MUSEO-JA KULTTUURIYHTEISTYÖMATKA VIRON MULGIMAALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSEO-JA KULTTUURIYHTEISTYÖMATKA VIRON MULGIMAALLE 24-27.2.2015"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI MUSEO-JA KULTTUURIYHTEISTYÖMATKA VIRON MULGIMAALLE

2 MATKARAPORTTI MUSEO-JA KULTTUURIYHTEISTYÖMATKASTA VIRON MULGIMAALLE Matkalla osallistujat Maria Hartikainen Ylä-Savon Veturin toiminnanjohtaja Maija-Leena Kemppainen, Vieremän kansalaisopiston rehtori/ museovastaava ja Ylä- Savon kulttuurivastaavien verkoston edustaja Riitta Marin, Lapinlahden taidemuseon museojohtaja ja paikallismuseoverkoston kehitystyön koordinoija Matkan tavoite Matkan tavoitteena on tutustua Viron Mulgimaan alueella maaseutumuseoihin ja niiden toimintaan sekä alueen kulttuurityöhön ja tapahtumiin. Yhtenä näkökulmana on museoiden ja kulttuuripalveluiden hyödyntäminen maaseutumatkailussa. Matkan toinen tärkeä tavoite on keskustella isäntäorganisaation kanssa yhteistyökuvioista, mahdollisesta yhteishankkeesta ja hankerahoituksesta. Isäntäorganisaatio MÜT Mulgimaa Adendurskoda Isäntäorganisaatiomme Mulgimaalla oli Veturia vastaava Leader ryhmä MÜT Mulgimaa Arenduskoda (LEADERi tegevusgrup). Ryhmän toiminta-alueeseen kuuluvat Abjan, Hallisten, Helmen, Hummulin, Karksin, Põdralan, Tarvastun ja Viljandin kunnat sekä Mõisakülan ja Tõrvan kaupungit. Oppaanamme vierailun aikana oli toiminnanjohtaja Anneli Roosalu. MÜT Mulgimaa Arenduskoda on yksi Viron 26 Leader -ryhmästä. Sen alueella on noin asukasta. Toimintaryhmän alue on kasvanut. Kaudella sen alue käsitti viisi kuntaa. Nyt se kattaa kymmenen kuntaa eli koko Mulgimaan alueen. Toimintaryhmän toimisto on Abja-Paluojalla kunnan virastotalolla. Työntekijöitä toimintaryhmällä on kaksi; toiminnanjohtaja Anneli Roosalu ja hankesihteeri-kirjanpitäjä Raili Uibopuu. Laajentuneen alueen palvelun varmistamiseksi toimintaryhmässä mietitään toisen toimipisteen avaamista ja henkilön palkkaamista sinne. Toimintaryhmän hallituksessa on 16 jäsentä, varajäseniä ei ole. Hallitukseen on valittu yksi edustaja jokaisesta kunnasta ja lisäksi toinen edustaja yli 2000 asukkaan kunnasta. Hallituksen puheenjohtaja on Viljandin kunnanjohtaja Ene Saar. Toiminnan painopisteet päättyneellä ohjelmakaudella olivat: Pienyrittäjyyden edistäminen Kyläympäristön ja asukkaiden aktiivisuuden kehittäminen Mulgimaan omaleimaisuuden tukeminen ja vetovoimaisuuden lisääminen Päättyneen kauden rahoituskehys oli 2,4 miljoonaa euroa. Tyypillisiä tuen kohteita ovat olleet kylätalojen ja kulttuurikohteiden kunnostaminen sekä yritysten tukeminen. Toimintaryhmällä on ollut myös omia hankkeita, näistä viimeisimpinä nuorisohanke ja Mulgimaan brändiä rakentanut hanke. Viimeksi mainitun hankkeen aikana mm. rakennettiin Mulgimaa portaali (www.mulgimaa.ee) ja järjestettiin Mulgimaa -merkkikilpailu. Toimintaryhmien ja strategioiden valinta ohjelmakaudelle on Virossa vielä kesken Leader -ryhmien on jätettävä hakemuksensa huhtikuun loppuun mennessä. Mulgimaan toi-

3 mintaryhmässä on strategian kirjoittaminen parhaillaan käynnissä. Painopisteet pysyvät samoina kuin päättyneellä kaudella. Leader-ryhmän nettisivuja: / Toteutunut matka ja vierailukohteet Tiistai Matkustaminen ja omatoiminen tutustuminen Viljandin kaupunkiin Klo 6.50 Lähdimme Maija-Leena Kemppaisen kanssa Iisalmesta omalla autolla kohti Kuopion lentokenttää. Riitta Marinin otimme kyytiin Lapinlahdelta. Käytimme henkilöautoa, koska lentokenttäbussia ei ollut menomatkan lennolle eikä myöskään paluumatkan lennolle. klo 8:55 lento Kuopio-Helsinki klo 11:55 lento Helsinki-Tallinna (ti ei lentoja Tartoon) klo kuljetus Viljandiin vuokra-autolla. Viron itsenäisyyspäivästä johtuen bussivuoroja oli tavallista vähemmän ja siksi päädyimme yksityiskuljetukseen. Kuljettajamme kertoili matkan aikana Viron itsenäissyyspäivän juhlallisuuksista ja perinteistä. Tänä vuonna itsenäisyyspäivän paraati pidettiin Narvassa ja presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Jõhvin konserttitalossa. Noin klo 15:30 majoituimme Viljandin kaupungissa Grand Hotel Viljandiin. Iltapäivällä tutustuimme omatoimisesti Viljandin kaupunkiin, joka on vanha hansakaupunki. Asukkaita kaupungissa on noin Se on Porvoon ystävyyskaupunki. Kävimme lounaalla kulttuuritalon, Sakala -keskuksen ravintolassa. Taloa oli kunnostettu EU-rahoilla. Kaupungilla näimme Viron ensimmäinen olympiamitalistin, painija Martin Kleinin patsaan. Klein voitti Tukholmassa 1912 hopeaa 11 tuntia ja 40 minuuttia kestäneessä hopeaottelussa. Kaupungin merkittävä kulttuurilaitos on Paul Kondas -keskus, missä on merkittävä naivistisen taiteen kokoelma. Valitettavasti keskus oli kiinni. Kävimme tutustumassa Viljandijärven rantatöyräällä olevaan keskiaikaisen linnoituksen raunioihin. Tapasimme sattumalta suomalaisen Harri Aaltosen, joka pyörittää Hansa Candle kynttiläfirmaa Viljandissa. Hän on kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Aaltonen esitteli meidät kahdelle valtuustokaverilleen; Viljandin museon johtajalle Jaak Pihlakille ja museon ystäviin kuuluvalle Heikki Raudlalle. Keskiviikko Ohjelmaa klo Viljandin museo Tapasimme aamulla toiminnanjohtaja Anneli Roosalun hotellilla ja lähdimme ensimmäiseen kohteeseemme, Viljandin museoon. Oppainamme museossa olivat Heli Grosberg ja Marika Oder. Museorakennus on kaupungin vanhin kivitalo, joka alun alkaen vuonna 1780 rakennettiin apteekiksi. Museo on maakuntamuseo. Se perustettiin vuonna 1878 ja nykyiseen rakennukseen museo siirtyi vuonna Museossa on laaja-alainen perusnäyttely, joka esittelee niin luontoa kuin historiaa. Historia esitellään kivikaudesta kolhoosiaikaan saakka. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä. Vierailumme aikana siellä oli

4 vaihtuvana näyttelynä lampaista kertova näyttely. Museoon kuuluu päämuseon lisäksi säveltäjä Mart Saaren kotimuseo Karjasoon kylässä. Työntekijöitä Viljandin museolla oli yhdeksän (johtaja, 3 kuraattoria, 1 museolehtori, 1 museomestari ja 4 muuta työntekijää). Museon rahoitus on tullut valtiolta, mutta jatkossa Viljandin museon rahoituspohja muuttuu samoin kuin muilla maakuntamuseoilla. Tällöin rahoitus tulee vain osaksi valtiolta. Museosta lisää: Maakuntamuseon roolissa Viljandin museo auttaa paikallisia kotiseutumuseoita esimerkiksi avustusten hakemisessa. Paikallismuseot voivat myös tilata käyttöönsä maakuntamuseon vaihtuvia näyttelyitä. Kovin tiivistä yhteistyö paikallismuseoiden kanssa ei näyttänyt olevan. Sen sijaan valtakunnan muiden ammattimuseoiden kanssa yhteistyö oli säännöllistä. Mahdollisesta yhteistyöstä kysyttäessä esittelijämme totesivat, että he voisivat tulla tutustumaan Ylä-Savon museotoimintaan. Suomeen opiksi otettavaa oli tapa, millä historiaa oli elävöitetty lapsille mielenkiintoiseen muotoon. Museosta mieleen jäänyttä: - havainnolliset piirrokset ja dioraamat - maatalouskoneiden pienoismallit kolhoosiviljelystä kertovissa vitriineistä - lapsille/koululaisille tarjotut museotunnit - isot kokoelmat; yli esinettä ja 4000 taideteosta - museo toi näyttelyissään hyvin esille sen, miten kaupunki on ollut kehityksen kärjessä - museo on julkaissut vuosikirjoja tai vuosikalentereita. - aktiivisesti toimivat museon ystävät (mm. luentoja joka toinen kuukausi) Heimtalin kotiseutumuseo (Heimtali koduloomuuseum) Seuraava kohteemme oli vanhassa koulurakennuksessa sijaitseva Heimtalin kotiseutumuseo. Pihapiirissä on kolme muuta rakennusta, navetta ja kaksi kunnostusta vaativaa vanhaa asuintaloa. Museon perusti tekstiilitaiteilija, Viron Taideakatemian professori emerita Anu Raud. Myöhemmin hän lahjoitti museon Tarton kansallismuseolle (Eesti Rahva Muuseum), jonka filiaali se nykyisin on. Museon omistuksessa ovat päärakennus ja vanha navetta. Heimtalin museon ystävät omistavat kaksi muuta rakennusta. Museolla on kaksi työntekijää. Oppainamme museossa olivat tekstiilitaiteilija Anu Raud ja museo-opas Merle Puusep. Museolla on iso virolaisten perinnetekstiilien kokoelma. Näyttelytilat ovat pienet, joten suurin osa tekstiileistä on kaapeissa. Vieraileville ryhmille järjestetään kaappien kätköistä löytyvistä aarteista pikanäyttelyitä. Museon kokoelmiin kuuluu myös kouluun ja maalaiselämään liittyvää esineistöä. Mutta museo profiloituu voimakkaasti perinnetekstiilien ja tekstiilikäsitöiden museoksi. Kävijöitä museossa on vuosittain , iso osa kävijöistä tulee vierailevina ryhminä.

5 Viime vuosina vierailijoiden määrä on ollut laskussa. Merle Puusep arveli sen johtuvan siitä, että seutukunnalle on kehittynyt muita käyntikohteita matkailijoille. Museon pihapiirissä järjestetään kesällä käsityömarkkinat, minne käsityöläiset voivat tulla myymään tuotteitaan. Merkittävää, museota monella tapaa elävöittävää toimintaa on Anu Raudin taideakatemian tekstiilialan opiskelijoille järjestämät työpajat. Näiden työpajojen teemoina ovat luonnosta ja perinteisistä kuvioista kehitellyt uudet mallit. Anu Raudilla on myös vahva pedagoginen näkemys siitä, miten perinteisiä käsityömalleja voidaan opettaa lapsille. Museon yläkerrassa oli esillä viehättävä, perinteisillä kuvioilla neulottujen pehmoeläinten ja käsinukkejen näyttely. Käsinukeista oli tehty myös kuvakirja teko-ohjeineen. Anu Raudilla oli unelma saada museon pihapiirin vanhan, ränsistyneet asuinrakennukset kunnostettua majoitustiloiksi työpajoihin osallistuville opiskelijoille ja muille kävijöille. Tällä hetkellä hän majoittaa opiskelijoita kotonaan läheisellä maatilallaan. Museoalueen vetovoimaa lisäämään valmistuu ensi kesänä Anu Raudin maille, kukkulalle rakennettava ideamaja. Heimtalin museon ystävien yhdistyksessä on jäseniä noin 50. Jäsenet ovat eri puolilta maata ja maailmaa. Museoon tutustumisen jälkeen pistäydyimme pikaisesti Anu Raudin maatilalla. Siellä hän esitteli omia, perinteisistä malleista modernisoituja tekstiilitöitään. Pääsimme myös näkemään kutojat, jotka valmistivat Anu Raudin tekstiilitaiteen näyttelyyn Tampereelle tulevia töitä. Mahdollisesta yhteistyöstä kysyttäessä oppaamme totesivat, että voimme tuoda museoon ryhmiä vierailulle. Me mietimme mahdollisuutta lähettää käsityönopettajia tutustumaan perinteisiin virolaisiin käsitöihin. Heimtalin kartano (Heimtali mõis) Päivän kolmas kohteemme oli Heimtalin kartanokoulu. Virossa on neljäkymmentä entisissä kartanoiden päärakennuksissa olevaa koulua. Heimtalin kartano on 1580 luvulta. Se kuului pitkään von Sieversin suvulle. Kartanon komea päärakennus rakennettiin 1850-luvulla. Nykyään kartanon päärakennus on kouluna. Oppilaita ala- ja yläasteella on 122. Tapasimme Viljandin kunnanjohtajan Ene Saaren, rehtori Eero Metsvahin ja eläkkeellä olevan historian opettaja Impi Sirjen. Ruokailimme koulun ruokalassa ja opimme, että kouluruoka saa maksaa 78 senttiä/oppilas. Ruokana vierailupäivänämme oli perinteinen peruna- ohra- lihamuhennos.

6 Pistäydyimme musiikkiluokassa ja tutustuimme Impi Sirjen tekemään historia- ja kotiseutuopetukseen. Sirje on jo eläkkeellä, mutta hän käy yhä edelleen koululla kerran viikossa pitämässä kotiseutu- ja historiakerhoa. Pitkän opetusuransa aikana Impi Sirje on teettänyt 180 historiaan tai kotiseutuun liittyvää oppilastyötä. Teemat vaihtuvat vuosittain. Tämän vuoden teeman on Kaikk yhes paatis. Oppilastöistä on näyttely ensi elokuussa Viron toisen itsenäisyyspäivän aikoihin. Tämän intohimoisesti työhönsä suhtautuvan pedagogin tavoitteena on tehdä historian opetus mielenkiintoiseksi ja opettaa lapset arvostamaan kotiseutuaan. Kouluvierailun jälkeen kävimme tutustumassa kartanon vanhan tallirakennuksen muurien sisään rakennettuun liikuntahalliin. Rakennuksessa oli liikuntatilojen lisäksi kirjasto ja kolme opetusluokkaa. Liikuntatilat ja kirjasto ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Kunnanjohtaja Ene Saar kertoi, että liikuntahallin käyttöä halutaan lisätä kesäaikana esimerkiksi urheiluleirejä pitämällä. Tarvastun käsityötupa ja Tarvastun museo (Tarvastu käsitöökoda ja muuseum) Tarvastun käsityöpaja ja museo toimivat samassa pihapiirissä kunnanviraston läheisyydessä, kunnan omistamissa kiinteistöissä. Käsityötupa on Leader -rahoituksen tuella remontoitu vuosina vanhasta kivirakennuksesta. Oppainamme Tarvastun käsityötuvalla ja museossa olivat käsityötuvan ohjaaja Riina Salmi, kirjastonhoitaja Aili Anderson ja kirjastovirkailija Annika Liivamägi. Anderson ja Liivamägi toimivat myös museon esittelijöinä. Käsityötupa näyttää toimivan samaan tapaan kuin käsi- ja taideteollisuusyhdistysten neuvonta-asemat. Vierailumme aikana käsityötuvalla oli kutomassa tai kirjonta- ja pirtanauhatöitä tekemässä kuusi naista. Valtaosa naisista teki käsitöitä itselleen, mutta muutama teki tuotteita myös myyntiin. Käsityökodalla oli talkootöinä tehty peruskoulun ala-asteen oppilaille esiintymisasut. Ne olivat kansallispuvuista modernisoituja versioita. Rakennuksen alakerrassa oli pieni tuotemyymälä sekä kokoustilat, joita vuokrataan myös ulkopuolisille. Käsityötupa on auki 3 päivänä viikossa, mutta kutojat saavat tarvittaessa avaimet työpajalle ja voivat työskennellä muulloinkin kuin aukioloaikoina. Tarvastun museo on perustettu vuonna Museon tilojen kunnostukseen on saatu Leader- rahoitusta. Museo toimii lähinnä kokoelmanäyttelynä. Se sijaitsee kirjastorakennuksen yläkerrassa. Kirjastosalin vieressä oli myös pieni näyttelytila. Siellä on kuukausittain vaihtuva pienimuotoinen taidenäyttely.

7 Karksin kulttuurikeskus (Kultuurikeskus Karksi- Nuia) Tapasimme kulttuurikeskuksella toiminnasta vastaavan kulttuurispesialisti Kai Kannistun. Kulttuurikeskus sijaitsee samassa talossa kunnan viraston ja kirjaston kanssa. Talo on 10 vuotta vanha. Kulttuurikeskus on vilkkaassa käytössä. Siellä kokoontuu 17 erilaista harrastuspiiriä ja siellä on kaksi näyttelytilaa, joissa on vaihtuvia näyttelyitä. Käyntimme aikana keskuksella oli menossa nuorten kansantanssiryhmän tanssiharjoitukset. Näyttelytiloissa on 24 näyttelyä vuodessa. Kai Kannistu etsii aktiivisesti ilmaisia kiertäviä näyttelyitä, koska määrärahat näyttelytoimintaan ovat pienet. Alakerran näyttelytilassa oli esillä kuvataiteilija Kuulo Vahterin näyttely "22 EESTIÄ. Yläkerran näyttelytilassa oli käsityöharrastajien näyttely. Työntekijöitä kulttuurikeskuksella on 4, näistä kolme kiertää kylillä. Lisäksi ovat harrastuspiirien vetäjät. Kulttuurikeskuksen näyttelyissä ja kulttuuritilaisuuksissa on vuosittain noin 5000 kävijää. Yhteistyötä koulujen kanssa tehdään paljon. Kulttuurikeskuksen toiminta on yhdistelmä suomalaisen kansalaisopiston ja kulttuuritoimen tehtäviä. Virossa ei ole kansalaisopistoja. Siellä kuntien kulttuurikeskukset järjestävät erilaista harrastustoimintaa. Harrastuspiirit ovat ilmaisia. Mõisakülan museo Seuraava kohteemme oli Latvian ja Viron rajalla sijaitsevan, maan pienimmän kaupungin Mõisakülan museo. Museota esitteli meille museon hoitaja ja samalla museon ainut työntekijä Anu Laarman. Mõisakülan museo on perustettu 1970-luvulla. Se sijaitsee Mõisakülan kaupungintalolla. Museossa on vuosittain 6-7 pienimuotoista vaihtuvaa näyttelyä. Kesällä esitellään Mõisakülan historiaa ja talvikaudella muuta. Museon esinekokoelma on 9000 esinettä, niistä esillä on Kävijöitä museossa on vuosittain noin Museon toimintabudjetti on minimaalinen, mutta rahanpuute korvataan luovuudella. Koululuokat vierailevat museossa ja historiaa esitellään lapsille mielenkiintoisella tavalla. Anu Laarmanin tavoitteena on toimia niin, että lapsilla on matala kynnys museoon. Hän koki onnistuneensa tässä. On lapsia, jotka tulevat pistäytymään museossa muulloinkin kuin koululuokan mukana. Aiemmin Mõisaküla oli tärkeä kapearaiteisen rautatien risteysasema. Ensimmäinen rata kulki Pärnusta Valgaan. Mõisakülaan rakennettiin myös rautatien pääkonepaja. Kapearaiteisen rautatien toiminta Mõisakülassa päättyi vuonna 1975 kestettyään miltei 80 vuotta. Uusi Riian ja Tallinnan välinen leveäraiteinen rautatie ei koskaan saavuttanut sitä asemaa joka sille oli kaavailtu. Viron ja Latvian uudelleen itsenäistyminen pysäytti Mõisakülan kautta tapahtuneet kuljetukset miltei kokonaan. Henkilöliikennettä radalla ei ole enää ollenkaan. Museossa rautatiehistoria on esillä pienoismalleissa ja maalauksissa.

8 Abja-Paluojan kulttuuritalon harrastusryhmät Päivän päätteeksi vierailimme Abja - Paluojan kulttuuritalolla katsomassa harrastuspiirien toimintaa. Kulttuuritalo on vuonna 1958 rakennettu, tyyliltään stalinistinen rakennus. Talossa toimii musiikkikoulu ja kirjasto ja siellä on iso kulttuurisali. Kävimme kulttuurisalissa seuraamassa naiskuoron harjoitusten alkua. Erilaisia harrastuspiirejä on runsaasti. Taloa esitelleet työntekijät kertoivat, että naiset ehtivät harrastamaan, kun miehet ovat Suomessa töissä. Kunnassa toimii myös kolme harrastajateatteria, jotka kaikki käyttävät kulttuurisalia. Kulttuuritalossa on kaksi työntekijää, jotka huolehtivat tiloista ja ohjelmistosta. Paikallisten esiintyjien lisäksi talolla käy vierailevia teatteri- ym. ryhmiä. Noin klo majoituimme Abja-Paluojalla Mulgi Mörts- vierasmajaan. Yritys oli saanut Leader -tukea rakennuksen kunnostukseen. Tostai Ohjelmaa Ennen päivän vierailuohjelman alkua pistäydyimme Leader-ryhmän toimistolla. Se sijaitsee Abjan kunnantalon siipirakennuksessa. Toimistossa oli työtilat kahdelle työntekijälle, kokouspöytä ja tilat Mulgimaan tuotteita esitteleville vitriineille. Helmen Museo (Helme koduloomuuseum) Päivän ensimmäinen kohteemme oli Kirikükylassa sijaitseva Helmen kotiseutumuseo, jota meille esittelivät kunnanjohtaja Tarmo Tamm ja museo-opas Kalev Elerand. Museo on perustettu Museorakennus on seurakunnan omistama, entinen pappila, jonka kunta on vuokrannut museokäyttöön. Museon läheisyydessä on Helmen keskiaikaisen kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa eikä sitä sodan jälkeen korjattu. Museo on avoinna vain kesäisin 4 kuukautta, koska rakennuksessa ei ole toimivaa lämmitystä eikä sikäläiseltä museovirastolta ole saatu lupaa rakentaa uudenlaista lämmitysjärjestelmää. Museolla on kaksi osa-aikaista työntekijää Kalev Ereland ja Hilma Karu. Museon kokoelma on ns. käyttökokoelma. Museossa ei ole vaihtuvia näyttelyitä. Museon arkistot ovat Törvassa, koska rakennus on talvet kylmillään. Kävijöitä museossa on vuosittain n Keväisin on paljon koululaisten ryhmiä. Kesällä museossa käyvät kesälomalaiset, jotka tulevat lomailemaan synnyinseudulleen. Varsinaisten museokävijöiden lisäksi historian opiskelijat käyttävät museota. Museolla on myös museon ystäviä, 5-6 vapaaehtoista, jotka auttavat museon työntekijöitä. Tallinnassa arkistoja tutkii yksi Helmen historiasta kiinnostunut ja hän toimittaa uutta materiaalia museolle. Helmen museossa historia oli rohkeasti esillä. Itse rakennukseen on jätetty osa huoneista sellaisiksi kuin ne olivat talon toimiessa lastenkotina. Neuvosto Viron aikaa esitellään yhtälailla kuin itsenäisyyden aikoja tai vanhaa maatalouskulttuuria. Pellavanviljely ja jalostus ovat olleet alueella tärkeää ja kokoelmissa onkin mm. isompi rukkikokoelma kuin kansallismuseossa. Suomalaisittain mielenkiintoisena yksityiskohtana oli Hella Vuolijoki (Murrik) Helmestä lähtöisin olevia merkkihenkilöitä esittelevässä taulussa. Hella Vuolijoen syntymäkoti on Helmen kunnan Taageperassa.

9 Museota esittelevät nettisivut: Barclay de Tolly Mausoleum Helmen museolta jatkoimme Barcley de Tollyn Mausoleumille. Mausoleumi on yksi Etelä- Virossa keltaisilla ikkunoilla merkitty nähtävyys. Keltaisten ikkunoiden projekti alkoi Tarton toimintaryhmän kansainvälisestä yhteistyöhankkeesta, joka toteutettiin National Geographyn ja paikallisten matkailunkehittäjien kanssa. Ikkunoilla halutaan merkitä näkemisen arvoisia paikkoja. Tarton, Põlvan, Võrun ja Valgamaan alueelta se on levinnyt myös Mulgimaalle. Idea merkitä arvokkaat paikat suurilla keltaisilla ikkunoilla syntyi alun perin Hollannissa Itä-Groningenissa. Paikalliset asukkaat halusivat kiinnittää kävijöiden huomion paikkoihin, jotka parhaiten kertovat alueen tarinaa ja vetävät puoleensa turisteja. Barcley de Tollyn Mausoleumia Jögevesten kylässä meille esitteli Estikke Uibopuu. Hän oli innostunut asiastaan ja hänellä oli paljon mielenkiintoisia tarinoita ruhtinas Barcley de Tollysta. Sotamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tolly ( ) on tunnetuimpia Viroon liittyviä henkilöitä ja kenties merkittävin sotapäällikkö, joka lepää Virossa mullissa. Baltiansaksalaisesta aatelissuvusta polveutunut venäläinen sotapäällikkö, jolla oli skottilaisia sukujuuria, toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina ja näytteli tärkeää roolia taistelussa Napoleonia vastaan vuosina Jõgevesteen Barclay de Tollyn nimi liittyy vuodesta 1791, jolloin hän meni naimisiin Helene Auguste Eleonore von Smittenin kanssa ja tuli siten Jõgevesten kartanon omistajaksi. Mausoleumin rakennutti ruhtinas Barclay de Tollyn leski vuonna 1823 puolisonsa muistoksi. Barclay de Tollyn sarkofagi ovat säilyneet hautakammiossa alkuperäisessä muodossaan. Vaimon sarkofagi oli ryöstetty ja päällinen on jouduttu uusimaan. Mausoleumista lisää: Hummulin kartanokoulu (Hummuli mõis) Hummulin kartano mainitaan ensimmäisen kerran vuonna Tunnetuin myöhemmistä omistajasuvuista on von Samson - Himmelstjernan suku. Kartanon nykyinen päärakennus on 1860-luvulta. Se on rakennettu punatiilestä ja on tyyliltään uusgoottilainen. Kartanorakennus on toiminut kouluna luvulta lähtien. Koulussa on 68 oppilasta ja 13 opettajaa, joista osa on osaaikaisia. Tapasimme koululla rehtori Ene Ventin ja kunnan kulttuurispesialistin Anne Pain. Söimme lounaan koulun ruokalassa, tutustuimme koulurakennukseen ja vierailimme poikien ja tyttöjen käsityötunneilla. Kartanosta lisää: Kierroksemme jälkeen keskustelimme rehtorin ja kulttuurispesialistin kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Koulun kanssa yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi käsityönopettajien vaihdossa.

10 Anne Pai toi esille sotahistorian ja Struven ketjun matkailullisen hyödyntämisen mahdollisina yhteistyön muotoina. Alueella on runsaasti eri aikakausien sotahistoriaa, ja sitä voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Yksi Struven ketjuksi nimetyn kolmioketjun mittauspisteistä sijaitsee Hummulissa. Struven ketju on yksi Unescon perintökohteita. Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä, joista kuusi on Suomen alueella ja kolme Virossa. Hummulin mittauspiste ei ole suojeltu. Ylä-Savossa ainakin Kiuruvedellä on ketjun mittauspiste, mutta sitä ei ole merkitty maastoon eikä se kuulu suojeltujen joukkoon. Loppukeskustelut Törvan kaupungintalolla Iltapäivällä siirryimme Hummulista Törvan kaupungintalolle, missä oli loppukeskustelut. Loppukeskusteluissa olivat kanssamme kulttuurispesialisti Anne Pai, kunnanjohtaja ja Leader yhmän puheenjohtaja Ene Saar, toiminnanjohtaja Anneli Roosalu, Törvan apulaiskaupunginjohtaja Piret Karu ja Helmen museon opas Hilma Karu. Keskustelussa totesimme, että mahdollisia yhteistyönmuotoja löytyy. Yksi yhteistyön muoto voisi olla nuorten tai aikuisten kansainväliset leirit, joita voitaisiin toteuttaa eri teemoilla. Toinen suhteellisen helposti toteutettava yhteistyön muoto on opettajien vaihto esim. Erasmus-ohjelmaa hyödyntäen. Molemmat osapuolet totesivat, että Leader -rahoitus ei ole ainut rahoitusmuoto vaan muita rahoituslähteitä kannattaa myös hakea. Ene Saar toi esille European towns- ohjelman, josta voisi hakea rahoitusta. Ohjelman rahoituksen ehtona on, että partnereita on kolmesta maasta. Mulgimaalaisilla on jo tiedossa Saksasta mahdollinen kolmas yhteistyökumppani. INTER- REG -ohjelman rahoitus on myös selvitettävä. Keskustelussa sovimme seuraavista jatkotoimenpiteistä - Ylä-Savon museo- ja kulttuuritoimijat keskustelevat vierailun annista ja miettivät konkreettiset yhteistyötoimet, joita ehdotetaan jatkotoimiksi. - Mulgimaan Leader -ryhmä selvittää tarkemmin European towns ohjelman rahoitusta sekä INTERREG -rahoitusta - Opettajien vaihdon suunnittelu aloitetaan. Matka Tartoon Seuraavan päivän paluulennon vuoksi oli järkevintä majoittua Tartossa. Lähdimme Törvasta klo 17: 50 bussilla Tartoon, missä majoituimme Hotel Barclayssa perjantai klo 11:30 klo 13:20 lento Tarto-Helsinki lento Helsinki-Kuopio, omalla autolla Iisalmeen Arvioita matkan annista; opittavaa ja annettavaa Virosta opittavaa oli museoiden yhteistyö koulujen kanssa. Historian opetusta ja kotiseututyötä tehtiin intohimoisesti. Vaikuttavaa oli myös kekseliäisyys, millä korvattiin rahallisten resurssien puutetta Toisin kuin meillä Mulgimaalla on paikallismuseoissa ympärivuotisesti palkattua ammattihenkilökuntaa, jotka tekevät talvikaudella tekevät muun muassa kokoelma- ja arkistotyötä

11 ja valmistelevat näyttelytoimintaa. Työntekijäkustannus on toki hyvin toisenlainen Virossa kuin Suomessa. Museonäyttelyn (pysyvän kokoelmanäyttelyn) sijoittaminen muun kulttuuritoiminnan, kuten kirjaston, yhteyteen on hyvä ajatus ympärivuotisen saavutettavuuden ja valvonnan kannalta. Meillä on kirjastoissa lähinnä vaihtuvaa näyttelytoimintaa. Mulgimaa -brändi on hyvä esimerkki alueen ja sen tuotteiden esille tuomisessa Matkailun edistämisessä mielenkiintoinen oli Etelä-Viron keltaiset ikkunat Ylä-Savosta Mulgimaalle voisi viedä museoiden ja myös alueen kulttuuritoimijoiden yhteistyöverkostot. Myös kulttuurisektorilla työskentelevien monipuolisten, sektorirajat ylittävien toimenkuvien hyötyjä voisi esitellä. Mahdollisena yhteistyömuotona Ylä-Savo voi käynnistää pienimuotoiset kiertonäyttelyt (esim. salkkunäyttelyt), joilla edistetään kulttuurivaihtoa ja osaamista. Raportin kuvat: Maija-Leena Kemppainen ja Maria Hartikainen Iisalmessa Maria Hartikainen

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

TURUN SUNNUNTAIMAALARIT KULTTUURIMATKALLA TALLINNASSA 12. - 15.05.2011 Pirkko Hirsimäki (Kuvat ja teksti)

TURUN SUNNUNTAIMAALARIT KULTTUURIMATKALLA TALLINNASSA 12. - 15.05.2011 Pirkko Hirsimäki (Kuvat ja teksti) TURUN SUNNUNTAIMAALARIT KULTTUURIMATKALLA TALLINNASSA 12. - 15.05.2011 Pirkko Hirsimäki (Kuvat ja teksti) Matkalle lähdettiin torstai-iltana mukavasti Kauppatorin laidalta Taivassalon auton bussilla. Kuljettajina

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014

Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014 Kesäinen Balttia ja Minsk Hollolan kansallisten seniorien matkakohteena heinäkuussa 2014 Pieni kuvakertomus matkastamme. Hollolan kansallisten seniorien onnistunut kesäretki suuntautui heinäkuussa Baltian

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Yli-Ii. Kierikkikeskus

Yli-Ii. Kierikkikeskus Kierikkikeskus 6000 vuotta matkailua Kierikin historia Ensimmäiset kaivaukset1960 Yliopisto mukaan 1993 Purkajasuon löydöt 1995- Kierikkiprojekti 1996-2001 Kivikauden kylän rakentaminen Päärakennus avattiin

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 7/2015

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 7/2015 Hyvinvointivaliokunta AIKA 02.09.2015 klo 12:00-15:08 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Kotka Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Hämäläinen Henrik 12:00-15:08 Puheenjohtaja Ollila Alpo 12:00-15:08 Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OPINTOMATKA IRLANTIIN 21.-25.10.2013

OPINTOMATKA IRLANTIIN 21.-25.10.2013 NORSUN OPINTO- MATKA IRLANTIIN 21.-26.10.2013 OPINTOMATKA IRLANTIIN 21.-25.10.2013 Nouseva Rannikkoseutu ry:n henkilöstö ja hallitus kävivät Irlannissa opintomatkalla 21.-26.10.2013. Norsulta osallistujia

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille 8.-10.8.2014

Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille 8.-10.8.2014 Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille 8.-10.8.2014 Matkaa teimme lähes 30 asteen helteessä Vihdin Matkojen järjestämällä matkalla. Olimme pieni Me haapavetisten ryhmä isomman ryhmän sisällä.

Lisätiedot

VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16

VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16 VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16 Mauri Liekola ja Helena Troger 7.4.2016 VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16 Johdanto JEDU on ollut mukana valtakunnallisessa ammatillisten

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

MATKO3 - Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla 2011 2014, hanke 14689. MATKARAPORTTI Culture Finland Viron benchmarking -matka 10. 12.6.

MATKO3 - Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla 2011 2014, hanke 14689. MATKARAPORTTI Culture Finland Viron benchmarking -matka 10. 12.6. MATKO3 - Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla 2011 2014, hanke 14689 MATKARAPORTTI Culture Finland Viron benchmarking -matka 10. 12.6.2013 Culture Finland benchmarking -matka 10. 12.6.2013 Viro, Tallinna-Viljanti-Tarto-Tallinna

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Hintapyyntö 62.000 euroa

Hintapyyntö 62.000 euroa Kaasiku Maatila Kaasiku rek no: 19202:005:1670 noin 30 km Viljandista, noin 500 m asfalttitiestä, hyvä tie perille. Asuinrakennus ja sauna ja ulkorakennus. Saunaan uusittu lattiat ja uusi parvi, kiuas

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Perustietoa Sukevasta

Perustietoa Sukevasta Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet

Lisätiedot

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Vietä pitkä viikonloppu kesäisessä Krakovassa Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä! Krakovan värikäs historia ja eloisa nykypäivä, hyvin säilynyt UNESCO:n maailmanperintökohteisiin

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Illallinen hotellin ravintolassa.

Illallinen hotellin ravintolassa. 1 Lähettäjä Forssan matkatoimisto oy / Leila Rauhaniemi puh. 0207 75 77 22 sähköposti. leila.rauhaniemi@fmtours.fi Attn: Pekka Heikkilä sähköposti: pekkah09@gmail.com Talinkorvantie 11B49, 20320 Turku,

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2006 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 131. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 10 henkilöä. HALLITUS

Lisätiedot

Kulttuuri 1.6. 30.6.2013. Kanneltalo. Espan lavan tapahtumia 14. 20.6.2013. Helsinki. Klaneettitie 5, Helsinki

Kulttuuri 1.6. 30.6.2013. Kanneltalo. Espan lavan tapahtumia 14. 20.6.2013. Helsinki. Klaneettitie 5, Helsinki 1.6. 30.6.2013 Kulttuuri www.mosaiikki.info Kanneltalo Klaneettitie 5, Venäläistä kulttuuria Kanneltalossa ja Malmitalossa 21. 26.10.2013 Harasoo! Venäläistä kulttuuria Kanneltalossa ja Malmitalossa 21.

Lisätiedot

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. - lasten töiden näyttelyn avajaiset klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen klo 15-18.45 Nuorisotiedotuspiste Nurkkeli, Äänekoski Näyttelyitä: klo 12-19, vapaa pääsy

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari. HYVINVOINTIMATKAILUVERKOSTOISTA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HANKE MATKARAPORTTI VERKOSTOYHTEISTYÖ PIETARI 9. 10.10.2013 Hanke järjesti verkostoyhteistyömatkan Pietariin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 tourwiseireland 1 Hotelli Dublinissa: Academy Hotel * * * Academy hotelli on mukava kolmen tähden hotelli aivan Dublinin keskustassa O Connell Street

Lisätiedot

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER-

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER- IAKAS NDENTTI/ IMUS- JA OELMA- SASTO OTOIMEN- HTAJA TKIJAT NSER- TTORIT ETO- JA ERIAALI- RASTOT AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO PÄÄTIEDOSTOT (TIETOVARANNOT) LUETTELOINTITIEDOT VAATIIKO KONSERVOINTIA? MATERIAALIN

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2009 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2009 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

SEMINAARIMATKA ESPANJAAN! 16.5.-20.5.2015

SEMINAARIMATKA ESPANJAAN! 16.5.-20.5.2015 SEMINAARIMATKA ESPANJAAN! 16.5.-20.5.2015 Edullisten tuotantokustannusten hyödyntäminen ja tuet, rantautuminen Espanjaan, Yrityksen osto tai myynti sekä asuntomarkkinat Espanjan Aurinkorannikolle on muutaman

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008 1 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2008... 3 2. TOIMINTA-AJATUS... 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2008... 4 Taidemuseon perusnäyttely... 4 Taidemuseon näyttelyt...

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee) Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

SENIORIKUULUMISIA EXTRA 3/2013

SENIORIKUULUMISIA EXTRA 3/2013 SENIORIKUULUMISIA EXTRA 3/2013 RIL- Seniorien matka Viroon 9-12.9.2013 Pauli Haapakoski Nelipäiväinen matkamme Virossa sujui säänhaltijan lellikkinä pääosin mitä aurinkoisimmassa syyssäässä ja loppukesän

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot