Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Laura-Maija Hero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Laura-Maija Hero"

Transkriptio

1 Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. Laura-Maija Hero

2 Laura-Maija Hero 2013: Nuorennusleikkaus. Käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi nuorten kanssa. ISBN (.pdf) Metropolia Ammattikorkeakoulu Helsinki 2013 Tämä kartoitus on toteutettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun yrityspalvelutoimintaa Espoon työväenopiston tilauksesta. Laura-Maija Hero, Metropolia Ammattikorkeakoulu 2013 KIRJOITTAJA FM Laura-Maija Hero toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorina kulttuurituotannon koulutusohjelmassa sekä MINNO innovaatioprojektitoiminnan valmentajana ja koordinaattorina. Hän on aikaisemmin toiminut kansainvälisissä kokemuksellisten markkinointiratkaisujen kehittämistehtävissä sekä markkinointiviestintään ja brändin hallintaan liittyvissä tehtävissä teknologiateollisuudessa. Lisäksi hän on toiminut visuaalisen kulttuurin saralla moninaisissa tuottajan tehtävissä kuvataiteen järjestöissä. Kirjoittaja on peruskoulutukseltaan FM (estetiikka, taidekasvatus) ja opiskellut myös mm. Aalto Yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa. Työväenopiston nuorennusleikkaukseen Hero on osallistunut fasilitaattorin ja nuorten valmentajan roolissa osana Metropolian yrityspalvelutoimintaa. Kannen kuva: Sonia Perez (Espoon työväenopisto) 2013

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VÄLIMAASTOJEN MAHDOLLISUUDET VIRTUAALIPROJEKTEISSA INNOVAATIOKYVYKKYYTTÄ MINNO INNOVAATIOPROJEKTIKONSEPTIN AVULLA NUORISOSTA HEIMOIHIN - MISSÄ HEIMOT LUURAAVAT? MENETELMÄNÄ KÄYTTÄJÄ- JA TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISPROSESSIN TULOKSET VAIHE 1: ASIAKASSEGMENTIT SELVITETÄÄN JA KEHITTÄJÄVERKOSTO SITOUTETAAN VAIHE 2: KÄYTTÄJÄWORKSHOP - MINNORYHMÄN EHDOTUKSET VAIHE 3: KESKI- JA KORKEA-ASTEEN OPISKELIJAT TÖRMÄÄVÄT VAIHE 4: KÄYTTÄJÄT KOHTAAVAT TOIMIJAT - NUORET ASIANTUNTIJAN ROOLISSA NUORENNOSLEIKKAUKSEN PERUSJALKA - POHDINTAA KIRURGIEN TYÖN TUEKSI LÄHTEET LIITTEET:... 50

4 1. JOHDANTO Yhä useammissa kulttuurialan organisaatioissa pohditaan ratkaisuja yleisön ikääntymisen haasteeseen. Eläkeläiset ovat suhteellisen aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja Helmikanat useiden kulttuuriorganisaatioiden pääasiallinen kohderyhmä. Kun minut kutsuttiin auttamaan Espoon Työväenopiston yrityksessä löytää uusia nuorempia kohderyhmiä, tunnistin tämän yhteisen ongelman taidemaailman kanssa. Myös työväenopistojen asiakunta on ikääntyvää. Lähes puolet työväenopiston asiakkaista oli yli 55 -vuotiaita vuonna Nuoria vuotiaista asiakkaita oli vain 3 %. Työväenopisto oli teettänyt tutkimuksen (ks. Borger 2013), jossa asiankunta kartoitettiin. Espoon työväenopisto etsi kehittäjäkumppaniksi Metropolia Ammattikorkeakoulun tutustuttuaan MINNO Innovaatioprojektitoimintaan. Metropolia ammattikorkeakoulussa on sen perustamisesta lähtien toteutettu innovaatiokompetensseja kehittävää innovaatioprojektitoimintaa. Metropolia on nimennyt monialaisen innovaatioprojektijärjestelmänsä nimellä MINNO Innovaatioprojektit. Espoon työväenopiston asiakkuuspäällikkö Anna-Maija Iskanius tuli antamaan monialaiselle opiskelijaryhmälle haasteen: Kuinka löytää nuoria Työväenopiston asiakkaiksi? Käyttäjälähtöinen, kohderyhmää kehittämistyöhön osallistava prosessi täydentyi myöhemmin InnoOminian opiskelijoiden mukaantulolla sekä Työväenopiston tuntiopettajien toimijalähtöisellä kehittämistyöpajalla. Tämän julkaisun tarkoituksena on kirjata kehittämisprosessin tuloksia sekä jakaa prosessista opittuja hyviä käytäntöjä muiden nuorempia kohderyhmiä etsivien vapaan sivistystyön ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Käyttäjälähtöinen osallistava kehitystoiminta on jokaiselle kulttuurialan organisaatiolle uusi mahdollisuus. Tässä raportissa pyrin tarjoamaan Espoon Työväenopistolle impulsseja nuorennusleikkauksensa suunnittelun tueksi. MINNO konsepti on yksi tällainen impulssi. MINNO -toiminnalla on useita mahdollisia sovellutuksia niin pedagogisena metodina kuin nuorten opiskelijoiden yrityksille tarjoamana kehittämispalveluna. Tarkoituksena ei ole ohjata toimintaa ulkoa, vaan koota yhteen käyttäjien ja toimijoiden ideoita

5 eli työpajojen tuloksia sekä punnita nuoria osallistavan toiminnan jatkuvuutta. Lisäksi tämä raportti voi tarjota hyviä käytäntöjä muille kulttuurialan organisaatioille silloin, kun nuoria kohderyhmiä halutaan tavoittaa. 2. VÄLIMAASTOJEN MAHDOLLISUUDET Työelämän tutkimusten mukaan tavat tehdä työtä ovat murroksessa. Olemme osaamistarpeiden uudelleen määrittämisen edessä. Korkeakoulut joutuvat vastaamaan tähän haasteeseen moniosaajuutta vahvistamalla, koulutusalojen siiloja poistamalla ja yksilöllistä valinnan vapautta edistämällä. Vapaa sivistystyö ja Työväenopistot voivat olla mukana näissä talkoissa. Vapaa sivistystyö voi ketteryytensä ansiosta tarjota niitä valmiuksia, mitä kansalaiselta yleisesti vaaditaan. Kankeiden opetussuunnitelmien puuttuessa voidaan räätälöidä kursseja tai muita vapaa-ajan palveluja hyvinkin ketterästi ajan tarpeet huomioiden. Harrastustoiminnalla on suuri merkitys kokonaishyvinvoinnin, paikallisen verkostoitumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmistakin. Vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tarjonta voitaisi sijoittaa tarkoista alojen välisistä siiloista alojen välimaastoihin. Tällainen toiminta voisi tukea kansalaisaktiivisuutta ja edistää esimerkiksi nuorten innovaatiokyvykkyyttä. Metropolian MINNO innovaatioprojektikonsepti on pedagoginen väline monialaisen, tavoitteellisen projektitoiminnan ohjaamiseksi. MINNO perustuu juuri innovaatiokyvykkyyden ja nuoren proaktiivisuuden taitojen sekä asenteiden vahvistamiseen ja laajempien alueellisten työelämäverkostojen luomiseen. Johanssonin (2005) mukaan alojen törmäyttämisellä tarkoitetaan eri ammatti-alojen edustajien kohtaamista ja toisaalta yksilön osaamisen ulottamista ja käsitteiden yhdistelemistä alojen rajojen yli. Jos toimii jollain alalla, pystyy yhdistelemään lähinnä kyseisen alan käsitteitä ja tuottamaan määräsuuntaisia ideoita, jotka kehittyvät tiettyyn suuntaan. Välimaastoissa voi sen sijaan yhdistellä useiden alojen käsitteitä ja tuottaa välimaastoideoita, jotka voivat edetä uusiin suuntiin. (Johansson 2005, 33.) Välimaastoilla tarkoitetaan paikkoja ja yhteyksiä, jossa eri alat ja alojen käsitteet voivat kohdata toisensa ja saada toisistaan vaikutteita. Tänä päivänä välimaastojen määrä on suurempi kuin koskaan ja se kasvaa edelleen. Jokaisella on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia välimaastoja, perustaa alustoja niiden toimintaa helpottamaan ja julkaista, tuottaa, kehittää uusia asioita maailmaan.

6 On rohkaisevaa ajatella, että jokainen meistä voi käynnistää medici-ilmiön. Voimme pistää alulle poikkeuksellisten ideoiden ryöpyn yhdessä muiden kanssa ja hyödyntää sitä niin yksilöinä kuin tiimeinäkin. Pitää uskaltaa, tai pikemminkin osata, ajatella asioita laajemmin ja olla epäilemättä muiden alojen tuntemuksen hyötyjä oman alan näkökulmasta. Medici-ilmiön käsite on peräisin 1400-luvulla tapahtuneesta luovuusryöpystä, joka tunnetaan nimellä renessanssi. Firenzeläinen pankkiirisuku Medicit ja muutamat muut suvut rahoittivat mitä moninaisimpien alojen taitureita, mistä johtuen Firenzeen kasaantui kuvanveistäjiä, runoilijoita, tiedemiehiä, arkkitehteja, maalareita ja filosofeja. Kun he tapasivat toisiaan ja oppivat toisiltaan eri alojen käsitteitä murtaen opinalojen ja kulttuurien välisiä raja-aitoja, he saivat aikaan uusiin ideoihin perustuvan yhteiskunnan. (Johansson 2005, 19.) Eri taidealojen, taiteiden ja tieteiden yhdistämisestä ja törmäyttämisestä on siis kokemuksia jo pitkältä ajalta. Tänä päivänä medici-ilmiön voi saada aikaan kuka tahansa ahkera ja utelias ihminen, joka osaa tuoda ihmisiä yhteen ja haluaa kehittää oman organisaationsa tai yhteisönsä toimintaa. Toisille saattaa olla haasteellista toimia ympäristössä, jossa tavoitteita ja valmiita tuloksia ei rajata tarkasti. Ohjaajalla on tällaisessa toiminnassa valmentajan ja innostajan rooli, usein valmentajat voivat tehdä itsensä myös tarpeettomiksi. Tällöin vastuu aktiivisesta ideoinnista jakautuu ryhmän jäsenille. Sen lisäksi, että välimaastoideoiden keksijätiimiltä edellytetään usein rohkeutta ja luovuutta ajatella uudella tavalla, on tämän kaltaisessa työskentelyssä kyettävä sietämään toiminnan epävarmuutta selkeiden tavoitteiden puuttumisen vuoksi. Monialainen yhteistyö ilman ulkoa määrättyjä tavoitteita on usein sietämätöntä. Jos sitä ei harjoitella "pehmeiden seinien sisällä" oppimisyhteisöissä, voi se tuntua työelämässä mahdottomalta. 2.1 Virtuaaliprojekteissa Työstä on tullut yhä vähemmän paikkasidonnaista. Toimistorakennuksia tarvitaan yhä vähemmän, mutta uudenlaisia organisaatiorakenteita, johtamistapoja ja työn tekemisen välineitä monialaisille tiimeille enemmän. Tietoa, taitoja ja asenteita on kyettävä ottamaan käyttöön ketterästi ja joustavasti. Työtä saatetaan tulevaisuudessa hakea tiimeinä tai verkostoina, ei ainoastaan yksilöinä.

7 Minästä voi tulla Me, kun osaamisen vaatimukset muuttuvat niin tiuhaan. Avoin ja verkottunut talous vaatii yhteistoimintaa - puhutaan jo DIY -taloudesta. DIY (Do It Yourself) -talous (ks. Future organizations 2020, luettu ) lisää innovaatiokyvykkyyden vaatimusta. Tällä hetkellä yliopistoissa kehitetään massiviisesti avoimia verkkokursseja (MOOCS), jotka vetävät tuhansia, jopa satoja tuhansia opiskelijoita. Verkkoon siirtyvä, vakavan harrastuksen kaltainen (ks. serious leisure -eli vakavasti otettu, päämäärätietoinen harrastaminen, jonka palkkiona voi olla syvä tyydytys ja casual leisure eli rento harrastaminen, jossa palkkiona on nautinto. Stebbins 2004) yhteistoiminta on mahdollisuus myös vapaalle sivistystyölle. DIY -talous voi lisätä työmahdollisuuksia, mutta samalla myös vähentää niitä. Ajoittain vapautuva työvoima on potentiaalinen mahdollisuus vapaalle sivistystyölle, jossa sitoutumista pitkiin prosesseihin ei vaadita. Olisi mahdollista tarjota projektimaisia lyhyitä sisältöjä, joissa tapahtuu oppimista, toimialojen kehittämistä, ympäröivän yhteiskunnan vapaaehtoista kehittämistä, työelämätaitojen vahvistamista tai harrastaja-opiskelija voisi saada uudenlaisia verkostoja. Työväenopistotoiminnan virtuaalisesti ja fyysisesti lokaali eli paikkaan sidottu toiminta voi taata helpon saavutettavuuden. 2.2 Innovaatiokyvykkyyttä MINNO innovaatioprojektikonseptin avulla Vaikka innovaatiokeskustelu on kokenut dramaattisen inflaation viime vuosikymmenen aikana, on antoisaa muistutella itselleen innovaatiotoiminnan käytännönläheisyyden vaatimuksesta. Uudet innovaatiot syntyvät Johanssonin (2005) mukaan luovasta ajattelusta ja kekseliäästä käytännön toteutuksesta. Innovaatio edellyttää siis luovuuden lisäksi sitä, että keksintö on uusi, arvokas, ja että se on toteutettu. Sen on myös oltava keksijälleen, työryhmälle tai ulkopuolisille jollain tavalla arvokas. Arvokkuuden vaatimus voi täyttyä monella tapaa; uusi toimintatapa tai tuote voi olla jollain tavalla parempi kuin vanha, se voi tuottaa taloudellista hyötyä tai se voi lisätä mahdollisuuksia tai onnellisuutta. Yksilöt, tiimit tai organisaatiot löytävät välimaastoja yhdistelemällä eri alojen käsitteitä toisiinsa, jolloin hyvinkin erilaisilla ideoilla on mahdollisuus törmätä ja saada toisistaan virikkeitä. (Johansson 2005, 32.) MINNO innovaatioprojekteissa lähtökohta on samansuuntainen: Oivaltava idea ei vielä riitä, on osattava pukea se toteutuskelpoiseksi projektisuunnitelmaksi ja vietävä projekti onnistuneesti läpi monialaisena tiiminä. Välimaastoideat edellyttävät työryhmältä avointa asennetta myös yhteistoiminnan suunnittelussa.

8 Jokaisella metropolialaisella opiskelijalla on 10 op:n laajuiset innovaatioprojektiopinnot. Kyse ei ole kurssista eikä opintojaksosta, vaan projektista. Jokainen koulutusohjelma toteuttaa näitä MINNO -konseptin mukaisesti. Toteutustavat vaihtelevat. MINNO tarkoittaa Metropolian laajuista järjestelmää, jonka ytimessä on monialainen joukko opiskelijoita ideoimassa ja kehittämässä käytännöllisiä ratkaisuja ympäröivän työelämän tarjoamiin avoimiin haasteisiin. Yritykset saavat uusia raikkaita ideoita ja käytännöllisen toteutuksen projektisuunnitelman mukaisesti. Innovaatioprojektit ovat merkittävä osa Metropolian toimintaa ja keskeinen tapa toteuttaa työelämäyhteistyötä. Metropoliassa tehdään jopa 1000 innovaatioprojektia vuodessa. Metropolia tarjoaa tätä kautta merkittävän panoksen alueen työelämän kehittämiseen ja samalla opiskelijoiden integraatio työelämään lisääntyy. (Metropolian innovaatioprojektin konsepti 2012)

9 Kuvio 1: MINNO prosessin toimijat. Opiskelijat kehittäjä-asiantuntijoina, oppilaitokset ja valmentajat mahdollistajina ja operaattoreina, yritykset hyödyntäjinä, kuluttajat käyttäjinä. (Metropolian MINNO innovaatioprojektitoiminan konsepti 2012, mukaellen).

10 Innovaatioprojektit voivat olla hyvin monenlaisia ja monipuolisia, myös kansainvälisiä. Yhteistä innovaatioprojekteilla on palvelujen, toimintatapojen, menetelmien tai tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Työelämän haasteita voivat olla esim. Meillä olisi tällainen raitiovaunu kolmeksi päiväksi teille, mitäs te siihen? tai Nykyisissä ulkomainoksissa on sisällä internetissä oleva tietokone, miten sitä voisi hyödyntää pelillisyyden toteuttamiseksi? tai Hämeenlinnasta halutaan Sibeliuskaupunki, mitä voisi tehdä?. Haasteet ovat siis sellaisia, että niitä voidaan monialaisissa ryhmissä ratkoa hyvinkin käytännönläheisllä projektitoteutuksilla yritysten apuna. Monissa tapauksissa ryhmien kehittämät ratkaisut juurtuvat pysyvästi yritysten toimintaan. Työväenopisto oli syksyllä 2013 Metropolian opiskelijoiden MINNO asiakas. MINNO -prosessissa synnytetään uusia työtapoja, tuotteita, palveluja ja tapahtumia yhdessä niiden käyttäjien kanssa työelämän haasteesta sellaisiakin, joista emme ole osanneet uneksiakaan. MINNO innovaatioprojekteissa etsitään uusia yhteyksiä luovuuden, innovatiivisuuden, uudistumisen, yhteisöllisyyden ja projektimaisen kehittämistyön välille. MINNO mahdollistaa rakentavan kyseenalaistamisen ja uusien ideoiden löytymisen monien alojen välimaastosta. Se tarjoaa sovellettavan pedagogisen puitteen uusien assosiaatioiden synnylle, hyville keskusteluille, uusille oivalluksille, ihmettelylle, uusien verkostojen muodostumiselle ja työelämän kehittämiselle. Toisaalta se myös ohjaa sietämään prosessin aiheuttamaa ahdistusta ja epävarmuutta. Jaksa ihmetellä, innostua ja innovoida, yhdessä uusienkin tuttavuuksien kanssa niin pidät huolta omasta jatkuvasta uudistumisestasi! Uudistumisen tarve korostuu koko ajan nykyisessä toimintaympäristössä lähes alalla kuin alalla. Jatkuva uudistuminen edellyttää luovuutta ja innovatiivisuutta. Työn toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana ja tämä muutos näyttää nopeutuvan koko ajan. Olemme myös siirtyneet suljetuista avoimiin organisaatioihin, joissa yhteistyötä tehdään yli rajojen. Tiukasta suunnittelusta ja kontrolloinnista siirrymme kohti neuvottelevaa organisoitumista. Nopeasti muuttuvassa ja kaoottisessa ympäristössä on tärkeää kyetä näkemään ympäristön heikkoja signaaleja ja reagoimaan niihin nopeasti.

11

12 Kuvio 2: Minno innovaatioprojekti on myös pedagoginen toimintakonsepti. Yritykset saavat antaa haasteen opiskelijoille ratkaistavaksi. Yritys saa ideoita, konsepteja sekä yhteisesti sovitun projektitoteutuksen. Lopputulos voi olla jokin uusi tuote, palvelu (tai niiden konsepti) tai jokin uusi tapa tehdä asioita yrityksessä. Sopimuksen nojalla oikeuden kehitettävään asiaan omistavat opiskelijat, Metropolia ja haasteen tuonut yritys yhdessä, jollei toisin sovita. MINNO tarkoittaa siis myös toimintatapaa. Vaikka osallistujat ovatkin opiskelijoita, heille voidaan luovuttaa asiantuntijan rooli ja vastuuttaa toteuttamaan itsenäisesti projekteja ohjaajan tukiessa ryhmän toimintaa. Jos luentoja ja tehtäviä sisältävät kurssit tarjoavat opisiskelijalle yksilöoppijan, vastaanottajan ja fyysisen lepääjän roolin, tarjoaa MINNO proaktiivisen, verkkotuneen me-oppijan roolin. Koska opiskelijaryhmä saa itse ideoida ja toteuttaa haluamansa projektin yhteistoiminnallisessa verkostossa, on kokemusten mukaan sitoutuminen parempaa, vastuunotto suurempaa sekä tarttuminen ja pinnistely sekä itsenäisyys parempaa. Nuoret ovat yhä useammin yritysten kohderyhmää (esim. kulttuurialan ja vapaan sivistystyön yleisöt vanhenevat, tarvitaan uusia nuorempia kohderyhmiä). Käyttäjälähtöisen kehittämistavan integroiminen yritysten omiin kehittämishankkeisiin tulee mahdolliseksi yhteistyössä Metropolian MINNO -toiminnan kanssa. Niin tässä Espoon työväenopistonkin tapauksessa: Nuoret saivat asiantuntijan roolin osallistuessaan Työviksen kehittämiseen. Innovaatioprojektijärjestelmällä halutaan kannustaa aloja yhteistyöhön ja opiskelijoita verkottumaan työelämän sekä muiden koulutusalojen kanssa jo opiskeluaikana. Mitä Minnosta voisi oppia vapaalle sivistystyölle nuoren asiakaskunnan tavoittamiseksi ja sitouttamiseksi, motivoimiseksi, nuorten tarvitsemien elämä, työn tekemisen ja kansalaisuuden taitojen kehittymisen näkökulmista? Entä puhtaan harrastamisen? Voisiko yhteistoiminnasta olla hyötyä alueen muille toimijoille, yrityksille tai kulttuurilaitoksille? Onko tämän päivän kurssimuoto ainoa oikea tapa toteuttaa palvelua? Miten opettajan rooli muodostuu, täytyykö vapaan sivistystyön opettajan osata jotain lisää oman alueensa substanssiosaamisen lisäksi?

13 3. NUORISOSTA HEIMOIHIN - MISSÄ HEIMOT LUURAAVAT? Useat nuorisotutkijat ajattelevat nuoruus- ja nuorisokäsitteiden syntyneen samaan aikaan modernin, teollistuneen yhteiskunnan kanssa. Nuoruus keksittiin samaan aikaan kuin höyrykone. Jälkimmäisen keksi Watt vuonna 1765 ja edellisen Rousseau vuonna Nuoruuden keksittyään yhteiskunnan oli ratkaistava kaksi ongelmaa: minne ja miten sijoittaa nuori yhteiskuntajärjestelmään ja kuinka saada hänet käyttäytymään asemansa mukaisesti. (vrt. Rahkonen 2013; Puuronen 2006, 22) Vapaa-aika ja nuoriso - käsitteet ovat syntyneet samoihin aikoihin, kun yhteiskunnan modernisoituminen sekä teollistuminen ovat olleet käsillä. Vaikka kaikissa yhteisöissä ei tunnettu nuorison tai nuoruuden käsitteitä, nuoria on silti ollut. Suomalaisissa nuorisotutkimuksissa nuoruuden ja nuorison historia kuvataan usein hyvin lyhyeksi (Puuronen 2006, 18, 23). Puuronen (2006) esittelee yhdysvaltalaisen professorin Robert J. Havighurstin näkemystä nuoruuden ikävuosista ja vaiheista. Havighurst sijoittaa nuoruusvuodet ja vaiheet: Varhaisnuoruus, vuotiaat; Keskinuoruus, vuotiaat; myöhäisnuoruus, vuotiaat (Puuronen 2006, 63). Espoon Työväenopiston käyttäjälähtöisessä kehittämisprojektissa nuorilla tarkoitetaan noin vuotiaita, keskinuoruuden ja myöhäisnuoruuden vaiheisiin sijoittuvia ihmisiä. Kansallinen Nuorisotutkimus 2013 kartoitti suomalaisten vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten elämää monesta eri näkökulmasta. Nuoria vastaajia oli mukana Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, joukko tai määriteltävä kohde, sillä yhteisiä nimittäjiä tai ominaisuuksia on mahdotonta yksiselitteisesti löytää. Segmentointia ei voida siis tehdä iän perusteella, tuskin harrastustenkaan, saati kulutustottumusten. Kohderyhmäajattelu on täysin saatanasta. Kun ruvetaan tekemään juttuja "teineille", "lapsille" tai "harmaille panttereille", seurauksena on hyvin usein vain myötähäpeän synnyttäminen. (Riku Vassinen 2013). Toisaalta hyvä sisältö voi ratkaista: Hienointa Radiomafiassa olikin juuri se, että se ei ollut mikään nuorisokanava. Suurin osa tekijöistäkin oli viiksekkäitä ikäihmisiä (esim. Gösta Sundqvist). Ohjelmaa tehtiin sisällön ehdoilla ja ylivertaisella tietämyksellä, eikä erityisesti jollekin tietylle kohderyhmälle. Radiomafia oli omalle ikäluokalleen paljon tärkeämpi yhdistäjä, kuin mikään teinien formaattiradio olisi koskaan voinut olla. Voidaan kuitenkin kysyä Missä nuoriso luuraa? tai Minkälaisia sisältöjä nuori kuluttaa? ja etsiä olettamia ja tutkimusta ajankäytöstä, kulutuskäyttäytymisestä, harrastamisesta, verkkokeskusteluista ja välineistä tai heikoista signaaleista uutetuista trendeistä.

14 Nuorisokohderyhmän sijasta voisi puhua uudesta kuluttajasta, jos tarkastelun keskiössä on urbaani ikäsegmentti. Uusi kuluttaja on aktiivinen, proaktiivinen, heimoutuva, luo itse palvelunsa, hän on elämänfilofiansa ohjaama. (ks. esim. Hajkowicz, Cook, Littleboy 2012; Future organizations 2020; FinPro Foresight 2012) Gift Culture -käsite voisi kuvata hyvin vallitsevaa asennetta: uusi kuluttaja haluaa kertoa itsestään ja edustamistaan tuotteista tai yhteisöistä ja on valmis antamaan työpanostaan uskomiinsa asioihin vaikka ilmaiseksi. Vapaaehtoistyö ulottuisi ja taipuisi mukavasti myös sitouttavan markkinoinnin tavoitteisiin ja käyttäjiä osallistavaan kehittämiseen. Yleensä kukaan ei vain tajua sitä pyytää. Esimerkiksi Ice Bug -nastapohjakenkämerkki lanseerasi Euroopan markkinoilla hyvin pienellä markkinointibudjetilla viime vuonna. Kenkälaatikon avattuani löysin kuitenkin yhden kehystetyn lauseen: Kiitos, että valitsit turvalliset Ice Bug -kengät. Käytämme markkinointibudjettimme kenkien jatkuvaan kehittämiseen. Jos kengät ovat sinulle hyvät ja pidät niistä, kerro se myös ystävillesi siis. Hashtag #-kulttuurissa Ice Bugia suositteleva löytää helposti, kuin vahingossa, toisensa ja potentiaalinen yhteisö on pantu alulle. Markkinat määrävät, kuinka yhteisön käy. Uuden kuluttajan valinnat eivät siis tapahdu vain suhteessa tarjontaan. Tuotteen tai brändin arvon nuorelle kuluttajalle voi määrittää elämänfilosofia tai käytännöllinen ylivertaisuus sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, ei hinta. Tutkimuksen mukaan kansainväliset suuryritykset ja etenkin teknologiabrändit herättävät kiinnostusta nuorten keskuudessa. Tutkimus osoittaa kahtiajaon kaupallisuuden arvostamisessa. Positiivisesti suhtaudutaan toisaalta isoihin brandeihin ja toisaalta sosiaalisen median huumoriin ja brändeilla leikittelyyn. Nuorten käsitys yrityksistä ja mainonnasta jokseenkin tylsinä nousee esille tutkimuksesta. Maailman kiinnostavin tuotemerkki on Coca-Cola, silloin kun nuoret saavat spontaanisti vastata. Heti seuraavina ovat Apple ja Google, jonka kanssa vielä toistaiseksi yhtä paljon mainintoja saa Nokia. Kärkeen pääsee myös Fazer ja Aku Ankka. Teknologiabrändit nousevat tärkeiksi, sillä älypuhelin on selvästi nuorten elämän tärkein yksittäinen esine ja se on läsnä arjessa jatkuvasti. Nuorten elämässä tärkeimmät yhteydenpitovälineet näyttäisivät olevan WhatsApp, Facebook ja Instagram. Hakukoneena YouTube on jo ohittanut Googlen. Tietoa haetaan ja omaksutaan helpommin visuaalisessa muodossa. Merkityksellisiksi esimerkiksi taidelaitosten tai tässä tapauksessa Työväenopiston asiakassuhteiden luomisen kannalta nousee nuorisokulttuurin monimuotoisuus ja vertaisuuden maailmat. Kulttuuripalvelujen työntekijät ovat fyysisen ja virtuaalisen asiakassuuhteen kannalta avainasemassa, mutta nuoren kuluttajan valintoihin vaikuttavista muuttujista heillä on vain vähän tietoa. Nuorisoon vetoaa vertaispuhe: palveluiden ja tuotteiden suunnitteleminen yhdessä heidän kanssaan. Voisi jopa tulkita niin, että suunnittelun prosessi luo vankempaa sitoutumista kuin itse lopputulos. Erityistä arvostusta saa vertaisena kohteleminen myös asiakaspalvelutilanteessa. Erityistä

15 painoa viestinnässä tutkimuksen nojalla kannattaisi laittaa rehellisyydelle ja asiakaskohtaamisista huolehtimiselle. Nuorelle hyvä asiakaskokemus on nykyisin harvinaisempi kuin huono. Nuoret tuntevat olevansa tervetulleita kauppakeskuksiin useammin kuin vanhimmat ikäluokat ja he myös arvostavat erilaisia pop-up-kojuja ja kauppakeskusten sisällä tapahtuvaa markkinointia. Kuluttajina nuoret voivat paikata valinnan vaivaa brändilojaalisuudella tai jopa brändiboikottina. Esimerkiksi päivittäiskauppatavaraketjujen omat halpamerkit, kuten Rainbow, Euroshopper, Eldorado ja Pirkka voidaan arvottaa yhdellä silmäyksellä kauppakeskuksessa: Tällä hetkellä energiajuomista suosituin vaikuttaisi olevan Euroshopper Energy Drink. Pikainen, mutta säännöllinen vierailu kauppakeskuksissa on nuorimta kohderyhmää tavoittelevan yrityksen kultakaivos ja iso kysymys Työväenopiston kaltaisille vapaa-ajan toimintaa tarjoaville palveluille onkin: mitä sitten, kun tämä nuori vuotias joukkio onkin liian vanha hengailemaan kauppakeskuksessa? Karkeasti voisi provosoida, että Y generaatio luo palvelunsa itse. Prosessilla on selvät vaiheet: TUBE, SOME, KIK, LIVE, INSTA, TUBE. YouTube antaa esimerkkejä maailmalla toteutetuista kokeiluista/ tapahtumista/ miiteistä. Sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa innostetaan, jaetaan, ideoidaan isolla porukalla. Lähempänä sovittua kokoontumista tiedotetaan Kikin tai WhatsAppin avulla esimerkiksi äänittämällä omaa puhetta chattiviesteiksi. Livenä kohdataan fyysisessä yhteydessä kauppakeskuksessa tai kauempanakin. Instagramissa jaetaan kuva-aineistoa tägäämällä osallistujia. Ja lopulta YouTubessa jälleen julkaistaan koonteja, jopa toimitettuja videoita livetapaamisesta. Uusi heimo on muodostunut. Voisiko vapaan sivistystyön kurssit tai projektit tarjota fyysisen kohtaamisen käynnistämän virtuaaliheimon? Kuinka suurella verkossa toimivalla joukkovoimalla voidaan saada isojakin liikehdintöjä aikaiseksi. Esim. opiskelijayhteisöissä isot tapahtumat voidaan organisoida ketterämmin kuin ennen ja harrastuneisuuden osalta pienikin kiinnostus voi kasvaa vahvaksi sitoutumiseksi, jos se tarjoaa yhteisön. Miittikulttuurilla (vrt. mopomiiitit, bemarimiit, katukirpparit, illalliset jne.) on uskomaton voima: fyysiset kokoontumiset kasvavat isoiksi, tapahtumien tuotanto ketteröityy joukkovoimalla, markkinointi integroituu ideointiin, suunnittelu- ja totutusprosesseihin ja uutiskynnys rikotaan usein lähes itsestään. Kuka nyt ei haluaisi kirjoittaa uusimmasta ilmiöstä? Toisaalta yhteisöt, joihin kuuluminen on sitovaa ja vievät paljon aikaa, voivat jäädä lyhytikäisiksi. Kun jotain kiinnostavampaa ilmaantuu, voidaan yhteisö hyljätä yhdellä sormen hipaisulla. Jos vaiva ja vastuu yhteisössä kasvaa liian suureksi, voidaan se vaihtaa toiseksi ja varmistaa myös kavereiden hylkääminen sosiaalisen median avulla. Joukkovoimalla toimivat yhteisöt hylkivät liikaa organisoitumista. Esim.

16 Siivouspäivää, Illallista Helsingin taivaan alla manageroineen Yhteismaa ry:n organisoitumisen myötä muutamat keskeiset hahmot ovat jo siirtyneet kehittämään muita ideoita, muunlaista joukkovoimaa tarvitsevaa toimintaa. Valitettavasti yritykset ja kulttuurilaitokset vain hyvin epätodennäköisesti voivat olla joukkoistettujen tuotantojen alullepanijoina. Dad in a disco -sanonta puree. Vanhat organisaatiot voivat harvoin käynnistää mitään todellista liikettä. Toisaalta kulttuurilaitosten verkottuessa yhä isommiksi virtuaalisiksi kokonaisuuksiksi voivat lonkerot ulottua yhä lähemmäksi tavoiteltuja kohderyhmiä. Markkinointi ei ole enää tiettyjen henkilöiden vastuulla, olemme kaikki käveleviä netissä eläviä suosittelijoita. Voiko kurssi tarjota heimon? Yksilön suoriutuminen ei olisikaan keskeistä, vaan uuden, monialaisen ryhmän? "Minun rakumaljasta meidän lautassarjaan -ajattelu sopisi ehkä vapaan sivistystyön pirtaan. Tarjolla voisi olla jatkuvaa osallistumista, ei vain kerran viikossa, sekä virtuaalinen, älypuhelimella käytettävä yhteisö, jossa oppisi samalla muitakin taitoja? Yksin harva haluaa osallistua, kaveri olisi helppo saada mukaan. Kurssi voisi tarjota osallistumisen imun, tuotokset voisivat levitä viraalina ja näin kursseille voisi luoda osallistujan verkostossa kysyntää. Brändilähettiläiden (ks. esim. Leino 2010) voittaminen ja suosittelumekanismin käynnistyminen nuorten potentiaalisten asiakkaiden verkostoissa on päätavoite nuorten heimoja asiakkaiksi tavoitteleville yrityksille. Tämän päivän nuorille pelillisyys on kotoisaa, vaikka peli-iästä olisikin jo aikaa. Pelien logiikat on kehon muistissa. Pelillisyys esimerkiksi työväen opiston kurssien pedagogisena ohjenuorana voisi käytännössä tarkoittaa tavoitteellisuutta, tarinaistamista, sitoutumista edistävää palkitsemista saavutetuissa vaiheissa. Yksilön osallisuudesta ryhmänosallisuuteen Projektimuotoinen oppiminen harrastamalla voisi olla mahdollista toteuttaa esim. vapaaehtoistyön tai kulttuuriorganisaatioiden kanssa yhteistyössä. Harrastajat voisivat motivoitua toteuttaessaan kevyesti tavoitteellista toimintaa. Verkostoyhteistyö yritysten ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa tulee siis harkittavaksi ja yhteistyötä tulisi laajentaa nykyisestä. Pohdittavaksi jää, miten opettajan toimenkuva muodostuu: onko hänet resursoitu vain tuntien pitäjäksi vai projektikokonaisuuden päävastuulliseksi organisaattoriksi ja prosessin tuottajaksi? Keneltä hän saa apua ja puitteet? Näihin kysymyksiin joudutaan ottamaan kantaa siinä vaiheessa, kun Minno n kaltaista projektimaista palvelua kokeillaan. Työväenopiston nuoret opiskelijat voisivat saada todistuksen osaamisestaan palkaksi. Harrastuneisuutta arvostetaan työnhaussakin.

17 4. MENETELMÄNÄ KÄYTTÄJÄ- JA TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Käyttäjä- ja toimijalähtöisessä kehittämisessä käytetään usein termiä ihmiskeskeinen suunnittelu. Tässä korostetaan sitä, että suunnitteluprosessi kohdennetaan käyttäjien ja toimijoiden tarpeisiin heidän omissa konteksteissaan. Asiakas voidaan nähdä kokemusasiantuntijana osallistumassa kehittämiseen, jolla on olennaista tietoa palvelun kehittämisestä. Kokemusasiantuntija on olennainen osa palvelujärjestelmän verkostollista kehittämistä. Neuvotteleva asetelma edellyttää vertaisuutta. Kysymys on kollektiivisesta prosessista, jossa vertaisuus voi rakentua sekä ammatillisesti että ei-ammatillisesti. Yksityinenkin kokemus saa uuden merkityksen, kun se jaetaan kollektiivisella vertaistasolla. Voidaankin puhua reflektiivisestä työotteesta, jossa toimintaa tarkastellaan kriittisesti kyseenalaistamalla sen taustalla olevia periaatteita, oletuksia ja uskomuksia. Ihmiskeskeisessä suunnittelussa on tavoitteena kehittää palvelun tai tuotteen käytettävyyttä. Tarkoituksena on varmistaa, että tuote tai palvelu soveltuu käytettäväksi myös arjen todellisessa toimintaympäristössä. Toimijalähtöisen kehittämisen lähteenä ei ole vain palvelun tai tuotteen käyttäjät vaan pikemminkin kaikki ne tahot, jotka liittyvät kehitettävään asiaan. Työyhteisön jäsenet voivat tässä mielessä olla myös toimijoita. Usein käyttäjä- ja toimijakeskeisen kehittämisen näkökulmien nähdään kietoutuvan toisiinsa kiinteästi yhteen. Olennaista on kiinnittää huomiota erityisesti johtamiskulttuuriin ja organisointitapoihin. Tarkoituksenmukaista on korostaa käyttäjien ja toimijoiden

18 osallistumisen merkitystä. (Toikko & Rantanen 2009, 95) Kuvio 3: Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen. (Toikko 2006, 6) Työväenopiston kehittämisprojektissa toimijoiksi voisi kutsua opettajia, rehtoria, suunnittelijoita ja yhteistyöverkoston ammattimaisesti toimivia henkilöitä. Käyttäjiksi tässä nimitetään Työväenopiston tavoittelemaa nuorta asiakaskuntaa. Työväenopiston tapauksessa kehittämisprojektiin osallistuvat käyttäjät olivat Metropolian ja Omnian opiskelijoita, joiden tehtävänä oli ideoida ja kehittää nuorisolle suunnattua sisältöä Työväenopistolle sekä uusia tapoja löytää ja tavoittaa potentiaalinen nuoria asiakaskunta.

19 Kuva 2: Nuoret asiantuntijat saivat kehittämistyöstään kompensaationa opintopisteitä ja projektityötodistukset. Lisäksi opiskelijat kokivat tärkeänä saada hyviä lounaita ja kahvia. Omnian opiskelijoiden pyörittämässä ravintolassa syömässä syksyllä 2013, mukana Työväenopiston, Metropolian ja Omnian edustajat sekä opiskelija-asiantuntijat. (Kuva: Sonia Perez, Espoon työväenopisto) Nuorten opiskelijoiden eli käyttäjäkohderyhmän osallistamisella tavoiteltiin käyttäjien maailman ymmärtämistä. Käyttäjiltä ja toimijoilta kerättiin tietoa, jonka avulla kehittämisprosessia voidaan ohjata kohti tavoitteita. Käytännöllisenä tavoitteena oli nuoren asiakaskunnan lisääminen. Saatua tietoa käytetään siten, että se vastaa myös käyttäjien tarpeita. Tällöin puhutaan empaattisesta kehittämisestä. (Toikko & Rantanen 2009, 96-97) Kysymyksessä on siis herkkyys ymmärtää tavallisten käyttäjien ja toimijoiden tarpeita. Heidän osallistumisensa

20 nähdään eräänlaisena apuprosessina. Päävastuu on kuitenkin kehittäjällä, mutta käyttäjien ja toimijoiden mielipiteet sekä kokemukset ohjaavat myös omalta osaltaan kehittämisprosessia. Tarve syntyy: todetaan nuoren asiakaskunnan puuttuminen Kohderyhmälähtöi nen kehittäminen alkaa: Haaste esitetään kohderyhmälle Ideointivaiheet: Nuoret kehittävät ideoita nuorten tavoittamiseksi - Sisältöjen suunnittelu - Markkinoinnin suunnittelu - Jalkautumisen suunnittelu - Ideoiden pitchaus asiakkaalle eli hyötyjälle Toimijalähtöinen kehittäminen Yrityksen toimijat ideoivat ja kehittävät uudenlaisia kurssisisältöjä - Toimijat pitchaavat ideoitaan käyttäjille Kehittämisprojekti jatkuu Työväenopistossa - Markkinoinnin uudistukset - Nuorille suunnatun tarjonnan sisällöllinen ja pedagoginen uudistaminen - Yhteistyöverkoston kasvattaminen

21 Kuvio 4: Työväenopiston nuorennusleikkauksen prosessi: Tarve > Kohderyhmälähtöiset vaiheet > Toimijalähtöiset vaiheet > Toimijat testaavat ideoitaan kohderyhmällä eli pitchaavat. Käyttäjien edustajat olivat Metropolian (7) ja Omnian (5) opiskelijoita yhteensä ( vuotiaita). Toimijoita ovat opettajat, suunnittelijat, rehtori. Työväenopiston nuorennusleikkauksen tapauksessa kehittämisprosessi eteni tarpeen havaitsemisen jälkeen käyttäjiä ja toimijoita osallistaen. Jokaisesta vaiheesta voidaan antaa tuloksia, sillä työpajoista ja kokoontumisissa tuotettiin kokoavia aineistoja suoraan tekstiksi tietokoneelle. Analysoitana aineiston tätä raporttia varten muodosti: Borgerin tutkimus (Borger 2013), nuorisotutkimukset ja kulutuskäyttäytymistä koskevat tutkimukset ja muut julkaisut. Metropolian Minnotyöryhmän kehittämät ideat kurssisisältöjen ja markkinoinnin uudistamiseksi. Kerättiin kirjallisesti. Omnian ja Metropolian Minnoryhmän kehittämispäivänä syntyneet ideat. Kerättiin muistiinpanoja tekemällä. Opettajien ja nuorten kehittämispäivän ideat kurssisisältöjen ja markkinoinnin uudistamiseksi. Kerättiin kirjallisena. Minnoryhmän opiskelijoiden palaute ja kehittämisehdotukset prosessista. Kerättiin kirjallisessa muodossa. Opettajien palaute ja kehittämisehdotukset prosessista. Kerättiin sähköisellä lomakkeella Metropolian toimesta. Aineistot ovat pääasiassa ideoita nuorison tavoittamiseksi ja heille suunnatun tarjonnan kehittämiseksi. Aineisto muodostaa mielestäni kattavan ideavarannon, jotta sen perusteella voidaan ryhtyä konkreettisempaan kurssisuunnitteluun kohti 2013 syksyä. Nuoria osallistavan prosessin jälkeen Työväenopisto voi kehittää aineistojen ja tämän kokoavan raportin perusteella toimintaansa myös pedagogiikan osalta. 5. KEHITTÄMISPROSESSIN TULOKSET

22 5.1 VAIHE 1: ASIAKASSEGMENTIT SELVITETÄÄN JA KEHITTÄJÄVERKOSTO SITOUTETAAN Espoon Työväenopisto teetti asiakaskyselyn saadakseen selville syyt asiakasmäärän kasvun pysähtymiseen ja asiakassegmenttien selvitykseen. Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksen turvin työväenopisto rekrytoi Aalto yliopiston gradu-opiskelijan suorittamaan tutkimuksen opiston toimeksiantona. Tutkimuksen avulla pyrittiin kartoittamaan espoolaisten nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden mielipiteet opistosta ja opiston opetustarjonnasta. Moniosainen Webropol-kysely lähetettiin huhti-toukokuun vaihteessa yli neljälletuhannelle eri Espoon suuralueen asukkaalle. Vastauksia saatiin 311, joten vastausprosentti jäi alhaiseksi, mutta vastausten absoluuttinen määrä täytti tutkimuksen reliabiliteettivaatimuksen. Vastaustulokset olivat pääosin opistoa ja opiston opetustarjontaa suosivia. Ongelmia opistolla on etenkin nuorten ja työttömien espoolaisten tavoittamisessa sekä nuorille markkinoinnissa, lisäksi osa vastaajista ei tuntenut opistoa lainkaan. Tässä suhteessa tulokset ovat yhtäläisiä muun kulttuurisen toiminnan kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Senioriväestö on tyytyväisin opiston tarjontaan. (ks. Borger 2013) Opistolle nuoret ovat asiakasryhmänä tällä hetkellä pieni vähemmistö ja yksi erityisen tärkeistä markkinoinnin kohderyhmistä. Tuloksista kävi ilmi, että kolme neljäsosaa nuorista ei tuntenut opistoa kuin nimeltä tai ei lainkaan. Siten yksi suuri syy nuorten vähäiselle osuudelle opiskelijoista saattaa olla, että he eivät ole niistä tietoisia. Näin ollen tulee panostaa erityisesti nuoriin kohdistettavaan markkinointiin: mainontaan nuorille tehokkailla markkinointikanavilla ja nuorille sopiva koulutustarjonta houkuttimena. (Borger 2013, 114)

23 Kuvio 5: Espoon työväenopiston opiskelijoista vuotiaita oli 3 % vuonna (graafi Espoon työväenopisto 2013) Borgerin tutkimuksen mukaan nuorista yli 40 prosenttia ei ollut koskaan hakenut tietoa Espoon työväenopiston koulutustarjonnasta. Kolme neljäsosaa nuorista tunsi opiston vain nimeltä tai ei ollenkaan. He eivät siis ole edes tienneet koulutusmahdollisuuksista opistossa. Eniten nuoret olivat hakeneet tietoa tuttavan kautta. (Borger 2013, 116) Nuorista noin viidennes ei ollut nähnyt tai kuullut opiston mainosta missään. Ainoastaan vajaa viidennes nuorista oli nähnyt mainoksen Internetissä. Borger 2013, 115)

24 Nuoria kiinnostivat muita ikäryhmiä enemmän tietotekniikka ja kotitalous. Ne ovat tietoja ja taitoja, joista ehkä juuri nuorten työ- ja yksityiselämän vaiheessa koetaan olevan eniten hyötyä. Koulutustarjonnassa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja järjestää koulutusta eri tasoilla. (Borger 2013, 117) Kuvio 6: Käyttäjälähtöiseen kehittämisprosessiin osallistuneet organisaatiot. Tarve siis herää: on etsittävä se verkosto, joka pystyy tavoittamaan nuoria. Loogisia yhteistyökumppaneita ovat oppilaitokset. Omnia ja Metropolian opiskelijat sopivat hyvin käyttäjiksi käyttäjälähtöiseen kehittämisprosessiin. Heitä motivoi opintopisteet sekä aito työelämän kehittämishaaste.

25 5.2 VAIHE 2: KÄYTTÄJÄWORKSHOP - MINNORYHMÄN EHDOTUKSET MINNO innovaatioprojektissa Työväenopisto tuli antamaan opiskelijoille haasteen Borgerin tutkimuksen löydösten perusteella: tunnettuus nuorten keskuudessa on huono ja nuorista muodostuva asiakaskunta erittäin pieni. Ensimmäisessä ideointivaiheessa oli tavoitteena luoda kritiikittömästi 300 ideaa annettuun haasteeseen. Työpaja toteutettiin World Café - menetelmällä koko 50 päisen Minnojoukon kesken. Tuloksena oli 126 ideaa tai älynväläystä, joista saattaa olla hyötyä kurssisuunnittelussa ja markkinoinnin suunnittelussa (liite 2). Ryhmiin jakauduttiin kompetenssiharjoitteen saattelemana. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan tietoa, taito ja asenne -profiilinsa paperille ja teippamaan sen rintaansa. Sen lisäksi heitä pyydettiin kirjaamaan toiselle paperille, mitkä kompetenssit täydentäisivät omia, jos tavoitteena olisi muodostaa täydellinen tiimi kehittämistyötä varten. Näin tiimit muodostuivat tarvelähtöisesti tiimiosaamiseltaan täydellisiksi: ryhmiin tuli johtamiseen, innostamiseen, tiedottamiseen, graafiseen suunnitteluun, sisältöasiantuntijoita (musiikki, muut taiteet, liikunta, hyvinvointi) jne. tarvittavia kompetensseja. Niiden pohjalta haasteen valinnut monialainen työryhmä ryhtyi kehittämään viittä konseptia, joita he pitchasivat Työväenopistolle.

26 Kuvio 7: Metropolian opiskelijat pitchasivat Työväenopistolle aluksi viittä erilaista konsepti-ideaa. Projektisuunnitelmaan kirjattiin kehitettäväksi vuosikelloideaa, kurssitarjottimen eteenpäin kehittämistä sekä nettiportaalin sisällön kehittämistä eteenpäin. Metropolian kulttuurialan opiskelijoista koostuva ryhmä valitsi tavoitteekseen tehdä ehdotuksia nuorten tavoittamiksi viestinnän keinoin. Lisäksi ryhmä teki ehdotuksia kurssisisältöjen uudistamiseksi. Tarkoituksena on markkinointiuudistuksella lisätä Espoon työväenopiston kiinnostavuutta nuorten keskuudessa. Workshopmuotoinen prosessi

27 Tärkein uudistusehdotus ryhmälle oli nettisivujen uudistaminen nuorempaa kohderyhmää ajatellen. Nuoret ehdottavat vanhan ja virkamiesmäisen ulkoasun uudistamista nuoria houkuttelevaksi. Sisällön arvoa olisi kasvatettava: kilpailut, moderni ja ajantasainen mediasisältö, helposti lähestyttävä ja saumaton yhteistyö muiden verkkomedioiden kanssa. Portaali olisi täysin uudella layoutilla toteutettu moderni ja nuorekas. Jotta portaali löydettäisi ja otettaisi käyttöön, olisi tehtävä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tänään saavuttavat nuoret netissä. Sulava ja saumaton yhteistyö muiden nuorison kanssa toimivien tahojen kanssa on siis edellytys Työväenopiston portaalin onnistumiselle. Lisäksi portaali vaatisi päivitysresursseja eli jatkuva korrelointi Työväenopiston sosiaalisen median kanssa pitäisi taata. Nuoret suosittelevat portaaliin myös kilpailuja, joihin ajettaisi sosiaalisesta medista. Tykkäämisten radikaali lisääminen vaikka maksullisilla kampanjoilla olisi siis tarpeen. Myös Espoon työväenopiston sosiaalisen median käyttö vaatii nuorten mielestä uudistamista. Olisi kartoitettava tulevaisuuden sosiaalisia verkkoympäristöjä edelläkävijyyden varmistamiseksi. Tavoitteena uusien potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen, helppo lähestyttävyys, dialogin vahvistaminen ja tiedotuksen yhtenäistäminen. (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Nuorten aktivoituminen on ensisijainen tavoite integroitaessa sähköiset kanavat. Etkö jaksa kantaa painavaa opinto-ohjelmaa mukanasi? Ei hätää! Espoon työväenopiston mobiiliapplikaatio on täällä! (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Nuoret ehdottavat kätevän ja aina käsillä olevan mobiilisovelluksen kehittämistä, josta yhdellä kosketuksella on löydettävissä koko kurssitarjonta, aikataulut, uutiset ja toimipisteet yhteystietoineen. Yksinkertainen, toimiva, helppokäyttöinen sovellus olisi pääkohderyhmällekin eli vakituisille asiakkaille kätevä: sen voisi integroida kalenteriin ja ilmoittautumiseen.

28 Kuvio 8: Nuorille oma vuosikello. Metropolialaisten nuorten ehdotus Työväenopistolle.

29 Oikeiden sisältöjen ja kohdennetun palvelun parantamiseksi nuoret ehdottivat "Nuorten vuosikelloa". Markkinoinnin ajoittaminen nuorten elämänrytmiin sopivaksi lisäisi nuorten mukaan kysyntää. Vuosikellon tarjonnassa on otettu huomioon nuoria kiinnostavat ja heidän elämäänsä liittyvät tapahtumat, messut, vapaa-ajanvieton ajoittuminen, pyrkimiset ja opiskelut. Kurssisisältöjen brändäys nousi myös vahvasti esiin. Nuoret halutaan saada kiinnostumaan jo nyt laajasta kurssitarjonnasta, mutta kurssit ovat vaikeasti löydettävissä ja viestivät vanhanaikaisia mielikuvia. Nuoret tahtoivat uudistaa Työväenopiston opinto-ohjelmaa helppokäyttöisemmäksi ja ilmettä nuorekkaammaksi. Kurssien ja kategorioiden nimiä aiotaan muuttaa tätä päivää vastaaviksi, opintoohjelman jaottelua selkeytetään ja kurssitarjontaa monipuolistetaan nuoria kiinnostavilla kursseilla. enemmän harrastuksiin viittaavia ja nuorten omasta maailmasta lähtöisin olevia teemoja, kuten Jalkapallo: opi tekniikkaa Jääkiekko: maalivahtikurssi Musiikki: dj-kurssi Master chef, Idols, Project Runway Unikurssi Pokerikurssi Ajovalmennus Mopon tai auton tuunaus Skeittaus Muotisuunnittelu Ryhmän mielestä kurssien nimet pitäisi nuorten muuttaa vähemmän peruskoulumaisiksi", kuten Liikunta > Urheilu Käsityö > Muotoilu ja tuunaus

30 Kotitalous > Ruokaa ja rakkautta Runopiiri > Runoklubi (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Tavoitehakuisuus saattaisi nuorten kehittäjien mielestä motivoida nuoria. Työtodistus, opiskelutodistus, jopa korvaavuus myöhemmin oppilaitoksessa saattaisi tuoda nuoren työväenopistoon. Esim. lukiolaiset miettivät jo uravalintaansa ja jatko-opintoja. Työväenopistossa voisi kokeilla kevyesti erilaisia aloja, töitä tai opiskelumuotoja. Lukiolaisille räätälöitäviä kursseja pitäisi siis lisätä ja markkinoida osana lukioiden toimintaa (Metropolian Kilokimpparyhmän ehdotus 2013) Kurssitarjotin -ehdotus (liite 3) sisältää nuorten termen ideoituja kurssien sisältöaihioita. 5.3 VAIHE 3: KESKI- JA KORKEA-ASTEEN OPISKELIJAT TÖRMÄÄVÄT Järjestimme Omniassa Omnia meets Metropolia - case Työväenopiston nuorennusleikkaus -työpajan. Tarkoituksena oli saattaa yhteen tavoiteltavan kohderyhmän nuorempi ja vanhempi edustus niin, että koko kohderyhmä olisi prosessissa edustettuna. Omnian opiskelijat olivat InnoMerkonomiksi opiskelevia vuotiaita nuoria, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta Työväenopistojen toiminnasta, mutta tunsivat Työväenopiston toimintatavat ja tarjonnan suurin piirtein. Mukana oli myös Metropolian kehityspäällikkö, Työväenopiston rehtori sekä InnoEspoo -hankkeen projektipäällikkö. Workshopia alustettiin ketterän kehittämisen, minitutkimuksen ja käyttäjälähtöisen kehittämisen ajatuksilla. Nuorten ja toiminnasta päättävän johdon kohtaaminen oli hyvin inspiroiva. Johdon on selvästi hyvä kohdata tavoiteltava kohderyhmä silmästä silmään. Tilaisuudesta välittyi innostus ja se toimi johdon ajattelulle raikkaana tuulahduksena. Välillisenä tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyön taso oppilaitosten ja kaupungin välille. Workshopissa Metropolian Minno -ryhmän nuoret opiskelijat pitchasivat ideoitaan InnoOmnian opiskelijoille ja niitä jatkokehiteltiin yhdessä. Lisäksi Omnian opiskelijat listasivat omia mahdollisia kiinnostuksen kohteitaan papereille pareittain.

31 Kuva 3: Omnia meets Metropolia. Tavoiteltava nuorten kohderyhmä on löydetty yhden pöydän ääreen. Käyttäjälähtöisen prosessin vaihe 2 eli ideoiden testaus ja jatkokehittely on käynnissä. (Kuva: Sonia Perez, Espoon Työväenopisto) 5.4 VAIHE 4: KÄYTTÄJÄT KOHTAAVAT TOIMIJAT - NUORET ASIANTUNTIJAN ROOLISSA Seuraavassa vaiheessa päätettiin osallistaa vihdoin Työväenopiston toimijat eli opettajat, suunnittelijat ja koordinaattorit. Nuorille annettiin asiantuntijan rooli tavoiteltavan kohderyhmän edustajina. Toimijat olivat koulutettavana ja kehittäjän roolissa ja kehittämispäivästä maksettiin heille palkkaa. Ennakkolukemistoksi määrättiin Borgerin (Borger 2013) tutkumus ja Nuorista Suomessa raportti. (Nuorista

32 Suomessa 2013). Toimijoille alustettiin trendeistä, nuorista kohderyhmänä ja mahdollisuutena sekä Työväen opiston tavoitteista ja tulevaisuudesta sekä yleisökasvatuksen roolista toiminnassa. Metropolian MINNO konseptin esittely oli tärkeää: sen avulla opettajille avattiin mahdollisuus tulla ulos kurssiboxista eli löytää vaihtoehtoisia tapoja järjestää ja ohjata kursseja enemmän projektimaiseen suuntaan. Päivän agenda rakennettiin niin, että työpajatoiminta olisi pääroolissa. Toimijat eli pääasiassa opettajat pääsivät ideoimaan kurssisisältöjä ja niiden toteutustapoja nuorille.

33 InnoWorkshop Tiistaina klo 9-13 Mäkkylän opistotalo, Adjutantinkatu 1 Päivän kouluttajana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori Laura-Maija Hero. Teema: Työväenopiston uudet asiakkuudet - nuoret opistoon! Aamukahvit Työväenopiston tavoitteet, tulevaisuus yleisökasvatus alkakoon, rehtori Tarja Lang Dialoginen suhde - nuorille suunnattu markkinointi InnoWorkshop - agenda Stream: Työpaja: Nuorten sisältöjen suunnittelu ja markkinointiviestit Esittely nuorista koostuvalle asiantuntijaraadille sekä yhteenveto, miten tästä eteenpäin Lounas Ennakkotehtävä Sitoutuminen kehittämistyöhömme edellyttää ennakkovalmisteluja. Tutustu seuraaviin taustamateriaaleihin: Nina Borgerin gradu tutkimuksen haastattelumateriaali Nuorista Suomessa tutkimus 2013 Mieti, miten voit hyödyntää tietoa omien kurssiesi ja ainealueesi nuorten sisältöjen suunnittelussa.

34 Kuvio 9: Toimijakeskeisessä työpajassa ideoijan roolissa olivat 39 työväenopiston opettajaa ja muuta henkilökunnan jäsentä. Asiantuntijan rooliin pääsivät nyt kohderyhmän edustajina Omnian ja Metropolian nuoret opiskelijat. Kuva 4: Tehtävänne: Ideoikaa ryhmässä ja rakentakaa nuorille räätälöity kurssi syksyn 2014 opinto-ohjelmaan. Ryhmäänne sparraamaan saatte Metropolian tai InnoOmnian opiskelijan.

35 Työpajoihin jakauduttiin oman valinnan mukaan. Useimmat opettajat menivät oman substanssialueensa huoneeseen. Muutama kuitenkin halusi mennä vieraamman alan ryhmään. Teemat olivat: Koti- ja vapaa-aika & Kädentaidot, Taiteet, Liikunta ja terveys, Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri. Ensimmäisenä tehtävänä oli nopea intuitioharjoitus, jotta nuoria heimoina koskevat teemat alustuksesta tulisi otettua käyttöön ideoidessa. Ryhmää pyydettiin listaamaan päällimmäiset ajatuksensa viidessä minuutissa. Pedagogiikkaan liittyvää Osallistuminen korostuu, yhdessä toimimisen tapa, projektiluonteisuus, osallistavuus, avoin lähtökohta, avoin ympäristö, innovointi, Opiskelijan pitää etsiä itse, pois instituutiosta, Aito, Autenttinen, ketteryys, ketterästi kehittäminen, subjektiksi tuleminen, oma-aloitteisuus, Kerhotoimintaa ja vertaistyötä, onlineoppiminen, jalkautuminen nuorten toimesta, hämmennys, oppimista missä vaan, Nuoret lähtee mukaan, jos pyydettäisiin, vertaisena kohteleminen, ryhmäytyminen, sitoutumisen palkitseminen, tavoitteellisuus, Ei anneta valmista tietoa/taitoa, opettajan rooli koordinoida, ei yhtä opettajaa, vaan 5 ydinihmistä, pyydä joku ihminen mukaan yhden kerran Sisältöön liittyvää Sisältö tärkeämpää kuin kohderyhmä, Sisältö nuorille relevantti, ei yhteistä nimittäjää: Yhdet kiinnostuneet moottoreista, toiset vaaleanpunaisista sydämistä, ei tehdä sisältöä nuorille

36 Nuorten maailmassa Miitti, kokoontuminen, heimoutuminen, heimoistuminen, Nuoret elää isossa maailmassa, maailman eri ilmentymistavat, eri elinpiirit, virtuaalisuus, some, yksilökulttuuri, syrjäytyminen, epäsosiaalisuus, outsider, leimautuminen, ristiriitaisuus, sosiaalisuus vs. yksilökeskeisyys, sohvalla makaamassa, älypuhelin, Yhteys tosiolevaiseen, Jokin pointti, syrjäytymisvaarassa olevat tavoitettava Markkinointiin liittyvää Jokainen on vastuussa markkinoinnista, Kielenkäyttö, nuorille ominainen puhetapa, some, Miitti, lahjakulttuuri, suositteleminen, brändi, yksi tyyppi tuo toisen, joka tuo kolmannen, sitoutumisen palkitseminen, yhteisöllisyys, Työvis ei erillään muista paikoista, Hapen yhteyteen? Kuvio 10: Työväenopiston opettajien ja suunnittelijoiden päällimmäiset mietteet impulssien esittämisen jälkeen. Alustuksilla oli selvästi merkitystä ajattelun avaamisella. Päällimmäiset mietteet voivat sen kertoa: nuorten maailmasta uutetut impulssit tai haasteet olivat intuitiivisesti jollain tasolla tuttuja, mutta tarjosivat riittävästi virtaa avata keskustelu nuorista uudella tasolla. Minno konseptin taustalla oleva projektimainen, monialainen, virtuaalinen ja fyysinen pedagogiikka on selvästi auttava askel kohti osallistavaa, nuoriin luottavaa ja yhteistoimintaan innostavaa sisältösuunnittelua. Mutta intuitioharjoitus ei kerro vielä kaikkea: vasta harjoitteen jälkeen ryhmät tarttuivat haasteeseensa toden teolla. Tehtävänä oli kehitellä ryhmänä nuorille räätälöity kurssi syksyn 2014 opinto-ohjelmaan.

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot