Paraati päämajakaupungissa

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Paraati päämajakaupungissa Teemana puolustusvoimien uudistettu taistelutapa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 22 (1133) verkossa > Kuva: Svante Giullichsen Yksikin tapaturma on liikaa Puolustusvoimissa sattui vuonna 2012 yhteensä yli tapaturmaa, ja niiden vakuutuskustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Suurin osa tapaturmista on vain pieniä ruhjeita tai haavoja. Kaartin jääkärirykmentin terveysaseman kenttäsairaanhoitaja Kirsi Heleniuksen mukaan yleisimmät hoitoa kaipaavat tapaturmat ovat murtumat ja nivelten nyrjähdykset. uutiset, sivu 3 MPK täytti kaksi vuosikymmentä uutiset, sivu 3 Kenraalit ja ylennyksiä kentällä, sivut 6 ja Sotshista kultainen mitali? vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 22/2013 pääkirjoitus Yksilöllisiä kohtaamisia Kun hyvä asia on liian tuttu tai liian lähellä, ei sen arvoa kykene ymmärtämään.tämä ajatus sai vahvistusta muutama viikko sitten, kun Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Tarvittiin taas ulkomaalainen kertomaan, mikä Suomessa on hyvää. Oreck korosti Ruotuväelle antamassaan haastatte- lussa asevelvollisuuden merkitystä erilaisten ihmisten ja yhteiskuntaluokkien yhteensaattajana. Tarvittiin taas ulkomaalainen kertomaan, mikä suomalaisessa järjestelmässä on hyvää. tornitouhua *** Globalisoituvassa ja verkottuvassa maailmassa joudumme toisaalta kohtaamaan yhä enemmän erilaisia ihmisiä mutta samaan aikaan olemme yhä valikoivampia sen suhteen, millaisiin ihmisiin haluamme tutustua. Etenkin verkossa ympäröimme itsemme usein saman ikäisillä, samaan sosiaaliluokkaan kuuluvilla ja samankaltaiset arvot omaavilla ihmisillä. Saman ilmiön voi havaita myös puolustusvoimien kaltaisissa hierarkkisissa organisaatioissa: ihmiset näyttäytyvät monelle ennen kaikkea sotilasarvonsa ja tehtävänsä, eivät oman itsensä, edustajina. Tämä on sääli, sillä kuten Oreck totesi, tarjoaa armeija harvinaislaatuiset puitteet oman maailmankuvan kartuttamiseen. Asevelvollisuusarmeijan olemassaolon peruste ei tietenkään ole yhteisöllisyyden tunteen kasvattaminen, mutta sekin näkökulma on syytä pitää mielessä, kun asevelvollisuuden tulevaisuudesta keskustellaan. Hyvä esimerkki erilaisten ihmisten kohtaamispaikasta on Dragsvikin varuskunta, jonne hakeutuu joka vuosi ruotsinkieliseen asepalvelukseen enemmän suomenkielisiä halukkaita kuin mitä Uudenmaan prikaati pystyy ottamaan vastaan. Joulun pyhät tyhjentävät suurelta osin Suomen varuskunnat, mutta kaikki eivät kuitenkaan pääse juhlimaan perheensä ja lähimmäistensä kanssa. Varuskuntiin jäävien kannattaa kuitenkin yrittää nähdä onni onnettomuudessa. Kun arkisten palvelusrutiinien paine hieman hellittää, on hyvä aika yrittää tutustua uusiin ihmisiin ja myös niihin, joiden kanssa on joskus saattanutkin olla napit vastakkain. Armeijaelämän arjessa käy helposti niin, että kaikki muut paitsi itselle läheisimmät palvelustoverit näyttäytyvät vain osana epämääräistä massaa. Tämä koskee niin ikään varusmiehiä kuin kantahenkilökuntaakin. Pitää muistaa, että jokaisen uniformun alla on ihminen. *** Tällainen asennoituminen on sisällytetty myös puolustusvoimien käyttämään syväjohtamisen malliin. Mallin neljännessä kulmakivessä, ihmisen yksilöllisessä kohtaamisessa, on kyse nimenomaan siitä, että yksilön on voitava kokea itsensä arvostetuksi. Tätä johtamisopillista käytösmallia ei kannata rajata koskemaan pelkkää sotilasjohtamista, vaan kyseessä on aivan oleellisesti ihmisyyteen ja inhimilliseen kanssakäymiseen kuuluva asia. Toivottavasti puolustusvoimien hyvin koulutettu kantahenkilökunta osaa tässä suhteessa johtaa vertaisiaan ja alaisiaan omalla esimerkillään. > nurkka Everstin dramaattinen kuolema Olen tutkinut syksyllä 1944 käynnistettyä puolustuslaitoksen asekätkentää. Työni keskittyy lähinnä Vakka-Suomessa tapahtuneeseen. Kokonaiskuvan saamiseksi olen kuitenkin koittanut perehtyä myös Päämajassa palvelleiden everstiluutnantti Usko Sakari Haahden ja eversti Valo K. Nihtilän toimiin. Lueskelin Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluvia eversti Nihtilän kirjoittamia kertomuksia hänen osuudestaan asekätkentään. Nihtilä oli syntynyt vuonna 1896 ja valmistui upseeriksi Viipurin Markovillasta B-kurssin priimuksena. Valo Nihtilä toimi pitkään Sotakorkeakoulun taktiikan opettajana ja kasvatti joukon yleisesikuntaupseereita rauhan ja sodan ajan puolustuslaitokselle. Nihtilä juurrutti oppilaisiinsa opin, joka voidaan kiteyttää seuraavasti. On aina elettävä kahta aikaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tulevaisuudesta on otettava huomioon myös pahin mahdollisuus. Tällä pahimman mahdollisuuden opilla valmisteltiin myös sotavarustuksen hajasijoittamista ja syksyn 1944 demobilisaation rinnalla tehtiin myös liikekannallepanovalmisteluja. Saman aikaisesti oli käynnissä sota saksalaisia vastaan Lapissa. Asekätkentä alkoi paljastua keväällä 1945 ja Haahti sekä Nihtilä pidätettiin kesäkuun 9. Helsingin Ratakatu 12:n tiloihin Nihtilä vietiin seuraavana päivänä. Eversti Nihtilä kirjoittaa Helsingissä päivämäärällä kirjatussa kertomuksessaan, että kesä 1945 oli sujunut hiljaisuudessa ja eristettynä. Kuulustelijat tekivät väärennettyjä pöytäkirjoja joihin vaadittiin kuulusteltujen allekirjoituksia. Eduskunnan hyväksymä taannehtiva laki asekätkijöiden tuomitsemisesta vahvistettiin 24. tammikuuta Oikeuden tuomion mukaan eversti Valo K. Nihtilä erotettiin virastaan ja hänelle määrättiin kuritushuonetta viideksi vuodeksi. Vapautuminen tapahtui lokakuussa Nihtilä oli silloin 52 vuotias ja entinen upseeri, jolta oli viety eläkeoikeuskin. Vapautumisensa jälkeen Nihtilä sai työpaikan Yhtyneissä Kuvalehdissä luvun alussa Nihtilä työskenteli Pariisissa ja palasi Suomeen kesällä Presidentti J. K. Paasikivi myönsi silloin armahduksen eversti Nihtilälle ja hänet palkattiin pankinjohtajaksi Kansallisosakepankkiin. Nihtilä osallistui myös maanpuolustuksellisiin tehtäviin ja kirjoitti mm. Suomen Kuvalehteen. Nihtilä jäi eläkkeelle vuonna Eläkeläisenä Nihtilä osallistui aktiivisesti yhteiskuntaelämään. Lokakuun 24. vuonna 1973 pidettiin Helsingissä Kansallisen Kokoomuksen kansallisseuran kokous. Kokousväelle puhui kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Ilaskivi. Wikipedia kertoo tästä otsikolla "Dramaattinen kuolema". "Kuunneltuaan nuoren oikeistopoliitikon maanpuolustusmäärärahoja voimakkaasti arvostelleen puheenvuoron Nihtilä nousi vastaamaan. Vastauksessaan hän ihmetteli, miksi nuoriso hyljeksii maanpuolustusta. Istuutuessaan Nihtilä sai sydänkohtauksen, joka johti paikalla olleiden lääkäreiden antamasta ensiavusta huolimatta kuolemaan". Todellisuudessa Raimo Ilaskivi arvosteli puheenvuorossaan Juha Rihtniemeä (32-vuotias) ja tämän johtaman ryhmän toimia, joita kokoomuksen vanhempi johto ei pitänyt hyvinä. Lauri Väättänen Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa aktiivisesti maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa. kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Haluaisitko asua entisellä varuskunta-alueella? mielipide Jääkaapit ja mikrot yksiköihin Kyllä 61% Ei Armeijassa maistuu naposteltava. Karkkia, sipsiä ja vastaavia herkkuja tulee syötyä liikaa, vaikka oikeanlaisellekin ravinnolle olisi kysyntää. Sotkun pizzat alkavat pidemmän päälle tuntua rahapussissa munkkien maistuttua puulta jo toisesta palveluskuusta lähtien. Intissä ei saa tarpeeksi proteiinia muonituskeskuksen hiilaripommeista, varsinkaan jos urheilee. Ei ole vain yksi kerta, kun olisin punttisalilta tullessani kaivannut kipeästi jääkaapissa majaillutta raejuustopurkkia. Villeimmissä unissani unelmoinkin, että juuri raejuuston, jogurtin, rahkan ja muut maitotuotteet voisi itse säilöä kotiyksikön jääkaapissa. Jääkaappiin mahtuisi myös oikeita ruoka-annoksia. Mikään ei ole parempaa kuin maksalaatikko rusinoilla. Kylmänä kyseistä ruokalajia ei tule kuitenkaan miettineeksikään, joten se pitää lämmittää. Kas, tarvitaan mikroa. TV-tuvissa, joissa varusmiehet iltansa pitkälti viettävät, on pleikkaria sun muuta, muttei jääkaappia ja mikroa, joista moni hyötyisi. Ei vissiin olisi hirveän vaikeaa hankkia niitä sinne. Vaikka niillä pullorahoilla. Punttishirmu 39% Seuraava kysymys: Suhtaudutaanko puolustusvoimissa tapaturmiin mielestäsi tarpeeksi vakavasti? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh Fax helena.hyvonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Otso Lukka Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Kersantti Riikka Karppinen Puh Kersantti Olli Rytkönen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 22/2013 uutiset 3 Sotilastapaturmat ovat yhä kalliimpia Sotilaiden yleisimmät tapaturmat ovat pienet ruhjeet ja haavat, nilkan nyrjähdykset, polvivammat ja luunmurtumat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapaturmien vakuutusrahahakemusten määrä laski, mutta korvausten summa tuplaantui. Pietari Vappula Viime vuonna varusmiehillä kirjattiin yhteensä tapaturmaa. Henkilökunnan piirissä tapaturmia sattui 850 kappaletta. Puolustusvoimissa tapaturmia sattuu myös kriisinhallintaoperaatioissa palvelevien työntekijöiden ja kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten keskuudessa. Juridisesti määriteltynä tapaturma on äkillinen, odottamaton ja tahaton tapahtuma, jonka seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa jonkin lievemmän vamman. Sotilastapaturmiin luetaan erilaisten murtumien ja nivelvammojen lisäksi kuulovauriot sekä palo- ja syöpymisvammat. Polvivammasta keskeytys Tapaturmatilanteessa tärkeintä on loukkaantuneen henkilön hoidon järjestäminen. Lievemmät vammat hoidetaan varuskunnan terveysasemalla ja vakavissa tilanteissa puolustusvoimien kumppanuussairaaloissa, joissa varusmiesten erikoissairaanhoito on järjestetty, Pääesikunnan logistiikkaosaston hallintoylilääkäri, lääkintämajuri Kari Kesseli sanoo. Pahimmillaan tapaturma voi viedä henkilön työkyvyn täysin. Tällöin hänet kotiutetaan ja Valtiokonttori jatkaa vamman korvaamista niin pitkään, kun sille on tarve. Sotilaslääketieteen keskuksen johtajan, lääkintäeverstiluutnantti Jouko Peltomaan mukaan lievemmissäkin tapauksissa varusmiespalvelus voi keskeytyä tapaturman vuoksi. Tällöin terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat tapauskohtaisesti, kuinka kauan toipumiseen menisi aikaa. Jos toipumisaika on pitkä ja varusmiespalvelukselle asetetut koulutustavoitteet eivät täyty, niin varusmiehelle kirjataan E-luokan paperit, jotka tarkoittavat palveluksen keskeyttämistä määräajaksi. Vuonna 2011 yleisin yleisin tapaturmasta aiheutuvan keskeytyksen syy oli polvivammat, joiden takia 176 varusmiestä keskeytti palveluksen. Keskeytyksiä tapaturmien vuoksi oli samana vuonna kaikenkaikkiaan 457 kappaletta. Kuva: Svante Gullichsen Mikäli varusmiehen palvelus keskeytyy E-luokituksen takia, hänen palveluskelpoisuutensa arvioidaan kutsuntoja muistuttavassa tilaisuudessa tervehtymisen jälkeen, lääkintäeverstiluutnantti Jouko Peltomaa (vas.) ja lääkintämajuri Kari Kesseli kertovat. Nivelet, luut ja hampaat vaarassa Viime vuonna varuskuntasairaaloissa diagnosoitiin yhteensä hoitoa vaativaa tapaturmaa. Nämä tapaturmat sattuivat kaiken kaikkiaan varusmiehelle, useimmiten maastossa tai liikuntakoulutuksen yhteydessä. Tyypillisin vamma sattui joko nilkkaan tai jalkaterään, yhteensä 270 kappaletta. Toiseksi yleisimmät vammat kohdistuvat joko polviin ja sääriin tai ranteisiin ja käsiin. Päävammatapauksia oli kolmanneksi eniten: 117 kappaletta. Varuskuntasairaaloiden tilastoissa ei näy hammastapaturmia, jotka käsittivät 14,3 prosenttia kaikista tapaturmista vuonna Hammasvaurioitten suurin syy on rynnäkkökiväärin takatähtäin, joka osuu etuhampaisiin taisteluharjoituksissa syöksyessä. Vuosittain hammastapaturmia sattuu suunnilleen yhdelle varusmiehelle yhtä palveluspäivää kohden, puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patinen kertoo. Ilmoituskulttuuri ja tilastointi vaativat parantamista Pietari Vappula Puolustusvoimissa otettiin käyttöön kesäkuussa 2013 nollan tapaturman tavoite. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen allekirjoittama normi peräänkuuluttaa avointa ja aloitteellista ilmoituskulttuuria, ajattelutavan muutosta, missä tapaturmia ei hyväksytä. Parhaillaan käynnissä olevan puolustusvoimien henkilöturvallisuushankkeen tavoitteena on vuoteen 2014 mennessä ottaa käyttöön uudistettu työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmä. Uuden järjestelmän avulla kuka tahansa henkilökuntaan kuuluva tai asevelvollinen voi tehdä ilmoituksen turvallisuuden parantamiseksi. Järjestelmän uskotaan kehittävän näin puolustusvoimien riskianalyysia. Aktiivinen tapaturmien tilastoiminen ja analysointi ovat parhaita tapoja tapaturmien torjunnan edelleen kehittämiseksi, kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja, lääkintähuollon dosentti, lääkintäeversti Ilkka Mäkitie sanoo. Tilastointi vaatii selkeyttä Tapaturmatilastoinnissa on puolustusvoimissa puutteita. Kaikki tapaturmat tilastoidaan, mutta tiedot löytyvät hajanaisesti kolmesta eri lähteestä: Valtiokonttorilta, varuskuntien terveysasemien potilastietojärjestelmästä ja Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Olemassa olevat tilastot eivät myöskään kerro koko totuutta tapaturmien määrästä, sillä pienimpiä turmia ei usein raportoida kenellekään. Juuri siksi sekä tilastointia että tapaturmien ilmoituskulttuuria olisi kehitettävä. Palveluksen jälkeen oireilevan vamman vakuutushakemuksen tekeminen vaikeutuu, kun tapausta ei ole kirjattu minnekään, lääkintämajuri Kari Kesseli muistuttaa. Viiden miljoonan euron hintalappu Valtiokonttoriin tulevat korvaushakemukset ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana kappaleesta viime vuoden 1 420:een. Samaan aikaan maksettavat korvaussummat ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2002 varusmiesten vakuutuskorvauksia maksettiin 2,4 miljoonaa euroa ja viime vuonna noin 5 miljoonaa euroa. Kaikissa sotilastapaturmissa summat ovat 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja 5,8 miljoonaa euroa viime vuonna. Uskoisin, että suurin taustavaikuttaja korvaussummien kasvuun on koko Suomen sairaanhoitokustannusten kallistuminen. Tilastoissa näkyvät myös vanhat tapaturmat, joita korvataan edelleen. Nämä nostavat kokonaissummaa vuosittaisella tasolla, Valtiokonttorin vahingonkorvauspalveluyksikön vakuutuslinjan apulaisjohtaja Hans Ranta-aho taustoittaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys täyttää kaksi vuosikymmentä Pian eläkkeelle jäävä MPK:n Lounais-Suomen piiripäällikkö Mauri Ikonen uskoo, että MPK:n asema tulee vahvistumaan tulevaisuudessa. Kuva: Janne Erola Janne Erola Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. MPK kouluttaa vapaaehtoisia kansalaisia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Se tarjoaa tarvittaessa tukeaan puolustusvoimille, muille viranomaisille ja kunnille. Mauri Ikonen on MPK:n Lounais-Suomen piiripäällikkö. Hänen mukaansa MPK:n tulee olla vahva kokonaisturvallisuuden siviilipuolella, jottei kompastuta esimerkiksi sähkökatkokseen. Koulutimme Vakka-Suomen Voimalle 30 linjaraivaajaa. Pian sen jälkeen Vakka-Suomen kaupungissa ihmistä jäi Tapanin myrskyssä ilman sähköjä. Näiden 30 vapaaehtoisen avulla katkos kesti ainoastaan neljä vuorokautta, kun ilman heitä siinä olisi mennyt kahdeksan päivää, Ikonen sanoo. Koulutus maksoi energiayhtiölle päivän muonituksen 30 henkilölle. MPK tarjoaa sotilaskoulutusta, kouluttaja- ja johtamiskoulutusta, varautumiskoulutusta häiriötilanteiden ja poikkeusolon varalta sekä turvallisuuden kansalaistaitoja. Koulutus toteutetaan perus-, jatko- ja erikoistason kursseilla maanpuolustuspiireissä. Jokaisessa maakunnassa on koulutus- ja tukiyksikkö, joka hoitaa koulutuksen. Yhdistys järjesti vuonna 2012 noin kurssia, joihin osallistui ihmistä. Koulutusvuorokausia kertyi MPK:lla on omia reservin kouluttajia, jotka kouluttavat puolustusvoimien yksiköitä, reserviläisiä. He suorittavat sitä ennen teoriakokeen ja käytännön kokeen. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa jokaisen kouluttajan koulutustaito arvioidaan vuosittain. 60 reservin kouluttajaa maksaa päivärahan, ruoan ja matkan verran, mutta silti se tulee paljon halvemmaksi kuin kalliit virkamiehet. Ammunnan harrastaja voi vetää yhtä pätevästi ammunnat kuin kantahenkilökuntaan kuuluvakin, Ikonen kertoo. Esimerkiksi meillä voisi olla vapaaehtoisyksikkö, joka rakentaisi kaikki Suomen ampumaharjoitusten ammuntojen maalitoiminnot.

4 4 uutiset ruotuväki 22/2013 lyhyesti Suomi EU:n taisteluosaston johtoon? Suomi selvittää valmiuksiaan ryhtyä EU:n taisteluosaston johtovaltioksi vuosikymmenen loppupuolella. Tällöin Suomen tehtävänä olisi järjestää, koota, suunnitella ja todennäköisesti antaa eniten henkilöstöä ja kalustoa osaston käyttöön. Mahdollisella johtovaltioroolilla halutaan osaltaan tukea EU:n kriisinhallintaa ja kehittää sitä, Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen kertoo. Suomi on aiemmin ollut mukana Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan johtamissa taisteluosastoissa vuosina 2007, 2010 ja PVa Kari Jordanille vapaudenristi Vapaudenristin ritarikunnan suurmestari, tasavallan presidentti antoi jälleen kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä. Ensimmäisen luokan vapaudenristin sai vuorineuvos Kari Jordan. Toisen luokan vapaudenristit annettiin Martti Kuivalalle ja Jouko Tuunaselle. Lisäksi kolmannen ja neljännen luokan vapaudenristejä jaettiin kymmenelle henkilölle. Rauhan aikana vapaudenristin kunniamerkkejä voidaan antaa henkilöille, jotka ovat toimineet ansiokkaasti puolustusvoimien, maanpuolustuksen ja erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä Suomen turvallisuusaseman hyväksi. MIl Tuomiot vangitsemisharjoituksesta 27-vuotias kersantti tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Viisi muuta tuomittua saivat päiväsakkoja. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi 20. marraskuuta tuomionsa kesäkuussa 2012 puolustusvoimien sotaharjoituksessa tapahtuneista pahoinpitelyistä ja palvelusrikoksista. Osa syytteistä raukesi, mukaan lukien kunnianloukkaussyytteet. Kahdeksasta syytetystä kahden syytteet hylättiin kokonaan. Kyseessä oli vangitsemisharjoitus merivoimien Louhialuksella, jossa terroristeja esittäneitä henkilöitä kuulusteltiin. Kahta sotilasta pahoinpideltiin. TKo 50 vuotta tornileijonaa Heraldikko Gustav von Numersin suunnitteleman puolustusvoimien tunnuskuvan, tornileijonan, käyttöönotosta on kulunut tänä vuonna 50 vuotta. Maanpuolustuskorkeakoulun heraldiikan suunnittelija Liisa Kontiaisen mukaan tornilla von Numers on halunnut kuvata vankkaa ja pysyvää puolustusta. Tunnuskuvan vaakunaleijona edustaa puolustusvoimien valtiollista asemaa. LJa Oikaisu Oikaisu lehden 21 sivulle viisi. Mauri Koskela on entinen maavoimien henkilöstöpäällikkö. EU:n puolustuksen kehitys on pysähdyksissä Tuleva huippukokous ei luultavasti tuo merkittäviä päätöksiä. Komissaari Olli Rehnin mukaan yhteistä turvallisuutta on vahvistettava harkiten. Taneli Kontiainen Euroopan unioni on turvallisuuspolitiikassa edelleen vähemmän kuin osiensa summa. Näin arvioi Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn. Ruotuväelle antamassaan haastattelussa Rehn arvioi tulevan Eurooppa-neuvoston olevan tärkeä etappi EU:n turvallisuusstrategian uudistamiseksi. Kehitys tällä saralla kohti tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä on aika hidasta ja asteittaista. Tältä osin on tietysti muistettava se lähtökohta, että jäsenvaltiot haluavat pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensi sijassa jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvana asiana, Rehn toteaa. Eurooppa-neuvosto arvioi unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edistymistä huippukokouksessa joulukuuta Brysselissä. Kokoukselta ei odoteta merkittäviä päätöksiä, sillä yhteisen puolustuksen saralla ei viime aikoina ole tapahtunut paljon. Itse näen tämän kokouksen paremminkin jonkin uuden vaiheen aloittavana kuin jonkin vaiheen päättävänä kokouksena. On tarvetta käydä perusteellinen keskustelu eurooppalaisen turvallisuuden kehittämisestä, Rehn sanoo. Yhteisen toiminnan kehittäminen on Rehnin mukaan tärkeää jo pelkästään kustannussyistä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin yhteisen turvallisuuden vahvistamisesta. Yhteisen turvallisuuden vahvistaminen vähentää mielenkiintoa harjoittaa esimerkiksi poliittista painostusta ketään yksittäistä jäsenvaltiota kohtaan. EU:sta ei ole Naton korvaajaksi Otso Lukka Itsenäisyyspäivää juhlittiin jälleen paraatimenoin. Tänä vuonna seremoniallinen juhla pidettiin perinteisessä päämajakaupungissa, Mikkelissä. Tradition mukaisten ohimarssin ja paraatikatselmuksen lisäksi Mikkelissä nähtiin kalustonäyttely sekä Pioneerirykmentin raivausnäytös. Utin jääkärirykmentin suunniteltu laskuvarjohyppy ei toteutunut huonon sään takia, mutta ilmavaa vauhtia yleisölle tarjosivat ohimarssin aikana yli lentäneet helikopterit ja hävittäjät. Paraatin teemana ollutta puolustusvoimien uudistettua taistelutapaa esiteltiin kaupungin torin laidoille asennetuilta suurilta videonäytöiltä. Ohimarssin vastaanottanut maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi käsitteli juhlapuheessaan muun muassa puolustusvoimauudistusta sekä Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehnin mukaan on tarvetta käydä perusteellinen keskustelu Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. EU:n yhteinen puolustus on jäsenmaille perinteisesti vaikea aihe. Tähän vaikuttavat esimerkiksi erilaiset puolustusratkaisut. Suurin osa EU-maista kun on Nato-maita. Unioni hakee rooliaan puolustuspolitiikassa, ja Naton korvaajaksi Euroopan yhteisestä puolustuksesta ei Rehnin mukaan ole. Naton lisäksi ja rinnalla on mielekästä vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä kriisinhallinnassa ja siviilikriisinhallinnassa. EU:n turvallisuuspoliittinen yhteistyö ei niinkään liity aluepuolustukseen vaan tosiaankin kriisinhallintaan. On tärkeää, että lähivuosina käydään kunnon keskustelu siitä, miten tehtäviä tällä kentällä pitää kehittää, Rehn sanoo. Siihen, tulisiko Suomen liittyä puolustusliitto Natoon, Rehn ei halua suoraan ottaa kantaa. Hänen mielestään se ei ole tällä hetkellä kovin ajkankohtainen kysymys. asevelvollisuudesta viime aikoina käytyä keskustelua. Jyväsjärvi muistutti puheessaan, että vaikka lähialueidemme turvallisuuspoliittista ilmapiiriä kuvastaa muutos, tulee omaa puolustuskykyämme kuvata vakaus. Kenraaliluutnantin mukaan juuri itsenäisyyspäivänä on parhaiten aistittavissa suomalaisten rakkaus isänmaataan ja kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan. Itsenäisyyspäivän paraatissamme marssivat rinta rinnan varusmiehet, reserviläiset ja veteraanijärjestöt lippulinnoineen yhdessä puolustusvoimien henkilökunnan kanssa. Tämä kertoo syvään juurtuneesta maanpuolustustahdostamme, Jyväsjärvi totesi. Maamme-laulu sykähdyttää aina Taneli Kontiainen Stereoradio soittaa nuorisomusiikkia, kirjoituskoneet rätisevät ja monistuskone raksuttaa tuoretta lehteä yhä kiihtyvällä vauhdilla. Näin kuvattiin reserviupseerikurssin 168, Graniitti, kurssijulkaisussa oppilaskunnan tiedotusjaoston toimintaa vuonna Sitä luotsasi 19-vuotias upseerioppilas Olli Rehn. Kello löi kahta lauantaiaamuna. Tällä hetkellä oleellisempaa on se, millä tavoin puolustusvoimien uudistuksia viedään eteenpäin ja sitä kautta mietitään Suomen puolustuksen perusratkaisuja. Totta kai laajempi geopoliittinen ympäristö ja sen muuttuminen pitää ottaa siinä arvioinnissa huomioon. Sohlo-poika uskoo asevelvollisuuteen Itsenäisyyttä juhlittiin päämajakaupungissa Kuva: Svante Gullichsen Sohlo-boyna eli Reserviupseerikoulun oppilaskunnan Sohlo-lehden päätoimittajana toiminut Rehn uskoo tänä päivänä vahvasti yleisen asevelvollisuuden kustannustehokkuuteen ja hyödyllisyyteen. Suomen maantieteellisten olosuhteiden johdosta on tärkeää, että meillä on vahva asevelvollisuuteen perustuva maa-armeija, Rehn sanoo. Rehnin mukaan yleinen asevelvollisuus on tekijä, joka hitsaa suomalaisia yhteen. Hän pitää tärkeänä sitä, että kaikki saavat samankaltaisen sukupolvikokemuksen. Siltä kannalta olen ehkä vanhan liiton ihmisiä, että pidän sitä edelleenkin arvokkaana. Totta kai asevelvollisuuden ja puolustusvoimien uudistuminen on lisäksi tärkeää. Ja puolustusvoimat käyttää nykyisin entistä paremmin hyödyksi reservissä hankittua osaamista, Rehn huomauttaa. Päivä oli erityinen myös joukkoosastojaan edustaneille varusmiehille. Suomenlahden rannikkorykmentin kunniakomppaniassa marssinut tykkimies Jimi Moilanen piti päivää mukavana vaihteluna arjesta. Oli juhlallinen tunne edustaa näin suuressa tapahtumassa. Hävittäjien lentäessä ja tuhansien ihmisten katsellessa ajattelin, että kyllä tämä metsän voittaa! Haminan jääkäripataljoonassa ja reserviupseerikoulussa varusmiespalveluksensa 70-luvulla suorittanut reservin kapteeni Jouni Häkkisen mielestä oli mukavaa nähdä sotaväkeä pitkästä aikaa. Tapahtumassa oli kaiken kaikkiaan hieno henki. Paljon on ollut puhetta nuorten vaikeuksista armeijassa, mutta tämän päivän paraatijoukoista huokui hyvä asenne, Häkkinen kehui. Ja kyllähän Maamme-laulun kuuleminen sykähdyttää aina. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi vastaanotti paraatin ohimarssin. Kuva: Svante Gullichsen

5 ruotuväki 22/2013 uutiset 5 Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle visio tähtäimessä Milloin puolustusvoimat pakkolunastaa? Eemeli Peltonen Pohjoismaiden puolustusministerikokous hyväksyi kokouksessaan Helsingissä joulukuuta uuden vision pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. Kokouksessa hyväksytty visio muodostaa perustan Nordefcon poliittiselle ohjaukselle. Visioon sisältyy joukko tavoitteita, joihin Nordefcon tulee pyrkiä.tavoitevuosi on 2020.Vuoteen 2020 mennessä Nordefcon tulee edetä kohti yhdenmukaisempia järjestelmiä sekä tehokkaampaa hyvien käytänteiden jakamista esimerkiksi sotaveteraanien hoidossa. Vision mukaan pohjoismaiden tulee pyrkiä syventämään vuoteen 2020 mennessä entisestään yhteistyötään puolustusmateriaalihankinnoissa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Myös kansainvälisissä operaatioissa on tarkoitus pyrkiä joukkojen yhdenmukaisempaan koulutukseen ja harjoitteluun. Puolustusministerikokousta isännöinyt Carl Haglund piti kokousta onnistuneena. Suomi on toiminut Nordefcon puheenjohtajana vuonna Puheenjohtajuus on ollut yksi keskeisimmistä hankkeista tälle hallitukselle, Haglund toteaa. Suomelle kehuja Suomen Riikka Karppinen puheenjohtajakauden Puolustusministerit Ine Eriksen Söreide Norjasta, Carl Haglund Suomesta ja Karin Enström Ruotsista vastasivat yleisön kysymyksiin tiedotustilaisuudessa. päätavoitteena on ollut pohjoismaiden yhteisen harjoitustoiminnan syventäminen sekä yhteispohjoismaisen osallistumisen tiivistäminen kriisinhallintaoperaatioissa. Tästä Haglund mainitsi esimerkiksi EU:n Mali-koulutusoperaation. Suomelle satoi kehuja Nordefcon puheenjohtajakaudesta. Yhteistyö on ollut pohjosmaisten Apu ei yllä Syyrian siviileille Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä Syyrian kriisin vakavuuteen olisi pitänyt reagoida jo kriisin alkuvaiheessa. Humanitaarinen apu ei tavoita Syyrian kriisin jaloissa elävää siviiliväestöä. Avun perillemeno huoletti tiistaina 26. marraskuuta, kun Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto (KATU) ja Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE) järjestivät Syyrian siviiliväestön tilannetta käsitelleen seminaarin. Tilaisuuden avasi ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka ilmaisi pettymyksensä heti Syyrian kriisin puhjettua tehtyihin lukuisiin virheisiin. Kansainväliset yhteisöt eivät reagoineet kriisiin sen vaatimalla vakavuudella. Kaikki me olemme turhautuneita siitä, etteivät turvallisuusneuvosto ja sen pysyvät jäsenet heti alusta saakka kyenneet puuttumaan tilanteeseen. Tuomioja väläytti YK:n koordinoiman Syyrian rauhanturvaoperaation olevan mahdollinen, mutta painotti, ettei sellaista ole vielä näköpiirissä. Kuva: Svante Gullichsen puolustusministerien mielestä luontevaa ja tehokasta. Suomi on johtanut puheenjohtajuutta oikein hyvin, kiitteli Ruotsin puolustusministeri Karin Enström. Haglundin ja Enströmin lisäksi kokoukseen osallistui Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Söreide. Islantia edusti ulkoministeriön osastopäällikkö Einar Gunnarsson ja Tanskaa puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö Kristian Fischer. Kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin laajasti myös pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta. Puheenjohtajuus siirtyy ensi vuonna Suomelta Norjalle. Norjan delegaatio esitteli kokoukselle maan suunnitelman ja painotukset tulevalle puheenjohtajakaudelleen. Humanitaarista oikeutta rikotaan Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövin mukaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikotaan rajusti, kun humanitaarisen avun perillemenoa estetään tarkoituksellisesti Syyriassa. Siihen syyllistyvät kaikki kriisin osapuolet. Jotkut tekevät sen julmemmin kuin toiset, Löövi totesi. Syyriasta pakenevat siviilit kuormittavat muun muassa naapurivaltioiden sairaaloita. Löövin mukaan esimerkiksi erikoisterveydenhoitoa vaativia pakolaisia voitaisiin vastaanottaa Suomeen, mikäli heidän naapurimaissaan ei tarvittavaa hoitoa ole mahdollista saada. Kuva: Svante Gullichsen Pietari Vappula Talvisodassa puolustusvoimat otti käyttöönsä muun muassa hevosia ja autoja rintaman toimintojen turvaamiseksi. Nykyäänkin Suomen huoltovarmuus nojaa osittain siviileihin, sillä on laskettu, että siviilien autot riittävät täyttämään puolustusvoimien ajoneuvotarpeen mikäli maassa vallitsevat poikkeusolot. Pääesikunnan oikeudellisen osaston sotilaslakimies Erik Jokinen, mitä omaisuutta puolustusvoimat voi pakkolunastaa rauhan aikana? Normaalioloissa puolustusvoimat voi pakkolunastaa vain yksityishenkilöiden tai yhteisöjen maa-alueita laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Tästä on säädetty laki pakkolunastuksesta puolustustarkoituksiin. Mitä tarkoittaa luovuttamisvelvollisuus ja milloin se on mahdollista? Poikkeusoloissa yrityksille, yhteisöille ja siviileille voidaan uutisia muualta Maavoimille käytettyjä tela-ajoneuvoja asettaa luovuttamisvelvollisuus omaisuudestaan puolustusvoimille, jolloin sovelletaan valmius- ja puolustustilalain toimivaltuussäännöksiä. Valmiuslaissa omaisuus käsittää tavarat, liikennevälineet, alueet ja tilat sekä palvelut. Luovuttamisvelvollisuutta voidaan soveltaa vain silloin, kun se on välttämätöntä, eikä tilanne ole hallittavissa viranomaisten omilla resursseilla. Missä olosuhteissa puolustustilalakia sitten sovelletaan? Puolustustilalain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perus- ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Puolustustilalain mukaan jokaisen on luovutettava sotilasviranomaisten määräyksestä sotatarvikkeita, ravinto- ja polttoaineita, aluksia, ilma-aluksia, moottoriajoneuvoja, tietokoneita ja laitteita sekä muita hyödykkeitä viranomaisten käyttöön. Maavoimat on ilmoittanut hankkivansa käytettynä Norjasta 171 tela-ajoneuvoa, uutisoi Turun Sanomat. Hankinnan arvo ilman arvonlisäveroa on kaksi miljoonaa euroa. Tela-ajoneuvot ovat BV 206 -mallisia ja ne toimitetaan Suomeen ensi vuoden aikana. Hankittavat ajoneuvot huoltaa vuosien aikana tamperelelainen Millog Oy. Maavoimat arvioi, että huoltotöiden työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 26 henkilötyövuotta. Hankinnan tavoitteena on vanhenevan ja käytöstä poistuvan kaluston korvaaminen uudemmalla materiaalilla. Tämän hankinnan myötä kaikki tela-ajoneuvoja käyttävät jalkaväen joukot saadaan varustettua uudemmalla kalustolla. Maavoimat on hankkinut käytettyjä tela-ajoneuvoja Norjasta aiemminkin. Turun Sanomat Armeijan käytöstä poistuvien saarten myynti viivästyy Ylen uutisten mukaan puolustusvoimien käytössä olleiden Kirkonmaan ja Rankin saarten myynti viivästyy ministeriön luovutuslausuntojen takia. Saaret tyhjenevät joulukuun aikana, jolloin Kotkan rannikkopataljoona lopettaa toimintansa. Puolustusvoimien alueiden myynti vaatii ympäristöministeriön lausuntoa niistä asioista, jotka vaikuttavat saarten suojeluun ja tulevaan käyttöön. Valtion Senaatti-kiinteistöt ei voi ottaa ostotarjouksia vastaan ennen tarvittavia lausuntoja. Myyntipäällikkö Asko Taskilan mukaan lausuntoja odotettiin saapuvaksi jo kesällä. Saarille on kyllä muutamia varteenotettavia ostajaehdokkaita, mutta emme voi keskustella hinnoista ennen kuin ympäristöministeriön lausunnot tulevat. Yle Junalitterat poistuvat käytöstä Leo Jaakkonen Tiistaina 3. joulukuuta puolustusvoimien ja VR:n välillä allekirjoitettu sopimus varmisti sen, ettei varusmiehille jaettavia tarkistuslipukkeita, junalitteroita, kirjoiteta enää 1. tammikuuta 2014 lähtien. Varusmiesten junalippuna toimii tulevaisuudessa varusmieskorttiin kiinnitettävä viivakoodi sekä lomapuku. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kenraalimajuri Sakari Honkamaan mukaan paperitöiden väheneminen tietää jopa 10 henkilötyövuoden säästämistä puolustusvoimille. Uusi malli on erittäin suotuisa myös varusmiehille, jotka voivat käyttää junia maksutta myös vapaa-ajallaan. Lomavarustus päällä varusmiehet voivat matkustaa varusmieskortillaan junalla milloin vaan mihin vain. Se on täysin sallittua ja suositeltavaakin, VR:n matkustajaliikenteen divisioonajohtaja Antti Tiitola sanoo. Toistaiseksi varusmiesten yksiköistään saamat junalitterat kirjoitetaan lähinnä omalle tai lähisukulaisten kotipaikkakunnalle. Turvallisuus on tärkeässä roolissa Erityisen tärkeää sopimuksen aikaansaamisessa oli varusmiesten turvallisuus. Everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio Pääesikunnan henkilöstöosastolta sanoo, että sopimuksella pyritään vähentämään oman ajoneuvon käyttöä. Lomille lähtevää varusmiestä voi painaa väsymys, jolloin oman ajoneuvon käyttö sisältää riskejä. Kannustamme varusmiehiä käyttämään junaa myös ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona, Vuorio kertoo. Armeija käyttää leikkauksissa pehmeitä keinoja Puolustusvoimat on toiminut suuruudistuksessaan monella eri tapaa kuin isoja leikkauksia tekevät yritykset, kertoo Taloussanomat. Pääesikunnan henkilöstösektorin johtajan, everstiluutnantti Petteri Tervosen mukaan puolustusvoimat pystyy pitkän siirtymäkauden ansiosta hyödyntämään esimerkiksi eläkkeelle siirtymistä ja muuta luonnollista poistumaa henkilöstöleikkauksissa. Lisäksi porkkanana sekä lähtijälle että uudelle työnantajalle on Puolustusvoimien lupaus maksaa työpaikan löytäneelle irtisanomisajalta täyttä palkkaa. Puolustusvoimat ei kuitenkaan hae työntekijänsä puolesta työpaikkaa tai toimi takuumiehenä, Tervonen lisää. Taloussanomat Toimittanut Otso Lukka

6 YLENNYKSIÄ ruotuväki 22/2013 ylennettyjä Reservin luutnantti, viestintäkonsultti Elli Flén ylennettiin 6. joulukuuta reser- Kuva: Patricia Rodas vin yliluutnantiksi. Ehkä kahdelta rauhanturvamissiolta on jäänyt kertauspäiviä jemmaan. Olen myös muutaman kerran päässyt kertausharjoituksiin kotimaassa, Flén arvailee ylennyksensä syitä. Flén on aikaisemmin työskennellyt puolustusvoimissa ruotsinkielisenä tiedottajana Pääesikunnan viestintäosastolla sekä puolustusministeriön erityisavustajana. Hän on ollut kahdesti rauhanturvamissiolla, Kosovossa ja Afganistanissa EPe Lääkintämajurista lääkintäeverstiluutnantiksi ylenevän, Turun varuskunnan terveysaseman päällikkölääkäri Juha-Petri Ruoholan työtoimenkuva ei ylennyksen myötä koe suuria mullistuksia. Kyseessä on pikemminkin erittäin mukava ja tervetullut tunnustus, joka puhuu puolestaan siitä työstä ja kokemuksesta, jota vuosien saatossa puolustusvoimissa on kertynyt. Tulevaisuuden haasteeksi hän mainitsee etenkin puolustusvoimauudistuksen, joka hänen tapauksessaan näkyy muutostyönä työterveydenhuollon parissa. Vähän kieltämättä jo jännittää vuosi 2014, Ruohola paljastaa. ORy Itsenäisyyspäivänä kapteeniksi ylennetty Elinkeinoelämän Kuva: Marjut Hentunen Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei varsinaisesti yllättynyt ylennyksestä. Häkämies toimi puolustusministerinä vuosina Ministerikaudellani puolustuksen rahoitusta lisättiin yli 400 miljoonalla eurolla yli rahoituskehysten. Totta kai se on kunnia-asia, kun saa ylennyksen ylipäälliköltä. Häkämies toimii edelleen vahvasti maanpuolustuksen parissa. Olen Maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsen ja nykyisessä työssä EK:ssa on monia maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen liittyviä tehtäviä, hän kertoo. RKa Yleneminen ylivääpelin palvelusarvosta sotilasmestariksi tuli Sami Herralalle yllätyksenä. Tieto ylennyksestä tuli täysin odottamatta, vaikka se tuntuukin tietysti hyvältä. Tuore sotilasmestari on palvellut samalla työpisteellä jo 25 vuoden ajan Reserviupseerikoulussa Haminassa. Ensimmäiset 22 vuotta kuluivat panssarivaunumiehenä ja viimeiset kolme vuotta panssarimestarina. Tällä hetkellä työssäni riittää kiireitä, sillä nyt on käynnissä vaunukurssi. Työtehtäviini ei ole ainakaan vielä näköpiirissä muutoksia ylenemisen myötä, Herrala kertoo. PVa Kuusi ylennystä kenraalikunnassa Tasavallan presidentti ylensi satoja upseereita itsenäisyyspäivänä. Ylennys on upseerin uralla aina arvostettava asia. Taneli Kontiainen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi itsenäisyyspäivänä satoja puolustushallinnon ja reservin upseereita. Kenraalikuntaan tuli muutoksia kuudella ylennyksellä. Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja Jorma Ala-Sankila ylennettiin kenraalimajuriksi. Samaan arvoon ylennettiin myös rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston osastopäällikkö Mikko Kirjavainen. Prikaatikenraaleiksi ylennettiin ilmavoimien tuleva komentaja Kim Jäämeri, Pääesikunnan valmiuspäällikkö Markku Myllykangas ja Länsi-Suomen sotilasläänin komentajana vuodenvaihteessa aloittava Pekka Toveri. Puolustusministeriön suunnitteluyksikön johtaja Timo Junttila ylennettiin lippueamiraaliksi. Junttilan mukaan ylennys on upseerin uralla aina arvostettava asia. Hänen omaan tehtäväänsä yleneminen kommodorista kenraalikuntaan ei suoraan vaikuta. Ylennys parantaa edellytyksiä toimia tässä nykytehtävässä edesauttaen muun muassa kokonaismaanpuolustuksen edellyttämän koordinoinnin hoitamista muiden ministeriöiden suuntaan. Puolustusministeriössä palvelevat upseerit käyttävät pääosin työtehtävissään siviiliasua. Junttilan ylenemistä ei siis suoraan huomaa kauluksista. Hän kuitenkin huomauttaa, että sotilasasua käytetään myös puolustusministeriön tehtävissä toisinaan. Voihan se olla, että nyt se tulee useammin laitettua päälle, Junttila hymyilee. Muita ylennyksiä Everstiksi: everstiluutnantit Marko Juhani Ekström (PE), Pertti Sakari Kuokkanen (PE), Manu Petteri Tuominen (PE), Kaarle Tapani Törrönen (PE), Jukka Petteri Jouko (MPKK), Mika Pekka Kalliomaa (MPKK) ja Mikko Lauri Tuomas Kauppala (SATLSTO). Lääkintäeverstiksi: lääkintäeverstiluutnantti Jouko Johannes Peltomaa (SOTLK). Everstiluutnantiksi: majurit Olli Pekka Kansikas (PE), Kari Johannes Melanen (PE), Jukka Petri Mälkki (PE), Teemu Severi Nurmela (PE), Harri Veli Henrik Paldanius (PE), Juha Petteri Peltomäki (PE), Mano- Mikael Nokelainen (MPKK), Mika Petteri Sepling (MPKK), Matti August Sopanen (MPKK), Pauli Antero Pukaralammi (KAIPR), Timo Ilmari Rantala (LSHR), Matti Lauri Heininen (MAAVE), Timo Juhani Koljonen (MAAVE), Jussi Petteri Kosonen (MAAVE), Vesa Markus Mäntylä (ILMASK), Kalle Antero Laurila (ILMAVMATL), Samuli Mikael Niemi (ILMAVE), Kari Olavi Pigg (ILMAVE) ja Sami Tapani Puuperä (ILMAVE). Insinöörieverstiluutnantiksi: insinöörimajurit Arto Matti Antero Pulkkinen (PE), Matti Lauri Rantanen (PE) ja Ilkka Sakari Ellonen (MAAVE). Lääkintäeverstiluutnantiksi: lääkintämajuri (palvelusarvo lääkintäkomentaja) Juha-Petri Sakari Ruohola (SOTLK). Komentajaksi: komentajakapteenit Thomas Michael Roland Grönvall (PE), Jukka Eerik Hollström (PE), Kari Tapio Salin (PE), Sauli Lippueamiraaliksi itsenäisyyspäivänä ylennetty puolustusministeriön suunnitteluyksikön johtaja Timo Junttila katsoo, että ylennys parantaa tehtävässä toimimisen edellytyksiä. Antero Rimmanen (MERIVE), Mikko Juhani Villikari (MERIVE) ja Juha Antero Kotilainen (SMME- PA). Lääkintäkomentajaksi: lääkintäkomentajakapteeni Pertti Juhani Patinen (SOTLK). Majuriksi: kapteenit Timo Olavi Gröhn (PE), Harri Pekka Tapani Ahonen (MPKK), Arto Kalervo Ahtola (PVJJK), Riku Tapio Valtonen (PVKVK), Jyri Heikki Valmu (HÄMR), Mikko Juhani Nenonen (KAARTJR), Jukka Antero Koukkari (KARPR), Kimmo Kullervo Viitanen (LSSLE), Ville Markus Kalervo Hautamäki (MAASK), Tomi Heikki Kalervo Mustalahti (MAAVE), Sami Tapani Sipponen (MAAVE), Simo Samuli Toivonen (MAAVE), Jukka-Pekka Paaso (MAAVMATL), Juha Pekka Olli (PIONR), Mika Juhani Ihamäki (PSPR), Harri Tapio Pelkonen (PSSL), Toni Olavi Laitinen (RUK), Joni Petri Juhani Pouta (ILMASK), Mikko Petteri Koli (ILMAV- MATL), Mikko Olavi Sarantola (ILMAVE), Petri Juhani Landkammer (LAPLSTO), Jussi Tapani Pajulampi (LAPLSTO), Ahti Tapio Tahvanainen (LENTOSK) ja Jarko Ensio Martiskainen (SATLSTO). Insinöörimajuriksi: insinöörikapteenit Toni Juhani Bongi (PE), Janne Petteri Filpus (PE), Jussi Miikka Sumanen (PE), Marko Juhani Nalli (ISHR), Konsta Olavi Salminen (LSHR), Jukka Pekka Ahola (MAAVMATL), Mika Pentti Ilmari Mäläskä (MAAVMATL), Risto Kyösti Laukkanen (PSHR), Vesa Mikael Ek (ILMAVE), Kari Vesa Juhani Martikainen (ILMAVTK), Lassi Hannu Olavi Latvanne (IL- MAVMATL) ja Tarmo Juhani Paajanen (ILMAVMATL). Lääkintämajuriksi: lääkintäkapteenit Petteri Jaakonpoika Harjuvaara (SOTLK) ja lääkintäkapteeni Antti Pellinen (SOTLK). Komentajakapteeniksi: kapteeniluutnantit Kari Petteri Ahrnberg (PE), Mikko Tapani Liponen (PE), Jussi Bruno Johan Riimuvuori (MERIVE), Esa Mikael Nummila (SLMEPA), Mikko Jukka Pilviö (SLMEPA), Patrik Pekka Tommi Säilä (SLMEPA), Vili Anton Murto (SMMEPA) ja Rami Mikael Collin (ILMASK). Insinöörikomentajakapteeniksi: insinöörikapteeniluutnantti Marko Antero Saramo (MERIVMATL). Kapteeniksi: yliluutnantit Matti Lauri Sakari Hautanen (KAART- JR), Antti Matti Julius Kivimäki (KAARTJR), Antti Juhani Iisakki Miettinen (KAARTJR), Jarmo Juha Birling (KAIPR), Teppo Tuomo Heikkinen (KAIPR), Pasi Matti Puhakka (KAIPR), Jari-Matti Päiviö Perttula (KAIPR), Simo Uolevi Raunio (KARPR), Niko Lauri Hämäläinen (LAPITR), Timo Olavi Ukkola (MAASK), Kari Samuli Pailamo (PIONR), Jani Sakari Hurri (PORPR), Atte Tapani Kaleva (PORPR), Juha Petteri Kauppinen (PORPR), Ilkka Tapio Mäki-Ullakko (PORPR), Marko Juho Kalevi Saarela (PORPR), Tuomas Pellervo Hämäläinen (PSPR), Saimi Inker- Anni Näkkäläjärvi (PSPR), Tomas- Eric Emil Rajalin (PSPR), Timo Pekka Juhani Tolkki (PSPR), Teemu Aaro Johannes Heikkilä (RUK), Vesa Heikki Antero Lassila (RUK), Jouni Tapani Purhonen (RUK), Tomi Tuukka Petteri Veijalainen (TYKPR), Will Kristian Kärkkäinen (UTJR), Jonas Patrik Polso (UTJR), Ilkka Erik Ilmari Westling (UTJR), Jyri Tuomas Peltola (VIESTIR), Jukka-Pekka Kunnari (ILMASK), Petri Kalevi Himanen (ILMAVE), Riku Mikael Korte (ILMAVE), Ari Matti Kokko (KARLSTO), Jesse Petteri Pieninkeroinen (KARLSTO), Janne Ari Matias Heikkinen (LAPLSTO), Harri Johannes Pusa (LAPLSTO), Markus Eemil Rajamäki (LEN- TOSK), Oskar Gustavo Waris (LENTOSK), Tuomas Juhani Koskinen (SATLSTO), Matti Ilmari Setälä (SATLSTO), Esa Antero Hautajoki (PE), Juha-Tapio Hirvonen (PVJJK), Mika Petteri Hämäläinen (PVJJK), Kerkko Kalervo Laine (PVJJK), Markku Tapani Nisula (PVJJK), Markku Tero Ilmari Salo (PVJJK), Mika Johannes Taskinen (PVJJK), Mika Markus Leppänen (ESSLE), Heikki Juhani Jokinen (HÄMR), Tero Jorma Juhani Laakso (HÄMR), Henry Markus Perälä (HÄMR), Jouko Jarmo Kustaa Auramo (KAARTJR), Jouni Jukka Antero Kortelainen (KAARTJR), Hannu Tapio Laitinen (KAART- JR), Hannu Tapani Raijas (KAARTJR), Mika Petri Tapio Uotila (KAARTJR), Kari Antero Halonen (KAIPR), Jorma Ensio JÄNTTI (KAIPR), Jouni-Heikki Juhana Launonen (KAIPR), Lauri Matias Myllylä (KAIPR), Kari Ilmari Mäkinen (KAIPR), Pentti Juhani Shnoro (KAIPR), Mika Juhani Sorjonen (KAIPR), Pasi Olavi Hirvonen (KARPR), Pasi Tapani Huomo (KARPR), Kari Ilmari Leppänen (KARPR), Jarmo Tapani Niukkanen (KARPR), Jouko Veli Juhani Oinonen (KARPR), Jari Juhani Peltoniemi (LAPITR), Petri Mikael Koski (MAASK), Jari Tapani Kuhmonen (MAASK), Petri Erik Kupias (MAASK), Harri Mikael Honkala (MAAVMATL), Jeri Erik Kerkkonen (PKARPR), Mika Antero Räisänen (PKARPR), Jari- Pekka Mustonen (PORPR), Arto Juhani Rajala (PORPR), Aki Petri Aarikka (PSPR), Timo Pekka Vesa Hartikainen (PSPR), Veijo Ilmari Kettunen (PSPR), Jari Juhani Lindell (PSPR), Kimmo Juhani Paananen (PSPR), Sami Markus Rask (PSPR), Pertti Olavi Vähätiitto (PSPR), Raine Ano Antero Lauhanen (TYKPR), Urpo Olavi Perna (TYKPR), Tapio Antero Vähätalo (TYKPR), Rauno Aulis Väisänen (TYKPR), Veli Matti Hintsala (UTJR), Tommi Markus Kivenjuuri (UTJR), Pasi Markus Vuori (UTJR), Esa Juhani Hakkarainen (VIESTIR), Marko Petri Kalevi Kontinaho (VIESTIR), Kari-Matti Ensio Reinikka (VIESTIR), Jaakko Tapani Levä (MERISK), Petri Tapio Lindroth (MERIVMATL), Jouko Janne Antero Lehtinen (IL- MASK), Timo Jaakko Raudasoja (ILMASK), Tommi Petteri Vertanen (ILMASK), Marko Tapio Haukkamäki (ILMAVE), Kari Tapani Hämäläinen (ILMAVE), Jorma Tapio Lahtinen (ILMAVE), Tero Kalevi Oksanen (ILMAVE), Jukka-Hannu Eki Perttu (ILMA- VE), Antti Yrjö Tukia (ILMAVE), Hannu Petteri Heinelo (ILMAV- MATL), Kauko Yrjö Aleksanteri Saraniemi (ILMAVTK), Jouni Pekka Haaparanta (KARLSTO), Hannu Aslak Heikkinen (KARLSTO), Tuomas Pekka Juntunen (KARLS- TO), Harri Tapani Kilkki (KARLS- TO), Ari Ilmari Kinnunen (KAR- LSTO), Petri Kalevi Matikainen (KARLSTO), Arto Jyri Tapani Nissinen (KARLSTO), Martti Ensio Juutistenaho (LAPLSTO), Erkki Juho Jyvälä (LAPLSTO), Janne Petri Salmela (LAPLSTO), Marko Veli Mikael Taka (LAPLSTO), Jarkko Mikael Helenius (LENTO- SK), Lasse Henry Latvala (LEN- TOSK), Juha Väinö Liinamaa (LENTOSK), Elmeri Johannes Nahkala (LENTOSK), Jouni Tapani Välimaa (LENTOSK), Pasi Kalevi Karanka (SATLSTO), Timo Juhani Karinki (SATLSTO), Arto Anssi Olavi Keckman (SATLSTO), Aki Ilmari Kuttila (SATLSTO) ja Matti Juhani Nygård (SATLSTO). Insinöörikapteeniksi: insinööriyliluutnantit Bernt Magnus Åkesson (PVTT), Sami Petteri Puranen (HÄMR), Timo Jukka Päiviö Leminen (KARPR), Harri Mikael Keskimäki (LSHR), Kimmo Juha Kalervo Liukkonen (MAAVE), Markku Juhani Lepistö (MAAVMATL), Tom Kalervo Merivirta (MAAV- MATL), Jari-Tapio Kalevi Rantanen (MAAVMATL), Tomi Mauri Tapio Mononen (UTJR), Arto Juhani Hokkanen (VIESTIR) ja Ilkka Juhani Leskelä (LENTOSK). Kapteeniluutnantiksi: yliluutnantit Tuomas Kristian Alanko (SLME- PA), Josi Juhani Grönlund (SLME- PA), Ilona Elisabet Pitkänen (SLMEPA), Mikko Antero Erkinpoika Pöyhiä (SLMEPA), Markus Juhana Tarkka (SLMEPA), Herman Heikki Helminen (SMMEPA), Timo Ilmari Hemmi (SMMEPA), Aku Petteri Parviainen (SMME- PA), Juho Aleksi Valve (SMME- PA), Fredrik Magnus Andersson (UUDPR), Juha Ensio Pitkänen (PE), Stefan Anders Sundström (ESSLE), Mika Sakari Gerasimoff (MERISK), Perttu Sakari Laine (MERISK), Ismo Mikael Rantanen (MERIVTL) ja Matti Juhani Kolari (SLMEPA). Insinöörikapteeniluutnantiksi: insinööriyliluutnantit Kim Michael Virtanen (MERIVE), Timo Antero Hillo (SMMEPA) ja Tuukka Tapani Ståhlström (SMMEPA). Lääkintäkapteeniksi: lääkintäyliluutnantti Timo Kalevi Anttalainen (SOTLK). Teknikkokapteeniksi: teknikkoyliluutnantit Anssi Ilari Syvänperä (ISHR) ja Pasi Kalervo Laurila (SATLSTO). Teknikkokapteeniluutnantiksi: teknikkoyliluutnantti Janne Johannes Nurmi (MERIVMATL). Kuva: Svante Gullichsen

7 ruotuväki 22/2013 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen tapasi varusmiehiä ja heidän kouluttajiaan Santahaminassa loppusotaharjoituksen aikana. Työssäni tutustun keskiarviolta kerran viikossa kentän ja alaisten toimintaan, Puheloinen kertoo. Kentän äänet Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen tarkasti loppusotaharjoituksen Santahaminassa. Tarkastukset ja vierailut varuskunnissa ovat tärkeä osa komentajan työtä. Riikka Karppinen On varhainen joulukuinen aamu Santahaminan sotilassaarella. Varuskunnissa ympäri Suomen on käynnissä pian kotiutuvien varusmiesten sotilastaitojen viimeiset koettelemukset: loppusotaharjoitukset. Loppusodassa kaikki palveluksen aikana opitut taidot ovat puntarissa. Kun palvelus on paria viikkoa vaille päätöksessään, taidot ovat hioutuneet huippuunsa. Vielä toistaiseksi saarella on hiljaista, mutta pian ruuti tuoksuu ja saari täyttyy taistelun pauhusta. Helsingin ja Espoon alueella toteutettavaa harjoitusta tarkastamaan on saapunut puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Harjoituksessa taitojaan mittaavat kaupunkijääkärikomppania, kaupunkijääkäripataljoona, reserviläiset sekä maakuntakomppania. Tarkastuksia kautta maan Jos viima nipistelee sormenpäitä Santahaminassa, sitä se tekee myös vajaan tuhannen kilometrin päässä pohjoisessa. Edellispäivänä Puheloinen kertoo vierailleensa Sodankylässä, jossa vain paria päivää aiemmin mitattiin talven silloinen pakkasennätys, -31 astetta. Puheloisen mukaan tärkeää on nähdä kattava kirjo eri varuskuntien harjoituksia ympäri Suomen. Keskiarviolta kerran viikossa on sellainen päivä, jona tutustun kentän ja alaisten toimintaan, hän kertoo. Loppusotaharjoitukset kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja talvella, kuuluvat oleellisena osana tarkastusperinteeseen. Palautetta suoraan kentältä Aamun kuulaus on vaihtunut kuin huomaamatta kirkkaaksi päivän sarastukseksi. Saaren uumeniin pysäköidyssä panssariajoneuvossa istuu varusmiehiä, joiden keskelle kenraali kiipeää kuulemaan heidän tehtävistään. Palautetta muun muassa koulutuksesta, oppimistavoitteiden toteutumisesta, varusteista ja kouluttajista tulee spontaanisti vaikka alussa kenraalin saapuminen toki varusmiehiä näkyy jännittävänkin. Käytännön harjoitukset ovat olleet kaikkein kehittävimpiä. Niistä asiat jäävät parhaiten mieleen, upseerikokelas Mikael Hillo miettii. Hillon ja palvelustovereiden tehtäviin kuuluu ajoittain teknisten laitteiden hallintaa. Uuden tietotekniikan tuloa puolustusvoimien järjestelmiin Puheloinen ei näe ongelmallisena: nuoret ovat hänen mielestään taitavia teknologian käyttäjiä. Puheloisen mukaan niin siviilielämän työ- ja opiskelukokemusta kuin muutakin osaamista voi hyödyntää palveluksessa. Nuorilla on kokemusta tietotekniikasta ja he ovat nopeita omaksumaan asioita. Se tulee vanhemmalle sukupolvelle jopa hieman yllätyksenä, hän sanoo. Ryhmässä työskentelemisen taito Läheisessä harjoitusrakennuksessa sotilaat sujahtavat vikkelästi huoneesta toiseen. Laukausten äänet kimpoilevat voimakkaina seinärakenteista ja paineaallot helisyttävät ikkunoita. Laukausten lisäksi tilasta ei kuulu muita ääniä, sillä taistelijat viestittävät etenemistään toisilleen elein ja käsimerkein. Kun hyökkäys päätyy tavoitteeseensa ja "tuli seis" -huudot täyttävät huoneet, upseerikokelas Matias Paulamäki kokoaa joukkueen rakennuksen pihalle. Joukkue toimi hyvin yhteen, Paulamäki kehuu. Puheloisen mukaan nuoret ovat nopeita omaksumaan uusia asioita. Ryhmätyöskentelytaidot nousevat varusmiespalveluksen aikana vahvaan rooliin: taidot korostuvat niin harjoituksissa kuin tavanomaisessakin kanssakäymisessä. Puheloinen näkee palveluksen hyvänä aikana tiimityöskentelyn oppimiselle sekä alaisena ja johtajana toimimiselle. Hän muistuttaa, että opituista taidoista voi muodostua arvokasta vietävää myös siviilielämään. Monet työnantajat huomioivat positiivisesti varusmiespalveluksessa saadut ryhmätyöskentelytaidot, Puheloinen toteaa. Päivän aikana kenraali tapaa myös reserviläisiä. Kertausharjoituksiin saapuneet reserviläiset kertovat hetkittäisen irtautumisen tavallisesta arjesta sujuneen hyvin. Heidän mukaansa suurin osa työkiireistä on soviteltavissa työnantajan kanssa. Sen sijaan esimerkiksi perhe-elämä voi toisinaan muodostua kynnyskysymykseksi. Monet työnantajat huomioivat positiivisesti varusmiespalveluksessa saadut ryhmätyöskentelytaidot. Pienten lasten vuoksi perhetilanne on sellainen, että se vaati sovittelua, yksi reserviläisistä toteaa. Tarkastuksista monipuolista tietoa Kun päivä lähestyy jo loppuaan, kenraali Puheloinen kiittelee tarkastuksen monipuolista antia. Yhteen päivään oli saatu mahtumaan paljon tärkeitä elementtejä, kuten rakennetun alueen taistelua, ryhmätyöskentelyä ja taistelijoiden itsenäistä toimintaa. Käynnit kentällä ovat puolustusvoimain komentajalle olennainen osa työtä ja tiedon lähde, jonka pohjalta tuntemus kentän kuulumisista pysyy ajan tasalla myös korkeimmassa johdossa. Varusmiehet antoivat palautetta muun muassa kehittymisestään, koulutustavoitteiden toteutumisesta ja harjoituksissa käytettävistä välineistä.

8 8 SYVÄJOHTAMINEN ruotuväki 22/2013 Syväjohtamista siviilissä Teksti LEO JAAKKONEN Kuvat SVANTE GULLICHSEN Ulkoasu OTSO TEPERI Puolustusvoimissa johtajakoulutusta koulutetaan varusmiehille everstiluutnantti evp. Vesa Nissisen kehittämällä syväjohtamisen mallilla. Mallissa johtaja kehittyy saamansa palautteen kautta. Syväjohtaminen perustuu neljään kulmakiveen: luottamuksen rakentamiseen, inspiroivaan tapaan motivoida, älylliseen stimulointiin ja ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen. Malli on suosittu myös siviilielämän johtajien keskuudessa. Moni yritys kouluttaa johtajiaan syväjohtamisen opeilla. Samaa syväjohtamisen mallia, jota puolustusvoimissa koulutetaan, käytetään monissa siviilielämän yrityksissä. Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen opettaja, kapteeni Antti Vasara kertoo. Esimerkkinä tästä toimii Huittisten Säästöpankki. Syväjohtamisen kulmakivet näkyvät vahvasti pankinjohtaja Lauri Valtosen tavassa johtaa. Luottamuksen rakentaminen Valtonen aloitti nykyisessä tehtävässään reilu vuosi sitten. Ensimmäiset kuukaudet olivat miehen mukaan puhtaasti vain ja ainoastaan luottamuksen rakentamista. Luottamus esimiehen ja alaisten välillä luo pohjan, jonka päälle johtajuus rakennetaan. Inspiroiva tapa motivoida Käskemisen kulttuuri on Valtosen mukaan väistymässä liike-elämän johtamisessa. Puhtaan käskemisen sijaan johtajan täytyy saada alaisensa motivoitumaan tehtäväänsä niin, että he näkevät oman tekemisensä mielekkäänä. Tällä tavoin alaiset saadaan toimimaan halutulla tavalla ja esimies lunastaa johtajuutensa. Älyllinen stimulointi Valtosen mukaan liike-elämässä on jo pitkään myönnetty, ettei ole enää niin sanottuja rutiinityön suorittajia. Jokaisella on oma henkinen panoksensa, ajattelunsa ja arvonsa yhteiseen tekemiseen. Haastetaan työntekijät ajattelemaan itse ja ohjataan heitä sitä kautta yhteiseen tavoitteeseen. Tämän resurssin hyödyntäminen on kullanarvoista. Ihmisen yksilöllinen kohtaaminen Aiemmin yrityspankkiirina toiminut Valtonen näkee, etteivät yritykset tee keskenään liiketoimia, vaan neuvottelu tapahtuu ihmisten välillä. Sama pätee johtamiseen. Johtaminen ei onnistu toimistosta käsin, vaan johtajan täytyy olla läsnä ja kohdata alaisensa yksilöinä. Huittisten Säästöpankin pankinjohtaja Lauri Valtonen käyttää ammatissaan syväjohtamisen oppeja. Kuva: Lauri Valtonen Johtajaksi oppii johtamalla Valtosen mielestä johtajuus on asia, jota ei voi yksin oppikirjoista oppia. Se tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Myös Vasara sanoo, ettei hyväksi johtajaksi tule opettelemalla ulkoa joitain tiettyjä asioita. Palaute, jota johtaja syväjohtamisen mallissa saa, auttaa häntä kehittymään. Kukaan ei synny johtajaksi tietyillä ominaisuuksilla varustettuna. Upseerikokelaat Matias Paulamäki ja Juuso Lahtinen kertovat, että reserviupseerikurssilla painotetaan syväjohtamisen kulmakiviä hyvinkin paljon. Kurssilla saadun teoreettisen koulutuksen jälkeen kehittyminen johtajana tapahtuu uusia alokkaita johtamalla. Esimiesasemasta siviilissä kiinnostunut Lahtinen nostaa luottamuksen rakentamisen erityisen tärkeäksi osa-alueeksi johtamisessa. Kun alaiseni luottavat minuun, voin itse luottaa heihin. Ansaittuani heidän luottamuksensa he uskaltavat totella minua, Lahtinen kiteyttää. Myös alikersantti Toni Nunes peräänkuuluttaa luottamusta. Hän pitää myös esimerkillisyyttä tärkeänä. Luottamusta pystyy rakentamaan näyttämällä, että osaa hommansa johtajana. Ennen armeijaa en koskaan ollut nähnyt itseäni johtajana. Varusmiesten johtamistaitoja arvioidaan käytännössä sekä kirjallisesti. Sen lisäksi palveluksen lopussa tehtävät loppuarvioinnit kertovat, missä asioissa johtajalla on parantamisen varaa. Syväjohtamisen mallin vahvuus on johtajan saama palaute, jonka avulla hän tarvittaessa muuttaa johtamiskäyttäytymistään. Sillä tavoin hän kehittyy johtajana, Antti Vasara kiteyttää. Mallin käyttäminen haastavaa varusmiehille Kokelas Paulamäki on sitä mieltä, ettei juuri palveluksensa aloittaneita alokkaita voi heti alkaa syväjohtaa. Hänen mukaansa aluksi korostuu kova kuri, kun tilanne on uusille alokkaille vieras. Alikersantti Nunesin mukaan syväjohtamisen teoriaa koulutetaan aliupseerikurssilla hyvin, mutta käytännön koulutuksessa on parannettavaa. Hänen mielestään kouluttajien itsensä näyttämä esimerkki ei ole parhaasta päästä. Myös kokelaat Paulamäki ja Lahtinen ovat sitä mieltä, ettei upseerioppilaita johdeta heille opetettavilla malleilla. Syväjohtamisen teoria on hyvä ja siitä puhutaan kurssilla paljon. Itse koulutus ei kuitenkaan tapahtunut johtajiemme osalta juurikaan syväjohtamisen opeilla, Paulamäki toteaa. Kertaus kullanarvoista Lauri Valtosen asepalveluksen aikaan tuoretta syväjohtamisen mallia oli vasta harjoiteltu parin vuoden ajan. Malli ei miehen mukaan ollut vielä silloin lyönyt läpi. Siihen aikaan varusmiesjohtajien ja -oppilaiden näkökulmasta syväjohtamisen malli oli vielä ympäripyöreä, eikä se ollut juurtunut käytäntöön. Valtonen on myöhemmin reserviläisenä keskustellut syväjohtamisesta kouluttajien ja varusmiesten kanssa ja huomannut, että mallin merkitys on alettu mieltää sotilasjohtamisessa. Reservin yliluutnantti Valtonen on päässyt tutustumaan syväjohtamisen nykyiseen malliin useissa kertaus- ja vapaaehtoisharjoituksissa. Harjoitusten lisäksi kullanarvoiseksi tavaksi kehittää omia johtamistaitojaan Valtonen nostaa nuorkauppakamaritoiminnan. Nuorkauppakamari on nuorten johtajien kouluttautumisjärjestö. Sitä kautta olen päässyt harjoittelemaan johtamista käytännössä ja rakentamaan johtajuuttani, Valtonen kehuu. Siviilielämän johtamistavat tutuiksi kadeteille Kadettien saama johtajakoulutus on varusmiesten johtajakoulutusta huomattavasti laajempi. Vasaran mukaan se antaa erittäin hyvät eväät myös siviilielämän johtamiseen. Kadeteilla on koulutuksessaan evp-upseereita mentoreinaan. Mentorit antavat kadeteille näkökulmaa siitä, mitä johtaminen on ollut heidän sotilasurallaan. Mentorit ovat myös aktiivisesti tekemisissä siviilielämän yrityksien kanssa. Kadetit pääsevät tätä kautta tutustumaan siviilielämän yrityksien ja muiden viranomaisyhteisöjen johtamistapoihin. Tavoista löytyy Vasaran

9 ruotuväki 22/2013 SYVÄJOHTAMINEN 9 Hyvä johtaja on hyvä johtaja, pukeutui hän maastopukuun tai liituraitaan. mukaan paljon yhtymäkohtia siihen, miten kadeteille koulutetaan johtamista. Kadetit olivat käymässä Osuuskauppa Hämeenmaassa. Kaikki sinne tulevat johtajat käyvät syväjohtamisen koulutuksen, Vasara kertoo. Siviilissä ei sotilaskuria Kapteeni Vasaran mukaan ihmisen johtamiskäyttäytyminen ei eroa paljoa sotilas- ja siviilielämän johtamisessa. Molemmissa johtaja saa ympäristöstään palautetta. Vaikka esimerkiksi pankki, rakennustyömaa ja sotilasorganisaatio eroavat ympäristöiltään toisistaan, ei niiden johtamisessa ole suuria eroja, alikersantti Nunes tuumaa. Juuso Lahtisen mielestä sotilaiden ja siviilien johtamisen erottaa toisistaan sotilaiden kova kuri. Myös Valtonen näkee, että lähtökohdat sotilasjohtamisen ja siviilielämän johtamisen välillä ovat erilaiset, sillä siviilielämässä ketään ei käsketä hengenvaaraan. Tästä syystä sotilaskoulutuksessa tulee huomioida myös reaktioihin perustuvan tottelevaisuuden merkitys taistelukentän olosuhteissa. Syväjohtamisen mallit toimivat sekä siviili- että sotilasjohtamisessa, vaikkei sotilaskuria puhtaimmillaan siviilissä käytetäkään, Valtonen valottaa. Hyvä johtaja on hyvä johtaja, pukeutui hän maastopukuun tai liituraitaan. Upseerikokelaat Juuso Lahtinen ja Matias Paulamäki ovat kehittäneet johtamistaitojaan armeijassa. Kukaan ei synny johtajaksi tietyillä ominaisuuksilla varustettuna. Hyötyä johtajakoulutuksesta? Vasara on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan internetin keskustelupalsta Aamukammasta ihmisten mielipiteitä armeijan johtajakoulutuksen hyödyistä siviilielämässä. Hänen mukaansa keskustelu oli kahtiajakautunutta. Monet olivat sitä mieltä, ettei armeijan johtajakoulutuksesta ole minkäänlaista hyötyä siviilielämässä. He olivat pitkälti jo kauan sitten johtajakoulutuksensa käyneitä. Mielipiteet olivat erilaisia vuosituhannen vaihteen syväjohtamisen koulutuksen käyttöönoton jälkeen johtajakoulutuksen käyneillä. Heidän kommenteissaan näkyi se, että armeijassa opittu syväjohtamisen malli soveltuu yhtä hyvin siviilielämäänkin. Muun muassa opettajat kertoivat käyttävänsä samaa toimintamallia. Kaartin jääkärirykmentissä palveleva Matias Paulamäki sanoo, että varusmiesaika on kasvattanut häntä paljon johtajana. Etenkin hän kehuu organisointikykynsä kasvaneen. Valtosen mukaan armeijan johtajakoulutus luo pohjan johtajuudelle, kuten se teki hänelle itselleenkin. Valtonen lähti armeijaan tavoitteenaan rekkakortti. Johtajakoulutus avasi hänelle kuitenkin aivan uuden maailman. Hän oppi johtajakoulutuksessa itsetuntemusta ja -luottamusta. Ennen armeijaa en koskaan ollut nähnyt itseäni johtajana. Kun tulin valituksi aliupseerikurssille, ja myöhemmin reserviupseerikurssille ainoana komppaniani 150 varusmiehestä, ajattelin, että minulla olisi edellytyksiä toimia johtajana myös armeijan jälkeen, Valtonen muistelee. Johtotehtäviin pyrkiville armeijan johtajakoulutuksesta ei ole ainakaan haittaa. Se on hyvä perusta, jolle rakentaa omaa johtajuutta. Kapteeni Antti Vasara kehuu syväjohtamisen mallin kehittävän käyttäjäänsä saadun palautteen kautta.

10 10 KENRAALIKUNTA ruotuväki 22/2013 Puolustusvoimissa palvelevat kenraalit Kenraali ARI PUHELOINEN Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Vara-amiraali JUHA RANNIKKO Pääesikunnan päällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu Maavoimat Kenraaliluutnantti RAIMO JYVÄSJÄRVI Maavoimien komentaja SAKARI HONKAMAA Pv:n henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti MIKA PELTONEN Pv:n operaatiopäällikkö Kenraaliluutnantti JARMO LINDBERG Pv:n sotatalouspäällikkö Lippueamiraali VEIJO TAIPALUS Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori JUHA-PEKKA LIIKOLA Maavoimien esikuntapäällikkö PETRI HULKKO Maavoimien operaatiopäällikkö KYÖSTI HALONEN Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja JUKKA OJALA Komentopäällikkö HARRI OHRA-AHO Tiedustelupäällikkö MARKKU MYLLYKANGAS Valmiuspäällikkö TIMO ROTONEN Logistiikkapäällikkö EERO PYÖTSIÄ Suunnittelupäällikkö VELI-PEKKA PARKATTI Itä-Suomen sotilasläänin komentaja JORMA ALA-SANKILA Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja PERTTI LAATIKAINEN Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja Kenttäpiispa PEKKA SÄRKIÖ ILKKA KORKIAMÄKI Johtamisjärjestelmäpäällikkö Lääkintäprikaatikenraali SIMO SIITONEN Pv:n ylilääkäri Insinööriprikaatikenraali VELI PEKKA VALTONEN Sotavarustepäällikkö SEPPO TOIVONEN Erityistehtävä PEKKA TOVERI Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja TIMO KIVINEN Karjalan prikaatin komentaja Kansainväliset tehtävät MARKKU NIKKILÄ Sotilasedustaja EU:ssa ja NATO:ssa MAURI KOSKELA YK:n UNMIL-operaatio, Liberia, esikuntapäällikkö Ilmavoimat LAURI PURANEN Ilmavoimien komentaja KIM JÄÄMERI Ilmavoimien operaatiopäällikkö alkaen Ilmavoimien komentaja KARI SALMI Ilmavoimien esikuntapäällikkö Merivoimat Kontra-amiraali KARI TAKANEN Merivoimien komentaja Lippueamiraali JUHA VAUHKONEN Merivoimien esikuntapäällikkö

11 ruotuväki 22/ palveluksessa Muualla valtionhallinnossa palvelevat kenraalit Puolustusministeriö Kenraaliluutnantti ARTO RÄTY Puolustusministeriön kansliapäällikkö ESA PULKKINEN Puolustuspoliittisen osaston päällikkö Lippueamiraali TIMO JUNTTILA Suunnitteluyksikön johtaja NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Kimmo Olkkola, yliluutnantti 44 TOIMENKUVA Sotilasmusiikkikoulun kurssiosaston kurssinjohtaja PALVELUSPAIKKA Hämeen rykmentti ASUINPAIKKA Rajavartiolaitos Kenraaliluutnantti JAAKKO KAUKANEN Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali MATTI MÖTTÖNEN Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö MIKKO KIRJAVAINEN Raja- ja meriosaston päällikkö PASI KOSTAMOVAARA Henkilöstöosaston päällikkö ILKKA LAITINEN Euroopan rajaturvallisuusviraston pääjohtaja FRONTEX KOULUTUS Opistoupseerin jatkotutkinto JOTAIN MUUTA, MITÄ? Paras on vielä edessäpäin. LAHTI Kunniamerkit sotilaspuvussa Suomalaiseen kunniamerkkikulttuuriin ja sotilaspukuun ei ole kuulunut koristautuminen. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim ohjasi aikanaan vahvasti sotilaspukujamme ja niissä kannettavia kunniamerkkejä. Vuonna 1941 hän määräsi, että sotilaspuvuissa voidaan kantaa erilaisten yhdistysten jäsen- ja ansiomerkkejä ainoastaan kyseisten järjestöjen omissa tilaisuuksissa. Ulkomaisen kunniamerkin kanto-oikeutta sotilaspuvussa tuli anoa ylipäälliköltä. Sotilas- ja virkapuvuissa kannettiinkin vuodesta 1918 vuoteen 1991 pääsääntöisesti vain virallisia valtiollisia kunniamerkkejä. Tasavallan presidentit hyväksyivät vuosina eräiden valtakunnallisten maanpuolustusjärjestöjen ansiomerkkejä virallisiksi kunniamerkeiksi. Osittain tästä syystä puolustusvoimat hyväksyi vuodesta 1991 vastaavien muiden järjestöjen ansiomerkit tapauskohtaisesti sotilaspuvussa kannettaviksi. Samalla hyväksyttiin kannettavaksi myös eräiden alemman tason järjestöjen ansiomerkkejä. Näissä tapauksissa puolustusvoimat on joutunut arvottamaan ansiomerkin ja ajan kuluessa näille ansiomerkeille muodostui tietty hyväksytty kantojärjestys. Puolustusvoimien kannalta kunniamerkkien tarkoitus on palkita ennen kaikkea sodassa ansioituneita, mutta myös puolustusvoimien hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Viime sotiemme veteraaneille myönnettiin keskimäärin yksi Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkki ja sotiemme muistomitalit. Ansioituneella sotiemme veteraanilla tai pitkään maanpuolustustyötä tehneellä voi olla useitakin kunnia- ja ansiomerkkejä, joita hän kantaa määräysten mukaisesti. Vuonna 2012 tarkistettiin luettelo sotilaspuvussa pysyvästi kannettavista ansiomerkeistä. Järjestöt ja niiden ansiomerkit jaettiin niiden aseman ja tehtävän mukaan. Puolustusvoimiin kiinteässä yhteydessä maanpuolustustyötä tekevien tai tehneiden järjestöjen ansiomerkit katsottiin kuuluviksi sotilaspukuun. Sotiemme veteraanien järjestöjen ansiomerkit kuuluvat luonnollisesti sotilaspukuun. Samoin päätettiin sisällyttää maanpuolustuksen henkilöstöryhmien valtakunnallisten järjestöjen ansiomerkit sotilaspuvussa aina kannettavien ansiomerkkien joukkoon. Muita sotilaspuvussa kannettavia ansiomerkkejä ovat erilaisten ja eritasoisten aselaji-, toimiala- ja joukko-osastopohjaisten kiltojen, säätiöiden ja järjestöjen sekä erilaiset muisto- ja perinneyhdistysten ansiomerkit. Joukko on hyvin kirjava ja monitasoinen. Aikaisempia kanto-oikeuksia ei poistettu, mutta vain yhtä tällaista ansiomerkkiä voidaan kantaa sotilaspuvussa. Kaikkien muiden kotimaisten maanpuolustusjärjestöjen ansio- Milloin kunniamerkkejä kannetaan? merkkejä voidaan kantaa juhla- ja paraatipuvussa ainoastaan ansiomerkin myöntäneen tahon, esimerkiksi joukko-osaston killan, omissa juhlatilaisuuksissa. Kyse on tällöin rajoitetusta kanto-oikeudesta. Ulkomaalaisista kunniamerkeistä sotilaspuvussa saa kantaa valtion päämiehen myöntämiä virallisia kunniamerkkejä. Kanto-oikeuden myöntää anomuksesta puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Muiden ulkomaalaisten kunnia- ja ansiomerkkien osalta puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö voi myöntää anomuksesta rajoitettuja kanto-oikeuksia. Tässä tapauksessa käytäntö vastaa eräiden maanpuolustusjärjestöjen ansiomerkkien kantoperiaatetta. Evp-sotilaiden ja reserviläisten tulee noudattaa samaa kunnia- ja Sotilaspuvut ja siviilipuvut vastaavat toisiaan yleensä seuraavasti: Siviilipuku Sotilaspuku arkipuku kevyt palveluspuku arkipuku tai tumma puku palveluspuku tumma puku kunniamerkein paraatipuku smokki pieni juhlapuku frakki juhlapuku Kuva: Antti Heikkinen ansiomerkkien kantamiskäytäntöä, mutta heidän ei tarvitse anoa puolustusvoimien henkilöstöpäälliköltä kanto-oikeutta. Puolustusvoimien määräys sotilaspuvuissa kannettavista kunniamerkeistä koskee kaikkia sotilaspukua kantavia ja on luettavissa kokonaisuudessaan puolustusvoimien internet-sivuilta ( Kunnia- ja ansiomerkkejä käytetään vain paraati- ja juhlapuvuissa. Kunniamerkkejä ei kiinnitetä päällystakkeihin tai lumipukuihin. Paraatipuvun päällystakin kanssa voidaan käyttää kaularistiä, jolloin takin ylänappi pidetään kiinni ja kaularisti nostetaan kaulusliepeen päälle. Palveluspuvussa käytetään kunniamerkkinauhalaattoja. Juhlapuvussa (m/87 ja m/30) kannetaan suurristiä, rintatähtiä, komentajamerkkejä, nauhassa rintaan kiinnitettäviä kunniamerkkejä ja valtion virka-ansiomerkkiä. Rinnassa kannetaan pienoiskunniamerkkejä tai niiden sijaan enintään kolmea alkuperäiskokoista kunniamerkkiä. Paraatipuvussa (m/58, m/51 ja m/30) kannetaan suurristiä, rintatähtiä, komentajamerkkejä, nauhassa rintaan kiinnitettäviä kunniamerkkejä ja valtion virka-ansiomerkkiä. Kunniamerkkien käytöstä maastopuvussa paraatissa on aina käskettävä erikseen. Maastopuvussa voidaan käyttää vain rinnassa kannettavia kunniamerkkejä. Tällöin myös varusmiehet kantavat paraatipuvussaan kunniamerkkejä. Lomapuvussa sen sijaan kannetaan vain joukko-osastoristiä. Pienessä juhlapuvussa kannetaan ainoastaan rintaan kiinnitettäviä pienoiskunniamerkkejä. Siinä ei käytetä suurristejä, rintatähtiä, komentajamerkkejä, rintaan kiinnitettäviä alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä eikä palveluspuvun kunniamerkkinauhalaattoja. Myöntöpäivänä voidaan rinnassa kannettavaa kunniamerkkiä kantaa muista erillään ja niiden yläpuolella takin käänteen päällä. Fiksu käyrätorvisti Eemeli Peltonen Yliluutnantti Kimmo Olkkola on monipuolinen musiikkimies. Hämeen rykmentin Sotilasmusiikkikoulun kurssijohtajana Lahdessa työskentelevän Olkkolan musiikkimaku ei rajoitu vain sotilasmusiikkiin. Monenlaista tulee kuunneltua, mutta ehkä ääripäiksi voisin mainita rap-musiikin ja Verdin oopperat, Olkkola kertoo. Erityisesti Paleface ja toisinaan jopa Cheek kuuluvat Olkkolan rapsoittolistalle. Työssään Olkkola vastaa palkatun henkilöstön soittaja-aliupseereiden täydennyskoulutuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja johtamisesta. Työn kuvaan kuuluu muutenkin seurata sotilasmusiikkialaa koulutuksen näkökulmasta kaikissa alan henkilöstöryhmissä. Kaartin soittokunnasta sotilasmusiikkikouluun vuonna 2002 siirtyneen Olkkolan ammattitaidosta ja osaamisesta kertoo Vuoden sotilasmuusikko -palkinnon pokkaaminen sotilasmusiikin vuosipäivän konsertissa. Tunnustus oli minulle tärkeä ja merkityksellinen asia. On mukavaa, että kollegat tällä tavalla muistavat minua, Olkkola toteaa nöyränä. Harrasteorkesterista ammattilaiseksi Olkkola päätyi sotilasmusiikin pariin jo varhain. Kaikki lähti liikkeelle omasta pihapiiristä Vaasassa. Perheen naapurissa asui Vaasan sotilassoittokunnan apulaiskapellimestari, joka värväsi soittajia harrasteorkesteriinsa. Olkkola osoitti lahjakkuutensa ja pääsi mukaan soittamaan. Harrastelijaporukan kautta hän sai soittotunteja sekä kokemusta orkesteritoiminnasta. Sotilassoittajan tutkinnon ja varusmiespalveluksen suoritettuani siirryin soittokuntaan soittajaksi, Olkkola muistelee. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Panssariprikaatin panssarijääkärikomppaniassa Parolassa ja Panssarisoittokunnassa Hämeenlinnassa. Musiikkitarjonta monipuolistuu Olkkolan oma instrumentti on käyrätorvi. Kyseessä ei ole aivan mikä tahansa instrumentti, sillä se kamppailee oboen kanssa kaikkein haastavimman soittimen tittelistä. Väitteitä käyrätorven haastavuudesta tukee jo se seikka, että sotilassoittokunnan osana soittimen soittaja kykenee toimimaan vasta 7 10 vuoden aktiivisen harjoittelun jälkeen. Käyrätorvisti onkin porukassa aina keskimääräistä fiksumpi, taitavampi ja niin vaatimaton, Olkkola naurattaa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa tulevaisuudessa myös Olkkolan työhön. Sotilasmusiikkikoulu Lahdessa lakkautetaan vuonna 2014 ja Olkkola siirtyy Panssariprikaatiin. Titteli ja tehtävä kuitenkin säilyvät entisellään. Työn liikkuvuus tulee lisääntymään. Panssariprikaatista käsin suunnittelen, johdan ja toteutan koulutuksia entiseen tapaan, Olkkola kuvaa tulevaisuuttaan. Olkkola ei pelkää, että puolustusvoimauudistus vaikuttaisi negatiivisesti sotilasmusiikin tekemiseen puolustusvoimissa. Musiikkitapahtumien tarjonta tulee varmasti monipuolistumaan lähivuosina, vaikkakin joudumme karsimaan pois paljon esiintymisiä vähenevistä resursseista johtuen. Hän ei pidä epätodennäköisenä edes sitä, että jonain päivänä sotilassoittokuntiin etsittäisiin rap-artisteja. Uskon, että jo nyt ollaan aika lähellä sitä hetkeä, Olkkola vakuuttaa virnistäen.

12 12 kentällä ruotuväki 22/2013 Taisteluliivi valmistuu pääosin käsityönä Finn-Savotta Osakeyhtiön tehtaalla Karstulassa valmistetaan kaikki puolustusvoimien käyttöön tulevat taisteluliivit. Taisteluliivit vaativat yli sata eri työvaihetta. Pietari Vappula Pauke kantautuu miltei etuovelle asti. Koneet surisevat ja ompelevat nopeita sarjoja lävistäen ilmaa terävillä lyönneillä. Työntekijöiden sormet silottavat paksuja nauhoja jämäköille kankaille. Täällä matalakattoisessa rakennuksessa Karstulassa valmistuvat kaikki puolustusvoimissa käytössä olevat taisteluliivit, tuttavallisemmin tetsarit. Vankkaa kokemusta kehittelystä Finn-Savotta Oy:n toimitusjohtaja Anita Halmeen mukaan taisteluliivin tarina lähtee liikkeelle jo 80- luvulta, kun yritys alkoi kehittää uudenlaista taisteluliiviä, nimeltään M85, yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Yrityksemme on tehnyt yhteistyötä telttojen, reppujen ja monien muiden tuotteiden saralla aina 60-luvulta lähtien. Puolustusvoimien tuorein tilaus on vuoteen 2016 mennessä tuotetta yhtiöltä. Tuotteisiin lukeutuvat esimerkiksi taisteluliivit ja niihin kuuluvat taskut sekä armeijassa käytettävät reput ja teltat. Alkuperäiset M85-taisteluliivit korvattiin vuodesta 2005 lähtien M05-mallilla, jonka kehittely aloitettiin jo vuosikymmenen alussa. Tuorein ja suurin muutos liivin malliin on se, että uusissa liivimalleissa liivikangas jatkuu yläselkään asti, kun aikaisemmin liivin yläselkää peitti verkkokangas. Yli sata valmistusvaihetta Taisteluliivitehtaan työntekijä Helena Penttinen operoi konetta, jolla ommellaan nauhat kiinni liivipohjiin. Ommellut nauhat mahdollistavat irtotaskujen kiinnittämisen liivipohjaan taisteluharjoituksiin osallistuttaessa. Kuva: Svante Gullichsen Taisteluliivien valmistus alkaa raaka-aineiden hankinnasta. Suomesta hankitaan paksut nauhat, joihin kiinnitetään liivin valmistuttua kaikki irtotaskut. Muita kangasosia ja materiaaleja hankitaan ympäri Eurooppaa. Kaikki liivin materiaalit on häivesuojattu, joten ne eivät näy vihollisen lämpökameroitten kuvissa. Saatuamme kaikki materiaalit tehtaalle, ne leikataan sopiviksi paloiksi, tuotantopäällikkö Jussi Lahtinen kertoo. Koneella leikattujen kankaiden päälle asetetaan tulostettu kaava, jota seuraamalla leikataan käsin kaikki taisteluliivin suuret kangasosat. Yhden liivin valmistusvaiheita on laskutavasta riippuen kappaletta, Lahtinen toteaa. Käsityön tulos Parhaimmillaan yli 20 hengen mittaiseksi venyvällä tuotantoketjulla liiviin ommellaan ihmisten ja koneiden yhteistyönä kiinnityslenkit, evakuointikahvat ja muut liivin osat. Ommeltavat osat asetellaan paikoilleen ihmissormilla ja kone hoitaa ompelemisen parissa sekunnissa. Ihminen on koko ajan läsnä liivinteossa, hän joko tekee käsin tai valvoo työvaiheen toteutumista, yhteyspäällikkö Elmo Valkeinen kertoo. Liivipohja on valmis, kun siihen nyöritetään kiristysnauhat sivuille ja viimeiset ylimääräiset langanpätkät saksitaan pois. Lopuksi muovisiin koreihin kasataan sadat identtiset taisteluliivit, jotka kestävät tulta, hankausta, -25 celsiusasteen pakkasta ja vettä. huomio! verkossa Mobiilisovellukset kertovat aamujen määrän Kättä kuivumaan! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Svante Gullichsen Leo Jaakkonen Kaartinjääkäri Jere Toivanen käyttää TJ-sovellusta päivittäin. Älypuhelimiin on ladattavissa aamujen määrän kertovia sovelluksia. Internetistä tuttuja TJ-laskureita saa puhelimiin varustettuna erilaisilla peleillä ja Pokémon-hahmoilla. Jäljellä olevia päiviä kutsutaan Pokémon-hahmojen nimillä. Esimerkiksi kun jäljellä on 25 aamua, päivän Pokémon on Pikachu, sillä sen järjestysnumero on 25. Päivän Pokémon -ominaisuus löytyy Android-puhelimiin ilmaiseksi ladattavissa olevasta TJ-widgetistä. Sovelluksen kehittänyt aliupseerioppilas Daniel Saarimäki piti TJ-laskurin hankkimista puhelimeen pakollisena heti palveluksen alussa. En löytänyt tarpeisiini sopivia vaihtoehtoja, joten päätin tehdä oman sovelluksen. Kuvitetut Pokémonit löytyivät vain yhdestä widgetistä, mutta siinäkin ne veivät puhelimen muistista paljon tilaa ja kattoivat vain ensimmäisen sukupolven eli 151 ensimmäistä Pokémonia. Widgetit ovat työpöydän pieniä ja hyödyllisiä ohjelmia. Ne voivat esimerkiksi näyttää viikon sääennusteen, akun varauksen tai toimia kalenterina. Saarimäen widget syntyi kahden viikonloppuvapaan aikana. Kokemusta löytyy kahden hyötysovelluksen ja yhden pelin tekemisen verran, joten suurta haastetta widgetin teko ei aiheuttanut, Saarimäki kertoo. Saarimäen tekemä sovellus sisältää kaiken oleellisen eli TJ-lukeman sekä kuvan päivän Pokémonista. Tein widgettini käytännöllisen yksinkertaiseksi ja sellaisena se tulee pysymään. Joitain pieniä päivityksiä on suunnitteilla. Sovelluksissa myös pelejä Monista TJ-sovelluksista pystyy jakamaan jäljellä olevien aamujen määrän helposti Facebookiin. Kaartinjääkäri Jere Toivanen käyttää tätä ominaisuutta Nokian puhelimeen lataamassaan TJ-sovelluksessa. Kuva: Konsta Linkola Katson aamujeni määrän joka päivä ja jaan tiedon Facebookiin kerran tai kahdesti viikossa. Sovellus kertoo aamujen lisäksi saatujen päivärahojen saldon. Se sisältää myös ammuntapelin. Puhelin on pidettävä vakaana, jotta tähtäys pysyy maalitauluksi ladatun kuvan keskellä. Applen laitteisiin saatava, ulkoasultaan tyylikäs Aamukampa-sovellus sisältää päivän Pokémonin lisäksi kamman, jossa on jäljellä olevien aamujen verran piikkejä. Kampaa voi soittaa painamalla toisella sormella näyttöä ja liikuttamalla toisella sormella piikkejä. Aamukammassa voi myös kilpailla muita käyttäjiä vastaan arvomerkkivisassa. Visassa näytölle ilmestyy arvomerkin kuva, jota ympäröi neljä kirjoitettua sotilasarvoa. Klikkaamalla oikeaa arvoa saa pisteen. Pelissä tavoitellaan viittätoista pistettä mahdollisimman nopeasti. Sovellus löytyy alikersantti Teppo Veikkasen iphonesta. Hän käyttää sitä noin kerran viikossa. Koetan välttää aamujen määrän seuraamista. Mitä useammin sen katsoo, sitä hitaammin aamut kuluvat.

13 ruotuväki 22/2013 vapaalla 13 Kuva: Petri Aho Kadetti Sasha Palomäen mukaan Dancing On Ice -ohjelmaan osallistuminen toi paljon hyviä kokemuksia, vaikka kisan yhdistäminen opiskeluun olikin verrattain haastavaa. Kisassa Palomäen pari oli vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak. Kadetti, joka ottaa jään haltuun Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin kadetti Sasha Palomäki on tehnyt uran taitoluistelijana. Pietari Vappula Kaikki alkoi, kun 6-vuotias Sasha Palomäki asteli siskonsa jalanjäljissä luistimillaan kiiltävälle jäälle. Taitoluistelu vei nuoren miehen mennessään usean vuoden ajaksi. Lajissa Palomäkeä kiehtoo ennen kaikkea sen monipuolisuus. Taitoluistelussa saa tehtyä niin monta eri asiaa. Se on samalla kilpaurheilua ja taidetta, mutta myös esiintymistaidot joutuvat siinä koetukselle, mies sanoo. Taitoluistelijan uran havittelu päättyi Palomäeltä monen syyn johdosta keväällä Parhaimmaksi muistoksi uraltaan hän nostaa Helsingin Euroopan mestaruuskisat vuodelta Hän koki onnistuneensa tuolloin. Vaikka ura päättyikin, niin monimutkaiset liikeradat ovat säilyneet selkärangassa tähän päivään asti. Nykyään käyn jäällä pari kertaa vuodessa. Silloin toki huomaan, että luistelen hiukan huonommalla kunnolla kuin aiemmin, Palomäki toteaa. Palomäki olikin käynyt vain kerran ulkojäällä tämän vuoden tammikuussa, kun häntä pyydettiin mukaan Nelosella tänä syksynä esitettyyn Dancing On Ice -ohjelmaan. Kiireinen syksy takanapäin Palomäki osallistui televisioituun jäätanssikisaan vuoden 2012 Miss Kuva: Puolustusvoimat/Aku Aunala Suomi Sara Chafakin kanssa. Pari sijoittui kisassa kolmanneksi. Syksyiset illat kuluivat jäähallilla lauantain suoria lähetyksiä varten harjoitellessa. Kisa oli erittäin kokemusrikas, vaikkei missään nimessä kevyt. Parhaiten jäi mieleen koko ohjelman tekijätiimi. Maanpuolustuskorkeakoulussa keskimäärin aamukahdeksasta iltapäivän kello viiteen venyvät opinnot tekivät treenaamisesta Ensimmäisen vuoden opiskeluissani Maanpuolustuskorkeakoululla ei ole vielä noussut yhtä opintoainetta ylitse muiden, mutta kaikki ovat olleet hyvin kiinnostavia, kadetti Sasha Palomäki kertoo. haastavaa. Palomäen mukaan kaikki harjoitukset saatiin kyllä pidettyä, mutta koulutehtävien tekoon ei jäänyt paljoa aikaa iltaisin. Jäätanssikisan päätyttyä Palomäki pyrkii jatkossa pitämään kuntoaan yllä itsenäisesti. Pyrin liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti yhdistelemällä sali- ja uimatreeniä sekä lenkkeilyä. Varusmiehestä kadetiksi Ennen varusmiespalvelukseen astumista mies halusi selvitä armeijasta kuudella kuukaudella. Taitoluistelusta opittu kurinalaisuus antoi kuitenkin tietyn valmiuden armeijan kuriin tottumiseen. Toisin sanoen turha mussuttaminen jäi pois, Palomäki naurahtaa. Hyvin suoritetun aliupseerikoulun jälkeen Palomäkeä alkoi kiinnostaa ura puolustusvoimissa ollessaan Reserviupseerikoulussa talvella Mäkelänrinteen urheilulukion ylioppilas selvitti tiensä Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaksi kaksipäiväisten pääsykokeiden kautta. Korkeakoulussa opinnot etenevät vauhdilla teorian ja käytännön kautta. Ensimmäisenä vuotena opiskelemme kaikille yhteisiä opintoja, mutta toisena vuonna valitaan oma aselaji, johon erikoistutaan. Itseäni kiinnostaisi tällä hetkellä opiskella joko jääkäri- tai tiedustelupuolta, Palomäki sanoo. tupavisa 1. Kuinka monta vuotta tuli marraskuussa kuluneeksi John F. Kennedyn murhasta? 2. Missä sijaitsee Euroopan korkein rakennus? 3. Mikä vastaa majurin arvoa merivoimissa? 4. Kuinka monta vuotta kenraali Gustav Hägglund toimi puolustusvoimain komentajana? 5. Minkä maan kanssa Venäjä kävi lyhyen sodan vuonna 2008? 6. Milloin Suomi on viimeksi voittanut kultamitalin talviolympialaisissa? 7. Missä maassa karaoke on keksitty? 8. Minkä tittelin suomalainen palomies Mikko Salo sai voitettuaan crossfitin maailmanmestaruuden vuonna 2009? 9. Kuka näyttelee Bilbo Reppulia Hobitti-elokuvissa? 10. Minkä maan lippu on kuvassa? vastaukset vuotta, 2. Lontoossa (Shardin pilvenpiirtäjä), 3. Komentajakapteeni, 4. 7 vuotta ( ), 5. Georgia, Salt Lake Cityssä (4 kultaa), 7. Japanissa, 8. Maailman kovakuntoisin ihminen, 9. Martin Freeman, 10. San Marinon

14 14 vapaalla ruotuväki 22/2013 elokuvat teatteri Isänmaallinen mies Ohjaus Arto Halonen Pääosissa Martti Suosalo, Pamela Tola Ensi-ilta Tarina alkaa tietysti potkuilla työstä, jolla ei ole mitään merkitystä. Latojana työskennellyt Toivo (Martti Suosalo) hakee elämälleen uutta suuntaa ja päätyy Suomen hiihtomaajoukkueen leipiin. Toivon veri on nimittäin silkkaa dynamiittia, juuri sellaista kuin suomalaishiihtäjät tarvitsevat menestyäkseen arvokisoissa. Lahjakas hiihtäjä Aino (Pamela Tola) saa huoltoryhmän salaiselta aseelta Toivolta tankkausta ja heistä tulee erottamaton pari. Mutta sitä ennen ja monesti tarinan aikana Toivon pitää päättää, onko hän isänmaallinen mies. Suomi nimittäin ei menesty ilman moraalin venyttämistä, sillä niin tekevät kaikki muutkin. Näin isänmaan palveluksessa olevana varusmiehenä suorastaan huvittaa, mitä kaikkea voidaankaan perustella isänmaallisuudella. Tarina kyllä toimii. Draaman kaari on ehkä liiankin selkeä ja kertomus rakennettu pääosin Martti Suosalon loistavan näyttelijäntyön varaan. Kaikki muut hahmot ovatkin enemmän tai vähemmän statisteja. Elokuvaan kätkeytyy sanoma huippu-urheilun raadollisuudesta. Ilman dopingia ei voi menestyä, harjoitteli miten kovasti tahansa. Loppujen lopuksi kyse ei ole siitä, kuka käyttää tai ei käytä dopingia, vaan siitä, kuka ei jää kiinni. Mitä olemme valmiit uhraamaan sen eteen elokuvan repliikkiä mukaillen, että siinä kirkkaimmassa mitalissa lukisi maailman kaunein sana: Suomi? Taneli Kontiainen Roland (Janne Hyytiäinen) ja Juudit (Matleena Kuusniemi) puivat asioita Viron saksalaismiehityksen aikana. Kuva: Kansallisteatteri/Stefan Bremer Ender s Game Ohjaus Gavin Hood Pääosissa Asa Butterfield, Hailee Steinfield, Ben Kingsley, Viola Davis Ensiilta Totalitarismi kadotti kyyhkyset Tulevaisuuteen sijoittuvassa Ender's Game -elokuvassa maata uhkaa vihamielinen avaruusoliorotu nimeltä formikit. Olennot ovat hyökänneet Maahan jo kerran aikaisemmin ja nyt ihmiset pelkäävät uutta sotaa. X-Men Origins: Wolverinen ohjaajan Gavin Hoodin uusi scifielokuva lähtee liikkeelle hyvin ennalta arvattavista lähtökohdista. Elokuva on muutenkin kovin perinteinen. Ujo poika nimeltä Ender Wiggin (Asa Butterfield) värvätään nuorten eliittijoukkoon, jota koulutetaan sotaan avaruusolioita vastaan. Enderin matka alokkaasta koko armeijan suureksi toivoksi etenee kuin videopelin juoni. Haasteita syntyy kaverisuhteiden luomisessa, arvostuksen ansaitsemisessa sekä taisteluharjoituksissa. Kerronnaltaan laihaa tarinaa on pyritty tehostamaan näyttävillä visuaalisilla kikkailuilla ja on todettava, että esimerkiksi painottomaan tilaan sijoitetut kohtaukset kiehtonevat kyynisempääkin katsojaa. Hienoimpia hetkiä ovat ne, kun Harrison Fordin näyttelemä eliittijoukkojen armoton johtaja joutuu vastakkain inhimillisten aatemaailmojen kanssa. Elokuvan perinteistäkin perinteisempää juonta ei pelasta päähenkilön moraaliset pohdinnat oikean ja väärän välillä. Vaikka Ender's Game viihdyttää, ei se anna sen katsojalle mitään uutta. Sota avaruusolioita vastaan kuitenkin selätettiin jo kulttiklassikko Alienissa vuonna Pietari Vappula Lehdistötiedotteen julistus on vakuuttava: totalitarismi nielaisee jokaisen palvelukseensa. Kansallisteatterissa kantaesityksensä 27. marraskuuta saanut näytelmä on Sofi Oksasen romaaniin perustuva ja kirjailijan itsensä dramatisoima Kun kyyhkyset katosivat. Teos kertoo totalitarismista, kahdenlaisesta sellaisesta. Sillä tarkoitetaan poliittista järjestelmää, jossa valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille. Näytelmässä totalitarismia kuvataan ensin Viron saksalaismiehityksessä, toisessa näytöksessä 1960-luvulla neuvostovallan alla. Näytelmä alkaa katsojan kannalta varsin sekavasti. Eletään 1930-luvun loppua Virossa. Miltei koko ajan liikkeessä pyörivälle, riisutusti kalustetulle näyttämölle astelee joukko ihmisiä, joiden henkilösuhteet toisiinsa hahmottuvat hiljalleen. Tekijöinä ovat ihmiset Kirjasta poiketen kronologisessa järjestyksessä etenevä näytelmä kertoo ensin valokuvaaja Edgar Partsin (Timo Tuominen) ja Juudit Partsin (Matleena Kuusniemi) onnettomasta avioliitosta. Siitä tapahtumat kehittyvät nopeasti saksalaismiehitykseen, jossa ihmiset joutuvat pelkäämään henkensä ja läheistensä puolesta. Edgarista tulee poliittisen poliisin luottomies, ja Juudit rakastuu saksalaiseen upseeriin. Pakkaa sekoittaa entisestään Edgarin serkku Roland Simson (Janne Hyytiäinen), jonka kihlattu Rosalie surmataan. Näytelmän ohjaaja Raila Leppäkoski pureutuu sodan traagisiin seurauksiin tavallisille ihmisille. Samalla kerronta muistuttaa siitä, että kaikista julmimpienkin päätösten tekijöinä ovat aina tavalliset ihmiset. Kyyhkyset-orkesterilla on näytelmässä iso rooli. Kaihoisat laulut live-orkesterin esittämänä tuovat näytelmälle inhimillisen ulottuvuuden. Tapahtumissa on kyse suuresta tragediasta. Toinen on toistoa Toinen näytös alkaa yhtä sekavasti kuin ensimmäinen. Eletään 1960-lukua, ja Virossa on vallassa Neuvostoliitto. Lava pyörii, ihmiset tulevat ja menevät. Päähenkilö Edgar mukautuu kameleontin tavoin tilanteeseen, ja pian hän on tovereiden luottomies ja Moskovan suosiossa. Juuditin kohtalo Edgarin vaimona ei ole kadehdittava. Edgar elää toisenlaista elämää samassa todellisuudessa. Hän pystyy hyötymään tilanteesta kuin tilanteesta ja välillä pesemään kätensä menneistä, epämiellyttävistä asioista. Julmimpienkin päätösten tekijöinä ovat aina tavalliset ihmiset. Näytelmän jakaminen selkeästi kahteen eri aikakauteen eri näytöksin ei välttämättä ole kovin toimiva ratkaisu. Kun ensimmäinen näytös päättyy saksalaismiehityksen loppumiseen sen tragedioineen ja huippukohtineen, on olo toisessa näytöksessä kuin American Pie -elokuvan neljättä jatkoosaa katsoessa. Tapahtumat ennen loppukohtauksia ovat kuin jo aiemmin nähtyjä. Näyttelijätyö on vakuuttavaa. Matleena Kuusniemi tekee koskettavan roolin Juuditina. Juuditia lukuun ottamatta hahmot ovat kuitenkin tarpeettoman karrikoituja. Sillä tosin saadaan selkeyttä näytelmän muutoin melko sekavaan henkilögalleriaan. Lavastus on paljaudessaan onnistunut. Kaiken kaikkiaan tarina nappaa otteen totalitarismin synkkyydestä. Ihmisiltä viedään vapaus elää, vapaus valita. Taneli Kontiainen kirjat Hyökkäyksen edellä Kirjoittaja Mikko Porvali Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2013 Teos kuvaa suomalaisen erikoisjoukkosodankäynnin syntyhetkiä. Kaukopartiojoukot tekivät tiedustelutyönsä kovissa olosuhteissa jatkosodan aikana Karjalan kannaksella. Mikko Porvalin kuudes teos Hyökkäyksen edellä kertoo niistä ensimmäisen, partio Tolvasen vaiheista. Talvisodan jälkeen tiedustelua oli Kannaksella toteutettu siviiliasuisten reserviläisten voimin. Jatkosodan sytyttyä tiedustelijat pukivat ylleen sotilaspuvut. Matkan tarkoituksena oli tiedustella joukkojen ryhmitystä ja lamauttaa vihollisen rautatieliikenteen osia. Partioon oli valittu kahdeksan alueen tuntevaa miestä. Kirja on sujuvasti kirjoitettu. Porvali on saanut luotua vankalla pohjatyöllä perustellun kuvauksen kaukopartion etenemisestä jokapäiväisine toimineen ja haasteineen. Tietokirjalle ominaisesti tyyli on melko neutraali, mutta olettamukset tapahtumien yksityiskohdista elävöittävät sitä ansiokkaasti. Asioita ei erityisemmin kaunistella. Porvali totesi kirjan lehdistötilaisuudessa, että tiettyjen myyttien aika on ohi. Kirjassa ei peitellä suomalaisten aiheuttamia siviiliuhreja, sillä niitäkin oli. Kaukopartiomiehet eivät säästäneet siviileitä, mikäli tilanne sitä vaati. Joka tapauksessa sota oli suurta koheltamista. On sinänsä hämmästyttävää, että tiedot ja olettamukset partion liikkumisesta ovat niinkin tarkkoja, sillä kyse oli tarkoin salatusta toiminnasta. Teos on hyvä lisä suomalaiseen sotakirjallisuuteen. TK-miehet pyrkivät julkaisemaan matkalta palanneiden miesten haastattelun propagandatarkoituksessa, mutta se estettiin. Uupuneiden kaukopartiolaisten haastattelu on kuunneltavissa kirjan mukana tulevalta CD:ltä. Taneli Kontiainen Lauri Törni Kirjoittaja Kari Kallonen ja Petri Sarjanen Kustantaja Revontuli Julkaisuvuosi 2013 Lauri Törni on huikean sotasankarin elämäkerta. Se on koottu Kari Kallosen ja Petri Sarjasen kirjoista Leijonamieli , Purppurasydän ja Ristiretki Kirja alkaa Vietnamista, jossa Yhdysvaltain erikoisjoukkojen, vihreiden barettien kapteeni Larry Thorne on keskellä sotaa. Pian palataan ajassa taaksepäin vuoteen 1919 ja sisällissodan jälkeiseen Viipuriin. Aikaan ja paikkaan, jossa Lauri Lasse Törni syntyi. Tarina on valmis alkamaan. Törnin elämästä mainittakoon Osasto Törnin johtaminen jatkosodassa, Mannerheim-ristin ritariksi nimeäminen, koulutus natsi-saksan SS-joukoissa, maanpetossyyte ja taisteleminen Yhdysvaltain väreissä Vietnamin sodassa. Syntyessään hän oli Lauri Allan Törni, kuollessaan Larry A. Thorne. Satojen haastattelujen, useiden muiden teosten ja Kallosen ja Sarjasen omien tutkimusmatkojen pohjalta kirjoitettu elämäkerta on vakuuttava. Törnin elämä on kuvattu jokaista yksityiskohtaa ja puheenvuoroa myöten. Tuntuu siltä kuin kirjoittajat olisivat olleet läsnä Törnin elämässä hetki hetkeltä. Häiritsevää kirjassa on kielen vaihtuminen. Keskustelut kahden eri maalaisen kanssa käydään välillä suomeksi ja toisinaan englanniksi. Kirjan keskisivuilla olevat kuvat Törnin lapsuudenajoilta asti tuovat teokseen oivan lisämausteen. Kuvien joukosta löytyy muun muassa viimeinen Törnistä otettu kuva kolme päivää ennen katoamista helikopterionnettomuudessa 18. lokakuuta Kirjan lopussa kuvattu matka Vietnamiin helikopterin turmapaikalle sekä turmassa menehtyneen miehistön muistotilaisuuteen Yhdysvaltoihin kertovat kirjoittajien omistautumisesta ja kunnioituksesta lähes kaiken kokenutta Lauri Törniä kohtaan. Leo Jaakkonen

15 ruotuväki 22/2013 VAPAALLA 15 Helmikuun hyinen haaste Teksti JANNE EROLA ja OTSO LUKKA Kuvat OTSO LUKKA ja SVANTE GULLICHSEN Ulkoasu OTSO TEPERI Suomen jääkiekkomaajoukkueen marssi kohti Sotshin olympiakisoja lähenee huipennustaan. Joukkueen tulee olla iskukykyinen ja yhtenäinen vain lyhyen yhdessäolon jälkeen. Taktiikan pitää purra heti, muuten vihollinen ei kaadu. Asetelmat ovat kuin sotaan lähdettäessä. Mitä tuumii joukkojen komentaja, päävalmentaja Erkka Westerlund? Kiekkoväki Keskeisin asia menestymisen kannalta on saada pelaajat sitoutumaan joukkueeseen. Siinä meillä on mahdollisuudet olla muita parempia. Henkinen vahvuus on suuressa roolissa näissä karkeloissa. Westerlund painottaa myös roolituksen merkitystä. Se on yhtä olennaista kuin armeijassakin. Jokaiseen tehtävään tarvitaan osaajaa. Valintoihin vaikuttaa pelaajien keskinäinen historia Joukkuetta kasatessa jokaiselle viisikolle haetaan selvä identiteetti ja tarkoitus. Menestys kumpuaa tarkasti valituista kenttäkoostumuksista. Kärkiketjujen on oltava tehokkaita. Siinä auttaa pelaajien yhteinen historia ja toistensa tunteminen, tai vähintäänkin saman aaltopituuden löytäminen turnauksen aikana. Turnausta ennen maajoukkue ei ehdi kauaa olla yhdessä, eikä kisojen aikana ole montaa peliä, joten palasten pitää loksahtaa paikoilleen välittömästi. Tutkaparien ympärille on helppo rakentaa toimiva viisikko. Yksikin riittää hyvän kokonaisuuden saamiseksi, Westerlund avaa. Tästä hyvänä esimerkkinä koko maajoukkueuransa yhdessä tuhoa tehnyt kaksikko, Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu, jotka ovat ottaneet uuden sukupolven johtajan viitat harteilleen. Olympialaiset eivät ole näytönpaikka Ruotuväen lätkäjätkät laittoivat viisaat päänsä yhteen ja listasivat oman näkemyksensä Leijonien ketjukoostumuksista Sotshissa. Erola: Aloitetaan veskareista. Tuukka Rask, ehdoton ykkönen. Kakkoseksi Kari Lehtonen, joka on ollut tilastojenkin valossa toiseksi paras suomalainen maalivahti NHL:ssä. Mustana hevosena kolmosveskarin rooliin laitetaan Antti Raanta. Nuori ja nälkäinen, tyytyy kolmosveskarin rooliin. Lukka: Totta on, että kolmosmolariksi täytyy laittaa sellainen kaveri, joka ei masennu pienestä roolistaan vaan pystyy sparraamaan muita. Itse ottaisin kuitenkin kolmoshäkkärin Euroopasta. Jäätävä vire, lähes voittamaton maalilla ja SM-Liigan paras maalivahti. Meikäläisen valinta on Jussi Rynnäs. Mites pakit? Erola: Ykkösparina suomalaiset konkaripakit Salo ja Timonen. Nämä jätkät edustavat sitä kokenutta kaartia, jota tämän kaliiberin arvokisoissa tarvitaan. Lukka: Näin on. Kakkosena takalinjoille laitetaan Väänänen ja Vatanen. Väänänen on Euroopan suomalaispelaajista paras puolustava puolustaja ja hoitaa pakin roolin, kun Vatanen lähtee tuttuun tapaansa nostamaan hyökkäystä vaikka päätyyn asti. Erola: Okei, kolmanteen pariin pistäisin Lepistön ja Määtän. Leppä on Leppä, kokenut arvokisakävijä ja parantanut täksi kaudeksi kuin sika juoksuaan. Määttä on vakiinnuttanut hyvin paikkansa Penguinsin pelaavassa miehistössä ja on hyvä nuori lisä kokeneen kaartin vastapainoksi. Mites nelospari, kai otat Karalahden messiin? Lukka: Jere ei vieläkään löydä jalkojaan ja missaa kisakoneen. Pakko vaan on iskeä nelospariin vanha kyntäjä, Lasse Kukkonen. Vierelle kiekollinen rightin pakki, Juuso Hietanen, jolla mahdollisuus tehdä niskalat eli lyödä tärkeässä paikassa läpi. Siirrytään hyökkäykseen ja ykkösvitjaan. Sieltä ei pahemmin yllätyksiä löydy? Erola: T. Ruutu M. Koivu V. Filppula. Ruutu ja Koivu muodostavat tutun tutkaparin. Filppula ollut tämän kauden paras suomalaishyökkääjä Änärissä. Nämä herrat ovat aina Leijonapaitaa kantaessaan joukkueen tukipilareita. Lukka: Jees hombre! Kakkoseen virkistävä combo: junnutähti Barkov saa laidoilleen Selänteen ja Granlundin. Yhdistetään nuorta, vanhaa ja erilaisia pelityylejä. Kypsästi pelannut Barkov on todistanut Änärissä, että pärjää myös olympiatason kekkereissä. Erola: Jorge! Kolmosketjussa on selvä roolitus, eli siis päävalmentaja Westerlundille tyypillinen kolmikko. Viime MM-kisoissa häikäissyt Kontiola tarjoilee sentterinä, Jokinen tekee maalit ja Korpikoski toimii kentässä duunarina. Ketä laitetaan neloseen, ja erityisesti sentteriksi? OJ vai Saku Koivu? Lukka: Valitsen nöyryyden kiukuttelun sijaan, eli siis Koivu (-95 nevö föget). Vierellä agitaattori, joka puhuu viittä kieltä, ja sytyttää joukkueen kuin vanha konkari kamiinan: Leo Komarov. Kolmantena lenkkinä oma suosikkini Teemu Hartikainen. Siinä on taistelija, joka näytti Karjalaturnauksessa taitavansa nelosketjun hommat: käyttää loistavasti kroppaansa, kiekko piiloon ja nousu maalille. That s it. Westerlundin viime olympialaisissa, Torinossa 2006 maajoukkuerunko oli tuttu jo monista aikaisemmista arvokisoista. Tutkapareja voitiin sijoittaa jokaiseen neljään kenttään. Jäällä jälki oli voittamonta aina surullisenkuuluisaan loppuotteluun saakka, jossa Ruotsi peittosi Suomen 3 2. Tilanne on nyt ihan erilainen kuin Torinossa. Meillä on kolmesta sukupolvesta pelaajia valittavana. Kokenut päävalmentaja linjaa, että olympialaiset eivät voi olla paikka, missä vain toivotaan pelaajan onnistumista. Valitsijalla pitää olla varmuus siitä, että pelaaja pystyy suoriutumaan kovassakin paikassa. Uuden sukupolven esiinmarssi niin Euroopassa kuin NHL:ssäkin luo joukkueen kasaamisen kannalta haasteellisen tilanteen, kun aikaisempaa kokemusta nuorilta löytyy vain rajallisesti. Uutta energiaa ja tuoreutta halutaan mahdollisimman paljon. Se on aina tervetullutta. Pitää muistaa, että vaikka nuori pelaaja pelaisikin NHL:ssä, ei se ole aina itseoikeus pelata maajoukkueessa. Sotshissa ketjusommitelmat korostuvat, tullaan sekoittamaan vanhaa ja uutta. Pitää löytyä uusia tutkapareja. Vancouverista pronssia, Torinosta hopeaa ja Sotshista kultaa? Kiekkoväen kentälliset Tuomo Ruutu Mikko Koivu Valtteri Filppula Mikael Granlund Aleksander Barkov Teemu Selänne Lauri Korpikoski Petri Kontiola Jussi Jokinen Teemu Hartikainen Saku Koivu Leo Komarov (13.hyökkääjä Jesse Joensuu) Sami Salo Kimmo Timonen Sami Vatanen Ossi Väänänen Olli Määttä Sami Lepistö Jere Karalahti Juuso Hietanen Tuukka Rask Kari Lehtonen Jussi Rynnäs Westerlundilla on kaksi kuukautta aikaa saada palaset kohdalleen. Tilanne on kuitenkin pitkälti sama kuin Torinossa, vaikka maajoukkueessa ollaankin murroksen kielissä: joukkueita yhdistää Westerlund. Kuten mies itsekin toteaa, kaudessa on positiivisinta ollut pelaajien suunnaton kiinnostus olympialaisia kohtaan. Pelaajat haluavat voittaa Erkalle. Yhteinen päämäärä tekee joukkueesta yhtenäisen. Yksittäisissä peleissä meillä on mahdollisuus voittaa mikä maa tahansa, Westerlund kiteyttää.

16 16 takakansi ruotuväki 22/2013 potretti Ruotuväen mies on inhimillinen kone Helena Hyvönen Tuuli pudistelee lehdettömiä puunoksia edestakaisin tumman joen kuohuessa taustalla. Valokuvaukseen ilma on ankea, mutta Merja Kalapudas-Takaloa se ei juurikaan haittaa. Kuvattavana olo yleensäkin on hänestä epämukavaa sää ei siihen vaikuta. Ajaessaan pois kuvauspaikalta Oulaisten puistorannasta Kalapudas-Takalo pohtii opiskelua ja oppimista.tiedon ja ymmärryksen lisääminen oli perimmäinen syy siihen, miksi hän ryhtyi tutkimaan Ruotuväki-lehtiä vuonna Sosiaalityön parissa uransa tehnyt Kalapudas-Takalo kertoo kiinnostuneensa miehisyyden ilmiöistä. Hän, noin viisikymppinen nainen, halusi laajentaa nuoren miehen kuvaa; osata paremmin sosiaalityössään kohdata ja ymmärtää heitä. Ruotuväen Kalapudas-Takalo valitsi kohteekseen siksi, että piti sitä helppona ja laaja-alaisena lehtenä, jossa käsitellään yhteiskunnallisia asioita käytännönläheisesti. Lisäksi lehden yksi kohderyhmä ovat nuoret, kutsuntaikäiset miehet. Kalapudas-Takalo ryhtyi työstämään graduaan Sotilaskäskyllä ei voi kieltää itkemästä Jyväskylän yliopistolle Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Gradua varten hän kahlasi läpi 88 Ruotuväki-lehteä vuosilta Ei mun tavoite ollut tutkia armeijan toimintaa, vaan miehisyyden ilmiöitä ja miten miehisyys siinä kontekstissa muotoutuu, hän kertoo. Väkivaltaa ei ihannoida Aloittaessaan gradunsa tekoa Kalapudas-Takalolla oli tiettyjä ennakkokäsityksiä militaristisesta mieskuvasta. Hän ajatteli, että väkivalta ja vihakin ovat osa sitä kuvaa. Miehisyyden moninaisuus kuitenkin yllätti. Neljän vuoden Ruotuväki-lehdet tutkinut Merja Kalapudas-Takalo yllättyi siitä, miten lähelle yhteiskuntaa lehden jutuissa tultiin. Ruotuväen jutuissa tultiin lähelle yhteiskuntaa. Oli huolta sikainfluenssasta, aseiden väärinkäytöstä ja syrjäytymisestä. Samoja asioita kuin muuallakin yhteiskunnassa, Kalapudas-Takalo selventää. Väkivallan ilmentymä yllätti eniten. Siis ettei se korostunut mitenkään. Ja ongelmia tuotiin esille myös avoimesti. Onko se tämänhetkinen nuorison muutos? Kalapudas-Takalo kertoo myös panneensa merkille, että aseiden käyttö on tarkasti ohjeistettua, mitään huolimattomuutta ei hyväksytä. Väkivaltaa tai sotaa ei ihannoida, ja hyvä sotilas on oikeastaan sellainen, joka ei halua asetta käyttää. Tutkimuksen aikana Kalapudas-Takalo havaitsi, että Ruotuväen sivuilla toistuvat muutamat miehisyyden kuvat muita useammin. Lehdessä vahvistetaan kuvaa sankarilegendoista, joiden odotetaan olevan loputtomiin jaksavia, inhimillisiä koneita, jotka kantavat vastuunsa. Mies on loogisrationaalinen, järkeä käyttävä ja tunteet poissulkeva yksilö. Miehisyyden rinnalla on teknologinen tuki, kuten aseet ja koneet. Mies on siis loogisrationaalinen, järkeä käyttävä ja tunteet poissulkeva yksilö. Toinen löytynyt miehen kuva oli punkkarunoilijat, jotka tuovat miehisyyteen pehmeyttä ja tunteita esimerkiksi isyyden kautta. He raapustavat tuntemuksiaan punkkiin, tai nykyään yhä useammin kirjoittavat blogia. Heidän kauttaan miesten realistinen arki tuli ilmi. Vaikka sielläkin tunteet tulivat esiin rivien välistä ja huumorilla höystettyinä, Kalapudas-Takalo naurahtaa. Tietämättömyys estää toimimasta Kolmas miehisyyden ilmiö, jonka Kalapudas-Takalo löysi, oli yhteiskunnallinen tavoite kasvattaa. Puolustusvoimat organisaationa luo pohjan ajattelulle, jossa ihmisen on sisäsyntyisesti tarpeen kontrolloida itseään. Siis kasvaa ja kehittyä yhteiskunnassa hyvin selviytyväksi mieheksi. Positiivisena asiana nousi esiin armeijassa muodostuva yhteisöllisyys, samoin kuin sotiemme veteraanien kunnian ylläpitäminen. Tutkimuksessaan Kalapudas- Takalo piti tärkeänä sitä, että unohti kaikki kategoriat ja Ruotuväkeä lukiessaan laittoi kaikki kommentit samalle viivalle huolimatta siitä, puhuiko kenraali vai varusmies. Mutta hän haluaa korostaa, ettei tutkimusta voi yleistää puolustusvoimien toimintaa koskevaksi. Kyseessä on hänen oma analyysinsä miehisyyden ilmiöistä, jotka Ruotuväessä kyseisellä hetkellä nousivat esille. Olen ihminen, joka haluaa nähdä asiat laajasti ja kyseenalaistaa. Tietämättömyys estää toimimasta ja on tärkeää, ettei itse aseta rajoja ihmisille. Sain tästä työstä todella paljon omaan sosiaalityöhöni, Kalapudas-Takalo toteaa. Merja Kalapudas-Takalo Ikä: 50 vuotta Asuinpaikka: Oulainen Ammatti: Sosiaalityöntekijä Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Hyvä näin. Kuvat: Helena Hyvönen poiminta Joulun lämminhenkinen konsertti Otso Lukka Puolustusvoimien edustussoittokunta, Kaartin soittokunta musisoi jouluisissa tunnelmissa Helsingin Johanneksenkirkon katon alla tiistaina 17. joulukuuta. Perinteeksi muodostunut joulukonsertti on vetänyt kirkon täyteen vuodesta toiseen. Tämän vuoden konsertti-illassa solistin roolissa toimii baritoni Juha Kotilainen. Sotilasmusiikkialan intendentti Markus Virtalan mukaan konsertin ohjelmisto koostuu perinteisestä joulunajan musiikista, mikä sopii Kaartin soittokunnan tapaiselle puhallinorkesterille varsin hyvin. Puhallinorkesterin konsertit pystyvät erottumaan muista joulukonserteista edukseen. Soittimet Kaartin soittokunnalla on rutkasti kokemusta kirkkokonserteista. Tässä musiikki kajahtelee Temppeliaukion kirkossa. Kuva: Atte Tanner yksinkertaisesti sopivat joulutunnelmaan niin hyvin, Virtala kertoo. Johanneksenkirkon estradi on soittokunnalle esiintymispaikkana tuttu. Kirkko soveltuukin konserttitarkoitukseen oivallisesti. Johanneksenkirkko on hyvä esiintymispaikka sekä akustiikkansa että suuren kokonsa ansioista: yleisöä mahtuu lehtereille riittävästi, Virtala avaa. Joulukonsertin johtavat Kaartin soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Jyrki Koskinen sekä musiikkikapteeni Ville Paakkunainen. Kaartin soittokunnan joulukonsertti Tiistaina 17. joulukuuta kello Johanneksenkirkko, Helsinki > kalenteri Laivaston soittokunnan joulukonsertit Laivaston soittokunta tunnelmoi tänä vuonna perinteisen joulumusiikin merkeissä kahdessa eri konsertissa: Mikaelinkirkossa Turussa sekä Pyhän Ristin kirkossa Raumalla. Solistina toimii Käsikelloyhtye Hups! Ohjelmassa on joulumusiikkia, sekä yhteislauluja orkesterin säestyksellä. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelman voi ostaa käteisellä ovelta viidellä eurolla. Mikaelinkirkko, Turku 12. joulukuuta klo Pyhän Ristin kirkko, Rauma 13. joulukuuta klo Lipunlasku prikaatissa 31. joulukuuta, Kontioranta Pohjois-Karjalan prikaatin toiminta päättyy tämän vuoden loppuun. Varuskunta-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Kollaan Vasama-muistomerkillä pidetään seremoniallinen lipunlaskutilaisuus vuoden viimeisenä päivänä kello 11. Tilaisuudessa on eri puhujia ja se on yleisölle avoin. Muista suljettavista joukko-osastoissa myös Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa pidetään henkilökunnalle lipunlaskutilaisuus. Varusmiehet vaihtuvat Saapumiserän 1/13 johtajat ja kuljettajat, sekä viimeisimmän saapumiserän 165 vuorokautta palvelleet miehistön jäsenet siirtyvät reserviin 19. joulukuuta. Uusien alokkaiden varusmiespalvelus alkaa vuoden toisella viikolla, 6. tammikuuta.