KOMPOSITIO4 / Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPOSITIO4 / 2011. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2011"

Transkriptio

1 KOMPOSITIO4 / 2011 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2011

2 PÄÄKIRJOITUS KOMPOSITIO 4 / 2011 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A Helsinki Puh Fax Päätoimittaja Annu Mikkonen Puh Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Tapio Tuomela ( puheenjohtaja) Antti Auvinen ( varapuheenjohtaja) Veli-Matti Puumala Harri Suilamo Johan Tallgren Riikka Talvitie Olli Virtaperko Taitto Susanna Raunio Keto / Kansikuva Yksityiskohta sähkökaapista (KATI IMMONEN JA MINNA MAIJA LAPPALAINEN: BOX, TURKU 2011). KUVA: SUSANNA RAUNIO. Sisällys Pääkirjoitus Music-as-a-service Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus Teoston toiminnassa Tuukkonä Ouluun? ISCM 2013 ISCM:n kynnyksellä Zagrebissa World New Music Days 2011 Wennäkoski Warsowassa Vastine Atso Almilan kirjoitukseen Katariinasta Maisaan Uudet jäsenet Muistelmia Kantaesityksiä Asko Hyvärisen sävellyskonsertti Organo Novo Tulkinnanvaraista Aikamme musiikkia -luentosarja FIMIC + MUSEX = MUSIC FINLAND Syksyn alussa Fimic ry:n ja Musex ry:n hallitukset päättivät yhdistää Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin ja musiikin vientiorganisaatio Music Export Finland Musexin yhdeksi musiikin tiedotus- ja vientiorganisaatioksi, jonka nimeksi tulee Music Finland. Syitä yhdistämiseen on useita. Jo pitkään on pyritty karsimaan Fimicin ja Musexin toiminnan päällekkäisyyksiä. Toisinaan on näet ollut vaikea ratkaista, kumman organisaatioon toimialaan jokin vienti- tai tiedotustoiminta kuuluu. Tämä on aiheuttanut kitkaa kummassakin organisaatiossa ja hämmennystä musiikin kentällä. Yrityksistä huolimatta tähän ongelmaan ei ole löytynyt toimivia ratkaisuja. Lisäksi ministeriöt (lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö) ovat esittäneet toivomuksen siitä, että tukea saavien vienti- ja tiedotusorganisaatioiden määrää vähennettäisiin nykyisestä kahdestatoista seitsemään. Keväällä olivat käynnistyneet keskustelut Musexin ja elokuvaalan vientiorganisaatio Favexin mahdollisesta yhdistämisestä. Musiikin alan toimijat eivät pitäneet tällaista yhteistyömallia kuitenkaan hyvänä, vaan katsoivat yhden vahvan musiikkiin keskittyvän organisaation olevan edullisempi vaihtoehto suomalaiselle musiikille. Fimicillä ja Musexilla on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta samat jäsenjärjestöt ja jopa yhteisiä hallituksen jäseniä. Toimintojen yhdistäminen järkiperäistää hallinnon hoitoa ja saa toivottavasti aikaan säästöjä, jotka voidaan ohjata jatkossa suomalaisen musiikin edistämistoimiin. Tarkoitus on, että Music Finland jatkaa edelleen niitä edistämis-, vienti- ja tiedotustehtäviä, joita Fimic ja Musex ovat aiemmin hoitaneet. Tämä tarkoittaa Fimicin asiakkaiden osalta, että esim. nuotiston toiminta säilyy. Viennin edistämisen osalta Music Finland hoitaa jatkossa kaupallisesti merkittävän musiikin vientiä ja tekee yhteistyötä alan yritysten kanssa. Uusi organisaatio vastaa jatkossa kaikesta suomalaisen musiikin tiedotuksesta. Näillä näkymin on tarkoitus, että Fimicin ja Musexin vakituiset henkilökunnat siirtyvät Music Finlandiin vanhoina työntekijöinä. Musexin toiminnanjohtaja on kuitenkin jo nyt ilmoittanut siirtyvänsä Tampere-talon johtajaksi joulukuun alusta lähtien. Music Finlandin perustajajäsenet ovat Suomen Säveltäjät, ELVIS, Gramex, Indieco, Musiikkituottajat, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen Liitto ja Teosto. Yhdistyksen ensimmäinen syyskokous pidettiin jolloin hallitukseen valittiin kuusi jäsentä. Suomen Säveltäjien edustajaksi hallitukseen valittiin Annu Mikkonen, jonka varajäsen on Riikka Talvitie. Hallitusta täydennettäneen myöhemmin Muusikkojen liiton ja Gramexin jäsenillä, kun nämä järjestöt ovat sopineet keskenään edustajapaikoista. Hallituksen ensimmäinen tehtävä on etsiä yhdistykselle toiminnanjohtaja ja tämän jälkeen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa käynnistää Music Finlandin toiminta AM 02 KOMPOSITIO 4 / 2011

3 Mikko Villi MUSIC-AS-A-SERVICE SISÄLTÖJEN KÄYTTÖ, KULUTUS JA JAKELU VERKOSSA Internetin merkitys mediasisältöjen jakelussa ja kulutuksessa kasvaa alati. Tällä hetkellä suurin muutos on siinä, että verkkosisältöjä kulutetaan enenevissä määrin mobiililaitteilla. Arvioiden mukaan vuonna 2014 Internetin mobiili käyttö ohittaa käyttäjien määrässä verkon käytön perinteisen tietokoneen kautta. Musiikin kulutuksen muutoksissa korostuvat nämä kaksi tekijää verkko ja mobiili. Musiikkia kulutetaan enenevässä määrin mobiililaitteilla, sitä hankitaan verkon kautta ja enenevissä määrin musiikki sijaitsee vain verkossa, ns. pilvessä. Siten musiikkiin pääsee käsiksi miltä tahansa mobiili- tai muulta laitteelta, joka vain on kytkeytyneenä internetiin. Musiikin kulutuksessa tapahtuva toinen muutos on se, että omistuksesta siirrytään pääsyyn. Musiikkia ei yksinomaan enää omisteta (levyinä tai edes MP3- tiedostoina) vaan kuluttajat maksavat vain sen käytöstä. Tästä ajankohtainen esimerkki on ruotsalainen musiikkipalvelu Spotify, jonka kautta voi kuunnella musiikkia suoratoistona internetistä. Pääsystä voidaan maksaa kuukausipohjaisesti tai vaikkapa mikromaksuina. Palvelu service viittaakin usein tässä yhteydessä siihen, että kuluttaja ei omista käyttämäänsä digitaalista sisältöä tai tuotetta, ja että tiedot tai ohjelmistot sijaitsevat pilvessä, sen sijaan että ne olisivat tietokoneen kovalevyllä tai erillisessä tallennemediassa, esim. CD-levyllä. On toki tärkeä todeta, että myös perinteinen musiikkikonsertti edustaa nimenomaan pääsyä : kuluttaja maksaa siitä että hän pääsee tietyksi ajaksi kuuntelemaan musiikkia. Ainakin populäärimusiikin kentällä tulorakenne onkin siirtymässä enemmän musiikkipalveluiden kulutuksen suuntaan. Levymyynnin laskua kompensoidaan ahkerammalla keikkailulla ja oheistuotteiden myynnillä. Musiikkiin palveluna liittyy vahvasti kokemuksellisuus. Saman on todennut kirjoituksessaan Aamulehdessä tutkija TA R JA RAUTIAINEN-KESKUSTALO Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselta: Kulttuuri mielletään tänä päivänä yhä selkeämmin palveluksi, joka tehdään kuluttajia varten. Tällöin ei ole paljoa eroa sillä, onko palvelu populaarikulttuuriin vai taiteeseen liittyvä. Palvelun ytimessä ovat mielikuvat ja kokemuksellisuus, jotka halutaan tuoda katsojien ja kuluttajien ulottuville. Palveluajattelu tekee pesäeroa romantiikan ajan käsityksiin, jolloin taide nähtiin muusta yhteiskuntaelämästä eriytyneenä, vapauden ja ylevien henkisten pyrkimysten alueena. Music-as-a-service ei siten viittaa pelkästään muutoksiin verkkoympäristössä vaan laajempaankin siirtymään musiikin kulutuksessa. Verkko kuitenkin mahdollistaa suoremman ja vuorovaikutuksellisemman yhteyden musiikin tuottajien ja kuluttajien välillä. Verkko on toimintaympäristö, eräänlainen kollektiivi tai yhteistila. Verkossa musiikin tarjoajien ja kuluttajien on helpompi kohdata mielletäänpä musiikki sitten palveluksi, tuotteeksi tai taiteeksi. Mikko Villi TaT Mikko Villi toimii tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella. Kirjoitus perustuu hänen luentoonsa Suomen Säveltäjät ry:n kevätseminaarissa Helsingissä KOMPOSITIO 4 /

4 Mikko Heiniö AATTEELLISUUS JA LIIKETALOUDELLISUUS TEOSTON TOIMINNASSA Teosto harjoittaa merkittävää taloudellista toimintaa, mutta se on organisaatiomuodoltaan kuitenkin aatteellinen yhdistys. Mikä se aate on, missä se tulee esiin ja mikä on sen suhde liiketalouteen? Sitä pohdittiin elokuussa Teoston hallituksen ja jäsenjärjestöjen yhteistyöfoorumilla, jolla pidettyyn alustukseen tämä kirjoitus pohjautuu. Aate kaikessa mukana Yleisesti aatteen voisi määritellä yksilön tai yhteisön todellisuuskäsitystä hallitsevaksi yleisluontoiseksi käsitykseksi tai pyrkimykseksi. Näin ollen aate on mukana kaikessa toiminnassa, jota ihmiset harjoittavat yhteiseksi hyväksi. Ahtaasti itsekkäitä pyrkimyksiä ajava tai suorastaan tuhoisa toiminta on joko aatteetonta tai aatteeltaan vääristynyttä (historiallisia esimerkkejä löytyy, valitettavasti). Joskus Teoston piirissä on sanottu, että aatteellisuus on jotakin johon meillä on varaa sitten kun talous on kunnossa. Tämä lausuma on kahdella tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin aatteellisuus käsitetään siinä liian suppeasti, vain joidenkin musiikinlajien rahalliseksi tukemiseksi. Toiseksi lausuma antaa ymmärtää, että tekijänoikeusseura voisi pyörittää taloutta ilman aatteellista pohjaa. Aate yhdistystoiminnassa Yhdistyksessä aate on se tarkoitus ja päämäärä, jonka jäsenistö yhteisesti kokee arvokkaaksi ja jonka hyväksi se haluaa yhteisesti toimia. Yhdistyslain mukaan toiminnan tarkoitus on nimenomaan jokin muu kuin taloudellisen edun hankkiminen yhdistyksen jäsenille. (Muistettakoon, etteivät Teoston maksamat tilitykset perustu jäsenyyteen vaan asiakkuuteen.) Aatteellisia yhdistyksiä Suomessa ovat mm. erilaiset kulttuuri- ja sosiaalialan yhdistykset, poliittiset puolueet ja ehkä hieman yllättävästi myös ammattiyhdistykset. Esim. SAK:n tarkoituksena on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puolesta. Henkinen hyvinvointi mainitaan tässä siis ennen aineellista! Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, josta on määrätty yhdistyksen säännöissä. Itse asiassa tämä voi olla sitä laajempaa, mitä selkeämmin tarkoitus on aatteellinen ja mitä laajempi ja alueellisesti kattavampi jäsenistö yhdistyksellä on. Yhdistyslaki koskee vain aatteellisia yhdistyksiä, ja sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi taloudelliset yhdistykset, joiden asema on lainsäädäntötoimin järjestetty jonkin julkisen tehtävän hoitamiseksi, ikään kuin valtionhallinnon jatkeeksi (mm. SPR, RAY, ylioppilaskunnat, metsänhoitoyhdistykset, kalastuskunnat) luvun alussa kokoontui muutaman vuoden ajan Teoston neuvosto, joka pohti eri organisaatiomalleja ja päätyi pitämään aatteellista yhdistystä edelleen tarkoituksenmukaisimpana. Aate yritystoiminnassa Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on lain mukaan voiton tuottaminen osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestys toisin määrää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita voittojen ja osakearvojen maksimoimista lyhyellä aikavälillä vaan toimimista pitkällä tähtäyksellä, jolloin on noudatettava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä menettelytapoja usein silloinkin kun lainsäädäntö ei siihen pakota. Yhtiöjärjestys voi suorastaan määritellä, että tehtävänä ei ole voiton tuottaminen omistajille vaan joillekin muille tahoille tai jopa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Liikemaailman kovenemista on usein kuvattu sanomalla, että siinä missä kenkätehtailija aiemmin katsoi tehtäväkseen tuottaa ihmisille hyviä kenkiä, nyt hän pitää tehtävänään tuottaa voittoa omistajille. Tämä karikatyyri pätee kuitenkin lähinnä sellaisiin suuriin pörssiyhtiöihin ja monikansallisiin yrityksiin, joiden omistajat eivät pahemmin piittaa muusta kuin osakearvoistaan. (Pahimmillaan tämä merkitseekin yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestämätöntä tuotantoa ja tuotteita kuten taannoin esitetty televisiodokumentti Hehkulamppuhuijaus karmeasti osoitti.) Uskoakseni pk-yrittäjän perusintressi on kuitenkin jokin muu kuin lyödä rahoiksi nopeasti ja helposti. (Tosin tähänkin pyrkiviä yrittäjiä löytyy, erityisesti poliisin rekisteristä.) Yrittäjän perusintressi edeltää hänen taloudellista intressiään, ja juuri se määrää, millä alalla, millaisin toimintamuodoin ja millaisten tuotteiden ja asiakkaiden parissa yrittäjä haluaa työskennellä ja minkä eteen hän on valmis tekemään kukaties suuriakin uhrauksia. Perusintressi on siis yrittäjän usko, toivo ja rakkaus. Lyhyesti: hänen aatteensa. Tässä mielessä me säveltäjät olemme ihan samassa asemassa kuin pienyrittäjät. Meillä on voimakas sisäinen tahto toteuttaa itseämme nimenomaan musiikkia luomalla. Samalla me toivomme yltävämme myös sellaiseen taloudelliseen tulokseen, jonka turvin voisimme elää ja keskittyä mahdollisimman täysipainoisesti juuri tähän työhön. Aate ja liiketalous Teoston säännöissä Teoston säännöissä on elementtejä, jotka viittaavat 1) aatteeseen, 2) liiketalouteen tai 3) molempiin. Nostan ne esiin käyttämällä kursiivia, alleviivausta ja molempia. (Kuva 1) Sääntöjen painopiste on selvästi aatteessa. Liiketaloudellinen toiminta, joka Teostossa helposti tuntuu olevan vahvimmin esillä, on tarkemmin mainittu vasta viimeisessä lauseessa ja siinäkin sanan myös jälkeen. Tekijänoikeuksien hallinnointi viittaa selkeästi taloudelliseen toimintaan, kun taas niiden valvomisessa ja edistämisessä on mukana periaatteellisempiakin arvoja. Tekijänoikeusolojen ja 04 KOMPOSITIO 4 / 2011

5 3 Yhdistys on aatteellinen ja sen tarkoituksena on valvoa ja hallinnoida säveltaiteellista ja siihen liittyvää kirjallista tekijänoikeutta Suomessa ja ulkomailla sekä edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen yleisiä edellytyksiä. 4 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa tekijänoikeusolojen ja -lainsäädännön kehitystä kotimaassa ja ulkomailla, tekee tarpeellisia aloitteita ja esityksiä, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä edistää kotimaisen musiikin saattamista yleisön saataviin. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat myös [sic.!] tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvien lupien myöntäminen sekä korvausten periminen ja tilittäminen niihin oikeutetuille. Kuva 1 -lainsäädännön kehityksen seuraamisen ja aloitteiden tekemisen näen juuri sellaisena aatteellisena työnä, jota Teoston edunvalvonta ja yhteiskuntasuhdetyöryhmä (YTY) tekevät. Säveltäjien musiikin saattaminen yleisön saataviin on koko musiikkikulttuurin kannalta keskeinen aatteellinen päämäärä, itseisarvo. Siitä toki toivotaan tuloakin, mutta jos tämä olisi primaari tai ainoa päämäärä, niin säännöt ehkä puhuisivatkin musiikin myymisestä. Teoston aate Niin Teoston kuin monen muunkin yhdistyksen säännöissä puhutaan edistämisestä. Verbi voi viitata sekä aatteelliseen että taloudelliseen toimintaan. Kuvan 2 vasemmasta sarakkeesta ilmenee, millaisena näen Teoston aatteen pähkinänkuoressa. Kun aate määritellään näin laajasti, niin kärjistäen voisi sanoa Teoston harjoittavan liiketaloudellista toimintaa voidakseen rahoittaa sillä aatteellisen toimintansa. Teosto on siis paljon muuta kuin pelkkä tekijänoikeuskorvausten perijä ja tilittäjä. Aatteellisen toimintansa vuoksi sillä on suurempi yhteiskunnallinen rooli kuin sen taloudellisen volyymin perusteella voisi kuvitella. Aatteellisia arvoja: musiikin tunnettuus ja monimuotoisuus Teoston strategian mukaan sen perustehtäviin kuuluu edistää suomalaisen musiikin monimuotoisuutta, tunnettuutta ja soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Toki musiikin tunnettuus on edellytys sille, että sen soimisesta tulee myös taloudellisia tuottoja. Mutta pohjimmiltaan tunnettuus on arvo sinänsä, osoitus siitä että säveltäjä on löytänyt kuulijansa ja kommunikaatio käynnistynyt. Heikommin myyvän musiikin tunnettuuden edistäminen ja erityisesti monimuotoisuuden edistäminen ovat toimintaa, josta saattaa tulla enemmän menoja kuin tuloja. Tällaista toimintaa harjoitetaankin aatteellisista syistä. Kulttuurin moninaisuus on useissa kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisissa statementeissa nostettu itseisarvoksi. Esim. OKM katsoo, että kulttuuripolitiikan haasteena on vahvistaa paikallisia ja alueellisia kulttuuri-identiteettejä, kun hallitsevien kulttuurialueiden kaupalliset kulttuurituotteet ja palvelut sekä niihin kytkeytyvät rakenteet ja arvot leviävät pyrkien yhdenmukaistamaan kulttuurit ja elämäntavat. Samanaikaisesti monimuotoinen kulttuuriperintö ja -elämä nähdään perustana, jolle luovan talouden vahvistaminen Suomen yhtenä menestystekijänä globaalissa kilpailussa rakentuu. OKM:n käsityksen mukaan siis yhtäältä taloudelliset painotukset voivat uhata moninaisuutta, toisaalta moninaisuudessa voi piillä myös taloudellisen menestymisen mahdollisuus. Niin tai näin, Suomi on pieni maa ja Teosto pieni järjestö, jotka vetoavat juuri moninaisuuteen kamppaillessaan olemassaolostaan. Niinpä on johdonmukaista, että ne myös omassa sisäisessä toiminnassaan pyrkivät vaalimaan moninaisuutta. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus diskursseina Diskurssi on kiteytynyt ajattelutapojen, käsitysten (arvot, normit, asenteet) ja olettamusten kokonaisuus, joka määrää, miten jostain asiasta on ajateltava ja puhuttava. Usein kuvitellaan, että tapamme puhua vain heijastaa ympäröivää todellisuutta tai omia ajattelutapojamme. Kyse on kuitenkin enemmästä: puhetapamme myös muokkaa sosiaalista todellisuutta ja meitä itseämme. Esimerkin voisi ottaa yliopistoista, joiden käytänteitä mielestäni vielä 70-luvulla ohjasi substantiaalinen (tieteentekijöiden tai taiteilijoiden) diskurssi, 80-luvulla nousi esiin hallinnollinen (juristien) diskurssi ja viimeistään uudella vuosituhannella valtaan on tullut ekonominen (talousmiesten) diskurssi. Vastaavia kehityskulkuja löytyy muualtakin yhteiskunnasta. Teostossa(kin) 2000-luvun valtadiskurssi on nähdäkseni ollut liiketaloudellinen. Aatteellinen (taiteilijapuhe) ja juridinen terminologia ovat tehneet tilaa taloudelliselle. Tosin monia tähän viittaavia termejä käytetään etupäässä vasta epävirallisissa yhteyksissä, ikään kuin lainausmerkeissä, mutta ajattelutavan muutoksesta ne oirehtivat yhtä kaikki. (Sitä paitsi kieli tuppaa aina >> Teoston aate ja liiketalous Edistetään: luovaa säveltaidetta, sen yleisiä edellytyksiä ja sen monimuotoisuutta oikeudenomistajien asemaa tekijänoikeuden tunnettuutta, hyväksyttävyyttä ja arvostusta Kuva 2 korvaustuottoa kustannustehokkuutta kasvua asiakassuhteita KOMPOSITIO 4 /

6 kehittymään niin, että tuollaiset lainausmerkit ennen pitkää unohtuvat ja sanat virallistuvat.) tekijänoikeushallinto tekijänoikeusbusiness tekijänoikeuksien lisensiointi lupatuotteiden myynti Teoston jäsenet Teoston omistajat yhdistys yritys Aatteellisuus vs. liiketaloudellisuus Yleistä: Kulttuurielämä ja -arvot Idealismi Politiikka Itseisarvot Yhteisöllisyys (me) Kulttuuridiversiteetti (Eurooppa) Turvallisuus Perinteiden huomiointi Historian taju Kuva 3 Talouselämä ja -arvot Pragmatismi Business Välinearvot Yksilöllisyys (minä) Valtavirta (USA) Tehokkuus Muutosvoimat Tulevaisuus Muutokseen on monia ilmeisiä syitä. Ensinnäkin talousasioiden valtava rynnistys kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä kanssakäymisessä, poliittisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä. Markkinathan ovat nousseet jumalan asemaan. Toiseksi EU:n kilpailulainsäädäntö on velvoittanut eurooppalaiset tekijänoikeusseurat pikemmin keskinäiseen kilpailuun kuin yhteistyöhön. Aiemmin seurat edustivat vastavuoroisuussopimustensa turvin yksinoikeudella muita seuroja kukin omassa maassaan, mutta komissio tulkitsi järjestöjen jakavan markkinat yhteisymmärryksessä valtiollisten rajojen mukaan. Se vaati yksinoikeusmääräykset poistettaviksi sopimuksista sekä satelliitti-, kaapeli- ja online-käyttöjä koskevat maantieteelliset edustusalueet neuvoteltaviksi uusiksi kahdenvälisesti. Komissio ei näytä mitenkään ottavan huomioon tekijänoikeushallinnon historiallisia eikä kulttuurisia ulottuvuuksia, vaan näkee seurat puhtaasti taloudellisina toimijoina. Enää ei seurojenkaan parissa puhuta sisarseuroista, vaan keskinäinen henki on muuttunut paikoin hyvinkin jännitteiseksi ja kyräileväksi. Kolmanneksi liiketaloudellisen diskurssin vahvistuminen Teostossa on seurausta siitä, että tempoilevasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä on pyrittävä ylipäätään reagoimaan nopeammin ja dynaamisemmin. Olemme kaukana siitä vuoden takaisesta Lintukodosta, jossa korvaustuotto vielä kasvoi vakaasti ja turvallisesti vähintäänkin inflaation verran. Teemoja ja painotuksia yleisellä tasolla Minkälaiset seikat sitten asettuvat puolin ja toisin vaakakuppeihin, kun puhumme aatteellisista ja liiketaloudellisista seikoista? Aloitetaan ryhmittely aivan yleiseltä tasolta (Kuva 3). Ryhmittelyissäni ei ole kyse mistään jaosta vuohiin ja lampaisiin, vaan olen sekä aatteellisen että liiketaloudellisen diskurssin sisältä nostanut esiin painotuksia jotka sinänsä voivat olla positiivisia. Esim. politiikka on tässä merkityksessä yhteisten asioiden hoito, ja idealismi nähdään (kuten Vihreiden uusi puheenjohtaja) pikemmin vahvuutena kuin heikkoutena. Itseisarvo on esim. tekijänoikeudella sinä napanuorana joka yhdistää tekijän teokseensa. Muuttuessaan taloudellisen tuloksen tuottajaksi se saa välinearvon. Liiketalous kehottaa katsomaan tehokkaasti tulevaisuuteen, kun taas aate muistuttaa jatkuvuudesta ja siitä miten historia kannustaa ja varoittaa. (Kukaties näköalattomuus on muistamattomuuden peilikuva eli lyhytnäköisyytemme tulevaisuuteen on samanmittainen kuin lyhytnäköisyytemme menneisyyteen. Pitäisi jaksaa ymmärtää ja uskoa, että on sitä eletty ennenkin.) Yhdistys Jäsenet päättävät Pitkäjänteisyys (vai hitaus?) De facto monopoli Legitimiteettiin vetoaminen Kuva 4 Kun CISAC:in viime kongressissa puhunut komissaari NEELIE KROES totesi, että Euroopan maiden moninaisuus jarruttaa taloudellista kilpailua USA:n kanssa, en voinut olla ajattelematta: jotainhan siitä moninaisuudesta pitää olla valmis maksamaan. Yhdistys vs. yritys Verrattaessa yhdistyksen ja yrityksen toimintakulttuureja tulee näkyviin lukuisia eroja, joista kommentoin muutamia (Kuva 4). Yhdistyksen voimana on yleensä jatkuvuus ja pitkäjänteisyys, kun taas yrityksiltä edellytetään nopealiikkeisyyttä. Tekijänoikeusseurat ovat pääsääntöisesti hyvin vanhoja ja hitaasti kääntyviä laivoja. Onko tämä sitten vahvuus vai heikkous, riippuu säästä ja vastustajien arsenaalista. Perinteisesti useimmissa maissa on ollut vain yksi tekijänoikeusseura ja sillä siis monopoli de facto. Kuvittelisin, että Teoston erityisaseman syntymiselle juuri pehmeämpi yhdistysmuoto on luonut suotuisammat puitteet kuin kovempi yritysmuoto. Jo paljon Yritys Omistajat päättävät Nopeus (vai lyhytjänteisyys?) Mukaan kilpailuun Kilpailukyvyn korostaminen 06 KOMPOSITIO 4 / 2011

7 Aatteellisuus vs. liiketaloudellisuus Tekijänoikeushallinnossa painottuvat Luova musiikintekijä Author s right ja moraaliset oikeudet [Solidaarinen] kollektiivihallinto [Myös] Long tail Raportoinnin tarkkuus ja kattavuus Tilityksen tarkkuus ja kattavuus Offline Ostava musiikin käyttäjä Copy right ja taloudelliset oikeudet Individuaalihallinto Top ten Raportoinnin kustannustehokkuus Tilityksen nopeus ja edullisuus Online Kuva 5 ennen nykyisen kilpailulain ja -viraston syntyä Teosto omaksui toimintakulttuurin, joka eroaa yritysmaailmasta juuri aatteellisuudessaan. Siksi Teoston ei nähdäkseni tarvinnut reivata linjaansa siinä vaiheessa, kun kilpailuvirasto valvoessaan ettei hallitsevaa markkina-asemaa käytetä väärin alkoi tarkastella yhdistyksiä elinkeinon harjoittajina ihan siinä missä yrityksiäkin. Teoston erityisasema suomalaisen musiikkielämän toimijana nojaa mielestäni olennaisesti sen legitimiteettiin: yhdistyksen tavoitteita voidaan pitää yleisesti hyväksyttävinä ja yhdistyksen jäsenistö on ammatillisesti, alueellisesti yms. tavoin edustava. Teosto ei ole kasvoton virasto vaan musiikin tekijöiden ja kustantajien yhdessä perustama ja yhdessä ylläpitämä yhteisö. Jäsenkokouksissa kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisia, sillä tekijänoikeustulot eivät vaikuta äänestysvoimaan. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus tekijänoikeushallinnossa Tarkastellaan sitten lähemmin, millaisia aatteellisia ja liiketaloudellisia painotuksia esiintyy nimenomaan tekijänoikeushallinnossa (Kuva 5) Tekijänoikeusseurat ovat syntyneet tekijöiden ja kustantajien pragmaattisesta tarpeesta hallita oikeuksiaan joukolla, kirjaimellisesti yhdessä. Kollektiivihallinnon solidaarisuusperiaate on merkinnyt sitä, että myös pienet tekijät ja harvakseltaan esitettävät teokset eivätkä etupäässä vain suuret repertuaarit raportoidaan ja tilitetään mahdollisimman kattavasti. Puhtaasti numeroihin tuijottamalla seurat olisivat saattaneet satsata mieluummin menestyjiin kuin kaikkiin tekijöihinsä. Liiketaloudellisesta näkökulmasta solidaarisuus on kuitenkin haastettu enenevässä määrin: perintä- ja tilityskulujen ei haluta nousevan kohtuuttomiksi suhteessa liikuteltaviin rahasummiin, tärkeiksi koetuille tekijöille halutaan luoda erikoispalveluja ja mahdollisuuksia irrottaa joitakin oikeuksia itse hallittaviksi jne. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus ottavat mittaa toisistaan esim. silloin, kun mietitään käytetäänkö otantaa tai mikä on pienin summa joka kannattaa tilittää. Siinä missä mannereurooppalainen author s right -traditio on korostanut tekijän erityistä suhdetta teokseensa ja moraalisia oikeuksia, angloamerikkalainen copy right -traditio on alleviivannut oikeuksien kaupallisia arvoja. Molemmissa kulttuureissa lainsäädäntö on kuitenkin tähdännyt nimenomaan taloudellisten oikeuksien määrittelyyn. Aatteelliset ja liiketaloudelliset painotukset vaihtelevat eri seuroissa myös sen mukaan, mikä on tekijöiden ja kustantajien keskinäinen vaikutusvalta seuran hallituksessa. Tekijänoikeusseurojen toiminnan polttopisteessä ovat aina olleet tekijät, mutta liiketaloudellisen ajattelun myötä on alettu yhä enemmän huolehtia asiakaspinnasta suhteessa niihin, jotka haluavat ostaa lupia käyttää musiikkia. Offline ei tietenkään sinänsä ole sen aatteellisempi kuin online. Mutta osaltaan liiketaloudellisen ajattelun korostuminen on seurausta onlinelisenssioinnin asettamista uusista vaatimuksista. Aatteellisuus ja liiketaloudellisuus Teoston työnjaossa Tuskinpa Teoston organisaatiota on koskaan tietoisesti rakennettu aatteellisuus/liiketaloudellisuus-akselille. Kuitenkin sen joidenkin elinten tehtävät painottuvat enemmän tai vähemmän selvästi joko aatteelliseen tai liiketaloudelliseen toimintaan. Toisaalta hyvin monin paikoin organisaatiossa joudutaan ottamaan huomioon sekä aatteellisia että liiketaloudellisia näkökohtia. Kuvassa 6 joitakin esimerkkejä. Teoston aatteellinen pohja nojaa jäsenistöön. Yhdistyksen ylimpänä päättävänä elimenä jäsenkokouksella on toki valtaa myös liiketaloudelliseen toimintaan. Aatteellisia arvoja ja päämääriä edistävät, aiemmin mainittujen edunvalvonnan ja YTY:n lisäksi, Teoston aatteellisen toiminnan rahasto sekä eritoten Teoston jäsenjärjestöt. Juuri jäsenjärjestöjen tekemä aatteellinen työ on peruste sille, että Teosto rahoittaa olennaiselta osin niiden toiminnan. Hallituksen ja jäsenjärjestöjen yhteistyöfoorumilla (YTF) jäsenjärjestöillä on mahdollisuus sparrata hallitusta niin aatteellista kuin liiketaloudellista toimintaa koskevissa linjauksissa. FO (Front Office) ja BO (Back Office) eivät Teoston toimistossa ole mitään osastoja vaan funktioita. Näistä edellinen on lähempänä hallitusta, jonka on ratkaisuissaan tasapainotettava aatteelliset ja liiketaloudelliset näkökohdat. Edunvalvonnan piirissä ovat paitsi asiakaspinnat, myös säännöissä mainittu tekijänoikeusolojen ja -lainsäädännön kehityksen seuraaminen ja aloitteiden tekeminen. Teoston lukuisia toimikuntia on aika vaikea sijoittaa tälle kartalle. >> KOMPOSITIO 4 /

8 Aatteellisuus vs. liiketaloudellisuus Työnjako Teostossa: Jäsenistö, jäsenjärjestöt Hallitus ja FO BO ja näiden säätiöt Edun valvonta Aatteellisen toiminnan rahasto YTY, YTF Tilitys- ja jakosääntötmk. Ohjelmistotoimikunta Tulevaisuustmk. Raportointityöryhmä Kuva 6 Ohjelmistotoimikunnan ratkaisuilla on taloudellisia seuraamuksia, mutta päätökset perustuvat musiikillis-aatteelliseen arvioon teosten eri tekijöiden panoksesta. Vaikka tilitys- ja jakosääntötoimikunta tekeekin konkreettiset ratkaisut, joiden mukaan korvauksia lähtee oikeudenomistajille, niin kyse ei ole mekaanisista transaktioista. Malli sisältää paljon periaatteellisia linjauksia, sääntöjä. Aatteen ja liiketalouden synteesi Tässä esittelemäni aatteellisuuden ja liiketaloudellisuuden kahtiajako ei ole niinkään kuva tekijänoikeushallinnon todellisuudesta kuin metodi, jolla näitä aspekteja voi nostaa esiin. Mikäli ne näyttävät asettuvan vastakkain, niin tarvitaan HEGEL muistuttamaan, että teesi ja antiteesi pitää yhdistää synteesiksi, jolloin molemmissa piilevät osatotuudet löytävät toisensa. Aatteen ja liiketalouden suhde on siis dialektinen. (Kuva 7) Voidaan väitellä siitä, onko aatteellisuudella ja liiketaloudellisuudella ylipäätään omia, puhtaita sektoreitaan Teoston toiminnassa, ja jos on, niin miten laajoja ne loppujen lopuksi ovat. Nämä ulottuvuudet kun menevät pääosin päällekkäin ja riippuvat monin tavoin toisistaan. Yhdistyksen tarkoitus ja legitimaatio nousevat kyllä sen aatteesta, mutta muutoin aatteellisuus ja liiketaloudellisuus riippuvat toisistaan varsin tasapuolisesti. Ne asettavat toisilleen reunaehtoja ja rajoituksia mutta tarjoavat toisilleen myös mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Aina ei voida toimia niin kustannustehokkaasti kuin liiketalous edellyttäisi, eikä aina niin tasapuolisesti kuin aate edellyttäisi. Usein voidaan rahoittaa aatteellisia päämääriä, ja usein voidaan aatteellisilla näkökohdilla perustella ja oikeuttaa taloudellisia pyrkimyksiä. Jo kolmatta sataa vuotta sitten säveltäjät kinasivat siitä, kummalla on oopperassa hallitseva asema, tekstillä vai musiikilla. Oikea vastaus lienee kuitenkin: näyttämöllä, sillä teos seisoo tai kaatuu sen mukaan, miten hyvin se on rakennettu toimimaan näyttämöllä. Se näyttämö, jolla aatteellisuuden ja liiketaloudellisuuden synteesi toteutuu, on Teoston työskentelyn jokapäiväinen arki. Ja näyttämön ulkopuolelta siihen vaikuttaa vielä koko ympäröivä yhteiskunta, niin sen kulttuuri kuin talouskin. Kuva 7 Mielestäni kulunut vuosikymmen osoittaa selvästi liiketaloudellisen ajattelun voimistumista Teostossa. Mutta onko kysymyksessä pysyvä suuntaus vai trendi joka heilurin välttämättömyydellä kääntyy jossain vaiheessa takaisinpäin, jää nähtäväksi. YTF:n elokuisessa kokouksessa Teoston jäsenjärjestöt tuntuivat olevan sitä mieltä, että tällä hetkellä aatteellisuus ja liiketaloudellisuus ovat hyvin tasapainossa. Mikko Heiniö 08 KOMPOSITIO 4 / 2011

9 Annu Mikkonen ja Tapio Tuomela TUUKKONÄ OULUUN? Yhdistyksen syyskokous ja seminaari pidettiin Oulussa Uuden musiikin lokakuun siipien suojassa. Festivaali, joka nyt järjestettiin seitsemännen kerran, on pohjoisen säveltäjien kunnianhimoinen ponnistus uuden musiikin edistämiseksi Oulussa. Festivaalin taiteellinen johto oli tänä vuonna Olli Romanin ja Jukka Ruohomäen käsissä. Matka Ouluun alkoi valitettavasti varsin turhauttavasti. Osa meistä oli ajan ja rahan säästämiseksi, vastoin ekologista omaatuntoaan, päättänyt lentää Helsingistä Ouluun. Ilmeisesti korkeammat voimat katsoivat aiheelliseksi rangaista tästä, sillä hyvissä ajoin iltapäiväksi suunniteltu lento myöhästyi lähdössä kaksi ja puoli tuntia. Tästä seurasi myöhästymisten kiusallinen dominoefekti. Meiltä jäi kuulematta SAMPO HAAPAMÄEN ja illan solistina soittaneen VELI KUJALAN esittely Haapamäen Velinikka-teoksesta. Koska taksin saaminen hotellille takkusi, seurueemme myöhästyi jopa konsertista, minkä vuoksi SANNA AHVENJÄRVEN Miracle-alkusoitto jäi kuulematta. Lohtua toi kuitenkin se, että A N NA- M A R I A HELSINGIN johtama Oulu Sinfonian konsertti oli kokonaisuudessaan erinomainen. Veli Kujalan hurja suoritus Haapamäen neljäsosasävelaskelharmonikkakonserton solistina oli ikimuistoinen. Toisella puoliajalla kuultiin OLI V E R KOHLENBERGIN Adagio-osa ensimmäisestä sinfoniasta ja JIMMY LOPEZIN varsin riehakas Fiesta. Illalla oli vielä klubikonsertti, jossa SHAMAN MOSCOW esiintyi videoesityksen kera. Kokous Seuraavana aamuna aloitettiin yhdistyksen syyskokous varovasti vasta klo 11. Syyskokouksen viralliseen osuuteen kuuluu aina valita Sibelius-rahaston hallitus. Tällä kerralla erovuoroisista ainoastaan VELI-MATTI PUUMALA valittiin uudestaan. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin pianotaiteilija TUIJA HAKKILA ja säveltäjät JOU N I KAIPAINEN, JUHA LEINONEN ja J UA N ANTONIO MURO. Hallituksen jäseninä Uuden musiikin lokakuun toinen taiteellinen johtaja Jukka Ruohomäki. KUVA: ANNU MIKKONEN. jatkavat ensi vuonna erovuoroon tulevat PETRI KUMELA, TAPIO LAPPALAINEN, MIKKO LUOMA, PASI LYYTIKÄINEN ja OLLI VIRTAPERKO. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin periaatteista, joilla yhdistys tulee taloudellisesti suomalaisen musiikin edistämistä. Todettiin, että tukea jaetaan hakemuksesta festivaalille, joka pystyy edistämään suomalaista musiikkia ammattimaisesti ja laaja-alaisesti sekä osoittaa toiminnassaan kykyä jatkuvuuteen ja saa toimintaansa myös muuta merkittävää rahoitusta kuin yhdistyksen tuki. Myös työllistämisulottuvuus otetaan huomioon. Anomukset käsitellään vuosittain festivaalikohtaisesti. Anomuksesta on käytävä ilmi festivaalin rahoitus- ja kulurakenne sekä ohjelmiston rakenne. Huonosti laadittu hakemus on oikeus jättää se käsittelemättä. Yhdistys ei ole tukiautomaatti, mutta toisaalta pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jotta tapahtumakin kykenee suunnittelemaan toimintaansa pitkällä aikavälillä. Kuka säveltää vuonna 2020? Seminaarin aiheena oli musiikin peruskoulutus ja sävellyksen opetus sekä aihetta laajentaen teknologian tarjoamat mahdollisuudet säveltäjän työlle. Yhdistyksen puheenjohtaja TA P IO TUOMELA korosti avauspuheenvuorossaan yhteiskunnan arvojen murrosta, joka näkyy myös musiikkia harrastavissa nuorissa. Vanhempia painavat nopeuden ja tehokkuuden vaatimukset siirtyvät lapsiin, joiden arki on median, verkon ja mobiilikommunikaation ristitulessa yhä levottomampaa. Pitkäjänteinen soittoharjoittelu on muuttunut keskenään kilpailevien harrastusten bongailuksi. Tietokone madaltaa oman musiikin tekemisen kynnystä, ja tämä muutos musiikkiopistojen olisi käytettävä hyväkseen. Yksi tavoite olisi tuoda kriittisyyttä nuorisomusiikin kuunteluun ja tarjota nuorelle emotionaalisia, älyllisiä ja motorisia haasteita yksilöllisen identiteetin rakennuspuiksi. >> KOMPOSITIO 4 /

10 YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA SEMINAARI Seminaariyleisöä: Jouko ja Riitta Tötterström, Juha Leinonen ja Sanna Ahvenjärvi. KUVA: ANNU MIKKONEN. Musiikkiopistot voisivat tuottaa peruskouluihin ostopalveluina iltapäiväryhmiä, joissa kipinän saaneet lapset saisivat kehittää taitojaan edelleen musiikkiopistossa, kun tietokoneen musiikkiohjelmien rajat ovat tulleet vastaan. Vastenmielisenä pidetylle teoreettisten aineitten opiskelullekin löytyy motivaatio, kun musiikin rakenteen tuntemuksen ja nuotinkirjoituksen tarpeellisuus huomataan oman musiikin tekemisestä käsin. Sävellysharrastajien ohjaamisella voi olla tulevaisuudessa merkittävä, säveltäjiä pysyvästi työllistävä vaikutus, jos musiikkioppilaitosten oppiainepalettiin saadaan mukaan luovaa yhteissoittoa, improvisaatiota ja säveltämisen alkeita. Tämä edellyttää kuitenkin säveltäjiltä asennemuutosta sekä teknologisten ja pedagogisten taitojen päivitystä sekä yhdistykseltä lobbausta taiteen perusopintojen tavoitteista päättävien keskuudessa. Seminaarin alustajista helsinkiläisen Sandels-musiikkiopiston rehtori L E I F NYSTÉN esitteli musiikkioppilaitosten tutkintorakennetta ja Opetushallituksen säännöksiä, joiden mukaan valtionapua saavien musiikkiopistojen on opetuksensa järjestettävä. Hän johtaa Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton asettamaa työryhmää, jonka tehtävä on arvioida musiikkikoulu- ja opistotason musiikinteoreettisten aineitten tasosuoritusten muutostarve. Pakollisten teoriaopintojen osuutta halutaan yleisesti vähentää ja luoda opintoihin enemmän valinnaisuutta, sillä tätä nykyä suurin osa oppilaista jää ilman opiston päättötodistusta kesken jääneitten musiikin perusteiden opintojen takia. Seminaarissa puhui lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteknologian lehtori MATTI RUIPPO, joka kertoi verkon tarjoamista mahdollisuuksista yhteydenpidolle. Opimme termin webinaari, joka tarkoittaa verkossa pidettävää seminaaria. Kukin osanottaja voi osallistua seminaariin esimerkiksi kotonaan, työpaikallaan tai vaikka uimarannalla. Verkossa on nähtävissä ja kuultavissa puhuja ja mahdollinen audiovisuaalinen materiaali, minkä lisäksi seminaaria voi kommentoida tai kysymyksiä esittää viestein, jotka nekin ovat osanottajien nähtävissä. Yhtenä esimerkkinä verkkoyhteydenpidosta oli myös tilanne, jossa New Yorkissa harjoitteleva pianisti keskusteli teoksen tulkinnasta verkon välityksellä teoksen australialaisen säveltäjän kanssa. Säveltäjä oli Australiassa. Lounaan jälkeen kiinnostavan näkymän aivan uudenlaiseen säveltäjän toimenkuvaan tarjosi säveltäjä JON N E VALTOSEN esitys. Hän on tehnyt lukuisia sovituksia pelimusiikista sinfoniaorkestereille. Saksalaiset ja japanilaiset sinfoniaorkesterit ovat saaneet aivan uutta yleisöä, kun ne ovat alkaneet esittää orkesterisovituksia maailman suosituimpien tietokonepelien musiikista. Nuori yleisö on löytänyt heille peleistä tutun maailman klassisen musiikin konserttisaleista. Näistä konserteista käydään vilkasta keskustelua pelisivustojen keskustelufoorumeilla ja siellä myös opitaan ja opetetaan uutta. LIGETI on kuulemma kuuma säveltäjänimi näillä foorumeilla. Yhdistyksen varapuheenjohtaja A N T T I AUVINEN vetää johtokunnan teknologiatyöryhmää ja kertoi muutamin sanoin, miten rannattomia mahdollisuuksia verkko tarjoaa säveltäjille niin teosten levitykseen, markkinointiin kuin musiikin tekemiseenkin. Työryhmä on toistaiseksi tehnyt lähinnä kartoitustyötä ja tavannut useita alan asiantuntijoita niin kotimaisia kuin ulkomaisia. Työ jatkuu vielä varmasti hyvän tovin. Lopuksi oli vuorossa paneelikeskustelu, jossa oululainen säveltäjä ja sävellyksen opettaja KARI KUOSMANEN kertoi mm. siitä, kuinka tärkeää on, että sävellyksen opetusta voidaan antaa ja saada muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä Sibelius-Akatemiaan, mutta tarve oppia on suuri. Niin ikään oululainen säveltäjä, ILMARI MÄENPÄÄ on perustanut e-concerthousen, joka on erikoistunut klassisen musiikin live-konserttien lähettämiseen verkon välityksellä sekä suorana, että videotallenteina. Esimerkiksi Turun filharmonisen orkesterin konsertit välitetään e-concerthousen kautta. Yrityksen verkkosivun osoite on Uuden musiikin lokakuun taiteellinen johtaja JUKKA RUOHOMÄKI toi koulutuskes kusteluun oman näkemyksensä siitä, että musiikkia voi tehdä myös ilman instrumenttiopintoja tai notaation tuntemusta. Tämä on asia, jota musiikkiopistojenkin piirissä jouduttaneen pohtimaan tulevaisuudessa, 10 KOMPOSITIO 4 / 2011

11 YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS JA SEMINAARI kun remix-nörttien myötä syntyy todennäköisesti huomattavasti nykyistä suurempi tarve järjestää monimuotoista musiikkiteknologian opetusta. Oululaiset olivat erittäin vieraanvaraisia, ja järjestivät oivalliset puitteet yhdistyksen syyskokoukselle ja -seminaarille sekä kiinnostavan mahdollisuuden tutustua uuden musiikin festivaaliinsa.! Epilogi Illan suussa oli vielä vuorossa kamarimusiikkikonsertti, jossa kuultiin mm. JOUKO TÖTTERSTRÖMIN Three Poems from Afterworld ja JOUNI KESTIN Jounikvintetto harmonikalle ja jousikvartetille. Konsertissa esiintyi myös taitava 17-vuotias pianisti HANNU ALASAARELA, Hän soitti vielä keskeneräisestä pianoteoksestaan Etydit kuusi ensimmäistä osaa sellaisella briljanssilla, että hänestä todennä- köisesti tullaan vielä kuulemaan mahdollisesti sekä pianistina että säveltäjänä. Illalla olisi klubilla vielä ollut kuultavissa Pipoka-trion eittämättä ansiokas esitys. Toiminnanjohtajan lisäksi muutama muukin juuttui kuitenkin hitaaseen ruokatarjoiluun ravintola Fransmannissa, minkä vuoksi ainoaksi mahdollisuudeksi jäi kiirehtiminen suoraan Helsinkiin lähtevään junaan kulkematta klubikonsertin kautta. Oululaiset olivat erittäin vieraanvaraisia, ja järjestivät oivalliset puitteet yhdistyksen syyskokoukselle ja -seminaarille sekä kiinnostavan mahdollisuuden tutustua uuden musiikin festivaaliinsa. Annu Mikkonen ja Tapio Tuomela ISCM 2013 ITÄVALLASSA JA SLOVAKIASSA Teosehdotukset ISCM New Music Festival 2013 tapahtumaa varten tulee toimittaa mennessä Fimiciin Eeva Hohtille eeva. Tarkemmat tiedot teoskategorioista ym. käytännöistä on toimitettu jäsenkirjeen 2/2011 mukana. Tiedot löytyvät myös festivaalin verkkosivulta osoitteesta www. iscmwnmd2013.org/. Eeva Hohti toimittaa ehdotukset Suomen jurylle, jonka muodostavat sellisti JUHO LAITINEN ja säveltäjä TA PA N I LÄNSIÖ. Suomen jury laatii marraskuun aikana kuuden teoksen ehdotuslistan, josta tiedotetaan jäsenille välittömästi sen valmistuttua. Jos teoksesi ei tule valituksi näiden kuuden joukkoon, voit silti ehdottaa teostasi suoraan festivaalin taiteelliselle toimikunnalle mennessä edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti. KOMPOSITIO 4 /

12 12

13 Hannu Pohjannoro ISCM:N KYNNYKSELLÄ ZAGREBISSA Jos sesongin aikana on kaksi tärkeää esitystä eri paikoissa, ne osuvat samalle viikolle. Tämä Mikko Heiniön suusta kuulemani murphylainen lausahdus osoittautui todeksi saatuani tietää, että lyömäsoitinkvartettoni oli valittu Zagrebin ISCM-festivaalille huhtikuun alkupuolella Pikainen kalenterin tarkastelu näet osoitti, että ehtisin kuulla vain festivaalin avajaispäivän konsertit, sitten olisikin jo lähdettävä takaisin Suomeen viiden päivän päästä seuranneen kantaesitykseni harjoituksiin. Zagrebin ISCM järjestettiin toisen festivaalin, Zagreb Biennalen yhteydessä, joten musiikkitarjontaa kuitenkin riitti joka päivälle. Mainitun kalenteriongelman lisäksi matkani ajankohtaan vaikutti mahdollisuus osallistua teokseni harjoituksiin. Edellisen kerran osallistuin ISCM:ään 2004 Sveitsissä; tuolloin festivaali eteni kaupungista kaupunkiin ympäri maata, minkä vuoksi läsnäoloni harjoituksissa ei ollut mahdollista. Teokseni esitys oli hyvä, muttei paras mahdollinen: monia yksityiskohtia olisin halunnut muotoiltavan toisin. Niinpä tällä kertaa päätin olla ajoissa paikalla. Lyömäsoittimia, tamburitzaa ja pianomusiikkia IGOR LEŠNIKIN luotsaama lyömäsoitinyhtye bing bang osoittautui kahdentoista osaavan nuoren soittajan joukoksi, joka esiintyi eri kokoonpanoina tarpeen mukaan. Harjoitustyöskentely oli sujuvaa ja luotettavan tuntuista, ja marssijärjestys oli selvä: kaikki keskustelu käytiin Lešnikin kanssa. Hän johtikin yhtyettään kapellimestarin lailla niin harjoituksissa kuin konsertissakin, mikä saattoi olla rajoittavaakin ainakin kvartettoni niissä jaksoissa, joissa pulssia ei ole ja soittajien tulee reagoida toisiinsa. Kaiken kaikkiaan avajaiskonsertti oli onnistunut: teokset olivat hyvin erityyppisiä, joten ainakaan yksisilmäiseltä (-korvaiselta?) ISCM ei avajaisissaan vaikuttanut. Tosin on todettava, että ns. soitinteatteri ilmapalloineen ja sorsapilleineen on kovin vaikea laji... Ja todellakin, matkailu avartaa: Kroatian radion Tamburitza-orkesterin konsertti kuului ehdottomasti matkani ISCM-avajaispuheita. Vasemmalta: tuottaja Mirna Ores, Zagreb Biennalen t aiteellinen johtaja Berislav Šipuš, Kroatian säveltäjäyhdistyksen pääsihteeri Antun Tomislav Šaban, ISCM:n presidentti John Davis. KUVA: HANNU POHJANNORO. mieleenpainuvimpiin, jos kohta huomattavalta osalta ulkomusiikillisista seikoista johtuen. (Tamburitza-orkesteri koostuu balkanilaisista mandoliininsukuisista soittimista, joita soitetaan suurelta osin tremoloa käyttäen. Orkesterin sointi on ohuen metallinen, parhaimmillaan kauniinkuulas.) Avajaiskonsertin päätyttyä, oman teokseni esityksen aiheuttaman adrenaliinipiikin tuskin hälvettyä, festivaaliväki kuljetettiin busseilla radiotaloon ja sain huomata päässeeni aikamatkalle interviisumaahan: puna-armeijan kuoron lavakarismalla varustettu, yhdenmukaisiin pukuihin sonnustautunut noin 20-miehinen orkesteri esitti ilmeenkään värähtämättä kansandemokraattista folklorea, jossa oli joukossa joitakin jazzsointuja ja paikoin hillittyjä modernistisävyjäkin - että tällaista on vielä olemassa! Päätökseksi kuultiin konsertin ainoa ISCM-teos, nuoren hongkongilaisen DIC-LUN FUNGIN And the Strings Resound, ja se muodostikin edeltäneeseen ohjelmaan verrattuna suorastaan käsittämättömän, aina musiikillisten maailmankuvien tasolle ulottuvan kontrastin. Zagreb Biennalen ohjelmaan kuului myös Zagrebin musiikkiakatemialaisten esittäytyminen, kolmen lounaskonsertin mittainen HR Project (HR on Kroatian maatunnus), jossa opiskelijat esittivät kroaattisäveltäjien musiikkia. Mukana oli myös sävellysopiskelijoiden teoksia, mistä annettakoon festivaalille iso pluspiste. Harmikseni nämä puolenpäivän konsertit menivät säännönmukaisesti päällekkäin bing bang -harjoitusten kanssa, minkä vuoksi nousevan säveltäjäpolven musiikki jäi >> Kaiken kaikkiaan avajaiskonsertti oli onnistunut: teokset olivat hyvin erityyppisiä, joten ainakaan yksisilmäiseltä (-korvaiselta?) ISCM ei avajaisissaan vaikuttanut. KOMPOSITIO 4 /

14 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 minulta kuulematta. Konsertit pidettiin taidemuseo MIMARA:n musiikkisalissa klassisten pylväikköjen katveessa, ja samassa paikassa esitettiin iltapäivisin modernin pianomusiikin klassikkoja, joista kuulin BOULEZIN 3. pianosonaatin DAMIR GREGURIĆIN TULKINTANA. Tämän nimenomaisen teoksen kohdalla tulkinta ei rajoitu vain nyansseihin, tempovalintoihin ja sävyeroihin, vaan mobilemaisen avoimen muotonsa vuoksi teos edellyttää esittäjältä myös rakenteellisia valintoja. Sen sijaan KATARINA Lyömäsoitinyhtye bing bang harjoittelee Igor Lešnikin johdolla. KUVA: HANNU POHJANNORO. ISCM 2011 näkyi katukuvassakin. KUVA: HANNU POHJANNORO. KRPANIN ja VLASTA GYURAN urakoima kokonaisesitys LIGETIN etydeistä jäi minulta kuulematta, sillä Zagrebin huhtikuu näytti matkalaiselle parhaat puolensa: sää oli lämmin, olut kylmää ja katukahvilat kutsuivat istuskelemaan iltapäivän aurinkoon... Edellisten lisäksi pianomusiikkia oli tarjolla myöhäiskonserteissa. Serbipianistien SONJA LONČARIN ja ANDR IJA PAVLOVIĆIN muodostama LP Duo oli valinnut ohjelmatekstin mukaan konserttiinsa teoksia, jotka meidän mielestämme ovat merkittävimpiä kahden pianon teoksia kahdelta viime vuosikymmeneltä; säveltäjänimet olivat JOHN ADAMS, MAURIZIO KAGEL, KIM HELWEG (Tanska) sekä VLADIMIR PEJKOVIĆ, BOŽIDAR OBRADINOVIĆ ja ANĐELKO KLOBUČAR entisen Jugoslavian alueelta. Seuraavana iltana D&B Duon (DUBRAVKA VUKALOVIĆ ja BRUNO VLAHEK) konsertissa kuultiin MESSIAENIN Visions de l Amen. Molemmat pianoduot esiintyivät samassa salissa samoilla instrumenteilla, mutta sointiero oli ällistyttävän suuri, edellisen hyväksi. Itse asiassa pidin kuitenkin Aamenkuvista sävellyksenä enemmän kuin LP Duon ohjelmasta, jossa teosten tietty pattern-music-tyyppinen samankaltaisuus alkoi illan mittaan tuntua hiukan puuduttavalta, mutta se sointi, se sointi... Orkesterikokemuksia Varsinaisia ISCM:n orkesterikonsertteja en kuullut, mutta Zagreb Biennalen ohjelmaan sisältyivät puolalaisen Witold Lutoslawski -sinfoniaorkesterin ja italialaisen Veronan Areenan orkesterin vierailut. Orkesterikonserttien ohjelmistovalinnat kuuluvatkin varmoihin keskustelun herättäjiin kaikilla festivaaleilla, ja säveltäjien keskuudessa myös festivaalien ulkopuolella. Vaikka jätettäisiin huomiotta se arvostelun ilmiselvä vaikutin, että kuultujen teosten sijaan olisi pitänyt valita kritiikin esittäjän oma sävellys, voidaan keskusteluista poimia muutamia tyyppitapauksia. Floppeja on aina helppo päivitellä: esimerkiksi BERISLAV ŠIPUŠIN lyömäsoitinkonsertto...in the Proximity of the Planet Coral jäi minulle aikamoiseksi arvoitukseksi. Konserton neljää osaa varten lavalla oli neljä eri soitinkioskia, joiden avulla solisti BIAO LI pääsi esittelemään soittonsa käsittämätöntä nopeutta ja äänenvoimakkuutta: etukäteen en olisi uskonut, että yksi lyömäsoittaja pystyisi hukuttamaan alleen kokonaisen orkesterin. Semminkin kun orkesterilla ja solistilla ei tuntunut olevan juuri muuta yhteistä kuin soiton samanai- 14 KOMPOSITIO 4 / 2011

15 ISCM Oikeinkirjoitus ennen kaikkea. KUVA: HANNU POHJANNORO. En voinut välttyä mielikuvaleikiltä, jossa Muppett-shown rumpali Animal olisi päässyt irti ja löytänyt tiensä orkesterisaliin... kaisuus (kenties balanssiongelmasta johtuen?), en voinut välttyä mielikuvaleikiltä, jossa Muppett-shown rumpali ANIMAL olisi päässyt irti ja löytänyt tiensä orkesterisaliin... Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että en ole tutkinut partituuria enkä keskustellut säveltäjän tai kenenkään esittäjän kanssa, enkä siis voi tietää, missä määrin esitys vastasi säveltäjän intentiota. Loppujen lopuksi tämä vain osoittaa, kuinka äärimmäisen keskeinen rooli esityksellä on teosta arvioitaessa: kuinka helposti syntyykään ajatusketju epätyydyttävä esitys huono teos huono säveltäjä. Suorastaan pelottavaa on ajatella, millaisia seurauksia tällaisilla yksittäistä säveltäjää koskevilla päätelmillä saattaa pahimmillaan olla, varsinkin, kun niin monen orkesteriteoksen osaksi lankeaa kuuluisa kolmoisesitys: ensimmäinen, viimeinen ja ainoa. Edelleen voi kritisoida tunnettujen säveltäjien epäkypsien nuoruudentöiden esittämistä. BRUNO MADERNA sävelsi Pianokonserttonsa op. 1 (1942) parikymppisenä. Teos on ollut tekijälleen epäilemättä aikanaan merkittävä, ja Madernan myöhemmän tuotannon huomioonottaen sillä on luonnollisesti tiettyä historiallis-biografista kiinnostavuutta, mutta nuoruuden into harvoin korvaa sävellystaitoa. En mitenkään pysty vakuuttumaan siitä, että tuon kaltaisen teoksen oikea paikka olisi kansainvälisellä festivaalilla, vaikka ohjelmakirja kertoikin, että teos unohdettiin pian valmistumisensa jälkeen (ensiesityksestä ei mainita mitään), kunnes vasta 2009 Veronan Areenan orkesteri palautti teoksen konserttilavalle. Miksi? Kummassakaan orkesterikonsertissa en lopulta tuntenut mitään elämää suurempia väristyksiä. Tällä en tarkoita, että huippuelämysten etsiminen olisi Arkkitehtoninen kohtaaminen: taidemuseo MIMARA antoi iltapäiväkonserteille komeat puitteet, taustalla festivaaliväen majapaikka hotelli Westin. KUVA: HANNU POHJANNORO. mitenkään oleellista konserttikäyntieni kannalta, osoittautuipa vain, että harvinainen on epätavallista ja tämä pätee myös musiikin kyllästämässä festivaaliympäristössä. Toisaalta säästyin myös kiusalliselta tästä kuuluu olla innoissaan -tunnelmalta väliajoilla, olinhan normaalin hiekkalaatikkoni ulkopuolella: vailla Kuka Kukin On -opasta saatoin siis keskittyä kuuntelemaan enemmän musiikkia ja vähemmän sitä, mitä siitä sanotaan. Hannu Pohjannoro >> KOMPOSITIO 4 /

16 Olli Virtaperko WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 ISCM World New Music Days 2011 pidettiin huhtikuun päivä Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa. Suomesta festivaalille valittiin tänä vuonna vain yksi teos, Hannu Pohjannoron lyömäsoitinkvartetto time exposures. Käyrätorvikonserttonsa kantaesityksen kiireistämä Hannu palasi Suomeen välittömästi ISCM:n avajaispäivälle ajoittuneen kappaleensa esityksen jälkeen. Minä tuurasin häntä festivaalin loppuajan Suomen ISCM-edustajana. Viisi päivää kokouksissa Kokouksissa istumisista pääasiallisesta tehtävästäni on vain vähän raportoitavaa. Byrokratiaa ja protokollaa kokouksiin sisältyi paljon, varsinaisia käsiteltäviä asioita oli vähän. SOFIA GUBAIDULINA päätettiin yksimielisesti valita yhdistyksen Honorable Memberiksi ja vuosien ISCM-vastuukaupungit pitivät esittelyt suunnitelmistaan. Järjestön puheenjohtajisto valittiin rutiininomaisesti ja vailla soraääniä jatkamaan tehtävissään ja kokouksissa luotiin katsaus tulevaisuuden suunnitelmiin, pääasiassa vuoden 2015 jälkeisiin mahdollisiin ISCM-isäntäkaupunkikandidaatteihin. Siinä kaikki. Tämä vaatimaton varsinaisten käsiteltävien asioiden kirjo olisi uskoakseni ollut mahdollista käsitellä parin päivän kokoustamisen puitteissa; nyt kokouspäiviä oli viisi. ISCM:n kokous- ja majoituspaikkana oli Zagrebin keskustassa painajaismaisena kommunistisen rakennustaiteen manifestina taivaisiin kohonnut hotelli Westin, jonka sinänsä hulppea ylimmän kerroksen panoramanäkymäinen kokoushuone toimi hitaasti matelevien kokousten näyttämönä. Nimellisesti viiden tähden lippulaivahotelliksi määritelty Westin oli ränsistynyt ja persoonaton kolossi, jossa majoittumisen viihdyttävin puoli oli se, että siellä asuivat samanaikaisesti käynnissä olleen Miss Universe Croatian kaikki 23 kilpailijaa entourageineen koko ISCM-viikon ajan. Heidän läsnäolonsa näkyi vaikuttavan etenkin Westinin drinkkibaarin iltaiseen suosioon ISCM:n miesvaltaisen Tunnelmakuva 25 tunnin kokousistumisen toiseksi viimeisestä sessiosta. Jipii. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. Ainoa varsinaiseen kokoustamiseen liittyvä mainitsemisen arvoinen asia on seuraavan puolen vuoden ajalle kasaantuva poikkeuksellinen ISCM-hakujen suma. Vuoden 2012 Belgian festivaalin hakudeadline oli nyt elokuussa, vuoden 2013 Slovakia-Itävallan festivaalin deadline tulee olemaan ja Puolan 2014 festivaalin kokousväen rekreationaalisten aktiviteettien tapahtumapaikkana. Jotain tärkeääkin Ainoa varsinaiseen kokoustamiseen liittyvä mainitsemisen arvoinen asia on seuraavan puolen vuoden ajalle kasaantuva poikkeuksellinen ISCM-hakujen suma. Vuoden 2012 Belgian festivaalin hakudeadline oli nyt elokuussa, vuoden 2013 Slovakia-Itävallan festivaalin deadline tulee olemaan ja Puolan 2014 festivaalin Suomen jurylle teosehdotukset on kuitenkin toimitettava jo kaksi kuukautta aikaisemmin, eli Slovakia-Itävallan festivaalia varten ja Puolan festivaalia varten mennessä. Tästä kuitenkin tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Puolen vuoden sisällä tapahtuu siis poikkeukselliset kolme ISCM-hakua. Syynä tähän on Puolan Wroclavin kaupunkiin sijoittuvan festivaalin ohjelmapolitiikka. Poikkeuksellisen korkealla profiililla tapahtumaa suunnittelemaan lähteneet wroclavlaiset aikovat sisällyttää ohjelmaansa peräti kuusi orkesterikonserttia, yhden kokoillan oopperan ja useita kamarioopperoita. Suunnitelmien suurellisuuden vuoksi vuoden 2014 ohjelma on päätetty lyödä lukkoon jo vuoden 2012 aikana, minkä takia myös vuosien 2012 ja 2013 deadlineja päätettiin aikaistaa. Minulta salatusta syystä pidettiin mahdottomana ajatusta siitä, että Slovakia- Itävallan vuoden 2013 festivaalin haku voisi ajoittua vuoden 2014 haun jälkeen. Samaten mysteeriksi minulle jäi, miksi Puolan koko ohjelma ei ainoastaan ooppera- ja orkesterikonsertit pitää lyödä lukkoon kerralla. No, minun ymmärrykseni tai ymmärtämättömyyteni on tietysti asiain tolien suhteen herttaisen yhdentekevää merkityksellistä on vain, että nämä haut tapahtuvat pian, ja että on suomalaisen säveltäjäkunnan etu, että kumpaankin hakuun lähtisi monipuolinen valikoima mahdollisimman 16 KOMPOSITIO 4 / 2011

17 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 korkealaatuisia sävelteoksia. Eli hyvät kollegat: noteeratkaa ISCM poikkeuksellisen varhaiset hakuajat ja toimikaa sen mukaan! Ankara teoshaku välinpitämätön toteutuma Vaikkei minulla ollut festivaalilla oman kappaleen esitystä jännitettävänä, tarjosi ISCM 2011 lähtökohtaisesti henkilökohtaista ammatillista mielenkiintoa. Olin valinnut TIM PAGEN kanssa Suomen ehdotukset Zagrebiin, ja olin utelias näkemään, kuinka festivaalin lopullinen ohjelma suhteutuisi teosten hakuprosessiin. ISCM:n hakusäännöissä asetetaan tarkat rajoitukset ehdotettaville teoksille aina sävellysten iästä (ei tule valita yli viisi vuotta vanhempia teoksia) tarkoin määritellyn esityskokoonpanon ja teosten maksimipituuden kunnioittamiseen. Zagrebin ISCM 2011:n omalaatuiset kokoonpanot muun muassa tuuba- ja saksofonikvartetti ja kroatialaisia erityissoittimia vilisevät Kroatian armeijan puhallinorkesteri ja perinneyhtye Tamburiza orchestra aiheuttivat meille paljon päänvaivaa. Sääntöjä pilkuntarkasti noudattaen saimme olla tyytyväisiä, että ylipäänsä löysimme kappale-ehdotuksia vaaditusta kuudesta eri kategoriasta. Jälkeenpäin on tullut ajateltua, että ehkä ei sittenkään olisi kannattanut toimia näin pedantisti. Festivaalilla esitettyjen kappaleiden kirjo nimittäin osoitti, että hakuohjeiden ja toteutuneen ohjelman suhde oli lähinnä viitteellinen. Suomen osalta valitettavasti vaille ehdotettavaa teosta jäänyt ISCM 2011:n hakukategoria 7, Baroque Ensemble, oli tästä hyvä esimerkki. Soitin soittimelta liki pienen orkesterin kokoiseksi määritelty teoshaku ei vastannut vähääkään konsertin antia. Lavalla kuultiin milloin trioa, milloin kvartettia ja yhden ohitsekiitävän kappaleen verran 11-henkistä kamariyhtyettä. Entäpä konsertin soittimien luvattu barokkisuus sitten? Musiikin esittämisestä vastanneen ANSAMBL CAMERATA GARESTENIN soittimistoon kuului kaksi barokkisoitinta etäisesti muistuttanutta soitinta epäilyttävästi myöhäisklassismin ajan Hotelli Westinin aulabaarissa tarkkaavaisen oli hyvinkin mahdollista oppia tunnistamaan, ketkä asiakkaista kuuluivat ISCM:n kokousedustajien ja ketkä Miss Universe Croatia 2011:n kilpailijoiden heimoon. huilun näköinen moniläppäinen traverso sekä jonkinmoinen cembalonrääpäle. Kaikki muut soittimet olivat sataprosenttisen moderneja jousi- ja puhallinsoittimia metallikielineen ja nykyaikaisine venttiilikoneistoineen. Vanhan musiikin autenttisuusliikkeen aallot eivät ilmeisesti ole vielä saavuttaneet Dalmatian rannikkoa; Kroatian musiikkielämä näkyy tässä suhteessa olevan noin 40 vuotta Suomea ja Länsi- Eurooppaa jäljessä. Barokkiyhtye-episodin kaltaisia ankara teoshaku välinpitämätön toteutuma -esimerkkejä löytyi festivaalilta runsaasti. Eksklusiivinen Jousikvartetti ja sähkökitara, tai sähkökitara soolona -kategoria saattoikin käytännössä tarkoittaa pelkkää jousikvartettia. Hakuohjeissa tiukasti tietyn instrumenttilistauksen puitteisiin rajattu orkesteriteos mutatoitui jouhevasti solistikonsertoksi, lisäsoittimia viliseväksi järkäleeksi tai usean kapellimestarin vaativaksi spektaakkeliksi. Ja niin edelleen. Protestanttisen velvollisuudentunnon ja sääntöjen kirjaimellisen noudattamisen sisäistäneelle on aina eräänlainen elämys kohdata todellinen maailma, jossa niin sanotut säännöt ja määräykset tarjoavat vain löyhän viitekehyksen tapahtumien todelliselle toteutumalle. Kuriton orkesteri ja sodan kaiut ISCM 2011 sisälsi kolme orkesterikonserttia kolmen eri orkesterin soittamana. Orkesterit olivat bulgarialainen PLOVDIV FILHARMONIC ORCHESTRA, KROATIAN RSO sekä Z AGR E B PHILHARMONIC. Kuulin orkestereista kahta ensimmäistä, ja noiden konserttien musiikillisesta annista mieleeni jäivät myönteisinä kuuntelukokemuksina kaksi pohjoismaalaista kappaletta BE N T SØRENSENIN Mozart-sitaatteja poikkeuksellisen tyylikkäästi hyödyntänyt Exit Music sekä länsinaapurimme KATARINA LEYMANIN värikylläinen ja muodoltaan tasapainoinen Streams. Soitannollisesti yllätyin siitä, että Bulgarian toiseksi suurimman kaupungin orkesteri pesi kirkkaasti naapurimaansa valtiollisen radio-orkesterin. Suurin ero piili jousistossa, joka bulgarialaisilla oli sisäisesti yhtenäinen ja kokonaisuutena sävelpuhtaaseen soittoon kykenevä, kroatialaisilla sisäisesti epäyhtenäinen ja kokonaisuutena sävelpuhtaaseen soittoon kykenemätön. Paikallisella Rso:lla oli myös huomattavia ongelmia harjoituskurin suhteen. Ennen teoksensa esitystä Katarina Leyeman oli ruotsalaiselle temperamentille sopivasti hivenen onneton siitä, että orkesteri hölisi harjoituksissa lakkaamatta, viis veisasi säveltäjien palautteesta eikä ottanut näkeviin silmiinsä musiikin esitysohjeita. Sanomattakin on selvää, ettei tällainen orkesteri ole kykenevä toteuttamaan säveltäjän musiikillisia intentioita lähimainkaan tyydyttävällä tavalla. Serbian nuori ja uhmakas M I L IC A DJORDJEVIĆ (*1984) ilmaisi epätyytyväisyytensä Leyemania värikkäämmin. Hän haukkui orkesterin harjoituksissa >> KOMPOSITIO 4 /

18 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 Jos kohta Kroatian Rso ja kelvoton Ansambl Camerata Garesten tuottivat kuulijoille pahan pettymyksen, löytyi paikallisista yhtyeistä ilonaiheitakin. XL Tuba Quartet osoitti erikokoisten tuubasoittimien muodostavan vakavasti otettavan soitinperheen, jonka soinnista löytyy syvyyttä, voimaa ja sävyjä. pataluhaksi ja ilmoitti vetävänsä teoksensa pois konsertista. Jos kyseessä olisi ollut minkä tahansa muun maan kuin Serbian säveltäjä, olisi tämä päätös ollut festivaalin kannalta lähinnä ikävää. Mutta nyt se oli katastrofi. Kroatian ja Serbian välisille jännittyneille suhteille on kuvaavaa, että serbialaisen säveltäjän teoksen esiintymistä Kroatian valtiollisen orkesterin konserttiohjelmassa pidettiin jo sellaisenaan uskaliaana. Niinpä serbialaisen säveltäjän ja kroatialaisen orkesterin välisessä konfliktissa olisi symbolisella tasolla ollut ainekset huomattavan vakavaan valtiolliseen välikohtaukseen, jonka konserttijärjestäjät toki ymmärsivät. Djordjevićia maaniteltiinkin kaikin mahdollisen tavoin perumaan kappaleelleen asettamansa esityskielto. Pitkin hampain ja tilanteen räjähdysalttiuden ymmärtäen vastentahtoinen säveltäjä lopulta alistui kuuntelemaan konsertissa kappaleensa, joka orkesteri toden totta rääpi läpi kelvottomuutta lähentelevällä tavalla rumasti ja jokaista soittamaansa säveltä ja niiden kirjoittajaa inhoten. Tämä episodi ei ollut kunniaksi Kroatian Rso:lle, joka on ollut luovinaan itsestään kuvaa nimenomaan aikamme musiikkiin erikoistuneena orkesterina. Milica Djordjevićin ja Kroatian Rso:n välirikko ei ollut ainoa ISCM 2011:n sattumus, joka muistutti Jugoslavian hajoamissotien läheisyydestä ja Kroatian veristä lähihistoriasta. ISCM:n epäonneksi samaan aikaan festivaalin kanssa saatettiin Haagin YK-sotatuomioistuimessa päätökseen kroaattikenraalien ANTE GOTOVINA ja MLADEN MARKAČ kohuttu sotarikosoikeudenkäynti. Monelle kroaatille nämä sotaherrat edustavat kansallissankareita, jotka neuvokkuudellaan onnistuivat lopettamaan vuosina riehuneen sodan. Oikeus näki sankar kenraalien neuvokkuuden kuitenkin toisin silmin heidät todettiin syyllisiksi 320 Krajinan serbin surmauttamiseen vuonna Gotovinan 24 ja Markačin 18 vuoden vankilatuomiot saivat raivostuneet kroaatit vellomaan Zagrebin kaduilla, ja erittäin jännittyneen tilanteen musiikilliseksi uhriksi joutui säveltäjä SI LV IO FORETIC. Hänen farssinomainen sotaoopperansa The Marshal vedettiin poliittisen tilanteen räjähdysalttiuden takia pois festivaalin ohjelmasta, ja Splitziin suunnitellun teoksen kantaesityksen lisäksi peruuntui myös oopperan simultaaniseksi aiottu suora streaminglähetys Zagrebin Tuskanac Cinema -elokuvateatterissa. Epätodennäköistä musiikillista ilottelua Jos kohta Kroatian Rso ja kelvoton Ansambl Camerata Garesten tuottivat kuulijoille pahan pettymyksen, löytyi paikallisista yhtyeistä ilonaiheitakin. X L TUBA QUARTET osoitti erikokoisten tuubasoittimien muodostavan vakavasti otettavan soitinperheen, jonka soinnista löytyy syvyyttä, voimaa ja sävyjä. Yhtye oli saanut soitettavakseen myös kelpo musiikkia, josta itseäni miellytti eniten hongkongilaisen nuoren CHI-HIN LEUNGIN viisiminuuttinen Utmost Attac ytimekäs karakterikappale, joka kuvasi jousen ampumisen kolmiosaisen aktin jousen jännittämisineen, nuolen matkaan saattamisineen ja vastustajan haavoittamisineen. Mutta vielä XL Tuba Quartetin oivallisuutta suurempi yllätyksen aihe oli mahdollisuus voida todistaa sellaisen big bandin olemassaoloa, jonka soittajilla vaikutti olevan myönteinen asenne soittamaansa musiikkia ja ylipäänsä big bandissä työskentelyä kohtaan. Teoskategorian Jazz Orchestra toteutuksesta vastanneen K ROAT I A N RADION ja TELEVISION BIG BANDIN muusikot tuntuivat esiintyessään oikeasti nauttivan soittamisesta sen sijaan että olisivat kehonkielellään viestineet inhoavansa syvästi työtään, soittamaansa musiikkia ja sen säveltäjiä. Jopa big band -yhtyeiden sektioiden sisällä jostain kumman syystä aina toteutettava, yleensä myötähäpeää herättävä soittimien synkronoitu rytmikäs heiluttelu tuntui luontevalta ilottelulta kroatialaisten tekemänä. Itse musiikki ei kylläkään aihetta ilakointiin juuri aiheuttanut. Lähinnä yhdysvaltalaisten viihdemusiikin ammattisäveltäjien musiikista koostetun sokerisen mössön vastapainona konsertissa kuultiin onneksi färsaarelaisen HEDIN DAVIDSENIN suoraviivainen ja rouhea Nidhogg, jonka keskiössä oli Björkenheim/Hendrix -tyylisesti ulvova kitara. Kolmikymppinen Hedin ja Färsaaria ISCM-istunnoissa varsinaisesti edustanut vanha kehäkettu K R I S T I A N BLAK osoittautuivat kelpo rientomiehiksi, joiden seurassa oli iltaisin ilo nauttia edellä mainitussa Westinin drinkkibaarissa tuoppi poikineen Kroatian huteran olutkulttuurin laadukkaimmaksi osoittautunutta juomaa, balttiportteri-tyyppistä Tomislav Pivoa (7 %). Sinebrychoffin Portterin kaltaista huumaavan suklaanpaahteista maltaisuutta ei Tomislavista löytynyt, mutta maltillisesti lakritsainen ja ei-liian-makea Tomislav oli yhtä kaikki kelpo olut, jota monesta paikallisesta tummasta oluesta poiketen ei ollut makeutettu sokerilla. Herra Tasavallan Presidentti Kroatia on siinä mielessä ainutlaatuinen maa 18 KOMPOSITIO 4 / 2011

19 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 Ja heillä kaikilla oli niin mukavaa. Presidentti Josipovićin kädestä roikkuu ISCM:n hallituksen lakiasiainvastaava Franz Eckhardt. Taustalla hangonkeksinä ISCM:n australialainen puheenjohtaja John Davis. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. Presidentti Ivo Josipivić ja vallan suloinen vetovoima. Ihailijoina Hong Kongin Joshua Chan ja Kiinan Setsuanin sektion kirjoittajalle tuntemattomaksi jäänyt edustaja. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. Kroatia on siinä mielessä ainutlaatuinen maa maailman valtioiden joukossa, että sen presidenttinä on oman aikamme taidemusiikin säveltäjä. Vuonna 2010 Kroatian presidentiksi valittu Ivo Josipović nousi valtiomieheksi vailla merkittävää poliittista taustaa. Koulutukseltaan Josipović on Zagrbin musiikkiakatemiasta vuonna 1983 valmistunut säveltäjä ja Zagrebin yliopiston rikosoikeuden professori. maailman valtioiden joukossa, että sen presidenttinä on oman aikamme taidemusiikin säveltäjä. Vuonna 2010 Kroatian presidentiksi valittu IVO JOSIPOVIć nousi valtiomieheksi vailla merkittävää poliittista taustaa. Koulutukseltaan Josipović on Zagrbin musiikkiakatemiasta vuonna 1983 valmistunut säveltäjä ja Zagrebin yliopiston rikosoikeuden professori. Presidenttiyden, lakiprofessoriuden ja aktiivisen säveltäjyyden lisäksi Josipović toimi presidentiksi valintaansa asti liki parinkymmenen vuoden ajan nykymusiikkifestivaali Music Biennale Zagrebin johtajana. Varsin pätevä mies, siis. Kroatialaisten palautteesta päätellen Josipović on onnistunut presidenttinä hyvin hänen kannatuslukujensa keskiarvo on pysynyt koko ajan 80%:n paremmalla puolella. ISCM:n kokousaikataulu oli järjestetty niin väljäksi, että kokousten lomassa oli aikaa jos jonkinmoiselle kissanristiäiselle. Presidentinlinnassa pidetty vastaanotto oli näistä kissanristiäisistä kiintoisin ja kiitollisin. Naureskelevien turvamiesten viitteellisen turvatarkastuksen jälkeen ISCM:n noin 50-henkinen kokousväki ohjattiin suureen vastaanottosaliin, jossa välitön Herra Presidentti oli vastaanottamassa vieraitaan. Presidenttiyteen kuuluvien edustuksellisten tilaisuuksien isännöimisten joukosta lähinnä säveltäjistä koostuvan kollegiaalisen joukon hyysäämisen voisi kuvitella olevan siitä rennoimmasta päästä. Ja tältä myös todella vaikutti presidentti Josipovićilla ei ollut kiire mihinkään ja hän jutteli anteliaasti maireaksi jonoksi järjestäytyneen, lyhyttä henkilökohtaista keskustelutuokiota hinkuneen säveltäjälauman kanssa. Minä en tuohon jonoon liittynyt, koska minulla ei ollut mitään niin merkittävää sanottavaa, että olisin sen takia viitsinyt viedä presidentin aikaa. Mutta hämmästyttävän monella kollegalla tärkeää sanottavaa tuntui riittävän. >> KOMPOSITIO 4 /

20 ISCM WORLD NEW MUSIC DAYS 2011 The Gentleman of Your description obviously appreciates a clear separation and definition of powers, totesin johtaja Dosenille toisaalta siksi, että uskoin asian todella olevan näin, mutta ensisijaisesti siksi, että olin vuosikaudet halunnut käyttää vakavassa keskustelussa P. G. Wodehousen Jeeves-kirjojen päähenkilön lauseenaloitusta The Gentleman of Your description.... Herra Zagrebin Pormestari Omiensa joukossa silmin nähden rentoutuneen presidentti Josipovićin järjestämä vastaanotto oli luonteeltaan hyvin erilainen tapahtuma kuin Zagrebin pormestarin MILAN BANDIĆIN isännöimä vastaanotto päivää myöhemmin. Nuivan byrokraatin oloinen Bandić mumisi paperiinsa tuijottaen tyhjänpäiväisiä korulauseita, jotka tympääntyneen oloinen avustaja käänsi englanninkieliseksi muminaksi. Herrojen Josipović ja Bandić välinen temperamenttiero olisi tuskin voinut olla suurempi kiintoisaksi asian teki se, että samat nimenomaiset miehet olivat vastakkain Kroatian presidentinvaalien toisella kierroksella vuonna Kommunististaustainen Bandić hävisi poliittiselle untuvikkovastustajalleen selvästi 40 % 60 %. Josipovićin vaalikampanja perustui korruption ja järjestäytyneen rikollisen vastaiseen kamppailuun, ja tässä suhteessa hän oli varmasti vastustajaansa uskottavampi kandidaatti Bandićin mahdollisuuksia nousta maan isäksi nimittäin kalvoi epäonnekas tapahtumaketju vuodelta 2002, jossa autonsa ratista juopuneena pysäytetty Herra Pormestari yritti ensin lahjoa pidätyksen tehnyttä poliisia ja sen epäonnistuttua uhkasi käyttää suhteitaan työtään tehneen poliisiparan pään menoksi. Asia vuosi kuitenkin julkisuuteen, ja Bandić joutui nousseen skandaalin myötä eroamaan tehtävästään. Vuonna 2005 zagrebilaiset kylläkin valitsivat Bandićin uudestaan pormestarin virkaan, mutta jotain Bandivin poliittisesta uskottavuudesta kertoo se, että Zagrebin pormestari Kroatian radion ja television big band musisoinnin ihmeen äärellä. KUVA: KROATIAN SÄVELTÄJÄYHDISTYS. hävisi Josipovićille omassa kaupungissaan kummallakin vaalikierroksella selvästi. The Gentleman of Your description... Kaikki eivät kuitenkaan olleet lämmenneet Josipovićin lempeälle karismalle ja skandaalien tuhrimattomalle moraliselle johtajuudelle. Paluumatkalla lentokoneessa tutustuin Milan Bandićin kannattajaan, JOHTAJA DOSENIIN. Hän oli ammatiltaan kriisijohtaja, jonka työnä oli pelastaa konkurssin partaalla horjuvia yhtiöitä parhaillaan työn alla oli säilykekalaa purkittavan kroatialaisyrityksen pelastusoperaatio. Johtaja Dosen luennoi minulle kymmenen kilometrin korkeudessa puolen tunnin ajan Kroatian poliittisesta järjestelmästä ja syytti virkaatekevää presidenttiä poliittisesta vapaamatkustajuudesta. Pitkän poliittisen uran sijaan akateemisesta maailmasta suoraan politiikan huipulle singahtanut Josipović ei johtaja Dosenin mukaan ollut kykenevä saati uskottava toimimaan maan johtajana. Mutta presidentin persoonaa ja taustaa huomattavasti suurempi ongelma oli johtaja Dosenin mielestä Kroatian poliittinen järjestelmä itsessään, jossa pääministerikeskeisen parlamentarismin sijaan presidentille on kasattu tarpeettomasti valtaa muun muassa asevoimien ylipäällikkyys. Kun minä teen työtäni, haluan aina ensimmäisenä tietää, kuka yrityksessä on vastuussa asioista. Ei sem- 20 KOMPOSITIO 4 / 2011

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot