tekemisen mahdollisuuksia sisällä. Inkun Ideapaja oli tapahtumassa esittelemässä erilaisia kädentaitomah- dollisuuksia ja osallistujat pääsivät kokeilemaan risutöiden tekemistä. Eläinavusteista toimintaa tapahtumassa edusti Pollesta Potkua ry, joka toteuttaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Suomessa on erittäin kehittynyttä hevostoimintaa, josta voi kuulla lisää Päihdepäivien työpajassa Helsingissä toukokuussa. Samassa tapahtumassa dosentti Erja Rappe kertoo siitä, mitä tutkijat tietävät luonnon hyvinvointivaikutuksista. Erja Rappe on tutkinut aihetta laajasti muun muassa ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien ja vankien parissa. Päihdekuntoutujien kalastus- ja erätoimintaa tapahtumassa esittelivät Vihreän veräjän kalastusopas Petri Rantala ja Helsingin A-killan edustajat. Virvoittavien vetten 12 Jäsenprintti

13 Kädentaitotyöpajassa tehtiin muun muassa risupitsiä. Tom Kilpelän harmaapapukaijoihin sai tutustua päivän aikana. Gardenian päivässä osallistujat pääsivät istuttamaan orvokin taimia ja kylvämään kesäkukkien siemeniä. tykö tehdään retkiä säännöllisesti ja toiminta on tarjonnut positiivisia kokemuksia monelle kuntoutujalle. Tästäkin toiminnasta kuullaan lisää Päihdepäivillä. Koirien käyttöä kuntoutuksen ja kasvatuksen tukena on myös kehitetty. Koiria edusti tapahtumassa mallikkaasti laulava opaskoira Ärri, joka isäntänsä Seppo Luusalon kanssa musisoi kävijöille. Gardenian puutarhan eksoottisimpia eläimiä olivat kaksi harmaapapukaijaa, jotka päivän aikana poseerasivat monen vieraan olkapäällä. Papukaijat osoittivat kuinka nopeasti eläinvieraat vaikuttavat ryhmän tunnelmaan ja niiden kautta pystytään ottamaan puheeksi monia asioita. Vihreä veräjä -projektin sivuilla on video, jossa esitellään Green Care -toimintaa. Sivuilla on myös muuta materiaalia, joka auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan Green Care -toimintaa: Perheiden luontotoimintapäivän opas ja toiminnallisia vuosikelloja. Vihreä veräjä auttaa sosiaali -ja terveysjärjestöjä Green Care -toiminnan alkuun ja kouluttaa vapaaehtoisia luontoavusteiseen toimintaan. Myös elvyttävien kuntoutusympäristöjen kehittäminen on projektin tavoitteena. Luonto on hyvä kumppani kuntoutustyössä: se tarjoaa runsaasti positiivisia elämyksiä ja erilaisia toiminnan mahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Luontoavusteinen, toiminnallinen kuntoutus on tullut takaisin muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Green Care -toimintaa kehitetään nyt Suomessa lukuisien hankkeiden avulla, opinnäytetöitä julkaistaan lähes viikoittain ja alan laatukriteereitä, eettisiä ohjeistuksia ja koulutusohjelmia suunnitellaan alan toimijoiden yhteistyönä. Muutamat vanhat kuntoutuspaikat, joissa kasvihuoneet on jo ehditty purkaa ja eläimet hukata, palaavat juurilleen ja aloittavat Green Care -toiminnan uudelleen. TUOMO SALOVUORI projektipäällikkö Vihreä veräjä hyvinvointia luonnosta -hanke, Sininauhaliitto Kuvat SATU MUSTONEN Jäsenprintti 13

14 Arslan Raja Katri Kytöpuu ja Juha Valta (edessä) opastivat Satu Mustosen kanssa järjestöväkeä sosiaalisen median käyttöön Jäsenjärjestöpäivillä. Sosiaalinen media on luonteva osa järjestön viestintää Moni Sininauhaliiton jäsenjärjestöistä toimii aktiivisesti sosiaalisen median kautta. Niille esimerkiksi Facebook ja Twitter ovat jo tuttuja, mutta osa käyttää järjestönsä markkinoinnissa myös kuvapainotteista Instagramia ja videosovellus YouTubea tai kuuluu ammatillisiin verkostoihin LinkedIn:ssä. Sosiaalinen media on ollut käytössä jo niin monta vuotta, että se on syytä ottaa osaksi järjestön viestintästrategiaa, mikäli näin ei jo ole. Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. 1 Selkokielellä siis sosiaalisen median kautta ollaan yhteydessä, vaikutetaan mielipiteisiin ja hankitaan kontakteja. Perinteiseen viestintään verrattuna sosiaalinen media on vuorovaikutteisempi, käyttäjälähtöisempi ja nopeampi. Kun muutama vuosi sitten kansalainen luki lehdestä ikävistä poliittisista päätöksistä, hän herkesi purnaamaan joko aamukahviseuralle tai itsekseen. Nyt hän voi kommentoida asiaa Twitterissä suoraan poliitikolle ja saada tältä henkilökohtaisen vastauksen, kenties käydä pidempääkin keskustelua (tosin Twitterin vaatiman 140 merkin rajoissa kerrallaan). Vastuu viestinnästä jakautuu sosiaalisessa mediassa perinteistä viestintää useammalle toimijalle, kun siellä toimivat virallisien viestijöiden lisäksi niin järjestöjen asiantuntijat kuin vapaaehtoiset. Järjestöt, toisin kuin yritykset, eivät pelkästään hanki tuotteilleen ja palveluilleen ostajia. Järjestöt voivat toimia sosiaalisessa mediassa sisällöntuottajina, jotka kohdistavat viestinsä suoraan medialle, politiikoille, vapaaehtoisille ja ammattilaisille. Viime vuonna etenkin järjestöjen johtajat aktivoituivat viestimään Twitterissä. 2 Facebook on suosituin, mutta missä on nuoriso? Facebook on Suomen suosituin sosiaalisen median kanava, sekä kaupungeissa että maaseudulla. Sitä käyttää miltei puolet kansasta. Nuorten osuus Facebookin käyttäjistä on kuitenkin laskussa, joten heitä tavoittelevat järjestöt voivat harkita myös muiden kanavien, kuten Instagramin, YouTuben tai WhatsAppin käyttöä. Suosittua WhatsApp -yksityisviestipalvelua voi käyttää myös järjestöviestintään, vaikka järjestöt eivät ole vielä ottaneet sitä omakseen. Suosiotaan kasvattaneet videoblogit otettaneen myös järjestöviestinnän avuksi tulevaisuudessa. Moni suomalainen käyttää rinnakkain kahta tai useampaa sosiaalisen median palvelua. Palveluiden luonteeseen kannattaa kiinnittää huomiota: Esimerkiksi Facebook ja kuvapalvelu Pinterest ovat kotiasioihin profiloituneita, Twitter ja LinkedIn enemmän työhön keskittyneitä. Vaikka sosiaalisen median käyttö kas- Sosiaalisen median käyttäjämäärät Suomessa TOP 3 1. Facebook 2,4 milj. 2. YouTube 2,0 milj. 3. WhatsApp 1,6 milj. 14 Jäsenprintti

15 Kuva: Viestintätoimisto Miltton vaa kiihkeällä tahdilla, oli vuonna 2013 alle puolella suomalaisista yrityksistä olemassa strategia sosiaalisen median hyödyntämiseksi. Viidennes yrityksistä ei käyttänyt lainkaan somea. Twitter järjestökäytössä Twitter on yksi nopeimmin suosiotaan kasvattavista viestintäkanavista järjestökentällä. Siellä voi tehdä suoraa vaikuttamistyötä, viestiä median edustajien kanssa ja osallistua nopeaan, ajankohtaiseen keskusteluun. 3 Viestintäyrittäjä Piritta Seppälän laatimalla järjestöjohtajien Twitter-listalla on tällä hetkellä 144 johtajaa. Sininauhaliiton pelihaittoihin keskittyvä tieto- ja tukipiste Tiltti on käyttänyt Twitteriä vuoden 2014 alusta alkaen. Projektityöntekijä Katri Kytöpuu kertoo ehdottomasti suurimman merkityksen olevan alan tiedolla, jota he löytävät kohtuullisen pienellä vaivalla Twitteristä. Twitterissä on helppo seurata mielenkiintoisia ihmisiä, järjestöjä ja esimerkiksi ministeriöitä. Seurattavia on löytynyt parhaiten ulkomailta, mutta viimeisten vuosien aikana suomalaiset ovat selkeästi innostuneet Twitteristä. Tiltti twiittaa eli lähettää 140 merkin mittaisia viestejä rahapelihaittoihin liittyvistä asioista 4. Twitter-tilin kautta pyritään tuomaan esiin sitä, että pelihaitoista voi kärsiä kuka tahansa. Aiheita ovat muun muassa Tiltin, Peluurin ja Sininauhaliiton toiminta, Tilttiin liittyvät lehtijutut tai tv-ohjelmat, tieto pelihaitoista ja muiden maiden rahapelijärjestelmistä. Jatkossa työntekijät pyrkivät twiittaamaan lisäksi Tiltin arjesta. Myös muiden rahapelitoimijoiden blogeja, tiedotuksia ja artikkeleja levitetään. Tavoitteena on verkostoitua niin kotimaisten kuin ulkomaisten rahapelitoimijoiden kanssa. Ihminen ja tarina kiinnostavat aina, niin myös sosiaalisessa mediassa. Siksi Tiltti twiittaa ihmisten omia kertomuksia pelihaitoista ja selviytymistarinoita meiltä ja muualta. Jotta Twitteristä on iloa tiedonjakamisessa, se vaatii kuitenkin jonkin verran pohjatyötä. Verkostojen rakentaminen ja ensimmäisten seuraajien löytyminen teettää aluksi töitä hetken verran. Kun pohjatyö on tehty, päivittämiseen ja muuhun käyttöön menevä aika vähenee huomattavasti, Katri Kytöpuu kertoo. Facebookista hyvä aloittaa Sininauhaliiton Kotiovi omalla nimellä -hanke toimii Varkaudessa, Pieksämäellä ja Leppävirralla nuorten asunnottomuuden parissa. Kotioven työntekijät käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti niin nuorten kuin yhteistyökumppaneiden kanssa kommunikointiin. Some-palveluista käytämme Facebook, Instagram ja Twitter -palveluita. Jaamme tietoa nuorille, keskustelemme nuorten kanssa, muistuttelemme ja otamme kantaa valtakunnallisiin keskusteluihin. Se tuo hankkeelle näkyvyyttä ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa myös valtakunnallisella tasolla, projektityöntekijä Juha Valta kertoo. Kotioven some-päivitykset ilmestyvät paitsi usealle eri sosiaalisen median palveluun, myös automaattisesti hankkeen nettisivuille. Yhden päivityksen avulla hanke tavoittaa näin satoja henkilöitä. 1 Sanastokeskus TSK:n Sosiaalisen median sanasto, Viestintä-Piritta: Sosiaalisen median trendit järjestöille 3 Viestintä-Piritta: Sosiaalisen median trendit järjestöille 4 Tiltti SATU MUSTONEN projektitiedottaja Sininauhaliitto Tieto leviää huomattavasti nopeammin kuin vaikkapa sähköpostilla. Lisäksi päivityksille on ostettavissa lisää näkyvyyttä todella pienin hinnoin, mikäli haluaa tiedolla tavoittaa tuhansia ihmisiä mm. vaikkapa tapahtumasta järjestössä, Juha Valta toteaa. Juha Valta on tottunut nuorten kanssa työskennellessä siihen, että sovelluksia tulee jatkuvasti lisää ja samalla vanhoja katoaa. Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa ei ole yhtä oikeaa tapaa olla esillä tai jakaa tietoutta tai vastaanottaa sitä. Kirjo on loputon. Myös järjestöjen tulee olla ja kannattaa olla jakamassa tietoutta ja tapahtumiaan laajemmalle yleisölle. Tämä tavoittaa myös sen hiljaisen joukon, joka ei lue nettisivuja tai seuraa päivän lehtiä. Facebookista on hyvä lähteä liikkeelle, Juha kiteyttää. Jäsenprintti 15

16 Päiväkeskusseminaari klo , Tampere Scandic Tampere City Hämeenkatu 1, Tampere Seminaarissa julkaistaan Sininauhaliiton uudistettu päiväkeskustoimintaa käsittelevä opas. Kirja sisältää kattavasti tietoa päiväkeskuksen perustamisesta, pyörittämisestä ja toiminnan vaikutuksista. Se tarjoaa konkreettisia esimerkkejä erilaisista päiväkeskuksista sekä käytännönläheisiä ideoita ja työkaluja toiminnan kehittämiseen ja arviointiin Kahvi Päiväkeskukset sote-uudistuksen paineessa Aarne Kiviniemi, johtaja, Sininauhaliitto ry Päiväkeskustyön tulokset näkyviin Nina K. Hietakangas, arviointipäällikkö, Sininauhaliitto ry Vaikutusten arviointi päiväkeskuksen asiakastyössä Margit Tepponen, projektipäällikkö, Sininauhaliitto ry Omakustanteinen lounas Kokemuksia järjestötyön kehittämisestä Ylä-Savossa Eeva-Mari Penttonen, toiminnanjohtaja, Iisalmen pysäkki ry Kahvi Arvioinnin merkitys sosiaalialalla Pekka Kettunen, VTT, dosentti, Åbo Akademi Mihin menet päiväkeskus?yhteinen keskustelu ennakkokyselyn vastausten perusteella Onko päiväkeskus sosiaali- ja terveyspalvelu vai kansalaistoimintaa? Entä mihin päiväkeskuksia tarvitaan ja keitä niissä käy? Kuka maksaa päiväkeskustoiminnan? Ilmoittautuminen seminaariin oheisen linkin kautta 20.5.mennessä: Lisätietoja osoitteesta Shutterstock 16 Jäsenprintti

17 Mukana mm. Minä annan teille rauhan. En sellaista, jonka maailma antaa. Shutterstock Syysrastit Vesa Mäkelä Nina Åström Leevi Ahopelto Vivavon kurssikeskuksessa Lohjalla Teemana rauha Tervetuloa kuulemaan toipumisen tarinoita, miettimään ulkoisen ja sisäisen vapauden mahdollisuuksia ja olemaan hetki ihan rauhassa. Nautitaan myös musiikista ja kerätään hengellistä evästä matkan jatkamiseen. Vivamossa meillä on mahdollisuus vastaan ottaa uskoa ja luottamusta toipumisen mahdollisuuteen, oppia uutta riippuvuuden teemoista sekä antaa ja saada rohkaisua jaetuista kokemuksista. Myös rukouspalveluun ja henkilökohtaiseen sielunhoitoon on mahdollisuus. Muusikot ja luennoitsijat virittävät ajatuksiamme. Iltanuotiot, rantasaunat, monipuolinen virkistysohjelma, Vivamon kaunis ympäristö sekä ravintolan maukkaat ruuat hoitavat koko ihmistä. Ilmoittautuminen mennessä suoraan Vivamoon Huom. mahdollinen erityis ruokavalio. Maksusitoumuksen anomista varten oma kaavake Sininauha liiton sivuilla. Ohjelmaa koskevat tiedustelut Eva Kanerva Tapahtuman järjestää Sininauha liitto yhteistyössä Pirkanmaan Sininauha ry:n, Kan ry:n, Sininauhasäätiön, Vaajakosken Suvanto ry:n, Kovaosaisten ystävät ry:n ja Karismakoti ry:n kanssa. Shutterstock Sakari Pihlaja Raija Oikarinen Ja monia, monia muita Pakkaa reppusi ja tule mukaan! Sinua odotetaan! Jäsenprintti 17

18 Ohjelma TIISTAI 1.9. KESKIVIIKKO 2.9. TORSTAI 3.9. Seppo Paldanius Rodeo Päivän juontaja Ari Ylitalo Päivän juontaja Kari Lahti, yhteislaulut ja musiikki Ruth ja Pasi Marttinen klo 7 8 Aamurastit (Timo Katto, Ruth Marttinen, Jutta Mujunen) klo 8 9 Aamupala klo Teema: Rauha on vapautta. Sisäinen ja ulkoinen vapaus (Sakari Pihlaja) klo Kahvitauko klo Teema: Minä annan teille rauhan! En sellaista, jonka maailma antaa. (Raija Oikarinen) klo LOUNAS klo Rastit Päivän juontaja Timo Katto, yhteislaulut ja musiikki Ruth ja Pasi Marttinen klo 7 8 Aamurastit (Sakari Pihlaja, Tarja Hiltunen, Jutta Mujunen) klo 8 9 Aamupala klo 9 10: Keskustelua, jakamista (Timo Katto) Klo Jumalanpalvelus saarna Aki Miettinen musiikki Nina Åström ja Seija Ylitalo klo LOUNAS Kotiinlähtö. Turvallista matkaa! Tervetuloa klo Saapuminen klo Tulosaunat klo Tulokahvi klo AVAUS Avajaisten juonto Ari Ylitalo Kokemuspuhuja Jutta Mujunen Musiikki Leevi Ahopelto säestäjänä Jari Karhe Ristin valinta. Tietokilpailun avaus (Jorma Soini) klo PÄIVÄLLINEN klo Kokemusten kahvila Leevi Ahopelto säestäjänä Jari Karhe (musiikki ja yhteislaulut) klo Rukouspalvelu klo Iltapala klo Iltanuotio klo Sauna Jos joku miettii, miten pääsisin vapaaksi vankilatyön rasti (Vesa Mäkelä, Sakari Pihlaja) Green Care (Tuomo Salovuori) Rukousrasti (Jutta Mujunen) Gospel Riders Kokemuksia perheklubista, päihteiden ongelmakäytöstä kärsivien vertaistukiryhmästä. (Eva Kanerva ja Tarja Hiltunen) Rauhan kuvat! (Asta Juntunen) sekä ohjatusti että vapaasti jalkapalloa, mölkkyä, saappaan heittoa, frisbee-golfia. klo Kahvit klo Rastit jatkuvat Rastikuoro (vain klo Seija Ylitalo ja Nina Åström) klo PÄIVÄLLINEN klo Kokemusten ilta Nina Åström, Seija Ylitalo ja Syysrastikuoro (musiikki) klo Rukouspalvelu klo Iltapala klo Sielunhoitopalvelu klo Iltanuotio klo Saunat Turvallista matkaa! 18 Jäsenprintti

19 Palveluvelvoite maaseudulla SGEI palvelujen järjestämisen työkaluna opas on ilmestynyt Oppaan lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeet ja perusoikeudet saada välttämättömiä peruspalveluita. Ostopalveluiden käyttö kunnissa ja kuntayhtymissä on arkipäivää. Ostopalveluina hankitaan mm. sosiaali- ja terveyspalveluita. Normaalisti palvelut hankitaan tavanomaista hankintamenettelyä käyttäen kilpailuttamalla. Maaseutualueilla markkinat eivät kuitenkaan toimi ja kilpailutus ei tuota toivottua tulosta. Yksi keino on palveluvelvoite eli SGEI-menettely. Siinä viranomainen antaa palveluntuottajalle palveluvelvoitteen välttämättömän peruspalvelun tuottamiseksi. Palveluvelvoite on hallinnollinen työkalu, jota voidaan hyödyntää ostopalveluiden hankinnassa. Taustalla ovat aina poliittiset arvovalinnat ja päätökset: mitkä palvelut katsotaan niin tärkeiksi, että ne tulee tarvittaessa turvata palveluvelvoitteen avulla. Opas tarjoaa tietoa palveluvelvoitemenettelystä kuntien päätöksentekijöille, valmistelijoille ja palveluntuottajille, joita kiinnostavat sellaiset palvelut, alueet ja asiakasryhmät, joissa markkinaehtoinen tuotanto ei ole mahdollista. Palveluvelvoite maaseudulla -opas on laadittu yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR), Kuntaliiton ja THL:n kesken. Sininauhaliitosta työryhmässä oli mukana järjestöpäällikkö Asta Juntunen. Palveluvelvoite Palveluvelvoite on yksi keino järjestää julkisen palvelun tuottaminen. Termiä palveluvelvoite käytetään suomenkielisenä vastineena englanninkieliselle lyhenteelle SGEI. SGEI SGEI tulee englanninkielen sanoista Services of General Economic Interest. Se on käännetty suomeksi termein yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut taloudellista etua koskevat palvelut taloudellinen velvoitepalvelu ja palveluvelvoite. Termiä käytetään EU-lainsäädännössä. Opas on saatavissa suomenkielisenä täältä: Ja ruotsinkielisenä täältä: Jäsenprintti 19

20 Tulossa! SiniBoss Satulinnassa Hirvensalmella Tiedustelut:

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot