KOMPOSITIO4 / Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPOSITIO4 / 2011. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2011"

Transkriptio

1 KOMPOSITIO4 / 2011 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2011

2 PÄÄKIRJOITUS KOMPOSITIO 4 / 2011 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A Helsinki Puh Fax Päätoimittaja Annu Mikkonen Puh Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Tapio Tuomela ( puheenjohtaja) Antti Auvinen ( varapuheenjohtaja) Veli-Matti Puumala Harri Suilamo Johan Tallgren Riikka Talvitie Olli Virtaperko Taitto Susanna Raunio Keto / Kansikuva Yksityiskohta sähkökaapista (KATI IMMONEN JA MINNA MAIJA LAPPALAINEN: BOX, TURKU 2011). KUVA: SUSANNA RAUNIO. Sisällys Pääkirjoitus Music-as-a-service Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus Teoston toiminnassa Tuukkonä Ouluun? ISCM 2013 ISCM:n kynnyksellä Zagrebissa World New Music Days 2011 Wennäkoski Warsowassa Vastine Atso Almilan kirjoitukseen Katariinasta Maisaan Uudet jäsenet Muistelmia Kantaesityksiä Asko Hyvärisen sävellyskonsertti Organo Novo Tulkinnanvaraista Aikamme musiikkia -luentosarja FIMIC + MUSEX = MUSIC FINLAND Syksyn alussa Fimic ry:n ja Musex ry:n hallitukset päättivät yhdistää Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin ja musiikin vientiorganisaatio Music Export Finland Musexin yhdeksi musiikin tiedotus- ja vientiorganisaatioksi, jonka nimeksi tulee Music Finland. Syitä yhdistämiseen on useita. Jo pitkään on pyritty karsimaan Fimicin ja Musexin toiminnan päällekkäisyyksiä. Toisinaan on näet ollut vaikea ratkaista, kumman organisaatioon toimialaan jokin vienti- tai tiedotustoiminta kuuluu. Tämä on aiheuttanut kitkaa kummassakin organisaatiossa ja hämmennystä musiikin kentällä. Yrityksistä huolimatta tähän ongelmaan ei ole löytynyt toimivia ratkaisuja. Lisäksi ministeriöt (lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö) ovat esittäneet toivomuksen siitä, että tukea saavien vienti- ja tiedotusorganisaatioiden määrää vähennettäisiin nykyisestä kahdestatoista seitsemään. Keväällä olivat käynnistyneet keskustelut Musexin ja elokuvaalan vientiorganisaatio Favexin mahdollisesta yhdistämisestä. Musiikin alan toimijat eivät pitäneet tällaista yhteistyömallia kuitenkaan hyvänä, vaan katsoivat yhden vahvan musiikkiin keskittyvän organisaation olevan edullisempi vaihtoehto suomalaiselle musiikille. Fimicillä ja Musexilla on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta samat jäsenjärjestöt ja jopa yhteisiä hallituksen jäseniä. Toimintojen yhdistäminen järkiperäistää hallinnon hoitoa ja saa toivottavasti aikaan säästöjä, jotka voidaan ohjata jatkossa suomalaisen musiikin edistämistoimiin. Tarkoitus on, että Music Finland jatkaa edelleen niitä edistämis-, vienti- ja tiedotustehtäviä, joita Fimic ja Musex ovat aiemmin hoitaneet. Tämä tarkoittaa Fimicin asiakkaiden osalta, että esim. nuotiston toiminta säilyy. Viennin edistämisen osalta Music Finland hoitaa jatkossa kaupallisesti merkittävän musiikin vientiä ja tekee yhteistyötä alan yritysten kanssa. Uusi organisaatio vastaa jatkossa kaikesta suomalaisen musiikin tiedotuksesta. Näillä näkymin on tarkoitus, että Fimicin ja Musexin vakituiset henkilökunnat siirtyvät Music Finlandiin vanhoina työntekijöinä. Musexin toiminnanjohtaja on kuitenkin jo nyt ilmoittanut siirtyvänsä Tampere-talon johtajaksi joulukuun alusta lähtien. Music Finlandin perustajajäsenet ovat Suomen Säveltäjät, ELVIS, Gramex, Indieco, Musiikkituottajat, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen Liitto ja Teosto. Yhdistyksen ensimmäinen syyskokous pidettiin jolloin hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Suomen Säveltäjien edustajaksi hallitukseen valittiin Annu Mikkonen, jonka varajäsen on Riikka Talvitie. Hallitusta täydennettäneen myöhemmin Muusikkojen liiton ja Gramexin jäsenillä, kun nämä järjestöt ovat sopineet keskenään edustajapaikoista. Hallituksen ensimmäinen tehtävä on etsiä yhdistykselle toiminnanjohtaja ja tämän jälkeen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa käynnistää Music Finlandin toiminta AM 02 KOMPOSITIO 4 / 2011

3 Mikko Villi MUSIC-AS-A-SERVICE SISÄLTÖJEN KÄYTTÖ, KULUTUS JA JAKELU VERKOSSA Internetin merkitys mediasisältöjen jakelussa ja kulutuksessa kasvaa alati. Tällä hetkellä suurin muutos on siinä, että verkkosisältöjä kulutetaan enenevissä määrin mobiililaitteilla. Arvioiden mukaan vuonna 2014 Internetin mobiili käyttö ohittaa käyttäjien määrässä verkon käytön perinteisen tietokoneen kautta. Musiikin kulutuksen muutoksissa korostuvat nämä kaksi tekijää verkko ja mobiili. Musiikkia kulutetaan enenevässä määrin mobiililaitteilla, sitä hankitaan verkon kautta ja enenevissä määrin musiikki sijaitsee vain verkossa, ns. pilvessä. Siten musiikkiin pääsee käsiksi miltä tahansa mobiili- tai muulta laitteelta, joka vain on kytkeytyneenä internetiin. Musiikin kulutuksessa tapahtuva toinen muutos on se, että omistuksesta siirrytään pääsyyn. Musiikkia ei yksinomaan enää omisteta (levyinä tai edes MP3- tiedostoina) vaan kuluttajat maksavat vain sen käytöstä. Tästä ajankohtainen esimerkki on ruotsalainen musiikkipalvelu Spotify, jonka kautta voi kuunnella musiikkia suoratoistona internetistä. Pääsystä voidaan maksaa kuukausipohjaisesti tai vaikkapa mikromaksuina. Palvelu service viittaakin usein tässä yhteydessä siihen, että kuluttaja ei omista käyttämäänsä digitaalista sisältöä tai tuotetta, ja että tiedot tai ohjelmistot sijaitsevat pilvessä, sen sijaan että ne olisivat tietokoneen kovalevyllä tai erillisessä tallennemediassa, esim. CD-levyllä. On toki tärkeä todeta, että myös perinteinen musiikkikonsertti edustaa nimenomaan pääsyä : kuluttaja maksaa siitä että hän pääsee tietyksi ajaksi kuuntelemaan musiikkia. Ainakin populäärimusiikin kentällä tulorakenne onkin siirtymässä enemmän musiikkipalveluiden kulutuksen suuntaan. Levymyynnin laskua kompensoidaan ahkerammalla keikkailulla ja oheistuotteiden myynnillä. Musiikkiin palveluna liittyy vahvasti kokemuksellisuus. Saman on todennut kirjoituksessaan Aamulehdessä tutkija TA R JA RAUTIAINEN-KESKUSTALO Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselta: Kulttuuri mielletään tänä päivänä yhä selkeämmin palveluksi, joka tehdään kuluttajia varten. Tällöin ei ole paljoa eroa sillä, onko palvelu populaarikulttuuriin vai taiteeseen liittyvä. Palvelun ytimessä ovat mielikuvat ja kokemuksellisuus, jotka halutaan tuoda katsojien ja kuluttajien ulottuville. Palveluajattelu tekee pesäeroa romantiikan ajan käsityksiin, jolloin taide nähtiin muusta yhteiskuntaelämästä eriytyneenä, vapauden ja ylevien henkisten pyrkimysten alueena. Music-as-a-service ei siten viittaa pelkästään muutoksiin verkkoympäristössä vaan laajempaankin siirtymään musiikin kulutuksessa. Verkko kuitenkin mahdollistaa suoremman ja vuorovaikutuksellisemman yhteyden musiikin tuottajien ja kuluttajien välillä. Verkko on toimintaympäristö, eräänlainen kollektiivi tai yhteistila. Verkossa musiikin tarjoajien ja kuluttajien on helpompi kohdata mielletäänpä musiikki sitten palveluksi, tuotteeksi tai taiteeksi. Mikko Villi TaT Mikko Villi toimii tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella. Kirjoitus perustuu hänen luentoonsa Suomen Säveltäjät ry:n kevätseminaarissa Helsingissä KOMPOSITIO 4 /

4 Mikko Heiniö AATTEELLISUUS JA LIIKETALOUDELLISUUS TEOSTON TOIMINNASSA Teosto harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, mutta se on organisaatiomuodoltaan kuitenkin aatteellinen yhdistys. Mikä se aate on, missä se tulee esiin ja mikä on sen suhde liiketalouteen? Sitä pohdittiin elokuussa Teoston hallituksen ja jäsenjärjestöjen yhteistyöfoorumilla, jolla pidettyyn alustukseen tämä kirjoitus pohjautuu. Aate kaikessa mukana Yleisesti aatteen voisi määritellä yksilön tai yhteisön todellisuuskäsitystä hallitsevaksi yleisluontoiseksi käsitykseksi tai pyrkimykseksi. Näin ollen aate on mukana kaikessa toiminnassa, jota ihmiset harjoittavat yhteiseksi hyväksi. Ahtaasti itsekkäitä pyrkimyksiä ajava tai suorastaan tuhoisa toiminta on joko aatteetonta tai aatteeltaan vääristynyttä (historiallisia esimerkkejä löytyy, valitettavasti). Joskus Teoston piirissä on sanottu, että aatteellisuus on jotakin johon meillä on varaa sitten kun talous on kunnossa. Tämä lausuma on kahdella tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin aatteellisuus käsitetään siinä liian suppeasti, vain joidenkin musiikinlajien rahalliseksi tukemiseksi. Toiseksi lausuma antaa ymmärtää, että tekijänoikeusseura voisi pyörittää taloutta ilman aatteellista pohjaa. Aate yhdistystoiminnassa Yhdistyksessä aate on se tarkoitus ja päämäärä, jonka jäsenistö yhteisesti kokee arvokkaaksi ja jonka hyväksi se haluaa yhteisesti toimia. Yhdistyslain mukaan toiminnan tarkoitus on nimenomaan jokin muu kuin taloudellisen edun hankkiminen yhdistyksen jäsenille. (Muistettakoon, etteivät Teoston maksamat tilitykset perustu jäsenyyteen vaan asiakkuuteen.) Aatteellisia yhdistyksiä Suomessa ovat mm. erilaiset kulttuuri- ja sosiaalialan yhdistykset, poliittiset puolueet ja ehkä hieman yllättävästi myös ammattiyhdistykset. Esim. SAK:n tarkoituksena on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puolesta. Henkinen hyvinvointi mainitaan tässä siis ennen aineellista! Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, josta on määrätty yhdistyksen säännöissä. Itse asiassa tämä voi olla sitä laajempaa, mitä selkeämmin tarkoitus on aatteellinen ja mitä laajempi ja alueellisesti kattavampi jäsenistö yhdistyksellä on. Yhdistyslaki koskee vain aatteellisia yhdistyksiä, ja sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi taloudelliset yhdistykset, joiden asema on lainsäädäntötoimin järjestetty jonkin julkisen tehtävän hoitamiseksi, ikään kuin valtionhallinnon jatkeeksi (mm. SPR, RAY, ylioppilaskunnat, metsänhoitoyhdistykset, kalastuskunnat) luvun alussa kokoontui muutaman vuoden ajan Teoston neuvosto, joka pohti eri organisaatiomalleja ja päätyi pitämään aatteellista yhdistystä edelleen tarkoituksenmukaisimpana. Aate yritystoiminnassa Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on lain mukaan voiton tuottaminen osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestys toisin määrää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita voittojen ja osakearvojen maksimoimista lyhyellä aikavälillä vaan toimimista pitkällä tähtäyksellä, jolloin on noudatettava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä menettelytapoja usein silloinkin kun lainsäädäntö ei siihen pakota. Yhtiöjärjestys voi suorastaan määritellä, että tehtävänä ei ole voiton tuottaminen omistajille vaan joillekin muille tahoille tai jopa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Liikemaailman kovenemista on usein kuvattu sanomalla, että siinä missä kenkätehtailija aiemmin katsoi tehtäväkseen tuottaa ihmisille hyviä kenkiä, nyt hän pitää tehtävänään tuottaa voittoa omistajille. Tämä karikatyyri pätee kuitenkin lähinnä sellaisiin suuriin pörssiyhtiöihin ja monikansallisiin yrityksiin, joiden omistajat eivät pahemmin piittaa muusta kuin osakearvoistaan. (Pahimmillaan tämä merkitseekin yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestämätöntä tuotantoa ja tuotteita kuten taannoin esitetty televisiodokumentti Hehkulamppuhuijaus karmeasti osoitti.) Uskoakseni pk-yrittäjän perusintressi on kuitenkin jokin muu kuin lyödä rahoiksi nopeasti ja helposti. (Tosin tähänkin pyrkiviä yrittäjiä löytyy, erityisesti poliisin rekisteristä.) Yrittäjän perusintressi edeltää hänen taloudellista intressiään, ja juuri se määrää, millä alalla, millaisin toimintamuodoin ja millaisten tuotteiden ja asiakkaiden parissa yrittäjä haluaa työskennellä ja minkä eteen hän on valmis tekemään kukaties suuriakin uhrauksia. Perusintressi on siis yrittäjän usko, toivo ja rakkaus. Lyhyesti: hänen aatteensa. Tässä mielessä me säveltäjät olemme ihan samassa asemassa kuin pienyrittäjät. Meillä on voimakas sisäinen tahto toteuttaa itseämme nimenomaan musiikkia luomalla. Samalla me toivomme yltävämme myös sellaiseen taloudelliseen tulokseen, jonka turvin voisimme elää ja keskittyä mahdollisimman täysipainoisesti juuri tähän työhön. Aate ja liiketalous Teoston säännöissä Teoston säännöissä on elementtejä, jotka viittaavat 1) aatteeseen, 2) liiketalouteen tai 3) molempiin. Nostan ne esiin käyttämällä kursiivia, alleviivausta ja molempia. (Kuva 1) Sääntöjen painopiste on selvästi aatteessa. Liiketaloudellinen toiminta, joka Teostossa helposti tuntuu olevan vahvimmin esillä, on tarkemmin mainittu vasta viimeisessä lauseessa ja siinäkin sanan myös jälkeen. Tekijänoikeuksien hallinnointi viittaa selkeästi taloudelliseen toimintaan, kun taas niiden valvomisessa ja edistämisessä on mukana periaatteellisempiakin arvoja. Tekijänoikeusolojen ja 04 KOMPOSITIO 4 / 2011

5 3 Yhdistys on aatteellinen ja sen tarkoituksena on valvoa ja hallinnoida säveltaiteellista ja siihen liittyvää kirjallista tekijänoikeutta Suomessa ja ulkomailla sekä edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen yleisiä edellytyksiä. 4 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa tekijänoikeusolojen ja -lainsäädännön kehitystä kotimaassa ja ulkomailla, tekee tarpeellisia aloitteita ja esityksiä, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä edistää kotimaisen musiikin saattamista yleisön saataviin. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat myös [sic.!] tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvien lupien myöntäminen sekä korvausten periminen ja tilittäminen niihin oikeutetuille. Kuva 1 -lainsäädännön kehityksen seuraamisen ja aloitteiden tekemisen näen juuri sellaisena aatteellisena työnä, jota Teoston edunvalvonta ja yhteiskuntasuhdetyöryhmä (YTY) tekevät. Säveltäjien musiikin saattaminen yleisön saataviin on koko musiikkikulttuurin kannalta keskeinen aatteellinen päämäärä, itseisarvo. Siitä toki toivotaan tuloakin, mutta jos tämä olisi primaari tai ainoa päämäärä, niin säännöt ehkä puhuisivatkin musiikin myymisestä. Teoston aate Niin Teoston kuin monen muunkin yhdistyksen säännöissä puhutaan edistämisestä. Verbi voi viitata sekä aatteelliseen että taloudelliseen toimintaan. Kuvan 2 vasemmasta sarakkeesta ilmenee, millaisena näen Teoston aatteen pähkinänkuoressa. Kun aate määritellään näin laajasti, niin kärjistäen voisi sanoa Teoston harjoittavan liiketaloudellista toimintaa voidakseen rahoittaa sillä aatteellisen toimintansa. Teosto on siis paljon muuta kuin pelkkä tekijänoikeuskorvausten perijä ja tilittäjä. Aatteellisen toimintansa vuoksi sillä on suurempi yhteiskunnallinen rooli kuin sen taloudellisen volyymin perusteella voisi kuvitella. Aatteellisia arvoja: musiikin tunnettuus ja monimuotoisuus Teoston strategian mukaan sen perustehtäviin kuuluu edistää suomalaisen musiikin monimuotoisuutta, tunnettuutta ja soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Toki musiikin tunnettuus on edellytys sille, että sen soimisesta tulee myös taloudellisia tuottoja. Mutta pohjimmiltaan tunnettuus on arvo sinänsä, osoitus siitä että säveltäjä on löytänyt kuulijansa ja kommunikaatio käynnistynyt. Heikommin myyvän musiikin tunnettuuden edistäminen ja erityisesti monimuotoisuuden edistäminen ovat toimintaa, josta saattaa tulla enemmän menoja kuin tuloja. Tällaista toimintaa harjoitetaankin aatteellisista syistä. Kulttuurin moninaisuus on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa statementeissa nostettu itseisarvoksi. Esim. OKM katsoo, että kulttuuripolitiikan haasteena on vahvistaa paikallisia ja alueellisia kulttuuri-identiteettejä, kun hallitsevien kulttuurialueiden kaupalliset kulttuurituotteet ja palvelut sekä niihin kytkeytyvät rakenteet ja arvot leviävät pyrkien yhdenmukaistamaan kulttuurit ja elämäntavat. Samanaikaisesti monimuotoinen kulttuuriperintö ja -elämä nähdään perustana, jolle luovan talouden vahvistaminen Suomen yhtenä menestystekijänä globaalissa kilpailussa rakentuu. OKM:n käsityksen mukaan siis yhtäältä taloudelliset painotukset voivat uhata moninaisuutta, toisaalta moninaisuudessa voi piillä myös taloudellisen menestymisen mahdollisuus. Niin tai näin, Suomi on pieni maa ja Teosto pieni järjestö, jotka vetoavat juuri moninaisuuteen kamppaillessaan olemassaolostaan. Niinpä on johdonmukaista, että ne myös omassa sisäisessä toiminnassaan pyrkivät vaalimaan moninaisuutta. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus diskursseina Diskurssi on kiteytynyt ajattelutapojen, käsitysten (arvot, normit, asenteet) ja olettamusten kokonaisuus, joka määrää, miten jostain asiasta on ajateltava ja puhuttava. Usein kuvitellaan, että tapamme puhua vain heijastaa ympäröivää todellisuutta tai omia ajattelutapojamme. Kyse on kuitenkin enemmästä: puhetapamme myös muokkaa sosiaalista todellisuutta ja meitä itseämme. Esimerkin voisi ottaa yliopistoista, joiden käytänteitä mielestäni vielä 70-luvulla ohjasi substantiaalinen (tieteentekijöiden tai taiteilijoiden) diskurssi, 80-luvulla nousi esiin hallinnollinen (juristien) diskurssi ja viimeistään uudella vuosituhannella valtaan on tullut ekonominen (talousmiesten) diskurssi. Vastaavia kehityskulkuja löytyy muualtakin yhteiskunnasta. Teostossa(kin) 2000-luvun valtadiskurssi on nähdäkseni ollut liiketaloudellinen. Aatteellinen (taiteilijapuhe) ja juridinen terminologia ovat tehneet tilaa taloudelliselle. Tosin monia tähän viittaavia termejä käytetään etupäässä vasta epävirallisissa yhteyksissä, ikään kuin lainausmerkeissä, mutta ajattelutavan muutoksesta ne oirehtivat yhtä kaikki. (Sitä paitsi kieli tuppaa aina >> Teoston aate ja liiketalous Edistetään: luovaa säveltaidetta, sen yleisiä edellytyksiä ja sen monimuotoisuutta oikeudenomistajien asemaa tekijänoikeuden tunnettuutta, hyväksyttävyyttä ja arvostusta Kuva 2 korvaustuottoa kustannustehokkuutta kasvua asiakassuhteita KOMPOSITIO 4 /

6 kehittymään niin, että tuollaiset lainausmerkit ennen pitkää unohtuvat ja sanat virallistuvat.) tekijänoikeushallinto tekijänoikeusbusiness tekijänoikeuksien lisensiointi lupatuotteiden myynti Teoston jäsenet Teoston omistajat yhdistys yritys Aatteellisuus vs. liiketaloudellisuus Yleistä: Kulttuurielämä ja -arvot Idealismi Politiikka Itseisarvot Yhteisöllisyys (me) Kulttuuridiversiteetti (Eurooppa) Turvallisuus Perinteiden huomiointi Historian taju Kuva 3 Talouselämä ja -arvot Pragmatismi Business Välinearvot Yksilöllisyys (minä) Valtavirta (USA) Tehokkuus Muutosvoimat Tulevaisuus Muutokseen on monia ilmeisiä syitä. Ensinnäkin talousasioiden valtava rynnistys kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä kanssakäymisessä, poliittisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä. Markkinathan ovat nousseet jumalan asemaan. Toiseksi EU:n kilpailulainsäädäntö on velvoittanut eurooppalaiset tekijänoikeusseurat pikemmin keskinäiseen kilpailuun kuin yhteistyöhön. Aiemmin seurat edustivat vastavuoroisuussopimustensa turvin yksinoikeudella muita seuroja kukin omassa maassaan, mutta komissio tulkitsi järjestöjen jakavan markkinat yhteisymmärryksessä valtiollisten rajojen mukaan. Se vaati yksinoikeusmääräykset poistettaviksi sopimuksista sekä satelliitti-, kaapeli- ja online-käyttöjä koskevat maantieteelliset edustusalueet neuvoteltaviksi uusiksi kahdenvälisesti. Komissio ei näytä mitenkään ottavan huomioon tekijänoikeushallinnon historiallisia eikä kulttuurisia ulottuvuuksia, vaan näkee seurat puhtaasti taloudellisina toimijoina. Enää ei seurojenkaan parissa puhuta sisarseuroista, vaan keskinäinen henki on muuttunut paikoin hyvinkin jännitteiseksi ja kyräileväksi. Kolmanneksi liiketaloudellisen diskurssin vahvistuminen Teostossa on seurausta siitä, että tempoilevasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä on pyrittävä ylipäätään reagoimaan nopeammin ja dynaamisemmin. Olemme kaukana siitä vuoden takaisesta Lintukodosta, jossa korvaustuotto vielä kasvoi vakaasti ja turvallisesti vähintäänkin inflaation verran. Teemoja ja painotuksia yleisellä tasolla Minkälaiset seikat sitten asettuvat puolin ja toisin vaakakuppeihin, kun puhumme aatteellisista ja liiketaloudellisista seikoista? Aloitetaan ryhmittely aivan yleiseltä tasolta (Kuva 3). Ryhmittelyissäni ei ole kyse mistään jaosta vuohiin ja lampaisiin, vaan olen sekä aatteellisen että liiketaloudellisen diskurssin sisältä nostanut esiin painotuksia jotka sinänsä voivat olla positiivisia. Esim. politiikka on tässä merkityksessä yhteisten asioiden hoito, ja idealismi nähdään (kuten Vihreiden uusi puheenjohtaja) pikemmin vahvuutena kuin heikkoutena. Itseisarvo on esim. tekijänoikeudella sinä napanuorana joka yhdistää tekijän teokseensa. Muuttuessaan taloudellisen tuloksen tuottajaksi se saa välinearvon. Liiketalous kehottaa katsomaan tehokkaasti tulevaisuuteen, kun taas aate muistuttaa jatkuvuudesta ja siitä miten historia kannustaa ja varoittaa. (Kukaties näköalattomuus on muistamattomuuden peilikuva eli lyhytnäköisyytemme tulevaisuuteen on samanmittainen kuin lyhytnäköisyytemme menneisyyteen. Pitäisi jaksaa ymmärtää ja uskoa, että on sitä eletty ennenkin.) Yhdistys Jäsenet päättävät Pitkäjänteisyys (vai hitaus?) De facto monopoli Legitimiteettiin vetoaminen Kuva 4 Kun CISAC:in viime kongressissa puhunut komissaari NEELIE KROES totesi, että Euroopan maiden moninaisuus jarruttaa taloudellista kilpailua USA:n kanssa, en voinut olla ajattelematta: jotainhan siitä moninaisuudesta pitää olla valmis maksamaan. Yhdistys vs. yritys Verrattaessa yhdistyksen ja yrityksen toimintakulttuureja tulee näkyviin lukuisia eroja, joista kommentoin muutamia (Kuva 4). Yhdistyksen voimana on yleensä jatkuvuus ja pitkäjänteisyys, kun taas yrityksiltä edellytetään nopealiikkeisyyttä. Tekijänoikeusseurat ovat pääsääntöisesti hyvin vanhoja ja hitaasti kääntyviä laivoja. Onko tämä sitten vahvuus vai heikkous, riippuu säästä ja vastustajien arsenaalista. Perinteisesti useimmissa maissa on ollut vain yksi tekijänoikeusseura ja sillä siis monopoli de facto. Kuvittelisin, että Teoston erityisaseman syntymiselle juuri pehmeämpi yhdistysmuoto on luonut suotuisammat puitteet kuin kovempi yritysmuoto. Jo paljon Yritys Omistajat päättävät Nopeus (vai lyhytjänteisyys?) Mukaan kilpailuun Kilpailukyvyn korostaminen 06 KOMPOSITIO 4 / 2011

7 Aatteellisuus vs. liiketaloudellisuus Tekijänoikeushallinnossa painottuvat Luova musiikintekijä Author s right ja moraaliset oikeudet [Solidaarinen] kollektiivihallinto [Myös] Long tail Raportoinnin tarkkuus ja kattavuus Tilityksen tarkkuus ja kattavuus Offline Ostava musiikin käyttäjä Copy right ja taloudelliset oikeudet Individuaalihallinto Top ten Raportoinnin kustannustehokkuus Tilityksen nopeus ja edullisuus Online Kuva 5 ennen nykyisen kilpailulain ja -viraston syntyä Teosto omaksui toimintakulttuurin, joka eroaa yritysmaailmasta juuri aatteellisuudessaan. Siksi Teoston ei nähdäkseni tarvinnut reivata linjaansa siinä vaiheessa, kun kilpailuvirasto valvoessaan ettei hallitsevaa markkina-asemaa käytetä väärin alkoi tarkastella yhdistyksiä elinkeinon harjoittajina ihan siinä missä yrityksiäkin. Teoston erityisasema suomalaisen musiikkielämän toimijana nojaa mielestäni olennaisesti sen legitimiteettiin: yhdistyksen tavoitteita voidaan pitää yleisesti hyväksyttävinä ja yhdistyksen jäsenistö on ammatillisesti, alueellisesti yms. tavoin edustava. Teosto ei ole kasvoton virasto vaan musiikin tekijöiden ja kustantajien yhdessä perustama ja yhdessä ylläpitämä yhteisö. Jäsenkokouksissa kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisia, sillä tekijänoikeustulot eivät vaikuta äänestysvoimaan. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus tekijänoikeushallinnossa Tarkastellaan sitten lähemmin, millaisia aatteellisia ja liiketaloudellisia painotuksia esiintyy nimenomaan tekijänoikeushallinnossa (Kuva 5) Tekijänoikeusseurat ovat syntyneet tekijöiden ja kustantajien pragmaattisesta tarpeesta hallita oikeuksiaan joukolla, kirjaimellisesti yhdessä. Kollektiivihallinnon solidaarisuusperiaate on merkinnyt sitä, että myös pienet tekijät ja harvakseltaan esitettävät teokset eivätkä etupäässä vain suuret repertuaarit raportoidaan ja tilitetään mahdollisimman kattavasti. Puhtaasti numeroihin tuijottamalla seurat olisivat saattaneet satsata mieluummin menestyjiin kuin kaikkiin tekijöihinsä. Liiketaloudellisesta näkökulmasta solidaarisuus on kuitenkin haastettu enenevässä määrin: perintä- ja tilityskulujen ei haluta nousevan kohtuuttomiksi suhteessa liikuteltaviin rahasummiin, tärkeiksi koetuille tekijöille halutaan luoda erikoispalveluja ja mahdollisuuksia irrottaa joitakin oikeuksia itse hallittaviksi jne. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus ottavat mittaa toisistaan esim. silloin, kun mietitään käytetäänkö otantaa tai mikä on pienin summa joka kannattaa tilittää. Siinä missä mannereurooppalainen author s right -traditio on korostanut tekijän erityistä suhdetta teokseensa ja moraalisia oikeuksia, angloamerikkalainen copy right -traditio on alleviivannut oikeuksien kaupallisia arvoja. Molemmissa kulttuureissa lainsäädäntö on kuitenkin tähdännyt nimenomaan taloudellisten oikeuksien määrittelyyn. Aatteelliset ja liiketaloudelliset painotukset vaihtelevat eri seuroissa myös sen mukaan, mikä on tekijöiden ja kustantajien keskinäinen vaikutusvalta seuran hallituksessa. Tekijänoikeusseurojen toiminnan polttopisteessä ovat aina olleet tekijät, mutta liiketaloudellisen ajattelun myötä on alettu yhä enemmän huolehtia asiakaspinnasta suhteessa niihin, jotka haluavat ostaa lupia käyttää musiikkia. Offline ei tietenkään sinänsä ole sen aatteellisempi kuin online. Mutta osaltaan liiketaloudellisen ajattelun korostuminen on seurausta onlinelisenssioinnin asettamista uusista vaatimuksista. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus Teoston työnjaossa Tuskinpa Teoston organisaatiota on koskaan tietoisesti rakennettu aatteellisuus/liiketaloudellisuus-akselille. Kuitenkin sen joidenkin elinten tehtävät painottuvat enemmän tai vähemmän selvästi joko aatteelliseen tai liiketaloudelliseen toimintaan. Toisaalta hyvin monin paikoin organisaatiossa joudutaan ottamaan huomioon sekä aatteellisia että liiketaloudellisia näkökohtia. Kuvassa 6 joitakin esimerkkejä. Teoston aatteellinen pohja nojaa jäsenistöön. Yhdistyksen ylimpänä päättävänä elimenä jäsenkokouksella on toki valtaa myös liiketaloudelliseen toimintaan. Aatteellisia arvoja ja päämääriä edistävät, aiemmin mainittujen edunvalvonnan ja YTY:n lisäksi, Teoston aatteellisen toiminnan rahasto sekä eritoten Teoston jäsenjärjestöt. Juuri jäsenjärjestöjen tekemä aatteellinen työ on peruste sille, että Teosto rahoittaa olennaiselta osin niiden toiminnan. Hallituksen ja jäsenjärjestöjen yhteistyöfoorumilla (YTF) jäsenjärjestöillä on mahdollisuus sparrata hallitusta niin aatteellista kuin liiketaloudellista toimintaa koskevissa linjauksissa. FO (Front Office) ja BO (Back Office) eivät Teoston toimistossa ole mitään osastoja vaan funktioita. Näistä edellinen on lähempänä hallitusta, jonka on ratkaisuissaan tasapainotettava aatteelliset ja liiketaloudelliset näkökohdat. Edunvalvonnan piirissä ovat paitsi asiakaspinnat, myös säännöissä mainittu tekijänoikeusolojen ja -lainsäädännön kehityksen seuraaminen ja aloitteiden tekeminen. Teoston lukuisia toimikuntia on aika vaikea sijoittaa tälle kartalle. >> KOMPOSITIO 4 /

8 Aatteellisuus vs. liiketaloudellisuus Työnjako Teostossa: Jäsenistö, jäsenjärjestöt Hallitus ja FO BO ja näiden säätiöt Edun valvonta Aatteellisen toiminnan rahasto YTY, YTF Tilitys- ja jakosääntötmk. Ohjelmistotoimikunta Tulevaisuustmk. Raportointityöryhmä Kuva 6 Ohjelmistotoimikunnan ratkaisuilla on taloudellisia seuraamuksia, mutta päätökset perustuvat musiikillis-aatteelliseen arvioon teosten eri tekijöiden panoksesta. Vaikka tilitys- ja jakosääntötoimikunta tekeekin konkreettiset ratkaisut, joiden mukaan korvauksia lähtee oikeudenomistajille, niin kyse ei ole mekaanisista transaktioista. Malli sisältää paljon periaatteellisia linjauksia, sääntöjä. Aatteen ja liiketalouden synteesi Tässä esittelemäni aatteellisuuden ja liiketaloudellisuuden kahtiajako ei ole niinkään kuva tekijänoikeushallinnon todellisuudesta kuin metodi, jolla näitä aspekteja voi nostaa esiin. Mikäli ne näyttävät asettuvan vastakkain, niin tarvitaan HEGEL muistuttamaan, että teesi ja antiteesi pitää yhdistää synteesiksi, jolloin molemmissa piilevät osatotuudet löytävät toisensa. Aatteen ja liiketalouden suhde on siis dialektinen. (Kuva 7) Voidaan väitellä siitä, onko aatteellisuudella ja liiketaloudellisuudella ylipäätään omia, puhtaita sektoreitaan Teoston toiminnassa, ja jos on, niin miten laajoja ne loppujen lopuksi ovat. Nämä ulottuvuudet kun menevät pääosin päällekkäin ja riippuvat monin tavoin toisistaan. Yhdistyksen tarkoitus ja legitimaatio nousevat kyllä sen aatteesta, mutta muutoin aatteellisuus ja liiketaloudellisuus riippuvat toisistaan varsin tasapuolisesti. Ne asettavat toisilleen reunaehtoja ja rajoituksia mutta tarjoavat toisilleen myös mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Aina ei voida toimia niin kustannustehokkaasti kuin liiketalous edellyttäisi, eikä aina niin tasapuolisesti kuin aate edellyttäisi. Usein voidaan rahoittaa aatteellisia päämääriä, ja usein voidaan aatteellisilla näkökohdilla perustella ja oikeuttaa taloudellisia pyrkimyksiä. Jo kolmatta sataa vuotta sitten säveltäjät kinasivat siitä, kummalla on oopperassa hallitseva asema, tekstillä vai musiikilla. Oikea vastaus lienee kuitenkin: näyttämöllä, sillä teos seisoo tai kaatuu sen mukaan, miten hyvin se on rakennettu toimimaan näyttämöllä. Se näyttämö, jolla aatteellisuuden ja liiketaloudellisuuden synteesi toteutuu, on Teoston työskentelyn jokapäiväinen arki. Ja näyttämön ulkopuolelta siihen vaikuttaa vielä koko ympäröivä yhteiskunta, niin sen kulttuuri kuin talouskin. Kuva 7 Mielestäni kulunut vuosikymmen osoittaa selvästi liiketaloudellisen ajattelun voimistumista Teostossa. Mutta onko kysymyksessä pysyvä suuntaus vai trendi joka heilurin välttämättömyydellä kääntyy jossain vaiheessa takaisinpäin, jää nähtäväksi. YTF:n elokuisessa kokouksessa Teoston jäsenjärjestöt tuntuivat olevan sitä mieltä, että tällä hetkellä aatteellisuus ja liiketaloudellisuus ovat hyvin tasapainossa. Mikko Heiniö 08 KOMPOSITIO 4 / 2011

9 Annu Mikkonen ja Tapio Tuomela TUUKKONÄ OULUUN? Yhdistyksen syyskokous ja seminaari pidettiin Oulussa Uuden musiikin lokakuun siipien suojassa. Festivaali, joka nyt järjestettiin seitsemännen kerran, on pohjoisen säveltäjien kunnianhimoinen ponnistus uuden musiikin edistämiseksi Oulussa. Festivaalin taiteellinen johto oli tänä vuonna Olli Romanin ja Jukka Ruohomäen käsissä. Matka Ouluun alkoi valitettavasti varsin turhauttavasti. Osa meistä oli ajan ja rahan säästämiseksi, vastoin ekologista omaatuntoaan, päättänyt lentää Helsingistä Ouluun. Ilmeisesti korkeammat voimat katsoivat aiheelliseksi rangaista tästä, sillä hyvissä ajoin iltapäiväksi suunniteltu lento myöhästyi lähdössä kaksi ja puoli tuntia. Tästä seurasi myöhästymisten kiusallinen dominoefekti. Meiltä jäi kuulematta SAMPO HAAPAMÄEN ja illan solistina soittaneen VELI KUJALAN esittely Haapamäen Velinikka-teoksesta. Koska taksin saaminen hotellille takkusi, seurueemme myöhästyi jopa konsertista, minkä vuoksi SANNA AHVENJÄRVEN Miracle-alkusoitto jäi kuulematta. Lohtua toi kuitenkin se, että A N NA- M A R I A HELSINGIN johtama Oulu Sinfonian konsertti oli kokonaisuudessaan erinomainen. Veli Kujalan hurja suoritus Haapamäen neljäsosasävelaskelharmonikkakonserton solistina oli ikimuistoinen. Toisella puoliajalla kuultiin OLI V E R KOHLENBERGIN Adagio-osa ensimmäisestä sinfoniasta ja JIMMY LOPEZIN varsin riehakas Fiesta. Illalla oli vielä klubikonsertti, jossa SHAMAN MOSCOW esiintyi videoesityksen kera. Kokous Seuraavana aamuna aloitettiin yhdistyksen syyskokous varovasti vasta klo 11. Syyskokouksen viralliseen osuuteen kuuluu aina valita Sibelius-rahaston hallitus. Tällä kerralla erovuoroisista ainoastaan VELI-MATTI PUUMALA valittiin uudestaan. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin pianotaiteilija TUIJA HAKKILA ja säveltäjät JOU N I KAIPAINEN, JUHA LEINONEN ja J UA N ANTONIO MURO. Hallituksen jäseninä Uuden musiikin lokakuun toinen taiteellinen johtaja Jukka Ruohomäki. KUVA: ANNU MIKKONEN. jatkavat ensi vuonna erovuoroon tulevat PETRI KUMELA, TAPIO LAPPALAINEN, MIKKO LUOMA, PASI LYYTIKÄINEN ja OLLI VIRTAPERKO. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin periaatteista, joilla yhdistys tulee taloudellisesti suomalaisen musiikin edistämistä. Todettiin, että tukea jaetaan hakemuksesta festivaalille, joka pystyy edistämään suomalaista musiikkia ammattimaisesti ja laaja-alaisesti sekä osoittaa toiminnassaan kykyä jatkuvuuteen ja saa toimintaansa myös muuta merkittävää rahoitusta kuin yhdistyksen tuki. Myös työllistämisulottuvuus otetaan huomioon. Anomukset käsitellään vuosittain festivaalikohtaisesti. Anomuksesta on käytävä ilmi festivaalin rahoitus- ja kulurakenne sekä ohjelmiston rakenne. Huonosti laadittu hakemus on oikeus jättää se käsittelemättä. Yhdistys ei ole tukiautomaatti, mutta toisaalta pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jotta tapahtumakin kykenee suunnittelemaan toimintaansa pitkällä aikavälillä. Kuka säveltää vuonna 2020? Seminaarin aiheena oli musiikin peruskoulutus ja sävellyksen opetus sekä aihetta laajentaen teknologian tarjoamat mahdollisuudet säveltäjän työlle. Yhdistyksen puheenjohtaja TA P IO TUOMELA korosti avauspuheenvuorossaan yhteiskunnan arvojen murrosta, joka näkyy myös musiikkia harrastavissa nuorissa. Vanhempia painavat nopeuden ja tehokkuuden vaatimukset siirtyvät lapsiin, joiden arki on median, verkon ja mobiilikommunikaation ristitulessa yhä levottomampaa. Pitkäjänteinen soittoharjoittelu on muuttunut keskenään kilpailevien harrastusten bongailuksi. Tietokone madaltaa oman musiikin tekemisen kynnystä, ja tämä muutos musiikkiopistojen olisi käytettävä hyväkseen. Yksi tavoite olisi tuoda kriittisyyttä nuorisomusiikin kuunteluun ja tarjota nuorelle emotionaalisia, älyllisiä ja motorisia haasteita yksilöllisen identiteetin rakennuspuiksi. >> KOMPOSITIO 4 /

10 YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA SEMINAARI Seminaariyleisöä: Jouko ja Riitta Tötterström, Juha Leinonen ja Sanna Ahvenjärvi. KUVA: ANNU MIKKONEN. Musiikkiopistot voisivat tuottaa peruskouluihin ostopalveluina iltapäiväryhmiä, joissa kipinän saaneet lapset saisivat kehittää taitojaan edelleen musiikkiopistossa, kun tietokoneen musiikkiohjelmien rajat ovat tulleet vastaan. Vastenmielisenä pidetylle teoreettisten aineitten opiskelullekin löytyy motivaatio, kun musiikin rakenteen tuntemuksen ja nuotinkirjoituksen tarpeellisuus huomataan oman musiikin tekemisestä käsin. Sävellysharrastajien ohjaamisella voi olla tulevaisuudessa merkittävä, säveltäjiä pysyvästi työllistävä vaikutus, jos musiikkioppilaitosten oppiainepalettiin saadaan mukaan luovaa yhteissoittoa, improvisaatiota ja säveltämisen alkeita. Tämä edellyttää kuitenkin säveltäjiltä asennemuutosta sekä teknologisten ja pedagogisten taitojen päivitystä sekä yhdistykseltä lobbausta taiteen perusopintojen tavoitteista päättävien keskuudessa. Seminaarin alustajista helsinkiläisen Sandels-musiikkiopiston rehtori L E I F NYSTÉN esitteli musiikkioppilaitosten tutkintorakennetta ja Opetushallituksen säännöksiä, joiden mukaan valtionapua saavien musiikkiopistojen on opetuksensa järjestettävä. Hän johtaa Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton asettamaa työryhmää, jonka tehtävä on arvioida musiikkikoulu- ja opistotason musiikinteoreettisten aineitten tasosuoritusten muutostarve. Pakollisten teoriaopintojen osuutta halutaan yleisesti vähentää ja luoda opintoihin enemmän valinnaisuutta, sillä tätä nykyä suurin osa oppilaista jää ilman opiston päättötodistusta kesken jääneitten musiikin perusteiden opintojen takia. Seminaarissa puhui lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteknologian lehtori MATTI RUIPPO, joka kertoi verkon tarjoamista mahdollisuuksista yhteydenpidolle. Opimme termin webinaari, joka tarkoittaa verkossa pidettävää seminaaria. Kukin osanottaja voi osallistua seminaariin esimerkiksi kotonaan, työpaikallaan tai vaikka uimarannalla. Verkossa on nähtävissä ja kuultavissa puhuja ja mahdollinen audiovisuaalinen materiaali, minkä lisäksi seminaaria voi kommentoida tai kysymyksiä esittää viestein, jotka nekin ovat osanottajien nähtävissä. Yhtenä esimerkkinä verkkoyhteydenpidosta oli myös tilanne, jossa New Yorkissa harjoitteleva pianisti keskusteli teoksen tulkinnasta verkon välityksellä teoksen australialaisen säveltäjän kanssa. Säveltäjä oli Australiassa. Lounaan jälkeen kiinnostavan näkymän aivan uudenlaiseen säveltäjän toimenkuvaan tarjosi säveltäjä JON N E VALTOSEN esitys. Hän on tehnyt lukuisia sovituksia pelimusiikista sinfoniaorkestereille. Saksalaiset ja japanilaiset sinfoniaorkesterit ovat saaneet aivan uutta yleisöä, kun ne ovat alkaneet esittää orkesterisovituksia maailman suosituimpien tietokonepelien musiikista. Nuori yleisö on löytänyt heille peleistä tutun maailman klassisen musiikin konserttisaleista. Näistä konserteista käydään vilkasta keskustelua pelisivustojen keskustelufoorumeilla ja siellä myös opitaan ja opetetaan uutta. LIGETI on kuulemma kuuma säveltäjänimi näillä foorumeilla. Yhdistyksen varapuheenjohtaja A N T T I AUVINEN vetää johtokunnan teknologiatyöryhmää ja kertoi muutamin sanoin, miten rannattomia mahdollisuuksia verkko tarjoaa säveltäjille niin teosten levitykseen, markkinointiin kuin musiikin tekemiseenkin. Työryhmä on toistaiseksi tehnyt lähinnä kartoitustyötä ja tavannut useita alan asiantuntijoita niin kotimaisia kuin ulkomaisia. Työ jatkuu vielä varmasti hyvän tovin. Lopuksi oli vuorossa paneelikeskustelu, jossa oululainen säveltäjä ja sävellyksen opettaja KARI KUOSMANEN kertoi mm. siitä, kuinka tärkeää on, että sävellyksen opetusta voidaan antaa ja saada muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä Sibelius-Akatemiaan, mutta tarve oppia on suuri. Niin ikään oululainen säveltäjä, ILMARI MÄENPÄÄ on perustanut e-concerthousen, joka on erikoistunut klassisen musiikin live-konserttien lähettämiseen verkon välityksellä sekä suorana, että videotallenteina. Esimerkiksi Turun filharmonisen orkesterin konsertit välitetään e-concerthousen kautta. Yrityksen verkkosivun osoite on Uuden musiikin lokakuun taiteellinen johtaja JUKKA RUOHOMÄKI toi koulutuskes kusteluun oman näkemyksensä siitä, että musiikkia voi tehdä myös ilman instrumenttiopintoja tai notaation tuntemusta. Tämä on asia, jota musiikkiopistojenkin piirissä jouduttaneen pohtimaan tulevaisuudessa, 10 KOMPOSITIO 4 / 2011

11 YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA SEMINAARI kun remix-nörttien myötä syntyy todennäköisesti huomattavasti nykyistä suurempi tarve järjestää monimuotoista musiikkiteknologian opetusta. Oululaiset olivat erittäin vieraanvaraisia, ja järjestivät oivalliset puitteet yhdistyksen syyskokoukselle ja -seminaarille sekä kiinnostavan mahdollisuuden tutustua uuden musiikin festivaaliinsa.! Epilogi Illan suussa oli vielä vuorossa kamarimusiikkikonsertti, jossa kuultiin mm. JOUKO TÖTTERSTRÖMIN Three Poems from Afterworld ja JOUNI KESTIN Jounikvintetto harmonikalle ja jousikvartetille. Konsertissa esiintyi myös taitava 17-vuotias pianisti HANNU ALASAARELA, Hän soitti vielä keskeneräisestä pianoteoksestaan Etydit kuusi ensimmäistä osaa sellaisella briljanssilla, että hänestä todennä- köisesti tullaan vielä kuulemaan mahdollisesti sekä pianistina että säveltäjänä. Illalla olisi klubilla vielä ollut kuultavissa Pipoka-trion eittämättä ansiokas esitys. Toiminnanjohtajan lisäksi muutama muukin juuttui kuitenkin hitaaseen ruokatarjoiluun ravintola Fransmannissa, minkä vuoksi ainoaksi mahdollisuudeksi jäi kiirehtiminen suoraan Helsinkiin lähtevään junaan kulkematta klubikonsertin kautta. Oululaiset olivat erittäin vieraanvaraisia, ja järjestivät oivalliset puitteet yhdistyksen syyskokoukselle ja -seminaarille sekä kiinnostavan mahdollisuuden tutustua uuden musiikin festivaaliinsa. Annu Mikkonen ja Tapio Tuomela ISCM 2013 ITÄVALLASSA JA SLOVAKIASSA Teosehdotukset ISCM New Music Festival 2013 tapahtumaa varten tulee toimittaa mennessä Fimiciin Eeva Hohtille eeva. Tarkemmat tiedot teoskategorioista ym. käytännöistä on toimitettu jäsenkirjeen 2/2011 mukana. Tiedot löytyvät myös festivaalin verkkosivulta osoitteesta www. iscmwnmd2013.org/. Eeva Hohti toimittaa ehdotukset Suomen jurylle, jonka muodostavat sellisti JUHO LAITINEN ja säveltäjä TA PA N I LÄNSIÖ. Suomen jury laatii marraskuun aikana kuuden teoksen ehdotuslistan, josta tiedotetaan jäsenille välittömästi sen valmistuttua. Jos teoksesi ei tule valituksi näiden kuuden joukkoon, voit silti ehdottaa teostasi suoraan festivaalin taiteelliselle toimikunnalle mennessä edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti. KOMPOSITIO 4 /

12 12

13 Hannu Pohjannoro ISCM:N KYNNYKSELLÄ ZAGREBISSA Jos sesongin aikana on kaksi tärkeää esitystä eri paikoissa, ne osuvat samalle viikolle. Tämä Mikko Heiniön suusta kuulemani murphylainen lausahdus osoittautui todeksi saatuani tietää, että lyömäsoitinkvartettoni oli valittu Zagrebin ISCM-festivaalille huhtikuun alkupuolella Pikainen kalenterin tarkastelu näet osoitti, että ehtisin kuulla vain festivaalin avajaispäivän konsertit, sitten olisikin jo lähdettävä takaisin Suomeen viiden päivän päästä seuranneen kantaesitykseni harjoituksiin. Zagrebin ISCM järjestettiin toisen festivaalin, Zagreb Biennalen yhteydessä, joten musiikkitarjontaa kuitenkin riitti joka päivälle. Mainitun kalenteriongelman lisäksi matkani ajankohtaan vaikutti mahdollisuus osallistua teokseni harjoituksiin. Edellisen kerran osallistuin ISCM:ään 2004 Sveitsissä; tuolloin festivaali eteni kaupungista kaupunkiin ympäri maata, minkä vuoksi läsnäoloni harjoituksissa ei ollut mahdollista. Teokseni esitys oli hyvä, muttei paras mahdollinen: monia yksityiskohtia olisin halunnut muotoiltavan toisin. Niinpä tällä kertaa päätin olla ajoissa paikalla. Lyömäsoittimia, tamburitzaa ja pianomusiikkia IGOR LEŠNIKIN luotsaama lyömäsoitinyhtye bing bang osoittautui kahdentoista osaavan nuoren soittajan joukoksi, joka esiintyi eri kokoonpanoina tarpeen mukaan. Harjoitustyöskentely oli sujuvaa ja luotettavan tuntuista, ja marssijärjestys oli selvä: kaikki keskustelu käytiin Lešnikin kanssa. Hän johtikin yhtyettään kapellimestarin lailla niin harjoituksissa kuin konsertissakin, mikä saattoi olla rajoittavaakin ainakin kvartettoni niissä jaksoissa, joissa pulssia ei ole ja soittajien tulee reagoida toisiinsa. Kaiken kaikkiaan avajaiskonsertti oli onnistunut: teokset olivat hyvin erityyppisiä, joten ainakaan yksisilmäiseltä (-korvaiselta?) ISCM ei avajaisissaan vaikuttanut. Tosin on todettava, että ns. soitinteatteri ilmapalloineen ja sorsapilleineen on kovin vaikea laji... Ja todellakin, matkailu avartaa: Kroatian radion Tamburitza-orkesterin konsertti kuului ehdottomasti matkani ISCM-avajaispuheita. Vasemmalta: tuottaja Mirna Ores, Zagreb Biennalen t aiteellinen johtaja Berislav Šipuš, Kroatian säveltäjäyhdistyksen pääsihteeri Antun Tomislav Šaban, ISCM:n presidentti John Davis. KUVA: HANNU POHJANNORO. mieleenpainuvimpiin, jos kohta huomattavalta osalta ulkomusiikillisista seikoista johtuen. (Tamburitza-orkesteri koostuu balkanilaisista mandoliininsukuisista soittimista, joita soitetaan suurelta osin tremoloa käyttäen. Orkesterin sointi on ohuen metallinen, parhaimmillaan kauniinkuulas.) Avajaiskonsertin päätyttyä, oman teokseni esityksen aiheuttaman adrenaliinipiikin tuskin hälvettyä, festivaaliväki kuljetettiin busseilla radiotaloon ja sain huomata päässeeni aikamatkalle interviisumaahan: puna-armeijan kuoron lavakarismalla varustettu, yhdenmukaisiin pukuihin sonnustautunut noin 20-miehinen orkesteri esitti ilmeenkään värähtämättä kansandemokraattista folklorea, jossa oli joukossa joitakin jazzsointuja ja paikoin hillittyjä modernistisävyjäkin - että tällaista on vielä olemassa! Päätökseksi kuultiin konsertin ainoa ISCM-teos, nuoren hongkongilaisen DIC-LUN FUNGIN And the Strings Resound, ja se muodostikin edeltäneeseen ohjelmaan verrattuna suorastaan käsittämättömän, aina musiikillisten maailmankuvien tasolle ulottuvan kontrastin. Zagreb Biennalen ohjelmaan kuului myös Zagrebin musiikkiakatemialaisten esittäytyminen, kolmen lounaskonsertin mittainen HR Project (HR on Kroatian maatunnus), jossa opiskelijat esittivät kroaattisäveltäjien musiikkia. Mukana oli myös sävellysopiskelijoiden teoksia, mistä annettakoon festivaalille iso pluspiste. Harmikseni nämä puolenpäivän konsertit menivät säännönmukaisesti päällekkäin bing bang -harjoitusten kanssa, minkä vuoksi nousevan säveltäjäpolven musiikki jäi >> Kaiken kaikkiaan avajaiskonsertti oli onnistunut: teokset olivat hyvin erityyppisiä, joten ainakaan yksisilmäiseltä (-korvaiselta?) ISCM ei avajaisissaan vaikuttanut. KOMPOSITIO 4 /

14 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 minulta kuulematta. Konsertit pidettiin taidemuseo MIMARA:n musiikkisalissa klassisten pylväikköjen katveessa, ja samassa paikassa esitettiin iltapäivisin modernin pianomusiikin klassikkoja, joista kuulin BOULEZIN 3. pianosonaatin DAMIR GREGURIĆIN TULKINTANA. Tämän nimenomaisen teoksen kohdalla tulkinta ei rajoitu vain nyansseihin, tempovalintoihin ja sävyeroihin, vaan mobilemaisen avoimen muotonsa vuoksi teos edellyttää esittäjältä myös rakenteellisia valintoja. Sen sijaan KATARINA Lyömäsoitinyhtye bing bang harjoittelee Igor Lešnikin johdolla. KUVA: HANNU POHJANNORO. ISCM 2011 näkyi katukuvassakin. KUVA: HANNU POHJANNORO. KRPANIN ja VLASTA GYURAN urakoima kokonaisesitys LIGETIN etydeistä jäi minulta kuulematta, sillä Zagrebin huhtikuu näytti matkalaiselle parhaat puolensa: sää oli lämmin, olut kylmää ja katukahvilat kutsuivat istuskelemaan iltapäivän aurinkoon... Edellisten lisäksi pianomusiikkia oli tarjolla myöhäiskonserteissa. Serbipianistien SONJA LONČARIN ja ANDR IJA PAVLOVIĆIN muodostama LP Duo oli valinnut ohjelmatekstin mukaan konserttiinsa teoksia, jotka meidän mielestämme ovat merkittävimpiä kahden pianon teoksia kahdelta viime vuosikymmeneltä; säveltäjänimet olivat JOHN ADAMS, MAURIZIO KAGEL, KIM HELWEG (Tanska) sekä VLADIMIR PEJKOVIĆ, BOŽIDAR OBRADINOVIĆ ja ANĐELKO KLOBUČAR entisen Jugoslavian alueelta. Seuraavana iltana D&B Duon (DUBRAVKA VUKALOVIĆ ja BRUNO VLAHEK) konsertissa kuultiin MESSIAENIN Visions de l Amen. Molemmat pianoduot esiintyivät samassa salissa samoilla instrumenteilla, mutta sointiero oli ällistyttävän suuri, edellisen hyväksi. Itse asiassa pidin kuitenkin Aamenkuvista sävellyksenä enemmän kuin LP Duon ohjelmasta, jossa teosten tietty pattern-music-tyyppinen samankaltaisuus alkoi illan mittaan tuntua hiukan puuduttavalta, mutta se sointi, se sointi... Orkesterikokemuksia Varsinaisia ISCM:n orkesterikonsertteja en kuullut, mutta Zagreb Biennalen ohjelmaan sisältyivät puolalaisen Witold Lutoslawski -sinfoniaorkesterin ja italialaisen Veronan Areenan orkesterin vierailut. Orkesterikonserttien ohjelmistovalinnat kuuluvatkin varmoihin keskustelun herättäjiin kaikilla festivaaleilla, ja säveltäjien keskuudessa myös festivaalien ulkopuolella. Vaikka jätettäisiin huomiotta se arvostelun ilmiselvä vaikutin, että kuultujen teosten sijaan olisi pitänyt valita kritiikin esittäjän oma sävellys, voidaan keskusteluista poimia muutamia tyyppitapauksia. Floppeja on aina helppo päivitellä: esimerkiksi BERISLAV ŠIPUŠIN lyömäsoitinkonsertto...in the Proximity of the Planet Coral jäi minulle aikamoiseksi arvoitukseksi. Konserton neljää osaa varten lavalla oli neljä eri soitinkioskia, joiden avulla solisti BIAO LI pääsi esittelemään soittonsa käsittämätöntä nopeutta ja äänenvoimakkuutta: etukäteen en olisi uskonut, että yksi lyömäsoittaja pystyisi hukuttamaan alleen kokonaisen orkesterin. Semminkin kun orkesterilla ja solistilla ei tuntunut olevan juuri muuta yhteistä kuin soiton samanai- 14 KOMPOSITIO 4 / 2011

15 ISCM Oikeinkirjoitus ennen kaikkea. KUVA: HANNU POHJANNORO. En voinut välttyä mielikuvaleikiltä, jossa Muppett-shown rumpali Animal olisi päässyt irti ja löytänyt tiensä orkesterisaliin... kaisuus (kenties balanssiongelmasta johtuen?), en voinut välttyä mielikuvaleikiltä, jossa Muppett-shown rumpali ANIMAL olisi päässyt irti ja löytänyt tiensä orkesterisaliin... Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että en ole tutkinut partituuria enkä keskustellut säveltäjän tai kenenkään esittäjän kanssa, enkä siis voi tietää, missä määrin esitys vastasi säveltäjän intentiota. Loppujen lopuksi tämä vain osoittaa, kuinka äärimmäisen keskeinen rooli esityksellä on teosta arvioitaessa: kuinka helposti syntyykään ajatusketju epätyydyttävä esitys huono teos huono säveltäjä. Suorastaan pelottavaa on ajatella, millaisia seurauksia tällaisilla yksittäistä säveltäjää koskevilla päätelmillä saattaa pahimmillaan olla, varsinkin, kun niin monen orkesteriteoksen osaksi lankeaa kuuluisa kolmoisesitys: ensimmäinen, viimeinen ja ainoa. Edelleen voi kritisoida tunnettujen säveltäjien epäkypsien nuoruudentöiden esittämistä. BRUNO MADERNA sävelsi Pianokonserttonsa op. 1 (1942) parikymppisenä. Teos on ollut tekijälleen epäilemättä aikanaan merkittävä, ja Madernan myöhemmän tuotannon huomioonottaen sillä on luonnollisesti tiettyä historiallis-biografista kiinnostavuutta, mutta nuoruuden into harvoin korvaa sävellystaitoa. En mitenkään pysty vakuuttumaan siitä, että tuon kaltaisen teoksen oikea paikka olisi kansainvälisellä festivaalilla, vaikka ohjelmakirja kertoikin, että teos unohdettiin pian valmistumisensa jälkeen (ensiesityksestä ei mainita mitään), kunnes vasta 2009 Veronan Areenan orkesteri palautti teoksen konserttilavalle. Miksi? Kummassakaan orkesterikonsertissa en lopulta tuntenut mitään elämää suurempia väristyksiä. Tällä en tarkoita, että huippuelämysten etsiminen olisi Arkkitehtoninen kohtaaminen: taidemuseo MIMARA antoi iltapäiväkonserteille komeat puitteet, taustalla festivaaliväen majapaikka hotelli Westin. KUVA: HANNU POHJANNORO. mitenkään oleellista konserttikäyntieni kannalta, osoittautuipa vain, että harvinainen on epätavallista ja tämä pätee myös musiikin kyllästämässä festivaaliympäristössä. Toisaalta säästyin myös kiusalliselta tästä kuuluu olla innoissaan -tunnelmalta väliajoilla, olinhan normaalin hiekkalaatikkoni ulkopuolella: vailla Kuka Kukin On -opasta saatoin siis keskittyä kuuntelemaan enemmän musiikkia ja vähemmän sitä, mitä siitä sanotaan. Hannu Pohjannoro >> KOMPOSITIO 4 /

16 Olli Virtaperko WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 ISCM World New Music Days 2011 pidettiin huhtikuun päivä Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa. Suomesta festivaalille valittiin tänä vuonna vain yksi teos, Hannu Pohjannoron lyömäsoitinkvartetto time exposures. Käyrätorvikonserttonsa kantaesityksen kiireistämä Hannu palasi Suomeen välittömästi ISCM:n avajaispäivälle ajoittuneen kappaleensa esityksen jälkeen. Minä tuurasin häntä festivaalin loppuajan Suomen ISCM-edustajana. Viisi päivää kokouksissa Kokouksissa istumisista pääasiallisesta tehtävästäni on vain vähän raportoitavaa. Byrokratiaa ja protokollaa kokouksiin sisältyi paljon, varsinaisia käsiteltäviä asioita oli vähän. SOFIA GUBAIDULINA päätettiin yksimielisesti valita yhdistyksen Honorable Memberiksi ja vuosien ISCM-vastuukaupungit pitivät esittelyt suunnitelmistaan. Järjestön puheenjohtajisto valittiin rutiininomaisesti ja vailla soraääniä jatkamaan tehtävissään ja kokouksissa luotiin katsaus tulevaisuuden suunnitelmiin, pääasiassa vuoden 2015 jälkeisiin mahdollisiin ISCM-isäntäkaupunkikandidaatteihin. Siinä kaikki. Tämä vaatimaton varsinaisten käsiteltävien asioiden kirjo olisi uskoakseni ollut mahdollista käsitellä parin päivän kokoustamisen puitteissa; nyt kokouspäiviä oli viisi. ISCM:n kokous- ja majoituspaikkana oli Zagrebin keskustassa painajaismaisena kommunistisen rakennustaiteen manifestina taivaisiin kohonnut hotelli Westin, jonka sinänsä hulppea ylimmän kerroksen panoramanäkymäinen kokoushuone toimi hitaasti matelevien kokousten näyttämönä. Nimellisesti viiden tähden lippulaivahotelliksi määritelty Westin oli ränsistynyt ja persoonaton kolossi, jossa majoittumisen viihdyttävin puoli oli se, että siellä asuivat samanaikaisesti käynnissä olleen Miss Universe Croatian kaikki 23 kilpailijaa entourageineen koko ISCM-viikon ajan. Heidän läsnäolonsa näkyi vaikuttavan etenkin Westinin drinkkibaarin iltaiseen suosioon ISCM:n miesvaltaisen Tunnelmakuva 25 tunnin kokousistumisen toiseksi viimeisestä sessiosta. Jipii. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. Ainoa varsinaiseen kokoustamiseen liittyvä mainitsemisen arvoinen asia on seuraavan puolen vuoden ajalle kasaantuva poikkeuksellinen ISCM-hakujen suma. Vuoden 2012 Belgian festivaalin hakudeadline oli nyt elokuussa, vuoden 2013 Slovakia-Itävallan festivaalin deadline tulee olemaan ja Puolan 2014 festivaalin kokousväen rekreationaalisten aktiviteettien tapahtumapaikkana. Jotain tärkeääkin Ainoa varsinaiseen kokoustamiseen liittyvä mainitsemisen arvoinen asia on seuraavan puolen vuoden ajalle kasaantuva poikkeuksellinen ISCM-hakujen suma. Vuoden 2012 Belgian festivaalin hakudeadline oli nyt elokuussa, vuoden 2013 Slovakia-Itävallan festivaalin deadline tulee olemaan ja Puolan 2014 festivaalin Suomen jurylle teosehdotukset on kuitenkin toimitettava jo kaksi kuukautta aikaisemmin, eli Slovakia-Itävallan festivaalia varten ja Puolan festivaalia varten mennessä. Tästä kuitenkin tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Puolen vuoden sisällä tapahtuu siis poikkeukselliset kolme ISCM-hakua. Syynä tähän on Puolan Wroclavin kaupunkiin sijoittuvan festivaalin ohjelmapolitiikka. Poikkeuksellisen korkealla profiililla tapahtumaa suunnittelemaan lähteneet wroclavlaiset aikovat sisällyttää ohjelmaansa peräti kuusi orkesterikonserttia, yhden kokoillan oopperan ja useita kamarioopperoita. Suunnitelmien suurellisuuden vuoksi vuoden 2014 ohjelma on päätetty lyödä lukkoon jo vuoden 2012 aikana, minkä takia myös vuosien 2012 ja 2013 deadlineja päätettiin aikaistaa. Minulta salatusta syystä pidettiin mahdottomana ajatusta siitä, että Slovakia- Itävallan vuoden 2013 festivaalin haku voisi ajoittua vuoden 2014 haun jälkeen. Samaten mysteeriksi minulle jäi, miksi Puolan koko ohjelma ei ainoastaan ooppera- ja orkesterikonsertit pitää lyödä lukkoon kerralla. No, minun ymmärrykseni tai ymmärtämättömyyteni on tietysti asiain tolien suhteen herttaisen yhdentekevää merkityksellistä on vain, että nämä haut tapahtuvat pian, ja että on suomalaisen säveltäjäkunnan etu, että kumpaankin hakuun lähtisi monipuolinen valikoima mahdollisimman 16 KOMPOSITIO 4 / 2011

17 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 korkealaatuisia sävelteoksia. Eli hyvät kollegat: noteeratkaa ISCM poikkeuksellisen varhaiset hakuajat ja toimikaa sen mukaan! Ankara teoshaku välinpitämätön toteutuma Vaikkei minulla ollut festivaalilla oman kappaleen esitystä jännitettävänä, tarjosi ISCM 2011 lähtökohtaisesti henkilökohtaista ammatillista mielenkiintoa. Olin valinnut TIM PAGEN kanssa Suomen ehdotukset Zagrebiin, ja olin utelias näkemään, kuinka festivaalin lopullinen ohjelma suhteutuisi teosten hakuprosessiin. ISCM:n hakusäännöissä asetetaan tarkat rajoitukset ehdotettaville teoksille aina sävellysten iästä (ei tule valita yli viisi vuotta vanhempia teoksia) tarkoin määritellyn esityskokoonpanon ja teosten maksimipituuden kunnioittamiseen. Zagrebin ISCM 2011:n omalaatuiset kokoonpanot muun muassa tuuba- ja saksofonikvartetti ja kroatialaisia erityissoittimia vilisevät Kroatian armeijan puhallinorkesteri ja perinneyhtye Tamburiza orchestra aiheuttivat meille paljon päänvaivaa. Sääntöjä pilkuntarkasti noudattaen saimme olla tyytyväisiä, että ylipäänsä löysimme kappale-ehdotuksia vaaditusta kuudesta eri kategoriasta. Jälkeenpäin on tullut ajateltua, että ehkä ei sittenkään olisi kannattanut toimia näin pedantisti. Festivaalilla esitettyjen kappaleiden kirjo nimittäin osoitti, että hakuohjeiden ja toteutuneen ohjelman suhde oli lähinnä viitteellinen. Suomen osalta valitettavasti vaille ehdotettavaa teosta jäänyt ISCM 2011:n hakukategoria 7, Baroque Ensemble, oli tästä hyvä esimerkki. Soitin soittimelta liki pienen orkesterin kokoiseksi määritelty teoshaku ei vastannut vähääkään konsertin antia. Lavalla kuultiin milloin trioa, milloin kvartettia ja yhden ohitsekiitävän kappaleen verran 11-henkistä kamariyhtyettä. Entäpä konsertin soittimien luvattu barokkisuus sitten? Musiikin esittämisestä vastanneen ANSAMBL CAMERATA GARESTENIN soittimistoon kuului kaksi barokkisoitinta etäisesti muistuttanutta soitinta epäilyttävästi myöhäisklassismin ajan Hotelli Westinin aulabaarissa tarkkaavaisen oli hyvinkin mahdollista oppia tunnistamaan, ketkä asiakkaista kuuluivat ISCM:n kokousedustajien ja ketkä Miss Universe Croatia 2011:n kilpailijoiden heimoon. huilun näköinen moniläppäinen traverso sekä jonkinmoinen cembalonrääpäle. Kaikki muut soittimet olivat sataprosenttisen moderneja jousi- ja puhallinsoittimia metallikielineen ja nykyaikaisine venttiilikoneistoineen. Vanhan musiikin autenttisuusliikkeen aallot eivät ilmeisesti ole vielä saavuttaneet Dalmatian rannikkoa; Kroatian musiikkielämä näkyy tässä suhteessa olevan noin 40 vuotta Suomea ja Länsi- Eurooppaa jäljessä. Barokkiyhtye-episodin kaltaisia ankara teoshaku välinpitämätön toteutuma -esimerkkejä löytyi festivaalilta runsaasti. Eksklusiivinen Jousikvartetti ja sähkökitara, tai sähkökitara soolona -kategoria saattoikin käytännössä tarkoittaa pelkkää jousikvartettia. Hakuohjeissa tiukasti tietyn instrumenttilistauksen puitteisiin rajattu orkesteriteos mutatoitui jouhevasti solistikonsertoksi, lisäsoittimia viliseväksi järkäleeksi tai usean kapellimestarin vaativaksi spektaakkeliksi. Ja niin edelleen. Protestanttisen velvollisuudentunnon ja sääntöjen kirjaimellisen noudattamisen sisäistäneelle on aina eräänlainen elämys kohdata todellinen maailma, jossa niin sanotut säännöt ja määräykset tarjoavat vain löyhän viitekehyksen tapahtumien todelliselle toteutumalle. Kuriton orkesteri ja sodan kaiut ISCM 2011 sisälsi kolme orkesterikonserttia kolmen eri orkesterin soittamana. Orkesterit olivat bulgarialainen PLOVDIV FILHARMONIC ORCHESTRA, KROATIAN RSO sekä Z AGR E B PHILHARMONIC. Kuulin orkestereista kahta ensimmäistä, ja noiden konserttien musiikillisesta annista mieleeni jäivät myönteisinä kuuntelukokemuksina kaksi pohjoismaalaista kappaletta BE N T SØRENSENIN Mozart-sitaatteja poikkeuksellisen tyylikkäästi hyödyntänyt Exit Music sekä länsinaapurimme KATARINA LEYMANIN värikylläinen ja muodoltaan tasapainoinen Streams. Soitannollisesti yllätyin siitä, että Bulgarian toiseksi suurimman kaupungin orkesteri pesi kirkkaasti naapurimaansa valtiollisen radio-orkesterin. Suurin ero piili jousistossa, joka bulgarialaisilla oli sisäisesti yhtenäinen ja kokonaisuutena sävelpuhtaaseen soittoon kykenevä, kroatialaisilla sisäisesti epäyhtenäinen ja kokonaisuutena sävelpuhtaaseen soittoon kykenemätön. Paikallisella Rso:lla oli myös huomattavia ongelmia harjoituskurin suhteen. Ennen teoksensa esitystä Katarina Leyeman oli ruotsalaiselle temperamentille sopivasti hivenen onneton siitä, että orkesteri hölisi harjoituksissa lakkaamatta, viis veisasi säveltäjien palautteesta eikä ottanut näkeviin silmiinsä musiikin esitysohjeita. Sanomattakin on selvää, ettei tällainen orkesteri ole kykenevä toteuttamaan säveltäjän musiikillisia intentioita lähimainkaan tyydyttävällä tavalla. Serbian nuori ja uhmakas M I L IC A DJORDJEVIĆ (*1984) ilmaisi epätyytyväisyytensä Leyemania värikkäämmin. Hän haukkui orkesterin harjoituksissa >> KOMPOSITIO 4 /

18 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 Jos kohta Kroatian Rso ja kelvoton Ansambl Camerata Garesten tuottivat kuulijoille pahan pettymyksen, löytyi paikallisista yhtyeistä ilonaiheitakin. XL Tuba Quartet osoitti erikokoisten tuubasoittimien muodostavan vakavasti otettavan soitinperheen, jonka soinnista löytyy syvyyttä, voimaa ja sävyjä. pataluhaksi ja ilmoitti vetävänsä teoksensa pois konsertista. Jos kyseessä olisi ollut minkä tahansa muun maan kuin Serbian säveltäjä, olisi tämä päätös ollut festivaalin kannalta lähinnä ikävää. Mutta nyt se oli katastrofi. Kroatian ja Serbian välisille jännittyneille suhteille on kuvaavaa, että serbialaisen säveltäjän teoksen esiintymistä Kroatian valtiollisen orkesterin konserttiohjelmassa pidettiin jo sellaisenaan uskaliaana. Niinpä serbialaisen säveltäjän ja kroatialaisen orkesterin välisessä konfliktissa olisi symbolisella tasolla ollut ainekset huomattavan vakavaan valtiolliseen välikohtaukseen, jonka konserttijärjestäjät toki ymmärsivät. Djordjevićia maaniteltiinkin kaikin mahdollisen tavoin perumaan kappaleelleen asettamansa esityskielto. Pitkin hampain ja tilanteen räjähdysalttiuden ymmärtäen vastentahtoinen säveltäjä lopulta alistui kuuntelemaan konsertissa kappaleensa, joka orkesteri toden totta rääpi läpi kelvottomuutta lähentelevällä tavalla rumasti ja jokaista soittamaansa säveltä ja niiden kirjoittajaa inhoten. Tämä episodi ei ollut kunniaksi Kroatian Rso:lle, joka on ollut luovinaan itsestään kuvaa nimenomaan aikamme musiikkiin erikoistuneena orkesterina. Milica Djordjevićin ja Kroatian Rso:n välirikko ei ollut ainoa ISCM 2011:n sattumus, joka muistutti Jugoslavian hajoamissotien läheisyydestä ja Kroatian veristä lähihistoriasta. ISCM:n epäonneksi samaan aikaan festivaalin kanssa saatettiin Haagin YK-sotatuomioistuimessa päätökseen kroaattikenraalien ANTE GOTOVINA ja MLADEN MARKAČ kohuttu sotarikosoikeudenkäynti. Monelle kroaatille nämä sotaherrat edustavat kansallissankareita, jotka neuvokkuudellaan onnistuivat lopettamaan vuosina riehuneen sodan. Oikeus näki sankar kenraalien neuvokkuuden kuitenkin toisin silmin heidät todettiin syyllisiksi 320 Krajinan serbin surmauttamiseen vuonna Gotovinan 24 ja Markačin 18 vuoden vankilatuomiot saivat raivostuneet kroaatit vellomaan Zagrebin kaduilla, ja erittäin jännittyneen tilanteen musiikilliseksi uhriksi joutui säveltäjä SI LV IO FORETIC. Hänen farssinomainen sotaoopperansa The Marshal vedettiin poliittisen tilanteen räjähdysalttiuden takia pois festivaalin ohjelmasta, ja Splitziin suunnitellun teoksen kantaesityksen lisäksi peruuntui myös oopperan simultaaniseksi aiottu suora streaminglähetys Zagrebin Tuskanac Cinema -elokuvateatterissa. Epätodennäköistä musiikillista ilottelua Jos kohta Kroatian Rso ja kelvoton Ansambl Camerata Garesten tuottivat kuulijoille pahan pettymyksen, löytyi paikallisista yhtyeistä ilonaiheitakin. X L TUBA QUARTET osoitti erikokoisten tuubasoittimien muodostavan vakavasti otettavan soitinperheen, jonka soinnista löytyy syvyyttä, voimaa ja sävyjä. Yhtye oli saanut soitettavakseen myös kelpo musiikkia, josta itseäni miellytti eniten hongkongilaisen nuoren CHI-HIN LEUNGIN viisiminuuttinen Utmost Attac ytimekäs karakterikappale, joka kuvasi jousen ampumisen kolmiosaisen aktin jousen jännittämisineen, nuolen matkaan saattamisineen ja vastustajan haavoittamisineen. Mutta vielä XL Tuba Quartetin oivallisuutta suurempi yllätyksen aihe oli mahdollisuus voida todistaa sellaisen big bandin olemassaoloa, jonka soittajilla vaikutti olevan myönteinen asenne soittamaansa musiikkia ja ylipäänsä big bandissä työskentelyä kohtaan. Teoskategorian Jazz Orchestra toteutuksesta vastanneen K ROAT I A N RADION ja TELEVISION BIG BANDIN muusikot tuntuivat esiintyessään oikeasti nauttivan soittamisesta sen sijaan että olisivat kehonkielellään viestineet inhoavansa syvästi työtään, soittamaansa musiikkia ja sen säveltäjiä. Jopa big band -yhtyeiden sektioiden sisällä jostain kumman syystä aina toteutettava, yleensä myötähäpeää herättävä soittimien synkronoitu rytmikäs heiluttelu tuntui luontevalta ilottelulta kroatialaisten tekemänä. Itse musiikki ei kylläkään aihetta ilakointiin juuri aiheuttanut. Lähinnä yhdysvaltalaisten viihdemusiikin ammattisäveltäjien musiikista koostetun sokerisen mössön vastapainona konsertissa kuultiin onneksi färsaarelaisen HEDIN DAVIDSENIN suoraviivainen ja rouhea Nidhogg, jonka keskiössä oli Björkenheim/Hendrix -tyylisesti ulvova kitara. Kolmikymppinen Hedin ja Färsaaria ISCM-istunnoissa varsinaisesti edustanut vanha kehäkettu K R I S T I A N BLAK osoittautuivat kelpo rientomiehiksi, joiden seurassa oli iltaisin ilo nauttia edellä mainitussa Westinin drinkkibaarissa tuoppi poikineen Kroatian huteran olutkulttuurin laadukkaimmaksi osoittautunutta juomaa, balttiportteri-tyyppistä Tomislav Pivoa (7 %). Sinebrychoffin Portterin kaltaista huumaavan suklaanpaahteista maltaisuutta ei Tomislavista löytynyt, mutta maltillisesti lakritsainen ja ei-liian-makea Tomislav oli yhtä kaikki kelpo olut, jota monesta paikallisesta tummasta oluesta poiketen ei ollut makeutettu sokerilla. Herra Tasavallan Presidentti Kroatia on siinä mielessä ainutlaatuinen maa 18 KOMPOSITIO 4 / 2011

19 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 Ja heillä kaikilla oli niin mukavaa. Presidentti Josipovićin kädestä roikkuu ISCM:n hallituksen lakiasiainvastaava Franz Eckhardt. Taustalla hangonkeksinä ISCM:n australialainen puheenjohtaja John Davis. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. Presidentti Ivo Josipivić ja vallan suloinen vetovoima. Ihailijoina Hong Kongin Joshua Chan ja Kiinan Setsuanin sektion kirjoittajalle tuntemattomaksi jäänyt edustaja. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. Kroatia on siinä mielessä ainutlaatuinen maa maailman valtioiden joukossa, että sen presidenttinä on oman aikamme taidemusiikin säveltäjä. Vuonna 2010 Kroatian presidentiksi valittu Ivo Josipović nousi valtiomieheksi vailla merkittävää poliittista taustaa. Koulutukseltaan Josipović on Zagrbin musiikkiakatemiasta vuonna 1983 valmistunut säveltäjä ja Zagrebin yliopiston rikosoikeuden professori. maailman valtioiden joukossa, että sen presidenttinä on oman aikamme taidemusiikin säveltäjä. Vuonna 2010 Kroatian presidentiksi valittu IVO JOSIPOVIć nousi valtiomieheksi vailla merkittävää poliittista taustaa. Koulutukseltaan Josipović on Zagrbin musiikkiakatemiasta vuonna 1983 valmistunut säveltäjä ja Zagrebin yliopiston rikosoikeuden professori. Presidenttiyden, lakiprofessoriuden ja aktiivisen säveltäjyyden lisäksi Josipović toimi presidentiksi valintaansa asti liki parinkymmenen vuoden ajan nykymusiikkifestivaali Music Biennale Zagrebin johtajana. Varsin pätevä mies, siis. Kroatialaisten palautteesta päätellen Josipović on onnistunut presidenttinä hyvin hänen kannatuslukujensa keskiarvo on pysynyt koko ajan 80%:n paremmalla puolella. ISCM:n kokousaikataulu oli järjestetty niin väljäksi, että kokousten lomassa oli aikaa jos jonkinmoiselle kissanristiäiselle. Presidentinlinnassa pidetty vastaanotto oli näistä kissanristiäisistä kiintoisin ja kiitollisin. Naureskelevien turvamiesten viitteellisen turvatarkastuksen jälkeen ISCM:n noin 50-henkinen kokousväki ohjattiin suureen vastaanottosaliin, jossa välitön Herra Presidentti oli vastaanottamassa vieraitaan. Presidenttiyteen kuuluvien edustuksellisten tilaisuuksien isännöimisten joukosta lähinnä säveltäjistä koostuvan kollegiaalisen joukon hyysäämisen voisi kuvitella olevan siitä rennoimmasta päästä. Ja tältä myös todella vaikutti presidentti Josipovićilla ei ollut kiire mihinkään ja hän jutteli anteliaasti maireaksi jonoksi järjestäytyneen, lyhyttä henkilökohtaista keskustelutuokiota hinkuneen säveltäjälauman kanssa. Minä en tuohon jonoon liittynyt, koska minulla ei ollut mitään niin merkittävää sanottavaa, että olisin sen takia viitsinyt viedä presidentin aikaa. Mutta hämmästyttävän monella kollegalla tärkeää sanottavaa tuntui riittävän. >> KOMPOSITIO 4 /

20 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 The Gentleman of Your description obviously appreciates a clear separation and definition of powers, totesin johtaja Dosenille toisaalta siksi, että uskoin asian todella olevan näin, mutta ensisijaisesti siksi, että olin vuosikaudet halunnut käyttää vakavassa keskustelussa P. G. Wodehousen Jeeves-kirjojen päähenkilön lauseenaloitusta The Gentleman of Your description.... Herra Zagrebin Pormestari Omiensa joukossa silmin nähden rentoutuneen presidentti Josipovićin järjestämä vastaanotto oli luonteeltaan hyvin erilainen tapahtuma kuin Zagrebin pormestarin MILAN BANDIĆIN isännöimä vastaanotto päivää myöhemmin. Nuivan byrokraatin oloinen Bandić mumisi paperiinsa tuijottaen tyhjänpäiväisiä korulauseita, jotka tympääntyneen oloinen avustaja käänsi englanninkieliseksi muminaksi. Herrojen Josipović ja Bandić välinen temperamenttiero olisi tuskin voinut olla suurempi kiintoisaksi asian teki se, että samat nimenomaiset miehet olivat vastakkain Kroatian presidentinvaalien toisella kierroksella vuonna Kommunististaustainen Bandić hävisi poliittiselle untuvikkovastustajalleen selvästi 40 % 60 %. Josipovićin vaalikampanja perustui korruption ja järjestäytyneen rikollisen vastaiseen kamppailuun, ja tässä suhteessa hän oli varmasti vastustajaansa uskottavampi kandidaatti Bandićin mahdollisuuksia nousta maan isäksi nimittäin kalvoi epäonnekas tapahtumaketju vuodelta 2002, jossa autonsa ratista juopuneena pysäytetty Herra Pormestari yritti ensin lahjoa pidätyksen tehnyttä poliisia ja sen epäonnistuttua uhkasi käyttää suhteitaan työtään tehneen poliisiparan pään menoksi. Asia vuosi kuitenkin julkisuuteen, ja Bandić joutui nousseen skandaalin myötä eroamaan tehtävästään. Vuonna 2005 zagrebilaiset kylläkin valitsivat Bandićin uudestaan pormestarin virkaan, mutta jotain Bandivin poliittisesta uskottavuudesta kertoo se, että Zagrebin pormestari Kroatian radion ja television big band musisoinnin ihmeen äärellä. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. hävisi Josipovićille omassa kaupungissaan kummallakin vaalikierroksella selvästi. The Gentleman of Your description... Kaikki eivät kuitenkaan olleet lämmenneet Josipovićin lempeälle karismalle ja skandaalien tuhrimattomalle moraliselle johtajuudelle. Paluumatkalla lentokoneessa tutustuin Milan Bandićin kannattajaan, JOHTAJA DOSENIIN. Hän oli ammatiltaan kriisijohtaja, jonka työnä oli pelastaa konkurssin partaalla horjuvia yhtiöitä parhaillaan työn alla oli säilykekalaa purkittavan kroatialaisyrityksen pelastusoperaatio. Johtaja Dosen luennoi minulle kymmenen kilometrin korkeudessa puolen tunnin ajan Kroatian poliittisesta järjestelmästä ja syytti virkaatekevää presidenttiä poliittisesta vapaamatkustajuudesta. Pitkän poliittisen uran sijaan akateemisesta maailmasta suoraan politiikan huipulle singahtanut Josipović ei johtaja Dosenin mukaan ollut kykenevä saati uskottava toimimaan maan johtajana. Mutta presidentin persoonaa ja taustaa huomattavasti suurempi ongelma oli johtaja Dosenin mielestä Kroatian poliittinen järjestelmä itsessään, jossa pääministerikeskeisen parlamentarismin sijaan presidentille on kasattu tarpeettomasti valtaa muun muassa asevoimien ylipäällikkyys. Kun minä teen työtäni, haluan aina ensimmäisenä tietää, kuka yrityksessä on vastuussa asioista. Ei sem- 20 KOMPOSITIO 4 / 2011

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT 1/5 TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT l Yhdistyksen nimi on TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry ja se kuuluu alueyhdistyksenä SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO ry:een, josta näissä säännöissä käytetään

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi.

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry I YHDISTYS, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. MALLISÄÄNNÖT PARTIOPIIREJÄ VARTEN (Prh:n 21.3.2007 ennakkotarkastamat, 3 tarkennus 18.4.07) ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Viestinnän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot