Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Laura-Maija Hero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Laura-Maija Hero"

Transkriptio

1 Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Laura-Maija Hero

2 Laura-Maija Hero 2013: Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. ISBN (.pdf) Metropolia Ammattikorkeakoulu Helsinki 2013 Tämä kartoitus on toteutettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun yrityspalvelutoimintaa Espoon työväenopiston tilauksesta. Laura-Maija Hero, Metropolia Ammattikorkeakoulu 2013 KIRJOITTAJA FM Laura-Maija Hero toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina kulttuurituotannon koulutusohjelmassa sekä MINNO innovaatioprojektitoiminnan valmentajana ja koordinaattorina. Hän on aikaisemmin toiminut kansainvälisissä kokemuksellisten markkinointiratkaisujen kehittämistehtävissä sekä markkinointiviestintään ja brändin hallintaan liittyvissä tehtävissä teknologiateollisuudessa. Lisäksi hän on toiminut visuaalisen kulttuurin saralla moninaisissa tuottajan tehtävissä kuvataiteen järjestöissä. Kirjoittaja on peruskoulutukseltaan FM (estetiikka, taidekasvatus) ja opiskellut myös mm. Aalto Yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa. Työväenopiston nuorennusleikkaukseen Hero on osallistunut fasilitaattorin ja nuorten valmentajan roolissa osana Metropolian yrityspalvelutoimintaa. Kannen kuva: Sonia Perez (Espoon työväenopisto) 2013

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VÄLIMAASTOJEN MAHDOLLISUUDET VIRTUAALIPROJEKTEISSA INNOVAATIOKYVYKKYYTTÄ MINNO INNOVAATIOPROJEKTIKONSEPTIN AVULLA NUORISOSTA HEIMOIHIN - MISSÄ HEIMOT LUURAAVAT? MENETELMÄNÄ KÄYTTÄJÄ- JA TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISPROSESSIN TULOKSET VAIHE 1: ASIAKASSEGMENTIT SELVITETÄÄN JA KEHITTÄJÄVERKOSTO SITOUTETAAN VAIHE 2: KÄYTTÄJÄWORKSHOP - MINNORYHMÄN EHDOTUKSET VAIHE 3: KESKI- JA KORKEA-ASTEEN OPISKELIJAT TÖRMÄÄVÄT VAIHE 4: KÄYTTÄJÄT KOHTAAVAT TOIMIJAT - NUORET ASIANTUNTIJAN ROOLISSA NUORENNOSLEIKKAUKSEN PERUSJALKA - POHDINTAA KIRURGIEN TYÖN TUEKSI LÄHTEET LIITTEET:... 50

4 1. JOHDANTO Yhä useammissa kulttuurialan organisaatioissa pohditaan ratkaisuja yleisön ikääntymisen haasteeseen. Eläkeläiset ovat suhteellisen aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja Helmikanat useiden kulttuuriorganisaatioiden pääasiallinen kohderyhmä. Kun minut kutsuttiin auttamaan Espoon Työväenopiston yrityksessä löytää uusia nuorempia kohderyhmiä, tunnistin tämän yhteisen ongelman taidemaailman kanssa. Myös työväenopistojen asiakunta on ikääntyvää. Lähes puolet työväenopiston asiakkaista oli yli 55 -vuotiaita vuonna Nuoria vuotiaista asiakkaita oli vain 3 %. Työväenopisto oli teettänyt tutkimuksen (ks. Borger 2013), jossa asiankunta kartoitettiin. Espoon työväenopisto etsi kehittäjäkumppaniksi Metropolia Ammattikorkeakoulun tutustuttuaan MINNO Innovaatioprojektitoimintaan. Metropolia ammattikorkeakoulussa on sen perustamisesta lähtien toteutettu innovaatiokompetensseja kehittävää innovaatioprojektitoimintaa. Metropolia on nimennyt monialaisen innovaatioprojektijärjestelmänsä nimellä MINNO Innovaatioprojektit. Espoon työväenopiston asiakkuuspäällikkö Anna-Maija Iskanius tuli antamaan monialaiselle opiskelijaryhmälle haasteen: Kuinka löytää nuoria Työväenopiston asiakkaiksi? Käyttäjälähtöinen, kohderyhmää kehittämistyöhön osallistava prosessi täydentyi myöhemmin InnoOminian opiskelijoiden mukaantulolla sekä Työväenopiston tuntiopettajien toimijalähtöisellä kehittämistyöpajalla. Tämän julkaisun tarkoituksena on kirjata kehittämisprosessin tuloksia sekä jakaa prosessista opittuja hyviä käytäntöjä muiden nuorempia kohderyhmiä etsivien vapaan sivistystyön ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Käyttäjälähtöinen osallistava kehitystoiminta on jokaiselle kulttuurialan organisaatiolle uusi mahdollisuus. Tässä raportissa pyrin tarjoamaan Espoon Työväenopistolle impulsseja nuorennusleikkauksensa suunnittelun tueksi. MINNO konsepti on yksi tällainen impulssi. MINNO -toiminnalla on useita mahdollisia sovellutuksia niin pedagogisena metodina kuin nuorten opiskelijoiden yrityksille tarjoamana kehittämispalveluna. Tarkoituksena ei ole ohjata toimintaa ulkoa, vaan koota yhteen käyttäjien ja toimijoiden ideoita

5 eli työpajojen tuloksia sekä punnita nuoria osallistavan toiminnan jatkuvuutta. Lisäksi tämä raportti voi tarjota hyviä käytäntöjä muille kulttuurialan organisaatioille silloin, kun nuoria kohderyhmiä halutaan tavoittaa. 2. VÄLIMAASTOJEN MAHDOLLISUUDET Työelämän tutkimusten mukaan tavat tehdä työtä ovat murroksessa. Olemme osaamistarpeiden uudelleen määrittämisen edessä. Korkeakoulut joutuvat vastaamaan tähän haasteeseen moniosaajuutta vahvistamalla, koulutusalojen siiloja poistamalla ja yksilöllistä valinnan vapautta edistämällä. Vapaa sivistystyö ja Työväenopistot voivat olla mukana näissä talkoissa. Vapaa sivistystyö voi ketteryytensä ansiosta tarjota niitä valmiuksia, mitä kansalaiselta yleisesti vaaditaan. Kankeiden opetussuunnitelmien puuttuessa voidaan räätälöidä kursseja tai muita vapaa-ajan palveluja hyvinkin ketterästi ajan tarpeet huomioiden. Harrastustoiminnalla on suuri merkitys kokonaishyvinvoinnin, paikallisen verkostoitumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmistakin. Vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tarjonta voitaisi sijoittaa tarkoista alojen välisistä siiloista alojen välimaastoihin. Tällainen toiminta voisi tukea kansalaisaktiivisuutta ja edistää esimerkiksi nuorten innovaatiokyvykkyyttä. Metropolian MINNO innovaatioprojektikonsepti on pedagoginen väline monialaisen, tavoitteellisen projektitoiminnan ohjaamiseksi. MINNO perustuu juuri innovaatiokyvykkyyden ja nuoren proaktiivisuuden taitojen sekä asenteiden vahvistamiseen ja laajempien alueellisten työelämäverkostojen luomiseen. Johanssonin (2005) mukaan alojen törmäyttämisellä tarkoitetaan eri ammatti-alojen edustajien kohtaamista ja toisaalta yksilön osaamisen ulottamista ja käsitteiden yhdistelemistä alojen rajojen yli. Jos toimii jollain alalla, pystyy yhdistelemään lähinnä kyseisen alan käsitteitä ja tuottamaan määräsuuntaisia ideoita, jotka kehittyvät tiettyyn suuntaan. Välimaastoissa voi sen sijaan yhdistellä useiden alojen käsitteitä ja tuottaa välimaastoideoita, jotka voivat edetä uusiin suuntiin. (Johansson 2005, 33.) Välimaastoilla tarkoitetaan paikkoja ja yhteyksiä, jossa eri alat ja alojen käsitteet voivat kohdata toisensa ja saada toisistaan vaikutteita. Tänä päivänä välimaastojen määrä on suurempi kuin koskaan ja se kasvaa edelleen. Jokaisella on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia välimaastoja, perustaa alustoja niiden toimintaa helpottamaan ja julkaista, tuottaa, kehittää uusia asioita maailmaan.

6 On rohkaisevaa ajatella, että jokainen meistä voi käynnistää medici-ilmiön. Voimme pistää alulle poikkeuksellisten ideoiden ryöpyn yhdessä muiden kanssa ja hyödyntää sitä niin yksilöinä kuin tiimeinäkin. Pitää uskaltaa, tai pikemminkin osata, ajatella asioita laajemmin ja olla epäilemättä muiden alojen tuntemuksen hyötyjä oman alan näkökulmasta. Medici-ilmiön käsite on peräisin 1400-luvulla tapahtuneesta luovuusryöpystä, joka tunnetaan nimellä renessanssi. Firenzeläinen pankkiirisuku Medicit ja muutamat muut suvut rahoittivat mitä moninaisimpien alojen taitureita, mistä johtuen Firenzeen kasaantui kuvanveistäjiä, runoilijoita, tiedemiehiä, arkkitehteja, maalareita ja filosofeja. Kun he tapasivat toisiaan ja oppivat toisiltaan eri alojen käsitteitä murtaen opinalojen ja kulttuurien välisiä raja-aitoja, he saivat aikaan uusiin ideoihin perustuvan yhteiskunnan. (Johansson 2005, 19.) Eri taidealojen, taiteiden ja tieteiden yhdistämisestä ja törmäyttämisestä on siis kokemuksia jo pitkältä ajalta. Tänä päivänä medici-ilmiön voi saada aikaan kuka tahansa ahkera ja utelias ihminen, joka osaa tuoda ihmisiä yhteen ja haluaa kehittää oman organisaationsa tai yhteisönsä toimintaa. Toisille saattaa olla haasteellista toimia ympäristössä, jossa tavoitteita ja valmiita tuloksia ei rajata tarkasti. Ohjaajalla on tällaisessa toiminnassa valmentajan ja innostajan rooli, usein valmentajat voivat tehdä itsensä myös tarpeettomiksi. Tällöin vastuu aktiivisesta ideoinnista jakautuu ryhmän jäsenille. Sen lisäksi, että välimaastoideoiden keksijätiimiltä edellytetään usein rohkeutta ja luovuutta ajatella uudella tavalla, on tämän kaltaisessa työskentelyssä kyettävä sietämään toiminnan epävarmuutta selkeiden tavoitteiden puuttumisen vuoksi. Monialainen yhteistyö ilman ulkoa määrättyjä tavoitteita on usein sietämätöntä. Jos sitä ei harjoitella "pehmeiden seinien sisällä" oppimisyhteisöissä, voi se tuntua työelämässä mahdottomalta. 2.1 Virtuaaliprojekteissa Työstä on tullut yhä vähemmän paikkasidonnaista. Toimistorakennuksia tarvitaan yhä vähemmän, mutta uudenlaisia organisaatiorakenteita, johtamistapoja ja työn tekemisen välineitä monialaisille tiimeille enemmän. Tietoa, taitoja ja asenteita on kyettävä ottamaan käyttöön ketterästi ja joustavasti. Työtä saatetaan tulevaisuudessa hakea tiimeinä tai verkostoina, ei ainoastaan yksilöinä.

7 Minästä voi tulla Me, kun osaamisen vaatimukset muuttuvat niin tiuhaan. Avoin ja verkottunut talous vaatii yhteistoimintaa - puhutaan jo DIY -taloudesta. DIY (Do It Yourself) -talous (ks. Future organizations 2020, luettu ) lisää innovaatiokyvykkyyden vaatimusta. Tällä hetkellä yliopistoissa kehitetään massiviisesti avoimia verkkokursseja (MOOCS), jotka vetävät tuhansia, jopa satoja tuhansia opiskelijoita. Verkkoon siirtyvä, vakavan harrastuksen kaltainen (ks. serious leisure -eli vakavasti otettu, päämäärätietoinen harrastaminen, jonka palkkiona voi olla syvä tyydytys ja casual leisure eli rento harrastaminen, jossa palkkiona on nautinto. Stebbins 2004) yhteistoiminta on mahdollisuus myös vapaalle sivistystyölle. DIY -talous voi lisätä työmahdollisuuksia, mutta samalla myös vähentää niitä. Ajoittain vapautuva työvoima on potentiaalinen mahdollisuus vapaalle sivistystyölle, jossa sitoutumista pitkiin prosesseihin ei vaadita. Olisi mahdollista tarjota projektimaisia lyhyitä sisältöjä, joissa tapahtuu oppimista, toimialojen kehittämistä, ympäröivän yhteiskunnan vapaaehtoista kehittämistä, työelämätaitojen vahvistamista tai harrastaja-opiskelija voisi saada uudenlaisia verkostoja. Työväenopistotoiminnan virtuaalisesti ja fyysisesti lokaali eli paikkaan sidottu toiminta voi taata helpon saavutettavuuden. 2.2 Innovaatiokyvykkyyttä MINNO innovaatioprojektikonseptin avulla Vaikka innovaatiokeskustelu on kokenut dramaattisen inflaation viime vuosikymmenen aikana, on antoisaa muistutella itselleen innovaatiotoiminnan käytännönläheisyyden vaatimuksesta. Uudet innovaatiot syntyvät Johanssonin (2005) mukaan luovasta ajattelusta ja kekseliäästä käytännön toteutuksesta. Innovaatio edellyttää siis luovuuden lisäksi sitä, että keksintö on uusi, arvokas, ja että se on toteutettu. Sen on myös oltava keksijälleen, työryhmälle tai ulkopuolisille jollain tavalla arvokas. Arvokkuuden vaatimus voi täyttyä monella tapaa; uusi toimintatapa tai tuote voi olla jollain tavalla parempi kuin vanha, se voi tuottaa taloudellista hyötyä tai se voi lisätä mahdollisuuksia tai onnellisuutta. Yksilöt, tiimit tai organisaatiot löytävät välimaastoja yhdistelemällä eri alojen käsitteitä toisiinsa, jolloin hyvinkin erilaisilla ideoilla on mahdollisuus törmätä ja saada toisistaan virikkeitä. (Johansson 2005, 32.) MINNO innovaatioprojekteissa lähtökohta on samansuuntainen: Oivaltava idea ei vielä riitä, on osattava pukea se toteutuskelpoiseksi projektisuunnitelmaksi ja vietävä projekti onnistuneesti läpi monialaisena tiiminä. Välimaastoideat edellyttävät työryhmältä avointa asennetta myös yhteistoiminnan suunnittelussa.

8 Jokaisella metropolialaisella opiskelijalla on 10 op:n laajuiset innovaatioprojektiopinnot. Kyse ei ole kurssista eikä opintojaksosta, vaan projektista. Jokainen koulutusohjelma toteuttaa näitä MINNO -konseptin mukaisesti. Toteutustavat vaihtelevat. MINNO tarkoittaa Metropolian laajuista järjestelmää, jonka ytimessä on monialainen joukko opiskelijoita ideoimassa ja kehittämässä käytännöllisiä ratkaisuja ympäröivän työelämän tarjoamiin avoimiin haasteisiin. Yritykset saavat uusia raikkaita ideoita ja käytännöllisen toteutuksen projektisuunnitelman mukaisesti. Innovaatioprojektit ovat merkittävä osa Metropolian toimintaa ja keskeinen tapa toteuttaa työelämäyhteistyötä. Metropoliassa tehdään jopa 1000 innovaatioprojektia vuodessa. Metropolia tarjoaa tätä kautta merkittävän panoksen alueen työelämän kehittämiseen ja samalla opiskelijoiden integraatio työelämään lisääntyy. (Metropolian innovaatioprojektin konsepti 2012)

9 Kuvio 1: MINNO prosessin toimijat. Opiskelijat kehittäjä-asiantuntijoina, oppilaitokset ja valmentajat mahdollistajina ja operaattoreina, yritykset hyödyntäjinä, kuluttajat käyttäjinä. (Metropolian MINNO innovaatioprojektitoiminan konsepti 2012, mukaellen).

10 Innovaatioprojektit voivat olla hyvin monenlaisia ja monipuolisia, myös kansainvälisiä. Yhteistä innovaatioprojekteilla on palvelujen, toimintatapojen, menetelmien tai tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Työelämän haasteita voivat olla esim. Meillä olisi tällainen raitiovaunu kolmeksi päiväksi teille, mitäs te siihen? tai Nykyisissä ulkomainoksissa on sisällä internetissä oleva tietokone, miten sitä voisi hyödyntää pelillisyyden toteuttamiseksi? tai Hämeenlinnasta halutaan Sibeliuskaupunki, mitä voisi tehdä?. Haasteet ovat siis sellaisia, että niitä voidaan monialaisissa ryhmissä ratkoa hyvinkin käytännönläheisllä projektitoteutuksilla yritysten apuna. Monissa tapauksissa ryhmien kehittämät ratkaisut juurtuvat pysyvästi yritysten toimintaan. Työväenopisto oli syksyllä 2013 Metropolian opiskelijoiden MINNO asiakas. MINNO -prosessissa synnytetään uusia työtapoja, tuotteita, palveluja ja tapahtumia yhdessä niiden käyttäjien kanssa työelämän haasteesta sellaisiakin, joista emme ole osanneet uneksiakaan. MINNO innovaatioprojekteissa etsitään uusia yhteyksiä luovuuden, innovatiivisuuden, uudistumisen, yhteisöllisyyden ja projektimaisen kehittämistyön välille. MINNO mahdollistaa rakentavan kyseenalaistamisen ja uusien ideoiden löytymisen monien alojen välimaastosta. Se tarjoaa sovellettavan pedagogisen puitteen uusien assosiaatioiden synnylle, hyville keskusteluille, uusille oivalluksille, ihmettelylle, uusien verkostojen muodostumiselle ja työelämän kehittämiselle. Toisaalta se myös ohjaa sietämään prosessin aiheuttamaa ahdistusta ja epävarmuutta. Jaksa ihmetellä, innostua ja innovoida, yhdessä uusienkin tuttavuuksien kanssa niin pidät huolta omasta jatkuvasta uudistumisestasi! Uudistumisen tarve korostuu koko ajan nykyisessä toimintaympäristössä lähes alalla kuin alalla. Jatkuva uudistuminen edellyttää luovuutta ja innovatiivisuutta. Työn toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana ja tämä muutos näyttää nopeutuvan koko ajan. Olemme myös siirtyneet suljetuista avoimiin organisaatioihin, joissa yhteistyötä tehdään yli rajojen. Tiukasta suunnittelusta ja kontrolloinnista siirrymme kohti neuvottelevaa organisoitumista. Nopeasti muuttuvassa ja kaoottisessa ympäristössä on tärkeää kyetä näkemään ympäristön heikkoja signaaleja ja reagoimaan niihin nopeasti.

11

12 Kuvio 2: Minno innovaatioprojekti on myös pedagoginen toimintakonsepti. Yritykset saavat antaa haasteen opiskelijoille ratkaistavaksi. Yritys saa ideoita, konsepteja sekä yhteisesti sovitun projektitoteutuksen. Lopputulos voi olla jokin uusi tuote, palvelu (tai niiden konsepti) tai jokin uusi tapa tehdä asioita yrityksessä. Sopimuksen nojalla oikeuden kehitettävään asiaan omistavat opiskelijat, Metropolia ja haasteen tuonut yritys yhdessä, jollei toisin sovita. MINNO tarkoittaa siis myös toimintatapaa. Vaikka osallistujat ovatkin opiskelijoita, heille voidaan luovuttaa asiantuntijan rooli ja vastuuttaa toteuttamaan itsenäisesti projekteja ohjaajan tukiessa ryhmän toimintaa. Jos luentoja ja tehtäviä sisältävät kurssit tarjoavat opisiskelijalle yksilöoppijan, vastaanottajan ja fyysisen lepääjän roolin, tarjoaa MINNO proaktiivisen, verkkotuneen me-oppijan roolin. Koska opiskelijaryhmä saa itse ideoida ja toteuttaa haluamansa projektin yhteistoiminnallisessa verkostossa, on kokemusten mukaan sitoutuminen parempaa, vastuunotto suurempaa sekä tarttuminen ja pinnistely sekä itsenäisyys parempaa. Nuoret ovat yhä useammin yritysten kohderyhmää (esim. kulttuurialan ja vapaan sivistystyön yleisöt vanhenevat, tarvitaan uusia nuorempia kohderyhmiä). Käyttäjälähtöisen kehittämistavan integroiminen yritysten omiin kehittämishankkeisiin tulee mahdolliseksi yhteistyössä Metropolian MINNO -toiminnan kanssa. Niin tässä Espoon työväenopistonkin tapauksessa: Nuoret saivat asiantuntijan roolin osallistuessaan Työviksen kehittämiseen. Innovaatioprojektijärjestelmällä halutaan kannustaa aloja yhteistyöhön ja opiskelijoita verkottumaan työelämän sekä muiden koulutusalojen kanssa jo opiskeluaikana. Mitä Minnosta voisi oppia vapaalle sivistystyölle nuoren asiakaskunnan tavoittamiseksi ja sitouttamiseksi, motivoimiseksi, nuorten tarvitsemien elämä, työn tekemisen ja kansalaisuuden taitojen kehittymisen näkökulmista? Entä puhtaan harrastamisen? Voisiko yhteistoiminnasta olla hyötyä alueen muille toimijoille, yrityksille tai kulttuurilaitoksille? Onko tämän päivän kurssimuoto ainoa oikea tapa toteuttaa palvelua? Miten opettajan rooli muodostuu, täytyykö vapaan sivistystyön opettajan osata jotain lisää oman alueensa substanssiosaamisen lisäksi?

13 3. NUORISOSTA HEIMOIHIN - MISSÄ HEIMOT LUURAAVAT? Useat nuorisotutkijat ajattelevat nuoruus- ja nuorisokäsitteiden syntyneen samaan aikaan modernin, teollistuneen yhteiskunnan kanssa. Nuoruus keksittiin samaan aikaan kuin höyrykone. Jälkimmäisen keksi Watt vuonna 1765 ja edellisen Rousseau vuonna Nuoruuden keksittyään yhteiskunnan oli ratkaistava kaksi ongelmaa: minne ja miten sijoittaa nuori yhteiskuntajärjestelmään ja kuinka saada hänet käyttäytymään asemansa mukaisesti. (vrt. Rahkonen 2013; Puuronen 2006, 22) Vapaa-aika ja nuoriso - käsitteet ovat syntyneet samoihin aikoihin, kun yhteiskunnan modernisoituminen sekä teollistuminen ovat olleet käsillä. Vaikka kaikissa yhteisöissä ei tunnettu nuorison tai nuoruuden käsitteitä, nuoria on silti ollut. Suomalaisissa nuorisotutkimuksissa nuoruuden ja nuorison historia kuvataan usein hyvin lyhyeksi (Puuronen 2006, 18, 23). Puuronen (2006) esittelee yhdysvaltalaisen professorin Robert J. Havighurstin näkemystä nuoruuden ikävuosista ja vaiheista. Havighurst sijoittaa nuoruusvuodet ja vaiheet: Varhaisnuoruus, vuotiaat; Keskinuoruus, vuotiaat; myöhäisnuoruus, vuotiaat (Puuronen 2006, 63). Espoon Työväenopiston käyttäjälähtöisessä kehittämisprojektissa nuorilla tarkoitetaan noin vuotiaita, keskinuoruuden ja myöhäisnuoruuden vaiheisiin sijoittuvia ihmisiä. Kansallinen Nuorisotutkimus 2013 kartoitti suomalaisten vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten elämää monesta eri näkökulmasta. Nuoria vastaajia oli mukana Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, joukko tai määriteltävä kohde, sillä yhteisiä nimittäjiä tai ominaisuuksia on mahdotonta yksiselitteisesti löytää. Segmentointia ei voida siis tehdä iän perusteella, tuskin harrastustenkaan, saati kulutustottumusten. Kohderyhmäajattelu on täysin saatanasta. Kun ruvetaan tekemään juttuja "teineille", "lapsille" tai "harmaille panttereille", seurauksena on hyvin usein vain myötähäpeän synnyttäminen. (Riku Vassinen 2013). Toisaalta hyvä sisältö voi ratkaista: Hienointa Radiomafiassa olikin juuri se, että se ei ollut mikään nuorisokanava. Suurin osa tekijöistäkin oli viiksekkäitä ikäihmisiä (esim. Gösta Sundqvist). Ohjelmaa tehtiin sisällön ehdoilla ja ylivertaisella tietämyksellä, eikä erityisesti jollekin tietylle kohderyhmälle. Radiomafia oli omalle ikäluokalleen paljon tärkeämpi yhdistäjä, kuin mikään teinien formaattiradio olisi koskaan voinut olla. Voidaan kuitenkin kysyä Missä nuoriso luuraa? tai Minkälaisia sisältöjä nuori kuluttaa? ja etsiä olettamia ja tutkimusta ajankäytöstä, kulutuskäyttäytymisestä, harrastamisesta, verkkokeskusteluista ja välineistä tai heikoista signaaleista uutetuista trendeistä.

14 Nuorisokohderyhmän sijasta voisi puhua uudesta kuluttajasta, jos tarkastelun keskiössä on urbaani ikäsegmentti. Uusi kuluttaja on aktiivinen, proaktiivinen, heimoutuva, luo itse palvelunsa, hän on elämänfilofiansa ohjaama. (ks. esim. Hajkowicz, Cook, Littleboy 2012; Future organizations 2020; FinPro Foresight 2012) Gift Culture -käsite voisi kuvata hyvin vallitsevaa asennetta: uusi kuluttaja haluaa kertoa itsestään ja edustamistaan tuotteista tai yhteisöistä ja on valmis antamaan työpanostaan uskomiinsa asioihin vaikka ilmaiseksi. Vapaaehtoistyö ulottuisi ja taipuisi mukavasti myös sitouttavan markkinoinnin tavoitteisiin ja käyttäjiä osallistavaan kehittämiseen. Yleensä kukaan ei vain tajua sitä pyytää. Esimerkiksi Ice Bug -nastapohjakenkämerkki lanseerasi Euroopan markkinoilla hyvin pienellä markkinointibudjetilla viime vuonna. Kenkälaatikon avattuani löysin kuitenkin yhden kehystetyn lauseen: Kiitos, että valitsit turvalliset Ice Bug -kengät. Käytämme markkinointibudjettimme kenkien jatkuvaan kehittämiseen. Jos kengät ovat sinulle hyvät ja pidät niistä, kerro se myös ystävillesi siis. Hashtag #-kulttuurissa Ice Bugia suositteleva löytää helposti, kuin vahingossa, toisensa ja potentiaalinen yhteisö on pantu alulle. Markkinat määrävät, kuinka yhteisön käy. Uuden kuluttajan valinnat eivät siis tapahdu vain suhteessa tarjontaan. Tuotteen tai brändin arvon nuorelle kuluttajalle voi määrittää elämänfilosofia tai käytännöllinen ylivertaisuus sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, ei hinta. Tutkimuksen mukaan kansainväliset suuryritykset ja etenkin teknologiabrändit herättävät kiinnostusta nuorten keskuudessa. Tutkimus osoittaa kahtiajaon kaupallisuuden arvostamisessa. Positiivisesti suhtaudutaan toisaalta isoihin brandeihin ja toisaalta sosiaalisen median huumoriin ja brändeilla leikittelyyn. Nuorten käsitys yrityksistä ja mainonnasta jokseenkin tylsinä nousee esille tutkimuksesta. Maailman kiinnostavin tuotemerkki on Coca-Cola, silloin kun nuoret saavat spontaanisti vastata. Heti seuraavina ovat Apple ja Google, jonka kanssa vielä toistaiseksi yhtä paljon mainintoja saa Nokia. Kärkeen pääsee myös Fazer ja Aku Ankka. Teknologiabrändit nousevat tärkeiksi, sillä älypuhelin on selvästi nuorten elämän tärkein yksittäinen esine ja se on läsnä arjessa jatkuvasti. Nuorten elämässä tärkeimmät yhteydenpitovälineet näyttäisivät olevan WhatsApp, Facebook ja Instagram. Hakukoneena YouTube on jo ohittanut Googlen. Tietoa haetaan ja omaksutaan helpommin visuaalisessa muodossa. Merkityksellisiksi esimerkiksi taidelaitosten tai tässä tapauksessa Työväenopiston asiakassuhteiden luomisen kannalta nousee nuorisokulttuurin monimuotoisuus ja vertaisuuden maailmat. Kulttuuripalvelujen työntekijät ovat fyysisen ja virtuaalisen asiakassuuhteen kannalta avainasemassa, mutta nuoren kuluttajan valintoihin vaikuttavista muuttujista heillä on vain vähän tietoa. Nuorisoon vetoaa vertaispuhe: palveluiden ja tuotteiden suunnitteleminen yhdessä heidän kanssaan. Voisi jopa tulkita niin, että suunnittelun prosessi luo vankempaa sitoutumista kuin itse lopputulos. Erityistä arvostusta saa vertaisena kohteleminen myös asiakaspalvelutilanteessa. Erityistä

15 painoa viestinnässä tutkimuksen nojalla kannattaisi laittaa rehellisyydelle ja asiakaskohtaamisista huolehtimiselle. Nuorelle hyvä asiakaskokemus on nykyisin harvinaisempi kuin huono. Nuoret tuntevat olevansa tervetulleita kauppakeskuksiin useammin kuin vanhimmat ikäluokat ja he myös arvostavat erilaisia pop-up-kojuja ja kauppakeskusten sisällä tapahtuvaa markkinointia. Kuluttajina nuoret voivat paikata valinnan vaivaa brändilojaalisuudella tai jopa brändiboikottina. Esimerkiksi päivittäiskauppatavaraketjujen omat halpamerkit, kuten Rainbow, Euroshopper, Eldorado ja Pirkka voidaan arvottaa yhdellä silmäyksellä kauppakeskuksessa: Tällä hetkellä energiajuomista suosituin vaikuttaisi olevan Euroshopper Energy Drink. Pikainen, mutta säännöllinen vierailu kauppakeskuksissa on nuorimta kohderyhmää tavoittelevan yrityksen kultakaivos ja iso kysymys Työväenopiston kaltaisille vapaa-ajan toimintaa tarjoaville palveluille onkin: mitä sitten, kun tämä nuori vuotias joukkio onkin liian vanha hengailemaan kauppakeskuksessa? Karkeasti voisi provosoida, että Y generaatio luo palvelunsa itse. Prosessilla on selvät vaiheet: TUBE, SOME, KIK, LIVE, INSTA, TUBE. YouTube antaa esimerkkejä maailmalla toteutetuista kokeiluista/ tapahtumista/ miiteistä. Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa innostetaan, jaetaan, ideoidaan isolla porukalla. Lähempänä sovittua kokoontumista tiedotetaan Kikin tai WhatsAppin avulla esimerkiksi äänittämällä omaa puhetta chattiviesteiksi. Livenä kohdataan fyysisessä yhteydessä kauppakeskuksessa tai kauempanakin. Instagramissa jaetaan kuva-aineistoa tägäämällä osallistujia. Ja lopulta YouTubessa jälleen julkaistaan koonteja, jopa toimitettuja videoita livetapaamisesta. Uusi heimo on muodostunut. Voisiko vapaan sivistystyön kurssit tai projektit tarjota fyysisen kohtaamisen käynnistämän virtuaaliheimon? Kuinka suurella verkossa toimivalla joukkovoimalla voidaan saada isojakin liikehdintöjä aikaiseksi. Esim. opiskelijayhteisöissä isot tapahtumat voidaan organisoida ketterämmin kuin ennen ja harrastuneisuuden osalta pienikin kiinnostus voi kasvaa vahvaksi sitoutumiseksi, jos se tarjoaa yhteisön. Miittikulttuurilla (vrt. mopomiiitit, bemarimiit, katukirpparit, illalliset jne.) on uskomaton voima: fyysiset kokoontumiset kasvavat isoiksi, tapahtumien tuotanto ketteröityy joukkovoimalla, markkinointi integroituu ideointiin, suunnittelu- ja totutusprosesseihin ja uutiskynnys rikotaan usein lähes itsestään. Kuka nyt ei haluaisi kirjoittaa uusimmasta ilmiöstä? Toisaalta yhteisöt, joihin kuuluminen on sitovaa ja vievät paljon aikaa, voivat jäädä lyhytikäisiksi. Kun jotain kiinnostavampaa ilmaantuu, voidaan yhteisö hyljätä yhdellä sormen hipaisulla. Jos vaiva ja vastuu yhteisössä kasvaa liian suureksi, voidaan se vaihtaa toiseksi ja varmistaa myös kavereiden hylkääminen sosiaalisen median avulla. Joukkovoimalla toimivat yhteisöt hylkivät liikaa organisoitumista. Esim.

16 Siivouspäivää, Illallista Helsingin taivaan alla manageroineen Yhteismaa ry:n organisoitumisen myötä muutamat keskeiset hahmot ovat jo siirtyneet kehittämään muita ideoita, muunlaista joukkovoimaa tarvitsevaa toimintaa. Valitettavasti yritykset ja kulttuurilaitokset vain hyvin epätodennäköisesti voivat olla joukkoistettujen tuotantojen alullepanijoina. Dad in a disco -sanonta puree. Vanhat organisaatiot voivat harvoin käynnistää mitään todellista liikettä. Toisaalta kulttuurilaitosten verkottuessa yhä isommiksi virtuaalisiksi kokonaisuuksiksi voivat lonkerot ulottua yhä lähemmäksi tavoiteltuja kohderyhmiä. Markkinointi ei ole enää tiettyjen henkilöiden vastuulla, olemme kaikki käveleviä netissä eläviä suosittelijoita. Voiko kurssi tarjota heimon? Yksilön suoriutuminen ei olisikaan keskeistä, vaan uuden, monialaisen ryhmän? "Minun rakumaljasta meidän lautassarjaan -ajattelu sopisi ehkä vapaan sivistystyön pirtaan. Tarjolla voisi olla jatkuvaa osallistumista, ei vain kerran viikossa, sekä virtuaalinen, älypuhelimella käytettävä yhteisö, jossa oppisi samalla muitakin taitoja? Yksin harva haluaa osallistua, kaveri olisi helppo saada mukaan. Kurssi voisi tarjota osallistumisen imun, tuotokset voisivat levitä viraalina ja näin kursseille voisi luoda osallistujan verkostossa kysyntää. Brändilähettiläiden (ks. esim. Leino 2010) voittaminen ja suosittelumekanismin käynnistyminen nuorten potentiaalisten asiakkaiden verkostoissa on päätavoite nuorten heimoja asiakkaiksi tavoitteleville yrityksille. Tämän päivän nuorille pelillisyys on kotoisaa, vaikka peli-iästä olisikin jo aikaa. Pelien logiikat on kehon muistissa. Pelillisyys esimerkiksi työväen opiston kurssien pedagogisena ohjenuorana voisi käytännössä tarkoittaa tavoitteellisuutta, tarinaistamista, sitoutumista edistävää palkitsemista saavutetuissa vaiheissa. Yksilön osallisuudesta ryhmänosallisuuteen Projektimuotoinen oppiminen harrastamalla voisi olla mahdollista toteuttaa esim. vapaaehtoistyön tai kulttuuriorganisaatioiden kanssa yhteistyössä. Harrastajat voisivat motivoitua toteuttaessaan kevyesti tavoitteellista toimintaa. Verkostoyhteistyö yritysten ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa tulee siis harkittavaksi ja yhteistyötä tulisi laajentaa nykyisestä. Pohdittavaksi jää, miten opettajan toimenkuva muodostuu: onko hänet resursoitu vain tuntien pitäjäksi vai projektikokonaisuuden päävastuulliseksi organisaattoriksi ja prosessin tuottajaksi? Keneltä hän saa apua ja puitteet? Näihin kysymyksiin joudutaan ottamaan kantaa siinä vaiheessa, kun Minno n kaltaista projektimaista palvelua kokeillaan. Työväenopiston nuoret opiskelijat voisivat saada todistuksen osaamisestaan palkaksi. Harrastuneisuutta arvostetaan työnhaussakin.

17 4. MENETELMÄNÄ KÄYTTÄJÄ- JA TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Käyttäjä- ja toimijalähtöisessä kehittämisessä käytetään usein termiä ihmiskeskeinen suunnittelu. Tässä korostetaan sitä, että suunnitteluprosessi kohdennetaan käyttäjien ja toimijoiden tarpeisiin heidän omissa konteksteissaan. Asiakas voidaan nähdä kokemusasiantuntijana osallistumassa kehittämiseen, jolla on olennaista tietoa palvelun kehittämisestä. Kokemusasiantuntija on olennainen osa palvelujärjestelmän verkostollista kehittämistä. Neuvotteleva asetelma edellyttää vertaisuutta. Kysymys on kollektiivisesta prosessista, jossa vertaisuus voi rakentua sekä ammatillisesti että ei-ammatillisesti. Yksityinenkin kokemus saa uuden merkityksen, kun se jaetaan kollektiivisella vertaistasolla. Voidaankin puhua reflektiivisestä työotteesta, jossa toimintaa tarkastellaan kriittisesti kyseenalaistamalla sen taustalla olevia periaatteita, oletuksia ja uskomuksia. Ihmiskeskeisessä suunnittelussa on tavoitteena kehittää palvelun tai tuotteen käytettävyyttä. Tarkoituksena on varmistaa, että tuote tai palvelu soveltuu käytettäväksi myös arjen todellisessa toimintaympäristössä. Toimijalähtöisen kehittämisen lähteenä ei ole vain palvelun tai tuotteen käyttäjät vaan pikemminkin kaikki ne tahot, jotka liittyvät kehitettävään asiaan. Työyhteisön jäsenet voivat tässä mielessä olla myös toimijoita. Usein käyttäjä- ja toimijakeskeisen kehittämisen näkökulmien nähdään kietoutuvan toisiinsa kiinteästi yhteen. Olennaista on kiinnittää huomiota erityisesti johtamiskulttuuriin ja organisointitapoihin. Tarkoituksenmukaista on korostaa käyttäjien ja toimijoiden

18 osallistumisen merkitystä. (Toikko & Rantanen 2009, 95) Kuvio 3: Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen. (Toikko 2006, 6) Työväenopiston kehittämisprojektissa toimijoiksi voisi kutsua opettajia, rehtoria, suunnittelijoita ja yhteistyöverkoston ammattimaisesti toimivia henkilöitä. Käyttäjiksi tässä nimitetään Työväenopiston tavoittelemaa nuorta asiakaskuntaa. Työväenopiston tapauksessa kehittämisprojektiin osallistuvat käyttäjät olivat Metropolian ja Omnian opiskelijoita, joiden tehtävänä oli ideoida ja kehittää nuorisolle suunnattua sisältöä Työväenopistolle sekä uusia tapoja löytää ja tavoittaa potentiaalinen nuoria asiakaskunta.

19 Kuva 2: Nuoret asiantuntijat saivat kehittämistyöstään kompensaationa opintopisteitä ja projektityötodistukset. Lisäksi opiskelijat kokivat tärkeänä saada hyviä lounaita ja kahvia. Omnian opiskelijoiden pyörittämässä ravintolassa syömässä syksyllä 2013, mukana Työväenopiston, Metropolian ja Omnian edustajat sekä opiskelija-asiantuntijat. (Kuva: Sonia Perez, Espoon työväenopisto) Nuorten opiskelijoiden eli käyttäjäkohderyhmän osallistamisella tavoiteltiin käyttäjien maailman ymmärtämistä. Käyttäjiltä ja toimijoilta kerättiin tietoa, jonka avulla kehittämisprosessia voidaan ohjata kohti tavoitteita. Käytännöllisenä tavoitteena oli nuoren asiakaskunnan lisääminen. Saatua tietoa käytetään siten, että se vastaa myös käyttäjien tarpeita. Tällöin puhutaan empaattisesta kehittämisestä. (Toikko & Rantanen 2009, 96-97) Kysymyksessä on siis herkkyys ymmärtää tavallisten käyttäjien ja toimijoiden tarpeita. Heidän osallistumisensa

20 nähdään eräänlaisena apuprosessina. Päävastuu on kuitenkin kehittäjällä, mutta käyttäjien ja toimijoiden mielipiteet sekä kokemukset ohjaavat myös omalta osaltaan kehittämisprosessia. Tarve syntyy: todetaan nuoren asiakaskunnan puuttuminen Kohderyhmälähtöi nen kehittäminen alkaa: Haaste esitetään kohderyhmälle Ideointivaiheet: Nuoret kehittävät ideoita nuorten tavoittamiseksi - Sisältöjen suunnittelu - Markkinoinnin suunnittelu - Jalkautumisen suunnittelu - Ideoiden pitchaus asiakkaalle eli hyötyjälle Toimijalähtöinen kehittäminen Yrityksen toimijat ideoivat ja kehittävät uudenlaisia kurssisisältöjä - Toimijat pitchaavat ideoitaan käyttäjille Kehittämisprojekti jatkuu Työväenopistossa - Markkinoinnin uudistukset - Nuorille suunnatun tarjonnan sisällöllinen ja pedagoginen uudistaminen - Yhteistyöverkoston kasvattaminen

21 Kuvio 4: Työväenopiston nuorennusleikkauksen prosessi: Tarve > Kohderyhmälähtöiset vaiheet > Toimijalähtöiset vaiheet > Toimijat testaavat ideoitaan kohderyhmällä eli pitchaavat. Käyttäjien edustajat olivat Metropolian (7) ja Omnian (5) opiskelijoita yhteensä ( vuotiaita). Toimijoita ovat opettajat, suunnittelijat, rehtori. Työväenopiston nuorennusleikkauksen tapauksessa kehittämisprosessi eteni tarpeen havaitsemisen jälkeen käyttäjiä ja toimijoita osallistaen. Jokaisesta vaiheesta voidaan antaa tuloksia, sillä työpajoista ja kokoontumisissa tuotettiin kokoavia aineistoja suoraan tekstiksi tietokoneelle. Analysoitana aineiston tätä raporttia varten muodosti: Borgerin tutkimus (Borger 2013), nuorisotutkimukset ja kulutuskäyttäytymistä koskevat tutkimukset ja muut julkaisut. Metropolian Minnotyöryhmän kehittämät ideat kurssisisältöjen ja markkinoinnin uudistamiseksi. Kerättiin kirjallisesti. Omnian ja Metropolian Minnoryhmän kehittämispäivänä syntyneet ideat. Kerättiin muistiinpanoja tekemällä. Opettajien ja nuorten kehittämispäivän ideat kurssisisältöjen ja markkinoinnin uudistamiseksi. Kerättiin kirjallisena. Minnoryhmän opiskelijoiden palaute ja kehittämisehdotukset prosessista. Kerättiin kirjallisessa muodossa. Opettajien palaute ja kehittämisehdotukset prosessista. Kerättiin sähköisellä lomakkeella Metropolian toimesta. Aineistot ovat pääasiassa ideoita nuorison tavoittamiseksi ja heille suunnatun tarjonnan kehittämiseksi. Aineisto muodostaa mielestäni kattavan ideavarannon, jotta sen perusteella voidaan ryhtyä konkreettisempaan kurssisuunnitteluun kohti 2013 syksyä. Nuoria osallistavan prosessin jälkeen Työväenopisto voi kehittää aineistojen ja tämän kokoavan raportin perusteella toimintaansa myös pedagogiikan osalta. 5. KEHITTÄMISPROSESSIN TULOKSET

22 5.1 VAIHE 1: ASIAKASSEGMENTIT SELVITETÄÄN JA KEHITTÄJÄVERKOSTO SITOUTETAAN Espoon Työväenopisto teetti asiakaskyselyn saadakseen selville syyt asiakasmäärän kasvun pysähtymiseen ja asiakassegmenttien selvitykseen. Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksen turvin työväenopisto rekrytoi Aalto yliopiston gradu-opiskelijan suorittamaan tutkimuksen opiston toimeksiantona. Tutkimuksen avulla pyrittiin kartoittamaan espoolaisten nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden mielipiteet opistosta ja opiston opetustarjonnasta. Moniosainen Webropol-kysely lähetettiin huhti-toukokuun vaihteessa yli neljälletuhannelle eri Espoon suuralueen asukkaalle. Vastauksia saatiin 311, joten vastausprosentti jäi alhaiseksi, mutta vastausten absoluuttinen määrä täytti tutkimuksen reliabiliteettivaatimuksen. Vastaustulokset olivat pääosin opistoa ja opiston opetustarjontaa suosivia. Ongelmia opistolla on etenkin nuorten ja työttömien espoolaisten tavoittamisessa sekä nuorille markkinoinnissa, lisäksi osa vastaajista ei tuntenut opistoa lainkaan. Tässä suhteessa tulokset ovat yhtäläisiä muun kulttuurisen toiminnan kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Senioriväestö on tyytyväisin opiston tarjontaan. (ks. Borger 2013) Opistolle nuoret ovat asiakasryhmänä tällä hetkellä pieni vähemmistö ja yksi erityisen tärkeistä markkinoinnin kohderyhmistä. Tuloksista kävi ilmi, että kolme neljäsosaa nuorista ei tuntenut opistoa kuin nimeltä tai ei lainkaan. Siten yksi suuri syy nuorten vähäiselle osuudelle opiskelijoista saattaa olla, että he eivät ole niistä tietoisia. Näin ollen tulee panostaa erityisesti nuoriin kohdistettavaan markkinointiin: mainontaan nuorille tehokkailla markkinointikanavilla ja nuorille sopiva koulutustarjonta houkuttimena. (Borger 2013, 114)

23 Kuvio 5: Espoon työväenopiston opiskelijoista vuotiaita oli 3 % vuonna (graafi Espoon työväenopisto 2013) Borgerin tutkimuksen mukaan nuorista yli 40 prosenttia ei ollut koskaan hakenut tietoa Espoon työväenopiston koulutustarjonnasta. Kolme neljäsosaa nuorista tunsi opiston vain nimeltä tai ei ollenkaan. He eivät siis ole edes tienneet koulutusmahdollisuuksista opistossa. Eniten nuoret olivat hakeneet tietoa tuttavan kautta. (Borger 2013, 116) Nuorista noin viidennes ei ollut nähnyt tai kuullut opiston mainosta missään. Ainoastaan vajaa viidennes nuorista oli nähnyt mainoksen Internetissä. Borger 2013, 115)

24 Nuoria kiinnostivat muita ikäryhmiä enemmän tietotekniikka ja kotitalous. Ne ovat tietoja ja taitoja, joista ehkä juuri nuorten työ- ja yksityiselämän vaiheessa koetaan olevan eniten hyötyä. Koulutustarjonnassa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja järjestää koulutusta eri tasoilla. (Borger 2013, 117) Kuvio 6: Käyttäjälähtöiseen kehittämisprosessiin osallistuneet organisaatiot. Tarve siis herää: on etsittävä se verkosto, joka pystyy tavoittamaan nuoria. Loogisia yhteistyökumppaneita ovat oppilaitokset. Omnia ja Metropolian opiskelijat sopivat hyvin käyttäjiksi käyttäjälähtöiseen kehittämisprosessiin. Heitä motivoi opintopisteet sekä aito työelämän kehittämishaaste.

25 5.2 VAIHE 2: KÄYTTÄJÄWORKSHOP - MINNORYHMÄN EHDOTUKSET MINNO innovaatioprojektissa Työväenopisto tuli antamaan opiskelijoille haasteen Borgerin tutkimuksen löydösten perusteella: tunnettuus nuorten keskuudessa on huono ja nuorista muodostuva asiakaskunta erittäin pieni. Ensimmäisessä ideointivaiheessa oli tavoitteena luoda kritiikittömästi 300 ideaa annettuun haasteeseen. Työpaja toteutettiin World Café - menetelmällä koko 50 päisen Minnojoukon kesken. Tuloksena oli 126 ideaa tai älynväläystä, joista saattaa olla hyötyä kurssisuunnittelussa ja markkinoinnin suunnittelussa (liite 2). Ryhmiin jakauduttiin kompetenssiharjoitteen saattelemana. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan tietoa, taito ja asenne -profiilinsa paperille ja teippamaan sen rintaansa. Sen lisäksi heitä pyydettiin kirjaamaan toiselle paperille, mitkä kompetenssit täydentäisivät omia, jos tavoitteena olisi muodostaa täydellinen tiimi kehittämistyötä varten. Näin tiimit muodostuivat tarvelähtöisesti tiimiosaamiseltaan täydellisiksi: ryhmiin tuli johtamiseen, innostamiseen, tiedottamiseen, graafiseen suunnitteluun, sisältöasiantuntijoita (musiikki, muut taiteet, liikunta, hyvinvointi) jne. tarvittavia kompetensseja. Niiden pohjalta haasteen valinnut monialainen työryhmä ryhtyi kehittämään viittä konseptia, joita he pitchasivat Työväenopistolle.

26 Kuvio 7: Metropolian opiskelijat pitchasivat Työväenopistolle aluksi viittä erilaista konsepti-ideaa. Projektisuunnitelmaan kirjattiin kehitettäväksi vuosikelloideaa, kurssitarjottimen eteenpäin kehittämistä sekä nettiportaalin sisällön kehittämistä eteenpäin. Metropolian kulttuurialan opiskelijoista koostuva ryhmä valitsi tavoitteekseen tehdä ehdotuksia nuorten tavoittamiksi viestinnän keinoin. Lisäksi ryhmä teki ehdotuksia kurssisisältöjen uudistamiseksi. Tarkoituksena on markkinointiuudistuksella lisätä Espoon työväenopiston kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Workshopmuotoinen prosessi

27 Tärkein uudistusehdotus ryhmälle oli nettisivujen uudistaminen nuorempaa kohderyhmää ajatellen. Nuoret ehdottavat vanhan ja virkamiesmäisen ulkoasun uudistamista nuoria houkuttelevaksi. Sisällön arvoa olisi kasvatettava: kilpailut, moderni ja ajantasainen mediasisältö, helposti lähestyttävä ja saumaton yhteistyö muiden verkkomedioiden kanssa. Portaali olisi täysin uudella layoutilla toteutettu moderni ja nuorekas. Jotta portaali löydettäisi ja otettaisi käyttöön, olisi tehtävä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tänään saavuttavat nuoret netissä. Sulava ja saumaton yhteistyö muiden nuorison kanssa toimivien tahojen kanssa on siis edellytys Työväenopiston portaalin onnistumiselle. Lisäksi portaali vaatisi päivitysresursseja eli jatkuva korrelointi Työväenopiston sosiaalisen median kanssa pitäisi taata. Nuoret suosittelevat portaaliin myös kilpailuja, joihin ajettaisi sosiaalisesta medista. Tykkäämisten radikaali lisääminen vaikka maksullisilla kampanjoilla olisi siis tarpeen. Myös Espoon työväenopiston sosiaalisen median käyttö vaatii nuorten mielestä uudistamista. Olisi kartoitettava tulevaisuuden sosiaalisia verkkoympäristöjä edelläkävijyyden varmistamiseksi. Tavoitteena uusien potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen, helppo lähestyttävyys, dialogin vahvistaminen ja tiedotuksen yhtenäistäminen. (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Nuorten aktivoituminen on ensisijainen tavoite integroitaessa sähköiset kanavat. Etkö jaksa kantaa painavaa opinto-ohjelmaa mukanasi? Ei hätää! Espoon työväenopiston mobiiliapplikaatio on täällä! (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Nuoret ehdottavat kätevän ja aina käsillä olevan mobiilisovelluksen kehittämistä, josta yhdellä kosketuksella on löydettävissä koko kurssitarjonta, aikataulut, uutiset ja toimipisteet yhteystietoineen. Yksinkertainen, toimiva, helppokäyttöinen sovellus olisi pääkohderyhmällekin eli vakituisille asiakkaille kätevä: sen voisi integroida kalenteriin ja ilmoittautumiseen.

28 Kuvio 8: Nuorille oma vuosikello. Metropolialaisten nuorten ehdotus Työväenopistolle.

29 Oikeiden sisältöjen ja kohdennetun palvelun parantamiseksi nuoret ehdottivat "Nuorten vuosikelloa". Markkinoinnin ajoittaminen nuorten elämänrytmiin sopivaksi lisäisi nuorten mukaan kysyntää. Vuosikellon tarjonnassa on otettu huomioon nuoria kiinnostavat ja heidän elämäänsä liittyvät tapahtumat, messut, vapaa-ajanvieton ajoittuminen, pyrkimiset ja opiskelut. Kurssisisältöjen brändäys nousi myös vahvasti esiin. Nuoret halutaan saada kiinnostumaan jo nyt laajasta kurssitarjonnasta, mutta kurssit ovat vaikeasti löydettävissä ja viestivät vanhanaikaisia mielikuvia. Nuoret tahtoivat uudistaa Työväenopiston opinto-ohjelmaa helppokäyttöisemmäksi ja ilmettä nuorekkaammaksi. Kurssien ja kategorioiden nimiä aiotaan muuttaa tätä päivää vastaaviksi, opintoohjelman jaottelua selkeytetään ja kurssitarjontaa monipuolistetaan nuoria kiinnostavilla kursseilla. enemmän harrastuksiin viittaavia ja nuorten omasta maailmasta lähtöisin olevia teemoja, kuten Jalkapallo: opi tekniikkaa Jääkiekko: maalivahtikurssi Musiikki: dj-kurssi Master chef, Idols, Project Runway Unikurssi Pokerikurssi Ajovalmennus Mopon tai auton tuunaus Skeittaus Muotisuunnittelu Ryhmän mielestä kurssien nimet pitäisi nuorten muuttaa vähemmän peruskoulumaisiksi", kuten Liikunta > Urheilu Käsityö > Muotoilu ja tuunaus

30 Kotitalous > Ruokaa ja rakkautta Runopiiri > Runoklubi (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Tavoitehakuisuus saattaisi nuorten kehittäjien mielestä motivoida nuoria. Työtodistus, opiskelutodistus, jopa korvaavuus myöhemmin oppilaitoksessa saattaisi tuoda nuoren työväenopistoon. Esim. lukiolaiset miettivät jo uravalintaansa ja jatko-opintoja. Työväenopistossa voisi kokeilla kevyesti erilaisia aloja, töitä tai opiskelumuotoja. Lukiolaisille räätälöitäviä kursseja pitäisi siis lisätä ja markkinoida osana lukioiden toimintaa (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Kurssitarjotin -ehdotus (liite 3) sisältää nuorten termen ideoituja kurssien sisältöaihioita. 5.3 VAIHE 3: KESKI- JA KORKEA-ASTEEN OPISKELIJAT TÖRMÄÄVÄT Järjestimme Omniassa Omnia meets Metropolia - case Työväenopiston nuorennusleikkaus -työpajan. Tarkoituksena oli saattaa yhteen tavoiteltavan kohderyhmän nuorempi ja vanhempi edustus niin, että koko kohderyhmä olisi prosessissa edustettuna. Omnian opiskelijat olivat InnoMerkonomiksi opiskelevia vuotiaita nuoria, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta Työväenopistojen toiminnasta, mutta tunsivat Työväenopiston toimintatavat ja tarjonnan suurin piirtein. Mukana oli myös Metropolian kehityspäällikkö, Työväenopiston rehtori sekä InnoEspoo -hankkeen projektipäällikkö. Workshopia alustettiin ketterän kehittämisen, minitutkimuksen ja käyttäjälähtöisen kehittämisen ajatuksilla. Nuorten ja toiminnasta päättävän johdon kohtaaminen oli hyvin inspiroiva. Johdon on selvästi hyvä kohdata tavoiteltava kohderyhmä silmästä silmään. Tilaisuudesta välittyi innostus ja se toimi johdon ajattelulle raikkaana tuulahduksena. Välillisenä tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyön taso oppilaitosten ja kaupungin välille. Workshopissa Metropolian Minno -ryhmän nuoret opiskelijat pitchasivat ideoitaan InnoOmnian opiskelijoille ja niitä jatkokehiteltiin yhdessä. Lisäksi Omnian opiskelijat listasivat omia mahdollisia kiinnostuksen kohteitaan papereille pareittain.

31 Kuva 3: Omnia meets Metropolia. Tavoiteltava nuorten kohderyhmä on löydetty yhden pöydän ääreen. Käyttäjälähtöisen prosessin vaihe 2 eli ideoiden testaus ja jatkokehittely on käynnissä. (Kuva: Sonia Perez, Espoon Työväenopisto) 5.4 VAIHE 4: KÄYTTÄJÄT KOHTAAVAT TOIMIJAT - NUORET ASIANTUNTIJAN ROOLISSA Seuraavassa vaiheessa päätettiin osallistaa vihdoin Työväenopiston toimijat eli opettajat, suunnittelijat ja koordinaattorit. Nuorille annettiin asiantuntijan rooli tavoiteltavan kohderyhmän edustajina. Toimijat olivat koulutettavana ja kehittäjän roolissa ja kehittämispäivästä maksettiin heille palkkaa. Ennakkolukemistoksi määrättiin Borgerin (Borger 2013) tutkumus ja Nuorista Suomessa raportti. (Nuorista

32 Suomessa 2013). Toimijoille alustettiin trendeistä, nuorista kohderyhmänä ja mahdollisuutena sekä Työväen opiston tavoitteista ja tulevaisuudesta sekä yleisökasvatuksen roolista toiminnassa. Metropolian MINNO konseptin esittely oli tärkeää: sen avulla opettajille avattiin mahdollisuus tulla ulos kurssiboxista eli löytää vaihtoehtoisia tapoja järjestää ja ohjata kursseja enemmän projektimaiseen suuntaan. Päivän agenda rakennettiin niin, että työpajatoiminta olisi pääroolissa. Toimijat eli pääasiassa opettajat pääsivät ideoimaan kurssisisältöjä ja niiden toteutustapoja nuorille.

33 InnoWorkshop Tiistaina klo 9-13 Mäkkylän opistotalo, Adjutantinkatu 1 Päivän kouluttajana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori Laura-Maija Hero. Teema: Työväenopiston uudet asiakkuudet - nuoret opistoon! Aamukahvit Työväenopiston tavoitteet, tulevaisuus yleisökasvatus alkakoon, rehtori Tarja Lang Dialoginen suhde - nuorille suunnattu markkinointi InnoWorkshop - agenda Stream: Työpaja: Nuorten sisältöjen suunnittelu ja markkinointiviestit Esittely nuorista koostuvalle asiantuntijaraadille sekä yhteenveto, miten tästä eteenpäin Lounas Ennakkotehtävä Sitoutuminen kehittämistyöhömme edellyttää ennakkovalmisteluja. Tutustu seuraaviin taustamateriaaleihin: Nina Borgerin gradu tutkimuksen haastattelumateriaali Nuorista Suomessa tutkimus 2013 Mieti, miten voit hyödyntää tietoa omien kurssiesi ja ainealueesi nuorten sisältöjen suunnittelussa.

34 Kuvio 9: Toimijakeskeisessä työpajassa ideoijan roolissa olivat 39 työväenopiston opettajaa ja muuta henkilökunnan jäsentä. Asiantuntijan rooliin pääsivät nyt kohderyhmän edustajina Omnian ja Metropolian nuoret opiskelijat. Kuva 4: Tehtävänne: Ideoikaa ryhmässä ja rakentakaa nuorille räätälöity kurssi syksyn 2014 opinto-ohjelmaan. Ryhmäänne sparraamaan saatte Metropolian tai InnoOmnian opiskelijan.

35 Työpajoihin jakauduttiin oman valinnan mukaan. Useimmat opettajat menivät oman substanssialueensa huoneeseen. Muutama kuitenkin halusi mennä vieraamman alan ryhmään. Teemat olivat: Koti- ja vapaa-aika & Kädentaidot, Taiteet, Liikunta ja terveys, Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri. Ensimmäisenä tehtävänä oli nopea intuitioharjoitus, jotta nuoria heimoina koskevat teemat alustuksesta tulisi otettua käyttöön ideoidessa. Ryhmää pyydettiin listaamaan päällimmäiset ajatuksensa viidessä minuutissa. Pedagogiikkaan liittyvää Osallistuminen korostuu, yhdessä toimimisen tapa, projektiluonteisuus, osallistavuus, avoin lähtökohta, avoin ympäristö, innovointi, Opiskelijan pitää etsiä itse, pois instituutiosta, Aito, Autenttinen, ketteryys, ketterästi kehittäminen, subjektiksi tuleminen, oma-aloitteisuus, Kerhotoimintaa ja vertaistyötä, onlineoppiminen, jalkautuminen nuorten toimesta, hämmennys, oppimista missä vaan, Nuoret lähtee mukaan, jos pyydettäisiin, vertaisena kohteleminen, ryhmäytyminen, sitoutumisen palkitseminen, tavoitteellisuus, Ei anneta valmista tietoa/taitoa, opettajan rooli koordinoida, ei yhtä opettajaa, vaan 5 ydinihmistä, pyydä joku ihminen mukaan yhden kerran Sisältöön liittyvää Sisältö tärkeämpää kuin kohderyhmä, Sisältö nuorille relevantti, ei yhteistä nimittäjää: Yhdet kiinnostuneet moottoreista, toiset vaaleanpunaisista sydämistä, ei tehdä sisältöä nuorille

36 Nuorten maailmassa Miitti, kokoontuminen, heimoutuminen, heimoistuminen, Nuoret elää isossa maailmassa, maailman eri ilmentymistavat, eri elinpiirit, virtuaalisuus, some, yksilökulttuuri, syrjäytyminen, epäsosiaalisuus, outsider, leimautuminen, ristiriitaisuus, sosiaalisuus vs. yksilökeskeisyys, sohvalla makaamassa, älypuhelin, Yhteys tosiolevaiseen, Jokin pointti, syrjäytymisvaarassa olevat tavoitettava Markkinointiin liittyvää Jokainen on vastuussa markkinoinnista, Kielenkäyttö, nuorille ominainen puhetapa, some, Miitti, lahjakulttuuri, suositteleminen, brändi, yksi tyyppi tuo toisen, joka tuo kolmannen, sitoutumisen palkitseminen, yhteisöllisyys, Työvis ei erillään muista paikoista, Hapen yhteyteen? Kuvio 10: Työväenopiston opettajien ja suunnittelijoiden päällimmäiset mietteet impulssien esittämisen jälkeen. Alustuksilla oli selvästi merkitystä ajattelun avaamisella. Päällimmäiset mietteet voivat sen kertoa: nuorten maailmasta uutetut impulssit tai haasteet olivat intuitiivisesti jollain tasolla tuttuja, mutta tarjosivat riittävästi virtaa avata keskustelu nuorista uudella tasolla. Minno konseptin taustalla oleva projektimainen, monialainen, virtuaalinen ja fyysinen pedagogiikka on selvästi auttava askel kohti osallistavaa, nuoriin luottavaa ja yhteistoimintaan innostavaa sisältösuunnittelua. Mutta intuitioharjoitus ei kerro vielä kaikkea: vasta harjoitteen jälkeen ryhmät tarttuivat haasteeseensa toden teolla. Tehtävänä oli kehitellä ryhmänä nuorille räätälöity kurssi syksyn 2014 opinto-ohjelmaan.

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015 Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Päätavoitteet Työpaikkakouluttajan osaaminen Roolin sisäistäminen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Karo Tammela, VTT 1 Mitä ovat minipilotit lyhyt oppimäärä Kylä kaupungissa hankeen minipilotit 2010 2012 Perusperiaatteena oli, että kuka

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,

Lisätiedot